Pilttipiiri 1/2016 vauva

L E H T I VA U VA P E R H E I L L E | 2 0 1 6

WWW. PILTTIPIIRI.FI

Mitä tavaroita

vauvalle?

s. 10

www. .fi • pi iri

Liity Pilttipiiriin !

pilttipiiri.fi w.

i.f ipiir i • ww ltt

ww.pilttip i •w

Lisäaineet Hellyystankkaus Jumppaa puhuttavat s. 6 rauhoittaa s. 14 vauvan ehdoilla s.16

Sisältö L E H T I VAU VA P E R H E I L L E

kannen kuva: Pekka Holmström / Otavamedia

16 19

06 10 14 16 19

2016

ravitsemus

Lisäaineet tutkitaan tarkkaan Lisäaineiden tulee olla hyväksyttyjä.

Tavararumba

Ihana kamala tavarataivas Mitä kaikkea pienokainen oikeasti tarvitsee?

Kasvu ja kehitys

Hellyystankkaus osaksi iltarutiineja.

Tassutellen uneen. perhe ja vapaa-aika

Vauvajumppaa!

Suukkoja, päristelyä ja naurun kikerrystä. terveys

Puhtaus parantaa vaippaihottuman Ilmakylpy on hyvä iholle.

Palstat 03 Pienet palat 04 Omin käsin 05 Viisi kysymystä 09 Tästä elämästä 20 Piltin parhaat palat

Hyvä Lukija!

Tässä sinulle Pilttipiiri-lehti. Lehden saavat yli kuuden kuukauden ikäisten lasten vanhemmat Väestörekisterikeskuksen osoitetietojen mukaan. Lehti sisältää lapsesi ikävaiheeseen liittyviä artikkeleita ja juttuja lasten kehityksestä, ravit­semuksesta ja lapsiperheen arkeen liittyvistä asioista.

Tavataan Pilttipiiri.fi :ssä!

2 |

Tutustu myös Pilttipiiri.fi-sivuihimme. Saat lisää tietoa lapsesi kehitysvaiheisiin ja ravintoon liittyen. Tutustu samalla myös Pistekauppaan.

Palautetta voit lähettää meille nettisivujen, kuluttajapalvelun tai Pilttipiirin Facebookin kautta!

www.pilttipiiri.fi www.facebook.com/pilttipiiri PILTTIPIIRI-LEHDEN JULKAISIJA: Suomen Nestlé, PL 50,

02151 Espoo, kuluttajapalvelu@fi.nestle.com, puh. 0800 0 6161 PAINO: PunaMusta, Joensuu OSOITELÄHDE: Väestötietojärjestelmä,

Väestörekisterikeskus, PL 123, 00531 Helsinki ISSN 1238-8432 TOIMITUSKUNTA: Päätoimittaja Brand Manager Nea Mertsalmi,

Suomen Nestlé sekä sisältömuotoilija Henna Tanskanen, O tavamedia OMA Oy

PILTTI tukee Mannerheimin

Lastensuojeluliiton työtä lapsiperheiden hyväksi.

pienet palat

Lisää asiaa lapsiperheille osoitteessa pilttipiiri.fi kuva: iStockphoto

HIPSI HAPSI HIIRILAPSI

Lapsiperheet arvostavat neuvolaa Neuvolapalveluiden kehitystä arvioivassa kyselyssä yli 90 pro­sent­tia vastaajista arvostaa neuvoloissa tehtävää työtä. Tutkimusyhtiö MIR Link Oy:n kyselyssä arvokkaina asioina nousivat esiin kotikäynnit ­ sekä yleinen tuki pienten lasten vanhemmille.

Kyselyn perusteella neuvolapal­ veluiden onnistuminen on lähes yksinomaan kiinni työntekijöiden ja

asiakkaiden välisestä luottamus­ suhteesta. Niin hyvät kuin huonotkin kokemukset yhdistyivät hoitajiin ja käytettävissä olevaan aikaan.

Parhaat vastauksissa esiintyneet muistot liittyivät henkilökunnan tarjoamaan huolenpitoon, tukeen ja asiantuntemukseen. Huonoimmat kokemukset syntyivät puolestaan kiireisestä tai yksilön sivuuttavaksi koetusta palvelusta.

Muistot paperille Mannerheimin lastensuojeluliiton vanhempainnetti tarjoaa työkaluja lapsi­ perheiden erilaisiin elämäntilanteisiin. Tulostettavien kaavakkeiden avulla voi analysoida esimerkiksi parisuhdetta, vauvan vuorokausirytmiä tai vanhempien päivittäisen hereilläoloajan jakautumista ihmissuhdeaikaan, virkistymisaikaan ja työai­ ”Joko on ilta? kaan. Taustatietoa kaavakkeiden aihealueisiin Ei vielä voi olla lauantai! saa MLL:n vanhemmille tarkoitetuista työkir­ Vauvaperheessä yö ja päivä joista. Esimerkiksi Raskausajan ja vauvavuoden vaihtavat paikkaa. päiväkirjaan voi tallentaa niitä itselle tärkeitä Kaikki on ylösalaisin.” ajatuksia, joita ei raaski listata perinteisen Anja Porio, Raskausajan ja vauvavauvakirjan sivuille. vuoden päiväkirja, MLL

Vauvakato vaivaa

Tutut sävelet jättävät muistijäljen ja antavat turvaa myös silloin kun kiukku yllättää. Vauvamuskareiden rakastetuimmat Soili Perkiön ja Hannele Huovin laulut on koottu Lastenhuoneen laulukirjaksi. CD-levyä odotellessa!

Lastenhuoneen laulukirja.

Hannele Huovi, Soili Perkiö, Kristiina Louhi.

Tammi, 2016.

MITÄ LEHMÄ SANOO? Mauri Kunnaksen pahviset ääninappikirjat ilahduttavat pienimpiä kirjanystäviä.

Hauska katselukirja tutus­ tuttaa erilaisiin eläimiin.

Helppo ääninappi sopii pientenkin sormien painet­ tavaksi. Paina ja kuuntele!

Ammuu!

– Äänekkäät eläimet.

Mauri Kunnas.

Otava, 2016.

LOISTAVA ILTASATUKIRJA Missä on lamppu? on sanaton kuvakirja, jossa on kuusi lamppua, jotka syt­ tyvät ja sammuvat nappia painamalla. Tarinan lamppu­ kirjaan voi keksiä itse, mutta luultavasti erilaisissa valai­ simissakin riittää ihmetel­ tävää.

Missä on lamppu?

Jens Magnusson.

Tammi, 2015.

Syntyneiden vauvojen määrä on alhaisimmillaan vuosikausiin. Tilasto­ keskuksen mukaan Suomessa syntyi vuonna 2015 yhtä vähän lapsia kuin 1860-luvun nälkävuosina. Viime vuonna syntyi yhteensä 55 040 lasta.

| 3

omin käsin teksti Henna Tanskanen kuvat Piltti

Hyödynnä tyhjät purkit Tyhjä Piltti-purkki kansineen taipuu moneen käyttöön.

Muistathan, että lasinen purkki ei kuitenkaan sovellu lasten leikkeihin.

Voit myös itse keksiä omia purkkiniksejä.

Leipurin purkki Tyhjä purkki on kätevä säilytysrasia esimerkiksi hiivalle. Hiiva pysyy pitkään tuoreena, kun sen laittaa pestyyn Piltti-purkkiin. Säilytä purkki jääkaapissa.

Ruuvit ja mutterit järjestykseen

Piltti-purkin kannesta syntyy pieneenkin käteen sopiva muotti pikkuleipien leipojalle. Kauli taikina levyksi ja ota siitä muotilla säännöllisen pyöreitä pikkuleipiä.

Tyhjät Piltti-purkit sopivat hyötykäyttöön autotalliin tai työkalukaappiin. Purkissa pienet esineet pysyvät järjestyksessä, ja purkkien kannet voi ruuvata tai liimata vahvalla liimalla esimerkiksi hyllyn alle, jolloin hyllyn päällys jää tyhjäksi muulle tavaralle. Ruuveilla purkit pysyvät kiinni varmemmin. Näin saa helposti säilytykseen naulat, ruuvit ja mutterit ja muut kodin pienet tavarat.

Mobile kattoon

Pelataan yhdessä

Askartele lasten kanssa mobileja Pilttikansista. Tee kansiin pieni reikä ja sido narulla tai langalla kannet peräkkäin. Voit liimata kansiin myös värikkäitä tarroja.

Ripusta mobile esimerkiksi kattoon lapsen sängyn yläpuolelle tai vaikka ulos parvekkeelle tai terassille.

Piltti-purkin kansista saat hauskat ja pienen lapsen käteen sopivat muistipelikortit. Kansien alapuolelle voi liimata valmiit tarrat tai kiiltokuvat tai askarrella niihin kuvat yhdessä lasten kanssa.

Sitten vain pelaamaan.

Muodikas muotti

Irtovärien alusta

Kiukuttelu katkeaa kantta napsautellessa

Piltti-purkkien kannet sopivat mainiosti irtovesivärien alustaksi. Liimaa kannet pahville ja vesivärinapit kansiin. Näin kosteutta kestävät alustat ovat valmiita pienille taiteilijoille.

Pienokaisen ruokailukiukuttelu voi unohtua nopeasti, jos napsauttelee Piltti-purkin ihmeellisesti ääntelevää kantta tai pyöräyttää sitä hyrrän tavoin pöydällä. Kokeile!

4 |

5 kysymystä teksti Piltin Kuluttajapalvelu kuvitus 123RF

Piltin kuluttajapalvelu vastaa

kysytyimpiin kysymyksiin Miksi soseissa on sävyeroja, entä jos purkki jäätyy? Kuluttajaneuvonta kokosi lukijoiden kysytyimpiä kysymyksiä ja vastauksia.

Miksi kahden eri purkin soseen väri vaihtelee?

Tuotteen värin vaihtelu johtuu raakaaineiden luontaisesta värivaihtelusta eikä vaikuta sen makuun tai mikrobiologiseen laatuun.

Kantta avattaessa kuuluva napsahdus kertoo, ettei purkissa ole ilmaa ja että Piltti takaa tuotteen korkean laadun kanteen merkittyyn parasta ennen -ajankohtaan saakka.

Miksi sose on välillä kovaa?

2

Perunaa sisältävien ruokien rakenteen vaihtelu johtuu perunan sisältämästä tärkkelyksestä. Perunaa sisältävät soseet tehdään valmistuksessa löysiksi, mutta tärkkelys vaikuttaa siten, että ne kovettuvat ajan myötä. Tämä on tärkkelys­pitoisen raaka-aineen ominaisuus, johon ei pystytä vaikuttamaan valmistusteknisesti.

3

Sose löystyy syöttäessä, miksi?

5

Jogurtteja ja rahkoja suositellaan annettavaksi vasta lähempänä yhden vuoden ikää.

Miten jogurtteja ja rahkoja voi olla jo 5 kk -tuotteissa?

Lastenruokamme vastaavat kunkin ikäryhmän ravitsemussuosituksia. Suomen viranomaisten antamien ravitsemussuositusten mukaan lehmänmaitoa voi alkaa tarjota juomaksi vasta lähempänä yhden vuoden ikää sen runsaan proteiinipitoisuuden vuoksi.

Maitoa voi kuitenkin käyttää aterian tai välipalan yhtenä raaka-aineena jo aiemmin, kunhan sen osuus ei ole liian suuri.

Piltin purkkeihin pakatut rahkaa tai jogurttia sisältävät soseet, jotka sopivat viidestä kuukaudesta lähtien, sisältävät vain 10–20 prosenttia maitoraaka-ainetta. Piltin annospusseihin pakatut jogurttivälipala­soseet sopivat jo kuuden kuukauden iästä alkaen, sillä niissä on vähemmän proteiinia kuin tavallisissa jogurttituotteissa.

Lastenruokiin käytetään sakeuttajina vain luonnontärkkelyksiä, esimerkiksi tapiokatärkkelystä. Luonnontärkkelykset ovat herkkiä korkeille lämpötiloille, jäätymiselle ja voimakkaalle sekoittamiselle.

Lusikan mukana suusta pääsee myös syljen amylaasientsyymiä tuotteeseen, ja se saattaa ohentaa ruoan rakennetta. Rakenne ei vaikuta tuotteen mikrobiologiseen laatuun.

Jos Piltti-purkki jäätyy, voiko sitä vielä käyttää?

4

Tuotteen jäätyminen ei heikennä sen mikrobiologista laatua, mikäli purkin kannen keskusta pysyy alhaalla.

Jäätyessään tuote saattaa joskus laajeta niin paljon, että kannen keskiosa nousee ylös. Tällöin ruokaa ei tule käyttää. Jäätyminen saattaa kuitenkin muuttaa soseen rakennetta.

Kuluttajapalvelun yhteystiedot • Voit laittaa viestiä osoitteeseen kuluttajapalvelu@fi.nestle.com tai nettisivujemme, pilttipiiri.fi:n, kautta.

• Kuluttajapalvelumme vastaa arkisin 10–22 numerosta 0800-06161.

• Yhteystiedot löytyvät lisäksi jokaisesta Piltti-tuotteesta.

| 5

teksti Stiina Honkamaa kuvitus Pia Holm

Lisäaineet tutkitaan tarkkaan Lisäaineet puhuttavat aina. Erityisesti pienten lasten vanhempia mietityttää, mitä vaaroja niissä mahdollisesti piilee ja missä määrin.

K

uluttaja saa tiedot tuotteeseen käytetyistä valmistusja lisä­ aineista elintarvikkeen pakkausmerkinnöistä.­ Valmistus- ja lisäaineet on mainittu ainesosaluettelossa painon mukaan alenevassa järjestyksessä. Lisä­aineiden tulee olla hyväksyttyjä ja tur­vallisia sekä teknologisesti välttämättömiä. Niiden käyttö ei saa johtaa­kuluttajaa harhaan, ja käytöstä­ tulee olla etua.

Lisäaineen avulla voidaan esimerkiksi lisätä elintarvikkeen makeutta,­ ­parantaa rakennetta sakeuttamalla,­palauttaa väriä ja lisätä elintarvikkeen turval­lisuutta estämällä haitallisten ­mikrobien kasvu.

Kaikkien lisäaineiden turvallisuus on arvioitu. Lainsäädännössä on tarkat ehdot, mitä saa lisätä, mihin ja minkä verran.

Osalle lisäaineista on asetettu ADI-­ arvo (Acceptable Daily Intake). Se tarkoittaa hyväksyttyä päivittäistä enimmäissaantia läpi elämän ilman haittaa. Lainsäädännössä ADI-arvoa käytetään työkaluna, jolla varmistetaan, ettei keskivertokuluttaja altistu liiallisille lisäainemäärille. Lisäaineita on monenlaisia, ja osa niistä on ihan luonnollisiakin.

Kaikki lisäaineet ovat turvallisia ­niinä määrinä, mitä niitä saa käyttää.

Suurina määrinä osa, kuten atsovärit,­ saattavat olla haitallisia terveydelle.

Lainsäädäntö määrittää

Kohtuudella lapsille

Erilaisia lisäaineita on yli 300, ja niiden käytöstä elintarvikkeiden valmistuksessa on tarkat määräykset. Aineiden turvallisuutta arvioidaan kansainväli­ sissä riippumattomissa asian­tun­tija­ ryhmissä.

Kun ADI-arvo lasketaan paino­ kilokohtaisesti, lapsilla arvo ylittyy huomattavasti helpommin kuin aikuisilla. >>

6 |

Tietoa lis채aineista: www.evira.fi

| 7

Turvallisia ja tasapainoisia raaka-aineita Lastenruoissa sallittavien lisä­ aineiden määrä on paljon pienempi kuin normaaliruokavaliossa sallitta­ vien. Säilöntä- ja väriaineita lasten­ ruoissa ei saa käyttää lainkaan.

Muutamia lastenruokiin sallittavia lisäaineita sen sijaan käytetään Piltti-tuotteissa.

Marjoja ja hedelmiä sisältäviin Piltteihin lisätään askorbiinihappoa, jotta soseiden maku ja väri säilyisivät mahdollisimman hyvinä. Jos askor­ biinihappoa on niin paljon, että sillä on vitamiinivaikutus, se mainitaan ainesosaluettelossa C-vitamiinina.

Myös Piltti-jogurttiannospussien valmistuksessa käytetään pektiiniä, jota esiintyy lähes kaikissa marjoissa

ja hedelmissä erityisesti silloin, kun ne ovat vielä kypsymässä. Pektiini kuuluu sakeuttamis- ja hyytelöimis­ aineet -nimiseen lisäaineryhmään. ­ Sen avulla soseista saadaan sopivan kiinteitä.

Jotta pektiini toimii halutulla tavalla ja sakeuttaa soseen, siihen on lisättävä sitruunahappoa, joka säätelee marja- ja hedelmäsoseiden happamuutta.

Piltti-lastenruokien ainesosa­ luettelossa on aina lueteltu, mitä mausteita ruoassa on käytetty.

Suolaa ei käytetä lainkaan alle 1-vuotiaille tarkoitetuissa Pilteissä.

1–3-vuotiaiden Piltti-ruoissa sitä on enimmillään 0,3 prosenttia.

Yksittäisistä kerroista tuskin on mitään haittaa, mutta jos koko ruokavalio on jatkuvasti vinksallaan ja lisäainepitoisten elintarvikkeiden osuus kokonaisruokavaliosta suuri, haittoja voi esiintyä. Esimerkiksi tavanomaisissa nakeissa ja makkaroissa olevan nitriitin kanssa kannattaa olla tarkkana. Jokapäiväiseen ruokavalioon kuuluvana nitriitti voi heikentää kudosten hapensaantia.

Lastenruoissakin voi olla lisäaineita. Lastenruoat ovat kuitenkin erityisruokavaliovalmisteita, joita koskeva lainsäädäntö on huomattavasti tiukempi kuin aikuisille tarkoitetuissa elintarvikkeissa.

Ainesosien soveltuvuus imeväisten ja pikkulasten ravinnoksi on varmistettu yleisesti hyväksytyn tieteellisen aineiston perusteella. Tavanomaisissa elintarvikkeissa sallittujen säilöntä-, väri- ja makeutusaineiden sekä aromivahventeiden käyttö ei ole sallittua lastenruoissa. Kiellettyjä ovat esimerkiksi natriumglutamaatti, aspartaami ja atsovärit.

Toisinaan lisäaineiden haitallisuudesta liikkuu väittämiä ja uskomuksia.

Välillä keskustelussa tapahtuu selkeitä ylilyöntejä, ja maltti voisi olla paikallaan.

Eräät lisäaineet saattavat kuiten­kin aiheuttaa joillekin ihmisille yliherk­ kyys­oireita. Lisäaineyliherkkyys on ­kuitenkin hyvin yksilöllistä sekä myös harvinaista verrattuna yleisimpiin ­r uoka-aineallergioihin, kuten kala-, pähkinä-, maito- tai vilja-allergioihin.

On hyvä, että vanhemmat lukevat pakkausten ainesosaluettelot. Jos ha­ luaa varmuuden vuoksi tarjota lapselleen mahdollisimman lisäaineetonta­ ­ravintoa, kannattaa silloin valmistaa kaikki ruoka itse ihan perusruokaaineis­ta, kuten lihasta, kananmunista­ ja kasviksista.

Lähde: evira.fi

8 |

Suurta ja pientä, arkea ja juhlaa. Lapselle kaikki on uutta.

tästä elämästä

Elämän sävel M

usiikkia, ihanaa! Kuuno, 6 kk, on nuoresta iästään huolimatta jo kokenut musiikkimies. Totuttelua on ollut paljon, sillä äiti Anni on ammatiltaan huilunsoiton opettaja. Niinpä Kuuno sai jo raskausaikana kuunnella niin opettajan kuin oppilaiden huiluesityksiä, ja musiikista tuli normaali osa äänimaailmaa.

Musiikkiin tottumisen pienokainen aisti jo vauva-aikana.

Omissa ristiäisissäkin perheystävän lauluesitys rauhoitti Kuunon. Nykyisin poju kuuntelee vanhempien laulua päivittäin ja jos poika on mummun hoivissa ja itkuinen, laulaminen auttaa.

Ja jos pelkkä musiikki alkaa kyllästyttää, nuottipaperit maistuvat myös hyvältä! teksti Maija Kajanto kuva Vesa Tyni

| 9

teksti Maija Kajanto kuvat Pekka Holmström / Otavamedia

Ihana, kamala

tavarataivas Minimalistin ostoslista on lyhyt myös silloin, kun on kyse lapsista. Niilo Mäkelän vanhemmat ostavat harvoin ja silloinkin enimmäkseen käytettyä.

10 |

>>

| 11

K

irja! Seitsemän kuukauden ikäinen Niilo Mäkelä istuu jo napakasti ja kurottelee ahkerasti eri esineitä käsiinsä. Nyt kohteena on isän ostama kuvakirja, jonka kannessa oleva norsu saa hymyn Niilon huulille.

– Niilo tykkää kirjoista. Meillä on leluja aika vähän, emme myöskään saaneet niitä kovin paljon lahjaksi Niilon syntyessä. Mutta se on ihan hyvä juttu, Niilon äiti Maria Mäkelä kertoo hymyillen.

Maria Mäkelä ja hänen miehensä Osku haluavat edetä tavarahankinnoissaan maltillisesti. Suurin osa Niilon tavaroista on saatu lahjana tai ostettu käytettynä.

– Ajattelin alkuvaiheessa ja ajattelen yhä, että hankitaan vain välttämättömimmät tavarat. Olen itse aika minimalisti. Mutta jokainen tekee tässä asiassa omalla tavallaan.

Pienellä tavaramäärällä pärjää, vaikka vähien tavaroiden äiti tuntee välillä erottuvansa joukosta.

– Kävin kerran lastenvaatekutsuilla. Olin ainoa, joka ei ostanut mitään. En tarvinnut mitään, joten en ostanutkaan. Tunsin kyllä oloni vähän hassuksi shoppailijoiden keskellä, Maria muistelee.

Uutta ja vanhaa Puolivuotiaan kanssa ollaan uusien ihmeiden edessä. Liikkuminen alkaa pikkuhiljaa sujua, ja kohta on aika tutkia kotia ryömintäkorkeudelta. Kun kotona ei ole paljon tavaroita, liikkumatilaa löytyy eikä kiellettyjä esineitä ole liikaa.

Kun Maria ja Osku muuttivat yhteen, ei tarvittu massiivista muuttoporukkaa eikä isoja organisointeja. Pieni tavaramäärä ja vähät huonekalut kulkeutuivat nopeasti uuteen asuntoon.

12 |

– Me olemme eläneet vähällä tavaralla jo ennen Niiloa. Itse en viihdy turhien tavaroiden keskellä, Maria toteaa.

Kun Niilolle alettiin hankkia tavaroita, Marialla oli melko selvät sävelet. Joitain asioita Maria halusi uutena: hoitoalusta, kylpyamme, pinnasängyn patja ja rintapumppu.Työkaverit antoivat äitiyslomalle lähtiessä lahjakortin tavarataloon, ja sieltä tarttui mukaan kantoreppu. Muutoin reppu olisi luultavasti ostettu käytettynä. Kantoreppua voi käyttää vielä taaperonkin kanssa.

Puolivuotiaan kanssa on jo päässyt huomaamaan, mitä tarvitaan ja mikä toimii.Yksi hankinta, joka antaa edelleen iloa jokaiseen päivään, ovat vaunut.

Kaupungissa liikkuva äiti halusi vaunut, joissa olisi kääntyvät etupyörät ja napakka koppa. Vaunut saatiin lahjana mummolta. Niilo on jo kasvanut vaunukopasta ulos, mutta vaunujen istuinosa, äitiyspakkauksen makuupussi ja vaunupeitto takaavat mukavan liikkumisen. Hoitolaukkuna on toiminut Marian oma Fjällrävenin reppu.

Vaatteita vähitellen

Maria-äidille ei ole missään vaiheessa tullut sellaista oloa, että jotain tavaraa puuttuu.

Jos sellainen olo tulee, niin silloin hän voi kyseisen tavaran hankkia.

van lapsen kanssa on vaatteillekin jo uusia vaatimuksia.

Maria on saanut paljon käytettyjä lastenvaatteita kavereiltaan.

– Olen ottanut vastaan sen, mitä on tarjottu. Välillä on sitten jäänyt tavaraa käyttämättäkin. Toki Niilolla on myös uusia vaatteita, mutta nekin ovat lähinnä lahjaksi tulleita. Itse olen ostanut todella vähän.

Marialle on tärkeintä, että Niilolla on toimivat, puhtaat ja siistit vaatteet, joiden värit sopivat yhteen. Merkillä ei ole niin paljon väliä. Äitiyspakkauksen vaatteilla ja tavaroilla pääsee jo pitkälle.

– Missään vaiheessa ei ole tullut sellaista oloa, että jotain puuttuu. Ja jos tulee, silloin kyseinen tavara voidaan aina hankkia. Enemmän harmittaa se, jos jotakin on jäänyt käyttämättä, Maria kiteyttää.

Nam, päärynäsosetta! Niilo oikein innostuu, kun näkee herkun. Kun sosekausi on alkanut, Marian isältä saatu syöttötuoli on pääs- Turhakkeita, onko niitä? syt ahkeraan käyttöön. Tuoliin ostettiin is- Tavarakauppa käy netissä kuumana, ja alle tuintyynyjä ja lisätarvikkeita käytettyinä ne- yksivuotiaiden vaatteet ja tarvikkeet vaihtavat tin myyntipalstoilta. omistajaa nopeasti. Maria on todennut, että Niin syöttötuoli kuin sen lisätarvikkeetkin esimerkiksi perusbodyja löytyy tarvittaessa ovat saaneet ensimmäiset soseosumat. Sa- kirpputoreilta tai kierrätysryhmistä. moin vaatteita on saanut pyykätä aiempaa – Olen huomannut, että kirpparilta voi osahkerammin. taa myös lastentarvikkeita. Löysin esimerVaatteiden kanssa on edetty kuukausi ja kiksi rattaisiin sopivan fleece-pussin kirpkoko kerrallaan. Niilo on kasvanut ulos pie- putorilta. nimmistä vaatteista ja liikkumaan opetteleVaikka tähän kotiin on tavaraa hankittu vähän, mukaan mahtui sittenkin jotain, jota ei koskaan tullut käytettyä.

– Kävimme Lapsimessuilla. Siellä oli hyviä tarjouksia, ja mukaan tarttuikin sitten myös itkuhälytin. Emme ole käyttäneet sitä kertaakaan. Emme ajatelleet asiaa ehkä ihan loppuun asti. Meillä on kaksio ja Niilo nukkuu hyvin harvoin parvekkeella eli tämän olisi voinut jättää ostamatta.

Ja välillä tässäkin perheessä tehdään herätehankintoja.

– Mies tuli eräänä päivänä kotiin keppihevosen kanssa. No, hän halusi ilahduttaa Niiloa ja onnistui kyllä, Maria nauraa.

Tärkeintä, että Niilolla on toimivat, puhtaat ja siistit vaatteet, joiden värit sopivat yhteen.

Entäs jos taivaasta tippuisi rahaa?

Jos nyt saisit ostaa lapselle aivan mitä tahansa ja joku muu hoitaisi kustannukset, mitä se jokin olisi?

Tässä minimalistin näkemys.

• Laadukas sänky. Kun Niilo kasvaa pinnasängystä pois, haluaisin hänelle hyvän lastensängyn.

• Hankkisin enemmän suomalaisia lastenvaatteita. Pidän niiden kuoseista ja tyylistä ja jos ei tarvitsisi ajatella taloudellista puolta lainkaan, olisi mukava tukea suomalaista työtä.

• Matkarattaat, jotka ovat niin pienet, että ne saisi käsimatkatavarana l­entokoneeseen. Tällaiset vaunut ovat kalliita eikä niitä tarvitse niin usein, että kannattaisi meidän talouteemme hankkia.

Mutta ihanathan ne olisivat, jos saisi täysin vapaasti valita!

| 13

teksti Anne Vilenius kuva 123RF

Hellyystankkaus

osaksi iltarutiineja

Valvotut yöt ovat lapsiperheiden kestopuheenaihe. Joskus siihen tarvitaan apuja.

I

ltarutiinit lisäävät lapsen tur­ vallisuudentunnetta ja hel­ pottavat nukahtamista.

– Hellyystankkaus on ko­ ko perheen­yhteinen rau­ hoittumishetki ennen nuk­ kumaanmenoa, kertoo unikoulut­taja Minna Kuosmanen Koti­uni­koulu Tuutulaulusta.

Koska lapsi ei itse ymmärrä kelloa, hänen päivänsä muodostuu tapahtu­ mien ketjuista. Rutiinit tuovat turval­ lisuuden tunnetta. Päivän tapahtumil­ la on myös suuri merkitys yöuneen.

Kun hellyystankkaus otetaan osak­ si iltatoimia, lapsi oppii ennakoimaan nukkumaanmenoa. Perhe voi kerään­ tyä esimerkiksi sohvalle tai torkkupei­ ton päälle, sammuttaa television ja himmentää valot.

– Vanhempien sänky ei välttämättä ole paras paikka, jos lapsi on tarkoi­ tus siirtää vielä muualle nukkumaan.

Hellyystankkauksessa rauhoitutaan­ perheen muista askareista ja keskity­ tään lämpimään, läheiseen yhdessä­ oloon. Hetkeen voi sisältyä esimerkik­ si laulamista, halimista tai lukemista.

– Eräs isä kertoi minulle, että ras­ kaan työpäivän jälkeen hellyystank­ kaus oli hänelle tärkeä hetki ja lupa pysähtyä toviksi, Kuosmanen sanoo.

Pienelle lapselle jo viiden minuutin hetki on riittävä, kun isommat jaksavat keskittyä kauemmin.

14 |

Rauhoitutaan tassutellen Lapsen tulisi oppia nukahtamaan yk­ sin, jotta hän yöllä herätessään osaa nukahtaa itse uudelleen. Pieni kitinä ei vielä vaadi vanhempia. He erottavat kyllä, milloin lapsi viestittää itkullaan sitä, että on hätä ja tarvitaan aikuista.

Lapsen rauhoittamiseen kannattaa käyttää tassukosketusta, jonka nimi tulee eläinmaailmasta. Esimerkiksi lei­ jonat antavat ensin poikasten leikkiä ja riehua. Kun emon mielestä on leikit­ ty tarpeeksi, se laittaa tassun poikas­ ten selän päälle merkiksi siitä, että on aika rauhoittua.

Ihmisillä tassukosketuksen kolme vaihetta vaativat harjoittelua. Vähiten lapsi kuitenkin oppii, mitä aikuinen kosketuksellaan tarkoittaa.

Lapsen itkiessä laitetaan ensim­ mäiseksi kämmen selän, pään tai pa­ karan päälle. Kosketuskohdalla ei si­ nänsä ole väliä, mutta on hyvä pi­ tää mielessä, että kehon taka­ puolella kulkee enemmän rauhoittavia ja etupuolella aktivoivia hermoratoja.

– Kosketus on tyyni ja vahva, jotta lapsi tuntee sen, Kuosmanen opastaa.

Jos lapsen itku kiihtyy, seu­ raava vaihe on muuttaa koske­ tus ­silittelyksi. Tarkoitus on viestittää lapselle, että kaikki on hyvin.

Mikäli lapsi ei silittelyllä rauhoi­ tu, viimeinen vaihe on syliin nostami­ nen. Lapsi tyynnytellään sylissä ja lai­ tetaan takaisin sänkyyn nukahtamaan itsekseen.

Lapsen ei anneta nukahtaa syliin.

Jos lapsi seuraavan kerran tullessaan kevyen unen vaiheeseen on muualla kuin sylissä, hän saattaa pelästyä.

Unikouluttajan vinkit

nukkumiseen • Unikoulun voi aloittaa puolivuotiaan tai vanhemman lapsen kanssa, sillä nuoremman lapsen unen fysiologia on erilainen.

• Nukkumaanmenoajan lähestyessä aletaan jo rauhoittua, eikä esimerkiksi leikitä riehakkaasti.

• Ennen nukkumaanmenoa on hellyys­tankkaushetki.

• Laitettaessa lasta nukkumaan on hyvä keskittyä vain siihen. Lapsi aistii heti, jos vanhemmalla on kiire toisiin askareisiin. Jos pinna on juuri palamassa, kannattaa pyytää puoliso jatkamaan.

PARASTA POHJOISEN PIKKUISILLE Pohjoisen lapset. He nukkuvat päiväunensa pakkasessa, kukkuvat valoisat kesäyöt hereillä, saunovat ennen kun osaavat kävellä. Heitä varten olemme suunnitelleet täällä kotimaassa Pohjoisen maut -menun. Maan parhaat raaka-aineet ja maku sellaisena kuin se on. Ilman säilöntäaineita, väriaineita tai muutakaan keinotekoista kekkulointia*.

• Yössä on noin kymmenen kevyen unen vaihetta, jolloin lapsi kääntää kylkeä tai voi itkeä olematta kuitenkaan hereillä. Pienet lapset heräilevät usein näissä vaiheissa.

• Nukuttamista ei tarvita. Anna lapselle tila, paikka ja rauha nukahtaa itsekseen. Näin lapsi myös yöllä herätessään pystyy nukahtamaan itsekseen.

• Lapsen pitäisi myös herätä samasta paikasta, johon on nukahtanut.

• Unilelu auttaa lasta hakemaan unen itse.

Unilelu voi olla myös rätti tai äidin paita, jonka tuoksu tuo turvallisuudentunteen. Unilelua ei kannata käyttää pitkin päivää, vaan liittää se selkeästi uneen.

• Jos lapsi itkee, hänen viestinsä kannattaa kuunnella. Lapsen luokse ei tarvitse mennä, mikäli kyse on pienestä kitinästä. Vanhempi kyllä kuulee, milloin lapsi tarvitsee vanhempaansa rauhoittamaan tilannetta. Rauhoitettuaan lapsen vanhempi voi poistua huoneesta ja jättää lapsen nukahtamaan yksikseen.

*Lastenruokia koskeva lainsäädäntö on Suomessa tiukkaakin tiukempi. Lapsille kelputetaan vain sopiva, puhdas, turvallinen ja ravitseva ruoka. Siksi jokaisen tuotteen jokainen ainesosa sopii sen ikäiselle lapselle kuin pitääkin.

Piltti tukee MLL:n työtä lapsiperheiden hyväksi.

Liity pilttipiiriin www.pilttipiiri.fi

teksti Anita Järvisalo kuvat Pekka Holmström / Otavamedia

VAUVAJUMPPAA!

Vauvajumpassa annetaan suukkoja, päristellään vatsaa ja kuunnellaan vauvan naurun kikerrystä leppoisin tunnelmin.

16 |

1 Hyvää huomenta -liike Vahvistaa alaselän ja takareisien lihaksia.

Seiso jalat hartioiden leveydellä ja katso, että jalkaterät ovat samassa linjassa polvien kanssa. Älä vie polvia lukkoon. Aseta toinen käsi yläkautta vauvan jalkojen välistä, toinen tukee vauvan vatsaa. Voit myös pitää vauvan kasvot itseesi päin.

Taivuta ylävartaloa hitaasti alaspäin ja pidä selkä suorana. Varmista, että liike lähtee lonkista, eikä selästä.

2

Hauiskääntö Vahvistaa hauis- ja yläselän lihaksia.

Seiso jalat hartioiden leveydellä ja pidä vauvaa käsivarsien päällä mahallaan, ote ulommasta olkavarresta ja reidestä.

Tarkista selän asento, aktivoi lantionpohja ja tiivistä kevyesti alavatsaa. Pidä olkavarret mahdollisimman lähellä kylkiä, vedä lapoja kevyesti yhteen ja koukista kyynärpäät.

Pärisytä samalla vauvan selkää tai kylkeä. Ojenna kädet jarrutellen takaisin. Liikkeen voi tehdä myös vauvan ollessa selällään.

3

Punnerrus selin Kehittää hyvää asennonhallintaa, vahvistaa rintakehää, hartioita ja käsivarsien takaosia sekä keskivartalon lihaksia.

A

Käy selinmakuulle, jalat koukussa, pieni kolo alaselän ja alustan välissä. Aseta vauva vatsalleen rinnan päälle. Ota ote vauvan kyljistä ja nosta rinnalta kohti kattoa. Laske vauva jarrutellen takaisin rinnalle.

rki vauvan kanssa saa ihan uutta kropalle. Vauvajumppa on mannaa niin vatpotkua, kun siihen yhdistää yhtei- sa-, selkä- ja pakaralihaksille, kuin käsivar­sien sen jumppatuokion. Vauvajump- ja hartianseudun lihaksille. pa on hauska ja tehokas liikunEnnen jumppaa on hyvä verrytellä. Alkutamuoto, jonka voi sovittaa oman ja vauvan verryttelyksi sopii reipas vaunulenkki tai piepäivärytmin mukaan sopivaan aikaan. Paik- ni jammailu musiikin tahdissa. kana voi olla vaikka oma olohuone.

Kun liikkeet tehdään oikein, ne sopivat Tarkista vatsalihasten palautuminen niin eri-ikäisille vauvoille kuin sektiolla syn- Selvitä ennen treenaamisen aloittamista, ovatnyttäneille tai nivelvaivoista kärsiville äideille, ko vatsalihaksesi palautuneet raskauden aikaikuin myös isille. Pienellä vaivalla saa lyhyes­ sesta venyneestä tilasta. säkin ajassa tehtyä tehokkaan treenin koko Käy selinmakuulle, jalat koukussa ja ko-

keile nostaa lapoja lattiasta. Jos keskelle vatsaa nousee pystysuunnassa harjanne tai et pysty nousemaan alustasta, vatsalihasten välinen jännesauma ei ole vielä palautunut. Tässä tapauksessa jätä tekemättä viides harjoitus. Sen sijaan voit tehdä treeniä lantionpohjalle ja syville vatsalihaksille, kunhan vältät voimakkaita rutistuksia ja kiertoja. Myöskään lankkuasentoa ei suositella ennen kuin vatsalihakset ovat palautuneet. Mikäli olet epävarma vatsalihaksiesi palautumisesta, käänny asiaan perehtyneen fysioterapeutin puoleen. >>

| 17

Asetu nelinkontin lattialle, kädet hieman hartioita leveämmällä ja polvet suoraan lonkkien alapuolella. Säilytä selän neutraali asento ja tiivistä kevyesti alavatsaa. Koukista käsivarsia sivulle niin paljon, että voit käydä antamassa pusun allasi pötköttelevälle vauvalle. Palaa sitten alkuasentoon.

Vältä liikkeen aikana selän asennon muuttumista, eli älä anna selän pyöristyä tai alaselän notkon lisääntyä. Pää pysyy selän jatkeena.

Lisää haastetta saat, kun viet polvia kauemmaksi käsistä.

5

Jalkojen irrotus konttausasennossa Vahvistaa syviä vatsa- ja selkä­lihaksia sekä parantaa selän asennon hallintaa.

4 Punnerrus konttausasennossa Kehittää hyvää asennon­hallintaa, vahvistaa rinta­kehää, hartioita ja käsi­varsien takaosia sekä keskivartalon lihaksia.

Asetu nelinkontin. Jos tunnet kovaa kipua ranteissa, laita kädet nyrkkiin ja rystyset lattiaan. Aktivoi lantionpohja (kevyt pidätyksen tunne) ja tiivistä alavatsaa muuttamatta selän asentoa. Irrota polvia vain muutaman sentin alustasta ja pysy hetki yläasennossa.

Palaa rauhallisesti jarruttaen alkuasentoon.

HUOM! Tarkista ensin, ovatko vatsalih aksesi palautuneet.

Ohje on sivulla 17.

ILOA JA HYÖTYÄ

Lapsen synnyttyä aikaa omalle liikunnalle ei tunnu usein löytyvän tarpeeksi. Sen tietää myös fysioterapeutti ja PhysioPilates-ohjaaja Elina Vähäaho. Hänellä itsellään on kaksi pientä lasta.

Lapsiperheiden liikuntaa järjestävän Kirppanat Ay:n omistaja Vähäaho rohkaisee äitejä jumppamatolle vauvansa kanssa myös kotioloissa.

– Vauvajumpasta on iloa ja hyötyä molemmille. Yhdessä jumpatessa äiti saa kroppansa parempaan kuntoon ja lapsi aikaa olla läheisessä kontaktissa äitinsä kanssa. Lisäksi vauva saa jumpan myötä kokemusta erilaisista asennoista ja liikkeistä, jotka kehittävät hänen motoriikkaansa ja auttavat lasta hahmottamaan kehoaan.

Vauvajumpan tavoitteena ei Vähäahon mukaan kuitenkaan tulisi olla vauvan jumppauttaminen, vaan se, että äiti saa tilaisuuden kuntoilla ja huoltaa kehoaan sekä olla samalla yhdessä vauvan kanssa.

Lasta kuulostellen

Asetu selinmakuulle polvet koukussa, jalat lantion leveydellä. Vauvan voit asettaa vatsasi päälle istumaan tai makaamaan.

Aktivoi ensin lantionpohjanlihakset ja tiivistä kevyesti alavatsaa painamatta selkää kiinni alustaan. Nosta lantio ylös siihen asti, että reidet ovat samassa linjassa selän kanssa.

Pysy hetki yläasennossa, säilytä lantionpohjan jännitys ja tuo selkä jarrutellen, nikama nikamalta, takaisin alustalle. Rentouta lopuksi lantionpohja.

18 |

Lantionnosto Vahvistaa keskivartaloa, pakaroita, taka- ja etureisiä, lisää selän liikkuvuutta ja venyttää lonkan­koukistajia.

6

Jumppaliikkeet kannattaa tehdä, kun lapsi on virkeä ja kylläinen. Heti ruokailun jälkeen jumppaamista ei kuitenkaan kannata aloittaa, jos vauvalla on taipumusta pulautteluun.

Vähäaho kehottaa kuulostelemaan lasta jumpan aikana.

– Aremmat lapset saattavat aluksi oudoksua uusia liikkeitä. Jos lapsesi ei pidä jostain liikkeestä, voit kokeilla sitä myöhemmin uudestaan. Itku voi olla merkki siitä, että lapsi ei pysty käsittelemään kaikkia liikkeistä kehoon tulevia ärsykkeitä.

Liikkeiden toistomäärä on Vähäahon mukaan hyvä valita omien tuntemustensa mukaan. Hyvä alku voisi olla esimerkiksi 10 toistoa per liike.

– Tee liikkeitä siihen asti, että tunnet lihasten todella tekevän töitä ja väsyvän viimeisissä toistoissa. Liikkeitä voi myös tehdä useamman sarjan tai vaikka kuntopiirityyppisesti. Kiinnitä kuitenkin huomiota liikkeiden puhtauteen, koska väärin tehty liike saattaa olla vahingollinen nivelille tai vähintäänkin tehoton, Elina Vähäaho ohjeistaa.

teksti Timo Nykänen kuva Elvi Rista / OM-arkisto

V

aippaihottuma on vauvan eritteiden aiheuttama ärsy­ tysihottuma. Myös hikoilu voi aiheuttaa varsinkin ke­ sällä vaippaikäisille punoittavia iho­ reaktioita, jos vaipan vaihtoväli on pit­ kä. Vaippaihottuma on yleinen vaiva varsinkin 8–12 kuukauden ikäisillä lapsilla.

– Vaippaihottuma koskee ainakin pienimuotoisena useimpia vauvoja ja on tavallinen kyselyiden aihe. Sen tär­ kein hoitomuoto on yksinkertaisesti ihon puhtaana ja kuivana pitäminen, sanoo perhekeskus Maahisen neuvo­

lan terveydenhoitaja Tiina Koleh- – Jos vain on mahdollista, puolen tun­ mainen Järvenpäästä. nin ilmakylpy silloin tällöin vaipan­ Hänen mukaansa pesu haalealla vaihdon yhteydessä on aina hyväksi vedellä ilman mahdollisesti ärsyttä­ vauvan iholle. viä pesuaineita on paras hoitokonsti.

Myöskään kosteuspyyhkeet eivät ole Vaipat vaihtoon useammin tällöin suositeltavia.

Kuivauksen jälkeen iho voidaan tar­ – Pesun jälkeen vauva kuivataan ta­ vittaessa voidella. Tavallinen perus­ putellen, ei kovasti hangaten, koska voide yleensä riittää. Jos ihottuma kui­ iho voi olla hyvinkin arka, Kolehmai­ tenkin äityy pahemmaksi, voidaan nen muistuttaa. ­lyhytaikaisesti käyttää sinkkivoidetta, Hän suosittelee myös ilmakylpy­ jota levitetään ohuelti puhtaalle ihol­ jä, edes lyhyinä annoksina. Kesän tul­ le muutaman kerran päivässä. len pidemmätkin ilmakylvyt ovat hel­ – Mikäli ihottuma pitkittyy yli viikon pompia järjestää. mittaiseksi tai muuttuu äkisti­muuta­ man päivän jälkeen ärhäkän punaisek­ si tai rakkulaiseksi, on syytä­tulla näyt­ tämään vauvaa neuvolaan.

Vaipanvaihtovälin tihentäminen on myös tärkeä hoitokeino. Jos vaihtoväli on pitkä, iho voi jatkuvasti jäädä vähän kosteaksi ja ärtyä. Erilaisten kertakäyt­ tövaippojen materiaalien sopivuudes­ sa voi myös olla yksilöllisiä eroja.

Puhtaus parantaa vaippaihottuman Vaippaihottuma on yleinen vaiva, joka paranee yleensä helposti kotikonstein.

Aina saa kysyä neuvoa Vaippa-alueella esiintyvä ihottuma on vauvalla tyypillisesti juuri vaippaihot­ tumaa, mutta jos epäilee jotain muu­ ta, voi Kolehmaisen mukaan aina olla­ neuvolaan yhteydessä. Aivan pienil­ lä vauvoilla iho-oireita aiheuttaa ylei­ semmin taipumus atopiaan, jolloin myös mahdollisuus saada vaippaihot­ tuma on suurempi.

– Jos vaippaihottuma pitkittyy yli vii­ kon mittaiseksi, kyseessä voi olla myös bakteerin tai hiivasienen aiheuttama in­ fektio, jolloin hoitoon tarvitaan esimer­ kiksi sienilääkettä sisältävää voidetta tai yhdistelmähoitovoidetta, jossa on myös hydrokortisonia. Jos vaippaihottumaan tulee haavaumia, se alkaa märkiä tai leviää vaippa-alueen ulkopuolelle, on vauvan ihoa hyvä käydä näyttämässä neuvolassa tai lääkärissä.

Yleensä vaippaihottuma on kuiten­ kin vaiva, joka pelkästään maalaisjär­ jellä ja kotikonstein hoitoa tehostamal­ la on helposti selätetty.

| 19

Piltin parhaat palat

Kaj Kärrin tilalta tulee vuodessa noin 800 000 kiloa perunaa.

Peruna, josta voi olla ylpeä S Piltti-purkin raaka-aineiden alku­ perän voi jäljittää jopa yhden pellon tarkkuudella. Tällä kertaa korkissa oleva koodi johdattaa talolle, jonka pihan kasviksia sopimus­viljelijä Kaj Kärr söi itsekin lapsena. teksti Suvi Maukonen kuva Sara Bondegård

20 |

uomen suurimmassa perunantuottajakunnassa Kristiinankaupungissa sijaitsee myös Piltin sopimusviljelijä Kaj Kärrin perunatila. Kaj Kärr mittaili tilan peltoja jo pikkupoikana. Silloin isällä ja äidillä oli lehmiä ja voi leivän päälle saatiin maidosta.

Kun Kärr oli 23-vuotias, tilalla tehtiin jo toisen kerran sukupolvenvaihdos vuonna 1987. Koska pellot sopivat erityisen hyvin juuri perunalle, päätettiin navetta tyhjentää ja tilalle rakennettiin perunakellari.

– Perunasta maksettiin silloin hyvä hinta. Sain tuttavaltani turkulaista perunakuorimoa pyörittäneen Veikko Virran yhteystiedot, ja sitä kautta aukesi myös tilaisuus myydä perunaa lastenruokateollisuudelle. Perunalla oli kova kysyntä, ja lopulta ryhdyin toimittamaan koko satoni Piltin raaka-aineiksi, Kärr muistelee.

Nykyisin kun perunasato on valmis, se toimitetaan naapurikylään Öströmin Perunatuotteen kuorittavaksi.

Kärrillä on kolme tytärtä ja vaimo,

jotka opiskelevat ja työskentelevät kaikki muilla aloilla. Ainostaan syksyisin perunan noston aikaan Kärrin vaimo Åsa ottaa virkavapaata ja auttaa urakassa. Muutoin Kärr hoitaa itse kaikki asiat viljelykauden aikana.

Kärrin tila sijaitsee idyllisessä Henriksedalin kylässä noin 20 kilometrin päässä Kristiinankaupungista. Alueella on vahvat viljelyperinteet. Jopa 70 prosenttia suomalaisesta ruokaperunasta tulee Kristiinankaupungin alueelta. Lisäksi noin 85 asukkaan ruotsinkielisen Henriksedalin pääelinkeino on viljely.

– Tilaltamme tulee vuodessa noin 800 000 kiloa perunaa. Siinä on monta Piltti-purkillista Suomen laadukkainta perunaa, viljelijä sanoo nauraen.

Kun Kärr puhuu laadusta, hän todella tietää, mistä puhuu. Lastenruokaperunan viljelyssä on noudatettava hyvää viljelytapaa, ja torjunta-aineiden määrät on minimoitu. Perunan on täytettävä tiukat vaatimukset, ja jäämien osalta ne ovatkin täysin verrattavissa luomuperunoihin. Lannoitteiden käyttö on rajattu alhaisen nitraattipitoisuuden ja riittävän aikaisen sadonkorjuun varmistamiseksi. Rikkakasvi-, kasvitauti- ja hyönteistorjunta-aineita saa käyttää vain murto-osan normaaliviljelyyn verrattuna. Lisäksi viljelijät sitoutuvat noudattamaan viljelykiertoa, mikä tarkoittaa sitä, että samaa peltolohkoa saa käyttää perunan viljelyyn vain kerran neljässä vuodessa.

– Pidän päiväkirjaa kaikista kasvukauden aikaisista toimenpiteistä ja säilytän tietoja viiden vuoden ajan. Jokaisen viljelylohkon perunoista otetaan aina laboratorionäytteet ennen kuin niitä käytetään lastenruoissa, Kärr muistuttaa.

Sopimuskumppanin asettamat laatuvaatimukset aiheuttavat toisinaan työhön haasteita, mutta toisaalta työ on myös antoisaa.

– Saan olla oman tilani herra, ja olen ylpeä siitä, että pienet lapset saavat tilallani viljeltyä taatusti puhdasta perunaa.

Raaka-aineet tutkitaan tarkkaan

kuva 123R F

Piltti-purkkien raaka-aineet ovat laadukkaita ja puhtaita. Ennen kuin raaka-aineet pääsevät tuotantoon, ne on tutkittu moneen kertaan.

Jussi Hautala työskentelee Turun-­ tehtaalla tiimissä, joka hankkii Piltti-ruo­ kien raaka-aineet. Tiimi vastaa siitä, että tuotteet täyttävät lastenruo­kien tiukat erityislainsäädännön vaatimukset.

Lastenruokien raaka-aineissa ei saa olla vierasaineita eikä kasvinsuojeluainejäämiä. Myös nitraattien ja hometoksiinien esiintymisille on tarkat raja-arvot.

– Jotta pystymme täyttämään kaikki vaatimukset, osto-organisaatiomme hankkii tuotteet tarkkaan valittujen sopimusviljelijöiden ja tavarantoimittajien kautta. Yli puolet raaka-aineistamme on kotimaisia. Joitakin raaka-aineita emme saa sopimusviljelijöiltä, joten hankimme ne yleensä luomuna, Hautala kertoo.

Valitut viljelijät Sopimusviljelijöitä on Suomessa kymmenkunta. Heidän peltojensa viljelyolosuhteiden ja -menetelmien pitää täyttää lastenruokien tiukat viljelyvaatimukset.

Lannoitteiden käyttö on rajattu alhaisen nitraattipitoisuuden ja riittävän aikaisen sadonkorjuun varmistamiseksi.

Myös pellon raskasmetallipitoisuuksien tulee olla alhainen.

Rikkakasvi-, kasvitauti- ja hyönteistorjunta-aineita saa käyttää vain murto-osan normaaliviljelyyn verrattuna eikä torjuntaainejäämiä saa löytyä raaka-aineista.

Lisäksi viljelijät sitoutuvat noudattamaan viljelykiertoa. Esimerkiksi porkkanaa viljellään korkeintaan joka neljäntenä vuotena samalla peltolohkolla.

– Sopimusviljelijäksi pääsyn edellytyksenä on, että raaka-aineet sitoudutaan viljelemään meidän antamien ohjeiden mukaan. Viljely­sopimukset tekee meidän hyväksymämme tavarantoimittaja, mutta me valitsemme, koulutamme ja valvomme sopimusviljelijöitä yhteistyössä heidän kanssaan.

Tarkat tiedot viljelystä Tiloilla käydään 1–2 kertaa vuodessa, ja kaikki raaka-aineet analysoidaan etu­ käteen ennen kuin niitä saa toimittaa tehtaalle. Tilojen viljelykirjanpidosta selviää, että on toimittu kuten sovittu.

– Käytännössä raaka-aineissa ei ole jäämiä, vaikka valikoituja kasvinsuojelu­ aineita saakin käyttää. Tiukkaa rajaarvoa kuvastaa se, että sadassa tonnissa raaka-ainetta saa olla yksi gramma jäämiä. Joskus eriä joudutaan hylkäämään, mutta se kertoo vain siitä, että valvonta toimii. Periaatteemme on, että oikea laatutaso saavutetaan jo raakaaineissa, vaikka lainsäädäntö vaatii sitä vasta lopputuotteissa. Lastenruokien raaka-aineiden laatu vastaakin vieras­ aineiden suhteen vähintään luomuraakaaineita, Hautala korostaa.

Tuoreena pellolta tehtaalle – Esimerkiksi pellolta nostettu lasten­ ruokaporkkana matkaa tuoreena Säkylään Apetitin tehtaalle, jossa se otetaan vastaan erityisenä lastenruokaeränä. ­ Erä putsataan, kuoritaan, kuutioidaan ja pakastetaan, raaka-aineasiantuntija konkretisoi.

Pakastamisen jälkeen erästä otetaan näytteet analysointia varten. Kun tulos on kunnossa, erästä voidaan toimittaa raaka-ainetta lastenruuan valmistusta varten.

– Myös tehtaalla on lukematon määrä kontrollipisteitä ja analyyseja. Näin varmistetaan, että kaikki on mennyt niin kuin pitääkin.

Raaka-aineet pystytään myös tarvittaessa­jäljittämään Piltti-korkin koodin perusteella useimmiten tilalle asti.

Jäljitettävyyden ansios­ta koko ketju pellolta pöytään on siten hyvin hallinnassa. | 21

Piltin parhaat palat Oletko kokeillut hedelmävihannesvälipaloja?

Viime syksyn terveelliset tulokkaat hedelmävihannesannospussivalikoimaan ovat Piltti Porkkanainen ja Piltti Parsakaalinen. Pussit sisältävät hedelmien ja vihannesten hyviä ominaisuuksia: runsaasti C-vitamiinia pienen kasvuun ja kehitykseen.

Vihannekset ovat hyvä lisä välipalapussiin, sillä ne sisältävät hedelmiä vähemmän hedelmäsokeria ja ovat runsaskuituisia. Tuotteessa on kuitenkin runsaasti hedelmää, joten se on edelleen sokeroimattomana maukas.

Taaperolle maittava välipalapatukka Uusi välipalapatukka on kätevä välipalavaihtoehto taaperolle. Hedelmäiseen patukkaan tuo makua raikas omena, makea viinirypäle ja terveellinen vilja.

Koostumukseltaan ja muodoltaan se on oiva leikki-ikäisen itsensä syötäväksi.

Taio välipalapatukka esiin pikkunälän iskiessä. Piltti Makuraadin testaama patukka oli myös maistelijoiden mieleen.

Välipala

auttaa jaksamaan Ravitseva välipala on tärkeä osa pienen ruokavaliota. Kun energiataso pysyy tasaisena, lapsi jaksaa leikkiä koko päivän.

Hurmaavat marjasoseet Piltin marjasosevalikoimaan on toivottu uusia makuja, ja toiveisiin on vastattu kahdella suomalaisen makuun sopivalla marjamaulla.

Muutama vuosi sitten valikoimasta poistunut Kuningatar-maku aiheutti mielipahaa monelle kuluttajalle. Turun tuotekehitys otti haasteen vastaan ja kehitti entistä paremman Kuningatarmaun, jossa on maun pyöristämiseksi myös hiukan sokeria. Piltti Pohjoisen Maut Kuningatar on mustikkaa, vadelmaa ja rypälemehua sisältävä pirteä maku marjojen ystäville.

Puolukasta hurmaantuneille on tarjolla Piltti Puolukkainen, joka täydentää Piltin marjasosevalikoimaa. Hapokkaan puolukan makua soseessa pyöristää omena ja banaani, jolloin lisättyä sokeria ei ole tarvittu.

22 |

Kätevät välipalapussit Piltti välipalapussit ovat täyttä hedelmää tai vihannesta ilman lisättyä sokeria.

Ne sopivat välipalaksi tai jälkiruoaksi 6 kuukauden iästä alkaen. Lastenruokien valmistuksessa käytetään vain parhaita raaka-aineita, joita koskevat erittäin tiukat laatuvaatimukset, eikä niiden valmistuksessa käytetä lainkaan väri- ja säilöntäaineita.

Annospakkauksien uudelleen suljettavan kierrekorkin ansiosta syömättä jäänyt hedelmäsose säilyy siististi päivän seuraavaan välipalahetkeen asti. Yksi välipalapussi painaa 90 grammaa, mikä vastaa noin yhtä kokonaista hedelmää.

Annospusseihin pakattu Piltin välipalasarja kasvaa keväällä Luumuinenuutuusmaulla. Tuotteessa on 60 prosenttia luumua, ja loppu on makua pyöristävää päärynää.

Haluatko tietää lisää Piltin tuotteista ja lasten ravitsemuksesta?

Piltin nettisivuilla on paljon mielenkiintoista sisältöä muun muassa lasten ruokailuun, kehitykseen ja kasvuun liittyen. Oletko jo käynyt osoitteessa www.pilttipiiri.fi?

Sivuilla toimii kaikille avoin ja Pilttipiirin Face maksuton lapsiperheiden oma yhteisö book-sivuilla on lähes 20 000 tykkääjää.

Pilttipiiri. Kun rekisteröidyt Pilttipiirin Oletko jo muk ana? Jos et, niin tykkää käyttäjäksi, saat säännöllisesti Pilttipiiristä, ni in pysyt mukana piente sähköpostiisi Pilttipiirin uutiskirjeen, n maailmassa.

Si vulla on pa ljon ajankohtai joka on räätälöity juuri teidän lapsta tietoa pien ok aisten elämään liittye senne ikävaiheeseen. Kirjeessä on n sekä vinkkejä es imerkiksi arjen Piltin tuoreimmat kuulumiset esimertouhuihin. Siel lä kuulet myös uu kiksi uutuustuotteista, vinkit arjen simmat ruokailuun sekä Pilttipiiriläisten omia Piltti-uutiset! kommentteja ja havaintoja lasten ruokailusta.

Sivuilla olevalle, pilttipiiriläisten omalle ravitsemusasiantuntijalle voit laittaa kysymyksiä lasten tai koko perheen ravitsemukseen liittyen.

Löysitkö Pilttipiirin jo Facebookista?

Bolognesen höystää yrtit Suomalaisisista lapsista koostuvan Makuraatimme tarkan maistelun tuloksena on kehitetty lapsen tarkkoihin ravitsemusvaatimuksiin sopiva, uusittu Spaghetti Bolognese.

Tuotteeseen on lisätty muun muassa yrttejä ja vihanneksia, ja lopputuloksena on vastustamaton maku ja paksu koostumus. Piltti-lastenruokasarja tehdään suomalaisista raaka-aineista niin pitkälle kuin se on mahdollista. Piltin sopimusviljelytilat Suomessa tuottavat muun muassa porkkanaa, perunaa ja hernettä.

ä l l ä ä t ä Mit a s s i k r u p Piltti ? n o n i e oik huolella Vain parhaat, ineet valitut raaka-a ilöntäEi lainkaan sä a* eikä väriaineit

Katso, kuinka lastenruokamyytit murtuvat ja miksi säilöntäaineet lastenruoissa ovat vain myytti. www.pilttipiiri.fi/myytinmurtajat *Näinhän lastenruokia koskevassa lainsäädännössäkin sanotaan