ren ja Salmisaaren pelletinpolttoa kasvatetaan 40 prosenttiin, se tietää jo isompia muutoksia niin pellettien hankintaan, varastointiin, murskaukseen kuin polttoonkin. Silloin esille nousevat muun muassa laivakuljetukset, välivarastot, uudet jauhinmyllyt ja polttimet. Monenlaisia selvityksiä esimerkiksi pellettien saatavuudesta tehdään parhaillaan. – Tällä hetkellä pelleteistä on Suomessa ylituotantoa, mutta kun käyttö lisääntyy, niistäkin saattaa tulla pulaa. Laivalla pellettejä on mahdollista tuoda esimerkiksi Venäjältä ja Virosta.
Pellettien lämmittämä suihku Alkuvaiheen rinnakkaispoltto on Hagströmin mukaan vielä melko simppeli systeemi, eikä mitään rakettitiedettä. Investoinnitkin ovat vielä kohtuullisia. Hiiltä on Hanasaaressa poltettu kohta 40 vuotta. Sekä Hanasaaren että Salmisaaren voimalaitokset on suunniteltu kivihiilelle. – Kivihiili on meille tuttu polttoaine ja
sen me osaamme hyvin. Nyt kun pelletti tulee, se on meillekin piristys. Saamme uusia haasteita ja mielenkiintoa tähän ehkä hieman rutiiniomaiseenkin tekemiseen. Pelletti on kuitenkin biopolttoaineista helpoimpia, ja sillä on mukava lähteä liikkeelle, Hagström pohtii. Nyt koejaksolla poltettava pellettimäärä on 300–500 tonnia, joka vastaa noin 200–300 tonnia kivihiiltä. Tänä aikana poltettavat pelletit vastaavat noin 200–300 kerrostalohuoneiston vuotuista lämmitystarvetta. Huomaako helsinkiläinen lämpimässä suihkussa käydessään tai keittäessään aamukahveja, että nyt ovat pelletit asialla? – Ei huomaa. Se on samaa ympäristöystävällisellä yhteistuotannolla tuotettua energiaa kuin aiemminkin, joskin askeleen lähempänä hiilineutraalia tulevaisuutta, Hagström sanoo.
Puristettua puuta Pelletti on jalostettua biopolttoainetta, joka tehdään uusiutuvasta raaka-aineesta. Sen alkulähde on metsässä, eikä sen käyttö lisää kasvihuoneilmiötä. Mekaanisessa puunjalostusteollisuudessa havupuista ylijäänyt sahanpuru ja kutterilastut kuivataan, jauhetaan vasaramyllyllä ja puristetaan kovalla paineella pienten metallilevyssä olevien reikien läpi pellettitehtailla. Leikkuuterät pilkkovat puristeet noin 10 millimetrin pituisiksi pötkylöiksi. Puristusvaiheessa sulanut puun luonnollinen sideaine, ligniini, muodostaa jäähdyttyään pellettien pinnalle kiiltävän ja koossapitävän kerroksen.
Vieraile virtuaalisesti voimalaitoksella! Katso video pelletinpoltosta osoitteesta blogi.helen.fi
Helsingin Energian tavoitteena on hiilineutraali tuotanto vuoteen 2050 mennessä. Kehitysohjelmassa lisätään uusiutuvien energialähteiden käyttöä 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Vaihtoehtona on lisätä käyttöä nykyisissä voimalaitoksissa tai rakentaa kokonaan uusi.
Pelletit matkaavat putkea pitkin hiilivirtaan ja jauhautuvat hiilimyllyssä. Yhdistynyt hiili- ja pellettipöly siirtyy voimalan kattilaan palamaan.
11