Kysymys kuin kysymys metsäjuridiikasta – Kalvila kertoo vastauksen.
Kalvila Omistan kahden sisarukseni kanssa yhtymänä noin sadan hehtaarin metsätilan, kukin meistä omistaa (1/3) yhden kolmasosan. Saimme verovuonna 2012 yhtymän tekemän metsänhakkuusopimuksen kauppahintamaksuja yhteensä 60 000 euroa + alv. Miten pääomatulojen progressiivinen verotus määräytyy? Pääomatulojen verotus muuttui vuoden 2012 alusta lukien lievästi progressiiviseksi. Metsätalouden pääomatulon lisäksi pääomatuloja ovat muun muassa luovutusvoitot, osinkotulot (eräin rajauksin), yrittäjätulon pääomatulo-osuus ja vuokratulo. Pääomatulosta suoritetaan tuloveroa 30 prosenttia ja siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää kalenterivuonna 50 000 euroa, pääomatulosta suoritetaan veroa 32 prosenttia. Verotettava pääomatulo määräytyy bruttotulon ja siitä tehtävien vähennysten perusteella sekä vähentämällä tämän jälkeen mahdollinen TVL 59 §:ssä tarkoitettu tulolähteen tappio ja aikaisemmilta vuosilta vahvistetut pääomatulolajin tappiot. On myös huomattava, että verotusyhtymä ei ole erillinen verovelvollinen, vaan verotusyhtymässä verovelvollisia ovat yhtymän osakkaat. Yhtymä on verotuksessa niin sanottu laskentasubjekti ja yhtymän saamasta 60 000 euron metsätalouden pääomatulosta voitte ensin vähentää yhtymän metsätalouden veroilmoituksella metsätalouteen kohdistuvat vähennyksenne. Sen jälkeen verottaja jakaa yhtymän metsätalouden nettotulon verotettavaksi osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen omistusosuuksienne suhteessa. Yhtymänne osakkaan osalta mahdollinen 50 000 euron verotettavan pääomatulon määrän ylittyminen edellyttäisi tässä tapauksessa, että
osakkaalla on samana verovuonna puun myyntitulon lisäksi riittävästi myös muita verotettavia pääomatuloja. Ostin metsätilan vuonna 1999 ja minulla on vielä siitä käyttämätöntä metsävähennystä jäljellä 10 000 euroa. Kyseinen tila on puhdas metsätila eikä sisällä muita omaisuuseriä. Tilan käypä arvo on nyt 100 000 euroa eikä minulla ei ole muita metsätiloja. Tarkoitukseni on myydä kyseinen tila tyttärelleni lahjanluonteisella kaupalla 30 000 eurolla. Minkä verran tyttäreni saa metsävähennystä? Kyseessä on niin sanottu lahjanluonteinen kauppa, johon verotuksessa liitetään sekä kaupan että lahjan verotusta. Metsävähennyksen osalta metsävähennysoikeutta muodostuu tässä tapauksessa 60 prosenttia koko kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, koska kyseessä on pelkästään metsää sisältävä tila. Hankintamenoon, josta metsävähennysoikeus lasketaan, luetaan lisäksi kiinteistökauppaan välittömästi liittyneet muut menot; varainsiirtovero (neljä prosenttia kauppahinnasta tai muun vastikkeen määrästä), lainhuudatus- ja lohkomismenot, kaupanvahvistajan palkkio sekä muut kaupasta aiheutuneet suoranaiset kustannukset. Esimerkiksi tässä tilanteessa kauppahinnan ja varansiirtoveron kautta metsävähennyspohjaa muodostuu [0,6 x (30 000 euroa + 1.200 euroa)] yhteensä 18 720 euroa. Lahjanluonteisessa kaupassa myyjällä käyttämättä jääneestä metsävähennysoikeudesta siirtyy luovutuksen saajalle se osa, joka vastaa lahjan suhteellista osuutta luovutuksen kohteena olevan metsän käyvästä arvosta. Tässä tapauksessa luovutuksen vastikkeellinen osuus on 30 prosenttia (30 000 euron
kauppahinta 100 000 euron käyvästä arvosta) ja lahjan osuus 70 prosenttia luovutuksesta. Näin ollen lisäksi teillä (myyjällä) käyttämättä jääneestä metsävähennyksestä siirtyy tyttärenne (luovutuksensaajan) käyttöön 7 000 euroa (0,7 x 10 000). Voiko kunta käyttää maanhankinnassa etuostolain tarkoittamaa etuosto-oikeuttaa sukulaisten välisessä kiinteistökaupassa, jos myyjänä on jakamaton kuolinpesä? Kunnalla on etuostolain nojalla tietyin edellytyksin etuosto-oikeus kunnassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. Kunnan etuosto-oikeutta on rajoitettu muun muassa eräissä sukulaisten välisissä kaupoissa. Kunnalla ei ole etuosto-oikeutta, milloin ostajana on myyjän puoliso tai henkilö, joka perintökaaren (PK) 2- ja 4-luvun säännösten mukaan voisi periä myyjän, taikka tällaisen henkilön puoliso. Tämä ei kuitenkaan edellytä, että PK 2 -luvussa mainittu sukulainen olisi etuostooikeuden aktualisoituessa juuri lähin perimään myyjän. Kunnan etuostooikeutta ei kuitenkaan rajoiteta, milloin kiinteistö luovutetaan edellä tarkoitetulle ja muulle ostajalle yhteisesti. Jakamaton kuolinpesä ei ole erillinen oikeushenkilö, vaan kuolinpesällä tarkoitetaan henkilöpiiriä, joka on oikeutettu osallistumaan kuolinpesän yhteishallintoon. Pesän osakkaista käytetään tavallaan kollektiivinimitystä ”kuolinpesä”. Näin ollen, selvitettäessä onko kunnalla etuostooikeutta kuolinpesän ollessa kiinteistön myyjänä, ostajan ja myyjän välisiä sukulaissuhteita tulee tarkastella (PK) 2- ja 4-luvun valossa kuolinpesän osakkaiden ja ostajan välillä.
Heikki Kalvila ON UPM:n metsäliiketoiminnan Lakipalvelupäällikkö
1.2013
29