PYR info 2-2012

ym ta p v

niinistö: i r e ist tannustehokk n i uus m kus ö ist eena r ä it t o

s. 06

Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n tiedotuslehti

| nro 2 • 2012

o f in

Aromit tallessa s.1 2

s.0

8

vu pu o d up en ak 2010 k au T IL A S TO T: ys t ksissa ä n uusi en

Mikä on pakkaus? s.11 Sertifikaatti on laatua s. 18 In English p. 21

kuva Mikko Haiko

[ t o i m i t u s j o h ta j a lta ]

06 | henkilö

Ympäristöministeri Ville Niinistö lupaa tarkkaa selvitystä siitä, miten pakkausten täysi tuottajavastuu voi toteutua kustannus­tehokkaasti ja ympäristöä säästäen.

SERTIFI KAATTI

16

18

12

Suomen Kuitukierrätys Oy:n pyörät pyörivät mallikkaasti, vaikka hiekkaakin on rattaissa.

Jätelaissa ja markkinoilla eletään kiintoisia aikoja.

PYR Info pyysi kahta Suomen johtavaa arvioijaa avaamaan lukijoille, mistä sertifioinnista on kysymys ja miltä sen tulevaisuus näyttää.

Paulig etsii koko ajan keinoja pienentää pakkauksen ympäristövaikutuksia. Samalla kahvin aromien pitää pysyä tiukasti tallessa.

| tuottajayhteisö

| ympäristö

| yrit ys

palstat

04 boksi – uutiset ja tapahtumat 08 lukujen tak ana 2010 11 mikä on pakk aus? 20 pramia kierrättää muovin 21 in english Julkaisija Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy, Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki. Puh. (09) 616 230, fak­­si (09) 6162 3100, www.pyr.fi, pyr@pyr.fi Päätoimittaja Annukka Leppänen-Turkula Toimitusneuvos­t o Annukka Leppänen-Turkula, Marja-Liisa Johansson, Reija Koistinen, Marika Koskimäki, Margareetta Ollila, Peter Rasmussen, Tapani Sievänen­Toimitus Otavamedia Asiakasviestintä, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. (09) 1566 8510 Toimituspääl­l ikKö Jari Kallio, Otavamedia, puh. (09) 1566 8570 TUOTTAJA Ilpo Salonen, Otava­media, puh. (09) 1566 8571 Painopaikka Libris Oy, 2012 Paperi Ympäristöystävällistä paperia.

ISSN-l 1797-4135, ISSN 1797-4135 (Painettu), ISSN 2242-3729 (Verkkolehti). Lehti ilmestyy 3 kertaa vuodessa. Palautetta lehdestä ja osoitteenmuutokset osoitteeseen pyr@pyr.fi näköislehti www.digipaper.fi/pyr

02

Pakattuja tuotteita markkinoille­ saattavat yritykset ovat 1998 läh­tien vastanneet siitä, että käytetyille pakkauk­sille asetetut kierrätys- ja hyötykäyttötavoitteet saavutetaan. Vappuna voimaan astunut uusi jätelaki laajensi tuottajavastuuta ja asettaa tulevaisuudessa yritykset jätehuoltovastuuseen tuotteiden mukana Suomen markkinoille saattamistaan pakkauksista. PYR Oy ja pakkausalan tuottajayhteisöt toimivat toistaiseksi aiempien pakkausasetusten mukaisesti. Tässä muutosvaiheessa on kuitenkin hyvä tarkastella järjestelmän toimintaa puolueettomasti ja avoimesti sekä katsoa, voidaanko toimintoja entisestään tehostaa.

Uusi pakkausasetus on valmisteilla, ja alan tulee esittää omat suunnitelmansa piakkoin.

Ympäristöministeriö järjestää marraskuussa työpajan valmistelemaan asetusta, ja alan pitää antaa mahdolliset ehdotukset riittävän ajoissa ennen sitä.

Työpajassa käsiteltäneen muun muassa paria ympäristöministeriön valmistelemaa vaihtoehtoa vastaanottoverkostomääräyksistä. Tilanne on sikäli ongelmallinen, että varsinaiset päätökset voidaan tehdä vasta, kun asetus on hyväksytty. Ympäristöministeriön aikataulun mukaan pakkausasetus hyväksyttäisiin syksyllä 2013 ja se astuisi voimaan toukokuussa 2014, yhdessä muiden pakkaussäännösten kanssa. Onneksi kuitenkin asetuksen valmistelun yhteydessä luonnoksista selviää missä mennään, ja asioista voidaan neuvotella viranomaisten kanssa.

Annukka Leppänen-Turkula

ORGANISATION CERTIFIED BY

ISO 9001

[ T i l a n n e k at s a u s ]

Jätelaki tutuksi laki muiden joukossa. Siihen on kuitenkin syytä perehtyä, sillä monet lain pykälät koskevat kaik­ kia yrityksiä, täysin yritysten toimialasta riippu­ matta.

Pakattuja tuotteita markkinoille toimittavil­ le yrityksille eli pakkaajille on erityisen tärkeää se, mitä laki ja valmisteilla oleva pakkausasetus sanovat pakkausten tuottajavastuusta. Lain mu­ kaan kaikkien yritysten velvollisuus on noudattaa etusijajärjestystä, jonka mukaan kaikessa toimin­ nassa on ensisijaisesti vähennettävä syntyvän jät­ teen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, tuote pitää valmistella käytettäväksi uu­ delleen alkuperäiseen tarkoitukseensa. Jos tämä ei ole mahdollista, jätteestä tulee tehdä jokin uusi tuote, eli materiaali pitää kierrättää. Jos kierrät­ täminenkin on mahdotonta, on jätteen energia hyödynnettävä. Viimeinen vaihtoehto on sijoit­ taa jäte kaatopaikalle. Tosin vuoden 2016 jälkeen kaatopaikoille ei saa enää sijoittaa biohajoavaa tai orgaanista jätettä lainkaan.

Laki velvoittaa tuotteiden valmistajia käyt­

tämään raaka-aineita säästeliäästi ja välttämään ympäristölle ja terveydelle vaarallisia aineita sekä minimoimaan tuotantojätteen ja ympäristöhait­ tojen määrän. Lisäksi tuotteen tulee olla kestävä, korjattava ja uudelleenkäytettävä. Tuotannonhar­ joittajan pitää myös pystyä raportoimaan tuotan­ nossa syntyvän jätteen määrä ja sen mahdolliset ympäristö- ja terveysvaikutukset sekä miten jä­ tehuolto toimii.

Aiheuttamisperiaatteen mukaan tuotteen al­ kuperäinen tuottaja tai nykyinen tai aiempi jät­ teen haltija vastaa jätehuollon kustannuksista.

Tästä on vielä erikseen tehty tuottajavastuupy­ kälät, jotka pakkausten lisäksi koskevat autoja, renkaita, sähkö- ja elektroniikkalaitteita, akkuja

ja paristoja sekä paperia. Jokainen yritys, jonka toiminnassa syntyy enemmän kuin 100 tonnia tavallista tai mikä määrä vain vaarallista jätettä, on velvollinen pitämään kirjaa jätteistä.

Oma lukunsa ovat säädökset kuntien velvolli­ suuksista huolehtia asumisessa syntyvästä seka­ laisesta jätteestä. Asian tiimoilta käytiin lain val­ mistelun yhteydessä melkoista keskustelua, koska yksityiset jätealan yritykset katsoivat lain heiken­ tävän heidän mahdollisuuksiaan tarjota palveluk­ sia esimerkiksi kiinteistöille. Pakkausten tuotta­ javastuuta asia sivuaa sikäli, että jos pakkaaja tai tuottajayhteisö tarjoaa palvelua kiinteistöille, on palvelun oltava kiinteistölle maksutonta. Kunta ja yksityiset jätealan yritykset puolestaan voivat laskuttaa palvelustaan kiinteistöjä.

Valvovalla viranomaisella on oikeus saada yksittäisiltä yrityksiltä monenlai­ sia tietoja valvontaa varten. Näitä tietoja voivat olla tiedot tuotteen valmistukses­ sa käytettävistä raaka-aineista aina jäte­ kirjanpitoon asti. Tärkeää on huomata, että jätelaki antaa valvovalle viranomai­ selle myös aiempaa paremman mahdolli­ suuden puuttua vapaamatkustajiin. Laiminlyönti­ maksu voi maksimissaan olla jopa 500 000 euroa.

kuvat iStockphoto

Joillekin yrit yksille jätelaki on vain yksi

Pakkaajan kannalta jätelaissa on erikoisia

yksityiskohtia. Muun muassa ajoneuvojen osal­ ta siinä säädetään, että kerääjä tai käsittelijä voi periä ajoneuvon haltijalta korvauksen, jos tälle aiheutuu lisäkustannuksia siitä, että romutetta­ vaan ajoneuvoon on lisätty uudelleenkäyttöä tai jätehuoltoa merkittävästi haittaavia esineitä tai aineita. Samaa mahdollisuutta ei anneta pakkaus­ ten käsittelijöille, vaikka kaikenlaiset tuotejäämät aiheuttavat haittaa pakkausten kierrätykselle.

Viranomainen voi puuttua vapaamatkustajiin aiempaa tehokkaammin.

Annukka Leppänen-Turkula

03

i s k o B

04

Jätelaista esite

PPK:lle uusi vetäjä

Ympäristöministeriö on julkaissut esitteen Ajankohtaista jäte­ lain uudistuksesta. Se on ladattavissa osoitteesta www.ymparisto.fi/ jatelainuudistus.

Esitteessä korostetaan, kuten laissakin, jätteiden etusijajärjes­ tystä eli jätehierarkiaa. Järjestys perustuu EU:n jätedirektiiviin, ja se sitoo kaikkia jäsenmaita.

Mukana on vastuullisen jätehuollon muistilista jätteen tuottajil­ le, kerääjille, kuljettajille ja käsittelijöille sekä tuotteen valmistajille, maahantuojille ja pakkaajille. Samalla mainitaan, mihin lain pykäliin kukin listattu asia perustuu.

Maininnan saavat myös termien muutokset, kuten käsittelyn muuttuminen loppukäsittelyksi ja ongelmajätteen muuttuminen vaa­ ralliseksi jätteeksi. Siirtoasiakirjojen tärkeydestä muistutetaan, samoin jätemäärien seurannasta. ❏

Puupakkausten tuottajayhteisönä toimivan Puupakkausten Kierrätys PPK Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty­met­ sänhoitaja Jukka Ala-Viikari 1. huhti­ kuuta alkaen. PPK:n johdossa alusta asti eli 2005 lähtien toiminut Lars Rask jäi sil­ loin eläkkeelle.

Jukka Ala-Viikari on toiminut puu­ tuoteteollisuuden parissa 18 vuotta, jois­ ta viimeksi kuluneet viisi vuotta Lämpö-

puuyhdistys ry:n toiminnanjoh­ tajana. Tässä tehtävässä hän myös jatkaa osaaikaisesti. ❏

kuva Pekka Holmström

[ uutiset & tapahtumat ]

kuva iStockphoto

Selvitys muovipakkausjätteen hyödyntämisestä VTT on laatinut selvityksen muovipakkausjätteestä ja sen hyödyntämi-

sestä. Työryhmä antaa suosituksia sekä kuluttajien että elinkeinotoiminnan muovijätteen tehokkaampaan hyödyntämiseen.

Taustana on uusi jätelaki, jossa pakkaajien ja pakattujen tuotteiden maahantuojien on järjestettävä myös kuluttajien lajitellun pakkausjätteen vastaanotto ja jätehuolto. Selvityksen on tarkoitus auttaa asetusten valmistelussa.

Työryhmä esittää kierrätysvelvoitteita ja -tavoitteita, joiden pohjalta yrityksille olisi kannattavaa lähteä kehittämään uusia ratkaisuja kierrätykseen ja kestävän kehityksen mukaiseen liiketoimintaan.

Uusiomuovia käyttävät tätä nykyä rakennustuoteteollisuus ja kalvoteollisuus. Haasteita ovat Suomen pienet jätevolyymit, kuluttajien muovipakkausjätteen huono laatu ja vähäinen kotimainen kierrätysliiketoiminta.

Selvityksen mukaan muovipakkausjätteen kierrätyksessä on kehitysmahdollisuuksia. Toimia tarvitaan myös uusiomuovin kysynnän ja tarjonnan parempaan kohtaamiseen.

Muovipakkauksen kierrätyksen edistäminen Suomessa -raportin ovat tilanneet ympäristö- ja työ- ja elinkeinoministeriö. Se löytyy osoitteesta www. tem.fi, hakusana muovipakkauksen. ❏

kuva Tommi Tuomi

Tapani Sievänen Mepakin johtoon Metallipakkausten tuottajayhteisön Mepak-Kierrätys Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty insinööri Tapani Sievänen 1. kesäkuuta alkaen. Mepakin perustamisesta lähtien toimitusjohtajana 15 vuotta toiminut ekonomi Heikki Riste on jäänyt eläkkeelle.

Sievänen on toiminut viimeksi kuluneet kahdeksan vuotta kehitysjohtajana Suomen Palautuspakkaus Oy:ssä, jossa hän myös jatkaa osa-aikaisesti.

Mepak-Kierrätys Oy siirtyi kesällä Palpan toimitiloihin osoitteeseen Pasilanraitio 9 B, PL 119, 00241 Helsinki. ❏

Lisätietoja: www.mepak.fi

Pullouudistus vahvasti käyntiin Uusi pullonpalautusjärjestelmä on lähtenyt Palpan toimitusjohtajan Pasi Nurmisen mukaan hyvin käyntiin. Aiempi­ noin 350 palautuspisteen verkosto on laajentunut nyt noin 13 000 pisteeseen.

- Tällä hetkellä noin kolmannes uuden järjestelmän pulloista palautuu uusiin pisteisiin, ja niiden osuus kasvaa koko ajan.

Kauppa, kuluttajat ja tuottajat ovat ottaneet uudistuksen hyvin vastaan.

- Se on ollut kaikkien kannalta tervetullut. Varsinkin kuluttajat ovat olleet tyytyväisiä, kun Alkonkin pullot voi nyt palauttaa ruokakauppoihin.

Tieto palautuksesta on Nurmisen mukaan tavoittanut kuluttajat kohtalaisen hyvin, mutta asiasta tiedotetaan vielä lisää syksyn aikana.

- Palautusverkoston laajennuksen odotettiin lisäävän palautusmääriä, ja tämä onkin jo nähtävissä. Pidemmän aikavälin muutokset riippuvat myyntimääristä. ❏ Lisätietoja: www.pyr.fi Lue taustajuttu ”Pullonpalautus helpottui” PYR Infon numerosta 1/2012: www.digipaper.fi/pyr

05

Teksti Ilpo Salonen | Kuva Arto Wiikari

N

iinistön mukaan on olennaista, että uuden jätelain mukainen laaja keräysverkosto on ympäristövaikutuksiltaan nykyistä parempi. Sen pitää olla myös teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoinen.

– Verkoston ja keräysjärjestelmän hiilijalanjälki on keskeinen asia, kun ympäristövaikutuksia arvioidaan. Arvioinnissa on lisäksi keskeistä katsoa keräysjärjestelmää kokonaisuutena ja ottaa huomioon kierrätyksen muut ympäristövaikutukset, jotka usein uhkaavat jäädä lähes huomiotta keskityttäessä liiaksi hiilidioksidipäästöihin. Varsinkin PohjoisSuomessa ja muilla harvaan asutuilla alueilla tämä pitää tutkia tarkkaan, hän korostaa.

– Lain ja asetusten lähtökohtana on, että kaikilla suomalaisilla pitää olla samat mahdollisuudet pakkausten kierrätykseen. Esimerkiksi kaupat ovat usein hyviä keräyspisteiden sijoituspaikkoja. Sellaista keräyspistettä ei tietenkään kannata rakentaa, jota kukaan ei käytä. Ministeriö aikoo kuunnella tarkasti kun­ tien, tuottajayhteisöjen ja jätehuoltoyritysten näkemyksiä asiassa.

Aikataulun mukaan asetukset tulevat voimaan viimeistään ensi vuoden toukokuussa.

Niinistö uskoo, että aikataulu pitää.

– Ympäristöministeriö on tilannut Suomen Ympäristökeskukselta selvityksen, jossa ar­ vioidaan, millainen keräysverkko olisi järkevää rakentaa Pohjois-Suomeen. Näin isoja ratkaisuja ei pidä missään nimessä tehdä puutteel-

lisin tiedoin. Selvitys valmistuu syyskuun loppuun mennessä.

Laki entistä tiukempi

Niinistön mukaan uusi jätelaki korostaa entistä tiukemmin jätehierarkiaa, jossa jätteen synnyn ehkäisy on ykköstavoite ja loppusijoitus kaatopaikalle vasta viimeinen keino.

Väliin mahtuvat uudelleenkäyttö, kierrätys materiaa­lina ja polttaminen.

”

On tärkeää, että täyden tuottajavastuun aiheut­tamat kustannukset pysyvät kurissa.

– Poliittisena tavoitteena on parantaa keräysastetta ja kierrätystä, kun siirrytään kohti vihreää taloutta. Eduskunta on asettanut hyvin nopean aikataulun keräysverkoston kehittämiselle. Vihreän talouden päämääriä on, että vähemmästä saadaan irti enemmän.

Keräysastetta halutaan parantaa entisestään. Samalla teollisuutta ja pakkaajia ohjataan Niinistön mukaan yhä suurempaan materiaalitehokkuuteen.

Ministeri uskoo, että pakkausten täysi tuot­ tajavastuu lisää selvästi pakkausten hyöty-

käyttöä. Hän pitää tärkeänä, että uudistuksen aiheuttamat kustannukset pysyvät kurissa.

Ministeriössä tehdyn selvityksen mukaan keräyksen järjestämisestä koituvat lisäkulut ovat kohtuulliset kuluttajille, alle sentin pakkausta kohden. Loppusumma tietenkin riippuu nyt tehtävistä ratkaisuista.

– Uusien ympäristöratkaisujen kustannuksista on usein ennenkin oltu huolissaan.

Kokemus osoittaa, että lisäkulut tasoittuvat melko pian, kun uudet järjestelmät vakiintuvat käyttöön.

Pirkanmaan resursseja mietitään

Niinistö kertoo ministeriön pohtivan parhaillaan Pirkanmaan ely-keskuksen kanssa, miten sen toimintaa ja painopisteitä voisi kehittää.

– Mietimme myös, miten ely-keskuksen voimavarat voidaan turvata nykyisessä taloustilanteessa, ja mihin niitä pitää ohjata.

Yksi haaste ovat pakkausalan vapaamatkustajat. Niinistö pitää tärkeänä, että tuottajayhteisöt ja viranomaiset kehittävät valvontakäytäntöjä yhteistuumin.

– Pitää löytää yhä tehokkaampia tapoja puuttua vapaamatkustajiin ilman, että valvovan viranomaisen tarvitsee käyttää jokaisen tapauksen selvittämiseen runsaasti resursseja, hän tähdentää.

Pakkausten tuottajavastuu koskee yrityksiä, joiden liikevaihto on vähintään miljoona euroa. Ministeriössä on mietitty, voisiko rajaa alentaa tai poistaa se kokonaan.

Asetukset viilataan

yhteisvoimin Ympäristöministeri Ville Niinistö lupaa perusteellista selvitystä siitä, miten pakkauksia koskeva täysi tuottajavastuu voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja ympäristöä säästäen. Kaikkia osapuolia on tarkoitus kuulla, kun asetuksia laaditaan.

06

– Euromääräisiä rajoja voidaan pitää ongelmallisina kilpailun näkökulmasta. Minusta miljoonan euron raja on melko korkea.

Pirkanmaan ely-keskuksen valvonnassa Niinistö ei näe ongelmia.

– Lähtökohta on, että viranomainen hoitaa itsenäisesti virkavastuulla laeissa määriteltyjä tehtäviä. Ministeriö asettaa tulostavoitteita ja seuraa niiden toteutumista. Viime kädessä oikeusjärjestelmä valvoo ely-keskusten toimintaa ja puuttuu asiaan, jos siinä havaitaan ongelmia hän toteaa.

07

lukujen takana

Puupakkausten määrä nousi Pakkausten kierrätys, uudelleenkäyttö ja hyötykäyttö sujuivat tuoreimpana tilastovuotena eli 2010 pitkälti edellisvuoden tapaan. Puupakkausten kierrätys ja hyötykäyttö laskivat hieman, mutta toisaalta markkinoille tuli uusia puupakkauksia aiempaa enemmän.

E

ri materiaaleissa näkyviä vaihteluja voidaan PYRin toimitusjohtajan Annukka Leppänen-Turkulan mukaan pitää normaaleina markkinoiden muutoksina. Suurin muutos tapahtui lasin kierrätysluvussa, joka nousi takaisin EU:n kierrätysvaatimuksen ylittäväksi.

– Muutos oli odotettu, koska lasin hyötykäyttöön on kehitetty­uusia mahdollisuuksia. Toisaalta lasin uudelleenkäyttö on laskenut merkittävästi, sillä oluesta entistä suurempi osa pakataan alumiinitölkkeihin ja virvoitusjuomat pääosin PET-pulloihin, Lep­pänenTurkula mainitsee.

Paperin, kartongin ja aaltopahvin osalta hän pitää ilmeisenä, ettei kierrätystä helposti enää nosteta.

– Muovin kierrätyksen kehitys vaatii jatkuvaa työtä. Kaikkien muidenkin materiaalien osalta seuraavat kierrätysprosentit ovat entistä kalliimpia.

Jätelaki näkyy viiveellä

Talouden liikahdukset heijastuvat myös materiaalien hyötykäyttöön. Vuoden 2009 taloustilanteesta on tultu ylöspäin. LeppänenTurkulan mukana ongelmana vain edelleen on, että kierrätysmateriaalien keräys, kuljetus ja prosessointi maksavat, eikä kaikille kierrätettäville materiaaleille ole edelleenkään käyttökohteita.

Uusi jätelaki tai sen vaikutukset eivät ainakaan toistaiseksi näy tilastoissa. Käytettyjen pakkausten kierrätys ja hyötykäyttö ovat vakiintuneita toimia, joita tuottajayhteisöt ja kierrätys- ja hyötykäyttöalan yritykset käytännössä pyörittävät. >>

08

UUDELLEENKÄYTTÖ

Pakkauksen uudelleenkäyttö on sen käyttämistä puhdistuksen jälkeen uudelleen sellaisenaan.

vuosi

kuitu

lasi

metalli

muovi

2006 2007

puu

yhteensä

3%

77 %

93 %

3%

76 %

93 %

74 %

79 %

74 %

74 %

78 %

73 %

2008

4%

65 %

93 %

69 %

76 %

71 %

2009

6%

62 %

91 %

68 %

76 %

69 %

2010

6%

47 %

91 %

67 %

75 %

68 %

kierrätys

Kierrätys tarkoittaa kerätyn pakkausmateriaalin muokkaamista siten, että siitä voidaan valmistaa uusi tuote.

vuosi

kuitu

lasi

metalli

muovi

puu

yhteensä

2006

86 %

74 %

59 %

16 %

8%

49 %

2007

88 %

81 %

70 %

18 %

10 %

52 %

2008

93 %

80 %

75 %

23 %

20 %

56 %

2009

95 %

45 %

84 %

25 %

21 %

56 %

2010

96 %

61 %

78 %

26 %

18 %

55 %

hyötykäyttö

Pakkausjätteen hyötykäyttöä on sekä pakkauksen käyttö raaka-aineena uusiin tuotteisiin että pakkausten käyttö energiana. Hyötykäytöksi hyväksytään myös pakkauslasimateriaalin käyttö, joka korvaa neitseellisiä raakaaineita esimerkiksi maanrakennuksessa.

vuosi

kuitu

lasi

metalli muovi

2006

96 %

77 %

59 %

2007

puu

yhteensä

29 %

81 %

77 %

95 %

88 %

70 %

43 %

90 %

84 %

2008 106 %

81 %

75 %

49 %

99 %

90 %

2009

113 %

45 %

84 %

45 %

96 %

88 %

2010

112 %

61 %

78 %

45 %

84 %

85 %

Teksti Ilpo Salonen | Kuvat iStockphoto ja Atte Lakinnoro

230 000

223 141 vuosi 2010

220 000

217 205 vuosi 2008

214 234 210 000

vuosi 2007

205 600 vuosi 2006

200 000

Markkinoille saatetut puupakkaukset 2006 –2010, tonnia

194 307 vuosi 2009

190 000

09

Markkinoille saatetut pakkaukset ja pakkausjätteen hyötykäyttö

materiaali (tonnia) lasi

markkinoille saatetut pakkaukset / pakkausjäte 64 585

kierrätys 39 564

hyötykäyttö (kierrätys + käyttö energiana)

pakkausten kokonaiskäyttö ja uudelleenkäyttö kokonaiskäyttö

uudelleenkäyttö

39 564

122 661

58 076

markkinoille saatetut pakkaukset

uudelleenkäyttöaste

64 585

47 %

muovit

116 244

30 508

52 509

352 580

236 336

116 244

67 %

paperi, kartonki, aaltopahvi

251 748

242 238

281 438

266 750

15 002

251 748

6%

51 774

40 362

40 362

588 105

536 331

51 774

91 %

223 141

39 749

188 414

876 540

653 399

223 141

75 %

metallit puu muut pakkaukset YHT.

749

–

–

1 939

1 190

749

61 %

708 241

392 421

602 287

2 208 575

1 500 334

708 241

68 %

Pakkausjäte: Käytöstä poistetut pakkaukset­ennen mahdollista hyöty­käyttöä. Uudelleen­käytettävät pakkaukset ovat pakkaus­jätettä vasta, kun ne poistetaan uudelleen­ käyttöjärjestelmästä. Markkinoille saatetut pakkaukset: Uudet ja uudelleen­täytettävät pakkaukset. Pakkausten kokonaiskäyttö: Markkinoille saatettujen pakkausten määrä, siis jokainen täyttökerta. Markkinoille saatettujen uusien pakkausten määrä: Pakkausjätteen määrä: arvio, jota käytetään tilastoissa.

– On mielenkiintoista nähdä, millainen vaikutus aikanaan voimaan tulevalla käytettyjen pakkausten vastaanottovelvoitteella on. Saadaanko sitä kautta kierrätykseen soveltuvaa materiaalia, jolle mahdollisesti löytyisi uusi käyttökohde, vai nousevatko vain kulut?

Puupakkauksissa vahva kasvu

Puupakkausten osalta 2010 oli kaikkien aikojen ennätysvuosi: niitä tuli markkinoille 223 000 tonnia. Kasvua oli edellisvuodesta 15 prosenttia.

– Tämä on selvä merkki siitä, että talous ja sen myötä logistiikka elpyivät vuodesta 2009. Uudelleenkäyttöprosentti oli 75. Puupakkaus on osoittautunut toimivaksi osaksi logistiikkaketjua, arvioi Puupakkausten Kierrätys PPK Oy:n tuore toimitusjohtaja Jukka Ala-Viikari.

Hän arvelee syyksi kierrätyksen ja hyötykäytön laskuun, että kompostoinnin ja sen myötä kompostoinnissa tarvittavan tukiaineen määrä on ehkä laskenut lisääntyvän jätteenpolton johdosta.

– Voi myös olla, että tukiaineena käytettävien muiden materiaalien, kuten vastaanotettujen risujen määrä on kasvanut.

Korjaaminen kierrätystä

Puiseksi pakkausmateriaaliksi luetaan kuormalavat, laatikkokuormalavat ja muut alustat, kehikot, laatikot ja rasiat, tynnyrit, pytyt ja kaapelikelat sekä tuki- ja välipuut. Näiden suurimpia käyttäjiä ovat rakennus-, elintarvike- ja metsäteollisuus, kone- ja terästeollisuus sekä vähittäiskauppa.

10

– On hyvä, että korjaaminen luetaan lainsäädännössä kierrätykseksi. Toimiva lavakeskusverkosto huolehtii pakkausten tarjonnasta ja kunnosta.

Uusia puupakkauksia tulee markkinoille saman verran kuin rikkinäisiä poistuu. Pelkästään kuormalavojen osalta tämä tarkoittaa noin kymmentä miljoonaa lavaa vuodessa.

Energia mukaan lukuihin

Ala-Viikari kertoo odottavansa mielenkiinnolla kaatopaikkadirektiivin voimaantuloa ja sen vaikutusta kompostoinnissa tarvittavan tukiaineen määriin.

– Toinen kiinnostava asia on pakkausasetusten valmistelu. Mitkä ovat puupakkausten kierrätystavoitteet ja -tavat tulevaisuudessa?

Ala-Viikari näkisi mielellään, että energiahyödyntäminen hyväksytään mukaan kierrätyslukuihin. PPK Oy on yhtenä osapuolena mukana, kun ympäristöministeriö kuulee eri näkemyksiä asetusten valmistelussa.

– Suomessa, jossa on pitkät välimatkat ja kattava energialaitosten verkosto, käytöstä poistuvien puupakkausten hyödyntäminen energiana olisi järkevää ja kustannustehokasta. Materiaali on puhdasta ja kuivaa. Neitseellistäkin puuta Suomessa on riittävästi tarjolla eri puunkäyttötarpeisiin, Ala-Viikari huomauttaa.

Hän kertoo, että puupakkausjätteen energiakäyttö onkin kasvussa. Sen käyttö kompostoinnin tukiaineena on vastaavasti vähenemässä.

– Tämä osoittaa, että markkinat toimivat, ja energialaitokset ovat löytäneet puupakkausjätteen edut. Asia olisi syytä ottaa huomioon asetusten valmistelussa.

”

Puupakkaus­ jätteen energiakäyttö on kasvussa ja käyttö kompos­ toinnin tukiaineena vastaavasti vähenemässä.

[ m a a i l m a k i e r r ättä ä ]

Mikä on pakkaus?

Pakkaus on selkeänkuuloinen sana.

Ei se monimutkaiselta kuulosta muillakaan kielillä. Sanan sisältö ja viittaussuhteet ovat kuitenkin kinkkisempi juttu.

P

akkaus- ja pakkausjätedirektiivi astui EU:ssa voimaan 1994, ja Suomen lainsäädäntöön direktiivi tuli 1995, kun liityimme EU:hun. Sittemmin direktiivistä on laadittu yksi uusi versio, ja sitä on täydennetty vuosien mittaan useilla päätöksillä ja täydentävillä direktiiveillä.

Annukka Leppänen-Turkula, PYR Oy:n toimitusjohtaja, on seurannut pakkausdirektiiviä vuodesta 1991, kun ensimmäistä direktiiviluonnosta käännettiin Pakkausteknologia - PTR ry:ssä suomeksi. Hän on ollut mukana myös asiantuntijana pakkausdirektiivin ja pakkausstandardien valmistelussa.

Leppänen-Turkulan mukaan direktiivissä ei ole tarkkaa listaa siitä, mikä on pakkaus.

– EU:n pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin kolmannessa artiklassa kerrotaan, mikä on pakkaus. Sama asia lukee Suomen valtioneuvoston päätöksessä pakkauksista ja pakkausjätteistä, joka on direktiivin sovellus Suomen lainsäädäntöön. Yksiselitteinen lista EU-maiden välillä lienee täysi mahdottomuus, mutta PYR:in kanssa asioivat yritykset saavat hyvän tiedon Suomessa määritellyistä pakkauksista meidän kotisivuiltamme.

Aikataulu venyy ja paukkuu

Nyt vireillä oleva täydentävä direktiivi pakkauslainsäädäntöön on ollut EU:ssa käsittelyssä kauan, aina 1990-luvun lopulta saakka, ensin suosituslistana, eikä siitä ole saatu päätöstä aikaiseksi.

Osa yksityiskohdista koskee hyvinkin marginaalisia seikkoja kuten sitä, mikä osa

Säilyttää ja suojaa Pakkauksella tarkoitetaan mistä tahansa materiaaleista koostuvaa tuotetta, joka on tarkoitettu tavaran säilytykseen ja suojaamiseen sekä mahdol­listamaan sen käsittely ja kuljetus tuottajalta kuluttajalle tai käyt­täjälle ja helpottamaan sen esille­panoa. Samaan tarkoitukseen käytettävää kertakäyttötuotetta pidetään myös pakkauksena.

Materiaali­ryhmät ovat: puukuidut (aaltopahvi, kartonki, paperi), lasi, metallit ja muovit. Eniten käytetty pakkaus on aaltopahvilaatikko.

teepussista on pakkausta ja mikä ei. Yksi isoimmista kysymyksistä on hylsyn käsite.

Esimerkiksi Suomessa pakkausmateriaaliksi ja hyötykäytettäväksi luetaan kaikki, sekä kotitalouden että teollisuuden hylsyt, siis esimerkiksi talouspaperirullien kevyet hylsyt ja kangaspakkojen tukevat hylsyt.

– Käytäntö ei ole kaikissa maissa yhtä yksiselitteinen, vaan kymmenen vuotta sitten EU-äänestyksessä puolet jäsenmaista äänesti, etteivät hylsyt ole pakkauksia.

Suomessa direktiivin täydennyksen myötä joutuisimme todennäköisesti tarkistamaan joitakin pakkauskäsitteitämme.

– Meillä esimerkiksi teollisuushylsyt kierrätetään hyvin, mutta niiden kierrätystä ei enää otettaisi mukaan pakkausten kierrätyslukuihin, sillä uuden määritelmän mukaan teollisuushylsyt eivät olisi pakkauksia.

Oma maa mansikka

Raha vaikuttaa taustalla myös näissä neuvotteluissa. Oman maan etua ajetaan.

– EU:ssa kuten maailmassa yleensäkin maat puolustavat kukin oman teollisuutensa intressejä. Sopimuksia ei synny helpolla.

Miksi sitten olisi niin tärkeää löytää yhteinen sävel pakkausten yksityiskohtia myöten?

– EU:ssa pidetään kirjaa unionin tasolla­ pakkausten määristä, hyötykäytöstä ja kierrätyksestä eri maissa. Jotta luvut olisivat vertailukelpoisia, maiden käytäntöjen ja laskutapojen täytyisi olla yhdenmukaisia.

Teksti Irma Capiten

Pakkauksiin luetaan: 1) Myyntipakkaus eli primaaripakkaus, joka on tarkoitettu myyntipaikalla lop­ pukäyttäjälle tai kuluttajalle myytävän yksikön säilytykseen. Esimerkki: jogurttipurkki.

2) Ryhmäpakkaus eli sekundaaripakkaus, joka on tarkoitettu tietystä myyntiyk­ siköiden määrästä koostuvan ryhmän säilytykseen myyntipaikalla riippumatta siitä, myydäänkö ryhmä sellaisenaan loppukäyttäjälle tai kuluttajalle vai käytetäänkö sitä ainoastaan myyntipaikalla. Se on myös mahdollista poistaa tuotteesta ilman, että tuot­ teen ominaisuudet muuttuvat. Esimerkki: kartonkiin pakattu monijogurttipakkaus.

3) Kuljetuspakkaus eli tertiääripakkaus, jonka tarkoituksena on helpottaa tiet­ tyjen myyntiyksiköiden tai ryhmäpakkausten määrän käsittelyä ja kuljetusta siten, että voidaan välttää niiden fyysistä käsittelyä ja kuljetusvaurioita. Esimerkki: palautettava ja uudelleen käytettävä muovikuljetuslaatikko jogurttipakkausten kuljetukseen. Kulje­ tuspakkauksena ei kuitenkaan pidetä maantie-, rautatie-, meri- ja lentokuljetuksissa

käytettävää konttia.

11

Kuppi kuumaa Kun maailman innokkain kahvinjuoja­kansa nauttii vuodessa reilun 50 miljoonan kilon edestä suosikkijuomaansa, kahvipakkauksen ympäristö­vaikutuksilla on väliä.

Teksti Ilpo Salonen | Kuvat Seppo Saarentola, Pekka Nieminen ja Atte Lakinnoro

12

P

– Pavun lämpötila nousee paahdon aikana reiluun 200 asteeseen. Hukkalämpö ohjataan seuraavan papuerän esilämmitykseen.

Prosessi käyttää neljänneksen aiempaa vähemmän maakaasua. Esilämmityksellä on tärkeä rooli, ja uudet laitteet ovat muutenkin energiapihimpiä kuin vanhat.

Paahdon jälkeen papujen päälle suihkutetaan vettä, jotta ne eivät paahdu omassa lämmössään enempää.

Pavut jatkavat matkaansa automaattisesti jauhatukseen ja pakattaviksi.

Papuina myytävistä tuotteista mitataan jokaisen pa­ vun väri ja pakettiin asti päätyvät vain oikeanväriset pavut. Värivalitsijan hylkäämätkin pavut pystytään hyö­ Kuumassa syntyy vaaleaa ja tummaa dyntämään tietyissä Suomen ulkopuolelle myytävissä Paahtokone haukkaa sisuksiinsa kerralla puoli tonnia jauhetuissa kahveissa. kahvipapuja ja paahtaa niitä maakaasupolttimen tuot­ Pakkauskoneet täyttävät tehokkaasti ja vauhdil­ tamassa kuumuudessa. Jos halutaan vaaleaa paahtoa, la kaupasta tuttuja laminaattipakkauksia. Tyhjiökone 6–8 minuuttia riittää, ja tummimpiakin laatuja syntyy imaisee lopuksi pakkauksesta ilmat pois, ja linjalle pää­ noin 11 minuutissa. tyy tiiliskiven kovuutta vastaava kahvipaket­ ti, joka on vielä lämmin.

– Hyvän kahvikupillisen salaisuus Pieni osa kahvista myydään kuluttajille on laadukkaissa pavuissa. Aromien papuina. Ne ja osa jauhetuistakin kahveista säilymiselle on myös tärkeää, että pakataan pehmeään pakkaukseen, jossa on vesi annostellaan keittimeen mukana typpeä suojakaasuna. puhtaalla lasikannulla, Kai Eira – Papujen ja muiden erikoiskahvien osuus (vas.) ja Erkki Enström vinkkaavat. myynnistä on vasta muutamia prosentteja, mutta se on koko ajan kasvussa, kertoo osto­ päällikkö Kai Eira. auligin paahtimoa Helsingin Vuosaares­ sa ympäröi vieno vastapaahdetun kahvin aromi. Kolme vuotta sitten valmistuneen tuotantorakennuksen sisällä kiiltelee kol­ me uutukaista paahtokonetta. Tuotanto­ päällikkö Erkki Enström kertoo, etteivät ympäristön asukkaat valita tehtaan tuoksuista.

– Pikemminkin kuulee, että ihmiset tykkäävät asua tehtaan naapurissa. Aiemmassa paikassa aivan asutuk­ sen keskelläkin soraääniä kuului hyvin vähän. Nykyisin kun paahtimomme on satamassa, ei tuoksuista ole va­ littanut kukaan.

Vähitellen eroon alumiinista

Vuosaaren tehtaan tuotanto oli vuonna 2011 noin 42 miljoonaa kiloa, mikä vastaa yli sataa miljoonaa kahvipakettia. Kysyntä on kovim­ millaan juhlapyhien alla, kuten jouluna, pää­ siäisenä ja koulujen päättäjäisjuhlien aikaan.

Pakkauksissa käytettävä muovilaminaatti koostuu polyeteenistä, nailon- tai polyesteri­ pinnoitteesta ja niiden välissä olevasta alu­ miinikalvosta. Alumiinia on viitisen prosent­ tia pakkauksen painosta eli vajaa gramma.

– Kuopiossa ja Tampereella on parhail­ laan käynnissä Ekopilotti-hanke, jossa sel­ vitetään tarkasti kotitalouksista tulevan erilaisen pak­ kausjätteen määrä, laatu ja soveltuminen energia­ >>

1876 Aromit tallessa

Saksalaistaustainen Gustav Paulig alkoi tuoda­Suomeen siirtomaa­tavaroita, kuten kahvia, mausteita ja konjakkia.

13

käyttöön. Kahvipaketit kelpaavat ainakin uusimpiin polttolaitoksiin, ja pidämme todennäköisenä, että niitä voidaan polttaa ilman ongelmia vanhemmissakin laitoksissa muun jätteen mukana, Kai Eira kertoo.

Paulig tutkii mahdollisuuksia luopua alumiinin käytöstä. Suurkeittiöpakkauksissa tämä on jo hyvää vauhtia käynnissä, mutta kuluttajapakkauksissa työ on vielä kesken. Pakkauksen tärkein tehtävä – tuotteen suojaaminen kaupan 1. Tavallisin erehdys on käyttää puhketjussa käyttäjälle asti priimakundistamatonta kahvinkeittimen kannua nossa – ei saa vähääkään vaarantua. veden annosteluun. Kun kahvissa oleva rasva pinttyy kannuun ja keittimeen, Viime vuonna Juhla Mokka -pakkausta kevennettiin niin palse heikentää makua. Vesi tulee siis annostella puhtaalla vesikannulla. jon, että pakkauslaminaatin käyttö väheni edellisvuodesta 10 tonnia.

2. Avaamisen jälkeen kahvi kannatTämä pienensi pakkausten valmistaa säilyttää alkuperäisessä pussissaan. tuksen hiilidioksidipäästöjä 25 tonSen voi vielä laittaa tiiviiseen astiaan nia. Ohentamishanke jatkuu tänäkin vuonna, jolloin tavoitteet nouja jääkaappiin. Avattu paketti on hyvä sevat laminaatin osalta noin 35 tonkäyttää 1–2 viikon kuluessa. niin ja hiilidioksipäästöjen osalta 80 3. Jos vaaleasta kahvista tulee vattonniin. sanpuruja, kannattaa kokeilla tumPakkausten kehittäminen on pitkäjänteistä, ja sitä tehdään tiimempaa paahtoa. Kahvin terveysviissä yhteistyössä pakkausmatevaikutuksia tutkittaessa liikajuonnin haitoiksi on havaittu lähinnä hermosriaalin toimittajien kanssa. Paulig on kahden vuoden ajan tähdännyt tuneisuus ja univaikeudet. Diabetesta sekä muistisairauksia ja eräitä muita siihen, että alumiinin käyttöä kusairauksia kahvi voi jopa ehkäistä. luttajapakkauksissa vähennetään 10 prosenttia.

– Ohentaminen on haaste materiaalin toimittajalle, mutta vaatii myös meiltä työtä pakkauskoneiden säätämisessä. Lisäksi olemme investoimassa miljoonia euroja moderneihin pakkauslinjoihin, Eira mainitsee.

Hyvän kahvin salaisuuksia

1902

Paulig perusti Pohjoismaiden ensimmäisen kahvipaahtimon Helsingin Katajanokalla sijaitsevaan varastorakennukseen.

14

Ympäristö yhä vahvempi valtti

Kai Eiran mukaan kuluttajat arvostavat yhä enemmän ekologisia ratkaisuja. Siksi Paulig ja muut valmistajat kehittävät esimerkiksi biohajoavia pakkauksia.

– Biohajoavia materiaaleja on jo ammattilaisille, kuten hotelli, ravintola- ja työpaikkakäyttöön. Raaka-aineena käytetään muun muassa maissitärkkelystä ja paperia. Pakkaukset soveltuvat teolliseen kompostointiin.

Myös biomuovien käyttöä tutkitaan. Biomuovi on uusiutuvasta puuraaka-aineesta valmistettavaa polyeteeniä.

– Tavoite on, että näitä on kaupallisessa käytössä noin puolentoista vuoden päästä. Uskomme, että ympäristöä säästävien materiaalien käyttöönotossa piilee vahva kilpailuetu, Enström huomauttaa.

Pauligin vastuullisuustavoitteiden mukaisesti pakkauskehityksen ensisijainen tavoite on materiaalitehokkuus. Siitä aiheutuva kustannussäästö on toki tervetullut sivutuote. Joka tapauksessa järkevä materiaalin käyttö säästää sekä ympäristöä että rahaa.

– Laitokselta ei synny lainkaan sekajätettä. Isoimmat jakeet ovat biojäte ja energiajae. Laminaattien leikkuujäte menee energiaksi, ja aaltopahvi ja muut tavanomaiset jakeet lajitellaan normaaliin tapaan, Enström kertoo.

Hävikki alle prosentin

Tuotantoprosessissa paahdossa kahvin painosta katoaa­ väistämättä osa, kun vettä haihtuu ja kuoret menevät biojätteeksi. Paahdon jälkeen, jauhatuksessa tai pakkaamisessa menee hukkaan alle prosentti tuotannosta.

– Hävikki on pientä, mutta sitäkin pienennämme koko ajan. Esimerkiksi tehokkaammat kivenerottimet paransivat tilannetta selvästi.

Kun kahvi saapuu laivalla kaukomailta 20 tonnin laivakonteissa, seassa voi olla monenlaista joukkoon kuulumatonta skorpioneista ja lapioista setelitukkoihin. Pavut käyvät läpi tarkan ja monenkertaisen syynin ennen paahtoa. Ja paahtokoneen kuumuudessa mitkään epäpuhtaudet eivät säily.

1942

Yrityskuvan hengetär Paulatyttö esiteltiin. Gustavin pojanpoika Henrik toi idean Amerikan-matkaltaan.

– Mahdolliset skorpionit kyllä karsitaan jo heti ensim­ mäisessä erottelussa, kun kahvilasti saapuu, Enström nauraa.

Erikoisimmat kahvilaadut tulevat laitokselle 60 tai 70 kilon juuttisäkeissä. Ne avataan koneellisesti ja sil­ putaan saman tien.

– Säkkien uudelleenkäyttö ei ole mahdollista, koska säkkien pesu olisi valtava ruljanssi. Raakakahvi on aller­ gisoiva aine, joten siksikin säkit on turvallisinta hävittää.

Kierrätettäviä pakkauksia tulossa?

Mihin katosi pahvikuori?

Entisaikaan kahvipakkauksissa oli kartonkinen kotelo ja sen sisällä­

laminaattipussi. Tuotannon helpottamiseksi ja ympäristösyistä siitä on Suomessa lähes kokonaan luovuttu.

Muualla maailmassa sitä vielä näkee.

– Kartonkikotelo mahdollisti sen, että laminaattipussien koko ei ollut niin millintarkkaa. Nykyään se on, koska laminaattipakkaukset ladotaan lavalle tiukkaan, ja ne tukevat toisiaan.

Jos jokin pussi on pehmeä, se heikentää koko lavallisen vakautta. Osin siksikin pehmenneet pussit otetaan tarkasti eroon heti pakkauslinjalta, Enström kertoo.

Eri paahtoasteet vaikuttavat kahvin tilavuuteen. Tumma paahto vaatii enemmän tilaa kuin vaalea. Siksi tummapaahtoisia kahveja toimitetaan ”tiiliskivimuodossa” pienemmässä, esimerkiksi 450 gramman pakkauskoossa tai vaihtoehtoisesti suojakaasuun pakattuna muhkeassa pussissa.

1990-luku 2009– Baltian maiden avautuessa Paulig aloitti ensimmäisten joukossa uudelleen yhteistyön vanhojen kauppakumppaneidensa kanssa.

Kuluttajilta tulee jonkin verran ehdotuksia pakkausten kehittämiseksi. Lähinnä kommentit koskevat pakkaus­ ten avaamisen helpottamista.

– Jos avaamiseen ja sulkemiseen liittyviä helpottavia ratkaisuja lisätään pakkauksiin, ne mutkistavat tuotan­ toa, lisäävät materiaalin käyttöä ja voi­ Kahvin vat johtaa ”ylipakkaamiseen”. Palveleva pakkaaminen pakkaus on hyvä tavoite, mutta sillä on hintansa, Eira huomauttaa.

PET-muoviin Esimerkki helppokäyttöisestä pak­ voi olla kauksesta on yksittäispakattu kahvian­ nos, joka on tarkoitettu kahvinkeitti­ tulevaisuumeen. Tavallisesta puolen kilon pake­ dessa yksi tista saa noin 70 kuppia kahvia.

– Erikoiskahvien pakkaamisessa on vaihtoehto. kokeiltu mutkikkaitakin ratkaisuja. Esi­ merkkinä vaikkapa huippupavuista valmistettu tuote, jossa on ulommaisena kartonkikotelo. Tällaisiakin eri­ koisuuksia pitää aina joskus kokeilla, Eira pohtii.

Tulevina vuosina perinteinen laminaattipakkaus väistämättä korvautuu tai saa ainakin rinnalleen mo­ nia erilaisia ratkaisuja. Kai Eira mainitsee yhtenä idea­ na uudelleenkäytettävät ja kierrätettävät pakkaukset.

– PET-muovista valmistetut juomapullot kiertävät tehokkaasti. Miksi kahviakin ei voisi pakata vastaavalla tavalla? Se vaatii vielä paljon työtä ja pakkauksen suoja­ ominaisuuksien kehittämistä. Tiettyjen säilyvyysarvo­ jen rajoissa se olisi mahdol­ lista jo nyt.

”

Uusi paahtimo valmistui Helsingin Vuosaareen. Yritys toimii nykyään Baltian lisäksi myös Venäjällä ja Venäjän naapurimaissa.

15

tuottajayhteisö

Teksti Pertti Suvanto | Kuva Jorma Marstio

i k a l e tin haaste Jä lek

l u d i u k n o

llikkaasti. yörivät ma attaissa, p t ä r ö y p s Oy:n aakin on r itukierrät y vaikka hiekk Juha-Pekka Salmi.

Su o m e n Ku itusjohtaja kertoo toim

16

S

uomen Kuitukierrätys Oy:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Salmi on – toistaiseksi – tyytyväinen mies. Paperi-, kartonki- ja aaltopahvipakkausten kierrätys on pelannut, ja tuottajayhteisön numerot ovat mallillaan.

– Tänä vuonna kuidut ovat kiertäneet hyvin.

Markkinat ovat toimineet, eikä materiaalia ole kertynyt varastoon. Kaikki on mennyt paremmin kuin viime vuoden lopulla pelkäsimme.

Lähihistoria on kuitenkin opettanut varovaiseksi. Vuosien 2008 ja 2009 vaikea taantuma pudotti kierrätysraaka-aineillekin taivaan niskaan. Vasta toissa vuonna markkinat alkoivat toipua. Euro on edelleen kiinni kriisissään.

”

päämäärät ja tulokset eivät jäisi säätelyn jalkoihin.

Esimerkiksi keräysverkostossa se tarkoittaa määrittelyjä, aikatauluja ja askeleita, joilla mennään eteenpäin.

– Käytännössä tuskin on mahdollista, että kaikilla pakkausmateriaaleilla olisi keväällä 2014 tietty verkosto valmiina. On vältettävä päällekkäisiä järjestelmiä ja haettava yhteistä mallia kuntien ja kuntayhtiöiden, tuottajayhteisöjen ja operaattorikumppanien kanssa. Kuidulla on hyvä verkosto, jota sitäkin pitää pystyä kehittämään.

Uuden jätelain mukaan tuottajayhteisöön voi kuulua vain tuottajia.

Olemassaolon oikeutusta joudutaan hakemaan uudelleen viimeistään toukokuussa 2014.

Salmi kaipaa viranomaisilta ennakkotietoja – Ehkä edellisen taantuman aikana hieman samaan tapaan kuin verottaotettiin kaikki mahdolliset löysät pois. Reaalitalous on pyörinyt aijalta saa ennakkotiedon verotuksesKuidulla ta: joudutaanko verolle vai ollaanko nakin toistaiseksi, ja markkinahäi­ yleishyödyllinen yhteisö, kuten Suoriöihin osataan varautua paremmin. on hyvä Kuitukierrätys Oy verottajan Kumppanit ovat pitäneet kanavat verkosto, jota men mukaan on? auki maail­malle. sitäkin pitää Huolestuttavia signaalejakin on.

– Olisi hyvä saada tuottajavastuuta valvovalta viranomaiselta ikään kuin – Tällä hetkellä kierrätyskuitua pystyä siitä, millaisia tuottajakäyttävien loppukäyttäjien tilauskirkehittämään. ennakkotieto yhteisöjen rakenteiden, omistuksen ja jat ovat aika ohuet. Käyttöä on vaijäsenpohjan pitäisi olla. Mieluummin kea ennustaa. Romumetallimarkkinäin kuin että ensin perustaisimme jotain, muutnat notkahtivat kesän kynnyksellä. Aiemmin kuitaisimme rakenteita, perustaisimme uusia yhteisötumateriaalit ovat seuranneet yleisen kehityksen jä tai purkaisimme vanhoja täysin tietämättä viranperässä.

Salmi sanoo, että samaan aikaan kuitenkin vaomaisen vaatimuksia. litellaan materiaalipulaa. Kesälomien takia Euroopassa oli joka tapauksessa hiljainen jakso.

Unohdetut ajurit Salmen mukaan pakkausalan kannattaa lisäksi – Pitää muistaa, että materiaalia tulee koko ajan katsoa uutta jätelakia ja tavoitteita kokonaisuutesisään – jätettä syntyy. Yritämme kuunnella nyt hilna. Sieltä saattaa löytyä ajureita, joita alalla ei aina jaisia signaaleja ja reagoida niihin. muisteta.

– Yksi iso ajuri on yhdyskuntajätteen 50 proLisätietoja viranomaisilta sentin kierrätystavoite. Se heijastuu väistämättä Uusi jätelaki puhuttaa pakkausalalla. Lait ja asetukmyös pakkauksiin. set eivät kuitenkaan ole Salmelle suurin ongelma.

Salmen mukaan toinen suuri vaikuttava seikka – Ne eivät ole huolenaiheita vaan haasteita – on uuteen kaatopaikka-asetukseen liittyvä orgaaninoudatamme lakia. Niitä tahkotaan, väännetään ja sen jätteen kaatopaikkakielto. Rajoitukset koskevat yritetään yhdessä löytää hyviä ja järkeviä ratkaisuja. kahta miljoonaa tonnia jätettä.

Yhteistyömallit tulisi löytää siltä pohjalta, että

Käyttö­-­ määrät oikeiksi Juha-Pekka Salmi on

viime aikoina pohtinut ­ kuitupakkausten käyttö­ määriä ja niiden kirjautumista oikein. Yksi syy löytyy histo­riasta. Kun tuottajavastuita­ja ­ raportointeja rakennettiin 1990-luvun lopulla, nettikaupasta ei ollut mitään ­ tietoa. Nyt se on ylittänyt ­ jo 10 miljardin euron ­ rajapyykin.

– Kaikki tavara, mitä ­ netistä tilataan, on pakattu ­ johonkin. Kotimaiset ja ­ vastuulliset maahantuojat nämä tietysti­raportoivat ja maksavat hyöty­käyttö­ maksun. Yksityinen ­ ihminen voi tilata tavaransa kuitenkin mistä tahansa ­ maailman kolkasta.

Salmen mielestä toinen haaste syntyy siitä, että ­tällä hetkellä liikevaihdoltaan ­ alle miljoonan euron ­ yritysten ei tarvitse maksaa ­ hyötykäyttömaksuja eikä ­ raportoida käyt­tämiään ­ pakkauksia. Niiden jäte ­ tulee kuitenkin samaan ­ järjestelmään.

– Tämä on hankala asia, josta pitäisi ainakin pystyä ­ keskustelemaan – onko miljoona euroa oikea raja?

Olemme toivoneet sen ­ laskemista.

17

ympäristö

Teksti Pertti Suvanto

I

Sertifikaatti on

nspecta Sertifiointi Oy:n pääarvioija Tuulikki Lammin tehtäviin kuuluu organisaatioiden johtamisjärjestelmien vaatimustenmukaisuuden arviointi. Matti Hukari on Suomen Bureau Veritaksen sertifiointitoiminnan päällikkö.

laatua

Heille esitettiin neljä kysymystä:

1. Mitä yrityksenne tällä alueella tekee?

2. Miten ympäristö- ja laatusertifikaatteja myönnetään?

3. Minkälaisia muutoksia sertifikaatteihin on mahdollisesti tulossa ja mikä niiden tulevaisuus on?

4. Edellytetäänkö sertifikaattia hakevilta yrityksiltä myös pakkausten hyötykäyttövelvoitteiden täyttämistä?

Ovatko asiat yrityksissä tältä osin yleensä kunnossa?

PYR Info pyysi kahta Suomen johtavaa arvioijaa avaamaan, mistä sertifioinnista on kysymys ja miltä sen tulevaisuus näyttää.

Tuulikki Lammi: 1 2 Inspecta-konsernilla on laaja valikoima tarkastus-,

testaus-, sertifiointi- ja arviointipalveluita. Inspecta Sertifiointi tarjoaa näistä sertifiointi-, arviointi- ja muita todentamispalveluita. Meiltä saa apua muun muassa Sertifiointi lähtee aina asiakkaan tarpeesta. Asiakas

3 4 18

tunnistaa tarpeen parantaa johtamiskäytäntöjä ja ottaa avuksi standardin, joka voi olla ISO 9001 -laadunhallintajärjestelmä, ISO 14001 -ympäristöjärjestelmät tai muu johtamisjärjestelmästandardi.

Sertifiointi perustuu standardeihin, eli muutokset

vaatimustasoon tulevat standardien kautta. Standardit peilaavat yhteiskunnassa asetettuja vaatimuksia ja hyviä toimintatapoja, joita tahdotaan edistää. YhteiskunPakkausten hyötykäyttövelvoitteen täyttyminen

on lakisääteinen vaatimus, joka ISO 14001 -sertifioidun yrityksen pitää täyttää. ISO 14001 on ympäristöjärjestelmästandardi.

organisaatioiden johtamiskäytäntöjen parantamiseen ja tuotteiden laadun varmistamiseen: tuotesertifiointi, rakennustuotteiden laadun varmistus ja maksupäätelaitteiden hyväksyntä.

Inspecta suunnittelee ja toteuttaa arvioinnin asiakasyrityksessä, jossa tarkastellaan standardin toteutumista.

Arvioinnissa todennetaan, ovatko standardin vaatimat menetelmät käytössä. Tavoite on parantaa prosessien toimivuutta ja tehokkuutta, jotta tavoitteet saavutetaan. nan vaatimukset turvallisuudelle ja toiminnan laadulle ovat kiristymässä ja kiristyvät vain tulevaisuudessa.

Tämä tarkoittaa, että sertifiointi on hyvässä, jatkuvassa kasvussa.

Valitettavasti meillä ei ole tilastoa, missä yrityksissä on havaittu puutteita tässä asiassa, mutta mikäli yrityksessä on ISO 14001 -sertifikaatti, asian pitää olla kunnossa.

Matti Hukari 1

Bureau Veritas Certification on ser­

tifioinut maailmanlaajuisesti eri organi­ saatioiden laatujärjestelmiä ISO 9001 -standardin mukaisesti jo vuodesta 1988 ja ympäristöjärjestelmiä standardin ISO 14001 mukaisesti vuodesta 1996. Serti­ fioitavien johtamisstandardien määrä on lisääntynyt ja monipuolistunut huomat­ tavasti 20 vuoden kuluessa.

2

3

4

Myöntämisprosessi alkaa sertifikaat­

tia hakevan organisaation tarpeista ja yh­ teydenotosta. Yleensä organisaatiolle on tullut asiakkailta toivomuksia tai vaati­ muksia osoittaa toimintansa laaduntuot­ tokyky tai ympäristönäkökohtien huomi­ oiminen sertifioinnin avulla. Yhä useam­ min on lähtösysäyksenä myös itse tun­ nistettu toiminnan kehittämisen tarve.

Tämän jälkeen pyydämme keskeisiä tietoja organisaation toiminnan laajuu­ desta sekä prosesseista. Näiden tietojen pohjalta teemme tarjouksen.

ISO 9001 ja 14001 uudistuvat noin kuu­

den vuoden välein. Tämä on tarpeen, sil­ lä laatujohtamisopit kehittyvät jatkuvas­ ti, ja tieteen kehityksen myötä ympäris­ tönäkökohtien arvottaminen muuttuu.

Muutos vaatii panostamista auditoijien osaamiseen. Sertifiointimenettelyjen ke­ hittyminen riippuu toimintaamme mää­ rittävien akkreditointisäädösten muu­ toksista. Nekin painottavat auditoijien osaamisen jatkuvaa kehittämistä.

Uskon, että sertifioinnit yleistyvät edel­ leen. Sertifiointi on keskeinen tapa hal­ lita maantieteellisesti yhä kauempana­ Kyllä edellytetään, ja asiat ovat yleen­

sä kunnossa. Mikäli auditoinneissa havai­ taan puutteita, siitä kirjataan poikkeama,

Tätä nykyä laatu- ja ympäristöjärjestel­ mien lisäksi tuotevalikoimiimme kuulu­ vat työterveyttä ja -turvallisuutta, elin­ tarviketurvallisuutta, sosiaalista vastuuta ja tietoturvallisuutta koskevien standar­ dien mukaiset sertifioinnit sekä lukuisa joukko teollisuuden alakohtaisia serti­ fiointeja.

Kun sopimus on solmittu, suunnittelem­ me sertifiointiin kuuluvan auditoinnin aikataulun ja kohteet. Auditoinnissa ar­ vioidaan prosessien kuvaukset ja niiden noudattaminen sekä toiminnan vaikut­ tavuus.

Kun mahdolliset auditoinnissa havai­ tut poikkeamat viitestandardiin nähden on hyväksyttävästi korjattu, sertifikaat­ ti myönnetään. ISO 9001 ja ISO 14001 ovat voimassa kolme vuotta edellyttäen, että sertifiointijaksolle sovitut määräai­ kaisauditoinnit tehdään. asiakkaistaan olevien toimittajien luo­ tettavuutta.

Kansainvälisen kaupan kasvu on 30 vuoden aikana ollut lähes tuplasti no­ peampaa kuin valtioiden keskimääräinen talouskasvu. Kansainvälinen kauppa ja muu kansainvälinen yhteistyö lisäänty­ vät edelleen, ja sertifiointitoiminta pal­ velee yhä enemmän myös valtioiden vi­ ranomaisia lukuisissa valvontatehtävis­ sä. Sertifiointilaitosten yhteistyö laajenee edelleen sekä kansallisten viranomaisten että ylikansallisten organisaatioiden ku­ ten YK:n kanssa. eikä sertifikaattia voida myöntää, ennen kuin pakkausten hyötykäyttövelvoitteet on täytetty.

19

teknologia

Teksti Ilpo Salonen | Kuva Atte Lakinnoro

Muovi rynnii

Pohjanmaalla Alkoholijuomien pakkaaminen muovipulloihin lisääntyy, ja Pramia on Suomessa ympäristöystävällisen tuotantotekniikan etunenässä. Pullot ja korkit ovat sataprosenttista kierrätysmuovia. Energia saadaan tuulivoimasta.

E

telä-Pohjanmaalla sijaitseva 8 000 asukkaan Jalasjärvi on Pramian kotipaikka. Se ja Toholammilla toimiva tytäryritys Pramia Plastic työllistävät yhdessä parikymmentä ihmistä.

Toholammilla valmistetaan pullojen aihiot, jotka muistuttavat pieniä koeputkia. Jalasjärvellä ne puhalletaan pulloiksi ja täytetään juomilla.

Pramia Plasticin koneet nielevät miljoona tyhjää PETmuovipulloa vuorokaudessa. Niistä tehdas valmistaa pulloaihioiden lisäksi lastua eli flakea sekä rouhetta ja raemaista granulaattia.

– Raaka-aineen on oltava laadukasta, ja Palpa on toimittanut sitä kiitettävästi. Kun tuotanto vähitellen laajenee, täytyy toivoa, että riittävästi raaka-ainetta löytyy edelleen kotimaasta. Sen tuontikin on toki mahdollista, toimitusjohtaja Marko Mäkinen mainitsee.

Maailmalla ja Suomessa muovipullon suosio kasvaa, koska se on kevyt, särkymätön ja monella tapaa ympäristöystävällinen.

Takkeja ja lankkuja PET-rouhetta ja granulaattia käytetään pulloaihioiden valmistukseen sekä myydään markkinoille esimerkiksi fleece-takkien, lenkkareiden, reppujen ja muiden tuotteiden raaka-aineeksi. Etikettijätteelle on löydetty energiakäytön lisäksi sovelluskohde UPM:n terassilankkujen yhtenä ainesosana.

20

– Kun siirryimme täysin muovipullojen käyttöön, hiilijalanjälkemme pieneni logistiikan osalta 70 prosenttia. Tuulivoima lopetti energiantuotannon hiilidioksidipäästöt, ja vesistöjen rehevöityminen pieneni, kun enää ei tarvitse pestä lasipulloja saippuavedellä.

Rekkaralli väheni

Pramia Plastic myy pullojen aihioita muillekin yrityksille. Plasticin tuotantokyky on nykykoneilla kymmenisen miljoonaa aihiota vuodessa.

– Yhteen rekkaan mahtuu 600 000 aihiota. Aiemmin vastaavan lasipullomäärän kuljettamiseen tarvittiin kymmenen rekkaa.

Pramia on myös karsinut pakkausmateriaaleja. Juomat toimitetaan Alkoon ”mäyräkoirina”, jotka sitten puretaan hyllyyn. Pulloja yhdessä pitävä muovikääre painaa vain 12 grammaa, ja se soveltuu energiajakeeseen.

Mäkisen mukaan maailmassa on toistaiseksi vain kaksi yritystä, jotka pystyvät valmistamaan PET-pulloja pelkästä kierrätysmuovista. Toinen on Kanadassa.

– Prosessia on meillä hiottu ja laiteltu koneita puolivahingossa vähän väärään järjestykseen, tehty omia keksintöjä ja niin edespäin. Kehitys alkoi jo tehtaan edellisen omistajan aikana, ja me viemme sitä eteenpäin.

Pramiaa edeltävän yrityksen konkurssipesä oli päätymässä ulkomaiseen omistukseen, kun Mäkinen päätti, että lähdetään mieluummin kehittämään yritystä kotimaiselta pohjalta. Johtoajatuksina olivat ympäristöystävällisyys ja vastuullisuus. Pramia palkittiinkin tänä vuonna vuoden parhaana vihreänä yrityksenä Lontoossa pidetyssä The Drinks Business Green Awards -tapahtumassa.

Yrityksen toimintaa ohjaa ISO 9001:2008 -laatujärjestelmä. Liikevaihdosta 0,7 prosenttia päätyy kansainväliseen kehitys- ja katastrofiapuun.

Lisätietoja: www.pramia.fi

o f in

[ i n B RIE F ]

[ r ec yc l i n g to d ay ]

Since 1998 firms that place packed

For some firms the Waste Act is just one act

products on the market have been responsible for the attainment of the recycling and recovery targets. The new Waste Act, which came into force on 1 May, has extended producer responsibility and in the future will impose waste management responsibility on firms for the packaging they place on the Finnish market along with their products. PYR Ltd and the producer organisations in the packaging sector are still operating as before in compliance with earlier packaging decrees. However, it is useful to examine the operations of the system impartially and openly during this phase of change to see whether these operations can be further upgraded.

A new packaging decree is being drafted and the sector will have to present its own plans shortly. The Ministry of the Environment is setting up a workshop in November for the drafting of the decree and the sector should present any possible proposals some time before it starts. The workshop will consider, among other subjects, some options prepared by the ministry concerning regulations governing the network of reception points. The situation is somewhat problematic in that plans can be made and the groundwork carried out, but actual decisions can only be taken after the decree has been approved.

According to the Ministry of the Environment’s schedule, the packaging decree should be approved in autumn 2013 and would come into force in May 2014 together with other regulations concerning packaging. Fortunately, however, it will become clearer what is happening from the draft proposals in connection with the drafting process and matters can be negotiated with the authorities.

among others. It is nevertheless worth familiarising oneself with this act, as many of its clauses apply to all firms regardless of the sector the firm operates in.

What the act and the connected packaging decree under preparation states about producer responsibility for packaging is of particular importance to firms placing packed products on the market, in other words packers.

According to this act, it is incumbent on all firms to follow a scale of priorities, according to which firms first and foremost have to reduce the quantity and harmful impact of waste arisings throughout all their activities. If waste still arises, however, the product should be manufactured to be reusable for its original purpose. If this is not possible, a new product should be made from the waste or, in other words, the material should be recycled.

If recycling is not possible, energy should be recovered from the waste. The last option is to take the waste to landfill. However, after 2016 it will not be allowed to take biodegradable or organic waste to landfill.

Annukka Leppänen-Turkula

The law obliges the manufacturer of prod-

ucts to use raw materials economically and to avoid materials that are hazardous to the environment and health as well as to minimise the amount of production wastage and environmental impacts. In addition, the product should be durable, repairable and reusable. The producer should also be capable of reporting on the amount of wastage generated in production and any possible impacts on the environment and health arising from production and also on how waste management functions.

In accordance with the matching principle, the initial producer of the product or the current or previous holder of the waste is responsible for costs incurred in waste management. There are separate clauses on producer responsibility concerning this matter, referring to packaging as well as to cars, tyres, electrical

and electronic equipment, transformers and batteries, and paper. Each firm whose operations generate more than 100 tonnes of normal waste or any tonnage of hazardous waste is required to keep a record of the waste.

Regulations governing the duties of mu-

nicipalities in handling household mixed waste form their own section. There was considerable discussion on this item in connection with the drafting of the act, as private waste management firms felt that the act impaired their possibilities to offer their services to property holders, for instance. This ignores producer responsibility for packaging in so far as that if a packer or producer organisation offers this service to property holders, the service must be free of charge to them. On the other hand, municipalities and private waste management firms are allowed to charge property holders for their service.

The monitoring authority is entitled to obtain a wide range of data from firms in order to perform its monitoring duties. This data may refer to raw materials used in the manufacture of products up to and including a record of waste. It is significant that the Waste Act will also give the monitoring authority a better opportunity to get involved with free riders. Penalty for nonfeasance can amount to a maximum of even EUR 500,000.

There are special details in the Waste Act

concerning packers. Among other things, it is stipulated in relation to vehicles that a waste collector or processor can demand compensation from the vehicle owner if additional costs are incurred due to the addition to the vehicle to be scrapped of such items or materials that substantially impair reuse or waste management. The same possibility has not been granted to processors of packaging waste even though all kinds of product remains impair the recycling of packaging.

Annukka Leppänen-Turkula

21

Growth

in wooden packaging The recycling, reuse and recov­ ery of packaging went very much the same in 2010, the latest year under statistical review, as dur­ ing the previous years. Recycling and recovery of wooden pack­ aging dropped slightly; how­ ever, there was more new wood­ en packaging entering the market than before.

Text Ilpo Salonen Photo Atte Lakinnoro

22

P

erceptible variations in different materials The new Waste Act or its impacts will not show in the can be considered to be normal changes in statistics at least for the time being. The recycling and the market, according to Annukka Lep- recovery of used packaging are well established activipänen-Turkula, the managing director of ties, for which the producer organisations and recycling PYR. The greatest change occurred in recy- and recovery firms have been responsible. “It will be incling figures for glass packaging, which picked up to teresting to see what will be effect of the forthcoming exceed EU recycling requirements. “This change was take-back obligation for used packaging. Will we obtain expected, as new opportunities have been developed material suitable for recycling, for which, consequently for the recovery of glass. On the other hand, reuse of a new application could possibly be found, or will costs glass has fallen considerably because the major por- merely rise?” she wonders. tion of beer is now being packed in aluminium cans and soft drinks largely in Robust growth in wooden packaging PET bottles,” she points out. She con2010 was an all-time record year for woodsiders it obvious that recycling can no en packaging with 223,000 tonnes being longer be easily raised for paper, cardplaced on the market. There was an increase Energy board and corrugated board. She fur15 per cent on the previous year. “This is plants have of ther states, “Development of plastics a clear sign that the economy and, as a conincreasingly sequence of this, logistics have recovered recycling requires continuous work. As regards all the other materials, the adfrom 2009. The reuse rate amounted to discovered ditional recycling rates are more costly per cent. Wooden packaging has proved the benefits 75 than before.” to be an effective component in the logisof wooden tics chain,” reckons Jukka Ala-Viikari, the The Waste Act will show new managing director of Puupakkausten packaging after a time lag Kierrätys PPK Oy, the producer organisawaste.

Fluctuations in the economy are also retion for wooden packaging. He estimates flected in the recovery of materials. The the drop in recycling and recovery is due economic situation has moved upwards since 2009. She to the fact that the amount of composting and therefeels the problem continues to be that the collection, fore the quantity of composting agents has perhaps transportation and processing of recycled materials is decreased because of increasing incineration of waste. expensive, since not all recyclable materials have end- It could also be attributable to the increasing amount use applications. of composting agents, such as collected brushwood.

”

REUSE

Reuse means the use of packaging to the same purpose after cleaning or washing.

year

fibre

glass

metal

plastics

wood

total

2006

3%

77%

93%

74%

79%

74%

2007

3%

76%

93%

74%

78%

73%

2008

4%

65%

93%

69%

76%

71%

2009

6%

62%

91%

68%

76%

69%

2010

6%

47%

91%

67%

77%

68%

Recycling

Recycling means the reprocessing of collected packaging material so that it can be used to manufacture a new product.

Repairing is recycling

Wooden packaging material comprises pallets, box pallets, and other platforms, crates, boxes and cases, barrels, casks and cable reels as well as support and divider boards. The major users are the building, food, forest, machine-building and steel industries as well as the retail trade. “It is good that repairing is considered by law to be recycling. An efficient pallet supplier network takes care of the supply and reconditioning of the packaging. New wooden packaging is placed on the market to the same extent as broken packaging is withdrawn.

Merely from the standpoint of pallets, this means some ten million pieces per year,” he states.

year

fibre

glass

metal

plastics

wood

total

2006

86%

74%

59%

16%

8%

49%

2007

88%

81%

70%

18%

10%

52%

2008

93%

80%

75%

23%

20%

56%

2009

95%

45%

84%

25%

21%

56%

2010

96%

61%

78%

26%

18%

55%

RECOVERY

The recovery of packaging constitutes both the recycling of packaging to make raw material for new products and the recovery of packaging as energy.

year

fibre

glass

metal

plastics

2006 2007 2008

106%

2009

113%

2010

112%

61%

96%

77%

59%

29%

81%

77%

95%

88%

70%

43%

90%

84%

81%

75%

49%

99%

90%

45%

84%

45%

96%

88%

78%

45%

84%

85%

total

quantity of packaging placed on the market in finland and packaging waste recovery (in tonnes)

Energy included in the figures

Ala-Viikari states that he is waiting with interest for the landfill directive to come into force as well as its effect on the quantities of composting agents. He further mentions, “another interesting issue is the drafting of the packaging statutes. What will be the recycling targets and methods concerning wooden packaging in the future?”

Ala-Viikari would be happy to see that recovery as energy would be officially included in overall recycling figures. PPK Ltd is one of the parties involved when the Ministry of the Environment considers the different points of view while drafting the statutes. “In Finland where distances are long and there is a countrywide network of energy plants, the recovery of discarded wooden packaging as energy would be both sensible and cost-effective. The material is clean and dry. There is an adequate supply of virgin wood in Finland to meet the various demands for its applications,” he points out.

He states that the recovery of wooden packaging as energy is in fact growing. Its use as a composting agent is correspondingly decreasing. “This indicates that markets are working and energy plants have discovered the benefits of wooden packaging waste. This would also be worth taking into account when drafting the statutes,” he emphasises.

wood

material

packaging quantity placed on the market, equals packaging waste

recovered by recycling as material

total recovery

glass

64 585

39 564

39 564

plastics

116 244

30 508

52 509

paper, board and corrugated board

251 748

242 238

281 438

metals

51 774

40 362

40 362

wood

223 141

39 749

188 414

749

–

–

708 241

392 421

602 287

others total

Reusable packaging and total use of packaging (in tonnes) material

total use

reuse

quantity placed on the market

reuse rate

122 661

58 076

64 585

47%

plastics

352 580

236 336

116 244

67%

paper, board and corrugated board

266 750

15 002

251 748

6%

glass

metals

588 105

536 331

51 774

91%

wood

876 540

653 399

223 141

75%

1 939

1 190

749

61%

2 208 575

1 500 334

708 241

68%

others total

23

o f in JOUKKOKIRJE

Tuottajayhteisöjen yhteystiedot

Ovatko yhteystietosi muuttuneet?

Suomen Teollisuuskuitu Oy Pertti Kleemola pertti.kleemola@teollisuuskuitu.fi puh. 050 544 6054 www.teollisuuskuitu.fi Suomen Keräyslasiyhdistys ry c/o Ekopulloyhdistys ry www.kerayslasiyhdistys.fi

Linkit tuottajayhteisöjen kotisivuille

Mepak-Kierrätys Oy Tapani Sievänen sievanen.tapani@mepak.fi puh. 040 544 6899 www.mepak.fi Suomen Palautuspakkaus Oy Pasi Nurminen pasi.nurminen@palpa.fi puh. 040 700 0443 www.palpa.fi Suomen Uusiomuovi Oy Vesa Kärhä vesa.karha@plastics.fi puh. (09) 1728 4326 www.suomenuusiomuovi.fi Puupakkausten Kierrätys PPK Oy Jukka Ala-Viikari jukka.ala-viikari@ puupakkauskierratys.fi puh. 0400 802 896 www.puupakkauskierratys.fi

www.pyr.fi

Kannen kuva: Atte Lakinnoro

Jos yhteystietosi ovat muuttuneet, ilmoitathan uudet tiedot mahdollisimman pian sähköpostitse osoitteeseen pyr@pyr.fi, soittamalla asiakaspalveluumme puh. (09) 6162 3500 tai faksaamalla numeroon (09) 6162 3100.

Mikäli Sinulle ei tule PYR Info -lehteä ja haluaisit saada sen, ilmoita meille osoitteesi.

Suomen Kuitukierrätys Oy • Suomen Kuluttajakuitu ry • Suomen NP-kierrätys Oy Juha-Pekka Salmi juha-pekka.salmi@kuitukierratys.fi puh. 050 329 6211 www.kuitukierratys.fi • Suomen Aaltopahviyhdistys ry Eija Jokela eija.jokela@aaltopahvi.fi puh. 040 723 7992 www.aaltopahvi.fi