Kodikas 2/2016

LUMO- JA VVO-ASUKKAIDEN ASUMISEN LEHTI

1950-luvun tunnelmaa kalustein ja kasvein Vuoden talo Tampereelta

Kunniamaininta Vantaalle

Unelmien Lumo-koti

Nuoren parin nappilรถytรถ

2 2016

VA L M I I N A LO M A A N // TE K STI Piia Kalliomäki & K U VA Jorma Marstio / Otavamedia

2

ko dikas

2/2016

Nyt mennään!

Passi on voimassa ja reppu ja uudet tennarit hankittuna lomaa varten. Vielä kun repussa on kartta, opaskirja määränpäästä, hammas­ harja ja oma pyyhe, seikkailu voi alkaa.

3

LUMO- JA VVO-ASUKKAIDEN ASUMISEN LEHTI

32

S I SÄ LTÖ 2 /20 1 6 Julkaisija/kustantaja VVO-yhtymä Oyj Mannerheimintie 168a, PL 40 00301 Helsinki p. 020 508 5000 www.lumo.fi, www.vvo.fi Päätoimittaja Irene Kantor Toimitus Otavamedia OMA Oy Maistraatinportti 1 00015 Otavamedia Tuottajat Kati Jalagin Paula Ristimäki Ulkoasu Atte Lakinnoro Paino Punamusta, Joensuu Paperi UPM Fine 100 g/m2 Painosmäärä 34 800 kpl ISSN 2342-9097 (painettu) ISSN 2342-9100 (verkkojulkaisu) Kodikas ilmestyy kolme kertaa vuodessa, seuraava numero 29.10.2016.

Palautteet, peruutukset ja osoitteen­muutokset kodikas@vvo.fi

10 02 valmiina Lomaan!

06 just nyt

Asumisen päivä yhdisti

09 palveluksessasi

Langoilla palveluneuvoja Anu Aatamila

10 kurkistus kotiin

Emilia ja Arto löysivät unelmiensa kodin töölöläistalon ullakolta.

Lomalle punaisella laivalla

30 ristikko

Voita ensiapulaukku!

31 yhdessä enemmän Elämää Vuoden taloissa.

16 fiksu kuluttaja

34 ekat ja ykköset

20 kodikas koti

35 uunista ulos

Perinteiset viherkasvit tuovat 1950-luvun kotiin.

2/2016

29 asukasedut

32 meidän pihalla

Eihän teillä tuhlata energiaa?

ko dikas

Helsingin Lehtisaaressa ja Kontulassa sekä Kuopion Puijonlaaksossa.

14 talojen tarinat

Aaltosen kenkätehtaan muodonmuutos avariksi ja valoisiksi kodeiksi.

4

26 3 x uusia unelmakoteja

Kalasataman Lumo-talon kattoterassi on upea asukkaiden tapaamispaikka

Ilmastotutkija lataa akkuja kotona ja golf-kentällä.

Mansikka-mozzarellasalaatti

PÄ Ä K I R J O I T US //

Kesätyötä ja silmien loistetta

” ”

KUVA PEKKA NIEMINEN

Mikä voisi olla innostavampaa kuin kohdata silmien loistetta työssään?

KESÄ MERKITSEE MONELLE lomakautta, mutta nuorille ja opiskelijoille se on mitä parhainta aikaa työlle – kesätyölle. VVO-konserni palkkasi täksi kesäksi yli 40 kesätyöntekijää. Nuorten hinku tehdä työtä on kova: hakemuksia tuli lähes 4 000!

Myös omat nuoret aikuiset kotona ovat ahkeroineet kesätyöhakemusten parissa ja sinnikkyydellään saaneet kesätyötä. On ollut hienoa seurata sivusta, kuinka yritykset panostavat perehdytykseen ja siihen, että kesätyöntekijät pääsevät työhön kiinni nopeasti ja oikealla otteella.

Niin myös me teemme. Perehdytämme nuoret kesätyöntekijämme ja korostamme asiakaspalvelun tärkeyttä, sillä asiakkaita varten me kaikki teemme työtä yhdessä. Niin kuin palveluneuvojamme Anu Aatamila tämän lehden jutussa s. 9 sanoo, ”silmien loiste kertoo, miten tärkeä juttu asunnon saaminen on”.

Mikä voisi olla innostavampaa kuin kohdata silmien loistetta työssään?

Kesätyöntekijämme työskentelevät eri puolilla Suomea, yhteensä yhdeksällä paikkakunnalla. He tekevät monia erilaisia töitä. Asukkaamme saattavat kohdata näitä reippaita nuoria esimerkiksi myyntineuvottelijoina tai isännöitsijöinä.

Kesä on tietynlainen taitekohta vuodessa.

Ihmiset tekevät usein muutoksia elämässään

kesän koittaessa tai syksyn alkaessa. Viime kesän aikana Emilia Parkkonen ja Arto Liinpää järjestivät asumisensa uudelleen, ja kesän jälkeen he muuttivat täysin uudistettuun ja peruskorjattuun vuokra-asuntoonsa Helsingin Töölöön. Pariskunta rakastui uuteen kotiinsa ensisilmäyksellä. Lue lisää lehtemme sivulta 10.

Hyviä lukuhetkiä ja antoisaa kesää toivotellen, Irene Kantor päätoimittaja

SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 29.10.2016.

5

J UST N Y T // KUVA ENEVO

5x

palaute

VIIME LEHDEN PARAS JUTTU oli Nuukaillaan fiksusti ja kotoillaan, vähiten kiinnosi Teeveestä tuttu kotitalo.

Haluaisin lukea enemmän säästämiseen liittyvistä asioista. Myös pihasuuunnittelu, puutarha-aiheet sekä sisustaminen kiinnostavat aina. – Jaana KODIKAS ON IHANAN värikäs lehti, jossa on monipuolisesti luettavaa. Viime lehden parhaat jutut olivat Liikuntaa arjessa ja Nuukaillaan fiksusti ja kotoillaan, molemmat olivat erittäin hyödyllisiä.

Toivoisin lehteen vinkkejä erilaisten ikkunoiden pesuun. Esimerkiksi kotimme parvekkeen alalasissa on ulkopuolella metallitangot, jotka vaikeuttavat lasin pesua. – Tuija

Enevo Oy:n kehittämät älykkäät anturit seuraavat jäteastioiden jätetilannetta.

Järkevää jätehuoltoa VVO-KONSERNI on järkeistänyt viiden pääkaupunkiseudulla sijaitsevan Lumo-kohteen jätehuollon asentamalla jäteastioihin jätetilannetta seuraavat anturit. Kohteiden asukkaat pääsevät ensimmäisinä Suomessa testaamaan innovaatiota käytännössä.

Enevo Oy:n kehittämät pienet laitteet ruuvataan jäteastian sisälle. Laite mittaa ultraäänellä, miten täynnä astia on, ja milloin se tulisi tyhjentää. Se ilmoittaa myös materiaalin painon, ja osaa hälyttää ylitäyttymisestä, osatyhjennyksestä, lämpötilamuutoksista ja jäteastian kaatumisesta.

Anturien avulla jäteastioiden sopivat tyhjennysvälit voidaan optimoida, mikä tuo huomattavia kustannussäästöjä, lisää asumis-

30 % 6

ko dikas

2/2016

mukavuutta ja vähentää ympäristöhaittoja.

– Tavoitteenamme on, että jäteastiat tyhjennetään aina ja vain tarpeen mukaan.

Ne eivät pääse tursuamaan ja toisaalta turhat käynnit jäävät pois, kertoo VVO-konsernin ympäristö- ja energia-asiantuntija Ayla Dinçay.

Lisäksi ratkaisu lisää jätehuollon läpinäkyvyyttä ja aktivoi asukkaita. Talotoimikunnat voivat tarkastella ja vertailla verkkoportaalin kautta jätemääriä, kierrätyksen toimivuutta ja tyhjennysvälejä.

VVO-konsernin ja Enevon yhteistyön tavoitteena on tunnistaa nykyistä paremmin, miten paljon eri jätetyyppejä Lumo-kohteissa syntyy.

VOISITTEKO TEHDÄ JUTUN siitä, mitä kerrostalon pihalla saa ja voi tehdä? Nyt kun on kevät, niin tuntuu, että meidän pihassa on taas kaikki kiellettyä ja ilmoitustaulu laputettu kielloilla.

– Minna

Pidin eniten jutusta Nuukaillaan fiksusti ja kotoillaan. Oma kotinikin on aina nurkkiaan myöten täynnä tavaraa, jota ei kuitenkaan tule käytettyä. – Jaana PARASTA KODIKAS-LEHDESSÄ on kaunis visuaalinen ilme – Marjaana

Yhteiskäyttöauto löytyy yhä useammasta Lumo-talosta. Viimeksi Lumo ja 24Rent toivat yhteiskäyttöautot Oulun ja Turun Lumo-kotien asukkaiden käyttöön. Yhteiskäyttöauton vuokraaminen on asukkaille noin 30 % edullisempaa kuin normaali autonvuokraus. Varaus tehdään sähköisesti ja auton ovet avataan omalla puhelimella.

IHASTUTTIKO TAI VIHASTUTTIKO LEHTI? KERRO! VVO.FI/ KODIKASLEHTI

J UST N Y T // TE K STI Robert Sundman & K U VA Jorma Marstio / Otavamedia

Muistot talteen

1 2 3 4 5

VANHOJEN VALOKUVIEN digitointi on helppo ja yksinkertainen tapa taikoa levällään olevat kuva-albumit hyvin organisoiduksi digitaaliseksi kirjastoksi. Tulostimessa tai kopiokoneessa oleva skanneri riittää pienille määrille­ kuvia. Tasoskanneri taas on oikea ratkaisu, jos kuvamäärä ja laatuvaatimukset kasvavat.

JOS VANNOT paperikuvien nimeen, muista lisätä vanhaan albumiisi myös mobiiliajan otokset. Erilaiset palvelut – kuten suosittu Social Print Studio – muuntavat esimerkiksi omat Instagram-kuvat suoraan paperikuviksi tai tyylikkäiksi kuvakirjoiksi. Valitse kuvalaaduksi matta, sillä se kestää sormenjälkiä paremmin.

LÖYTYIKÖ ULLAKOLTA laatikollinen vanhoja filminegatiiveja? Filmiskanneri saattaa olla turhan tyyris investointi muutaman kerran käyttöön.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla joillain kirjastoilla on kuitenkin mahdollisuus skannata vanhoja filmejä ja dioja veloituksetta.

OPETTELE KUVANKÄSITTELYN perusteet. Varsinkin vanhojen kuvien digitointi sujuu helpommin, jos opettelet säätämään ­värejä, kirkkautta ja kontrastia. Ilmaisia ja suosittuja kuvankäsittelyohjelmia ovat esimerkiksi GIMP ja suoraan selaimessa toimiva Pixlr.

SÄILYTIT KUVAT sitten albumeissa tai kovalevyllä, on varmuuskopioiden ottaminen aina kannattavaa. Digitaaliset varmuuskopiot on helppo säilyttää joko ulkoisella kovalevyllä tai pilvipalvelussa, kuten Dropboxissa tai Google Drivessa.

7

KUVA KIMMO KIVIRANTA

3x

dekkari

NÄIN MEILLÄ – VANTAAN MYYRMÄEN KUOHURINTEEN LINTUKERHO

LOTUS BLUES Mestarillisen murha­ mysteerin ensimmäinen ­­ osa Ruotsin tämän hetken arvostetuimmalta ­jännityskirjailijalta Kristina Ohlssonilta.

LUMIKIN ON KUOLTAVA Nele Neuhausin teok­ sessa matkustetaan pieneen saksalaiskylään, jota painaa kammottavan rikoksen varjo.

VETTÄ SAKEAMPAA Jax Millerin esikois­dek­ kari kertoo 18 vuotta todis­ tajansuojeluohjelmassa olleesta Freedo­mista, joka lähtee etsimään kadonnut­ ta tytärtään.

8

ko dikas

2/2016

VVO-konserni palkkasi yli 40 nuorta vastuulliseen kesätyöhön. Kesätyöhakemuksia tuli tänä vuonna ennätykselliset lähes 4 000. Aikaisempien vuosien tapaan kesätyöntekijöitä palkattiin lähes 15 prosenttia koko henkilöstöön nähden.

Kesätyöntekijät työskentelevät muun muassa palveluja myyntineuvottelijoina, isännöitsijöinä ja taloushallinnon tehtävissä. Työt sijoittuvat Helsinkiin sekä kahdeksalle muulle VVO-kotikeskuspaikkakunnalle ympäri Suomen.

VVO-konserni osallistuu kolmatta kertaa Vastuullinen kesäduuni -kampanjaan tehden samalla itseään tunnetuksi toimialansa tulevaisuuden osaajien keskuudessa.

Yhtiölle on kunnia-asia olla esimerkillinen ja vastuullinen työnantaja myös kesätyöntekijöille.

KUVA KALLE KATAILA

Vantaan Kuohurinteellä on tammikuusta lähtien kokoon­ tunut asukkaiden lintukerho, jonka toiminnan käynnisti luontokuvaaja Kimmo Kivirinta.

Mukana on sekä lapsia että aikuisia. Aluksi on keskitytty lintujen tuntomerkkeihin Kivirannan opastuksella.

Kesätyöt alkavat

Asukasaktiivit koolla PÄÄKAUPUNKISEUDUN, Tampereen, Hämeenlinnan ja Järvenpään alueen asukasaktii­ vit kokoontuivat huhtikuun lopulla Vantaalle Alueelliseen asumisen päivään.

Hyvähenkisessä tilaisuudes­ sa vaihdettiin kokemuksia ja kuulumisia toisten aktiivien kanssa. VVO:n asiakkuusjohtaja Juha Heino esitteli 250 kuulijal­ le muun muassa ajankohtaisia avainlukuja ja kehitysnäkymiä.

Näyttelijä Tom Pöysti puhui tekemisen riemusta ja tuskasta

Asumisen klinikalla nauruher­ moja kutkutti tohtori Tuttava.

Vantaan lisäksi Alueellisia asumisen päiviä pidettiin myös Lahdessa, Lappeenrannassa, Oulussa, Jyväskylässä, Kuopios­ sa ja Turussa. Asumisen arki ja unelmat nousivat keskustelun aiheiksi kaikissa tilaisuuksissa, ­ja esimerkiksi Oulussa kuultiin luento tulevaisuuden asumi­ sesta. Kaiken kaikkiaan Alueelli­ seen asumisen päivien tapah­ tumiin osallistuin noin 550 asukasaktiivia.

PA LV E LU KS E SSAS I // TE K STI Maija Kajanto & K U VA Pekka Holmström / Otavamedia

Koko elämän kirjo

TIEDÄTKÖ, miltä tuntuu työsken­ nellä palvelukeskuksessa, johon tulee noin 16 000 yhteydenottoa kuukaudessa? Anu Aatamila tietää. Hän ja 14 muuta palvelu­ neuvojaa ovat asukkaiden ja asun­ toa hakevien käytettävissä arkisin virka-aikaan.

– Vastaamme asukkaiden ­kysymyksiin ja otamme kantaa asunnonhakuun liittyviin asioihin.

Monesti on kyse kiireellisestä asunnontarpeesta ja käymme yhdessä läpi hakemuksen tietoja.

Paljon kysytään vuokranmaksuun, vuokrasopimukseen, irtisanomi­ seen ja asunnon vaihtamiseen liittyvistä asioista, Aatamila ­kertoo.

Hoidettavana alueena on koko Suomi, puheluihin vastataan Hel­ singin Mannerheimintien toimi­ tiloissa.

– Jokainen kontakti on erilainen ja kysymyksiä tulee maan ja taivaan väliltä eri asioista. Puheluissa ja viesteissä kyllä näkyy koko elämän kirjo, kuulee monenlaista.

Kuka

Anu Aatamila, vastaava palveluneuvoja

Perhe

Mies ja kolme lasta, joista kaksi asuu vielä kotona

Asuu

Tuusulassa

” ”

Tässä työssä pitää tykätä ihmisistä, puhumisesta ja auttamisesta.

Useimpiin kysymyksiin voidaan asiakaspalvelukeskuksesta vastata heti ja palveluneuvoja hoitaa asian alusta loppuun. Sitten on asioita, jotka vaativat tarkempaa selvittelyä joko isännöitsijän, vuokravalvon­ nan tai myyntineuvottelijan tahol­ ta. Tällöin asia välitetään oikean ihmisen hoidettavaksi.

– Isoin haaste on tietomäärän hallinta. Kukaan ei voi muistaa ulkoa kaikkien kiinteistöjen ja eri aihepiirien asioita, vaan pitää tie­ tää, miten tietoa löytää. Ja kun asiat muuttuvat ja tietoa tulee koko ajan lisää, pitää pysyä jatkuvasti ajan tasalla.

Välillä aiheet ovat rankkoja.

Esiin nousseita asioita puretaan viikkopalavereissa. Yhteisissä palavereissa etsitään keinoja hoitaa asioita tehokkaasti, oikein asiak­ kaan kannalta parasta ratkaisua hakien.

– Tässä työssä pitää tykätä ihmi­ sistä, puhumisesta ja auttamisesta.

Harva soittaa tänne siksi, että kaik­ ki on hienosti. Pitää osata asioida erilaisten ihmisten kanssa ja mitään ei saa ottaa liian henkilö­ kohtaisesti.

Palveluneuvojat ovat vuorovii­ koin töissä myös palvelukeskuksen tiskillä. Puhelinpäivien vastapaino­ na on silloin tällöin mukavaa päästä kommunikoimaan kasvotusten asiakkaiden kanssa. Kasvotusten koetaan myös palkitsevia hetkiä.

– Kun asunnon tarpeessa ­ ollut asiakas tulee allekirjoitta­maan vuokrasopimusta, silmien loiste kertoo, miten tärkeä juttu asunnon saaminen on, Aatamila hymyilee.

9

KU R K I ST US KOT I I N // TE K STI Kati Jalagin & K U VAT Juuso Paloniemi

UNELMIEN ULLAKKOKOTI Emilia Parkkonen ja Arto Liinpää löysivät kodin, jossa oli kaikki, mistä he olivat aina unelmoineet.

10

ko dikas

2/2016

Takatöölöläisasunnon ­pohjaratkaisu palvelee, vaikka pariskunnan elämäntilanne muuttuisi.

Yksi Senna-koiran mieli­ paikoista on lampaantalja, jonka päällä on mukava oleskella (yllä oik.).

K

un netistä löytyi ilmoitus Messeniuksenkadulla sijaitsevasta Lumo-kotien ullakkoasunnosta, Emilia ja Arto olivat myytyjä.

He olivat aina ihailleet vinokattoisia ullakkoasuntoja ja korkealla asumista.

Yhteisestä unelmasta saattaisi tulla totta.

Pariskunta jätti asuntohakemuksen vuoden 2015 toukokuussa. Jo saman kuun aikana tuli lopullinen vastaus: ullakkoasunto oli varattu Emilialle ja Artolle.

Kesän ja syksyn aikana talo peruskorjattiin ja samalla ylimpään kerrokseen rakennettiin kaksi ullakkoasuntoa.

– Pääsimme ensimmäistä kertaa katsomaan asuntoa syksyllä, kun remontti oli aloitettu, Arto kertoo.

– Rakastuin asuntoon heti, vaikka joka puolella roikkui vain johtoja eivätkä pinnat olleet vielä valmistuneet, Emilia jatkaa.

Emilia ja Arto sekä perheen 2-vuotias pinseri Senna pääsivät muuttamaan uuteen asuntoon joulukuussa.

– Näimme valmiin asunnon muuttopäivänä, jolloin saimme avaimet käteen. Fiilis oli silloin huikea, Emilia kuvailee.

Töölössä asuminen viehättää

Pariskunta asui aiemmin kaksiossa, joka sijaitsi Etu-Töölössä. Nykyisessä asunnossa Artoa miellyttää pohjaratkaisu, joka on toimivampi kuin edellisen asunnon haastava, töölöläinen T-mallinen pohja.

– Tämä asunto on fiksusti tehty. Tilat ovat avarat ja asunnossa on erillinen makuuhuone sekä lisäksi ylimääräinen työhuone.

– Halusimme muuttaa asuntoon, josta löytyy kaikki ja jossa voimme elää, vaikka elämäntilanne muuttuisikin, Emilia tähdentää.

Asunnosta löytyy myös sauna, joka on ollut talven kylminä päivinä varsinkin Arton ahkerassa käytössä.

Suunnittelijat valitsivat kodin pinnat, värityksen ja kodinkoneet. Arto ja Emilia saivat vaikuttaa työhuoneen tiiliseinän kohtaloon.

He toivoivat, että sitä ei peitettäisi, jotta asuntoon jäisi jäljelle ripaus vinttimäisyyttä.

Kodin sijainti on Arton ja Emilian mielestä hyvä kulkuyhteyksien suhteen. Heillä ei ole autoa käytössä, joten alueen toimiva julkinen liikenne on elinehto.

Otavamedialla mediasuunnittelijana työskentelevän Emilian työmatka taittuu raitiovaunulla kuudessa minuutissa. Töihin kulkeminen sujuu ripeästi myös kävellen tai pyöräillen. >

ASUKKAAT Emilia Parkkonen ja Arto Liinpää KOTI Kolmio 75,5 m 2 SIJAINTI Taka-Töölö TYYLI Kirpputorilta hankittua ja itse tuunattua.

ERITYISTÄ Ullakkoasunto valmistui funkkistalon 7. kerrokseen loppuvuodesta 2015.

11

KU R K I ST US KOT I I N //

Suunnittelijat valitsivat pinnat ja värit, mutta pariskunta päätti tiiliseinän kohtalosta.

Arto työskentelee tällä hetkellä markki­ nointisuunnittelijan tehtävässä. Lyhyet työ­ matkat ovat hänenkin mielestään suuri etu.

Alueen ulkoilumahdollisuudet ovat paris­ kunnan mielestä myös hyvät. Lähellä sijaitse­ vat muun muassa Kirjailijanpuisto, Keskus­ puisto ja Töölönlahti, joissa Emilia ja Arto kävelevät ja ulkoiluttavat Sennaa.

Kaksi sisustusintoilijaa

Sisustaminen on molempien mielipuuhaa.

Koti on sisustettu sulassa sovussa, vaikka välillä on vähän jouduttu väittelemään siitä, kumman toiveiden mukaisesti valinnat teh­ dään.

Emilia pitää mahdollisimman vaaleasta värityksestä. Arto taas sisustaa käytännölli­ semmin miettien esimerkiksi sitä, että Sennan karvat eivät näkyisi tai ettei Senna saisi tuhot­ tua mitään.

Emilian ja Arton yhteisenä harrastuksena on aarteiden etsintä kirpputoreilta, mistä suurin osa kodin huonekaluista ja tavaroista on hankittu. Pariskunta tuunaa ja maalaa mielellään ostamiaan käytettyjä tavaroita.

– Tykkäämme kirpparijutuista: vanhoista, uniikeista ja vähän erikoisemmista sisustus­ elementeistä. Ikea on paras ystävämme, mutta pienillä kirpputorilta hankituilla jutuilla saa tuotua maustetta kokonaisuuteen, Emilia toteaa.

– Aina kun matkustamme ulkomailla tai Suomessa, katsomme etukäteen, löytyykö matkakohteesta kirppiksiä, Arto kertoo.

Viimeisin ulkomaanmatkan löytö on Tuk­ holmasta tuotu valkoinen maljakko, joka somistaa makuuhuonetta, sekä vanhat oop­ perakiikarit, jotka koristavat työhuoneen kirjahyllyä.

12

ko dikas

2/2016

Vino katto, huikeat näkymät ja näkyviin jätetty tiilisenä muistuttavat siitä, että asunto on rakennettu ullakolle.

Kirpputoreilla kiertävän pariskunnan viimeisin sisustuslöytö on Kino Engelin entinen elokuvateatterin istuin (alla vas.).

Rentoutumista ja puuhastelua

Valkoisin värein sisustettu makuuhuone on kodin rauhan tyyssija, jossa näkyy Emilian käden jälki. Hän tavoitteli sisustuksella valoisaa basaari-tyyppistä ratkaisua.

– Pidän kattolampusta, joka sopii huoneeseen täydellisesti. Kun valot ovat päällä, se heijastaa kattoon tähtitaivasta muistuttavan kuvion.

Huoneen seinustaa koristaa maalausteline, jonka Emilia kuljettaa työhuoneeseen – toiselta nimeltään pikkuhuoneeseen – maalausinnostuksen iskiessä. Taulujen maalaaminen on Emilialle yksi tapa rentoutua.

Pikkuhuoneen seinällä roikkuu suomalaisen elokuvateatterin vanha paikkataulu ja seinää vasten nojaa Kino Engelissä käytössä ollut istuin.

Ikean löytönurkasta hommattu sohva on Emilian ja Arton päällystämä. Sohvatyynyt ovat seuraavana hankintalistalla. Huoneeseen olisi tarkoitus hankkia televisio tai videotykki, jotta elokuvatunnelma tulisi näkyvämmin esiin.

Vanhasta televisiosta tehty kirjahylly on Arton käsialaa. Muuton aikana kävi ikävä onnettomuus: televisio kaatui ja sen ruutu särkyi.

– Nyt televisiosta on enemmän hyötyä, sitä ei olisi kuitenkaan tullut käytettyä. Purin särkyneen television ja poistin sisältä koneiston, Arto kertoo.

Arton mielestä pikkuhuoneessa on mukava lukea ja tehdä hommia tietokoneella. Emilia pitää huoneessa oleilusta ja puuhailusta.

Suuria suunnitelmia

Kodin keittiö, ruokailutila ja olohuone ovat samassa avarassa tilassa. Ruokailutilan pöytä

on uusin hankinta. Emilia aikoo toteuttaa pitkäaikaisen unelmansa ja pinnoittaa pöydän betonilla.

– Keittiön saareke on unelmieni täyttymys.

Sen ääressä on mukava tehdä samalla ruokaa, kun juttelee vieraiden kanssa.

Arto on perheen kokkaaja, joka tykkää ruoan laitosta. Emilia taas viihtyy leipomisen parissa.

Olohuoneen mustalla nahkasohvalla Arto ­ ja Emilia rentoutuvat ja katsovat televisiota.

Huoneesta pääsee asunnon terassille, josta avautuu näkymä korttelin sisäpihalle. Terassilla riittää puuhaa, jotta se olisi kesällä kunnossa.

– Suunnitelmat ovat suuret, haluan laittaa terassin nätiksi, laitella lamppuja ja lisäillä kaikkea kivaa, Emilia haaveilee.

– Kesällä selviää myös se, mistä suunnasta aurinko paistaa terassille.

LISÄÄ TUNNELMA­ PALOJA EMILIAN JA ARTON KOTOA OSOITTEESSA WWW.LUMO.FI/ KURKISTUSKOTIIN

13

TA LOJ E N TA R I N AT // TE K STI Irma Capiten & K U VAT Harri Joensuu

Neljän metrin korkuinen loft-koti Tampereen keskustan alueella, suomalaisen kenkä­teollisuuden uran­uurtajan, Emil Aaltosen vanhassa tehtaassa. Kyllä, tämä on mahdollista, VVOkonsernin Aaltosen kiinteistössä.

Mervi Simpanen (oik.) on asunut Aaltosen entisen kenkätehtaan nahkavarastossa vuodesta 1999 lähtien. Talossa on hyvä henki: mitään ei rikota eivätkä tavarat katoa. Asukkaat arvosta­ vat asuinympäristöään.

Talon julkisivu on museoitu. Vanhan teh­ taan havina on voimak­ kaimmin aistittavissa muutamssa suojellussa perinnetoimistossa ja niihin johtavassa portaikossa.

– Itse patruunan työ­ huoneen huonekalut ­lahjoitimme Emil Aalto­ sen museoon. Niissä oli vielä aistittavissa sikarin lehahdus, Hannele Lehtonen (vas.) kertoo.

14

ko dikas

2/2016

KENKÄTEHTAAN UUSI ELÄMÄ

T

ampereen historiallisella Tampellan alueella sijaitsee Emil Aaltosen komea punatiilinen kenkätehdas. Tai siltä se näyttää, vaikka sisätilat ovatkin muuntuneet moderneiksi kodeiksi.

Aaltosen kenkätehdasta alettiin rakentaa vuonna 1913, ja tehtaan toiminta jatkui aina vuoteen 1986. Uuden elämän rakennus sai 1990-luvulla, kun se saneerattiin 141 asunnoksi sekä toimisto- ja liikehuoneistoiksi. Ensimmäiset asukkaat muuttivat koteihinsa 1999.

– Tämä on ainutlaatuinen talo. Väki tervehtii aina vastaan tullessaan. Täällä on erityisen hyvä yhteishenki ja talossa viihdytään: osa asukkaista on asunut täällä ensimmäisestä vuodesta lähtien, kertoo VVO-konsernin isännöitsijä Hannele Lehtonen.

Nelimetrisiä lofteja

TALO Kyllikinkatu 15, Kullervonkatu 16, Aaltosen kiinteistö, Tampellassa Tampereella RAKENNETTU Aaltosen kenkätehdas rakennettu 1913–1928, VVOkonsernin asunnoiksi valmistunut 1998 ERITYISTÄ Loft-asuntoja ­keskustanäköalalla

Tehdastilat asettivat saneeraukselle omat haasteensa, mutta ennen kaikkea ne antoivat paljon.

Tehdashallien ansiosta kiinteistössä on 132 avaraa, korkeudeltaan nelimetristä loft-asuntoa. Monissa niistä on myös parvi, joka antaa lisätilaa. Tehtaan peruja asunnoissa on valtavat ikkunat, joten parvitilatkin ovat valoisia.

Mervi Simpanen on asunut vuodesta 1999 lähtien lapsineen talon ylimmässä kerroksessa.

Koti ei ole loft-asunto, mutta sielläkin riittää mielenkiintoisia yksityiskohtia. Asunto sijaitsee entisessä nahkavarastossa. Simpasen makuuhuoneen lähes koko seinän kattavista ikkunoista on suora näkymä Tammelantorille.

– Torilla tulee kesäisin käytyä kavereiden kanssa kahvilla. Siellä on myös muun muassa hyvä kirppari, ja mekin olemme vieneet tavaraa myyntiin: hurautamme kassien kanssa hissillä alas ja siitä tien yli torille!

Asuinympäristö on muutoinkin inspiroiva paikallisine palveluineen kuten hyvine ravintoloineen, ja paradoksaalista kyllä, vaikka talo sijaitsee kiinni keskustan sykkeessä, myös ulkoilumahdollisuudet ovat nurkan takana.

– Tästä lähtee lenkkipolut, ja talvella kävelen sukset olalla Kaupin laduille.

Kuntosalilta takkahuoneeseen

Talossa on yleisövuoro-saunatilojen lisäksi takkahuoneellinen VIP-sauna. On myös askartelutilaa, hyvin varusteltu kuntosali ja kerhohuone televisioineen ja jääkaappeineen sekä pihalla grillikatos. Tilat ovat monipuolisessa käytössä niin arkena kuin juhlan tullen.

– Me kokkasimme rippijuhliin pihagrillissä ja ruokailun järjestin kerhohuoneeseen, Simpanen kertoo.

Arki sujuu jouhevasti esteettömässä, hyvin varustellussa talossa. Modernien ratkaisujen rinnalla elää tehtaan historia.

– Talossa on muun muassa perinnetoimis­ toja, jotka on museoitu. Yksi on Emil Aaltosen vanha työhuone. Osa toimistojen irtaimistosta on autenttisia, Hannele Lehtonen summaa.

15

F I KSU KU LU T TA JA // TE K STI Hanna Rusila & K U V IT U S Jenny Lucander

EI HUKATA ENERGIAA! Viihdytäänkö teillä pitkään suihkussa ja pidetään laitteet valmius­tilassa? Energiaa ­valuu harakoille huomaamatta, mutta pienillä muutoksilla saa isoja aikaan.

Ä

lylaitteen laturi, taulutelevisio, tietokone, päälle unohtuneet valot. Arkisia asioita, jotka kuormittavat ympäristöä enemmän kuin arvaamme.

Jos jokainen suomalainen säilyttäisi tavallisesti puhelinlaturiaan pistorasiassa mutta vuoden ajan irrottaisi sen aina latauksen päätyttyä, Helsingin kaksi suurta voimalaitosta – Salmisaari ja Hanasaari – saisivat vetää lonkkaa 19 tuntia.

Jos taas nelihenkinen perhe vaihtaisi päivittäiset 20 minuutin suihkunsa viisiminuuttisiin, vuodessa säästyisi 9 200 kilowattituntia energiaa. Sillä käyttäisi melkein viiden kerrostaloasunnon sähkölaitteita vuoden. − Pienistä puroista kertyy iso säästö. Jo hukkakäytön lopettaminen tuo tuloksia.

Ympäristötekojen ei tarvitse merkitä kivoista asioista luopumista, tietää Helen Oy:n energiaasiantuntija Marja Einesalo. >

16

ko dikas

2/2016

Tunnistatko energia­ syöpöt?

Sähkölatteiden energiankulutus riippuu mallista ja käyttötavoista.

Nämä ovat tyypillisesti ahnaimpia: • pöytätietokone 61–219 €/v (8 h/vrk) • kuivausrumpu 74–215 €/v (5x/vko) • iso plasma-tv 47–131 €/v (5 h/vrk) • asuntosauna 125 €/v (2x/vko) • jääkaappi-pakastin 33–104 €/v (aina päällä) Lähde: Helen

17

Salasyöpöt vesi ja lämpö

Kerrostaloperheen sähkölaskua energiapihiys pienentää yleensä muutaman kympin vuodes­ sa. Jos asunnossa on sauna ja käyttökertoja harvennetaan, säästyy enemmän.

Ahnaimmat energiasyöpöt tahtovat kuiten­ kin jäädä huomaamatta. − Lämmitys ja vesi sisältyvät kerrostaloasu­ misessa kiinteisiin kuluihin. Hinta peritään vuokran mukana, mitä moni ei tule ajatelleek­ si. Jos käyttö on säästeliästä, paine vuokran­ korotuksiin vähenee, Einesalo muistuttaa.

Jo kahden aikuisen taloudessa päivittäinen vedenkulutus saattaa nousta 270 litraan, kun taas säästeliäät kuluttavat 90 vesilitraa.

Yksi aste, viisi prosenttia

VVO-konserni maksaa kiinteistöjensä ener­ gian- ja vedenkäytöstä yli 50 miljoonaa euroa vuodessa. Vesi nielee asuntojen lämmitys­

Sähkösiepparit

TOP 2: 1) ruoanvalmistus 2) astian- ja pyykinpesu Lähde: Ayla Dinçay, VVO

Nuukaset vs.

Huolettomat Olipa kerran kaksi nelihenkistä kerrostalo­ perhettä. Toinen käyttää energiaa säästeliääs­ ti, toinen kevyin rantein. Näin isoja eroja syn­ tyy vuodessa:

kustannuksista kolmanneksen. Ei mikään pikkujuttu siis. − Juuri vedenkäyttöön asukkaat voivat ­vaikuttaa eniten, konsernin energia- ja ympä­ ristöasiantuntija Ayla Dinçay korostaa.

VVO-konsernin asuntojen sisälämpötila pyritään pitämään terveyssuositusten mukai­ sesti 21 asteessa. Makuuhuoneessa se saisi mieluusti olla vielä kolmisen astetta alempi, joten patterien höllentäminen kannattaa. − Yksi aste sisälämpötilassa merkitsee viiden prosentin muutosta lämmityskuluihin, Dinçay vinkkaa.

Patterien eteen ei kannata sijoittaa sohvaa tai isoa kirjahyllyä, sillä lämpö jää huonekalu­ jen taakse jumiin.

Teinin suihkut ämpäreinä

Lämmintä vettä kuluu erityisesti perheissä, joissa asuu teinejä. Nuoret rakastavat pitkiä suihkuja, ja se vaikuttaa vesimääriin melkoi­ sesti. − Jos suihkussa viipyy päivittäin viisi minuuttia, yksi ihminen kuluttaa vuodessa 21 900 litraa vettä. Vartin suihkuilla kulutukseksi kertyy 65 700 litraa ja 20-minuuttisilla 87 600 litraa, Einesalo listaa.

Kuvitellaan tilanne, jossa juoksevaa vettä ei olisi.

Päivittäin 20 minuuttia suihkuttelevan teinin pitäisi kantaa vuodessa 8 760 ämpärillis­ tä vesivaraajaan, ja lisäksi lämmittää koko satsi.

Monikohan niin tekisi?

Astianpesu:

Pyykinpesu:

NUUKASET pyörittävät täysiä tiskikoneellisia, valitsevat ohjelman likaisuuden mukaan ja pesevät pakolliset käsitiskit altaassa.

NUUKASET pesevät energiapihillä laitteella täysiä koneellisia ohjelämpötiloja noudattaen, välttävät esipesua ja hyödyntävät pika­ ohjelmia.

4 380 vesilitraa

HUOLETTOMAT tiskaavat kaiken käsin, juoksevan veden alla.

49 275 vesilitraa

18

ko dikas

2/2016

Huolettomien käsi­tiskaus juokse­ valla vedellä kuluttaa vuodessa 1 570 kWh enemmän energiaa kuin Nuukasten astianpesukone.

208 kWh / 31,20 € HUOLETTOMAT pesevät vanhalla laitteella vajaita koneellisia korkeissa lämpötiloissa, pitkillä pesuohjelmilla.

416 kWh / 62,40 €

Taltuta hukka helposti Sähkönkulutus vähenee, kun • säädät jääkaapin lämpötilaksi korkeintaan +5 C ja pakastimen –18 C. • jäähdytät ruuat ennen säilytystä, peität ne ­kannella ja järjestät kaapin niin, että kaiken löytää nopeasti.

• käytät keittolevyn kokoista kattilaa ja sen päällä kantta.

• säädät levyn ajoissa pienemmälle.

• hyödynnät uunin esi- ja jälkilämmön ja valmistat useita ruokia kerralla.

• sulatat pakastimen pari kertaa vuodessa.

• siirrät jääkaapin ja pakastimen kerran vuodessa paikoiltaan ja poistat pölyt.

• jätät kylmälaitteen ja kuivakaappien väliin ”hengitystilan”.

• kytket viihdelaitteet katkaisimelliseen jatko­ johtoon ja sammutat siitä iltaisin virran.

Näin laitteet eivät jää valmiustilaan.

• vaihdat palaneiden lamppujen tilalle led-lamput.

• sammutat valot ja laitteet, jos niitä ei käytetä.

Lisää vinkkejä: www.helen.fi www.turkuenergia.fi www.sähkönkulutus.fi http://energia.fi www.ekosahko.fi www.motiva.fi

Elektroniikka:

Kokkaus:

NUUKASET sammuttavat laitteet aina, kun niitä ei käytetä, irrottavat laturit seinästä, välttävät valmiustiloja ja vaihtavat pöytä­ tietokoneen kannettavaan.

NUUKASET kokkaavat induktioliedellä, käyttävät kantta, hyödyntävät uunin esi- ja jälkilämmön, lämmittävät ruuat mikrossa, pitävät laitteet ­puhtaina ja sammuttavat kahvinkeittimen heti.

780 kWh / 119,60 €

520 kWh / 78 €

HUOLETTOMAT pitävät tv:tä, radiota ja tietokonetta päällä tauotta, jättävät laitteet yöksi valmiustilaan, säilyttävät latureita seinässä ja antavat teinien pelata rajattomasti pöytätietokoneella.

HUOLETTOMAT käyttävät vanhaa tahraista liesiuunia, unohtavat kannet, kokkaavat kovalla ­lämmöllä astiaan nähden isoilla keittolevyillä, antavat kuuman uunin odottaa ja jättävät kahvinkeittimen päälle.

1976 kWh / 296,40 €

1 040 kWh / 156 €

Mikä kWh? 1 kWh:lla...

• viipyy 2 min suihkussa.

• käyttää 50 min vedenkeitintä.

• käyttää 5 h liesituuletinta.

• pitää 24 h päällä jääkaappi-pakastinta.

• polttaa 90 h led-lamppua (11 W).

2 000 kWh

≈ keskimääräisen kerrostalokodin sähkölaitekulutus vuodessa (n. 1 400–3 200 kWh asuntokoon ja laitekannan mukaan)

19 500 kWh

≈ nelihenkisen perheen sähkö­­lämmit­teisen omakotitalon vuosi­kulutus. Jos jokainen suomalainen karsisi ­kulutustaan 1 kWh:n vuodessa, ­ sähköä säästyisi 2 500 kerrostalo­ asunnon vuosikulutuksen verran.

Laskelmissa yleensä 1 kWh = 0,15 € Lähteet: Helen, Valkeakosken Energia, Turku Energia

VVO säästää puolestasi...

• lämmityksessä. Asuntojen tavoitelämpötila on 21 astetta.

• valaistuksessa. Porras- ja kellarikäytävien valot toimivat suurelta osin liiketunnistimilla. Ulkovaloissa on hämärätunnistus tai aikaohjaus.

• autotolpissa. Lämmittimet toimivat ajastuksella.

• yhteispesuloissa ja -saunoissa. ­Näitäkin ohjaa automaatio.

• kodinkoneissa. Uusien jääkaappien, jääkaappi-pakastimien, liesien ja astianpesukoneiden energialuokka on vähintään A tai A+.

• ilmanvaihdossa. Automaatio torjuu lämpöhukkaa.

Lähteet: Adato Energia Oy, Helen-lehti 3/2015

19

KO D I K AS KOT I // TE K STI Piia Kalliomäki & K U VAT Jorma Marstio

Olohuoneen isolle ikkunalle laitetaan kasvamaan eniten valoa vaativat ja nuorimmat viherkasvit kuten fiikus ja kliivia.

Vanhan asunnon henkeen sopiva sohvaryhmä on ostettu käytettynä. Iso matto on saatu aikaan yhdistämällä kaksi Johanna Gullichsenin Hobby Hallille suunnittelemaa Nordic-villamattoa vierekkäin.

20

ko dikas

2/2016

VIHERTÄVÄ KOTI

Kodikkaassa ja kukkivassa kodissa viherkasvitkin on sovitettu kodin 1950-lukulaiseen tunnelmaan. >

ASUKKAAT Pariskunta, kaksi kouluikäistä poikaa ja kissa.

KOTI 93 neliötä Helsingin Maunulassa ERITYISTÄ Kodissa vintagetunnelmaa ja runsaasti 50-luvun henkeen istuvia viherkasveja ja tekstiileitä.

21

Ruokailutila koostuu vanhasta pöydästä ja penkeistä.

Viirivehkaa on nostettu lähemmäksi valoa kahden tuolin avulla, vaikka ihan suoraa auringonpaistetta se ei kestä kovin hyvin. Tuoreet leikkokukat ja luonnosta ­sopivista paikoista kerätyt oksat tuovat raikasta tunnelmaa.

Kodissa on alkuperäinen 50-luvun keittiö viehättävillä siniharmailla kaapinovilla. Keittiöön mahtuu pieni ruokaryhmä, ja leveällä ikkunalaudalla on helppo kasvattaa ruuanlaitossa tarvittavia yrttejä. Kolmen korin yhdistelmässä ylimpänä kasvaa poikien suosikki, lihansyöjäkasvi, jonka lonkerot ulottelevat mehukkaita appelsiineja kohti. Se napsii hedelmäkärpäset, joita joskus pörrää hedelmäkorissa.

LIISA LOHTANDERIN, TEEMU MÖKKÖSEN ja kahden pojan ihastuttava koti sijaitsee Helsingin Maunulassa, 1950-luvulla rakennetussa kerrostalossa. Koti on remontoitu ja sisustettu 50-luvun henkeen, pääosin käytettyinä hankituilla kalusteilla.

Kodin viherkasvit on sovitettu kodin henkeen, ja ne ovat asukkaiden mukaan ”mummokasveja”, jotka koristivat koteja jo 1950-luvulla. Perinteisiin suosikkeihin kuuluvat esimerkiksi posliinikukka, pelargoniat ja kliivia. Osa kasveista, kuten anopinkielet, ovat olleet pariskunnalla jo kuutisentoista vuotta. Tuona aikana niitä on jaettu aina pienemmiksi osiksi ja laitettu uusiin ruukkuihin.

Perheen molemmat vanhemmat ovat koulutukseltaan arkeologeja ja perheen kiinnostus luontoon, kasveihin ja eläimiin näkyy kodissa. Suurin yhteinen intohimo ovat viherkasvit, joiden hoitamisesta myös 8-vuotias Kauko on innostunut. Kaukon taaperona päiväkodista kotiin tuoma ja hoitama pelargonia on jo iso kasvi, jota on jaettu monta kertaa ja joka voi edelleen hyvin.

– Kodissamme on paljon valoa, ja olemme niin korkealla, että valoisaa on muuallakin kuin ikkunalaudoilla, Liisa riemuitsee.

Elämä lapsiperheessä on hektistä.

22

ko dikas

2/2016

– Siksi meillä suositaan nahkealehtisiä huonekasveja, ne kun ovat helppohoitoisia. Nahkealehtiset kasvit pärjäävät hyvin vähälläkin kastelulla ja hoidolla, ja liika hoito voi koitua jopa niiden kohtaloksi. Kissakin jättää nahkealehtiset paremmin rauhaan.

Anopinkieli viihtyy melkein missä tahansa valossa, samoin palmuvehka. Tietyt kukat kuten pelargoniat pitävät siitä, että niitä leikataan matalammiksi. Pitkinä ne eivät ole kovin tuuheita, kaikki voima menee kasvamiseen, Liisa kertoo.

Vuodenkierron mukaan

Liisan ja Teemun kodin leveille ikkunalaudoille mahtuvat niin viherkasvit ruukuissaan kuin pienet taimenalut kasvatusastioissaan.

– Tammi-helmikuussa laitamme siemenpuodeista tilatut ja myös edellisenä syksynä itse kasvatetuista kasveista talteen otetut siemenet kasvamaan uuteen multaan, ja niitä kastellaan ja koulitaan tarpeen mukaan. Siemenistä kasvatamme syötäviä kas­veja kuten paprikaa, papuja ja yrttejä. Tänä vuonna kokeilussa on myös muun muassa kyssäkaali. Lisäksi juurrutamme pistokkaista ­myös kukkivia kasveja kuten pelargoniaa. Meillä on käytössä >

”Käytämme paljon yrttejä ruuan­laitossa ja napsimme vihreitä lehtiä myös leivän päälle.”

Keittiön ikkunalla pienilehtinen ruukkukasvi on hellepuu, se pitää valosta ja runsaasta kastelusta.

Yrttiruukkujen päälle voi kääräistä paperipussin näkösuojaksi. Keittiöjakkaralla kasvaa tomaatti.

23

Perheen kiinnostus luontoon ja el채imiin n채kyy kodissa. Suurin yhteinen intohimo ovat viherkasvit.

24

ko dikas

2/2016

Poikien yhteinen huone on iso. Keskilattialle jää leikki- ja lukurauhaa, kun puusepällä teetetty sänky mahdollistaa nukkumisen kahdessa kerroksessa. Kodin värimaailmaan sopiva matto löytyi Kodin 1:n Anno-mallistosta. Kodin monet 1950-luvun valaisimet on hankittu Retro & Romusta. Poikien ikkunalla iso palmuvehka ojentaa oksiaan.

Makuuhuoneessa seinähyllyllä kasvaa hienohelma, kliivian jälkikasvua ja posliinikukka. Nurkassa kukkapöydällä on elinvoimainen juoru. Signe-kissa nauttii auringosta.

Kauko kasvattaa koulupöydällään ja ikkunalaudalla vesikasveja ja kumiviikunaa eli tutummin fiikusta sekä kokeiluluontoisesti pieniä puutarhakaupasta hankittuja erilaisia viherkasvien poikasia. Tropicariosta ostettu leikkilisko seuraa kiinnostuneena kasvatuspuuhia.

kasvilamppu esikasvatusvaiheessa tammikuulta maaliskuun loppuun. Esikasvatetut kasvit siirrämme parvekkeelle ilmojen lämmettyä. Kevätpuuhiin kuuluu multien vaihto ja kasvien siirtämi­ nen isompiin ruukkuihin.

– Onneksi kaikki kasvit eivät vaadi mullan ja ruukun vaihtoa, ja esimerkiksi suosikkini anopinkieli haluaa olla ahtaassa ruukussa ja niukassa mullassa. Kevättalvella pelargoniat leikataan. Niitä saa leikata ihan kunnollakin, ne oikein innostuvat siitä. Samoin lannoi­ tuksen voi aloittaa kevättalvella talvilevon jälkeen, Liisa vinkkaa.

Kasvattaminen keittiössä

– Keittiön ikkunalaudalla meillä on aina erilaisia yrttejä ja kasvien lehtiä juurtumassa vesilaseissa. Käytämme paljon yrttejä ruuanlai­ tossa ja napsimme vihreitä lehtiä myös leivän päälle. Yrtit viihty­ vät parhaiten viileässä, talvi on niiden kannalta hankala, kun patterit hohkaavat lämpöä.

Keväällä yrtitkin voi siirtää parvekkeelle. Meillä kasvaa aina sileälehtistä persiljaa, oreganoa ja sesongin mukaan rosmariinia tai ruohosipulia. Kasvatamme itse myös monivuotista lipstikkaa.

Se maustaa keitot ja liemet, vastaa lihaliemen makua, Liisa kertoo.

Makuuhuoneessakin vihertää

Myös makuuhuoneesta löytyy kasveja. Vanhoille Artekin seinä­ hyllyille on koottu rönsyilevä hienohelma, kliivian jälkikasvua ja Liisan äidiltä muutaman lehden pistokkaana saatu posliinikukka.

Nurkassa kasvaa juoru, jonka Liisa osti kukkakaupan poistolaarista kahdella eurolla kolmisen vuotta sitten.

Makuuhuoneessa on käytössä kasvivalo, joka on säädetty roikkumaan makuuhuoneen ikkunalaudan yllä, missä idätetään kasvit siemenistä tammi–maaliskuussa. Syyskauden se on lähinnä tunnelmavalona, sillä se on valaisimenakin kaunis.

Kerrostalokodin parveke on kasvien suhteen hyötykäytössä monta kuukautta. Keväällä esikasvatetut kukat ja yrtit tuodaan alkukesällä parvekkeelle. Kesäksi parveke puhkeaa kukkaan ja on myös vihreä viihtyisä pesä, jossa on mukava istua ja viettää aikaa.

– Huonekasvit tuovat tunnelmaa kotiin, kuten tekstiilit ja kirjat­ kin. Ne myös parantavat huoneilmaa ja niiden hoito on mukavaa ajankulua, Liisa kertoo.

25

3 X U US I U N E L M A KOT I // TE K STI Paula Ristimäki & K U VAT VVO

1

Arvostettuun Lehtisaareen Uudet Lumo-kodit ovat ­tyylikkäitä, laadukkaita ja helppohoitoisia Lehtisaarentie 14

Arvostetulla Lehtisaaren alueella, meren rannalla sijaitsevan Lehtisaarentie 14:ään kuuluu kuusi vaaleaa rivitaloa, joissa on yhteensä 24 upeaa, avaraa asuntoa. Jokainen koti on juuri remontoitu tyylikkääksi ja toimivaksi.

Tontti rajoittuu itäpuolella rauhalliseen metsään ja etelässä merenrantaan. Asunnot ovat kaksitasoisia, ja niissä on joko oma terassi tai hulppea, osittain lasitettu parveketerassi. Yli puolessa asunnoista on oma autotalli.

Kotien keskipiste on moderni avokeittiö. Lattiat ovat tammiparkettia ja seinät raikkaan valkoiset. Keittiöissä on tammiviilutetut yläkaapistot ja valkoiset alakaapistot sekä integroidut kodinkoneet. Kylpyhuoneissa on harmaansävyiset kaakelit, huippuluokan kalusteet ja oma sauna.

Lehtisaaresta on lyhyt matka niin Helsingin Munkkiniemeen kuin Espoon Otaniemeenkin. Länsimetron liikennöinti alkaa arviolta syksyllä 2016, ja matkaa Espoon Keilaniemen metroasemalle kertyy kilometrin verran. Alueen läpi kulkee myös bussilinjoja Helsingin keskustaan.

PALVELUT Lehtisaaressa on sekä päiväkoti että alakoulu, ja alueen ostoskeskuksesta löytyvät ruokakauppa, kahvila ja ravintola.

Perheen pienimmät viihtyvät saaren eteläosan puistoaluella ja leikkipuistossa.

Lähistöllä on myös upeita uimarantoja ja lenkkipolkuja.

KOSKA Talot valmistuvat peruskorjauksesta vaiheittain: 1.5.2016, 1.9.2016 ja 1.1.2017.

KENELLE Asunnot sopivat niin pienille kuin isommillekin perheille, mutta myös edustus- tai työsuhdeasunnoiksi.

Lue lisää ja hae uutta kotia: www.lumo.fi/lehtisaarentie14

Asunnot • 3h+k+s, 98,5–99,5 m² • 4h+k+s, 118 m² • 4h+k+s+autotalli 105–126 m²

26

ko dikas

2/2016

Asunnot • 2h+kt, 37,5–55 m² • 4h+kt+s, 85 m²

2

Upouuteen taloon Kontulaan Helsingin Kontulassa palvelut ovat lähellä ja metro kulkee.

Kontulantie 19

Keskeiselle paikalle Kontulaan rakentuu uusi seitsenkerroksinen Lumo-talo. Talossa on erikokoisia toimivapohjaisia kaksioita ja neliöitä. Asunnoissa on lasitettu parveke, maan tasolla olevissa asunnoissa terassipiha.

Asunnoissa on tammilaminaattilattiat ja valkoisiksi maalatut seinät. Yksi olohuoneen seinistä on maalattu lattian sävyyn sopivalla tehostevärillä. Kylpyhuoneissa on ruskea keraaminen laattalattia, seinissä valkoiset laatat. Olohuoneen tapaan yksi kylpyhuoneen seinistä on laatoitettu ruskealla tehostevärillä.

Keittiössä on valkoiset kaapit ja harmaan sävyinen työtaso. Keittiön varustukseen kuuluu keraaminen liesi, jää-pakastinkaappi ja astianpesukone. Neliöissä on lisäksi erillinen pakastinkaappi.

Pääosin 1960- ja 70-luvuilla rakennettu Kontula on nykyään monikulttuurinen ja eloisa. Kaupungin lähiöhankekyselyissä asukkaat korostavat alueensa yhteishenkeä, ja kaupunginosayhdistys on maan vireimpiä.

Lue lisää ja hae uutta kotia: www.lumo.fi/kontulantie19

PALVELUT Näissä kodeissa viihtyvät hyviä liikenneyhteyksiä ja lähellä sijaitsevia palveluita arvostavat perheet, paris­ kunnat ja yksin elävät. Uusi talo sijaitsee keskeisellä paikalla, palveluiden ja metroaseman läheisyydessä, ja lähis­ töltä löytyvät muun muassa koulut, ­päiväkodit, leikkipuistot, kaupat, terveys­ palvelut, urheilupuisto ja uimahalli.

KOSKA Kontulantien uusiin koteihin pääsee muuttamaan arviolta 1.10.2016 KENELLE Asunnot sopivat niin sinkkutalouksille, pariskunnille kuin perheillekin.

27

Asunnot C-, D- ja E-raput: • 1h+kt, 28,5–44 m² • 2h+kt, 45–51,5 m² • 3h+kt 66,5–74 m²

3

Ulkoilumaisemiin palveluiden äärelle Löytyykö uusi kotisi ­Puijonlaakson rinteiltä?

Kelkkailijantie 4

Jos arvostaa hyviä ulkoilumahdollisuuksia ja palveluiden läheisyyttä, Puijonlaakson rinteen uudet Lumo-kodit ovat nappivalinta asuinpaikaksi. Kelkkailijantie 4:n lähistöllä on erinomaiset palvelut kauppakeskus mukaan lukien, ja tarvittaessa julkinen liikenne vie nopeasti kolmen kilometrin päähän Kuopion keskustaan.

Kelkkailijantie 4:n A- ja B-rapuissa asutaan jo, ja alueen viimeisetkin talot valmistuvat tämän vuoden aikana.

Yhteensä uusia koteja on 153.

Asunnot ovat vaaleita ja valoisia ja niissä on harmaa tai tammensävyinen laminaattilattia. Joka kodissa on muun muassa astianpesukone, keraaminen liesi, ­jääkaappi ja pakastin tai jääkaappi-pakastin, lasitettu parveke, laatoitettu kylpyhuone ja sälekahitimet. ­Autoilijoille tiedoksi, että myös parkkipaikkoja riittää.

Lue lisää ja hae uutta kotia: www.lumo.fi/kelkkailijantie4

28

ko dikas

2/2016

PALVELUT Puijonlaakson ympäristössä kaikki tärkeimmät palvelut ovat kävelymatkan päässä: koulut, päiväkodit ja kauppakeskus sekä myös yliopistollinen keskussairaala. Kuopion keskustaan on matkaa parisen kilometriä .

KOSKA C-rapun asunnot valmistuvat 1.7., D- ja ­E-rappujen asunnot portaittain vuoden 2016 aikana.

KENELLE Asunnot sopivat niin sinkkutalouksille, ­pariskunnille kuin perheillekin.

ASU K AS E D U T //

Aidon Ruotsin-risteilyn tunnistaa väristä KLASSINEN HELSINKI–TUKHOLMA-risteily on meistä monelle se risteilyjen risteily. Nyt on tällä reitillä matkustusmukavuus huipussaan, sillä Itämeren rautarouva Viking Mariella uudistettiin vuosi sitten keväällä, ja äskettäin on uudistunut myös Viking Gabriella.

Gabriellalla uutta löytyy niin hyteistä kuin ravintoloista, mutta myöskään shoppailun ja hemmottelun ystäviä ei ole unohdettu. Huomattavimmat uudistukset ovat kokeneet aluksen ravintola-, kahvila ja viihdemaailma: laivalla on peräti kahdeksan uutta ruoka- ja viihderavintolaa sekä baaria.

Miltä kuulostavat esimerkiksi merellinen äyriäisravintola, kirjastohuonemainen baari tai

pienpanimoiden oluita tarjoava pubi? Näiden lisäksi Gabriellalla kahvitellaan uudessa kahvilassa ja pidetään hauskaa täydellisen uudistuksen kokeneessa yökerhossa, jossa tulevana syksynä esiintyy kotimaisia huippuartisteja.

Kesäkaudella mukavia matkavaihtoehtoja, tarjoaa myös Viking Linen Tallinnan-reitti.

Silloin Tallinnaan ympäri vuoden seilaava Viking XPRS saa päivisin seurakseen Tukholman-reitin upeasti uudistuneet Mariellan ja Gabriellan. Valitse sinulle mieluisin lähtöaika, vietä merellä koko päivä tai pistäydy Tallinnaan päiväksi tai pariksi!

Viking Line tarjoaa matkoja erikoishintaan Lumo- ja VVO-kotien asukkaille.

Tutustu kevään ja alkukesän risteilyetuihin osoitteessa www.vikingline.fi/edut/vvo.

Muista myös autopaketti­ tarjoukset!

Kesäkauden tärpit PIKNIK-PÄIVÄRISTEILY HELSINGISTÄ

PÄIVÄRISTEILY TALLINNAAN

VIIHDY PIDEMPÄÄN – HOTELLIPAKETIT

Reilun kuuden tunnin mittainen kesäpäivä merellä takaa kesä­ tunnelman säässä kuin säässä ja porukalla kuin porukalla Herkuttele, shoppaile ja nauti Mariellalla tai Gabriellalla!

Klasikkoristeilyn kesä­­versio tarjoaa mukavien meri­mat­ kojen lisäksi reilut neljä tuntia Tallinnassa ja mahdollisuuden kokea päivän aikana kaksi eri laivaa!

Kätevän hotellipaketin ansiosta ehdit tutustua kesäiseen Tallinnaan kaikessa rauhassa. ­Valitse yhden tai kahden yön hotellipaketti – saat laivamatkat ja yöpymisen yhdellä varauksella.

KUVA LINNANMÄKI

Iloa päivään!

Lähde kesällä viettämään iloista päivää huvipuistoon.

Lumo- ja VVO-kotien asukkaille 11.6. järjestettävä Linnanmäkipäivä ja 27.8. pidettävä Särkänniemipäivä pitävät huolen siitä, että vauhtia ja hupia riittää.

Seuraa ilmoittelua verkosta lumo.fi ja vvo.fi.

Tutustu Gigantin uusiin asukas­ etuihin: www.vvo.fi/ asukasedut 29

Osallistu kilpailuun ja voita Ivana Helsingin Tiira-ensiapulaukku, arvoltaan noin 30 euroa. Lähetä ristikon ratkaisusanat sekä nimesi ja osoitteesi 31.8.2016 mennessä joko sähköpostitse kodikas@vvo.fi tai postitse VVO-yhtymä Oyj/Kodikas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki. Voit tulostaa ristikon myös verkosta www.vvo.fi/kodikaslehti.

Viime lehden ristikon voittaja oli Ruut Soidinmäki Tampereelta.

Onneksi olkoon!

30

ko dikas

2/2016

Viime lehden ristikon ratkaisu:

W W W. SA NA R I S. F I

L A ATI N U T Teemu Pallonen & U L KOA S U Heli Kärkkäinen & K U VA Jorma Marstio/OM-arkisto

R I ST I K KO 2 /20 1 6

Y H D E SSÄ E N E M M Ä N // TE K STI Otavamedia OMA & K U VA Kalle Kataila

Kuvassa oikealta aluepäällikkö Kirsi Tuomisto sekä Vuoden talon 2016 edustajat Mari Viitanen ja Lilja lehtimäki Tampereelta sekä kunniamaininnan saaneen Maauunintie 25:n puheenjohtajat Mauri Summanen ja Maija Rönkkö sekä isännöitsijät Marko Hattunen Vantaalta ja Arto Asumaniemi Tampereelta.

Vuoden talo 2016 Tampereella, kunniamaininta Vantaalle Vuoden talo 2016 -kilpai­lussa palkittuja taloja yhdistää asukkaiden vilkas ja aktiivinen yhteistoiminta.

Yhteisöllisyys ja naapureiden huomioiminen ovat talon ehdottomia vahvuuksia.

– Senioritalossa asukastapahtumia viikoit­ tain. Yksi hienoimmista asioista jouluruokailun järjestäminen yksin asuville, mikä on saanut paljon kiitosta.

VVO-KONSERNIN ASUMISEN PÄIVÄSSÄ pal­ kittiin ja kukitettiin tänä vuonna Vuoden talo -kisassa kärkisijoille yltäneet talot. Tampere­ laiset ja vantaalaiset pokkasivat tyytyväisinä palkintonsa: voittajayhtiö sai käyttöönsä 1 000 euroa ja kunniamaininnan saanut ­yhtiökin 300 euroa.

huo­limatta!

Näin kuvailivat kotitaloaan ja sen erilaisia tapahtumia Vantaan Maauunintie 25:n asukkaat hakemuksessaan Vuoden taloksi. Kunniamai­ ninnalla palkittu talo täyttää tänä vuona 40 vuotta.

Tapahtumia järjestetään runsaasti niin lap­ sille kuin aikuisillekin. Yhdessä tekemisen meininki on vahvaa ja talkoisiin osallistutaan runsain joukoin. Talossa on hyvä henki ja yhteis­ työ isännöitsijän kanssa sujuu mallikkaasti.

Talon isännöitsijä Marko Hattunen on samaa mieltä.

– Pitää hyvin paikkansa.

VVO-konserni on valinnut Vuoden talon vuodesta 1995 alkaen. Jos tuntuu siltä, että ­ oma talo saattaisi pärjätä kisassa, niin pidä ­mielessä, että syksyllä alkaa taas uuden voittajan metsästys!

Jouluruoka yksin asuville

Yhdessä tekeminen ja toisista huolehtiminen ovat normaalia arkea Tampereen Nuolialantie 44 B:ssä. Tässä senioritalossa ei ketään jätetä yksin.

– Talotoimikunnan toiminta on hyvä esi­ merkki, miten asukkaiden mielipiteitä kuun­ telemalla saadaan järjestettyä kaikille sopivaa ohjelmaa ja tapahtumia, kertoo aluepäällikkö Kirsi Tuomisto VVO-konsernin Tampereen kotikeskuksesta.

Vauhtia riittää – Talovanhuksessa riittää vauhtia sen iästä

NUOLIALANTIE 44 B Vuoden talo 2016, palkittu yhteisöllisyydestä ja toisten huomioimisesta SIJAITSEE Tampereen Härmälässä ERITYISTÄ Vuonna 2014 peruskorjatun talon 34 asuntoa on suunniteltu erityisesti yli 55-vuotiaiden tarpeisiin.

MAAUUNINTIE 25 Vuoden talo 2016 -kisan kunniamaininta, palkittu asukkaiden aktiivisesta yhteistoiminnasta.

SIJAITSEE Vantaan Korsossa, Vantaan ja Tuusulan rajalla ERITYISTÄ Pian 40-vuotias luhtitalo, jonka menoa ei ikä hidasta.

31

M E I DÄ N P I H A L L A // TE K STI Leena Filpus & K U VAT Juho Kuva

<< Helsingin Kalasatamaan nousee uusia taloja kilpaa toistensa kanssa. Kaupunginosan valmistumista voi seurata aitiopaikalta Capella Puistotie 4:n kerhohuoneesta, lasitetulta kattoterassilta. < Lokakuussa valmistunut Lumo-talo on moderni ja tyylikäs. Sen kodit täyttyivät nopeasti uusista asukkaista. > Ulla-Riitta Saastamoinen ja Johanna Rännäli värjäävät munia Ivo Eesmaan ohjeilla: – Mitä värikkäämpi muna, sitä enemmän sen uskotaan tuovan onnea. Kaikkein kauneimman munan voi myös antaa rakkaimmalle ihmiselle. Tai sitten koksitaan, eli nopautetaan munien terävät päät yhteen. Se saa myös naapurin munan, jonka muna pysyy ehjänä, Ivo kertoo.

Kalasatamassa uskotaan yhdessä tekemiseen. ­Uuden taloyhtiön ­talotoimikunta istahti upeaan kerhotilaansa pohtimaan, miten kaikki asukkaat voisivat hyödyntää sitä. Samalla ­­­värjättiin luonnon­ materiaaleilla munia.

TAIVAAN­ RANNAN TERASSILLA TÄSTÄ EIVÄT HELSINKILÄISNÄKYMÄT hevin parane: terassin yhdellä puolen meri ja vehreä Mustikkamaa, toisella urbaani kaupunkimaisema aina Pasilaan Ylen linkkitornille asti. Olemme Kalasatamassa, Capellan Puistotie 4:n kerhohuoneen suurella lasitetulla kattoterassilla.

– Nämä ovat niin hienot tilat, että olisi tuhlausta, jos me asukkaat emme hyödyntäisi näitä, asukastoimikunnan puheenjohtaja, Johanna Rännäli sanoo.

Johanna on tullut yhdessä kahden muun asukastoimikunnan jäsenen, Ulla-Riitta Saastamoisen ja Ivo Eesmaan, kanssa katsomaan, mihin taloyhtiön kerhotilat taipuvat. Koska juttua tehdessä pääsiäinen on juuri ovella, suunnittelun lomassa ryhmä värjää kananmunia Etelä-Virosta kotoisin olevan Ivon ohjeilla.

– Muistan jo lapsuudesta, miten luonnon­ materiaaleilla värjättiin munia, Ivo kertoo virolais­ perinteestä.

32

ko dikas

2/2016

Otteista näkee, ettei Ivo ole ensi kertaa värjäyspuuhissa. Lehtipersiljan lehdet asettuvat munan pintaan nätisti, kun päälle laittaa vielä sipulinkuoria.

Sitten koko komeus kääritään varovaisen napakasti puuvillakankaaseen ja kangas solmitaan kiinni kiertämällä lankaa munan ympäri. Varovainen saa olla, ettei keittämätön muna mene rikki.

Omiin kananmuniinsa värjäysaineksia noukkivat Ulla-Riitta ja Johanna pohtivat, minkälainen tekeminen kiinnostaisi taloyhtiön asukkaita. Yhdessä tekeminen nähdään tärkeäksi. Sitä tukee myös VVO-konserni antamalla vuosittain rahallista tukea asukastoiminnan järjestämiseksi.

– On tosi tärkeä, että naapurit tutustuvat toisiinsa.

Kun ihmiset tulevat tutuiksi, on helpompi heittäytyä juttusille muutenkin. Koskaan ei voi tietää, milloin tarvitsee vaikka apua. On myös helpompi mennä sopimaan asioista, jos jokin häiritsee. Ei tarvitse kerätä kaunaa, Ulla-Riitta pohtii.

Kasveilla värjätyt munat TARVITSET: kananmunia, kasveja värjäykseen (esimerkiksi lehtipersiljaa, kuivattua mustikkaa ja erivärisiä sipulinkuoria), puuvillakangasta ja lankaa.

Asettele lehtipersiljan lehtiä ja sipulin kuoria kananmunan pinnalle. Kääri muna kasveineen varovaisen napakasti puuvillakankaaseen. Solmi kangas kiinni kiertämällä lankaa munan ympäri. Laita munanyytit varovasti kattilaan ja peitä vedellä. Vesi saa kiehua 15–20 minuuttia. Jäähdytä munat ja poista kangas ja naru.

” ”

Nämä ovat niin hienot kerhotilat, että olisi tuhlausta, jos me asukkaat emme hyödyntäisi näitä.

Johanna ehättää sanomaan, että vaikka he itse ovat innoissaan yhdessä tekemisestä, on selvä, ettei yhteinen tekeminen innosta kaikkia.

– Se on tietenkin ihan ok, toiset haluavat olla enemmän itsekseen. Toimintaan voi tulla mukaan myöhemminkin. Kerromme ajankohtaisista asioista taloyhtiön Facebook-sivuilla ja porraskäytävän ilmoitustauluilla, Johanna sanoo.

Keskustelun soljuessa munanyytit valmistuvat.

Kääreiden sisältä paljastuu upea, värikäs lopputulos.

Mutta mitä ennen seuraavaa pääsiäistä asukas­ toimikunta suunnittelee tekevänsä?

– Eräs asukas on luvannut vetää selkäjumpan taloyhtiön kuntosalilla. Muutama asukas on toivonut yhteistä peli-iltaa. Etenkin sitten, kun ilmat lämpenevät, kerhotilan terassilla on mukava istua iltaa. Meillä on myös paljon osaamista erilaisten käsitöiden tekemiseen. Voimme valmistaa vaikka puukoruja, talotoimikunta miettii toimintasuunnitelmaa.

33

E K AT & Y K KÖS E T // TE K STI Kati Jalagin & K U VAT Jouni Keronen

Tekniikan tohtori, Climate Leadership Councilin (CLC) toiminnanjohtaja Jouni Keronen oli 13-vuotias, kun hänen ympäristötietoisuutensa heräsi. Ympäristöystävälliset valinnat ovat lähellä olohuoneen lepotuolissa viihtyvän ilmastoasiantuntijan sydäntä.

oira! k e r r Tu

ILMASTON PUOLESTA

VVO-konserni liittyi 2015 syksyllä yritysten ilmastotyötä kehittävään aktiiviseen ryhmään Climate Leadership Council ry:hyn.

Allekirjoita sinäkin ilmastolupaus: ilmastolupaus.fi.

34

ko dikas

2/2016

Ykköspaikka kotona?

Olohuoneen lukunurkkauksen lepotuoli, jossa ajantaju häviää...

Kodin tärkein esine?

Yli satavuotias hikkoripuusta tehty golfmaila, jolla huiskiessa positiiviset ajatukset valtaavat mielen.

Ykköstapa rentoutua?

Turre-hauvan ulkoilutus ja kesällä golf.

Suurin onnistumisesi ilmasto­ työssä?

Merkittävän yritysjoukon ja sen ylimmän johdon innostuminen kehittämään liiketoimintaratkaisuja ilmastonmuutokseen. Tämä saavutettiin yhteistyössä CLC:n perustajajäsenten kanssa.

Parasta asumisen ilmasto­ työssä?

Tarjolla on useita kaupallisia ratkaisuja, joilla voi tehdä oman asumisensa hyvinkin vähähiiliseksi.

Ykköstavoite energiaviisaassa asumisessa?

Asumisen suhteen Suomella on edellytyksiä olla hiilineutraali noin 20 vuoden kuluessa. Useat asunnot voivat olla silloin hiilipositiivisia tuottaen ajoittain uusiutuvaa ­energiaa sähköverkkoon.

Ilmastoguru, jota fanitat?

Ranskan entinen ulkoministeri Laurent Fabius, jolla oli keskei-

KUKA CLC:n toiminnanjohtaja Jouni Keronen PERHE Puoliso Päivi ja norjanharmaa hirvikoira Turre KOTI Porvoossa, keskellä idyllistä vanhaa kaupunkia.

HAAVEISSA Globaalit kasvihuonekaasupäästöt kääntyvät selvään laskuun vuoteen 2020 mennessä.

nen rooli Pariisin ilmastosopimuksen syntymisessä.

Omat asumisen ilmasto­ ystävälliset ratkaisut?

Vihreä sähkö, maalämpö, ledvalaistus, ilmalämpöpumppu mökillä, sähkögrilli ja -ruohon­ leikkuri.

Ykköstukijasi?

Puolisoni Päivi ja työasioissa YK:n entinen johtaja Tapio Kan­ ninen, jolla oli myös keskeinen rooli CLC:n käynnistämisessä.

U U N I STA U LOS // K U VA Elvi Rista / OM-arkisto

Raikkautta & virkeyttä (mansikka-mozzarellasalaatti)

Raikas mansikoilla höystetty mozzarellasalaatti virkistää mielen ja koristaa pöydän.

1 jääsalaatti 300 g vesi- tai hunajamelonia 1 l mansikoita 250 g mozzarellajuustoa Kastike: 4 dl mansikoita 2 rkl sokeria tai juoksevaa hunajaa 2 dl maustamatonta jugurttia ruukullinen basilikaa hienonnettuna

1

Huuhdo, kuivaa ja revi salaatin­ lehdet. Kuori ja paloittele meloni.

Puhdista ja paloittele mansikat.

Leikkaa mozzarella viipaleiksi tai käytä salaattiin pieniä mozzarella­ paloja.

2

Levitä salaatinlehdet ja muut salaattiaineet vadille.

3

Puhdista kastikkeeseen tulevat mansikat ja soseuta ne sauva­ sekoittimella tai tehosekoitti­ messa. Mausta sose sokerilla tai hunajalla. Sekoita sose jugurtin joukkoon ja lisää hienonnettu basilika. Tarjoa kastike erillisestä kulhosta.

35

LU K I JA K I L PA I LU //

VV0-kotikeskukset PÄÄKAUPUNKISEUTU Mannerheimintie 168a, 00300 Helsinki HÄMEENLINNA Sibeliuksenkatu 2, 13100 Hämeenlinna JYVÄSKYLÄ Väinönkatu 15, 40100 Jyväskylä JÄRVENPÄÄ Mannerheimintie 168a, 00300 Helsinki

ÄÄNESTÄ JA VOITA LAPUAN KANKUREIDEN SARASTUS-SAUNATYYNY JA -LAUDELIINA!

Mikä on tämän lehden paras juttu?

VIIME NUMERON SUOSITUIMMAKSI JUTUKSI äänestettiin Omassa kodissa Suomessa.

Lukija­kilpailussa arpa suosi Hely Munukkaa Tampereelta. Paljon onnea!

MIKÄ AIHE KIINNOSTI TÄSSÄ NUMEROSSA sinua eniten, entä vähiten? Mistä haluaisit ­ lukea lisää? Onko kotitalossasi tapahtumia, harrastus­piirejä tai muuta asukastoimintaa, josta ­voisimme tehdä juttua? Kaikki lukijapalaute on tervetullutta, joten ota m ­ eihin rohkeasti yhteyttä.

KUOPIO Maljalahdenkatu 25, 70100 Kuopio LAHTI Aleksanterinkatu 7, 15110 Lahti LAPPEENRANTA Koulukatu 1, 53100 Lappeenranta OULU Saaristonkatu 2, 90100 Oulu ROVANIEMI Koskikatu 9, 96200 Rovaniemi TAMPERE Kyllikinkatu 15 b, 33500 Tampere TURKU Tuureporinkatu 6, 20100 Turku

Katso aukioloajat netistä, vvo.fi.

VASTANNEIDEN KESKEN ARVOTAAN Lapuan Kankureiden Sarastus-saunatyyny ja -laude­ liina, arvo yhteensä noin 63 euroa. Lähetä vastauksesi 31.8.2016 mennessä joko sähköpostitse: kodikas@vvo.fi tai postitse: VVO-yhtymä Oyj/Kodikas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki.

Voit osallistua myös netissä: www.vvo.fi/kodikaslehti VVO-yhtymä Oyj on Suomen suurin yksityinen vuokranantaja. Yhtiö tarjoaa hyvää vuokra-asumista ja asumisen Lumo-palveluja. Paikalliset VVOkoti­keskukset palvelevat asunnon vuokraukseen ja asumiseen liittyvissä asioissa ympäri Suomen.

VVO:n asiakaspalvelukeskus AVOINNA ma–ke, pe 8–16, to 9.30–16 PUHELIN 020 508 5000 SÄHKÖPOSTI asiakaspalvelu@vvo.fi WWW-SIVUT www.lumo.fi www.vvo.fi