Page 1

OULUN KAUPUNGIN LEHTI OULULAISILLE 1/2015

i t s o p u l Ou s. 22

Äänentoiston ammattilainen Ismo Oikarinen:

"Fiilistelen luonnossa"

s. 4–7

Kaavoituskatsaus:

Oulu varautuu kasvuun

Kurkistus teatterin puvustamoon s. 9

Viheralueverkosto VILMO s. 5 ○ Karjasillan koulun alue kehittyy s. 6 ○ Keskusta laajenee Raksilaan s. 7 ○ Taideneuvolassa tanssitaan s. 10 ○ Huolla omakotitaloasi s. 14 ○ OMJ 25 vuotta s. 16 ○ Asumisneuvoja estäisi häädöt s. 18 ○ English page p. 21 ○ Katutaidetta s. 22 ○ Komiikan kaupunki s. 24


Kuvat Samuli Skantsi, Kati Valjus, Kirsi Tapani, Arkkitehtitoimisto Laatio Oy

Lue lehti verkossa: www.ouka.fi/ oulu-posti

Oulu-posti on Oulun kaupungin julkaisema lehti kaikille oululaisille. Lehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa, ja se kertoo Oulun kaupungin palveluista, toiminnasta, tapahtumista ja ilmiöistä. ♥ Anna palautetta lehdestä: www.ouka.fi/oulu-posti ♥ Jaetaan jokaiseen talouteen Oulussa.

ja 6 Hietasaari Karjasillan

Kaavoituskatsaus 2015

4–7

9

Kauhuromantiikkaa teatterilla

13

Mitataan korvatulehdukset kotona

Seikkailijat Valveelle

Kaavalla kasvunvaraa

M

iltä Oulu näyttää vuonna 2050? Tätä me kaavoittajat olemme uuden Oulun yleiskaavan myötä innostaneet oululaisia miettimään. Omaa tulevaisuuttani pystyn arvioimaan, mutta entä seitsemänvuotias tyttäreni – millainen paikka Oulu on hänen lapsilleen ja lapsenlapsilleen? Kun tulevaisuuden kehityskulkua on vaikea ennustaa, on tärkeä pohtia vaihtoehtoja. Oulun yleiskaavan pohjaksi tarkasteltiin kolmea kehityspolkua vireästä taantuvaan. Lähtökohdaksi valittiin varautuminen kasvuun. Oulussa eletään urbaania arkea 2050: uudistuneessa keskustassa palvelut ovat tarjolla vuorokauden ympäri, ratikalla hurauttaa nopeasti aluekeskuksiin, Kemintien kaupunkibulevardi tarjoaa monenlaisia asumismahdollisuuksia ja Linnanmaan kampus on vireä oppilaitoskeskittymä. Maaseudulla eletään uusien teollisuudenalojen ja sähköisten palvelujen myötä ekotehokasta arkea. Rakennusperintöä ja modernin arkkitehtuurin helmiä, kuten Oulun pääkirjastoa, arvostetaan. Ympäristö muuttuu kuitenkin nopeammin kuin ihminen, tulevaisuudessakin rakastamme tarinoita, eikä kirja katoa. Paula Paajanen yleiskaavapäällikkö

kortteli

7

Katse keskustasta Raksilaan

8 10 Harrastaja kiittää

Kaupungilta apua

kotitalosi huoltoon

14

11

Liikuntakolumni

12

Aino neuvoo

15

Waltti käyttöön

16

MEILLÄ OSATAAN:

OMJ juhlii ja turvallinen ASMO-laturi

Tehdään yhdessä

English page

21

20

22

Turistina kotikaupungissa:

Äänimies löytää Oulusta hiljaisuutta

Kolumni kaupunkihaaveista

22–23

Pohjoisen tekijä

24

Oulu-posti 1/2015, lehti kaikille oululaisille • Julkaisija: Oulun kaupunki • Päätoimittaja: Sirkka Keränen, sirkka.keranen@ouka.fi • Toimitussihteeri: Sari Valppu, sari.valppu@ ouka.fi • Toimituskunta: Lea Ansamaa, Satu Fränti, Martti Holma, Sirpa Laitala, Terttu Mikkola, Hanna Sankala-Sivula, Marjatta Savolainen, Riikka-Tiina Sipilä, Satu Tähtinen, Anne-Maria Vesa ja Eila Vähäkuopus. • Toimitus ja ulkoasu: Otavamedia Asiakasviestintä • Julkinen tiedote jokaiseen oululaiseen talouteen. • Painosmäärä: 104 854 kpl Paino: Erweko Oy, Oulu • Lehti ilmestyy sähköisenä näköislehtenä osoitteessa www.ouka.fi. • Numero 2/2015 jaetaan viikolla 13. • Kannen kuva: Juuso Haarala • Kuvassa: Ismo Oikarinen

s. 2

OULU-POSTI

NRO1 - 2015


OULUnyt

TOIMITUSLEE SUOSITTE musiikki:

Terveyspalveluita tarvitessasi

OULU SINFONIA - MOZARTIN OOPPERAT 70 MINUUTISSA BY MINNA LINDGREN, 26.2. KLO 19

Käytä valinnanvapauttasi

teatteri:

TEATTERIKUOPPA – JO VAIN, HERRA MINISTERI, ENSI-ILTA 28.2. KLO 19.

Oululainen! Tiesithän, että sinun on mahdollista valita itse oma terveysasemasi tai hyvinvointikeskuksesi?

kirjallisuus:

PÄÄKIRJASTO – POHJOISTA KIRJALLISUUTTA -SARJAN TEEMANA LAPIN SOTA. OSALLISTU MYÖS LUKUPIIREIHIN!

OULULAISET voivat valita itse oman hyvinvointikeskuksensa tai terveysasemansa. Vaihtamisesta tehdään kirjallinen ilmoitus joko internetissä tai paperilomakkeella. Vaihdon voi tehdä kerran vuodessa tai muutettaessa Oulun sisällä. – Oulun sisällä muuttaessa hyvinvointikeskus tai terveysasema ei vaihdu automaattisesti, vaan vaihdosta pitää tehdä ilmoitus, muistuttaa suunnittelija Kirsi Paasovaara.

Muutithan jo Oulun kaupungilta tulevat laskut e-laskuiksi? Se kannattaa tehdä heti omassa verkkopankissasi! E-LASKUSOPIMUS on kätevä, helppo, vaivaton ja luontoystävällinen. Ei tuplasuorituksia, ei maksamista virheellisillä viitetiedoilla eikä väärillä summilla. Muun muassa nämä Oulun kaupungin laskut voit saada e-laskuina: päivähoito, ter-

Hyvinvointikeskukset korvaavat terveysasemat Oulussa ollaan siirtymässä hyvinvointikeskusmalliin. Ensimmäinen hyvinvointikeskus on avattu viime vuonna Kiimingissä, ja Kontinkankaan hyvinvointikeskus avautui tammikuussa. Keskustan terveysaseman asiakkaat siirtyivät Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen palveluiden piiriin automaattisesti. – Jos siirto sopii, ei asiakkaan tarvitse tehdä mitään. Jos haluaa käyttää jonkun toisen terveysaseman tai hyvinvointikeskuksen palveluita, voi tehdä vaihdon.

Lisätietoja: oulu10@ouka.fi, p. 08 558 55800

Akuuttivastaanotto aloitti OULUN KAUPUNGIN terveysasemilla ja hyvinvointikeskuksissa aloitettiin 12.1. akuuttivastaanotto. Akuuttivastaanotolle voi tulla ilman ajanvarausta tai soittoa, ja hoitajat ottavat potilaat vastaan tulojärjestyksessä vuoronumeron mukaisesti. Tarvittaessa konsultoidaan lääkäriä. Akuuttivastaanotolle voi tulla erilaisissa terveysongelmissa, kuten pitkittyneessä flunssassa, silmätulehdusoireissa, korvakivussa, selkäkivussa, ihottumissa tai pienten tapaturmien vuoksi. Akuuttivastaanotto on auki maanantaista torstaihin klo 8–16 ja perjantaisin 8–15. Terveysasemat palvelevat entiseen tapaan myös kiireettömiä ajanvarausasiakkaita.

Keskustan terveysaseman asiakkaat siirtyivät Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen palveluiden piiriin automaattisesti. Ilmoituksen voi tehdä osoitteessa www.ouka.fi/ valinnanvapaus. Kuntalaiset voivat käydä tarkistamassa oman terveysasemansa tai hyvinvointikeskuksensa osoitteessa www.oulunomahoito.fi. Samppa Haapio

www.ouka.fi/akuutti

Liput bussiin ja kulttuuriin Oulu10:stä OULUN JOUKKOLIIKENTEEN LIPUT tulivat myyntiin Oulu10:n keskustan palvelupisteeseen (Torikatu 10) heinäkuussa. Palvelustamme saat muun muassa tasataksa-alueen kausi- ja sarjaliput, km-pohjaiset sarjaliput, lisälataukset, kadonneiden korttien tiedustelun. Katso koko palvelurepertuaarimme osoitteesta: www.oulunjoukkoliikenne.fi/lippujen-ostaminen.

veyskeskus, hammashoito, kotipalvelu, vesi, maanvuokra ja venepaikat.

Samalla käynnillä ostat vaivattomasti myös liput Oulun kaupunginteatterin näytöksiin ja Oulu Sinfonian esityksiin. Teatterin ja Sinfonian lippuja on myynnissä kaikissa Oulu10:n palvelupisteissä. Emme veloita lipuista palvelumaksua! Esitysten kalenterit osoitteissa teatteri.ouka.fi ja www.oulusinfonia.fi.

Muistathan, että Oulu10:n löydät myös Facebookista ja että palvelemme verkossa arkisin myös chat-palvelun kautta ma–pe klo 13–16.

ma–pe 8–16 yhteispalvelupisteet ma–pe 8.30–16 p. 08 558 558 00

Kortti käy jätekeskukseen Ruskon jätekeskuksessa voi maksaa vain kortilla 1.2.2015 alkaen. KOLIKOILLA JA SETELEILLÄ ei enää voi maksaa Ruskon jätekeskuksessa. Helmikuun 1. päivästä lähtien Ruskon jätekeskuksen kassat pyytävät maksamaan jätemaksut pankki- tai luottokortilla. Käteisen rahan käsittelystä luovutaan käteiskassan säilyttämiseen liittyvien turvallisuussyiden vuoksi. Maksut hoituvat näppärästi yleisimmin käytössä olevilla debit- ja creditkorteilla, joita ovat muun muassa Mastercard, Visa ja Visa Electron. Minäpä otan viikonloppuisin vähän isomman muovin palasen kainalooni ja suuntaan kohti Ruskotunturin pulkkamäkeä! Lisätietoja maksutavan muutoksesta voi kysyä Oulun Jätehuollon työnjohtaja Mika Inkalalta, p. 044 703 3965.

Oiva Roina oulu10@ouka.fi NRO1 - 2015

Oulu10-palvelupiste OULU-POSTI

Oulunkaupunki s. 3


kaavoituskatsaus

Kuva Oulun kaupunki Tekstit yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, yleiskaavoitus

KAAVOITUSKATSAUS kertoo asukkaille heidän ympäristössään tapahtuvien suunnitelmien sisällöstä, aikatauluista ja vaikutusmahdollisuuksista. Kaavoituskatsaus julkaistaan vuosittain. Lisätietoa kaavoituksesta löytyy ouka.fi:stä ja Karttatieltä. Oulussa yleis- ja asemakaavat valmistelee yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut.

Kaavajärjestelmä ja suunnittelutasot

M

aankäyttö- ja rakennuslaki määrittelee alueidenkäytön suunnittelun kaavajärjestelmän, suunnitteluprosessin sekä osallistumismahdollisuudet kaavoja valmisteltaessa. Kaikilla kaavoilla on samanlainen kaavaprosessi. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat kaikkea alueidenkäytön suunnittelua. Maakuntakaavan laatii ja hyväksyy maakuntaliitto ja vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaava ohjaa yleiskaavan laatimista.

Yleiskaavoitus toteuttaa kaupunkistrategiaa ja ohjaa yleispiirteisesti asemakaavojen laatimista ja muuta tarkempaa suunnittelua. Maankäytön toteuttamisohjelma määrittelee alueiden toteuttamisjärjestyksen ja sitä kautta asemakaavojen suunnitteluaikataulua ja investointitarpeita. Yleis- ja asemakaavat valmistelee Oulussa yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut ja hyväksyy Oulun kaupunginvaltuusto. �

Arvokas alue Oulussa: Merikoskenkatu.

Yleiskaavalla elinvoimaa kestävästi Kaupunkimme tärkein yleiskaavatyö on Uuden Oulun yleiskaava.

U

uden Oulun yleiskaava on tullut vireille vuonna 2011. Vuoden 2015 aikana yleiskaavaehdotus tulee nähtäville ja kaava valmistuu hyväksymiskäsittelyyn. Uuden Oulun yleiskaavalla ohjataan koko kunnan alueen maankäyttöä aina vuoteen 2050 saakka lähiperspektiivin ollessa vuodessa 2030. Yleiskaavan tavoitteet on hyväksytty kaupunginhallituksessa 8.10.2012. Tavoitteiden mukainen elinvoimainen ja vahva Oulu muodostuu muun muassa eheytyvästä yhdyskuntarakenteesta, monipuolisesta elinkeinorakenteesta, monimuotoisista asumisvaihtoehdoista, ympäristöarvojen hyödyntämisestä, virkistyksen ja matkailun kehittämisestä sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen aseman merkittävästä parantamisesta. Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä keväällä 2014, jolloin siitä saatiin yhteensä 35 pyydettyä lausuntoa ja 73 mielipidettä. Palaute koski muun muassa liikennettä, kauppaa, virkistystä, kulttuurihistoriallisia arvoja, luontoarvoja, maa- ja metsätalouselinkeinoja sekä rakentamista. Vastineet on hyväksytty Oulun kaupunginhallituksessa ja lähetetty palautteen jättäjille. Yleiskaavalla sovitetaan yhteen erilaiset maankäytön tarpeet toimi-

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaa uudistetaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnos tulossa nähtäville

M

aakuntakaava on kuntien kaavoitusta ohjaava yleispiirteinen kaava, jossa esitetään maakunnan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Oulun alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu 2005. Maakuntakaavaa uudistetaan kolmessa vaiheessa: 1. vaihemaakuntakaavassa, jonka maakuntavaltuusto on hyväksynyt 2.12.2013, täsmennetään alue- ja yhdyskuntarakenteen ohjausta ja osoitetaan muun muassa seudullisten kauppakeskusten paikat ja mitoitus. Kaavassa esitetään myös tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet ja soiden käyttö. Lisäksi tarkis-

s. 4

tetaan ja päivitetään luontoarvoja ja liikennejärjestelmää koskevia merkintöjä. Vaihemaakuntakaava tulee voimaan ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen jälkeen. Maakuntakaavan uudistamisen 2. vaihe on tullut vireille keväällä 2013 ja siinä käsitellään kulttuurimaisemia ja rakennettua kulttuuriympäristöä, maaseutuasutusta, virkistys- ja matkailualueita sekä seudullista jätehuoltoa ja ampumaratoja. Kaavaluonnos tulee nähtäville vuoden 2015 alkupuolella. Kolmas vaihemaakuntakaava tulee vireille syksyllä 2015. � www.pohjois-pohjanmaa.fi/ maakuntakaava

OULU-POSTI

vaksi kokonaisuudeksi. Yleiskaavaehdotus laaditaan pohjautuen vastineissa esitettyihin linjauksiin sekä valmistuviin selvityksiin. Kun ehdotus tulee nähtäville, on kaikilla jälleen mahdollisuus ottaa kantaa sen sisältöön. Uuden Oulun yleiskaavan pohjaksi on laadittu useita suunnitelmia ja selvityksiä. Vuoden 2014 aikana ovat valmistuneet muun muassa korkean rakentamisen selvitys, viheralueverkko ja luonnon monimuotoisuus (VILMO) sekä Oulun innovaatioympäristöjen kehittäminen. Lähiaikoina valmistuvia selvityksiä ovat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, paikallisesti arvokkaat alueet sekä seudun vesihuollon kehittämissuunnitelma. Valmistuneisiin selvityksiin ja yleiskaavaprosessin vaiheisiin voi tutustua yleiskaavan nettisivuilla. �

a.fi > www.ouk kaupunkilu > suunnitte va a a k yleis

NRO1 - 2015


Kylien rakentamista ohjataan osayleiskaavoilla

K

Pikkumurrontien päässä olevat loma-asuntokiinteistöt ovat mukana. Tällä alueella tullaan täydentämään aiemmin laadittuja osayleiskaavoituksen perusselvityksiä kesän 2015 aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä osayleiskaavaluonnos tulevat nähtäville alkukesällä 2015. Alakylän, Tirinkylän, Haipuskylän ja Hanhiperän alueelle laaditaan osayleiskaava, joka käsittää Kiiminkijokivarren ja Kiiminkijoentien ympäristön Kiimingin Keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavan rajasta Jokikylän osayleiskaavan rajaan saakka. Työn osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville 2015. Oulunsalon Ervastinkylän, Pajuniemen ja Peherryksen osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä loppuvuodesta 2014. Osayleiskaava on etenemässä hyväksymiskäsittelyyn alkuvuodesta 2015. Muut vireillä olevat osayleiskaavat: • Haukiputaan merituulivoima-alueen osayleiskaava • Golf-alueen osayleiskaava, Kempele �

Kuva Oulun kaupunki

yläalueita kehitetään erityisesti maaseutumaisen asumisen ja maaseutuelinkeinojen alueina. Kyliin laaditaan oikeusvaikutteiset osayleiskaavat, joiden perusteella voidaan myöntää suoraan rakennusluvat osayleiskaavojen mukaisille rakennushankkeille. Osayleiskaavoja on vireillä erityisesti Kiiminkijoen kyliin. Uusia vakituiseen asumiseen tarkoitettuja rakennuspaikkoja osoitetaan ensisijaisesti kyliin huomioiden maisema, kulttuuri- ja luonnonympäristö. Rakennuspaikkojen määrässä otetaan huomioon sekä kiinteistöjen sijainti kylärakenteessa että maanomistajien tasapuolinen kohtelu emätilaselvitykseen perustuen. Huttukylän osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä syksyllä 2014. Luonnoksesta saadun palautteen käsittelyn jälkeen laadittava osayleiskaavaehdotus on tarkoitus saattaa nähtäville vuoden 2015 alkupuolella. Jokikylän osayleiskaavan suunnittelualuetta laajennetaan koilliseen Murron alueelle siten, että Huopo-ojantien, Siirtolanraitin ja

Arvokas alue Oulussa: Maikkula.

Paikallisesti arvokkaat alueet Paikallisesti arvokkaat alueet Oulussa 2015 on yleiskaavatyön perusselvitys, jonka ohjausryhmässä ovat kaupungin rakennussuojelutyöryhmän lisäksi edustajat PohjoisPohjanmaan liitosta ja Pohjois-Pohjanmaan museosta. Selvityksessä on tarkasteltu kaupungin keskustaa ja sen lähialueita ajantasaistaen vanhojen selvitysten tietoja ja etsien uusia, rakentamisajankohtansa edustavimpia ja ominaispiirteensä parhaiten säilyttäneitä aluekokonaisuuksia. Alkuvuodesta 2015 julkaistavassa raportissa esitellään paikallisesti arvokkaat alueet, kuvataan alueiden arvottamisessa sovelletut kriteerit ja annetaan alueiden ominaispiirteistä versovia toimenpidesuosituksia. Selvityksen perusteella kaavaehdotukseen täydennetään kulttuuriympäristömerkintöjä modernin rakennusperinnön osalta. Arvokkaan alueen merkintä ei rajoita rakentamista, vaan se nostaa esille alueiden arvokkaiksi todetut piirteet pyrkien niiden säilyttämiseen. Uusista kohteista useimmat ovat vuosina 1960–1970 valmistuneita asuinalueita, mutta joukossa on myös muussa käytössä olevia aluekokonaisuuksia. Esimerkiksi Maikkulan keskuksessa toisensa kohtaavat kaksi erityyppistä modernia kulttuuriympäristöä, 1980–90-lukujen oulunkoululainen Maikkulanraitti kirkkoineen, kouluineen, liikkeineen ja asuinkerrostaloineen sekä Valion tuotantolaitokset. �

Kiiminkijoki

Viheralueverkko ja luonnon monimuotoisuus

Kaavat Karttatiellä

Koko Oulun alueelle on valmistunut ensimmäinen viheralueita käsittelevä kokonaissuunnitelma VILMO.

Yleis- ja asemakaavoituksen kohteet ja tämän vuoden isoimmat investointikohteet löytyvät Karttatieltä!

VILMO

ssa on esitetty kattava viheralueverkosto koko kaupungin alueelle. Yleiskaavoituksen lisäksi VILMOA voidaan käyttää viheralueiden suunnittelussa, metsänhoitosuunnittelussa sekä matkailupalveluiden suunnittelussa. Kaupunkilaiset voivat löytää siitä uusia mielenkiintoisia luontoretkikohteita. Arvokkaiden luontoalueiden tunnistamisessa on käytetty Oulussa uutta ekosysteemipalvelunäkökulmaa, jossa tarkastellaan luonnon tuottamia aineettomia ja aineellisia hyötyjä ih-

NRO1 - 2015

miselle ja ekosysteemille. Palvelut jaotellaan tuotantopalveluihin, tuki- ja säätelypalveluihin sekä kulttuuripalveluihin. Arvokkaiksi luontokokonaisuuksiksi VILMOssa on tunnistettu muun muassa laaja luontomosaiikki Kuusamontien varrella, itäosan suoluontoalueet sekä monipuoliset jokilaaksot että suistoalueet. Oulun keskeiselle kaupunkialueelle sekä Haukiputaan, Kiimingin että Oulunsalon keskuksiin on muodostettu kattavat viheralueverkostot keskuspuistoineen. � OULU-POSTI

Käy tutustumassa: kartta.ouka.fi

s. 5


kaavoituskatsaus

Hietasaareen suunnitellaan uutta viljelyaluetta Kuva Oulun kaupunki Hietasaaren viljelypalstojen siirto mahdollistaa pysäköinnin, kompostoinnin ja kastelun järjestämisen.

Karjasillan koulun elo jatkuu

Juha-Pekka Honkanen

s. 6

Asemakaava ohjaa rakentamista Asemakaava osoittaa alueiden käyttötarkoituksen ja rakentamisen määrän. Se ohjaa rakentamista ja muuta maankäyttöä tukemalla hyvää ympäristöä ja rakentamistapaa.

H

yvä suunnittelu edistää palveluiden saavutettavuutta, vähentää ajoneuvoliikenteen kasvua ja lisää joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kilpailukykyä. Näin vähennetään kunnallistekniikan kustannuksia, edistetään rakennetun ympäristön hoidettavuutta, viihtyisyyttä ja kauneutta sekä säästetään rakentamisen ulkopuolelle jäävää luontoa. Oulussa asemakaavat valmistelee yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut. Asemakaavaprosessi kestää yleensä 1–3 vuotta. Asemakaavojen hyväksymisestä päättää pääsääntöisesti kaupunginvaltuusto. Kaavan määräyksiä ja niiden toteutumista rakentamisessa valvoo rakennusvalvonta.

Tässä lehdessä esitellään asemakaavoituksen tärkeimpiä kohteita yleisluontoisesti neljässä numerossa vuoden aikana. Tarkemmat kuvaukset asemakaavoituksen ajankohtaisista hankkeista löytyvät ouka.fi:stä kohdasta kaupunkisuunnittelu. Sivuilta löytyy luettelo kaikista tärkeimmistä asemakaavakohteista. Tekstiosassa on kohteen nimi, kuvaus ja yhteyshenkilö. Lisäksi karttatiellä pääsee tutustumaan asemakaavoihin ja linkin kautta hankkeen projektikorttiin. �

tojen keskittäminen mahdollistaa pysäköinnin, jätehuollon, kompostoinnin ja kastelun järjestämisen. Uuden palstan tuntumaan suunnitellaan lisäksi 30 pikkumökin siirtolapuutarha-aluetta. Myös yritys- tai yhdistysperustaisille kasvihuoneille ollaan varaamassa tilaa. Lajunen suunnittelee, että ne voisivat kaupata taimia ja lannoitteita sekä vuokrata työkaluja palstaviljelijöille. – Suunnittelualue on ollut vielä 50–60-luvuilla viljelysmaata. Vanha maisema palautuu kaupunkiviljelyn muodossa. Juha-Pekka Honkanen

Kurkkaa tulevaisuuden Ouluun OULUN KAUPUNGIN YouTube-kanavalla voit katsoa 3D-mallinnosvideon Oulun keskustan kaavahankkeista. Pääset näkemään lintuperspektiivistä, miltä kaupungin keskustassa näyttää, kun alueen kaavahankkeet on saatu toteutettua. Video on julkaistu marraskuussa 2014. Videon pituus 5:32 min. Video löytyy YouTubesta haulla Oulun keskustan kaavahankkeet tai oheisen QR-koodin takaa. �

ouka.fi/ skatsaus kaavoitu

Kuva Arkkitehtitoimisto Laatio Oy

K

arjasillan koulun alueen uuden elämän valmistelu etenee. Lähtökohtana on vuonna 1957 valmistuneen koulun säilyttävä suunnittelu. Kaupunginhallitus valitsee helmikuussa yhteistyökumppanin seitsemän hakuun osallistuneen joukosta. Kaavoitusarkkitehti Jere Klami sanoo, että tulos julkistetaan piakkoin. Hän arvioi, että ilman täysin uudentyyppistä hakua vastaavia ideoita olisi tuskin saatu. Ideahaussa rakennusliikkeen tai rakennuttajatahon tuli nimetä kumppaneinaan kolmesta viiteen asumisen, palveluiden tai rakentamisen kehittäjää, jotka käyttävät Karjasillan koulun aluetta tuotteen tai palvelun kehittämiseen. – Näillä ideoilla alueelle saadaan eläväinen kokonaisuus, joka palvelee asukkaita monipuolisesti. Alue on avoin ja sinne on helppo tulla, Klami sanoo. Kaavasuunnittelu aloitetaan valinnan jälkeen, joten asuinrakennusten ja muiden kiinteistöjen neliömäärää ei vielä tiedetä. Kaikkiaan kolmen hehtaarin alueella on Klamin mukaan hyvin tilaa täydennysrakentamiselle. Kaupunki hakee uuden kumppaninsa kanssa rahoitusta Tekesin Innovatiiviset kaupungit -ohjelmasta. Kaavoitusprosessi kestää vuoteen 2017.

H

ietasaaren matkailuja virkistyspalveluiden kehittäminen on tuomassa uusia palveluita myös viherpeukaloille. Se tietää nykyisten viljelypalstojen siirtämistä, sanoo kaavoitusarkkitehti Timo Lajunen. Kaavamuutoksessa esitetään nykyisten kolmen viljelypalstan kokoista viljelyaluekokonaisuutta Vaaskiventien eteläpuolelle. – Nykyisten palstojen alueelle suunnitellaan ympärivuotista käyttöä. Tuleville palveluille keskeinen sijainti on oleellisempi kuin viljelyssä. Lajunen kertoo, että viljelijöille ollaan antamassa, ei ottamassa. Pals-

OULU-POSTI

NRO1 - 2015


Kävelypainotteiset alueet/tavoiteltu laajentuminen Kävelypainotteiset alueet/nykytilanne Kaavamuutos saapunut Kaavamuutos käynnissä Kaavamuutos valmistunut Rakentaminen käynnissä Kesäkatu valmistuu 2016

Kävelykadun laajentuminen rakenteilla, valmis 2015 yhteys Raksilan marketeille

Keskusta kurottaa Raksilasta rantaan Kaupungin arkkitehtien suunnittelupöydillä ydinkeskusta laajenee kohti Raksilaa, jonne kuljetaan torinrannasta kävelykatuja ja kauppabulevardiksi kohentuvaa Hallituskatua pitkin.

E

lävää ja elinvoimaista kaupunkia on suunniteltu yli kymmenen vuoden ajan. Kivisydän, kauppakeskus Valkea ja pääasiassa lääkärikeskus Mehiläisen käyttöön tuleva toimitalo Pallas-korttelissa ovat nyt rakenteilla olevia esimerkkejä. – Liiketilojen tilavaatimukset ovat nykyään niin suuret, ettei vanhojen kiinteistöjen saneeraaminen enää riitä, kaavoitusarkkitehti Uki Lahtinen sanoo. Pysäköinnin siirtäminen maan alle Kivisydämeen mahdollistaa liiketilojen lisärakentamisen. Ensi kesän aikana Rotuaarin ympäristön kävelykatu laajenee Isokadulle ja Otto Karhin puiston kasvojenkohotus valmistuu. Työt on linjattu 2010 Elinvoimainen kaupunkikeskusta -raportissa vuoteen 2020 saakka. Suunnitelmissa Hallituskatu on kävelykatupainotteinen, mutta myös pyöräja autokaistat löytyvät. Hallituskadun uudistus valmistuu ensi kesänä Kivisydämen ajoyhteyden kohdalla Uusikadun päässä.

NRO1 - 2015

Projektipäällikkö Juha Isoherranen sanoo, että bulevardimainen kauppakäytävä yhdistää ydinkeskustan, tulevan Asemakeskuksen ja Raksilan alueen toisiinsa. Hallituskadun uudistaminen asemalle päin ja Rautatienkadun peruskorjaus tullaan sovittamaan yhteen Asemakeskuksen aikataulun kanssa. Asemakeskuksesta arkkitehtuurikilpailu Hallituskadun ja Uusikadun kulmassa sijaitsevaa Kortteli 5:tä koskevan asemakaavan käsittely on juuri alkanut. Myös Hallituskadun toisessa päässä tapahtuu, sillä koko asemanseutu Raksilassa tullaan kaavoittamaan uudelleen pohjoisen ja eteläisen alikulun välillä. Alueen arkkitehtuurikil-

pailu julkistetaan tämän vuoden lopulla. Alueelle kaavaillaan liiketilaa, työpaikkoja, asuntoja, tilaa palvelualoille ja kansallista asemakeskusta. – Asemakeskuksen aluesuunnittelun lähtökohtana on, että käyttäjien tavoitetilat ja alueen palvelutarjonta kohtaavat asemien keskuksessa mahdollisimman hyvin. Suunnittelussa painotetaan, että rakennukset palvelevat niitä liikkeitä ja palveluita, joita ihmiset kaipaavat nimenomaan asemakeskukselta, Isoherranen sanoo. Linja-autoasemalla arvokasta rakennustilaa käytetään nyt bussilaitureina ja pysäköintiin. Parkkipaikat haukkaavat leijonanosan myös Raksilan markettien tontilta, mutta ei enää kovin kauaa. Kiinteistöjen ke-

hittäminen on aloitettu ja asemakaavan muutostyö on käynnissä. Jatkossa autot pysäköidään esimerkiksi pysäköintitaloihin tai maan alle, joten tilaa löytyy rakentamiselle. Suunnitelmat elävät vielä, mutta hypermarketeille tulee nykyisten markettien tilaa vastaava määrä ja lisäksi erikoistavarakauppoja. Tiiviimmän rakennustavan ansiosta hypermarketien oheen tulee asuinrakennuksia. Suunnittelun edetessä selviää, minkätyyppistä uusi asuinrakentaminen on tulevaisuudessa Raksilan markettien läheisyydessä. Valmista odotetaan vuosien 2018– 2020 aikana. – Maaliviiva häämöttää todella lähellä, kun vertaa, miten kauan niiden uusimista on suunniteltu, Lahtinen sanoo. Juha-Pekka Honkanen

OULUN KESKUSTAAN LAADITAAN KOKO KESKUSTAA KOSKEVA PITKÄN AJAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA, JOLLA OHJATTAISIIN YLEISPIIRTEISESTI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISTÄ RUUTUKAAVA-ALUEELLA, RAKSILASSA, LIMINGANTULLISSA JA TUIRASSA. OULU-POSTI

s. 7


tapahtumatihmisetILMIÖT Valveseikkailuun on vapaa pääsy talon aukioloaikoina ma–pe 8–22, la–su 10–22.

Rosvojahdissa tarvitaan hoksottimia Kulttuuritalo Valveelle on rakennettu toiminnallinen salapoliisiseikkailu. Rosvojahti esittelee myös talon historiaa.

N

KUVA Kati Valjus

yt ollaan jännän äärellä. Kuvitteellisella Rouva Lystilällä on voro kadoksissa, ja johtolankoja varkaan löytämiseksi on vain muutama. Tänään hän saa onnekseen apua 7-vuotiaalta Tuukka Kestilältä, joka on tullut Kulttuuritalo Valveelle ratkaistakseen mysteerin. – Valveseikkailu on lasten omatoiminen seikkailurata, mukaansatempaava salapoliisitarina. Tekijöiden ideana oli luoda tarinallinen kierros, joka esittelee taloa ja sen historiaakin toiminnallisten tehtävärastien avulla, kertoo Valveen kulttuurituottaja Pauliina Eronen. Valveseikkailun ovat suunnitelleet ja toteuttaneet taiteilijat Antti Kaarlela, Antti Kairakari ja Elisa Raittila. Rastit ratkeavat Tuukka on salapoliisihommissa onneksi vanha tekijä. – Minulla on tällä hetkellä koulussa pulpettikirjana Salapoliisin käsikirja. Siinä on varmaan kaksisataa sivua! Kun olen lukenut sen, aion lainata sen heti uudestaan. Paitsi että pikkusisko on tainnut hukata kirjastokorttini, ekaluokkalainen kertoo. Mukana seikkailuradalla on myös Tuukan äiti Maiju Peltonen. Äitiä tarvitaan lukemisessa avustamiseen. – Osaan lukea tavuja, mutta en vielä kovin pitkää tekstiä. Seikkailu alkaa ala-aulasta, vahtimestarin kopin läheltä. Tehtäväras-

Mysteerin ratkaisussa käytetään rasteilta löytyviä apuvälineitä. Tuukka Kestilä tähyilee kaukoputkella seuraavalle rastille.

AUKKOJA KALENTERISSA? Nostimme haastateltavien avustuksella muutaman esimerkin kaupungin laajasta kulttuuritarjonnasta. Täytä kalenterisi vaikka näillä. Lisää tapahtumia:

Näyttelyt CHECKPOINT LEONARDO, OULUN TAIDEMUSEO 24.1.–15.3. Pasi Räbinä: ”Ajankohtainen tieteen ja taiteen vuorovaikutusta tutkiva näyttely kiinnostavilla kuvataiteilijoilla.”

tit on puettu sarjakuvan muotoon ja ne on numeroitu. Seuraavalle rastille ohjeistetaan salaperäisen seikkaperäisesti, ja radan edetessä epäiltyjen joukko kapenee. Valveseikkailu kuljettaa salapoliisinsa talon eri kolkkiin ja kertoo sen monipuolisesta menneisyydestä. Valve on Tuukalle outo paikka, ja välillä sen sokkeloihin meinaa eksyä. – Hups, täällä olikin jotain tanssijoita! Mysteerin ratkaisussa käytetään rasteilta löytyviä apuvälineitä, kuten peiliä ja kaukoputkea, jotka tuovat oman hauskuutensa seikkailuun. Äiti ei meinaa pysyä perässä, kun poika kiitää kohti seuraavaa rastia. – Nää on ihan helppoja! Maiju Peltonen on kyllä sitä mieltä, että rasteissa riittäisi haastetta vähän vanhemmillekin salapoliiseille. – Varmasti vielä kolmasluokkalaisetkin innostuvat näistä ihan täysillä. Tekijät eivät ole aliarvioineet lasten ongelmanratkaisukykyä, hän kiittelee. Valveseikkailu on toiminut testiversiona julkiseen tilaan luotavasta tehtäväradasta. Rata on avoinna Valveen aukioloaikoina. – Konsepti on osoittautunut kiinnostavaksi. Uskon, että rata on avannut sadoille seikkailijoille uusia kulmia kulttuuritalo Valveesta, Eronen sanoo. Salapoliisillemme haastavin rasti on toiseksi viimeinen, juuri ennen syyllisen selviämistä. Labyrintin ratkaisu ei meinaa onnistua äidiltäkään. Vaan kyllähän se sitten loksahtaa. Hah, voro jäi kiikkiin! Kati Valjus

Valveseikkailu kuljettaa salapoliisinsa talon eri kolkkiin ja kertoo sen monipuolisesta menneisyydestä. MAURI KUNNAKSEN KIRJOIHIN PERUSTUVA KOIRAMÄKI-NÄYTTELY POHJOIS-POHJANMAAN MUSEOSSA Maiju Peltonen: ”Mauri Kunnaksen kirjoja luetaan meillä paljon, ja niistä tykkää koko perhe.”

PEKKA SAMMALLAHDEN VALOKUVANÄYTTELY ARCTIC MINDSCAPES POHJOISEN VALOKUVAKESKUKSEN GALLERIASSA KULTTUURITALO VALVEELLA 28.2.–29.3. Pauliina Eronen: ”Tämä näyttely kiinnostaa. Luvassa on hetkiä arktisilta alueilta ja upeaa pohjoisen valoa.”

tapahtumakalenteri.ouka.fi s. 8

OULU-POSTI

NRO1 - 2015


tapahtumatihmisetILMIÖT The Addams Family suurella näyttämöllä 17.1. alkaen.

Pukusuunnittelijan unelmatyö Kaupunginteatterin The Addams Family on visuaalinen ilotulitus. Pukusuunnittelija Pasi Räbinä ideoi näytelmään kankaita, jotka näyttävät juuri haudasta nousseilta.

P

hiljaa radio. Pukusuunnittelija Pasi Räbinä leväyttää pöydällä kansion ja pinon mustia ja purppuraisia kankaita. Kun Räbinä sai viime keväänä kuulla, että Oulun kaupunginteatterin ohjelmistoon tulee The Addams Family, hän innostui. – Addams Family on pukusuunnittelijan ihannetyö. Se on visuaalinen ilotulitus. On mahtavaa, kun saa suunnitella mielikuvituksellista todellisuutta.

KUVA Vesa Ranta

ukuompelimon ovella rekissä roikkuu sairaanhoitajan takkeja ja hempeitä pitsiunelmia. Huoneen koko takaseinän peittää hylly täynnä kankaita: lakanakankaita, liekehtiviä satiineja ja harsokankaita kanariankeltaisesta myrskytaivaan harmaaseen. Puvuston isot pöydät odottavat kankaiden leikkaajaa. Nurkassa soi

Suurin osa The Addams Family -musikaalin puvuista on valmistettu itse tehdyistä uniikkikankaista. Pukusuunnittelija Pasi Räbinä tarkkailee harjoituksissa, että kankaat ja puvut toimivat lavalla suunnitellusti ja korostavat oikeita asioita.

Musiikki OIKOTIE OOPPERAAN, MOZARTIN SUOSITUIMMAT AARIAT, OULU SINFONIA 26.2. Pasi Räbinä: ”Rakastan ja rauhoitun Mozartin musiikista. Oopperoista muun muassa Figaron häät sekä Don Giovanni ovat suosikkejani.”

NRO1 - 2015

PJOTR TSHAIKOVSKI: JOLANTA JA BÉLA BARTÓK: HERTTUA SINIPARRAN LINNA. METROPOLITANIN LIVE-ESITYS ELOKUVATEATTERI PLAZASSA 14.2. Pasi Räbinä: ”Hypnoottinen Valeri Gergijev johtaa, oopperoiden ohjaajana on avantgardistinen puolalainen Mariusz Treliński.”

Ompelimo on valmistanut The Addams Familyyn noin 80 pukua. Pukujen runsaus johtuu siitä, että myös orkesteri on lavalla, samoin joukko tanssijoita. Kun Räbinä alkaa suunnitella uutta esitystä varten puvustoa, hän hakee aluksi inspiraatiota aihepiirin tyylisuunnista. The Addams Familyn kohdalla oli alusta lähtien selvää, että tyylisuunta on kauhuromantiikka. Kestävällä tavalla rapistunut Räbinä luki muutaman kauhuromanttisen romaanin, katsoi muun muassa Tim Burtonin elokuvia ja haki tietoa goottikulttuurista. Eri alalajien kirjo yllätti. Löytyi muun muassa silintereistä ja korseteista inspiroituneet viktoriaaniset gootit ja futuristinen steampunk, jossa viktoriaanista muotia yhdistetään nykyaikaan ja uusimpaan tekniikkaan. Taustoituksen jälkeen oli vuoro pohtia yksittäisiä hahmoja. Räbinä avaa pöydälle laskemansa ideakansion Addamsin perheen äidistä Morticiasta, jota näyttelee Merja Larivaara. Hän on koonnut kansioon kuvia Mortician sarjakuvahahmosta, lehdestä leikattuja muotikuvia ja jopa Cherin kuvan. – Hahmojen ulkoasuissa ja karaktääreissä on tietyt lainalaisuudet, joita pitää noudattaa: Mortician kohdalla hahmolla täytyy olla pitkä musta tukka. Mutta sen jälkeen voi pohtia, mihin suuntaan itse haluaa hahmoa viedä ja erityisesti mikä sopii kyseiselle näyttelijälle. Viereisellä sivulla on kuvia erilaisista korseteista, Jean Paul Gaultierin näytösasuista ja mustista pitsipuvuista. Kun ideamateriaalia on yllin kyllin, alkaa hankalin osuus eli karsinta. – Uskoisin, että missä tahansa taiteen lajissa vaikeinta on valinnan hetki, Räbinä toteaa.

Lapset MAKSUTON NAPEROKINO 2–6-VUOTIAILLE LAPSILLE JA HEIDÄN HUOLTAJILLEEN. ELOKUVATEATTERI STUDIOLLA, KULTTUURITALO VALVE 27.2. KLO 10 JA 1.3. KLO 15. Pauliina Eronen: ”Kevätkauden ensimmäisessä Naperokinossa esitetään tsekkiläisiä lyhytanimaatioita. Myyrä on oma suosikkini.”

OULU-POSTI

Alusta lähtien oli selvää, että tyylisuunta on kauhuromantiikka. Yhtä aikaa karsinnan kanssa Räbinä alkaa suunnitella pukujen materiaaleja. Esimerkiksi Fester-sedän pukuun Räbinä halusi ”haljenneen tunnelman”. Puvustossa painettiin kankaalle lankojen kuvia, ja tuloksena on haljenneelta näyttävä takki. Kankaat ja puvut on valmistettava kestäviksi, sillä niiden täytyy kestää kymmeniä pesuja ja kovaa kulutusta. – Olen tehnyt tätä työtä kohta 30 vuotta, mutta vieläkin kokeilemalla löytyy uusia materiaaleja ja työtapoja. Se on kiehtovaa. Oma tulkinta, yhteinen maali Pukuompelimon perällä mallinukkejen päällä on kolme runsasta naisten pukua. Puvut on tyylitelty viktoriaanisen tyylisuunnan, barokin ja rokokoon mukaan. Kaikkia niitä yhdistää mustan, valkean ja harmaan sävyt. Broadwayn tulkinnoissa haamujen puvut ovat olleet lähivuosisadoilta, mutta Räbinä halusi nostaa haudoista ylös vanhempiakin, eri aikakausien haamuja. Räbinän mielestä teatterin kaltaisessa monen taiteenlajin synteesissä on hienoa se, että teoksiin jää tilaa henkilökohtaiselle tulkinnalle. – Tämä on jännä, kollektiivinen taidemuoto. Pyrimme jokainen omalta alueeltamme yhteiseen maaliin ja näkemykseen, samalla tuomme mukanamme jotain omaa. Jenni Räinä

Sirkus FLOW-SIRKUKSEN CLÉMENT DAZIN: BRUIT DE COULOIR -NYKYSIRKUSESITYKSET VALVESALISSA 18.3. KLO 19 JA 19.3. KLO 14. Pauliina Eronen: ”Flow-sirkuksen esityssarja tuo Ouluun huikeita nykysirkusesityksiä. Tässä esityksessä yhdistyvät nykytanssi, katutanssi ja jonglööraus.”

s. 9


KUVAT Kati Valjus

harrastajakiittää

Anni, 2, rakastaa tanssimista. Jessica Luhtaniemi pistää itsensä likoon ohjatessaan lapsia.

Riemua ja rohkeutta tanssien Taideneuvolatoiminnan tavoitteena on tuoda iloa ja hyvää oloa pikkulapsiperheiden arkeen.

K Musiikista innostunut Anni otti harrastuksen heti omakseen. Kati Moilanen ja Anni Moilanen

un taideohjaaja Jessica Luhtaniemi raottaa pikkuisen pussukan vetoketjua, sieltä kurkistaa Nipsu-leppäkerttu. Nipsu on utelias. Se kyselee jokaisen taideneuvolan musiikkiliikuntatunnille osallistuvan lapsen kuulumiset. Tänään 2–3-vuotiaiden ryhmän lapsille kuuluu hyvää, ja hymyssä näyttävät olevan äitienkin suut. Viime syksynä Kaakkurissa alkanut maksuton taideneuvolatoiminta on tuonut perheille mukavasti rytmiä ja sisältöä arkeen. Sekä lapset että äidit tietävät jo, että kun Nipsu on pantu takaisin pussiin, on lupa tanssia ja hassutella. Taideneuvolatoiminta on Oulussa uusi konsepti. Kyse on taideohjauksesta alle kouluikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Toimintaa koordinoi kulttuuritalo Valve ja sitä järjestetään tänä keväänä Kaakku-

rissa, Kaukovainiolla, Maikkulassa ja Oulunsalossa. Tanssin ja liikunnan lisäksi taideneuvolatoiminnassa ohjataan käsitöitä, sanataidetta ja kuvataiteita. Tärkeät tukiverkostot Taideneuvola-ajatuksen ideoi Oulun eteläisen alueen kulttuurituottaja Kylli Marttila. – Kuuntelin Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden alla toimivan Kaakkurin suuralueen toimijoiden keskustelua hyvinvointineuvolasta ja pohdin, miten kulttuuri voisi olla mukana hyvinvointineuvolan toiminnassa. Malli taideneuvolaan löytyi Helsingin Annantalosta, Marttila kertoo. Kaksivuotiaan Annin äiti Kati Moilanen huomasi ilmoituksen taideneuvolatoiminnasta MLL:n paikallisyhdistyksen Facebook-sivuilla. Musiikista innostunut Anni otti harras-

tuksen heti omakseen. Kun viikonpäivätanssi polkaistaan käytiin, neitiä ei tarvitse houkutella tanssilattialle. Tanssi- ja liiketerapian erikoistumisopintoja tekevä Luhtaniemi pitää musiikkiliikuntaa erinomaisena keinona oppia kehotietoisuutta, vuorovaikutteisuutta ja rohkeutta. – Syksyn ryhmissä näki selvästi, kuinka lapset nopeasti rohkaistuivat ja ottivat musiikin ja tanssin omakseen. Sama taisi tapahtua äideillekin, ohjaaja nauraa. Äideille on syntynyt myös oma yhteisönsä. Tukiverkoston syntyminen on yksi taideneuvolatoiminnan tavoitteista. Sinä olet arvokas Sitten maalataan. Monenlaisia värejä pyöritellään kuvitteellisissa maalipöntöissä ja sivellään keholle: jalat, kädet, massu ja kasvotkin. Anni valitsee leikkipensseleihinsä pinkkiä.

s. 10 OULU-POSTI NRO1 - 2015


Taideohjaaja Jessica Luhtaniemi tietää, että musiikkiliikunta on erinomainen keino oppia kehotietoisuutta, vuorovaikutteisuutta ja rohkeutta.

Pinkki on myös sulka, jonka tyttö valikoi seuraavaa ohjelmanumeroa varten. Nyt leikitään lumihiutaleita, leijaillaan ja kieriskellään vähän lattiallakin. – Suunnittelen tunnit aina lasten motorisen kehityksen ja fyysisten ominaisuuksien mukaan. Pienten ryhmissä on vähän toisenlaisia juttuja kuin isompien ryhmissä, ja pyrin aina myös tuomaan mukaan jotain uutta, Luhtaniemi kertoo. Aika kuluu nopeasti, ja kolmen vartin mittainen musiikkiliikuntahetki lähestyy pian loppuaan. Loppurentoutuksena on satuhierontahetki. Luhtaniemi kertoo talvista satua. Vanhemmat piirtelevät lastensa selkiin keijunsiipiä ja kuiskaavat tärkeistä tärkeimmän asian: sinä olet arvokas. Kati Valjus Lisätietoja taideneuvolatoiminnasta Kulttuuritalo Valveen nettisivuilta kohdasta alueelliset kulttuuripalvelut.

Sinua on huijattu

O

len viime aikoina ajatellut huijauksia. Todennut, että niitä a) esiintyy, b) tarvitaan. Ainakin liian pitkinä syksyinä, jotka eivät ymmärrä taittua talveksi. Huijaus numero yksi: Suomessa on neljä selkeää vuodenaikaa. Valon määrä toki vaihtelee, mutta olen edellisten keväiden ja syksyjen aikana vakuuttunut siitä, että liikkujan Suomessa, tai no ainakin Oulussa, on noin yksi vuodenaika: vaihtelevalla tavalla harmaa ja märkä. Tästä poikkeuksena vuodessa on sinne tänne sijoittuneena yhteensä noin kahden kuukauden verran päiviä, jotka ovat seinäkalenterikuvituksen tavoin heleitä, helteisiä, kuulaita tai kirpeitä. Ensimmäisestä perustavasta huijauksesta johtuen myös toisenlaiset huijaukset ovat tarpeen. Tai oikeastaan nämä ovat harhautuksia, joihin huomaan toisinaan turvautuvani. Sillä vaikka pidän liikkumisesta, joskus tarvitaan jotain, joka motivoi. Tiedättehän, jotain, joka saa liikkeelle silloinkin, kun on vihmovan sateista eikä yhtään huvittaisi. Klassista kesäkuntoa konkreettisempia ja välittömämpiä tavoitteita. Voitteko keksiä parempaa syytä lähteä ulos kuin piilotettu pakasterasia? Niinpä, en minäkään. Geokätköily on positiivisten tekosyiden kärkikastia. (Käydään vilkaisemassa! Kyllä me se löydetään!) Plussaa oivaltamisen ilosta, miinusta siitä, että talviaikaan tarvitaan taskulamppu. Varaudu myös vastaamaan kysymyksiin, sillä taajamassa pienellä alueella pyöriminen näyttää helposti epäilyttävältä. Toinen huijaus toimii vain, jos suuntavaistosi on surkea. Lenkkeile alueelle, jota et tunne – ja sitten harhaile, kunnes olet kartalla taas. Tällä keinolla omat lenkkini pitenevät helposti. Lisäpisteitä lievästä jännitysmomentista ja siitä naurettavasta syheröstä, joka kuljetusta reitistä piirtyy. Paremmalla hahmottamiskyvyllä varustetut träkkäävät kuulemma kartalle ihan oikeita kuvioitakin, mikä on oiva tavoite sekin. Jos nämäkään eivät toimi, pysy sisällä. Valitse lajeja, joiden kanssa ulko-olosuhteilla ei ole mitään tekemistä. Joogaa, vaikka kotona, tai vie itsesi uimaan. Silloin voi muuten tehdä niin kuin eräs (en toki minä), joka ajattelee aina uidessaan Tappajahaita. Eittämättä kelpo motivaattori.

Voitteko keksiä parempaa syytä lähteä ulos kuin piilotettu pakasterasia? Touhukkaan tunnin päättää satuhierontahetki.

Hiihto- ja jääkenttätilanteet netissä SUKSET VOIDELTUINA ja luistimet terävinä kannattaa tarkistaa ensin latujen ja jääkenttien tilanteet netissä. Ouka.fi:n liikunta ja ulkoilu -sivuilla on suora linkki karttapalveluun, jossa voit katsastaa lähimmän latu- ja jääkentän kunnon.

Myötätuulessa Kirjoittaja on kolmekymppinen kuntoilija, joka hikoilee mieluiten yksin ja ulkona. Suhtautuu liikkumiseen intohimoisesti mutta kaksijakoisesti. Kaipaa kirkasta taivasta, mutta on sopeutunut elinolosuhteisiinsa: omistaa vain vettä pitäviä ulkoilukenkiä.

www.ouka.fi/liikunta > Fastroi-kartta

NRO1 - 2015

OULU-POSTI

s. 11


Uusi hoitomalli antaa kohdennettua tukea Paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat saavat moniammatillisen palvelusuunnitelman ja sitä kautta kohdennetun avun.

O

ulun kaupungin teettämän selvityksen mukaan 90 prosenttia oululaisista käyttää vuosittain vain yhtä hyvinvointipalvelua. Toisaalta 10 prosenttia oululaisista kerryttää suurimman osan kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Lukuisista käynneistä huolimatta he voivat kokea, että toivottu apu jää saamatta. Paljon palveluita tarvitsevan kuntalaisen hyvinvointia parannetaan uudella toimintamallilla. Asiakkaan tilanne selvitetään perusteellisesti ja kartoitetaan, onko hänellä moniammatillisen tuen tarvetta. Asiakkaan ja ammattilaisten yhdessä laatimaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan tuen tarve ja asiakas saa itselleen vastuutyöntekijän. – Vastuutyöntekijä kartoittaa asiakkaan kokonaistilanteen ja koordinoi palveluja. Näin asiakas hyötyy siitä, että joku tuntee hänen kokonaistilanteensa, eikä sitä tarvitse joka kerta arvioida uudelleen, sanoo avoterveydenhuollon palvelupäällikkö Terttu Turunen. Vastuutyöntekijä on loistojuttu Asiakkaista osa tarvitsee pelkästään terveydenhuollon palveluita, ja osa tarvitsee laaja-alaisesti erilaisia hyvinvointipalveluita. Siksi jokaisen asiakkaan kohdalla on tärkeä räätälöidä juuri hänelle sopiva suunnitelma. Oululainen eläkeläisnainen on kokenut uuden hoitomallin toimivaksi. Varsinkin suhde omahoitajan ja -lääkärin kanssa on toiminut erinomaisesti. Sen sijaan aiemmat kokemukset tiedonkulusta

varsinkin yksityisen ja julkisen puolen välillä ovat olleet nihkeät. – Kaupunki ostaa yksityiseltä hoitoja, mutta sitä ei oteta huomioon, että tällä hetkellä tiedot eivät kulje näiden kahden välillä. Palvelisi molempia, jos esimerkiksi juuri tehtyä kallista tutkimusta ei tarvitsisi tehdä uudelleen, hän sanoo. Naisen jouduttua sairaalaan hänen omahoitajansa on tarjoutunut tulemaan jopa sinne juttelemaan hoidosta. Sitä eläkeläisnainen kehuu hyväksi palveluksi. Ammattilaisten täytyy tunnistaa Asiakkaan suostumuksella tai yhdessä asiakkaan kanssa monialainen tiimi kokoontuu arvioimaan asiakkaan kokonaistilannetta ja sopii tälle vastuutyöntekijän. – Asiakas ei välttämättä itse tunnista monialaisen tuen tarvetta, eikä hänen kuulukaan ruveta miettimään, mistä hän apua hakisi. Meillä toimijoilla pitää olla hoksottimet ja tuntosarvet päällä, että osaamme etsiä ja huomata erilaista tukea tarvitsevat, kertoo Kiimingin hyvinvointikeskuksen palvelupäällikkö Sirkku Kaltakari.

Asiakas hyötyy siitä, että joku tuntee hänen kokonaistilanteensa.

Paljon palveluita tarvitsevia asiakkaita löytyy niin terveyspalveluiden kuin sosiaalipalveluiden kautta. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen on ollut yllättynyt varsinkin yli 50-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrästä heidän joukossaan. – Nämä asiakkaat eivät välttämättä tiedä mennä oikeaan paikkaan. Meidän pitää ottaa siitä vastuu esimerkiksi, kun he tulevat terveydenhuoltoon vastaanotolle. Usealla on monenlaisia terveydellisiä ongelmia, jotka estävät työllistymisen. Uskon, että jos nämä asiakkaat saisivat oikean palvelun kohdennettuna, se toisi tarvittavan avun oikea-aikaisesti, Heikkinen sanoo. Saara Kärki

Ammattilaisten plussat ja miinukset: + Asiakkaan palvelukokonaisuus saadaan haltuun + Luukulta luukulle kulkeminen vähenee + Moniammatillisen tuen saaminen matalalla kynnyksellä ja samasta paikasta + Asiakas saa oikeaa palvelua oikeaan aikaan + Henkilöstö pääsee syventämään osaamistaan - Miten asiakas saadaan tunnistettua - Työn vaativuus lisääntyy ja tulee haastavammaksi

Asiakkaan plussat ja miinukset: + Oma paneutunut hoitaja + Kohdennettu apu - Siirtymävaiheessa tietojen siirto yksityiseltä julkiselle ei kulje

Aino vinkkaa parhaat linkit Aino paljastaa omat linkkisuosikkinsa ikäihmisten palveluista. Merkkaa sivut itsellesi talteen vaikka selaimen suosikkeihin niin säästyt jatkossa muistamisen ja kirjoittamisen vaivalta. Pyydä apua nuoremmilta! www.ihimiset.fi - Järjestöjen toimintaa Pohjois-Pohjanmaalla. tapahtumakalenteri.ouka.fi - Tapahtumia Oulun alueella luokiteltuna aiheen, ajan ja paikkakunnan mukaan. www.ouka.fi/ikaantyneet/ - Oulun kaupungin palveluita ikäihmisille. www.ouka.fi/oulu/ikaantyminen/ veteraanit - Veteraanien palveluita ja etuuksia. kartta.ouka.fi - Kartta, josta voi hakea esimerkiksi palvelupaikan sijaintia.

www.oulunjoukkoliikenne.fi - Linjaautojen ja city-bussien aikataulut, reitit ja hinnat. www.oulunjoukkoliikenne.fi/palveluliikenne - Palveluliikenne Onnin ohjeet ja aikataulut. www.kela.fi/elakelaiset - Kelan tuet eläkeläisille www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Kotitalousvahennys - Verohallinnon sivu kotitalousvähennyksestä

lihuoltopalvelujen_arvonlisaverotu(10096) - Verohallinnon sivu sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotuksesta www.veronmaksajat.fi/ Palkka-ja-elake/verotus-2015/ - Veronmaksajain keskusliiton sivu palkka- ja eläkeverotuksesta vuodelle 2015

Aino palvelee aino@ouka.fi Oulu10:ssä, Torikatu 10 ma–pe klo 9–11 ja 12–15 044 703 4973 Aleksinkulmassa, Aleksanterinkatu 9 ma–pe klo 9–15 044 703 5120

www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Arvonlisaverotus/Sosiaa-

s. 12 OULU-POSTI NRO1 - 2015


KUVA Teija Soini

Tuija Turunen mittaa otometrillä korvatulehduksen itse. Varsinaisen diagnoosin tekee aina lääkäri.

Oulun kaupungissa tehdään vuosittain noin 10 000 lääkärikäyntiä korvatulehdusepäilyjen takia.

Korvatulehduksen kimppuun kotikonstein Otometrien käytöstä hyviä kokemuksia Kiimingissä.

E

lokuun 2014 alusta lähtien Kiimingin alueella asuvilla perheillä on ollut mahdollisuus saada kotikäyttöön tarkoitettuja otometrejä eli korvatulehdusmittareita Korvat?-projektin pilotissa. Kyseessä on Sitran rahoittama tutkimushanke, joka kestää toukokuun 2015 loppuun saakka. Mittarin avulla vanhemmat pystyvät seuraamaan lastensa korvien tilannetta itse kotona. Otometrin lukemat syötetään tietokoneohjelmaan, joka analysoi tuloksen. Kiiminkiläinen, kolmen lapsen äiti Tuija Turunen on käyttänyt laitetta alusta saakka. – Innostuin asiasta heti, koska kotonamme on kaksi alle kouluikäistä lasta ja korvatulehdukset ovat valitettavasti arkipäivää.

NRO1 - 2015

Turunen pitää otometrin käyttöä ja tulkintaa helppona. Hän sai mittaria varten asiantuntevan perehdytyksen sairaanhoitajalta. – Kotikoneelle täytyi vain asentaa Google Chrome ja Java. Kun toimin ohjeiden mukaan, käyttö onnistui heti, Turunen kiittelee. Säännöllisessä käytössä Lasten korvatulehduksien diagnosointi, hoito ja paranemisen seuranta muodostavat ison osan perusterveydenhuollon yhteydenotoista ja käynneistä. Lapsen korvan tilanteen arviointiin on tähän asti aina tarvittu lääkärin tai hoitajan tapaaminen. Oulun kaupungissa tehdään vuosittain noin 10 000 lääkärikäyntiä korvatulehdusepäilyjen takia. Lisäkäyntien välttäminen toisi merkittäviä säästöjä. OULU-POSTI

Turusen perheessä otometriä on käytetty koko syksyn ajan muutaman kerran kuussa. – On ollut helppo tehdä ensimmäinen mittaus kotona. Mikäli tuloksena on ollut raja-arvo, olen uusinut mittauksen parin tunnin kuluttua. Jos mittari on näyttänyt punaista eli epäilyä tulehduksesta, olemme menneet lääkäriin, Turunen kertoo. Lääkäriaika on Turusen mukaan järjestynyt aina samalle päivälle: – Myös lääkärin diagnoosi on ollut jokaisella kerralla korvatulehdus. Mittareita yhä saatavilla Tuija Turunen pitää otometrin antamaa tulosta luotettavana, mutta muistuttaa, että korvan on oltava puhdas, jotta kone pystyy tekemään analyysin. – Jos korvassa on paljon vaikkua, tutkiminen ei onnistu luotettavasti. Turunen kokee, että otometri on helpottanut huomattavasti kiireisen lapsiperheen elämää, kun turhilta lääkärikäynneiltä on vältytty. Mittareita on Turusen perheen lisäksi käytössä 85 muussa perheessä, ja ne tavoittavat 230 lasta. Mittareita on yhä tarjolla Kiimingissä, Yli-Iissä tai Ylikiimingissä asuville perheille. Asiasta kiinnostuneiden toivotaan olevan yhteydessä Kiimingin hyvinvointikeskukseen. Mittari on projektiin osallistuville perheille maksuton, ja sen käyttöön annetaan opastus. Titta Vilpa Yhteydenotot p. 040 502 9225 klo 12–13 s. 13


kaupunkirakentaa TALON OMISTAJA! Esimerkkejä käyttöiästä: Ulkoverhous, lauta 30–70 v Salaojat 30–50 v Lämminvesivaraaja 25–30 v Ilmanvaihtolaite 30–40 v Vesikate 20–50 v Keittiön kaapistot 20–30 v Parketti 10–40 v Hanat 15–25 v

Kysy kosteusvaurioista! Omakotiasujia opastetaan Oulussa rakennusvalvonnan maksuttomalla puhelin- ja neuvontapalvelulla.

O

ulussa tehdään valtakunnallista pioneerityötä, kun omakotitalojen ongelmia ehkäistään ja niihin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Suunnitelmallisten ja säännöllisten ylläpito- ja huoltotoimien yhteydessä alkavat ongelmat on helpompaa havaita ja korjata ennen vakavampia haittoja tai vauriota. Energiakorjausneuvoja Tommi Riippa sanoo, että tähän saakka Oulussakin ohjausta ja neuvontaa on saanut lähinnä rakentamisen tai korjaamisen suunnitteluvaiheessa. Energiaremonttineuvontaa on Oulussa annettu parin vuoden verran, ja nyt isketään kosteusvaurioihin. Riippa vertaa siihen, että perinteisesti ensimmäinen viranomainen joka kosteus- ja homeriskiin puuttuu, on terveystarkastaja, joka tulee paikalle terveyshaitan takia. – Silloin ollaan aivan liian myöhässä. Yritämme löytää riskipaikat ennen kuin ne aiheuttavat vahinkoa.

Ketään talonhaltijaa ei ole kuitenkaan suljettu rakennusvalvonnan ohjauksen ja neuvonnan ulkopuolelle. Riippa huomauttaa, että kysyttävää ja huomioitavaa on myös tuoreempien talojen omistajilla. – Helposti kuvitellaan, että huolehtiminen päättyy siihen, kun talo on valmis. Uusissa taloissa esimerkiksi ilmansuodattimen vaihtaminen ja talotekniikan ylläpito ovat merkittäviä, mutta helposti unohtuvia asioita. Riippa antaa vertauksen autoista: on henkilöauto uusi tai vanha, ajopeli pidetään säntillisesti huollettuna toimintavarmuuden ja arvon ylläpitämiseksi. – Kyllä talokin saadaan asuttua loppuun, jos sitä ei huolleta. Jos kunnossapitoon ei sijoiteta lainkaan, jossain välissä tulee se kallis remontti niin autoon kuin taloonkin. Rakennusvalvontaan kannattaa olla yhteydessä esimerkiksi suurempaa remonttia tai peruskorjaus-

ta suunnitellessaan. Tällöin vältetään kalliin pintaremontin purkaminen pian sen valmistumisen jälkeen, kun korjattavaa löytyykin pintaa syvemmältä. Riipan mukaan hyvä esimerkki on 70-lukuisen, vaurioherkän valesokkelirakenteen tarkastaminen sisäpuolelta. Toisinaan rakennusvalvonnassa asioidaan esimerkiksi maalämpöjärjestelmän lupa-asioiden kanssa. Kun talon rakennetta käydään läpi, voi käydä ilmi, että lämmitysremonttia kannattaa lykätä ja suunnata varat vaurioiden ja rakenteellisen riskin poistamiseen. – Emme pakota mihinkään, vaan opastamme vaihtoehtojen vertailuun. Päätös on aina talon omistajalla. Juha-Pekka Honkanen p. 044 703 2722 ja energiakorjaus@ouka.fi; energiakorjaus.info, hometalkoot.fi

KUVITUS Kirsi Tapani

Huolletaanhan autotkin Luontaisesti erityistä huomiota kiinnitetään peruskorjausikäisiin 50–70-lukujen taloihin. Neuvontapalveluista on tiedotettu kohdennetusti tämän ikäisille asuinalueille ja myös seminaareja on järjestetty.

Helposti kuvitellaan, että huolehtiminen päättyy siihen, kun talo on valmis.

Rakennusvalvonta taskussa Rakennuslupaa voi nyt hakea missä ja milloin vain. Myös muu asiointi ja neuvonta ovat käden ulottuvilla rakennusvalvonnan uudessa sähköisessä asiointipalvelussa. Pyrimme reagoimaan sähköisen palvelun kautta tuleviin yhteydenottoihin nopeasti, ja toivomme ihmisten käyttävän jatkossa tätä kanavaa sähköpostien ja puheluiden sijaan. Sähköistä asiakaspalvelua käyttäessä asiakkaan ei tarvitse tietää, kenelle kysymys tulisi osoittaa. Lupasihteeri katsoo kaikki hakemukset ja yhteydenotot läpi ja ohjaa ne oikealle henkilölle tai pyytää tarvittaessa täydennyksiä, selittää tarkastusark-

kitehti Aila Asikainen Oulun rakennusvalvonnasta. Sähköisen palvelun idea on, että kaikki asiointi hoituu keskitetysti yhden kanavan kautta. Ohjelman käyttö on yksinkertaista ja siihen on saatavilla teknistäkin tukea. Rakennusvalvonnan toive kuitenkin on, että erityisesti uudisrakennusprojekteissa palvelua käyttäisi ammattilainen – kuten rakennuksen pääsuunnittelija – joka tuntee lupamenettelyn työnsä puolesta. Rakennuttajaperhe voi seurata

lupakäsittelyn edistymistä verkossa ja hakea itsekin pienempiä lupia. – Suunnitelmat saadaan jo lähtökohtaisesti sähköisinä tiedostoina. Tähtäämme täysin paperittomaan lupamenettelyyn, johon kuuluu tulevaisuudessa myös sähköinen arkisto ja verkkomyyntiohjelma, josta asiakkaat voivat ostaa esimerkiksi piirustuksensa, Asikainen kertoo. Oulussa rakennuslupaan liittyy aina ennakkovalmistautuminen, joka niin ikään onnistuu nyt sähköisesti. Se ei

kuitenkaan aina korvaa henkilökohtaista kontaktia, ja uudisrakennusprojekteissa on pääsääntöisesti hyvä tavata kasvotusten. Asiointipalvelusta löytyykin keskusteluosio, jonka kautta voi kätevästi sopia ajan tapaamiselle. Heini Santos Linkki sähköiseen asiointipalveluun löytyy rakennusvalvonnan verkkosivuilta. Asiointipalvelun käyttöön riittää käyttäjätunnuksen rekisteröiminen, mutta lupahakemusten täyttäminen vaatii pankkitunnuksilla tunnistautumisen. Ammattilaisille järjestetään kevättalvella koulutusta asiointipalvelun käyttöön.

s. 14 OULU-POSTII NRO1 - 2015


Waltti käyttöön Waltin tulevaisuuden visiona on toimia Suomen kaikki kaupunkiseudut kattavana matkakorttina.

U

usi valtakunnallisesti yhtenäinen lippu- ja maksujärjestelmä otetaan Oulun joukkoliikenteessä käyttöön vuoden 2015 alkupuolella. Uuden hinnoittelun käyttöönotosta tiedotetaan, kun on riittävä valmius uusien lipputuotteiden myynnin käynnistämiselle. Oulun joukkoliikenteessä jatketaan entisellä hinnoittelulla ja lippujärjestelmällä vielä vuoden 2015 alussa. OuluCardille ja Matkahuollon korteille voi ladata lipputuotteita ainakin vielä tammi–helmikuussa ja käyttää lipputuotteita maaliskuun 2015 loppuun saakka. Ensimmäiset Waltti-korttien käyttäjät Oulun joukkoliikenteessä ovat Kelan koulumatkatukilippua käyttävät toisen asteen opiskelijat tammikuusta 2015 alkaen. Seuraavaksi Waltti-korttiin siirty-

vät koululaiset erillisten kouluilla jaettavien ohjeiden mukaan. Yksi kortti koko seudulle Tällä hetkellä on käytössä kahta erilaista korttia: tasataksahinnoittelua ja kilometrihinnoittelua. Waltin myötä tulee yksi kortti, vyöhykehinnoittelu ja sama lipputuotevalikoima koko seudulle. Lapset ovat 7–16-vuotiaita ja nuorille 17–24-vuotiaille on tulossa aikuisen hintaa edullisempi kausilippu. Vyöhykehinnoittelu perustuu etäisyyteen, ja voit ostaa lippuja vyöhykkeen sisäisille matkoille tai useammalla vyöhykkeellä matkustukseen. Jotta lipun käyttö olisi mahdollista myös kaupunkialueen ulkopuolelta tulevissa pitempimatkaisissa busseissa, tulisi yrittäjien päivittää rahastuslaitteensa lukemaan lippuja. Oulun joukkoliikenne toivoo tällaista yhteistyötä yrittäjien kanssa.

Kautta tai arvoa Joukkoliikenteen käyttö on sitä edullisempaa, mitä enemmän matkustaa. Säännöllisesti joukkoliikennettä käyttävälle kausilippu on ehdottomasti paras valinta. Muutaman matkan vuodessa tekevä voi ostaa kertalippunsa autosta, mutta pieni sitoutuminen Waltti-arvolipun hankkimiseen kannattaa. Arvolippua käyttäen kertamatka on vähintään noin 20 prosenttia edullisempi. Järjestelmämuutos tulee olemaan vaiheittainen eli rinnan tulee jonkin aikaa olemaan vanhoja ja uusia lipputuotteita. Vanhat tuotteet kannattaa ajaa loppuun. Vanhoille OuluCardille ladattujen sarjalippujen arvo on voimassa ostopäivästä vuoden, mutta mahdollinen voimassa oleva arvo on siirrettävä lippujärjestelmän vaihtuessa uusille tuotteille. Vaihtamisen viimeinen ajankohta ja siihen liittyvät ohjeet ilmoitetaan myöhemmin. Ensimmäinen Waltti-kortti hankitaan verkkotilauksena siten, että kortti ja sille ladattu tuote tulee kotiin. Jatkossa arvokorttia voi käyttää myös muissa kaupungeissa. Kasvavan yhteiskäyttöisyyden lisäksi Waltin etuna tulee olemaan kattava ja monipuolinen latausverkosto. Waltti-korttia voi ladata palvelupisteissä, netissä, liikennevälineissä ja jatkossa yhä useammassa myyntipisteessä kautta maan. Minna Soininen

Waltin myötä tulee yksi kortti, vyöhykehinnoittelu ja sama lipputuotevalikoima koko seudulle. Waltti-kortin käyttöönotto aloitetaan tämän vuoden alkupuoliskolla vaiheittain.

Yksityisteiden auraus talvikaudella 2015/2016

K

aupunginvaltuuston on hyväksynyt budjettiin, että Oulun kaupunki jatkaa talviaurausta yksityisteillä, joiden pituus on vähintään 50 metriä ja joiden varrella on vähintään yksi vakituinen asunto. Entisten liitoskuntien toimintamalli jatkuu nykyisellään 30.4.2015 saakka, joka aurauksen osalta tarkoittaa: Yli-Ii: aurataan kaikki pysyvän asutuksen pääsytiet, joiden pituus yli 100 metriä. Kiiminki ja Oulunsalo: aurataan pysyvän asutuksen pääsytiet, joiden pituus yli 50 metriä.

NRO1 - 2015

Haukipudas: avustetaan rahallisesti tiekuntateitä, joilla vähintään 4 vakituisesti asuttua kiinteistöä ja tien pituus vähintään 500 metriä. Oulu/Ylikiiminki: auraa pysyvän asutuksen pääsytiet, joiden pituus yli 25 metriä.

Kaupunginhallituksen päätettäväksi tuodaan keväällä 2015 yksityisteiden uudet avustusperiaatteet, jotka noudattavat valtuuston talousarviokäsittelyssä linjaamaa periaatetta. Uusista avustusperiaatteista tiedotetaan tässä julkaisussa.

1.5.2015 lähtien muutos tulee olemaan: Yli-Ii: ehdotettu aurausmalli muuttaa avustusta paremmaksi pituuden osalta. Kiiminki ja Oulunsalo: aurauksen periaate tien pituuden osalta ei muutu. Haukipudas: auraus avustusmuotona uusi. Oulu ja Ylikiiminki: ehdotettu aurausmalli muuttaa avustusta huonommaksi pituuden osalta.

www.ouka.fi/yksityistiet

OULU-POSTI

s. 15


meilläosataan

25 vuotta musiikillista taidokkuutta KUVA Samuli Skantsi

Oulun Musiikkijuhlat saavutti aikuisen iän. Kasvu näkyy laajentuneena tarjontana.

Festivaalien tarkoitus on tuoda Ouluun sellaista, jota täällä ei muuten pääsisi kokemaan. Maija Perola

Yksi uusista musiikkijuhlien esiintymispaikoista on viime vuonna avattu SuperPark Areena. Musiikkijuhlia juhlitaan 7.–22.3.

25

-vuotissynttärivuottaan viettävien Oulun Musiikkijuhlien pyörittämisestä vastaa kaksi vakituista työntekijää. Tohinaa kulisseissa riittää, sillä reilun kahden viikon aikana tarjolla on yli 30 konserttia 20 eri paikassa. – Taiteellinen johtaja Jaakko Kuusisto suunnittelee ohjelmiston ja me toteutamme sen. Isompien juttujen myötä rakentuvat myös pienemmät jutut. On tärkeää, että voimme tehdä töitä yhdessä avoimessa ja luottavaisessa ilmapiirissä. Juhlien onnistumiseen vaikuttaa niin moni asia, että siinä riittää paljon ajateltavaa, musiikkijuhlien toiminnanjohtaja Maija Perola kertoo. Ohjelmistoon kuuluvat niin lastenkonsertit, klubikeikat kuin sinfoniakonsertit ja kaikki siltä väliltä. Jokaiselle konsertille tulee löytää myös sille sopiva tila. Tekijöiltä vaaditaan tuntuma siitä, millaisia paikkoja missäkin päin kaupunkia on tarjolla.

BusinessOulu starttaa kanssasi Yrittäjäksi? – Anna meidän auttaa.

– Taiteellinen johtaja kulkee ympäri maata ja maailma ja näkee paljon. Festivaalien tarkoitus on tuoda Ouluun sellaista, jota täällä ei muuten pääsisi kokemaan. Haastankin kaikki pois omalta mukavuusalueeltaan kokeilemaan itselleen jotakin uutta. Tarjonnasta löytyy siihen varmasti mahdollisuus. Sibelius soi monin tavoin Musiikkijuhlien kanssa juhlavuotta viettää myös säveltäjä Jean Sibelius, jonka syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Juhlat kulkevat musiikkijuhlilla rinnakkain. – Sibeliusta kuullaan monimuotoisena ja monissa eri paikoissa. Yksi meidän kärkijutuista on kapellimestari ja Minnesotan orkesterin musiikillisen johtajan Osmo Vänskän ja Oulu Sinfonian Sibeliukseen keskittynyt konsertti, Perola kertoo. Sibeliusta pääsee kuulemaan myös kansanballadiksi sävelletyssä tanssiteoksessa Janne ja Aino.

BUSINESSOULUN ASIANTUNTIJAT ovat apunasi, kun perustat yritystä ja tarvitset apua sen ensiaskeleissa. Saat apua esimerkiksi liikeidean arvioinnissa, liiketoimintasuunnitelman ja taloudellisten laskelmien laadinnassa, lupa-asioissa ja yrityksen rekisteröinnissä - toisin sanoen kaikessa, mihin apua tarvitset. Capital of Northern Scandinaviasta, BusinessOulusta ja Suomi-taloista saat

Pääosaa esittävät Timo Rautiainen, Johanna Iivanainen sekä oululainen Aapo-Matti Puhakka. Teos tuo kansallissäveltäjään ja hänen tuotantoonsa hiukan erilaista näkökulmaa. Sibeliusta sivuaa myös Tallinnan kamariorkesterin ohjelmisto, vaikkakin siinä kuullaan myös muuta. Nykyään musiikkijuhlia rakennetaan jonkin verran ylivuotisesti. Nyt jo tiedetään osa vuoden 2016 asioista. Suuret tilavaraukset on tehty jopa vuodelle 2017. – Suuret linjat ovat yleensä tiedossa edellisten juhlien jälkeen. Kun loppuvuodesta katsomme, mitä olemme keväällä suunnitelleet, täsmäävät ne yleensä 75 prosenttisesti. Kun ohjelma on valmis ja se julkaistaan, vapautuu itseltä tilaa uuden suunnittelulle. Saara Kärki

apuja myös kansainvälistymisen poluille, viennin, myynnin lisäämiseen, kasvuun ja kouluttautumiseen. Muista myös Arctic Airlink lentoreitti, jolla pääset Luulajan ja Tromssan kautta maailmalle. BusinessOulu on keskittynyt liiketoimintaympäristön kehitykseen näillä toimialoilla: ICT, cleantech, kauppa, logistiikka ja matkailu, luovat alat, lifescience ja teollisuus ja suurhankkeet.

Yhteystiedot: BusinessOulu Yrttipellontie 6 p. 08 558 410 (vaihde) www.businessoulu.com

s. 16 OULU-POSTI NRO1 - 2015


KUVA Samuli Skantsi Asmo-laturi sai nimen keksijänsä mukaan: ”Olen heikko nimeämään tuotteita. Nimen keksi yhdysvaltalainen suunnittelija. Kertoohan se siitä, että luotan tuotteeseen niin paljon, että annan sille nimeni.”

Laturi matkalla maailmanvalloitukseen Asmo-laturin kehittäjä Asmo Saloranta on ollut tuotteen julkistamisen jälkeen sijoittajien ja puhelinvalmistajien pyörityksessä. Yhdestä periaatteesta hän pitää kiinni: tuote pitää valmistaa Oulussa.

A

smo Saloranta, 33, laskee sohvapöydälle mustan laturin ylpeänä. Sen erottaa tavallisesti laturista lähinnä laitteen keskellä oleva nappi. Mikään muu ei anna viitteitä siihen, millaiseen pyöritykseen sekä laturi että sen keksijä ovat viime vuoden aikana joutuneet. Salorannalle soittelevat vuoron perään maailman suurimmat matkapuhelinvalmistajat ja sijoittajat, jotka ovat kiinnostuneita Asmo-laturista. Asmo-laturi eroaa tavallisesta laturista siinä, että se on päällä vain, kun siihen on liitetty puhelin. Normaali laturi on päällä aina, kun se on töpselissä. Saloranta saa kiittää keksinnöstään anoppiaan. Kymmenen vuotta sitten Leena-anopin omakotitalo Tampereella paloi maan tasalle. Palo sai alkunsa seinään jääneestä laturista. – Hän kysyi minulta, mistä se johtuu. Ja koska olen insinööri, enkö voisi keksiä laturia, jossa ongelmaa ei olisi. Vuosi sitten Saloranta oli juuri menossa nukkumaan, kun hän ymmärsi, miten turvallinen ja ekologinen laturi toimisi: laturin sisälle sijoitettava rele sammuttaisi virran kulun, kun puhelin irrotetaan laturista tai täyteen ladattu puhelin ei enää ota virtaa vastaan. Samaa yritti Nokia Heti seuraavana päivänä Saloranta jutteli ideastaan Keksintösäätiön kanssa. Säätiöstä selvitettiin, onko NRO1 - 2015

keksintö jo olemassa. Sitä ei löytynyt ja Saloranta laittoi patenttihakemuksen vetämään. Kun tuote oli patentoitu, päätti hän lähteä puhumaan sijoittajille oululaiseen Polar Bear Pitch -tilaisuuteen, jossa yritysidea esitetään sijoittajille avannossa seisoen. Saloranta odotti pyyhe päällä vuoroaan. Hänen takanaan jonotti matkapuhelinohjelmistoyritys Jollan pääkehittäjä Mark Dillon. – Kävi ilmi, että hän oli ollut vuonna 2004 Nokialla tiimissä, joka oli yrittänyt kehittää vastaavaa laturia. Dillon toivotti onnea matkaan. Puhe avannossa jäi kolmen lauseen mittaiseksi, mutta Saloranta noteerattiin. Viikon kuluttua Puoli seitsemän -ohjelma teki hänestä jutun. Ohjelman tultua ulos Salorannan seuraava viikko kului puheluihin vastaten. Valmistuksen paluumuutto Sijoittajille Salorannalla on ollut yksi kummallinen pyyntö: hän haluaa, että laturitehdas perustetaan Ouluun. – Mitä järkeä on valmistaa eettisempi ja ekologisempi laturi, jos se tehdään Kiinassa? Saloranta on havainnut vastaliikkeen, jossa Kiinasta siirretään tuotteiden valmistus taas Suomeen, jossa parempi laatu säästää kustannuksissa. Laturin prototyyppi on valmistettu yhdessä Haltian Oy:n kanssa. Laturi tulee Suomen markkinoille keväällä 2015. Salorannan visio laturille on suuri: Kenties jonakin päivänä kaikissa latureissa on Asmon turvaominaisuudet. Jenni Räinä OULU-POSTI

Mitä järkeä on valmistaa eettisempi ja ekologisempi laturi, jos se tehdään Kiinassa? Asmo Saloranta

s. 17


KUVA Oulun kaupunki

kaupunginkukkarolla

Säästytään häädöiltä

Ouluun suunniteltu asumisneuvonta pyrkii pysäyttämään ja ehkäisemään asunnottomuuden.

O

ma koti on kliseisesti kullan kallis. Sen ymmärtävät varsinkin he, joilla omaa kotia ei ole tai se on vaarassa hävitä. Oulussa asumisongelmien kanssa painivia on vuosittain varovaisen arvion mukaan tuhansia. Suurin osa ongelmista johtuu maksuvaikeuksista. Usein taustalla on kuitenkin muitakin syitä, jotka ovat johtaneet maksuvaikeuksiin.

Onhan se valtava inhimillinen kärsimys ja kriisi, jos menettää katon päänsä päältä.

– Asumisneuvonta ennaltaehkäisee asunnottomuutta ja auttaa heitä, joita saattaa uhata häätö. Se on kriisiluontoista auttamista ja asiakkaan ohjaamista oikeiden palvelujen pariin, hankekoordinaattori Katja Karppinen kertoo. Häätöjen määrät ovat kasvaneet Oulussa viimeisen kuuden vuoden aikana. Vuonna 2013 häätöjä tehtiin 159. Helsingissä kaupungin vuokra-asuntoihin tehtiin 110 häätöä. Karppinen uskoo, että asumisneuvonnan vaikutus näkyy määrissä: Helsingissä asumisneuvojia työskentelee 14 ja Espoossa viisi. – Yhden asumisneuvojan panoksesta on kansantaloudelle satojentuhansien eurojen hyöty. Hyötyä ei tietenkään voida laskea pelkillä euroilla. Onhan se valtava inhimillinen kärsimys ja kriisi, jos menettää katon päänsä päältä. Varsinkin jos kodittomuus koskettaa myös lapsia. Tällöin myös avunsaannin merkitys on mittaamaton, Karppinen sanoo. Asumisneuvonta on tehokasta Oulussa on aiemmin toiminut asumisneuvontahankkeita, mutta edellisin niistä loppui kuusi vuotta sitten. Kaupungin hyvinvointipalveluissa on huo-

mattu, ettei asumisongelmaisten tarpeeseen ole pystytty vastaamaan. Asumisneuvonnasta halutaan tehdä toimintamalli osaksi kaupungin pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisen hanketta, Paavoa. Tavoite olisi tuoda asumisneuvojan palvelut apua tarvitseville. Valitettavasti sen onnistuminen riippuu rahasta. – Tarkoituksemme on synnyttää uutta, mutta vanhoilla resursseilla. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus tukee palkkakustannuksia 35 prosentilla, sillä hekin ovat todenneet, että asumisneuvonta on tehokas keino asunnottomuuden ehkäisyyn ja asunnottomuuskierteen katkaisuun. On tärkeää, että työntekijöillä on sosiaalipuolen koulutus sekä lisäksi asumisen kentän laaja tuntemus, sillä yleensä ongelmat vuokrarästeissä ovat syntyneet sillä puolella. Asumisneuvontaa on tarkoitus tuoda lähelle apua tarvitsevia ja jopa jalkauttaa neuvojia kaupungin eri pisteisiin. Näin palveluun olisi helppo tulla, eikä kynnys avunhakemiseksi nousisi liian korkeaksi. Saara Kärki

s. 18 OULU-POSTI NRO1 - 2015


Hankalat kysymykset Toimi näin, jos vuokrat ovat jääneet rästiin:

Onko sinulla mielessäsi ”hankala kysymys”, johon haluaisit saada kaupungilta vastauksen? Lähetä kysymys osoitteessa www.ouka.fi/oulu-posti.

○ Ole viipymättä yhteydessä vuokranantajaan. ○ Sovi vuokrien maksamisesta vaikka osissa. ○ Ota lisäksi yhteys aikuissosiaalityöhön. ○ Oman alueen sosiaalityöntekijä kartoittaa kokonaisuudessaan avun ja tuen tarpeen.

Häätö euroina

Perhehoitajan koulutus

Häädön laskennallinen hinta on noin 5000 €. Tämän päälle tulevat oikeudenkäynnin kustannukset ja vuokranantajalle koituvat tappiot maksamattomista vuokrista, jotka tulevat muiden vuokralaisten kustannettavaksi vuokranantajan nostaessa vuokria. Yhden asumisneuvojan työpanoksella saadaan lähes 400 000 € säästöt/vuosi. KUVA Samuli Skantsi

Kehitysvammaisten ja ikäihmisten perhehoitajia haetaan parhaillaan koulutettaviksi. Hakuajat päättyvät 4.2. (ikäihmiset) ja 12.2. (kehitysvammaiset). Kehitysvammaisten perhehoitajia haetaan ja koulutetaan nyt ensimmäistä kertaa. Vaaditaanko hakijoilta hoiva-alan koulutus ja millainen on perhehoitajien palkkaus?

Koulutukseen hakeutuvilta perhehoitajilta ei vaadita hoiva-alan koulutusta, kun hoidettavia on enintään neljä. Jos hoidettavia on enemmän, toisella hoitajalla pitää olla sosiaali- tai terveysalan ammatillinen koulutus. Hoidettavia voi olla enintään seitsemän. Perhehoitajan palkka koostuu asiakaskohtaisesti maksettavasta hoitopalkkiosta ja kulukorvauksesta. Hoidon alkuvaiheessa voidaan myöntää käynnistämiskorvaus, jos sellaiseen on tarvetta.” Lisätietoa: www.perhehoitoliitto.fi/perhehoito, ja kouluttaja Siskomaija Pirilä/ Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut, p. 044 703 6200

SARJAKUVA Jyrki Mäki

Hankekoordinaattori Katja Karppisen mukaan Oulussa on tällä hetkellä tyhjillään lähes 700 vuokra-asuntoa.

NRO1 - 2015

OULU-POSTI

s. 19


KUVAT Kati Valjus

tehdäänyhdessä

Ohjaaja Meri Fält on ideoinut myymälän puolelle kierrätyshenkisen kenkätelineen.

Virpi Vaara metsästää materiaaleja. Tarvetta on farkuille ja kauluspaidoille.

Palveluesimies Helena Hemmilä ihailee kuormassa saapunutta pikkuriikkistä ompelukonetta.

Hyvä kiertää kierrätyskeskuksessa Värtössä sijaitseva kierrätyskeskus on käytetyn tavaran aarreaitta, jossa hinnat eivät lompakkoa rasita.

K

ierrätyskeskuksen ovesta on juuri saapunut kuorma. Palveluesimies Helena Hemmilä bongaa pinosta pikkuruisen, patterikäyttöisen ompelukoneen. – Tässä on ihan oikea neula-

kin! hän ihailee. Ompelukone on yksi aarteista, joita Hemmilä on saanut työnsä puolesta hypistellä. Kun kuorma on purettu, ompelukone hinnoitellaan ja laitetaan myymälän puolelle myyntiin. Kierrätyskeskus on toiminut Värtössä nyt kaksi vuotta. Tuolloin keskus siirtyi Oulun Jätehuollolta osaksi hyvinvointipalveluita. – Teemme nykyisellään yhteistyötä monien eri tahojen, muun muassa Yhteistyötä Työttömät ry:n ja sosiaalitoimen kanssa. Kaupungin virastoihin kulkeutuu meiltä myös usein sohvia, pöytiä tai muita kalusteita, mutta tärkein toimintamuodoistamme on työn tarjoaminen tukea tarvitseville kuntoutujille, Hemmilä kertoo.

Hyvää ikää Oulussa Vanhuspalvelulaki velvoittaa kunnan tekemään suunnitelman ikääntyvän väestön hyvinvoinnin turvaamisesta. Sosiaalipalvelut on järjestettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa (90 vrk) päätöksestä ja kiireellisissä tapauksissa viipymättä. Kunnan on julkaistava keskimääräiset odotusajat kahdesti vuodessa. s. 20

Kierrätyskeskus ottaa vastaan muun muassa puhtaita ja ehjiä vaatteita, astioita, urheiluvälineitä, huonekaluja ja pieniä kodin sähkölaitteita. Patjan ja T-paidan uusi elämä Tavarat lajitellaan erillisessä lajitteluhuoneessa. – Vaatteista tarkistetaan mahdolliset tahrat, reiät ja vetoketjut ja puntaroidaan, onko tuote myyntikuntoinen, kertoo ohjaaja Meri Fält. Vaikka T-paidassa olisi reikä, se voi saada vielä uuden elämän korjaamorättinä.

Kierrätystä arvostetaan ja siitä on tullut kaikenikäisten trendi.

Materiaalin talteenotto onkin yksi kierrätyskeskuksen erikoisuus: Fält esittelee myymälän puolella joustinpatjaa, joka on saanut uuden elämän kenkätelineenä. – Pyrimme mahdollisuuksien mukaan kierrättämään kaiken käyttökelpoisen materiaalin. Materiaalin perässä on myös oululainen Virpi Vaara, joka piipahtaa kierrätyskeskuksessa säännöllisesti etsimässä materiaalia ompeluksiinsa. – Tulin hakemaan farkkuja ja kauluspaitoja laukkuompeluksiin. Täällä on huomattavasti edullisemmat hinnat kuin kirpputoreilla. Samalla toin mukanani monta kassillista pojan pieneksi jääneitä vaatteita, tuunaaja hymyilee. Hemmilä on pistänyt ilahtuneena merkille, että kierrätystä arvostetaan ja siitä on tullut kaikenikäisten trendi. – En pysty nimeämään asiakaskunnassamme yhtä ryhmää ylitse muiden. Tämän katon alle mahtuvat kaikenlaiset kierrättäjät. Kati Valjus

Vanhuspalvelulain seuranta Oulussa 1.7.–31.12.2014 Sosiaalipalvelu

Keskimääräinen odotusaika heti, kun päätös on tehty

Tavoite

Kotihoito

Palvelu alkaa heti, kun päätös on tehty

alle 90 vrk

– turvapalvelut

34 vrk

alle 90 vrk

– ateriapalvelut

Palvelu alkaa heti, kun päätös on tehty

alle 90 vrk

– kuljetuspalvelu

Palvelu alkaa heti, kun päätös on tehty

alle 90 vrk

Omaishoidon tuki

Palvelu alkaa heti, kun päätös on tehty

alle 90 vrk

Säännöllinen vuorohoito

81 vrk

alle 90 vrk

Tehostettu palveluasuminen

161 vrk

alle 90 vrk

Pitkäaikainen laitoshoito

29 vrk

alle 90 vrk

Kotipalvelun tukipalvelut:

OULUN KAUPUNKILEHTI

NRO2 - 2014


English page

Introducing Waltti OULU PUBLIC TRANSPORT will adopt the national ticketing system Waltti in early 2015. That means that the entire Oulu area will be using the same bus card, price zones, and ticket selection. Children’s prices apply to ages 7 to 16, and youth from 17 to 24 will be entitled to a season ticket priced lower than the regular season ticket. The best choice for someone who uses the public transport regularly is to buy a 30, 90 or 180-day bus pass. Although single tickets are available on the buses, those travelling occasionally save at least 20 percent by investing in a Waltti value card.

Initially passengers buy and charge their Waltti card online. The card arrives in the mail. In the future, the value cards are valid in other cities as well. Cards can be charged at the public transport service desks, online, on the buses, and in the future also at an increasing number of sales locations all over the country. Because the changes take effect gradually, for a while both old and new products will be in use side by side. It is recommended to finish up the formerly used ticket products before purchasing the new. www.oulunjoukkoliikenne.fi/english

Tickets for buses and culture from Oulu10 Purchase your tickets for the Oulu public transport at the Oulu10 service desk located downtown (Torikatu 10). All Oulu10 service desks also sell tickets to the Oulu City Theatre performances and Oulu Symphony Orchestra concerts without a service fee! Check out the event calendars at teatteri.ouka.fi/en and www.oulusinfonia.fi

Good goes around in the recycling centre THE RECYCLING CENTRE located in Värttö is a treasure chest of reasonably priced used items. A load has just arrived at the doors of the recycling centre. Service manager Helena Hemmilä spots a batteryoperated miniature sewing machine. – There’s an actual needle, too, she gets excited. After unpacking the load, the sewing machine gets a price tag and it is placed in the store. – We check all the clothes for possible stains, holes, or broken zippers, and decide whether the product is in selling condition, explains instructor Meri Fält. Hemmilä is delighted to have noticed that people appreciate recycling and it has become trendy in all age groups. Information: ○T  he recycling centre and different

Maija Perola: ”The newly-opened SuperPark Arena is one of the concert venues.”

flea markets accept reusable items. The recycling centre is located in Kurkelantie 2, Värttö, and it is open Monday through Friday from 10 a.m. to 5 p.m. ○ F or free pick-up service that collect items in good condition within 20 kilometres from the recycling centre, call 044 703 3967 ○M  ore information on waste management: oulu.ouka.fi/ jatehuolto/english/

Oulu Music Festival March 7-23

25 years of musical talent THE OULU MUSIC FESTIVAL is put together by two fulltime employees. Behind the scenes things remain busy; the two-weeklong festival consists of over 30 concerts at 20 different venues. The festival features concerts for children as well as club performances and concerts by the symphonic orchestra. Because each concert requires a suitable venue, the organizers must have a good feel for what kinds of spaces are available around the city. NRO2 - 2014

– Artistic Director Jaakko Kuusisto travels around the country and around the world and sees a lot. The purpose of the festival is to bring things to Oulu that otherwise people would not be able to experience. I challenge everyone to try something new. The program will surely provide an opportunity for that, explains Maija Perola, executive manager of the Oulu Music Festival. Program and schedule www.omj.fi/en/ OULUN KAUPUNKILEHTI

Visit Villa Victor VILLA VICTOR Multicultural Centre provides activities for immigrants and Finns living in Oulu. Information desk Mon - Fri 9 a.m. to 3 p.m. Asemakatu 5 www.ouka.fi/oulu/villavictor-english/ s. 21


KUVAT Juuso Haarala

turistinakotikaupungissa

Oikarinen pitää Hiukkavaaran miljööstä ja sinne kasautuneesta luovuudesta. Entisissä armeijan tuvissa pitää majaansa muun muassa toistasataa bändiä.

Oikarinen löytää inspiraation luonnosta ja esimerkiksi mökkiviikonlopuista: ”Kun tuntuu siltä, että tarvitsen tilaa todella, ajan Kainuun metsiin ja korpeen.”

Tasapainottavat luonto ja luovuus

< Oikarisen instrumentti on kitara. Yläasteen puukäsityötunneilla tehty, vihreäksi petsattu soitin on käyttöesine ja päässyt mukaan keikoillekin.

Ismo Oikarinen on äänentoiston ammattilainen, joka hakeutuu vapaa-ajallaan mielellään hiljaisuuteen.

O

ikarinen, 24, on kotoisin Oulun Rannanperältä ja asuu nykyisin Länsi-Tuirassa. Työt äänimiehenä vievät häntä livekeikoille ympäri maata, ja kotikaupungissa tärkeitä ovat paikat, joissa voi rauhoittua aloilleen. Kaksi harrastusta on ylitse muiden: musiikin tekeminen ja luonnossa oleminen. – Keikoille tai kuppiloihin ei tule kovin helposti vapaa-ajalla lähdettyä. Musiikki on kuitenkin pysynyt tärkeänä harrastuksena, ja viime aikoina olen tehnyt pitkästä aikaa omia biisejä, Oikarinen kertoo. – Tiiviin työn vastapainona tämänkaltaiset luovat projektit ovat tärkeitä. On hyvä olla jotain, joka ei ole sidottua aikatauluihin vaan saa kypsyä ja kehittyä omalla painollaan.

MUSIIKIN – JA MUISTOJEN – VUOKSI yksi Oikarisen tärkeistä paikoista on treenikämppä Hiukkavaaran vanhalla kasarmilla. – Tämä on ollut minulla ja vaihtelevilla kaverikokoonpanoilla vuodesta 2005, ja täällä on vietetty lukemattomia teini-iän viikonloppuja. Niiden aikojen takia tunneside paikkaan on vahva. On hauska miettiä, mistä on aikoinaan lähdetty ja minne on päädytty. Oikarinen voisi hyvin viedä Hiukkavaaraan vieraatkin. Kasarmialue on aivan metsän vieressä, ja hyviä marja- ja sienipaikkoja löytyy miltei treenikämpän kulmilta. ERÄHARRASTUKSET OVAT TUTTUJA jo lapsuudesta: – Kalastaminen, marjastaminen ja sienestäminen ovat perittyjä taitoja, jotka ovat viime vuosina

KUVA Petteri Parhi

Katutaide elävöittää Oulua

Linnansaaren alikulun sivuseinät toteutettiin kolmella eri katutaiteen tekniikalla.

Oulu haluaa olla vuonna 2020 Suomen rikkain ja monipuolisin katutaidekaupunki.

tulleet entistä tärkeämmiksi. Niissä luonnossa fiilisteleminen yhdistyy ulkoiluun ja liikkumiseen sekä ruoanhankintaan, Oikarinen kuvaa. – Etenkin rannat ja vedet ovat minulle läheisiä, ja näin talvisin pidän pilkkimisestä. Valkiaisjärvi ei ole kokemukseni mukaan kovin kalaisa, mutta se jäätyy ensimmäisten joukossa ja pysyy jäässä pitkälle kevääseen. Kesäisin tärkeä kapistus on pari vuotta sitten hommattu soutuvene, joka on satamassa Hietasaaressa. – Soutaessa minulla on aina vapa mukana. Oulun edustan merialueilta nousee etenkin ahventa ja haukea, mahdollisesti kuhaa ja taimentakin, jopa lohta. Ja joen alapuolta pääsee niin kauas kuin soutuveneellä uskaltaa. Sillä luonnossa tärkeitä eivät ole tavoitteet, vaan tila ja vapaus. Maaria Rousu

– JOS OULUSSA jatketaan samaan malliin katutaiteen tekemistä kuin tähän mennessä, niin olemme oikealla tiellä. Maineemme on jo nyt kiirinyt alan piireissä ja kaupunki on ollut hienosti toiminnassa mukana, kertoo kaupungin katutaideprojektin vetäjä Petteri Parhi. Vaikka kyse on katutaiteesta, mitä tahansa paikkaa ei voi alkaa taiteilemaan. Lupien saaminen esimerkiksi maalausta varten ei ole mikään yksinkertainen prosessi. – Kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluista on ollut meille korvaama-

ton apu. Maalattavaksi suunnitellun pinnan omistajan löytäminen voi olla yllättävän työläs prosessi, kun seinissä ei ole lappua, kenelle se kuuluu. Sivistys- ja kulttuuripalvelut tekee byrokratian ja hallinnoinnin viidakossa hyvää ja tärkeää työtä. Olemme saaneet myös muun muassa turvalaitteita kaupungilta maksuttomasti käyttöön. Viime vuoden kokemusten ja oppien perusteella vuosi 2015 tulee olemaan paljon helpompi. Taidokkaasti tehtyä taidetta arvostetaan Oulussa. Positiivista palautetta on tullut paljon.

s. 22 OULU-POSTI NRO1 - 2015


Kaupunkihaaveita ja pyöräilyhommia

K

Treenikämpällä oli aikanaan studion tarkkaamotila, jossa harrastellessa syttyi myös Oikarisen kiinnostus alalle.

Etenkin rannat ja vedet ovat minulle läheisiä, ja näin talvisin pidän pilkkimisestä.

ksi Seuraava turistiksi in g n u kotikaup haastaa Oikarinen ialalla u n m siikk oululaise isen yrittäjäna toimivan ina ri ta nsa Ka ja kollega . n Kuure ”Keskelle metsää meneminen on jännittävä kokemus. Kaupungin melusaasteen jäljiltä kuulee joskus hiljaisuuden keskelläkin hetken huminaa.”

– Kritiikki on ollut enemmänkin keskustelua taiteen sisällöstä, ja se on aina tervetullutta. Kun harmaasta alikulusta tulee yhtäkkiä paikka, jossa voi pysähtyä ja tutustua taiteeseen, kaupunkilaiset osaavat arvostaa tätä. – Jos kiinnostaa tehdä omalla asuinalueella taidetta, vaikka ankean näköiselle alueelle, kannattaa ottaa yhteyttä, Petteri Parhi suosittelee.

Mitä tahansa paikkaa ei voi alkaa taiteilemaan.

ävi niin, että junalla Oulusta etelään oli ongelmia, ja matkan alku kulki poikkeusreittiä halki ratapihan. Saavuimme keskelle tuttua ympäristöä, joka yllättäen avautui ennen näkemättömänä jokapäiväisen maailman takaa. Näky junan ikkunan läpi oli outo ja uusi, ehdottomasti kiehtova. Kaupungin kehittyessä, kasvaessa ja muuttuessa vastustamme uudistuksia. Samalla hiljaa odotamme dynaamisuutta, elämää ja ennakkoluulottomuutta. – ”jotain uutta”. Itsellemme tunnustamme, että haluamme arjessa yllättyä, hyvällä tavalla. Tahdomme kulkea tilassa, jossa on säilynyt nostalgista, ”jotain vanhaa” ja josta silti löytyvät kätevästi kaikki mahdolliset palvelut. Hyväksyisimme kaupunkitilan, joka antaa sijaa kaupallisuudelle, taiteellisuudelle, inhimillisyydelle, yritteliäisyydelle ja yhteisöllisyydelle samoilla kulmilla. Oikeasti puoletkin tästä listasta riittäisi, kun uutta Oulua luodaan. Ilman realiteetteja ja rajoituksia jotain tuosta listasta toteutuisi unelmakeskustassa. Toisistaan matkailijan ja alkuasukkaan tarpeet eivät eroa radikaalisti. Mikä miellyttää matkailijaa, vetää puoleensa myös meitä. Jos Oulun tahtotila on kehittyä ympärivuotisena pyöräilykaupunkina, se toki löytää vahvuutensa pohjalaisesta tasaisuudestaan. Reunamat ja reitit kaupunginosasta toiseen on kaistoitettu, hoidettu ja hyviksi havaittu, mutta keskustassa pyörä tökkää: epäkäytännöllisen korkeisiin reunoihin, ahdistavan ahtaisiin teihin ja pelottaviin autokaistoihin. Niinpä pyöräilijä yrittää selvitä, taluttaa ja ajattelee Kööpenhaminaa. Häntä myös houkuttaa kurvailu laajalla Rotuaarilla, missä pyöräilyn säännöt ja tarkoituksenmukaiset järjestelyt eivät ole visuaalisesti selkeimmät. Ja kun feissarit, pyöräilijät ja jalankulkijat sitten kohtaavat, ei voida välttyä yhteentörmäyksiltä Seuraavilta vaaleilta onkin lupa odottaa intohimoisia pyöräilypäättäjiä. Näillä lakeuksilla pyöräily ei ole vain kevyttä kesäliikkumista eikä pyörää jätetä varastoon kireimmilläkään pakkasilla. Selkeiden pyöräilypäätösten seurauksena voisi matkailija määrätietoisesti suunnata juuri Ouluun, hypätä pyörän päälle ja polkea haltioituneena ja helposti läpi historiaa huokuvan kaupunkikeskustan pitkin avaria merenrantoja aina nostalgisiin 70-luvun kerrostalolähiöihin asti. Oulusta ylpeänä ja hyvällä omatunnolla, omalla kaistalla.

Pyöräilijä yrittää selvitä, taluttaa ja ajattelee Kööpenhaminaa.

Nimim. Valkoinen paperi Kuulostelee ja kommentoi oululaisia ilmiöitä.

Petteri Pohjonen

Tutustu blogiin ja ota yhteyttä: oulunkatutaide.wordpress.com NRO1 - 2015

OULU-POSTI

s. 23


Julkinen tiedote Jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen.

KUVA Juuso Haarala

IIKKA KIVI

28, syntynyt Ylivieskassa Stand up -koomikko Valmistunut medianomiksi Oulun ammattikorkeakoulusta 2011

Stand up -Oulua tekemässä Naurun tasapainon voittaja Iikka Kivi iloitsee paitsi menestyksestään myös kotikaupunkinsa saamasta huomiosta. Hän näkisi Oulun mieluusti komiikan kaupunkina.

O

ululaiset ovat olleet vahvasti esillä stand up -kilpailuissa. – Se kertoo hyvin tehdystä työstä ja on tärkeää meille, jotka olemme mukana rakentamassa kaupungin komiikkakulttuuria, Iikka Kivi kertoo. Kun Kivi muutti Ouluun vuonna 2007, hän ei tuntenut paikkaa omakseen. Ensimmäiset pari vuotta meni totutellessa. – Jossain vaiheessa se kuitenkin vain muuttui, ja nyt viihdyn paremmin kuin hyvin. Oulu on koti. Kaupunki on juuri sopivankokoinen minulle: täällä on rauhallinen syke mutta vireä kulttuurielämä ja paljon mahdollisuuksia. Kivi ei siis ole muuttamassa etelään, vaikka monet tuntuvat niin olettavankin. – Mielestäni on outo ajatus, että jos joku on hyvä vaikka nyt stand upissa, seuraava askel on muuttaa Helsinkiin. Olen tehnyt täällä paljon duunia paitsi oman urani eteen myös mahdollistaakseni muiden toimimisen tällä kentällä. Työ on kuitenkin kesken, ja hyvä niin. Elävää klubikulttuuria Yksi tärkeä tekijä oululaisessa stand upissa on Kiven ja Esa ”Awe” Vengasahon perustama Remakka-klubi, joka syntyi Kiven viimeisenä opiskeluvuotena. Kun tämä valmistui joulukuussa 2011, klubi oli pyörinyt puolisen vuotta. – Siinä vaiheessa takana oli jonkin verran stand up -keikkoja, ja olin tilanteessa, jossa piti tehdä päätös: alanko toimittajaksi vai hyppäänkö täyspäiväisesti tähän. Mietin kyllä matkalla monta kertaa, onko tässä nyt mitään järkeä – totesin, ettei ole ja jatkoin silti, Kivi naurahtaa.

Iikka Kiven haastattelu myös Oulun kaupungin YouTube-kanavalla.

Remakka elää edelleen, ja Kivi on mukana myös lähialueiden esiintymislavoja kiertävässä Oulun Komediapatteri -kollektiivissa. Klubien pyörittäminen varmistaa, ettei koomikon työ käy pelkäksi parrasvaloissa paistatteluksi. Remakassa Kivi vastaa viikonloppuklubeista, joiden osalta tekee käytännössä kaiken itse: buukkaa, suunnittelee, markkinoi ja huolehtii käytännön järjestelyistä. Saavutuksia ja sattuman kauppaa Oivana kiitoksena toimii se, että klubi on maanlaajuisesti tunnettu ja arvostettu. – Etelässä asti on jengiä, joka haluavat meille keikalle. He kasaavat porukan ja ajavat tänne muutaman lavaminuutin takia. Se on hullua ja samal-

la mahtavaa. Silloin tietää, että jotain on tehty oikein, Kivi sanoo. Paljon on toki tehty jo aiemmin. Sen osalta Kivi nostaa esiin etenkin Zaanin eli Jean-Eric Chaumentinin, jolla on sormensa pelissä myös siinä, että Kivestä tuli koomikko. Zaani isännöi sitäkin open mic -klubia, jonne Kivi meni Awen mukana kokeilemaan stand upia. Ensiesiintyminen toi kehuja, ja Kivi rohkaistui pian toisellekin keikalle. – Se olikin sitten täydellinen lavakuolema. Olin surkea ja lopetin koko touhun moneksi kuukaudeksi. Myöhemmin kun istuimme Zaanin kanssa iltaa, tämä soitti kesken kaiken pari puhelua ja kertoi, että minulla on kesällä keikka Kuopion Komediafestareilla. Piti alkaa treenata. Maaria Rousu

� ”LUONTO ON MINULLE TÄRKEÄ. Oulun luonto

� ”SE, ETTÄ TASAPAINON VOITTO tuli pohjoiseen,

� KUKA KOOMIKKO OULU OLISI? ”Kysymykseen

on monipuolinen niin keskustan alueella kuin etenkin tässä ympärillä. Tykkään geokätköilystä, ja sen kautta on löytynyt monia hienoja paikkoja, sellaisia vähän salaisia spotteja, joihin ei muuten eksyisi.”

tekee hyvää tämän alueen identiteetille. Media on edelleen jokseenkin eteläkeskeistä, ja stand upistakin puhutaan usein Helsingin kautta. Tällainen huomio osoittaa, että tapahtuu sitä muuallakin.”

on mahdotonta vastata, sillä Oulussa on niin monta koomikkoa, jotka kuvastavat tämän alueen meininkiä. Ehkä Oulun Komediapatteri on vastaus siihen: seitsemän koomikkoa on juuri ja juuri riittävä otos tämän alueen huumorintajusta.”

s. 24 OULU-POSTI NRO1 - 2015

Profile for Otavamedia OMA

Oulu posti 1 2015  

Lehti oululaisille. Julkaisija Oulun kaupunki.

Oulu posti 1 2015  

Lehti oululaisille. Julkaisija Oulun kaupunki.