metsänhoito
Koneellista varhaisperkausta voidaan tehdä sulan maan aikana toukokuusta syyskuun loppuun. Työkausi on siten huomattavasti pidempi kuin manuaalisesti tehtävässä varhaisperkauksessa, jota tehdään yleisesti juhannuksen ja elokuun lopun välillä, jolloin vesominen on vähäisempää. Kitkevä perkaaja tuo näin helpotusta keskikesään ruuhkautuvien metsänhoitotöiden toteutukseen. – Myös konetyönä tehdyssä varhaisperkauksessa jätetään taimikkoon noin kymmenen prosentin lehtipuuosuus. Kone kitkee taimen ympäriltä lehtipuuvesat kerrallaan noin kolmen neliön alalta, mikä antaa nuorelle puuntaimelle hyvän kasvutilan, Hakkarainen kertoo. Koneellinen perkaus nyt UPM:n metsäpalveluna
UPM on kehittänyt menetelmää pitkäjänteisesti alan toimijoiden kanssa ja tehnyt koneellista varhaisperkausta jo lähes kymmenen vuoden ajan omissa metsissään. – Meillä on erittäin hyviä kokemuksia ja tuloksia kitkennästä. Työn tuloksena tarjoamme nyt modernia ja kustannustehokasta metsän-
hoitomenetelmää myös yksityisille metsänomistajille, kertoo metsäasiakaspäällikkö Mika Wahlman Kuopiosta. Koneellisen varhaisperkauksen kehitystyötä ja testausta on tehty pisimpään Pohjois-Karjalan alueella, missä toimii laitteen valmistaja Pentin Paja. Ensi kesänä UPM:n käytössä on Pohjois-Savon alueella kolme perkaajalla varustettua konetta ja koko toimialueella 13–15 konetta. Perkaajien määrän arvioidaan lisääntyvän nopeasti lähivuosina. – Tarjoamme mahdollisuutta koneelliseen kitkentään kaikissa maantieteissä. Metsänomistajan kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen UPM:n metsäasiakasvastaavaan ja selvittää oman alueensa tilanne. Oma yhteyshenkilö neuvoo myös kohteiden valinnassa ja varhaisperkauksen ajoituksessa, Wahlman ja Hakkarainen kehottavat. ● Mika Wahlman
Kallein vaihtoehto on jättää varhaisperkaus tekemättä ja tehdä taimikonhoito myöhässä. Koneellinen metsänhoito on tulevaisuutta Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasemalla on käynnissä kehittämishanke, jossa keskitytään koneellisen metsänhoidon työlajeihin: taimikon varhaisperkaus, taimien istutus, kylvö ja varttuneemman taimikon hoito. – Koneellisen metsänhoidon etuna on työn tasalaatuisuus ja tuottavuuden nousu. Merkittävää hyötyä tuo myös se, että lisälaitteet tuovat metsäkoneille työllisyyttä ympäri vuoden, projektipäällikkö Mikael Kukkonen kertoo. – Metsänhoidon koneellistaminen on sopeutumista tulevaisuuden haasteisiin ja
toimintaympäristöön. Verrattaessa konetta ja metsuria keskenään on molemmilla hyvät puolensa. Silti tosiasia on, että metsurityövoima on vähenemässä ja metsänomistajien kaupungistumisen myötä omatoiminen metsätöiden teko myös vähenee. Näin ollen konetyöpalvelun osaajia tullaan tarvitsemaan sekä toimihenkilöissä että kuljettajissa, Kukkonen ennakoi. Hanke käynnistää pioneerina opetuksen koneellisen metsänhoidon työlajeista metsäkoneenkuljettajille Valtimon ammattiopistolla ja metsätalousinsinööreille Joensuun ammattikorkeakoulussa.
1.2013
21