Page 1

Keksi le lehdel . 3 nimi! s

lehti oululaisIlle 1/2014

Tanssija Petri Kauppinen:

"Oulussa monet vasta suoristelevat siipiään"

Vuoden taiteilija Vega Välitalo tekee Kalevalaa Oulun murteella s. 10

s. 4–8

Vakiopalstat:

Kaupunki rakentaa ja kaavoituskatsaus:

Uuden Oulun yleiskaava ohjaa maankäyttöä tulevina vuosina Lähde matkalle Ouluun,

oppaanasi Jyrki Mäki s. 22

Oiva Roina s. 3 Oulun Omahoito s. 13 Aino neuvoo s. 15

”Kiihkeyteen ei tarvita kuin uusi logo” – kolumnisti kommentoi brändikeskustelua s. 23

Joko tunnet Karttatien s. 4 ○ Varjakan venepaikat tuplaantuvat s. 7 ○ Kaupunkikorttelit kasvavat ylöspäin s. 7 ○ Dinot tuovat turisteja kaupunkiin s. 9 ○ Haastajatiimi nuorisotyöttömyyttä vastaan s. 17 ○ Kohti hyvinvointikeskuksia s. 18–19 ○ Oulu10 & Kumppanuuskeskus – tupaillat keväällä s. 20 ○ English page p. 21


Kuvat Jukka Pekka Moilanen, Oulun kaupunki, Sky High Pictures

Tämä lehti on Oulun kaupungin julkaisema lehti kaikille oululaisille. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa, ja se pitää sisällään tietoa Oulun kaupungin palveluista, toiminnasta, tapahtumista ja ilmiöistä. Osallistu lehden tekemiseen - keksi lehdelle nimi. Lue tarkemmin seuraavalta sivulta. ♥ Anna palautetta lehdestä: www.ouka.fi/kaupunkilehti

kaavoista 4 Katse horisonttiin

Kaupunki rakentaa:

kaavoituskatsaus

Lue miten tulevaisuuden Oulu rakentuu

4 9 Hyvä lukija,

L

uet parhaillaan Oulun kaupunkilehden ensimmäistä numeroa. Lehti on tehty meitä kaikkia asukkaita varten. Ihmisläheisyys ja oululainen näkövinkkeli ovat olleet lehden tekemisen tärkeimpiä ohjenuoria. Lehdessä ovat esillä kaupungin ajankohtaiset asiat ja tapahtumat sekä maankuulu oululainen osaaminen ja yrittäjyys. Lehden sivuilla pääset myös kurkistamaan kaupungin kukkaroon ja rakennushankkeisiin sekä moneen muuhun mielenkiintoiseen teemaan. Lehti on todellakin upouusi, sillä se on vielä nimeä vailla. Jokainen lukija voi antaa luovuudelleen vallan ja ehdottaa uunituoreelle kaupunkilehdelle nimeä. Oulu on Pohjoisen Skandinavian rohkeasti uudistuva pääkaupunki. Oulu kehittyy ja kasvaa jatkuvasti ohjenuorana kaupungin arvot: rohkeus, reiluus ja vastuullisuus. Oulu ei olisi Oulu ilman asukkaitaan. Tämä on ainutlaatuinen kaupunki, joka jättää jälkensä meihin jokaiseen. Oululainen identiteetti elää vahvana näillä sivuilla. Minulle yksi tärkeimmistä palveluista ovat liikuntapalvelut. Oulu ympäristöineen tarjoaa loistavat puitteet kaikkeen liikkumiseen ja eri lajien harrastamiseen myös näin talvella. Raikas ulkoilma, luonto ympärillä ja itsensä väsyttäminen terveellä tavalla ja antavat voimia arkiseen aherrukseen. Kaupunki voi hyvin silloin, kun sen asukkaat voivat hyvin. Yhdessä tekeminen on aina kuulunut oleellisena osana oululaisuuteen. Haastankin kaikki oululaiset kehittämään aktiivisesti omaa kotikaupunkiamme. Kanavia vaikuttaa on monia: pienilläkin teoilla on merkitystä. Toivotan kaikille aurinkoisia lukuhetkiä oulunoloisen lehden parissa! Matti Pennanen kaupunginjohtaja

10

8 Joukkoliikenne

uudistuu

Dinosaurusten aika koittaa kesällä Vuoden taiteilija

Veli Matti Vega Välitalo

Lasten- ja nuorten teatterifestivaalit

11

Palvelumalli 2020:

Kohti hyvinvointikeskuksia

18

12

Harrastaja kiittää

13

Liikuntakolumni

14

Vanhuspalvelut

15

Talvipyöräily

16

Meillä osataan:

Tehdään yhdessä

ILOQ alansa huipulla ja Valkee

English page

21

20

22

Turistina kotikaupungissa:

Haukiputaa yllätti yhteisöllisyydellään ja muut Jyrki Mäen Oulu-rakkaudet

Kolumni brändistä

22–23

Pohjoisen tekijä

24

1/2014, lehti kaikille oululaisille • Julkaisija: Oulun kaupunki • Päätoimittaja: Sirkka Keränen, p. 044 703 1140, sirkka.i.keranen@ouka.fi • Toimitussihteeri: Sari Valppu, p. 044 703 1145, sari.valppu@ouka.fi • Toimituskunta: Satu Fränti, Martti Holma, Annu Höttönen, Terttu Mikkola, Laura Paloheimo, Marjatta Savolainen, Eila Vähäkuopus. • Toimitus ja ulkoasu: Otavamedia Asiakasviestintä • Lehti jaetaan julkisena tiedotteena jokaiseen oululaiseen talouteen. • Paino: Erweko Oy, Oulu • Lehti ilmestyy sähköisenä näköislehtenä osoitteessa www.ouka.fi. • Kannen kuva: Juha Kinnunen • Kuvassa: tanssitaiteilija Petri Kauppinen.

s. 2

OULUN KAUPUNKILEHTI

NRO1 - 2014


Oulunyt

Keksi e ll nimi tälle! lehde

Lukutoukka kiittää Itsepalvelutunnit lisäävät kirjastojen käyttöaikoja pää- ja aluekirjastoissa.

P

Keksi nimi kädessäsi olevalle ”kaupunkilehdelle”. Lehden julkaisija Oulun kaupunki julistaa nimikilpailun avautuneeksi. Nimikilpailu on avoin kaikille. Kilpailuaika 1.3.– 31.3.2014. Anna nimiehdotuksesi osoitteessa www.ouka.fi/nimikilpailu. Lähetä kilpailukutsu kaverillesi: www.ouka. fi/lahetakutsu/. Nimikilpailuun osallistuneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvomme 4 lippua museo- ja tiedekeskus Luupin Age of Dinosaur -näyttelyyn ja 10 liikuntalippua kaupungin liikuntapalveluihin.

Toimituslee suositte

teatteri:

Hannu Väisäsen Toiset kengät, ensi-ilta 1.3.

ääkirjastossa, Oulunsalon, Haukiputaan ja Kiimingin aluekirjastoissa on pidennetty kirjastonystävien palveluaikaa itsepalvelutunneilla. Itsepalvelutuntien aikana voi lainata ja palauttaa kirjoja, lukea lehtiä ja käyttää asiakaspäätteitä. – Jos nyt joku asiakkaista kysyy jotain, autamme toki, mutta periaatteessa paikalla oleva henkilökunta tekee noina aikoina niin sanottua näkymätöntä työtä eli järjestää hyllyjä, suunnittelee koulutuksia ja valitsee uutta aineistoa, kirjastotoimen apulaisjohtaja Maija Saraste kertoo. Itsepalvelutunnit ovat olleet käytössä vuoden alusta, ja ne on otettu hyvin vastaan. Keväällä muutamiin kirjastoihin pääsee myös virallisten aukioloaikojen ulkopuolella, kun omatoimikirjastot Pateniemessä ja Paulaharjun kirjastossa (ent. Puolivälinkankaan kirjasto Paulaharjun koululla) otetaan käyttöön. Omatoimikirjastoihin pääsee sisään kirjastokortin ja verkossakin tarvittavan pin-koodin avulla. – Uskon, että palvelemme näin sitä väestöä, joka ei pääse nauttimaan kirjaston palveluista sen aukioloaikoina. Haluamme muutenkin koko Oulussa, että yhteiset tilat olisivat mahdollisimman laajasti kuntalaisten käytössä. Saraste uskoo, kamerat ja sosiaalinen valvonta eli käyttäjien ja naapuruston yhteinen huolenpito pitävät omatoimikirjastot siisteinä ja vailla ilkivaltaa. – Me luotamme oululaisiin, Saraste sanoo.

musiikki:

Oulun musiikkijuhlat 7.–23.3. kaupungin orkesterin vappukonsertti Suomi-iskelmän aatelia, 30.4. kulttuuri:

riimikissa karkuteillä, 26.4.–8.6., Kulttuuritalo Valve

Siirry e-laskuun!

Haluamme muutenkin koko Oulussa, että yhteiset tilat olisivat mahdollisimman laajasti kuntalaisten käytössä."

Saat pelkästään hyötyä ja säästöjä. E-laskusopimus on kätevä, helppo, vaivaton ja luontoystävällinen. Ei tuplasuorituksia, ei maksamista virheellisillä viitetiedoilla eikä väärillä summilla. Voit tehdä e-laskusopimuksen kätevimmin omassa verkkopankissasi. Muun muassa nämä Oulun kaupungin laskut voit saada e-laskuina: päivähoito, terveyskeskus, hammashoito, kotipalvelu, maanvuokra, venepaikat ja vesi.

Itsepalvelutunnit Pääkirjasto, Haukiputaan kirjasto ma–la klo 9–10 Kiimingin kirjasto ma–to klo 10–11 Oulunsalon kirjasto ma–pe klo 9–11

Lisätietoja: oulu10@ouka.fi p. 08 558 55800

Omatoimikirjastojen käyttöajoista tiedotetaan kevään aikana.

Asiat hoituvat Oulu10:ssä Oulu10:n palvelualue laajeni, kun Oulunsalon yhteispalvelupiste avattiin helmikuussa Kapteenin kauppakeskuksessa sijaitsevan kirjaston tiloissa (Karhuojantie2). Avajaiset pidetään maaliskuussa. ○ Kevään uutuuspalveluita Oulu10:n toimipisteissä ovat mm. tupaillat, jotka järjestetään yhteistyössä Kumppanuuskeskuksen kanssa.

Kävimme tupaillassa tammikuun lopulla. Lue tarkemmin s. 20.

○ Uutta ovat myös Sivakka-yhtymän asuntojen vuokrauspalvelut, joita tarjotaan Oulun, Haukiputaan ja Oulunsalon Oulu10:issä. ○ Myöhemmin tänä vuonna voit hoitaa myös verohallinnon asioita Oulu10:ssä. Seuraa ilmoitteluamme aiheesta!

○ Oulu10:n asiakaspalvelija palvelee sinua myös www.ouka.fi:n livechatissa tiistaisin ja torstaisin. Asiakaspalvelijan chat-ruutu ilmestyy Oulu10:n sivulle aina, kun se on verkkokävijöiden käytössä.

ma–pe 8–16 yhteispalvelupisteet ma–pe 8.30–16 p. 08 558 558 00

Oiva Roinalla on asiaa Kotitalouksien vaarallisia jätteitä kerätään autolla, joka kiertää määräpäivinä noutopyyntöjen perusteella. Kun kaupunginosastasi on riittävästi noutopyyntöjä, vaarallisen jätteen keräysauto tulee paikalle. Keräyspäivästä tiedotetaan sinulle henkilökohtaisesti ja siitä tiedotetaan myös julkisesti. Muistathan, että kotitaloudet voivat tuoda vaarallisia jätteitään maksutta myös Ruskon Oivapisteeseen, joka on avoinna ma–pe klo 7–20. Noutopyynnöt: oulunjatehuolto.fi vaarallinen.jate@oulunjatehuolto.fi tekstiviesti 044 703 3958 soitto 08 5584 0010. Facebook-sivujeni kautta viestinä

○ Huomio haukiputaalaiset! Oulu10:n yhteispalvelupiste on muuttanut Jokelantielle, kirjastoa vastapäätä. Oiva Roina oulu10@ouka.fi

NRO1 - 2014

Oulu10-palvelupiste

OULUN KAUPUNKILEHTI

Oulunkaupunki

Oulunkaupunki

s. 3


Tekstit Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, yleiskaavoitus.

kaupunki rakentaa/kaavoituskatsaus Kaavoituskatsaus kertoo asukkaille heidän ympäristössään tapahtuvien suunnitelmien sisällöstä, aikatauluista ja vaikutusmahdollisuuksista. Kaavoituskatsaus on aikaisemmin julkaistu Kaupunki rakentaa -lehdessä. Lisätietoa kaavoituksesta löytyy ouka.fi:stä ja Karttatieltä. Oulussa yleis- ja asemakaavat valmistelee yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut.

Kaavajärjestelmä ja suunnittelutasot

M

aankäyttö- ja rakennuslaki määrittelevät alueidenkäytön suunnittelun kaavajärjestelmän, suunnitteluprosessin sekä osallistumismahdollisuudet kaavoja valmisteltaessa. Kaikilla kaavoilla on samanlainen kaavaprosessi. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat kaikkea alueidenkäytön suunnittelua. Maakuntakaava ohjaa yleiskaavan laatimista ja yleiskaava asemakaavo-

jen laatimista. Maakuntakaava laaditaan maakuntaliitossa. Oulussa yleis- ja asemakaavat valmistelee yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut ja hyväksyy Oulun kaupunginvaltuusto. Yleiskaavoitus toteuttaa kaupunkistrategiaa ja ohjaa kaikkea tarkempaa suunnittelua yleispiirteisesti. Maankäytön toteuttamisohjelma määrittelee alueiden toteuttamisjärjestyksen ja sitä kautta asemakaavojen suunnitteluaikataulua ja investointitarpeita. �

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaa uudistetaan

M

aakuntakaava on kuntien kaavoitusta ohjaava yleispiirteinen kaava, jossa esitetään maakunnan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Maakuntakaavan laatii ja hyväksyy maakunnan liitto ja vahvistaa ympäristöministeriö. Oulun alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu 2005. Maakuntakaavan uudistamisen näkökulmana on ilmasto ja energia. Työ tehdään vaiheittain. 1. vaiheessa täsmennetään alueja yhdyskuntarakenteen ohjausta ja osoitetaan mm. seudullisten kauppakeskusten paikat ja mitoitus. Kaavassa esitetään myös tuu-

livoimatuotantoon soveltuvat alueet ja soiden käyttö. Lisäksi tarkistetaan ja päivitetään luontoarvoja ja liikennejärjestelmää koskevia merkintöjä. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt 1. vaihemaakuntakaavan 2.12.2013. Maakuntakaavan 2. vaihekaava on tullut vireille keväällä 2013, ja siinä käsitellään kulttuuriympäristöjä, maaseutuasutusta, virkistysja matkailualueita sekä seudullista jätehuoltoa ja ampumaratoja. Vaihemaakuntakaavan luonnos tulee nähtäville loppuvuodesta 2014. �

Lisätietoja maakuntakaavasta: www.pohjois-pohjanmaa.fi/ maakuntakaava

Maankäyttön toteuttamista ohjaa MATO 2014–2018

MATO

on operatiivinen suunnitelma, joka ohjaa yleiskaavan toteutumista. MATOssa on ohjelmoitu seuraavaksi viideksi vuodeksi valmistuvat asunnot kaupunginosittain ja asuntotyypeittäin, työpaikkarakentaminen, kunnallistekniikan toteutus ja niihin liittyvä asemakaavoitus. Sen mukaan asuntotuotantotavoite on 1 900 uutta asuntoa vuodessa. Asunnoista noin puolet on kerrostaloja ja puolet pientaloja. Kerrostalotuotannon painopiste on keskustassa, Toppilassa ja Alppilassa. Pientaloja rakennetaan määrällisesti eniten Hiukkavaaraan, Ritaharjuun ja Oulunsalon Niemenrantaan. Pie-

s. 4

nempiä asuntorakennuskohteita on tasaisesti koko uuden Oulun alueella. Maankäytön toteuttamisohjelman yhteydessä tehtiin erillinen selvitys Oulun työpaikka-alueet 2013. Raportissa profiloitiin 11 aluetta, joille sijoittuu niiden luonteeseen sopivaa uutta yritystoimintaa. Tonttitarpeeksi arvioitiin 50 uutta työpaikkatonttia vuosittain. Nykyinen tonttivaranto tuotannollisia toimintoja varten on suhteellisen hyvä. Keskusta-alue ja kaupalliset toiminnot eivät sisältyneet tähän selvitykseen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Maankäytön toteuttamisohjelman (MATO 2014–2018) 4.11.2013. �

a.fi > www.ouk n u kaup kitelu > suunnnit oitus yleiskaav

Oulun yleiskaavaluonnos nähtävillä Yleiskaava ohjaa maankäyttöä ja tarkempaa suunnittelua tulevina vuosina koko Oulun alueella.

O

ulun kaupungin tärkein yleiskaavatyö vuoden 2014 aikana on Uuden Oulun yleiskaava. Se on tullut vireille 2011 ja tulisi hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2015 alkupuolella. Yleiskaava tulee kattamaan koko Oulun ja ohjaamaan maankäyttöä ja tarkempaa suunnittelua tulevina vuosina. Laadittavina olevien osayleiskaavojen sisältöjä suunnitellaan samanaikaisesti Uuden Oulun yleiskaavan kanssa. Yleiskaavatyön kanssa tiiviissä yhteistyössä laaditaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudulle. Vireillä ollut Kellon osayleiskaava on otettu osaksi Uuden Oulun yleiskaavaa ja alueen maankäyttö osoitetaan Uuden Oulun yleiskaavan keskeistä kaupunkialuetta koskevalla yleiskaavakartalla. Uuden Oulun yleiskaavan tavoitteet on hyväksytty kaupunginhallituksessa 8.10.2012. Tavoitteiden mukainen elinvoimainen ja vahva Oulu muodostuu mm. eheytyvästä yhdyskuntarakenteesta, monipuolisesta elinkeinorakenteesta, monimuotoisista asumisvaihtoehdoista, ympäristöarvojen hyödyntämisestä, virkistyksen ja matkailun kehittämisestä sekä kävelyn, pyöräilyn ja jouk-

Karttatie tuntee Oulun Unohda googlemapsit. Karttatie palvelee oululaisia verkossa. Paikkatietosuunnittelija Pauli Häll avaa meille Karttatien saloja.

OULUN KAUPUNKILEHTI

koliikenteen aseman merkittävästä parantamisesta. Uuden Oulun yleiskaavan laatiminen jatkuu vuonna 2014. Kaupunginhallitus asetti yleiskaavaluonnoksen nähtäville 10.2., ja luonnos on nähtävillä 21.3. saakka. Nähtävilläoloaikana kaupunkilaisilla ja muilla osallisilla on mahdollisuus jättää mielipide yleiskaavaluonnoksen sisällöstä. Tarvittavilta viranomaistahoilta ja päätöksentekoelimiltä pyydetään lausunnot. Yleiskaavaluonnosta taustaaineistoineen tullaan esittelemään yleisötilaisuuksissa eri puolilla kaupunkia. Yleiskaavaluonnoksesta muokataan saadun palautteen ja jatkosuunnittelun pohjalta yleiskaavaehdotus, joka asetettaneen nähtäville vuoden 2014 lopulla. Yleiskaavan hyväksymiskäsittely ajoittunee vuoden 2015 alkupuolelle. Uuden Oulun yleiskaavan pohjaksi on laadittu useita selvityksiä, joita esitellään yleiskaavoituksen nettisivuilla. Vuonna 2013 ovat valmistuneet mm. maa-alueiden tuulivoimamahdollisuuksia, geoenergiapotentiaalia ja luonnon monimuotoisuutta koskevat selvitykset. Jatkossa tutkitaan vielä tarkemmin viheralueverkostoa ja yhdyskuntarakenteen hiilidioksidipäästöjä sekä kulttuuriympäristön arvoja. �

1]

Mikä on Karttatie? Karttatie on paikkatietopohjainen karttapalvelu, joka tarjoaa monipuoliset kartta-aineistot, julkiset palvelut ja toiminnallisuudet eri käyttötarpeisiin.

2]

Mikä ero Karttatiellä on vanhaan perusnettikarttaan? Karttatie uudistettiin viime lokakuussa ja silloin toteutettiin useita muutoksia. Käyttöliittymä ja sen toiminnot saivat uuden ilmeen ja sijoittelun. Samalla kartta-aineistot jaettiin pääaineistoihin ja aineistoihin. Se mahdollistaa erilaisten aineistojen näyttämisen minkä

NRO1 - 2014


Kuva Jussi Finnilä /Sky High Pictures

Yleiskaavan mukaan kaupunkikeskustaa tulee kehittää toiminnoiltaan monipuolisena ja elinvoimaisena sekä erityisesti kävelyyn perustuvana keskuksena.

Kylien kehittämistä osayleiskaavoin

Jokikylän osayleiskaava ajoittuu luonnosvaiheeltaan alkuvuoteen 2015 ja ehdotusvaiheeltaan kyseisen vuoden loppuun.

Oulussa on vireillä yhteensä neljä kyläalueiden osayleiskaavaa Kiiminjokivarressa ja Oulunsalossa.

K

yläalueiden osayleiskaavoitus jatkuu Uuden Oulun yleiskaavan edettyä luonnosvaiheeseen. Koko kaupunkia koskevien periaatteiden mukaan näitä kyläalueita kehitetään erityisesti maaseutumaisen asumisen ja maaseutuelinkeinojen alueina. Osayleiskaavoissa osoitetaan nykyisten lisäksi uusia rakennuspaikkoja kylärakenne, maisema sekä kulttuuri- ja luonnonympäristö huomioiden. Rakentamisen määrässä otetaan huomioon maanomistajien tasapuolinen kohtelu emätilaselvitykseen perustuen.

tahansa pääaineiston päällä. Uusina pääaineistoina julkaistiin Oulun kantakartta ja maanmittauslaitoksen peruskartta. Uusina aineistoina julkaistiin puolestaan aluejaot ja vanhemmat ilmakuvat. Palvelun toimintoihin toteutettiin useita parannuksia. Esimerkiksi osoite- ja palveluhaussa on käytössä ennakoiva haku, omia kohteita voi muokata monipuolisemmin ja mobiililaitteella kartan voi keskittää omaan sijaintiin.

3]

Millaista tietoa Karttatieltä voi hakea? Käyttäjät löytävät palvelusta monenlaista tietoa. Palvelussa on seudul-

NRO1 - 2014

Oulunsalon Ervastinkylän, Pajuniemen ja Peherryksen osayleiskaavaluonnos asetetaan nähtäville maalishuhtikuulla 2014. Kaavaehdotuksen on määrä valmistua syksyllä 2014. Huttukylän osayleiskaavan suunnittelu jatkuu asettamalla yleiskaavaluonnos nähtäville kesällä 2014. Kaavaehdotuksen on määrä valmistua vuoden 2014 aikana. Alakylän osayleiskaavan suunnittelu on aikataulutettu vuodelle 2015 siten, että luonnosvaihe ajoittuu vuoden alkupuoliskolle ja kaavaehdotuksen valmistuminen vuoden loppuun.

lisesti kattava osoite- ja palveluhakemisto ja laajat kartta-aineistot. Tietoa voi löytää myös uusista kaavoituskohteista tai rakenteilla olevista katurakentamiskohteista.

4]

Mitkä ominaisuudet ovat Karttatien käytetyimmät? Eniten käytetään osoitehakua ja haetaan julkisia palveluita.

5]

Millaisia käyttömahdollisuuksia karttatielle on vielä tulossa? Aineistotarjontaa tullaan vähitellen laajentamaan. Juuri julkaistujen infrarakentamiskohteiden ja yleiskaava-ai-

Muut yleiskaavat Merialueen osayleiskaavan laatiminen koskee Hailuodon kiinteää liikenneyhteyttä. Tiehallinnon Oulun tiepiiri, Oulun seutu, Hailuodon ja Oulunsalon kunnat sekä Metsähallituksen Laatumaa ovat laatineet Hailuodon liikenneyhteyden ja tuulivoimapuiston yleissuunnitelmat ympäristövaikutuksineen ja Natura-arviointeineen. Kaksi vaihtoehtoista osayleiskaavaluonnosta oli nähtävillä keväällä 2010. Vi-

ranomaisten aiemmin edellyttämien Natura-arviointien täydennyksien lisäksi kiinteästä liikenneyhteydestä on laadittu Natura-vaikutusten lieventämistoimenpideohjelma vuonna 2013. Osayleiskaavatyön jatkamisesta liikenneyhteyttä koskevana voidaan päättää, kun ympäristöministeriö on antanut tarkennetun Natura-lausunnon. Oulun alueella on lisäksi vireillä Haukiputaan merituulivoima-alueen osayleiskaava Nimettömänmatalan ja Hoikkahiue-Luodeleton alueilla sekä Kempeleen kunnan kanssa yhteistyössä laadittava golf-alueen osayleiskaava Lentokentäntien eteläpuolella. �

Yleis- ja asemakaavoituksen kohteet löytyvät nyt karttatieltä! Myös tämän vuoden investointikohteet on viety karttatielle.

neistojen lisäksi julkaisemme kevään aikana erilaisia ulkoilureitistöjä.

6]

Toimiiko Karttatie iPadilla, kännykässä? Jossakin määrin toimii, mutta palvelua ei ole varsinaisesti optimoitu mobiililaitteita varten. Palvelun kehittämistarve mobiilikäyttöön sopivaksi on tiedostettu ja kehityshankkeesta sen toteuttamiseksi käydään keskusteluja.

ajantasaiset aineistot sekä hyödylliset toiminnallisuudet. Yksittäisistä toiminnallisuuksista toivoisin käyttäjien löytävän Omat kohteet ja sen monet käyttömahdollisuudet. Maria Öfverström

7]

Omasta mielestäsi paras Karttatien ominaisuus? Parasta palvelussa on mielestäni sen kokonaisuus, monipuoliset ja

OULUN KAUPUNKILEHTI

s. 5


Kuva Shutterstock

kaupunki rakentaa/kaavoituskatsaus

Rakentamisen painotus siirtyy täydennysrakentamiseen Ajankohtaisissa kaavoitus- ja rakennushankkeissa vanha saa rinnalleen uutta. Kaupunkikeskustan uudet asunnot nousevat tornitaloihin. Keskustan ulkopuolella uusia asuinalueita suunnitellaan etenkin merimaisemiin.

K

uluvan vuoden aikana suunnitellaan rakentamiselle laajoja linjoja Uuden Oulun yleiskaavalla ja yksityiskohtaisia suunnitelmia paikallisilla asemakaavoilla. Oulun kaupunkistrategia 2020:n mukaisesti rakentamisessa painotetaan myös täydennysrakentamista uudisraivauksen ohessa. Kaupunkisuunnittelun tavoitteena on kaupunkirakenteen tiivistäminen ja kaupunkilaisten hiilijalanjäljen pienentäminen – jotka kulkevat itse asiassa käsi kädessä. Ydinkeskustan hankkeet ovat pääosin laajoja korttelihankkeita, joiden kaavamuutosten ansiosta liikekortteleissa on tilaa myös korkeille asuinkerrostaloille. Kaavoitusarkkitehti Uki Lahtinen linjaa, että keskustan asukasmäärän lisääminen on järkevää, koska asukkaat tekevät keskustasta elävän jokaisena vuodenaikana ja ympäri vuorokauden. – Asuin- ja liikerakentaminen keskustaan on mahdollista Kivisydämen ansiosta. Kun liiketilojen autopaikat saadaan maan alle, asuntojen määrää keskustassa voidaan lisätä, Lahtinen sanoo.

Isokadun ja Saaristonkadun kulman Hammar-korttelin asemakaavaehdotus tulee nähtäville kevään aikana. Ensimmäiset kolme kerrosta olisivat liiketilaa ja toimistoja, asuinhuoneistoja nousisi kahdeksanteen kerroksen saakka. Korttelin nykyisistä rakennuksista Pukumiehen talo ja Hammarinkulma Saaristonkadun ja Kirkkokadun risteyksessä ovat jäämässä uusien rakennusten rinnalle. Vastaavankaltaisia asemakaavoja valmistui kaksi vuotta sitten. Pallaskorttelin asemakaava mahdollistaa liike- ja toimistotilojen lisäksi yhdeksänkerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen rotuaarin-aukion jugendtalojen kupeeseen. Galleria-korttelissa Osuusliike Arina rakentaa parhaillaan Valkeakauppakeskusta. Kaava mahdollistaa 12-kerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen kortteliin. – Korkeat asuinkerrostalot kiinnostavat ja niitä on toivottu myös yleisötilaisuuksissa, joita kortteleiden kaavoituksen aikana järjestettiin. Osa Isokadusta kävelykaduksi Suunnittelupäällikkö Tapio Siikaluoma sanoo, että Isokadun muutos kävelykaduksi Saaristonkadun ja Pakka-

Keskustan asukasmäärän lisääminen on järkevää, koska asukkaat tekevät keskustasta elävän jokaisena vuodenaikana ja ympäri vuorokauden." s. 6

OULUN KAUPUNKILEHTI

huoneenkadun välillä alkaa jo kuluvana vuotena kunnallisteknisillä töillä. Siikaluoman mukaan lopullinen pinta uudelle kävelykadulle saadaan loppusyksyyn 2015 mennessä. Kunnallisteknisten töiden takia liikenne tulevalla kävelykatuosuudella voi katketa jo syksyllä. – Katuilme tulee olemaan hyvin paljon samankaltainen kuin Rotuaarilla. Katetun kesäkadun ulkonäöstä sovitaan kauppakeskuksen rakentajan kanssa, ja periaatteet tulevat aikanaan myös kaupunkilaisten arvioitaviksi. Katettu Isokatu on asemakaavamääräyksen mukaan oltava kävellen läpikuljettava yleensä ympäri vuorokauden. Otto Karhin puiston eteläpuoli siistiytyy samalla, kun tulevan kahvilan rakennustyöt etenevät. Keitaan lopullinen viimeistely odottaa puiston muilla kulmilla valmistuvien Kivisydämen hissi- ja ilmanottokuilujen valmistumista. Uusia asuntoja tullaan rakentamaan tiuhaan tahtiin jatkossakin. Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamon mukaan uusia asuntoja rakennetaan noin 1 800 asunnon vuositahtia - puolet niistä kerrostaloihin. Näihin päiviin saakka uusien kerrostalotonttien kaavoitus on ollut kohtuullisen helppoa, sillä vanhoja teollisuus- ja satama-alueita keskustan ympärillä on ollut mahdollista muuttaa asumiseen. Jatkossa uudet kerrostalot sovitellaan täydennysrakentamisena nykyisille asumisen alueille lähiöihin ja taajamiin. Uolamon mukaan sisääntuloväylien suojavihervyöhykkeiltä ja niiden lähiympäristöstä tilaa löytyy jatkossa helpoiten. – Vääjäämättä viheralueita jää jonkin verran täydennysrakentamisen alle. Silti jos kerrostalon rakentamisella annetaan joukkoliikenteelle ja muil-

le palveluille lisää toimintaedellytyksiä, se kannattaa soveltuvissa paikoissa tehdä. Tämä edellyttää kuitenkin tärkeimpien viheralueiden säilyttämistä ja kehittämistä. Esimerkiksi ensi vuoden aikana valmistuva Kaukovainion asemakaava tuo alueelle uusia kerrostaloja. Keskuksen palveluja vahvistetaan, yhteisöllisyyttä tuetaan ja asuinalueen vihreyttä vaalitaan. Vähitellen koko liikekeskus lähiympäristöineen uudistetaan. Asemakaavan muuttaminen perustuu viime vuosina yhdessä asukkaiden kanssa laadittuun yleissuunnitelmaan. Rantarakentamista uusissa asemakaavoissa Pateniemen vanhan saha-alueen mittavat puhdistustyöt ovat loppusuoralla ja Pateniemenrannan uuden asuinalueen suunnittelu etenee asemakaavoitukseen keväällä. Joulu–tammikuussa nähtävillä olleen kaavarungon mukaan alueesta on tulossa noin 2 700 asukkaan merellinen pientalovaltainen asuinalue. Kaavoituksesta vastaava Uki Lahtinen sanoo, että alueelle on suunniteltu omarantaisia omakotitalotontteja. – Omakotitalo näin lähellä rantaa olisi uutta Oulussa ja monipuolistaisi oululaista tonttitarjontaa, Lahtinen sanoo. Pientalojen lisäksi Pateniemenrantaan kaavoitetaan myös kerros- ja rivitaloja. Ranta-Toppilaan suunnitellaan rivitalovoittoista noin tuhannen asukkaan aluetta merenrannan välittömään tuntumaan. Sen tarkemmat suunnitelmat tarkentuvat Lahtisen mukaan vuoden mittaan. Juha-Pekka Honkanen

NRO1 - 2014


V

arjakan satama-aluetta laajennetaan parhaillaan EAKR:n ja Oulun kaupungin yhteisrahoituksella. Aallonmurtajien muutostyöt ja satama-altaan ruoppaaminen mahdollistavat venepaikkamäärän tuplaamisen noin 250 paikkaan. Valmista on toukokuuhun mennessä. Kesäksi suunnitelmissa on yksi venelaituri paikkaa jonottaneille 30 veneilijälle. Venelaitureita lisätään kysynnän perusteella. – Myös yhteysaluksille ja muulle yritystoiminnalle, kuten saunalautalle on nyt aiempaa paremmin tilaa, projektipäällikkö Ari Saine sanoo. Tämä on kuitenkin vasta alkua kulttuurihistoriallisesti merkittävän sahaja satama-alueen kehittämisessä. Varjakassa sijaitsi 1920-luvulla pohjoismaiden suurin saha, jonka ympärille muodostuneen yhteisön rakennuksista valtaosa on säästynyt vuosien saatossa. Sainen mukaan kiinteistöjen

KUVA Kilpailutyö Punos, Arkkitehtitoimisto Sarlin + Sopanen & Arkkitehtitoimisto Emma Johansson Oy

Nykypäivää tuodaan historialliseen Varjakkaan

kuntotutkimuksia ja peruskorjausten suunnittelua jatketaan. – Saaressa on 14 kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennusta, yhteensä noin 3 500 neliötä. Suurin niistä on 600-neliöinen vanha sahakonttori. Loma-asuntotontteja saareen. Arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen työhön perustuva kaavaluonnos valmistuu kevään aikana ja tulee siinä vaiheessa kaupunkilaisten arvioitavaksi. Varjakka palvelee jatkossa elämys-

Tornitalojen sijainti puntarissa Oulun kaupungin keskustaa kuvaillaan usein matalasti rakennetuksi, mikä on vain osittain totta. Taivaalle tähyävä huomaa, että matalaa kaupunkiprofiilia halkovat korkeammat kerrostalot.

NRO1 - 2014

– Klubitalo Otto Karhin puiston vieressä, Yhdystorni kaupungintalon vieressä, Rion talo eli Vakuutustorni – nämä ovat kaikki kymmenen kerrosta, kaavoitusarkkitehti Jere Klami luettelee. Nämä 50–60-luvuilla nousseet kerrostalot on sijoitettu tietoisesti kaupunginojan puistoalueiden tuntumaan. Nyt yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden työryhmä viimeistelee korkean rakentamisen selvitystä, joka palvelee korkeiden kerrostalojen sijoittamista jatkossa. Ydinkeskustaan korkeita kerrostaloja ei ole noussut vuosikymmeniin. Oulun korkein kerrostalo, 12-kerroksinen Sirius Kaakkurissa, on ainoa 2000-luvulla valmistunut korkea rakennus. Nyt kiinnostus korkeaa rakentamista kohtaan on kasvanut.

myöskään sijoittaa perinteisesti matalasti rakennetuille alueille, kuten vanhaan Raksilaan tai Karjasillalle. Selvitys katsoo myös keskustan ulkopuolelle: Kaakkuri, Linnanmaa, Hiukkavaara ja Ritaharju soveltuisivat selvityksen mukaan korkeille maamerkeille. Korkeita rakennushankkeita on käynnissä myös juuri nyt. Toppilansalmen Siilot kohoavat valmistuttuaan 13 kerrokseen, Galleria-korttelin asuinosaan kerroksia tulee 12. Toppilansalmen asemakaavassa on sija kahdelle muullekin korkealle talolle.

Raja yhdeksässä kerroksessa. Matalan kaupunkisiluetin vuoksi korkean rakentamisen raja on asetettu Oulussa yhdeksään asuinkerrokseen tai 27 metriin. – Suuremmissa kaupungeissa korkean rakentamisen raja on usein 13–16 kerrosta, mutta Oulussa on perinteisesti matalampia rakennuksia. Jos rakennus poikkeaa merkittävästi ympäristöstään tai näkyy kauas, tätä matalampaakin kohdetta voidaan käsitellä korkeana rakennuksena. Käytännössä historialliset keskustakorttelit suojataan uusilta tornitaloilta. Niitä ei selvityksen perusteella tulisi

Kiinnostus korkeaa rakentamista kohtaan on kasvanut." Korkealle on toki osattu kurotella aiemminkin. – Korkein voimassa oleva asemakaava on 22-kerroksisille virastorakennukselle Vänmanninsaaressa kaupunginteatterin vieressä. Kaava on 70-luvulta peräisin, mutta hanke jäi aikanaan toteutumatta. Juha-Pekka Honkanen

OULUN KAUPUNKILEHTI

palvelukeskuksena ja oululaisten virkistäytymisalueena. Sainen mukaan tilaa on sekä matkailuyrityksille että loma-asumiselle. Yleiskaavassa loma-asuntotontteja on suunniteltu kaikkiaan 150 tontille: mantereelle 60 ja saareen 90. Saine sanoo, että luvut tarkentuvat asemakaavassa. –Oulun keskustaan tulee venematkaa kuusi kilometriä, joten sijainti on poikkeuksellisen hyvä. Juha-Pekka Honkanen

Asemakaava ohjaa rakentamista Asemakaava osoittaa alueiden käyttötarkoituksen ja rakentamisen määrän. Se ohjaa rakentamista ja muuta maankäyttöä tukemalla hyvää ympäristöä ja rakentamistapaa.

H

yvä suunnittelu edistää palveluiden saavutettavuutta, vähentää ajoneuvoliikenteen kasvua ja lisää joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kilpailukykyä. Näin vähennetään kunnallistekniikan kustannuksia, edistetään rakennetun ympäristön hoidettavuutta, viihtyisyyttä ja kauneutta sekä säästetään rakentamisen ulkopuolelle jäävää luontoa. Oulussa asemakaavat valmistelee yhdyskuntaja ympäristöpalvelut. Asemakaavaprosessi kestää yleensä 1–3 vuotta. Asemakaavojen hyväksymisestä päättää pääsääntöisesti kaupunginvaltuusto. Kaavan määräyksiä ja niiden toteutumista rakentamisessa valvoo rakennusvalvonta. Tässä lehdessä esitellään asemakaavoituksen tärkeimpiä kohteita yleisluontoisesti neljässä numerossa vuoden aikana. Tarkemmat kuvaukset asemakaavoituksen ajankohtaisista hankkeista löytyvät ouka.fi:stä kohdasta kaupunkisuunnittelu. Sivuilta löytyy luettelo kaikista tärkeimmisulu/ tä asemakaavakohteisouka.fi/o nittelu/ n u u ta. Tekstiosassa on kohkaupunkis atsaus1 sk teen nimi, kuvaus ja yhkaavoitu teyshenkilö. Lisäksi karttatiellä pääsee tutustumaan asemakaavoihin ja linkin kautta hankkeen projektikorttiin. �

s. 7


kaupunki rakentaa/kaavoituskatsaus

Linjat koetuksella Heinäkuussa voimaan tuleva uudistus yhtenäistää Oulun joukkoliikenteen viestintää. Samalla kaupungin kiristynyt vyö puristaa pois linjoja ja vuoroja.

Hiukkavaaran vanhan kasarmialueen tuntumaan nousee uusi asuinalue 20 000 oululaiselle. Mikä on RESCA-pilottialue Kivikkokankaan ytimessä, laatupäällikkö Pekka Seppälä?

RESCA on kuuden suuren kaupungin yhteinen hanke, jossa tutkitaan uusiutuvan energian käyttöä. Kivikkokankaan RESCA-alueella tutkitaan rakennusvalvonnan johtamana uusiutuvaa energiaa taloissa, jotka kuluttavat mahdollisimman vähän energiaa. Vähän energiaa kuluttavien talojen ja varsinaisten passiivitalojen rakenteista ja toimivuudesta ei ole pitkän aikavälin tutkimustuloksia. Samalla rakennusvalvonta saa tietoa rakennuskonsepteista, joita voimme suositella muille oululaisille rakentajille.

Ketkä alueelle rakentavat?

Tontteja on vuokrattu ainoastaan rakennusyrityksille. Näin saadaan yritykset kehittämään tuotteitaan ja luodaan niille valmiuksia suunnitella ja rakentaa kestäviä passiivitaloja. Tonttien luovutusehtona on tietty energiatehokkuuden vähimmäistaso, mutta varsinaisia passiivitaloja ei ole pakko rakentaa. Rakennusoikeudesta viidesosassa työt ovat jo alkaneet, ja kaikilla tonteilla työt alkavat tämän vuoden aikana. Talot suunnitellaan siten, että ne voidaan tuunata myöhemmin lähes nollaenergiataloiksi, kun tekniikka kehittyy ja halpenee.

Rakennusvalvonta saa tietoa rakennuskonsepteista, joita voimme suositella muille oululaisille rakentajille."

Panokset ruuhka-aikoihin Koska kaupunginvaltuusto joutui leikkaamaan joukkoliikenteen määrärahoja, uudistuksessa on tehtävä myös palvelutasoa heikentäviä muutoksia. Linjoja joudutaan leikkaamaan ja vuoroja karsimaan ruuhka-aikojen ulkopuolelta. Myös liikennöintiajat lyhenevät, ja lentoasemalle suunnitelluista lisävuoroista joudutaan luopumaan.

Taloussyistä lippujen hintoihin tehtiin korotuksia helmikuussa. Lippuvalikoimaan sen sijaan ei heinäkuussa ole tulossa suuria muutoksia, koska valtakunnallinen lippu- ja maksujärjestelmä viivästyy noin puolella vuodella, ja toistaiseksi Oulussa joudutaan tukeutumaan nykyisiin järjestelmiin. Valtakunnallisen lippujärjestelmän myötä lasten ikäraja todennäköisesti nousee.

Linja-autojen saapumisaika pysäkille pystytään arvioimaan minuutteina." – Uusi lippujärjestelmä tuo mukanaan myös arvolipun, johon voi ladata haluamansa summan joko linja-autossa, verkossa tai lippujen myyntipisteessä. Toivottavasti lähivuosina Oulussa päästään käyttämään myös kännykkälippua, Soininen sanoo. Muutoksista tiedotetaan tarkemmin viimeistään maaliskuussa joukkoliikenteen uusilla sivuilla www.oulunjoukkoliikenne. fi. Asiaa käsitellään tarkemmin myös kesäkuussa ilmestyvässä kaupunkilehdessä. Heini Santos

Kuva Shutterstock

Kivikkokankaan energiapilotit näyttävät suuntaa

Tiedot koko kaupunkiseudun joukkoliikennetarjonnasta kootaan jatkossa joukkoliikenteen verkkosivuille ja Oulun liikenteen tietoportaaliin. Perinteisten linjakarttojen ja aikataulujen lisäksi tulossa on reaaliaikainen kartta, josta voi seurata bussien liikkeitä. Saman järjestelmän kautta toimivat pysäkeille asennettavat uudet näyttötaulut. Järjestelmä tulee käyttöön vuoden 2015 alkuun mennessä. – Entisiä näyttötauluja ei ikinä saatu toimimaan kunnolla, mutta nyt luvassa on parannusta. Uuden järjestelmän kautta linja-autojen saapumisaika pysäkille pystytään arvioimaan minuutteina. Lisäksi linja-autot saavat liikennevaloetuudet. Toisin sanoen myöhässä olevien linja-autojen matkaa voidaan jouduttaa siten, että niille palavat vihreät valot. Samalla matka-ajan ennuste paranee, kertoo Oulun kaupungin joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen. Linja-autot ehostetaan kaupungin graafisen ilmeen mukaisesti, ja jo nyt tarkkasilmäiset ovat voineet huomata liikenteessä valkoisen pohjavärin saaneita busseja.

Mitä tietoa kerätään?

Talojen seinissä sekä ala- ja yläpohjissa on lämpötilaa ja kosteutta mittaavia antureita. Niillä mitataan lämmön ja kosteuden jakautumista talon rakenteiden kriittisissä kohdissa. Mittauksilla varmistetaan rakenteiden toimivuus ja vältetään mahdolliset vauriot. Rakenteiden lisäksi alueella tutkitaan, miten paljon talot voivat todella hyödyntää eri energianlähteitä – miten esimerkiksi maalämpö ja aurinkopaneelit toimivat yhdessä ja miten aurinkopaneelien määrä tulisi mitoittaa. Alueelle tulee jo entuudestaan Kempeleen ekokylästä tuttu puukaasulaitteisto, jolla tuotetaan sekä lämpöä että sähköä haketta polttamalla.

Milloin seurantatulokset ovat perusrakentajien saatavilla?

Tietoa kerätään vähintään viisi vuotta, mutta joissakin tapauksessa kymmenenkin vuoden ajan. Oppiminen alkaa kuitenkin heti ja voimme jo nyt esitellä eri energiakonsepteja rakentajille. Juha-Pekka Honkanen

s. 8

Yleiskaava visioi raitiovaunuverkkoa Uuden Oulun yleiskaavaluonnos on näh-

tävillä ja kaupunkilaisten arvioitavana 21.3. saakka. Yleiskaava määrittää kaupungin kehittämistä pitkälle tulevaisuuteen ja ohjaa tulevaa, tarkempaa suunnittelua. – Kaupunki on laajentunut sotien jälkeen hyvin väljästi, mikä on keskeisiä syitä heikkoon joukkoliikenteen palvelutasoon. Kaupunkiin halutaan kestävämpää liikkumista ja toimiva joukkoliikenne, mikä edellyttää paljon uusia asukkaita tärkeimpien linjojen pysäkkien läheisyyteen, kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo kertoo.

OULUN KAUPUNKILEHTI

Esimerkiksi Kemintie–Alakyläntie Tuiran ja Linnanmaan välillä visioidaan bulevardimaiseksi katuympäristöksi, jota reunustavat kerrostalot liiketiloineen. Asukkaat pääsisivät tulevaisuudessa Teknologiakylään, yliopistolle, keskustaan, Kontinkankaalle, Kaukovainiolle ja mahdollisesti myös lentoasemalle sujuvasti raitiovaunulla. Kyllä, Uolamon mukaan raitsikka on seudun raideliikenteen esiselvityksen ja Tampereen ja Turun esimerkkien perusteella aivan realistinen ajatus. Juha-Pekka Honkanen

NRO1 - 2014


tapahtumatihmisetilmiöt Age of the Dinosaur -näyttely

Oulun Taidemuseo, Kasarmintie 9 Avoinna joka päivä 2.5.–31.8.2014 kello 10–20 juhannusta lukuun ottamatta Lisätietoa: www.tietomaa.fi/dino

Ensi kesänä koittaa

Kuva Natural History Museum

dinosaurusten aika

tiedeMuseo- ja nnetaan keskus tu imellä jatkossa n Luuppi.

Ensi kesänä 2.5.–31.8. Oulun valtaavat dinosaurukset. Tai ei nyt ihan oikeat maapallon valtiaat 65 miljoonan vuoden takaa, vaan Lontoon luonnonhistoriallisen museon fossiilit ja luonnollista kokoa olevat mekaaniset mallit.

M

iltä tuntuisi kävellä lähes viisi metriä korkean tarbosauruksen kanssa jurakauden metsässä? Ensi kesänä siihen on mahdollisuus Oulun Taidemuseossa, jossa avautuu ainutlaatuinen dinosaurusnäyttely Age of the Dinosaur. Dinosaurukset ovat peräisin Lontoon luonnonhistoriallisesta museosta, ja ne ovat ensi kertaa vierailulla Britteinsaarten ulkopuolella. Näyttelyssä on esillä sekä aitoja liitu- ja jurakauden fossiileja että viisi luonnollisen kokoista mekaanista dinosaurusmallia. Kaikkiaan esillä on yli puolensataa näyttelykappaletta ja tusinan verran kosketeltavia malleja. – Koska Tiedekeskus Tietomaa on ollut mukana järjestäjänä, on näyttelyllä vankka tieteellinen perusta. Kävi-

Aukkoja kalenterissa? Nostimme haastateltavien avustuksella muutaman esimerkin kaupungin laajasta kulttuuritarjonnasta. Täytä kalenterisi vaikka näillä. Lisää tapahtumia: tapahtumakalenteri.ouka.fi

NRO1 - 2014

Dinosaurusnäyttely pitkään suunnitelmissa Vantaan Heurekassa dinosaurusnäyttely oli jokunen vuosi sitten menestys. – Dinosaurukset ovat taloudellisestikin niin sanotusti varma nakki, Pitkänen naurahtaa.

Dinosaurusten matka on ollut pitkä jurakaudelta tähän päivään, eikä matka Lontoosta Ouluunkaan ole jäteille yksinkertainen. Dinosaurusrekat lähtevät Lontoosta 25.3. kohti Oulua. Osa näyttelyesineistä kuljetetaan meritse, osa maanteitä pitkin. – Fossiilit ovat arvotavaraa, joten ne toimitetaan erikoiskuriiritoimituksena. Niiden kuljetusreitit ovat salaista tietoa, ja jokaisen rekka-auton mukana kulkee vartija. Museot ovat fossiileistaan hyvin tarkkoja, Pitkänen kertoo. Näyttelyesineiden kuljetusten saapuminen Oulun Taidemuseolle rytmitetään niin, että kuljetukset saapuvat kahden tunnin välein taidemuseon pihaan. – Yksi kuorma saadaan aina purettua seuraavan kuljetuksen alta pois. Näin pyritään välttämään liikenteen

Lapset ja lapsiperheet Koiramäki-näyttely

Oulun Työväennäyttämön Heinähattu ja Vilttitossu

Koiramäki-kirjojen hahmot seikkailevat pysyvästi Pohjois-Pohjanmaan museossa. Avoinna ti–su 10–17. Vapaa pääsy perjantaisin, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Tiedustelut: p. 044 703 7161

Esitykset 6.4. saakka

Katja Vesa: ”Paljon ollaan lastenteatteria katsottu, mutta Heinähattua ja Vilttitossua ei ole nähty kuin dvd:llä.”

Jukka Pitkänen: ”Tämä näyttely ollut jo vuosia esillä, mutta se kiinnostaa vuodesta toiseen yhtä varmasti kuin joulupukki.”

Kevään aikana Simo Aallon taikashow on yksi Oulun Osuuspankin

jälle tarjotaan dinotietoa erilaisilla peleillä ja sovelluksilla. Näyttelyssä on käytetty valoa, liikettä ja monipuolisia visuaalisia elementtejä. Se muodostaa elämyskierroksen, jonka huipennuksena ovat massiivisten liikkuvien dinosaurusten kohtaaminen. Emme halua päästää vierailijaa ihan helpolla, vaan kannustamme häntä hiukan opiskelemaankin, näyttelyvastaava Jukka Pitkänen kertoo. Itse Tietomaassa pääsee kaivamaan hiekasta dinosauruksen luita ja ihastelemaan elokuvia jättikankaalta.

OULUN KAUPUNKILEHTI

tukkeutuminen. Siinä vaaditaan tarkkaa suunnittelua jo ihan kuskien taukojen täsmäämisestä lähtien. Ja fossiileilla on saavuttuaan etuajo-oikeus, ne pitää saada heti purettua, Pitkänen kertoo. Näyttelyä pystyttämään saapuu Lontoosta viisi miestä. Myös rekat ja niiden kuljettajat ovat englantilaisia. Ohjeistus oululaisille on ollut tarkkaa aina kulkureittien suunnittelusta trukin piikkien pituudesta lähtien. – Näyttely järjestetään ensimmäistä kertaa Britteinsaarten ulkopuolella, joten tämä projekti on hyvää oppia niin meille kuin heillekin siitä, miten iso näyttely siirtyy maasta toiseen. Kun näyttely vieraili talvella Newcastlessa, fossiilit ja muu materiaali kuljetettiin puoliperävaunulla pressujen alla. – Puoliperävaunu on toki nopea ja helppo purkaa ja lastata, mutta koskapa meillä Suomessa on tuolloin vielä kevättalvi, olemme painottaneet, että sääolosuhteet pitää huomioida myös kuljetuskaluston valinnassa. Dinosaurukset katukuvassa Näyttely on Oulun Museo- ja tiedekeskus Luupin suuri yhteishanke. Siinä ovat mukana Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulun Taidemuseo ja Tiedekeskus Tietomaa. Kesäksi kotikaupungista luodaan ”dinosaurus-Oulu”. Mukaan houkutellaan mahdollisimman laajasti paikallisia toimijoita. Näyttely järjestetään Taidemuseossa, koska Tietomaan katto on liian matala. – Emme halunneet esitellä pelkästään pieniä tai maata pitkin kulkevia sauruksia. Ja koska organisaatiomme on tätä nykyä yhteinen, ajattelimme hyödyntää yhteisiä tiloja. Taidemuseon tilat vaativat jonkin verran päivittämistä. Esimerkiksi esteettömyys ja oheistuotteiden myyntipisteet pitää suunnitella uudelleen. Samppa Haapio

näytöksiä on Oulun seudulla useita. www.simoaalto.fi Katja Vesa: ”Taikashow on aina ollut hauska meidän perheen aikuisten ja lasten mielestä.”

100-vuotisjuhlavuoden tapahtumia, ja

s. 9


tapahtumatihmisetilmiöt Veli Matti ”Vega” Välitalo Syntynyt Pellossa, asuu Kuivasjärvellä. KM, säveltäjä ja tuottaja, Oulun vuoden taiteilija 2014. Harrastaa ryhmäliikuntaa hotjoogasta kahvakuulaan. Kalevalaa Oulun murteella -konsertti kulttuuritalo Valve, 2.3. klo 16. www.lyra.fi

Vanhoja viisauksia uusin sävelin Oulun vuoden taiteilija Veli Matti ”Vega” Välitalo löytää vastaukset naistenlehtien rakkausongelmiin satoja vuosia vanhoista runoista. Maaliskuussa hän tuo Valveen lavalle Oulun murteelle käännettyä Kalevalaa. yhtä sanaa vaihtamalla säkeessä saadaan sanottua iso asia. Säveltäjä uskoo, että laulettaessa teksti on kuulijalle helpompaa. Vielä asteen helpompaa kuulijalle on, kun teksti käännetään omalle murteelle. Maaliskuussa Välitalon orkesteri Lyyran Tähtikuvio esittää kulttuuritalo Valveella Oulun murteelle käännettyjä Kalevalan runoja. Vegan mukaan kansalliseepos on nyt palannut juurilleen. Arviolta noin neljänneksen Kalevalan runoista laulaneen Arhippa Perttusen juuret olivat Oulussa. – Kalevalan runot matkustivat Tervareittiä pitkin Savoon ja Karjalaan. Nyt me omitaan runot takaisin, hän vitsailee. Vegan kanssa Kalevalaa Oulun murteella esittävässä kokoonpanossa An-

ne-Mari Kanniaisella sekä Pope Puolitaipaleella on jopa sukujuuria Arhippa Perttuseen. Säveliä kaikelle kauniille Kalevalan lisäksi Vega Välitalo tunnetaan Uppo-Nallen runojen pohjalle tehdyistä sävellyksistä. Hän on säveltänyt yhteensä viidentoista Uppo-Nalle-kirjan runot. Kaikki alkoi Uppo-Nallen Sadesäällä-runosta. ”Sadesäällä likoan./Hellesäällä hikoan./Sellaista on elämä. /Likoa ja hikeä.” – Tekstit ovat absurdia huumoria. Uppo-Nalle halusi olla suuri runoilija. Lauletut Uppo-Nalle-konsertit ovat olleet suosittuja. Tulevaisuudessa vuoden taiteilija haluaa jatkaa yhä runojen säveltämistä.

Kulttuuri tulee ja pelastaa Välitalolla on takana 30 vuotta uraa taiteilijana. Hän uskoo, että Oulun ja ylipäätään Suomen kasvu löytyy kulttuuriteollisuudesta. – Luovat alat voivat tuoda kasvua Ouluun. Kulttuuriteollisuus on Suomessa jo suurempi teollisuuden haara kuin maa- ja metsäteollisuus. – Paljonko maksettiin Nokiasta ja mikä on luovan innovaation, vihaisten lintujen hinta? hän vertaa. Säveltäjä ei ymmärrä, että säästöjen aikana katse kohdistuu ensimmäisenä kulttuuriin. Joku sanoo, että kulttuuri on ensimmäinen, josta pitäisi vähentää. Eikö sen pitäisi olla viimeinen? Eikö se ole se, jonka vuoksi on taisteltu? hän muistuttaa. Jenni Räinä

Kuva Kai Tirkkonen

S

äveltäjä, tuottaja ”Vega” Välitalon päivä on alkanut parhaalla mahdollisella tavalla: hän on säveltänyt. Oulun vuoden 2014 taiteilija teki sävellyksen Aleksis Kiven Nummisuutareiden Häälauluun. Näytelmän julkaisusta tulee kuluneeksi tänä vuonna 150 vuotta. – Ihmiset tuskailevat ihmissuhteissa ja täällä se on kaikki sanottu, mistä naistenlehdissä puhutaan, Vega viittaa Kiveen ja siteeraa Nummisuutareita: ”Pääni pyörään käy, koska muistelen, että kohta olen yhtä kanssas, eli toisin, minä tulen sinuksi ja sinä minuksi, sanalla sanoen, Esko on Kreeta ja Kreeta on Esko; ja kutsukoot meitä sitten joko Eskokreetaksi eli Kreetaeskoksi.” Kiven syntymästä on 180 vuotta, mutta suuret totuudet eivät muutu. Niiden totuuksien perässä liikkuu myös Vega, joka tunnetaan runojen säveltämisestä. Hyvässä runoudessa ajatukset on ilmaistu tarkkuudella, joka kestää aikaa. – Humppaa ja hömppää on jo tarpeeksi, minä en ole sitä tekemässä. Kun on hieno teksti ja hieno sävel, on lopputulos enemmän kuin osiensa summa.

– Uusia lauluja syntyy keskimäärin yksi päivässä. Luovuutta, intohimoa ja inspiraatiota tuntuu olevan. Haluaisin säveltää suurin piirtein kaiken hyvän ja kauniin runouden, hän maalailee. Vega arvostaa Vuoden taiteilija -nimityksen takana olevaa ajatusta yhteistyön tekemisestä uusien tahojen kanssa. – Vuoden taiteilija on palveluammatti. Minulta voi pyytää ja tilata sävellyksiä.

Kalevalan blueskaava Viisaat ja oivaltavat sanat vetivät Vegan säveltämään myös Kalevalaa. Ensimmäiset Kalevala-sävellykset hän teki opiskellessaan kulttuurintutkimusta 1980-luvulla. – Kalevalassa on jo sanottu kaikki maailman asiat. Samalla sieltä löytyy melkein J. Karjalaisen blueskaava eli

Oulussa on mahdollisuuksia tehdä, kun tietää, mitä haluaa tehdä, pohtii Veli Matti Vega Välitalo. ”Täällä ei ole sataa Vegaa. Helsingissä meitä olisi jono.”

Liikunta ja urheilu

Maarit Laakso-Haaraniemi: ”Baletti-

koulu Sinikellon kevätesitys järjestetään toukokuussa. Ihan must erityisesti pienille tytöille!”

Museot ja näyttelyt 4.4. Asiakirjasta arkistoon -perusnäyttely Näyttelyssä esitellään asiakirjan kehittymistä ja asiakirjaa menneisyyden

s. 10

kuvaajana sekä kerrotaan Oulun maakunta-arkiston roolista asiakirjallisen kulttuuriperinnön säilyttäjänä, arkistotoimen kehittäjänä ja asiakirjoihin liittyvän tietopalvelun hoitajana. Vapaa pääsy maakunta-arkiston aukioloaikoina. www.arkisto.fi > Oulun maakunta-arkisto Jukka Pitkänen: ”Tämä näyttelyn aihe nimineen on niin uskomattoman tylsän riihikuiva, että se on pakko nähdä!”

OULUN KAUPUNKILEHTI

2.5.–31.8. Age Of The Dinosaur -näyttely Vega Välitalo: ”Sävellän dinolauluja näyttelyn yhteyteen.”

Musiikki ja tanssi 21.3. Ricky-Tick Big Band & Julkinen sana Nightclub Tähti

Vega Välitalo: “Parasta mitä on keksitty: Big Band ja ykkösketjun hiphopparit rii-

mittelevät suomeksi. Bändissä on levytyksistäni tuttuja soittajia: rumpali, basisti, trumpetisti, saksofonisti ja pasunisti.”

10.4. klo 19–20 DonGnu: N.A.R.G. North Arena Rumble Game, Kulttuuritalo Valve, Valvesali Teoksen teemana on pohjoismainen aggressio ja se miten tapanamme on tukahduttaa reaktiomme kontrollin ja kohteliaisuuden nimessä. Mutta mitä

NRO1 - 2014


tapahtumatihmisetilmiöt OULUN LASTEN JA NUORTEN TEATTERIFESTIVAALI 19.–24.5.

Eväät kevään teatterifestivaaleille

33-vuotias festivaali on Suomen vanhin ja suurin teatterifestivaali. Tänä vuonna kävijöitä odotetaan noin 5 000. Luvassa muun muassa sirkusmaista akrobatiaa ja tempputaituruutta ruotsalaisen Attached-ryhmän toimesta ja maailmalla palkintoja voittanut israelilainen Neighbours, joka saa suupielet nauruun niin lapsilta kuin vanhemmiltakin. Teatteriesityksiä myös vauvoille. Esityspaikkoina Oulun kaupunginteatteri, Valve ja Haukiputaan Teatterikuoppa. teatteri.ouka.fi/festival/fi/etusivu

Teatterikäynti on lapselle ja aikuiselle yhteinen elämys, kun reissuun varataan riittävästi aikaa ja muistetaan käydä pissalla ennen esityksen alkua.

T

Teatterireissulle perhe pakkaa yleensä laukkuun tietyt jutut, joista osa kulkee jo perintönä äidiltä pojalle. – Mukaan lähtee ainakin nessuja naaman pyyhkimiseen ja kolikoita narikkaa, taukokahvia ja -mehua varten. Näiden lisäksi meillä on tapana pakata mukaan rasiallinen ranskanpastilleja. Muistan omasta lapsuudestani, että oma äitinikin pakkasi niitä meille evääksi teatterireissuille, Katja Vesa hymyilee. Katja on itsekin ollut mukana teatteritoiminnassa niin tuottajana kuin näyttelijänäkin. – Hyvässä lastennäytelmässä on mielestäni aina sisältöä myös aikuisille. Toisinaan törmää mainioihin esityksiin, jotka naurattavat sekä lapsia että aikuisia – eri syistä! Teatterinäyttämöllä nähdään usein hahmoja, jotka ovat lapsille tuttuja muista yhteyksistä. Topias kävi vastikään katsomassa koululuokkansa kanssa Ronja Ryövärintyttä-

Kuvat Kati Valjus

opias Joensuu, 10, on teatterikonkari. Äiti Katja Vesa on kärrännyt esikoistaan teatterikatsomoon pienestä lähtien. – Topiaksen kanssa on ollut helppoa käydä erilaisissa esityksissä, eikä koskaan ole ollut sitä ongelmaa, ettei poika jaksaisi keskittyä katsomaan. On katsottu Kiljusen herrasväet, Risto Räppääjät ja Pekka Töpöhännätkin moneen kertaan, Katja Vesa luettelee. Pikkuveli Juskan, 3, kanssa teatterikäynnit ovat toistaiseksi jääneet vähemmälle, osin ajanpuutteen vuoksi. – Suunnitelmissa on kyllä tälle keväälle käydä ainakin joku näytelmä lasten ja nuorten teatterifestivaaleilla. Siellä on yleensä ollut lyhyitä, pienemmille sopivia näytelmiä ohjelmistossa. Lippujen kanssa täytyy tosin olla nopea, sillä iltatarjontaa on vähemmän, Vesa tietää.

Topias Joensuu (vas.) on tottunut teatterikävijä, pikkuveli Juska taas on vieraillut teatterissa toistaiseksi vähemmän. Topiaksen, Juskan ja Katja-äidin teatterikassiin pakataan nessuja, kolikkokukkaro ja ranskanpastilleja.

ren, ja Katjan suunnitelmissa on viedä pojat kevään aikana katsomaan Heinähattua ja Vilttitossua Oulun Työväennäyttämölle. – Kyllähän se aina houkuttavuutta lisää, kun hahmot ovat entuudestaan tuttuja. Ja antaa se aikuisellekin jotain käsitystä näytelmän maailmasta. Helmiä hyvästä käytöksestä Lastentarhanopettaja Maarit LaaksoHaaraniemi Sampolan päiväkodista on niin ikään tottunut teatterikävijä. Sampolan päiväkoti pyrkii tekemään ainakin yhden kulttuurivierailun lukukaudessa, ja Oulun lasten ja nuorten teatterifestivaali on perinteisesti ollut kevään vierailukohde. – Lapset ovat olleet vierailuista aina innoissaan. Teatteri on aivan oma maailmansa, ja yllättävän monelle lapselle teatteri on kokonaan vieras paikka. Pyrimme aina varaamaan käynneille reilusti aikaa, jotta ehdimme tutustua teatterin tiloihin myös näyttämösalin ulkopuolella. Pari kertaa olemme päässeet piipahtamaan kulisseihinkin, ja se on ollut lapsista hienoa, LaaksoHaaraniemi hymyilee. Sampolan päiväkodissa on käytössä erityinen hyvien tekojen purkki, johon kerätään helmiä hyvin onnistuneilta reissuilta. Kun purkki tulee täyteen, on luvassa yllätys. Maarit kannustaa vanhempia käyttämään lapsiaan teatterissa. – Ainahan siitä nauttii itsekin! Aito, elävä näytelmä on nykypäivän DVD- ja 3D-maailmassa aivan ainutlaatuista. Ja onhan teatterissa käyttäytyminen yhdenlainen kansalaistaito, jonka säännöt on syytä välittää lapsille. Useimmiten näytelmät jäävät elämään lasten mieliin pitkäksi aikaa. Maarit Laakso-Haaraniemi muistaa eräänkin syksyn, kun Sampolan päiväkodissa leikittiin teatterivierailun jälkeen Peppi Pitkätossua monta kuukautta. Kati Valjus

tapahtuu, kun reagoimme ilman kontrollia? Pysymmekö tasapainossa?

Messut ja markkinat 11.–13.4. Oulun rakentajamessut

Tuotanto: JoJo – Oulu Dance Centre, Oulu / Finland, Bora Bora, Aarhus / Denmark ja Scenkonst Sömland / Sweden. Liput: 5 €–12 €. jojo.fi

Rakentamisen, remontoinnin ja sisustamisen erikoistapahtuma www.pohjois-suomenmessut.fi

Teatteri ja sirkus 23.5. ja 24.5. Magmanus: Attached, Oulun kaupunginteatteri/osa lasten ja nuorten teatterifestivaalien tarjontaa

Jukka Pitkänen: ”Jotta kulttuurikeväässä miehisyys säilyisi, täällä on käytävä.”

Sirkustaiteen huippua Tukholmasta. Liput 12/17€. Yli 8-vuotiaille.

Jukka Pitkänen: ”Kemin JoJo:ssa nuorena mukana olleena on mukava nähdä, missä nykyään mennään.”

NRO1 - 2014

Mukaan lähtee ainakin nessuja naaman pyyhkimiseen ja kolikoita narikkaa, taukokahvia ja -mehua varten."

Lastentarhanopettaja Maarit LaaksoHaaraniemi on käynyt päiväkotiryhmänsä kanssa katsomassa teatterissa muun muassa Mauri Kunnaksen kirjanakin tunnetun Etusivun jutun.

Sampolan pä iväkodin last en ohjeita teatte rissakävijäll e � Käy

pissalla enne n esityksen al � Älä pelleile kua � Istu tuolill a nätisti � Kulje port aissa juoksem atta � Syö eväät vasta väliajalla tai esityksen � Juttele ka jälkeen verin kanssa vasta väliajalla esityksen jälk tai een � Taputa lopu ksi

Vega Välitalo: ”Elämä on sirkusta.”

OULUN KAUPUNKILEHTI

s. 11


harrastajakiittää Kuvat Sauli Herva

Kirjoittajan kaltaisille intohimoisille maastohiihtäjille hyvät ladut ovat elinehto ja hiihto eräänlainen mielentila.

Keksi e ll nimi täe ja l lehdel untak i i voita luja! s.3 lipp

Valkean kaupungin laduilla Isolle joukolle oululaisia maastohiihto on talven ykkösharrastus. Eikä laduille onneksi tarvitse mennä kello kaulassa.

I

nnokkaalle kuntoliikkujalle maastohiihto antaa mahtavan hyvänolontunteen, hyvän kunnon ja perusterveyden sekä levolliset ja makeat yöunet. Itselleni hiihto on myös tapa rentoutua, eräänlainen mie-

lentila. Alkukauden kehnosta lumitilanteesta huolimatta pääsin suksille jo marraskuun lopulla. Jouluun mennessä olin kiertänyt Sankivaaran lyhyttä säilölumilenkkiä jo monta sataa kilometriä - kieltämättä välillä teki mieli vaihtaa jo kiertosuuntaa. Pimeimpään vuodenaikaan olisi kuitenkin kurjaa siirtyä pelkästään sisäliikuntaan, joten nostan hattua Oulun kaupungille alkukauden tykkilumipanostuksista.

On tosi arvokasta, että Oulussa ei muutenkaan ole unohdettu latujen ja ulkoiluurien merkitystä kaupunkilaisten hyvinvoinnille. Itse kuulun kaikkien reittien suurkuluttajiin. Yleensä pystyn panemaan sukset jalkaan melkeinpä kotiovella, mutta tänä vuonna säilölumeen on saanut tyytyä tavallista pitempään. Lumitalvina kaikki latureitit ovat auki viimeistään tammikuussa.

vinä väkeä voi olla liikkeellä ruuhkaksi asti. Kalimenvaaran–Sankivaaran-reitti on pitempi ja rauhallisempi. Joitakin tiukempia nousujakin löytyy, joten nämä ladut ovat enemmän itseni kaltaisten intoilijoiden suosiossa. Paikka paikoin voi nauttia melko erämaisesta luonnostakin. Oulujoella voi hiihtää Saarelaan ja sieltä metsissä Hiukkavaaran, Kalimenvaaran, Sankivaaran ja Kiekon kautta takaisin jokijäälle. Värtöstä alkavalla lenkillä matkaa kertyy jopa 50 km. Sauli Herva

Latuja kaikille

Oulussa maastot ovat helppoja, joten ladut sopivat myös vähemmän hiihtäville. Iinatin–Hiirosen-reitillä latuprofiilit ovat kaikkein tasaisimmat ja monille myös vaivattomimmin saavutettavissa. Aurinkoisina päi-

Nostan hattua Oulun kaupungille alkukauden tykkilumipanostuksista."

Ladunavaajat Liikuntapaikkojen hoitajat Ilkka Val-

kola ja Jani Nikkilä kuuluvat Oulun latureittien hoidosta vastaavan ”tampparitiimiin”. Kahden latukoneen ja kolmen miehen voimin reittejä ajetaan aamu kuudesta alkaen seitsemänä päivänä viikossa. – Käytännössä kaikki reitit ajetaan joka aamu, paitsi Tervareitti. Muhoksen rajalle saakka mennään viikoittain. Yhteensä ajettavaa Oulujoen pohjois- ja eteläpuolella on yli sata kilometriä, kertoo Valkola. Käytössä on lisäksi lumitykki, jolla Sankivaaran hiekkamonttuun kerääntyvä pohjavesi muutetaan lumeksi. Sahanpuruilla peitettynä se säilötään kesän yli seuraavaa hiihtokautta varten.

– Kaikki tykitetään, mikä lammesta irti saadaan. Vettä riittää suunnilleen 800 metrin mittaisen ladun tekemiseen. Ladunavaajat saavat työstään positiivista ja kriittistä palautetta, mutta heillä on myös terveisiä latujen käyttäjille. – Jos kuudelta ei ehdi joka paikkaan, niin heti tulee noottia. Silti varsinkin muualta muuttaneet ovat kehuneet latujen kuntoa. Kiireisimmät voisivat varoa latukonetta hieman enemmän. Vaaratilanteitakin on ollut, mutta onneksi ei vielä pahempia. Myös koiraporukkaa on toisinaan vähän liikaa. Sauli Herva

Jos kuudelta ei ehdi joka paikkaan, niin heti tulee noottia." s. 12

OULUN KAUPUNKILEHTI

Kirjoittaja ja liikuntapaikkojen hoitaja Jani Nikkilä keskustelevat hiihto-olosuhteista Sankivaaran hiihtostadionilla.

NRO1 - 2014


Kuva Shutterstock

liikuntakolumni

Kelejä, latua ja havuja, perkele!

Viime vinkit talvilomalle! Maksuton Ice Skating Tour Ylikiimingin isolla luistelukentällä kaikenikäisille la 1.3. klo 18–20.30. Ei ennakkoilmoittautumista – tervetuloa! www.luisteluliitto.fi/iceskatingtour/

Nuorisotalot palvelevat viikolla 10:

Maksuton hiihtolomakuperkeikka lapsiperheille ja alaluokkalaisille Ouluhallissa ma–ke 3.–5.3. klo 10–14. Ei ennakkoilmoittautumista – tervetuloa!

Kaijonharjun nuorisotalo, Kalevalantie 5 ma–ti klo 10–17, ke–pe 12–20, alakouluikäiset klo 17 asti. Lisätiedot p. 044 703 8317.

Pääkirjaston lastenosasto: Jaana Raivio esiintyy ja avaa talvilomaviikon ma 3.3. klo 12.

Ritaharjun monitoimitalo, Ritakierros 2 ma–pe klo 10–18. Lisätiedot p. 044 703 8267.

Kuvauta itsesi Masa-Dinon kanssa Tietomaassa. Masa tavattavissa koko talvilomaviikon. Naisten sunnuntai 9.3. Taidemuseossa klo 12–15.30. Hemmotteluhoitoja, yleisöopastus, taiteilijatapaaminen Tapani Kokon ja Aki Roukalan kanssa, Parrakas nainen -punkduo.

Nuortenkahvila Bysis, Hallituskatu 5a, ke–to 12–20, pe 17–24, la 15–22. Lisätiedot p. 044 703 8219.

Muut nuorisotilat ovat suljettuna viikolla 10. Hiihtolomalla osa nuorisotalojen ohjaajista päivystää Facebookissa. Seuraa oman talosi ilmoittelua.

Lisätietoja: www.ouka.fi/fiilis www.ouka.fi/liikunta www.ouka.fi/kirjasto

Haaste kaupunkilaisille! Hoida hyvinvointiasi kotikoneelta. Liity mukaan 47 000 oululaisen joukkoon ja klikkaa itsesi oulunomahoito.fi:n palveluihin. Palvelussa voit lähettää viestejä terveysja sosiaalialan ammattilaisille, varata aikoja, katsoa laboratoriotuloksia ja paljon muuta.

oulunomahoito.fi ouka.fi/omahoito

NRO1 - 2014

OULUN KAUPUNKILEHTI

O

len yksi niistä, joiden hiihtointoa lapsuusvuodet maalla tai peruskoulu ei tuhonnut lopullisesti, mutta tämä talvi onnistui melkein korjaamaan tilanteen. Syksyllä kaivoin toiveikkaana sukset varastosta jo hyvissä ajoin päivien pimetessä. Muistelin kai aikaa, jolloin johonkin saattoi vielä luottaa – kuten siihen, että lumien ja pakkasten saapumisella on jotain tekemistä kalenterin kanssa. Uudelleenlöytynyt hiihtämisen ilo oli ensi kerran koetuksella joulukuussa, jolloin koetin hiihtää neljästä plusasteesta huolimatta. Satoi vettä. Lähtiessäni joku kommentoi, etteihän tämä ole mikään hiihtokeli. Vastasin sanomalla, että tämä tässä on keli, ja kun laittaa sukset jalkaan ja alkaa edetä, se on hiihtokeli. Ladulla jouduin toteamaan sen jonkun olleen oikeassa. Se ei ollut hiihtokeli. Liikunnan iloa hehkuttava intoilijapuoleni ei lannistunut. Ei sitä liikuntaa olosuhteilla harrasteta vaan kunnolla, ja jos ei kunnolla niin sinnillä, ajattelin ja jatkoin lenkkiäni. Eikä ollut ruuhkaa! Myös se puoleni, joka puurtaa laduilla ja poluilla puoliksi pakosta, syötyjen suklaiden ja istumatyön aiheuttamassa synnintunnossa, oli tyytyväinen, sillä kuntoilustahan se todellakin kävi. Sykemittari takoi ja kaloreita paloi – jos nyt vähän päreetkin. Vuodenvaihteen tienoilla niitä ei tosin tarvittukaan. Ladulla, tarkoitan. Todellisuus jumiutui uudelleen jonnekin loputtomien syyssateiden limboon, ja lumipeite valui vielä kerran vetenä viemäreihin jättäen jälkeensä vain jäätyneet tiet. Juoksukausi oli venyä epäinhimillisen pitkäksi. Onneksi reipas ja intoileva minäni jaksoi lenkkipoluilla ilahtua paitsi siitä, ettei juuri tänään sada räntää, myös siitä, jos sitä satoi. Se on sen verran kotimaisen kieroutunut, että pystyy vaakatasossa vihmovassa sateessa tarpoessaan tuntemaan itsensä hiihtäjälegendojen kaltaiseksi karpaasiksi, joka ei luonnonvoimista lannistu. Pakkopullapuurtajapuoleni oli kyllästynyt juoksemiseen ja puhkitallottuihin reitteihin. Se ei osannut ajatella muuta kuin lunta ja puuttuvaa pakkasta. Ja saamansa piti – tai no ainakin sitä pakkasta. Mutta kylmienkin kelien seassa on hyviä hiihtosäitä paljon varmemmin kuin syyssateiden. Sitä paitsi kevät on vielä kaukana. Ajatus, josta vain hiihtäjä osaa iloita. �

Syksyllä kaivoin toiveikkaana sukset varastosta jo hyvissä ajoin päivien pimetessä."

Myötätuulessa

Kirjoittaja on kolmekymppinen kuntoilija, joka hikoilee mieluiten yksin ja ulkona. Suhtautuu liikkumiseen intohimoisesti mutta kaksijakoisesti, eikä osaa päättää, onko hiihtämisessä parasta vauhdilla vaihtuvat maisemat vai se, kun löytää itsensä pimeästä metsästä etsimässä taivaalta tuttuja tähtikuvioita.

s. 13


Hyvää ikää Oulussa Kuva Samuli Skantsi

Oulussa on hyvä viettää eläkevuosiaan. Vanhusten hoito pelaa kaupungissa hienosti, kun vertaillaan valtakunnallisia tilastoja.

S

uomessa tuli viime vuoden heinäkuussa voimaan uusi vanhuspalvelulaki, joka velvoittaa kunnan tekemään suunnitelman ikääntyvän väestön hyvinvoinnin turvaamisesta. Vanhuspalvelulaissa otetaan huomioon muun muassa ikäihmisten osallistuminen palveluita koskevaan päätöksentekoon, pitkäaikaisen hoidon periaatteet ja sosiaalipalvelujen aikarajat. Kun päätös sosiaalipalveluista on tehty, kunnan on järjestettävä iäkkäiden hoito viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tai kiireellisissä tapauksissa välittömästi. – Oulun kaupunki pärjää hyvin kuuden Suomen suurimman kaupungin vanhustenhuollon vertailussa. Kolikon kääntöpuolena ovat kuitenkin kustannukset. Meillä on valtakunnan kattavimmat, mutta samalla suhteellisen kalliit vanhushoitopalvelut, Oulun kaupungin vanhustyön johtaja Anna Haverinen kertoo.

apua tarvitsevat saavat tarvitsemansa hoidon myös tulevaisuudessa. – Meillä eivät riitä rahat ja henkilöstö kasvavan ikäihmisten määrän hoitamiseen, ellemme löydä siihen hyviä ratkaisuja. Siksi me haluamme ennaltaehkäistä ongelmia. Otetaan esimerkiksi ympäristö. Jos tiet ovat siinä kunnossa, että ikäihmiset pääsevät liikkumaan ja ulkoilemaan, se edesauttaa heidän hyvinvointiaan. Toinen painopiste on vanhusten kotihoitopalveluissa. – Yritämme välttää kallista ja resursseja vievää laitoshoitoa puuttumalla mahdollisiin ongelmiin ajoissa ja kannustamalla kotihoitoon, jos terveydentila antaa siihen mahdollisuuden. Haverinen pitää tärkeänä myös, että asuntopolitiikka on suunniteltu hyvin, ja edullisia asuntoja on saatavilla kaikilla alueilla. Vanhusten on hyvä asua sellaisissa paikoissa, joissa heillä on hyvä tukiverkos-

Vanhuspalvelut Oulussa 1.7. - 31.12.2013

Sosiaalipalvelut on järjestettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa (90vrk) päätöksestä ja kiireellisissä tapauksissa viipymättä.

Suomi ja luonnollisesti myös Oulun seutu ikääntyvät vauhdilla. Kaupunkien ja kuntien on löydettävä kustannustehokkaita ratkaisuja niin, että kaikki

Valinnan vapautta Vuosi 2014 toi tullessaan mahdollisuuden vaihtaa terveysasemaa myös kuntarajojen ulkopuolelle. Oulun rajojen sisällä vaihto on ollut mahdollista jo vuodesta 2011.

T

s. 14

Sosiaalipalvelu

Keskimääräinen odotusaika päätöksestä palvelun alkamiseen (vrk)

Tavoite

Kotihoito

Palvelu alkaa heti kun päätös on tehty

alle 90 vrk

· turvapalvelut

27 vrk

alle 90 vrk

· ateriapalvelut

Palvelu alkaa heti kun päätös on tehty

alle 90 vrk

· kuljetuspalvelu

Palvelu alkaa heti kun päätös on tehty

alle 90 vrk

Omaishoidontuki

Palvelu alkaa heti kun päätös on tehty

alle 90 vrk

Säännöllinen vuorohoito

32 vrk

alle 90 vrk

Tehostettu palveluasuminen

141 vrk

alle 90 vrk

Laitoshoito

76 vrk

alle 90 vrk

Kotipalvelun tukipalvelut:

Tukiverkostosta apua

erveysaseman vaihto onnistuu sähköisesti osoitteessa www.ouka. fi/valinnanvapaus tai paperilomakkeella. Sähköinen valinta on voimassa seuraavana päivänä, paperilomakkeella tehty ilmoitus kolmen viikon kuluessa. Kokosimme muutamia terveysaseman vaihtoon liittyviä kysymyksiä vastauksineen. Lisää tietoa terveysaseman vaihdosta löytyy www.ouka.fi:stä.

to. Kun omaiset, ystävät ja tutut löytyvät läheltä, se edistää myös ikäihmisten hyvinvointia. – Tarvitaan monen eri tahon yhteistyötä ilman turhia raja-aitoja. Esimerkiksi erilaisten järjestöjen vapaaehtoistoiminnalla on iso merkitys siinä, että ikäihmiset pärjäävät kotona. Näin pystymme välttämään kustannuksia ja raskaampien palvelujen tarvetta, Haverinen sanoo. Anna Haverinen penää myös yksilön vastuuta. – Jokaisen meidän olisi syytä miettiä omia vanhuusvuosiaan. Kannattaa keskustella läheisten kanssa siitä, miten minä haluaisin, että minut huomioidaan vanhemmiten, jos en pystyisi enää jossain vaiheessa jäsentyneesti ilmaisemaan tahtoani. Käymme tätä keskustelua liian vähän myös yhteiskunnallisesti. Vanhenemisesta on syytä puhua enemmän eikä pitää sitä tabuna, Anna Haverinen kehottaa. Petteri Pohjonen

1)

Olen muuttamassa. Mitä minun pitää tehdä? Terveysasema ei vaihdu automaattisesti muuton yhteydessä. Ouluun muuttavan on valittava terveysasema itse, samoin kaupungin rajojen sisäpuolella muuttavan, jos haluaa valita uutta kotiaan lähimmän terveysaseman. Jos sinulla on alaikäisiä lapsia, muuta samalla myös heidän terveysasemansa uuteen.

2)

Voinko valita hammashoidon toisaalta? Valitettavasti et. Terveysaseman valinta käsittää terveysaseman palvelut kokonaisuutena, johon myös hammashoito sisältyy.

OULUN KAUPUNKILEHTI

3)

Minulla on mökki Oulussa. Voinko käyttää Oulun kaupungin terveyspalveluita kesän ajan? Jos asut tai oleskelet säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti Oulussa työn, opiskelun, vapaa-ajan vieton tai läheisen asumisen vuoksi, voit käyttää hoitosuunnitelman mukaisen hoidon toteuttamiseen Oulun kaupungin perusterveydenhuollon palveluja. Tällöin hoidosta vastaava terveyskeskus ei muutu. Sinun on tehtävä ilmoitus palvelujen tarpeesta kolme viikkoa ennen käyntiäsi tilapäisen oleskelupaikkasi terveyskeskukseen.

4)

Toisella paikkakunnalla asuva äitini tarvitsee ajoittain laitoshoitoa. Voinko hakea sitä hänelle Oulusta, jotta voisin vierailla hänen luonaan hoitojaksojen aikana? Jos äitisi tarvitsee pysyvää sosiaalihuoltolain mukaista laitoshoitoa ja haluaa Oulun kaupungin asukkaaksi, hän voi hakea paikkaa Oulusta. Ajoittaiset, mm. vuorohoitojaksot, ratkaistaan yksittäistapauksina ja vaativat neuvottelua kotikunnan kanssa (maksusitoumus). Ratkaisuun vaikuttaa myös Oulun kaupungin paikkatilanne.

Näin vaihdat terveysasemaa Oulussa:

tee kirjallinen ilmoitus sekä nykyiselle että haluamallesi asemalle. Hoitovastuu siirtyy uudelle asemalle kolmen viikon kuluttua. NRO1 - 2014


Kuvat Kati Valjus

Kestävän kehityksen keskuksen Pyöräpaja, Sorvarintie 18. www.kestavankehityksenkeskus.net

Pyöräpajalta löytyy laatikoittain kierrätysvaraosia polkimista satuloihin.

Kestävän kehityksen Pyöräpajan työntekijä Jani Wikström korjaa asiakkaan pyörää tottunein ottein.

Polkupyörä tarvitsee rakkautta talvellakin

Kestävän kehityksen keskuksen Pyöräpajassa Välivainiolla on laatikkokaupalla pyörien varaosia: polkimia, satuloita, kettinkejä ja tarakoita. Pajan työntekijä Jani Wikström korjaa tottunein ottein asiakkaan pyörää, jossa tuntuu olevan vähän sitä sun tätä laittamista.

N

ykyään ihmiset osaavat tuoda pyöriä huoltoon pitkin talveakin, mies on huomannut. Polkupyörän vuosihuollon voisi Wikströmin mukaan siis hyvin teettää talviaikaan, jolloin pajalla

on hiljaisempaa. Pajalle on piipahtanut fillariaan fiksaamaan myös Oulun Polkupyöräilijät ry:n hallituksen jäsen Eetu Pajala, joka sanoo pyöräilevänsä ympäri vuoden. – Polkupyörä tarvitsee rakkautta talvellakin! Pajala nauraa. Pajalan omaan talvipyöräilyinnostukseen on monta syytä. – Rahansäästö ja kunnon ylläpito, esimerkiksi. Eikä vähiten paina se, että useimmiten pyörä on myös

nopein tapa siirtyä paikasta toiseen, Tuirassa asuva mies listaa. Pyöräpaja työllistää tällä hetkellä kahdeksan miestä, jotka ovat Kestävän kehityksen keskuksen toimintaperiaatteiden mukaisesti esimerkiksi palkkatuella työllistettyjä työttömiä tai kuntouttavan työtoiminnan kautta työllistettyjä. Monet heistä ovat pyöränhuollon konkareita.

Hiki on talvipyöräilyn ainoa miinus

Pajalla pyöriä paitsi huolletaan, myös puretaan, kootaan ja korjataan. – Purettavista pyöristä otetaan talteen kaikki kunnossa olevat osat, ja kierrätysosia hyödynnetään mahdollisimman paljon. Kokoamme risoista pyöristä kelpo ajopelejä, joita esimerkiksi opiskelijat käy-

vät meiltä ostamassa, Wikström kertoo ja vilauttaa pajan myytävien polkupyörien varastoa. Menopelejä löytyy joka lähtöön. Oulu tunnetaan pyöräilykaupunkina, mutta useimmilla pyöräilyinto rajoittuu sulan maan aikaan. Eetu Pajala muistuttaa, ettei talvipyöräilyssä ole mitään kommervenkkejä. – Samalla tavalla se pyöräily onnistuu talvella kuin kesälläkin. Ainoa ikävämpi juttu on tietysti hiki, joka olisi mukava pestä pois esimerkiksi työpaikalla. Tässä kohtaa toivoisi työnantajilta joustavuutta ja pesutilojen järjestämistä, Pajala peräänkuuluttaa. Aamuvarhaisella talvipyöräilijän ongelmaksi koituu toisinaan teiden kunnossapito. Oulunliikenne.fipalvelusta löytyy pyöräilyn reittiopas, joka mahdollistaa reitin hakemisen parasta kunnossapitoa suosien. Oulun pyörätieverkko on jaettu kunnossapitoluokkiin, joiden välillä on eroja heti lumisateen jäljiltä. Kati Valjus

Aino on ikääntyneiden oma neuvontapalvelu Rintamaveteraanien palvelusetelit vanhenevat 31.3. Muistakaa käyttää omanne! Palvelusetelillä voi hankkia siivousta, asiointiapua, vaatehuoltoa, pieniä pihatöitä, avustamista kotitöissä ja kylvetysapua. Setelistä on tiedotettu rintamaveteraaneille keväällä kirjeellä, ja kirjeessä olevan lomakkeen palauttamisen jälkeen on lähetetty 210 euron arvoinen palveluseteli siihen oikeutetuille.

NRO1 - 2014

Ylimääräisen rintamalisän saajille on lähetetty joulukuussa 300 euron suuruinen lisäseteli, joka tulee myös käyttää 31.3.2014 mennessä. Tuettujen lomien hakuajat ovat meneillään. Tuettuja lomia kohdennetaan myös omaishoitajille ja -hoidettaville. Kysy lisää Ainolta!

Aino palvelee

Oulu10:ssä, Torikatu 10 ma–pe klo 9–11 ja 12–15 044 703 4973 Aleksinkulmassa, Aleksanterinkatu 5 ma–pe klo 9–15 044 703 5120 aino@ouka.fi

OULUN KAUPUNKILEHTI

s. 15


meilläosataan Kuvat Samuli Skantsi

� Oululainen älylukkofirma ILOQ nousi viime

vuonna nopeimmin kasvavaksi greentech-yritykseksi Euroopassa, Lähi-idässä ja Afrikassa. Yrityksen liikevaihto kasvoi vuonna 2012 lähes 80 prosenttia.

Oululainen lukko niittää maailmanmainetta Kun digitaalista ILOQ-lukkoa lähdettiin suunnittelemaan vuonna 2003, kenelläkään ei ollut tarkkaa kuvaa siitä, miten tuote saadaan ylipäätään tehtyä.

ILOQin lukkoja hallinoidaan internetin kautta. Kadonneen avaimen voi poistaa järjestelmästä käden käänteessä.

Kuva Valkee

K Valopäinen

bisnesidea

Valkee-korvavalo on yksi osoitus oululaisesta rohkeudesta. Tuotteen kehittäjät haastavat sekä kaamosmasennuksen että korvavalon tehoa epäilevät kriitikot.

aikki lähti kaamosmasentuneesta insinööristä ja hänen tutkija-ystävästään, joka oli perehtynyt aivojen valoherkkyyteen. Kirkasvalohoidon teho kaamosmasennuksen hoidossa oli jo todistettu fakta, mutta oululaismiehet halusivat tehdä hoidosta tehokkaampaa. Insinööri asensi vanhoihin Sony-kuulokkeisiinsa kirkasvalolamput ja käytti kuulokkeita koko päivän. Hän ei nukkunut lainkaan seuraavana yönä, jolloin miehet totesivat, että metodiin kannattaa perehtyä tarkemmin. – Ne keltaiset kuulokkeet ovat meillä tallessa edelleen, hymyilee innovaation ympärille syntyneen yrityksen, Valkeen, toimitusjohtaja Pekka Somerto. Valkeen perustajat, pellepelottomat, Juuso Nissilä ja Antti Aunio, aloittivat tutkimusyhteistyön kirkasvalohoi-

dosta korvakäytävän kautta Oulun yliopiston kanssa vuonna 2007. Kolme vuotta myöhemmin markkinoille tulivat ensimmäiset Valkee-kirkasvalokuulokkeet. Nyt laitteella on jo kymmeniätuhansia käyttäjiä yli 20 maassa. – Määrät ovat edelleen pieniä, mutta käyttäjät sitäkin tyytyväisempiä. Valkeen käyttäjistä 87 prosenttia suosittelee laitetta myös muille, Somerto sanoo. Luku on todella kova, eikä siis ole ihme, että oululaisinnovaation tilausmäärät ovat olleet jatkuvassa kasvussa. – Vertaisarviot, suosittelut ja medianäkyvyys ovat synnyttäneet laajaa kysyntää oikeastaan ilman minkäänlaista mainospanostusta. Syksyllä yhtiö lanseerasi uuden sukupolven kirkasvalokuulokkeen, Valkee 2:n. Siinä on huomioitu käyttäjiltä tulleita ehdotuksia muotoilun ja käyttömukavuuden suhteen.

– Se oli tämän kokoiselle pikkufirmalle iso ponnistus, Somerto kertoo. – Vastaanotto on ollut positiivinen ja nyt voimme keskittyä uusien markkinoiden avaamiseen. Sitä on hyvä tehdä Oulusta käsin. Kaupungissa on erityisen vahva terveyden ja hyvinvoinnin start up -kenttä. Somerto hämmästelee myös oululaista mielenlaatua. – Nokian alasajon myötä kaupunki on kokenut todella kovan kolauksen, enkä voi kuin ihmetellä oululaista positiivisuutta ja sitkeyttä. BusinessOulu ja monet yksityiset, vapaaehtoisvoiminkin toimivat tahot tukevat yrittäjyyttä ja verkottumista. Kaupunkiin kutsutaan ulkomaisia yritys- ja sijoittajavieraita ja järjestetään tapaamisia. Näin syntyy kontakteja ja on mahdollisuuksia päästä maailmalle, Somerto kiittelee Valkeen saamaa kannustusta. Terhi Rauhala

� Valkee on terveysteknologiayritys, joka on keskittynyt kirkasvalon hyödyntämiseen ihmisten henkisen

hyvinvoinnin ja suorituskyvyn parantamisessa. Yhtiön kehittämät kirkasvalokuulokkeet tuovat valon korvakäytävien kautta suoraan aivoihin 3,5 lumenin eli noin 10 000 luxin voimakkuudella per korvanappi. Valkee on palkittu INNOSUOMI-palkinnolla ja kirkasvalokuulokkeet ovat suomalainen Avainlipputuote.

s. 16

OULUN KAUPUNKILEHTI

NRO1 - 2014


M

inua voidaan pitää pääsyyllisenä tuotteen markkinaideasta, mutta varsinainen tuote on puhtaasti tiimityön tulosta. Onneksi Oulusta löytyy maailmanluokan ohjelmisto- ja elektroniikkaosaamista, kertoo ILOQ Oy:n toimitusjohtaja Mika Pukari. ILOQ on maailman ainoa elektroninen lukitusjärjestelmä, joka saa kaiken tarvitsemansa energian avaimen työntöliikkeestä. Energiaa säästävän ympäristöystävällisyyden lisäksi ylläpito ja elinkaarikustannukset ovat pienemmät kuin muilla lukoilla. ILOQ on yksi rakennemuutoksen voittajista. Digitaaliset järjestelmät korvaavat vauhdilla mekaanisia lukkoratkaisuja. Suomessa käyttöaste elektronisissa lukitusjärjestelmissä kunnilla, kaupungeilla ja yrityksillä on yli 20 prosenttia. Kotitalouksissa elektronisissa lukkojärjestelmissä ollaan vielä alkutekijöissä. Keski-Euroopassa Saksa on alan suunnannäyttäjä. Heti yrityksen perustamisesta lähtien ILOQ:lle oli selvää, että suunta on Suomen rajojen ulkopuolelle. – Ei Oulusta ole sen ihmeellisempää lähteä maailmalle kuin muualta-

kaan. Keski-Eurooppaan on tunnin pidempi matka kuin Helsingistä, Pukari naurahtaa. – Vuonna 2008 oltiin kuin tikanpojat esittelemässä lukkoa Birminghamissa turvallisuusalan messuilla, ja voitimme oman sarjamme ykköspalkinnon. Se kertoo jotain meidän asenteestamme. Kyllä se on tahdosta kiinni, lähteekö maailmalle. Luonnollisesti tuotteen pitää olla sellainen, että sillä on markkinat. ILOQ:n liikevaihto on kasvanut Birminghamin markkinoiden jälkeen voimakkaasti. Vuonna 2013 liikevaihto kasvoi 7,8 miljoonasta 13,1 miljoonaan. Vaikka firma on kasvanut kohisten, Pukari muistuttaa, että kasvu perustuu hyvään tiimiin ja kovaan työhön. – Nokian romahduksen jälkeen Ouluun on syntynyt upea pöhinä start up -yritysten parissa. Näissä yrittäjät pistävät itsensä likoon, ja rahoittajat ottavat taloudellisia riskejä. Tätä toimintaa tukee aktiivisesti esimerkiksi BusinessOulu. Minun on vaikea ymmärtää, että samaan aikaan hallituksen toimesta pienennetään yrittämisen kannusteita ja tehdään kustannuksia kasvattavia päätöksiä tilanteessa, jossa Suomen kustannuskilpailukyky on rapautunut, Pukari sanoo. Petteri Pohjonen

BusinessOulu avaa ovia yrityksille BusinessOulu on Oulun kaupungin liikelaitos, joka edistää yritystoiminnan kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä sekä uusien yritysten syntymistä Oulun alueella. Samalla se vastaa kaupungin koko elinkeinopolitiikan toteutuksesta. Tarjoamme asiantuntijapalveluita yrityksille, jotka tähtäävät kasvuun

ja kansainvälisille markkinoille. Kauttamme saa konkreettista apua mm. rahoitusmahdollisuuksiin, vientiin ja liiketoimintavalmiuksiin. Esimerkiksi yritys, joka on kiinnostunut pohjoisen liiketoimintamahdollisuuksista, saa kauttamme tiedot käynnissä olevista kohdealueen projekteista ja tarjouspyynnöistä, kertoo BusinessOulun palvelupäällikkö Jarmo Lauronen. Oulun seudulla on noin 9 000 yritystä, joista noin 900 käytti BusinessOulun palveluita vuonna 2013. Suuri osa yhteydenotoista on tullut start up -yrityksiltä.

NRO1 - 2014

– Start up -yritysten suhteen meillä on Oulun alueella kova kuhina. Vaikka Nokiaa on paljon parjattu, sen ansiosta meillä on nyt uusia mielenkiintoisia kasvuyrityksiä sekä paljon osaavaa työvoimaa. Koska suuryritykset ovat vähentäneet henkilöstöä, niin pk-yrityksillä on nyt alueellamme entistä suurempi rooli viennin, investointien ja työllisyyden kasvun kannalta, Lauronen kertoo. Petteri Pohjonen BusinessOulu palvelee: businessoulu.com

OULUN KAUPUNKILEHTI

Kuva Samuli Skantsi

Kyllä se on tahdosta kiinni, lähteekö maailmalle."

nuorisotakuu

Maarit Korkala ja Petteri Halonen

Nuori – joko sait kesätyösetelin?

N

uorisotyöttömyyden taltuttamiseksi syntynyt 0-toleranssikampanja päättyi vuoden vaihteessa. Kampanjan parissa toiminut haastajatiimi, Maarit Korkala ja Petteri Halonen, jatkoi urakkaa nuorisotyöttömyyden taltuttamiseksi vielä kampanjan päättymisen jälkeenkin, helmikuun loppuun. Töitä nuorisotyöllisyyden edistämiseksi ja nuorisotakuun toteutumiseksi tehdään kaupungilla edelleen. Työtä ovat tehneet ja tekevät mm. työllisyyspalvelut ja Byströmin nuorten palvelut, mutta myös useat muut tahot. Nuorisotakuu lupaa jokaiselle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikan kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi jäämisestä. Peruskoulun päättäneelle luvataan koulutuspaikka.

Olisi esimerkiksi järkevää, että yrityksille olisi yksi selkeä paikka, josta ne saisivat tietoa ja apua työllistämisen byrokratiaan.” Maarit Korkala ja Petteri Halonen summaavat haastajatiimin työn tuloksia.

Kesätyösetelit jaossa

Kesätyösetelit 15–17-vuotiaille oululaisille nuorille jaetaan koulujen kautta viikolla 9. Viime vuonna kesätyöseteleitä haettiin ennätysmäärä, ja 3 645 nuorta sai itselleen muutaman viikon pestin. Kaupunki panostaa nuorten kesätyöllistymiseen myös tarjoamalla oululaisille yli 17-vuotiaille opiskelijoille paikkoja kesätyöharjoitteluun. Viime kesänä kaupungilla harjoitteli noin 1 000 nuorta. Haku käynnistyi 17.2. �

Kesätyösetelit:

www.ouka.fi/kesatyo Byströmin nuorten palvelut Hallituskatu 5 p. 050 599 2293 nappi@ouka.fi

s. 17


kaupunginkukkarolla

Terveysasemien muodonmuutos Terveysasemat muuttuvat tulevina vuosina hyvinvointikeskuksiksi ja -pisteiksi. Miten muutos näkyy oululaisten arjessa?

P

Kuva Teija Soini

alvelumalli 2020:n mukaan uuden Oulun 14 terveysasemaa muuttuvat hyvinvointikeskuksiksi ja -pisteiksi vuoteen 2020 mennessä. – Kiimingin hyvinvointikeskus sekä Yli-Iin ja Ylikiimingin hyvinvointipisteet aukeavat ensimmäisinä 1.3.2014. Lähdemme hakemaan palveluiden parantamista ja asukkaiden arjen sujuvuutta, Oulun kaupungin hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto kommentoi. Hyvinvointikeskuksissa terveydenhuolto ja sosiaalipalvelu toimivat yhteistyössä ja vastaavat ennaltaehkäisevästä työstä sekä sosiaali- ja terveysalan peruspalveluista. Suunnittelun lähtökohtana ovat keskukset, joiden tarkempia sijainteja ei ole vielä päätetty.

Viisi faktaa palvelumallista 2020 Uuden Oulun myötä palvelumalli muuttuu. Miten se näkyy kaupunkilaisille, apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo?

– Keskukset eivät ole keskenään samanlaisia, vaan muotoutuvat alueiden asukkaiden palvelutarpeiden mukaisesti, Oulun apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo korostaa. Peruspalveluja ja erikoisosaamista Hyvinvointikeskusten peruspalveluihin kuuluvat hoitajien ja lääkärien vastaanotot, neuvolapalvelut, laboratorionäytteenotto, fysio- ja puheterapia sekä erilaisia mielenterveys-, päihde- ja sosiaalityön palveluja. Kontinkankaan hyvinvointikeskuksesta löytyvät lisäksi erikoislääkärien vastaanotot, psykiatrian erikoissairaanhoidon ja perheasioiden palveluja, päihdepalveluita ja lääkinnällistä kuntoutusta. – Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen avaaminen vuoden 2015 alussa lienee lähivuosien suurin käytännön muutos, koska sinne muuttaa myös nykyinen keskustan terveysasema, hyvinvointijohtaja Ylitalo-Katajisto toteaa. Kaupungin ydinkeskustan alueella toimintaansa jatkaa Sepän terveysasema. Eräänä oululaisten arkea helpottavana asiana näkyvät aukioloajat, jotka toteutuvat osassa hyvinvoin-

1)

Miksi palvelumalli uudistuu?

2)

Mikä on uuden palvelumallin tavoitteena?

– Kuntarakenne muuttui uuden Oulun myötä tiiviistä laajaksi. Myös väestörakenne muuttui. Nyt Oulussa asuu paljon lapsia, nuoria ja ikääntyneitä. Taloudellisesti heikompana aikana myös sairastavuus ja työttömyys lisääntyvät. Koska kuntalaisille on tarjottava yhdenvertaiset palvelut, entisellä mallilla ei voitu jatkaa.

– Tavoitteena on tarjota kuntalaislähtöisiä palveluita fiksusti ja laadukkaasti tuotettuina ja taloudellisesti parhaalla tavalla monikanavaisen palveluverkon avulla.

s. 18

OULUN KAUPUNKILEHTI

3)

tikeskuksia klo 7–18. Suunnitelmien mukaan esimerkiksi Kontinkangas palvelisi klo 18 saakka. – Ja koska haemme palveluiden parantamista, miksei aukioloaika voisi olla jopa kahdeksaan? Ylitalo-Katajisto maalailee. Matalan kynnyksen palveluja Hyvinvointipisteet ovat matalan kynnyksen toimipisteitä, joista saa vastauksia arjen ongelmiin. Niissä alueen asukkaille tarjotaan esimerkiksi terveysneuvontaa, pieniä toimenpiteitä tai sähköisiä palveluja. Pisteiden sisällöt suunnitellaan asukkaiden tarpeiden mukaan. – Höyhtyän hyvinvointipisteen valmistelut on käynnistetty ja on tarkoitus, että siellä olisi tarjolla perustason neuvola- ja lääkäripalveluja, YlitaloKatajisto toteaa. Höyhtyälle on suunnitteilla myös asukastupatoimintaa ja seurakunnan palveluita. – Seuraavina ovat vuorossa Oulunsalon hyvinvointipisteen suunnittelu, keskustan terveysaseman muutto Kontinkankaalle sekä Haukiputaan hyvinvointikeskuksen hankeselvitykset, Salo listaa. Suun terveydenhuollon yksikön valmistuminen

Miten tavoitteisiin päästään?

– Tavoitteisiin päästään muuttamalla laitospainotteista palvelua avopalveluiden ja ennaltaehkäisevän työn suuntaan. Perinteisen vastaanoton lisäksi sähköinen asiointi ja puhelimitse tapahtuva yhteydenotto lisääntyvät ja liikkuva palvelu mahdollistuu. Korostamme myös kuntalaisnäkökulmaa eli kuntalaisten mielipiteet on otettu ilolla vastaan raadeissa ja otakantaa.fi-sivustolla. Kun niihin yhdistetään ammattilaisten kokemukseen ja näyttöön pohjautuva tieto, teemme asioita yhdessä.

4)

Millaisia haasteita palvelumallissa on?

– Palveluiden sisällöissä ja fyysisessä palveluverkostossa tapahtuvat muutokset tuovat haasteensa, kuten myös aito asiakaslähtöisyys ja henkilöstön toimintatapojen muuttaminen moniammatillisempaan suuntaan. Moniammatillisuus tuo toivottavasti myös säästöjä, koska nyt kymmenen prosenttia käyttäjistä muodostaa 80 prosenttia kustannuksista. Ryhmässä on paljon ikäihmisiä, lapsiperheitä ja vammaisia. Paljon palveluja tarvitseville on suunnitelmissa nimetä oma vastuutyöntekijä.

NRO1 - 2014


Oulu näyttää oululle Uuden Oulun ja uuden kaupunkistrategian myötä uudistettiin myös Oulun ilme.

U Aapistielle vuonna 2016 tarjoaa merkittävän parannuksen oululaisten hammashoitoon. Liikkuvan hammasbussin arvioidaan toimivan vuoden 2015 alusta. Sen pääkohderyhmänä ovat koulut. Palvelua ympäri vuorokauden Sähköiset palvelut ovat merkittävässä roolissa, ja palveluiden valikoimaa lisätään ja käytettävyyttä parannetaan. – Tällä hetkellä Omahoitoa käyttää yli jo 47 000 oululaista. Sen ehdottomia etuja ovat ympäri vuorokauden toimiva palvelu, Kirsti Ylitalo-Katajisto kiittelee. Muutokset vaativat aina myös luopumista ja molemmat johtajat toivovat muutosvalmiutta kaikilta – niin kuntalaisilta kuin henkilöstöltä ja johdoltakin. – Meidän kaikkien on ajateltava, että muutos on myös mahdollisuus, apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo korostaa. Titta Vilpa

Hyvinvointipisteet ovat matalan kynnyksen toimipisteitä, joiden sisällöt suunnitellaan asukkaiden tarpeiden mukaan."

Valinnan vapautta - valitse oma terveysasemasi. Lue lisää s. 14.

Brändityön taustalle heijastuvat kaupungin yhteiset arvot: rohkeus, reiluus ja vastuullisuus. – Brändikäsikirja on rohkea teko: harva kaupunki on vielä vienyt oman kaupunkinsa brändäyksen niin pitkälle kuin Oulussa on tehty ja mikä tärkeintä, kaupunkistrategiaa ja brändityötä on ollut mahdollisuus tehdä rinta rinnan, sanoo Valppu. Maria Öfverström

5)

Mikä palvelumallissa on parasta omasta näkökulmastanne?

Brändikäsikirja ja kaupunkistrategia verkossa: ouka.fi YouTube: Oulu – entistä ehompi, mutta sisältä sama kaveri

– Henkilökohtaisesti ajatellen parasta on helppokäyttöisten sähköisten palveluiden lisääntyminen. �

NRO1 - 2014

usi laajentunut Oulu toi muutospaineita myös Oulun olemukseen ja ilmeeseen. Kaupungin eri tahot tekivät töitä, pohtivat ja strategioivat viime vuoden syksyllä Oululle uudet tavoitteet, arvot ja vision. Oulu haluaa olla vuonna 2020 rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki. Jotta näihin tavoitteisiin päästään, Oulun kaupungin viestintä ja markkinointi työsti brändikäsikirjan, joka on napakka ohjeisto siitä, miltä Oulu näyttää ja kuulostaa. – Brändikäsikirjan tärkein viesti on se, että olemme kaikki Oulun brändin, kaupungin mielikuvan kohottajia ja eteenpäin viejiä, kertoo kaupunkimarkkinoinnin viestintäpäällikkö Sari Valppu. – Brändi on se tunne, jonka Oulu herättää ihmisten mielessä, sanoo myös kaupunginjohtaja käsikirjan johdannossa. Uusi yhtenäinen ilme tuo helpotusta kaupungin viestintään ja luo vähitellen myös säästöjä, kun esimerkiksi kirjekuoria voidaan painattaa yhdenmukaisesti koko kaupungin yksiköiden käyttöön. – Arvioimme, että saamme Oulu-konsernin kirjekuorien painatuskuluissa säästöjä vähintään 50 000 euroa vuodessa, joten pienistä summista ei edes ole kyse, Valppu tarkentaa. Uusi ilme näkyy oululaisille jo nyt Oulun kaupungin ilmoituksissa, Oulu10:n palvelupisteessä ja Museo- ja tiedekeskus Luupin ulkoasussa. Keväällä uusi ilme ajaa vastaan Oulun joukkoliikenteen linja-autojen ulkoasussa.

OULUN KAUPUNKILEHTI

s. 19


tehdäänyhdessä

Tervetuloa tupailtaan! Tupailtoihin kokoonnutaan saamaan tietoa ja tapaamaan ihmisiä.

T

ammikuisena tiistai-iltana Yli-Iin kirjaston palvelupisteen ulko-ovi käy tiuhaan tahtiin, kun joukko eri-ikäisiä ihmisiä saapuu Kumppanuuskeskuksen ja Oulu10-palvelupisteen järjestämään tupailtaan. Kahvi höyryää kupeissa ja kanelipullat tekevät kauppaansa, kun parikymmenpäinen joukko istahtaa kuulemaan lyhyitä esitelmiä liikunnasta, kuntoutuksesta, tuetuista lomista ja palvelupisteen toiminnasta. Yli 60 vuotta Yli-Iissä asunut Aulis Körkko on tullut paikalle muutaman sadan metrin päästä kotoaan: – Täällä Yli-Iissä ei ole paljon virikkeitä tai tapahtumia, joten tämmöiset tilaisuudet kiinnostavat kovasti, 85-vuotias Körkkö tuumaa.

Tietoa ja vertaistukea Kahvia kaadetaan lisää ja ihmiset kiittelevät Tupaillan järjestäjiä tapahtumasta. Idea syntyi, kun Kumppanuuskeskuksen järjestöjen ja liittojen vastaavat päättivät jalkautua ihmisten pariin. – Suurin osa kokoontumisistamme järjestetään Kumppanuuskeskuksessa Oulun ydinkeskustassa.

Kuvat Samuli Skantsi

Lukuisia palveluja Yli-Iin palvelupisteen vastaavalle Marja-Liisa Pakaselle satelee kysymyksiä Oulu10:n tarjoamista palveluista. Pakanen kertoo, että upouudessa palve-

lupisteessä voi muun muassa hoitaa sähköisiä palveluita OmaOulussa, ostaa lippuja kaupungin tilaisuuksiin, kopioida sekä varata videoneuvottelulaitteita ja kokoustiloja. – Tällä hetkellä suosituimmat palvelut ovat laskujenmaksu, teatteri- ja konserttilippujen osto sekä OuluCardin lataaminen, Pakanen kertoo Tulossa on myös valtiohallinnon palveluita. – Käyttäkää palveluita ja tulkaa rohkeasti pyytämään neuvontaa ja opastusta. Olen täällä ihan sitä varten jokaisena arkipäivänä, Marja-Liisa Pakanen kehottaa kuulijoita.

Kansalaisvaikuttaminen siirtyi digiaikaan

Tule mukaan yhteisötoimintaan: ouka.fi/yhteisotoiminta

Oulu tarjoaa useita eri kanavia kansalaisvaikuttamiseen. Mahdollisuuksia on tarkoitus entisestään lisätä.

D

igitaalisuuden ja varsinkin sosiaalisen median luomat mahdollisuudet ovat innostaneet ihmisiä ottamaan aktiivisesti kantaa. – Ajalle tyypillistä on, että ihmiset aktivoituvat toimimaan asioissa, jotka he kokevat tärkeiksi tietyissä elämäntilanteissa. Esimerkiksi Facebookissa syntyy yhden asian ryhmiä, jotka elävät aikansa ja hiipuvat sitten, toteaa tutkija Pauliina Lehtonen Tampereen yliopistosta. – Toinen esimerkki hyödyntää mobiiliteknologiaa: kun ihmiset huomaavat epäkohtia, he ottavat älypuhelimillaan niistä kuvia, joita julkaistaan sosiaalisessa mediassa tai jopa alueen valtamediassa. Digitaalisen paikkatiedon soveltaminen kansalaisosallistumiseen on vasta tulossa. – Ihmiset voivat merkitä karttoihin symbolein vaarallisia risteyksiä tai kaavasuunnitelmaan hyviä leikkikentän paikkoja. Tie-

to välittyy virkamiehille tehokkaammin kuin vaikkapa sähköpostilla.

Tee sähköinen aloite: www.aloiteoululle.fi Anna palautetta: ouka.fi/palaute

Yksin tai yhdessä Oulussa on tarjolla useita kanavia vaikuttamiseen, ja kanavia on tarkoitus entisestään lisätä. – Kaupunkilaiset tullaan ottamaan mukaan päätöksentekoon jo suunnitteluvaiheessa. Meillä on jo velvoitus kaupunkilaisten kuulemisesta, haluamme lisätä kuuntelemista ja vuoropuhelua, kertoo yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka. – Arjen asiantuntijat, eli ihmiset, joita vaikkapa tietty kaava koskee, saavat sanoa mielipiteensä jo kaavan valmisteluvaiheessa. Viimeistään ensi syksyksi on tarkoitus avata Oulun verkkopalvelussa ”viranhaltija-chat”. Siinä johtavat viranhaltijat ja asiantuntijat vastaavat 1–2 tunnin chatissa oman alansa kysymyksiin livenä. Samppa Haapio www.facebook.com/Oulu.Finland

s. 20

Vaikuta!

OULUN KAUPUNKILEHTI

Millaisia ovat tulevaisuuden palvelut?

Osallistu Oulun Raateihin Kevään Raadeissa puhutaan tulevaisuuden palveluista: millaisia ovat päiväkodit, koulut, nuorisotalot, kirjastot ja liikuntapaikat. Mukana keskustelemassa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen, sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä ja muita asiantuntijoita. Raadit kokoontuvat klo 18–20. 18.3. Jääli: Laivakankaan koulu, aularuokala, os. Laivakankaantie 10 19.3. Oulunsalo: kauppakeskus Kapteeni, ravintola-kahvila Priima, os. Karhuojantie 2 25.3. Kellon koulukeskus: ruokasali, os. Kylätie 6 26.3. Keskusta: Myllytullin koulun ruokasali, os. Kirkkokatu 1

Oulunkaupunki

Lisätietoa: ouka.fi > päätöksenteko ja hallinto

NRO1 - 2014


English page Osa kiinnostuneista pääsee sinne helposti, mutta esimerkiksi täältä Yli-Iistä matkaa tulee edestakaisin melkein 100 km, toteaa Riitta Vesikukka, Oulun läänin Lihastautiyhdistys ry:n puheenjohtaja ja eräs tilaisuuden puuhanaisista. Vesikukka kertoo tupaillassa perustietoja eri lihastautien diagnosoinnista, kuntoutuksesta, apuvälineistä ja palveluista sekä esittelee, millaista toimintaa yhdistys sekä Lihastautiliitto alueella järjestävät. Tupailtoja järjestetään tulevan kevään aikana ympäri uutta Oulua. Osallistujat kuulevat tilaisuuksissa yleisesittelyt paitsi Oulu10-palvelupisteen ja Oulun läänin Lihastautiyhdistys ry:n toiminnasta, myös Suomen Nivelyhdistys ry:n, Oulun seudun omaishoitajat ry:n sekä Kumppanuuskeskuksen toiminnasta ja saavat mahdollisuuden keskustella työntekijöiden kanssa. Titta Vilpa Ilmoittautuminen ja lisätietoja: info@kumppanuuskeskus.fi tai 050 348 4676.

Laatuaan ensimmäinen tupailta kiinnosti ylikiiminkiläisiä Vilma Tiriä (vas. kuva) ja Aulis Körkköä (oikea kuva toinen vasemmalta).

Just arrived in Oulu/Finland? Find information on life in Finland in several languages at www.infopankki.fi. The city of Oulu serves you in English at www.ouka.fi/english.

Welcome to Villa Victor Multicultural Centre! Villa Victor Multicultural Centre organizes activities for immigrants and Finns living in Oulu. Information desk Mon - Fri 9 a.m. – 3 p.m. Facebook Villa Victor Monikulttuurikeskus Multicultural Centre Asemakatu 5 www.ouka.fi

NRO1 - 2014

Dinosaurs are rolling in

T

Next summer, a piece of the Jurassic comes to life in Oulu.

he Oulu Museum of Art puts up a unique show next summer, presenting dinosaurs from the Natural History Museum in London. This will be the dinosaurs’ first visit outside of Great Britain. The exhibition consists of over fifty separate pieces, featuring authentic fossils from the Cretaceous and the Jurassic, as well as five mechanical full-scale dinosaur models. – Science centre Tietomaa is one of the organizing parties, which gives the exhibition a strong scientific basis. The visitors learn facts about

Get started with a business

dinosaurs for example through games and applications, says Jukka Pitkänen who is in charge of the exhibition. The actual Tietomaa facilities are too low for the taller dinosaurs, which is why the exhibition takes place in the Oulu Museum of Art. During the display, however, Tietomaa offers its own visitors a chance to dig up dinosaur bones from sand and watch movies related to the topic on a giant screen. While the journey from the Jurassic to modern days has been long, the trip from London to Oulu is not simple for the dinosaurs either. The big reptiles hit the road – or in some cases board

Exhibition: Age of the Dinosaur Location: Oulu Museum of Art, Kasarmintie 9 Opening hours: May 2nd through August 31st, open every day (except June 21st) from 10 a.m. to 8 p.m. Ticket prices and more information: www.tietomaa.fi/dino

Get things done at Oulu10 Need help? Oulu10 is likely to know where to find it. They also sell tickets to different services offered by the city, and you can conveniently pay your city bills or stop by for guidance at Oulu10. Oulu10 also operates in Oulunsalo, Haukipudas, Kiiminki, Yli-Ii and Ylikiiminki. Service is available in different languages.

Time to release your inner entrepreneur? Take a look at www.businessoulu.com for a business planning guide, financing options and other important information, or set up a meeting with a personal advisor. Counselling is available in English for start-ups and business acceleration.

Emphasis on supplementary construction Old meets new in the city’s current planning and construction projects. New apartments rise high in the tower buildings downtown. Construction projects in the immediate city centre include wide-spread plans that involve a whole block. Thanks to changes in the planning, those block plans now allow room for tall residential buildings within the commercial blocks. Architect Uki Lahtinen says that it makes sense to increase the population living in the downtown area because residents are what make the city centre lively during all seasons and at all hours of the day. – The city has spread out a lot since the wars, which is one of the main reasons for the low service level of public transportation in Oulu.

their ships – in London on March 23rd. – Fossils are very valuable, so they will be delivered here by specialty couriers. The delivery routes are secret information, and every truck is protected by its own security guard. Museums are very particular about their fossils, Pitkänen remarks.

We want more sustainable traffic and a functional public transportation system, and that requires a lot of new residents, also around the key pick-up areas, explains architect Mika Uolamo. Isokatu for pedestrians Head of Planning Tapio Siikaluoma says that the work related to isolating Isokatu for pedestrians will begin during this year with preparing the infrastructure between Saaristonkatu and Pakkahuoneenkatu. The final surface for the new walking street will be completed by late autumn, 2015.

OULUN KAUPUNKILEHTI

Opening hours Oulu: Mon-Fri 8 a.m. to 4 p.m. Other locations: Mon-Fri 8.30 a.m. to 4 p.m. Phone: 08 558 558 00 Email: oulu10@ouka.fi Facebook: Oulu10-palvelupiste Twitter: @Oulunkaupunki

Freedom of choice Starting in 2014, it is possible to change the location of one’s primary health care centre, even to outside of the municipality. Switching has been possible within Oulu since 2011. Finnish speakers can change their primary healthcare centre by filling out a form at www. ouka.fi/valinnanvapaus. English speakers should contact the Oulu10 information desk. A few facts about changing your healthcare centre: • Your primary healthcare centre will not move automatically when you move. • For minors, the change must be done by their guardian. • If you temporarily re-locate in Finland, for example due to work, studies, or vacation, you can use the basic healthcare services included in your healthcare plan at the temporary location. The healthcare centre in charge of your care will not change. Report your need of healthcare services to the temporary location no less than three weeks prior to you visit. More information www.ouka.fi/oulu/english. Oulu10 Torikatu 10 p. 08 558 558 000 oulu10@ouka.fi

s. 21


turistinakotikaupungissa

Kuvat Juuso Haarala

Lähde matkalle kotikaupunkiisi. Oppaanasi toimii kuvataiteilija, sarjakuvapiirtäjä ja kulttuurin sekatyöläinen Jyrki Mäki.

Puolivälinkankaalta tarinoiden Martinniemeen

Puolivälinkankaan vesitornia reunustava Odessanpuisto on Mäen muistojen metsää. Tätä Oulun ystävyyskaupungin mukaan nimettyä, miltei luonnontilaista puistoa ei hänen mukaansa tunne moni paikallinenkaan. < Rannaton horisontti on vangitseva näky ja ”Maakisen Martinniemen pääesiintyjiä”.

Ukkolanranta Martinniemessä, Linnansaari ja Odessanpuisto. Ne ovat paikkoja, joihin Jyrki Mäki toistuvasti palaa – sekä konkreettisesti että mielessään.

H

aukiputaan Martinniemestä on muodostunut Mäelle monella tavalla merkittävä miljöö. Kun hän ja hänen vaimonsa muuttivat kylään kymmenen vuotta sitten, he yllättyivät iloisesti. – Tämä on mukavalla tavalla yhteisöllinen paikka, johon tunsi olevansa tervetullut. Vastaantulijat tervehtivät, ja monilla oli seudusta jokin tarina kerrottavanaan, Mäki kuvailee.

Keskustassa mieluista seutua on Linnansaari. Keskustassa Mäellä on myös työhuone, jossa hän on vasta viimeistellyt toisen sarjakuvakirjansa Kiskoja.

Sukellus paikallisidentiteettiin Oulun kulttuuriympäristöohjelma syntyi yhteistyönä. Yli kaksisataasivuinen teos on laaja katsaus uuden kunnan merkittäviin paikkoihin.

O

ulu on täynnä lukuisia ihastuttavia paikkoja. Viiden kunnan kuntaliitoksen myötä moni kaupunkilainen ei ole edes hoksannut, mitä kaikkea uusi Oulu kätkee sisäänsä. Siksi yleiskaavan perusselvitykseksi tehty Oulun Kulttuuriympäristöohjelma on mielenkiintoista tutustuttavaa kelle tahansa asuinympäristöstään kiinnostuneelle. – Kulttuuriympäristö on kaikkea sitä, mikä on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt. Se on omalei-

s. 22

OULUN KAUPUNKILEHTI

maista yhteistä perintöämme. Toisin kuin monesti luullaan, siihen ei kuulu puhdas luonnonympäristö, projektiarkkitehti Riitta Kosonen kertoo. – Kun alueella tehtiin monikuntaliitos, oli tärkeää kerätä yhteen kaikki se tieto, mitä ympäristöstä on. Halusimme samalla tarjota asukkaille mahdollisuuksia kertoa ajatuksiaan ja huoliaan päättäjille, sanoo yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen. Ohjelma syntyi vuorovaikutuksessa asukkaiden, koululaisten ja paikallisten asiantuntijoiden kanssa. Se on yhdistelmä kovaa faktaa sekä asukkaille

merkityksellisten paikkojen esittelyä. Ohjelman laatiminen oli tekijöilleen mielenkiintoinen mahdollisuus tutustua laajaan kunta-alueeseen. Ohjelmasta löytyykin eri alojen asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita, joissa kerrotaan lukijalle arvokasta uutta tietoa muun muassa modernista rakennusperinteestä, keskustan kehittymisestä sekä maiseman arvottamisesta. Oulu suhteessa muuhun maahan Kulttuuriympäristöohjelma on sijalla 45 oululaista osaamista esittelevässä 100 tekoa -hankkeessa. Ohjelmaa voidaan hyödyntää osana paikallishistorian opetusta, matkailumarkkinointia sekä päätöksentekoa. – Ohjelma on saanut positiivista palautetta niin päättäjiltä kuin kuntalaisilta. Sitä on jaettu lautakunnille ja nyt

NRO1 - 2014


kolumni

Brändituskaa Oulun uudesta brändista syntyi odotetusti jonkin

Kurtinhaudan rantametsää kiertävä polku kartoittaa alueen luontoa ja historiaa sekä kertoo sinne kiinnittyvästä kulttuurista. Polun varrelta löytyy katkelmia niin Joni Skiftesvikin teoksista kuin Jukka Takalon laulujen sanoituksistakin.

Polulla kulkijaa katselevat myös Mäen "Pölökkypäät", jotka saavat rauhassaan rapistua osaksi maisemaa.

Hänen mukaansa asukkaat tuntuvat olevan hyvällä tavalla ylpeitä perinteikkään puuteollisuusalueen omaleimaisesta historiasta: – Kylässä oli aikoinaan vilkas ja varsin kansainvälinen satama, minkä uskon näkyvän sen avoimuudessa edelleen. Vain hetken matkan päässä kotoa sijaitseva Ukkolanranta on Mäelle läheinen. Siellä järjestetään ensi kesänä jo kuudes Maakinen Martinniemi -piknik, jonka työryhmään hän kuuluu. – Se on ilmainen ja melko isoksi kasvanut monitaidetapahtuma, joka osaltaan kunnioittaa alueen kulttuurisesti rikasta menneisyyttä. Viime kesänä piknikin yhteydessä avattiin Kurtinhaudan luonto- ja kulttuuripolku, jonka toteuttamisessa Mäki oli mukana. Ranta on myös osa arkea. Sinne on helppo poiketa lenkille, marjaan tai makkaranpaistoon, ja sinne Mäki vie mielellään myös etelän vieraat. Toinen kesäinen kohde, jossa hän

usein pistäytyy niin yksin kuin seurassakin, on Linnansaari ja sen Tähtitornin kahvila. – Se on miellyttävän ajaton ympäristö – ja keskustan paikaksi siitä poikkeuksellinen, että siihen näkee meren. Miehen lapsuuden- ja nuoruudenmaisemat ovat Puolivälinkankaalla. Etenkin vesitornin ympäristöön ja viereiseen Odessanpuistoon sijoittuvat monet muistot. – Puiston pururataa tuli poikasena kierrettyä niin paljon, että jokainen mutka on tuttu varmaan vieläkin, ja vesitornissa vierailtiin paitsi luvalla myös luvatta. Saman tornin seinustalla turhautunut teini-ikäinen päätti, että tänne hän ei jää, hän lähtee Casablancaan. Sinne Mäki myös meni. Matka alkoi liftaamalla Roomaan, mutta johti sitten takaisinkin. – Oululainenhan minä olen, hän sanoo: – Kun yritin muuttaa pois, niin kaupunki muutti perässä. Maaria Rousu

se on käytössä siellä, missä päätöksiä tehdään. Muun muassa julkisiin rakennuksiin kohdistuu paineita ja ohjelma auttaa arvioimaan, mitkä kohteet ovat sellaisia, jotka pitää säilyttää ja mitkä ovat sellaisia, jotka voi kenties korvata, Paajanen toteaa. Ohjelma ja sen tekoprosessi ovatkin osaltaan vaikuttaneet siihen, että Oulussa tehdään laajemmin rakennushistoriaselvityksiä ja inventointeja myös moderneista kohteista, kuten Kontinkankaan alueesta ja Oulun yliopistollisen sairaalan ja Oulun lääketieteellisen tiedekunnan rakennuksista. Selvitykset vaaditaan asemakaavan valmisteluun tai rakennus- tai purkuluvan myöntämiseen. Asemakaavalla tai yleiskaavalla yksittäinen rakennus tai laajempi alue voidaan suojella. – Jo ohjelman tekovaiheessa oli sel-

Ohjelma auttaa arvioimaan, mitkä kohteet ovat sellaisia, jotka pitää säilyttää ja mitkä ovat sellaisia, jotka voi kenties korvata."

NRO1 - 2014

ksi Seuraava gin n u kotikaup Mäki i rk Jy turistiksi ulu haastaa O sti li iu v n ia n Sinfo ” u ll Jari ”Ja n. e is la a Suom

vää, että tätä käytetään osana Oulun juhlavuotta. Maankäyttösuunnittelussa se auttaa hahmottamaan laajemman kontekstin, Oulun verrattuna muuhun maahan. Ohjelmasta tehty julistenäyttely on ollut esillä muun muassa Kiimingin kirjastossa ja toukokuussa se tulee osaksi pääkirjastolla pidettävää isompaa näyttelyä, Kosonen jatkaa. Saara Kärki

OULUN KAUPUNKILEHTI

verran keskustelua. Enemmän taidettiin olla sitä mieltä, ettei ole tehty oikein tai ei olisi pitänyt tehdä mitään kuin että nyt meni nappiin. Keskustelun ilmapiiri ei varsinaisesti yllättänyt: sellaista kuntaa ei ole vielä muodostettukaan missä julkisuudenhallintakeinot eivät nostattaisi kovasti suuria tunteita. Yleensä kiihkeyteen ei tarvita enempää kuin uusi logo tai entisen kirjainrivin parantelu. Nyt uusittiin kerralla enemmän, myös äänensävy ja puheenohjailu. Verrattuna moneen muuhun kuntaan Oulun veto oli perusteellisempi. Ehkä pyrittiin myös jonkinlaiseen erottautumiseen muista kuntabrändeistä: poikkeuksellisesti kartettiin vanhoja fraaseja ja tarjottiin puhumisen vaihtoehtoja. Nykymaailmassa on mahdotonta kuvitella Oulua tai mitään muutakaan itseensä uskovaa, maailmalla esittäytyvää julkisyhteisöä ilman minkäänlaista maineenhallinnan strategiaa. Nopea muutos verrattuna edelliseen myös viestii reagointikyvystä ja muutostarpeen tunnustamisesta. On onnellista, että kokonaisuus ei sisällä valmiita tekosloganeita, vaikka ohjailevaa hissipuhetta tarjoaakin. Reaktioissa on aina kyse enemmästä kuin ulkomuodosta. Ne eivät oikeasti ja pohjimmiltaan liity väreihin, fontteihin, asioiden esittämisen visuaalisuuteen kuten logon hienosäätämiseen. Keittiöpsykologi tietää mistä reaktiot kertovat: siitä että ollaan elossa ja kiinnostuneita ja että tykätään kotikaupungista. Halutaan vaikuttaa ja olla osallisia oululaisia. Reagointi on tervettä. Yksimielisyyden aika on ohi eikä mielenloiskeita voi demokratiassa hallita kuten brändin äänensävyä. Terve yhteisökin sietääkin tietyn määrän itseensä kohdistuvaa kritiikkiä. Mutta jaksaahan keskustelun intensiivisyys yleensä näissä asioissa aina ihmetyttää: brändin käytännön ulottuvuudet suhteessa kuntalaisten arkeen ovat kuitenkin aika pienet. Puheen keskiössä on niin usein raha: mihin se meni ja mitä kaikkea muuta hyvää ja hyödyllistä sillä olisikaan saatu. Joukossamme kulkee heitäkin, jotka eivät ole kuulleet mitään Oulun uudesta äänensävystä. Miten olisi sitten pitänyt toimia? Jos oululainen, tai jopa joku täysin ulkopuolinen, olisi saanut tehdä tämän, mitä olisi syntynyt? Mitä hän olisi nähnyt? Mitkä olisivat olleet korostukset, mitkä värit ja äänensävyt? Ainakin siinä olisi mainittu oululaisten kotiseuturakkaus. Äänensävy olisi ollut murteellinen ja taustalla olisivat soineet raskaat, tosin kuvitteelliset, sähkökitarat. Väreinä olisi silloinkin ollut sinistä ja valkoista, siis jotain kylmää ja pohjoistuulista sekä merellistä. Kaikilla brändikriitikoilla ei ole esittää vaihtoehtoja, mutta toisinajattelijoilla onneksi on. Heitäkin voi kuulla. Vai olisiko sittenkin pitänyt järjestää kansanäänestys? Ja entäpä sitten, jos kukaan ei olisi reagoinut mitenkään? Sekin kannattaa muistaa, että tällä kertaa rahat jäivät Ouluun.

Terve yhteisö sietääkin tietyn määrän itseensä kohdistuvaa kritiikkiä."

Nimim. Valkoinen paperi Kuulostee ja kommentoi oululaisia ilmiöitä.

s. 23


PETRI KAUPPINEN Tanssitaiteilija, 41 Kotoisin Oulunsalosta Tanssinopettaja (1995, Oulu) Koreografi (1997, Lontoo) Tanssin maisteri (2002, Kalifornia)

Tanssijan

rajaton Oulu

Kun tanssitaiteilija Petri Kauppinen palasi vuosituhannen alussa maailmalta Suomeen, hän halusi asettua juuri Ouluun.

S

Kuva Juha Kinnunen

e oli minulta ja samalla alalla työskentelevältä vaimoltani myös ihan kulttuuripoliittinen teko. Valinta oli luonteva jo siksi, että Oulu on monella tavalla suomalaisen tanssin keskiössä. Kauppisen mukaan täällä on paitsi koulutusta ja toimintaa myös runsasta yhteistyötä yli lajirajojen. – Sijainti aiheuttaa kuitenkin sen, että täytyy katsoa myös muualle. Se on automaattisesti avartavaa ja pitää aktiivisena. Valtakunnan rajatkaan eivät ole este, sillä tanssi on sanatonta ja siksi lajina luontevasti globaali. Tällä hetkellä Kauppinen työskentelee suurten projektien parissa Oulun lisäksi Jyväskylässä ja Lahdessa. Hän kokee toiminnan helpoimmaksi ja avoimimmaksi Oulussa. – Totta kai omalla taustalla on tässä kohdassa merkitystä, mutta kyllä Ouluun suhtaudutaan yleisestikin poikkeuksellisen positiivisesti.

s. 24

– Toimivien kaupunkien paras piirre on se, että niissä ihmiset kohtaavat koosta huolimatta. Tämän mahdollistavat jotkin kulttuurin ja asenneilmaston erityispiirteet. Toisissa kaupungeissa se jokin vain on, ja Oululla se on, Kauppinen summaa.

Kauppinen on huomannut, että nuorten asenteessa muutos jo näkyy. He oivaltavat oman kulttuurin merkityksen ja arvon. Miehelle itselleen eri-ikäisten ihmisten parissa työskenteleminen on valtava rikkaus. – Oulussa on paljon heitä, jotka vasta suoristelevat siipiään. Puolestani haluan olla tarjoamassa nuorille sellaisia kokemuksia ja mahdollisuuksia, että he haluaisivat palata tänne vaikka kävisivätkin poissa.

Reteesti ja rinta rottingilla Sijainti ja koko tekevät Oulusta ja koko Suomesta väistämättä vähän erityisen, samoin kuin se, että kaupunkikulttuuri on täällä suhteellisen nuorta. Kauppisen mukaan meillä alkaa jo olla rohkeutta korostaa tätä omaleimaisuutta ja kääntää se voimavaraksi, mutta sitä voisi olla rutkasti enemmänkin. – Aitoudella pääsee paljon matkimista pidemmälle. Omastaan pitää vain osata olla ylpeä: se tarkoittaa sitä, ettei mietitä, onko se rössypottu nyt mistään kotoisin, vaan päätetään, että on ja mietitään, miten me sen muillekin kertoisimme.

� Älykäs on Oululle osuva määrite – ja käsite, jonka laajuutta voisi tuoda enemmän esiin. Tanssijan on helppo tunnistaa ja tunnustaa kehon ja liikkeen äly, mutta näillä asioilla on merkitystä yleisemminkin. Maailmalla hyödynnetään jo koreografien osaamista esimerkiksi osana arkkitehtuuria tai tila- ja tapahtumasuunnittelua. Tässä innovaatioiden Oulu voisi hyvin toimia kotimaisena keulakuvana.

Positiivinen pohjoinen hysteria Oululaista tanssia Kauppinen pitää erityisen oivallisena keitoksena nuoruutta, positiivista pikkukaupunkilaisuutta ja ennakkoluulotonta hulluutta. Hyvä esimerkki sellaisesta oululaisesta tekemisestä, joka uskoo

� Maailmalla Oulua voisi vastata Montreal. Sekin on ilmapiiriltään monella tavalla avoin kaupunki, jossa ihmiset oikeasti kohtaavat. Ja sielläkin tuulee aina!

OULUN KAUPUNKILEHTI

heittäytymiseen ja omaan kulttuuriperinteeseen, on FolkJam. – Se on suomalaiseen tanssiin ja musiikkiin pohjautuva tanssiliikuntamuoto, jota olemme Oamkissa vieneet eteenpäin pedagogisen tutkimuksen kautta, ilman miljoonabudjetteja. Menestystä toi viime vuonna myös kotikaupungin taukoliikuntakilpailu, jossa tiimin Taukojamitidea palkittiin videototeutuksella. – FolkJam on edellyttänyt sitä, ettei sanota epäuskoisesti ei, vaan sanotaan innostuneesti miksei. Siinä kulminoituu uskallus mennä ja tehdä ilman liikoja analysointeja tai takeita onnistumisesta. Tällainen tähyävä ja rohkea asenne on taiteessa ja sen viennissä tärkeää – ja Kauppisen mukaan leimallista paitsi Oululle myös yleensä merenrantakaupungeille: – Meri on rajaton ja arvaamaton. Samalla se on mahdollisuus. Oikeilla välineillä tuosta rannasta pääsee minne asti vain. Ja mikä parasta, sitä pitkin voi myös palata. Maaria Rousu

� Oulu on koti. Levon ja rauhoittumisen paikka, jossa on hyvä elää. Konkreettisesti koti on Pikisaaressa, joka on yhtä aikaa lämmin, hiljainen ja vitaali: samanhenkisten asukkaiden saari keskellä kaupunkia.

NRO1 - 2014

Oulun kaupunkilehti 1 2014  

Oulun kaupungin kaupunkilehti 1 / 2014.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you