Tämähän haiskahtaa poteroajattelulta. T-Y-L-S-Ä-Ä. #issuex
Onko
Taideyliopiston tarkoitus valmistaa taiteilijoita vai
42 ISSUE× SYYSKUU 2013 // teksti ja kuvat Mikko huotari // polemiikki: lehtori, säveltäjä Tapani Länsiö ja dekaani Paula Tuovinen
maistereita? Ongelmaksi voi muodostua, että hallinnollisakateeminen kieli alkaa vaikuttaa taideopetukseen. Opiskelijatkin puhuvat vain opintopisteistä ja -kokonaisuuksista. Kielen painopiste siirtyy koko ajan poispäin siitä, että ollaan taiteilijoita. Nyt meistä tulee maistereita, eikä säveltäjiä ja pianisteja. Olen sitä mieltä, että taideyliopiston pitäisi kouluttaa myös taiteilijoita; näyttelijöitä, kuvataiteilijoita ja muusikoita.
Olen
huolestunut siitä, että painopiste on siirtymässä tutkin-
non suorittamiseen, sisältöjen ymmärtämisen ja sulattelun sijaan. En usko, että taiteilija kaipaa ensisjaisesri tutkintoa tai akateemista titteliä tai sitä, että on yhteismitallinen muun yhteiskunnan tittelirallissa. Taide-elämä ei saa liiaksi kurkottautua ja hirttäytyä maisteriuteen. Jos haetaan esimerkiksi viulistia tai näyttelijää, niin kukaan ei kysy papereita. Merkittävää on ainoastaan se, osaako hän soittaa tai näytellä, viekoitella yleisönsä
Puhun
mieluummin kä-
musiikin tai draaman pauloihin.
sityöläisyydestä
kuin romantiikan taiteilijamyytistä. Käsityöläisyyttä pitäisi olla enemmän. Ei tuolintekijä diplomillaan tee tuoleja, vaan sillä että hän on hyvä tuolintekijä. Tuoli on hyvä istua, ehkä mukava myös katsella.
Ongelma
on kuitenkin, että
Taideyliopiston rahoitusta ohjaavat ne, jotka ovat hallinnollisesti, eivät niinkään taiteellisesti orientoituneita. Ongelmana on, että plärätään lukuja jossain exceltaulukossa. Taiteessa rahoitus ei voi toimia näin. Esimerkiksi säveltäjä luo tarpeen musiikilleen vain itse. Kukaan ei kaipaa säveltäjän diplomia, ellei säveltäjä itse tee musiikkiaan kiinnostavaksi.
Totta
kai hallinto on tuiki tärkeää. Taitaa olla
syytä toivoa, että myös opettamaan saataisiin eteviä ja kokeneita taiteilijoita, joilla riittää aikaa ja ennen kaikkea halua uran ja opettamisen ohella lukea kaikki mietinnöt ja istua kiistelemässä kaikki kokoukset. Mahtaako Taideyliopisto enää houkutella maamme etevimpiä taiteilijoita opetus-hallinnollisiin tehtäviin?