Issuu on Google+

Loota nostaa tunteita s.12

Lehti Oulun kaupungin henkilöstölle

2/2014

s. 16

Joustava ja motivoiva työkierto HA PÄ USKAA ÄSIÄ ISTÄ!

e

Uu

h si

h

o stö

ö

il k n

4

.1 s a

s s o ul

t

a

m jel


Sisältö 2/2014 4–8

Teema/Kohti monitilatoimistoja

9

Kierrätellen

Jäähyväiset koppikonttoreille Työpiste monitilatoimistossa Esimerkkejä Espoosta

4–8

10–12 Lomautusten ja säästövapaiden eteneminen 12–14 Työkalupakki

Loota on tullut jäädäkseen

14

Uusi henkilöstöohjelma

Jokapäiväistä johtamista ja työntekoa

Työn kulttuurin muutos tuo uuden toimiston

T

oimistotyö, asiantuntijatyö, tietotyö – hallinnon työ on muuttunut viime vuosina kiihtyvällä vauhdilla. Uudet työvälineet mahdollistavat yhteydenpidon missä tahansa ja milloin tahansa. Moni meistä on jo pitkään ollut työtehtävissään ajasta ja paikasta riippumaton – osaksi! Kommunikaatio sähköisten laitteiden ja tietoteknisten sovellusten avulla ei koskaan kokonaan korvaa henkilökohtaista tapaamista, mutta moni palaveri, kokous ja koulutustilaisuus kyllä hoituu näillä vempeleillä. Tuotan tätä tekstiä juuri nyt poikkeuksellisesti varsinaisen työpisteeni ääressä, mutta muuten olen aika vähän omassa huoneessani. Millään organisaatiolla ei pitäisi olla varaa pitää työtilaa niin paljon tyhjillään kuin tämä minun yhden hengen työhuoneeni on. Toiveissa on, että ensi vuoden alussa tällaisia tiloja ei ole paljon Oulun kaupungintalossa - tarvittaisiinkohan yhtään? Sama pätee Oulu10:n ja lähitulevaisuudessa myös Ympäristötaloon ja liikelaitostemme hallintotiloihin. Tulevaisuuden toimistossa ei kaikilla ole välttämättä edes nimettyä työpistettä – erityisesti esimiehillä ei ehkä ole. Erilaisia työtehtäviä varten löytyy kuitenkin kuhunkin hommaan tarkoituksenmukainen tila: työkahvila vuorovaikutuksellisempaa tilannetta varten, vetäytymistila hiljaiseen työskentelyyn tai puheluihin, pieni kokoushuone palavereita varten. Meidän on otettava uudenlainen ote omasta ja työtovereidemme työstä: vastuuta omista tavoitteista, joista sovimme kehityskeskusteluissa esimiehemme kanssa – ja joiden raportointi ja arviointi yhdessä esimiehen kanssa johtaa luottamuksen kasvamiseen vanhanaikaisen kontrollin sijaan. Koko ihmiskuvamme vaatii tarkistusta, jotta esimiehinä kykenemme tällaiseen. Muutos syntyy tekemällä, tässä kaupungin hallinnon tilojen käyttämisen tehostamisessa olemme määrätietoisia. Talousarvio antaa omat raaminsa ja henkilöstön valmius hypätä uuteen monitilatoimiston maailmaan omansa.

9

16–18 Työpäivä Lastentarhanopettaja

työkierrossa

19

Pyörre peukuttaa

20

Hra Kraak

dinosauruksille!

19

Täältä muuto

s lähtee. Johd

osta.

Ari Heikkinen Konsernipalvelujen hallintojohtaja

2/2014, Oulun kaupungin henkilöstölehti • Julkaisija: Oulun kaupunki ISSN: 1797-8491 • Toimitus: Otavamedia Asiakasviestintä • Päätoimittaja: Sirkka Keränen, puh. 044 703 1140, sirkka.i.keranen@ouka.fi • Toimitussihteeri: Eila Vähäkuopus, puh. 044 703 1141, eila.vahakuopus@ouka.fi • Tuottaja: Maria Öfverström, puh. 040 524 1600, maria.ofverstrom@otavamedia.fi • Graafinen suunnittelu: Päivi Rücker, puh. 040 518 6655, paivi.rucker@otavamedia.fi • Toimituskunta: Sirkka Keränen, Eila Vähäkuopus, Lea Ansamaa, Satu Fränti, Riikka Harjula, Minna Kekarainen, Terttu Mikkola, Anne Paakkari, Minna Parkkila, Minna Pohjola, Raija Selkälä, Jari Tuhkanen, Sari Valppu • Kannen kuva: Kati Valjus • Kuvassa: Lastentarhanopettaja Marjaana Sallinen.

2


Kahavilla Hanna Mattila Tällä palstalla kahvittelemme henkilökunnan kanssa.

Hyvät teot näkyviin Yhteismarkkinoinnin projektipäällikkö Hanna Mattila luotsaa 100 tekoa -ohjelmaa. Hänen mukaansa Oulussa tapahtuu enemmän kuin ulospäin muistetaan kertoa.

I

loinen ja hyväntahtoinen höpöttäjä, kuvailee Oulun kaupunkiseudun yhteismarkkinoinnin projektipäällikkö Hanna Mattila, 29, itseään. – Työkaverit sanovat monesti, että hei Hanna, rauhoitu vähän, hän nauraa. Mattilan sähäkkä energisyys on paikallaan hänen työssään yhteismarkkinoinnissa. – Tykkään, että asiat etenevät vauhdilla. Välillä kaupungin byrokratia tuntuu liian hitaalta, kun haluaisin jo mennä eteenpäin. Yhteismarkkinointi on Mattilan mukaan hänelle juuri oikeanlainen työ. Kauppatieteellisessä opiskellut Mattila teki gradunsa liikelaitosten brändäämisestä. Nykyisessä työssään hän saa parhaat palat sekä julkisesta että yksityisestä sektorista.

Erityistä kotiseuturakkautta ”Oululaistunut kempeleläinen” kuvailee Oulua optimaalisen kokoiseksi asuinpaikkakunnaksi. – Tämä on tarpeeksi suuri, jotta löytyy ajanvietettä, mutta tarpeeksi pieni, että aina kaupungilla liikkuessaan törmää tuttuihin. Opintojen jälkeen monet kaverit muuttivat Helsinkiin töihin. Nyt lasten ja perheen perustamisen jälkeen muuttoliike käy takaisin Ouluun. – Oululaiset ovat erityisen kotiseuturakkaita. He eivät lähde mielellään muualle, jos ei ole pakko. Kotiseuturakkaus saisi näkyä kauemmaskin. Mattila toivoisi Oululta enemmän oman hännän nostamista. – Oulussa ei välttämättä muistetaan hehkuttaa niitä hienoja juttuja, joita täällä tehdään. Tervettä ylpeyttä saisi olla lisää. Yhteismarkkinointi yrittää auttaa tässä omalta osaltaan. Yksi keino on yhteismarkkinoinnin 100 tekoa –ohjelma, joka kerää kaupunkilaisten elämistä, olemista tai viihtyvyyttä parantaneita tekoja. Tekoja voi ehdottaa kampanjan nettisivuilla. Valitut teot saavat julkisuutta kaupungin tiedotuskanavissa ja tiedotusvälineissä.

kuva Juuso Haarala

Maailmanluokan tekoja

Hanna Mattila pyytää työkavereitaan ”kahaville”, vaikka valitseekin itse aina teen. Mattila juo mustaa teetä maidolla. Kylmien päivien herkuttelutee syntyy, kun mukilliseen lisää lusikallisen sokeria.

Tällä hetkellä tunnustus on annettu 57 teolle. Tavoitteena on, että sata tekoa on täynnä kesällä 2015. Kampanjassa on tekoja Oulunsalon lentokentän uudistuksesta vanhainkotiin talkootyöllä rakennettuun virkistysalueeseen. Mattilan suosikkeja ovat peli Fingersoftin Hill Climb Racing, iLOQ-digitaalinen lukitus ja IndoorAtlas-sisäpaikannusjärjestelmä. Ne olivat sadan teon joukkoon valittaessa lupaavia start up -yrityksiä, ja nyt yritykset ovat maailmanluokan menestyjiä. – Kun työttömyyttä on paljon, ovat työllisyyttä edistävät teot ja innovaatiot tärkeitä._Jenni Räinä

Luen… Lempilukemiseni on Aku Ankka. Olen kestotilaaja ja lehden innokas puolestapuhuja. Se on kielellisesti nokkela lehti.

Toive Oululle… Uusi kauppakeskus, johon tulisi kaikki vaatemerkit, jotka vielä puuttuvat. Sitten ei enää tarvitsisi lähteä Oulua kauemmas shoppailemaan.

Paras tekoni… Northern Light Cheerleaders -joukkueen Suomen mestaruus. Harrastin pitkään kilpacheerleadingia. Me voitimme SM-kullan Oululle ensimmäisen kerran nykyisillä kilpailusäännöillä, ja Oulu palkitsi meidät SM-menestyksestä.

Rentoudun… Urheilemalla. Käyn salilla ja tanssillisilla ryhmäliikuntatunneilla.

Kodin tekee… Ihmiset.

Pyörre 2/2014

5 nopeaa

3


kuva juuso haarala

Teema Kohti monitilatoimistoja

Jäähyväiset koppikonttoreille Monitilatyöympäristöt muuttavat työn tekemisen kulttuuria ja toimintatapoja.

Y

ksityisellä sektorilla monitilatyöympäristöt ovat olleet arkipäivää jo vuosia, mutta myös julkisella puolella ollaan pikkuhiljaa siirtymässä niihin. – Modernina kaupunkina Oulu haluaa olla kehityksen kärjessä, ja Tilakeskus on tilojen järjestäjänä asiassa ajan hermolla, Oulun Tilakeskuksen liikelaitoksen asiakkuuspäällikkö Riitta Säntti toteaa. Oulun kaupunki on nyt asian suhteen visiovaiheessa eli toimintaympäristöjen muutoksia, tavoitteita ja tarpeita on selvitetty.

4

– Jos pääsemme etenemään kunnianhimoisimpien aikataulujen mukaan, työskentelytavoissa ja tilojenkäytössä tapahtuu isoja muutoksia jo vuoden 2015 alusta. Sellainen aikataulu edellyttää päätöksiä vielä tämän kevään kuluessa, Oulun kaupungin hallintojohtaja Ari Heikkinen toteaa. Jos päätöksiin päästään, muutoksen kärjessä ovat kaupungintalon ja Oulu 10:n eli konsernipalvelujen tilojenkäytön tehostaminen. Jatkossa projekti etenee Ympäristötaloon sekä hyvinvointi-, sivistys- ja kulttuuripalvelujen ja eri liikelaitosten hallintoihin.


Asiakkuuspäällikkö Riitta Säntti ja hallintojohtaja Ari Heikkinen puoltavat ajatusta monitoimisista työympäristöistä. Muutoksen kärjessä ovat kaupungintalo ja Oulu10:n tilat.

Pyörre 2/2014

Teema jatkuu seuraavalla sivulla...

5


Teema Kohti monitilatoimistoja

– Muutoksen toteutus aloitetaan kaupungin ylimmästä johdosta. Tälläkin hetkellä johdon huipputyötiloja on välillä 90-prosenttisesti tyhjillään kokousten, palaverien ja työmatkojen takia. Ei sellaiseen ole varaa, Heikkinen muistuttaa.

Jokaiselle jotakin Monitilatyöympäristö tarjoaa optimaaliset tilat eri työtehtäville. Omat paikkansa löytyvät niin palavereille ja neuvotteluille kuin vuorovaikutukseen ja hiljaiseen työskentelyynkin. Kiinteää työpistettä ei välttämättä ole kaikilla, koska töitä voi tehdä yhä enemmän mobiililaitteiden avulla eri työpisteissä tai etätyönä. – Oulun kaupungilla on uudet etätyöohjeet, jotka mahdollistavat aiempaa sujuvammin etätyön. Kyse on paljolti siitä, miten esimies ja työntekijä löytävät yhteisen sävelen työtehtävien hoitamiselle ajasta ja paikasta riippumatta, Heikkinen korostaa. Riitta Säntti muistuttaa, että monitilatyöympäristöissä on aina kyse toimintatapojen ja työnteon kulttuurin muutoksesta. Myös Heikkinen on samoilla linjoilla: – Työelämä on muuttunut niin, ettei omiin koppeihin sulkeutuminen enää sovi. Kun työskentelemme enemmän yhdessä, vuorovaikutus kasvaa ja asioiden käsittely muuttuu sujuvammaksi. Myös sähköpostit vähenevät ja väärinkäsityksiä pystytään oikaisemaan pikaisemmin.

Muutos on mahdollisuus Monitila-ajattelu tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia, mutta haasteiltakaan ei voi välttyä.

"Työelämä on muuttunut niin, ettei omiin koppeihin sulkeutuminen enää sovi. Kun työskentelemme enemmän yhdessä, vuorovaikutus kasvaa ja asioiden käsittely muuttuu sujuvammaksi."

– Nykyinen taloustilanne asettaa toki omat rajoituksensa tilojen muutostöille. Monitilaratkaisuissa tavoitellaan kuitenkin aina toimintaa tukevia tiloja, joiden käyttöaste on korkea. Sen myötä päästään kustannussäästöihin, Säntti kertoo. – Henkilöstö pitää saada vakuuttumaan siitä, että uudistus on hyvä asia. Johtoryhmästä on jo näytetty suunnitelmille vihreää valoa, ja henkilöstölle halutaan viedä viestiä, että muutos on mahdollisuus. Kyse on kehityksestä, joka lisää paitsi työn mielekkyyttä, myös työhyvinvointia, Heikkinen korostaa._Titta Vilpa

Kaupunginhallitus 31.3.: "Oulun kaupungissa otetaan käyttöön etätyöohje 1.5.2014-31.12.2015 kokeiluluontoisesti." Lue ohje täältä.

KOMMENTTI:

Oulu on edellä kävijä sähköisten työtapojen ja palveluiden edistäjänä. Kaupunkilaisten ja työntekijöiden käytössä on ollut jo vuosikymmenen ajan langaton panOULU-verkko, joka on luonut edellytyksiä liikkuvalle ja langattomalle työtavalle. Myös erilaiset etätyöratkaisut ovat olleet osana kaupungin kannettavia työasemia jo vuosia. Näin ollen lähtökohdat monitilatyöskentelylle ovat osittain tuttuja. Varsinaisissa työympäristöissä tulee tapahtumaan kehitystä, joka edellyttää työntekijöiden toimintatapojen muutosta ja osaamisen kehittämistä. Johtamisen näkökulmasta tämä muutos työtavoissa tarkoittaa painopisteen siirtymistä kohti tulosperustaista toimintakulttuuria.” Juhani Heikka Tietohallintopäällikkö Oulun kaupunki, konsernipalvelut, tietohallinto

6


Monitilatoimistot tulevat – oletko valmis? Monitila-ajattelu tarjoaa työpisteitä tiimitiloissa, rauhallisia vetäytymispaikkoja ja erilaisia ryhmätyö- ja neuvottelutiloja. jolla, Oulun Tilakeskuksen liikelaitoksen asiakkuuspäällikkö Riitta Säntti painottaa.

Keskustelua ja omaa rauhaa Monitilatyöympäristöt tarjoavat erilaisia tiloja eri työtehtäviin. Avoimet tilat korostavat vuorovaikutuksellisuutta ja spontaaneja keskusteluita, erilliset ryhmätyötilat mahdollisuutta ideoida tai neuvotella rauhassa sekä hiljaiset sopet tilaisuuden keskittyä haastaviin tehtäviin tai hoitaa vaikkapa yksityisyyttä vaativat puhelut rauhassa. – Valitsemalla tietyn työtilan, työntekijä voi viestiä, haluaako työskennellä rauhassa vai kohdata muita työtovereitaan, Säntti korostaa.

"Oulu10 ja Ympäristötalo on suunniteltu siten, että tilojen muokkaaminen on mahdollista."

Uusien kohteiden rakentamisessa ajatukset on helppo ottaa huomioon, mutta myös käytössä olevia tiloja voidaan muokata monitila-ajattelun mukaisiksi: – Esimerkiksi Oulu10 ja Ympäristötalo on suunniteltu siten, että tilojen muokkaaminen on mahdollista, Säntti kertoo.

Sisustus tunnelman luojana Monitilatoimistoilta vaaditaan myös elämyksellisyyttä ja kokemuksellisuutta. – Monitilatyöympäristöissä panostetaan usein sisustukseen. Esimerkiksi kokolattiamatolla pyritään saamaan aikaan äänen vaimennuksen lisäksi kotoisaa fiilistä. Myös valaistukseen kiinnitetään erityistä huomiota, Riitta Säntti sanoo. Tutkimusten mukaan elämyksellisyyttä pidetään nykyään tärkeänä perinteisten toimistojen lisäksi myös terveydenhuollon sekä julkisten palveluiden asiakastiloissa._ Titta Vilpa

Teema jatkuu seuraavalla sivulla...

"Uudistus on hyvä asia", toteavat Ari Heikkinen ja Riitta Säntti.

Pyörre 2/2014

T

eknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes listaa nykyisen työnteon trendeiksi muun muassa käyttäjälähtöisyyden, kustannustehokkuuden ja kestävän kehityksen sekä tietotyön että erilaiset tieto- ja viestintäteknologiat. Kun työn tekemisen tavat ja teknologiat ovat kehittyneet, myös työ- ja vapaaaika ovat sekoittuneet. Tällöin työtilojenkin pitää muuttua. Monitilatoimistoissa on kyse uudenlaisesta tavasta viestiä ja käyttää tilaa. – Liikkuva työ on jo täällä, mutta nykyiset tilat eivät tue sellaista työntekoa. Esimerkiksi panOULU mahdollistaa työnteon muualla kuin oman työpöytänsä ääressä, mutta muita paikkoja tehdä työtä ei juuri ole tar-

7


Teema Johtaminen

Kokemuksia etelästä

Espoossa remontoitiin monitoimitilaa Espoon kaupungin pilotissa 35 vapaaehtoista konserniesikunnan työntekijää luopui työhuoneistaan ja siirtyi yhteiseen tilaan. Millaisia tunteita pilotti herätti työntekijöissä? Entä mitkä ovat fiilikset nyt, muutoksen jälkeen?

E

taamiset ja ajatusten vaihdot alkavat toden totta sujua paremmin, kun törmäämme toisiimme enemmän myös spontaanisti, kertoo viestintäpäällikkö Johanna Pajakoski Espoon kaupungilta. Espoossa työtilat remontoitiin uudenlaista työntekoa ajatellen. Monitoimitilaa käyttää 35 henkilöä, eikä kenelläkään heistä ole omaa työpöytää. Valittavana on erilaisia työpisteitä, kokoustiloja, kahvila ja hiljainen huone, joissa voi työskennellä oman tarpeensa mukaan. Pajakosken mukaan eniten huolestuttiin akustiikasta ja siitä, että työrauha

kuva Espoon kaupunki

spoon kaupungissa tilojen kehittämistä mietitään samalla perspektiivillä kuin Oulussakin: haetaan taloudellista tehokkuutta, energian säästöä ja luopumista tiloista, jotka eivät ole välttämättömiä. Säästämisen lisäksi oleellista on uusien työtapojen kehittäminen ja yhteinen tekeminen. – Yhtenä kantavana ajatuksena on ollut se, että oppisimme tekemään töitä yhdessä yli yksikkörajojen. Meillä on esikunnassa useita eri tiimejä ja toiminta on ollut aiemmin aika siiloutunutta. Nyt tuntuu, että koh-

on Kurkkaa Espo uuteen an: monitoimitila YouTube > ki, Espoon kaupun la iti im ito on m

8

kärsisi muutoksessa. Myös tavaroiden säilytys herätti huolta, sillä tavarat kerätään aina päivän päätteeksi omaan lukolliseen lokeroon. – Mietittiin, kuluuko työaikaa tavaroiden keräilyyn ja kalusteiden säätöön ihan kohtuuttomasti. Nyt reilut pari viikkoa muuton jälkeen tästä ei onneksi ole tullut mitään palautetta, vaan rutiinit tuntuvat pikkuhiljaa löytyvän ihan hyvin. Myöskään akustiikassa ei ole ollut ongelmia. Tai jos on, niin ehkä enemmänkin niin päin, että on ollut yllättävän hiljaista. Muutos on siis sujunut tosi hyvin. Väki on ollut viestintäpäällikön mukaan ymmärtäväistä ja kärsivällistä. – Panostimme koko suunnittelun, remontin ja muuton ajan siihen, että pidimme väkeä ajan tasalla. Juttelimme muutto- ja remonttitiimissä paljon ihmisten kanssa käytävillä ja aktiivisesti kyselimme fiiliksiä. Meillä oli muutama työpaja, jaoimme väliaikatietoa ja kuvia remontin etenemisestä yhteisessä työtilassamme ja pidimme siivoustalkoita. Yritimme olla läsnä ja kuunnella ihmisten ajatuksia, toiveita ja pelkoja. Uskoisin, että näillä 35 henkilöllä on erityisesti hyvät fiilikset ja työhön on tullut uudenlaista draivia.

"Yhtenä kantavana ajatuksena on ollut se, että oppisimme tekemään töitä yhdessä yli yksikkörajojen." Muutokset työtavoissa koskevat myös niitä, jotka eivät fyysisesti muuttaneet uuteen remontoituun monitoimitilaan. Työn teon sähköistyminen on ensimmäinen askel kohti isompaa muutosta. – Itsekin levittelin aiemmin papereita työpöydän täyteen, mutta yllättävän kivuttomasti on onnistunut sähköiseen maailmaan siirtyminen. Toki panostimme tähän myös. Olemme tarjonneet koulutusta ja valmennusta uusiin työtapoihin ja uusien välineiden käyttöön myös niille, joiden työpisteet pysyivät samoina._Maria Öfverström


kuva Kati Valjus

Kierrätellen

toa Taustaa ja tie : kampanjasta et/ ohje fi/ a. uk s.o ku tilakes lu2014 energiakilpai

Nuuskijat Amanda Roininen ja Karoliina Soppela tarkistavat, ettei wc-tiloihin ole jäänyt valoja tai vesihanoja päälle.

a on merkitystä llä

Pieni

teoill

K

eltaiset liivit vilahtavat Saloilan päiväkodin käytävää pitkin ja piiloon nurkan taakse. Se on merkki siitä, että nuuskijat ovat aloittaneet työnsä. – Nuuskijat ovat päiväkotimme energiansäästövahteja. Yksi lapsipari kerrallaan kiertää aikuisen kanssa tarkastuskäynnillä, kertoo Saloilan päiväkodin johtaja Hannele Laitinen. Nuuskijoilla on mukanaan laukku, joka pitää sisällään vihreitä hymynaamoja ja keltaisia, hiukan totisempia naamoja. – Vihreän naaman saa vaikka, jos valoja tai kahvinkeitintä ei ole turhaan jätetty päälle, tämänpäiväiset nuuskijat, eskarilaiset Amanda Roininen ja Karoliina Soppela kertovat esimerkin. Nuuskijoiden tehtävänä on siis tarkistaa, että koko päiväkodin porukka

pitää kiinni yhteisesti sovituista energiansäästötavoista. Tänään jaettiin pari keltaista naamaa muun muassa siksi, että tyhjissä tiloissa paloi valoja ja kuivauskaappi hurisi turhaan.

Intoa ja ideoita Saloilan päiväkodissa ollaan innolla mukana päiväkotien energiansäästökampanjassa, joka alkoi viime vuoden lokakuussa. Kestävään kehitykseen on kuitenkin panostettu jo paljon ennen kisaa. – Energian säästämistä on talossamme mietitty monelta kantilta, aina askarteluvälineistä jätteiden lajitteluun. Kyse on tärkeistä arvoista, jotka haluamme välittää tuleville sukupolville. Pienillä teoilla on merkitystä, ja jokainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan, Laitinen alleviivaa.

Pieniin tekoihin kuuluu esimerkiksi se, että päiväkodin vesihanat on säädetty siten, ettei niistä saa vettä tulemaan aivan täydellä paineella. Lapsia myös opastetaan sulkemaan hana käsien saippuoinnin ajaksi. Tavaroiden kierrätystä edistetään järjestämällä talon sisäisiä kirppiksiä ja hyödyntämällä askartelussa kierrätysmateriaaleja. Luonto on lähellä Saloilan päiväkodin touhuja myös fyysisesti. – Teemme joka viikko retkiä luontoon ja korostamme kasvatuksessamme luonnon arvostamista. Parhaassa tapauksessa arvot kulkevat lapsilta vanhemmille. – Sellaista palautetta on tullut, että pieniä nuuskijoita liikkuu myös kodeissa, päiväkodin johtaja nauraa._ Kati Valjus

Pyörre 2/2014

Nuuskijat tarkistavat Saloilan päiväkodissa, että yhteisistä energiansäästötavoista pidetään kiinni.

9


kuva Jussi Finnilä / Sky High Pictures

Säästövapaat ja lomautukset

suunnitellaan huolella Kaupungin henkilöstösäästöissä on edetty toteutusvaiheeseen. Käytännöt vaihtelevat yksiköittäin.

S

"

10

äästöperusteisten vapaiden ja lomautusten toteutus riippuu toiminnan luonteesta. Joissakin yksiköissä on voitu sopia esimerkiksi siitä, että koko yksikkö suljetaan tietyiksi päiviksi. Käytäntö perustuu kuitenkin yksikkökohtaisiin tarpeisiin, ja tavoitteena on minimoida lomauttamisen vaikutukset, sanoo kaupungin palvelussuhdepäällikkö Jyrki Ojala. Useimmissa yksiköissä lomautusten toteuttamista suunnitellaan parhaillaan, ja tiedossa ovat vasta yleiset linjaukset suunnittelun pohjaksi. Viime kädessä vähiten perustoimintaa haittaavien ajankohtien löytäminen on esimiesten vastuulla. – Esimerkiksi lastensuojelussa turvataan lastensuojelulain mukainen toiminta. Sosiaalipalveluissa

palvelutakuun mukainen toiminta edellyttää sitä, että henkilöstö liikkuu yksiköstä toiseen resurssien turvaamiseksi. Etuusyksikön säästövapaat ja lomautukset toteutetaan pääosin kesän jälkeen. Asumisja päiväpalveluissa turvataan ympärivuorokautisten yksiköiden toiminta sekä kotiin suuntautuva ohjaajatyö pääsääntöisesti päivätoimintoja supistamalla, luettelee sosiaalijohtaja Arja Heikkinen. Terveyspalveluissa tärkeintä on turvata päivystyksellinen ja kiireellinen hoito sekä sairaalahoito. – Ne toimivat lähes normaalisti. Kiireettömän hoidon odotusajat voivat pidentyä jonkin verran, sillä resursseja siirretään muun muassa Oulun kaupunginsairaalaan ja ikäihmisten palveluihin, sanoo terveyspalveluiden johtaja Sirkku Pikkujämsä.


Lue myös ttu aikaisempi ju Pyörre 1/4.

"Viime kädessä vähiten perustoimintaa haittaavien ajankohtien löytäminen on esimiesten vastuulla." Päihdeklinikka on kesällä suljettuna viisi päivä aiemman kahden sijasta. Ajankohta varmistuu myöhemmin. Pikkujämsän mukaan hyvinvointipalveluiden henkilöstö on suhtautunut pääosin ymmärtäväisesti kaupungin vaikeaan taloustilanteeseen. Asiakasrajapinnassa oleva henkilöstö joutuu kuitenkin ottamaan vastaan tyytymätöntä asiakaspalautetta, minkä jaksa-

misessa heitä pyritään tukemaan sekä lähiesimiesten toimesta että väestön tiedottamisen avulla.

Kouluissa turvallisuus edellä Sivistys- ja kulttuuripalveluihin kuuluu hyvin erilaisia yksiköitä. Esimerkiksi koulujen osalta on huolehdittava, että opetussuunnitelman velvoitteista ja oppilaiden turvallisuudesta pystytään huolehtimaan jokaisessa yksikössä. – Olemme alustavasti puhuneet, että toimintoja voidaan tarvittaessa myös supistaa. Kouluja ei tietenkään voida laittaa kiinni, mutta lomautusten ajankohtia suunnitellaan siitä näkökulmasta, että niillä on mahdollisimman vähän vaikutusta oppilaisiin. Varhaiskasvatuksessa toimintoja keskitetään kesän aikana, kun lapsia on muutenkin hoidossa

vähemmän. Kuntalaisille palveluja tuottavissa yksiköissä on mahdollista, että aukioloaikoja supistetaan, henkilöstöpäällikkö Minna Pohjola sivistys- ja kulttuuripalveluista kertoo. Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden henkilöstöpäällikkö Minna Kekarainen puolestaan toteaa, että valtaosassa yhdyskunta- ja ympäristöpalveluita poissaolot pystytään järjestelemään niin, ettei se näy välittömässä asiakaspalvelussa. – Oikeastaan vain Oulun teknisen liikelaitoksen osalta tilanne on vielä auki ja vaatii tarkkaa suunnittelua. Siellä työskentelee lähes 600 ihmistä, joista osa on hakenut virka- ja työvapaita ja osa lomautetaan. Nyt sovittujen toimien perusteella viiden miljoonan euron säästötavoite tulee toteutumaan. _Heini Santos

○ Kaupungin henkilöstömenoista pitää vuoden 2014 aikana säästää viisi miljoonaa euroa. ○ Henkilöstöllä oli helmikuun loppuun saakka mahdollisuus hakea viikon lomautuksen sijaan nelipäiväistä virka- tai työvapaata, jonka kylkiäisenä tarjolla oli yksi palkallinen vapaapäivä. ○ Hakemuksia tuli noin 7400. ○ Lomautuksia koskeva yt-neuvottelu käytiin maaliskuun aikana.

Pyörre 2/2014

Mistä on kyse?

11


Työkalupakki

Loota herättää vahvoja tunteita Lootassa yhdistyvät niin sähköiset tiedonohjaus- ja säilytysjärjestelmät kuin kokouskäytäntö. Se on usean palikan kokonaisuus, joka vaatii uusia toimintatapoja.

O

sa henkilökunnasta kokee kaupungin uuden sähköisen asianhallintajärjestelmä Lootan monimutkaiseksi ja vaikeakäyttöiseksi. Kyseessä on kuitenkin toimintatapamuutos, joka edellyttää uudenlaista tekemistä. Myös arkistolaitoksen määräykset vaadittavista tiedoista asettavat vaatimuksensa käytettävälle ohjelmalle. Loota on tullut jäädäkseen, joten sen käyttöön pitää perehtyä ja sitä täytyy harjoitella. – Se työ mikä aiemmin tehtiin prosessin lopussa, joudutaan nyt tekemään prosessin alussa. Sähköistä aineistoa ei voida järjestää enää jälkikäteen kuten paperiaineistoa. Tietojen syöttäminen järjestelmään on äärimmäisen tärkeää, sillä ne ohjaavat dokumenttien säilymistä ja sitä, miten ja millä hakusanoilla ne vastaisuudessa sieltä löytyvät, kertoo tiedonohjauksen asiantuntija Päivi Hakala.

jestelmän toimittajalle on tehty kehitysehdotus yhdistämisen helpottamiseksi. Tällä hetkellä asiakirjat lisätään aina toimenpiteelle ja liiteasiakirja tulee yhdistää pääasiakirjaan. Onneksi kertaalleen Lootaan tallennettu liite löytyy sieltä myöhemmin minkä tahansa muun asiakirjan liitteeksi.

Kehitysehdotuksia eteenpäin

Kun järjestelmää päästään käyttämään kunnolla, tuovat logistiikka-, arkistotila- ja painatuskustannusten vähentymiset säästöjä.

Esimerkiksi liitetiedostojen liittäminen järjestelmään on koettu monimutkaiseksi. Jär-

"Loota on tullut jäädäkseen, joten sen käyttöön pitää perehtyä ja sitä täytyy harjoitella." Palautetta on annettu myös painikkeisiin ja kenttiin haluttavista ohjeteksteistä. Kritisoituihin painikkeiden nimiin tosin mahtuu vain rajallinen määrä merkkejä, eikä kaikkia nimiä voida myöskään muuttaa vain Oulun kaupungin toiveiden mukaisiksi.

Tehokas käyttö tuo säästöjä

? Mikä LOOTA Loota on Oulun kaupungille hankittu SÄHKE2-määräyksen täyttävä asiankäsittelyjärjestelmä. Eri palvelualueilla ja liikelaitoksissa tehtävät asiakirjat ja dokumentit ovat viranomaisen asiakirjoja, joiden sähköistä käsittelyä määrää arkistolaitoksen SÄHKE2-määräys. Loota-järjestelmä huolehtii asiakirjojen pitkäaikaisesta ja pysy-

12

västä säilyttämisestä sähköisessä muodossa. Loota-asianhallintajärjestelmä on yksi Oulun kaupungilla käytössä olevista asiankäsittelyjärjestelmistä. Sen taustalla toimii tiedonohjausjärjestelmä, jonka avulla Lootassa käsiteltävät asiat ja niihin liittyvät asiakirjat hallitaan ennalta määriteltyjen käsittelysääntöjen mukaisesti.

Loota on otettu käyttöön vaiheittain vuoden 2013 maaliskuusta alkaen ja Loota-järjestelmän tulisi olla kokonaan käytössä toiminnallisuuksien osalta tämän vuoden loppuun mennessä. Muiden tietojärjestelmien yhdistämistä Lootan tiedonohjausjärjestelmään ja dokumenttienhallintaan jatketaan myös tulevina vuosina. ○


STA?

LOOTA n ä m ä t ö k t i Ties

Saara Kärki

○ Jos halutaan helpottaa tietyn käsittelyprosessin etenemistä Lootassa, kannattaa tehdä kyseiselle prosessille tiedonohjaussuunnitelma ja samalla käydä läpi koko käsittelyprosessin paras etenemistapa. ○ Tiedonohjaussuunnitelman tekeminen on palvelualueiden/liikelaitosten tai tiettyä tehtävää hoitavien yksiköiden nimettyjen henkilöiden vastuulla. ○ Kaikille palvelualueille ja liikelaitoksille yhteisten tehtävien, esim. henkilöstöasiat, tiedonohjaussuunnitelmat ovat konsernipalveluiden vastuulla. ○ Vasta asiahallinnan hyväksymät tiedonohjaussuunnitelmat voidaan ottaa käyttöön Lootan tiedonohjausjärjestelmään. ○ Loota-projektissa on tehty paljon Oulun kaupungin omia Lootan käyttöohjeita erilaisiin käyttötilanteisiin. Ohjeet etenevät vaihe vaiheelta ja niissä on paljon näytönkaappauskuvia Lootasta.

○ Vaikka ohjelma sisältää monia eri osia, niissä on keskenään suhteellisen sama logiikka. ○ Lootan käyttöä voi harjoitella koulutustietokannassa, jonne pääsee tietokoneen työpöydän kuvakkeen ja Akkunan linkin kautta. ○ Lootaa käytetään Internet Explorer -selaimella. ○ Lootan koulutuksia järjestetään tarpeen mukaan. ○ Koulutuksista ilmoitetaan Akkunan koulutuskalenterissa. ○ Kehitysideoita ja koulutustoiveita pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan. Vinkit antoi tiedonohjauksen asiantuntija Päivi Hakala konsernipalveluista.

Työkalupakki jatkuu seuraavalla sivulla...

○ Kun ohjelmaa käyttää tarpeeksi, näkymien ja prosessin pitäisi tulla sen verran tutuiksi, että pystyy toimimaan ilman jatkuvaa vaihe vaiheelta etenevää ohjeeseen tukeutumista.

Pyörre 2/2014

– Tiedot ovat myös nopeammin kuntalaisten käytössä. Työntekijät pääsevät entistä laajemmin tiedon lähteille, mikä lisää avoimuutta. Kehittämistä jatkamme edelleen ja päämääränä on pysyvä sähköinen säilyttäminen, päätösvalmistelun päällikkö Sirkka Ylitervo kertoo. Ohjelman hyötyihin lukeutuu myös jokaisesta käynnistä jäävä jälki, joka parantaa niin kaupungin työntekijän kuin asiakkaankin oikeusturvaa. – Ilman kirjattavia tietoja ei kukaan pysty löytämään sieltä mitään, sillä dokumenttien massa on valtava. On tärkeää tietää, kuinka kauan tietoa voidaan säilyttää, sillä asiakirjoja koskevat eri säilytysajat. Tällä hetkellä koneilla saattaa olla asiakirjoja, jotka olisi todellisuudessa tullut hävittää ajat sitten, sanoo projektisuunnittelija Kaija Rahja._

○ Lootassa käsiteltäviä asioita on paljon, eikä kahta samanlaista käsittelyprosessia ole olemassa. Niksi, joka toimii esimerkiksi asemakaava-asian käsittelemisessä, ei välttämättä sovi ollenkaan toimeentulotuesta tehdyn oikaisuvaatimuksen kanssa.

13


Katsaus Lootan taakse Loota nostattaa tunteita. Sen huomasi helposti, kun Pyörre-lehti pyysi palautetta ohjelmasta ja sen käytöstä Akkunan kautta maaliskuussa.

M

onessa saapuneessa viestissä toivottiin, että ohjelmasta luovuttaisiin ja etsittäisiin tilalle toimivampi ja helppokäyttöisempi järjestelmä. Joudumme kuitenkin tuottamaan pettymyksen: Loota on ja pysyy käytössänne. Jätetään tunteet sivuun ja tarkastellaan ohjelmaa hetkinen samasta näkökulmasta kuin sen kaupungille hankkineet asiantuntijat ohjelmaa tarkastelivat. Hankinnan suunnittelu alkoi vuonna 2009 esiselvityksellä ja ICThankinnoilta edellytetyllä kustannusten ja hyödyn analyysillä, ja tuolloin tavoitteena oli hankkia sähköinen dokumenttienhallintajärjestelmä. Kuntaliitospäätös vuonna 2010 laajensi hankinnan koskemaan myös päätöksenteossa käytettävää asianhallintajärjestelmää, jotta uudella Oululla olisi käytössään todellinen sähköinen järjestelmä myös päätöksentekoon. Toiminnallisia ja teknisiä vaatimusmäärittelyjä valmisteltiin syksystä 2011 kevääseen 2012 asti, jolloin kilpailutus päättyi. Se toteutettiin kilpailullisella neuvottelumenettelyllä, joka on haastava ja vaatii siihen osallistuvilta sitoutumista. Hankintakilpailun voitti lopulta Triplanin Tweb, jolle oululaiset antoivat tutumman nimen Loota. Kaupungin tavoitteena oli siis hankkia asian- ja dokumenttienhallintajärjestelmä, jonka avulla dokumentteja voidaan myös arkistoida sähköisesti. Jotta sähköinen arkistointi on ylipäätään mahdollista, pitää siihen saada lupa Arkistolaitokselta. Vain Sähke2-sertifioitu järjestelmä mahdollistaa luvan saamisen ja sitä kautta dokumenttien oikeanlaisen säilyttämisen. Tarjouskilpailussa oli mukana viisi järjestelmätoimittajaa, jotka täyttivät Sähke2-normin vaatimukset, mutta vain valittu Triplan Tweb oli saanut sertifikaatin siirtää aineistoa Arkistolaitoksen VAPA-palveluun (vastaanotto- ja palvelujärjestelmä). Tämä siirtotoiminnallisuus on toistaiseksi pakollinen vaatimus valtionhallinnon organisaatioille. Loota on siis julkishallinnolle asetettujen normien mukainen, mikä oli ehdoton valintakriteeri. Mikään ohjelma ei ole täysin valmis, kun se otetaan käyttöön. Ei myöskään Loota. Jokaisessa käyttöönotossa on haasteita ja ongelmia, joihin pitää löytää ratkaisu yhdessä järjestelmätoimittajan kanssa. Täytyy osata vaatia, mutta täytyy pystyä tarvittaessa myös joustamaan. Tieto tästä ei tule auttamaan teitä eteenpäin Lootan käytössä olevien ongelmien kanssa, mutta toivottavasti se antaa jonkinlaista perspektiiviä siihen, millaiset tekijät hankintaan vaikuttavat. Loota olkoon kanssamme._Maria Öfverström

Loota on julkishallinnolle asetettujen normien mukainen.

14

Rohkea, reilu, vastuullinen Kaupungille uusi henkilöstöohjelma

Ohjelma korostaa hyvää johtamista, henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia.

O

ulun kaupungin uusi henkilöstöohjelma on valmistumassa. Vielä kaupunginhallituksen käsittelyä vailla oleva ohjelma on koottu kaupunkistrategian lähtökohdista ja se perustuu kaupungin linjauksiin, tavoitteisiin ja ohjeisiin. Lyhyesti sanottuna henkilöstöohjelma tukee johtamista ja ohjaa koko Oulun kaupungin henkilöstötyötä ja sen tavoitteena on saada työhyvinvointi nousemaan ja henkilökunnan määrä pysymään vakiona. Entisenä henkilöstöstrategiana tunnettu ohjelma ei henkilöstöjohtaja Unto Lehtosen mukaan tule jäämään vain paperiksi pöytälaatikoihin. – Ohjelmassa esille nostetut kohdat ovat niitä, joita tullaan todella viemään käytännössä eteenpäin. Osaa aloitetaan saman tien, osaa myöhemmin, mutta ohjelman teeseistä tulee kaikille arkipäivää, toteaa Lehtonen. Konkreettiseksi ohjelma saadaan hyvällä suunnittelulla, ja tuloksia mitataan mittareilla. – Tarvittavat mittarit meillä on jo olemassa, ja jatkossa seurataan tiiviisti, miten henkilöstöohjelma vaikuttaa esimerkiksi työhyvinvointiin, sanoo Lehtonen.

Ammattitaitoa kehitetään Henkilöstöohjelma painottaa hyvää ja yhdenmukaista johtamista, jossa kaikki johtajat, esimiehet ja työyhteisöt toimivat yhteisten tavoitteiden, strategian ja arvojen mukaan. Esimiehiä koulutetaan hyvään johtamiseen esimiespassilla, jolloin varmistetaan, että heillä on tietoa ja taitoa hoitaa esimiestehtävää. Esimiesten rekrytoinnissa kiinnitetään erityishuomiota myös motivaatioon ja myönteiseen asenteeseen. Hyvä johtaja ei kuitenkaan vielä yksin riitä. – Esimiehellä on oma roolinsa, mutta niin on työyhteisölläkin. Johtaminen on tämän kokonaisuuden summa. Myönteistä asennetta


Henkilökunnan määrä ei kasva Kaupunkistrategian yhtenä tavoitteena on, että henkilöstön määrä ei nouse. Kaupunki kuitenkin kasvaa koko ajan, jolloin myös palvelujen tarve kasvaa. Sisäistä tehokkuutta pitää nostaa, jotta kaupunkistrategian tavoite henkilöstön määrästä toteutuu. – Meidän täytyy edelleen tarkastella kriittisesti sitä, onko jossain ylimääräisiä hallintoportaita, joista vapautuisi työvoimaa asiakastyöhön, jossa sitä tarvitaan, kertoo Lehtonen. Esimiehiä tulee olla riittävä määrä, mutta kriittinen tarkastelu on Lehtosen mukaan edelleen hyväksi. – Tarkastelua on toki jo ollutkin, ja varmasti meneillään oleva johtamisjärjestelmän kehittäminen vaikuttaa tähän samaan tilanteeseen, mutta siihen pitäisi päästä, että ihmisiä on palvelutyössä lähellä kaupunkilaisia. Organisaatiota kehitetään siis siihen suuntaan, että se entistä paremmin tukee kunnan perustehtävien toteutumista. – Kuntatyö on työtä, jolla on merkitystä. Monet palvelutarpeet ovat pysyviä, ne eivät ole ohimeneviä. Tällä hetkellä on meneillään tiukempi aika, jolloin on katsottava, mitä palveluita tarjotaan ja millä tavoin, Lehtonen muistuttaa._Maria Öfverström

Henkilöstöohjelma lyhyesti Päätavoitteet: 1. Hyvä johtaminen. 2. Henkilöstön osaamista kehitetään ja kohdennetaan sinne, missä sitä tarvitaan. 3. Työhyvinvointi kasvaa. 4. Henkilöstön kokonaismäärä ei nouse. 5. Henkilöstöä ohjataan hallinnollisesta työstä asiakaspalvelutyöhön. Esimerkkejä tavoista, joilla henkilöstöohjelmaa viedään eteenpäin: 1. Esimiehille esimiespassit. 2. Henkilöstön ammattitaidon ylläpito koulutuksilla, työnohjauksella, perehdyttämisellä. 3. Sähköisten palveluiden lisääminen, työkierto ja työvaihto. 4. Tehtäväkuvien selkeys, joustavat työtavat. 5. Korvaava työ, varhainen tuki ja uudelleensijoitus.

hjelma Henkilöstöo ginmenee kaupun lyyn sitte kä en ks tu lli ha sti 28.4., todennäköise se on n ee lk jonka jä kunasta. luettavissa Ak

Pyörre 2/2014

tarvitaan siis koko työyhteisöön, jotta se toimii saumattomasti yhteen. Henkilöstön ammattitaitoa kehitetään tarpeen mukaan. Esimerkiksi asiakaskyselyillä selvitetään, ovatko asiakkaat tyytyväisiä henkilöstön ammattitaitoon. Ammattitaito, työyhteisön toimivuus ja mahdolliset koulutukset otetaan esille työntekijän kanssa henkilökohtaisessa kehityskeskustelussa, jotka kirjataan ESS-järjestelmään ja joita myös seurataan. Myös perehdyttäminen ja työnohjaus mainitaan henkilöstöohjelmassa tapoina kehittää työntekijän osaamista. – Vastuu henkilöstöohjelman toteuttamisesta on toimialoilla, mutta tällä hetkellä mietimme vielä sitä, nostetaanko joitain ohjelman aihioita keskitetysti esille koko kaupunkiorganisaatiossa. Esimerkiksi esimiespassi on yksi sellainen johtamisen kehittämisen väline, joka otetaan käyttöön keskitetysti, Lehtonen huomauttaa.

15


Työpäivä Työpäivä varhaiskasvatuksen työkierrossa

Päiväkotiyhteisö rytmittyy vuodenkierron mukaan. Vuodessa ehtii tutustua sekä lapsiin että heidän perheisiinsä. < ”Jokaisessa talossa on omat toimintakulttuurinsa”, tietää paljon sijaisuuksiakin tehnyt Marjaana Sallinen.

Tuttua työtä uusin silmin

Työkierto tarjosi lastentarhanopettaja Marjaana Salliselle maisemanvaihdoksen. Se on myös avannut silmät näkemään uusia mahdollisuuksia.

16


Miksi esittelemme teille varhaiskasvatuksen työkiertoa? Koska siitä tulee pian mahdollista koko sivistys- ja kulttuuripalveluiden henkilökunnalle.

kuvat Kati Valjus

M

yllyojan päiväkodin Vekaroille maistui tänä aamuna puuro. Marjaana Sallinen keräilee aamupalan päätteeksi lautaset, maidot ja mehukeitot tarjoilukärryyn ja lähtee viemään kärryä päiväkodin keittiöön. Tuttua hommaa, mutta vakinaista virkaa hoitava lastentarhanopettaja ei silti ole omassa työpaikassaan. Sallinen kuuli työkierrosta ensimmäisen kerran viime vuoden kesällä. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen pilottikokeiluun etsittiin varhaiskasvatuksen ammattilaisia, jotka olisivat halukkaita vaihtamaan työpaikkaa vuodeksi. – Ajatus jäi kiehtomaan. Olin työskennellyt Pateniemen päiväkodissa vuodesta 2007 ja olin tyytyväinen työpaikkaani. Pitkä työmatka kuitenkin rasitti, ja vaakakupissa painoi myös vaihtelunhalu, Sallinen muistelee.

Kasvatukselliset asiat ovat mukana arjessa koko ajan. Ronja käsienpesulla.

Sallinen ilmoittautui työkiertoon ja sai paikan Myllyojan päiväkodista, jossa aloitti elokuun alussa. – Jännittihän se. Toisaalta tällä alalla syksyt ovat aina tietyllä tavalla uuden alku, ryhmäytymisen ja kuherruskuukauden aikaa niin lasten kuin aikuistenkin kesken, Sallinen hymyilee.

Jatkuu seuraavalla sivulla...

Ulkopuolinen näkee uusin silmin Sallinen kaivaa esiin kanteleen ja kutsuu lapset aamutuokioon. Pian lauletaan auringosta, keväästä ja vähän pääsiäisnoidistakin. – Omat juttuni varhaiskasvattajana ovat ehdottomasti musiikki ja improvisaatio yhdessä lasten kanssa. Tykkään musisoida ja nautin, kun näen, miten lapset siitä nauttivat. Vuodesta 1989 lastentarhanopettajana toiminut Sallinen on tehnyt ennen Pateniemen vuosiaan paljon myös sijaisuuksia, joten uuteen paikkaan sopeutuminen ei ole hänelle uutta.

Pyörre 2/2014

Kollega Jonna-Riikka Asmundin kanssa kommunikointi on välillä sanatonta. Tiimi on tärkeä.

17


Työpäivä Työpäivä varhaiskasvatuksen työkierrossa

– Eri taloissa on erilaiset toimintakulttuurit. Itse koen, että ulkopuolinen voi tuoda vanhoihin toimintamalleihin raikkaan tuulahduksen. Oikein ja hyvin voi tehdä monella tavalla, mutta joskus asioita tehdään tietyllä tavalla vain siksi, että niin on aina tehty. Ulkopuolinen voi ehdottaa toista tapaa. Sama toimii myös toisinpäin. – Jokaisesta uudesta paikasta on varmasti tarttunut mukaan jotain myös itseeni. Työkierto kestää vuoden. Siinä ajassa ehtii tulla tutuksi niin kollegoiden kuin lasten ja näiden perheidenkin kanssa. – Tärkeää on myös se, että siinä ajassa ehtii tehdä suunnitelmia ja asettaa tavoitteita. Meidän työmme ei ole pelkkää pöytien pyyhkimistä, vaan kyllä kasvatukselliset asiat ovat arjessa mukana koko ajan.

pukuhuoneesta ulkoiluvaatteissaan. Seuraavassa hetkessä lapset singahtavat aurinkoiselle pihalle pyöräilemään, kiipeilemään ja leikkimään. – Tämä on kutsumusammatti. Työtä tehdään omalla persoonalla ja sydämellä. Lapsillekin on rikkaus, että he tapaavat monenlaisia aikuisia. Opetamme lapsille suvaitsevaisuutta ja sosiaalisuutta, ja osoitamme sitä myös omalla esimerkillämme, Sallinen miettii. Kollega Jonna-Riikka Asmundi viittoo Salliselle ulko-ovelta, toiselta puolelta pihaa, että kaksi lasta on vielä tulematta. Kun tiimi hitsautuu, sanojakaan ei tarvita. – Uudessakin työyhteisössä toisen ammattitaitoon pitää voida luottaa, Sallinen sanoo. Päiväkotiyhteisön hektisessä arjessa luottamus on erityisen tärkeää._Kati Valjus

Suvaitsevaisuutta ja sosiaalisuutta – Mar-jaa-na! Mar-jaa-na! pipopäiset Vekarat kannustavat rytmikkäästi ulko-ovella, kun Sallinen kiirehtii

Sarah toi lelupäivänä kotoaan Hello Kitty -lehden.

Työkierto – pilotista yhteiseksi malliksi

>

Työkierto on ollut Sivistys- ja kulttuuripalvelujen varhaiskasvatuksessa kokeilussa elokuusta 2013 alkaen. Työkierto on osa Osallisuuden voima -projektia. Varhaiskasvatuksessa aloitettu suunnitelmallinen työkiertomalli otetaan tämän kevään aikana käyttöön kaikkialla Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluissa. – Yhtenä projektin tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa uusi työkierron toimintamalli, jolla varhaiskasvatuksen henkilöstölle avataan mahdollisuus joustavaan ja motivoivaan työkiertoon, kertoo suunnittelija Antti Koistinen. Työkierron kautta tavoitellaan hyvien käytäntöjen levittämistä päiväkotien välillä. – Samalla mahdollistetaan henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittäminen. Työkierrossa olevat henkilöt ovat tavanneet toisensa säännöllisissä kuukausipalavereissa. – Jokainen on ollut sitä mieltä, että työkiertoon lähtö kannatti, Koistinen kertoo._ Kati Valjus

Musisointi on Sallisen vahvinta aluetta. Tänään improvisoidaan kevätlaulu yhdessä lasten kanssa.

18


kuva Juha-P

ekka Honkan

en

Pyörre peukuttaa

Masa-dinosaurus herättää historian henkiin

? Masa kylään llille Soita Harri Hä tai mailaa 044 703 1348 ka.fi harri.hall@ou

Sehän elää! Vakailla jaloillaan tallustava dinosaurus hiippailee Oulun taidemuseon toisen kerroksen näyttelytilan halki ikään kuin ihmetellen, mihin seuraan se oikein onkaan päätynyt. kuussa ja kiertää kesän ylitse markkinoimassa dinosaurusnäyttelyä. Käytännössä Masa on kumipuvun ja simppelin mekaniikan yhdistelmä. Se pysyy pystyssä ”ajajansa” omien jalkojen varassa. Sisältä löytyy silmiä ja suuta liikuttelevat ohjaimet. Ohjaaja näkee ulkopuolelle kolmen kameran avustamana. Luonnollisesti Masa myös karjuu ja ulvoo kaiuttimestaan.

Tilaa Masa turneelle Masan miehistöineen voi tilata esiintymään ja kertomaan näyttelystä tilaisuuksiin, joihin osallistuu lapsia ja näiden vanhempia. Häll sanoo, että Masan matkaan saattaminen joudutaan kuitenkin

tekemään harkiten: Se vaatii pakettiautokyydin ja tilaisuudesta riippuen yhden tai kaksi apumiestä – toinen ohjaamaan talutusketjusta ja toinen vahtimaan, ettei valtoimenaan heiluva häntä tule tuuppineeksi yleisöä. Häll huomauttaa, että Masa kävelee tasamaalla sujuvaa kyytiä, mutta portaiden kulkeminen ja korokkeille nouseminen on jo huomattavasti hankalampaa. Dinokaverin tilaajan on myös huolehdittava, että ohjaajaa pääsee kömpimään dinon puikkoihin suojaisessa paikassa. – Masa jää Tietomaahan dinosaurusnäyttelyn jälkeen, joten se on käytettävissä jatkossakin niin kauan kuin se vain kestää, Häll vinkkaa._ Juha-Pekka Honkanen

Katso video Akkunasta.

Pyörre 2/2014

K

erros on tosin väärä: Lontoon Natural History Museumin kuuluisa dinosaurusnäyttely Age of the Dinosaur on esillä toukokuusta elokuun loppuun museon ensimmäisessä kerroksessa. Näytteille tulee 50 näytekappaletta, hurjimpina seitsemän liikkuvaa dinosaurusmallia. Ne jäävät kuitenkin niille sijoilleen, toisin kuin taidetta ihastellut dinosaurus – jolla on muuten nimikin, Masa. – Masan materiaali ei oikein hengitä, joten kyllä siellä sisällä nopeasti hiki tulee, hymähtää Masan ohjaimista ulos sukeltava Joni Jäntti. Masa on saapunut taidemuseolle Tietomaasta, jossa sen perään katsoo opetus- ja ohjelmapalvelusuunnittelija Harri Häll. Masa debytoi ihmisten edessä Helsingin matkamessuilla tammi-

19



Pyörre 2 2014