Helsingin henki 1/2019

henki Helsingin

01

2019 hel.fi/helsinginhenki

Helsingin kaupungin henkilöstölehti

Ota Ilmastoduunipäivän vinkkijuliste talteen!

Iso Iiluoto kutsuu sinua 32

TEEMA

T YÖY M PÄ R I S TÖ

A S U K K A AT

Meri kuuluu kaikille

Monitilatoimistot muokkaavat työtapoja

Nuoret mukaan lautakuntiin

06

14

26

Tehdään parempi kaupunki

//Kaupunki on meidän kaikkien Kaupungilla käynnistyy ihmisoikeusverkosto, joka kokoaa yhteen ihmisiä toimimaan yhdessä yhdenvertaisemman ja tasa-arvoisemman Helsingin puolesta. Verkostossa on tarkoitus unelmoida vieläkin ihmisoi­ keusperustaisemmasta kaupungista, joka on kaikkien helsinkiläisten näköinen ja josta jokainen meistä voi löytää itsensä.

Tule mukaan verkostoon. Maailman toimivin kaupunki on meidän kaikkien.

Lisää tietoa verkostosta: suunnittelija Nitin Sood, nitin.sood@hel.fi­ja suunnittelija Milla Sandt, milla.sandt@hel.fi, Kuva: Helsingin kaupunginkirjasto

kaupunginkanslia

Teams: http://bit.ly/ihmisoikeusverkosto

Nyt J et r

Helsinki avautuu merelle

H

elsingin pinta-alasta on merta enemmän kuin maata. Kaupungin kokonaispinta-ala on 719 km², josta merialuetta on 512 km², rantaviivaa 130 km ja saariakin yli 300. Meri ja saaristo ovat Helsingille tärkeitä, ja niitä pitää suojella ja käyttää kestävästi.

Itämerta rasittaa liiasta ravinnekuormasta johtuva rehevöityminen ja roskaantuminen. Myös EU:n kymmenen vuotta sitten sovitun Itämeri-strategian tavoitteena on meren pelastaminen, merta ympäröivien alueiden yhdistäminen sekä hyvinvoinnin lisääminen.

Helsinki kasvaa nyt voimakkaasti meren äärellä. Kaupunkistrategiassa painotetaan kestävää kehitystä ja ympäristövastuuta, onhan tavoitteena olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Merellisen strategian pää­ määränä on vakaa ja puhdas Itämeri, jonka meriluonto on turvattu ja kestävästi hyödynnetty voimavara.

Ilmasto- ja ympäristöasioissa kaupunki ei kuitenkaan ole yksin, vaan kestävän merellisyyden vahvistaminen on koko kaupunkiyhteisön tehtävä. Se lisää kaikkien hyvinvointia ja tasa-arvoa: saaristoon pääsee helposti julkisilla ja veneliikenteellä eikä omaa venettä tarvita. Työtä m ­ erellisen vetovoiman edistämiseksi tehdään muun muassa parantamalla merellisten kohteiden saatavuut-

2

Helsingin henki / maaliskuu 2019

ta, ­kehittämällä saariston palveluita ja lisäämällä merellisiä tapahtumia.

Jokainen meistäkin voi toimia mallina ­siinä, kuinka meriluonnosta nauttiminen on linjassa kestävän kehityksen kanssa. Voimme olla esimerkkinä koko maailmalle siitä, kuinka hoidamme merta ja saaristoamme kestä­ vällä tavalla.

Lue siis sivulta 6 alkaen, miten Helsinki avaa saaristoaan ja merellisiä palvelujaan entistä enemmän meidän kaikkien saataville herkkää meriluontoa vaalien.

”

Maija-Liisa Kasurinen päätoimittaja

Helsinki voi toimia mallina siinä, kuinka voimme sekä nauttia meriluonnosta että suojella sitä.

oS

tav én

Tässä numerossa 14

04 Ajassa

Työympäristö

05 Työelämän abc

Monitilatoimistossa työtavat muokkautuvat uusiksi ja kohtaamiset uusien ihmisten kanssa ovat arkipäivää.

Liukumiin ja etätöihin päivitettiin ­ uudet ohjeet.

10 Duunissa Lastensuojelussa merkityksellinen ­ työ kantaa ja antaa paljon.

12 EU-pj-kausi EU-puheenjohtajuuskausi lähestyy.

23 Gallup

6

Millainen oli ikimuistoisin kesätyö­paikkasi?

Teema

24 Kaffella OmaStadin, osallistuvan budjetoinnin, ideat etenevät.

Helsinki hyödyntää merellisyyttä entistä vahvemmin. Tulevalle kesäkaudelle on luvassa runsaasti uutta tarjontaa sekä saarissa että rantakohteissa.

26 Asukkaat Nuoret pääsevät ensi kertaa mukaan toimialojen lautakuntiin.

28 Hyvinvointi Kunta10-tulosten perusteella kehitetään toimintaa. Sotessa on käytössä hyvä kehittämismalli ja -prosessi.

31 Työterveys Helsinki Muisti pätkii – pitääkö olla huolissaan?

32 Liikkeellä Henkilöstön virkistyssaari Iso Iiluoto kutsuu sinua kesällä.

34

Liikkeellä

Henkilöstöliikunnan kevät on täynnä testejä ja tapah­ tumia. Tsekkaa sinulle sopiva vaihtoehto!

35 Ristikko 36 Uusi duuni Ulla Bergström edistää asukaslähtöistä kulttuuria Stoassa.

22

Ammatti

Juha Timonen rohkaisee ihmisiä kokeilemaan digi­ palveluja ja opastaa niissä kädestä pitäen.

36 Gogo Ota talteen maalis–toukokuun menovinkit.

18

Reppari

Myllypurosta on kuoriutunut moderni kaupunginosa.

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITUSSIHTEERIT SISÄISESSÄ ­V IESTINNÄSSÄ KAUPUNGINKANSLIASSA Sanna Karppelin, puh. 310 37954, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2019 Sari Lehikoinen, Raili Tanhuan­pää, Lotta Henriksson, Markus Snellman, Marja Nikkola (JUKO), Olli Riihimäki (JUKO), Minna Vinni (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty) , Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Oy, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. (90) 15661, ASIAKASVASTAAVA TUOTTAJA Henna Tanskanen, henna.tanskanen@otava.fi PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, 2019 PAINOS 37 500 kpl 31. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti).

Helsingin Henki 2019 Numero 2 ilmestyy 22.5.

Numero 3 ilmestyy 2.10.

Numero 4 ilmestyy 4.12.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla henkilostoviestinta@hel.fi.

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki

Helsingin henki / maaliskuu 2019

3

Ajassa Palkankorotuksia useille ammattialoille Palkkakehityssuunnitelman avulla halutaan huo­ mioida myös hyvät työsuoritukset. Siksi niitä suun­ nataan kuluvan vuoden aikana myös henkilökohtai­ siin lisiin.

Helsinki korottaa myös keskeisten sosiaali- ja ­terveysalan ammattilaisten palkkoja lähes neljällä miljoonalla eurolla vuodessa. Järjestelyerillä korjat­ tiin palkkausepäkohtia, palkkakehityssuunnitelmalla nostetaan palkkatasoa.

Korotuksia saavat myös muun muassa neuvoloi­ den sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon ter­ veydenhoitajat, terveysasemien­­ sairaanhoitajat sekä puheterapeutit.

Korotukset vaihtelevat tehtävit­ Ku va täin ja ne koskevat tehtäväkohtai­ : iS to c sia palkkoja. Työntekijät saavat korotetut palkat viimeistään maaliskuusta lähtien. Tam­ mi–helmikuun korotukset maksetaan ­takautuvasti.

Kaupunki maksaa palkkakehityssuunnitel­ mansa mukaisesti vielä 1.9. alkaen lisäkorotuksia sosiaalityöntekijöille.

140

Kaupunki investoi katuihin noin 140 miljoonaa euroa vuodessa.

Helsingin henki / maaliskuu 2019

Kuva: Kimmo Brandt

Anna Ergo Pron liikuttaa!

Kaupunki otti käyttöön uuden Ergo Pro (Break Pro) -tauko­liikuntaohjelman, joka tukee työhyvinvoinnin ja ­liikkumisen tavoitteita. Se on tarkoitettu kaikille kaupungin työntekijöille ja toimii sekä tietokoneella että mobiilisti.

Voit itse valita, kuinka usein ohjelma muistuttaa tekemään liikkeitä ja mitä liikkeitä haluat tehdä. Liik­ keet soveltuvat kaikenikäisille ja ovat yksinkertaisia.

Yhden liikkeen kesto on vain yksi minuutti. Ohjelman pitäisi olla asennettuna kaikille kaupungin koneille helmikuun loppuun mennessä. Ongelmatilanteissa ole yhteydessä omaan IT-tukeen.

Liikkumisen edistäminen on yksi kaupunki­ strategian kärkihanke.

4

Kaupunki hakee ratkaisuja siihen, että työmaat haittaisivat kaupunkilaisten arkea nykyistä vähem­ män. Ratkaisuja etsitään jatkossa urakoitsijoiden ja suunnittelutoimistojen kanssa yhdessä. Helsinki va­ rautuu kaupungin kasvuun rakentamalla koko ajan uutta infrastruktuuria, kuten katuja ja kunnallistek­ niikkaa. Kaupunki investoi katuihin noin 140 miljoo­ naa euroa vuodessa. Tästä noin puolet on uudisra­ kentamista uusilla asuin- ja työpaikka-alueilla. Van­ hojen katujen peruskorjaukseen kuluu noin 42–49 miljoonaa.

miljoonaa euroa

Kuva: iStock

Kuva: Helsingin kaupunki

Kotihoidon henkilöstölle ja ­sosiaalityöntekijöille korotukset

k

Useiden kaupungin hallinnossa työskentelevien­ palkka nousee. Korotukset jakaantuvat laajalti eri hallinnonaloille.

Palkkaneuvotteluissa on vertailtu keskenään ­samankaltaisten tehtävien palkkausta eri toimi­ aloilla ja liikelaitoksissa sekä korjattu palkkaus­ ta sellaisissa tehtävissä, missä vaativuudeltaan saman­kaltaisesta työstä on saatu eri palkkaa. ­Lisäksi on korjattu tehtäväkohtaisia palkkoja sel­ laisissa tehtävissä, joiden vaativuus on muuttunut.

Palkankorotukset astuivat voimaan 1.1.2019, ja ne maksetaan takautuvasti.

Korotukset ovat osa laajempaa järjestelyerien mukaista neuvottelukokonaisuutta. Kaikki KVTES:n järjestelyerien mukaiset palkankorotukset on koh­ dennettu tehtäväkohtaisten palkkojen korottami­ seen eivätkä ne ole sidottu yksittäiseen henkilöön ja hänen osaamiseensa.

Järjestelyerien mukaisten pal­ kankorotusten määrät vaih­ televat ja koskevat ­tuhansia ihmisiä kaupungilla.

Lisäksi kaupunki on valmistellut omaa pitkän tähtäimen palkkakehi­ tyssuunnitelmaa. En­ simmäisenä tästä suun­ nitelmasta on päätetty toteuttaa osa varhais­ kasvatuksen ja sosiaali­ työn palkan­korotuksista.

Vuosaaren keskustaan on tarkoitus rakentaa 900 opiskelijan tarpeisiin sopiva lukiorakennus, joka avautuu iltaisin ja viikonloppuisin laajaan harras­ te- ja asukaskäyttöön. Talo tarjoaa tilaa asukastoi­ minnalle ja järjestöille sekä tapahtumille erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Hankkeen toteutus ajoit­ tuu vuosille 2019–2021. Päätöksen rakentamisesta ­tekee kaupunginvaltuusto.

Hämeentie muutetaan Siltasaarenkadun ja Helsin­ ginkadun välillä jalankululle, pyöräilylle ja joukko­ liikenteelle tarkoitetuksi kaduksi. Remontin alussa yksityisautojen läpiajoliikenne Hämeentiellä loppuu ja raitiovaunut siirtyvät käyttämään poikkeusreittiä Sturenkadun kautta. Bussit, taksit, tontille ajo, huol­ to- ja pelastusajo sekä jakeluliikenne käyttävät Hä­ meentietä myös työmaan aikana. Remontti valmis­ tuu loppuvuonna 2020.

Näin käsittelet tietoja Teamsissa ja OneDrivessa Kaupungilla on käytössä keskusteluihin ja ryhmätyöskentelyyn tarkoitettu Teams sekä tiedostojen tallentamiseen ja jakamiseen tarkoitettu OneDrive.

Molemmat sovellukset kuuluvat Office 365 -pilvipalveluun (O365), joka on tarkoitus ottaa kaupungilla käyttöön vaiheittain. Näiden sovellusten osalta ei ole vielä tehty tietosuojan vaikutustenarviointia, jolla selvitetään muun muassa palvelun soveltuvuutta salassa pidettävän ja arkaluonteisen tiedon käsittelyyn.

Työelämän abc

Ennen sitä toimi näin Teamsiin ja OneDriveen saa viedä sellaisia henkilötietoja, jotka eivät ole salassa pidettäviä tai jotka eivät ole arkaluonteisia. Esimerkiksi nimi, sähköpostiosoite ja puhelinnumero ovat sellaisia henkilötietoja, joita sovelluksissa saa käsitellä. Lomalistan, tilaisuuteen osallistuvien nimilistan tai muun henkilötietoja sisältävän aineiston, joka ei sisällä salassa pidettäviä tai arkaluonteisia henkilötietoja, voi siis viedä näihin sovelluksiin.

Teamsiin ja OneDriveen ei saa viedä salassa pidettäviä henkilötietoja eikä arkaluonteisia tai hyvin henkilökohtaisia henkilötietoja. Esimerkiksi terveyttä koskevat tiedot, poliittisia mielipiteitä, uskonnollista vakaumusta, ammattiliiton jäsenyyttä, etnistä alkuperää, seksuaalista suuntautumista ja käyttäytymistä koskevat tiedot sekä sosiaalihuollon tiedot ja oppilashuoltoa koskevat tiedot ovat tietoja, joita näihin sovelluksiin ei saa viedä. Henkilötunnusta ei myöskään saa käsitellä Teamsissa ja OneDrivessa.

Kun tietosuojan vaikutustenarviointi on näistä sovelluksista tehty, käytöstä ohjeistetaan ja viestitään uudelleen.

Lisätietoja: tietosuojavastaava Päivi Vilkki, paivi.vilkki@hel.fi.

Lue lisää: Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Tietosuoja Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Tietoturva

Maaliskuun puolen välin jälkeen käynnistyy henkilöstön ideapalkitsemisen uusi kanava Ideapaahtimo. Tässä vaiheessa ideoita paahdetaan kesän lopulle asti, jonka jälkeen toimintamallia arvioidaan ja kehitetään edelleen.

Henkilöstöltä halutaan ideoita, jotka sujuvoittavat työntekoa, tuottavat parempaa palvelua kaupungin asukkaille, tuovat kustannussäästöjä tai edistävät maailman toimivimman kaupungin kehittymistä. Ideapaahtimon ideat voivat olla luonteeltaan pieniä ja helppoja toteuttaa tai suurempia, jatkokehitystä vaativia ideoita.

Pienellä rahapalkkiolla palkittavat ideat valitsee kaupunginkanslian vetämä Idearyhmä, jossa on edustajia toimialoilta, virastoista ja liikelaitoksista.

Lisäksi pormestari kutsuu kahvitilaisuuksiin palkittujen ideoiden esittäjiä.

Seuraa kaupungin Helmen uutisia ja lue lisää seuraavasta Helsingin Hengestä.

Lomarahat vapaaksi Kaikki, joille on kertynyt vuosilomaa tulevaa kesää varten, voivat vaihtaa lomarahat vapaaksi. Lomarahavapaata on haettava viimeistään ennen lomakauden alkua 2.5. Vapaata on mahdollista pitää 1–13 päivää.

Hae lomarahavapaata HR-työpöydän kautta, mutta vasta, kun olet keskustellut esimiehesi kanssa. Lomarahavapaata on hyvä hakea samaan aikaan päivää muun vuosiloman kanssa.

1–13

Kaupungin Helmi > Uutiset

Kuva: iStock

Kuva: iStock

Ideapaahtimo-pilotti alkaa

Liukumiin ja etätöihin uudet ohjeet Miten työajan liukumat ovat muuttuneet?

Uuden ohjeen mukaan liukuma-aika ja kiinteä työaika yhdessä voivat muodostaa enintään 12 tunnin pituisen ajanjakson ruokatauko mukaan lukien. Jos aamuliukuma alkaa klo 7.00, on ilta­ liukuman päätyttävä viimeistään klo 19.00.

Liukuvan työajan plussaldon enimmäismäärä on työaikamuodosta riippumatta 40 tuntia. Miinus­saldon enimmäismäärä on edelleen 6 ­tuntia. ­Päivittäiset liukumarajat määritellään ­toimialoilla ja liikelaitoksissa.

Keitä uudet käytännöt koskevat?

Uusi ohje koskee kaikkia, joilla on käytössä liukuva työaika. Yleisimmin liukuva työaika on käytössä toimistotyöajassa.

Miten etätyöohjeet ovat uudistuneet?

Milloin käytännöt muuttuvat?

Ohjeen mukaan etätyöpäivän voi tehdä työaikaliukuman puitteissa, mikäli työntekijällä on käytössään mobiilileimaus. Tällöin noudatetaan työyksikön tavanomaisia liukuvan työajan aamuliukuma- ja iltapäiväliukumarajoja sekä kiinteää työaikaa, elleivät työnantaja ja työntekijä erikseen sovi muuta työajasta. Pääsääntöisesti etätyöpäivät ovat kuitenkin tavanomaisen työpäivän pituisia.

Ohjeet annettiin viime vuoden lopulla. Toimialoja ja liikelaitoksia on pyydetty tekemään omat ohjeensa kaupungin uusien ohjeiden mukaisiksi.

Keitä etätyöohjeet koskevat?

Ohje koskee niitä, jotka tekevät etätöitä. Etätyö perustuu aina esimiehen ja työntekijän väliseen sopimiseen. Esimies päättää etätyön mahdollisuudesta ja etätyöhön soveltuvista ­työtehtävistä.

Mistä saa lisätietoja?

Lisätietoa saa kaupungin Helmestä sekä toimialojen ja liikelaitosten omilta Helmi-sivustoilta.

Esimiehet voivat kysyä lisätietoa päivitetyistä ohjeista myös kaupungin HR-neuvonnasta: puh. 310 38080, hr-neuvonta@hel.fi.

Heräsikö kysymys? Käsittelemme tällä palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteeseen sisainenviestinta@hel.fi

Helsingin henki / maaliskuu 2019

5

Kuva: Aino Heininen

Meri kuuluu kaikille Helsinki hyödyntää merellisyyttä entistä vahvemmin ja yhä konkreettisimmin edistysaskelin. Saari- ja rantakohteiden saavutettavuutta parannetaan, palveluja monipuolistetaan ja lähisaaristoa avataan virkistyskäyttöön. Kesäkaudelle on luvassa runsaasti uutta tarjontaa. Merellisen strategian tavoitteena on, että meri ja saaret olisivat paremmin kaikkien ulottuvilla. Merellisyys avaa uuden kulman kaupungin tarjontaan. Palveluja tarjotaan kestävällä tavalla.

TEKSTI Katja Alaja

6

Helsingin henki / maaliskuu 2019

H

elmikuiset Venemessut päättyivät hyvissä merkeissä. Messuilla käynyt väki suhtautui innostuneesti kaupungin merellisten palvelujen uutuuksiin, ja Merellinen Helsinki -strategian projektipäällikkö Minttu ­Perttula on syystäkin tyytyväinen. − Eräs suurimpia asioita on, että saariin kulkevien laivojen aikataulut näkee vastaisuudessa HSL:n reittioppaasta. Se madaltaa saariin lähtemisen kynnystä, Perttula sanoo.

Kaupunginkansliassa työskentelevä Perttula on dynamo, joka toteuttaa merellistä strategiaa yhdessä kaupungin toimijoiden, yrittäjien ja muiden saarissa vaikuttavien kanssa.

Juuri tämä, arjen merellisyyden lisääminen, on merellisen strategian tärkeimpiä tavoitteita: rannalle ja lähisaariin voi lähteä helposti vaikka arkipäivänä ja on saaria, joista ­valita. − Toivon, että helsinkiläiset tuntisivat saaret ja näkisivät

ne aarteina, joista voi valita omaan elämäntilanteeseen ja tarpeeseen sopivan Seurasaaresta Vallisaareen.

Joku voi sanoa, että onhan lähisaaria ”avattu” jo paljon. Se on Perttulan mukaan totta, mutta ­lisää voidaan avata, esimerkiksi itäistä saaristoa.

Kaikki saaret eivät ole tunnettuja, joten kävijämäärät vaihtelevat. Supersuosittu Suomenlinna saa rinnalleen vaihtoehtoja. Suomenlinnassa vieraili viime vuonna peräti 1,1 miljoonaa ihmistä.

Tulevan kesän uutuus on Kruunuvuorenselällä sijaitseva Vasikkasaari, jota kunnostetaan kestämään laajamittaisempaakin virkistyskäyttöä.

Kauniin jylhä saari on mainio eväsretkipaikka.

Palveluja tarjotaan yhdessä kumppanien kanssa Helsinki tekee myös entistä tiiviimpää yhteistyötä yrittäjien kanssa saariston ja sen palvelujen kehittämisessä. Perttula sanoo, että kaupungin roolina on olla palveluja tuottavien yrittäjien kumppani, joka toimii sujuvasti ja läpinäkyvästi. Kaupunki valvoo kaupunkilaisten etua neuvottelemalla toimivia sopimuksia yrittäjien kanssa.

Uusia palveluja on tulossa tänä kesänä. Useassa pisteessä aloittaa toimintansa soutu- ja

Vesiliikenne reittioppaaseen Kunnostettuun Vasikkasaareen tulee uusi yhteys, kun JT-Line poikkeaa Hakaniemi–Vallisaarireitin paluumatkalla Vasikkasaaressa. Lisäksi kaikki vesiliikenteen aikataulut – siis myös yksityisten liikennöitsijöiden – tulevat osaksi HSL:n reittiopasta. − On kätevää, kun sovelluksesta näkee aikataulutetun reitin lähtöpaikasta saareen asti, vesiliikenne­asiamies Tapio Rossi kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta sanoo.

Rossi kertoo, että kehitystyö jatkuu: saariin pitää päästä helposti ja järkevään hintaan.

Vesiliikenteen kilpailutus on edessä vuonna 2020, ja sitä ennen kaupunki miettii muiden merellisten toimijoiden kanssa liikenteen kehittämiskohtia. Apuna on myös kaupungin teettämä vesiliikenneselvitys. − Matkalippuasiat ja reittiverkosto nousevat takuulla esiin. Voiko linjoja yhdistää rengaslinjoiksi, jolloin sama linja liikennöi useaan saareen, ja miten se näkyy hinnoissa? ­ Voiko lippujärjestelmä perustua vyöhykkeille, jolloin hinnat ovat kaupunkilaisille selkeät?

Oma asiansa on, mistä päin kaupunkia laivat liikennöivät. Rossin mukaan useiden solmukohtien käyttö palvelee kaupunkilaisia tasapuolisesti. − Jos tätä päätetään vahvistaa, vesiliikenne Hakaniemestä ja Ruoholahdesta lisääntyy.

Näiden alueiden lähelle tulee uusia asukkaita ja metro kulkee.

Myös ympäristöasiat on huomioitava entistä tarkemmin kaupunkistrategian mukaisesti.

Rossi tietää, että laivakanta on melko vanhaa, ja uudet investoinnit ovat liikennöitsijöille isoja päätöksiä. − Pitää miettiä, miten voimme tehdä sopimusehdoista tällaisessa tapauksessa kannattavia. Ehkä sopimuskaudesta tulee tehdä pidempi, jotta yritykset ehtivät kuolettaa kalustoinvestointejaan paremmin sopimuskaudella.

Helsingin henki / maaliskuu 2019

7

Kuva: 110th Street Productions

moottoriveneitä vuokraava Skipperi, ja saariston majoituspalvelut monipuolistuvat Vallisaareen tulevien niin kutsuttujen vähäpäästöisten Nollamökkien ansiosta. Kaupunki etsii paikkaa myös vesiurheilukeskukselle, jossa voi harrastaa eri lajeja suppailusta leijalautailuun.

Millaisilla ponnisteluilla nämä asiat on saatu toteutumaan alle vuodessa? − Aluksi tarvittiin toiveita, ja kaupunki sai niitä peräti 500 asukkaalta, merelliseltä yrittäjältä ja muulta toimijalta viime keväänä. Näistä keskusteltiin uudessa merellisten yrittäjien verkostossa, joka kokoontuu muutamia kertoja vuodessa, Perttula kertoo.

Syksy täyttyi kysymyksistä: Löytyykö ideoille kiinnostuneita toteuttajia? Mitä rantoja ja saaria voidaan vuokrata? − Olen oppinut, että kaupungin henkilöstöllä on todella vahvaa merellistä osaamista, jolla voimme tukea yrittäjien liiketoimintaa saarissa.

Ihan mutkitta se ei aina suju, sillä joskus joudumme aloittamaan työn selvittämällä, kuka aluetta hallinnoi ja onko meillä oikea neuvottelutaho.

Suojelu kumpuaa myös kulttuuriarvoista Merellisiä palveluja kehitettäessä huomioidaan aina saaristoluonnon vastuullinen käyttö. Helsingissä suojelu perustuu sekä luonto- että kulttuuriarvoihin.

8

Helsingin henki / maaliskuu 2019

− Monet arvokkaimmista saariston luontotyypeistä ovat kulttuurisidonnaisia eli ne ovat syntyneet luonnon ja ihmisen rinnakkaiselon tuloksena. Hyvin suunniteltuna saaret kestävät virkistys- ja matkailukäyttöä, Perttula pohtii.

Saarten suojelualueiden ja reittien jatkuva hoito pitää pystyä myös rahoittamaan. Kaupungin oma raha on rajallista ja usein tarvitaan yritysyhteistyötä, kuten Vallisaaressa. Perttula tuntee yhteistyön tarpeen, sillä hän on toiminut Vallisaaren kehittämishankkeen päällikkönä Metsähallituksen luontopalveluissa.

Vallisaari oli viime kesän suosituimpia saarikohteita, siellä vieraili noin 75 000 ihmistä.

Vuonna 2020 määrän odotetaan vähintään kolminkertaistuvan, kun Helsinki järjestää ensimmäisen julkisen nykytaiteen biennaalinsa saaressa. Vesi- ja viemäriverkosto edistää saaren palvelujen kehittymistä.

Joka toinen vuosi järjestettävä näyttely on ilmainen, vain laivamatka maksaa. Kyydissä tulee olemaan paljon turisteja, sillä merikohteita markkinoidaan ja nostetaan kansainväliseen tietoisuuteen yhdessä Helsinki Marketingin kanssa, mikä kuuluu osana merelliseen strategiaan. − On hienoa, että ihmiset pääsevät vahvistamaan luontosuhdettaan paikan päälle saariin ja kokemaan ne itse. Helsingillä on niin paljon merellistäkin annettavaa. HH

Kuva: 110th Street Productions

Kuvassa Pihlajasaari .

Matka Uunisaareen kestää vain viitisen minuuttia.

Kuva: Julia Kivelä

Henkilöstöllä on vahvaa merellistä osaamista, jolla voimme tukea yrittäjien liiketoimintaa saarissa.

Korkealta jylhän kallion laelta on upea näkymä Suomenlinnaan ja Kauppatorille. Vieressä lepäävä, vartio­rakennuksena toiminut Komendantin talo kertoo omaa tarinaansa Vasikkasaaren venäläisajasta. Venäläiset säilöivät saarella aikanaan polttoöljyä, ammuksia ja ruutia.

Tiimipäällikkö Katriina Arrakoski kaupunkiympäristön toimialalta pohtii, että kuka tietää, jos tuo rakennus muuntuu joskus ravintolaksi.

Jo tänä vuonna Vasikkasaaressa tapahtuu paljon, sillä kaupunki aikoo tehdä paikasta entistä houkuttelevamman retkikohteen. Karujen kallioiden ja metsälänttien täplittämää saarta aletaan kunnostaa heti, kun säät sallivat. Ensi­töikseen kaupunkiympäristön henkilökunta kaataa ja karsii puita avovankien kanssa. − On hienoa, että voimme tarjota heille mielekästä tekemistä, Arrakoski kertoo yhteistyöstä ­Rikosseuraamuslaitoksen kanssa.

Reititykset ja huussit kuntoon Seuraavaksi pistetään kuntoon reitit, vessat ja roska-astiat. − Jotta saaressa on helppoa liikkua, teemme selkeät reittimerkinnät. Niiden avulla huomioimme myös saaren kesämaja-asukkaiden rauhan ja luontoarvot, Arrakoski kertoo.

Reittien varrella on kiinnostavia nähtävyyksiä, kuten valtava öljysäiliö ja räjähtäneen ammusvaraston kohdalle kasvanut suo.

Laivalaiturin yhteyteen sekä saaren keskiosaan tulee kaupungin ylläpitämiä perinteisiä huusseja.

Roska-astioiden riittävyys mietityttää. − Pohdimme, miten saamme kaupunkilaiset ottamaan roskat mukaan, niin kuin veneilijät tekevät.

Roskia ei tarvitse kiikuttaa kotiin, vaan ne voi jättää laivojen kotilaiturien yhteyteen tuleviin suuriin roska-astioihin.

Arrakoski odottaa innolla kokemuksia uudesta saaresta. − Sen jälkeen teemme uusia suunnitelmia.

Kuva: Asta Karell

Vasikkasaari – kesän saariuutuus

Lonnan vohvelibaarissa on katettu terassi.

Kuva: Aiko Lohtander

Kuva: 110th Street Productions

Kuvassa Vasikkasaari.

Vasikkasaaren öljysäiliö.

– Ihmiset ovat saaristossa 90-prosenttisesti hyvällä tuulella, Pihlajasaaren ravintoloitsija Tero Blom sanoo.

Uusia makuja Pihlajasaaressa Viisikymmentä vuotta sitten Pihlajasaaren rantakioski kuhisi ihmisiä. Tänä kesänä kuhinasta tulee taas totta.

Pitkästä hiekkarannastaan tunnettu Pihlajasaari on saanut uuden ravintoloitsijan, perheyritys Theron Cateringin.

Se on miettinyt Ravintola Pihlajasaarelle ja rantakioskille uudet roolit. − Haluamme, että ihmisten hellepäivät eivät kulu jonottaessa Ravintola Pihlajasaareen, vaan useammat valitsisivat rantakioskin annoksia, joita voi nauttia uudella puuterassilla, toimitusjohtaja Tero Blom kertoo.

Ravintola Pihlajasaari avataan puolestaan bistrona, joka tarjoaa ”rehevää skandinaavista ruokaa”. Syödessä voi ladata kännykän aurinkoenergialaturilla. Yritysvieraita ravintola kestitsee perinteisesti keväästä syksyyn.

Laivarannassa oleva kahvila säilyy kahvilana.

Blom pyöritti ensimmäistä ravintolaa saaristossa jo parikymppisenä. − Saaristo- ja rantakohteet ovat ihania, koska ihmiset ovat 90-prosenttisesti hyvällä tuulella ja rentoutuneita.

Tuntuu myös hyvältä osallistua saariston elvyttämiseen Helsingissä, Blom kokee.

Hän kiittää kaupunkia siitä, että Pihlajasaaren ravintolakokonaisuuden vuokrahinta on kohtuullinen – sisältyyhän yrittäjyyteen saaressa mutkia. − Meidän pitää myydä hellepäivinä myös sateisten päivien varalle. Lisäksi logistiikka tuo omat haasteensa, kun ruoka ja tarvikkeet kuljetetaan saareen veneellä. Jos esimerkiksi kerma loppuu, ilmestyy ruokalistalle kirkas lohikeitto kermaisen sijaan. Vuosikymmenten työ on opettanut paljon, ja vaihtuvat, välillä vaativatkin, olosuhteet ovat aina olleet tämän työn suola ja pippuri.

Merellinen Helsinki • • • • •

Merellinen Helsinki on osa kaupungin strategiaa tulla maailman toimivimmaksi kaupungiksi vuosina 2017–2021.

Merellinen Helsinki -strategia tulee kaupunginhallituksen käsittelyyn maaliskuun aikana.

Merellisyyden tavoitteena on parantaa saari- ja rantakohteiden vetovoimaa, palveluja ja saariin pääsyä sekä edistää merellisiä tapahtumia ja jatkaa lähisaariston avaamista vapaa-ajanviettoon.

Jokainen helsinkiläinen asuu alle 10 kilometrin päässä rannasta.

Kaupungin kokonaispinta-ala on 719 km², josta merialuetta on 512 km², rantaviivaa 130 km ja saariakin yli 300.

Seuraa merellistä strategiaa Twitterissä: #merihelsinki, #havshelsingfors, #seahelsinki.

Lue lisää ja tutustu kaikkiin kaupunkistrategian kärkihankkeisiin: hel.fi > Kaupunki ja hallinto > Strategia ja ­talous > Kaupunkistrategia.

Helsingin henki / maaliskuu 2019

9

Duunissa

Yhteiset kokoontumiset auttavat jaksamaan työssä, kertovat Lassilan lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijät Suvi Korhonen, Kaarina Kunnas, Anneli Laurila ja Anitta Jokinen.

Merkityksellinen työ kantaa Työn merkityksellisyys antaa paljon, ja vahva taustatuki kantavat lastensuojelun henkilöstöä arjessa.

Monilla Lassilan lastensuojelun työntekijöillä on takanaan pitkiä uria, toisilla jopa 30 vuoden rupeama.

Tärkeä tehtäväkenttä sitouttaa, ja työ koetaan hyödylliseksi ja vaikuttavaksi.

TEKSTI Ritva-Liisa Sannemann KUVAT Roope Permanto

L

ännen lastensuojelun avohuollon so­ siaalityö toimii keskeisellä paikalla Lassilassa, Kehä I:n kupeessa ja radan varressa. Sieltä aukeavat hyvät yhtey­ det asiakastapaamisiin, joihin kulje­ taan julkisilla liikennevälineillä.

Avohuollon kahdella tiimillä on vastuullaan yli 100 000 asukkaan alue. Molemmissa tiimeis­ sä työskentelee seitsemän sosiaalityöntekijää, ja jokaiselle riittää asiakkaita yli tavoitteena pide­ tyn 30:n.

– Mutta tilanne on paranemassa, koska lasten­suojelun kuormaa jakaa myös uusi perhe­ sosiaalityö, jonne osa asiakkaista ohjataan, ker­ too johtava sosiaalityöntekijä Anneli Laurila.

Asiakkaat tulevat lastensuojeluun pääasiassa arviointiyksiköstä, jonka osoittamat muut palve­ lut eivät ole riittäneet perheelle.

10

Helsingin henki / maaliskuu 2019

Ihmisten luo Sosiaalityöntekijöiden työajasta suuri osa ku­ luu liikkumiseen paikasta toiseen. Kotikäyn­ tien lisäksi asiakkaita tavataan esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa, päihde- ja psykiatrian poliklinikoilla sekä turvakodeissa. Nämä tahot ovat samalla yhteistyökumppaneita, joiden kanssa haetaan yhteistä näkemystä tukitoimis­ ta.

Jokaiselle lapselle tehdään suunnitelma, jo­ hon kirjataan haasteet, muutostarpeet ja tuki­ toimet. Tehostettu perhetyö on tyypillinen tuki­ toimi, ja työ dokumentoidaan.

Avohuollossa lasta pyritään auttamaan niin, että hän voi asua omassa kodissaan. Vaikeassa ti­ lanteessa lapsi tai koko perhe voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle. Vaaratilanteessa turvaudu­ taan kiireellisiin sijoituksiin tai pidempiaikaiseen

huostaanottoon.

Tiimiläiset tietävät, että juuri tahdonvastaiset toimet herättävät eniten ristiriitoja, jopa väkival­ lan­uhkaa. Turvallisuuden takaamiseksi on tehty monia varotoimia turvanapeista yksityisyyden suojaamiseen.

Luottamusta rakennetaan pitkäjänteisesti Lastensuojelua on vaivannut vaikeus saada pä­ tevät sosiaalityöntekijät pysymään alalla. Lau­ rilan tiimi on tässä poikkeus, ja se haluaa mur­ taa alaan liittyviä ennakkoluuloja.

– Tämä on koukuttavaa työtä, jossa ilo löytyy pienistä mutta merkittävistä asioista, sanoo kol­ mekymmentä vuotta alalla viihtynyt sosiaali­ työntekijä Kaarina Kunnas.

Hänelle jokainen edistysaskel perheen tilan­ teessa on palkitseva. Pitkän uran aikana Kunnas

– Pitkäaikaisten työntekijöiden palkitseminen on yksi tapa kehittää lastensuojelualan arvostusta, toteaa ­ Anneli Laurila.

on oppinut hyödyntämään tilannetajua: oikeiden sanojen valitsemista oikeana hetkenä. Se vaatii rohkeutta esittää vaikeitakin kysymyksiä, mutta johtaa parhaimmillaan muutoshalukkuuteen.

Pitkäjänteinen alalla pysyminen hyödyttää tii­ min mukaan ennen kaikkea asiakkaita, joihin luottamussuhdetta joudutaan usein rakenta­ maan pitkään. Myös muutokset tapahtuvat toisi­ naan hitaasti; vastoinkäymisiä pitää oppia sietä­ mään.

Turvallinen yhteisö edistää keskustelua Laurila katsoo, että selkeät rakenteet auttavat työyhteisöä jaksamaan vaativassa työssä. Tii­ mien yhteiset maanantaikokoontumiset toimi­ vat erinomaisina paikkoina jakaa kokemuksia ja tehdä linjauksia. Samalla jaetaan viikon työt siten, että asiakasmäärät pysyvät kaikilla sa­ man suuruisina.

Lisäksi molemmat tiimit järjestävät omia pa­ lavereita, joissa asiakastyössä ilmenneitä pulmia ratkotaan.

– Laaja työkenttämme tuo jatkuvasti uuden­ laisia haasteita pohdittavaksi. Palavereissa on lupa tehdä turvallisin mielin kysymyksiä. Peri­ aatteena on armollisuus toisiamme kohtaan, to­ teaa sosiaalityöntekijä Anitta Jokinen.

Kaikkien mielestä työ kehittää ongelman­ ratkaisutaitoja, joita tarvitaan perheiden moni­ mutkaisten elämäntilanteiden selvittelyssä.

Osaamista jaetaan uusille Työhyvinvoinnin ja jaksamisen tukeminen on tärkeä osa alaan sitoutumista ja työntekijöiden pysyvyyttä. Jokinen käyttää osan työajastaan

lastensuojelun mentoritoiminnan koordinoin­ tiin, joka kuuluu uramalliohjelmaan.

Tammikuusta alkaen 20 kokenutta mentoria ja aloittelevaa aktoria on osallistunut koulutuk­ siin ja tehnyt parityötä.

– Tavoitteena on siirtää kokemuksia ja osaa­ mista uusille työntekijöille ja tukea näin työn hallintaa ja ammatillista identiteettiä, Jokinen sanoo.

Mentoriksi ryhtynyt Suvi Korhonen uskoo, että tuki tulee tarpeeseen. Tehdyn kyselyn mu­ kaan kaikki aloittelevat työntekijät osoittivat kiinnostusta mentorointiin.

– Keskustelut rakentuvat aktorin toiveiden pohjalle. Tapaamisten aiheita voivat olla esimer­ kiksi vahvuuksien ja kehittämiskohteiden pohti­ minen, Korhonen sanoo.

Työajankäytännöt tukevat Uusien työntekijöiden avuksi on laadittu myös uusi perehdytysmalli, jossa esimies järjestää puoli vuotta kestävän perehdytyspolun aloitte­ lijalle. Laurila kiittelee mallia, mutta arvelee sy­ vällisen alalle perehtymisen vievän jopa kaksi vuotta.

Tiimissä on huomattu, että alaan tutustumi­ nen tapahtuu turvallisesti opiskelijan roolissa.

Käytännön harjoittelu auttaa madaltamaan kynnystä ja hälventämään ennakkoluuloja.

– Yksi alan vahvuuksista on mahdollisuus rakentaa oma kalenteri ja tehdä etätyötä. Liu­ kuvassa työajassa voi venyttää päivää iltaan ja pitää saldovapaita. Kellokortti huolehtii puo­ lestaan työn rajaamisesta, tiimiläiset sum­ maavat. HH

Lastensuojelutyö kehittää kykyä ratkoa ongelmia ja saattaa sopivat tukitoimet yhteen.

Tämä on koukuttavaa työtä, jossa ilo löytyy pienistä mutta merkittävistä asioista.

Rekryhanke toi näkyvyyttä • Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden saatavuuden ja pysyvyyden kehittämisen kaksivuotinen hanke tuotti hyviä tuloksia. Tavoitteena oli välittää myönteistä kuvaa lastensuojelusta ja nostaa kelpoisten työntekijöiden määrä 85 prosenttiin.

• Alan näkyvyys parani, kun käyttöön otettiin Facebook, Instagram ja Twitter sekä perustamalla www.hel.fi/sosiaalityontekijaksisivut. Lastensuojelun edustajia oli mukana myös rekrytilaisuuksissa ja rekrygaalassa, jossa vs. lastensuojelun sosiaalityön päällikkö Sanna Teiro pääsi kolmen parhaan rekrytoijan joukkoon.

• Toimenpiteet jatkuvat myös tänä vuonna.

Opiskelijoiden työelämätapahtumiin ja messuille osallistuu lastensuojelun edustajia ja tuotetaan visuaalista materiaalia. Työpaikkailmoittelua tehostetaan, pysyvyyttä palkitaan ja palkkausta tarkastellaan.

Helsingin henki / maaliskuu 2019

11

EU-pj-kausi

EU-puheenjohtajuuskausi

LÄHESTYY Helsinki on eurooppalaisen politiikan aitiopaikalla heinäkuusta lähtien.

Kaupungin arjessa EU-puheenjohtajuus näkyy lukuisina kokouksina, elämyksellisinä tapahtumina ja koulujen ilmiöoppimisen teemoina.

TEKSTI Anna Haikarainen

S

uomen EU-puheenjohtajuuskausi alkaa heinäkuun alusta ja kestää joulukuun loppuun.

Helsinki valmistautuu paraikaa ­ottamaan vastaan noin 15 000–17 000 kokousvierasta ­kauden aikana. Kokouksia järjestetään noin 130, ja ne keskittyvät Finlandia-­talolle.

– Helsingille on luvassa mahtava tilaisuus esiintyä elämyksellisenä kokousnäyttämönä ja eurooppalaisen kaupunkipolitiikan suunnannäyttäjänä. Tavoitteenamme on, että kansain­ väliset vieraat viihtyvät täällä ja kaupunkilaiset pääsevät osallistumaan tapahtumiin. Toivon myös, että henkilöstö osallistuu aktiivisesti niin arkeen kuin juhlaankin, kertoo kaupunginkanslian erityissuunnittelija Riikka Lahdensuo. Hän toimii sihteerinä kaupungin perustamassa EU-puheenjohtajuuskauden koordinaatioryhmässä.

Vilkkaimmat kokouskuukaudet ovat heinä- ja syyskuu, mikä näkyy myös katukuvassa. Eniten mediajulkisuutta Helsingille on luvassa epävirallisten ministerikokousten tiimoilta.

Helsinki järjestää puheenjohtajuuskauden aikana myös joitain omia tilaisuuksia. 9.–10. lokakuuta on luvassa kaksipäiväinen Helsinki Impact Conference 2019, joka on suunnattu eurooppalaisten kaupunkien johdolle, kehittäjille, tieteentekijöille ja kaupunkipolitiikan vaikuttajille. Tapahtumapaikkana on Musiikkitalo. Kaupungilta konferenssin vetovastuussa on kaupunkiympäristön toimiala.

12

Helsingin henki / maaliskuu 2019

– Tapahtuman iskulauseena on, että EU on s­ isäisesti yhtä vahva kuin sen kaupungit ja kaupunginosat ovat. Kaupungit voidaan nähdä erilaiset eurooppalaiset yhteisöt – lähinaapurus­ toista unioniin – yhteen sitovana liimana.

Töölönlahti elämyskeitaana esiin Töölönlahden alue pääsee erityisesti parras­ valoihin, kun kokoustoiminta keskittyy sinne.

– Töölönlahdesta tulee elämyskeidas, jonne pystytetään Helsinki-kontti infopisteeksi. Suunnitelmissa on, että sieltä voisi lainata kirjasto­ kortilla erilaisia ulkoliikuntavälineitä.

Töölönlahden alueella kulkijoille on luvassa ­vilinän lisäksi moniaistillisia elämyksiä. Yhteistyössä Sibelius-Akatemian kanssa kehitetään Mobile Sonic Walk -kävelykierrosta, jossa voi ­kuljeskella Töölönlahden ympäri sävellyksestä toiseen.

Kaupungin arjessa EU-puheenjohtajuus näkyy myös vahvasti kouluissa, joissa se nostetaan ­ilmiöoppimisen teemaksi.

– Oodi on tässä tärkeässä roolissa, sillä sinne perustetaan pop up -luokka, jossa opiskelua kansainväliset vieraat pääsevät ­seuraamaan.

Helsinki kestävästi kehittyvän Euroopan suunnannäyttäjänä Poliittisesti Suomen puheenjohtajuuskausi ei taatusti ole kevyimmästä päästä. Sen aikana aletaan toteuttaa EU:n uutta strategista ohjelmaa, ja

k­ okoonpano kaikissa ­tärkeissä toimielimissä ­vaihtuu.

Helsinkikin voi Lahdensuon mukaan korostaa ­puheenjohtajuuskaudella tasa-arvoisen ­yhteis­­kunnan peruspilareiden merkitystä.

– Haluamme vahvistaa visiota Euroopasta, joka kuuluu yhteen.

Poliittisesti Suomen puheenjohtajuus­kausi ei ole kevyimmästä päästä.

Helsingin painopisteenä on kestävän kaupunkikehityksen teema.

– Suomi tuottaa The Good Country Indexin mukaan eniten hyvää muulle maailmalle ja kuormittaa sitä vähiten. Helsinki on pääkaupunkina edelläkävijä erilaisissa hyvää elämää luovissa tulevaisuuden ratkaisuissa.

– Eurooppalainen turvallisuus- ja arvoyhteisö vahvistuu hyvinvoivista naapurustoista. Helsingissä kaupunkilaisilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet vaikuttaa lähiympäristöönsä, ja yksikin ­ihminen voi saada aikaan liikkeen. HH

Kuva: iStock

Suomen EU-puheenjohtajuuskausi • Suomi toimii Euroopan unionin neuvoston ­puheenjohtajamaana 1.7.–31.12.2019.

• Virallisesti kansallisen ohjelman hyväksyy uusi hallitus.

• Suomi isännöi kuutta epävirallista ministeri­ kokousta sekä kymmeniä virkamieskokouksia Helsingissä.

• Kokoukset keskitetään Finlandia-talolle.

• Suomessa järjestettävien kokousten käytännön järjestelyistä vastaa valtioneuvoston kansliaan perustettu EU-puheenjohtajuussihteeristö.

• Helsingin kaupungilla EU-puheenjohtajuus­ kauden valmisteluja ja käytännön toimeenpanoa koordinoi työryhmä, jossa kaikki toimialat ovat mukana.

• Kaupunki osallistuu erityisesti viestintään, kau­ punkimarkkinointiin sekä näkyvyyteen, vieraan­ varaisuuteen ja vierailuihin, tapahtumiin, turval­ lisuuteen ja liikennejärjestelyihin, kaupunkitilan käyttöön sekä lupiin liittyviin asioihin.

Koko kaupunki koulujen EU-oppimisympäristöksi Helsinkiläisissä kouluissa EU-puheenjohtajuus näkyy etenkin ilmiöoppimisen teemoissa. Opettajille ja oppilaille on luvassa vauhdikas ja tapahtumarikas syyslukukausi teemojen parissa.

Pop up -kouluja Oodiin Koulut rakentavat omia EU-ilmiöoppimisen kokonaisuuksiaan elokuusta lähtien. Teemat

on jaettu kuukausittain, ja ensimmäiseksi syyskuussa paneudutaan tasa-­arvoon, yhden­ vertaisuuteen ja suvaitsevaisuuteen. Loka­ kuussa korostuvat kestävän kehityksen tee­ mat, kuten kiertotalous ja reilu kauppa.

Marraskuun alussa järjestettävä Helsinki Education Week tuo mukanaan monenlaisia työpajoja ja avoimia ovia ympäri kaupun­ kia. Marraskuun lopulla teroitetaan taitoja muun muassa digitalisaatioon ja yritystoi­ mintaan liittyen. Joulukuun 9. päivänä jul­ kaistaan Pisa-­tulokset, joten koulutus on vahvasti esillä varsinkin silloin.

Oodiin pompsahtaa syksyn aikana pop up -kouluja kuin sieniä sateella. Niissä ope­ tellaan esimerkiksi 3D-tulostusta tai hyö­ dynnetään älylasiseinillä varustettua Kuu­ tiota, ­immersiivista tilaa, jossa pääsee ko­ keilemaan mitä erilaisimpia virtuaalisia oppimis­ympäristöjä. Kansainväliset vieraat pääsevät seuraamaan oppilaiden työsken­ telyä ­Oodiin tai kouluihin.

– Koko kaupunki toimii oppimisympäris­ tönä, ja oppilaat voivat tuottaa palveluja kan­ sainvälisille vieraille. He bloggaavat ja tekevät nostoja somekanaville, joita linkitämme Hel­ sinki oppii -sivuille. Myös pelisovelluksia teh­ dään enemmän, Taimela ennakoi.

Kuva: Krista Keltanen

Ilmiöoppiminen tarkoittaa uuden opetus­ suunnitelman mukaisesti monialaista oppi­ miskokonaisuutta. Jotakin laajempaa ilmiö­ tä tai teemaa tarkastellaan yhdistämällä eri oppi­aineiden näkökulmia sekä oppilaan omia tietoja ja kokemuksia.

– Lähtökohtana on, että oppilaat pohtivat, mitä he haluavat tietää EU:sta. Tärkeää on op­ pia tulevaisuuden taitoja: aktiivista kansalai­ suutta ja kasvamista demokratiaan, opetus­ konsultti Ilona Taimela kasvatuksen ja koulu­ tuksen toimialalta sanoo.

Kestävä kehitys, rauha ja paikallisuus ovat myös vahvasti esillä ilmiöoppimisen teemois­ sa.

– Meille on tärkeää, että alueita kehitetään tasavertaisesti ja että maahanmuutto, moni­ kielisyys ja -kulttuurisuus nähdään rikkauk­ sina.

Helsingin henki / maaliskuu 2019

13

Työympäristö

Useamman hengen hiljaisissa työtiloissa työntekijöillä on täydellinen työskentelyrauha ja kaikkien äänilähteiden tulee olla poiskytkettyinä.

MONITILATOIMISTOT yleistyvät kaupungilla TEKSTI Kati Jalagin KUVAT Sami Heiskanen

Monitilatoimistossa työtavat muokkautuvat uusiksi ja kohtaamiset uusien ihmisten kanssa ovat arkipäivää. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan monitilatoimistossa vallitsee moderni toimintakulttuuri. Henkilöstö on kohdannut uudessa Töysänkadun monitilatoimistossa työskennellessään sekä antoisia että haasteellisia hetkiä.

14

Helsingin henki / maaliskuu 2019

K

askon reilut 400 hallinnon asiantuntijaa ovat työskennelleet noin puolentoista vuoden ajan Töysänkatu 2 D:n monitilatoimistossa. Tilat sijaitsevat kuudessa kerroksessa, ja samassa rakennuksessa Stadin ammatti- ja aikuisopiston kanssa.

Työntekijöillä on käytössään useita erilaisia tiloja, joista he voivat valita sopivimman kunkin työtehtävän tekoon. − Tilat perustuvat noin 60 prosentin läsnäoloon, mikä tarkoittaa sitä, että suurimmalla

Pertti Joonan mukaan Kaskon asiantuntijat työskentelevät toimiston lisäksi myös muissa toimipisteissä, kuten päiväkodeissa ja kouluissa, ja käyttävät myös etätyömahdollisuutta.

– Etätyön arvo on noussut ja sitä käytetään enemmän kuin aikaisemmin, Joona sanoo.

Kaskon monitilatoimiston toimintatapojen mukaan samaa huonetta ei voi käyttää koko päivää eikä joka päivä voi mennä samaan huoneeseen.

Täällä pystyy hirveän hyvin verkostoitumaan ja saa muilta koko ajan uutta tietoa.

osalla henkilöstöä ei ole nimettyä työpistettä.

Joustavaan ja tilatehokkaaseen monitilatoimistoratkaisuun päädyttiin kaupungin strategian mukaisesti ja tietotyön muutoksen tukemiseksi, kertoo Kaskon tilapalvelupäällikkö Mauno Kemppi.

Pelisäännöt luotiin yhdessä Työntekijät pääsivät kokeilemaan monitilatoimistomallia jo vanhoissa tiloissa, joihin kalustettiin tulevien tilojen kalustusratkaisujen mukaisia työpisteitä. Henkilöstölle järjestettiin

useita työpajoja, joissa tutustuttiin tuleviin uusiin tiloihin ja niissä työskentelyyn sekä luotiin yhteiset pelisäännöt.

Kun uudet tilat valmistuivat joulukuussa 2016, väki muutti niihin vähitellen ja eriaikaisesti. Ensimmäisenä muutti silloinen opetusvirasto, ja perässä seurasivat varhaiskasvatusviraston työntekijät. Kun kaupungin organisaatiomuutos tuli voimaan, Kaskon hallinnon toiminta keskitettiin Töysänkadulle.

Pedagogisten palvelujen päällikkö Pertti ­Joona oli mukana työryhmässä, jossa pohdittiin

Petteri Räisänen kokee, että monitilatoimistossa tutustuu eri palveluiden ihmisiin eri tavalla verrattuna vanhaan malliin, jossa jokainen työskenteli omissa huoneissaan ja omilla käytävillään.

Jokaisesta toimiston tilasta löytyy ohjeet, joissa kerrotaan, miten kyseisessä tilassa tulee toimia ja mitä tarkoitusta varten se on.

Kaskon yhteiset työtilat ovat puolijulkisia, joissa voi käyttää puhelinta ja keskustella työkavereiden kanssa.

Helsingin henki / maaliskuu 2019

15

Etätyönkin arvo on noussut. toimitilojen uudenlaisia toimintatapoja. Joo­ nan mukaan muutto uusiin tiloihin sujui yllät­ tävän kivuttomasti ja jouhevasti. − Ensimmäiset viikot menivät pitkälti al­ kuinnostuksessa ja uusien tilojen ihastelussa.

Sujuvaa muuttoa edesauttoi upeiden uusien ti­ lojen lisäksi se, että muuttoa oli pohjustettu ja uusia toimintatapoja oli mietitty yhdessä, Joo­ na sanoo.

Avoimin mielin uutta kohti Kansainvälisten asioiden assistentti Marika Lahti muutti Töysänkadulle heti uuden moni­ tilatoimiston valmistuttua. Hän odotti tiloihin siirtymistä kiinnostuneena ja avoimin mielin. − Pidän uusista asioista ja siitä, että ei jä­ mähdetä paikoilleen. Tykkäsin ajatuksesta, että tekisimme töitä sellaisissa tiloissa, joissa ei olla lukkiuduttu omiin huoneisiin, Lahti ker­ too.

Johtavana tietosuunnittelijana työskente­ levä Petteri Räisänen saapui työskentele­ mään Kaskon monitilatoimistoon reilu vuosi sitten. Monitilatoimistoon siirtyminen on ol­ lut hänelle positiivinen kokemus. − Työskentelin aiemmin huoneessa, jonka jaoimme kahden muun työntekijän kanssa, jo­ ten olin jo ehtinyt tottua siihen, että ympärillä on hieman ääntä ja liikettä, Räisänen toteaa.

Räisänen ja Lahti pitävät monitilatoimiston

yhtenä positiivisena puolena mahdollisuutta tutustua kollegoihin, joihin ei välttämättä tutustuisi muuten omassa työssä. − Täällä pystyy hirveän hyvin verkostoitu­ maan ja saa muilta koko ajan uutta tietoa. Pitää vain olla avoin ja kysellä asioista, Lahti sanoo.

Työn teon tavan muutos toi mukanaan haasteita Uusiin tiloihin siirtyminen ei ole ollut toisaalta täysin kivutontakaan. Suurimmalle osalle henki­ löstöä monitilatoimistossa työskentely on ollut luontevaa, mutta osa kokee, että avotiloissa on vaikeaa keskittyä ja tehdä töitä. Osa työntekijöis­ tä kokee hankalaksi ja raskaaksi myös sen, että työvälineistöä joutuu kantamaan mukanaan ko­ rissa tai repussa ja kuljettamaan päivän päät­ teeksi omaan kaappiin. Erityisesti yhteisten toi­ mintatapojen kanssa oli alussa haasteita, joista yhtenä Lahti ja Räisänen mainitsevat puhelin­ koppien käytön.

Markkinointisuunnittelija Enni ­Grundström työskentelee Kaskon markkinoinnin ja viestinnän tiimissä, neljännen kerroksen puolijulkisessa avotilassa.

– Olemme puheliasta porukkaa, ideoimme paljon yhdessä ja täällä on yleensä paljon hälyä, ­Grundström kertoo.

Osa kokee, että avotiloissa on vaikea keskittyä.

Kurkistus Marika Lahden työpäivään

Miten Marika Lahden työpäivä sujuu monitilatoimistossa?

Aloitan työpäiväni viestintätehtävillä, joten päätän etsiä työpisteen neljännen kerroksen tiloista, joissa viestinnän väki työskentelee. Löydän ikkunan viereltä vapaan pöydän, jonka varaan ja vien ulkovaatteeni saman kerroksen vaatesäilytystilaan. Tavarakaappini sijaitsee viidennessä kerroksessa, joten käyn hakemassa sieltä tavarakorini, jossa on läppärini ja muut työvälineeni.

16

Helsingin henki / maaliskuu 2019

Aamupäivän aikana suunnittelen Etiopian opetusministerin vierailua ja käyn läpi saapuneet uudet sähköpostit ja priorisoin niistä kiireisimmät heti työn alle. Työnteon lomassa tulee myös vaihdettua muutama sana lähellä istuvien kollegojen kanssa ajankohtaisista ja meneillään olevista asioista. Vierailujärjestelyt vaativat puhelinsoittoa rauhallisessa paikassa, joten menen soittamaan puhelun läheisen käytävän puhelinkoppiin.

Palattuani takaisin työpisteelle saan skypen välityksellä kollegaltani viestin, jossa hän ehdottaa lounasta viereisessä korttelissa sijaitsevassa henkilöstöravintolassa. Tämähän sopii − päätän jättää tavarani työpisteelle lounaan ajaksi ja suuntaan kulkuni lounasravintolaan.

− Jotkut ihmiset saattoivat tehdä puhelinkopeissa töitä, minkä vuoksi aikaa kului yllättävän paljon siihen, että löytäisi vapaan kopin puhelun soittamiseksi tai skype-palaverin pitämiseksi.

Onneksi tästä on päästy, ja nykyään vapaita puhelinkoppeja löytyy hyvin, Räisänen toteaa.

Kaskon hallintojohtaja Kati Takanen on ­samaa mieltä: pelisäännöt eivät aina toimineet, mikä haittasi työntekoa. Tämän vuoksi ne päivitettiin vastaamaan todellista tarvetta. − Henkilöstö toivoi muutoksia toimintatapoihin, minkä johdosta kävimme keskusteluja kaikkien kanssa ja kartoitimme, miten tiloja käytetään. Tämän jälkeen teimme useita muutoksia, jotka selkeyttivät toimintaa. Lisäsimme muun muassa hiljaisen työn pisteitä ja tuplanäyttöjen määrää, muunsimme varastotiloja työtiloiksi ja lisäsimme tiloihin opasteita, jotka ohjeistavat, miten kutakin tilaa tulisi käyttää, Takanen kertoo.

Muutos ei tapahdu hetkessä Työntekijät ovat kohdanneet haasteita ja muutostarpeita matkan varrella, sillä muutos ei tapahdu hetkessä. Esimerkiksi neuvottelu- ja kokoustilojen määrä on Räisäsen ja Lahden mukaan haastava asia. − Niiden tilojen käyttöaste on aika korkea ja niitä on vaikea löytää, Räisänen sanoo. − Käytössämme on toki myös ammattioppilaitosten ja työväenopistojen kokoustilat. Niiden hyödyntäminen vaatii vielä harjoittelua, Lahti pohtii.

Räisänen mainitsee haasteeksi myös sen, että kaikkien työpisteiden piuhat eivät välttämättä sovi omaan koneeseen. Joskus saattaa lisäksi olla vaikeaa löytää paikka, jossa voi käyttää isoa näyttöä.

Loppukeväästä henkilöstölle tehdään kysely, jossa kartoitetaan, miten muutos on tähän mennessä sujunut. − Tarkoitus on arvioida uuden tilan käyttöä ja miettiä, onko tiloissa ja toimintatavoissa jotain viilattavaa tai muutettavaa, Takanen sanoo.

Toimintakulttuuri olennaisinta Kaupungin suunta kulkee toimintastrategian mukaisesti kohti monitilatoimistotyöskentelyä, joka saattaa olla monella edessä. − Tällä hetkellä muun muassa kaupunkiympäristön toimiala on toiminut monitilatoimistossa, ja heille on rakenteilla uusi monitilatoimisto Kala­­satamaan. Myös osa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan toiminnoista on muuttanut yhteisiin monitoimitiloihin, Kemppi kertoo.

Myös muun muassa kaupunginkanslian viestintäosasto pilotoi kevään aikana työskentelyä monitilatoimistossa ja siirtyy tekemään töitä vyöhykkeistetysti.

Pertti Joona neuvoo monitilatoimistotyöskentelyyn siirtyviä huomioimaan erityisesti työntekijöiden välisen toimintakulttuurin. − Olennaista on toimintakulttuuri ja se, miten tiloja käytetään. On myös hyvä muistaa, että toimintakulttuurin muutos on prosessi, joka vaatii aikansa, Joona tähdentää. HH

Lounaan jälkeen teen vielä tunnin töitä viestintäporukan seurassa, minkä jälkeen vuorossa on työkaverin kanssa sovittu suunnittelutuokio talon kolmannessa kerroksessa. Kerään tietokoneeni ja muut materiaalini tavarakoriin ja siirryn kerroksen alemmas.

Valitsemme suunnittelutyötä varten hieman syrjemmän pöydän, jotta voimme rauhassa keskittyä. Kahden aikaan iltapäivästä kahvihammasta alkaa kolottaa, joten päätämme hakea kupilliset kahvia läheisestä kahvihuoneesta.

Mitä kokemuksia sinulla on monitilatoimistosta?

Mitä etuja ja hyötyä näet?

Miten työtavat kehittyvät?

Jatketaan juttelua Helmessä!

Juttu julkaistaan myös kaupungin Helmen uutisena, jonka yhteydessä on kommentointi- ja keskustelumahdollisuus. Seuraa Helmen uutisia!

Tila muuntuu työn mukaan Kaskon hiljaiset työtilat on tarkoitettu tehtäville, jotka vaativat keskittymistä tai luottamuksellisten asioiden käsittelyä. Niissä on tarjolla täydellinen työrauha, ja kaikki tilan äänilähteet on kytketty pois. Vetäytymistiloissa, joita työntekijät kutsuvat myös puhelinkopeiksi, on mahdollista hoitaa puheluita ja pitää lyhyitä skype-kokouksia.

Puolijulkiset työtilat ovat avoimia tiloja, joissa voi puhua puhelimessa ja keskustella työkavereiden kanssa. Julkisissa tiloissa työntekijät voivat puolestaan jutella vapaasti ja rentoutua. Näihin tiloihin lukeutuvat muun muassa lehtienlukutila, keittiö- ja taukotilat, odotustilat ja kiihdyttämö. Kiihdyttämö on avotila, jossa voi ideoida ja tehdä luovaa työtä, ja jossa voi työskennellä useita ryhmiä samanaikaisesti.

Lisäksi käytössä on kokous- ja kokoontumistiloja sekä projektihuoneita, joissa on varausjärjestelmä.

Osalla työntekijöistä on käytössään oma huone. Näitä huoneita kutsutaan ankkuripaikoiksi.

Aika hurahtaa nopeasti kiireisen työn imussa, ja kello alkaa lähennellä viittä. Sovimme työkaverini kanssa, että jatkamme suunnitteluhommia samassa paikassa heti aamusta. Otan tavarakorini, ja nousen pari kerrosta ylöspäin. Jätän korin kaappiini ja suuntaan kohti neljättä kerrosta, jonka vaatetilasta haen ulkovaatteeni. Kohtaan vaatesäilytystilassa kollegan. Hän on sattumalta lähdössä töistä samaan aikaan, joten ulkovaatteiden pukemista ja toimistolta lähtöämme säestää iloinen kuulumisten vaihtaminen.

Helsingin henki / maaliskuu 2019

17

Reppari

Myllypuro on kokenut reippaan kasvojenkohotuksen. Aluetta on kehitetty tarmokkaasti rakennushankkeilla, joista jokainen on osaltaan lisännyt alueen houkuttelevuutta. Energistä pöhinää alueelle tuovat etenkin uusi uljas Metropolian kampus, ostari ja lukuisat asuntorakennushankkeet.

18

Helsingin henki / maaliskuu 2019

TEKSTI Anna Haikarainen KUVAT Sami Heiskanen

yllypuro on noin 12 500 asuk­ kaan kaupunginosa nopeiden kulkuyhteyksien varrella.

Metro suhahtaa tänne keskus­ tasta 20 minuutissa, ja Kehä I kulkee vieressä. Hieman kulahtaneesta metsä­ lähiöstä on kehkeytymässä kovaa vauhtia ur­ baanisti kuhiseva kohtaamis-, opiskelu- ja asuinpaikka. − Alueen ilmettä on kohennettu tavoitteelli­

Puu-Myllypurosta on kasvanut puinen kaupunkikylä.

Helsingin henki / maaliskuu 2019

19

Kuva Sofia Jokinen

Myllypuroon on suunniteltu monia uusia asuinrakennuksia. Kivensilmänkujan eteläpuolelle nousi vuonna 2012 maailman ensimmäinen teräskenno-moduuleista koottu kerrostalo.

Liikuntamylly on monipuolinen kuntoliikunnan ja huippu-urheilun harjoittelukeskus.

Mediakirjaston palveluiden painopiste on tietoteknisessä ja viestinnällisessä opastuksessa sekä neuvonnassa.

20

Helsingin henki / maaliskuu 2019

sesti isoilla rakennushankkeilla ja täydennysrakentamalla. Myllypurossa on toteutunut lumipalloefekti: onnistuneet hankkeet ovat laittaneet uusia liikkeelle, kuten Metropolian kampuksen, iloitsee Myllypuron aluerakentamisprojektin johtajana toimiva projekti-insinööri Veijo Väyrynen kaupunginkanslian aluerakentaminen, asuminen ja investoinnit -yksiköstä.

Kaupunginosan suunnitelmallinen kehittäminen käynnistyi 2000-luvun alkupuolella, osana itäisen Helsingin kehittämisen tavoitetta. Etenkin rapistuva vanha ostari ja kaatopaikan kunnostustarve pistivät töpinää rattaisiin. − Eri organisaatioiden yhteistoiminta on sujunut hyvin haastavista lähtökohdista huolimatta. Kaupunki teki kiinteistökaupat Citicon Oyj:n kanssa, joka osti vanhan ostariyhtiön osakkeet ja rakensi uuden sekä asuntoja sen tilalle, kertoo Väyrynen.

Uudessa ostarissa asukkaita palvelevat muun muassa mediakirjasto ja asukastalo Mylläri. Vehreät puistot elävöittävät maisemaa, esimerkiksi kaatopaikan tilalla on nyt laaja ja maisemoitu

Alakivenpuisto täyttömäkineen. Liikuntamahdollisuuksia tarjoavat muun muassa monitoimihalli Liikuntamylly, liikuntapuisto, salibandy­ keskus ja mikroautorata.

Haasteena Myllypuron kaupunginosassa onkin väljän vehreän kaupunkirakenteen täydentäminen uusilla asuintaloilla siten, että väljyys, pitkät näkymät ja puutarhakaupungin kaltainen ominaisuus säilyisivät. Väyrynen kertoo, että tämä on kyllä otettu täydennyskaavoissa huomioon.

Puuidylliä ja citytunnelmaa Väyrynen on hoitanut Myllypuron aluerakentamisprojektissa suunnittelun ja rakentamisen koordinointia sekä rakentamisen edellytysten ja investointien varmistamista. Hän on toiminut kaupungilla vastaavissa tehtävissä yli 30 vuoden ajan useissa aluerakentamisprojek­ teissa. − Tällä hetkellä asuntoja on suunnitteilla ja ­rakenteilla eri vaiheissa Kehä I:n itäpuolella sekä vanhan keskustan alueella. Vuosituhannen

Uudenlainen kampus tarjoaa myös palveluita Upouusi Metropolian kampus kohoaa näyttävästi Myllypuron keskustassa metroaseman ja Liikuntamyllyn kupeessa. 6 000 opiskelijan ja 500 työntekijän kampuksesta tulee Metropolian neljästä kampuksesta suurin. Bruttoneliöitä kokonaisuudessa on noin 56 000.

Sosiaali- ja terveysalan sekä rakennus- ja kiinteistöalan ­koulutukset yhdistyvät kampuksella ainutlaatuisella tavalla. Kampuksella sijaitsee liikunta-, terapia- ja laboratoriotiloja sekä korkeakoulun johto ja keskitetyt yhteiset palvelut.

Alueen asukkaat pääsevät käyttämään kampuksen kirjastoa sekä opiskelijoiden tuottamia terveys- ja hyvinvointipalveluja.

Ensimmäiset rakennusalan ja terveysalan opiskelijat muuttivat A-rakennukseen tammikuun alkupuolella. Kampuksen loput kolme taloa valmistuvat syksyllä. Kaupunki omistaa kiinteistö­yhtiön, joka vuokraa tilat Metropolialle. − 165 miljoonan euron hanke käynnistyi vuonna 2013. Kaupunki myi muita Metropolialle vuokraamiaan kiinteistöjä pois ­uuden kampuksen rahoittamiseksi. Yhtenä perusteena sijainnille oli metroaseman läheisyys ja toimivat joukkoliikenneyhteydet, projektinjohtaja Mika Malkki kaupunkiympäristön toimialan ­rakennuttamisesta kertoo.

Vaikka sijainti on keskeinen, se tuotti myös suuria haasteita rakentamiselle. − Oikeastaan täällä oli kaikki mahdolliset haasteet yhdellä pienellä tontilla, ja ne nostivat rakennuskuluja. Pohjaolosuhteet olivat hankalat, ja tarvittiin sekä louhintaa että paalutusta. Kampus on osin metrolinjan päällä, ja lisäksi tontilla on Kehä I:n ramppi. Liikenteelle ei saanut tuottaa häiriöitä, Malkki selvittää.

Malkki on projektinjohtajana tyytyväinen lopputulokseen. − Suunnittelu ja rakentaminen toteutettiin nopealla aikataululla.

Löysimme kilpailuttamalla hyvän suunnitteluporukan, ja arkkitehti Rainer Mahlamäki toteutti hyvin hankesuunnitelman tavoitteet.

Mukana hankkeessa on ollut paljon osapuolia, mutta yhteistyö sujui hyvin.

Rakennustyöt jatkuvat Kehä I:n toisella puolen, jonne valmistuu vuonna 2023 Stadin ammattiopisto. Myllypuroon luodaan näin kansainväliset mitat täyttävä rakennusalan osaamiskeskittymä, jonka tavoitteena on palvella koko rakennusalan klusteria.

Mika Malkki ja Vesa Väyrynen ovat aitiopaikalla Metropolian kampuksen yläkerroksessa.

Myllypuro jatkaa kasvuaan

Myllypurossa on toteutunut lumipalloefekti: onnistuneet hankkeet ovat laittaneet uusia liikkeelle.

Monipuolinen Myllypuro kasvaa edelleen metron varrella. Monia hankkeita on jo käynnissä tai suunnitteilla pitkälle tulevaisuuteen.

Valmistuneita hankkeita • •

Uudet asuintalot, ostoskeskus, terveysasema, metroaseman peruskorjaus.

Päiväkoteja, palloiluhalli ja liikuntakentät sekä Metropolian ykkösvaihe.

Rakenteilla tai suunnitteilla •

vaihteesta ja aluerakentamisprojektin käynnistämisestä lähtien Myllypuroon on tullut lisää noin ­­4 000 asukasta ja määrä kasvaa edelleen.

Opiskelija-asunnoille on varattu tontit Myllypurosta, ja rakennusten suunnittelu on käynnistymässä. Asuntoja on tulossa tonteille noin 120 ja jopa lisääkin.

Vanhan Myllypuron ympäristöön valmistuu idyllinen Puu-Myllypuron kaupunkikylä, joka vetää puoleensa etenkin perheitä. Yhteisöllisyyden ja kalliomaisemien lisäksi alueella on korkea­

tasoista, kokeilevaa puurakentamista. − Raide-Jokerin varteen Karhunkaatajan alueelle on suunnitteilla asuntoja 3 200 asukkaalle. Lisäksi 1960-luvulla valmistuneen keskustan alueelle suunnitellaan täydennysrakentamista.

Myllypuron uudistuminen on saanut runsaasti positiivista huomiota ja palautetta muun muassa mediassa. − Koen sen palkinnoksi onnistumisestamme, Väyrynen myhäilee. HH

• • •

Metropolian kakkosvaihe, suuri päiväkoti, peruskoulun laajennus ja peruskorjaus (valmistuu vuonna 2020), monipuolisen palvelukeskuksen peruskorjaus.

Stadin ammattiopisto, kieli- ja aikuislukio sekä Kehä I:n maantasoliittymän muuttaminen eritasoliittymäksi.

Verkkokauppa.comin mittava tonttivaraus Myllypurontien kupeeseen.

Uusia kivijalkaliiketiloja suunnitteilla Karhunkaatajan asuinalueelle.

Lue lisää Myllypuron kehittämisestä uuttahelsinkia.fi > Alueet > Myllypuro.

Helsingin henki / maaliskuu 2019

21

Ammatti

Juha Timonen kertoo, että digineuvonta on tarkoitettu kaikille kaupunkilaisille, vaikka suuri osa asiakkaista onkin 60–70-vuotiaita.

Timonen auttaa Vappu Hannolaa ja Maire Kulmalaa.

Digineuvoja auttaa kädestä pitäen Yhä useamman palvelun käyttö edellyttää tietotekniikan ja internetin perusteiden hallintaa. Digineuvoja Juha Timonen opastaa, jos omat taidot eivät riitä asioiden hoitoon. Neuvonnan tarkoituksena on myös rohkaista ihmisiä kokeilemaan digipalveluja itse.

TEKSTI Maarit Seeling KUVAT Roope Permanto

22

Helsingin henki / maaliskuu 2019

S

ähköisistä ratkaisuista on paitsi hyötyä myös hupia. Yhteydenpito on niiden ansiosta edullista ja vaivatonta, ja netin kautta voi löytää infoa, osallistumiskanavia, ystäviä ja juttuseuraa – jos vain osaa käyttää palveluita ja laitteita.

– Helsinki tuottaa lukuisia arkea helpottavia digiratkaisuja ja kehittää niitä edelleen. Joskus niiden käyttämiseen tarvitsee tukea. Digineuvonta on tarkoitettu kaikille kaupunkilaisille, vaikka suuri osa asiakkaistamme onkin 60–70-vuotiaita, Pihlajamäen lähiöasemalla it-vastaavana työskentelevä Juha Timonen kertoo.

Timosen työpäivä alkaa töiden suunnittelulla. Pihlajamäen lähiöasema on remontin vuoksi evakossa Malmilla, mutta lähiöaseman kaksi digineuvojaa jalkautuvat aamukokouksen päätteeksi kuitenkin kolmesti viikossa Pihlajamäen kirkolle opastamaan asukkaita.

Nimi: Juha Timonen Ammatti: it-vastaava Ikä: 22 vuotta Koti: Haagassa Koulutus: tieto- ja tietoliikenne­tekniikan perustutkinto Harrastukset: musiikin kuuntelu, levyjen kerääminen, kitaran ja basson soittaminen, kesäisin myös skeittaus

Gallup Mikä on ikimuistoisin kesätyöpaikkasi?

TEKSTI Maarit Seeling KUVAT Roope Permanto

Anu Rantalainen, hallintosihteeri, kaupunginkanslia Toimin ensimmäisessä kesätyöpaikassani tallentajana. Elettiin 1980-lukua ja olin juuri päässyt peruskoulusta. Tietokoneala oli silloin vielä aika uutta.

Tehtävääni kuului henkilötietojen tallentaminen väestötietojärjestelmään.

Tuntui todella hienolta käydä töissä ja saada siitä vielä palkkaa. Työn löysin äidin avustuksella, ja pesti kesti muistaakseni kuukauden. Tienaamani rahat säästin samoin ensimmäistä, Ibizalle suuntautunutta etelänmatkaani varten.

Timo Auvinen, peruskoulunopettaja, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

– Usein meitä odottaa jo pieni jono. Ruuhkaisimpia päiviä ovat kuunvaihteet, kun erääntyvät laskut tai Kela-asiat pitää hoitaa määräpäivään mennessä. Tammikuu oli myös kiireinen. Monet asiakkaistamme olivat saaneet joululahjaksi tabletin tai kännykän, jonka käyttöönottoon tarvittiinkin opastusta, Timonen kuvailee.

Päivän päätteeksi digineuvojat palaavat Malmille kirjaamaan päivän kävijätiedot ja palvelukertomukset.

Iäkkäämmät oppivat siinä missä ­nuoremmatkin Timonen päätyi digineuvojaksi työvoimatoimiston kautta. Kotkalaissyntyinen nuorukainen suoritti peruskoulun jälkeen Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston kolmivuotisen tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon, mutta päätyi valmistuttuaan ensin postinjakelijaksi.

Kun työt Postissa päättyivät, hän otti yhteyttä TE-keskuksen uraohjaamoon. Sieltä vinkattiin vapaana olevasta digineuvojan paikasta. Timonen aloitti työt kaupungilla viime elokuussa.

– En pidä itseäni erityisenä diginörttinä. Peruskoulun jälkeen piti valita jotain, ja niinpä ­valitsin tietotekniikan. Tähän asti työni on kuitenkin tuntunut tosi kiinnostavalta. Minusta on mukavaa olla tekemisissä ihmisten kanssa. Aina ei voi tietenkään olla hyvä päivä, mutta se taas johtuu itsestä, Timonen pohtii.

Digipalvelusta saa pika-apua laitteiden käyttöön, mutta yhtä lailla neuvonnan tarkoituksena on rohkaista kokeilemaan omatoimisesti. Palvelut ovat luottamuksellisia, joten digineuvojat eivät syötä asiakkaan puolesta esimerkiksi salasanoja tai pankkitunnuksia.

Iäkkäämmät oppivat Timosen kokemuksen mukaan käyttämään uusia ohjelmia ja laitteita siinä missä nuoremmatkin.

– Ikää enemmän oppimiseen vaikuttaa motivaatio. Kaikki eivät edes halua opetella viimeisimpien ohjelmistojen käyttöä, vaan ainoastaan saada tietyt asiat tehtyä. Toiset taas ovat tosi ­innokkaita ottamaan kaikki asiat haltuunsa. ­Jälkimmäiset myös oppivat nopeasti.

Myönteistä ­palautetta tulee usein ja välittömästi. ­Silloin tuntuu, että on onnistunut työssään.

Digiapu jalkautuu ihmisten keskelle Kaupungin digineuvojan voi tavoittaa muun muassa asukastaloilta, lähikirjastosta, vanhusten palvelukeskuksista, nuorisotaloilta ja työväenopistoista. Toimipaikkoja voi etsiä myös kaupungin palvelukartalta tai soittamalla Helsinki-infoon. Digineuvontaa on tarjolla noin 150 eri toimipisteessä.

Timonen kertoo haluavansa opiskella vielä lisää. Suunnitelmat ovat kuitenkin mietintä­ vaiheessa. Juuri tällä hetkellä hän on tyytyväinen siihen, että on saanut mielekästä työtä ja että maksettavalla palkalla on mahdollista elää itsenäistä elämää. Sekään ei ole työelämässä aloittavalle nuorelle aina itsestään selvää.

– Meillä voi olla asiakkaiden kanssa yli 50 vuotta ikäeroa. Yhteinen kieli on silti löytynyt, ja olemme tulleet hyvin juttuun. Iäkkäämmät tykkäävät selvästi viettää aikaa meidän ”poikien” kanssa, kuten he meitä kutsuvat. Myönteistä palautetta tulee usein ja välittömästi. ­Silloin tuntuu, että on onnistunut työssään, ­Timonen summaa. HH Kaupungin palvelukartta: palvelukartta.hel.fi.

Helsinki-info palvelupiste Oodissa, palvelupuhelin 09 310 11 111. chatissa neuvonta.hel.fi.

Olin parina kesänä Olavinlinnassa kiinteistönhoitajana. Oli mahtavaa, kun työpaikkana oli keskiaikainen, hiukan kolho linna veden äärellä. Vastaavia paikkoja ei kuitenkaan ole kovin paljoa tarjolla.

Pääsin myös kurkkaamaan linnan osiin, joihin tavallisilla turisteilla ei ole pääsyä. Sekin oli bonusta. Kaiken lisäksi työstä sai rahaa; tosin ensimmäinen tilini taisi mennä aika pitkälti velkojen maksuun, kun reippaan nuoren miehen tavoin olin käyttänyt isohkon osan ansioistani ennakkoon.

Seija Stocklin, psykoterapeutti, sosiaali- ja terveystoimiala Taisin olla 16-vuotias, kun olin kesätöissä Kemiönsaaren kupeessa, Kokkilan lossirannan tuntumassa olevassa Osuuskaupassa. Pienessä kaupassa joutui tekemään kaikenlaista. Aluksi järjestelin tavaroita hyllyyn, mutta kokemuksen karttuessa pääsin kassalle. Kesän aikana olin myös palvelutiskillä myymässä lihaa ja siivuttamassa lauantaimakkaraa. Ensimmäinen kesätyöpaikka tulee edelleen mieleen, kun joskus käyn siellä päin veneilemässä. Rakennus on paikallaan, vaikkei siellä enää olekaan kauppaa.

Jukka Punamäki, erityissuunnittelija, kaupunginkanslia Vastaan työssäni matkailun kehittämisestä, ja parhaiten mieleeni jäänyt kesätyöpaikka sivusi nykyistä työtäni. Olin opiskeluaikoina useampana kesänä vetämässä turisteille pyöräilykierroksia Helsingin keskustassa. Pidin työstä, ja se oli vaihtelevaa. Samalla sai liikkua kesäisessä kaupungissa. Koulustani vinkattiin ja myös autettiin paikan ­hakemisessa. Palkka taisi mennä siinä vaiheessa ihan vain elämiseen. En ainakaan muista tehneeni mitään erityisiä hankintoja.

!

Kaupunki palkkaa kesäksi noin 4 000 kesätyöntekijää ja -sijaista. Uusia paikkoja julkaistaan pitkin kevättä.

Kesätöitä haetaan osoitteessa Helsinkirekry.fi > Avoimet työpaikat > Kesätyöt ja kesäsijaisuudet.

Helsingin henki / maaliskuu 2019

23

Kaffella

Kaupunkilaiset jättivät Omastadiin yli 1 200 ideaa

– OmaStadi on yksi tapa toteut­t aa­ keskustelevaa demokratiaa ja kehittää kaupunkia yhdessä kaupunkilaisten kanssa, sanovat Elina Nummi, Kirsi Verk­ka ja Anna Lenkewitz.

Kaupunkilaiset antoivat OmaStadi-palvelun kautta runsaasti ehdotuksia siitä, miten he toivoisivat omaa asuinaluettaan ja Helsinkiä kehitettävän. Osallistuvan budjetoinnin ideoiden keräämisen ensimmäinen kierros oli suksee, mutta työläs.

TEKSTI Pirkko Tuominen KUVAT Sami Heiskanen

L Keskustelemassa: kehittämispäällikkö Kirsi Verkka, kaupunginkanslia projektisuunnittelija Elina Nummi, kaupunkiympäristön toimiala projektityöntekijä Anna Lenkewitz, Niceheartsin Naapuriäiti-hanke

Paikka: Fazer Café 8th Floor, Stockmann

Aihe: Mitä kuuluu osallistuvalle budjetoinnille?

24

Helsingin henki / maaliskuu 2019

ähiliikuntaa, puistonpenkkejä, kukkia, vessoja, koirapuistoja, kohtaamispaikkoja. Ehdotuksia asuinympäristön kehittämiseksi sateli, kun kaupunki avasi budjetistaan reilut neljä miljoonaa asukkaiden ideoiden toteuttamiseen.

Kaupunkilaiset jättivät ideointivaiheen aikana OmaStadi-­palveluun yhteensä 1 260 ehdotusta.

Suosittuja teemoja olivat liikuntapaikat, kulttuuriprojektit, ympäristöasiat ja asukastilat.

– Osa ehdotuksista tuli kaupunginosayhdistyksiltä, osa oli lähetetty yksityisten ihmisten kotisohvilta. On hienoa, että kaupunkilaiset haluavat olla mukana kehittämässä toimivaa ja viihtyisää kaupunkia ja tuoda kehittämiseen omaa osaamistaan ja ideoitaan, Kirsi Verkka sanoo.

Kaupunki tarvitsee asukkaiden näkemystä ja kokemusta. Eniten parannusehdotuksia, lähes 700, lähetettiin kaupunkiympäristön toimialalle.

– Se oli odotettavissa. Julkinen ulkotila kiinnostaa ja koskettaa kaikkia, ja siitä tulee meille muutenkin paljon palautetta, sanoo Elina Nummi.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala sai nelisen­ sataa ehdotusta. Loput ehdotukset jakaantuivat melko tasan eri toimialoille.

Hiljaistenkin ääni kuuluviin Osallistuva budjetointi, virkamiesten kielellä Osbu, on yksi tapa toteuttaa suoraa, keskustelevaa demokratiaa ja kehittää kaupunkia yhdessä kaupunkilaisten kanssa.

– Osallisuus lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta: tämä on meidän kaupunkimme, johon myös minä voin vaikuttaa, Verkka sanoo.

OmaStadissa kaupunkilaisten ääni kuuluu.

Siellä näkyy, mitkä asiat kaupunkilaisia kiinnostavat ja mitkä he kokevat tärkeiksi.

– Yksi osallisuuden periaatteista on yhdenvertaisuus. On tärkeää, että mukaan saadaan myös hiljaisempienkin näkemyksiä, Verkka toteaa.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toimiva Niceheartsin Naapuriäiti-hanke tavoittaa juuri

Kirsi Verkka sanoo, että tärkeää on saada mukaan myös hiljaisempien näke­myksiä.

Kaikki voivat osallistua kaupungin kehittämiseen •

•

• •

•

•

•

Asukkaat pääsevät vuosittain päättämään, mihin 4,4 miljoonaa euroa käytetään.

Rahasumma jakautuu suurpiireittäin asukasmäärän mukaan. Viidesosa varataan koko kaupunkia koskevien ideoiden toteuttamiseen.

Ideoita voivat antaa kaikki ikään katsomatta.

Ensimmäisten ehdotusten jättövaihe oli marraskuussa.

Kaupungin toimialat käyvät ideat läpi ja tekevät niistä suunnitelmat kaupunkilaisten kanssa.

Suunnitelmien teko alkoi helmikuussa.

Toimialat laskevat suunnitelmille kustannusarviot.

Toteuttamiskelpoiset ideat pääsevät äänestykseen syksyllä. Äänestysvuonna vähintään 12 vuotta täyttävät helsinkiläiset voivat äänestää oman asuinalueensa ja koko kaupungin ehdotuksia.

Eniten ääniä saaneet ideat toteutetaan.

Valittujen ehdotusten toteutuksesta vastaa kaupunki.

Ehdotusten jättäminen, suunnitelmien tekeminen ja äänestäminen tapahtuvat OmaStadi.hel.fi-palvelussa.

Lue, tutustu ja katso lisää: omastadi.hel.fi.

mittaan yhdessä kaupunkilaisten ja kaupungin työntekijöiden kanssa.

– Kun olin työmatkalla Islannissa, vastaavan hankkeen vetäjät kertoivat, että valmista ei tule koskaan. Kehitettävää on aina, Nummi sanoo.

tällaisia ihmisiä, joiden ääni jää helposti kuulu­ matta. Hanke edistää maahanmuuttajataustais­ ten naisten osallisuutta yhteiskunnassa ja aktivoi eri taustoista tulevia naisia kehittämään yhteisöl­ leen sopivaa toimintaa.

– Järjestimme parikymmentä työpajaa, joissa naiset tekivät kymmeniä ehdotuksia Oma­ Stadiin. Heidän tärkein toiveensa on saada kau­ punkiin kohtaamiskahvila, johon voi ottaa lapset mukaan, kertoo Saksasta kotoisin oleva Anna Lenkewitz.

– Demokratia on osalle naisista vierasta. Heille ja meille kaikille on ollut hieno kokemus saada osallistua, vaikuttaa ja huomata, että ideoitamme kuullaan ja niitä arvostetaan, Lenkewitz toteaa.

Ensimmäisestä kierroksesta otetaan opiksi Suurin osa OmaStadiin tulleista ehdotuksista täytti Osbun reunaehdot: ne kuuluvat kaupun­ gin toimivaltaan, ovat lain, säädösten ja kaupun­

gin arvojen mukaisia ja ovat toteutettavissa määrärahan puitteissa. Joukossa oli kuitenkin myös paljon ehdotuksia, joissa reunaehdot eivät täyttyneet. Ne saattoivat olla liian suuria käytet­ tävissä olevaan rahamäärään nähden tai eivät ol­ leet kaupungin toimivallassa. Silti kaikki ehdo­ tukset käytiin läpi.

– Työtä on ollut paljon, Nummi sanoo. Hän toivoo, että seuraavalla kierroksella Osbuun osa­ taan varautua paremmin.

– Meille tuli positiivisena yllätyksenä, että ih­ miset innostuivat tekemään heti ensimmäisellä kierroksella niin paljon ehdotuksia, Verkka sa­ noo.

– Tämä on ollut opettelua ja yhteisen kielen hakemista. Osallistuva budjetointi on uusi ja koko kaupunkia koskeva vuorovaikuttamisen ja osallisuuden tapa.

Osallistuva budjetointi on kuitenkin tullut jäädäkseen ja sopivat toimintatavat löytyvät ajan

Mitä itse voin tehdä kaupungin puolesta Kun toimialat ovat käyneet annetut ehdotukset läpi, kaupunkilaiset pääsevät jatkokehittämään ehdotuksia OmaStadi-raksoilla yhdessä kaupun­ gin asiantuntijoiden kanssa. Raksat käynnistyi­ vät helmikuussa seitsemällä alueella.

– Ehdotusten tekeminen on kaupunkilaisille nyt tutumpaa, mutta suunnitelmien tekeminen kaupungin asiantuntijoiden kanssa on heille uut­ ta. Sitä ei ole tehty aiemmin näin laajassa mitta­ kaavassa, Verkka sanoo.

Suunnitelmille lasketaan kustannusarviot ­ennen kuin ne ovat valmiita syksyllä järjestettä­ vään äänestykseen.

– Toivottavasti välittäminen lisääntyy ja ilki­ valta vähenee, kun ihmiset esimerkiksi näkevät, kuinka paljon puistonpenkki maksaa, Nummi ­sanoo.

Lenkewitz toivoo ja uskoo, että Naapuriäitien idea kohtaamiskahvilasta nytkähtää eteenpäin ja toteutuu. Nummi puolestaan toivoo, että Oma­ Stadi lisäisi kustannustietoisuuden lisäksi myös kotiseuturakkautta ja myönteistä asennetta esi­ merkiksi vapaaehtoistoimintaa kohtaan.

– Ei ajateltaisi vain, mitä kaupunki voi tehdä minulle, vaan mitä minä voin tehdä kaupungille, hän sanoo. HH Helsingin henki / maaliskuu 2019

25

Asukkaat

Nuorisoneuvoston avauskokouksessa käytiin läpi muun muassa vuoden 2018 toimintakertomus ja tutustuttiin uuteen puheenjohtajamalliin.

Nuoret ottavat vastuuta ja vaikuttavat Nuoriso-ohjaajat Krista Huovinen ja Harri Liikala luotsaavat nuorisoneuvoston nuoria ja auttavat heitä vaikuttamaan kaupungin asioihin. Tänä vuonna nuorisoneuvoston nuoret ovat uuden edessä, kun he pääsevät kaupungin toimialalautakuntien kokouksiin.

TEKSTI Kati Jalagin KUVAT Sami Heiskanen

26

Helsingin henki / maaliskuu 2019

N

uorisoneuvoston ensimmäinen yleiskokous käynnistyy Nuorten toimintakeskus Hapen tiloissa talvisena­iltana. Nuoriso-ohjaaja Krista Huovinen ilmoittaa kokouksen alkaneeksi ja pamauttaa nuijalla pöytään. Pöydän ympärillä istuu 26 helsinkiläistä nuorta. Huovinen luotsaa yhdessä Harri Liikalan kanssa nuoriso­­neuvoston toimintaa.

Nuorisoneuvostoon kuuluu tänä vuonna 30 jäsentä, jotka valittiin vaaleilla viime syksynä. He kokoontuvat vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Aktiivisimmilla jäsenillä saattaa olla edustustoimintaan liittyviä tapaamisia, työryhmiä tai muuta työskentelyä jopa neljänä päivänä viikossa.

Mukaan lautakuntiin Nuorisoneuvoston toiminnan tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluviin kaupungin päätöksenteossa, olla mukana nuoria koskevissa asioissa ja saada niissä aikaan parannuksia sekä olla mukana poliittisessa vaikuttamisessa esimerkiksi tehden aloitteita ja antaen lausuntoja. Neuvosto tekee itse oman toimintasuunnitelmansa ja asettaa tavoitteensa toimintakaudelleen.

Nuorisoneuvostolla on tänä vuonna edessään uudenlainen näytön paikka, sillä se on mukana lautakuntakokeilussa, joka mahdollistaa nuorille läsnäolo- ja puheoikeuden kaikissa kaupungin neljässä toimialalautakunnassa. Lautakuntatyöskentelyyn nuoria perehdyttävät lautakuntien jäsenistä valitut kummit, joita on lautakunnasta riippuen 2−3. − Lautakuntakokeilu on nuorista lähtenyt projekti, joka on mielestäni hieno osoitus heidän itseohjautumisestaan. Viidestä nuoresta koostuva tehotiimi kehitti viime vuonna toimintasuunnitelman lautakuntien kokouksiin mukaan pääsemiseksi ja järjesti 30−40 tapaamista eri kaupunginvaltuutettujen kanssa, Huovinen kertoo.

15-vuotias Alma Rantalaiho (vas.) ja 14-vuotias Virva Paloviita (oik.) valittiin ensimmäistä kertaa nuorisoneuvostoon. Nykyinen kausi on 17-vuotiaalle Jim Koskiselle (kesk.) neljäs. Kolmikko haluaa päästä kauden aikana puhumaan seksuaalivähemmistöjen puolesta ja ilmastonmuutosta vastaan.

Nuorisoneuvosto edustaa koko Helsingin nuoria. Toiminnassa on mukana eri sosioekonomisista taustoista tulleita. Kuvassa nuorisoneuvostolaiset Jamaal Farrah, Khalid Omar ja Lauri Pyykkö.

Nuorisoneuvoston jäsenet osallistuvat ensimmäistä kertaa toimialalautakuntien kokouksiin helmi−maaliskuussa.

Vaikutusmahdollisuudet esiin ja käyttöön Nuorisoneuvosto tarjoaa mahdollisuuden tutustua erilaisiin vaikuttamismahdollisuuksiin ja osallistumistapoihin sekä antaa eväitä verkostoitumiseen. Nuoret opettelevat esimerkiksi kokouskäytäntöjä ja tapaavat päättäjiä sekä monia muita avainhenkilöitä. Edustuksellisten toimien lisäksi nuoret ovat kehittäneet omia kampanjoita, joista yhtenä esimerkkinä on suunnitteilla oleva Parempaa kouluruokaa -kampanja. He ovat myös tehneet työtä nuorten seksuaaliterveyden puolesta edistäen muun muassa maksutonta ehkäisyä, joka onkin nykyään tarjolla kaikille kaupungin alle 18-vuotiaille nuorille. − Kaupunki tekee loistavaa työtä siinä, että se on ulottanut nuorten osallisuusajattelun laajalle ja miettinyt erilaisia tapoja, joilla nuoret voivat vaikuttaa. Nuorisoneuvoston rinnalla toimii esimerkiksi Nuorten ääni -toimitus, joka antaa valmiuksia vaikuttaa median kautta. Nuoret voivat myös hakea kaupungin projektirahastosta rahaa kehittämiensä ideoiden toteuttamiselle, Huovinen kertoo. − Heillä on lisäksi käytössään aloitekanava, jossa nuori tai ryhmä nuoria voivat tehdä itseään koskevia aloitteita. Aloite voi olla esimerkiksi jalkapallokentän rakentaminen. Kanavalla on useita aloitteita, joista jokainen käsitellään ja joihin annetaan vastaus apulaispormestarien toimesta, Liikala sanoo.

Ovien avaamista ja tien tasoittamista Huovisen ja Liikalan tehtävänä on toimia tukena ja turvana nuorten vaikuttamistyössä. − Työhön kuuluu se, että avaamme ovia nuorille ja annamme heille demokratiakasvatusta ja mahdollisuuden oppia erilaisia tapoja ja väyliä vaikuttaa. Toimenkuvaan kuuluu lisäksi kokousten ja vaalien valmisteluja sekä monia käytännön asioita, kuten esityslistojen laadintaa ja apulaispormestarien tapaamisten valmistelua, jotta nuoret pääsevät tekemään vaikuttamistyötään, Liikala kertoo. − Minun tehtävänäni on varmistaa, että nuoret ovat informoituja vaikuttamiseen liittyvistä tapaamisista sekä huolehtia siitä, että he hoitavat vastuunsa. Autan ja ohjaan nuoria tilanteissa, joissa he kokevat ottaneensa itselleen liikaa vastuuta, Huovinen sanoo.

Liikalan mielestä nuorisoneuvoston ohjaajan työssä parasta on sen monipuolisuus. − Tässä saa olla moniosaaja, kun toimii poliittisen koneiston ja kanavien asiantuntijana sekä saa mentorina ohjata ja toimia nuorten kanssa.

Työssä on paljon liikkuvia osia ja jokainen päivä on erilainen, Liikala toteaa.

Huovinen mainitsee työnsä huippuhetkiksi tilanteet, joissa nuori oivaltaa itse asioita. − On myös hienoa nähdä, kun nuoret otetaan vastaan yhdenvertaisina kaupunkilaisina ja kuinka heidän taidot kehittyvät. On upeaa seurata, kun nuori rohkaistuu ja uskaltaa esittää ja argumentoida näkemyksiään kaupungin päättäjille, Huovinen iloitsee. HH

Harri Liikala ja Krista Huovinen toimivat nuorisoneuvoston mentoreina auttaen nuoria eteenpäin vaikuttamistyössä. Molemmilla on vahva amma­tillinen tietotaito: Liikalalla on tausta järjestö- ja vaikuttamis­ toiminnasta ja Huovinen on toiminut muun muassa Tubeconin toimitusjohtajana.

Kaupunki tekee loistavaa työtä siinä, että se on ulottanut nuorten osallisuusajattelun laajalle ja miettinyt erilaisia tapoja, joilla nuoret voivat vaikuttaa.

Mikä nuorisoneuvosto?

• •

• • • •

Nuorisoneuvosto on osa Ruuti-vaikuttamisjärjestelmää ja kaupungin virallinen toimielin.

Sen tehtävänä on edistää ja tukea nuorten äänen kuulumista, nuorten osallisuutta ja nuorten toiminnan vaikuttavuutta kaupungissa ja kaupungin eri toimialojen toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja seurannassa.

30 jäsentä valitaan vaaleilla, ja ehdokkaiksi voivat asettua ja äänestää 13–17-vuotiaat helsinkiläiset nuoret.

Ryhmän työskentelyä tukee kaksi nuoriso-ohjaajaa.

Toimintakausi kestää vuoden, vuodesta 2020 lähtien kaksi vuotta.

Nuorisoneuvosto tunnettiin aiemmin nimellä Ruudin ydinryhmä. Nimi muuttui nuorten aloitteesta ja kaupunginhallituksen päätöksellä vuoden alusta.

Tutustu, lue lisää: ruuti.munstadi.fi/nuorisoneuvosto ja hel.fi/nuoret.

Helsingin henki / maaliskuu 2019

27

Työhyvinvointi

Tuloksista konkreettisiin toimiin TEKSTI Kati Särkelä KUVAT Taru Saxelin

Viimeisimmät Kunta10-tulokset ovat kaikkialla käytössä, ja parhaillaan työyhteisöissä sovitaan ja päätetään, kuinka kehittämistä vaativia asioita lähdetään ratkaisemaan ja kuinka vahvuudet saadaan säilymään.

Sosiaali- ja terveystoimessa tulosten käsittelyssä ja muutosten suunnittelussa apuna on Kunta10-vuosikello.

K

unta10-tutkimus on kunta-alan keskeinen työhyvinvoinnin mittari, joka toteutetaan joka toinen vuosi ja johon osallistuu Helsingin lisäksi kymmenen muuta kaupunkia. Viimeisimmän tutkimuksen vastausprosentti oli Helsingissä jälleen korkea, 73.

– Meillä Sotessakin vastausprosentti oli suorastaan loistava.

Juuri siksi on hyvin tärkeää, että saatu tieto otetaan systemaattisesti käyttöön: tulokset käsitellään ja jatkotoimen­piteet suunnitellaan huolella. Keskeistä on myös, että tavoitteiden mukaisten muutosten etenemistä todella seurataan, työhyvinvointiasiantuntija Anne Heikkilä Sotesta ­painottaa.

Järjestelmällisyyttä tarvitaan, jotta asioita saadaan muutettua.

Soten Kunta10-tulosten tehokkaan käsittelyn systematiikka perustuu vuosikelloon, jossa eri vaiheille on selkeä aikataulutus ja määräajat.

– Kunta10-tulokset käsitellään meillä alhaalta ylöspäin, eli ­ensin työyhteisökohtaisesti ja siitä aina eteenpäin isompiin yksiköihin, Heikkilä kertoo.

– Työyhteisöt aloittivat tulosten käsittelyn heti niiden tultua. Helmikuussa työyhteisöt kirjasivat omien tulostensa perusteella vähintään yhden vahvuuden ja yhden kehittämiskohteen Kehto-portaaliin, maaliskuussa palvelukokonaisuudet kirjaavat osaltaan vastaavat tiedot. Koko toimialaa koskevat yksi vahvuus ja kaksi kehittämiskohdetta päätetään maaliskuun loppupuolella.

Vuosikello on Heikkilän käsialaa. Hän on myös Soten Kunta10-yhteys­henkilö ja vastaa tulosten käsittelyn käytännön prosessista. Hän kouluttaa, tiedottaa, neuvoo ja ohjaa työyhteisöjen jäseniä.

3,73 3,69

3,63

3,08

2014 28

Helsingin henki / maaliskuu 2019

Työnantajan suositteleminen KUNTA10 Kunta10-tutkimus toteutetaan joka toinen vuosi. Syksyllä 2018 se järjestettiin kolmatta kertaa. Tutkimus on Työterveyslaitoksen järjestämä, ja sitä päivitetään uudistuvan työelämän mukana. Esimerkiksi viime tutkimukseen lisättiin uusia kysymyksiä, jotka liittyivät muun muassa työnimun ja eettisen kuormituksen kokemiseen.

Lisätiedot, tulokset, tukea ja oppaat: Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Kunta10.

Työnantajan suositteleminen on vähentynyt.

79,1 %

81,1 %

73,3 %

2014

2016

2018

Sosiaalinen pääoma

3,75

Mitä suurempi (1–5) arvo sitä enemmän työyhteisössä on sosiaalista pääomaa

3,64

Työn hallinta

3,63

Mitä suurempi arvo (1–5) sitä enemmän työn hallinnan kokemus on hieman laskenut

3,15 3,14

2016

Päätöksenteon oikeudenmukaisuus Mitä suurempi arvo (1–5) sitä enemmän päätöksenteko koetaan oikeudenmukaisemmaksi kuin aikaisemmin

2018 Helsingin henki / maaliskuu 2019

29

Sosiaalinen pääoma korkealla tasolla Sote sai tuoreessa tutkimuksessa hyvät tulokset erityisesti sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluissa. Miten siellä on parannettu toimintaa?

– Uusi johtamisen malli on saatu meillä hyvin toimimaan. Työkykyjohtaminen on suunniteltua, ja sekä henkilöstöä että esimiehiä on koulutettu. Esimiehet ovat aktiivisia, ja esimerkiksi varhainen tuki on otettu hyvin käyttöön.

Työhyvinvointi on paljolti perusasioiden kuntoon laittamista, Heikkilä kertoo.

Toki kehittämisenkin tarvetta löytyy.

– Työnkuormitus on edelleen korkea, ja asiakasväkivaltaa on valitettavan paljon. Työyhteisöissä koetaan kuitenkin hyvää työnimua, ja yhteisön sosiaalinen pääoma on korkealla tasolla.

Kaikille työyhteisöille, joilla kokonaissijoitus Kunta10:ssä oli 25 tai alle, tehdään erityissuunnitelma, jotta käänne parempaan saadaan aikaan. Näitä sijoituksia oli Sotessa 29 työyhteisöllä 700:sta. Henkilöstön osallistaminen muutokseen on avainroolissa varsinkin silloin, kun tulokset ovat huonot.

– Tulokset puretaan työyhteisöissä ja käydään läpi yhdessä. Toimenpidesuunnitelman olisi hyvä olla mahdollisimman konkreettinen, ja sille pitää laatia aikataulu, jossa myös pysytään, Heikkilä neuvoo.

Työyhteisössä tulisi pohtia, miten tilanne voitaisiin kääntää, millä menetelmillä ja keinoilla juuri meillä muutos onnistuisi? Henkilöstön tulee sitoutua tekemään asiat toisella tavalla kuin ennen, jotta muutos olisi mahdollinen.

– Työn kuormittavuus ei tällä alalla ole katoamassa mihinkään, siksi on etsittävä muut keinot työhyvinvoinnin parantamiseen. Työnimu ja työnilo suojelevat työntekijöitä uupumiselta – mutta miten niitä voisi vahvistaa? Tarvittaessa työyhteisöillä on mahdollisuus myös ulkopuoliseen tukeen, kuten työsuojelun tai Työterveys Helsingin ammattilaisapuun, Heikkilä kertoo.

Valittujen toimenpiteiden tehokkuuden arviointi on Kunta10:n haasteellinen puoli.

44 %

vastaajista kokee, ettei heillä ole vaikutus­ mahdollisuuksia muutoksiin töissä.

– Tärkeää on, että toimenpiteille on nimetty vastuuhenkilöt. Konkreettisiin muutostavoitteisiin pitää palata säännöllisesti ja seurata asioiden kehittymistä.

Asiakasväkivalta lisääntynyt – johtaminen aiempaa oikeudenmukaisempaa Yleisesti kaupungin tuloksissa näkyy pientä laskua, kun niitä verrataan aiempiin tuloksiin. Helmi–maaliskuussa työyhteisöissä analysoidaan tuloksia yhdessä ja pohditaan, mitä tulokset kertovat ja mistä muutokset johtuvat.

– Kaupungin organisaatiossa toteutettu iso muutos selittänee laskua. Kaikilla toimialoilla ei

ole vielä löytynyt parhaita toimintamalleja, ja monet asiat ovat jäsentymättä. Eri yksiköiden väleillä on kuitenkin suuria eroja, va. henkilöstöjohtaja Asta Enroos kaupunginkansliasta sanoo.

Tulokset kertovat viime vuosien tapaan väkivallan uhasta, ja erityisesti asiakasväkivaltaa kokeneiden osuus on kasvanut. Kiusaamisesta ja syrjinnästä raportoi noin 11 prosenttia vastaajista. Seksuaalista häirintää on myös kokenut osa vastaajista, pääosin asiakkaiden taholta.

– Asiakasväkivallan, ja varsinkin henkisen väkivallan, suuri määrä tuli esille jo edellisessä tutkimuksessa 2016. Tuoreista tuloksista näkee,

49,1 % 11,3 % 13 % joutuu usein pohtimaan eettisesti kuormittavia tilanteita.

30

Helsingin henki / maaliskuu 2019

joutuu usein toimimaan sääntöjen ja normien vastaisesti.

on kokenut väkivalta- tai uhkatilanteita asiakkaan taholta vähintään viikoittain.

Kyllä, %

34,7 %

6,4 % • • • • •

heistä on ilmoittanut häirinnästä työnantajalle.

Mitattiin ensimmäisen kerran vuonna 2018.

6,4 % vastaajista on kokenut (Kunta10 6,1 %).

Työkavereiden tai esimiehen taholta: 0,8 %.

Asiakkaan taholta: 5,8 %.

0,2 % vastaajista kokenut molempien taholta.

Nuoret: työmäärä on lisääntynyt yli sietokyvyn Kyllä %, ikäryhmä alle 30 v

40,2 %

32,9 % 2014

2016

että tämä on levinnyt laajalle eri toimialoille ja ammatteihin. Se on todella huolestuttavaa, ­Kunta10-tutkimuksen tutkimuksen johtaja Tuula Oksanen Työterveyslaitokselta sanoo.

– Vaikeisiin tilanteisiin olisi tärkeää reagoida työyhteisön yhteisillä keinoilla ja löytää toimivat yhtenevät käytännöt tilanteiden ehkäisemiseksi.

Tähän liittyen kaupungilla on juuri uudistettu Sopuisasti stadissa -opas. Oppaaseen on koottu työkaluja työyhteisöille ja esimiehille, Asta ­Enroos sanoo.

Negatiivisista ilmiöistä huolimatta Kunta10-­ tulokset kertovat, että työyhteisöissä on paljon sosiaalista pääomaa. Myös lähiesimiehiltä saatu tuki on lisääntynyt, ja johtaminen koetaan aiempaa oikeudenmukaisemmaksi. Työntekijöillä on myös kokemus, että he voivat itse vaikuttaa omaan työhönsä.

Tukea työuran alussa oleville nuorille Alle 30-vuotiaat kuntatyöntekijät ovat Tuula Oksasen mukaan erityistä huomiota tarvitseva ryhmä. Hän on huolissaan, miten nuoret työntekijät saadaan pysymään työssä. Monet työelämän kuormitustekijät kasautuvat tähän ikä­

48,2 %

2018

ryhmään ja tiettyihin ammatteihin, kuten hoitajiin ja lähihoitajiin. Liki puolet nuorista kertoo, että työmäärät ovat lisääntyneet yli sietokyvyn, ja yli 60 prosenttia nuorista kertoo kokeneensa uhka- ja väkivaltatilanteita.

– Nuorille suunnataan erityistä tukea työ­ uran alussa ja työnhallinnassa. Tätä vahvistetaan nyt entisestään, Asta Enroos sanoo.

– Nuorten ohella erityistä huomiota kiinnitetään kaupungilla niihin yksiköihin, joiden kokonaissijoitus oli 25 tai alle. Heidän kanssaan tehdään tehostettua selvitystyötä heikkojen tulosten syistä. Etsimme ratkaisuja esimerkiksi työyhteisön toimintatapoihin ja liian suuriin työkuormiin.

Helsinki on suuri asuinkeskus ja kaupungin asiakkaita on valtavasti.

– Väestö on meillä muuta maata monimuotoisempaa, ja asiakastyö on entistä haasteellisempaa. Työmäärät ovat lisääntyneet, kuten koko kunta-alalla. Moni joutuu nykyisin kokemaan työssään myös eettisesti kuormittavia ­tilanteita. Näitä haasteita ratkomme nyt työ­ paikoilla henkilöstön kanssa, Enroos sanoo. HH

Muisti pätkii – pitääkö olla ­huo­lissaan?

Tavarat hukassa, tapaaminen unohtuu, salasanasta ei hajuakaan – kuulostaako tutulta?

Työterveyspsykologi

Olen kokenut seksuaalista häirintää

Syyt työikäisen muistin pätkimiseen löytyvät useimmiten työmuistin ylikuormitustilasta, joka voi liittyä esimerkiksi jatkuviin keskeytyksiin, tietotulvaan tai riittämättömään uneen ja palautumiseen. Tällöin kyse ei ole muistin toiminnan ongelmasta, vaan keskittymisen tai tarkkaavaisuuden häiriöistä, jotka vaikeuttavat muistamista. Myös erilaiset kielteiset tunteet voivat viedä energiaamme ja ruuhkauttaa aivojen tiedonkäsittelyä. Työssä tällaisia tunteita voivat luoda keskenään ristiriitaiset tai kilpailevat tavoitteet sekä asiakastyöhön tai organisaatiomuutoksiin liittyvät reaktiot.

Tyypilliset unohdukset liittyvät automatisoituneisiin rutiineihin, joihin emme kiinnitä erityistä huomiota (tavaroiden hukkaaminen) tai keskenään kilpailevien huomion kohteiden välillä (esimerkiksi sovitun tapaamisen unohtaminen työhön uppoutuessa). Myös ikääntyminen vaikuttaa työmuistimme toimintaan siten, että muisti tulee häiriöalttiimmaksi emmekä kykene pitämään rinnakkain mielessämme samaa määrää asioita. Toisaalta iän myötä kykenemme yhä paremmin hallitsemaan isoja kokonaisuuksia ja löytämään asioiden välillä yhteyksiä, joten kaikki ikääntymiseen liittyvät muutokset eivät suinkaan ole negatiivisia.

Aivoperäistä muistisairautta on syytä epäillä silloin, kun unohdetun, merkityksellisen asian mieleen palauttaminen ei onnistu erilaisten vihjeiden avulla, uuden oppimisessa esiintyy selvästi aiemmasta poikkeavaa vaikeutta tai muistiongelmainen ei tiedosta oireiluaan. Jos vihjeet auttavat muistamaan, kyse on todennäköisesti hyvälaatuisesta, aivojen tiedonkäsittelyn tilapäisestä ongelmasta. Tällöinkin on hyvä pysähtyä miettimään, mistä muistiongelma kertoo ja mitä sille voisi tehdä. Nukunko tarpeeksi?

Onko minulla riittävästi joutilaisuutta, vapaata olemisen ja elämisen aikaa? Teenkö työtä järkevällä, suunnitelmallisella tavalla muistin apuvälineitä hyödyntäen? Sitooko ja häiritseekö jokin huoli, pelko tai ahdistus ajatteluani?

Jos muistiasiat huolettavat, voit aina olla yhteydessä työterveyshuoltoon, jossa kartoitetaan tilannetta, tunnistetaan ylikuormitusta mahdollisesti aiheuttavat tekijät ja käynnistetään tarvittaessa lisätutkimukset. Muistiongelmaan kannattaa suhtautua viestinä omista rajoista ja mahdollisesti elämänmuutoksen tarpeesta jo tänään.

Työterveyspsykologi Katriina Pulli Työterveys Helsingistä kehottaa huoltamaan muistia pitämällä kiinni riittävästä levosta ja järkevästä työnteon tavasta.

Helsingin henki / maaliskuu 2019

31

Kuva: Risto Hietanoro

Liikkeellä

Iso Iiluoto kutsuu sinua Kaupunki tarjoaa henkilöstölleen kesäisen virkistyspaikan, Iso Iiluodon. Saari sijaitsee Vuosaaren edustalla, Kallahdenselällä.

Tule käväisemään hyväntuuliselle kesäsaarelle. Testaa ja ihastu!

32

Helsingin henki / helmikuu 2019

Kuva: Risto Hietanoro

L

ähde kokemaan saariston tunnelmaa Iso Iiluotoon. Saareen voit tulla reitti­ veneellä tai omalla veneellä. Mukaan voit ottaa perheesi, ystäväsi tai työ­ porukkasi.

Saaressa voi grillailla, saunoa, uida tai käydä soutelemassa ja narraamassa kalaa savustus­ pönttöön. Halutessasi voit kiinnittyä yöksi tai pariksi venelaituriin tai poijupaikalle. Laiturin paikat täytetään tulojärjestyksessä, ja henkilös­ tökorttisi toimii passina saarelle pääsyyn.

Iiluodossa on puuhaa jokaiselle. Saaressa on kolme grillauspaikkaa, savustuspönttö rannalla, lapsille keinut ja hiekkalaatikko leluineen, majak­ ka sekä pieni uimaranta. Rantasauna lämpiää vuoroperiaatteella miehille, naisille ja perheille.

Saaresta löytyy runsaasti roskapisteitä ja vessoja, aurinkopaneelisähköä ja aitoa luonnonläheistä luototunnelmaa.

Isännältä voit tiedustella soutuveneitä, kajak­ keja, inkkarikanootteja ja erikokoisia pelastus­ liivejä. Kysy myös onkia ja matoja, jos omat kala­ vehkeet unohtuivat kotiin.

Vietä tyhy- tai virkistyspäivää työporukan kanssa Iiluotoon voi tulla kesäkaudella viettämään myös työyhteisön virkistyspäivää. Isäntä toivottaa kaikki tervetulleeksi ja auttaa tarvittaessa.

Ryhmän tulosta tulee ilmoittaa etukäteen isännälle numeroon 09 310 70237. Lisäksi kan­ nattaa huomioida, että majoituskauden aikana saarella kävijät käyttävät kaikkia tiloja, joten sisä­tiloissa ei ole yksityistä rauhaa kokoustami­ selle. Jos tarvitset yksityisempää kokoustamista ennen majoituskautta tai sen jälkeen, tiedustele kokous­käytön varaamista isännältä 23.4. alkaen.

Pidä kokous saaressa Voit myös kokoustaa saaressa 1.–11.5. ja 10.–21.9.

Yksityinen kokoustila ja sauna sovitaan isännän kanssa. Varaukset ja peruutukset 23.4. alkaen isännältä, puh. 09 310 70237. Saaren isäntä ei ota vastaan majoitusvarauksia.

Kokouskäyttövarausta varten tarvittavat tiedot:

• • •

PL-numero (Huom! työpaikan käyntiosoite ei käy) henkilönumero (viisinumeroinen luku palkkatodistuksesta) sähköpostiosoite, toimiala/liikelaitos sekä toimipiste/osasto ja puhelin­numero.

Useita majoitusvaihtoehtoja Iiluodossa on useita majoitusvaihtoehtoja. ­Punaisessa talossa on erikokoisia huoneita, ­merellinen ruokailu-oleskelutila sekä yhteiskeittiö, jossa on liesi ja jääkaappi. Neljän huoneen Pala­ talot ovat rivitaloja omine kuisteineen. Niihin mahtuu neljä henkilöä huoneeseen.

Päätalossa sijaitsee lisäksi kolme makuu­soppea, joissa on kerrossängyt. Yhteen soppeen mahtuu kaksi henkilöä. Siellä on liesi uunineen, jääkaappe­ ja, takka sekä pöytäryhmiä. Päätalossa sijaitsee isännän toimisto, saaren info­taulu sekä pelastuslii­ vejä. Telttailu ei ole sallittua saaressa.

Reittiveneellä saareen Saaressa on liikennelaituri reitti- ja kauppa­veneille.

Lomakaudella Iso Iiluotoon pääsee vesibussilla.

Liikennöitsijänä toimii Suomen Saaristokuljetus Oy. Vesibussilla on monta lähtöpaikkaa, joten tu­ tustu suomensaaristokuljetus.fi-nettisivujen kaut­ ta niihin, ­aikatauluihin sekä reittihintoihin. HH

Näin varaat majoituksen Etukäteisvarauksen voi tehdä yhdeksi jaksoksi kesässä. Saarella on ehdoton kotieläinkielto, mutta opas- ja palvelukoirat ovat tervetulleita.

Majoitustilat ovat käytössä 13.5.–8.9. Ne varataan arkijaksoksi: - su klo 18 – pe klo 10, jolloin avain luovutetaan - pe klo 11 – su 17, jolloin avain luovutetaan - Majoittuminen on ilmaista

Soittoajat Varaa majoitus numerosta 09 310 87807 ­ (ei sunnuntai/arkipyhät): • la 27.4. klo 9–12 ja 13–15 • ma–pe 29.4.–17.5. klo 9–11 • to–pe 23.5.–6.9. klo 9–11.

Keväällä puhelinlinja saattaa olla ruuhkainen. Sähköpostiin jätettyjä viestejä ei huomioida. ­Varauksia voi tehdä ainoastaan yllä mainittuina aikoina ja paikat täytetään varausjärjestyksessä.Voit tehdä yhden varauksen puhelun aikana.

Varatessasi ilmoita seuraavat tiedot: • toimiala/liikelaitos, toimipiste/osasto, työpaikan PL-osoite (työpaikan käyntiosoite ei käy) • henkilönumero (viisinumeroinen luku palkkatodistuksesta), sähköpostiosoite, puhelinnumero, henkilötunnus ja kotiosoite.

Varausta ei oteta vastaan puutteellisin tiedoin.

Peruutukset Jos et käytä varaustasi, peruuta se viimeistään viikkoa ennen sähköpostilla saarivaraus@hel.fi tai soittamalla varausnumeroon edellä mainitun aikataulun mukaisesti. Peruuttamattomasta varauksesta menee 50 euron maksu, jonka lisäksi veloitetaan toimistokuluja 22,50 euroa.

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Virkistysja lomapaikka Iso Iiluoto.

Helsingin henki / maaliskuu 2019

33

Liikkeellä

Stadin Soudut kutsuvat

Tiedot palstalle: sisainenviestinta@hel.fi.

Seuraava aineistopäivä on 3. toukokuuta.

On aika kasata soutujoukkue ja fiilistellä tulevaa kesää, sillä Stadin soudut soudetaan tuttuun tapaan Soutustadionilla 23.8.

Soutujoukkue koostuu 14 soutajasta ja perä­miehestä. Soutajista neljä on naisia.

Tapahtumassa on kaksi sarjaa: Teema ja Grand Prix. Tämän vuoden teemana on ”Vedenalainen maailma”.

Teema-sarjassa on asukilpailu, ja paras asu palkitaan. Sarja sopii joukkueille, jotka osallistuvat Stadin soutuihin viihtyminen ja hauskanpito mielessään. Grand

Koe 1920-luvun riehakasta salakapakkatunnelmaa

Tiedustelut: Teijo Rautio, puh. 050 559 1604.

Astu virtuaaliseen metsään

Lähde hemmoteltavaksi Yrjönkadun uimahalliin

Tero Kaipaisen luontoretki-näyttelyssä sukelletaan suomalaiseen metsään virtuaalitodellisuusvideon avulla, installoidussa ympäristössä.

Annantalolla pidettävä näyttely on avoinna ­6.–31.3. Non-stop installaatio sopii kaikille metsistä viehättyneille aikuisille ja lapsille. Näyttelyyn on vapaa pääsy. annantalo.fi

Maaliskuussa on henkilöstön liikehallintatestien aika. Testit pidetään 18.–20.3., 25.–26.3. ja 28.–29.3.

Kävelyopastukset ovat vuorossa 8.–10.5. Liikehallintatestit ja kävelyopastukset ovat yhteiset Helsingin, Espoon, Vantaan ja Husin henkilöstölle.

Toukokuussa on luvassa lisäksi muita tapahtumia: • Kilometrikisa 1.5.–22.9.

• Pyöräilyviikko 4.–12.5.

• Unelmien liikuntapäivä 10.5.

• Helsinki City Running Day 18.5.

• Naisten Kymppi 25.5.

Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet lähempänä tapahtuma-ajankohtia: Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Henkilöstö­ liikunta.

Saat tietoa kaikista tulevista henkilöstöliikunnan ­tapahtumista tilaamalla liikuntapostia suoraan omaan sähköpostiisi. Ohjeet liikuntapostin tilaa­ miseen löydät myös Helmestä.

Henkilöstöliikunnalla on nyt oma ryhmä Face­ bookissa: Henkilöstöliikunta Helsinki. Liittymällä ryhmään maaliskuussa osallistut aktiivisuus­ rannekkeen arvontaan.

34

Helsingin henki / maaliskuu 2019

Kuva: Konsta Linkola

Hopi hopi liikkumaan!

Yrjönkadun uimahallin hemmottelupäivät kutsuvat nauttimaan uinnista tunnelmavalaistuksessa ja lempeässä taustamusiikissa. Uinnin ja saunomisen lisäksi tarjolla on kevyitä hemmotteluhoitoja, kuten niska- ja hartiahierontaa, virkistävää kasvohoitoa, intialaista päähierontaa sekä kulmien siistimistä ja värjäystä. Hemmotteluhoidot maksavat seitsemän euroa kappale.

Naisten hemmottelupäivistä viimeinen järjestetään keskiviikkona 3.4. klo 13–21. Miesten hemmottelupäivistä eli äijäpäivistä viimeiset järjestetään torstaina 14.3. sekä 11.4. klo 13–21.

Yrjönkadun uimahallin normaalit sisäänpääsymaksut ovat voimassa hemmottelupäivien ajan. hel.fi > Hae sivustolta: Yrjönkadun uimahalli.

Muodostelmaluistelun MM-kisat valloittaa Muodostelmaluistelun MM-kisoja vietetään 12.–13.4. Helsingin jäähallilla, jolloin jäällä säihkyy 400 urheilijaa yli 20 maasta. Maailmanmestaruus­ kilpailuissa maailman parhaat joukkueet valloittavat hämmästyttävillä taidoillaan – muodostelmaluistelu on parhaimmillaan teatteria, taidetta, akrobatiaa, vauhtia ja kiven kovaa urheilua samassa paketissa.

MM-kisoissa riittää jännitettävää, sillä Suomi­puolustaa kisoissa viime vuonna voittamaansa mestaruutta. helsinki2019.fi #helsinki2019 #worldsynchro #skatingfinland #helsinkiliikkuu

Kuva: Antti Lehto

– VIRTUAALINEN METSÄ –

Kuva: Rhinoceros Oy

Kuva: Annantalo

Kanneltalossa esitetään maanantaina 8.4. klo 18 maksuton Salakapakka musta mirri -kabaree-­ esitys, joka nostattaa hymyn huulille ja laittaa jalan ­vipattamaan. Yleisöllä on lupa leikitellä ja pukeutua vintage-henkisesti esitykseen.

Sähäkkään kieltolain pirtukabareehen on koottu sukkelia sutkautuksia ja koomisia kappaleita muun muassa kuplettimestari Alfred J. Tannerilta, Rajamäen pojilta, 1920-luvulla suositusta Hei heipparallaa ­Helsinki -kabareesta sekä M.A. Nummisen ­Aarteeni, juokaamme likööri -levyltä. kanneltalo.fi

Prix -sarjassa otetaan totisemmin mittaa siitä, kenen venekunta on Stadin nopein.

Tiedot ilmoittautumisesta ja osallistumismaksusta julkaistaan kevään aikana Stadin soutuklubin nettisivuilla: stadin­ soutuklubi.fi.

Stadin soutuklubin soutuillat alkavat, kun jäät ovat sulaneet. Soutuklubiin ­otetaan mukaan myös uusia jäseniä. ­Tervetuloa mukaan!

Ristikko 1/19 Lähetä ristikon vastaussanat ja yhteystietosi 3.5. mennessä osoitteella sisainenviestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja Ristikon oikea vastaus löytyy 3.5. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien numero 4/2018:n ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Tuula Nummela, Antti Virtanen, Seppo Pesonen, Anneli Frantsi ja Merja Araneva.

Kiitos osallistumisesta!

Uusi duuni maaliskuu–toukokuu

Aina avoinna Kävelylle Pornaisteniemen luontopolulle

Kuva: Roope Permanto

Reilun kilometrin mittainen esteetön luontopolku johdattaa kulkijat rehevän ja suojaisan Pornaistenniemen syliin. Polku on osa Vanhankaupunginlahden retkeilyreitistöä ja polulta pääsee esteettömästi Lammassaareen. vihreatsylit.fi/pornaistenniemen-luontopolku

9.3.

Saunapäivä kutsuu löylyttelemään

Etsin aiheita, jotka yhdistävät ihmisiä Nimi: Ulla Bergström Ammatti: johtaja Koulutus: taiteen maisteri Aalto-yliopiston taiteen ja median osastolta Töihin: 1.11.2018 Toimipaikka: Kulttuurikeskus Stoa

Missä työskentelit aikaisemmin?

Toimin reilut kuusi vuotta toiminnanjohtajana DocPoint-elokuvatapahtumat ry:ssä. Sitä ennen työskentelin muun muassa kulttuuripääkaupunkivuoden Turku 2011 -säätiössä.

Mitkä ovat ydintehtäväsi?

Johdan, valvon ja kehitän kulttuurikeskus Stoan toimintaa, taiteellista sisältöä ja palveluja. Vastaan taloudesta ja toimin henkilöstön lähiesimiehenä. Rakennan yhteistyötä muiden toimijoiden ja alueen asukkaiden kanssa.

Miten innostuit tästä työstä?

Olen työskennellyt yli 20 vuotta kulttuurin parissa. Alueellisessa kulttuurikeskuksessa yhdistyy itselleni tärkeät asiat: taide, tapahtumatuotanto ja mahdollisuus osallistua sosiaalisen hyvinvoinnin lisäämiseen.

Kulttuurikeskuksilla on merkittävä rooli osallisuuden ja osallistumisen lisäämisessä, asukaslähtöisyyden sekä oikeuden­mukaisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutta­misessa. Menemme hyvää vauhtia kohti maailman toimivimman ­kaupungin tavoitetta.

36

Helsingin henki / maaliskuu 2019

Millainen on työyhteisösi?

Olen osaavien ja huippumukavien ihmisten ympäröimä. Lisäksi teemme lähes viikoittain yhteistyötä samassa talossa työskentelevien kirjaston, nuorisotalon, päiväkodin, työviksen, Arbiksen ja ravintolan henkilökuntien kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat niin taitelijat ja taideyhteisöt kuin alueen asukkaat ja toimijat.

Mihin asioihin olet tarttunut ensimmäisenä?

Kun aloitin, Stoassa käynnistyi kaikkien toimijoiden yhteinen palvelumuotoiluhanke, jolla kehi­ tetään talossa vierailevien asiakaspalvelua ja ­-kokemusta. Myös Stoan aukion toiminnan suunnittelua tehdään nyt napakalla otteella.

Stoan ohjelmisto ja palvelut ovat tunnettuja korkeasta laadusta, mutta haluamme myös miettiä, miten saamme mukaan ne, jotka vielä kulkevat kulttuurikeskuksen ohi. On pidettävä mieli­ avoimena ja etsittävä aiheita, jotka ­yhdistävät ­ihmisiä, eivätkä alleviivaa eroavaisuuksia.

Mikä on erityisen kivaa työssäsi?

Gallerioista kurkkii värikästä kuvataidetta, ­salista­kuuluu aamuisin laulua, iltapäivällä aulassa on avoin tanssikurssi, salissa rakennetaan illan esitystä, nuoria kokoontuu bänditreeneihin – ­harva saa työskennellä näin virkeässä ilmapiirissä. ­Arvostan, että pääsen tekemään todella laajasti yhteistyötä eri osaajien kanssa.

Mitä teet vapaalla, missä asut ja miten kuljet töihin?

Vapaa-ajalla treenailen jotain hetkeen sopivaa lajia, kuten hiihtoa. Saunomiseen suhtaudun ­hartaudella, ja metsässä rentoudun. Asun Pajamäessä, Talin siirtolapuutarhan naapurissa, ja toistaiseksi olen kulkenut töihin bussilla. HH

Helsinki Sauna Day avaa kaupungin saunat löylyistä nauttiville lauantaina 9.3. Esimerkiksi Lähteen saunassa Lapinlahdenpolku 1:ssä saunotaan sekasaunassa klo 12–17 ja Original Sokos Hotel Albertissa Albertinkatu 30:ssä sekasaunotaan klo 12–19. helsinkisaunaday.fi

22.3.–26.4.

Hyötykasvien viljely haltuun!

Työväenopisto järjestää puutarha­luentosarjan kotitarveviljelystä. Luennoilla annetaan opettaja Kirsi Tuomisen johdolla vinkkejä mm. hyötykasvien viljelyyn ja hoitoon. Luennot pidetään 22.3., 29.3., 5.4., 12.4. ja 26.4. klo 17–19.15. Malmitalo, Ala-Malmin tori 1 B. ilmonet.fi

7.4.

Vanhin taiteilija-ateljee auki Kaupunginmuseo avaa sunnuntaina 7.4. klo 12–15 yleisölle ovet Suomen vanhimpaan säilyneeseen taiteilija-ateljeehen, joka oli kuvataitelija Severin Falkmanin käytössä 1800-luvulla. Kaupungin­ museo, Aleksanterinkatu 16. Vapaa pääsy. helsinginkaupunginmuseo.fi

8.5.

Rentoudu tarinoista Aikuisten tarinatuokiossa kuullaan tarinoita, runoja ja juttuja eri kielillä. Kuuntelun ohessa on mahdollista puuhailla värittämisen ja muun rennon tekemisen parissa. Keskustakirjasto Oodi, Töölönlahdenkatu 4, 2. kerros, Oppimistila 3. Vapaa pääsy. helmet.fi

18.5.–15.6.

Leipätehtaan sisäpihalla tanssitaan!

Caisassa, leipätehtaan sisäpihalla tanssitaan elävän musiikin tahdissa ja vietetään aikaa yhdessä koko perheen ja ystävien voimin. Caisan piha, Kaikukatu 4. Vapaa pääsy. caisa.fi