Helsingin Henki 1/2017

henki Helsingin

H EL SINGIN KAUPU N G IN HE N K ILÖSTÖL E H T I

0 20171 HEL. FI /HELSI N GI N HEN K I

Maunula-talo on

käyttäjiensä oloinen

Esimiestyöskentely on kohentunut

liikkeellä 28

Henkilövaihdos lisää osaamista

hyvinvointi 26

talous 14

10

Juhlitaan Suomea monin tavoin

kuva MIKKO URO

// vinkki Nurkan takana odottaa luontoelämys LUONNOSSA SAMOILUSTA SAATAVAT edut

alkavat olla monien tiedossa. Enää ei puhuta vain mieltä virkistävästä vaikutuksesta, vaan konkreettisemmin esimerkiksi verenpaineen laskusta. Helsingissä asuvan ei tarvitse välttämättä lähteä kauaksi kotoaan nauttiakseen luonnon rauhasta ja retkeilystä, vaan sopiva kohde saattaa löytyä yllättävän läheltä.

Apuna kohteen löytämiseen käy ympäristökeskuksen ja Editan tänä keväänä julkaisema kirja Helsingin lumoava luonto – 200 retkielämystä, johon on listattu kaupungin parhaat luontoretkipaikat. Valtaosa retkikohteista on Helsingin luonnonsuojelualueita, suojeltaviksi esitettyjä kohteita ja suojeltuja luontotyyppejä. Lisäksi kirjasta

löytyy lähes kaikki luonnonmuistomerkit sekä valikoima geologisia kohteita, perinneympäristöjä, puistoja ja viheralueita.

Oppaan avulla lukija löytää kaupunkiluonnon monipuolisuuden, niin arvokkaat luontoalueet kuin pienet yksittäiset kohteet jopa aivan kotinurkilta. Lähde retkelle lähimaastoon ja ylläty!

Vinkki: Myös mobiililaitteet avustavat kohta kävijöitä löytämään mielenkiintoisen luontopaikan. Helsingin ja Tallinnan yhteisessä EU-hankkeessa luodaan sivusto, joka johdattaa molempien kaupunkien­top 10 -luontokohteille.

Lisää hankkeesta voi lukea osoitteesta: www.hel.fi/nattours.

uuden edessä

S

en verran on aikaa uuden valtuustokauden alkuun ja hallintouudistuksen voimaantuloon.

Uudistuksen valmistelu on kaupungin henkilöstön näkökulmasta ollut monivaiheinen ja joskus monimutkainenkin kokonaisuus, jonka vaikutukset tulevat näkyviin vain vähitellen.

Monet asiat muuttuvat: Virastot ja niiden osastot kootaan ja järjestellään toimialoiksi ja palvelukokonaisuuksiksi.

Toimialojen rakenteisiin tehdään muitakin uudistuksia, ei vähiten hallintoja tukipalveluiden kohdalla. Yksittäisten henkilöiden, varsinkin esimiesten, tehtävänkuvissa voi niissäkin tapahtua muutoksia. Silti yksi asia pysyy: Kaikesta tästä huolimatta, ja hyvin tärkeänä koko valmistelua ohjanneena periaatteena, uudistuksella ei ole vaikutusta vakinaisen henkilöstön palvelussuhteiden jatkuvuuteen.

Arvelen, että monet suhtautuvat uudistukseen ja tehtävämuutoksiin ainakin jossain määrin varauksella, mikä ei ole mikään ihme. Vaikka muutoksesta on viestitty ja edelleen pyritään viesti-

mään mahdollisimman kattavasti ja selkeästi, kaiken tiedon saaminen kaikkien käyttöön on aina haaste. Toivonkin, että tiedon vähitellen lisääntyessä mahdollinen varautuneisuuskin vähitellen vähenee.

Toivon näin siksi, että itse näen uudistuksen erittäin suurena mahdollisuutena kehittää kaupunkia ja sen toimintaa entistä asukaslähtöisemmäksi ja yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi. Meillä on nyt tilaisuus käytettävänä.

Aiemmin on puhuttu hallintokuntien muodostamista siiloista, joiden välillä asioiden hoitaminen ja tiedon kulkeminen on eri tavoin hankalaa. Toimialat ovat uusia eikä niiden välille, tai niiden ja keskushallinnon välille, lähtökohtaisesti pitäisi muodostua siilorajoja. Kun mietimme, valmistelemme ja teemme asioita yhdessä, tulokset ovat varmasti laadukkaampia kuin jokainen erillään puuhastellen.

Uudistuksia on toki tehty ennenkin ja niitä tehdään jatkossakin. Nykyisen sote-viraston muodostanut kahden viraston yhdistyminen ja kanslian muo-

,,

kuva PERTTI NISONEN

Alle 100 päivää

Meillä on nyt tilaisuus käytettävänä.”

dostanut kolmen viraston yhdistyminen ovat tuoreita esimerkkejä, jotka ovat monella meistä vielä hyvin muistissa.

Esitetty valtakunnallinen sote- ja maakuntauudistus on toteutuessaan vielä paljon merkittävämpi tulevaisuuden julkisen palvelutuotannon muutos. Sen jälkeenkin kaupunki on vastuussa hyvin laajasta palveluvalikoimasta ja kasvun sekä elinvoiman edistämisestä.

Vain muutos on pysyvää. Helsingin kaupungilla on osaava ja uusiin asioihin avoimesti suhtautuva henkilöstö, jonka kyvystä toimia muutoksen keskellä minulla ei ole mitään epäilyksiä.

kansliapäällikkö Sami Sarvilinna

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla henkilostoviestinta@hel.fi. Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki Ilmestymisaikataulu Nro 2 24.5. Nro 3 4.10. Nro 4 7.12.

Aineisto 4.5.

15.9.

16.11.

2

Helsingin henki | maaliskuu 2017

16 työkalut

Uuden teknologian kaupunkimallit soveltuvat moniin tarpeisiin. Vain mielikuvitus on rajana.

17 ympäristö

Ekokompassi vie kohti parempaa ympäristöasioiden hallintaa.

22 ammatti

Timo Tuominen tuo kaupungin tiedot kaikkien hyödynnettäväksi.

24 asukas

Vuosaaren terveys- ja hyvinvointikeskuksessa palvelut räätälöidään asiakkaiden tarpeiden mukaan.

6

teema

Kaupungin uusi organisaatio rakentuu nyt päivä päivältä. Henkilöstön sijoittuminen on pääosin selvillä huhtikuun aikana.

26 hyvinvointi

Kunta10-tutkimuksen mukaan työpaikan ilmapiiri parantui, työyhteisön sosiaalinen pääoma lisääntyi ja syrjintä vähentyi kaupungilla.

32 uusi duuni

Greta Secka on lasten ja nuorten tukena koulumaailmassa.

duunissa

10

Yhteinen taival lähettiläsvalmennuksessa on tuonut eri alojen ammattilaisia yhteen ja opettanut katsomaan asioita laajemmasta näkökulmasta.

18 reppari

Maunula-talo suunniteltiin yhdessä asukkaiden kanssa.

palstat 04 Uutiset 04 Työelämän ABC 27 Työterveyslääkäri 30 Ilmoitustaulu 31 Ristikko 32 Menovinkit

hanke

14

Henkilökierto tuo uusia ajatuksia ja osaamista niin vaihtoon menevälle asiantuntijalle kuin organisaatiolle.

Tämän tietää tarkastusvirasto.

28 liikkeellä

Suomen synttäreitä juhlitaan pitkin kevättä.

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITUSSIHTEERIT HENKILÖSTÖ­ VIESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, puh. 310 37954, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2017 Jussi Kaisjoki, Samuli Kuki, Jussi Karmala, Heikki Mäntymäki, Annamari Korpi, Roger Nordman (JUKO), Olli Riihimäki (KTN), Stefan Loman (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Oy, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. 15661, SISÄLTÖMUOTOILIJA Henna Tanskanen, henna.tanskanen@otava.fi PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, 2017 PAINOS 37 500 kpl 29. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Helsingin henki | maaliskuu 2017

3

kuva ISTOCKPHOTO

kuva ISTOCKPHOTO

Lyhyesti

Kiky pidensi työaikaa ja leikkaa lomarahoja ■■ KUNTA-ALAN UUDET VIRKA- ja työehtosopimukset tulivat voimaan helmikuussa. Sopimusten mukaan vuosittainen työaika pitenee 24 tunnilla ansiotason muuttumatta ja lomarahoja leikataan 30 prosentilla nykyisestä tasosta.

Työajan pidentäminen vaihtelee eri työaikamuodoissa. Liukuvassa työajassa säännöllistä viikkotyöaikaa pidennettiin 30 minuutilla viikossa, mikä tarkoittaa kuutta lisäminuuttia työpäivään. Lomarahoja leikataan määräaikaisesti 30 prosentilla. Lomarahaleikkaus koskee 1.2.2017–30.9.2019 maksettavia lomarahoja.

Vaikutus osittaiseen hoitovapaaseen Osittaisella hoitovapaalla olevilla työajan pidennys voi tarkoittaa sitä, että henkilö ei enää ole oikeutettu saamaan Kelan maksamaa osittaista hoitorahaa.

Tämä johtuu siitä, että osittaista hoitorahaa ei voi saada, mikäli viikkotyöaika on yli 30 tuntia viikossa. Jos viikkotyöaika muuttuu työajan pidennyksestä siten, että se on yli 30 tuntia viikossa, oikeutta osittaiseen hoitorahaan ei siis enää ole.

Esimiesten on hyvä tiedustella osittaisella hoitovapaalla olevalta, haluaako henkilö pysyä aiemmin sovitussa työajassa. Tällöin palkka kuitenkin alenee työ-

ajan pidennyksen johdosta. Jos osittaisella hoitovapaalla oleva haluaa pitää aiemmin sovitun työajan, tämän tulee hakea uudestaan osittaista hoitovapaata. Tällöin siitä tehdään uusi päätös, koska palkka alenee edellä mainitulla perusteella.

Jos työaika taas pitenee sopimuksen mukaisesti, uutta päätöstä ei tarvita.

Esimerkkejä ja lisätietoja esimiehille kaupungin HR-neuvonnasta, puh.

310 38080, hr-neuvonta@hel.fi Helmi > Henkilöstö > Lait, sopimukset ja päätöksenteko > Virka- ja työehtosopimukset.

■■ KAUPUNGILLA MUISTETAAN HENKILÖSTÖÄ merkkipäivien johdosta joko palvelussuhteen keston, eläkkeelle jäämisen tai 50- ja 60-vuotissyntymäpäivien perusteella. Nyt esine- ja palvelulahjakatego­rioiden tilalle on tullut veronalaiseksi palkkatuloksi rinnastettava rahalahja. Tällöin lahjan saaja voi itse hankkia mieleisensä lahjan.

Lisäksi kylpyläloman vaihtoehtona on mahdollista valita loma urheilukeskuksessa. Näiden lahjojen sijaan voi myös valita palkallisen vapaan. Eettinen lahja säilyi ennallaan. Eettinen lahja tarkoittaa sitä, että merkkipäivälahjan arvo lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen yleishyödylliselle järjestölle tai muulle yhteisölle. Myös lahjojen arvot ja myöntämisperusteet säilyivät ennallaan.

Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Merkkipäivälahjat ■■ ULKOMAALAISTAUSTAISIA ASUI HELSINGISSÄ vuoden 2016 alussa 89 878. Ulkomaalaistaustaisista 83 prosenttia oli syntynyt ulkomailla ja 17 prosenttia Suomessa.

Heistä hieman yli puolet oli eurooppalaistaustaisia, lähes neljännes aasialais- ja lähes viidennes afrikkalaistaustaisia. Ulkomaalaistaustaisten osuus helsinkiläisistä oli vuoden 2016 alussa 14,3 prosenttia.

Vieraskielisiä eli muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia henkilöitä asui Helsingissä vuoden 2016 alussa 88 132. Vieraskielisten osuus pääkaupungin väestöstä oli 14 prosenttia. Puhutuimmat vieraat äidinkielet ovat venäjä, viro, somali ja englanti.

Ovi-palvelu helpottaa etätöiden tekoa ■■ Mikä Ovi-palvelu on?

Ovi-palvelu on kaupungin viime syksynä käyttöön ottama palvelu, jonka kautta työntekijät voivat käyttää yhteisiä palveluita ja viraston omia selainkäyttöisiä sovelluksia kaupungin verkon ulkopuolelta ilman vpn-etäyhteyttä.

Ovi-palveluun julkaistuja sovelluksia voi käyttää millä tahansa laitteella, esimerkiksi omalla tabletilla tai kännykällä. Palvelua voi käyttää missä vain. Vaatimuksena on, että laitteen verkkoyhteys on toiminnassa.

■■ Mitä sovelluksia palvelussa on?

Tällä hetkellä palvelusta löytyvät Helmi,

4

Helsingin henki | maaliskuu 2017

OWA-sähköposti, Kosti, BIP, HR-työpöytä ja Oivan Koulutuskalenteri.

■■ Miten Ovi-palvelun saa käyttöön?

Palveluun kirjaudutaan samoilla AD-tunnuksilla, joilla kirjaudutaan omalle työasemalle. Helmen ja OWAn käyttöön riittää kirjautuminen AD-tunnuksilla. Muiden OVI-palvelun sovellusten käyttö vaatii vahvemman tunnistautumisen.

Vahva tunnistautuminen koskee esimerkiksi HR-työpöydän, BIP:n ja Kostin käyttöä. Sitä varten matkapuhelinnumero tulee rekisteröidä ensin kaupungin sisäverkossa. Kun vahvaa tunnistautumista tarvi-

taan, kirjautuminen pitää vahvistaa kertakäyttöisellä salasanalla, joka lähetetään tekstiviestinä matkapuhelimeen.

■■ Mistä saa lisätietoja?

Ovi-palvelu otetaan käyttöön virastokohtaisesti, ja viraston tietohallinto tiedottaa erikseen käyttöönotosta.

Kysymyksiin vastasi it-asiantuntija Jari Taberman kaupunginkanslian tietotekniikka- ja viestintäosastolta.

Kaupungin nettisivut maailman kärjessä

kuva ISTOCKPHOTO

-seminaariin. Seminaarin teemana oli tulevaisuuden epävarmuus kaupunkien­ kehittämisen haasteena. Kaupunkiakatemia on Helsingin yliopiston, Aaltoyliopiston ja Helsingin kaupungin yhteistyöverkosto, joka edistää kaupunkisuunnittelun, kaupunkikehittämisen ja monitieteisen kaupunkitutkimuksen vuorovaikutusta ja yhteissuunnittelua.

HR-mastertietojärjestelmän kilpailutus käyntiin ■■ HR-MASTER-TIETOJÄRJESTELMÄN TARKOITUKSENA ON tuoda yhdessä paikassa hallittavaksi kaupungin henkilöstöä, tehtävävakansseja ja organisaatiota koskevat tiedot. Järjestelmällä vähennetään päällekkäistä työtä, helpotetaan esimiesten työtä sekä tarjotaan henkilöstölle mahdollisuus omien tietojen näkemiseen ja joidenkin tietojen ylläpitoon. Järjestelmän tarjouspyyntö käynnistettiin tammikuussa. Tavoitteena on järjestelmän käyttöönotto vuoden 2018 aikana.

Helmi > Henkilöstö > HR-tietojärjestelmähanke

Itsensä johtamista voi harjoitella: ota uusi väline käyttöön ■■ OMAN TYÖN KUNKUKSI on uusi verkkotyökalu, joka auttaa tarkastelemaan työn hallintaa ja hyvinvointia. Sivusto sisältää tekstejä, videoita, tietoiskuja ja välineitä, joiden avulla itsensä johtamista voi harjoitella.

Sivusto on uudentyyppinen väline itseopiskeluun. Opiskelu onnistuu työn lomassa pieninä palasina silloin, kun itselle parhaiten sopii. Työyhteisöissä sivustoa voi hyödyntää muun muassa työhyvinvointipäivien yhteydessä tai esimerkiksi keskustelunavaajana työhyvinvointiasioissa.

Oiva Akatemia tarjoaa Oman työn kunkuksi -valmennuspaketteja.

Helmi > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työhyvinvointi > Oman työn kunkuksi

■■ KAUPUNGIN PUHELINLIITTYMÄT SIIRRETÄÄN uudelle alustalle. Siirrot alkoivat helmikuussa ja jatkuvat toukokuulle asti. Siirroilla voi olla lyhytaikaisia vaikutuksia matkapuhelinten toimivuuteen. Siirrot liittyvät uuteen Soneran kanssa solmittuun operaattorisopimukseen, joka tuo mukanaan muun muas-

sa uusia palveluja, puhevälineitä ja toimintatapoja.

Pienimmissä virastoissa siirrot saadaan valmiiksi yhden päivän aikana, mutta suurimmissa siihen kuluu useampia päiviä. Siirtojen aikana voi esiintyä lyhytaikaisia katkoja puhelinten toiminnassa.

Siirtoja varten on varautumissuunnitel-

ma, jolla pyritään varmistamaan kaupungin liittymien toimivuus päivästä ja kellonajasta riippumatta. Projektia hoitaa Palvelukeskus Helsingin puhelin- ja hyvinvointipalvelut.

Pekka Sauri

kuva ISTOCKPHOTO

Puhelinliittymien siirrot alkoivat – katkokset mahdollisia

Helsingin henki | maaliskuu 2017

5

kuva ISTOCKPHOTO

hel.fi

■■ KAUPUNKIAKATEMIA KOKOSI KAUPUNGIN, Helsingin yliopiston ja Aaltoyliopiston asiantuntijat sekä kaupunkitutkimuksen kansainväliset huippunimet helmikuussa Helsinkiin keskustelemaan kaupunkien tulevaisuudesta, kaupunkisysteemin muuntautumiskyvystä sekä suunnittelun malleista kaikille avoimeen Complex Urban Futures

kuva MATTI TIRRI

■■ KAUPUNGIN VERKKOSIVUT OVAT Euroopan parhaat ja maailman toiseksi parhaat suurkaupunkien verkkosivujen kansainvälisessä vertailussa. Vertailun teki Yhdysvalloissa toimivan Rutgers-yliopiston E-Governance Institute, National Center for Public Performance. Vertailu on tehty seitsemän kertaa, ja Helsinki sijoittui nyt paremmin kuin koskaan.

Parhaat verkkosivut on Seoulilla. Helsingin jälkeen seuraaviksi sijoittuvat Madridin, Hongkongin ja Prahan sivut. Kaupunkien sivuja vertailtiin 104 kriteerin pohjalta. Helsingin sivut menestyivät erityisesti seuraavissa kategorioissa: kansalaiset ja yhteiskunnallinen osallistuminen, yksityisyyden suoja ja turvallisuus sekä käytettävyys.

Tutkimuksessa nostetaan esille vahvuuksina myös Helsingin sivujen hyvä käytettävyys ja vuorovaikutteiset palvelut, joissa kaupunkilaiset voivat keskustella ja saada kaupungilta vastauksia kysymyksiinsä.

Syksyllä sivujen nykyistä konseptia aletaan suunnitella uudelleen, ja tavoitteena on tehdä sivuista entistäkin paremmat.

Kaupunkitutkimuksen huiput Helsingissä

kaupunki uudistuu teksti MAIJA-LIISA KASURINEN kuvitus JUKKA PYLVÄS

Uusi rakentuu Kaupungin uutta organisaatiota rakennetaan päivä päivältä. Toimialat ovat saaneet toimialajohtajat, uusia päälliköitä ja toimialojen toimintaa kuvaavat toimintasäännöt.

Esimieskaarti täydentyy, kun uusia tehtäviä täytetään nyt tiiviisti. Huhtikuun kuntavaalien jälkeen Helsingin johtoon valitaan pormestari ja apulaispormestarit. Henkilöstön sijoittuminen uuteen organisaatioon on pääosin selvillä huhtikuun aikana. Kaikki tähtää siihen, että kaupunki voi aloittaa uudistuneena toimintansa kesäkuun alusta.

H

elsinki käy läpi historiallista muutosta, kun kaupungin johtamisjärjestelmä ja organisaatio uudistetaan. Uudistus tarkoittaa suuria muutoksia kaupungin johtoon, hallinto- ja tukipalveluihin ja toiminnan organisoitumiseen. Runsaan 30 viraston ja liikelaitoksen sijasta kaupunkia pyörittävät keskushallinnon lisäksi neljä isoa toimialaa: kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, kaupunkiympäristön toimiala, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala sekä sosiaali- ja terveystoimiala.

Uudistuksessa vakinaisen henkilöstön työpaikat säilyvät, ja useimmat jatkavatkin entisissä tehtävissään. Ihmiset siirtyvät tällöin vakansseineen ja tehtävineen uuteen organisaatioon.

Toimialoille tulee yksi hallinto- ja tukipalvelukokonaisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että hallinnon esimiestehtävät vähenevät nykyisestä ja hallinto- ja tukipalveluissa nykyisin toimivien ihmisten tehtävät voivat muuttua.

Nyt esimiehet käyvätkin keskusteluja niiden ihmisten kanssa, joiden nykyinen virka lakkautetaan tai joiden tehtävässä, asemassa ja sijoittumisessa tapahtuu oleellisia muutoksia. Keskusteluissa käydään läpi muutoksen vaihtoehtoja ja vaikutuksia.

– Keskustelu on tärkeää tiedon ja näkemysten vaihtoa, vaikka kaikki vaihtoehdot eivät vielä olisikaan täysin selvillä tässä vaiheessa. Nykyisissä hallinto- ja tukipalveluissa vakituisessa työsuhteessa toimivat ihmiset siirtyvät kuitenkin uusien toimialojen hallinto- ja tukipalveluihin. Sijoittumiset tarkentuvat kevään mittaan, kun tehtävien suunnittelu etenee. Jokaiselle vakituiselle työntekijälle löytyy työpaikka, sanoo henkilöstöjohtaja Marju Pohjaniemi kaupunginkansliasta.

Tavoitteena on, että sijoittumiset olisivat pääosin selvillä huhtikuun aikana. Aikataulua täsmennetään valmistelun edetessä.

6

Helsingin henki | maaliskuu 2017

Uudistus tarjoaa hyvän mahdollisuuden uudistaa toimintatapoja ja johtamista.

Yhdessä kaupunkiyhteisön kanssa

Keväällä uutta organisaatiota rakennetaan ja loppuvuonna varmistetaan sen käyttöönottoa. Uuden kaupunkistrategian valmistelu on alkanut, tietojärjestelmiin tehdään tarvittavat muutokset ja kaupungin viestintäkanavat ja -materiaali uudistetaan. Uusi visuaalinen ilme otetaan käyttöön. Työ jatkuu kesäkuun jälkeenkin.

Kun kaupungin johtaminen muuttuu näin merkittävällä tavalla, myös johtamistapoja tarkastellaan uudelleen. Uudistus tarjoaa hyvän mahdollisuuden uudistaa toimintatapoja ja johtamista. Kaupunkia pyritään kehittämään entistä enemmän niin henkilöstön kuin kaupunkilaisten ja kaupunkiyhteisön kanssa.

Samalla kasvatetaan kulttuuria, joka edistää erilaisten ideoiden ja kokeilujen esittämistä ja niiden toteuttamista.

Tätä tukee osallistumismahdollisuuksien parantaminen ja ihmisten kutsuminen mukaan kaupungin kehittämiseen ja rakentamiseen. Kevään aikana viimeistellään uutta osallisuusmallia, jota on kehitetty yhdessä kaupunkilaisten kanssa.

Kesäkuussa alkuun

Kuntavaalit pidetään 9. huhtikuuta. Uuden valtuuston ja organisaation aloittaessa kesäkuun alussa virastojen toiminta lakkaa ja uudet toimialat käynnistyvät. Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien sijaan kaupunkia alkavat johtaa päätoimisina luottamushenkilöinä pormestari ja apulaispormestarit.

Koko johtamisjärjestelmän ja organisaation uudistuksen pohjana on kaupungin strategiaohjelma, jonka yhtenä tavoitteena on ollut kaupungin johtamisjärjestelmän uudistaminen. Taustalla on pyrkimys siihen, että kuntavaalitulos heijastuisi suoremmin kaupungin johtamiseen, demokraattisen päätöksenteon vaikuttavuus paranisi, kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen rooli kaupungin johtamisessa vahvistuisivat ja että palvelujen asukaslähtöisyys lisääntyisi.

Kattava valmistelu

Uudistuksen valmistelulla ja ohjaamisella on hyvät taustavoimat. Keväällä uudistusta valmistelee kahdeksan työryhmää ja niiden alatyöryhmät sekä kaupunginkanslian muutosryhmä. Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto ohjaa ja seuraa uudistusta. Kaupunginjohtaja johtaa ja vastaa valmistelusta joh-

Tukea tarjolla OIVA AKATEMIA JA Työterveys Helsinki tarjoavat esimiehille ja

työyhteisöille tukea uudistuksessa. Henkilöstön työhyvinvoinnin varmistamiseksi on tärkeää, että viestintä, keskustelu uudistuksesta ja ihmisten osallistuminen uuden organisaation ja sen toiminnan suunnitteluun pystytään hoitamaan hyvin.

– Oiva Akatemia tarjoaa yhteisiä tilaisuuksia johdolle ja keskijohdon verkostolle, johdon ja esimiesten coachingia ja muuta yksilö- ja ryhmäsparrausta, fasilitointitukea sekä muitakin välineitä ja keinoja uudistuksen tekemiseen ja tukemiseen, kertoo Oiva Akatemian toimitusjohtaja Mirja Heiskari.

– Työterveys Helsingin kaikki palvelut ovat uudistuksessa esimiesten ja työyhteisöjen käytössä. Tarjolla on niin yksilötukea, työpaikkakäyntejä kuin työpaikkaselvityksiäkin. Tartu tarvittaessa kaikkeen tukeen, kehottaa Työterveys Helsingin toimitusjohtaja Tiina Pohjonen.

Helmi > Yhteiset palvelut > Koulutus ja kehittäminen - Oiva Akatemia ​Helmi > Yhteiset palvelut > Työterveys

tamisen jaostolle. Johtajiston tehtävänä on muutosprosessin ohjaus ja seuranta nykyisessä organisaatiossa. Kaupungin henkilöstötoimikunta toimii uudistuksen yhteistoiminnan seurantaryhmänä.

Henkilöstö ja kaupunkilaiset saavat uudistuksesta tietoa lähes reaaliajassa. Helmen uutiset seuraa uudistuksen valmistelua ja päätöksentekoa kaiken aikaa, ja sen Kaupunki uudistuu -sivustolle kootaan kaikki uudistusta koskeva tieto. Sivustoa päivitetään valmistelun ja päätöksenteon edetessä. Hel.fi-sivuilla uutisoidaan uudistuksen etenemisestä, ja suomen-, ruotsin- ja englanninkielisille sivuille päivitetään uutta sisältöä valmistelun edetessä.

Niin henkilöstölle kuin kaupunkilaisille järjestetään infoja, tehdään videoblogeja ja muita esityksiä, joissa avataan uutta organisaatiota ja sitä, miten palvelut on siinä järjestetty.

Syksyllä työ uudistuksen edistämiseksi jatkuu.

Miten uudistuksen utuu? yhteistoiminta tote NNAN HENKILÖSTÖTOIMIKU KYSYIMME KAUPUNGIN KO), (JU iltä Ginström

Seija varapuheenjohtajalta estoiminta on tähän menn eis yht miten uudistuksen toi ta kun mi n henkilöstötoi sä toteutunut. Kaupungi . änä yhm tar minnan seuran mii uudistuksen yhteistoi toiminta Miten uudistuksen yhteis eutuvan? tot a tta ku alkuvuodesta vai on sujunut mielestänta mi toi eis – Alkuvuoden yht itelman ja yhteistoiminta ni hyvin henkilöstösuunn , nen sai nta aja tukenut avoin, tiekartan avulla. Sitä on n no llin Ha tä. nettu viestin koko henkilöstölle kohden n tavoitetason määrittestö kilö hen ja tukipalveluiden lpeen, jotta henkilöstön osa lyyn otettu lisäaika on tar . ssä täe tet pää tavoitetasoista listaminen ja ääni kuuluu

kilökohtaiset Miten kuulemiset ja hen t ovat sujuneet? yhteistoimintakäsittely kivaiheeseen, jossa työnte – Uudistus on edennyt auttuvat. Muutamassa tap jöiden tehtäväkuvat mu ssa ullut kuulemistilaisuude uksessa henkilö on ku olään, jonka sisällöstä ei tulevansa uuteen tehtäv ja a, inen on koettu turhan lut tietoa. Tuolloin kuulem teh tta kuulemista, kun uusi henkilö on kaivannut uu tävänkuva on selvillä. ulemistilaisuus oikein, Oleellista on ajoittaa ku löin uudesta tehtävästä. Täl jotta on riittävästi tietoa nnallinen käsittely. toteutuu aito yhteistoimi steistoiminta ja luottamu Helmi > Henkilöstö > Yh henkilöstötoimikunta miesasiat > Kaupungin

Helmi > Kaupunki uudistuu

​

Helsingin henki | maaliskuu 2017

7

Toimialajohtajat.

Esittelemme uudet toimialajohtajat. Kysyimme, mihin suuntaan he vievät toimialaansa ja mitkä ovat sen tavoitteet.

Liisa Pohjolainen Kasvatus ja koulutus

kuva PERTTI NISONEN

Mihin suuntaan viet toimialaa?

Kasvatamme tulevaisuuden tekijöitä. Toimintamme koskettaa satoja tuhansia ihmisiä päivittäin. Tarjoamme kasvatus- ja koulutuspalveluja kaikille lapsista senioreihin. Elinikäinen oppiminen on toimintamme kulmakivi, ja pyrimme ottamaan huomioon kaikkien oppijoiden tarpeet. Ennakoimme tulevaisuuden osaamistarpeita.

Mitä uudistus tarkoittaa?

Se luo rakenteet toiminnalle. Haasteena ja mahdollisuutena on uudistaa toimintaa siten, että henkilöstö innostuu ja saamme kaupunkilaiset mukaan. Uudistus tarjoaa mahdollisuuden rakentaa sujuvat elinikäisen oppimisen polut. Pystymme yhtenäisemmin uudistamaan oppimista ja etsimään yhdessä uusia pedagogisia ratkaisuja, jotka digitalisaatio mahdollistaa.

Tavoitteena on lisätä kaupunkilaisten osallistumista ja vaikutta-

mista. Oppija- ja asiakaslähtöisyys sisältyvät oppimiskäsitykseemme.

Pyrimme saamaan kaikki oppijat mukaan tulevaisuuden Helsingin rakentamiseen.

Millaista osaamista ja johtamista jatkossa tarvitaan?

Tarvitsemme vielä läpinäkyvämpää johtamista ja toimintaa. Jatkossa korostuvat jakamisen kulttuuri, verkostoissa työskenteleminen ja verkostojohtamisen taidot. Avoin kommunikointi ja viestintä painottuvat entisestään. Toimintamme perustuu vuorovaikutukseen ja ihmisten kohtaamiseen, mikä edellyttää johtamiselta vuorovaikutusta ja keskustelua.

Johtamisen täytyy olla ammattitaitoista ja oikeudenmukaista.

Millaista työntekemisen kulttuuria haluat edistää?

Luottamukseen ja arvostukseen perustuvaa kulttuuria, jossa työ on organisoitu selkeästi ja työntekijät tun-

Mikko Aho

Kaupunkiympäristö Mihin suuntaan viet toimialaa?

Toimialamme sisältää kaikki ne elementit, joista muodostuu rakennettu kaupunkiympäristö ja sen ylläpito.

Lähtökohtanamme on tiivis yhteistyö toimialojen ja keskushallinnon välillä ja toimivat prosessit.

Mitä uudistus tarkoittaa?

Hallinnon ja tukipalveluiden järjestäminen tuo haasteita. Uudistus edellyttää sopeutumista ja uuden opettelua.

Oleellista on säilyttää organisaation toimintakyky. Uudistus kokoaa yhteen hajallaan olevat toiminnot ja tukee mahdollisuuksia parantaa yhteistyötä ja yhteisiä prosesseja kaupunkiympäristön muodostumisen ketjussa. Toimintamme sijaitsee useissa toimipisteissä vuoteen 2020 asti, jolloin uuden toimitalon pitäisi valmistua.

Kaupunkilaisille hyödyt näkyvät parempana ja kokonaisvaltaisempana palveluna.

Millaista osaamista ja johtamista jatkossa tarvitaan?

Toimialamme osaaminen on korkealla tasolla. Meidän pitää jatkossakin

8

Helsingin henki | maaliskuu 2017

arvostaa eri toimijoiden ammattitaitoa ja osaamista sekä tunnistaa roolimme osana kokonaisuutta.

Puhumme nykyään paljon jaetusta johtajuudesta, ja siinä jokaisen pitää ottaa vastuuta, olla aloitteellinen, edistää yhteistyötä ja vuoropuhelua. Taustalla pitää tietenkin olla selkeä hahmotus strategiasta johdetuista tavoitteista ja oman työn kytkeytymisestä siihen.

Johtajan tehtävänä on tukea hyvän työilmapiirin muodostumista ja toimia niin, että työn tekemiselle syntyy parhaat edellytykset.

Millaista työntekemisen kulttuuria haluat edistää?

Asiantuntijaorganisaatiossa ei tarvitse odottaa käskyjä tai lupia, vaan jokainen voi ja jokaisen tulee olla aloitteellinen työssään. Työn merkityksellisyys luo työhyvinvointia, joka vaikuttaa työn tuloksiin. Osaajille pitää antaa vastuuta, tilaa ja tukea.

Mitkä ovat lähitulevaisuuden tärkeimmät tavoitteet?

Luomme edellytykset kaupungin kasvulle ja kehitykselle. Yleiskaava an-

taa suuntaviivat uudelle urbaanille ja menestyvälle kaupungille. Tavoitteisiin päästään toimialan sisäisen yhteistyön tiivistämisellä ja yhteistyöllä kaupungin toimijoiden kanssa.

Uudet toimintatavat edellyttävät verkostomaista työtä ja yhteisöjä, joissa asiantuntijat toimivat vuorovaikutuksessa. Meidän on myös löydettävä uusia osallistumisen tapoja asukkaiden kuulemisessa ja vuoropuhelussa.

Miten palvelut jatkossa järjestyvät?

Kaupunkilaiset, yritykset ja sidos-

”Luomme edellytykset kaupungin kasvulle ja kehitykselle.” ryhmät ovat keskiössä. Kaupunkia rakennetaan kaupunkilaisille ja kaupunkilaisten kanssa. Oleellista on avoin vuoropuhelu ja hiljaisten signaalien tunnistaminen.

Kaupungin osallisuusmallin jalkauttaminen on tärkeää. Toimialan palvelut keskitetään, ja tavoitteena on tunnistettavat ja toimivat palvelut.

Uudistus edellyttää alkuvaiheessa sietokykyä ja kärsivällisyyttä sekä luottamusta siihen, että organisaatiolle asetetut tavoitteet saavutetaan.

Missä kaupunki on viiden vuoden päästä?

Kaupunki kasvaa edelleen voimakkaasti. Kehitys vastaa ihmisten toiveisiin hyvästä kaupungista ja kaupunkielämästä. Kaupungin ja kaupunginosien identiteetti ja historia tunnistetaan ja niistä huolehtiminen koetaan yhteiseksi vastuuksi. Kaupunkilaiset osallistuvat vieläkin ­aktiivisemmin keskusteluun kaupungista. Kaupungissa huolehditaan paitsi viihtyisän urbaanin ympäristön edellytyksistä myös korkealuokkaisesta ja kestävästä arkkitehtuurista.

Asiakaspalvelut ja asiakaskokemus ovat merkittävästi paremmat, ja palvelut tuotetaan vastaamaan kysyntää ja tarpeita.

Mitkä ovat lähitulevaisuuden tärkeimmät tavoitteet?

On tärkeää muotoilla tavoitteita yhdessä henkilöstön sekä oppijoiden kanssa. Isoja tavoitteita ovat eheän ja joustavan oppimisen polun rakentaminen ja erilaisten oppijoiden huomioon ottaminen. Tasavertaisten mahdollisuuksien tarjoaminen on tärkeää alueellisen eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Toimialojen väliset palvelut täytyy saada pelaamaan yhteen niin, että

kaupunkilaisten ei tarvitse juosta eri luukuilla. Laadukkaiden, kustannustehokkaiden palveluiden tuottaminen asukkaiden tarpeet huomioon ottaen on tärkeä tavoite.

Miten palvelut jatkossa järjestyvät?

Järjestämme edelleen varhaiskasvatusta, esi- ja perusopetusta, lukio- ja ammatillista koulutusta sekä vapaata sivistystyötä noin 450 toimipaikassa. Otamme entistä enemmän helsinkiläisten tarpeet huomioon sekä lapset, nuoret, aikuiset, vanhemmat ja yritykset mukaan suunnittelemaan palveluita.

Missä kaupunki on viiden vuoden päästä?

Kaupunki on entistä parempi paikka elää, asua ja oppia. Kaupunkilaisilla on paremmat mahdollisuudet osallistua kaupungin rakentamiseen, palveluiden kehittämiseen ja tapahtumien järjestämiseen. Yrittäminen ja yritysten toiminta on tehty houkuttelevammaksi ja sujuvammaksi. Hel-

Liisa Pohjolainen Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja sekä opetustoimen johtaja 31.5. asti.

– Tätä ennen toimin opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan johtajana.

– Vapaa-aikani kuluu usein lenkkeillen ja ulkoillen. Tykkään patikoida metsässä ja hoitaa kasvimaata. Kirjallisuus, elokuvat, teatteri, kuvataiteet sekä yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat.

– Perheeseeni kuuluu aviomies ja kaksi aikuista tytärtä.

– Asun Haagassa.

– Kuljen töihin junalla ja kävellen. sinki on meidän kaikkien oppimisen tila, urbaani oppimisympäristömme.

Kansainvälisesti Helsinki on vetovoimainen ja tunnetaan erityisesti huippuosaamisesta.

kuva PERTTI NISONEN

“Helsinki on meidän kaikkien oppimisen tila, urbaani oppimisympäristömme.”

tevat yhteiset tavoitteet. Tällöin on mahdollista myös saada onnistumisen kokemuksia omasta työstä. Haluan edistää työn iloa ja työn merkityksellisyyden kokemusta, jotka edistävät työhyvinvointia.

Mikko Aho Kaupunkiympäristön toimialajohtaja sekä kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö 31.5. asti.

– Tätä ennen toimin kehitysjohtajana Sipoon kunnassa ja teknisenä johtajana Karkkilan kaupungissa.

– Vapaa-aikanani juoksen, ei paljon muuta kerkeä. Mökkeily ja veneily Päijänteellä ovat tärkeitä. Kahden omakotitalon lisäksi olen rakentanut paljon muuta. Rakentaminen lienee osa sisäisiä pakkomielteitä. Kiinnostukseni kohteet liittyvät työhön, kaupunkiin ja arkkitehtuuriin.

– Asun kaksin vaimoni kanssa. Minulla on neljä aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi.

– Asun Viikinmäessä, joka on hieno uusi alue.

– Töihin kuljen aika lailla autolla.

Helsingin henki | maaliskuu 2017

9

Tommi Laitio

Kulttuuri ja vapaa-aika Mihin suuntaan viet toimialaa?

Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut tekevät kaupungista elämisen arvoisen, tuovat ihmisten elämään iloa ja onnistumisia, rohkaisevat yrittämään ja avaavat näkökulmia. Palvelujen tarjonta kaupunginosissa paranee.

Ihmisten mahdollisuudet käyttää taitojaan ja aikaansa toisten hyväksi ohjaavat suuntaani. Tavoitteena on,

että helsinkiläiset voivat elää vieläkin vapaampaa ja kokemuksiltaan rikkaampaa elämää.

Mitä uudistus tarkoittaa?

Uudistus tekee helpommaksi sen, että kaupunki on helsinkiläisille parempi paikka olla, tehdä ja elää.

Kaupungilla on töissä valtavan päteviä ihmisiä, jotka rakastavat työ-

”Helsingillä ja helsinkiläisillä on kaikki edellytykset olla sivistyksen terävin reuna maailmassa.”

tään. Uudistus synnyttää ymmärrettävää huolta oman työn sisällöistä ja arvostuksesta. Meidän pitää huolehtia, että emme riko sellaista, joka toimii hyvin ja että kaikki kokevat menevänsä työssään eteenpäin.

Millaista osaamista ja johtamista jatkossa tarvitaan?

Johtamista, jossa annetaan arvoa toisten osaamiselle, osataan asettua toisten asemaan ja ajatellaan kaupungin etua, myös johtamista, joka näyttää suuntaa. Osaamisessa painottuvat yhteistyökyky, uteliaisuus, empatia ja monimuotoisuuden johtaminen.

Toivon, että jatkossa työntekijät edustavat taustoiltaan ja ominaisuuksiltaan vieläkin monipuolisemmin kaupungin asukkaita. Tavoitteeni on kutsua kaupunkilaisia, järjestöjä ja yrityksiä mukaan parantamaan Helsinkiä kanssamme.

kuva PERTTI NISONEN

Millaista työntekemisen kulttuuria haluat edistää?

Sellaista, jossa työn tekemisen ja palvelujen tuottamisen tapa on reilu, avoin ja kunnianhimoinen. Lähtökohtana on luottamus ihmisiin. Ihmi-

Helsingin henki | maaliskuu 2017

Mitkä ovat lähitulevaisuuden tärkeimmät tavoitteet?

Meillä on isoja hankkeita kuten keskustakirjasto Oodi, Tanssin talo ja liikuntatila Bunkkeri. Maunulatalon toiminnan suunnittelusta ja ­toteuttamisesta annoimme vastuuta myös asukkaille, mikä näkyy ihmisten ilona, ammattilaisten yhteistyönä ja suurina kävijämäärinä. Samoin nuoret ovat monilla alueilla saaneet päättää alueen nuorisotyöstä.

Meillä on parantamista vielä siinä, että kaupunginosasta ja lähtökohdista riippumatta ihmisillä olisi erinomaiset mahdollisuudet kokea kulttuuria, harrastaa liikuntaa ja elää kivaa nuoruutta. Tarvitsemme jatkossakin myös asioita, jotka kohottavat arjen yläpuolelle, kuten maailmanluokan taidenäyttelyitä, urheilutapahtumia, festivaaleja ja konsertteja.

Miten palvelut jatkossa järjestyvät?

Niitä on tarjolla enemmän kaupun-

Juha Jolkkonen

Sosiaali- ja terveystoimiala Mihin suuntaan viet toimialaa?

Rakennamme yhteistä Helsinkiä ja vahvistamme toimialamme yhteistyötä muiden toimialojen ja keskushallinnon kanssa.

Valmistaudumme myös sote- ja maakuntauudistukseen. Sen toteutuessa kaupungille ei ole enää jäämässä roolia sotepalveluiden järjestämisessä, tuottamisessa tai rahoittamisessa. Yhdessä tekemisen tavat ja rakenteet on oltava olemassa tätä ennen, erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistamiseksi, koska ­ensisijainen vastuu siitä jää kaupungille.

Valinnan vapauden laajetessa kilpailu tuottajien kesken lisääntyy. Kilpailu myös osaavista ammattilaisista kasvaa. Se, miten henkilöstö kokee työnsä ja työnantajansa nousee nykyistäkin tärkeämmäksi. On tärkeää, että henkilöstömme jaksaa ja viihtyy työssään ja kokee työnsä mielekkääksi.

Mitä kaupungin organisaatiouudistus tarkoittaa?

Meillä muutos ei ole niin suuri, koska sosiaali- ja terveystoimi yhdistettiin jo 2013. Se vaikuttaa kuitenkin niin, että hallinto- ja tukipalvelumme yhdistetään. Tarkastelemme sa-

10

sillä on oltava työssään selvät tavoitteet ja mahdollisuus vaikuttaa työn tekemisen tapoihin.

malla työnjakoja ja rooleja suhteessa muihin toimialoihin ja keskushallintoon.

Toimimme jatkossa yhtenäisemmin, ja organisaatioiden välisiä rajoja saadaan kaadettua. Yhdessä tekeminen helpottuu. Toivottavasti pystymme samalla säilyttämään hyvän yhteishengen, niin sanotun Helsingin hengen ja hyvän maineen työnantajana. Asukkaat luottavat valtaosaan palveluistamme, ja palautteet ovat hyviä. Näin pitää olla jatkossakin.

Millaista osaamista ja johtamista jatkossa tarvitaan?

Tarvitsemme jatkossakin vahvaa ammatillista osaamista. Itsensä johtamisen taidot ovat entistä tärkeämpiä.

Johtamisen pitää uudistua, olla avointa ja vuorovaikutteista, perustua luottamukseen ja antaa tilaa ammattilaisille parantaa jatkuvasti toimintaansa ja uudistua. Johtamiselta odotetaan näkemystä, suuntaviivoja ja tukea, ja johtajien pitää näkyä, olla tavoitettavissa ja jalkautua ihmisten pariin.

Millaista työntekemisen kulttuuria haluat edistää?

Kulttuuria, jossa luotamme toisiim-

me, sallimme ja kunnioitamme erilaisuutta ja kykenemme näkemään ja hyödyntämään jokaisen vahvuudet.

Tekemisessä saa näkyä ylpeys omaan työhön ja osaamiseen.

Mitkä ovat lähitulevaisuuden tärkeimmät tavoitteet?

Uudistamme palvelujamme entistä kilpailukykyisemmiksi, valmistaudumme Apotin käyttöönottoon ja yhteisen Helsingin rakentamiseen. Digitalisaatio, ihmisten oman vastuun ottamisen tukeminen, sähköiset palvelut ja toimintamallit parantavat kilpailukykyämme. Asukkaiden osallistuminen palvelujen suunnitteluun ja uudistamiseen lisääntyy.

Apotti on maailman ensimmäinen koko sotehuollon kokonaisuuden kattava asiakas- ja potilastietojärjestelmä. Taustalla on koko toiminnan uudistaminen, jota moderni tietojärjestelmä tukee. Kaupungin nykyiset sotepalvelut alkavat käyttää sitä 2020.

Miten palvelut jatkossa järjestyvät?

Ne toimivat entistäkin paremmin ja niitä pitää olla saatavilla viiveettö-

Tyytyväisyys esimiesten viestintään parani – keskustelua kaivataan enemmän

Tommi Laitio Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja sekä nuorisotoimenjohtaja 31.5. asti.

– Tätä ennen toimin ajatushautomo Demos Helsingin tutkijana.

– Vapaa-aikana luen, juoksen, järjestän politiikkaa ja kulttuuria yhdistäviä iltamia, toimin vapaaehtoistyössä työttömien­ nuorten mentoroijana sekä ­tapaan perhettä ja ystäviä.

– Perheeseeni kuuluu avopuoliso.

– Asun kantakaupungissa.

– Kuljen töihin kävellen, ­kaupunkipyörällä tai metrolla.

ginosissa ja niihin kutsutaan vapaaehtoisia mukaan. Omaehtoista toimintaa helpotetaan, ja verkon kautta asioiminen tehdään helpoksi. Palvelut ovat houkuttelevia ja vastaavat todellisiin tarpeisiin.

Meillä on jatkossakin kaikille avoimia kirjastoja, alueiden tarpeista lähtevää nuorisotyötä, mahdolli-

”Se, miten henkilöstö kokee työnsä ja työnantajansa nousee nykyistäkin tärkeämmäksi.” mästi. Palvelujen tulee olla vaikuttavia; meidän pitää kyetä ratkaisemaan asiakkaan tarve tai vaikuttamaan muulla tavoin hänen arkeensa, toimintakykyynsä, terveyteensä tai hyvinvointiinsa siten, että voimme parantaa hänen elämänlaatuaan.

Palvelujen parantamisen rinnalla pyrimme myös siihen, että tuottavuus paranee.

kuva ESKO JÄMSÄ

MUUTOSPULSSI-KYSELYYN VASTANNEET OLIVAT

suuksia liikuntaan ja ulkoiluun, korkeatasoisia ja kiinnostavia museoita, huippuluokan sinfoniaorkesteri, ammattimaista kulttuuria lähellä itseä, elävä kulttuurin ja taiteen kenttä.

Missä kaupunki on viiden vuoden päästä?

Juuri tässä, tällä niemellä, entistä

Missä kaupunki on viiden vuoden päästä?

Helsinki on yhtenäisempi ja monimuotoisempi. Mielikuva kaupungista on lämmin, lähestyttävä ja erilaisuutta suvaitseva; yhteinen Helsinkimme. Kaupunki tuntuu kotikaupungilta, olipa sitten lapsi tai nuori, työssä käyvä tai työtön, ikääntynyt, vammainen, muualta maahan muuttanut, mielenterveysoireiden tai päihdeongelmien kanssa elävä.

Helsinki on vetovoimaisen metropolialueen keskus, joka kiinnostaa maailmalla ja houkuttelee asukkaita, vierailijoita, yrittäjyyttä, tutkimusta ja kehitystä.

juurevammin. Helsinkiläiset rakastavat kaupunkia vieläkin palavammin. Kun olemme ylpeitä siitä, mistä tulemme, keitä olemme ja mihin olemme menossa, myös muualta halutaan tulla Helsinkiin. Helsingillä ja helsinkiläisillä on kaikki edellytykset olla sivistyksen terävin reuna maailmassa.

Juha Jolkkonen Sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja sekä soteviraston virastopäällikkö 31.5. asti.

– Tätä ennen toimin viraston sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen osastopäällikkönä.

– Vapaa-aikana ulkoilen, usein cairnterrieri Greisin kanssa, luen ja matkailen. Olen kiinnostunut kaikesta mitä maailmassa tapahtuu, seuraan kotimaista ja ulkomaista­uutisvirtaa. Johtamisen kehittäminen, muutoksen tekeminen ja muutosjohtaminen ovat ammatillisesti lähellä sydäntäni.

– Uusperheeseeni kuuluvat vaimo ja neljä lasta, joista kolme on aikuisia ja nuorinkin kohta 15-vuotias.

– Asun Paloheinässä.

– Kuljen töihin useimmiten autolla, aika ajoin bussilla.

aiempaa tyytyväisempiä esimiestensä viestintään. Keskustelemista toivottiin kuitenkin enemmän. Vastaajat toivovat enemmän myös näkemystensä huomioonottamista päätöksenteossa, tukea muutoksen toteuttamiseen, ratkaisuja prosessin aikana ilmenneisiin ongelmiin ja oikeudenmukaista päätöksentekoa.

Kysely toteutettiin joulukuussa toista kertaa, ja siihen vastasi 2 752. Elokuussa vastaajia oli noin 3 600. Kyselyjä ei ole kohdistettu sosiaalija terveysviraston henkilöstölle, koska Sotessa uudistus etenee hieman eri tavoin.

Avovastauksissa kysyttiin, mikä uudistuksessa on sujunut hyvin ja mitä toiveita on muutoksen johtamista kohtaan. Joitakin poimintoja vastauksista:

– Kun uuden yksikköjaon ja niihin jakautuvien tehtävien sisällöt ja yksityiskohdat selviävät, olisi erityisen tärkeää käydä avointa keskustelua miten henkilöstö jakautuu uusiin tehtäviin, jotka saattavat kuitenkin olla hieman nykyisistä eroavia.

– Kiireisestä valmistelusta huolimatta eri tahoja on kuultu valmistelun yhteydessä. Tiedottaminen on ollut aktiivista.

– Asiasta on tiedotettu aktiivisesti ja henkilöstöä on ainakin kuultu – henkilöstön näkemykset on otettu huomioon vaihtelevasti.

– Tietoa on tullut sähköisesti hyvin. Muutospulssi-kysely on hyvä esimerkki siitä, että halutaan kuulla henkilöstöä muutoksessa.

– Tiukka aikataulu pitää kiinni asiassa eikä anna mahdollisuuksia ”lipsua”.

Virastot saivat kaupungin tuloksen lisäksi omat tuloksensa, jotta johto ja esimiehet pystyvät hyödyntämään niitä uudistuksen toteuttamisessa. Kysely tehdään seuraavan kerran toukokuussa ja ensi syksynä.

Muutospulssi on ilmapuntarityyppinen kysely henkilöstön tunnoista. Kattava arviointi koko uudistuksesta on tarkoitus tehdä tuonnempana.

Jatkovalmistelun aikataulu SYYSKAUSI 2016

9.4.

kuntavaalit Päätökset hallintosäännön kokonaisuudesta, palveluista ja toimintasäännöistä.

1.6.

Valtuusto 2017–2021

Henkilöstösiirrot ja järjestelmämuutokset

Uusi johtamisjärjestelmä ja kaupunkiorganisaatio Pormestarit

2017 Helsingin henki | maaliskuu 2017

2018 11

duunissa teksti RITVA-LIISA SANNEMANN kuvat ROOPE PERMANTO

Y

li 30 viraston ja tuhansien palvelujen kaupungissa eletään logojen ja vaakunoiden viidakossa. Graafikko Mika Ruusunen kulttuurikeskuksesta esittelee kuvia Stoan seinästä, jota komistavat toimipaikan ohella kirjaston, työväenopiston ja nuorisoasiainkeskuksen logot. Tilanne on tyypillinen ja asiakkaan kannalta sekava.

– Hajanaisuus on mennyt niin pitkälle, ettei asiakas välttämättä tiedä, kuka palveluja tuottaa. On mietittävä, miten asiakaslähtöisyys taataan, Ruusunen toteaa.

Visuaalinen uudistus on välttämätön myös kaupungin organisaation uudistumisen vuoksi. Muutos vie virastot historiaan ja tuo tilalle neljä toimialaa.

Jatkossa palveluja tarjotaan ja markkinoidaan viestinnän linjausten ja brändin mukaisesti yhtenäisemmällä tavalla.

Hyvä hetki lähettiläille

Lähettiläsvalmennuksessa samaan pienryhmään Mika Ruususen kanssa kuuluvat projektipäällikkö Milla Visuri tukkutorilta, viestintäpäällikkö Kati Toikka taloushallintopalvelusta, projektisuunnittelija Tiina Markkula kaupunginkansliasta, mediasuunnittelija Päivi Lautaniemi Ohjaamosta ja markkinointipäällikkö Roosa Kallio kaupunginkirjastosta.

Ryhmä otti teemakseen One for all, all for one – miten olemme yhtä kiinnostavasti.

– On erinomaisen hyvä hetki pohtia yhtenäistä visuaalista ilmettä juuri nyt, kun edessä on suurin organisaatiomuutos sataan vuoteen, Markkula sanoo ryhmän ensimmäisessä tapaamisessa.

Ryhmä oli tuolloin vasta työskentelyn alkuvaiheessa, mutta silmin nähden innostunut yhteisestä projektista. Porukka koki jo vahvasti työyhteisön tun-

netta, vaikka se ei olekaan perinteinen työyhteisö. Kaikilla lähettiläillä on kuitenkin halu verkostoitua ja toimia vuorovaikutuksessa yli hallintokuntien valmennuksen päätyttyäkin.

Kehittyvä työyhteisö

Verkostomainen työskentelytapa kaupungilla vain lisääntyy, ja lähettiläät ovatkin avoimia tekemään tiiviimmin yhteistyötä ja kehittämään toimintatapoja. Lähettilyys antaa mahdollisuuden yhteistyöhön myös jatkossa. Meitä yhdistää ylpeys työnantajastamme ja halu työskennellä yhden Helsingin puolesta, Toikka tähdentää.

Yhteinen taival lähettiläsvalmennuksessa on tuonut eri alojen ammattilaisia yhteen ja opettanut katsomaan asioita laajemmasta näkökulmasta. Ryhmäläisten mielestä juuri yhden Helsingin periaate lisää yhteisöllistä ja verkostomaista työskentelytapaa.

– Mitä enemmän tekee yhteistyötä, sen enemmän siitä oppii uutta, ryhmäläiset uskovat.

Nippu haasteita

Lähettiläsvalmennus on avannut näkymän kaupungin laajaan tehtäväkenttään ja avartumisen myötä lisännyt myös tiedon tuskaa virastojen monimuotoisuudesta ja erilaisista työkulttuureista.

– Pitää rohkeasti astua ulos kapeasta lokerosta. Sen huomaan ruokakulttuurin edistäjänä omassa työssäni, joka käsittää koko kaupungin ja tähtää myös kansainväliseen yhteistyöhön, Visuri sanoo.

Lähettiläillä on halu jo viedä valmennuksen oppeja käytäntöön, mutta organisaatioissa tahtoo välillä olla niin kiire, ettei uuden vastaanotolle aina riitä aikaa eikä kaistaa. Myös valmennettavat kipuilevat ajankäytön kanssa, sillä ryhmätöille pitää löytyä saumaa oman työn ohessa.

n Tiina Markkula, Päivi Lautan iemi, Mika Ruusunen, Kati Toik ka ja Milla Visuri edistävät yhden Helsing in periaatetta. Kuvasta puuttuu Roosa Kallio.

Brändi ja viestinnän linjaukset arkeen

Joukko Helsinki-lähettiläitä tekee lähettiläsvalmennukseen kuuluvaa tehtäväänsä ja pohtii yhtenäistä tapaa soveltaa Helsinki-brändiä. Lähettiläiden yhteisö on eri virastojen viestijöistä ja muista asiantuntijoista koostuva 25 hengen pilottijoukko, joka vie brändiä ja viestinnän linjauksia työssään ja työyhteisöissään käytäntöön yhden Helsingin periaatteen hengessä.

12

Helsingin henki | maaliskuu 2017

Helsinki-lähettiläsvalmennus > Kohdistettu viestintä-, markkinointi-, asiakaspalvelu- ja kehittämistehtävissä työskenteleville. > Valmennuksessa toteutetaan käytännössä kaupungin viestinnän linjausten ja brändin mukaisia toimenpiteitä. Samalla vahvistetaan viestinnän ja markkinoinnin roolia johdon strategisena tukena. > Tarkoituksena on luoda kaupungille yhdenmukaisempaa ja vaikuttavampaa viestintää ja kaupunkimarkkinointia rakentamalla yhtenäisiä toimintatapoja ja viestinnällisiä teemoja sekä konkretisoimalla brändiä käytännön teoiksi. > Alkoi viime elokuussa ja päättyy tämän vuoden kesäkuussa. > Käsittää kuusi lähijaksoa sekä välityöskentelyä yksin ja ryhmässä. > Valmennuksessa 25 henkilöä 21:stä virastosta ja liikelaitoksesta. > Rohkaisee kokeilukulttuuriin ja verkostomaiseen yhteistyöhön. > Valmistaa organisaatiouudistukseen. > Mahdollisesti toinen lähettiläsvalmennus starttaa syyskaudella.

Brändihierarkia on vasta tarkentumassa, millä on vaikutusta palvelujen ­visuaaliseen ryhmittelyyn. Yksi haaste on säilyttää palvelujen erottuminen massasta ja taivuttaa yhden Helsingin periaate arkeen.

– Vaikka lähdemme nyt valmistelemaan yhtenäistä visuaalista ilmettä, yksittäisten palvelujen pitäisi jäädä näkyviin niin selkeästi, ettei asiakkailla­ ole vaikeuksia löytää niitä, Lautaniemi toivoo.

Koejoukolla lupa testailla

One for all -ryhmä tuntee olevansa koejoukko, jolla on lupa hullutella, testata ja luoda jotain täysin uutta. Tehtävä on kaikille inspiroiva ja jännittävä.

Ryhmän tavoitteena on saada aikaan

visuaalinen tutkielma tai opas, joka näyttää kuvallisesti, miten kaikki toimii yhden ja yksi kaikkien puolesta. Tuote on yksi näkökulma yhtenäisestä ilmeestä.

Ruusunen näyttää esimerkkinä luonnoksen Stoan seinästä, josta lukuisat logot on poistettu ja toimipaikan alle koottu palvelujen lista, joita yhdistää Helsinki-brändi.

– Meitä kiinnostaa luoda sellaista, mitä asiakkaat eivät osaa pyytää, mutta mitä he kuitenkin tarvitsevat. Tämä vaatii rohkeaa ja uudistusmielistä otetta. On hienoa olla mukana tekemässä yhdessä isoa muutosta, ryhmäläiset sanovat. Ryhmän tuotos esitellään muiden ryhmien tuotosten kanssa valmennuksen päätöstilaisuudessa kesäkuun alussa. 

Mikä on He Brand Cam lsinki p:

BRÄNDIÄ

VIE KÄY

TÄNTÖÖN lia aloitti v myös Hels uoden alu inki Brand ssa hankke Camp. Kau jektia lähd en, jossa k punginkan ettiin muo ymmentä k skkaamaan aupunkita pungin työ kohti uutta soista prontekijää alo b rä n d itti valmen iä. Kuusikym toillaan uu nuksen, jo mentä kau den bränd ssa heidän in mukaisik menetelm projektinsa si. Valmen in löytämä m u n o u s a ä u n ttaa palvelu uusia ratka projektien muotoilun isuja sekä onnistumis luovia tapo eksi.

Brandnew ja työsken helsinki.fi nellä /2020

Helsingin henki | maaliskuu 2017

13

uutta osaamista teksti KATJA ALAJA kuvat VILLE RINNE n Timo Terävä on toiminut VTV:n tuloksellisuustarkastuspäällikkö Lassi Perkisen esimiehenä. Lassi on ollut monella tapaa avuksi tarkastusvirastolle, hän sanoo.

Lainassa valtiolta Henkilökierto tuo uusia ajatuksia ja osaamista niin vaihtoon menevälle asiantuntijalle kuin organisaatiolle. Sen tietää tarkastusvirasto.

V

altiontalouden tarkastusviraston VTV:n tuloksellisuustarkastuspäällikkö Lassi Perkinen on ollut lainassa kaupungilla viime elokuusta lähtien. Perkinen on työkierrossa tarkastusvirastossa yhteisen sopimuksen siivittämänä.

Perkinen on viihtynyt virastossa mainiosti.

– Näen tässä vain plussia. Saa oppia uusia asioita ja tekemisen tapoja sekä tehdä töitä uudessa työyhteisössä. Kon-

14

taktit jäävät eliniäksi. Vain niin sanottuja omia töitä VTV:ssä en pysty tekemään, Perkinen kokee.

Hän oli puhunut toiveestaan päästä työkiertoon esimiehelleen jo joitakin vuosia sitten. Perkisellä on takanaan pitkä ura VTV:n tuloksellisuustarkastuksessa, ja hän kaipasi uusia aivopähkinöitä. Samalla alalla toimiva tarkastusvirasto vaikutti hyvältä paikalta, koska siellä saatuja kokemuksia voisi soveltaa omassa organisaatiossa myöhemmin.

Perkinen pisti hakemuksen vetämään.

Helsingin henki | maaliskuu 2017

– Täytyy kiittää työnantajaa, että sieltä löytyi joustoa ja ymmärrystä. Tästä saa lisämotivaatiota työntekoon.

Tarkastusjohtaja Pirjo Hakanpää nyökkää.

– Juuri näin. Julkishallinnossa tehdään usein pitkiä työuria, ja on tärkeää oppia erilaisia tapoja tehdä samojakin asioita.

Vahva kehittämisote

Tarkastusvirasto auttaa asiantuntijan roolissa tarkastuslautakuntaa arvioi-

maan, kuinka hyvin kaupunki ja kaupunkikonserni ovat onnistuneet toteuttamaan valtuuston antamia tavoitteita.

Lopputuotoksena syntyy arviointikertomus, jota kaupunginvaltuusto käsittelee kesäkuussa ja jota myös kaupunginhallitus kommentoi.

Perkisen työaika on jakautunut arviointityön ja kehittämistehtävien ­ kesken. Hän on arvioinut muun muassa Helen Oy:n ja Helsingin Satama Oy:n omistajaohjauksen, suurten liikenneinvestointien ja tontinluovutuksen koor-

Henkilökierr lisää osaamisolla ta

VIIME VUOD

EN HUH

TIKUUSSA ta rkastusvirasto talouden tark ja Valtionastusvirasto VT V solmivat so kilökierrosta pimuksen he vuosille 2016 n–2020. Kierto mallista osaa on osa suunni misen kehittäm te listä. Henkilöva osaaminen ja ihdossa yksilö asiantuntijuu n s kehittyvät ja vat. Virastot od verkostot kasv ottavat, että yh ateistyö tiivistyy Tarkastusviras entisestään. to ja VTV kann ustavat liikkuv sesti siksi, että uu teen erityine haluavat m äärätietoises kilöstön osaa ti kasvattaa he mista vaativis nsa julkishallinn tarkastuksen on ja -taloude ja arvioinnin n asiantuntijateh tusvirasto on tävissä. Tarkas tehnyt läheis tä osaamisen yhteistyötä VT kehittämisen V:n kanssa jo vuodesta 2013 .

n Lassi Perkinen (keskellä) näkee henkilökierrossa vain plussia.

dinoinnin sekä kaupunkimarkkinoin­ nin onnistumista. Pääosa työstä on ol­ lut a­rviointitiedon tuottamista ja ra­ portointia, kuten VTV:ssäkin tehdään.

Erojakin on ilmennyt.

– Kaupungilla työn sykli on erilainen, sillä arviointikertomuksella on selkeä deadline huhtikuussa. Arviointiaiheet ovat suppeampia ja käsittelytavat suo­ raviivaisempia kuin VTV:ssä, Perkinen pohtii.

Kun Perkinen alkoi tehdä arviointi­ työtä viime syksynä, hän sai avukseen tarkastusviraston arvioinnin käsikir­ jan ja uudet työkaverit – kutakin aihetta tarkastelee aina kaksi silmäparia, jotta työn laadusta tulisi ­erinomaista.

– Työparin kanssa tekeminen tuntuu luontevalta ja tehokkaalta tavalta op­ pia uuden työpaikan työskentelytavat ja päästä sisään uusiin aiheisiin, Perkinen kertoo.

Siinä samassa hänen nykyinen esi­ miehensä arviointipäällikkö Timo ­Terävä hakee katsekontaktia Perkiseen.

– Minulle on puolestaan jäänyt mie­ leen se, kuinka asiantuntevasti heti alusta alkaen suunnittelit arviointiteh­ täviesi toteutusta ja sovelsit VTV:ssä omaksumaasi toimintatapaa. Antama­ si kommentit arvioinnin käsikirjasta on pistetty talteen ja kaivetaan esiin tänä keväänä, kun käsikirjan päivitys käynnistyy.

Terävä on ollut kaikin puolin tyyty­ väinen Perkiseen.

– Lassi on ollut monella tapaa avuk­ si tarkastusvirastolle. Arviointiin liit­ tyvän erinomaisen osaamisensa lisäk­ si hän osaa katsoa asioita useista eri nä­ kökulmista ja osallistuu innokkaasti toi­ minnan kehittämiseen. Hän on toiminut VTV:ssä esimiehenä, joten hänen kans­ saan on voinut vaihtaa esimiestyöhönkin liittyviä kokemuksia, Terävä ­summaa.

Tarkastusviraston vahva kehittämis­

– Henkilökierrosta olemme saaneet lisäintoa toimintamme kehittämiseen. ote on jo kahdesti tuottanut Laatukes­ kuksen myöntämän neljän tähden Re­ cognised for Excellence -tunnustuksen.

– Henkilökierrosta olemme saaneet lisäintoa toimintamme kehittämiseen.

Lassi on rakentavalla tavalla kyseen­ alaistanut meidän toimintatapojamme ja esittänyt perusteltuja kehittämiseh­ dotuksia. Jatkuvan kehittämisen tiel­ lä on hyvä jatkaa, Hakanpää toteaa.

Vapaaehtoista ja joustavaa

Ulkopuolisesta kuulostaa ja näyttää siltä, että henkilökierto on hyvä juttu.

Mitä onnistumisen takaa löytyy? Ai­

nakin uskoa henkilökierron hyötyihin, joustava henkilökiertomalli, onnistu­ nut rekrytointiprosessi ja riittävää pe­ rehdytystä.

Tarkastusvirasto ja VTV ovat halun­ neet tehdä asiat minimaalisella byrokra­ tialla. Esimerkiksi henkilökiertoon me­ nevän työsuhde säilyy omalla työnanta­ jalla, joka maksaa palkan.

– Meillä on toivomuksena, että voi­ simme lähettää ainakin yhden asiantun­ tijan VTV:lle henkilökiertoon vuonna 2018. Tänä vuonna se ei vielä onnistu, sillä kaupungin organisaatiouudistus ja kuntavaalit tuovat paljon uutta. Vaihto­ jen kestot tulevat olemaan kolmen kuu­ kauden mittaisia työmme aikataulutuk­ sesta johtuen, Hakanpää sanoo.

Hakanpää kertoo, että henkilökierto­ jen pituus voi vaihdella 3‒12 kuukauden välillä, eikä vastavuoroisuus ole edelly­ tys, vaikka siihen pyritään. Molemmat osapuolet haluavat oppia toisiltaan.

Itsestään selvää henkilökiertoon pää­ seminen ei ole, vaan vastaanottava vi­

rasto haastattelee hakijat ja tekee sen pohjalta päätöksensä.

Entä miltä näyttää Perkisen ke­ vät, vieläkö uutta opittavaa riittää? Jo vain, hän vetää viisi koulutusta ja ker­ too VTV:n käytännöistä tarkastusviras­ ton henkilökunnalle. Aiheet vaihtelevat arvioinnin raportoinnin kehittämisestä tietojärjestelmien hyödyntämiseen.

– Odotan sitä, että pääsen laajenta­ maan näkökulmaa ja kokemaan, mitä tarkastuslautakunta päättää tekemäm­ me työn pohjalta, jotta arviointikerto­ mus syntyy. 

Molemmat osapuolet haluavat oppia toisiltaan.

Arviointikertomus: Onko kaupungin toiminta ollut tuloksellista?

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS JULKAISTAAN huhtikuussa. Silloin

saadaan kuulla lautakunnan näkemys siitä, miten kaupunginvaltuuston strategiaohjelmassa ja talousarviossa asettamat tavoitteet ovat toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tarkoituksenmukaisella ja tuloksellisella tavalla. Vuoden 2016 arviointikertomuksessa käsitellään muun muassa ensihoitoa, kotihoitoa, mielenterveys- ja päihdepalveluja, kulttuuristrategiaa, energiatehokkuutta ja suuria liikenneinvestointeja.

Tarkastuslautakunta toimii kaupunginvaltuuston alaisuudessa ja sen tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Tarkastusvirasto toimii lautakunnan apuna arviointien valmistelussa ja kertomuksen laadinnassa. n On tärkeää oppia erilaisia tapoja tehdä samojakin asioita, sanoo Pirjo Hakanpää.

Tutustu arviointikertomukseen: www.arviointikertomus.fi

Helsingin henki | maaliskuu 2017

15

teksti HENNA TANSKANEN kuvat HELSINGIN KAUPUNKI

Helsingin 3D-kaupunkimalleilla huippusuunnittelua Uuden teknologian kaupunkimallit soveltuvat lukuisiin tarpeisiin. Vain mielikuvitus on rajana niiden käytössä. Älykkään tietomallin avulla voidaan esimerkiksi selvittää hankkeiden ympäristövaikutuksia jo suunnitteluvaiheessa.

H

elsinki hyödyntää ensimmäisenä kaupunkina maailmassa kahta uuden sukupolven 3D-mallia: älykästä kaupunkitietomallia ja visuaalisesti korkeatasoista kolmioverkkomallia.

– Nopeasti kasvava, tiivistyvä ja muuttuva Helsinki tarvitsee molempia, 3D-projektipäällikkö, arkkitehti Jarmo Suomisto kaupunginkanslian tietotekniikka- ja viestintäosastolta sanoo.

Kaupunkimalli on alusta, jota voidaan käyttää vaikkapa kaupunki- ja aluesuunnittelussa, täydennysrakentamisessa, liikenteen ja kasvihuonepäästöjen ympäristövaikutuksien analyyseissa, kaupungin omaisuuden ja kiinteistöjen hallinnassa sekä vuorovaikutuksessa kaupunkilaisten kanssa. Myös matkailu ja n Kaupunkimallien suunnittelijat projektipäällikkö Kari Kaisla, koordinaattori Enni Airaksinen ja projektipäällikkö Jarmo Suomisto kannustavat tutkimaan kaupunkimallia ja miettimään, miten sitä voisi hyödyntää omassa työssä.

16

Helsingin henki | maaliskuu 2017

3D-kaupunkimallit ovat verkossa kaikkien käytettävissä avoimena datana. elinkeinoelämä sekä pelastustoimi ja televerkkojen rakentaminen hyötyvät mallista.

Suomisto kannustaa ideoimaan luovasti kaupunkimallien uusia käyttökohteita. Hän ehdottaa, että asiasta kiinnostuneet tutkisivat mallia netissä ja miettisivät, miten voisivat hyödyntää sitä omassa työssään.

Kaupunkimallien perinteinen käyttö on ollut erilaisten suunnitelmien ja hankkeiden havainnollistaminen. On rakennettu digitaalisia pienoismalleja, joista on tulostettu esittelykuvia. Älykkään tietomallin avulla päästään paljon pidemmälle: hankkeiden ympäristövaikutuksia voidaan selvittää jo suunnitte-

teksti KATI JALAGIN kuva ISTOCKPHOTO

Lisätietoja Helsingin 3D-kaupunkimallisivut: www.hel.fi/3D. Katso, miltä Helsinki näyttää: 3d.hel.ninja/mesh/.

Malli avoimena datana: kartta.hel.fi/3d/.

luvaiheessa, jolloin saavutetaan entistä parempi tulos.

Esimerkkejä laadukkaammista analyyseistä ovat melulaskenta, tuuli- ja ilmavirtaukset kaduilla ja tornitalojen välissä, näköala- ja näkyvyystarkastelut kaupunkimaisemassa, vaihtoehtoiset energialähteet, liikenteen pienhiukkaspäästöt sekä kaupungin kasvihuonekaasupäästöt.

– Nämä asiat kiinnostavat meitä kaikkia ja ovat tärkeitä, koska kyse on terveys- ja ympäristöasioista, varsinkin kun kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2050, Suomisto sanoo.

Entistä tarkempaa tietoa päätöksenteon tueksi

Molemmat uudet kaupunkimallit ovat verkossa kenen tahansa käytettävissä avoimena datana. Malleja voivat hyödyntää maksutta niin yritykset, kehittäjät, kaupunkilaiset, yliopistot, palvelutuottajat kuin monet muut tahot.

Suurimmat säästöt tulevat, kun mallit kytketään kaupungin omiin tuotanto- ja palveluprosesseihin. Näin myös päätöksenteon tueksi saadaan sujuvammin entistä tarkempaa tietoa analyysien avulla.

– Mallit tarjoavat uusia mahdollisuuksia, jotka on syytä hyödyntää kaupungin kehityksessä ja markkinoinnissa.

Uusia toimintatapoja pitää kokeilla ja ottaa parhaat viipymättä hyötykäyttöön, Suomisto painottaa.

– Toimintaketjujen aikasäästö, virheiden väheneminen, aikataulujen täsmentyminen ja ajantasainen tiedonvälitys ovat kaikille yhteisiä tavoitteita, Suomisto lisää.

Raide-Jokerin esittelyvideo ja Ogelikone – monipuolista hyötyä

Suomisto kertoo, että tällä hetkellä 3D-projektissa ­rakennetaan konkreettisia hyötysovelluksia yhteistyössä hallintokuntien kanssa. Kaupungin energiankäytön ­kokonaistarkastelut ja suurien infrastruktuurihankkeiden monipuolinen tukeminen ovat ilmeisiä hyötykohteita.­ Esimerkiksi Raide-Jokerista tehdään kevään aikana 3D-mallin avulla hankkeen esittelyvideo. Siinä havainnollistetaan ratalinjaus ja asemat sekä selvitetään radan vaikutusta kaupunkirakenteeseen.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa viimeistellään Ogelikonetta, joka on pelinomainen sovellus kaupunkilaisten tavoitteiden ja mielipiteiden keräämiseen Oulunkylän asemanseudun kehitysmahdollisuuksista. Ogelikone avataan verkkopalveluun kevään aikana.

Kaupunginkanslian elinkeino-osaston kanssa ideoidaan, kuinka mallia voi hyödyntää tapahtuma- ja elokuvatuotannoissa, kaupunkimarkkinoinnissa ja matkailussa.­ Isoissa kaupunkitapahtumissa tuottaja voi suunnitella etukäteen sopivat kulkureitit, huoltopisteet, katsomoalueet ja esitystekniikan. Myös tapahtuman mahdolliset meluvaikutukset ympäristön asuintaloihin voidaan ennakoida.

– Ensi kesäksi teemme yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa Laiturille näyttelyn, jossa on 3Dvirtuaalimalli Eliel Saarisen Munkkiniemi–Haaga-suunnitelman tarkasta ja upeasta pienoismallista. Ihmisillä on nyt ensimmäisen kerran mahdollisuus päästä liikkumaan sata vuotta sitten tehdyn kuuluisan kaupunkisuunnitelman kaduilla ja puistoissa, Suomisto vinkkaa. 

Ota Ekokompassista oikea suunta ympäristöasioihin Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä auttaa virastoja ja yrityksiä ympäristöasioiden hallinnassa sekä tapahtumajärjestäjiä ympäristöystävällisten ja vastuullisten tapahtumien järjestämisessä.

Mikä Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä on?

Kyseessä on yhdessä räätälöitävä, niin yrityksille ja yleisötapahtumille kuin kaupungin virastoille soveltuva ympäristöjärjestelmä. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyönä kehitetyn järjestelmän tavoitteena on vahvistaa yritysten, organisaatioiden ja tapahtumien ympäristöasioiden hallintaa, parantaa pääkaupunkiseudun ympäristön tilaa ja lisätä yritysten kilpailukykyä.

Ekokompassista on kehitetty tapahtumille soveltuva malli, joka tukee ympäristötyötä ja tekee ympäristöystävällisten, laadukkaiden ja vastuullisten tapahtumien järjestämisestä entistä helpompaa. Malli toteutettiin Greening Events -hankkeessa. Pääkaupunkiseudulla on otettu hankkeen myötä käyttöön tapahtumien ympäristökriteerit, joiden avulla tapahtumajärjestäjiä kannustetaan entistä ympäristöystävällisempään tapahtumatuotantoon. Tapahtumanjärjestäjät voivat myös hyödyntää Siisti tapahtuma! -ympäristöopasta tapahtumien suunnittelussa.

Miten Ekokompassi-työ toimii?

Ympäristökeskus neuvoo virastoja ja tapahtumanjärjestäjiä ekotyössä. Pääkaupunkiseudulla HSY:n Ilmastoinfo tarjoaa Ekokompassi-neuvontaa yrityksille.

Ekokompassi rakennetaan kartoittamalla lähtötaso sekä arvioimalla tärkeimmät ympäristövaikutukset. Tämän jälkeen laaditaan ympäristöohjelma ja -politiikka, joka auditoidaan. Hyväksytyn

auditoinnin jälkeen virasto tai tapahtumanjärjestäjä saa Ekokompassi-sertifikaatin ja -logon käyttöoikeuden. Kaupunginjohtajan allekirjoittama sertifikaatti­on voimassa kolme vuotta.

Miksi se kannattaa ottaa käyttöön?

Ekokompassi vastaa ympäristötietoisten asiakkaiden ja tapahtumakävijöiden odotuksiin. Se on uskottava näyttö ympäristötyöstä. Ekokompassin avulla toimintaan liittyvien ympäristöasioiden hallinta ja kehitys sekä ympäristöriskien vähentäminen on helpompaa. Sillä voi myös saada aikaan ­taloudellisia säästöjä, esimerkiksi tehostamalla jäte- ja energiakulujen hallintaa ja logistiikkaa.

Missä sitä on käytetty?

Ekokompassi on käytössä kahdeksassa virastossa,­ muun muassa Starassa, kaupunginkirjastossa ja Korkeasaaressa. Ekokompassi tapahtuma -ympäristöjärjestelmää on hyödynnetty muun muassa Flow Festivalissa, April Jazzissa ja Tall Ship Racessa. Kaupungin omista tapahtumista esimerkiksi Stadin Silakkamarkkinat sekä nuorisoasiainkeskuksen RuutiExpo ja Reaktori ovat Ekokompassi-tapahtumia.

Kysymyksiin vastasivat ympäristösuunnittelija Mia Malin ja Greening Events -hankkeessa työskennellyt projektisuunnittelija Anne-Mari Leppänen ympäristökeskuksesta.

Lisätiedot: ekokompassi.fi ja greeningevents.fi

Helsingin henki | maaliskuu 2017

17

18

Helsingin henki | maaliskuu 2017

teksti KATI JALAGIN kuvat JUHO KUVA

Töissä

kaupunkilaisilla Asukkaat ovat ottaneet uuden Maunula-talon tyytyväisinä vastaan. Työntekijät suunnittelevat yhdessä asukkaiden kanssa talon tarjonnan ja toiminnan.

M

aunula-talon Månsas deli -kahvilan edustalla vallitsee eloisa tunnelma. Pöydistä kuuluu puheensorinaa, ja pääovesta saapuu vähän väliä kävijöitä sisään.

Maunulan nuorisotyöyksikön toiminnanjohtaja Antti Sarpo, Maunulan kirjaston kirjastovirkailija Heidi Aarnio ja työväenopiston työnjohdollinen opistoisäntä Ilkka Pietilä ovat iloisina vastassa sisääntuloaulassa. He muuttivat uusiin työtiloihinsa loppuvuodesta. Täyteen vauhtiin Maunula-talon toiminta lähti avajaispäivänä joulukuussa.

– Silloin kävijöitä oli jo noin 3 000, Sarpo kertoo.

Nuoret pyörittävät kahvilaa

n Antti Sarpo, Ilkka Pietilä ja Heidi Aarnio ovat tehneet Maunula-talon suunnittelussa ja toteutuksessa tiiviisti töitä yhdessä eri toimijoiden ja asukkaiden kanssa

Maunula-talon kahvilaa pyörittävät työkokeilussa olevat nuoret. Heidän ohjauksestaan vastaa nuorisoasiainkeskus ja ammattikoulutuksesta Stadin ammattiopisto. Kahvilan vitriinihyllyn herkut ovat nuorten käsialaa.

– Nuoret suunnittelevat itse, mitä kahvilassa myydään ja tekevät tarjolla olevat tuotteet. He kävivät myös maistelemassa kahveja ja valitsivat meille tänne hyvän kahvin, Sarpo hymyilee.

Alueen asukkaat ovat olleet mukana suunnittelemassa taloa ja sen toimintaa alusta lähtien. Muun muas-

Helsingin henki | maaliskuu 2017

19

n Monitoimitilan ohjelma muotoutuu asukkaiden toiveiden mukaan, kertoo Antti Sarpo.

sa kahvila tehtiin taloon heidän toiveestaan.

Kahvilaa vastapäätä sijaitsee monitoimitila, jonka avarassa salissa voi järjestää esimerkiksi teatteriesityksiä, pitää liikunnanohjausta tai katsella elokuvia. Tilan ohjelma muotoutuu asukkaiden toiveiden mukaan.

Tilaa oleilla ja pelata

Nuorisotalon tiloissa B-siivessä oleilee peleihin uppoutuneita koululaisia.

Joukko pikkupoikia istuu pelihuoneessa muhkeiden, kirkkaankeltaisten fatboytyynyjen päällä keskittyen pelikonsolin pelaamiseen.

Nuoret ovat ottaneet nuorisotalon uudet tilat tyytyväisinä vastaan. Nuorisotalosta löytyy biljardihuone, pingispöytä, jalkapallopeli, pehmeä istuskelusaareke ja hiljaisempi huone rauhalliselle­ puuhalle. Katosta roikkuu nyrkkeilysäkki ja keinu vauhdikkaampaa menoa varten. Tekeillä on myös pelihuone, jonka kymmenen konetta valjastetaan tietokonepelien pelaamiselle.

– Pelaaminen on nuorille kova asia.

Täällä nuori voi olla oma itsensä ja olesn Ilkka Pietilä kehuu Maunulan työväenopiston musiikkiluokkaa, jossa voi muun muassa harjoitella soittamista ja laulamista.

20

Helsingin henki | maaliskuu 2017

Työväenopiston opetushuoneet tarjoavat opiskelijoille ja opettajillle modernit puitteet. kella vapaasti kavereidensa kanssa, Sarpo sanoo.

– Suurin hitti tulee varmasti olemaan äänieristetty bänditila, jossa voi esimerkiksi harjoitella rumpujen soittamista, Pietilä toteaa.

Opiskelupuitteet viimeisen päälle

B-siiven kolmannessa kerroksessa sijaitsevan työväenopiston kurssitoiminta starttasi tammikuussa. Opiston tilavat ja valoisat opetushuoneet tarjoavat opiskelijoille ja opettajille modernit puitteet.

Opiston tiloihin kuuluvat lisäksi monitoimi- ja musiikkiluokat.

– Monitoimiluokka on märkätila, jossa voi harjoittaa taidetta ja käsitöitä. Musiikkiluokka on ehdoton ykkösluokka,­johon on panostettu paljon. Siellä voi harjoitella soittamista ja laulamista sekä antaa musiikinopetusta, Pietilä kertoo.

Työväenopiston vieressä on yksi talon työtiloista, joita kävijät voivat varata omaan käyttöönsä.

– Työtilat ovat olleet joka päivä kovassa käytössä. Esimerkiksi tänään tässä huoneessa oli lukiolaisia poikia lukemassa, Sarpo sanoo.

Samassa kerroksessa ovat myös opiston opettajainhuone ja asiakaspalvelutoimisto, henkilökunnan ruokailutilat sekä avoin oppimisympäristö.

Auki varhaisesta iltamyöhään

Talon hissi kertoo kyydissä oleville matkustajille, missä kerroksessa se seuraavaksi pysähtyy ja ollaanko menossa ylösvai alaspäin.

– Jutteleva hissi on herättänyt hilpeyttä­työntekijöiden keskuudessa, varsinkin, kun sen ääni kantautuu työhuoneeseen asti koko työpäivän ajan, Sarpo naurahtaa.

Kun hissin ovet avautuvat ensimmäisessä kerroksessa, edessä on kirjaston yli kymmenen metriä korkea, valkoinen ja limenvihreä tila, jonka julkisivu on pelkkää ikkunaa lattiasta kattoon.

Kirjaston asiakaspalvelupiste sijaitsee lasiovien vieressä, joista on pääsy samassa talossa olevaan ruokakauppaan.

– Kirjasto on lähellä kaikkea. Ihmisten on helppo tulla asioimaan tänne ja tehdä samalla reissulla kauppaostokset.

Olemme saaneet kirjaston asiakkailta paljon positiivista palautetta, ja kävijämäärämme ovat lähes kolminkertaistuneet, Aarnio sanoo.

– Koko talo siirtyy lisäksi omatoimikäyttöön kevään aikana. Ihmiset voivat käydä täällä normaalin aukioloajan lisäksi kello 7–9 aamulla sekä illalla kello 20–22.

Avointa ja tiivistä yhteistyötä

n Kirjasto on lähellä kaikkea, sanoo Heidi Aarnio.

Työnteko Maunula-talon uusissa tiloissa on lähtenyt mukavasti käyntiin.

– Töitä on ollut mukava tehdä, kun on saanut paljon hyvää palautetta.

Olemme tehneet töitä tiiviisti yhdessä eri toimijoiden ja asukkaiden kanssa.

Asioita on ollut helppo tehdä yhdessä, Sarpo kertoo.

– Talon tilat ovat aivan mahtavat ja on mukavaa, kun on enemmän työkavereita. Tämän työyhteisön kesken muodostuu pikkuhiljaa kiva symbioosi, Aarnio toteaa.

– Työnteko on täällä avoimempaa, ja muita työntekijöitä on helppo lähestyä.

Olemme hioutuneet jo hyvin yhteen, Pietilä kertoo. 

Kirjastosta on pääsy samassa talossa olevaan ruokakauppaan.

Tehdään yhdessä, osallistamalla MAUNULA-TALON TOIMINTA PERUSTUU demokraattiseen toimintamalliin. Talon

toimintaan liittyvistä toiveista ja ideoista keskustellaan kaikille avoimissa foorumeissa.

Foorumeihin osallistuneista asukkaista valitaan vuosittain kolme edustajaa, jotka muodostavat johtotiimin sekä kolmen henkilöstöön kuuluvan kanssa vähintään neljä kertaa vuodessa kokoontuvan neuvottelukunnan.

Neuvottelukunta vastaa talon yhteisten tapahtumien suunnittelusta ja valmistelusta sekä tekee osallistavaa budjetointia, jossa asukkaat pääsevät vaikuttamaan talon vuotuiseen ohjelman ohella resurssien käyttöön.

– Neuvottelukunnan tärkein ominaisuus on avoimuus ja läpinäkyvyys. Kuka tahansa asukas voi ottaa yhteyttä asukasedustajiin, jotka voivat viedä asian eteenpäin ja tuoda mukaan talon toimintaan, Heidi Aarnio sanoo.

– Avoimuus varmistaa sen, että kukaan ei voi lähteä sooloilemaan. Olemme vastuussa suoraan asukkaille, Antti Sarpo toteaa.

Asukkaiden osallistumisen mahdollistaminen ja siihen valmistautuminen vaatii Sarpon mukaan menetelmiä ja aktiivista tekemistä.

– Asenne tulee olla oikea. Teemme töitä veroeuroilla, ja jo sekin velvoittaa meidät toimimaan asukkaiden toiveiden mukaan. maunulatalo.fi

Helsingin henki | maaliskuu 2017

21

teksti KIRSI RIIPINEN kuvat LAURA OJA

Koodari avaa kaupungin tiedon hyödynnettäväksi Ohjelmistokehittäjä Timo Tuominen sujuvoittaa kaupungin palveluja ja houkuttelee samalla kaupunkilaisia ja yrityksiä mukaan kehittämiseen.

22

Helsingin henki | maaliskuu 2017

K

aupunginkanslian tietotekniikkayksikön avoimen ohjelmistokehityksen ryhmän taukohuoneessa on kunnioitusta herättäviä kunniakirjoja rivissä, niiden joukossa muun muassa Vuoden Smart City Teko ja Tutkivan journalismin yhdistyksen kunniakirja.

Ryhmään kuuluu kaikkiaan seitsemän ihmistä, joista osa tulee 6Aika-­ hankkeesta eli suurten kaupunkien yhteisestä hankkeesta. He ovat harvoin koolla koko porukka Unioninkadulla, entisissä Kluuvin gallerian tiloissa. Tällä kertaa Timo Tuomisen lisäksi toimistossa on käyttöliittymäsuunnittelija Tero Tikkanen.

Kaksikko saapui konttorille liikuntaviraston Kisahallilta. Ratikkamatkalla he pohtivat liikuntaviraston Ulkoliikuntakartan (ulkoliikunta.fi)­ kehittämistä siten, että liikuntapaikkojen kuntotiedot saataisiin päivittymään nykyistä tehokkaammin.

Tuominen ja Tikkanen kirjaavat nyt huomioita ja ideoita taululle.

Aamupäivällä Tuominen oli käymässä varhaiskasvatusvirastossa, jossa toiveena on saada päiväkodin sähköisestä hakujärjestelmästä nykyistä käyttäjä­ystävällisempi.

en o Tuomin im T i: äjä im >N istokehitt lm je h o i: t t > Amma tias lapsi > Ikä: 36 o u -v 2 ja vaimo to, > Perhe: itaransoit k : t e s k u t > Harras inen allo, lukem p a lk ja ä isteri, sis sofian ma lo fi : s u de t > Koulu sittelytie ä k n je o t ie na t pääainee

Mitä mieltä olet kehityskeskusteluista?

Miten niitä voisi kehittää? teksti MAARIT SEELING kuvat VESA TYNI

– Kuulun itsekin kohderyhmään, kaksivuotiaan lapsen isä Tuominen ­sanoo.

Tuomisen ja muun avoimen ohjelmistokehityksen ryhmän osaamiselle ja ideoille on tarvetta, jopa niin, että töitä on pakko karsia ja priorisoida. Pitkällä työlistalla on parhaillaankin lukuisia kaupunkilaisten arkista elämää sekä kaupungin henkilöstön työtä helpottavia kokeiluja ja projekteja.

Sujuvampi arki

Tuominen on mielissään työnsä monipuolisuudesta: milloin käydään kaupunkisuunnitteluvirastossa, milloin suunnitellaan vaikkapa yhä sujuvampaa tilojen varausjärjestelmää.

Tuomisen ensimmäinen tehtävä nykyisessä työssä oli uudistaa pääkaupunkiseudun palvelukarttaa, johon on koottu alueen palvelupisteet ja tiedot niiden esteettömyydestä sekä esimerkiksi julkisen liikenteen yhteydet. Kolmisen vuotta sitten alkanut tehtävä jatkuu edelleen.

Lukuisia, erilaisia tehtäviä on tullut lisää, mutta työn punainen lanka on pysynyt samana: kaupungin tietoa avataan niin, että muut pääsevät sitä hyödyntämään. Tai kuten myös on sanottu: koodari avaa kaupungin tietotekniikkaa, jotta kaupunkilaiset ja yritykset saadaan ketterämmin kehittämään sujuvaa arkea.

– Menemme apuun esimerkiksi silloin, kun ihmiset haluavat kokeilla ketterästi ja prototyyppien avulla.

Näin on syntynyt esimerkiksi tilojen varausjärjestelmä Varaamo sekä Päätökset-palvelu, johon kootaan kaikki kaupungin päätökset ja niihin liittyvät asiakirjat.

Joskus ideat jäävät kokeiluiksi, ja sekään ei isosti harmita, koska rahaa tai resursseja ei pienissä testeissä paljon kulu.

”Asenne on ollut, että asiat ovat mahdollisia ja niitä on mahdollista tehdä itsekin ilman suurta byrokratiaa.”

Tuominen on innostunut uudesta tavasta toimia. Perinteisessä tavassa hankkeen määrittelyyn kuluu aikaa, sitten se kilpailutetaan ja ehkä parin vuoden kuluttua päästään hommiin. Nyt uusia ideoita päästään kokeilemaan saman tien ja katsomaan, kuinka ne parhaiten toimisivat.

Kaikkea ei tarvitse tehdä itse, ja usein koodaukseen hankitaan ulkopuolista apua. Tuominen oli mukana kilpailuttamassa kaupungille puitesopimusta, jonka avulla apuvoimia voidaan tilata joustavasti.

Kaupungin avaamasta datasta on tehty myös kaupallisia sovelluksia. Tällainen on esimerkiksi Eventmore-älypuhelinsovellus, johon kootaan kaupungin tapahtumat.

Ilman byrokratiaa

Tuominen tuli tekemään ohjelmistokehitystä kumppanikoodari-nimikkeellä.

– Asenne on ollut, että asiat ovat mahdollisia ja niitä on mahdollista tehdä itsekin ilman suurta byrokratiaa.

Tuominen mieltää digitaalisuuden yhdeksi kaupungin palveluiden kerrokseksi. Julkinen peruspalvelu toimii lukuisilla eri alueilla, ja digitaalisuuden ansiosta itse palveluja on mahdollista sujuvoittaa sekä tehdä palveluprosesseja läpinäkyvämmiksi ja siten parantaa tiedonsaantia palveluista. Samalla säästetään kustannuksia. 

Jonna Paasiluoto, kodinhoitaja, kotihoitoyksikkö, sosiaali- ja terveysvirasto Kehityskeskustelut ovat olleet yksikössämme kattavia, enkä näe niissä parantamisen varaa. Niissä on käyty ­tasapuolisesti läpi, mitä kehitettävää on sekä esimiesettä alaistyöskentelyssä ja viime kädessä työyhteisötasolla. Keskusteluilla on ollut myös vaikutusta, ja ne ovat väylä vaikuttaa omaan työhön. Yksikkömme hoitaa potilaita ryhmittäin, joten ryhmäkehityskeskustelut puoltavat paikkansa.

Saija Peltosaari, tekstiilityöntekijä, Uusix-Suvilahti, sosiaali- ja terveysvirasto Olen mukana työllistymisen tuen yksikön järjestämässä­ kuntouttavassa työtoiminnassa, eikä meillä käydä tulos- ja kehityskeskusteluja. Olisi hyvä ulottaa ne koskemaan jossain muodossa myös meitä. Uskon, että keskustelut selkiyttäisivät työtunteihin, palkkaukseen, työn tekemiseen ja talon sisäisiin toimintoihin liittyviä kysymyksiä. Keskustelut voisivat toimia myös meillä jonkinlaisena kannustimena itsensä kehittämiseen.

Lauri Kultti, pysäköinnintarkastaja, rakennusvirasto Suhtaudun kehityskeskusteluihin hiukan epäilevästi,­ vaikka niitä järjestetään säännöllisesti. Nykymuotoisina niitä on silti mielestäni turha pitää vuosittain.

Keskustelut eivät takaa sitä, että mikään muuttuisi.

Ryhmäkehityskeskustelut ajavat saman asian ja ovat ajankäytöllisesti tehokkaampia. Henkilökohtaiset ­kehityskeskustelut kannattaisi järjestää vasta sitten, kun tehtävät muuttuvat.

Jonne Kuusniemi, koulutusvastaava, HKL Vuosittainen kehityskeskustelu on toimiva malli sellaisessa tehtävässä, jossa on paljon samankaltaisuutta ja kehittyminen ei ole jatkuvaa. Sama malli ei välttämättä sovi kaikkiin tehtäviin, vaikka malli sinällään on hyvä. Jos kehityskeskustelu sidotaan vain vuosittain tapahtuvaksi, tämä kertoo siitä, että ei ole pohdittu loppuun asti, mitä kehityskeskustelulla on tarkoitus tehdä. HKL:ssä olemme käyneet myös ryhmäkehityskeskusteluja, ja ne ovat loistava vaihtoehto samaa työtä tekeville ryhmille.

Helsingin henki | maaliskuu 2017

23

palvelu teksti PIRKKO TUOMINEN kuvat VESA TYNI

n Uusi palvelumalli tekee terveydenhoitaja, vastuuhenkilö Sarianna Ahlroosin työstä entistä mielekkäämpää.

Kokonaisvaltaisesti huolta ihmisistä Vuosaaren, Vallilan ja Töölön terveysasemat muuttuivat viime vuoden lopussa terveys- ja hyvinvointikeskuksiksi, joissa palvelut räätälöidään asiakkaiden tarpeiden mukaan.

K

un asiakas ottaa yhteyttä tai tulee paikan päälle terveys- ja hyvinvointikeskukseen, hänen palvelutarpeensa ­arvioidaan heti.

– Yksittäinen ongelma pyritään hoitamaan saman tien yhdellä käynnillä.

Jos tilanne on monimutkaisempi ja ihminen tarvitsee enemmän palveluja, hänelle nimetään oma yhteyshenkilö. Jatkossa hän voi olla yhteydessä suoraan yhteyshenkilöön, kertoo sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikkö Juha Jolkkonen.

Yhteyshenkilö voi olla kuka tahansa sosiaali- ja terveysalan ammattilainen, kuten terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti tai hammaslääkäri.

– Yhteyshenkilö koordinoi asiakkaan palvelukokonaisuutta. Hänen tehtävänsä on ottaa ihmisen asiat haltuun ja olla selvillä hänen tilanteestaan. Monella on tarve elämäntapamuutokseen, ja yhteys­henkilö toimii tässä valmentavalla otteella, toteaa johtava ylilääkäri Lars Rosengren sosiaali- ja terveysvirastosta.

Ammattilaiset tekevät tiivistä yhteistyötä asiakkaan hyväksi. Tiimi miettii ihmistä kokonaisuutena, ei diagnoosilähtöisesti, ja lääkäri toimii enemmän taustalla. Jos ihminen tulee vastaanotolle esimerkiksi korkeiden verensokeriarvojen takia, mutta hänen suurin ongelmansa on asunnottomuus, päihdeongelma tai masennus, tarvitaan muutakin neuvontaa. Uudella tavalla toimivissa terveys- ja hyvinvointikes-

24

kuksissa pyritään havaitsemaan entistä paremmin ne, jotka tarvitsevat paljon palveluita.

– Kaupungin palvelujärjestelmä on pirstaleinen ja ihmiset joutuvat hakemaan apua eri tahoilta. Yhteyshenkilö ohjaa ja kokoaa tiedot asiakkaan puolesta. Tarkoitus on, että palvelujen käyttäminen on niiden tarvitsijalle helppoa ja vaivatonta, sanoo terveys- ja päihdepalveluiden osastopäällikkö Leena Turpeinen.

Aikaa henkilökohtaiselle yhteydenpidolle

Henkilöstölle tiimityöskentelyyn siirtyminen ja uusi palvelumalli merkitsevät isoa työkulttuurin muutosta.

– Suuri osa on tottunut työskentelemään omassa toiminnallisessa siilossaan, omassa huoneessaan, omien asiakkaidensa kanssa, Rosengren toteaa.

Tiimityöskentelyssä on kuitenkin isot etunsa.

– Se tarjoaa mahdollisuuden keskittyä omaan vahvuusalueeseensa, saada neuvoa muilta ammattilaisilta ja oppia toinen toisiltaan, Turpeinen sanoo.

Suuri enemmistö asiakkaista tarvitsee edelleen apua vain satunnaisesti tai yhteen selkeään pulmaan kerrallaan.

Ammattilaiset tekevät tiivistä yhteistyötä asiakkaan hyväksi.

Helsingin henki | maaliskuu 2017

n Tämä on uusi malli, jota kehitetään, ylilääkäri Taina Salo kertoo.

Sähköisten palvelujen ansiosta terveysasioita voi hoitaa mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Pienessä tiimissä työntekijä tuntee paremmin asiakkaansa MAANANTAI ON VUOSAAREN terveysasemalla ruuhkaisin

Korvatulehduksen tai hammassäryn ta­ kia hoitoon mennään kuten ennenkin.

Näissäkin tilanteissa asiakas saa yhteys­ henkilön ja hänen suoran numeronsa.

– Myös sähköisiä palveluita lisätään, pala kerrallaan. Tänä vuonna tulee käyt­ töön esimerkiksi oirearviolomake, jolla voidaan selvittää tiettyjen oireiden koh­ dalla, riittääkö omahoito vai tarvitseeko asiakas lääkäriä. Lisäksi tulossa on säh­ köisiä itsevalmennusohjelmia, Jolkko­ nen kertoo.

Sähköisten palvelujen ansiosta hen­ kilö voi hoitaa terveysasioitaan mihin vuorokauden aikaan tahansa. Samal­ la vapautuu ammattilaisten aikaa niille, jotka tarvitsevat henkilökohtaista kon­ taktia. Tätä kokeillaan nyt Töölössa ja Vallilassa, missä jo kolmasosa yhteyden­ otoista tapahtuu sähköisesti.

– Sähköinen palvelu voi ratkaista koko palvelutarpeen tai viedä hoitopro­ sessia osan matkaa eteenpäin, mutta se ei tule olemaan ainoa palvelumuoto, Turpeinen huomauttaa.

Uudistusten tarkoitus on lyhentää jo­ noja ja helpottaa hoitoon pääsyä. Muu­ toksilla kaupunki varautuu myös valta­ kunnalliseen soteuudistukseen.

– Tavoitteemme on parantaa palvelu­ jen saatavuutta, asiakaskokemusta, vai­ kuttavuutta ja tuottavuutta. Lisäksi seu­ raamme henkilöstökokemusta, Jolkko­ nen sanoo.

– Seuraamme tarkasti, miten sote­ malli rakentuu, ja olemme herkkiä sää­ tämään omaa palvelumalliamme. Siinä on vielä paljon avoimia asioita, joita rat­ kotaan ja kehitetään nyt käynnissä ole­ vien pilottien aikana.  Hel.fi > Sosiaali- ja terveyspalvelut

päivä. Puheluita tulee päivässä 600, kun muina päivinä niitä tulee keskimäärin 400. Ne, jotka eivät pääse läpi, joutuvat soittamaan uudestaan tai tulemaan paikan päälle, mikä näkyy ruuhkina käytävillä. Puhelinliikenteen pullonkaulan pitäisi kuitenkin poistua uuden palvelumallin myötä, kun tiuhaan palveluita tarvitsevat ottavat yhteyttä suoraan omaan yhteyshenkilöönsä ja sähköiset palvelut laajenevat.

– Osa asiakkaista on tuohtuneita, että ”eihän sinne pääse ollenkaan”. Toisaalta ne, jotka ovat jo saaneet oman yhteyshenkilön, ovat tyytyväisiä, kertoo ylilääkäri Taina Salo.

Vuosaaren viisi moniammatillista tiimiä huolehtii lähes 24 000:sta terveysaseman palveluita käyttävästä. Uuteen malliin on tähän mennessä siirretty 1 200 asiakasta.

– Kiire muodostuu useasta asiasta. Moni asiakas ei tiedä uudesta mallista, ja aikaa menee sen perustelemiseen, miksi jotakin tehdään. Myös työntekijät voivat olla välillä epävarmoja ja miettiä, tekevätkö he oikein, Salo toteaa.

Terveydenhoitaja, vastuuhenkilö Sarianna Ahlroosin mielestä uusi palvelumalli vaatii sisäistämistä, mutta se tekee työstä myös mielekkäämpää. Hänen tiimissään on kaksi lääkäriä, neljä terveydenhoitajaa, mielenterveys-­ ja päihdehoitaja, fysioterapeutti ja suuhygienisti. Kun uudelle asiakkaalle tarvitaan yhteyshenkilö, tiimi miettii, kuka olisi paras ratkomaan tämän ongelmia.

– Pienessä tiimissä, omien potilaiden parissa työskentely tuntuu mielekkäämmältä kuin se, että kaikki hoitavat yhteisvastuullisesti koko terveysaseman asiakkaita. Tunnen paremmin asiakkaani, ja käsittelemme tiimin kanssa yhdessä heidän asioitaan, Ahlroos sanoo.

– Muuten teen samaa terveydenhoitajan työtä kuin tähänkin asti. Olemme aina pyrkineet hoitamaan potilaat hyvin.

Vuosaaren terveysasema on avoinna maanantaista perjantaihin kello 7–20. Ahlroosin tiimi on työskennellyt toistaiseksi kahdeksasta neljään, mutta jos joku ihminen tarvitsee apua varhain aamulla tai myöhemmin illalla, tiimin työvuoroja järjestellään sen mukaan.

– Haasteet tulevat siitä, että tämä on uusi malli, jota kehitetään. Henkilöstön on osattava seisoa muutoksen reunalla ja hakea suuntaa, mihin lähdetään. Muutosprosesseja on niin monta kuin on ihmistäkin, Salo toteaa.

Helsingin henki | maaliskuu 2017

25

hyvinvointi teksti ARJA KRANK kuva ISTOCKPHOTO

K

unta10-tutkimuksessa selvitetään yhdentoista suomalaiskaupungin ja -kunnan työyhteisöjen tilaa, työtä ja johtamista. Tutkimus järjestetään joka toinen vuosi. Kun Kunta10 toteutettiin viime syys-lokakuussa, Helsingin kaupunki oli mukana toista kertaa.

– Osallistumisinto oli meillä suuri jo 2014. Vastaajien määrä lisääntyi kahden vuoden takaisesta kokonaiset viisi prosenttia. Nyt kysymyksiin vastasi 74 prosenttia henkilöstöstä eli lähes 24 500 henkilöä, tutkimusta kaupungilla koordinoiva HR-asiantuntija Outi Anttila kaupunginkansliasta kertoo.

Helsingissä päästiin nyt ensi kertaa vertailemaan tuloksia edellisiin tuloksiin sekä seuraamaan muutosta ja työolojen kehittymistä.

Kaupunki on petrannut edellisiin tuloksiin verrattuna etenkin esimiestyössä.

– Meillä onkin panostettu jo pitkään johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen, mikä varmasti näkyy tuloksissa: vastaajat ovat kokeneet, että työ on entistä tavoitteellisempaa ja asioita on kehitetty yhdessä, työnantajapolitiikkayksikön päällikkö Asta Enroos kaupunginkansliasta sanoo.

Neljä viidestä suosittelisi kaupunkia ystävilleen

Halu vaihtaa työnantajaa tavallisesti kasvaa muutosten keskellä. Helsingin kaupungilla näin ei ole kuitenkaan käynyt eikä väkeä ole lähtenyt juurikaan normaalia enemmän, vaikka meneillään on kaupungin historian suurin johtamisjärjestelmä- ja organisaatiouudistus.

– Lisäksi neljä viidestä työntekijästä­ suosittelisi kaupunkia työnantajana myös ystävilleen, mikä on huiman hyvä tulos, Enroos kertoo.

Aiempaa useampi, 75 prosenttia vastaajista, kokee jaksavansa työssään eläkeikään asti. Joka kolmas alle 30-vuotiaista työntekijöistä ei tähän kuitenkaan usko. Jo alle 50-vuotiaissa on työntekijöitä, jotka harkitsevat varhaisempaa eläköitymistä. Yksi syy saattaa olla työmäärä, joka on yleensäkin kuntapuolella­ lisääntynyt huomattavasti. Helsingissä enemmän kuin yksi kolmesta vastaajasta kertoo, että työmäärä kuormittaa heitä jo yli sietokyvyn.

– Helsingin tulos on kuitenkin hieman alhaisempi kuin muussa Kunta10aineistossa. Kuntien taloustilanteen heikkenemisen myötä työn tuottavuutta­ on pyritty lisäämään organisoimalla työtä uudella tavalla. Tulos varmaakin heijastaa sitä, Enroos miettii.

40,3 % alle 30-vuotiaista koki, että työmäärä on lisääntynyt.

24

27,2 % alle 30-vuotiaista koki, että työpaineita on paljon ja työn hallintaa vähän.

Asiakasväkivaltaa yhä paljon

Kaksi vuotta sitten vastauksissa tuli esiin, että kaupungilla koetaan myös syrjintää ja kiusaamista.

– Työilmapiiriin ja kiusaamiseen liittyvistä asioista on alettu viime vuosina puhua enemmän ja tuoda niitä keskusteluun, jolloin erilaisia epäkohtia ja kielteisiä kokemuksia on myös ollut helpompi ottaa puheeksi. Puheeksi ottamisen kulttuuria on myös pyritty parantamaan.

Kaupungilla on nollatoleranssi kiusaamiseen, ja tätä tukemaan on monia välineitä ja keinoja sekä Sopua ja sovittelua -opas työyhteisöjen käyttöön, Enroos sanoo.

Edellisen tutkimuksen tuloksissa huolestutti myös väkivaltaa kokeneiden määrä. Tämä ei ole vähentynyt. Nyt miltei joka kolmas työntekijä kertoi kokeneensa asiakasväkivaltaa – useimmiten henkistä.

– Asiakasväkivaltaa esiintyy huolestuttavan paljon erityisesti sosiaalija terveysalalla, pelastustoimessa sekä

27,2

44 % alle 30-vuotiaista kertoi kokeneensa asiakasväkivaltaa.

Kunta10-tulokset kertovat, että kaupungin työntekijät kokevat työnsä ja työolosuhteensa organisaatiouudistuksesta huolimatta melko hyväksi. Kehitettävääkin on. Työmäärä on kasvanut ja asiakasväkivalta hieman lisääntynyt.

Helsingin henki | maaliskuu 2017

40,3

44

Parannuksia syntyy tarttumalla toimeen 26

24 % koki että työpaineita on paljon ja -hallintaa vähän.

39 39 % on miettinyt työnantajan vaihtamista.

työterveyslääkäri

Vastausprosentti kertoo, että odotukset ovat korkealla myös jatkossa.

70,3 % koki saavansa riittävästi koulutusta.

9,2 % koki työpaikkakiusaamista.

9,2

kasvatuksen ja koulutuksen aloilla. Näillä aloilla kohdataan asiakkaita haastavissa elämäntilanteissa ja työskennellään lasten ja nuorten kanssa päiväkodeissa ja kouluissa, Outi Anttila sanoo.

– Asiakasväkivallan ennaltaehkäisyyn tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota ja siihen panostetaan turvallisuuteen liittyvissä suunnitelmissa ja ohjelmissa. Kehitämme edelleen välineitä ja koulutamme ihmisiä väkivallan ennaltaehkäisyyn ja tilanteiden hallintaan sekä niiden purkamiseen, työturvallisuusasiantuntija Janne Haatainen kaupunginkansliasta sanoo.

Kehittäminen tapahtuu työyhteisöissä

70,3 8,8

41,9 41,9 % koki yksilökehityskeskustelut hyödyllisiksi.

8,8 % koki syrjintää.

Ennen seuraavaa Kunta10-tutkimusta ehditään työpaikoilla vaikuttaa omiin kehittämistä vaativiin asioihin ja tehdä myös toimenpiteiden seurantaa.

– Ilahduttavaa on huomata, että edellisiä Kunta10-tuloksia oli myös käsitelty työpaikoilla. Näin koki enemmän kuin kaksi kolmesta. Kehittämissuunnitelmia oli havainnut runsas kolmannes ja toimenpiteitäkin runsas neljännes vastaajista, Asta Enroos kertoo.

Uusia tuloksia ryhdytään nyt käsittelemään työyhteisöissä siten, että jokainen työntekijä pääsee keskustelemaan oman yhteisön tuloksista ja antamaan kehitystä vaativiin tuloksiin ehdotuksia.

– Vastausprosentti kertoo, että odotukset kehittämisestä ovat korkealla myös jatkossa. Kerrottuja epäkohtia halutaan käsittelyyn. Tulosten käsittelyn yhteydessä on tärkeä sopia siitä, miten työhyvinvointia jatkossa edistetään ja ylläpidetään, Enroos sanoo. 

Kunta10-tulokset > Esimieheltä saatu tuki ja oikeudenmukaisen johtamisen kokemus lisääntyivät. > Työyhteisötaidot kehittyivät: tavoitteellisuus oli hyvällä tasolla ja innovatiivisuus kasvussa. > Työpaikan ilmapiiri parantui, työyhteisön sosiaalinen pääoma lisääntyi ja syrjintä vähentyi. > Työmäärä lisääntyi: yksi kolmesta vastaajasta kertoi, että yli sietokyvyn. > Työstressiä koki lähes joka neljäs työntekijä. > Asiakasväkivaltakokemuksia raportoi liki joka kolmas.

Lisätietoja tuloksista Kunta10-raportointiportaalissa www.kunta10.fi.

Tunnukset palveluun löytyvät Helmen Kunta10-sivuilta. Tulokset ovat kaikille avoimia.

Helmi > Henkilöstö > Kunta10-tutkimus

Työterveyden dosentti, kuntoutuslääkäri Helena Miranda kertoo leikkaushoidon vaihtoehdoista kivunlievittämisessä.

Kirurgin puukkoa vai kokonaisvaltaista kivunhallintaa?

TYÖTERVEYDESSÄ ON VIIME vuonna toteutettu useita kivunhoitoa paran-

tavia uudistuksia. Työfysioterapeutille pääsee nyt suoraan ilman lääkärissä käyntiä ja kivunhallintaryhmät pyörivät. Olemme valmiimpia kuin koskaan auttamaan teitä, hyvät asiakkaamme, kipujenne kanssa. Se ei ole ihan vähäpätöinen asia, sillä kipu on merkittävin työkyvyttömyyttä aiheuttava oire.

SUOMESSA SAIRAUSPOISSAOLOT KIPUJEN takia ovat maailman kärkeä.

Modernin tiedon jakamista ja toimivia, tutkimusnäyttöön perustuvia keinoja siis tarvitaan. Tieto ei lisää tuskaa, vaan helpottaa sen kanssa elämistä.

YKSI ASIA, JOHON tuntuu olevan vaikea vaikuttaa, ovat epärealisti-

set odotukset leikkaushoitoon liittyen. Suomi on levolla, lääkkeillä ja leikkaus­hoidolla kipuja hoitava maa. Polvia ja olkapäitä leikataan monin verroin ahkerammin kuin Ruotsissa. Yksityisiä sairaaloita on noussut maahamme kuin sieniä sateisena syksynä, 24/7-valmiudessa leikkaamaan lisää. Leikkaushoitoon pääsemättömyys nouseekin keskusteluissa yhdeksi merkittävimmäksi syyksi kansamme kärsimykseen ja sairauslomiin. ”KIPU JÄI LEIKKAUSPÖYDÄLLE”, kuulee sanottavan. Leikkaushoito on

toki parhaimmillaan täsmähoito, mutta ei läheskään niin usein kuin ajatellaan – ja toivotaan. Nyt kun kirurgisten hoitojen vaikuttavuutta on vihdoin alettu tutkia muun muassa vertaamalla fysioterapiaan, on havaittu, että leikkaushoito ei tuo lisähyötyä. Se on kyllä huomattavasti kalliimpaa ja aiheuttaa enemmän haittavaikutuksia.

LEIKKAUSTOIMINNAN valtava lisääntyminen ei ole parantanut suomalais-

ten työkykyä. Monen osalta on saattanut käydä jopa päinvastoin. Fysio­ terapeutin antama ohjaus onkin syrjäyttämässä useat leikkaukset. Ja silloin kun leikkausta tarvitaan, leikkaustulokset olisivat parempia, jos kipua hoidettaisiin aktiivisesti jo ennen ortopedille ja leikkaukseen pääsyä.

KIPUA VOIDAAN hoitaa monipuolisin keinoin. Pitkäaikainen kipu ei vält-

tämättä kokonaan parane, mutta työssä voi silti pärjätä. Kipua potevan kannattaa olla omatoiminen ja etsiä itselleen sopivat kivunhallinnan työkalut. Apua suunnitelman tekemiseen ja toteuttamiseen voi pyytää meiltä Työterveys Helsingistä. Tällaista tietoa ja tukea, myötäkulkemista,­ haluamme täällä työterveydessä teille tarjota. Meitä voi pyytää myös työpaikalle puhumaan kipu- ja työkykyasioista.

Helsingin henki | maaliskuu 2017

27

liikkeellä teksti KATI JALAGIN kuvat LAURI ROTKO, MAIJA TOIVANEN ja ISTOCKPHOTO

Keväällä juhlitaan Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlavuosi on täynnä tekemistä ja kokemista. Tule mukaan kevään juhlamenoihin.

Luistele ja tanssi mun kaa Vuosi on myös liikunnan ja urheilun juhlaa. Helsingissä järjestetään muun muassa Taitoluistelun MM-kilpailut 29.3.–2.4. ja joukkuevoimistelun MMkilpailut 26.–29.5.

Taitoluistelun MM-kilpailut ovat yksi vuoden merkittävimmistä urheilutapahtumista. Helsingin Hartwall Areenalle saapuvat maailman parhaat taitoluistelijat. Kilpailupäivinä on luvassa ainutkertaista tunnetta, draamaa ja tulkintaa.

Naistenpäivänä 8.3. Rautatientorin Jääpuistossa järjestetään Koko Suomi luistelee -luistelutapahtuma.

Maksuttomassa tapahtumassa saa luistelutekniikan ohjausta ja luvassa on muun muassa Luistele mun kaa!

-jääseikkailu. Lähde mukaan jäälle!

Kevät on myös tanssin aikaa. Kaupunginjohtajat hurmasivat tammikuussa tanssivideollaan ja haastoivat kaikki Suomen kunnat tanssimaan. Video on nähtävissä Helsinkikanavalla.

Myös henkilöstöliikunta haastaa henkilöstön mukaan Koko Suomi tanssii -haasteeseen, johon voi osallistua yksin tai kokoamalla porukan työkavereista, työyksiköistä tai ystävistä. Tanssilajien haaste- ja opetusvideot ovat nähtävissä suomitanssii.fi/tanssihaaste sivulla.

Koko Suomi tanssii -tansseja tehdään myös tutuksi henkilöstöliikunnan teematunneilla Yrjönkadun tanssisalissa.

Katutanssin pyörteissä tanssahdellaan 10.3., ja nykytanssia harjoitellaan 21.4. helsinki2017.com kokosuomiluistelee.fi helsinkikanava.fi Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta

28

Ota vastaan Koko Suomi tanssii -haaste.

Luonnon päivät!

Metsä meissä

Luonnon päivät 2017 -kampanja haluaa saada kaikki suomalaiset juhlimaan Suomen luontoa: 20.5. villiinnytään keväästä, 17.6. rakastutaan kesäyöhön ja 26.8. juhlitaan ylipäätään Suomen luontoa.

Osallistu tapahtumiin, järjestä tapahtuma, perusta luontoravintola tai vie luontoon joku, joka pääsee sinne harvoin!

Suomenkielisen työväenopiston Metsä meissä -hanke tutkii vuoden ajan suomalaisuutta, metsää ja suomalaisten suhdetta metsään kurssien, tapahtumien ja produktioiden kautta.

Hankkeeseen voi osallistua Metsä meissä -blogissa, jossa voi kertoa omista metsäkokemuksista ja -muistoista sekä siitä, millainen on oma metsä. Blogissa voi myös käydä lukemassa osallistuneiden metsäkokemuksia.

Metsä meissä on mukana muun mu-

luonnonpaivat.fi

Helsingin henki | maaliskuu 2017

assa 6.–22.4. järjestettävässä Kanneltalon kevätnäyttelyssä, jossa on esillä työväenopiston kuvataidekurssien teoksia, sekä Opistotalolla 4.–10.5. vietettävällä Teatteriviikolla. Teatteriviikon keskusteluissa pohditaan muun muassa sitä, mitä yhteistä on metsäntutkimuksella ja teatterilla. https://metsameissa.wordpress.com/ Työväenopiston juhlavuoden tarjonta: hel.fi/tyovaenopisto > Luennot ja tapahtumat > Suomi 100 – Metsä meissä

Taitaja2017 on juhlavuoden ammatillisen koulutuksen päätapahtuma.

Toivoa kirjoista Kirjastojen juhlavuoden tapahtumat löytyvät Suomi 100 -tunnisteella Helmetin tapahtumakalenterista.

Jätkäsaaren kirjastossa vietetään Toivoa kirjallisuudesta -iltaa 16.3. klo 18.

Vieraana on kirjailija Joel Haahtela. helmet.fi/toivoa helmet.fi > Tapahtumat ja vinkit

Osaaminen ja taidot framille Jos haluat tutustua eri ammattialoihin sekä siihen, miten merkittävä rooli osaamisella on laadukkaiden palvelujen tuottamisessa kaupungissa, tule Taitaja2017 Helsinki -tapahtumaan.

Tapahtuma on juhlavuoden ammatillisen koulutuksen päätapahtuma, ja se järjestetään 15.–18.5. Helsingin Mes-

sukeskuksessa. Tapahtuma on samalla ammattitaidon SM-kilpailu, jossa on mukana yli 500 kilpailijaa ja yli 53 erilaista kilpailulajia.

Luvassa on kansainvälisiä ammattilaisia, lajikohtaisia tapahtumia, seminaareja sekä ammatti- ja yritystori. Messukeskukseen rakennetaan muun muassa kaupunki minikoossa, ja tehtäväpisteillä voi harjoitella eri ammatteihin liittyviä taitoja ja kokea tekemisen iloa.

Tapahtuma rakennetaan pääkaupunkiseudun oppilaitosten ja satojen eri ammattialojen yritysten kanssa. Sen ­toteutuksessa ovat mukana myös kaupungin eri virastot. Paikan päälle odotetaan yli 80 000 vierailijaa.

Tule mukaan ja koe osaamisen ja taitamisen riemu! taitaja2017.fi

Työn kuvia Modernia elämää Modernia elämää! on viiden suomalaisen museon 3.3.–30.7. järjestämä näyttely, jossa esitellään tuokiokuvia suomalaisesta modernismista ja sen kotimaisista ja kansainvälisistä saavutuksista vuosina 1917–1968. hamhelsinki.fi

Polje hyvän puolesta Juhlavuonna poljetaan pyörällä. 100 Pyöräilytekoa -kampanja kehottaa ihmisiä pyörän päälle ja jakamaan pyöräilyn ilosanomaa toteuttamalla muun muassa pyöräilytekoja.

Yksittäiset ihmiset, ystäväporukat, järjestöt, kaupungit tai yritykset voivat asettaa itselleen pyöräilytavoitteen, joka voi olla esimerkiksi sata pyöräiltyä työmatkaa, sata lahjoitettua polkupyörää tai sata pyöräretkelle vietyä lasta.

Pyöräilyteko voi olla myös pyöräilyolosuhteiden kohentaminen, kuten pyöräpysäköinnin parantaminen.

Osallistumisohjeet ja kampanjan materiaalit: 100pyorailytekoa.fi.

Haasta mukaan työpaikkasi, kaverisi ja perheesi!

Virka-gallerian Työn kuvia -näyttelyssä tarkastellaan 9.6.–1.10. työtä ja työn tekemistä Helsingissä.

Valokuvaajat Behi Assadi, Miikka Pirinen ja Katja Tähjä esittävät teoksissaan kolme näkökulmaa tämän päivän työelämään, johon kuuluu niin palkkatyötä, kotityötä ja vapaaehtoistyötä kuin ylityötä, yötyötä ja pätkätyötä, robotisaatiosta ja moniosaajuudesta puhumattakaan.

Näyttelyssä voi samalla ihailla syksyllä 2016 järjestetyn kaikille avoimen työ-aiheisen kilpailun kautta löytyneitä valokuva- ja videoteoksia. suomifinland100.fi/tyon-kuvia

100 Pyöräilytekoa -kampanja kehottaa ihmisiä pyörän päälle ja jakamaan pyöräilyn ilosanomaa.

Helsingin henki | maaliskuu 2017

29

kuva KONSTA LINKOLA

kuva RHINOCEROS OY

Tiedot palstalle henkilostoviestinta@hel.fi.

Seuraava aineistopäivä on 4. toukokuuta.

Henkilöstöliikunnan kevään tapahtumat ■■ TOUKOKUUSSA RATKEAA KAUPUNGIN sählymestaruus, kun työyhteisöjen välinen sählyturnaus pelataan lauantaina 6.5. Liikuntamyllyssä. Lisäksi liikutaan Unelmien liikuntapäivän sekä pyöräilyviikon merkeissä. Osallistu Unelmien liikuntapäivään 10.5. ja Pyöräilyviikkoon 6.–14.5.

Jos haluat tietää, millainen kuntosi on tällä hetkellä ja olet kiinnostunut lisäämään hyvinvointiasi ja muuttamaan arkirutiinejasi, kannattaa ilmoittautua maksuttomiin Kehon kuntoindeksi -testauksiin. Testit on tarkoitettu henkilöille, jotka liikkuvat satunnaisesti tai eivät ollenkaan. Ne ovat osa vuonna 2015 alkanutta Matka hyvään kuntoon -rekkakiertuetta, joka päättyy 9.6. Sonera Stadiumille.

Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta

Kesällä Iso Iiluotoon

■■ ANNANTALON JUHLIEN VUOSI -näyttely kutsuu tutustumaan juhlien ja juhlapäivien ihmeellisyyksiin. Aikojen saatoissa ympäri maailmaa, eri kulttuureissa syntyneisiin kalentereihin kuuluu useita iloisia juhlia, joihin liittyvään tietoon tutustutaan näyttelyn aikana. Samalla näet, miten erilaisia juhlia vietetään suomalaisissa kouluissa. Näyttelyssä pääsee myös rakentamaan valtavaa taikapuukalenteria ja pyörimään kalenteripuu-karuselliin.

Näyttely on esillä Annantalon taidegalleriassa 7.5. saakka. annantalo.fi

Esteettistä ruokahävikkiä ■■ ARVIOLTA YKSI KOLMASOSA maailmassa tuotetusta ruuasta päätyy roskiin. Taiteilijat Filippo Zambon ja to kosie käsittelevät valokuva- ja videoteoksissaan ruokahävikkiin liittyviä ristiriitoja. Jätteet voivat muuttua taiteilijoiden käsissä esteettisiksi elämyksiksi, ja toisaalta taide voi kuvata pinnan alla tapahtuvaa salailua.

Näyttely on esillä Virka-galleriassa 28.5. asti. virka.fi

30

Helsingin henki | maaliskuu 2017

■■ ON AIKA KASATA soutujoukkue ja fiilistellä tulevaa kesää. Stadin soudut soudetaan tuttuun tapaan Soutu­ stadionilla 25.8.

Soutujoukkue koostuu 14 soutajasta ja perämiehestä. Soutajista neljä on naisia.

Tapahtumassa on kaksi sarjaa: Teema ja Grand Prix.

Teema-sarjassa on asukilpailu, ja paras asu palkitaan.

Sarja sopii joukkueille, jotka osallistuvat Stadin soutuihin viihtyminen ja hauskanpito mielessään. Grand Prix -sarjassa otetaan totisemmin mittaa siitä, kenen venekunta on Stadin nopein.

Tiedot ilmoittautumisesta ja osallistumismaksusta julkaistaan kevään aikana Stadin Soutuklubin nettisivuilla: www.stadinsoutuklubi.fi.

Stadin soutuklubin soutuillat alkavat jäiden sulettua.

Soutuklubiin otetaan mukaan myös uusia jäseniä.

Tiedustelut: Teijo Rautio, puh. 050 559 1604 ja Pekka­ Markkula, puh. 050 336 3782.

kuva MARJA VALJUS

Erilaista juhlaa

Stadin soudut kutsuvat

Aikamatka menneisyyden Helsinkiin kuva HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO/SIGNE BRANDER

kuva COMMA IMAGE

■■ VUOSAAREN EDUSTALLA KALLAHDENSELÄLLÄ sijaitseva Iso Iiluoto on kaupungin henkilöstön virkistyspaikka. Kesän majoitusvarauksia aletaan ottaa vastaan huhti–toukokuussa.

Tarkemmat varausajankohdat ja tiedot julkaistaan maaliskuun lopulla Helmessä > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Virkistys- ja lomapaikka Iso Iiluoto.

Vartiosaaren Kallioranta ei ole enää käytettävissä henkilöstökerhojen ja työyhteisöjen kokous- ja virkistyspaikkana vuokrasopimuksen päättymisen vuoksi.

■■ KOE IKIMUISTOINEN AIKAMATKAELÄMYS heittäytymällä aikakoneeseen, joka kuljettaa elävään ja todentuntuiseen menneisyyden Helsinkiin. Kaupunginmuseon Aikakone-näyttelyssä sukelletaan valokuvaaja Signe Branderin tallentamaan 1900-luvun alun puuHelsinkiin, kivisiin jugendlinnoihin ja esimerkiksi pyykkäreiden, poliisien ja kaupunkilaisrouvien arkielämään.

Näyttely vie vierailijan myös 1960–1980-lukujen Helsingin kaduille ja pihoille.

Aikakoneessa hyödynnetään 3D-virtuaaliteknologiaa, seinäprojisointeja sekä ääntä ja animointia, joten aikamatkaelämyksen voi kokea sekä tilassa että virtuaalitodellisuuslaitteiden avulla. helsinginkaupunginmuseo.fi

Ristikko nro 1/2017

Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 4.5. mennessä osoitteella henkilostoviestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 4.5. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien numero 4/2016:n ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Katri Vuorinen, Kirsi Hasu, Janne Kivelä, Tuula Heikkinen ja Kerttu Vesterinen. Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | maaliskuu 2017

31

01

Helsingin henki @KjJu

kuva VESA TYNI

2017

s

si

Nyt tuhatta ja sataa kohti kuntavaaleja #pormestari #Helsinki #äänestysaktiivisuus #Suomi100. Äänestä niin vaikutat.

maalis–toukokuu 2017

{ uusi duuni }

Lasten ja nuorten tukena KUKA: Greta Secka AMMATTI: koulukuraattori TÖIHIN: 26.10.2016 TOIMIPAIKKA: Pasilan, Itäkeskuksen ja Myllypuron peruskoulut

Mitkä ovat ydintehtäväsi?

Toimin ylimääräisenä kuraattoriresurssina kolmessa koulussa. Pääosin olen toiminut luokkien kanssa ja pitänyt erilaisia teemallisia tunteja tai ryhmäytystä. Olen myös jalkautunut luokkiin kertomaan kuraattorin työstä ja olemaan läsnä. Lisäksi osallistun oppilashuollon kehittämiseen ja pyrin tuomaan lasten ja nuorten ääntä kuuluviin.

Millainen on työyhteisösi?

Koulussa työyhteisö koostuu opettajista ja oppilashuoltoryhmästä. Kuukausittaiset alueelliset tai koko Helsingin kuraattorien ja psykologien antoisat tapaamiset ovat osa verkostoani.

Keiden kanssa teet yhteistyötä?

Olen päässyt tekemään yhteistyötä vasta koulun henkilökunnan ja omien kuraattorikollegoideni kanssa. Yleisesti kuraattoreilla on yhteistyötä vanhempien ja lasten ja perheiden tukitahojen kanssa.

Mihin asioihin olet tarttunut ensimmäisenä?

Etenkin Pasilassa olen pyrkinyt käymään luokissa ja jalkautumaan oppilaiden pariin sekä tekemään itseäni tutuksi ja helposti lähestyttäväksi.

Mitä erityistä on meneillään?

Mitä teit aiemmin?

Työskentelin viitisen vuotta Mannerheimin lastensuojeluliitossa auttavien puhelin- ja nettipalveluiden päivystysohjaana.

Miten innostuit tästä työstä?

Olin jo pitkään ollut kiinnostunut kuraattorin työstä, ja kaipasin kasvokkaista kontaktia lapsiin ja nuoriin.

Mihin suuntaan työtä voisi kehittää?

Lapset ja nuoret hyötyisivät vaihtoehtoisista tavoista lähestyä oppilashuoltoa. Matalampi kynnys ennaltaehkäisisi pulmien kasvamista suuremmiksi. Esimerkiksi netin mahdollistamat viesti- ja keskustelukanavat voisivat olla apuna.

32

Helsingin henki | maaliskuu 2017

Kehitteillä on oppilaille ja vanhemmille suunnattu hyvinvointiin liittyvä nettisivusto. Sinne kootaan tietoa muun muassa siitä, millaista apua koululta voi saada ja missä asioissa ja miten kuraattori, psykologi ja terveydenhoitaja voivat auttaa.

Mitä haasteita näet tehtävässäsi?

Kuraattorin työssä haasteena on pystyä jakamaan aika ja työpanos useamman koulun välillä. Oppilasmäärä yhden kuraattorin vastuulla on suuri.

Mikä on kivaa työssäsi?

Ehdottomasti lapset ja nuoret sekä kohtaamiset heidän kanssaan. Koulun kiva, energinen paikka sopii minulle.

22.2.–26.3.

KIMALLETTA, PALJETTEJA, SILKKIÄ Minna Jerrmanin valokuvanäyttelyssä on esillä Helsinki Burlesque -festivaalin hauskoja esityksiä vuosina 2013–2016.

Näyttely on myös kunnianosoitus 2016 menehtyneelle suomalaiselle burleskitähdelle, Sir Willy Waterlilylle. Virka-galleria, Pohjoisesplanadi 11–13. virka.fi

16.3.

TUTUSTU TUULIKKI PIETILÄÄN Erikoistutkija Erkki Anttosen kuraattorikierroksella voi tututustua graafikko Tuulikki Pietilän monipuoliseen tuotantoon Ateneumissa klo 17–17.45. Näyttely on esillä 9.4. asti. Kaivokatu 2. ateneum.fi

19.3.

ANNA LAULUN RAIKUA Stoan laulusunnuntain yhteislaulutilaisuudessa laulattaa Kalle Partanen, säestäjänä Esko Rantanen klo 14–15. Stoa, musiikkisali, Turunlinnantie 1. Vapaa pääsy. stoa.fi

29.3.–22.4.

PARHAITA LUONTOKUVIA Suomen luonnonvalokuvaajien kilpailun satoa on esillä Malmitalon aulassa, Ala-Malmin tori 1. malmitalo.fi

11.–13.5.

FILHARMONIKOIDEN TAHDISSA Helsinginkadun Filharmonikoiden kevätkonserteissa 11.–13.5. kuullaan Einojuhani Rautavaaran Cantus Arcticus ja Anton Brucknerin 7. Sinfonia. 11.5. klo 19–21 Opistotalo, Helsinginkatu 26 ja 13.5. klo 19–21 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3. hel.fi/tyovaenopisto