Helsingin Henki 3/2020

hel.fi/helsinginhenki

3/2020

Kaupungin oma yöluotsi Salla Vallius puhuu yön ja yön toimijoiden puolesta.

Kaupungin johtaminen muuttuu yhdenmukai­ sempaan suuntaan. s. 6

Ympäri kaupunkia ­toteutuu monia Oma­ Stadin projekteja. s. 16

#stadilladuunissa

s. 14

Asumisneuvonta tietää, miten luodaan mahtava työpaikka. s. 24

I S OS S A KUVAS SA

Kerrostalokodin viihtyisyyttä parannetaan Helsinkiläisten kodeista peräti 86 prosenttia sijaitsee kerrostaloissa. Osuus kasvaa yhä, sillä leijonanosa kaupungin vuotuisesta 7 000 rakennetun uuden asunnon tavoitteesta on kerrostaloasuntoja.

Asuntojen määrän lisäksi myös kerrostalo­ asumisen laatu on tärkeää, sillä koti on iso osa arjen hyvinvointia. Laadun kehittämisek­ si kaupungilla on Kehittyvä kerrostalo -ohjel­ ma. ”Kekessä” on toteutettu jo yli 30 erilaista kokeilevaa hanketta, joiden tarkoituksena on ollut parantaa muun muassa asumisen viihtyi­ syyttä, joustavuutta, ekologisuutta ja kohtuu­ hintaisuutta.

Lähivuosina Oulunkylään nousee kokonai­ nen kortteli Keke-kohteita, joissa tutkitaan muun muassa muunneltavuutta, kestävyyttä ja puukerrostalorakentamista. Kalasatamas­ sa puolestaan yritetään saada kerrostalo tuottamaan energiaa kulutuksen tasapainot­ tamiseksi. lisätietoja: hel.fi/kerrostalo

2 HELSINGIN HENKI 3/2020

Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy / Anders Portman

Kehittyvä kerrostalo -kohteessa Lauttasaaressa kehitettiin ekologista asumista älykkäillä ratkaisuilla.

Kesällä merivettä käytetään jäähdytykseen.

3/2020 Kuva: Sabrina Bqain

6 teema

Miten kaupungin johtaminen uudistuu?

Kuva: Sami Heiskanen

16

12 kysy ja keskustele Missä mennään koronan kanssa Sotessa ja Kaskossa?

16 ympäri k aupunkia OmaStadi poikii hyviä ideoita ympäri Helsinkiä. Tutustu kohteisiin.

"Ryhmän tuki on tärkeää, ja ketään ei jätetä yksin." anne kinni , menest ystarina , s . 24.

Vinkkejä, miten Kunta10:n tuloksista päästään käytännön tekoihin.

28

Kuva: iStock

28

tiuk assa paik assa

"Uskallusta tarvitaan Queer Stadi -verkoston vetämisessä", kertoo Ella Halmela.

29 arjen t yök alu Mistä saa digitukea?

HELSINGIN HENKI 3/2020 3

Kuva: Sami Heiskanen

26

kunto & mieli

Lyhyesti

Helsingin seudun ympäristö­palvelut HSY muistuttaa, että käytetyt kertakäyttö­kasvomaskit, -hanskat ja muut suojaimet kuuluvat seka­ jätteeseen. Sulje sekajätepussi normaalisti ja vie se kiinteistön sekajäteastiaan: sieltä HSY kuljettaa roskat jätevoimalaan, jossa ne pol­ tetaan energiaksi. Ethän heitä käy­ tettyjä maskeja tai hanskoja kadulle, luontoon tai vessanpönttöön.

Työterveys palvelee ensisijaisesti etänä

Tavoitat työterveyshuollon arkisin hoitochatissa klo 7.30–15, puhelimitse 09 310 54100 klo 8–16.

lisätietoja:

ympäristöasiantuntija Minna Partti, puh. 040 593 6348, minna.partti@hsy.fi

Opi uutta sisäilmasta Kaupungin tuottamat, sisäilman koulutusvideot on tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille. Aiheet ovat: Näin huolehdit sisäilman laa­ dusta, Toimintamalli sisäilma­ ongelmien ratkaisemiseksi, Miten sisäilmaa tutkitaan ja Sisäilmaan liittyvät oireet.

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Sisäilma

Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Työterveys

Kuva: iStock

K A L E NT E R I Kuva: iStock

Tänä tai ensi vuonna eläkkeelle jää­ ville järjestetään syksyllä kaksi in­ fotilaisuutta 6.10. ja 8.12, klo 13–16.

Neuvontailtapäivässä annetaan tietoa eläkkeistä, eläkkeen hake­ misesta ja eläkkeelle siirtymiseen liittyvistä asioista. Syksyn tilaisuu­ det ovat samansisältöisiä.

Tilaisuuksista ainakin ensim­ mäinen järjestetään poikkeukselli­ sesti etänä Teamsissa. Ilmoittaudu mukaan Onnin Koulutuskalenterin kautta. Teams-linkki lähetetään 4 HELSINGIN HENKI 3/2020

ilmoittautuneille lähempänä tilai­ suutta.

Helmen Eläkkeet-sivustolle on kerätty tietoa eläkkeistä ja siitä, mitä kannattaa tehdä, kun harkitsee eläkkeelle jäämistä. Eläkeneuvojat neuvovat kaupungin toimialojen ja liikelaitosten henkilöstöä eläke­ asioissa. lisätietoja:

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Palvelussuhteen alkaminen ja päättyminen > Eläkkeet

Kunta10 – vastaa 31.10. mennessä!

lisätietoja:

lisätietoja:

Syksyn eläkeneuvonnan infot Teamsissa

Kuva: iStock

Työterveyshuolto palvelee kaikissa asioissa ensisijaisesti etänä. Syksyllä panostetaan ennen kaikkea korona­ viruksen hillitsemiseen liittyviin palveluihin, lisäksi varmistetaan pe­ ruspalveluiden saatavuus tilanteen sallimissa rajoissa.

Muut terveyteen ja työkykyyn liittyvät kysymykset eivät väisty koronan vuoksi. Arvioimme tilan­ teesi yhteydenottokanavissa ja sinut kutsutaan tarvittaessa etä- tai lähivastaanotolle. Vastaanottotilojen hygieniavaatimuksia noudatetaan tarkasti.

Työhöntulotarkastuksissa prio­ risoidaan tarkastuksia, jotka liittyvät työturvallisuuteen tai ovat lakisäätei­ siä. Esihenkilöille tarjoamme konsul­ taatioapua ja työyhteisöpalveluita.

6.10. ja 8.12.

Kuva: iStock

maarit lehtinen, asukasneuvonnan asumiskoordinaattori

Kuva: iStock

”Työtä tehdään asiakaslähtöisesti.”

Kertakäyttömaskit ja -hanskat sekajätteeseen

292 K AU P U NG I L L A O N NO I N 2 5 00 PA LV E LU S E L I T YÖS U H D E AS UN TOA . K E S Ä K U UN LO P P U U N M E NNE S S Ä AS U NNO N O L I S A ANUT 2 92 U U T TA H A K IJA A .

L ÄHDE: ASUNTOPALVELUT / K AUP UNK IYMPÄRISTÖ N TOIMIAL A

Kunta10-kysely Työterveyslaitoksen toteuttamaan Kunta10-tutkimukseen voi vastata 31.10. mennessä. Siihen vastataan sähköpostiin saadun, henkilökohtai­ sen vastauslinkin kautta. Jos säh­ köpostiosoitetta ei ole, käytetään paperilomaketta, joka postitetaan vastaajan kotiosoitteeseen. Kyse­ lyyn saa vastata työajalla.

Kysy: kunta10@hel.fi Uudistumisen Pulssi Samaan aikaan Kunta10-tutkimuk­ sen kanssa selvitetään Uudistu­ misen pulssi -kyselyssä, kuinka Helsinki on onnistunut strategiansa mukaisesti uudistumaan kohti maailman toimivinta kaupunkia.

Kyselyyn vastataan vain sähköi­ sesti. Vastaamislinkki aukeaa Kunta10-tutkimuksen Kiitos vas­ tauksesta -sivulta, myös suoraan www.cixtranet.com/helsinki -sivun kautta. lisätietoja:

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Työkulttuuri > Henkilöstökokemus ja työkulttuurin mittaaminen

Palveluiden laaduntarkkailijat löysivät kehitettävää – hyvääkin oli Kuva: Kim Öhman

Kaupunki palkkasi kesäksi 25 laaduntarkkailijaa, joiden tehtävänä oli tehdä havaintoja siitä, miten maailman toimivin kaupunki oikeasti toimii. Tarkkailijat tekivät havaintoja katutöistä sekä Helsingin erilaisista palveluista. He tuottivat konkreettista tietoa siitä, miten niitä voitaisiin tehdä ja toteuttaa nykyistä paremmin.

Palveluiden tarkkailijat havainnoivat erilaisia asioita muun muassa terveys- ja hyvinvointikeskuksissa, puistoissa, uimarannoilla, neuvoloissa, kirjastoissa ja museoissa. Huomiota kiinnitettiin esimerkiksi esteettömyyteen ja saavutettavuuteen, henkilökunnan näkyvyyteen, monikielisyyteen, siisteyteen sekä viihtyisyyteen. Kohteissa haastateltiin henkilökuntaa ja asiakkaita palvelun toimivuudesta, ja heiltä saatiinkin paljon arvokkaita kehitysehdotuksia.

– Laaduntarkkailijamme olivat todella innoissaan työstään ja kiersivät havainnoimassa kohteita ahkerasti. Yhteensä vierailimme kesän aikana lähes yhdeksässäsadassa kohteessa, tiiminvetäjä toiminut Weera Kulppi kaupunginkansliasta hehkuttaa.

Muun muassa näitä tuloksia saatiin: Helsinki on maineensa mukaisesti erittäin siisti

PÄ ÄTO IMIT TAJALTA

Hyvää johtamista – myös etänä

M

yös korona-aikaan ja myös etäyh­ teyksien päästä kaupunkia johdetaan jatkossa aiempaa yhdenmukaisempien tavoitteiden mukaan.

Kaupunki panostaa johtamisen ja esihenkilötyön uudistamiseen, ja samat sekä yhteiset käytännöt tulevat osaksi kaikkien esihenkilöiden työtä.

Johtamisen pitää vastata paitsi nykyisiin myös entistä enemmän tulevaisuuden haasteisiin, joita riittää. Kaupunki on organisaatio, jossa henkilöstöllä on myös oikeus yhdenmukaiseen johtamiseen riippumatta organisaation osasta.

Johtamisen kehittämisessä ei ole kyse pelkästään esihenkilöiden työn edistämisestä. Tavoitteena on, että jokainen meistä onnistuu työssään, niin esihenkilönä kuin työntekijänä. Yhtenäinen johtaminen tukeekin kaupungin strategiaa, sitä että teemme kaikki maailman toimivinta kaupunkia, kukin meistä strategian tärkeänä osana.

Ketjun lopussa ja viime kädessä tavoitteena on

kaupunki, työntekijät ovat havaintojen mukaan asiakaspalveluhenkisiä ja motivoituneita kehittämään omaa työtään ja työympäristöään. Parannettavaa puolestaan näyttäisi olevan esteettömyyden huomioimisessa sekä monikielisessä viestinnässä.

Kuva: Aleksi Poutanen

”Tehdään paras yhteiseksi hyväksi.” se, että kaupunkiyhteisön – henkilöstön, asukkaiden, kaupunkilaisten, yhteisöjen, täällä vieraile­ vien – kokemus hyvästä elämästä, hyvinvoinnista ja elinvoimasta voisi kasvaa.

Korona asettaa johtamiselle ja meidän kaikkien työlle haasteita, mutta tavoitteet, linjaukset ja yhteiset päämäärät pätevät riippumatta siitä, työskentelemmekö lähellä tai etänä. Tehdään paras yhteiseksi hyväksi.

Lue kaupungin johtamisen kehittämisestä lisää sivulta 6 alkaen.

Helsinki valmistautuu työllisyyden kuntakokeiluun Mikäli laki hyväksytään, Helsinki saa vuodenvaihteen jälkeen vastuun yli 50 000 helsinkiläisen työnhakija-asiakkaan lakisääteisistä työvoimapalveluista. Helsingin asiakkaiksi siirtyvät kaikki Kelasta työttömyysetuutta saavat työttömät ja työvoimapalveluissa olevat asiakkaat. Työttömyys­ etuuden muodosta riippumatta Helsingin asiakkaiksi siirtyvät myös kaikki alle 30-vuotiaat sekä kaikki vieraskieliset työttömät ja työvoimapalveluissa olevat asiakkaat.

Samalla noin 200 TE-toimiston työntekijää siirtyy määräaikaisesti kaupungin työnjohdon alle.

1 2 3

Helsingin johtaminen yhdenmukaistuu, ja yhteiset johtamisen käytännöt tulevat osaksi esihenkilöiden työtä. Myös työhyvinvoinnin johtaminen uudistuu, lue tarkemmin, miten. s. 6.

Helsinki sai oman yöluotsin.

Salla Vallius on yön ja yöllisten toimijoiden puolesta puhuja.

Mitä muuta hän tekee? s. 14.

Asumisneuvonta sai Great place to work -tutkimuksessa parhaat mahdolliset tulokset.

Eikä ihme! s. 24.

M A I JA- L I ISA K AS URINE N

lisätietoja:

Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Työllisyyden kuntakokeilu

viestintäpäällikkö sisäinen viestintä

HELSINGIN HENKI 3/2020 5

Kuva: Jetro Staven

Helsinki valmistautuu parhaillaan työllisyyden kuntakokeiluun, jossa valtion työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimisto) tehtäviä siirretään 1.1.2021–30.6.2023 väliseksi ajaksi kokeiluun valittujen kuntien tehtäväksi.

Kokeilulla tavoitellaan työnhakijoiden nopeampaa ja tehokkaampaa pääsyä työhön, koulutukseen ja eri palveluihin. Työnhakija saa nykyisten työvoimapalvelujen lisäksi käyttöönsä Helsingin ja sen kumppaneiden laaja-alaiset palvelut yrittäjyyden ja työnhaun tukemisesta koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tarkoituksena on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden pääsyä työmarkkinoille.

Kokeilun alkaminen edellyttää vielä kokeilulain hyväksymistä eduskunnassa tämän syksyn aikana.

Lukuvinkkejä:

T E E MA

Johtamisen kulmakivet Tästä vuodesta lähtien Helsingin johtamiseen juurru­ tetaan yhteisiä kulmakiviä, jotka ovat näkemyksellisyys, innostus, linjakkuus ja toimeenpanokyky.

Tämä tarkoittaa sitä, että esihenkilöt katsovat tulevaisuu­ teen, ovat innostunei­ ta omasta johtamis­ työstään, johtavat johdonmukaisesti ja lopulta mahdollista­ vat tulokset.

Kohti yhdenmukaista johtamista Helsinkiä johdetaan jatkossa aiempaa yhdenmukaisempien tavoitteiden mukaan.

Yhteiset johtamisen käytännöt tulevat osaksi esihenkilöiden jokapäiväistä työtä. Tämä tukee myös strategian toteuttamista.

T E KS T I K ATJA A L A JA

6 HELSINGIN HENKI 3/2020

Kuva: Omar ElMrabt

FAKTA

Kuva: Sami Heiskanen

Uusia työkaluja johtamiseen Syksy tuo uusia oppimisen paikkoja esihenkilöille. Esihenkilötilaisuudessa esihenkilöt oppivat johtamaan Helsinkiä huomioimalla tulevaisuuden, ja valmennusohjelmissa saa kehittyä ajan kanssa.

Esihenkilötilaisuudessa innostavaa ohjelmaa Korona ja muut ilmiöt haastavat Helsingin strategiaa ja johtamista. Isoja kysymyksiä esihenkilöille ovat, mikä nykyisestä muuttuu ja miten muuttuvaa kaupunkia tulee johtaa. Millaisia askelia kaikkien tulee ottaa yhdessä?

Näihin kysymyksiin pureudutaan kaupungin ensimmäisessä yhteisessä esihenkilötilaisuudessa. Luvassa on muun muassa innostavia puheenvuoroja ja ohjelmaa. ­Johdossa!-esihenkilötilaisuus järjestetään 18.11. koronatilanteesta johtuen ns. hybriditapahtumana. Esihenkilöt on jo kutsuttu tilaisuuteen, ja tarkempaa lisätietoa tulee syksyn mittaan.

Lue lisää: Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Johtaminen ja esimiestyö > Esihenkilöpäivä

– Toivottavasti tuleva johtamisen uudistus auttaa myös minua esihenkilön työssäni ja arjessani, Janne Simola sanoo.

J

anne Simolasta tuli kaupungin esihenkilö vajaat puolitoista vuotta sitten. Tänä aikana hän on saanut tuntumaa siihen, millaista tukea hän esihenkilönä saa ja millainen esihenkilö hän haluaa olla.

– Koen, että kaupungin johtaminen on hyvällä tasolla ja organisoidumpaa verrattuna rakennusalan keskisuuriin yrityksiin, joissa olen aiemmin työskennellyt. Olen saanut yksikköni johtajalta tukea, kun olen tarvinnut sitä, Simola kertoo.

Simola työskentelee esihenkilönä Staran ympäristönhoidon yksikössä vastuullaan luonnonsuojelualueiden hoito ja esimerkiksi saarikohteiden uudet rakenteet. Hänellä on kesäkaudella kuusi tiimiläistä.

Simola pitää saamastaan perehdytyksestä, työhön liittyvästä ohjeistuksesta ja esihenkilön roolia tukevasta koulutuksesta. Niitä on ollut muun muassa palkka- ja työasioista ja ihmisten kanssa toimimisesta.

Omia kehittämisen paikkoja esihenkilönä on helppo nimetä.

– En halua puuttua kaikkeen, vaan antaa työntekijälle tilaa ja kehua hyvin tehdystä työstä. Mutta jos on oltava tiukka, haluan oppia olemaan sellainen – esimerkiksi yhteisistä tavoitteista on pidettävä kiinni, Simola korostaa.

Kaupungin uudistuvaan johtamiseen hän suhtautuu myönteisesti. Esihenkilöille on tulossa kaupunkitasoiset johtamisen kulmakivet ja johtamisen kehittämisen käytännöt.

Kulmakivillä on tällä hetkellä nel-

Monenlaisia valmennuksia

jä työnimeä: näkemyksellisyys, innostus, linjakkuus ja toimeenpanokyky.

– Toivottavasti tuleva uudistus auttaa myös minua esihenkilön työssäni ja arjessani. Johtaminen edellyttää tasapainoilua, sillä työmaiden saamisessa valmiiksi on välillä tiukatkin aikataulut, hän sanoo.

Johtaminen vastaa tulevaisuuden haasteisiin

Johtamisen uudistustyö polkaistiin käyntiin keväällä, kun kaupungin toimialojen ja Kanslian johtoryhmät sekä liikelaitosten toimitusjohtajat kokoontuivat keskustelemaan johtamisen merkityksestä ja nykytilasta. Ryhmä päätti, että jatkossa johtamisen kehittämistä tehdään myös kaupunkitasolla niin sanotusti Helsinki-hattu päässä eli kaupungin näkökulmasta. Tämä täydentää jo aikaisemmin toimialoilla aloitettua työtä. Kaupunki- ja toimialatason työtä tehdäänkin käsi kädessä parhaista opeista ammentaen.

– Yhtenäistämällä johtamista haluamme tukea entistä vahvemmin strategiamme, maailman toimivimman kaupungin, toteutumista ja tuoda eettiset periaatteet toimintatapana arkeen. Kaupungin johtamisen tulee myös vastata tulevaisuuden johtamishaasteisiin, henkilöstöjohtaja Nina Gros kertoo.

Hän lisää, että aiemman Uudistumisen pulssi -kyselyn mukaan erityisesti epäkohtiin puuttumisen kulttuurissa on kehitettävää.

Jos joku toimii yhdessä sovitusta

Kaupunkiyhteiset koulutukset ja valmennukset kokoava Stadin Akatemia tuo kaupungin esihenkilöille yhteisen valmennuspolun.

Ideana on, että esihenkilö hakee oman esihenkilöroolinsa mukaiseen valmennukseen. Strategisen ­uudistumisen päällikkö Mirja Heiskari kaupunginkansliasta kertoo, että koko kaupungille yhteiset johtamisen kulmakivet ja eri esihenkilöroolien vaatimukset antavat hyvän perustan kullekin valmennukselle.

Keskijohdon valmennusohjelma – rohkeasti eteenpäin Tavoite: Kehittää strategista osaamista sekä muutoksen ja toimeenpanon kyvykkyyttä.

Sisältö: Perustana kaupunkitasoiset johtamisen kulmakivet ja keskijohdon rooli eri organisaatiorajat ylittävässä yhteistyössä, jossa dialogi ja vaikuttaminen korostuvat.

Menetelmät: Napakat lähijaksot, enemmän työhön soveltamista ja lähimpien esihenkilöiden osallistamista. Ennakko- ja soveltavat tehtävät, toisilta oppiminen, coaching sekä lähi- ja virtuaalivalmennus.

Kesto: 4–6 kk.

Muuta: 2 pilottiryhmää loka–marraskuusta 2020 alkaen.

Treeni-valmennus lähiesihenkilöille Tavoite: Kehittää toiminnan ja ihmisten johtamisen taitoja.

Sisältö: Perustana kaupunkitasoiset johtamisen kulmakivet. Myös talous, palveluiden kehittäminen ja koko arjen toiminnan johtaminen.

Menetelmät: Arjen työn reflektointia ja yhdessä oppimista muiden esihenkilöiden kanssa. Ennakkotehtävät, oppimispäiväkirja, oma kehittymissuunnitelma, kirjallisuusessee, lähi- ja virtuaalivalmennusta 5 jaksoa.

Kesto: 3 kk.

HELSINGIN HENKI 3/2020 7

Kuva: Jussi Hellsten

Kuva: Sabrina Bqain

2 000

Noin

esihenkilöä varmistaa, että jokainen onnistuu työssään.

– Johtamisella edistetään henkilöstön onnistumista ja työssä kehittymistä, Joonas Pikkarainen painottaa.

Kuva: Jetro Stavén

”Kaupunki panostaa johtamisen kehittämiseen enemmän kuin koskaan. Vaadimme esihenkilöiltä paljon, mutta annamme myös eväitä pärjätä työssä, autamme ja tuemme.” p ormestari jan vapaavuori

toimintavasta poikkeavasti, siihen ­pitäisi sekä kollegan että esihenkilön puuttua ymmärtäväisesti, mutta jämäkästi. Toinen erityinen johtamisen oppimisen paikka liittyy kaupungin sisäiseen yhteistyöhön.

– Olemme päässeet testaamaan tätä tuoreeltaan koronatilanteessa.

Johdolla on ollut yhteinen tilannekuva tärkeimmistä asioista, ja kaikki ovat auttaneet toisiaan maaliin pääsyssä, Gros sanoo.

Kaupunginkanslian johtamisen ja työkulttuurin kehittämispäällikkö Joonas Pikkaraisen mukaan johtaminen liittyy vahvasti ihmisten kokemuksiin.

– Tätä työtä tehdään, jotta jokainen esihenkilö onnistuu työssään.

Johtamisella edistetään henkilös-

8 HELSINGIN HENKI 3/2020

tön onnistumista ja työssä kehittymistä ja viime kädessä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kokemusta hyvästä elämästä Helsingissä, Pikkarainen painottaa.

Arkisia tekoja

Ylimmän johdon seminaarin jälkeen kaupunginkanslian ja toimialojen henkilöstöammattilaiset ovat vieneet johtamisen uudistamista eteenpäin toimialojen kanssa. T ­ ämän lehden ilmestyessä esihenkilöt ovat liittymässä keskusteluun johtamisen kulmakivistä.

– Kulmakivet tarkoittavat, millaista yhtenäistä johtamiskäyttäytymistä ja jokapäiväisiä tekoja esihenkilöiltä odotetaan. Jotta kulmakivet konkretisoituvat, käymme niistä

yhteistä keskustelua toimialakohtaisesti. Esihenkilöt pohtivat, mitä ne tarkoittavat omassa yksikössä ja tiimissä. Ja jotta esihenkilöillä on tukea työssään, tulemme myös uudistamaan esihenkilöiden perehdytystä ja johtamisen kehittämisen tapoja, Pikkarainen kertoo.

Kaupunkiyhteiset koulutukset ja valmennukset kokoavaan Stadin Akatemiaan tulee uusia ja uudistettuja kaupunkitasoisia johtamisen valmennuksia esihenkilöille.

Kulmakivet täsmentyvät syksyn aikana yhteisissä keskusteluissa. Ensimmäinen kulmakivi näkemyksellisyys liittyy ymmärrykseen kaupungin strategiasta sekä sitä tukeviin tavoitteisiin ja toimintaan omassa tiimissä. Se on alati muut-

tuvan Helsingin ymmärtämistä ja huomioimista tiimin työssä.

– Katsomme myös laajempaa kuvaa ja oman työn vaikutusta muiden toimialojen ja liikelaitosten töihin. Tämä edellyttää ymmärryksen lisäämistä toistemme tavoitteista ja tärkeimmistä asioista, Gros sanoo.

Innostusta, linjakkuutta ja toimeenpanokykyä

Yksi tärkeä kulmakivi on innostus.

Ilman sitä maailman toimivimman kaupungin rakennustyö tyssää. Monet asiat lähtevät esihenkilön omasta esimerkistä ja energiasta.

– Energia on sitä, että on innostunut omasta johtamistehtävästään ja innostaa muita työhönsä ja uudistamaan asioita. Innostus on myös

Kuva: Jussi Hellsten

Työkyky ja työturvallisuus yhdistyvät läsnäoloa tiimissä, Pikkarainen kertoo.

Kolmas kulmakivi kantaa nimeä linjakkuus. Sen ytimessä on johdonmukainen ja eettinen johtaminen. Esihenkilön tulee kertoa, mille asiat perustuvat, ja muutenkin viestiä avoimesti, aktiivisesti ja selkein odotuksin. Tällainen esihenkilö auttaa tiimiä onnistumaan työssään.

Neljäntenä kulmakivenä on toimeenpanokyky. Siihen kuuluvat tavoitteiden saavuttaminen tiimin kanssa ja tehtävien delegoiminen.

Ihmiset oppivat saadessaan vastuuta. Tiukan paikan tullen esihenkilön on kyettävä nopeisiin päätöksiin tiedon, näkemyksensä ja kokemuksensa turvin.

Kaikkia kulmakiviä yhdistävä työkalu on valmentava johtaminen.

– Valmentava johtaminen on tutkitustikin vaikuttavin johtamisen menetelmä, ja sen eteen on tehty paljon työtä vuosien mittaan. Valmentamalla esihenkilöt voivat luoda näkemyksellisyyttä, ruokkia innostusta ja lopulta valmentaa tuloksiin, Pikkarainen selventää.

Mittaaminen kertoo onnistumisesta

Pikkarainen painottaa, että vaikka kaikki johtamisen kulmakivet ovat osa jokaisen esihenkilön työtä, ne painottuvat vähän eri tavalla riip-

puen esihenkilön johtamisroolista ja toimialasta.

– Tiimiesihenkilön työssä ­painottuvat usein yksilöiden ja työyhteisön johtaminen, eli innostaminen, linjakkuus ja toimeenpanokyky ja ylemmän johdon tehtävissä korostuu kaupunkitasoinen yhteistyö ja strategia, eli näkemyksellisyys, Pikkarainen sanoo.

Sekin on hyvä muistaa, että esihenkilö ottaa johtamisen kulmakivet haltuun ajan kanssa. Yhteisen työstämisen sekä oman ajatustenvaihdon ja soveltamisen myötä ne löytävät paikkansa arjessa. Esihenkilöiden marraskuinen esihenkilötilaisuuskin on tässä avuksi samoin kuin hiljattain tehty mittaaminen.

– Kunta10 kertoo, miten olemme kehittyneet valmentavassa johtamisessa kahden vuoden takaiseen tilanteeseen. Uudistumisen pulssi näyttää, miten henkilöstö näkee uudistumisen arjessa ja miten koemme kaupungin strategian toteutumisen työyhteisöissämme. Uskon, että molemmat mittarit värähtävät positiiviseen suuntaan, Gros toivoo. HH tutustu:

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Johtaminen ja esimiestyö

Työhyvinvoinnin tavoitteet ja mittarit selkiytyvät, ja tukiorganisaatio palvelee esihenkilöitä entistä paremmin yhdessä. Tätä on luvassa, kun työhyvinvoinnin johtamismalli valmistuu.

Työhyvinvointijohtamisen kehittämishanke on lähtenyt käyntiin.

Puolen vuoden kehittämisrupeaman tuloksena kaupunki saa uuden mallin työhyvinvointiasioiden hoitoon koko kaupungissa.

Hankkeessa henkilöstö-, työsuojelu- ja työterveyden ammattilaisista koostuva kehitysryhmä työstää työhyvinvoinnin mallia. Siinä kuvataan kaupunkitasoisten ja toimialojen työhyvinvoinnin tavoitteet ja mittarit sekä näiden määrittelyvastuu.

Mallissa käydään läpi myös työhyvinvoinnin toimenpiteet, ylimmän johdon, keskijohdon, esihenkilöiden ja tukiorganisaation roolit ja vastuut, esihenkilöille tarjottava tuki sekä eri tahojen välinen yhteistyö.

– Iso asia on, että mallissa työkyky- ja työturvallisuusjohtaminen yhdistyvät. On järkevää, että tukitahot, eli HR, työsuojelu ja työterveyshuolto tukevat esihenkilöitä ja henkilöstöä yhdessä, eivätkä tee samoja asioita toisistaan tietämättä, työhyvinvointi­ päällikkö Titi Heikkilä kaupunginkansliasta painottaa.

Työkykyjohtamista on kehitetty jo aiemmin osana onnistumisen johtamista, ja tätä hyödynnetään hankkeessa.

Heikkilä puhuu paljon myös tiedolla johtamisen tärkeydestä.

– Tulevaisuudessa kaikissa kaupungin johtoryhmissä käydään samojen työhyvinvointimittareiden tulokset läpi. Ainakin siellä seurataan esimerkiksi sairauspoissaolojen ja tapaturmien määriä, mutta myös muita mittareita mietitään, hän pohtii.

Yhdessä kiinni juurisyihin Henkilöstöasiantuntija Maiju Väntti kaupunkiympäristön toimialalta on innolla mukana hankkeen kehitysryhmässä.

– On hyvä, että prosessi virtaviivaistuu. Toimimalla yhtenä tukiorganisaationa päästään kiinni juurisyihin ja tuen tarpeeseen. Toisinaan esille nousevat tilanteet voivat koskea yksittäisen työntekijän sijaan koko työyhteisöä. Tukiorganisaation sekä esihenkilöiden yhteistyötä tiivistämällä voidaan muodostaa kokonaisvaltainen tilannekuva ja kohdentaa toimenpiteitä tarpeen mukaisesti, Väntti sanoo.

Hän toivoo, että kehitystyön myötä esihenkilöille tulee hyvä käsitys siitä, millä työkaluilla he voivat tukea tiimiensä työhyvinvointia.

– Toivon, että jotkut hyvät jo olemassa olevat työkalut, kuten varhainen tuki, saisivat myönteistä nostetta tästä projektista.

Hanke jatkuu helmikuuhun 2021.

HELSINGIN HENKI 3/2020 9

N UM E ROI N A

Henkilöstö ja johtaminen Helsingissä Kaupungin noin 2 000 esihenkilöä ovat paljon vartijoita – heidän tehtävänään on varmistaa, että jokainen henkilöstön jäsen onnistuu työssään. Paljon on kiinni esihenkilöiden kyvystä johtaa valmentavalla otteella. Esihenkilöiden työtä onkin tuettu mm. valmennuksilla ja uusilla työkaluilla, kuten onnistumis- ja Vartti-keskusteluilla. Tänä vuonna johtamisen kulmakivet auttavat yhtenäistämään johtamista koko kaupungissa.

Henkilöstön sukupuoli

76 % 24 % naisia

miehiä

Henkilöstö

37 459 44,8 Kaupungilla työskentelee 37 459 vakituista ja määrä­aikaista työntekijää

606

Kaupungin koko henkilöstön keski-ikä on 44,8 vuotta

606 henkeä työskenteli yli eläkeiän

Kaikista toimialoista eniten naisia on sosiaali-­ ja terveystoimessa ja miehiä eniten pelastuslaitoksella

Henkilöstön keski-ikä Kaikki toimialat

38,2

46,4

Naiset

38,0

46,4

Miehet

38,8

46,5 vuotta

vakinaiset

85 % sosiaali- ja terveys­ toimen työntekijöistä on naisia

89 % pelastuslaitoksen työntekijöistä on miehiä

määräaikaiset

Henkilöstö sukupuolittain toimialoilla

Henkilöstön määrän muutos 15 000 3 268

Kuukausi- ja tuntipalkkainen henkilöstö (ei palkkatuetut) Suurin osa henkilöstöstä työskentelee sosiaali- ja terveystoimessa sekä ­kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla.

11 823

Sosiaali- ja terveystoimi

10 000

Kasvatus ja koulutus

3 296 10 703

2 497

10 986 2 895

25 000

2 370

1 036 1 267

määräaikaiset

10 066

Yhteensä 28 512

12 678

30 000

vakinaiset

Keskushallinto 20 000

Yhteensä 8 947 822 2 315

5000

1 642

0

2019

2015 Sosiaali- ja terveystoimi

Kasvatus ja koulutus

2 176 1 992

0 Naiset

10 HELSINGIN HENKI 3/2020

Miehet

Keskushallinto

267

242 3 340

463 3 676

217

1 591

11 889

1 598

10 000

3 967

15 000

190

5 000

3 113

Kulttuuri ja vapaa-aika

409

Kaupunkiympäristö

Kaupunkiympäristö

Kulttuuri ja vapaa-aika

Johtajien määrä

Esihenkilöt

Luvuissa mukana toimialojen, liikelaitosten ja virastojen ylin johto, toimialojen palveluiden päälliköt ja kaupunginkanslian yksiköiden päälliköt.

Noin

2 000

185

esihenkilöä

5%

henkilöstöstä

työntekijät

100

esihenkilöt

Johtamisen kehittäminen

johtajaa

85

naista

miestä

Johtamisen tila Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen kehitys (vakituiset ja määräaikaiset, 2019) Henkilöstön sairaus- ja työtapaturmaprosentti on laskussa. Erityisesti pitkät sairauspoissaolot vähenivät, ja muutos oli havaittavissa varsinkin yli 45-vuotiaiden ikäryhmissä.

Onnistumiskeskustelut ja varttikeskustelut Esihenkilö sparraa työntekijäänsä tavoitelähtöisesti.

0,2 % 4,8 %

0,2 %

0,2 %

0,2 %

4,6 %

4,6 %

4,5 %

Onnitietojärjestelmä Esihenkilötyön ja työntekijän kehittymisen tukena.

Valmennukset Monenlaisia valmennuksia nykyisille ja potentiaalisille esihenkilöille, lähiesihenkilöille sekä keskijohdolle.

sairaus työtapaturma 2016

2017

2018

2019

68,8/100 Valmentavan johtamisen indeksi (2018)

Esimerkki: Kaupungin neljäs johdon ja keskijohdon EMBA-ohjelma toteutui vuonna 2019, ja viides vastaava ohjelma käynnistyy marraskuussa. Osallistujia ohjelmassa on 25. Valmennuksen tavoitteena on edistää kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista, toimialojen välistä yhteistyötä ja kaupunkitasoisten kehityshankkeiden toteutusta. Lisäksi ohjelmalla edistetään osallistujien strategista ajattelua sekä liiketoiminnan, palveluiden, talouden ja ihmisten johtamista uutta teknologiaa hyödyntäen.

Kehittämisohjelma 64 työyksikköä, joiden Kunta10- pistemäärät alittivat tietyn tason, osallistuivat kehittämisohjelmaan. Ohjelmaan kuuluivat yhteistyön ja työyhteisön toimivuuden kehittäminen sekä osaamisen ja esihenkilötyön kehittäminen, työnhallinta, työvuorosuunnittelu ja sosiaalisten taitojen kehittäminen.

Aukeaman lähde: Helsingin kaupungin henkilöstöraportti 2019

Kunta10-kyselyn valmentavan johtamisen indeksin parannus sisältyy kaikkien kaupungin esihenkilöiden tulospalkkion tavoitteisiin. Mittaaminen on nyt käynnissä ja jatkuu lokakuun loppuun.

Uudistumisen pulssi -kyselyn tulokset (2019) Henkilöstön näkemys uudistumisesta arjessa ja kokemus kaupungin strategian toteutumisesta työyhteisöissä. Esimerkkejä vastauksista, asteikolla 1–4 : Työyhteisössäni paneudumme huolellisesti asiakkaan (myös sisäisen) tarpeisiin ja hyödynnämme asiakaspalautetta.

3,13

Esimieheni on kiinnostunut erilaisista näkemyksistä ja tekee uudistumiselle tilaa.

3,07

Toimintakulttuurimme on avointa, innostavaa ja luottamusta rakentavaa.

2,95

Työyhteisössäni edistämme kulttuuria, jossa puhutaan, otetaan puheeksi ja toimitaan, jos yhteisesti sovituista toimintatavoista poiketaan.

Yhteistyö osastojen välillä on sujuvaa.

2,90

2,34

HELSINGIN HENKI 3/2020 11

K YSY JA K E SK U S T E LE

Korona jatkuu –

missä mennään Kaskossa ja Sotessa?

KORONA on jyllännyt kevään ja alkusyksyn ja jatkuu vielä pitkään. Poikkeustilanne vaatii uusien ratkaisujen etsimistä jokaisen työssä. Henkilökuntamme on kuitenkin tarttunut tilanteisiin ripeästi, kuten kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä sosiaali- ja terveystoimialan tarinat kertovat.

T E KST I L I I S A P O HJ O L AINE N, J U HA J O L K KONEN

Korona muuttaa toimintatapoja nopeastikin Mikä on tilanne nyt?

Mitkä ovat suurimmat huolet?

Työtä ovat lisänneet lähiopetuksen ja muun koulun sekä oppilaitoksen toiminnan järjestäminen turvallisuusohjeita noudattaen, karanteeniin määrättyjen opetuksen järjestäminen sekä suunnitelmien teko poik­ keuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisestä. Henkilöstö on toiminut hienosti järjestelyissä, mutta ne varmasti myös kuormittavat monia.

Miten ne ratkaistaan?

Olemme selkiyttäneet monia prosesseja ja sopineet, miten toimitaan eri 12 HELSINGIN HENKI 3/2020

Kuva: Pertti Nisonen

Päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa olemme palanneet kauttaaltaan lähiopetukseen ja noudatamme THL:n ja OKM:n ohjeita. Oppilaat opiskelevat omissa ryhmissään mahdollisuuksien mukaan, opetusta ja ruokailua on porrastettu, välitunnit pidetään eri aikoina ja monet koulujen ja oppilaitosten toiminnat, kuten koulukuvaukset, urheilutapahtumat, itsenäisyyspäiväjuhlat, yo-kirjoitukset jne. olemme ohjeistaneet uudelleen.

Lukioissa etäopetukseen voidaan siirtyä joustavammin ja opetusta toteutetaan verkkokursseina.

Alkusyksystä tartuntoja ja altistuneita on ollut useammassa koulussa ja oppilaitoksessa, vähemmän päiväkodeissa. Teemme tiivistä yhteistyötä kaupungin epidemiologisen toiminnan kanssa, joka jäljittää altistuneet ja määrää heidät karanteeniin kahdeksi viikoksi.

Uskon, että pystymme ­turvaamaan laadukkaan ja ­hyvän kasvatuksen ja koulu­tuksen ­helsinkiläisille.

LI I SA P OHJOL A I N EN , TO I M I AL AJ O HTAJA KASVATU KSE N JA KO U L U T U KSE N TO I M I AL A

tilanteissa, varsinkin nopeasti muuttuvissa tilanteissa, kuten esimerkiksi silloin, kun henkilöstöä ja oppijoita joutuu karanteeniin. Nämä toivottavasti auttavat päiväkoteja, kouluja ja oppilaitoksia.

Mitä jokainen voi tehdä?

Kun työtä koronatilanteen hoitamisesta on tullut lisää, on hyvä myös miettiä, mitä voi jättää pois tai siirtää myöhempään. Tämä voi olla joillekin vaikeaa, sillä meillä on erittäin tunnollisia ja ahkeria työntekijöitä.

Miten korona vaikuttaa jatkossa?

Terveisesi henkilöstölle

Tärkeää on, että jokainen kiinnittää huomiota omaan jaksamiseensa ja varaa aikaa palautumiseen. Työssä jaksamista kannattaa pohtia koko työyhteisön voimin ja hakea apua esimerkiksi työterveyshuollosta.

Viime keväänä ja alkusyksystä olemme muutamassa kuukaudessa jatkuvasti muuttaneet toimintaamme koronatilanteesta riippuen. Se on vaatinut paljon, mutta olemme myös oppineet paljon. Onnistuim-

me viime keväänä erinomaisesti, minkä voi päätellä saamastamme hyvästä palautteesta. Uskon, että pystymme turvaamaan laadukkaan ja hyvän kasvatuksen ja koulutuksen helsinkiläisille. On tärkeää, että luotamme toisiimme, kannustamme toisiamme ja huolehdimme jaksamisestamme.

Ennakoiva ote koronaan auttaa eteenpäin

Mikä kummastuttaa, ärsyttää, ilahduttaa, mietityttää? Ehdota aihetta palstalle!

Kuva: Jetro Stavén

Lähetä ehdotuksesi lehden toimitukseen osoitteella sisainenviestinta@hel.fi.

Kaikki ovat tehneet hienoa työtä! Luottakaamme omaan ammattitaitoon, työkavereihin ja tulevaisuuteen.

JUH A JOLKKONEN, TOIMIAL AJ OH TAJA SOSIAALI- JA TER VEYSTOIMIAL A

Mikä on koronatilanne nyt?

Tartuntatilanne oli syyskuun alkupuolella melko rauhallinen. Uusien tartuntojen määrä on kuitenkin kasvamaan päin. Epidemiologisen toiminnan osaajamme tekevät töitä kaikkina viikonpäivinä, jotta tartunnan saaneet ja altistuneet tavoitetaan mahdollisimman nopeasti. Koronaterveysasemilla Laaksossa ja Malmilla on vilkasta, mikä johtuu myös syysflunssien ja muiden viruksien oireista.

Kaikki koronaoireiset ohjataan testeihin. Kansalaiset saavat paljon ohjausta ja neuvontaa sähköisissä palveluissa ja myös puhelinpalvelussa. Meillä on selkeät ohjeet suojautumiseen asiakas- ja potilastyössä tartuntariskin minimoimiseksi.

Kevään kiireettömiä palveluja jouduttiin vähentämään, koska henkilöstöä tarvittiin pandemiatehtäviin, eivätkä asiakkaat hakeutuneet hoitoon. Syntynyt hoito- ja palveluvelka on iso urakka tulevina vuosina.

Miten ne ratkaistaan?

Näytteenotto ja analytiikka on HUSLAB:in vastuulla. Tuemme sen toimintaa parhaamme mukaan ja pyrimme järjestämään näytteenottopaikkoja eri puolille kaupunkia. Altistumisiin vaikutetaan sekä jäljitystoiminnalla että viestinnällä kansalaisille.

Hoito- ja palveluvelka edellyttää meiltä hyvää töiden suunnittelua.

Etäpalvelujen käyttö ja etätyö auttavat tässä.

Mitkä ovat suurimmat huolet?

Mitä jokainen voi tehdä?

Huolena on ollut koronanäytteenoton ja analytiikan ruuhkautuminen. Pitkät odotusajat hankaloittivat elämää ja tartunnan jäljitystä.

Testauskapasiteettia pyritään nyt kasvattamaan niin, että se riittää pitkälle syksyyn. Joukkoaltistusten määrä on myös lisääntynyt.

Tehdä se, minkä kaikki jo tietävät: riittävät turvavälit, käsien pesu ja käsidesin käyttö, yskiminen hihaan tai kertakäyttönenäliinaan, maski ruuhkatilanteissa, matkustamisen välttäminen ja hakeutuminen koronatestiin yhdestäkin oireesta. Oireisena on jäätävä kotiin.

Miten korona vaikuttaa jatkossa työhön?

Noudatamme asiakas- ja potilaskontakteissa voimassa olevia suojautumisohjeita ja kaikessa muussa työssä turvallisen lähityön ohjeita.

Etätyön mahdollisuutta hyödynnetään joustavasti.

Hyvääkin on: pandemiatilanne tuo mahdollisuuksia uudenlaisiin työtehtäviin, joten osaamistaan voi kartuttaa ja monipuolistaa.

Terveisesi henkilöstölle Sote selviytyi koronakeväästä erinomaisesti ja kiitos siitä kuuluu mahtavalle henkilöstöllemme! Otimme pandemian vastaan suuremmalla voimalla kuin mikään muu alue maassamme. Yli kolmasosa Suomen tartunnoista on ollut helsinkiläisillä. Kaikki ovat tehneet hienoa työtä! Luottakaamme omaan ammattitaitoon, työkavereihin ja tulevaisuuteen. HH

Palautumisohjelma minimoi vahinkoja KORONAKRIISI on koetellut Helsinkiä kovemmin kuin muuta Suomea. 40 prosenttia koko maan koronatartunnoista ja yli puolet koronakuolemista on ollut Helsingissä. Korona on terveydellinen, sosiaalinen ja taloudellinen kriisi. Kriisistä ei myöskään palauduta hetkessä, vaan se voi kestää vuosia, ja osa muutoksista saattaa olla pysyviä.

Helsinki on rakentanut palvelujensa ja toimintansa turvaamiseksi palautumisohjelman, jonka tavoitteena on minimoida koronan aiheuttamia vahinkoja, luoda edellytyksiä uudelle kasvulle ja varmistaa, että Helsinki on maailman toimivin kaupunki myös kriisin jälkeen. Suunnittelua ja toteutusta tehdään kolmen teemalla: Kaupunkilaisten aktiivisuus ja luottamus, yritysten ja yrittäjyyden vauhdittaminen

sekä uudistuva ja kestävä kaupunkiorganisaatio.

Teemojen alle kootaan kriittisiä toimenpiteitä kattavammiksi kokonaisuuksiksi. Ensimmäiseksi on tartuttu nuorten aikuisten työllisyyden edistämiseen sekä yritysten ja yrittäjyyden palautumiseen ja tukemiseen.

Helsingin toimilla on myös kansallinen merkitys: se pyrkii kantamaan pääkaupunkina oman vastuunsa koko maan toipumisesta kriisistä ja menestyksestä tulevaisuudessa. lisätiedot: Kaupungin Helmi > Strategia ja talous > Palautumisohjelma

HELSINGIN HENKI 3/2020 13

M UN D UUN I

1. Salla pitää positiivisena sitä, että hänet on palkattu kehittämään uutta asiaa, ja että kaupunki haluaa olla edelläkävijä yöllisen kaupungin saralla.

2. Salla on hahmottanut yölle neljä peruspilaria, jotka ovat hallinto, sisällöntuotanto, tuki, palvelut. Hänen tarkoituksenaan on koota näistä osa-alueista ryhmiä, ja keskustella niihin kuuluvien eri toimijoiden kanssa yhdessä yöstä.

3. Sallan tavoitteena on tehdä tutkimusraportti, joka on selvitys siitä, mikä on yön arvo.

14 HELSINGIN HENKI 3/2020

1

2

3

”Haluan luoda keskustelua ja lisätä ymmärrystä yöstä” Yöluotsi Salla Vallius on yön ja yöllisten toimijoiden puolesta puhuja.

T EKST I K AT I JAL AGI N I K UVAT RO OPE PERMANTO

T

ehtävänäni on tuoda yöllistä näkökulmaa kaupungin toimiin. Muistutan vuorokauden hämärämmästä puoliskosta kaikissa keskusteluissa, oli se sitten osallistuvan budjetoinnin tai matkailun suunnittelua.

Yöluotsin tehtävä on uusi kaupungilla. Työnkuvaani ei oltu määritelty tiukasti etukäteen, käytännössä luon sitä itse parhaillaan. Tehtävänäni on laatia yhteistyössä muiden eri toimijoiden kanssa kehityssuunnitelma tai -strategia yön kehityksen suunnista. Muodostan verkostoja sekä kaupungin sisällä että sen ulkopuolella. Lisäksi edistän konkreettisia pilotteja, joilla yöllisyyttä saadaan edistettyä ja tuotua mukaan keskusteluihin. Koen, että olen tilkkutäkin ompelija: ompelen eri tahoilla yöstä vallitsevista näkökulmista eheän kokonaisuuden.

tulee huomioida kaupunkirakenteessa. Esimerkiksi Teurastamon kaltaisia toiminta-areenoita suunniteltaessa voidaan ottaa huomioon alueen äänieristys ja asuminen lähialueella, jolloin hyödyt on mahdollista maksimoida ja haitat minimoida.

Nautin erilaisten ihmisten kohtaamisista Mukavinta työssäni on se, että pääsen tutustumaan erilaisiin ihmisiin.

Olen esimerkiksi tavannut kaduilla asunnottomia kaupunkilaisia ja jutellut jalkautuvaa nuorisotyötä tekevien ihmisten sekä klubien järjestäjien kanssa. Syksyllä tapaan Helsinki Mission edustajia, joiden kanssa juttelemme yksinäisyydestä. On todella mielenkiintoista nähdä, millaisia erilaisia näkökulmia ja ihmiskohtaloita kaupunki pitää sisällään.

Monimerkityksellinen yö

Saan virtaa monipuolisesta elämästä

Pyörittelen työssäni paljon sitä, miten yö määritellään. Onko kyseessä myöhäisilta, keskiyö vai aamuyö. Yö on mielestäni kompleksi asia, johon kuuluu monta osa-aluetta ja näkökulmaa, kuten asunnottomuus, turvallisuus, työstä palautuminen sekä vapaa-ajan ja työelämän jakautuminen eri vuorokaudenaikoihin.

Saan energiaa aamuihini kahvista. Monipuolinen ja aktiivinen elämä antaa minulle virtaa työhön. Kun saan nukuttua hyvin ja voin toteuttaa ja ilmaista itseäni sekä nähdä kavereitani ja liikkua luonnossa, elämäni hymyilee. Kyllästyn helposti, jos elämässäni ei ole tarpeeksi aktiviteettia.

Yö mukaan kaupunkisuunnitteluun

Kiinnostaako yö ­ – ota yhteyttä!

Koen, että tiivistyvän kaupungin haasteena on sen suunnittelu. Esimerkiksi asuminen voi huonosti suunniteltuna olla tietynlainen vihollinen yölliselle toiminnalle ja päin vastoin. Kaupunkisuunnittelussa on mahdollista vaikuttaa tähän dilemmaan pohtimalla esimerkiksi sitä, jätetäänkö tilaa joustavuudelle, jolloin ihmiset pystyvät toimimaan eri vuorokaudenaikoina. Ihmiset tekevät töitä, viettävät vapaa-aikaa tai urheilevat eri vuorokaudenaikoina – kaikki eivät nuku samaan aikaan – ja tämä

Pyydän kaikkia kaupungin työntekijöitä olemaan minuun avoimesti yhteydessä, jos yö aiheena kutkuttelee tai resonoi millään tavalla. Teamsissa on yöverkosto-kanava, johon voi vapaasti liittyä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteella salla.vallius@ hel.fi. HH MOT TO

Hyvää yötä!

KUKA? Yöluotsi Salla Vallius TYÖPAIKKANI Toimin yöluotsina kaupungin­ kanslian brändiyksikössä.

Aloitin maaliskuussa ja siirryin melkein heti etätöi­ den pariin koronan vuoksi.

Määräaikainen tehtävä kevät­ kauden 2021 loppuun.

TYÖKAVERINI Brändiyksikössämme on 13 henkilöä mukaan lukien esihenkilöni. Olen myös yhteydessä muiden maiden yön edustajiin WhatsAppin välityksellä.

TYÖTEHTÄVÄNI Tehtävänäni on lisätä ym­ märrystä yöstä: mitä sillä tarkoitetaan ja mikä on sen merkitys kaupungissa. Lisäksi luon verkostoja ja mahdollis­ tan vuoropuhelua kaupungin sisällä ja sen ulkopuolella.

POLKUNI KAUPUNGILLE Olen koulutukseltani kulttuurituottaja ja viittoma­ kielen tulkki. Työskentelin aiemmin Elävän musiikin yhdistys ELMU ry:ssä muun muassa vastaavana tuottaja­ na sekä LiveFIN ry:ssä toimin­ nanjohtajana.

HELSINGIN HENKI 3/2020 15

YM PÄ R I K AU P U N K I A

OmaStadi on kaikkien meidän yhteinen projekti Kaupungin osallistuva budjetointi OmaStadi etenee hyvää vauhtia koronasta huolimatta. Ympäri kaupunkia näkyvän jättihankkeen taustalla on ennätyssuuri tiimi kaupungin työntekijöitä eri toimialoilta.

T E KST I P I M ÄK IL Ä

16 HELSINGIN HENKI 3/2020

3

2

1

OmaStadikohteita Kuva: Roope Permanto

1. Majavakallio Herttoniemi Majavatien roskapönttöhanke yhdistettiin Herttoniemen, Laajasalon ja Roihuvuoren yhteiseksi hankkeeksi. Tulossa on noin 20 penkkiä ja kymmenen roskapönttöä.

Kuva: Sami Heiskanen

2. Pikku-Huopalahden koulu Koulujen käsityöluokat käyttöön -hanke tarjoaa teknisiä tiloja kaupunkilaisten ulottuville.

Kuva: Sami Heiskanen

Kuva: Sami Heiskanen

Laura Koivunen-Niemi äänesti aikoinaan Pikku-Huopalahden verstasvaihtoehtoa. Kun hän syksyllä etsi sopivaa kurssia itselleen, niin hän bongasi sen. Laurasta on mahtavaa, että näin laaja valikoima laitteita on käytössä pieniin huonekalupuutöihin.

Toimintakin on helppoa: verkosta varataan paikka, ja paikalle tuodaan omat materiaalit ja suojavarusteet mukana. Lisäksi ohjaajalta saa apua vähemmän tuttujen laitteiden käytössä.

3. Oulunkyläntien kenttä Yksi seitsemästä trampoliinista asennettiin Oulunkyläntielle. Ajatus syntyi alueen nuorten ideoinnista.

HELSINGIN HENKI 3/2020 17

Sini Tiainen uskoo, että trampoliinit lisäävät alueen yhteisöllisyyttä.

OmaStadi on kehittänyt yhteistyötä eri toimialojen välillä.

P

ohjoishelsinkiläisissä puis­ toissa pompitaan pian ura­ kalla. Alkusyksyn aikana seitsemälle alueella sijait­ sevalle puistoalueelle nousee tram­ poliineja, joilla kuka tahansa kau­ punkilainen pääsee halutessaan pomppimaan. Ajatus trampolii­ nien asentamiseen syntyi alun perin alueen nuorten ideoinnista, ja pro­ jekti päätyi lopulta yhdeksi kaupun­ gin osallistuvan budjetoinnin Oma­ Stadin hankkeeksi.

Kaupunkiympäristön toimialan projektipäällikkö Sini Tiainen kertoo, että trampoliinihanke on ollut pa­ rin eri toimialan yhteishanke, joka on hieman muuttanut muotoaan ajan saatossa.

– Pohdimme ensin, mihin kaik­ kialle trampoliineja voidaan ylipää­

18 HELSINGIN HENKI 3/2020

tään sijoittaa. Kun paikat ovat tie­ dossa, itse asennus sujuu melko nopeasti. Alun perin trampoliineja toivottiin etenkin Maunulaan, mut­ ta hankkeen saama budjetti oli lo­ pulta niin suuri, että pystyimme li­ säämään niitä moneen eri puistoon.

Tiainen uskoo, että trampoliinit tulevat lisäämään yhteisöllisyyttä alueella.

– Hauskinta tässä projektissa on se, että idea tuli alueen nuorilta, ja he pääsevät pian itse testaamaan niitä. Samalla trampoliinit palvele­ vat aika isoa ikäjakaumaa. Kuka ta­ hansa voi tulla pomppimaan – joko omaksi ilokseen tai vaikka kasvatta­ maan kuntoaan, Tiainen sanoo.

Satojen henkilöiden yhteistyötä

Trampoliineja yleisiin puistoihin -hanke on yksi lähes 1 296 suunni­ telmasta, joita kaupunkilaiset saivat äänestää viime vuonna ensimmäis­ tä kertaa toteutetussa osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-äänestyk­ sessä. Ehdotuksista 44 on toteutettu tai parhaillaan toteutumassa.

Kaupungin työntekijöille Oma­ Stadi on ollut iso ponnistus, jossa

on ollut mukana satoja henkilöitä eri toimialoilta.

– OmaStadin juuret juontavat johtamisjärjestelmän uudistumi­ seen, joka tehtiin vuonna 2016. Sa­ maan aikaan laadittiin osallisuus­ malli, ja osallistuva budjetointi on osa tätä mallia. Hanke oli tarkoi­ tus toteuttaa vuosittain, mutta kun se on niin suuri kokonaisuus, pää­ dyimme siihen, että yksi kierros kes­ tää kaksi vuotta, kertoo kaupungin­ kanslian osallistuvan budjetoinnin kehittämispäällikkö Kirsi Verkka.

OmaStadin toimeenpanoa koor­ dinoidaan kaupunginkansliassa.

Verkan tehtävänä on pitää langat kä­ sissään, mutta suurin työ hankkeen toteutumisesta tehdään eri toimi­ aloilla.

– OmaStadin projektiryhmään on kuulunut eri tekijöitä kaikilta toimi­ aloilta. Yhteyshenkilöt ovat tehneet hartiavoimin töitä, koonneet erilai­ sia työryhmiä ja viestineet työstä eteenpäin. Myös Stadiluotseilla on ollut varsin keskeinen rooli.

Verkka kertoo, ettei vastaavaa, kaupungin kaikkia toimialoja ja kau­ punkilaisia osallistavaa projektia ole tehty Helsingissä aiemmin.

Kuva: Roope Permanto

Kuva: Sami Heiskanen

O M AS TA DI 2018–2019 NUMEROINA

1 273

ehdotusta, 296 suunnitelmaa, joista 44 äänestettiin toteutettavaksi. Kaikkien toteutumista seurataan.

4,4

8,8

miljoonaa euroa

miljoonaa euroa

budjetti ensimmäisenä vuonna

budjetti nyt

8,6 % äänestysprosentti

Kuva: Roope Permanto

Mikä OmaStadi?

Osallistuvan budjetoinnin tavoitteena on tehdä ideoista reiluja suunnitelmia, jotka hyödyttävät monia kaupunkilaisia. Helsinki avaa joka toinen vuosi 8,8 miljoonaa euroa omaa budjettiaan, ja kaupunkilaiset saavat ehdottaa ja päättää siitä, miten summa käytetään. Ehdotusten jättäminen, suunnitel­ mien tekeminen ja äänestäminen tapahtuvat omastadi. hel.fi-palvelussa. Ensimmäinen hanke käynnistyi vuonna 2018.

Kaupunkilaisille OmaStadi on näyttäytynyt mielenkiintoisena hankkeena, joka innostaa asukkaita joka puolella kaupunkia. Kyse ei ole suinkaan ainutkertaisesta hankkeesta: jatkossa Oma­ Stadi-äänestys on tarkoitus toteuttaa joka toinen vuosi.

Seuraava ideointikierros alkaa koronatilanteen salliessa lokakuussa 2020, jolloin ehdotuksia kerätään omastadi. hel.fi-alustalle.

– Tavoitteena on, että kevään 2021 aikana ideoista tehdään äänestykseen meneviä ehdotuksia ja äänestys on syksyllä 2021, osallistuvan budjetoinnin kehittämispäällikkö Kirsi Verkka kertoo.

OmaStadin ydinryhmä: Virve Vakiala, Olli Lahtinen, Kirsi Verkka ja edessä Titta Reunanen.

– OmaStadi on ollut osaltaan kehittämässä yhteistyötä eri toimialojen välillä ja on ollut hienoa nähdä, että parissa vuodessa olemme päässeet näin pitkälle, Verkka kertoo.

Hän kertoo iloinneensa etenkin siitä, että OmaStadiin on osallistunut iso joukko tavallisia kaupunkilaisia. Käytännössä suurin osa ensimmäisen kierroksen ehdotuksista oli sellaisten kaupunkilaisten tekemiä, jotka eivät ole aikaisemmin aktiivisesti vaikuttaneet kaupungissa.

– Tämä on hyvä esimerkki siitä, että ei ole pakko olla valmiiksi kaupunkiaktiivi, jos haluaa vaikuttaa oman alueensa asioihin. Toivomme, että nyt käynnistyvällä seuraavalla kierroksella onnistumme tässä entistä paremmin ja saamme mukaan aiempaa enemmän kaupunkilaisia.

Etenkin nuorten äänestysprosent-

ti oli jo ensimmäisellä kerralla ilahduttavan suuri, sillä kouluissa kannustettiin äänestämään, hän sanoo.

Seuraavalle kierrokselle Verkka toivoo mukaan etenkin haavoittuvassa asemassa olevia helsinkiläisiä.

– Pohdimme parhaillaan kaupungin toimialojen kanssa, miten heidän palveluitaan käyttäviä ihmisiä voisi innostaa lähettämään ehdotuksia OmaStadiin.

Ratkaisuja arkisiin pulmiin

Osallistuvaa budjetointia tehdään ympäri maailmaa lukuisissa eri kaupungeissa. Helsinki on Verkan mukaan pyrkinyt ottamaan mallia etenkin muista vastaavista, hyvin onnistuneista projekteista. Kaiken kaikkiaan OmaStadi-hankkeille on budjetoitu 4,4 miljoonaa euroa.

KETKÄ Osallistuvan budjetoinnin suunnitteluun ja toteutukseen osallistuivat käytännössä kaikki kaupungin toimialat.

Hankkeen yhteyshenkilöinä ovat toimineet kehittämispäällikkö Kirsi Verkka sekä alueosallisuuspäällikkö Titta Reunanen. Keskeisessä roolissa ovat olleet myös kaupungin seitsemän Stadiluotsia sekä 16-henkinen OmaStadi-projektiryhmä.

HELSINGIN HENKI 3/2020 19

Kuva: Sami Heiskanen

Käyttäjien kommentteja: ”Vihdoinkin voin jatkaa kesken jäänyttä projektia.” ”Hienosti kokoaa erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä yhteen.” ”Upeeta nähdä muiden ihmisten erilaisia projekteja.”

Moni nyt toteutuva hanke on ollut pitkään kaupunkilaisten haaveissa.

– Helsingin osallistuvan budjetoinnin mallissa on ainutlaatuista vuorovaikutus kaupungin ja kaupunkilaisten välillä. Tämä kaupunkilaisten ja kaupungin työntekijöiden välillä käyty vuoropuhelu on ollut meillä ehdoton vahvuus, Verkka sanoo.

OmaStadiin ehdotettujen hankkeiden ideat ovat olleet varsin monipuolisia ja innovatiivisia. Moni äänestyksessä rahoituksen voittanut hanke keskittyy varsin arkisten pulmien ratkaisuun.

Osa ehdotuksista on muuttanut myös hieman muotoaan alkuperäisestä ideasta. Esimerkiksi Herttoniemen Majavatielle ehdotettu uusi roskapönttöhanke oli alun perin niin pieni yksittäinen projekti, että hanke yhdistettiin Herttoniemen, Laajasalon ja Roihuvuoren yhteiseksi hankkeeksi, jonka tarkoituksena on tuoda alueelle lisää penkkejä ja roskapönttöjä.

– Tähän nimenomaiseen hankkeeseen on tulossa lopulta noin 20 penkkiä ja kymmenen roskapönttöä.

Kävimme keväällä maastossa katsomassa ehdotettuja paikkoja ja selvitimme, pystyykö niihin ylipäätään asentamaan penkkejä, kertoo projektipäällikkö Ville Immonen kaupunkiympäristön toimialalta.

Osa alkuperäisen suunnitelman mukaan kaavailluista penkeistä ja roskapöntöistä joutui lopulta vaihtamaan paikkaa käytännön syistä.

– Esimerkiksi roskisten sijoittaminen ulkoilureittien varrelle voi olla ongelmallista, jos ulkoilureitteihin ei kohdistu talvihoitoa. Laajasalossa myös hiihtoreitit kulkevat ulkoilualueita pitkin, joten meidän täytyi ottaa huomioon penkkien sijoittamisessa latukoneiden vaatima tila. Sijoitteluun vaikuttivat myös kallioinen maasto, jyrkät rinteet ja muun muassa maan alle sijoitetut rakenteet, Immonen kertoo.

Riemua kaikille kaupunkilaisille Moni muukin OmaStadi-äänestyksen voittanut suunnitelma on ollut

pitkään asukkaiden haaveissa. Yksi äänestyksen voittajista on Koulujen käsityöluokat käyttöön -nimeä kantanut hanke, jonka tarkoituksena on tarjota koulujen teknisiä tiloja maksuttomasti kaikkien kaupunkilaisten ulottuville.

– Tällaista on kysytty ennenkin, joten monet varmasti riemuitsevat siitä, että he pääsevät nyt käyttämään kädentaitojaan entistä vapaammin, kertoo työväenopiston taitoaineiden koulutuspäällikkö Jonna Martikainen.

Myös Koulujen käsityöluokat käyttöön -hanke on vaatinut monen toimialan ja monen toimijan yhteistyötä.

– Projekti tuli ensin kasvatuksen ja koulutuksen tilapalveluille hoi-

Näin Omastadi eteni ja etenee

2016

Kevät 2018

15.11.– 9.12.2018

10.12.2018– 31.1.2019

11.2.– 6.4.2019

Johtamisjärjestelmä uusitaan, osallisuusmalli hyväksytään.

Osallistuvan budjetoinnin suunnittelu alkaa.

Kaupunkilaiset voivat ehdottaa ideoitaan Omastadi.hel.fi-sivustolla.

Kaupungin palvelut kommentoivat ja arvioivat ehdotuksia.

Ehdotuksista tehdään suunnitelmia yhdessä asukkaiden, kaupungin työntekijöiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa.

20 HELSINGIN HENKI 3/2020

Kuva: Roope Permanto

Kuva: Sami Heiskanen

Jonna Martikainen uskoo, että monet riemuitsevat siitä, että he pääsevät nyt käyttämään kädentaitojaan entistä vapaammin.

Ville Immosen mielestä on hienoa parantaa palveluita

yleisillä alueilla.

Joukolla mukaan

Kuva: Sami Heiskanen

dettavaksi, mutta he eivät kuiten­ kaan hoida varsinaista toimintaa.

Lopulta päädyimme siihen, että me voimme järjestää varsinaisen te­ kemisen, koska meillä on työväen­ opistossa samantyylistä toimintaa muutenkin.

Varsinainen ohjaustoiminta al­ kaa syyskuussa, ja projektiin on palkattu lukuvuoden ajaksi oma ohjaaja. Hän kiertää viidellä, eri puolilla kaupunkia sijaitsevalla koululla.

– Kyse ei ole varsinaisesti oh­ jatusta toiminnasta, vaan ohjaa­ ja on paikalla lähinnä opastamas­ sa laitteiden käytössä. Ideana on, että koululle tulevat kaupunkilaiset voivat käyttää teknisiä tiloja omien projektiensa toteuttamiseen.

7.4.– 15.6.2019 Toimialat tekevät suunnitelmille kustannuslaskelmat.

1.–31.10.2019

Äänestys käynnissä.

Hyvällä, toimialojen välisellä yhteis­ työllä on jatkossakin mahdollista to­ teuttaa sellaisia hankkeita, joita kau­ punki ei vielä ole toiminnassaan toteuttanut. Kriteerien mukaan ide­ an ja ehdotuksen pitää kuulua kau­ pungin toimivaltaan. Näin esimer­ kiksi HSL:n toimintaan kuuluvat ehdotukset toimitetaan eteenpäin tiedoksi HSL:lle.

Vuorovaikutus isossa roolissa

OmaStadi-hankkeet toteutetaan yh­ teistyössä kaupunkilaisten kanssa.

Omastadi.hel.fi-sivustolla on hank­ keessa keskeinen rooli, sillä sivus­ ton kautta voi seurata eri projektien etenemistä. Osa hankkeista on vas­ ta alkutekijöissään, osa saatiin aluil­ le ja valmiiksi hyvinkin nopeasti.

Esimerkiksi Vartiosaareen kaupun­ kilaisia kuljettava aurinkosähkölaut­ ta ehti saada suuren suosion kesän aikana. HH

Roskapönttöjä ja penkkejä Ville Immonen kertoo, että roskapönttöjen ja penkkien projektissa on riittänyt töitä, mutta Immosen mukaan sen tekeminen on ollut silti palkitsevaa.

– On hienoa pystyä parantamaan meidän palveluitamme yleisillä alueilla. Normaalisti emme pysty lisäämään uusia penkkejä tätä vauhtia, joten hankkeeseen saadusta budjetista on ollut iso apu.

Lisää penkkejä ja roskapönttöjä -hankkeelle on budjetoitu 56 000 euroa, josta osa kohdistuu materiaalikuluihin ja asennustöihin, osa palkkakuluihin.

– Näillä paikoilla on varmasti ollut tarvetta levähdyspaikoille aiemminkin. Nyt pystyimme lisäämään penkkejä myös muun muassa palvelutalojen läheisyyteen, mikä varmasti kannustaa ikääntyneempääkin väestöä liikkumaan, Immonen pohtii.

30.12.2019

Syksy 2020

Lokakuu 2020

Pormestari vahvistaa äänestystuloksen ja valtuuttaa kaupungin palvelut toteuttamaan voittaneet OmaStadi-suunnitelmat.

Useimpien hankkeiden toteutus valmistuu, seuraavan kierroksen valmistelu ja ennakkotiedotus alkaa.

Ideoiden jättäminen omastadi. hel.fi-sivustolle.

HELSINGIN HENKI 3/2020 21

KE S TÄVÄ HE LSI N K I

1. Kirjastosta saa paljon muutakin kuin kirjoja.

Haussa uusia kestäviä tapoja T E KS T I E L I NA VE NE S M ÄK I

Kierto- ja jakamistalous ovat tulleet jäädäkseen. Johtoajatuksena onkin, että kulutetaan vähemmän.

H

elsinki on tehnyt jo paljon kiertotalouden edistämiseksi – ja lisää seuraa.

Toukokuussa hyväksyttiin kaupungin kierto- ja jakamistalouden tiekartta, joka ohjaa toimintaa eteenpäin.

Kiertotalous pyrkii säästämään luonnonvaroja pitämällä tuotteet ja materiaalit kierrossa mahdollisimman pitkään. Tuotteita käytetään yhä uudelleen, ja käyttöikänsä päähän tulleet materiaalit kierrätetään uusien tuotteiden raaka-aineiksi.

Kiertotalouteen kytkeytyy tiiviisti myös jakamistalous. Siinä paino on omistamisen sijaan olemassa olevien resurssien tehokkaassa käytössä jakamisen, vuokraamisen ja yhteiskäytön keinoin. Tavoitteena tässäkin on luonnonvarojen säästö ja jätteen synnyn ehkäisy, kun uusia tuotteita ei tarvitse valmistaa niin paljon.

Kaupungin kierto- ja jakamistalouden tiekartta keskittyy neljään alueeseen: rakentamiseen, hankintoihin, viherjätteisiin sekä kierto- ja jakamistalouden uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin.

Tavoitteena on löytää yhteinen ymmärrys kiertotaloudesta henkilöstön kouluttamisen, viestinnän sekä erilaisten kokeilujen kautta. Pikkuhiljaa kiertotalouden mukainen ajattelu integroidaan osaksi kaupungin toimintaa.

Tiekartta ohjaa toimintaa Rakentamisessa Helsingissä mietitään jatkossa esimerkiksi, miten betonin kulutusta voidaan vähentää. Vuonna 2035 tavoitteena on to22 HELSINGIN HENKI 3/2020

teuttaa maankäytössä ja rakentamisessa hiilineutraalia kiertotaloutta, jossa luonnonvaroja käytetään säästeliäästi ja elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on alhainen.

Viherjätteiden käsittelyyn etsitään uusia tapoja ja siirrytään kaupungin omassa toiminnassa kohti viherjätteiden ja ravinteiden suljettua kiertoa.

Hankinnoissa luovutaan tarpeettomasta muovista ja otetaan käyttöön kiertotaloutta tukevia kriteerejä. Kiertotalousajattelu ulotetaan myös erilaisten tilaisuuksien tarjoiluihin; yksi tiekartan toimenpide on laatia koko kaupunkiorganisaatiota koskeva linjaus kokousten ja tilaisuuksien tarjoiluista. Sen tavoitteena on ehkäistä tarjoiluista aiheutuvaa ruokahävikkiä, pienentää tarjottavan ruoan ilmastovaikutuksia sekä vähentää kertakäyttöisten astioiden ja aterimien käyttöä.

– Ympäristöpalvelut on vastuussa kyseisestä toimenpiteestä, ja olemmekin nyt pienessä tiimissä käynnistäneet tätä. Selvitämme laajasti kaupungin eri toimialoilta ja palvelukokonaisuuksilta kokemuksia, käytäntöjä ja ajatuksia tilaisuuksien tarjoilujen suhteen, ja sen pohjalta luonnostelemme tulevan lin­jauksen, ympäristötarkastaja Leona Silberstein kaupunkiympäristön ympäristöpalveluista kertoo.

Varsinkin rakentamisessa on jo toimintaa, ja yhteistyöpyyntöjä satelee Euroopan eri kaupungeista.

Helsinki on esimerkiksi ollut viime syksystä asti mukana Euroopan komission perustamassa rakentamisen kiertotalouden (Circular construction materials) -työryh-

Säästöjä kiertotaloudella Helsinki on panostanut viime vuosina paljon kaivuumaiden järkevään sijoitteluun. Kyse on siitä, että uuden rakentamisen tieltä kaivettua maata ei kuljeteta kauas, vaan sille löydetään paikka läheltä.

Vuosina 2014–2019:

38 % Kiertotalous voi vähentää rakennusmateriaaleista aiheutuvia päästöjä maailmanlaajuisesti jopa 38 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

17 100 tonnia

Hiilidioksidipäästöt ovat pudonneet 17 100 tonnia.

CO2

Rahaa on säästynyt tämän ansiosta

47

milj. € Polttoainetta on kulunut 6,9 miljoonaa litraa vähemmän.

6,9 milj. litraa

Lisätietoja: Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Hankinnat > Kestävät hankinnat kierratys.hel.fi

Kuva: Aleksi Poutanen

2. Helsinki on mukana Euroopan komission perustamassa rakentamisen kiertotalouden (Circular construction materials) -työryhmässä.

Kiertotalous pyrkii säästämään luonnonvaroja pitämällä tuotteet ja materiaalit kierrossa mahdollisimman pitkään.

3. Kiertotalousajattelu ulotetaan myös erilaisten tilaisuuksien tarjoiluihin.

4. Kaupungin omassa toiminnassa siirrytään kohti viherjätteiden ja ravinteiden suljettua kiertoa.

Kuva: Maija Astikainen

Kuva: Jussi Hellsten

3.

Kuva: Antti Pulkkinen

2.

mässä. Työryhmän tavoitteena on jakaa tietoa ja kokemuksia kiertotaloushankkeista sekä edistää yhdessä eurooppalaisten kaupunkien kanssa rakentamisen kiertotaloutta.

Viime vuonna kaupunki osallistui ympäristöministeriön purkukartoitusmenetelmän pilotointiin Vesalan peruskoulun purkuhankkeessa ja aloitti samalla kiertotalouden huomioivien purkuohjeiden laadinnan.

Lisäksi Helsinki osallistuu Green Net Finlandin koordinoimaan Hyppy-hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää mukana oleville kunnille konkreettisten kokeilujen kautta purku- tai korjausrakentamiskohteiden rakennusosien ja purkumateriaalien parempaan kiertoon tähtääviä toimintamalleja.

Kirjastoissa ei enää vain kirjoja Jakamistalous näkyy tällä hetkellä Helsingissä selkeimmin kirjastoissa. Niistä voi lainata kirjojen lisäksi esimerkiksi energiamittareita ja lautapelejä. Ompelukoneita voi varata käyttöön paikan päällä käytettäväksi.

Kaupungin on tarkoitus myös lisätä sen hallinnassa olevien tyhjien ja vajaakäyttöisten tilojen käyttöä. Jo nyt tiloja voi varata kokouksiin, työskentelyyn tai vaikka työpajoihin Varaamo-palvelusta.

Vuonna 2035 tavoitteena on toteuttaa maankäytössä ja rakentamisessa hiilineutraalia kiertotaloutta.

– Sen avulla pyrimmekin tehostamaan kaupungin tilojen käyttöä, Silberstein sanoo.

Helsinki pyörittää myös esimerkiksi Uusix-verstaita, joissa kunnostetaan muun muassa kaupungin käytöstä poistettuja tietokoneita sekä tehdään erilaisia tuotteita kierrätysmateriaaleista.

– Lisäksi pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksesta voi hankkia kierrätettyjä tai kierrätetyistä materiaaleista valmistettuja kalusteita ja muuta tavaraa, Silberstein sanoo.

Kaupungilla on sisäinen kalustekierrätyssivusto, josta kannattaa etsiä huonekaluja työpaikalle.

Sivusto on huomioitu kierto- ja jakamistalouden tiekartassa: tarkoitus on, että aina kun uusia kalusteita hankitaan, kartoitetaan ensin, mitä sivustolla on tarjolla ja hankitaan ensisijaisesti sieltä. Lin­jaus sisällytetään kaupungin hankintastrategiaan ja toimialakohtaisiin hankintaohjeisiin. HH

4.

Mieti hankinnoissa

1.

Tarve

Hanki vain todelliseen tarpeeseen.

Paras hankinta on tekemättä jätetty hankinta. Mieti, voiko tarpeen täyttää muulla tavalla kuin tavara- tai laitehankinnalla.

2.

Vuokraus

Voiko jonkin harvemmin käytettävän laitteen vuokrata tai hankkia yhteisesti naapuriyksikön kanssa.

3.

Kierrätys

Saisiko tavaran käytettynä jostain?

Tutustu kalustekierrätyssivustoon ja hanki sitä kautta yksikköösi tarvittavat kalusteet.

4.

Laatu

Jos hankit uutta, hanki laatua. Laadukas tavara kestää käytössä kauan.

Inventoi varastossa olevia tarvikkeita ja seuraa menekkiä, jotta osaat optimoida tilausmäärät oikein. Hävikin välttämiseksi kannattaa käyttää tuotteet vanhimmasta uusimpaan.

HELSINGIN HENKI 3/2020 23

M E N E S T YS TA R I N A

Merja Kallinki, Anne Kinni ja Maarit Lehtinen tietävät, miten luodaan hyvä tiimihenki.

Tutkitusti mahtava työpaikka Kaupungin asumisneuvonta sai Great place to work -tutkimuksessa parhaat mahdolliset tulokset. Asumisneuvonnan työntekijöille huipputulokset eivät tulleet yllätyksinä.

T E KST I P II M ÄK IL Ä KUVAT R O OP E P ERMANTO

24 HELSINGIN HENKI 3/2020

M

iten luoda hyvä yhteishenki, kun tiimin lähes kaikki työntekijät ovat ympäri kaupunkia, ja korona-aika on vähentänyt kasvokkain pidettäviä kokouksia entisestään? Vastausta kannattaa kysyä kaupungin asumisneuvonnalta. Asumisneuvonta pokkasi hiljattain Great place to work -tutkimuksessa tulokset, joista voi olla aidosti ylpeä.

Kansainvälisten standardien mukaisessa henkilöstötutkimuksessa selvitetään muun muassa luottamusta ja yhteishengen toteutumista työntekijöiden keskuudessa, ja asumisneuvonnan tulokset olivat näissä parhaat mahdolliset. Asumisneuvonnan 19-henkinen tiimi luottaa sekä toisiinsa että esihenkilöönsä sataprosenttisesti, ja jokainen kokee, että heidän työtään arvostetaan.

– Työilmapiiri on todella hyvä, ja koko tiimi innostaa itseään. Meillä on ollut alusta saakka sopimus, että kunnioitamme ja arvostamme sekä toisiamme että asiakkaitamme, asumisneuvonnan johtava sosiaaliohjaaja Anne Kinni sosiaali- ja terveystoimialalta kertoo.

Kinnin mukaan kannustavaa ja kunnioittavaa ilmapiiriä tarvitaan, sillä heillä tehdään vaativaa työtä, jossa ollaan lähellä ihmisiä erilaisissa elämän kriisitilanteissa. Yhteinen päätavoite on, että asiakkaan koti säilyisi ja häädöiltä vältyttäisiin.

– Ryhmän tuki on tärkeää, ja meillä korostuu se, ettei ketään jätetä yksin.

Jos joku tekee ehdotuksen, siitä innostutaan ja otetaan selvää.

Vinkkaa, mistä menestyneestä tiimistä tai yhteisöstä voitaisiin seuraavaksi tehdä juttu tälle palstalle. Mitä uutta tai innostavaa heillä on meneillään, josta muutkin haluaisivat lukea? Laita viestiä sisainenviestinta@hel.fi.

TIIMI Sosiaali- ja terveystoimen asumisneuvonnassa työskentelee 19-henkinen moniammatillinen tiimi, joka koostuu moniosaajista. Tiimissä on asumisneuvojia, jotka ovat koulutukseltaan sosionomeja (AMK), asumiskoordinaattori, asumiskummityöntekijä sekä psykiatrinen sairaanhoitaja.

Asumisneuvonta jakautuu pienempiin yksiköihin, jotka toimivat ympäri kaupunkia pienemmissä tiimeissä. Tiimit tekevät laajaa yhteistyötä muun muassa Hekan ja viranomaisverkoston sekä kolmannen sektorin kanssa.

Asumisneuvonnassa viihdytään hyvin. Työsuhteet ovat pitkiä, ja sairauspoissaolot ovat vähäisiä.

riaatteessa yksin, meillä on aina tiimin tuki ja voimme myös soittaa ja pyytää apua, muun muassa Hekan Lännen toimistossa ja Haagan palvelupisteessä työskentelevä Merja Kallinki kertoo.

Viime aikoina asumisneuvonta on kehittänyt sähköisiä palveluita, joiden avulla työ muuttuu entistä asiakaslähtöisemmäksi. Etäpalveluiden tarve on korostunut sähköisessä ajassa.

– Näissä asioissa onnistuminen on innostavaa ja palkitsevaa. Esimerkiksi viimeisimpänä olemme kehittäneet erilaisia kanavia, kuten chat-palveluita, joita pitkin meidät voi tavoittaa, Kallinki sanoo.

Työtä, jolla on merkitystä Sähköiset palvelut apuna

Vaativaan työhön tuo omat haasteensa se, että lähes kaikki työskentelevät eri puolilla kaupunkia.

– Tapaamme joka toinen viikko koko porukalla, ja joka toinen viikko pienemmillä ryhmillä. Korona-aikana kokouksia on pidetty sähköisesti. Koska työ on vaativaa, järjestämme usein erilaisia kehittämispäiviä ja käymme läpi työhyvinvointiin liittyviä asioita, Kinni kertoo.

Neuvonnassa työskentelevien mielestä eri puolilla kaupunkia työskentely on kuitenkin voimavara.

– Työ on joustavaa, puolin ja toisin. Olemme nimenomaan asiakkaita varten, ja olemme kaikki työstä innoissamme. Teemme paljon yhteistyötä muun muassa Hekan kanssa, ja vaikka työskentelisimme pe-

Työtä ja työssä onnistumista on helpottanut se, että sekä kollegat että esihenkilö kannustavat verkostoitumiseen ja kehittämistyöhön.

– Työtä tehdään asiakaslähtöisesti, eli työtämme kehitetään perustyössämme syntyneiden uusien tarpeiden pohjalta, kuvailee asumisneuvonnassa asumiskoordinaattorina työskentelevä Maarit Lehtinen.

Lehtinen on ollut kehittämässä yhdessä asumiskummityöntekijä Seinab Omar Mohamedin kanssa asumiskummitoimintaa, jonka tavoitteena on helpottaa maahanmuuttajataustaisten asukkaiden kohtaamia asumisen ongelmia.

– Kummitoiminta on hyvä esimerkki siitä, miten asumisessa ­­kulttuurista tukea, neuvontaa ja opastusta tarvitsevien maahan muuttaneiden asukkaiden tarpeisiin on voitu vastata asumiskummityöntekijän ja vapaaehtoisina

Tiimi luottaa sekä toisiinsa että esihenkilöönsä sataprosenttisesti.

toimivien naisten osaamisen avulla. Kummitoimintaan kuuluu tällä hetkellä 27 somalitaustaista vapaaehtoistyöntekijää sekä somaliaa ja arabiaa puhuva asumiskummityöntekijä, Lehtinen kertoo.

Anne Kinni pitää tärkeänä sitä, että tutkimustieto on valjastettu hyvin tiimin työntekijöiden käyttöön ja kokonaistoimintaa johdetaan tietopohjaisesti. Myös Lean-johtamisen opeista on hyötyä: parannuksiin lähdetään työntekijän havaittua työhönsä liittyviä epäkohtia. Tärkeää on myös tarjota asiakkaalle mahdollisimman oikea-aikaista ja monikanavaista palvelua. Leanin keskeinen periaate onkin jatkuva parantaminen osana organisaation jokapäiväistä toimintaa.

– Tutkimustiedon hyödyntämisestä on etua isossakin mittakaavassa. Olemme esimerkiksi pystyneet vähentämään häätöjä Hekan kanssa tehtävällä yhteistyöllä 45 prosenttia viimeisten 12 vuoden aikana ja voineet auttaa kymmeniä tuhansia helsinkiläisiä säilyttämään kotinsa.

Kun työllä ja sen tuloksilla on merkitystä, se vaikuttaa vääjäämättä myös työntekijöiden viihtyvyyteen ja työhyvinvointiin. HH

Asumisneuvonnan tiimin työtä on helpottanut se, että sekä kollegat että esihenkilö kannustavat verkostoitumiseen ja kehittämistyöhön.

Näin me sen teimme LUOTTAMUS. Asumisneuvonnassa sekä kollegoihin että esihenkilöön luottaminen on huippuluokkaa.

Jokainen on valmis kantamaan vastuuta yhteisen työn tavoitteista, mikä lisää entisestään työhyvinvointia.

Luottamuksen rakentaminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja molemminpuolista kunnioitusta.

SITOUTUMINEN. Kaikki työntekijät ovat hyvin sitoutuneita tiimiin, sen tavoitteisiin ja yhteiseen työhön. Innovatiivisessa ja sitoutuneessa työryhmässä kaikki ovat valmiita kehittämään perustyötä – ja ideoimaan uusia, entistä parempia toimintatapoja.

ILOA YHDESSÄ. Kollegoita tuetaan vaikeissa tilanteissa ja onnistumisista kerrotaan avoimesti, ja niille annetaan raikuvat aplodit. Myös huumori auttaa eteenpäin.

HELSINGIN HENKI 3/2020 25

K UN TO JA M I E LI

Kunta10:stä tukea

jaksamiseen, tiimityöhön ja johtamiseen T E KST I R I T VA-L IIS A S ANNE M ANN KUVIT US I S TO CK

Kaksi vuotta sitten tehdyn Kunta10-kyselyn sato on johtanut kehittämistoimiin työyhteisöissä. Erityisesti on puututtu huolta aiheuttaviin teemoihin. Esimerkiksi Stadin ammatti- ja aikuisopiston Kampus 3 on tarttunut henkilöstön jaksamista ja työyhteisötaitoja vahvistaviin tekijöihin.

Y

li tuhannen työntekijän ja noin 13 000 nuoren ja aikuisen opinahjo jakautuu viiteen kampukseen ja 14 toimipisteeseen.

Ammattiopistossa voi opiskella yli 50 eri ammattiin.

Koulutuspäällikkö Sirpa Lindroos ja yhteistoimintavastaava, tiimimestari Niina Srbinoska kertovat, millaisia kehittämistoimia on tehty Kampus 3:lla, jossa työskentelee noin 200 työntekijää. Toimipiste vastaa muun muassa prosessiteollisuuden, laboratorioalan, media-alan ja ammatilliseen koulutukseen valmentavasta koulutuksesta.

Jaksamista tuetaan monin tavoin Työmäärän lisääntyminen yli sietokyvyn näkyi kahden vuoden takaisessa Kunta10-tutkimuksessa huolestuttavana kehityksenä.

Koulutusuudistus lisäsi opettajien paineita, kun oppiminen muuttui työvaltaiseksi ja merkitsi yksilöllisten opintopolkujen laatimista opiskelijoille. Opetustyön tilalle tuli uusia työtehtäviä ja kuormitusta. Erityisesti lukukausien alut ja loput muodostuivat intensiivisiksi jaksoiksi.

Kunta10-kyselyn jälkeen kampuksella on järjestetty pari kertaa vuodessa työhyvinvointipäiviä ja kerran kuussa maanantaikahvitilaisuuksia, joissa jaetaan ajankohtaisia aiheita.

26 HELSINGIN HENKI 3/2020

Keväällä tilaisuuksia pidettiin Teamsissa.

Avuksi on otettu myös työnohjausryhmät, joita toimipisteessä kokoontuu kaksi. Lisäksi tarjolla on vertaismentorointia uusille työntekijöille.

Kampuksella on vuoden ajan järjestetty myös yhteistyötapaamisia koulutuspäälliköiden, rehtorin, yhteistoimintavastaavan ja luottamusmiehen kesken. Niissä on välittynyt tietoa kentältä johdolle ja päinvastoin. Tapaamiset on koettu rakentaviksi: arjen huolenaiheisiin, opettajuuden roolin muutokseen ja jaksamisen ongelmiin on saatu nopeasti apua.

Koulutusta johtamisen avuksi Johtamisesta annetun palautteen perusteella koulutuksia on lisätty esihenkilöille. Tarjolla on ollut koulutusta pedagogisesta johtamisesta, tiimityöstä, valmentamisesta ja fasilitoinnista.

Lisäksi henkilöstöjohtamista on tuettu järjestämällä säännöllisiä yhteistyötapaamisia työterveyden ja työsuojelun kanssa. Niissä on käsitelty muun muassa työkykyjohtamista ja varhaista puuttumista sekä pidetty esillä tarjolla olevien tukipalveluiden kirjoa.

Kuukausittain tapaamisia on myös kampuksen rehtorin, koulutuspäälliköiden ja tiimimestarien kesken, aiheina esimerkiksi opetus- ja ohjaustyö, omaopettajuus sekä työn eettiset periaatteet.

Tiimityö osoittanut voimansa Kampuksilla siirryttiin tiimimalliin pari vuotta sitten samoihin aikoihin kuin Kunta10-tutkimus tehtiin. Tuolloin malli haki vielä muotoaan, mikä näkyi tuloksissa työyhteisötaitojen kehittämistoiveena.

Tiimityöskentely on parissa vuodessa osoittanut voimansa. Se on lisännyt työtyytyväisyyttä ja parantanut itseohjautuvuutta. Mallin mukaan oppimisyhteisöön kuuluu keskimäärin 150–200 oppijaa ja opettajatiimiin 6–8 opettajaa.

Toiveena on, että tiimeille saataisiin vielä selkeitä, yhteisiä pelisääntöjä ja toimintaohjeita.

T YÖTERVE YS HELSIN KI

PedaBooster ja jakamisen ilo Kampuksen koko henkilöstölle on järjestetty PedaBooster-valmennuksia kerran vuodessa syksystä 2018 alkaen. Yksipäiväiset tapahtumat ovat osoittautuneet virkistäviksi keitaiksi, joissa pääsee tapaamaan eri toimipisteiden työntekijöitä, saa uutta tietoa ja käsityksen kampuksen monipuolisesta osaamisesta.

Samalla näkökulma laajenee oman työyhteisön ulkopuolelle, mikä vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja toisten työn arvostusta.

Vakaa työpaikka saa jatkamaan Vaikka työssä jaksaminen oli Kunta10-kyselyn mukaan koetuksella, yli puolet vastaajista sanoi olevansa valmis jatkamaan työssään eläkeikään asti.

Oppilaitosta ja kaupunkia pidetään hyvänä ja turvallisena työnantajana, jonka leivissä halutaan pysyä ilman vaihtoaikeita.

Kunta10: Tänä vuonna kysytään myös koronasta Kunta10-tutkimus toteutetaan jälleen tänä vuonna.

Työterveyslaitoksen koordinoima kysely on käynnissä syys–lokakuun ajan. Helsingissä vastaamaan pääsee syyskuun alussa töissä oleva vakinainen henkilöstö sekä helmi- ja syyskuussa palvelussuhteessa ollut määräaikainen henkilöstö, jonka työaika on vähintään 50 prosenttia.

Vastaaminen onnistuu joko työsähköpostiin tulevan linkin tai paperilomakkeen kautta.

Uutta ovat kysymykset, joissa tiedustellaan koronaepidemian vaikutuksista omaan työhön ja mahdollisesta koronan sairastamisesta. Näitä tietoja kerätään pääasiassa tutkimuskäyttöön. Ensimmäistä kertaa kysytään myös työstä palautumisesta.

Helsingin toiveesta mukana on kysymyksiä työmatkojen ja vapaa-ajan liikkumisesta. Tavoitteena on selvittää, kuinka hyvin kaupunkistrategiaan kirjattu liikkumisohjelma on onnistunut.

Syyskuun ajan on meneillään myös Uudistumisen pulssi -kysely. Siihen voi vastata Kunta10-tutkimuksen lopussa olevan linkin kautta. Kysely selvittää, kuinka kaupunki on onnistunut uudistumaan strategiatavoitteissaan.

Molempien tutkimusten tulokset raportoidaan joulukuussa omissa portaaleissaan, ja niistä käydään keskustelut henkilöstön kanssa kaupunki-, toimiala- ja työyhteisötasolla. Kunta10-tutkimusta organisoivat kaupunginkansliassa erityissuunnittelija Outi Anttila ja HR-asiantuntija Emmi Korvola, Uudistumisen pulssia Outi Anttila.

lisätietoja:

Olet kokouksessa, etkä pysy kärryillä.

Haluaisit kysyä, mutta koska muut eivät näytä olevan pihalla kuten sinä, vaikenet. Et halua näyttää tietämättömyyttäsi, pelkäät joutuvasi naurunalaiseksi. Pelko viekin energian itsensä suojaamiseen ja heikentää oppimista.

T

iimin psykologinen turvallisuus on hieman enemmän kuin luottamus. Se on ryhmäilmiö ja talon tapa, jaettu uskomus kaikkien hyväntahtoisuudesta. Turvallisessa tiimissä voi huoletta ottaa sosiaalisia riskejä, eikä puhumista tarvitse pelätä. Jokainen tietää olevansa hyväksytty ja arvostettu myös silloin, kun inhimillinen epävarmuus ja eriävät näkemykset astuvat näyttämölle. Tahattomat virheet eivät johda nöyryytykseen ja kritiikki korvautuu uteliaisuudella: ”Nyt mokasimme. Millä tavoin me voisimmekaan tässä kehittyä?” Turhat, joskus kohtalokkaatkin, virheet ovat avoimuuden avulla vältettävissä. Tuottelias erimielisyys on tavoite, eikä uhkaa kenenkään asemaa.

Turvallisessa tiimissä voi olla uskalias kuin Peppi Pitkätossu.

Tiimiäly ei ole jäsenten yhteenlaskettu älykkyysosamäärä. Se on kollektiivista älyä – yhteistyötaidoista, arvostuksesta ja sosiaalisesta herkkyydestä kumpuavaa ryhmän menestymistä. Tämä luo hedelmällisen pohjan yhteiselle ajattelulle: minulla on idea ja sinulla on idea – me jaamme ne ja siten meillä on jo kaksi ideaa! Tiimin tuottavuus pitkässä juoksussa paranee. Psykologinen turvallisuus ei yksin riitä, mutta se poistaa ne jarrut, jotka voivat estää täyden potentiaalin saavuttamisen. Tarvitaan myös selkeät työn rakenteet, hyvät käytöstavat ja itsereflektiota: miten autan muita kokemaan olonsa turvalliseksi? Erityisen tärkeässä asemassa on esihenkilöiden toiminta.

Pandemia herättää viisasta pelkoa ja epävarmuutta. Tässäkin psykologinen turvallisuus on avuksi: jaettu pelko ja epävarmuus pienenevät. Uudet tavat toimia vaativat rohkeutta ilmaista itseään entistä tarkemmin ja malttia muiden intensiiviseen, myötätuntoiseen ja kunnioittavaan kuunteluun. Yhdessä innostuminen auttaa luomaan tilanteessa tarvittavia ehkä villejäkin ideoita, jotka lopulta voivat olla toimivia työtapoja. Turvallisessa tiimissä voi olla uskalias kuin Peppi Pitkätossu: ”Tuota en olekaan koskaan ennen kokeillut, joten selviän siitä varmasti”.

Kirjoittaja on Työterveys Helsingin työterveyspsykologi Mervi Seppälä.

Kuva: Roope Permanto

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Työkulttuuri > Henkilöstökokemus ja työkulttuurin mittaaminen Kunta10-tulokset: kunta10.fi Uudistumisen pulssin tulokset: www.cixtranet.com/helsinki

Turvallisuus kasvattaa tiimiälyä

HELSINGIN HENKI 3/2020 27

T I UK AS SA PA I K AS SA

Ella Halmela vetää Queer Stadi -verkostoa, joka perustettiin seksuaalivähemmistöjen äänitorveksi.

Rohkeasti syrjintää vastaan Tapaamme Ella Halmelan Töölön kisahallissa, jossa hän käy harrastamassa hiphop-, dancehallja breakdance-tansseja. Katutanssi vaatii hyvää kuntoa ja rohkeutta. Uskallusta tarvitaan myös Queer Stadi -verkostossa, jota Halmela on vetänyt pian vuoden.

T E KST I R I T VA-L IIS A S ANNE M ANN

28 HELSINGIN HENKI 3/2020

KUVA S AM I H EI SK ANEN

E

tsivä nuorisotyöntekijä Ella Halmela kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta sanoo olevansa onnekas, sillä seksuaalivähemmistöön kuuluminen ei ole tuottanut hänelle vaikeuksia työyhteisössä. Kaikilla asiat eivät ole yhtä hyvin.

– Osa viiteryhmään kuuluvista joutuu olemaan yhä kaapissa ahtaiden normien ja kielteisen ilmapiirin takia.

Queer Stadi -verkosto perustettiin reilut kaksi vuotta sitten sek­ suaalivähemmistöjen äänitorveksi ja kehittämään kaupungin henkilöstöpolitiikkaa. Verkostossa jaetaan kokemuksia ja nostetaan esille kohdattuja vaikeuksia.

Millaisia tiukkoja paikkoja verkostolaiset ovat kohdanneet?

Moni kokee stressiä syrjivästä ilma­ piiristä, joka nousee heteronorma­ tiivisesta puheesta ja asiattomista vitseistä. Syrjintä on usein hieno­ varaista ja piilevää. Esimerkik-

si homomiehet saatetaan sulkea työpaikan miesporukoista. Joku on savustettu koko työyhteisöstä. Sateenkaarevuus voi aiheuttaa vaikeuksia myös asiakastyössä, kun suhtautumista on monenlaista.

Sukupuolenkorjausprosessissa on koettu tilanteita, joissa työtoverit ovat tahallaan jatkaneet vanhan nimen tai pronominin käyttöä, eikä kiusantekoon ole puututtu.

Millaisin keinoin tasa-arvoista kohtelua voisi edistää?

Pitää tunnistaa ja tunnustaa sateenkaarevan koulutuksen tarpeet. Muutos lähtee ajatusten ja asenteiden tutkimisesta. Hyvä tavoite olisi ilmapiiri, jossa avoimesti pohditaan loukkaavan käytöksen korjaamista.

Lähijohdon tehtävä on pitää esillä tasa-arvoa ja tarjota menetelmiä ristiriitojen ratkomiseksi. Myös pienet havainnot syrjivästä kohtelusta tulee ottaa todesta. Havaintojen teko kuuluu alaistaitoihin.

A RJEN T YÖ K A LU

FAKTA Kaupungin ohjeet Henkilöstölle tehdyt erilliset tasa-­ arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat pyrkivät ohjaamaan henkilöstöjohtamisen käytäntöjä, työyhteisöjen toimintaa ja päätöksentekoa. Kaupungilla on myös palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat.

Virtuaalinen keskusteluohjaaja Helvi auttaa havaitsemaan tiedostamattomia ennakkoluuloja ja keskustelemaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämises­ tä työyhteisöissä ja niiden tuottamissa palveluissa.

Sukupuolten tasa-arvo tarkoittaa kaikkien sukupuolten välistä tasa-­ arvoa. Siihen kuuluu sukupuolen moninaisuus ja oikeus tasa-arvoiseen kohteluun riippumatta sukupuoli-­ identiteetistä ja sukupuolen ilmai­ susta.

Yhdenvertaisuus tarkoittaa oikeutta samanarvoiseen kohteluun riippumatta iästä, etnisestä tai kansalli­sesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta ja vakaumuksesta, mielipiteestä, vammaisuudesta, terveydentilasta, seksuaalisesta suun­ tautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. lue lisää: Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Monimuotoisuus työelämässä Kaupungin Helmi > Strategia ja talous > Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Työkulttuuri > Sopuisasti Stadissa helvi.hel.fi > Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden Helvi

TEKSTI ARI TAMMI

Tiedä, miten digituki toimii Kaupungin uuden digitukimallin tavoitteena on, että jokainen kaupungin työntekijä osaa tarvittaessa opastaa apua tarvitsevaa kaupunkilaista digituen ääreen. Osaatko sinä kertoa tukea tarvitsevalle, mistä hän voi saada apua?

1

Digitukipaikkoja ympäri kaupunkia

KAUPUNKI TARJOAA digitukea yli 150 kaupungin toimipaikassa. Suosituimpia ovat kirjastot, asukastalot, palvelukeskukset, työväenopiston toimitilat, nuorisotilat sekä Oodi ja International House Helsinki. Näissä kaupunkilaisia opastavat kaupungin työntekijät tai esimerkiksi Enter ry:n kouluttamat vapaaehtoiset.

Kaupunki on aloittanut myös etädigitukipalvelun, missä kaupunkilainen voi saada apua suoraan omaan kotiinsa puhelimen tai tietokoneen välityksellä. Etäpyyntöjä otetaan vastaan osoitteessa digituki.hel.fi. Myös Helsinki-info vastaa kaupunkilaisten digikysymyksiin ja auttaa etädigitukilomakkeen täytössä numerossa 09 310 11 111.

pride.fi

Millaisia terveisiä verkostolla on johtoportaalle?

Toivoisimme enemmän sekä digitaalista että tilattavaa materiaalia, jonka avulla voisi viestiä helpommin sateenkaarevuudesta. Pitää edistää myös positiivista erityiskohtelua, joka huomioi ihmisen taustatekijöitä laaja-alaisesti. Tasa-arvosta ei pidä puhua vain Pride-kulkueessa brändin kiillottamisen takia. Toimenpiteitä tulee tehdä jatkuvasti.

3

Koulutusta ja materiaaleja

KAUPUNGIN DIGITUKIJOILLE järjestetään kuukausittain koulutustilaisuuksia digituen ajankohtaisista kysymyksistä. Helsinkikanava.fi:lle on tallennettu Digipalvelut tutuksi osioon yli 40 koulutukseen ja digitukeen liittyvää videota. Myös kaupungin digitukisivustolta, digituki. hel.fi, löytää runsaasti itseopiskelu­ materiaalia.

2

Ketkä erityisesti tarvitsevat digitukea?

EU:N DIGITAALISESSA indeksissä 16–75-vuotiaiden ikäryhmässä on arvioitu, että 80 prosentilla suomalaisista on erittäin kehittyneet tai hyvät digitaidot, viisi prosenttia ei käytä digilaitteita lainkaan, mutta 15 prosenttia tarvitsee tukea digilaitteiden käyttöön ja digiasiointiin. Helsingissä tuen tarpeessa on siis vähintään tässä ikäryhmässä 75 000 kaupunkilaista. Myös erityisryhmät tarvitsevat heille räätälöityä digitukea.

4

Näin kasvatat digiosaamistasi

VERKOSSA ON JULKAISTU lukuisia digitaitoja kehittäviä aineistoja, joista valtaosa on maksuttomia.

Itseopiskelulla pääsee jo pitkälle.

Erinomainen itseopiskelupaketti on Ylen Digitreenit. Lisäksi Helsingin työväenopiston ja järjestöjen, kuten Enter ry:n lähi- ja etäkursseilla voi kartuttaa omia digitaitojaan. Tässäkin pätee vanha sanonta: harjoitus tekee mestarin.

Miltä tulevaisuus näyttää?

Olen myönteisellä mielellä, sillä paljon on jo tehty ja tehdään – kiitos Helvi-koulutuksen, ihmisoikeus­ verkoston ja Queer Stadin, jonka sähköpostilistalle pääsee ilmoittautumalla osoitteeseen ella.halmela@ hel.fi. HH

lisätietoja:

Tiedot maksuttomasta digituesta: digituki.hel.fi Digituen palvelupisteet: palvelukartta.hel.fi hakusanalla ”digituki” heli.k.rantanen@hel.fi, ari.tammi@hel.fi, hanna.maidell@hel.fi

HELSINGIN HENKI 3/2020 29

Sykkivä Helsinki Kaupungin­orkesterin lounaskonsertteja kirjastoissa helmet.fi

9.10.

Suuri kaupunki­ -runoilta 2020

helsinginkaupunginmuseo.fi

12.–14.11.

Tiedettä kaikille aisteille maunulatalo.fi

Gustafsson&Haapoja :

Museum of Becoming Museum of Becoming on kolmen teoksen kokonaisuus, jossa etsitään uudenlaisia tapoja ajatella ihmistä. Teoksissa pohditaan ihmisen suhdetta omaan yhteisöönsä, ympäristöön ja toisiin lajeihin.

Gustafsson&Haapoja on kuvataitelija Terike Haapojan ja kirjailija-dramaturgi Laura Gustafssonin yhteistyöhanke.

Vuonna 2012 alkaneessa taiteilijakaksikon yhteistyössä tutkitaan historiaa ja yhteiskuntaa ei-ihmiskeskeisyyden näkökulmasta.

Työskentelyssään he ovat purkaneet muun muassa ihmisen ja eläimen käsitteitä sekä niiden kytkeytymistä rodullistamiseen, seksismiin ja muihin yhteiskunnallisen ulossulkemisen mekanismeihin.

Näyttely on avoinna 17.1. asti.

Kaipaako työyhteisösi lisäideoita oman työn tauottamiseen ja aktiivisuuden lisäämiseen? Tuntuuko, että jotain olisi hyvä tehdä, mutta et tiedä miten?

Käy tutustumassa uuteen henkilöstöliikunnan taukoliikuntamanuaaliin, josta löytyvät vinkit, ohjeet, mallit ja neuvot monipuolisesti erilaisten työtehtävien taukoliikuntaan, runko oman taukoliikuntahetken suunnitteluun sekä laaja liikepankki ja jopa pari valmista taukoliikuntavideota.

Nappaa manuaalista itsellesi ja työporukallesi juuri teille sopivia tapoja aktivoida työpäiväänne.

Pienelläkin liikkeellä voi olla iso vaikutus.

Taukoliikuntamanuaali kuvineen ja videot: Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Henkilöstöliikunta

5.–28.11.

See The Baltic Sea Jukka Rapon edelleen jatkuva valokuvaprojekti. vuotalo.fi

Lisätiedot: hamhelsinki.fi

Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

6.10. –

Kuva: HAM/Sonja Hyytiäinen

Tiedot palstalle 11.11. mennessä: sisainenviestinta@hel.fi.

Ideoita taukoihin

Åke Hellman: Sakset (Karin) (1970)

Elämää taitelijaperheessä Kuvataiteilijat Karin Hellman (1915−2004) ja Åke Hellman (1915−2017) jakoivat pitkän yhteisen elämänsä aikana sekä ammatin että Porvoossa sijaitsevan ateljeekodin. Miten kaksi taiteilijaa elivät, ja miten yhdessä työskenteleminen vaikutti heidän elämään? Perheen arkea avaavat taiteilijoiden lapset, keramiikkataiteilija Åsa Hellman ja arkkitehti Karl Johan Hellman keskustelutilaisuudessa Ateneumisssa 31.10. klo 14.00–15.30 Ateneum-salissa. Keskustelun johdattelijoina ovat erikoistutkija Anu Utriainen ja koordinaattori Lene Wahlsten Ateneumin taidemuseosta.

Tutustu samalla käynnillä myös ­näyttelyyn, avoinna 24.1. asti.

Lisätiedot: ateneum.fi

Tällä palstalla pureudutaan kaupungin ilmiöön tai työnteon arkeen ennen ja nyt.

D UUN I A HE LSI N G I S SÄ

Lumenluontia ennen ja nyt

30 HELSINGIN HENKI 3/2020

2000-luku

Kuva: Maija Astikainen

Lunta on tuprutellut jonkin verran 30-luvun Helsingin kaduille. Tässä kuvassa ollaan lumenajossa Maneesikadulla, ja lumet kärrättiin pois tuohon aikaan hevoskyydillä. Työ lienee ollut melko hidasta, varsinkin jos lunta tuli paljon kerralla.

Kuva: Anton Rönnberg

1930-luku

Helsingin kadut aurataan nykyisin lumesta hoitoluokkien mukaisesti. Asuntokatujen vuoro tulee pääväylien, joukkoliikennekatujen ja tärkeimpien jalankulku- ja pyöräilyreittien jälkeen. Kun lunta sataa paljon, kaupungin putsaaminen lumesta on hidasta, vaikka kalustoa on runsaasti.

Ristikko

Ristikko 3/2020 Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 11.11. mennessä osoitteella sisainenviestinta@hel.fi. Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme palkintoja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 11.11. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, ­

hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien numero 2/2020:n ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin palkintoja, jotka menivät seuraaville: Petri Hietala, Anneli Frantsi, Sari Rantala, Tuula Nummela ja Jaana Halonen.

Kiitos osallistumisesta!

HELSINGIN HENKI 3/2020 31

Kehu kollegaa

Lähetä kehusi 30.10. mennessä!

Kehu kollegaa Kiitos monista kehuista! Saimme tälläkin kertaa niin paljon kehuja, etteivät kaikki mahtuneet lehteen. Lue muut kehut Helmestä. Kehuja saa lähettää edelleen. Onko sinulla ihana kollega tai työtiimi, jota haluat kiittää? Paljasta se muillekin. Lähetä kiitoksesi 30.10. mennessä: sisainenviestinta@hel.fi.

Maarit Kämäräinen Porolahden peruskoulusta on innostava, kehittämismyönteinen ja hauska työkaveri. Kaskon Elina Luoma on kannustava ja hyväntuulinen esihenkilö!

Kiitos, kun olet tuollainen.

Launiaisen Päivi Kympiltä on ihan timantti. Jos vastausta ei löydy heti, selvittää sen. Kaupunkiympäristön Marja Koskela auttaa aina. Ei niin tyhmää kysymystä, etteikö kehtaisi kysyä.

Meidän Helsinkimme

Irene Mahlanen Kuvan talouspalveluista on vahva asiantuntija, avulias ja aurinkoinen. Teet meidän työstä niin paljon helpompaa. t. Kantsun tontut

Keskusvaihteen Irmeli Tapola-Maskuli on iloinen, auttavainen ja ystävällinen kaikkia kohtaa.

Tuo auringon tullessaan töihin!

Kaskon hallintojohtaja Kati Takanen on nykyaikainen huippujohtaja.

Hän on läsnä ja kuuntelee, eikä vain kuule!

Kiitokset alue 7:n esihenkilöille ja varajohtajille upeasta työstä poikkeusaikana.

Kiitos Kaarina Heikkonen, Raimo Pakarinen ja Kaisa Pajanen ja KYMP YMP! Vuosikymmenten sujuva, asiantunteva ja myönteinen yhteistyö.

Hesan eliöt ja yhteistyökumppanit kiittävät!

Suuri ja iso kiitos läntisen perheneuvolan työryhmään kuuluville työkavereilleni. On ollut lottovoitto kuulua tällaiseen työryhmään! Jaamme onnistumisen ilot ja surun hetket, tuemme ja kannustamme toisiamme.

Kukaan ei jää yksin missään tilanteessa.

Tunnelmallisen kuvan on ottanut Henna Niiranen sosiaali- terveystoimialalta. Aiheena oli Illan sävyjä Lauttasaaressa. Onnea!

Lähetä kuva ja yhteystietosi 30.10. mennessä: sisainenviestinta@hel.fi. Voittanut kuva julkaistaan kuvatekstin kera ja palkitaan!

Osallistu kuvakilpailuun!

Kuvausohjeet: Muistathan, jos kuvissa on tunnistettavia henkilöitä, tarvitset heiltä kirjallisen julkaisuluvan, joka pitää toimittaa kuvan mukana. Kuvan koko tulisi olla vähintään 500 Kt. Onnea kisaan!

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITUSSIHTEERIT SISÄISESSÄ ­VIESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, puh. 310 37954, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2020 Pj Sari Lehikoinen, Raili Tanhuan­pää, Lotta Henriksson, Markus Snellman, Marja Nikkola (JUKO), Olli Riihimäki (JUKO), Minna Vinni (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty) , Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Oy, Firdonkatu 2 T 151, 00015 Otavamedia, puh. 09 15661, ASIAKASVASTAAVA TUOTTAJA Henna Tanskanen, henna.tanskanen@otava.fi PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, 2020 PAINOS 37 500 kpl 32. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti).

32 HELSINGIN HENKI 3/2020

Suuret kiitokset kaupunginkanslian viestintäosaston osastosihteeri Ami Hillbergille, jolla on aina ystävällinen can do -palveluasenne.

Vuoden viimeinen numero ilmestyy 2.12.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan.

Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla sisainenviestinta@hel.fi.

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki