Helen 2/2013

helen

02 2013

Lehti Helsingin Energian asiakkaille | www.helen.fi

Vanhasta

UUTTA Siivouspäivänä kierrätetään porukalla.

10

04

Tv:n energiankulutus näkyy uusperheessä

16

Asumiskulut kuriin

18

Ilmanlaatua seurataan tiiviisti

Harvoin käytettäviä tuotteita kannattaa lainata.

Laitetaan hyvä kiertoon Kevään tullessa minulle iskee järjestelyvimma. Auringon noustessa korkeammalle kaappien pyyhkiminen tuntuu vauhdittavan kevättä, ja eteiseen saa tilaa viemällä pipot ja lapaset talviteloille. Samalla on hyvä tarkastella tavaroita kriittisesti: tarvitsenko todella tätä kaikkea?

Ylimääräistä tavaraa löytyy varmasti jokaiselta: pieneksi jääneitä lastenvaatteita, ylimääräisiä kahvikuppeja ja totaalisia virheostoksia. Yksi porakone per talous riittää ihan hyvin. Mutta ei hätää, turhista tavaroista voi hyvällä omatunnolla hankkiutua eroon kierrättämällä!

Vai voiko? Kierrättäminen on lähtökohtaisesti hyvä asia. Se voi parantaa huonoa omaatuntoa, mutta tavaroiden vieminen kierrätykseen roskiksen sijaan ei vähennä omasta kulutuksesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia.

Huonokuntoisten tavaroiden viskaaminen hyväntekeväisyysjärjestön keräysluukusta sisään ei auta ketään. Päinvastoin, se maksaa vaivaa ja rahaa. Ei ehkä näennäiskierrättäjälle itselleen, mutta kierrätyskeskuksille ja pelastusarmeijoille kyllä.

Huonokuntoiset vaatteet kannattaa käyttää vaikka siivousräteiksi ja matonkuteiksi. Myös eläinsuojeluyhdistykset ottavat täkkejä ja tyynyjä eläinten alusiksi. Kun tavaralle ei löydy käyttöä edes varaosina, voi sen materiaali- tai energiasisällön hyödyntää usein vielä jätteenä.

Oman kulutuksen aiheuttamaa ympäristökuormaa voi pienentää hankkimalla vähemmän, mutta parempaa. Laadukkaat tuotteet kestävät parhaimmillaan useiden sukupolvien käyttöä ja harvoin käytettäviä tuotteita kannattaa lainata. Kierrätettyjen tavaroiden hankkiminen uusien sijaan vähentää uusien tuotteiden valmistamista.

Hyllyn saa seinään työkaverinkin porakoneella, vaatekaappiin piristystä kirpputoreilta.

Käsistään kätevä ompelee housuista hameita tai korjaa vanhat huonekalut käyttökuntoon.

Ja jos peukalo on keskellä kämmentä, saa apua suutarilta, puusepältä ja ompelijalta.

Laitetaan hyvä kiertämään ja huolehditaan jätetavara oikeaan paikkaan!

Pirjo Jantunen ympäristöasiantuntija

HELSINGIN ENERGIAN JA HELEN SÄHKÖVERKKO OY:N ASIAKASLEHTI ILMESTYY 4 KERTAA VUODESSA. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY ELOKUUSSA. Julkaisija: Helsingin Energia, (Kampinkuja 2, Helsinki), 00090 HELEN p. 09 6171 Helen-lehden osoitteenmuutokset Asiakaspalvelu 010 802 802 asiakaslehdet@helen.fi www.helen.fi

2 h elen Toukokuu 2013

Päätoimittaja: Seija Uusitalo Toimitusneuvosto: Taru Hynynen, Tiina-Kaisa Hämäläinen-Saukkola, Sanna Jääskeläinen, Jarmo Karjalainen, Jouni Lehtinen, Jussi Mikkola, Marko Riipinen, Eva Spiegel, Rauno Tolonen Toimitus: Otavamedia Oy, Asiakasviestintä

Painopaikka: PunaMusta 2013 Repro: Aste Helsinki Oy ISSN 1455-9528 Kannen kuva: Pekka Holmström

Painotuote

04

2.2013 sisältö

06

04 KOTONA

Outi Kososen kotona puolet kuukaudesta eletään avomiehen lasten tahdissa.

0 6 AJANKOHTAISTA

Uuden Energiatorin avajaisia juhlittiin.

Suoraveloitus muuttuu.

10 SIIVOSTI

KIERRÄTYKSEEN Lapsiperheissä tavaravuoret kasvavat toisinaan vaivaksi asti. Ylimääräinen kannattaa pistää surutta kiertoon.

16 HENKILÖ

Ministeri Krista Kiurun mukaan

10

asumiseen kuluu liikaa rahaa.

18 ILMANLAATU SYYNISSÄ Energiantuotannon päästöt

vaikuttavat nykyisin erittäin vähän pääkaupunkiseudun luontoon ja hengitysilmaan.

2 2 TEHOKAS

YHTEISTUOTANTO

HELEN ALSO IN ENGLISH!

Summary of Helen in English at www.helen.fi

18 helen

3

TEKSTI Teija Laakso | KUVAT Tommi Tuomi

Sävel Plus -faktaa

Uusperheen arkea Outi Kososen ja hänen avomiehensä elämä etenee kahden viikon sykleissä, sillä avomiehen lapset asuvat heidän luonaan puolet kuukaudesta. Silloin televisio ja tietokoneet ovat auki pitkään ja pyykkikonekin käy ahkerammin.

KLO 08.00 Lauantaina aurinko herättää isäntäparin

Lauantain kunniaksi edessä on suursii-

kahdeksan maissa, kun arkisin herätään

vous. Outi on värvännyt Nellin kaverikseen

kuuden jälkeen. Jari on yksityisyrittäjä ja

erillisellä palkkiolla, ja ahkerasti tyttö sii-

hoitaa talvisin myös lumenaurauksia ja läh-

voaakin. Outi imuroi, pyyhkii lattiat nih-

tee toisinaan töihin jo kahdelta.

keällä ja pesee vessan. Tällä kertaa kylpy-

Nyt ei ole kiire. Sängyssä voi loikoilla

huoneen kaakelitkin saavat kyytiä.

vielä yhdeksään asti ennen kahvinkeittoa

Mies, joka yleensä laittaa perheen ruoan,

ja Hesarin lukua. Outi on ostanut uuden

käy kaupassa hankkimassa illalliselle tarvit-

tabletin, jonka selailusta on tullut osa aa-

tavat tykötarpeet. Sillä aikaa naisväki jatkaa

mupuuhia.

imurointia, laittaa tiskikoneen päälle ja pe-

Nelli herää kymmenen jälkeen ja avaa television. Tällä kertaa hän seilaa musiik-

O

KLO 12.00

kikanavilla.

see pyykkiä. Mies pääsee siivousta karkuun iltapäivän sählyvuorollaan.

Edellisiltana pesty koneellinen on unoh-

Vaikka uusperheen elämää on eletty jo

tunut pesukoneeseen, joten kuivausrumpu

uti Kosonen ja hänen avomie-

neljän vuoden ajan, Outi ei ole vieläkään tot-

pyörittää neljän maissa usean satsin kui-

hensä Jari pyörittävät uus-

tunut siihen, että tv napsautetaan auki he-

vaksi.

perheen arkea Helsingin Me-

räämisen jälkeen ja pidetään päällä nukku-

Pesukone hurisee monta kertaa viikos-

rihaassa. Vuonna 1980 raken-

maanmenoon saakka taustahälinänä. Hän

sa, useammin tietysti, kun lapset ovat paikalla.

netussa 78-neliöisessä kerros-

tykkäisi enemmän hiljaisuudesta ja sanoo

taloasunnossa asuvat myös Jarin lapset Nel-

jämähtävänsä helposti ohjelmien ääreen,

li, 16 ja Jere, 19, aina kaksi viikkoa kuukau-

kun tv on auki.

desta kerrallaan.

Nyt tosin Jere harjoittelee omillaan asumista yhdessä tyttöystävänsä Marin kans-

Kuivausrummun käyttö näkyy selkeänä piikkinä perheen sähkönkulutuksessa. Talo-

Muuten uusperheen arki on loksahtanut

yhtiössä olisi kuivaushuonekin, mutta sitä

hyvin kohdilleen ja lapset hoitavat kiukutte-

ei tule käytettyä. Taloyhtiön saunasta per-

lematta osansa arjesta.

heellä on sen sijaan parikin saunavuoroa.

sa kevään ajan. Nuoripari käy koiriensa

– Oman huoneen siivouksesta saa jos-

Toinen niistä on pidempi, jotta lasten ko-

kanssa kuitenkin Jeren kotona mieluusti

kus huomauttaa, mutta taitaa olla sama jut-

tona ollessa siellä voidaan saunoa useam-

kyläilemässä.

tu kaikkien tuonikäisten kanssa.

massa vuorossa.

4 h elen Toukokuu 2013

KERROSTALO Merihaassa, rakennettu 1980-luvulla.

ASUKKAINA Avopari sekä miehen 16- ja 19-vuotiaat lapset 2 vk/kk.

m2

PINTA-ALA 78 m2 LÄMMITYSTAPANA kaukolämpö

tetään erilaisia kasviksia, joiden päälle su-

itsenäinen elämä ja arki on, Outi sa-

latetaan raclettejuuston lisäksi mozzarellaa.

noo.

KLO 16.00

Yhteisen pöydän ääressä viihdytään pari-

Muutaman kuukauden päästä poika

sen tuntia, kunnes Jeren ja Marin on yhdek-

palaa kotiin asumaan. Saa nähdä, istuu-

Jere tyttöystävineen ja heidän kaksi koiraan-

sän maissa aika ulkoiluttaa koirat ja lähteä

ko hän silloin valmiiseen ruokapöytään

sa ovat tulossa viiden maissa kylään, joten

omaan kotiin.

ja laittaako pyykkinsä oma-aloitteises-

on aika ryhtyä valmistelemaan illallista.

– Heiltä tuntuu sujuvan oman kodin

ti koneeseen.

Ruoaksi on valikoitunut raclettea, se kun

arjesta huolehtiminen yllättävän hyvin!

Nyt ilta Merihaassa jatkuu kuitenkin

on kiva seurusteluruoka, josta kaikki tyk-

Toisinaan Jere saattaa tulla käymään uu-

kolmisin mukavasti köllötellen televisi-

käävät. Perunat on keitetty jo päivällä.

den, kivan jälkiruokareseptin kanssa, jota

on ääressä. Naisväki tekee jalkahieron-

Raclettepannun parilatasolla kypsyy li-

ovat valmistaneet Marin kanssa. Tämä

nat toisilleen palkinnoksi ahkerasta päi-

haa, kanaa ja kalaa. Pikkupannuilla lämmi-

on ollut hyvä kokeilu. Nuoret näkevät, mitä

västä. Uni kutsuu puolen yön maissa.

Imurointi

kWh 2,8

Seuraa energiankulutusta netissä

Pyykinpesukone + kuivausrumpu

OMAA SÄHKÖNKULUTUSTA voit seurata

2,4 2,0 1,6

Tiskikone

Herätys, valot päälle

Sävel Plus -palvelussa tuntitasolla. Palvelu

Raclettepannu

TV päälle

toimii myös kaukolämmön ja -jäähdytyk-

Pesukone

sen asiakkailla.

1,2

Sävel Plus toimii kaikilla Helsingin Ener-

0,8

gian ja Helen Sähköverkko Oy:n asiakkailla

0,4

Helsingissä ja Helsingin Energian sähkönmyynnin asiakkailla myös muualla sen mu-

0 Aika 0:00

2:00

4:00

6:00

8:00

10:00

12:00

14:00

16:00

18:00

20:00

22:00

kaan, onko verkonhaltijalta saatavissa tuntitason tietoa sähkönkulutuksesta.

Sävel Plussaan pääset osoitteesta

Kaukolämpötalossa lämmitys ei kuluta sähköä, joten yksittäiset laitteet erottuvat kulutuksesta hyvin.

helen.fi/raportointi.

helen

5

ajankohtaista

Energiatiedon aarreaitta Sähkötalon Energiatori on uusinut ilmeensä. Tilaan on rakennettu monipuolinen energianäyttely, joka keskittyy energiansäästöön ja energiatehokkuuteen. Maaliskuiset avajaiset vetosivat kaikenikäisiin koululaisista senioreihin.

TEKSTI Liisa Joensuu | KUVAT Riikka Hurri

Energiatorilla on nähtävissä koko energiaketju tuotannosta jakeluun ja energiankäyttöön. Jälkimmäisessä painottuu asuminen. Paikalla saa myös henkilökohtaista neuvontaa, ja mittarien lainaaminen on ilmaista.

6 h elen Toukokuu 2013

KUVA Helsingin kaupunki

Avajaistunnelmia Energiatorilta

Mikko Kaipiota kiinnostaa energian säästäminen.

– Vaihdoin kaikki kämpän lamput ledeiksi ja näin nopeasti sähkönkulutuksen tippumisen Sävel Plussan avulla, hän kertoo. Mukana loppua virta. Onneksi se saa sitä luonnon-

Energiatodistus kaikkiin pientaloihin

menetelmällä eli nukkumalla.

Energiatodistus tarvitaan kesäkuusta al-

kennusosien ja teknisten järjestelmien

kaen vanhan pientalon myynnin tai vuok-

kuntoa sekä selvitetään mahdollisuudet

rauksen yhteydessä, kuten muissakin

parantaa energiatehokkuutta kustan-

rakennuksissa. Myynti- ja vuokrausilmoi-

nustehokkaasti ja sisäilman laatua huo-

tuksissa on ilmoitettava energialuokka,

nontamatta.

olleesta 12-viikkoisesta Rosvo-pennusta alkoi

joka kertoo, kuinka energiatehokas rakennus on.

Aamu, 8 vuotta, ja hänen tätinsä Kaisa

Energiatehokkuus määritellään samoin kuin uudisrakentamisen energia-

Energiatodistus sisältää energialuo-

määräyksissä, joten uusien ja vanhojen

kan lisäksi suosituksia energiatehokkuu-

rakennusten vertaileminen helpottuu. To-

den parantamiseksi. Siinä arvioidaan ra-

distus on voimassa 10 vuotta.

Korjaamalla säästyy energiaa

Kontu (oikealla) tutkivat pylväitä, jotka

Kesäkuun alussa tulee voimaan asetus

jausrakentamista ja että olemassa ole-

kertoivat kotitalouden sähkönkäytön jakautu-

energiatehokkuuden parantamisesta kor-

vassa rakennuskannassa piilee suurin

misesta. Siitä heille kertoi palvelusuunnittelua

jaus- ja muutostyössä. Tavoitteena on

potentiaali lisätä energiatehokkuutta.

Helsingin Energiassa tekevä Taru Hynynen.

pienentää rakennusten energiankulutus-

Tästä syystä energiatehokkuusmääräyk-

Aamu halusi tietää, miksi Kaisa-täti

ta neljänneksellä ja hiilidioksidipäästöjä

set on sisällytetty nyt myös korjausra-

sammuttelee huoneista valoja. Hän uskoi

45 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

kentamiseen.

selvittäneensä asian: – Voi säästää energiaa ja rahaa, vaikka ei näe eteensä.

Asetuksessa on huomioitu se, että

Etenkin 1960- ja 1970-luvuilla val-

rakentamisen painopiste

mistuneista rakennuksista suuri osa jou-

siirtyy uudisrakenta-

dutaan lähivuosina peruskorjaamaan.

misesta kohti kor-

Tyypillisimmin uusitaan ikkunoita, ovia, julkisivuja, vesikattoa sekä vesi-, viemärija ilmanvaihtojärjestelmiä. Usein sähkö- ja antennijärjestelmät uusitaan erikseen tai muun korjauksen yhteydessä.

Pienempään energiankulutukseen päästään, kun lämmityksen ja ilmanvaihdon säädöt tarkistetaan ja tarvittaessa asetetaan uudelleen.

Lämpötilojen, patteriverkoston ja lämmityksen oikeanlaisella

Outi Lilljegren (oikealla) toi mukanaan tietää uudesta tekniikasta ja seuraa aktii-

ho

kp

pyykin oikeaa pesulämpötilaa.

energiankulutuksessa.

oc

Marja puolestaan miettii tarkasti esimerkiksi

taa 5–15 prosentin säästö

iSt

visesti, mitä energiamarkkinoilla tapahtuu.

säätämisellä voidaan saavut-

VA KU

tyttärensä Marja Lilljegrenin. Hän haluaa

to

helen

7

ajankohtaista Vaihda e-lask uun!

Tieto lisää turvaa

Suoraveloitus muuttuu

Helsingin alueen sähkönjakelusta vastaava Helen

Muutos suoraveloituksesta uusiin palveluihin alkaa.

Sähköverkko Oy on mukana sähköalan toimijoiden

Kaukolämmön suoraveloitusasiakkaat ovat saaneet muunnosta ja

yhteisessä turvallisuuskampanjassa. Kampanjan

sen aikataulusta kertovat kirjeet maaliskuussa. Siirto uuteen palveluun

tavoitteena on lisätä turvallisuutta sähköjohtojen

tapahtuu toukokuussa ja kesäkuun laskut tulevat asiakkaille e-lasku-

läheisyydessä toimittaessa. Kohderyhmänä ovat

na tai suoramaksuna.

niin kuluttajat kuin ammattilaisetkin.

Sähkön myynnin ja siirron laskutusmuutokset alkavat toukokuussa, jolloin ensimmäiset suoraveloitusasiakkaat saavat kirjeen suora-

www.hengenvaara.fi on koottu herättäviä videoi-

veloituslaskun ennakkotiedotteen liitteenä. Sen saapumisesta kahden

ta, turvaohjeita tapaturmien välttämiseksi ja toi-

kuukauden kuluttua laskun lähetystapa muuttuu e-laskuksi (verk-

mintaohjeita tilanteeseen, jossa sähköjohto on

kopankkiasiakkaat) tai suoramaksuksi. Kaikkien sähkön myynnin ja

vaurioitunut. Sivustolta löytyy myös aihetta taus-

siirron suoraveloitusasiakkaiden laskutustapa vaihdetaan 31.1.2014

toittavia artikkeleita.

mennessä.

KUVA Helsingin kaupunki

Kampanjan internetsivustolle osoitteeseen

huom!

Eräpäivän lykkäys muuttuu maksulliseksi 1.7.2013 alkaen.

Puhelimessa tehtynä se maksaa 5 euroa ja netissä Sähkön Onlinessa 2 euroa.

Hopeaa asiakkailta Helsingin Energia ylsi toiselle sijalle, kun kuluttajat valitsivat vuoden 2013 parhaat Contact Centerit.

Aalto-yliopiston Markkinoinnin laitoksen tutkijat selvittivät yhteistyössä SN4Mobile Oy:n kanssa suomalaisissa puhelinpalvelukeskuksissa puhelun, asiakkaan, johtamisen ja työntekijän vaikutusta asiakastyytyväisyyteen. Koko aineisto sisälsi palautteet yli 50 000 asiakkaalta.

Asiakaspalautteen lisäksi tutkimuksen lähteenä käytettiin Contact Centereiden henkilöstöä, tietoja puhelujärjestelmästä ja päättäjähaastatteluita. Tutkimus tehtiin syksyllä 2012.

VOITA LIPPUPAKETTI: HELEN.FI/FLOW Helsingin Energia on mukana pienentämässä tapahtuman hiilijalanjälkeä.

KUVAT Yrityskylä

Koululaisten yhteiskunta Yrityskylä on 6.-luokkalaisille suunnattu talousja työelämätaitojen oppimisympäristö, jossa oppilaat oppivat yhteiskunnan ja talouden periaatteita roolipelin avulla.

Taloudellisen tiedotustoimisto TATin koordinoima Yrityskylä toimii tänä vuonna neljällä paikkakunnalla. Helsinkiin se avattiin Tekniikan museoon Viikkiin, johon kaikki Helsingin alueen kuudesluokkalaiset pääsevät päiväksi.

Yrityskylä-päivä koostuu käsikirjoitettujen tehtävien tekemisestä. Oppilaat saavat muun muassa palkkaa työstään, ja vapaa-ajalla he ovat kuluttajina sekä kansalaisina omassa yhteiskunnassaan.

Yrityskylässä on 15 eri yrityksen ja julkisen palvelun toimitilat. Oppilaat voivat kokeilla muun muassa Helsingin Energian toimitusjohtajan, voimalaitosasentajan, asiakasneuvojan ja käyttöinsinöörin ammatteja.

8 h elen Toukokuu 2013

pinnalla

100 kesätyöntekijää

KUVA Pekka Nieminen

HELSINGIN ENERGIA palkkasi täksi kesäksi 100 kesätyöntekijää.

Yksi heistä on automaatioasentajaharjoittelija Niko Rasila. Hän on työskennellyt Servicessä Salmisaaren automaatiokunnossapidossa huhtikuun alusta alkaen.

helen

9

K

a

m

K

P

e P e t eR t

TEKSTI Paula Ristimäki | KUVAT Riikka Hurri, Pekka Holmström ja Seppo Saarentola

n

Tavararöykkiöt tuntuvat valtaavan kodin samalla kun ensimmäinen pienokainen syntyy. Vaatteet jäävät pieneksi yllättävällä tahdilla, mutta onneksi niistä ja turhiksi käyneistä lastentarvikkeista pääsee mukavasti eroon kierrättämällä.

E

tenkin lapsiperheissä vaatetta kertyy

tavaran myymälöihin. Täytyy vain löytää se oma

hurjat määrät jopa yhden vuoden ai-

tapa kierrättää.

kana. Housuista lahkeet jäävät lyhyik-

Kekseliäät ja käsistään kätevät tekevät kierrä-

si alta aikayksikön. Edellissyksynä os-

tetyistä lastenvaatteista pienellä vaivalla oman-

tettu ulkoiluhaalari ei mahdu enää

näköistään: lappuhaalari saa uuden ilmeen, kun

pienokaisen päälle seuraavana keväänä kengis-

taskut tehdäänkin erilaisesta kankaasta tai napit

tä puhumattakaan.

vaihdetaan toisenlaisiin. Myssyn tai lapaset voi

Uutta vaatekertaa on hankittava vähän väliä ja toisaalta pieneksi jääneitä vaatteita ja aikansa palvelleita leluja tai muita tarvikkeita jää nurkkiin pyörimään vaivaksi asti.

somistaa virkatulla kukkasella tai kirjailla ne erivärisillä langoilla aivan uudenlaisiksi.

Vahakankaisesta liinasta voi ommella hiekkaleluille sopivan kassin, joka mahtuu rattaiden

Ylimääräisestä pitäisi päästä eroon. Onneksi

kyytiin tai lasten pieniksi jääneistä lakanoista su-

tapoja on monia – valinnanvaraa on netin myyn-

loiset pehmolelut muistuttamaan vauva-ajoista.

tipalstoilta perinteisempiin kirpputoreihin ja kaveripiirissä kierrätyksestä monenlaisiin käytetyn

Vanhan uusimisessa tarvitaan oikeastaan vain mielikuvitusta ja viitseliäisyyttä.

tee itse Hanki puuvillaisia lastenvaatteita.

Niitä voi uudistaa värjäämällä.

Aikuisten vaatteista voi ommella lastenvaatteita, esimerkiksi aikuisen paitakankaasta syntyy mukava hellemekko.

Pieniksi jääneistä lakanoista syntyy hellyttäviä pehmoleluja muistoksi vauva-ajasta.

helen

11

Pauliina Seppälä hankkii kaikki vaatteensa käytettyinä muun muassa Fidasta ja pitää kirpputoreja vaatelainaamoinaan.

Vinkit

Yhteiset siivoustalkoot

tonta tavaraa kuljetettavaksi eteenpäin kaa-

Inspiraatiota voi etsiä esimerkiksi Siivouspäi-

topaikalle. Sitä ennen kaikki halukkaat saivat

Vaatteita ja muuta tavaraa

vänä, jolloin ylimääräisestä vanhasta tava-

kuitenkin hakea hylätyn tavaran joukosta it-

voi kierrättää muun muassa

rasta on helppo päästä eroon tai tuunata van-

selleen sopivat tavarat pois, Seppälä kertoo.

kirppiksillä UFF:n kautta

hasta uutta.

Ajatus jäi hetkeksi hautumaan, mutta pul-

Siivouspäivän idea on simppeli: kaupun-

pahti uudelleen pintaan, kun Seppälä huo-

Fida-lähetystorin kautta

ki muuttuu päiväksi isoksi kirpputoriksi, jolle

masi uuteen kotiinsa kertyneen taas lisää ta-

Kierrätyskeskusten kautta

kuka tahansa voi tuoda ylimääräiset tavaran-

varaa.

antamalla eteenpäin

sa myytäväksi tai pois annettavaksi. Päivällä

– Kun muutimme täällä kotimaassa 57

(esim. lasten vaatteet)

ei ole virallista järjestäjää, vaan jokainen ta-

neliön asunnosta 85-neliöiseen, ensin tuntui,

luomalla vanhasta uutta

pahtumaan osallistuja on samalla järjestäjä.

että tilaa oli tuhottomasti. Hiljalleen tilanne

– melkein mikä tahansa taipuu tuunaamalla uudeksi

– Siivouspäivässä ei myydä uusia tavaroi-

muuttui, sillä keräilen itse kaikenlaista. Tutkin

ta, vaan parannetaan vanhaa ja annetaan tar-

aina myös kadunvarsien roskalavat ja kirppa-

peettomalle tavaralle uusi elämä, luonnehtii

reilla kierrän jatkuvasti.

Siivouspäivän äitinä tunnettu toimittaja Pauliina Seppälä.

Idea Siivouspäivästä syntyi, kun Seppälä muutama vuosi sitten pohdiskeli ystäviensä

12 h elen Toukokuu 2013

Moni innostui Seppälän ajatuksesta, ja tämä perusti Facebook-ryhmän. Siivouspäivä alkoi muotoutua, ja ensimmäinen pidettiin vuosi sitten.

kanssa, miten nurkkiin kerääntynyt ta-

Tapahtuman jälkeen tiimi teki Helsin-

vara voitaisiin saada järkevästi ja hel-

gin kaupungin rakennusviraston kanssa so-

posti kiertoon.

pimuksen: myyntipaikan voi pystyttää yhtei-

– Asuimme mieheni kanssa vä-

selle kaupunkialueelle ilman erillistä lupaa,

hän aikaa Hollannissa Amsterdamis-

kunhan myyjä rekisteröityy siivouspaiva.com-

sa. Siellä järjestettiin kerran viikossa

sivustolle ja merkkaa myyntipaikkansa omilla

jätepäivä, jolloin ihmiset saivat jät-

tiedoillaan sen kartalle. Viime vuonna Siivous-

tää katujen varsille itselleen tarpee-

päivän sivulle rekisteröitiin 800 myyntipistettä.

Vanha eteenpäin tai uudeksi

– Lähdin viime vuonna mukaan päähän-

Siivouspäivänä voi kaduilla myydä ja antaa

tani ja arvelin, että sinne sopisi myös

mitä tahansa käytettyä tavaraa, oli se sitten

puutyöpajaa.

pistosta. Kuulin Siivouspäivästä tuttaval-

vaatteita, huonekaluja, linnunpönttöjä, pol-

Suuria panostuksia ei tarvittu. Saari-

kupyöriä, työkaluja, leluja, kirjoja tai sarjaku-

nen pakkasi verstaaltaan Kauklahdesta

via. Suurin osa kirpputoripöytien valikoimista

mukaansa erilaisia puun ja vanerin jä-

on toistaiseksi ollut pääasiassa vaatetta, mut-

mäpaloja, vannesahan ja hiukan muita

ta mukaan toivotaan järeämpääkin tavaraa.

työkaluja ja pystytti pajansa torikorttelei-

Jos kaikki ei käy kaupaksi, niin ainakin Helsinkiin rakennetaan Siivouspäiväksi kaupun-

hin Kiseleffin talolle. Pajan suosio yllätti.

– Moni mies ei esimerkiksi ollut koske-

ginosakohtaisia kierrätyspisteitä, joihin jo-

nut puutöihin sitten kouluaikojen puukäsi-

kainen kirpparikauppias voi tuoda myymättä

työtuntien, ja oli aivan innoissaan päästessään

jääneet tavaransa.

taas kokeilemaan taitojaan. Kaikkein innok-

Vanhojen tavaroiden ohella Siivouspäivä-

kaimpia olivat lapset. Kännykkä- ja tietoko-

nä voi tarjolla olla vaikka vanhojen tavaroiden

nepelit kyllä unohtuvat, kun pääsee rakente-

korjauspalveluita.

lemaan oikeilla työkaluilla.

Tästä haasteesta onkin otettu koppi Sii-

Puutyöpajan suosikiksi nousivat lasten it-

vouspäivän etkoilla, jotka järjestetään 22.–24.5.

selleen tekemät hyrrät. Pienestä vanerinpalas-

Sähkötalolla Kampissa. Etkoilla ompelun ja

ta leikattiin pyörösahalla aihio, johon porattiin

muotoilun ammattilaiset opastavat, miten

reikä. Reiästä pujotettiin huonekalutappi, jon-

vanha hyödytön vaatetavara muuntuu uusik-

ka toinen pää oli ensin teroitettu hiomapape-

si, ihaniksi ja myös tarpeellisiksi tuotteiksi.

rilla ja poralla.

Vahvalla kierrätysotteella Siivouspäi-

– Valmiin hyrrän lapset saivat vielä maala-

vään osallistuu myös espoolainen puuseppä

ta mieleisekseen. Näin pieni juttu oli ihan jy-

Einari Saarinen.

mymenestys, Saarinen kertoo.

Kirpparilöytöjä töjä, Jos haluat tehdä löy käy kirppareilla usein. yntiin kuin Suhtaudu kirpparikä putulosta lop ka jon n, iluu seikka tietää. een kät etu ei voi koskaan sissa hyviä, Suosi kirppariostok . leja iaa ter ma iä täv kes mikä sinua Osta vain sellaista, vitset. tar ä mit ja e puhuttele

helen

13

Puuseppä Einari Saarisen johdolla pääsee 24.–25.5. kello 11–17 valmistamaan kierrätysmateriaalista robotteja.

Samanlaisilla

set kuormalavat, joissa on ajan ja ulkoilman

eväillä hän aikoo

aiheuttamaa patinaa. Niitä voi jatkokäyttää

vetää työpajaa myös

Pienten lasten äitinä myös Seppälällä on

– Tänä vuonna vedän

runsaasti kokemusta kierrättämisestä. Las-

24.–25.5. robottipajan.

tensa, 2-vuotiaan Taikan ja 8-vuotiaan Taa-

Siellä teemme kierrä-

vin vaatteet hän kertoo saaneensa suurim-

tyselektroniikasta ja

maksi osaksi tuttaviltaan.

muista materiaaleista

– Hankin kaikki omatkin vaatteeni kirp-

robotteja. Lapset ovat tästä

pareilta, UFFilta tai muista second hand -pai-

varmasti innoissaan, mutta vanhemmatkin

koista. Ajattelen usein, että ne ovat vaatelai-

saavat tulla mukaan, Saarinen lupaa.

naamojani: ostan jotain, pidän sitä vähän

Kierrätys hallitsee omaakin elämää Kierrätys on vahva ideologia kaikille Siivous-

aikaa ja vien sitten takaisin. Tämä sopii itselleni siinäkin mielessä, että olen huono vaatehuoltaja, Seppälä määrittelee oma suhdettaan kierrätykseen.

päivän puuhamiehille ja -naisille. Myös Sep-

Siivouspäivän myyntitapahtumiin hän ei

pälä ja Saarinen ovat kierrätyksen vankku-

muilta kiireiltä ole kunnolla ehtinyt osallis-

mattomia puolestapuhujia.

tua. Viime syksyn Siivouspäivillä Seppälällä

Saarinen esittelee verstaansa aarteita, muiden jätteeksi luokittelemia, eri paikoista hankittuja puumateriaaleja.

– Eräs tuttavani on esimerkiksi töissä puu-

vaikka missä.

tänä vuonna.

oli oma itsepalvelumyymälä Fredan torilla.

– En ehtinyt jäädä myymään itse, joten vaatteet ja muut tavarat olivat kasassa ja vieressä lipas: ota tästä ja maksa

tavaraliikkeessä, jonka kautta Suomeen tu-

tänne. Hienoa oli huomata, että rahat

lee erilaisia aasialaisia puulajeja. Kun lasti

eivät päivän aikana kadonneet

on purettu, jäljelle jää Aasiassa tehdyt pui-

mihinkään.

14 h elen Toukokuu 2013

Muodonmuutoksia Etkoilla Helsingin Energialla on näppinsä pelissä myös Siivouspäivässä. Sähkötalolla Helsingin Kampissa järjestetään Ompelukahvila Etkoilla 22.–24.5. ja Siivouspäivänä 25.5. Teemana on Anna vanhalle tavaralle uusi elämä.

Etkot on yleisölle avoin usean päivän kestävä työpaja. Osallistujien käytössä on ompelukoneita, hukkapalakankaita ja kierrätyskankaita, kangastusseja ja -maaleja sekä mahdollisesti myös puutyötarvikkeita.

– Viime vuonna saimme pakan päitä ja muita jämäkankaita muun muassa Marimekolta ja R-collectionilta, joten käytössä oli inspiroivaa materiaalia, kertoo muotoilukasvatuksen läänintaiteilija Mari Savio, joka on ollut mukana luomassa Ompelukahvilaa sen alusta alkaen.

Ompelukahvilassa osanottajat saavat pohtia itse, mitä haluaisivat tehdä, ja sen jälkeen asiaa suunnitellaan yhdessä ohjaajien kanssa.

Moni innostuu ja löytää idean kankaita hypistellessään.

– Etkojen ohjaajat ovat kaikki muotoilualan ammattilaisia, Savio painottaa.

Tunnelma on korkealla, kun osallistujat kokoontuvat yhteen ja alkavat luoda uutta.

Vaikka ohjaajaa ei riittäisi jokaiselle, ihmiset auttavat toinen toisiaan ja ideoivat joukolla.

– Ompelukahvilassa luomispuuhiin uppoutu-

KUTSU Ompelukahvila Energiatorilla Sähkötalossa Etkot 22.–24.5.2013 klo 15–20 Siivouspäivä 25.5.2013 klo 10–16 helen.fi/siivouspaiva siivouspaiva.com

vat rintarinnan kaikenlaiset ihmiset, niin hipsterit kuin ikäihmisetkin – eivätkä suinkaan vain naiset. Viime kerralla etkoille tuli iäkäs mies, joka asettui ensimmäistä kertaa elämässään ompelukoneen taakse. Tuloksena syntyi tyynyliina vaimolle häälahjaksi.

Tänä vuonna Sähkötalon etkoista vastaa Oona Niemelä. Savio visioi silti jo mielessään, miten tapahtumaa kehitetään eteenpäin.

– Olisi tosi hienoa, jos esimerkiksi tulevilla Siivouspäivillä ihmiset perustaisivat itsenäisesti ompelupajoja ja nikkarointi-iltoja, ihan niin kuin nyt ovat mukana kirpputorilla. Näistä voisi tehdä jonkunlaisen yhteispaketinkin: pidetään tällä viikolla ompelutapahtuma oman porukan kesken ja lähdetään seuraavana viikonloppuna myymään kirppikselle. Ikään kuin koko Siivouspäivän resepti pienoiskoossa.

– Näissä pienissä ihmisten omissa ompelupajoissa voisi ottaa joskus teemaksi myös vaatteiden korjaamisen ja huollon, sillä sitä meistä monen pitäisi tehdä enemmän. Vanhaa voi korjata, ja siitä voi luoda myös uutta.

helen

15

Krista Kiuru asunto- ja viestintäministeri 22.6.2011– SDP:n kansanedustaja ja ensimmäinen varapuheenjohtaja Porin kaupunginvaltuutettu 38-vuotias valtiotieteiden maisteri; opiskellut yhteiskuntatieteitä, filosofiaa, sosiologiaa ja teologiaa työskennellyt mm. opettajana ja opinto-ohjaajana

16 h elen Toukokuu 2013

TEKSTI Hanna Rusila | KUVA Ari Heinonen

KOHTUUTTA

etsimässä

Asuminen nielaisee Helsingissä pienituloisilta jo yli puolet kuukauden tienesteistä. Ihan liikaa, jos kysytään asuntoministeri Krista Kiurulta.

O

nko bussinkuljettajalla, sii-

– Rakentaminen on yksinkertaisesti ollut

– Samoin kuluttajana valintoja tehdes-

voojalla tai lähihoitajalla

pitkään riittämätöntä muuttopaineeseen

sä voi vaikuttaa. Kun vanhojen koneiden

varaa muuttaa työvoimak-

nähden. Tavoitteena on jatkossa saada

uusiminen tulee ajankohtaiseksi, kannat-

si kasvavalle pääkaupun-

pääkaupunkiseudulle 12 000–13 000 uutta

taa hankkia energiatehokkuudeltaan par-

kiseudulle? Jo kymmenen

asuntoa vuodessa, Kiuru havainnollistaa.

haat laitteet.

vuotta sitten moni oli sitä mieltä, ettei.

Kun asuntojen määrä saadaan pa-

Turhan korkea sisälämpötila tuhlaa

Sen jälkeen asumisen hinta on vain jat-

remmin vastaamaan kasvanutta kysyn-

tietysti energiaa. Sähköllä lämmittävät

kanut nousukiitoaan.

tää, hintojen nousupaineen pitäisi alkaa

omakotitaloasujat tämän tietävätkin hy-

Kun käteen jäävistä tuloista yli puolet

hiljalleen taittua. Valtio ryhtyy myös itse

vin. Kerrostaloissa puolestaan kannattai-

hujahtaa asumiseen, monen pieni- ja kes-

vuokra-asuntotuottajaksi Kruunuasun-

si tasapainottaa lämmitysverkosto, mikä

kituloisen on nipistettävä muista menoista.

not-nimisen yhtiönsä kautta.

pienentää yhteisiä energiakustannuksia,

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd) haluaa kääntää kehityksen suunnan.

Kiuru haluaisi ennen kaikkea kohen-

ministeri vinkkaa.

taa pieni- ja keskituloisten asemaa sekä

− Kerrostalo-osakeyhtiön hoitokuluis-

– Rahaa pitäisi jäädä riittävästi muun

lisätä tasa-arvoa eri asumismuotojen vä-

ta vuonna 2011 kului lämmitykseen 24

elämän pyörittämiseen, ja mielellään myös

lillä. Nykyisin vuokra- tai asumisoikeus-

prosenttia, Kiuru mainitsee.

pahan päivän varalle. Nyt se ei useinkaan

asuminen ei pärjää pitkän päälle kustan-

toteudu. En pidä nykytilannetta hyväksyt-

nuksiltaan omistusasumiselle.

tävänä, Kiuru sanoo suoraan.

− On hyvä muistaa, että Helsingis-

Se on aika paljon – ja näkyy kaikkien asukkaiden yhtiövastikkeissa.

Kohtuuhintaisuus riippuu tietenkin

sä asutaan yhtä yleisesti vuokralla kuin

Energiatehokkuutta ilmassa

tuloista ja siitä, millainen koti vastaa omia

omistusasunnossa. Vaihtoehtojen tarjoa-

Asuntoministeriä on työllistänyt alku-

toiveita. Vuokra-asumisessa Kiuru määrit-

minen on tärkeää, Kiuru painottaa.

vuonna kaksi muutakin tärkeää teemaa:

telee yhdenlaiseksi kohtuullisuuden mitkuussa. Silloin 45-neliöisestä kaksiosta

Säästä energiaa, säästä rahaa

joutuisi pulittamaan 495–540 euroa.

Yksittäisen asukkaan on toki vaikea vai-

tapuuksi noin 11–12 euron neliövuokran

energiatodistusten uudistus sekä energiatehokkuuden huomioiminen luvanvaraisessa korjausrakentamisessa. Molemmat lait hyväksyttiin helmikuussa.

Helsingissä nykyvuokrat huitelevat

kuttaa korkeisiin hintoihin ja vuokriin,

Uusien energiatodistusten myötä van-

lähempänä 700 euroa, joten kurottavaa

mutta energialaskun kautta asumiskus-

hankin omakotitalon ostaja tai vuokraaja

riittää.

tannukset voivat alentua ainakin jon-

voi jatkossa vertailla eri kohteiden ener-

kin verran.

giatehokkuutta. Tehokkuusluokka heijas-

Lisää vuokrakoteja

− Arjen suunnittelulla voi pienentää

tuu suoraan energialaskuun.

Vajaat pari vuotta ministerinpestiä hoi-

omaa hiilijalanjälkeä. Järkevä energian-

Korjausrakentamisessa puolestaan

tanut Kiuru on halunnut tarttua täydellä

käyttö alkaa pienistä asioista, kuten valo-

pyritään siihen, että olemassa olevan ra-

höyryllä asunto-ongelmaan ja sen syihin.

jen ja sähkölaitteiden sammuttamisesta

kennuskannan energiatehokkuus parani-

Työntäyteisen talven päätteeksi hal-

silloin, kun niitä ei tarvitse, Kiuru muis-

si samalla, kun tehdään välttämättömät

tuttaa.

korjaukset.

litus hyväksyi maaliskuun lopulla asuntopoliittisen uudistuspaketin, jonka ta-

Ministeri tekee itsekin niin kahdes-

− Lämmitystavan valinnalla ja hyväl-

voitteena on tuottaa tuhansia kohtuuhin-

sa kerrostalokodissaan, Porissa ja Helsin-

lä kiinteistönpidolla on iso merkitys ener-

taisia vuokra-asuntoja erityisesti pääkau-

gissä. Hän pyrkii minimoimaan myös his-

giankäytön ja siten myös asumiskulujen

punkiseudulle.

sinkäytön.

hallinnassa, Kiuru kiteyttää.

helen

17

18 h elen Toukokuu 2013

TEKSTI Pertti Suvanto | KUVAT Pekka Nieminen

Pieniä

pitoisuuksia Helsingin ilmassa olevista pienhiukkasista vain alle prosentti on peräisin paikallisesta energiantuotannosta.

Huonon ilman syntisäkkiä kantavat liikenne, puun pienpoltto ja kaukokulkeumat.

H

elsingin Energian ympäris-

– Lukemattomat pienpiiput korvautuivat

töjohtaja Martti Hyvösen

muutamilla jättipiipuilla. Savukaasut liu-

työpöydän näytöllä on kuva

dentuvat korkealle ilmaan ja leviävät laajalle.

1950-luvun Helsingistä. Lintu-

Laitosten suodatinjärjestelmät ovat nykyisin

perspektiivistä avautuva nä-

hyvin tehokkaita. Hengitysilmaa voimalai-

kymä antaa karun käsityksen helsinkiläisten silloisesta hengitysilmasta.

tokset eivät pilaa.

tupruaa ylös lukemattomista piipuista. Ker-

Vähäiset vaikutukset luontoon

rostaloja lämmitettiin omilla kivihiili- ja öl-

Helsingin Energian tuotannon päästöjen vai-

jykattiloilla. Taloissa oli myös jätteiden-

kutukset pääkaupunkiseudun luontoon ja il-

polttouunit, joissa kosteat jätteet paloivat

manlaatuun ovat nykyisin erittäin pieniä.

kituen.

Energiantuotannosta syntyy rikkidioksidi- ja

Ilma on sankkana mustaa savua, jota

Hyvönen vilkaisee ikkunastaan kohti EtuTöölöä.

– Lapsena rakensimme lumilinnoja. Aina

hiukkaspäästöjä sekä typen oksideja. Niille on säädetty tarkat raja-arvot, joita ei saa ylittää. Myös vähäisiä raskasmetalleja seurataan.

kun satoi lunta, ryntäsimme riemuiten pihal-

Hanasaari B -voimalaitoksen rikinpois-

le ja teimme uudella lumella linnasta valkoi-

tolaitoksessa käy melkoinen humina. Hel-

sen. Illalla se oli taas musta.

singin Energian ilmansuojeluinsinööri Anna

Helsinkiläisestä energiantuotannosta

Häyrinen selvittää, että savukaasut kulkevat

lapset eivät saa linnoihinsa enää väriä. Hy-

ensin sähkösuodattimien läpi ja johdetaan

vönen osoittaa kuvan päälle sijoitettua pääs-

sitten rikinpoistolaitokseen. Siellä ne reagoi-

töistä kertovaa käyrää, joka laskee kuin kis-

vat kalkkilietteen kanssa. Lopuksi savukaa-

san häntä. Syykin on kiistaton – keskitetty

sut ohjataan tekstiilisuodattimien kautta 150

energiantuotanto, eli kaukolämpö.

metriä korkeaan piippuun.

helen

19

Savukaasuista hiukkaset saadaan hävitettyä lähes kokonaan.

– Hiukkasista saadaan poistettua lähes kaikki ja rikkidioksidistakin yli 80 prosenttia. Typen oksideja vähennetään tehokkaasti palamisilman vaiheistuksella.

Helsingissä päästöjä on lisäksi leikannut pääpolttoaineen vaihto kivihiilestä maakaasuun 1990-luvulla. Vuosaaressa ei synny lainkaan rikki- tai hiukkaspäästöjä.

Häyrinen sanoo, että kivihiili sisältää myös raskasmetalleja. Hiukkaspäästöjen mukana niitä pääsee jonkin verran ulkoilmaan. Erityisesti elohopeasta on viime aikoina keskusteltu, ja myös sen määriä aletaan ehkä säädellä.

– Tästä syystä olemmekin tutkineet, minkälaisia pitoisuuksia meidän piipuistamme tulee. Mittausten perusteella ne jäävät selvästi alle niiden raja-arvojen, joita EU:ssa saattaa tulevaisuudessa olla. Meiltä pääsee ilmaan 10 kilogrammaa elohopeaa vuodessa. Se ei ole möhkäle, joka putoaa jonkun pihaan, vaan pieniä hiukkasia.

Raja-arvot puolittuvat Lähivuosina Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla kehitetään savukaasun puhdistusjärjestelmiä ja polttotekniikkaa, sillä EU:n teollisuuspäästöjä säätelevä direktiivi astuu voimaan vuonna 2016.

Uudistuksen seurauksena vuotuiset rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen raja-arvot puolittuvat.

– Jokaisella laitoksella tehdään investointeja. Rikin poistoa parannetaan tehostamalla nykyisiä latteita. Lisäksi sähkösuodattimia saatetaan uusia ja typen oksideja varten hankkia katalysaattoreita.

Lämpökeskuksissa siirrytään yhä enemmän maakaasuun ja raskaasta polttoöljystä kevyeen polttoöljyyn.

– Vaikka raja-arvot puolittuvatkin, päästöt eivät välttämättä puolitu. Toimimme jo nykyisin lähellä uusia

20 h elen Toukokuu 2013

raja-arvoja, joten siksi päästöjen vähenemä

– Jos seisomme Mannerheimintiellä, pitoi-

ei ole niin suuri. Suurin muutos on typen ok-

suudet alkavat olla vertailukelpoisia suur-

sidipäästöissä.

ten eurooppalaisten kaupunkien kanssa. Jos

Brysselissä tai Berliinissä asia on toisin.

menemme vähän syrjään, ilma on keskimää-

Täällä emme saa samoilla investoinneilla

rin puhtaampaa kuin useimmissa Keski-Eu-

vastaavia ympäristöhyötyjä, sillä jo nykyisin

roopan kaupungeissa, joissa on iso tausta-

energiantuotannon ja teollisuuden päästöjen

pitoisuus.

vaikutukset pääkaupunkiseudulla ovat vä-

Joka puolella on valtavat päästöt. Sen

häisiä. Uudet raja-arvot parantavat kuitenkin

päälle tulevat vielä liikenneväylien korkeat

pääkaupunkiseudun ilmanlaatua edelleen.

pitoisuudet ja jos ilmamassat saapuvat naa-

Aurinkoisena kevättalven päivänä voi-

purista, ne ovat jo valmiiksi saastuneita.

Rikinpoistolaitoksella saadaan poistettua yli

80

prosenttia rikkidioksidista.

sia. Modernit mittalaitteetkin ovat Helsingin Energian lahjoittamia.

Martti Hyvönen sanoo, että yrityksellä on myös oma lehmä ojassa. Tutkimuksilla

malaitoksen katolta avautuu upea näkymä

Suomi on sikäli onnellisessa asemassa,

haluttiin selvittää pienhiukkaspitoisuudet

Helsingin kattojen ylle. Horisontti näyttää

että olemme usein pohjoisten ilmamassojen

ja kertoa helsinkiläisille, mistä ne oikeas-

utuiselta.

alla ja sieltä tulee äärimmäisen puhdasta il-

ti ovat peräisin.

– Tänään on hyvä esimerkki päivästä, kun

maa. Tämä laskee keskiarvojamme.

Toisaalta hankkeilla valmistaudutaan

Helsingin ilmanlaatu on erittäin huono. Pää-

Hillamoa eivät kuitenkaan kiinnosta niin-

myös biopolttoaineiden käytön lisäämi-

syntinen on liikenne. Ilma ei juuri liiku. Au-

kään keskiarvot tai hiukkasten kokonaismää-

seen osana Kohti hiilineutraalia tulevai-

tojen pakokaasu ja katupöly purkautuvat sa-

rät, vaan niiden koko ja kemiallinen koostu-

suutta -ohjelmaa.

malle korkeudelle, missä ihmiset hengittävät,

mus. Juuri pienimmät ovat ihmisen terveydelle

Syksyllä Hanasaaren voimalaitoksella

Häyrinen huokaisee.

vaarallisimpia ja niiden kemiallinen käyttäy-

poltettiin kivihiilen joukossa koemielessä

tyminen on tärkeää tietää.

525 tonnia pellettiä. Kokeet jatkuvat tänä

Pienet hiukkaset pahimpia

Huipputarkoilla mittalaitteilla saasteläh-

vuonna. Uudet mittalaitteet ovat nuuski-

Ilmatieteenlaitoksen tutkimusprofessori Ris-

teiden tunnistaminen tapahtuu lähes reaa-

neet myös seospolton savukaasuja. Hanke

to Hillamo on syntisäkistä samaa mieltä. Ym-

liajassa. Mittaukset voidaan yhdistää sää- ja

jatkuu edelleen.

pärivuotinen liikenne on Helsingin suurin il-

päästötietoihin tai mallien avulla saatavaan

man pilaaja.

ilmamassan tarkkaan kulkureittiin.

– Alustavien tulosten mukaan 5–10 prosentin pellettiosuus ei aiheuta suu-

Muitakin syyllisiä on löytynyt. Talvikau-

– Helsingin Energian energiantuotannon

ria muutoksia ympäristövaikutuksiin, jos

della puun pienpoltto saastuttaa merkit-

vaikutus kaupunki-ilmaan on niin pientä,

sitä vertaa sataprosenttiseen hiilen polt-

tävästi ilmaa jopa Helsingin keskustan tun-

että sitä on vaikea erottaa muista lähteistä.

toon. Lisäkokeita tarvitaan vielä jatkossa-

tumassa, jonne se kulkeutuu metropoli-

Hillamon mukaan voimalaitoksen piippu

alueen reunamilta. Itä- ja Keski-Euroopan

ei siis käy saasteen symboliksi, sillä savun nä-

sekä Pietarin alueen ja Viron energiantuotan-

kyvin osa on pääasiassa vesihöyryä.

non ilmansaasteet kulkeutuvat tehokkaasti ilmavirtausten mukana myös Suomeen.

Myös pelletti syyniin

Laivaliikenteen päästöjäkään ei voi ohittaa,

Helsingin Energia on tehnyt Ilmatieteenlai-

vaikka ne uusien polttoainevaatimusten

toksen ja Helsingin yliopiston kanssa laajaa

myötä ovat merkittävästi pienenemässä.

yhteistyötä hiukkaspäästöjen saralla jo vuo-

kin muun muassa ilmastovaikutuksista, Hyvönen sanoo.

– Lähivuosina Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla kehitetään muun muassa puhdistusjärjestelmiä, ilmansuojeluinsinööri Anna Häyrinen kertoo.

helen

21

ENEMMÄN ENERGIAA YHTEISTUOTANNOLLA

Helsingissä asuu yli 600 000 ihmistä.

Tällainen väkimäärä tarvitsee merkittävän määrän sähköä ja lämpöä.

Miten se on järkevää tehdä?

Susanna Haanpää Matias TEKSTI Susanna HaanpääKuvitus: | KUVITUS Matias Teittinen Teittinen

HYVÄ HELSINKI! Helsingin energiantuotanto- ja jakelujärjestelmä on maailman energiatehokkain. Täällä yhteistuotannon hyödyntäminen onnistuu, sillä näillä leveysasteilla tarvitaan talvisin runsaasti lämpöä. Yhteistuotannon näkökulmasta myös asukkaita on Helsingissä juuri sopivan verran.

Kesäaikana on yleensä niin lämmin, että rakennuksissa on tarvetta myös jäähdytykselle. Tämä parantaa yhteistuotannon energiatehokkuutta entisestään.

SUURIN OSA Helsingin Energian tuottamasta energiasta on peräisin maakaasusta.

Vähäpäästöistä yhteistuotantoa kehitetään jatkuvasti. Tavoitteena on hiilineutraali tuotanto vuoteen 2050 mennessä.

YHTEISTUOTANNOSSA polttoainetta säästyy ja päästöt vähenevät, koska sähköä ja lämpöä tuotetaan samassa prosessissa.

Kaukolämpöä saadaan myös lämpökeskuksista sekä puhdistetun jäteveden ja tietokonesalien lämmöstä.

KAUKOJÄÄHDYTYKSESSÄ käytetään hyväksi hukkalämpöenergiaa. Se on yli viisi kertaa energiatehokkaampaa kuin kiinteistön oman jäähdytyslaitteiston käyttäminen.

Yhteistuotannossa syntyvää sähköä tuotetaan valtakunnan verkkoon, kaukolämpö sen sijaan käytetään paikallisesti helsinkiläiskoteihin ja -yrityksiin.

90% 90% 90% 500 000

Tällä hetkellä helsinkiläisistä kodeista yli 90 prosenttia lämmitetään kaukolämmöllä.

90 prosenttia kaukolämmöstä tuotetaan yhteistuotannolla.

Polttoaineesta saadaan yhteistuotannossa hyödynnettyä yli 90 prosenttia.

Yhteistuotannon avulla säästyy energiaa vanhoihin menetelmiin nähden 10 terawattituntia, eli 500 000 omakotitalon energiantarpeen verran vuosittain.

TUOTANTOTAVAT VERTAILUSSA

SÄHKÖ KAUKOLÄMPÖ KAUKOJÄÄHDYTYS

Sähkövoimalaitos

Yhteistuotantovoimalaitos

Kolmoistuotantovoimalaitos

Hyötysuhde 40%

Hyötysuhde 90%

Hyötysuhde 91%

5 400 GWh sähköä

8 000 GWh hukkalämpöä

Sähköä saadaan 5 400 GWh. Koska lämpöä ei oteta talteen, 8 000 GWh energiaa menee hukkaan.

5 000 GWh sähköä

7 400 GWh lämpöä

1 000 GWh hukkalämpöä

Sähköä saadaan 5 000 GWh. Lisäksi lämpöä syntyy 7 400 GWh, joka riittää lämmittämään koko Helsingin.

MAAILMAN TEHOKKAIN

5 000 GWh 7 400 GWh 100 GWh 900 GWh sähköä lämpöä jäähdytystä hukkalämpöä

Sähköä saadaan 5 000 GWh. Lisäksi lämpöä 7 400 GWh ja jäähdytystä 100 GWh, jotka menevät kaupungissa rakennusten käyttöön.

Vuosaaren, Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksissa lämpöä tuotetaan samassa prosessissa sähkön kanssa. Hyötysuhde on korkeimpia koko maailmassa.

Energiavisa

PALKINTO Alumiinirunkoinen Kenwoodin tehosekoitin kuuluu valmistajan

MITEN TARKASTI LUIT LEHDEN?

kMix-tuoteperheeseen. Tehosekoitin sekoittaa, murskaa ja hienontaa

Etsi oikea vastaus alla olevaan kysymykseen

kerralla suurempiakin määriä 1,6 litran

tämän lehden sivuilta ja voita tehosekoitin!

lasikannussa. Tehosekoittimessa on neljä esiasetettua ohjelmaa, ja sen

Voimalaitoksen piipusta nousevan savun näkyvin osa on

teho on 800 wattia.

a) nokea b) vesihöyryä

Arvomme neljä kMix-tehosekoitinta.

c) elohopeaa

Yhden palkinnon arvo on 179 euroa.

VASTAUSOHJE Käy vastaamassa kilpailuun 11.6.2013 mennessä osoitteessa

ONNEA VOITTAJILLE

www.helen.fi. Voit myös lähettää vastauksesi postikortilla

Helenin 1/13 lukijakilpailu on arvottu.

osoitteella Helsingin Energia, Helen-lehti, 00090 HELEN.

Bionaire-ilmanpuhdistimen voittivat

Muista laittaa korttiin myös yhteystietosi ja osoitteesi.

Leo Kemppi, Aija Ohra-Aho ja Esko Paavola Helsingistä sekä Nina

Energiavisa on myös netissä osoitteessa helen.fi.

Uudet palkinnot arvotaan joka kuukausi!

Saaristo Lohjalta ja Pertti Salorinne Lieksasta. Onnittelut!

PALVELUKSESSANNE Palvelunumerot ja hintatiedot HELSINGIN ENERGIA Vaihde 09 6171 Sähkötalo, Kampinkuja 2, 00090 Helen www.helen.fi ASIAKASPALVELUPISTE, 3. krs ma–pe 8.30–17 Puhelinpalvelu ma–pe 8–18 Kotitaloudet 010 802 802 Yritykset 010 802 803 Sähkömittarilukemien vastaanotto 010 802 804 asiakaspalvelu@helen.fi VIKAILMOITUKSET Sähkön jakeluhäiriöt 08001 80808 Kaukolämmön jakeluhäiriöt 08001 60602 Ulkovalaistusviat 08001 73173

FACEBOOK facebook.com/helsinginenergia

UUTTA VOIMAA blogi.helen.fi

Reaaliaikaiset tiedot jakeluhäiriöistä netissä www.helen.fi Helsingin Energian asiakaspalveluun tulevat puhelut nauhoitetaan.

PUHELUHINNAT 010-alkuisiin numeroihin: • kiinteän verkon liittymistä 8,35 c/puhelu + 6 c/min • matkapuhelinverkon liittymistä 8,35 c/puhelu + 17,17 c/min.

Hinnat sisältävät alv 24 %.

Maksuttomat sähköiset palvelut löytyvät Internet-sivuiltamme: www.helen.fi

NEUVONTAPALVELUT Energiatori 09 617 2726 Kotitalouslaitteiden valinnan ja käytön opastus sekä kulutus-, kosteus-, rakenne-, pintalämpötila-, radon-, desibeli- ja valaistusvoimakkuusmittarin lainaus: energiakeskus@helen.fi KAUKOLÄMPÖ Kaukolämpöön liittyminen 09 617 2213 Lämmönkäytön neuvonta 09 617 2976 Laskutus ja kulutuskyselyt 09 617 2856

TWITTER twitter.com/Energianeuvoja