Fengdun nekropolissa patsaat esittävät karikatyyrin tapaan, kuinka pahantekijöille käy kuoleman jälkeen.
PADON ÄÄRELLE Ensimmäisen risteilypäivän retkikohde on Sandoupingissa sijaitseva Kolmen rotkon pato, joka on rakennettu maailman suurinta vesivoimalaa varten. Turistivirta päästetään turvatarkastuksen jälkeen voimalan alueelle. Pato on niin massiivinen, että sortuessaan tulva tuhoaisi Jangtsen alajuoksun ranta-alueet kilometrin leveydeltä aina Shanghaihin asti. 185 metriä korkean padon tärkeimpiä tehtäviä ovat tulvanhallinta, sähköntuotanto ja patosulkujen ansiosta tehostuva laivaliikenne. Kaikella hyvällä on hintansa: rakentamisvaiheessa 1,4 miljoonaa ihmistä pakkosiirrettiin, koska padon yläjuoksulla vedenpintaa nostettiin niin, että monia kaupunkeja jäi veden alle. Samalla menetettiin arvokkaita arkeologisia alueita ja kulttuurikohteita. Patovierailun jälkeen palaamme risteilyalukseen, joka alkaa nousta viiden patosulun läpi yläjuoksulle. Rotkomaisemissa polveileva joki tarjoaa paljon katseltavaa: vuoristomaisemia, metsäisiä jyrkkiä rinteitä, kekseliäitä vuoristoasumuksia, jokunen pagodi siellä täällä, kalastajia heittoverkkoineen, tehtaita, suurkaupunkeja, valtavia rahtialuksia ja tietysti toisia risteilijöitä. Toisena risteilypäivänä lähdemme pienemmällä laivalla Jangtsen sivuhaaraa pitkin Wu- ja Qutang-rotkoille. Joki kiemurtelee metsän peittämien jyrkkien seinämien välissä. Väylä pienenee, ja laiva vaihdetaan kapeisiin 18 henkeä vetäviin puuveneisiin. Sukellamme rotkoon.
Olemme Tujia-kansan alueella. Riuskat, työn sitkistämät soutajat kuljettavat syvemmälle jokivartta pitkin, ja luonto tulee lähelle. Tarkkasilmäisimmät näkevät rinteillä telmiviä reesusapinoita ja Kiinan eksoottisia lintuja.
MAAILMAN SUURIN MAALAISKAUPUNKI Chongqingiin on yksi maailman suurimpia kaupunkeja, vaikka se on monille suomalaisille tuntematon. 30 miljoonan asukkaan kaupunki on maaseutualueen keskus. Se sijaitsee vuoristoalueella, ja jyrkät mäkiset kadut ovat yksi kaupungin tuntomerkkejä. Mäkisyyden vuoksi täällä ei näe yhtä paljon polkupyöriä kuin monissa muissa Kiinan kaupungeissa. Chongqingiä pidetään valtavasta koostaan huolimatta maalaiskaupunkina, eikä katumaisema ole samalla tavalla moderni kuin esimerkiksi Shanghaissa. Länsimaisten muotibrändien sijaan katukuvassa näkyy perinteistä kiinalaiskansan elämää. Toreilla sekä kujilla liikkuu tavaroiden kantajia ämmänlänkien kanssa, ja kiireisen kävelijän täytyy varoa astumasta katujen varsilla olevien lautapeliporukoiden päälle. On aika perehtyä kiinalaiseen teeseremoniaan ja alueen kulinaristiseen antiin. Chongqing kuului aikaisemmin Sichuanin provinssiin, jonka keittiö tunnetaan tulisesta ruuastaan. Tutustumme alueen ainutlaatuisiin ruokalajeihin, joissa maistuvat chili, punapippuri, valkosipuli, inkivääri ja fermentoidut soijapavut. •
37