Ruokailutila koostuu vanhasta pöydästä ja penkeistä. Viirivehkaa on nostettu lähemmäksi valoa kahden tuolin avulla, vaikka ihan suoraa auringonpaistetta se ei kestä kovin hyvin. Tuoreet leikkokukat ja luonnosta sopivista paikoista kerätyt oksat tuovat raikasta tunnelmaa. Kodissa on alkuperäinen 50-luvun keittiö viehättävillä siniharmailla kaapinovilla. Keittiöön mahtuu pieni ruokaryhmä, ja leveällä ikkunalaudalla on helppo kasvattaa ruuanlaitossa tarvittavia yrttejä. Kolmen korin yhdistelmässä ylimpänä kasvaa poikien suosikki, lihansyöjäkasvi, jonka lonkerot ulottelevat mehukkaita appelsiineja kohti. Se napsii hedelmäkärpäset, joita joskus pörrää hedelmäkorissa.
LIISA LOHTANDERIN, TEEMU MÖKKÖSEN ja kahden pojan ihastuttava koti sijaitsee Helsingin Maunulassa, 1950-luvulla rakennetussa kerrostalossa. Koti on remontoitu ja sisustettu 50-luvun henkeen, pääosin käytettyinä hankituilla kalusteilla. Kodin viherkasvit on sovitettu kodin henkeen, ja ne ovat asukkaiden mukaan ”mummokasveja”, jotka koristivat koteja jo 1950-luvulla. Perinteisiin suosikkeihin kuuluvat esimerkiksi posliinikukka, pelargoniat ja kliivia. Osa kasveista, kuten anopinkielet, ovat olleet pariskunnalla jo kuutisentoista vuotta. Tuona aikana niitä on jaettu aina pienemmiksi osiksi ja laitettu uusiin ruukkuihin. Perheen molemmat vanhemmat ovat koulutukseltaan arkeologeja ja perheen kiinnostus luontoon, kasveihin ja eläimiin näkyy kodissa. Suurin yhteinen intohimo ovat viherkasvit, joiden hoitamisesta myös 8-vuotias Kauko on innostunut. Kaukon taaperona päiväkodista kotiin tuoma ja hoitama pelargonia on jo iso kasvi, jota on jaettu monta kertaa ja joka voi edelleen hyvin. – Kodissamme on paljon valoa, ja olemme niin korkealla, että valoisaa on muuallakin kuin ikkunalaudoilla, Liisa riemuitsee. Elämä lapsiperheessä on hektistä.
22
ko dikas
2/2016
– Siksi meillä suositaan nahkealehtisiä huonekasveja, ne kun ovat helppohoitoisia. Nahkealehtiset kasvit pärjäävät hyvin vähälläkin kastelulla ja hoidolla, ja liika hoito voi koitua jopa niiden kohtaloksi. Kissakin jättää nahkealehtiset paremmin rauhaan. Anopinkieli viihtyy melkein missä tahansa valossa, samoin palmuvehka. Tietyt kukat kuten pelargoniat pitävät siitä, että niitä leikataan matalammiksi. Pitkinä ne eivät ole kovin tuuheita, kaikki voima menee kasvamiseen, Liisa kertoo.
Vuodenkierron mukaan
Liisan ja Teemun kodin leveille ikkunalaudoille mahtuvat niin viherkasvit ruukuissaan kuin pienet taimenalut kasvatusastioissaan. – Tammi-helmikuussa laitamme siemenpuodeista tilatut ja myös edellisenä syksynä itse kasvatetuista kasveista talteen otetut siemenet kasvamaan uuteen multaan, ja niitä kastellaan ja koulitaan tarpeen mukaan. Siemenistä kasvatamme syötäviä kasveja kuten paprikaa, papuja ja yrttejä. Tänä vuonna kokeilussa on myös muun muassa kyssäkaali. Lisäksi juurrutamme pistokkaista myös kukkivia kasveja kuten pelargoniaa. Meillä on käytössä >