otasanomat 2 2016

UUSIA KIRJOJA OTALAMPELAISILTA

SAUNA OTALAMMEN RANNALLE

KIERRÄTYSPISTEEN AVAJAISET

2/2016 1

Sisältö Sisältö 2 Uusia jäseniä Otalammen kyläyhdistyksen hallitukseen 3 Kyläyhdistyksen uusimmat jäsenet esittäytyvät 4 Sauna Otalammen rannalle 6 OtaTietoa - Kaavoitus- ja tieasiaa 8 Pieniä parannuksia liikenneturvallisuuteen 10 Uusi kierrätyspiste käyttoon S-marketilla 12 Ulkona oppimista päiväkodin ja koulun yhteistyönä: Otalammen luontoeskarit ja alakoulun 1A yhdessä metsässä viikoittain 14 OtaTietoa 16 Otalammen Nuuksiossa on taikaa 18 Uusia kirjoja otalampelaisilta 20 Otalammen ja Espoon lähialueen retkipaikkoja 22 Takalan laavu 24 Otalammen osaajia 26 Sheila & Tommy: Quick Change 28 Opetussuunnitelman muutos Otalammen koulussa 30 Valon juhla - koko kylän ilon, valon ja rakkauden juhla!

31 Pienet lentäjäpojat 32 Otalammen lenkkirinki ratsailla 34 Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy alkuvuonna 2017.

Kannen kuva: Ville-Veikko Nissinen

Lehden toimitus Anni Laitinen (mainokset) Sanna Ihatsu (taitto) Riitta Morko Kati Jukarainen Sari Metsäkivi Ville-Veikko Nissinen (kuvat) Juttuvinkkejä ja palautetta toimitukselle voi lähettää osoitteeseen sanna. ihatsu@otalampi.net.

2

Sisältö

OtaSanomat on Otalammen alueen kyläyhdistyksen julkaisema, talkoovoimin tehty lehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Lehden paino- ja postikulut katetaan mainosvaroin.

Levikki on noin 960kpl ja lehti jaetaan kaikkiin talouksiin 03300 postinumeroalueella, lukuunottamatta mainoskielto-talouksia. Lehti ilmestyy myös www.otalampi.net-sivustolla.

OtaSanomia on julkaistu vuodesta 2004.

Uusia jäseniä Otalammen kyläyhdistyksen hallitukseen Syyskokouksessa valittiin useita uusia jäseniä kyläyhdistyksen hallitukseen.

Hallituksen jättivät pitkäaikaiset ”tehotytöt” Satu ja Johanna sekä aktiiviset, monessa mukana olevat Hannu ja Olli. Kiitos heille näistä vuosista!

Vuoden alusta 2017 hallitus on seuraavanlainen: Riitta Morko, Laura Mäkipää, Anette Kivistö (uusi), Helena Torpo (uusi), Heidi Nordman (uusi), Raine Kärkkäinen ja Tapio Pukkinen.

Puheenjohtajaksi valittiin jatkamaan Riitta Morko. Muut tehtävät jaetaan hallituksen järjestäytymiskokouksessa.

pidentyneet. Kauan odotettu kierrätyspistekin on saatu kylällemme. Voi sanoa että palvelut ”pelittää” hyvin.

Merkittävä kyläyhdistyksen hanke tulevina vuosina on uimarannan saunarakennus. Tapio Pulkkinen on saunaprojektin johtaja. Hänen esityksensä pohjalta valittiin useista pohjavaihtoehdoista se, jossa sauna ja pukuhuone toteutetaan hirsirakenteisena ja huussi ja liiterirakennus erillisenä. Rahoitusta haetaan Ykkösakselilta ja seuraava suunnittelukokous päätettiin pitää la 19.11. klo 11 Härkälän koululla. Projektin etenemistä voi seurata avattavilta sauna-facebook sivuilta ja hallituksen jäseniltä. Mukaan voi liittyä missä vaiheessa tahansa ja jokaiselle löytyy varmasti sopivaa hommaa.

Rauhallista ja iloista Joulua sekä Hyvää Uutta Vuotta 2017!

Kylä elää aktiivista toiminnan aikaa.

Härkälän koulu järjestää kivoja tapahtumia ja liikuntatunteja. Otalampi-talo syttyy valoloistoon Valon juhlassa. Uusi puuseppä avaa verstaansa ovet joulumyynnille. Kaupankin aukioloajat ovat

Saimme kauniin lumipeitteen josta ainakin kaikki lapset nauttivat. Talviset pulkkaretket on voitu jo toteuttaa ja hiihtäjiä ja mäenlaskijoitakin on kylän raitilla jo nähty. Ikkunoihin ja pihoihin ilmestyneet valot enteilemään jo joulun tunnelmia. Omassa pihassanikin on jo viidestä piha-joulupuusta kahdessa valot. Se tuo rauhaa ja tunnelmaa tänne metsän ja lumen keskelle.

Riitta Morko, kyläyhdistyksen puheenjohtaja

Kuva Ville-Veikko Nissinen.

Kyläyhdistyksen kynästä

3

Kyläyhdistyksen uusimmat jäsenet esittäytyvät Laura Mäkipää Olen 39-vuotias paljasjalkainen otalampelainen. Välissä olen asunut muuallakin, mutta 2007 ostin syntymäkotini pihapiiristä vanhan rintamamiestalon, jota nyt asumme kolmisin pian 6-vuotta täyttävien kaksostyttöjeni kanssa.

Koulutukseltani olen Yhteisöpedagogi, joten jo sen puolesta kansalaistoiminta ja järjestötyö ovat tuttua puuhaa. Töitä olen tehnyt nuoriso-, koulu-, mielenterveys- ja lastensuojelu puolilla. Tällä hetkellä työskentelen Vihdin kunnan nuorisopalveluissa työpajaohjaajana.

Lapsena tuntui, että jokainen kylän asukas oli jollain tavalla tuttu. Takaisin muutettuani huomasin asukkaiden vaihtuneen, ja omalla kotikylällä liikkuminen oli yhtäkkiä, kuin olisi kulkenut vieraalla maalla. Meni kuitenkin monta vuotta, ennen kuin sain aikaiseksi aloittaa aktiivisen uudelleen tutustumisen kylän nykyisiin asukkaisiin. Osana tätä prosessia oli myös kyläyhdistykseen liittyminen. Ja sehän toikin mukanaan heti paikan yhdistyksen hallituksessa, jossa nyt konkareita seuraamalla opettelen koko ajan uutta. Toivottavasti pystyn antamaan omasta puolestani panoksen tämän ihanan kylän yhteisöllisyyden kehittämiseen ja vaalimiseen.

Liikunnallisena ihmisenä mahtava löytö on ollut myös Otalammen lenkkirinki! Rinkiin löytyy tie fb:n kautta.

Ihania lenkkikavereita ja lenkkipolulla tutustumisen kautta on lähtenyt 4

Kyläyhdistyksen kynästä

liikkeelle myös muita yhteisiä juttuja.

Koko lenkkiringin puolesta toivotan kaikki uudet innokkaat tervetulleiksi mahtavaan porukkaan, joka ei sido mihinkään, mutta tarjoaa iloista mieltä ja lenkin punaisia poskia! Vielä kun saataisiin kylän komiat miehetkin mukaan!

Meillä on elävä kylä. Toivon yhdistyksen hallituksen uutena jäsenenä tutustuvani mahdollisimman moneen teistä oman kylämme asukkaista, ja saavani yhdessä teidän kanssa tehdä ja jakaa kylän elämää niin pienissä arjen kohtaamisissa kuin yhteisissä tapahtumisissa!

Anette Kivistö Minut valittiin juuri seuraavalle kaudelle kylätoimikunnan hallitukseen.

Olen 35-vuotias kolmen pojat äiti Siippoosta. Pidän mieheni kanssa Siippoon Neste-asemaa. Olen asunut koko ikäni Otalammella muutamaa vuotta lukuunottamatta. Kylä on muuttunut vuosien varrella kovasti ja onkin kiva päästä toimimaan uudenlaisen kylän kylätoimikunnassa.

Pidän tärkeänä kylällä toimivaa lasten harrastustoimintaa ja olenkin itse ollut mukana Otalammen partioharrastuksessa nyt jo kuudetta vuotta. Vedän tällä hetkellä tarpojat-ryhmää, joka koostuu 6-9 luokkalaisista nuorista. Hallitukseen ajauduin vähän vahingossa, mutta olen hommasta äärettömän kiinnostunut ja innoissani.

Heidi Nordman Olen Heidi Nordman, 33-vuotias uusi Otalammen kyläyhdistyksen jäsen.

Asumme mieheni Tuomaksen kanssa vanhalla Härkälän koululla. Kotoisin olen Vihdin Haimoosta ja monen mutkan kautta päätynyt viimein Espoon Takkulasta heinäkuussa 2016 Otalammelle, veljeni Tapio Valtasen ostaessa Härkälän vanhan koulun. Työkseni toimin vihtiläisen perheyrityksemme markkinointisihteerinä. Harrastuksiini kuuluvat koirat, hevoset ja erityisesti hevoshieronta, jota aiemmin tein päätoimisesti.

Olen ollut monenlaisessa järjestötoiminnassa mukana aina hevosyhdistyksistä Marttoihin. Kyläyhdistykseen halusin mukaan, sillä haluan olla yhdessä muiden kanssa edistämässä kylän yhteisöllisyyttä. Uusina tulokkaina meidät on otettu Otalammella erittäin hyvin ja avoimin mielin vastaan ja siitä olen erittäin kiitollinen. On ilo päästä osaksi aktiiviseen kyläyhteisöön.

Kyläyhdistyksen kynästä

5

Sauna Otalammen rannalle Pulahdus saunan löylyistä Otalampeen on ilo, josta yleisellä uimarannallamme ei hetkeen ole saanut nauttia. Otalammen kylätoimikunta alkoi vuoden 2016 alussa tutkiskella mahdollisuutta rakentaa uimarannalle sauna kyläläisten yhteiseksi kohtaamis- ja rentoutumispaikaksi. Sauna antaisi sysäyksen myös avantouinnin järjestämiselle. Tavoitteena on aloittaa rakennustyöt 2017.

Saunahankkeen vetäjä on Tapio Pulkkinen ja hankkeessa toimii koko kyläyhdistyksen hallitus (pj Riitta Morko).

Heidän lisäkseen hankkeen parissa toimivat aktiivisesti myös Dirk Agartz, Sanna Ihatsu, Jouko Lindfors ja Sirkku Rekomaa-Niskanen. Hankkeesta on järjestetty kaikille avoin tiedotus- ja suunnittelukokous. Saunatoimikunta toivottaa jokaisen kiinnostuneen lämpimästi tervetulleeksi osallistumaan hankkeeseen – oman kiinnostuksensa ja osaamisensa mukaisesti.

Suunnittelu Saunan arkkitehtina ja pääsuunnittelijana toimii otalampelainen Sanna Ihatsu. Ohessa on alustava luonnos tulevasta rakennuksesta. Saunarakennukseen tulee pukuhuone ja saunatila.

Käymälät ja puuliiteri sijoitetaan erilliseen rakennukseen.

Asemakaavan mukaisesti alue on rakennusoikeudetonta puistoa. Tämän mittaluokan hanke vaatii asemakaa6

Kyläyhdistyksen kynästä

vasta poikkeamislupaa. Poikkeusluvan lisäksi tarvitaan sopimus kunnallistekniikan osalta ja lupa siihen liittymiseen.

Lisäksi tehdään pitkäaikainen vuokrasopimus maa-alasta. Kunnan ympäristötarkastaja Tanja Mikkola ja johtava rakennustarkastaja Pekka Laitinen ovat katselmoineet hankkeen suunnitelmia.

Kunnan edustajat ovat todenneet sekä vesi- että kuivakäymälän sopiviksi vaihtoehdoiksi. Vesihuoltolaki velvoittaa kuitenkin liittymään vesi- ja viemäriverkostoon. Rakennuskustannusten, ylläpidon ja lämmityskustannusten näkökulmasta olisi kuivakäymälä todennäköisesti parempi vaihtoehto.

Myös ympäristönäkökulmat puoltavat tätä valintaa, sillä vain pesuvedet johdettaisiin viemäriverkkoon eikä näin vaarannettaisi Otalammen herkkiä vesiolosuhteita. Mallia kuivakäymälöihin otetaan mm. metsähallituksen rakentamista saaristossa sijaitsevista käymälöistä.

Toteutus Sauna rakennetaan hirrestä. Rakentamisen yhteyteen on suunniteltu Pekka Morkon vetämää hirsityökurssia kiinnostuneille. Jos voit lahjoittaa hankkeelle puuta, kuusi- tai mäntytukkeja, niin ota yhteyttä Tapio Pulkkiseen (044 500 3647). Tukkeja tarvitaan arviolta reilu 100 kappaletta.

Käyttötarkoitus ja kulunvalvonta Rakennuksen tarkoitus on palvella niin rannan käyttäjiä kuin kyläläisiä. Saunaa on tarkoitus vuokrata yksityiskäyttöön sekä tarjota kaikille avoimia yleisiä saunavuoroja. Pukeutumistilat sekä käymälä olisivat rannan uimareiden käytössä. Kyläyhdistys vastaa rannan ja rakennuksen yleissiisteydestä.

Rakennuksen varaus- ja kulunvalvontajärjestelmään tullaan panostamaan.

Alustavasti on kartoitettu vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat mm. lukon ohjaamisen matkapuhelimella ja netti- sekä mobiilipalvelupohjaisen varausjärjestelmän.

Rahoitus Hankkeelle haetaan rahoitusta alueellisen kehittämisen rahoittajalta, Ykkösakselilta. Ykkösakseli rahoittaa yleishyödyllisiä hankkeita, jotka koskettavat mahdollisimman monia alueen asukkaita ja toimijoita. Ykkösakselin kautta saatava tuki on normaalisti 50% kokonaiskustannuksista. Hankkeen omarahoitusosuus voi koostua yksityisestä rahasta tai vastikkeettomasta työstä eli talkoista. Omarahoitusosuudesta 100% voi olla talkootyötä, jonka arvo on 15 €/h (tai 45 €/h, jos käytetään koneita kuten kaivinkone, traktori ym.).

Asian selvitystyö on vielä kesken.

Saunan toteutusaikataulu selviää rahoituspäätöksen myötä.

Maarit Pulkkinen

Luonnos saunan pohjapiirroksesta, Sanna Ihatsu.

Kyläyhdistyksen kynästä

7

OtaTietoa - Kaavoitus- ja tieasiaa Otalammen vuonna 2016 vireillä olleet asemakaavat Ot 20 Otalammen koulun asemakaavamuutos Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen 21.3.2016 ja valtuuston päätös sai lainvoiman 29.4.2016. Kaavamuutoksella mahdollistettiin Otalammen koulun laajentaminen.

Kaavasuunnittelija Miia Perätalo Ot 18 Otalammen Helminharjun asemakaava Kaava etenee ehdotusvaiheeseen mahdollisuuksien mukaan vuoden 2016 aikana. Suunnittelualue rajoittuu Otalammen asemakaavoitettuun taajamaan. Kaavan tavoitteena on tutkia taajamarakenteen jatkamista pohjoiseen luomalla alueelle monipuolinen ja viihtyisä pientaloalue.

Suurin osa suunnittelualueesta on kunnan omistuksessa, mutta alueella on myös yksityisten omistamia maita.

Ennen hyväksymiskäsittelyä on tehtävä maankäyttösopimus.

Kaavasuunnittelija Tarja Johansson Ot 21 Mäkipelto-Aittamäki Kunnanhallitus hyväksyi kaavan tavoitteet 19.9.2016. Alueelle kohdentuu yksityisten maanomistajien kaavamuutoshakemuksia. Alueen kaavoitus edellyttää myös maanomistajien kanssa tehtäviä sopimuksia. Kaava-alue si8

OtaTietoa

jaitsee Otalammentien varrella, Otalammen taajaman itäpuolella. Kaavan tarkoituksena on tarkistaa alueen voimassa oleva asemakaava sekä laajentaa taajamarakennetta itään. Alueelle on tarkoitus suunnitella sille soveltuvaa pientaloasutusta.

Kaavasuunnittelijat Tarja Johansson ja Inka Salo Otalammen uudet vireille tulevat asemakaavat Lammelanranta, muutos Kaavoitustyö alkaa vasta resurssien salliessa. Nykyinen asemakaava on vanhentunut, ja se ei mahdollista pysyvää asutusta Otalammen rantatonteilla.

Osalla alueesta on jo kunnallistekniikka. Asemakaavamuutos perustuu Otalammen kaavaluonnokseen Ot 12.

Kaavatyö voi edetä suoraan ehdotusvaiheeseen.

Rantatie, muutos Kaavoitustyö voi alkaa vasta resurssien salliessa. Otalammen länsirannalla on asemakaavan muutostarpeita virkistyksen ja asumisen järjestämiselle. Asemakaavamuutos perustuu Otalammen kaavaluonnokseen Ot 12. Kaavatyö voi edetä suoraan ehdotusvaiheeseen.

Kotiranta Kaavoitustyö on mahdollista aloittaa vasta resurssien salliessa. Otalammen

itärannalla selvitetään mahdollisuuksia lisätä omakotiasutusta siten, että tarkistetaan olemassa olevaa asemakaavaa ja laajennetaan asemakaava-aluetta Otalammen kaavaluonnoksen Ot 12 pohjalta.

Sari Metsäkivi Lähde:www.vihti.fi kunnanhallituksen esityslista 24.10. Kaavoituskatsaus 2016 sekä kaavoitusohjelma vuosille 2017 – 2020.

Huom. Kaavoituskatsausta ja -ohjelmaa ei ollut vielä hyväksytty OtaSanomien painoon mennessä.

Oikopolun alikulkukäytävä Vihdin kunnanhallitus nosti Uudenmaan ELY-keskukselle antamassaan lausunnossaan Mt120 Oikopolun kevyenliikenteen alikulkukäytävän tärkeimmäksi ja kiireellisimmäksi ELYn hankkeeksi Vihdissä. Lausunto koskee ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmaa 2017–2020.

Oikopolun alikulun tarkoituksena on parantaa lasten koulumatkojen turvallisuutta. Hankeen hinnaksi on arvioitu 900 000€. Rakentaminen on tavoitteena aloittaa vuonna 2017.

Vihdin kunnanvaltuusto on varannut kevyenliikenteenväylän ja valaistuksen rakentamistöihin 50 000€.

Sari Metsäkivi Lähteet: www.vihti.fi. Kunnanhallituksen pöytäkirja 10.10.2016, kunnanvaltuuston pöytäkirja 7.11.2016 Sähköpostikeskustelu hankkeen projektipäällikkö Jaakko Kuhan kanssa (Uudenmaan ELY-keskus)

OtaTietoa

9

Pieniä parannuksia liikenneturvallisuuteen Syksyn aikana Ely-keskuksen on tarkoitus toteuttaa myös useita pieniä turvallisuutta parantavia hankkeita Otalammen alueella.

OtaSanomien ilmestymisen aikoihin niiden pitäisi olla jo tehty.

Sari Metsäkivi Lähteet: www.vihti.fi. Kunnanhallituksen pöytäkirja 10.10.2016; Sähköpostikeskustelu Ely-keskuksen yhdyshenkilö Mikko Vihermäen kanssa.

Mt 120, Salmentie: Liittymän parantaminen, keskisaarekkeen rakentaminen.

Mt 11319 Otalampi: Linja-autopysäkin siirtäminen.

10

OtaTietoa

Mt 120 Otalammentie: Pienet liikenneturvallisuustoimenpiteet.

Mt 120, Salmentie: Liittymän parantaminen, keskisaarekkeen rakentaminen.

OtaTietoa 11

Uusi kierrätyspiste käyttoon S-marketilla Rinki oy:n pakkauskierrätyspiste otettiin käyttöön marraskuun alussa Otalammen S-marketilla. Nyt Otalammella voi paperin, vaatteiden, lasin ja metallin lisäksi laittaa kierrätykseen myös muovi- ja kartonkipakkaukset. Aiemmin muovi- ja kartonkipakkaukset piti joko polttaa kotona tai viedä Nummelan tai kirkonkylän kierrätyspisteille.

Kartonki ja muovi Uutena opeteltavana asiana monelle otalampelaiselle tulee kartongin- ja muovinpuristimet. Onneksi käyttö on yksinkertaista: Pakkaukset ensi sisään puristimen aukosta ja sen jälkeen käynnistetään puristin painikkeesta.

Kartongin kierrätys on monelle jo tuttua, mutta muovin kierrätys vaatii kotona hieman totuttelua.

Kuivat ja päällisin puolin kuivat muovipakkaukset ja kääreet voi kuitenkin lajitella lähes sellaisenaan keräysastiaan.

Ainoastaan eri muoviosia sisältävät osat pitäisi irrottaa toisistaan. Esimerkiksi muovipakkausten korkit ja kannet ovat usein eri muovilaatua kuin itse rasia tai pullo. Ainoastaan PVC-muovi (kierrätysmerkki nro 3) ei kelpaa pakkauskierrätykseen.

Lasi ja metalli Lasipakkausten kierrätys onkin jo kaikille tuttua. Pantilliset pullot automaattiin ja muut pullot ja purkit lasinkierrätykseen. Lasipurkkien me12 OtaTietoa

tallikannet, metallisetkorkit, pantittomat tölkit ja metallirasiat voi laittaa metallinkeräykseen. Muista Rinki oy:n jakeista poiketen metallinkeräykseen voi pakkausmateriaalien lisäksi laittaa myös muita kodin pienmetalleja kierrätykseen. Eli metallinkeräykseen voi laittaa myös vanhat kattilat, pannut ja muut käytöstä poistuvat pienet metalliesineet ja osat.

Paperi ja vaatteet Tätä kirjoitettaessa ei vielä ole varmaa, onko paperin ja vaatteiden kierrätys tulossa S-marketille. Näille löytyy kuitenkin omat säiliönsä Rosk’n Rollin ekopisteeltä. Lähin ekopiste sijaitsee Oikotien varrella lähiliikuntapaikalla.

Rosk’n Roll toimii Vihdissä jatkossakin samaan tapaan kuin tähänkin asti.

Rinki oy:n vastuulla on nimenomaan kaupan pakkauskierrätyksestä huolehtiminen.

Pahvin- ja muovinkeräyspisteet, kuva Ville-Veikko Nissinen.

Uuden kierrätyspisteen avajaiset Kyläyhdistys järjesti uuden kierrätyspisteen avajaiset Otalammen Smarketin pihalla marraskuun lopulla.

Alueen asukkaat saivat pitkään kaivatun kartongin kierrätyspisteen omalle kylälle ja lisäyllätyksenä Rinki oy päätti sijoittaa Otalammelle myös muovinkierrätyskontin.

lossa ekopisteelle. Keskustelua herätti myös se, miten ekopisteen huolto ja siivous on järjestetty.

Teksti: Raine Kärkkäinen Kuvat avajaisista: Sanna Ihatsu Lähteet: Rinki oy, asiakaspalvelu ja http:// rinkiin.fi/kotitalouksille/

Otalammen alueen kyläyhdistyksestä paikalla olivat Riitta Morko, Sanna Ihatsu ja Raine Kärkkäinen. Suomen Pakkauskierrätys Rinki oy:n asiantuntijana tilaisuudessa toimi aluepäällikkö Jari Koivunen. Glögin ohella tarjolla oli siis runsaasti faktaa, tilastotietoa ja kokemuksia kierrätysalalta.

Infopisteellä kävi runsaasti asiakkaita vaihtamaan kokemuksia kierrätyksestä.

Tyytyväisiä oltiin uutiseen, että paperin ja vaatteiden keräysastiat on vielä tu-

OtaTietoa 13

Ulkona oppimista päiväkodin ja koulun yhteistyönä: Otalammen luontoeskarit ja alakoulun 1A yhdessä metsässä viikoittain ”Tulkaapa kaikki piiriin tähän kodan Syksyn aikana metsässä on opeteltu niin pihalle!” Pienen hetken kuluttua pii- äidinkielen, matematiikan, käsityön rissä oman paikkansa ovat löytäneet kuin musiikinkin osa-alueita, puhuniin luontoeskarin Liito-oravat kuin mattakaan ympäristöopista, liikun1A -luokan oppilaatkin. Lapsia on pii- nasta tai kuvaamataidosta. On opittu rissä lähes 40 ja aikuisia on 4. Käden tunnistamaan sieniä, puita ja eläimiä, nosto kertoo, että nyt täytyy olla hiljaa tehty matematiikkavideoita, harjoiteltu ja kuunnella ohjeet. Näin on alkanut kirjainmuotoja niin liitutauluille, lamiyhteinen aamupäivä jo kolmen kuukau- noiduille korteille kuin myös luonnon den ajan joka keskiviikko ja perjantai. materiaaleista muotoillen.

Lapset jaetaan tehokkaasti pienryhmiin, joissa on joka kerta erilaisia toimintatuokioita. Toimintatuokiot ovat kestoltaan yleensä 15 minuuttia ja sitten vaihdetaan ryhminä toimintapistettä.

Pisteet on suunniteltu niin, että niissä harjoitellaan sekä esiopetussuunnitelman että uuden opetussuunnitelman mukaisia taitoja toiminnallisesti.

Suunnistaminen ja tasapaino- & köysiradat ovat olleet erityisen innostavia ja monenlaiset hipat ja liikuntaleikit sekä kehittävät että pitävät lämpimänä. Palloilukin onnistuu metsässä: tarkkuusheittoja ämpäreihin tai vanteen läpi kaverille sekä koripalloa puun oksiin ripusteltuihin ämpäreihin. Käden taidot ovat kehittyneet pihlajanmarjakoruja

Toiminnallisen radan jälkeen palautellaan havu- ja lehtipuita mieleen monisteen avulla. Sari Luoto ohjaa tehtävien teossa.

14 Kylänraitilta

pujoteltaessa, puun rankoja sahatessa ja keppejä vuollessa.

Eskarit ja ekaluokkalaiset ovat tehneet yhdessä myös oman soittimen, sadeputken, johon jokainen lapsi pääsi naulaamaan oman naulansa. Sitä on jo ehditty soittaakin! Musiikkileikit ja laulutuokiot on ollut helppo sovitella päivän kulkuun. Kallioinen kangasmetsä on oiva paikka lapsille leikkiä ja toimia. Laavu, kota ja sen edustalla olevat ulkopöydät ja -penkit lisäävät toimintamahdollisuuksia eri keleillä.

Parasta on kuitenkin ollut juhlahetket, joihin kuuluu syöminen ja juominen: lettukestit kodalla, merirosvo Karvajalan aarteen etsiminen valokuvasuunnistuksen avulla, sadonkorjuujuhlat tai ihmisen biologia Halloweenin keinoin.

Noidat toimivat vetäjinä toimintapisteissä, joissa tutustuttiin luiden ja lihaksien tehtäviin sekä eri aisteihin ja noitasoppaan etsittiin aineksia matematiikan tehtävien avulla, samalla kun kattila kiehui kodan tulilla. Säät eivät ole estäneet metsään menoa: toiminta suunnitellaan sään mukaiseksi, ja kun on kunnon varusteet, on olo lämmin ja kuiva säästä riippumatta.

Ilman kunnon yhteissuunnittelua ei tämä tietenkään olisi mahdollista.

Päiväkodin ja koulun väliset raja-aidat ovat kaatuneet ryskyen, kun luokanopettaja Ulla Myllyniemi, lastentarhanopettaja Sari Luoto ja lastenhoitaja

Isänpäivälahjat valmistuivat mukavasti parityönä. Sahaamassa Isabella Mehtola ja Alina Sakala, 1A

Riitta Morko kokoontuvat joka viikko yhteispalaveriin, jossa suunnitellaan toimintapisteet, vastuualueet ja ryhmäjaot. Yhteistyö on helppoa, kun asioista ajatellaan niin samalla tavalla.

Lisäksi suunnitteluhetkissä ideat lentävät, kehittyvät ja jalostuvat toiminnaksi. Kun on monta tekijää, saadaan monipuolisemmin ja tehokkaammin toimintatuokiot toteutettua.

Tärkeinä lisäaikuisina metsässä on 1Aluokan kouluavustaja Sinikka Rytkönen sekä päiväkodin puolelta Henna Hellgrén. ”Meillä on ollut niin hauskaa, ja monta upeaa tuokiota on vielä edessä!” toteavat yhteisten metsäpäivien vetäjät kuin yhdestä suusta. ”Suosittelemme tällaista toimintaa lämpimästi!”

Kuvat Ulla Myllyniemi, teksti Ulla Myllyniemi, Sari Luoto ja Riitta Morko

Kylänraitilta 15

OtaTietoa Otalammen avoimen päiväkodin toiminta päättyy Otalammen avoimen päiväkodin toiminta lopetetaan, koska kävijämäärät ovat pienet. Kevään 2016 kävijämäärä oli 869, mikä tarkoittaa noin kahdeksaa kävijää päivittäin. Koska kerhotoiminnalle kuitenkin on edelleen selvästi tarvetta, keskustan valtuustoryhmä teki avoimen päiväkodin tiloihin liittyvän aloitteen.

Keskustan aloitteessa esitetään, että kevään aikana selvitetään, onko kunnan mahdollista tarjota tilat kerhotoimintaan, jos toiminta järjestetään esimerkiksi alueen perheiden vapaaehtoistoimintana tai kolmannen sektorin voimin.

Sari Metsäkivi Lähde: www.vihti.fi, talousarvio 2017, valtuuston kokous 7.11.2016

Otalammen neuvolan toimintaa supistetaan asiakasmäärän vähentymisen vuoksi Palvelutasosuunnitelman mukaan 31.8.2016 Otalammen äitiys- ja lastenneuvolassa oli asiakkaita 373. Vastaava luku vuonna 2014 oli 466. Asiakasmäärän vähentymisen vuoksi neuvolan aukioloaikaa joudutaan pienentämään ja neuvolalääkärin vastaanotot siirtyvät Nummelan Pajuniityn ja Kirkonkylän Myrskylänmäen neuvoloihin.

16 OtaTietoa

– Neuvoloiden toiminnan suunnittelu perustuu vuoden asiakasmäärien seurantaan, ja niiden mukaan asiakasmäärät ovat vähentyneet huomattavasti Otalammen alueella, selvittää Perusturvakuntayhtymä Karviaisen perheiden palvelulinjajohtaja Marketta Roinisto.

– Ja mikä huolestuttavinta, myöskään lähiajat eivät ennusta muutosta tilanteeseen, kun huomioidaan tiedossa olevat raskaudet. Neuvolan asiakkuudesta ovat lisäksi poistumassa ja siirtymässä kouluterveydenhuollon piiriin viimeiset isot ikäluokat eli vuonna 2010 syntyneet. Muutos on tuntuva koko Vihdin neuvolatyön alueella, Roinisto toteaa.

– Otalammen neuvolaan ei ole aina saanut vastaanottoaikaa, koska niin neuvolatyössä kuin muussakin palvelutyössä asiakspalvelun tarve vaihtelee, ja ajoittain voi olla tilanne, jolloin ajat ovat täynnä.

– Otalammen neuvolatyössä on ollut jo useampana vuonna täysi sulku juhannuksesta elokuun toiselle viikolle saakka, samoin vuodenvaihteen juhlapyhien tienoilla.

Roinisto kertoo, että neuvolalääkäripalveluiden keskittämiselle Pajuniityn ja Myrskylänmäen neuvoloihin on useita syitä. – Yksi on neuvolalääkäripalvelujen kysynnän väheneminen ja toiminnan keskittäminen niihin pisteisiin, joissa lääkäreillä on paras mah-

dollinen tutkimusvälineistö. Toisaalta lääkärityövoiman tarve lisääntyy oman terveyskeskuspäivystystoiminnan lisääntymisen myötä. Eli lääkäreiden työpanosta kohdennetaan tarpeen mukaisesti painottaen nykyistä enemmän päivystysvastaanoton tarpeisiin.

Roinisto painottaa, että tulevaisuudessa aukioloaikoja voidaan miettiä uudelleenkin: – Jos syntyvyys tai muuttoliike vaikuttaa niin, että lasten määrä lisääntyy Otalammen neuvolan alueella merkittävästi, myös neuvolapalvelujen määrää arvioidaan uudelleen. Mutta samaan aikaan on tarkasteltava koko Vihdin aluetta tämän palvelutarpeen osalta. Eli suositusten mukaista asiakasmäärää suhteessa terveydenhoitajien määrään katsotaan koko kunnan tasolla ja turvataan kaikille neuvolapalvelujen saatavuus.

Sari Metsäkivi Lähteet: www.vihti.fi, Peruskuntayhtymä Karviaisen palvelutasosuunnitelma vuosille 2017 – 2020, valtuuston kokous 7.11. 2016 Sähköpostikeskustelu Perusturvakuntayhtymä Karviaisen perheiden palvelulinjajohtaja Marketta Roiniston kanssa.

OnniBus ei liikennöi lähitulevaisuudessa Otalammella Moni kyläläinen on kysellyt, olisiko Onnibussin mahdollista tulevaisuudessa liikennöidä myös Otalammen kautta.

– Ikävä kyllä lähitulevaisuudessa meillä ei ole tulossa pysäkkiä Otalammen lähelle, Onnibussin asiakaspalvelusta kerrotaan.

– Pyrimme kyllä jatkuvasti laajentamaan toimintaamme tarjotaksemme matkustajillemme mahdollisimman monipuolisesti mielekkäitä reittejä, pysäkkejä ja aikatauluja.

Toiveet otetaan huomioon uusia lupahakemuksia laadittaessa ja reittejä suunniteltaessa. Teidänkin viestinne on välitetty reittisuunnittelijallemme.

– Tosin täysin itse emme valitettavasti voi pysäkeistämme tai reiteistämme päättää, vaan tarvitsemme kaikkiin ELY-keskukselta luvan. Kaikki ei siis ole meistä kiinni, emmekä voi valita mihin liikennöimme, vaikka kuinka haluaisimmekin.

Sari Metsäkivi Lähde: sähköpostikeskustelu - OnniBus. comin asiakaspalvelu

OtaTietoa 17

Otalammen Nuuksiossa on taikaa Salmen ulkoilualueen takana sijaitsee paikka, jossa käyneet palaavat sinne uudelleen. Villa Paratiisi on Poikkipuoliaisen rannalla. Sitä pyörittää Nuuksion Taika -niminen yritys.

– Olen asunut Nuuksiossa kansallispuiston perustamisesta, vuodesta 1994 asti. Toimin fysio- ja ratsastusterapeuttina, kun asuin Espoon puoleisessa Nuuksiossa. Valmistuttuani luonto- ja eräoppaaksi vuonna 2009 perustin yrityksen ja lähdin etsimään paikkaa, joka soveltuisi kokoustilaksi ja ohjelmapalveluihin, yrittäjä Satu Selvinen kertoo.

18 Kylänraitilta

Nuuksion Taika lupaa tarjoavansa luonnon lumoa ja hyvää oloa. Palvelut kattavat metsäretkiä, kuten marja-, sieni- ja linturetkiä, lumikenkä- ja potkukelkkaretkiä, liikkumista vesillä meloen ja sup-laudalla, kansanperinteeseen pohjautuvia retkiä, liikuntatuokioita sekä sauna- ja hyvinvointiohjelmia.

Vahvana on myös villiruoka-ajatus.

Asiakkaille tarjoillaan savustettua ja loimutettua kalaa, riistaa, sieniä, metsämarjoja, villiyrttejä ja perinteisiä nokipannukahveja.

Villa Paratiisia vuokrataan viikolla etupäässä yritysten kokous- ja virkistyspäiviin ja viikonloppuisin yksityisille perhejuhliin, synttäreihin ja polttareihin. Huvila on rakennettu vuonna 1961. Pikkuhiljaa sitä on remontoitu toimintaan sopivaksi, parhaillaan on menossa saunatilojen laajennus ja maalämpöjärjestelmän rakentaminen. Villa Paratiisi soveltuu talvella 20 ja kesällä 30 henkilön tilaisuuksiin sekä 12 henkilön majoittumiseen. Sisällä on erinomaiset tilat ruuanlaittoon ja ulkona katettu kesäkeittiö ja terassi.

Satu sanoo toimivansa mahdollisimman paljon paikallisten kanssa. Catering-palveluja Nuuksion Taika ostaa Salmen Tuvalta ja Ronit Cateringiltä ja tekee yhteistyötä selkiläisen Kotitalli Hersirin sekä otalampelaisen Fitmotionin kanssa. Huippulady Nummelasta järjestää ohjelmiin kansanmusiikkia, ja eräoppaista monet ovat vihtiläisiä.

Yritys tekee tiivistä yhteistyötä vastaavia palveluja Tervalammella tarjoavan Hawkhill Naturen kanssa ja toimii aktiivisesti Nuuksio Resort -verkostossa sekä Vihdin Matkailuyhdistyksessä.

Satu on esimerkiksi käynnistänyt Kyläkulttuuri kartalle -hankkeen, jossa Vihdin kyliltä kerätään vierailukohteita digitaaliseen karttaan.

Perinteiset suomalaiset jutut kiinnostavat Satu kertoo, että viimeiset kolme vuotta ovat olleet yritykselle todella hyviä.

– Ulkomaalaisia käy lisääntyvässä määrin. Osa tulee Suomeen varta vasten ja osa pysähtyy tänne hetkeksi matkalla jonnekin muualle. Helsingistä suuntautuvat saunaretket ovat yleistyneet, sillä sauna on trendi. Muutenkin ulkomaalaiset matkailijat suosivat perinteisiä suomalaisia juttuja: hiljaisuutta, puhtautta, perinteitä ja suomalaisuuteen liittyvää yksinkertaisuutta.

– Esimerkiksi Suomessa viime kesänä käyneet englantilaiset matkanjärjestäjät mainitsivat Nuuksion yhtenä parhaista kokemuksista. Mieleen olivat painuneet sauna, lettujen paisto sekä retket metsään ja vesille. Suomen Espanjan suurlähettiläs puolestaan vieraili kunniakonsuliensa kanssa ja ihastui niin, että tuli uudelleen ja toi Villa Paratiisiin omat espanjalaiset vieraansa. Lisänsä toimintaan on tuonut luontokeskus Haltia, jossa Nuuksion Taika järjestää Haltian näyttelyopastusten lisäksi tarinallisia metsäretkiä sekä nuotiokahvitusta ja -ruokailua.

Teksti: Anni Laitinen Kuva: Nuuksion Taika

Kylänraitilta 19

Uusia kirjoja otalampelaisilta Hannu Niklanderilta uusi teos ”Kolmelta mantereelta” Niklanderin uusin matkaesseiden kokoelma vie lukijan mm. Afrikkaan, Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Tunnetut nähtävyydet jäävät vähemmälle huomiolle, kun Niklander keskittyy muunlaisiin matkaelämyksiin. Pohdintaa herättävät muun muassa hurjastelevan taksikuskin kyyti Afrikassa, sukulaismiehen jalanjälkien etsintä Amerikassa ja kirjallisuuskursseille osallistuminen Kiinassa. Pituutta kokoelmalla on lähes 300 sivua.

Niklanderilla on tiiviit yhteydet Otalammelle. Salmen kartano oli kirjailijan isän lapsuudenkoti, ja Niklanderilla on edelleen asunto Otalammella.

Niklanderin tuotanto on monipuolinen. Hän on julkaissut mm. romaaneja, novelleja, esseekokoelmia, matkakirjoja ja runoutta.

Sari Metsäkivi Lähteet: www.robustos.fi, www.eliaskirjailijat.fi

20 Otalammen osaajat

Satu Malilta valokuvakirja ihmisten erilaisuudesta Satu Malin valokuvakirja ” Lentäjäsankarit Poppis & pikkuveli” on tehty koko perheen kirjaksi. Se kertoo kahdesta pojasta, jotka etsivät tapaa olla veljiä toisilleen. Teos kertoo lapsen näkökulmasta erilaisuudesta ja siitä, kuinka ihmiset kohtaavat eri asioita, tukevat toisiaan ja löytävät yhteisen tien.

Kirja avaa myös keskustelua endometrioosista sairautena, lapsettomuudesta ja siihen liittyvistä peloista, keskenmenoista ja hedelmöityshoidoista. Kirjan yhtenä tavoitteena on antaa voimia ja toivoa valoisammasta huomisesta lapsettomuuden kanssa kamppaileville.

Sari Metsäkivi Lähde: Lentäjäsankarit Poppis & pikkuveli

Heidi Nordmanin teos ”Hevoshieronta – opas aloittejalle” Heidi Nordmanin tietokirja ”Hevoshieronta – opas aloittelijalle” rohkaisee ja johdattaa hevosten kanssa toimivia ihmisiä omatoimisen hevoshieronnan pariin. Oppaassa tutustutaan keinoihin, joita on turvallista ja hyödyllistä käyttää omatoimisessa hieronnassa.

Teos keskittyy hevosen anatomia ja hieronnan perustietoon, ja sen tarkoituksena on antaa varmuutta ja rohkeutta hieroa omaa hevosta. Teos on julkaistu sekä e-kirjana että perinteisenä kirjana.

Nordman on työskennellyt hevosten kanssa vuosia ja toimii myös hevoshierojana sekä järjestää hevoshierontakursseja.

Ville Suhosen elokuvasta Ompelijatar kirja Ompelijatar kertoo Suomen viimeisestä teloitetusta naisesta, Martta Koskisesta.

Koskinen tutustui vankilassa Hertta Kuusiseen, auttaa sodasta kieltäytyneitä ja piilottelee kommunisti Yrjö Leinoa.

Teoksessa Suhonen laajentaa ajan poliittista kuvaa ja henkistä ilmapiiriä tuomalla esiin faktoja, jotka jäivät elokuvan ulkopuolelle tai joita hän sai selville vasta elokuvan valmistumisen jälkeen.

Dokumenttielokuva Ompelijatar (2015) palkittiin parhaan dokumenttielokuvan Jussilla.

Sari Metsäkivi Lähde: www.adlibris.com

Sari Metsäkivi Lähde: www.hevoshieronta.net

Otalammen osaajat 21

Otalammen ja Espoon lähialueen retkipaikkoja Nuuksio on ollut muinaisen Baltian jääjärven pohjaa noin 11 000 vuotta sitten.

Pian tämän jälkeen nykyisen KeskiRuotsin tienoilla pohjoiseen vetäytyvä jäänreuna repäisi irti sillan Euroopan mantereeseen, jolloin valtavat vesimassat vyöryivät Baltian jääjärvestä Pohjanmereen ja Atlanttiin. Veden pinta aleni Nuuksion kohdalla useita kymmeniä metrejä, ja järviylängön korkeimmat seudut ilmestyivät hajanaisena saaristona näkyviin veden alta.

Pioneeriluotoja olivat muun muassa Otalammen puolella sijaitsevat Katinhännän kallio ja kaikkien ylimpänä Vaakkoin Mylly-Majalammen länsipuolinen, nimetön kallionyppy.

Tämä kallio on 123 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella. Yli sadan

22 Kylänraitilta

metrin huippuja on mm. Vaakkoissa.

Vaakkoin seudulla on myös laajimmat yhtenäiset kalliomännikköalueet sekä suuri avosuo, Kokkoinsuo. Alue on hienoa retkeilyaluetta.

Siikaa Vaakkoista Olen kuullut Vaakkoin lammesta kalastettavan siikaa. Aikoinaan ankeriasta on istutettu Bodominjärvelle ja Siikajärvelle, ja sieltä otus on kuuleman mukaan levinnyt Saarijärvelle ja Vaakkoille.

Virkistyskalastus on sallittu kaikilla alueen järvillä ja lammilla. Viehekalastusta varten on 18–24-vuotiaiden maksettava kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen viehekalastusmaksu.

Luvat saa Metsähallituksen Eräluvat verkkokaupasta.

Vaakkoin lampi on Etelä-Suomen parhaita vedenalaisia luontoretkikohteita.

Se on sijalla neljä kristallinkirkkaissa järvissä (1. Iso-Melkutin, Loppi 2.

Suujärvi, Tammela 3. Sääksjärvi, Nurmijärvi).

Helsingin Ladun eräkämppä Helsingin kaupunki on vuodesta 1946 alkaen hankkinut useita laajoja ulkoilualueita Nuuksion järviylängöltä, kuten Salmin ja Vaakkoin. Myös Vantaan omistama Etelälahti liittyy saumattomasti Salmen ulkoilualueeseen.

Vaakkoin lammen rannassa on Helsingin Ladun eräkämppä. Se on lammen rannan ainoa rakennus, ja alunperin se oli Vapon metsäkämppä ja sakkovankien työsiirtola. Helsingin Ladun käyttöön kämppä otettiin 6.2.1980.

Kämppää on kunnostettu useamman kerran vuosien varrella. Kämppä on tarkoitettu vain Helsingin Ladun jäsenille ja heidän ystävilleen. Paikka on toiminut useamman kerran rastikohteena erävaelluksen SM-kilpailuissa.

Halutessasi voit liittyä Helsingin Ladun jäseneksi ja pääset nauttimaan hyvästä saunasta sekä yöpymään kämpässä edullisesti. Koko Vaakkoin alueella on avotulen teko ja telttailu kielletty.

Alueella ei ole muita merkittyjä polkuja kuin Reitti 2000. Se on 110km pitkä pyöräily- ja vaellusreitti pääkaupunki-

seudulta Salmeen ja takaisin. Vaakkoille ajettaessa auto on jätettävä tien 120 varressa olevalle parkkipaikalle, hiekkakuopalle. Parkkipaikka sijaitsee Espoon ja Vihdin rajan kupeessa. Lähellä on myös tervahaudan pohja. Tervahauta on tervanpoltossa käytetty uunimainen rakennelma. Paikalla on opastuskyltti.

Kämmenlammen laavu Noin kaksi kilometriä Vaakkoilta pohjoiseen sijaitsee Kämmenlammen laavu. Tämän pienen suolammen rannalla on laavu, jossa voi yöpyä kuusi henkilöä kerralla. Siellä on myös puucee, puuvarasto ja laituri. Roskapönttöä ei ole, joten kaikki roska on kannettava pois.

Juomavesi pitää ottaa mukaan.

Kämmenlammelle pääsee patikoimalla Vaakkoilta ensin rantapolkua ja sitten reitti 2000:ta seuraten. Toinen vaihtoehto on kävellä Kuikunläänintietä pari kilometriä ja seurata reitti 2000:ta.

Kolmas mahdollisuus on jatkaa Kuikunläänintietä eteenpäin ja kääntyä puomitetulle tielle ja sitten polkua pitkin pitkospuille ja laavulle. Kuikunläänintie on yksityistie, joten auto on jätettävä hiekkakuopalle. Sakon uhalla.

Teksti ja kuva Sirkku Rekomaa-Niskanen Lähteet: Mauri Leivo, Nuuksio miljoonan ihmisen erämaa Helsingin Ladun 70-vuotishistoriikki Suomen Luonto 5/12

Kylänraitilta 23

Takalan laavu Toinen Otalampea lähellä oleva laavu sijaitsee Nuuksiossa, Salmen kartanosta noin kuusi kilometriä Kattilaa kohti.

Takalan laavuksi nimetty laavu on saanut nimensä kahdesta eri Takalasta.

Metsähallituksessa oli pääjohtajana aikoinaan Pentti Takala, ja laavu on nimetty hänen mukaansa.

Toinen Takala on vanhempaa perua.

Nuuksiossa on ollut asutusta jo kivikaudella, ja sen jälkeen uudelleen vasta 1800-luvulla. Takala on kuulunut

Salmen kartanon mäkitupa-alueeseen.

Tiettömien metsien takimmaiseen kulmaukseen on raivattu pikkuinen alue.

Vuoden 1915 kartta alueelta kertoo siellä olleen kolme pientä rakennusta ja peltotilkku. Mökki oli yksihuoneinen, navetta oli ainokaiselle lehmälle, navetan päässä oli rehu- ja puuvaja, puron varressa oli sauna. Juomavesi haettiin lähellä olevasta lähteestä.

Takalan laavu Nuuksiossa, kuva Raine Kärkkäinen.

24 Pala historiaa

Myllypuron silta Kattilan polulla, kuva Raine Kärkkäinen.

Takalan viimeiset vuokralaiset Nuuksiolainen Aulis Johansson muisti lapsuudestaan 1930-luvulta Takalan eli Riikan-Takalan ja sen viimeiset vuokralaiset, Riikan ja hänen tyttärensä Hiljan sekä tämän tyttären Elsan. Elsa oli Auliksen koulutoveri.

Riikka oli kuuro. Perhe sai elantonsa viljelemällä jyrkkää peltotilkkuaan, tekemällä varpuluutia ja keräämällä myyntiin metsän antimia. Metsän tuotteet kannettiin korissa viiden kilometrin päähän Nuuksion Pitkäjärven rantaan, josta matka jatkui soutaen seitsemän kilometriä Brobackaan ja sieltä kävellen seitsemän kilometriä Espoon asemalle. Sieltä matkattiin aamujunalla Helsinkiin kauppatorille.

Helsingin kaupunki osti maat ulkoilualueeksi 1960-luvulla, ja rakennukset olivat silloin jo romahtaneet. Alue siirtyi valtiolle, osaksi Nuuksion kansallispuistoa 1997.

Laavulle mahtuu yöpymään 4-6 henkilöä. Juomaveden voi ottaa Kattilasta, jonne on matkaa noin 1,5km (opastettu oranssi-musta merkki). Lähellä on puro, josta saa vettä, mutta se kannattaa keittää. Alueella on myös lähde. Laavulla on kirves ja saha. Kaikki roskat pitää viedä itse pois. Vanhasta torpasta muistuttaa rakennuksen perustukset ja koristepensaat. Salmesta pääsee Takalaan merkittyä polkua.

Sirkku Rekomaa-Niskanen Lähde: Takalan laavun opastuskyltit

Pala historiaa 25

Otalammen osaajia Ville Suhoselle tiedonjulkistamispalkinto Otalampelaiselle elokuva-ohjaaja Ville Suhoselle myönnettiin lokakuussa 2016 opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonjulkistamisen valtionpalkinto dokumenttielokuvasta Ompelijatar.

Elokuva tehtiin vuonna 2015 ja se kertoo Suomen viimeisestä teloitetusta naisesta, Martta Koskisesta.

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta perusteli valintaa seuraavasti: ”Historiadokumenteissaan Suhonen on nostanut esille arkoja aiheita. Hänen historiadokumenttinsa pohjaavat perusteelliseen arkistotyöhön. Hän käyttää taitavasti niin kirjallista aineistoa kuin kuvalähteitä. Ville Suhonen on löytänyt historiadokumentteihinsa harvoin nähtyjä arkistokuvia. – – Dokumentin vahvuus on taitavasti rakennetussa henkilökuvassa. Martta Koskinen on elokuvassa yksilö, persoona, eikä pelkkiä merkintöjä arkistomateriaalissa.

– – Osaava aineistonkäyttö rakentaa draamaa, elävöittää Martta Koskisen tarinan ja kuvaa samalla nuoren valtion kivuliaita alkuvuosia. Näin syntyy laaja kuva aikakauden hengestä.”

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot myönnetään tieteellisen, taiteellisen ja teknologisen tiedonvälityksen alalla tehdystä merkittävästä tiedonjulkistamistyöstä, joka lisännyt kansalaisten tietämystä ja antanut virikkeitä yhteis26 Otalammen osaajia

kunnalliseen keskusteluun. Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa.

Ohjaaja, käsikirjoittaja ja kirjailija Ville Suhonen on monipuolinen taiteilija.

Hän on ohjannut ja kirjoittanut 30 elokuvaa, joista useita on palkittu sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Häneltä on ilmestynyt myös kolme nuorten romaania, yksi lasten kuvakirja sekä luontokirja Metsän tarina, joka nähtiin myös dokumenttielokuvana. Suuren yleisön tietoisuuteen hän nousi Poika ja ilves -elokuvan käsikirjoittajana ja toisena ohjaajana.

Sari Metsäkivi Lähde: http://tjnk.fi/fi/, www.villesuhonen.net

Kuva Patrik Rastenberger

Sirkka Kempille Karjan Liiton Piirakamestarin arvonimi Karjalan Liiton puheenjohtaja Marjo Matikanen-Karlström kiinnitti Sirkka Kempin rintaan Karjalan Liiton Piirakkamestarimerkin nro 98. Arvonimi myönnettiin 16.4.2016 Karjalatalolla.

Piirakkamestarin tulee täyttää seuraavat seuraavat kriteerit: Valmistaa piirakoita yli 200 hengen yleisötilaisuuksiin, opettaa piirakan tekoa kursseilla ja yleisötilaisuuksissa. Lisäksi on pitänyt osallistua piirakkakilpailuihin joko kilpailijana tai tuomarina.

Kempin kohdalla kriteerit täyttyivät helposti: Kempin suurin tilaisuus oli Karjalatalolla pidetty vuosijuhla, johon hän teki peräti 800 piirakkaa.

Piirakoiden tekoa Kemppi on opettanut niin Ruskopirtillä järjestetyillä kuin muillakin kursseilla. Hän on opettanut piirakoiden valmistusta myös virolaisille, saksalaisille ja japanilaisille nuorille.

Lisäksi Kemppi on valmistanut piirakoita melkoiset määrät oman suvun ja ystävien juhliin jo vuosikymmenten ajan. Vuonna 2015 Kemppi oli mukana piirakkakilpailussa Hyvinkäällä Karjalan Liiton kesäjuhlissa.

Kahvila-ravintola Salmen Tupa Salmen ulkoilualueella sijaitsee Kahvila-ravintola Salmen Tupa.Nykyisen yrittäjän, Kari Miettusen toimesta avasimme 1.5.2016.

Tuvalla voi järjestää juhlia ja tapahtumia. Tilat Tuvassa on n. 60:lle ja ulkoilumajassa 50:lle henkilölle. Meiltä saa myös tilaustuotteita, ruokia ja leivonnaisia. Salmen tuvalla on A-oikeudet.

Alueella on grillikatoksia ja takkatupa sekä tilaussaunat. Kun lumitilanne paranee, tehdään ladut ja pulkkamäki.

Salmen Tupa on avoinna myös koko talven joka päivä 10-16. Arkisin tarjoamme keittolounaan ja listaruokia,viikonloppuisin lounaspuffeen.

Sari Metsäkivi

Tuija Karjalainen

Lähde: Keskustelu Sirkka Kempin kanssa

Yhteystiedot; 050 4306684 tai sp.salmentupa@ravintolalaguna.fi

Otalammen osaajia 27

Sheila & Tommy: Quick Change Otalampelainen Antti Taipale ja helsinkiläinen Maria Krestjanoff alias Sheila ja Tommy olivat mukana Nelosen Talent Suomi -ohjelmassa tänä syksynä. Taipale ja Krestjanoff ovat tehneet yhteistyötä jo useamman vuoden ajan ja nyt he kilpailivat Quick Change -numerollaan Suomen parhaimman talentin tittelistä.

Heidän aluevaltauksenaan on yhdistää drag show sekä silmien edessä tapahtuvat maagisen nopeat vaatevaihdot, eli niin kutsuttu Quick Change. Tällä hetkellä Sheila ja Tommy ovat ainoita Quick Change artisteja, jotka yhdistävät esitykseen myös dragtaiteen. Heidän hersyvä tapansa leikitellä sukupuoli-

rooleilla saa paatuneimmankin mielen nauramaan ja samalla hämmästelemään taianomaisia hetkiä esityksessä. ’Sheila ja Tommy – Quick Change’ pääsi tähtituomareiden päätöksellä suoraan jatkoon semifinaaliin alkukarsinnoista Talent Suomi -ohjelmassa. 27.11. nähtiin semifinaalijaksossa uusi numero pariskunnan matkakommelluksista Las Vegasiin. Jaksossa oli mukana yhdeksän esitystä, joista jatkoon valittiin vain kolme. Kaksi esityksistä sai jatkopaikkansa suoraan yleisöäänillä ja yhden tuomaristo valitsi kolmanneksi ja neljänneksi eniten ääniä saaneista esityksistä.

Hahmojen takana Sheila on viihdetaiteilija Antti Taipaleen tunnetuin hahmo, joka on ilostuttanut menestyksekkäästi jo kymmenen vuotta suomalaisia kiertäen erilaisia asiakastilaisuuksia sekä yökerhoja. Antti Taipale on ollut mukana teattereissa mm. Korpilahden Teatterin Diivat näytelmän pääroolissa sekä Maan Povi näytelmässä esittäen leskirouva Irmaa.

Viimeisin rooli Taipaleella on ollut Otto Kanervan ohjaamassa Finnvitsit Tähtien sota –produktiossa yhdessä Juha Laitilan ja Jukka Laaksosen kanssa.

Taipale on toiminut myös säveltäjänä ja sanoittajana.

Tommyn hahmon takana on viihdetaiteilija tanssija Maria Krestjanoff.

Hän on esiintynyt teatteri-, sirkus- ja

28 Otalammen osaajia

tanssiproduktioissa jo 15 vuoden ajan.

Hänen hersyviä roolisuorituksiaan on nähty mm. Teatteri Vuohen näytelmissä Jukkapalmu, Morsian ja Bremenin soittoniekat. Krestjanoff on tanssinut menestyksekkäästi mm. Hartwall Areenalla sekä suomalaisten ja ulkomaisten artistien taustalla. Krestjanoff on valmistunut sirkusartistiksi vuonna 2009 ja on siitä lähtien roikkunut katosta keikkailevana ilma-akrobaattina ja opettanut sirkusta kaiken ikäisille. Kulisseissa on syntynyt monet koreografiat mm. Teatteri Päivölälle, Ruukinmyllyn kesäteatterille sekä Sheilalle. Krestjanoff on epäilemättä esittävän taiteen monitoiminainen.

Teksti: Tauno Ahola Kuvat: Jukka Alasaari

Otalammen osaajia 29

Opetussuunnitelman muutos Otalammen koulussa Tänä syksynä on otettu kaikissa Suomen alakouluissa käyttöön uusi opetussuunnitelma, joka on tuonut muutoksia myös Otalammen koulun opetustyöhön.

Uudessa opetussuunnitelmassa korostetaan oppilaan roolia aktiivisena toimijana, joka oppii ratkaistessaan ongelmia ja kantaessaan vastuuta. Tavoitteena on laaja-alainen osaaminen ja ennen kaikkea kyky soveltaa taitoja ja tietoja ainerajojen yli. Opetussuunnitelman mukaan jokaisella oppilaalla on oltava vähintään yksi ainerajat ylittävä oppikokonaisuus. Samaa ilmiötä voidaan tarkastella usean oppiaineen

näkökulmasta. Voidaan luoda projekti tai keksiä teema, jossa yhdistetään esimerkiksi vieraan kielen, luonnontieteen ja käsityötaitojen opetus.

Oppimisen ilo ja motivaatio pyritään pitämään läsnä. Oppilaan yksilöllisyys otetaan huomioon kunkin oppilaan vahvuuksia tukemalla. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa.

Uusi opetussuunnitelma aikaistaa kielten opiskelua. Ruotsin kielen opiskelu alkaa tästä syksystä lähtien Otalammenkin koulussa jo kuudennella luokalla. Alakoulun puolella alkaa myös ohjelmoinnin eli koodauksen opiskelu.

Myös muita tieto- ja viestintäteknologisia taitoja opetellaan tiiviimmin.

Työelämätaitona vahvistetaan yrittäjämäistä asennetta, joka linkittyy rohkeaan ja luovaan ongelmanratkaisuun pikemmin kuin yksityisyrittäjyyteen.

Luokkahuoneissa annetaan oppilaille vastuuta erilaisten roolien kautta; joissain luokissa on vaihtuvissa rooleissa mm. kestävän kehityksen vastaava, läksyjentarkastusvastaava, tietotekniikkavastaava, eri oppiaineiden vertaistukivastaavia ja niin edelleen.

Kuva Ulla Myllyniemi

Otalammen koulussa ollaan myös aktiivisia vertaissovittelutoiminnassa.

Siinä toimintaan koulutetut ikätoverit sovittelevat keskustellen oppilaiden välisiä ikäviä tilanteita, edellyttäen, että osapuolet suostuvat vertaissovitteluun.

30 Otalammen koulun kuulumisia

Varsinaisten kiusaamistapausten tai tappeluiden selvittely on toki edelleen ainoastaan koulun henkilökunnan vastuulla.

Uuden opetussuunnitelman mukainen työskentely on vasta alussa ja opettajien kokemuksia muutoksesta kuulemme myöhemmin.

Maarit Pulkkinen

Valon juhla - koko kylän ilon, valon ja rakkauden juhla!

Valon juhlaa vietettiin Otalammen koululla 25.11. Valon juhlan tavoitteena oli lasten, nuorten, Otalampi-talon henkilökunnan, kyläläisten, yritysten ja järjestöjen erilaisten taitojen ja vahvuuksien valoon tuominen. Paikalliset yritykset esittäytyivät yritystorilla.

Tapahtuman tarkoituksena oli esitellä Otalampea ja otalampelaisia sekä rakentaa otalampelaista kylähenkeä.

Otalampi-talossa oli avoimet ovet ja koululla tarjoiltiin riisipuuroa.

Valon juhla huipentui Jäätelösydännäytelmään ja sen päätteeksi sytytettiin tunnelmallinen valaistus Otalampitaloon.

Teksti: Sanna Ihatsu Kuva: Satu Mali Lähde: Valon juhlan FB-sivu

Otalammen koulun kuulumisia 31

Pienet lentäjäpojat Kirjan sivut odottivat pitkään tyhjänä. Satu Mali piti kuitenkin tiukasti kiinni kirjahaaveestaan. Tarinaa oli vaikea pakottaa. Se syntyi lopulta yhtä taianomaisesti kuin Poppis ja hänen pikkuveljensä – pienet lentäjäpojat. Ja näistä veljeksistä oli tarinan kerrottava.

Niin merkittävä heidän seikkailunsa on Sadun perheelle ollut.

Vastailmestyneen kirjansa Satu kirjoitti lapsille. ”Se on satukirja, joka on tarkoitettu koko perheelle. Nykyään aikaa tuntuu olevan niin vähän, että toivoisin tämän kirjan olevan sellainen, jonka pariin koko perheen olisi kiva tulla”, Satu kertoo.

Riveille ja rivien väliin on kätketty myös tärkeä viesti vanhemmille. Niille joilla lapsia jo on, ja niille jotka vielä syli tyhjänä odottavat. Satu ymmärtää heitä, sillä hän kävi oman kamppailunsa lapsettomuuden kanssa. Vuosien odottamisen ja keinohedelmöityksien jälkeen Satu on kahden lapsen äiti.

Sadun elämänmakuinen kirja on kuin lohdun sana.

Ilahduttava mielikuva jokaisen syntyvän lapsen omasta lentotarinasta on kirjan kantava teema. Se kertoo siitä miten ja millaisina tänne jokainen syntyy. Lapselle tarina avautuu Poppiksen kautta, joka odottaa omaa sisartaan.

Hänen hauraasta toiveestaan jonka toteutumisesta ei ole varmuutta. ”Kaikki eivät saavu tänne helpoimman kautta.

32 Lukuvinkki

Satu Mali, kuva Susanna Nordvall.

Joskus alun kanssa on vaikeaa. Joskus saapumisessa on ongelmia. Kirjassa Poppis kertoo pikkuveljelleen oman lentotarinansa”, Satu avaa lentotarinan merkitystä.

Satu kertoo avoimesti omasta lapsettomuudestaan, odottamisesta ja onnistumisista. Hän ei pelkää tarttua arkaan aiheeseen. Endometrioosin aiheuttaa lapsettomuutta potee moni. Satu toivoo kirjan herättävän aiheesta keskustelua. Ja ehkä joku myös hakeutuu nopeammin hoitoon hänen sanojensa siivittämänä.

Kirja ei ole kuitenkaan lapsettomuustarina. Se on tarina kahdesta erilaisesta veljestä, jotka opettelevat tuntemaan toisensa. ”Siitä miten he oppivat olemaan veljiä toisilleen”, summaa Satu.

Monista satukirjoista poiketen kirjan kuvat on valokuvattu piirrosten sijaan.

Satu on monille tuttu valokuvaaja. Hän on taltioinut muistoja useille perheille.

Hää-, vauva-, perhe- ja lemmikkikuvaukset ovat monelle niitä kaikkein henkilökohtaisimpia ja tärkeimpiä otoksia elämäntaipaleelta.

Henkilökuvaajan herkkyydellä Satu on taltioitunut kuvia myös omaan kirjaansa. Moni kirjan kuvista on kuvattu Otalammella ja Vihdin lähikunnissa. ”Kirjan kansi on kuvattu Otalammella” Satu paljastaa. Työn lisäksi kuvaaminen

on perheen äidin omaa aikaa. Oman kylän raitit, pellot ja metsät ovat tulleet tutuiksi kuvausreissuilla.

Kati Jukarainen

Kansainvälisesti palkittu Obsession of Light:, hopea (PSA Silver Color) Monte Art Photo: pronssi (FIAP) Nordic Sciety of Photography: pronssi (SKSL), pronssi (SDF), GPU hopea, kulta (FIAP) www.satumali.com

Kuva Satu Mali

Lukuvinkki 33

Otalammen lenkkirinki ratsailla Otalammen lenkkiringin lajikirjo laajeni tänä vuonna ratsastuksella.

– Minulla oli palo lähteä ratsastamaan islanninhevosilla. Kun yhteistä aikaa sählyporukan kanssa ei löytynyt, laitoin ilmoituksen lenkkiringin Facebookryhmään. Siellä innokkaita ilmoittautui heti, Silvia Henriksson muistelee. Selissä sijaitseva kotitalli Hersir valikoitui ratsastuspaikaksi suositusten ja otollisen sijaintinsa ansiosta.

Kesän aikana lenkkirinkiläisille järjestettiin viisi kahden tunnin maastoretkeä ja syksyllä yksi puolen päivän vaellus. Osallistujien taitotaso vaihteli aloittelijasta kokeneisiin ratsastajiin.

Moni oli ensi kertaa ratsailla pienikokoisten islanninhevosten selässä.

Alkuun pääseminen oli kuitenkin helppoa, sillä issikat ovat tunnetusti kilttejä ja rauhallisia, ja retkeä vetäneeltä oppaalta sai neuvoja.

Islanninhevosten erikoisuus on töltti, oma nelitahtinen askellaji. Siinä ei ole lainkaan liitovaihetta, ja hevosella on aina vähintään yksi jalka maassa. Töltti onkin ratsastajalle mukavaa, ja töltissä voi ratsastaa kevyesti pitkiä matkoja.

Osa Kotitalli Hersirin hevosista on viisikäyntisiä, eli käynnin, ravin, laukan ja töltin lisäksi niillä on askellajina myös passi. Se on nopea kaksitahtinen askellaji, jossa saman puolen jalkapari käy maassa yhtä aikaa.

34 Kylänraitilta

– Issikoilla on mukavat pehmeät askellajit, ja aina pääsee kokeilemaan nojatuoli-tölttiä, retkille osallistunut Mari Jääskeläinen kertoo.

Jatkoa on luvassa Ratsastusta muutoinkin harrastava Mari sanoo innostuneensa issikkaretkistä.

– Olin mukana kesällä lyhyemmällä retkellä ja syksyllä puolipäivävaelluksella, joka oli ihan mieletön kokemus. Hyvässä seurassa ja kuulaassa syysilmassa painelimme reipasta vauhtia läpi mäntymetsien ja hiekkakuoppien ja peltojen laitoja pitkin. Puolivälissä saavuimme taukopaikalle, jossa hepatkin saivat hetken levähtää metsän siimeksessä.

Kaivoimme satulalaukuista vetäjän pakkaamat kotitekoiset eväät ja joimme kuumat kahvit. Sitten matka jatkui taas naurunremakan saattelemana. Ihanaa, kun näin lähellä on vaellustalli. Tutussa porukassa on aina mukavampi lähteä.

Aloittelijoille tarjotaan rauhallisempia ja menosta pitäville vauhdikkaampia vaelluksia.

Silvian mukaan issikkaretkistä on tullut pelkästään myönteistä palautetta. Hän lupaa, että lenkkiringin issikkaretket jatkuvat varmasti ensi keväänä, elleivät jo talvella.

– Olemme ajatelleet, että voisimme ensi vuonna lähteä kotimaassa paripäiväiselle vaellukselle ja myöhemmin ehkä jopa Saarenmaalle ja Islantiin, Silvia vinkkaa.

Teksti: Anni Laitinen Kuva: Mari Jääskeläinen

Vuonna 2013 perustetun Otalammen lenkkiringin Facebookryhmässä kuka tahansa voi ilmoittaa kaipaavansa seuraa esimerkiksi juoksu-, kävely- tai pyöräilylenkille tiettynä aikana.

Kuka tahansa ryhmän jäsen voi lähteä näille lenkeille. Kyläläisiä on tullut ryhmään koko ajan lisää, ja kaikki ovat tervetulleita mukaan. Ryhmä löytyy Facebookista nimellä Otalammen lenkkirinki.

Kylänraitilta 35

Valon juhla Otalammen koululla 25.11. ks. teksti sivulla 31

Satu Mali

Sanna Ihatsu Satu Mali

Satu Mali

36

Sanna Ihatsu