1/2020
METSÄ LASTEN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ RUSKOPIRTTI MYYTIIN REHTORI VAIHTUU
1
Sisältö Sisältö Lehden toimitus Apua - Otalammen kyläyhdistystoiminta hiipuu Kiulu-projektin kuulumiset ja kyläyhdistyksen hallitus Helminharjun asemakaava ja asemakaavamuutos - vihdoinkin valmis Liitäntäyhteys ja lisävuoroja Myyrmäen juna-asemalle v. 2021 Otalammen koulun rehtori vaihtuu Tiedemieshommia ja luovaa leikkiä – Metsä lasten oppimisympäristönä Kiintorasteja Salmessa Ruskopirtti myytiin – muistot jäi: talkoita, tansseja ja vaikka mitä Rakkaudesta Ruskopirttiin Lähiruokaa Rekosta Miten kohdata hevonen liikenteessä? Luontohavaintoja Otalammen osaaja – Jukka Heriksson Nuorenherran kasvutarinan odottamattomat polut Elämää 1900–1950-luvun Otalammella OtaVoiman kunto- ja kiipeilysali
2 2 3 4 6 9 10 12 15 16 18 22 24 26 27 28 30 32
Kannen kuva: Jukka Henriksson, Otallamen metso
Lehden toimitus Anni Laitinen (mainokset) Sanna Ihatsu (taitto) Riitta Morko Sari Metsäkivi Raine Kärkkäinen
Juttuvinkkejä ja palautetta toimitukselle voi lähettää osoitteeseen sanna. ihatsu@otalampi.net.
2
Sisältö
OtaSanomat on Otalammen alueen kyläyhdistyksen julkaisema, talkoovoimin tehty lehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Lehden paino- ja postikulut katetaan mainosvaroin. Levikki on noin 960 kpl ja lehti jaetaan kaikkiin talouksiin 03300 postinumeroalueella, lukuunottamatta mainoskielto-talouksia. Lehti ilmestyy myös www.otalampi.net-sivustolla. OtaSanomia on julkaistu vuodesta 2004.
Apua - Otalammen kyläyhdistystoiminta hiipuu Kyllä - tämä on hätähuuto otalampelaisille. Uusia toimijoita tarvitaan hallitukseen, ja esimerkiksi Otalampi-päivän kohtalo on vaakalaudalla – tekijöitä ei kerta kaikkiaan ole nyt tarpeeksi. Samoin OtaSanomiin kaivataan lisää toimijoita. Jos hitusenkin kiinnostaa, ilmoittaudu kylätoimintaan mukaan tai ilmianna naapurisi tai kaverisi. Riittää, jos on kiinnostusta alueemme asioihin.
hyväksyntää vaille valmis, ja Otalammen ensimmäiset rivitalotkin ovat rakentuneet talven aikana. Valmiita ne ovat syksyllä. Joukkoliikenneyhteyksien puute on Otalammella kestoaihe. Nyt suunnitteilla on liityntävuoroyhteys Myyrmäkeen. Moni on myös haikaillut Otalammelle omaa Reko-jakoa. Nyt eettisesti tuotettua ruokaa on mahdollista noutaa naapurikylästämme Selistä.
Kevään lehtemme on Otalammen näköinen sekoitus uutta ja vanhaa. Talkooväkeä on koeteltu korona-aikoina, mutta paljon on silti saatu aikaiseksi: OtaVoima on rakentanut Härkälän Monitoimikeskukseen Vihdin ensimmäisen kiipeilyseinän ja Otalammen ensimmäisen yleisen kuntosalin. Kiuluhankekin on edistynyt, ja hirsirakennuksen kehikko on lehden ilmestyessä todennäköisesti siirretty Otalammen rannalle. Myös pitkään tyhjillään ollut vanha S-market on iloksemme saanut uuden yrittäjän.
Tällä kertaa lehdessämme on useampi Otalammen menneisyyttä käsittelevä juttu. Ehkä joku lukijoistamme on kuullut tarinoita Parku-Vasilista ja KauppaMatista. He kiertelivät kyliämme 1900-luvun alkupuolella. Entä millaista oli nuoren pojan elämä noina aikoina? Siitä kertoo Hannu Niklanderin uusin romaani. Haikein mielin suljemme yhden sivun nuorisoseuratalo Ruskopirtin historiassa ja toivomme menestystä uudelle omistajalle. Uusi sivu tuokoon uutta virtaa myös kylällemme.
Otalammen koulullakin tapahtuu: Koulun rehtori siirtyy Espooseen ja uusi rehtori valittiin toukokuussa. Metsäeskari on toiminut Otalammella jo usean vuoden, ja kuluneen lukuvuoden aikana koululla on ollut onnistunut kokeilu: ulko-opetuspainotteinen esi-ykkösryhmä. Se on herättänyt kiinnostusta Vihdin ulkopuolellakin. Myös vireillä olleet asiat ovat edistyneet: Helminharjun kaava on valtuuston
Ja mitä lehtemme olisikaan ilman luonto- ja eläinaiheita: Tällä kertaa muistutellaan tärkeästä ajankohtaisesta asiasta – miten kohdata hevonen liikenteessä. Hevonen arvaamaton, ja pelästyessään se saattaa hypätä ajoneuvon eteen tai pudottaa ratsastajan selästään. Kylämme osaajista esittäytyy tällä kertaa luonto-ohjaaja Jukka Henriksson. Hieno kansikuvamme on hänen ottamansa. Lehden toimitus
Kyläyhdistyksen kynästä
3
-projektin kuulumiset ja kyläyhdistyksen hallitus Vuonna 2017 aloitettu Kiulu - Otalammen rantasauna -hanke etenee nyt hyvällä vauhdilla, vaikka ajoittain talkooporukkaa on ollut haasteita saada kokoon. Kuitenkin päivä päivältä lähestyy se hetki, kun päästään Kiuluun nauttimaan löylystä! Hirsikehikko on aivan pientä viimeistelyä vaille valmis. Pian valmiit hirret merkataan ja kuskataan rannalle, missä paalut on porattu paikoilleen ja kunnallistekniikka jo valmiina odottamassa. Seuraavaksi kootaan kehikko, tehdään pellavaeristykset, tapitetaan, veistellään päätykolmiot ja tehdään katto. Saunan sisällä tehtävät työt on tarkoitus tehdä valmiiksi syksyllä. Erillinen puuvaja ja WC -rakennus rakennetaan puurunkoisena, minkä rakentaminen on jo aloitettu Otalammen rannalla. Tarkoitus on tehdä WC-rakennus valmiiksi ensin, jotta WC saadaan myös rannalla kävijöiden käyttöön uimarantakauden aikana. Toiminnasta ja saunavuoroista Eniten kysymyksiä tulee siitä, että saako Kiulusta sen valmistuttua varata yksityisvuoroja esimerkiksi perheen tai kaveriporukan käyttöön. - Kyllä, saunaa voi vuokrata myös yksityiskäyttöön, mutta hinnaston pystymme julkaisemaan vasta kun sauna alkaa olla valmis.
4
Kyläyhdistyksen kynästä
Entä voiko saunaa käyttää ilmaiseksi, koska sehän on meidän yhdessä tekemä ja saanut julkista tukea? Tähänkin vastaus on kyllä, mutta vain yleisellä saunavuorolla kerran viikossa uimarantakauden aikana. Näiden kahden käytön väliltä löytyy myös vaihtoehtoja, esimerkiksi liittymällä jäseneksi kyläyhdistyksen saunaryhmään, saa käydä vapaasti 2-3 kertaa viikossa järjestettävillä jäsenten yhteisvuoroilla. Ryhmän jäsenyys maksaa tällä hetkellä 120 e/vuosi, ja se on voimassa aina seuraavan vuoden loppuun Kiulun käyttöönotosta. Muut jäsenedut tarkentuvat toiminnan vakiinnuttua ja niistä tiedotetaan erikseen. Varmasti järjestämme myös talkooporukan tapaamisia avajaisten jälkeenkin, koska niin moni talkoolainen on uhrannut vapaa-aikaansa Kiulu-hankkeelle näiden muutaman vuoden aikana.
Joukkorahoitus Kesällä 2018 järjestetyllä joukkorahoitusprojektilla oli ratkaiseva merkitys alkupääoman kartuttamiseksi Kiulu-hankkeelle. Ensimmäinen tuote Mesenaatti.fi sivulla oli ”Kiulusaunakummi”, joiden listaus luvattiin julkaista OtaSanomissa. Toisena vastikkeena oli tervehdys OtaSanomissa, minkä pyydämmekin kummeilta seuraavaan lehteen sähköpostitse. Muita vastikkeita joukkorahoituksessa olivat mm. yhden, kahden ja kolmen tunnin yksityiset saunavuorot. Palaamme näihin henkilökohtaisesti ensi syksynä, kun osaamme arvioida missä kuussa saunavuorot ovat varattavissa. Tässä vielä listattuna kaikki yhdeksän Kiulu-saunakummia, joille esitämme lämpimät kiitokset hankkeen tukemisesta! Raine Kärkkäinen Riitta Morko Kristian Kiri Sari Metsäkivi Hermann Alatalo Laura Mäkipää Heidi Landgren Marko Wilen Liina Selvinen
Kuva ja Teksti: Raine Kärkkäinen
Kyläyhdistyksen hallitus Kyläyhdistyksen syyskokous valitsi viime vuoden lopulla uuden puheenjohtajan ja hallituksen. Puheenjohtajana aloitti vuoden alussa Johanna Niinimäki ja uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Liisa Komulainen. Vanhoina jäseninä hallituksessa jatkavat Raine Kärkkäinen, Kaija Laaksonen, Pia Lapinniemi ja Anette Kivistö. Hallitus järjestäytyi tammikuussa ja yhdistyksen varapuheenjohtajaksi valittiin Liisa Komulainen. Raine Kärkkäinen jatkaa rahastonhoitajana ja Kaija Laaksonen yhdistyksen sihteerinä.
Liisa Komulainen ”Olen 43-vuotias perheellinen ja teen toimistotöitä sekä töitä sosiaali- ja terveysalalla. Asustelen Taka-Siippoossa metsän keskellä ja täällä on mukava asua, kun voi lähteä metsään heti kotiovelta. Kaikenlainen liikkuminen on lähellä sydäntäni ja harrastankin monenlaista liikuntaa. Syy miksi lähdin kyläyhdistykseen mukaan, on se, että koen Otalammen olevan upean aktiivinen kylä ja haluan olla osa sitä. Erityisesti lasten- ja nuorten asiat kiinnostavat ja kyläyhdistys on hyvä kanava tähän. Tehdään hyvää yhdessä =)”
Kyläyhdistyksen kynästä
5
Helminharjun asemakaava ja asemakaavamuutos - vihdoinkin valmis Helminharjun asemakaava, Ot18 on Toisin kuitenkin kävi, ja kaavatyö venyi ollut vireillä kauan – vuodesta 2012 muun muassa maaperän, pohjavesiasti. Kunnanhallitus pääsi hyväksymään alueen, voimalinjan sekä junaradan kaavan vihdoinkin helmikuussa 2020. aiheuttaman tärinän ja melun vuoksi. Helminharjun alue sijoittuu Otalammen Lisäselvityksiä onkin jouduttu teketaajaman pohjoisosaan. Alue liittyy mään paljon. Otalammen taajamarakenteeseen Otalammenraitin ja Vanha-Siippoontien Uusia rakennuspaikkoja 38 sekä Ratatien kautta. Tonttien määrä väheni alkuperäisestä suunnitelmasta melko paljon, ja kaaKaavoitustyön alkuvaiheessa vuonna varatkaisu näyttää avaralta. Helminhar2013 uusien tonttien lukumääräksi juun tulee tonttikatuja, joiden varsille kaavailtiin 116. Asemakaavan piti olla on osoitettu uusia rakennuspaikkoja valmis jo joulukuussa 2013, ja en38. Kaksi näistä on pienempiä tontteja simmäisten tonttien ajateltiin tulevan kuin normaalit omakotitontit ja viisi myyntiin jo helmikuussa 2014. asuinpientalotontteja, joille voi rakentaa useamman asuinrakennuksen.
Asemakaava, Vihdin kunta. 334
25
927-440-5-52
7
80
1773 1
2
93 23
0 kV 11
226
70 225
9006
4 85
11
9007
1322
Korpela 17717 927-440-5-53
336
23
20
21
927-447-1-155
kV
70 19
9010
32dB(A)
49 17
EV
32
4
9008
78
3
AO-14
12
70
e=0.25 I
60
0 15
10
76
10 34
28 26 27
26
23 25
LP
31
927-447-1-230
33
29
VIHTORINRINNE
40
75
82
15
AO-14 927-447-1-127
e=0.25 1/2kIu1/2
39
(1/2)II
100
75
41
1
43
pp/t
)
2 t
12
pum
TULENKANTAJIENNIITTY
85
80 85
53
90
95
100
85
55
48
NTIE
52
3
75
927-447-1-163
93
92
87037
22 40
90
P1
9
10
92
50
53
50
18 1 2 93
28
51
62
52
927-447-1-11
13
12
927-447-1-339
927-447-1-145
927-447-1-24 79
927-447-1-119
9
13
927-447-1-188
4 2
80
95
927-447-1-118 15
12
927-447-1-187
95
7
25 39
15
63
14
927-447-1-186 927-447-1-271
927-447-1-279
54
80
12
87038
61
88
927-447-1-28
927-3-9901-1
P2
63 1
14 59
2
5
12
50 57
5
4
17 8
927-447-1-166 927-447-1-239 13
e=0.25 1/2kIu2/3
15
6
54
VANHASIIPPOO
16
75
AO-14 927-447-1-240
927-447-1-120
51
927-447-1-241
1
6
94
HONKALANMETSIKKÖ
95
14 49
15
78
927-447-1-162
17
45 47
14
3
75.814 131
VL
4
18
44 46
1
45
81
1
VL
300
87039
42
73
927-447-1-165
t 20
HONKALANKUJA
2
e=0.25 1/2kIu1/2
48
92
sr-10
AOT
27
75.351 13
AO-6
43
81
AO-6
927-447-1-321
1
AO-14 e=0.20
300 1
3 luo 16
1
8
TIE
7
e=0.20 Iu1/2 sr-10
17
83
35 37
AO/s-1 sr-10
pm
69.971 133
38
25
26
VL
36
29
7
1
e=0.25 (1/2)II
75
7
8
30
21
2
AO-14
76 31
927-3-9901-1
Iu1/2
ONNI HALLAN TIE
32
19
5
1/2k e=0.20 Iu1/ 2
26
N LA AL IH
(A dB
NTI E JU MIN HAR HEL
STELLANKUJA 70
84
33 3488 3 36 35 17
7 VIHTORIN KUJA
N ON
221
pum
85
3
3
105
t
80
1
1414
927-447-1-327
6
AO-6
42
LP
e=0.25 I
0
75
4
4
HELMINHARJU
e=0.25 (1/2) II
70
5
AO-14
75
I 120
52
9
8
75
6
koi
2
9009
70
4
86
AO-13
sr-10 105
I 120
30
31
JA NKU HAA AS MM LA
I
HELMINLAITA
2 1
70
50
VL HELMINSYVÄNNE
VL
m pu
VL
1
22
5-50
49
1
2
AP-9
pm
(1/2)II
2
I
0
(A) dB
11
15
32
4
AP-9
75
85
AO-14 e=0.25
927-440-5-51
2 13
79
4
80
47
12
I
5
927-447-1-154
80
200
3
0 kV
11
70
11
LAMMASHAANPOLKU
RP
32dB(A)
70
3
Riikola
32
75.084 132
) (A dB
5
k 75
224
223
32dB(A)
927-440-5-54
20
56
1
23
75
6 1
927-447-1-146 927-447-1-144 927-447-1-147
13
8
90
12 13
927-447-1-272
11
90
927-447-1-206
90
75
90
0 10
81
110 105
95
6
OtaTietoa
70
8711
105
105
89
81.029 134
927-447-1-205 74 75
927-447-1-116
2 7
8 10
927 447 1 114
6
Näiden tonttien lisäksi alueella on kolme jo rakennettua rakennuspaikkaa, joilla on asuinrakennus sekä yksi voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennuspaikka, jonka osalta asemakaavaa muutetaan. Yhteensä Helminharjussa on 42 rakennuspaikkaa. Uusien asukkaiden määräksi on arvioitu 200. Useita lähivirkistysalueita Helminharjuun tulee monta lähivirkistys- ja suojaviheraluetta, yleisiä pysäköintialueita sekä palstaviljelyalue. Lähivirkistysalueille on osoitettu ohjeellisia puistopolkuja, leikkipaikka sekä koirapuisto. Kaavaratkaisu on väljä. Syynä on alueen sijainti ja ominaisuudet. Helminharju sijaitsee Otalammen pohjoislaidalla, jossa asemakaavoitettu taajama muuttuu haja-asutusalueeksi. Alueella aiemmin sijainnut II-luokan pohjavesialue on poistettu vuonna 2019 luokitelluista pohjavesialueista. Kaavan yleisiin määräyksiin on kuitenkin jätetty pohjaveteen liittyvä määräys, koska alueella kuitenkin on pohjavettä, ja paikoin se voi myös olla paineellista. Kaavasta on poistettu rakennuspaikkoja, joilla paineellisen pohjaveden esiintyminen on todennäköisintä. Niiden tilalle on osoitettu lähivirkistysaluetta.
Osa aiemmin esitetyistä rakennuspaikoista on rajattu kaava-alueen ulkopuolelle, koska rakennuspaikkojen vähentämisen myötä niiden toteuttaminen ei olisi taloudellisesti kannattavaa. Vanha kulttuuriympäristö säilytetään Hanko–Hyvinkää-radan aiheuttamat tärinä- ja meluhaitat on huomioitu rakennuspaikkojen ja rakennusten sijoittelussa, kaavan melu- ja tärinämääräyksissä sekä rakentamisen ajoittamiseen liittyvissä määräyksissä: rataa lähinnä sijaitseva asuinkorttelialue voidaan toteuttaa vasta, kun suojaviheralueelle osoitettu meluvalli on valmistunut. Asemakaavalla varmistetaan alueella olevan arvokkaan kulttuuriympäristön säilyminen suojelumerkinnöillä. Lisäksi ohjataan lähiympäristön uudisrakentamisen sijoittumista ja ulkoasua kaavamerkinnöin ja -määräyksin. Kaava-alueen rakentuminen ja Otalammen asukasmäärän kasvu edesauttavat taajaman kaupallisten palveluiden ja julkisen liikenteen kehittymistä. Uuden asutuksen myötä myös liikennettä on enemmän. Alueelta on kevyenliikenteenyhteydet Otalammen keskustaan, kun Vanha-Siippoontien varren kevyenliikenteenväylä toteutetaan. Valtaosa autoliikenteestä ohjautunee Selintien kautta valtatie 25:lle.
OtaTietoa
7
Helminharjun kustannukset Kunnalle tulee kustannuksia alueen katujen, lähivirkistysalueiden ja muun kunnallistekniikan toteuttamisesta. Alustavan kustannusarvion mukaan alueen toteuttamisen kustannukset olisivat noin 3 miljoonaa. Kustannukset ovat todennäköisesti pienemmät, koska kaava-alue on ehdotusvaiheen jälkeen pienentynyt.
Kunta saa tuloja alueen tonttien myynnistä ja kunnallistekniikan liittymismaksuista noin 1,5 miljoonaa. Kaavaratkaisu ei tuota kunnalla suoraan tuloja. Alue voi kuitenkin houkutella kuntaan uusia asukkaita. Alue voidaan toteuttaa osa-alue kerrallaan, jolloin myös alueen toteuttamiskustannukset jakautuvat pienempiin osiin. Teksti: Sari Metsäkivi, muokattu KH:n 10.2.2020 pöytäkirjan pykälätekstistä ja kaavaselostuksesta. Kaavan valmistelija: Tarja Johansson Lehden painoon mennessä kunnanvaltuusto ei vielä ollut hyväksynyt esitystä.
Tähän tulee Helminharjun uusi asuinalue. Kuva Sanna Ihatsu.
8
OtaTietoa
Liitäntäyhteys ja lisävuoroja Myyrmäen juna-asemalle v. 2021 Otalammen joukkoliikenneyhteyksiä pyritään parantamaan. Nykyisen linjan pääteasema on Kampissa, ja tämä johtaa pitkiin matka-aikoihin ja harvoihin linjoihin. Nykyisten työmatkayhteyksien sopimuskausi Otalampi - Helsinki päättyy 6.6.2021, ja kunnassa on tehty suunnitelma yhteyksien toteuttamisesta liitäntäyhteytenä Myyrmäen junaasemalle kesäkuusta 2021 alkaen. Myyrmäki on valikoitunut liitäntäpisteeksi monipuolisten jatkoyhteysmahdollisuuksien ja matka-ajan vuoksi. Nopeampi reitti mahdollistaa alustavien suunnitelmien mukaan myös yhden lisävuoron aamuun ja iltapäivään. Myös Vihdin kirkonkylä yhdistetään liitäntälinjan reitille, jotta linja-autoihin saadaan riittävästi kehäradan varrella ja Petikossa työskenteleviä matkustajia. Karkkilaa ei voida näillä näkymin pitää enää mukana. Koska yhteys ylittää kuntarajat, ELYkeskus toimii kilpailuttajana. Kilpailutuksen ajankohta on talvi tai kevät 2021. Tilanne näyttää melko valoisalta, sillä ELY-keskus on näyttänyt alustavasti vihreää valoa kustannuksiin osallistumisesta. Tosin ELYn prosenttiosuus on vielä epävarma.
tenkin huomioimaan kahden lipun tarve, ja uuden yhteyden toteutuminen vaatii myös neuvotteluja HSL:n kanssa mahdollisista nousukorvauksista ja päätepysäkistä. On kuitenkin selvää, että vihtiläiset voivat ostaa HSL-kausilippuja samaan alennettuun hintaan kuin HSL-kuntien asukkaat. Vihdin kunnalla on HSL:n kanssa lippusopimus, jonka perusteella Vihdin kunta korvaa kuntalaistensa alennusosuuden HSL:lle. Myyrmäki sijoittuu B -vyöhykkeelle, ja sieltä pääsee sieltä jatkamaan edullisimmalla AB tai BC -lipulla (59,70€/30 pv) monipuolisesti eteenpäin. Kertalipun hinta AB- ja BC -vyöhykkeillä on 2,80 €. Vyöhykkeet kartalla: https://www.hsl. fi/uudetvy%C3%B6hykkeet.
Lähde: Sähköpostikeskustelu Vihdin kuljetusasiantuntija Kaisa Suonperän kanssa. Teksti: Sari Metsäkivi
HSL-lippu alennettuun hintaan HSL-alueelle tarvitaan erillinen lippu. Lippujen hinnoittelussa pyritään kui-
OtaTietoa
9
Otalammen koulun rehtori vaihtuu Ohjakset vaihtuvat Otalammen koulussa syksyllä, kun Otalammen koulun nykyinen rehtori Annukka Leutonen suuntaa Espoon Kilonpuiston rehtoriksi 1.8. alkaen. Leutonen on toiminut Otalammella rehtorina vuodesta 2013. Oppilaat mukana haastattelemassa - Lasten ja nuorten lautakunta valitsi toukokuun kokouksessaan Otalammen koululle uuden rehtorin, Mirja-Liisa Tahkolan, opetuspäällikkö Kirsi Hyvämäki kertoo. - Määräaikaan mennessä virkaa haki 15 henkilöä, joista viisi kutsuttiin ensimmäiselle haastattelukierrokselle. Sen jälkeen kaksi parasta hakijaa pääsi jatkohaastatteluun. Haastattelussa oli lisäksi mukana lautakunnan jäseniä, oppilaskunnan hallituksen ja opettajakunnan edustajia. Haastattelijat olivat voineet miettiä kysymyksiä etukäteen isommalla porukalla. Hyvämäki näkee Otalammen koulun tilanteen hyvänä. - Rakennus on hieno ja uudehko, ja koulussa on hyvin yhteen toimivaa porukkaa. Sama koskee myös päiväkotia. - Myös kokonaisuus on toimiva. Esimerkiksi tänä lukuvuonna toiminut niin sanottu esiykkönen on ollut varsin hyvä kokeilu. On tehty paljon hyvää työtä! 10 Otalampi-talon kuulumisia
- Otalammen koulusta on minulle muodostunut sellainen kuva, että oppilaiden mielipiteet otetaan toiminnassa hyvin huomioon, ja oppilaat myös ottavat vastuuta erilaisten asioiden toimeenpanosta ja kehittämisestä, Hyvämäki kertoo. Leutosen tervehdys otalampelaisille: ”Olen iloinen lapsilähtöisestä asenteesta ja yhteisöllisyydestä Otalammen koulussa ja pidän sitä erittäin tärkeänä. Toivon, että se jatkuu tulevaisuudessakin. Otalammen koulussa on parasta innovatiivisuus ja ketteryys. Lähdetään ideoimaan ja toteuttamaan kivoja juttuja kokeilumielessä ja oppilaat ovat mukana tekemässä tapahtumia yhdessä henkilökunnan kanssa. Otalammen koulussa välitetään oppilaista ja kuunnellaan heitä. Toivotan lämpimästi hyvää jakoa kaikille koulun toiminnassa mukana olleille vanhemmille ja kyläläisille.”
Teksti: Sari Metsäkivi Lähteet: Sähköpostikeskustelu opetuspäällikkö Kirsi Hyvämäen kanssa. Wilma-keskustelu Annukka Leutosen kanssa.
Asun perheeni kanssa Espoossa, johon muutin n. 5 vuotta sitten Oulun seudulta. Koulutukseltani olen luokanopettaja ja erityisopettaja. Lasten ja nuorten kanssa olen kokenut elämän huippuhetkiä, mutta myös varjoisia päiviä toimiessani opettajana n. 25v ajan. Vararehtorina sain osallistua koulun johtamiseen yli kymmenen vuoden ajan. Rehtorin tehtävääkin hoidin välillä lyhyinä jaksoina. Tällä hetkellä toimin rehtorina Kirkkonummella.
Mirja-Liisa Tahkola, kuva Tahkolan kotialbumista.
Otalammen koulun uusi rehtori on Mirja-Liisa Tahkola Espoosta Lasten ja nuorten lautakunta valitsi Otalammen koululle uuden rehtorin kokouksessaan 12.5. Hänellä on vahva työkokemus niin opettajan kuin rehtorinkin työstä. Tuleva rehtori halusi lähettää terveisiä otalampelaisille jo nyt.
Kuljetun matkan varrella kertyneet kokemukset ovat tärkeitä rehtorin työn kannalta. Haluan olla läsnäoleva ja keskusteleva rehtori, jonka luo on helppo tulla kaikenlaisten asioiden kanssa. Toivon, että näin kokisivat oppilaat, koulun henkilöstö, huoltajat ja kyläläiset. Toivon, että Otalammen koulu voisi olla meidän kaikkien kohtaamispaikka. Tervetuloa käymään!”
haastattelu Sari Metsäkivi
”On ilo päästä tutustumaan Otalammen alueen lapsiin, nuoriin ja huoltajiin sekä Otalammen koulun henkilöstöön elokuussa 2020. Aloitan silloin rehtorin työt Otalammen koulussa
11
Tiedemieshommia ja luovaa leikkiä – Metsä lasten oppimisympäristönä Ryhmässämme on yhdeksän ekaluok– Onkohan lammikko tänään jäässä? kalaista ja kymmenen esikoululaista – Ei varmaan ole, nythän on plussan sekä luokanopettaja, varhaiskasvatukpuolella. sen opettaja ja lastenhoitaja. Toimimme yhdessä päivittäin. Ulkopäiviä meillä – Mä kokeilen heittää lampeen kepin. on tiistait ja perjantait, jolloin metsä on Jos se liukuu, lampi on jäässä. toiminta- ja oppimisympäristönämme. Tämän keskustelun kuulimme nyt Metsässä käytössämme on laavu, jossa talvella kävellessämme metsäpai- on myös tulipaikka, sekä silloin tällöin kallemme. Tämän sateisen, nollan myös luontoesikoululaisten kota. molemmin puolin sahaavan sään tu- Pääosin olemme ulkona metsässä loksena ryhmämme on tutkinut vettä opiskelemassa kaikkia opetussuunninormaalia enemmän – myös kokeellisin telmaan kuuluvia aineita sekä leikkitutkimuksin, eli “tiedemieshommin” mässä, havainnoimassa ja nauttimassa lasten puheissa. Kalliopainanteeseen luonnosta. Lapsen oman luontosuhteen muodostuneen lammikon äärellä muodostuminen on meille tärkeää, leikitään, liikutaan ja tutkitaan innok- samoin kuin liikunnan lisääminen kaasti ja omaehtoisesti pitkin vuotta, yhteiseen päivään. olemmehan ulko-opetuspainotteinen esi-ykkösryhmä Otalammelta. Popcorneja trangian kattilassa. Kuva Ann-Kristin Fransman.
12
Otalampi-talon kuulumisia
Kolme iloista ”rosvoa” Ulla Myllyniemi, Ann-Kristin Fransman ja Riitta Morko. Kuva: Minna Stark.
Metsässä olemme kokeneet seikkailuja, eläneet draamaa, opiskelleet liikkuen ja tutkien, laulaneet ja nauraneet. Olemme rakentaneet majoja, tehneet trangialla niin popcorneja, linnun talviruokaa kuin veden olomuototutkimuksiakin. Ja leikkineet, juosseet ja vain olleet yhdessä. Sillä yhteisöllisyys on ryhmämme peruskiviä – niin aikuisten kuin koko ryhmänkin kesken. Me aikuiset suunnittelemme toimintamme yhdessä, jaamme keskenämme niin ilot kuin haasteetkin ja pyrimme olemaan läsnä kaikessa toiminnassamme. Mihin meidän pedagogiikkamme sitten oikein perustuu? Me tiedämme metsässä olemisen terveysvaikutuksista ja uusimmista tutkimustuloksista. Myös liikunnan vaikutukset oppimiseen ovat meille tuttuja, ja kukapa ei olisi
kuullut positiivisesta pedagogiikasta, toiminnallisuudesta, kokemuksellisuudesta tai tunnekasvatuksesta. Kun tähän vielä lisätään lapsilähtöisyys, kokonaisopetus ja leikin ja tutkimisen kautta oppiminen, alkaa olla kasassa Otalammen esi-ykkösluokan pedagogiikan peruspaketti. Toimintamme elää kokemuksien ja opetussuunnitelmien kautta jatkumona, joka kulkee sisältä luokasta ulos metsään ja takaisin. Oppimisen ohella meille on tärkeää lapsen kohtaaminen, jokaisen vahvuuksien löytäminen ja vahvistaminen, sekä tunnekasvatus ja yhteistyötaidot. Siksipä käytämme Kaisa Vuorisen ja Lotta Uusitalo-Malmivaaran luomaa Huomaa hyvä! -materiaalia. Materiaalit
Otalampi-talon kuulumisia 13
esittelevät erilaisia luonteenvahvuuksia ja opettavat tunnistamaan sekä hyödyntämään niitä kasvatuksessa. Vahvuusvaris on auttanut meitä bongaamaan vahvuuksiamme ja varismaskotti kulkee mukanamme yhteisissä hetkissämme. Tunnekasvatusta vahvistamme paitsi tukemalla ja olemalla läsnä jatkuvasti, myös Suomen Ladun Tunteet hukassa -metsäseikkailun keinoin. Metsäseikkailu opettaa erilaisia tunteita ja niiden ymmärtämistä sekä metsän eläinten ja luonnon kunnioittamista. Seikkailussa eri metsän eläimet johdattavat tunteiden äärelle erilaisin harjoituksin, joissa tarvitaan tunnetaitojen lisäksi mielikuvitusta ja luovuutta. Harjoitukset kehittävät myös ryhmässä ja yhdessä toimimista sekä ongelmanratkaisutaitoja.
tavasti sisällä ja ulkona, joustavasti yhdessä ja erikseen, mutta aina yhtenä ryhmänä. Meillä on hyvä ja turvallinen olla. Me olemme ulkopainotteinen esiykkösryhmä ja me suosittelemme tätä muillekin.
Ulla Myllyniemi, luokanopettaja, EO, ympäristökasvattaja Ann-Kristin Fransman, Varhaiskasvatuksen opettaja Riitta Morko, Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Tämä teksti on julkaistu ensimmäisen kerran Suomen nuorisokeskuksen seikkailukasvatus. fi:n blogissa.
Vaikka tiedämme kaiken tämän, ja pyrimme ottamaan nämä huomioon, jaksaa päivästä toiseen yllättää lasten luovuus ja into. Se, kun he ovat löytäneet jäästä vahvuusvariksen pään tai lumesta oravan jäljet tai kuulleet viherpeipon ryystämisen. Tai sen, kun he luovasti miettivät majan seiniä tai kattoa ja saavat leikin aikaan kepeistä ja kävyistä. Kun he eivät tarvitse iPadia tai tietokonepeliä viihtyäkseen, ja kuinka aika kuluu nopeasti, kun on luonnossa. Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu joustava esi- ja alkuopetus, ja tämä on meidän vastauksemme siihen. Jous14 Otalampi-talon kuulumisia
Opetusvälineet ja ruoka kulkevat kätevästi maitokärryissä. Kuva Ann-Kristin Fransman.
Kiintorasteja Salmessa Jos Salmen lenkkeilyreitit on jo koluttu, kannattaa kokeilla kiintorasteja. Helsingin Suunnistajat ylläpitää jatkuvasti maastossa olevia rasteja Nuuksion alueella, ja Otalammen lähimmät kiintorastit löytyvät Salmen ulkoilualueen lähettyviltä. Kiintorastit ovat maastoon pysyvästi asetettuja suunnistusrastilippuja. Rasti voi olla esimerkiksi puun oksaan ripustettu laminoitu paperi tai maalattu peltitölkki. Kiintorasteja voi etsiä oman aikataulun mukaan – tarvitset vain kartan ja sitten menoksi! Kartat ovat A3-kokoisia (1:10 000), ja niitä voi ostaa esimerkiksi Salmen Pohjoisen Pirtin kahvilasta tai tilata netistä osoitteesta https://helsinginsuunnistajat.fi/iltarastikalenteri/#ve rkkotilaus. Yksi kartta maksaa 10€. Erilaisia karttoja neljä: Nuuksion kiintorastit sijaitsevat Salmessa, Luukissa, Pirttimäessä ja Solvallassa.
Salmen suunnistuskartalla on yhteensä 18 rastia. Rasteilla on heijastin eli ne soveltuvat myös omatoimiseen yösuunnistukseen. Rastit ovat maastossa koko kauden 20.3. – 30.9. Lähde: http://helsinginsuunnistajat.fi Teksti ja kuva: Sari Metsäkivi
Suunnittele oma suunnistusreittisi Kartassa on noin 20 rastipistettä sekä useita rataehdotuksia. Lyhimmät radat ovat noin 3km ja pisimmät noin 10km. Kiintorasteilla jokainen voi myös itse suunnitella oman suunnistusreittinsä ja kiertää niin monta rastia kuin haluaa. Rasteja on siksi useimmiten enemmän kuin normaali kuntosuunnistus rasteilla.
Kylänraitilta 15
Ruskopirtti myytiin – muistot jäi: talkoita, tansseja ja vaikka mitä Nuorisoseura Ruskelan Riento on Otalammen vanhimpia yhdistyksiä, ja moni otalampelainen on ollut sen toiminnassa mukana tai ainakin käynyt juhlissa, tansseissa tai myyjäisissä nuorisoseuratalo Ruskopirtillä. Huhtikuussa 2020 Ruskopirtti myytiin. Nuorisoseura Ruskelan Riento perustettiin 14.2.1949. Alkuvuosina seura toimi ilman omaa taloa. Vuonna 1951 maanviljelijä Mauno Olin vuokrasi Yli-Ruskon tilasta Riennolle 1,20 ha:n tontin seurantaloa ja urheilukenttää varten. Kenttä raivattiin ja ostettiin omaksi 1954 yhdellä markalla. Kymmenen vuoden aikana tehtiin ahkerasti talkoita: raivattiin kenttää ja järjestettiin niin raha- kuin tukkikeräyksiäkin. Ruskopirtin vihkiäisjuhlat 1969 Joulukuussa 1965 hyväksyttiin rakennusmestari Toivo Salon tekemät rakennuspiirustukset, ja rakentamaan päästiin vuoden 1966 keväällä. Vihdoinkin 12.7.1966 oli sokkelinvalamistalkoot. Rakentamiseen oli palkattu muutama rakennusmies, mutta pääsosin Ruskopirtti rakennettiin talkoovoimin. Talkoot ja ranhankeruu jatkui. Lukemattomien työtuntien jälkeen keskeneräisessä Ruskopirtissä päästiin järjestämään ensimmäiset elojuhlat 17.8.1968, vaikka välikaton puuttuminen aiheutti sen, että rankkasade haittasi ohjelman kuuluvuutta. Talon 16 Ruskelan Riennon kuulumisia
vihkiäisjuhlaa vietettiin maaliskuussa 1969. Myöhemmin talo sai vielä ulkoverhoilun. Tanhuja, näytelmiä, urheilua ja kulttuuria Nuorisoseura Ruskenlan Riennon toiminta on ollut vilkasta, ja toiminnassa mukana oli parhaimmillaan lähes parisataa kyläläistä. Kansantanssi on ollut vahva osa toimintaa, ja nuorisoseuran 30-vuotisjuhlissa eri-ikäisiä tanssijoita oli noin 70. Tanhuamisen lisäksi nuorisoseuran perustoimintaa on ollut näytelmäharrastus, iltamien järjestäminen sekä monenlainen urheilu- ja kulttuuriritoiminta. Nuorisoseuralaiset osallistuvat
Ruskopirtin rakennustalkoon väkeä. Eero Kontion kotialbumi.
aktiivisesti esim. piirustus- ja kirjoituskilpailuihin sekä taidetapahtumiin. Myös raittiusaate oli osa nuorisoseuratoimintaa. Hurriganesista Lea Laveniin Talkoita on tehty aina ja paljon. Ison nuorisoseuratalon remontointi ja ylläpito oli kallista, ja rahaa kerättiin mm. järjestämällä ruokajuhlia ja tansseja. Ruskopirtin tanssien, iskelmä- ja rockiltojen kulta-aika oli 1970-luvulla. Nuorisoseurantalolla esiintyivät miltei kaikki ajan suosituimmat solistit ja yhtyeet, kuten Remu & Hurriganes, Pepe Willberg, Irwin Goodman, Santana, Vesa-Matti Loiri, Reijo Taipale,
Eino Grön, Markku Aro, Lea Laven, Kyklooppi, Fredi, Kai Hyttinen, Frederik, Kisu, Muska, Jukka Kuoppamäki ja Danny. 1980-luvulla Ruskopirtillä keikkailivat mm. Popeda, Yö ja Sleepy Sleepers sekä Heinäsirkka. Talon ylläpitokustannukset olivat isot, ja vanha rakennus olisi vaatinut perinpohjaista uudistamista. Vaikeaan tilanteeseen ei löytynyt ratkaisua, ja lopulta Ruskopirtti päätettiin myydä. Ostaja löytyi keväällä 2020. Nuorisoseura Ruskelan Riento ry. on yhä olemassa, mutta toimintaa ei tällä hetkellä ole. Teksti: Sari Metsäkivi Lähde: Sirkka Kempin materiaali, Ruskelan Riennon leikekirja
Nuorisoseuralaisia 1980-luvulla.Marja-Liisa Mäkisen kotialbumi.
Ruskelan Riennon kuulumisia 17
Rakkaudesta Ruskopirttiin Metallinen narikka, sen monenkirjavat muoviset narikkalaput, joihin on eri käsialoilla kirjoitettu numeroita – yhteensä 399. Narikan kautta olen tullut ja lähtenyt satoja kertoja. Lastennarikka Etummaiseen, vasemmanpuoleiseen koukkutelineeseen ripustin takkini ensimmäisen kerran viisivuotiaana, kun äiti toi tanhuamaan. Ei, enpä ripustanutkaan itse – en olisi ylettänyt. Joku auttoi. Olin kaikkein pienin ja nuorin. Oli serkut ja kylän lapset, oli Otalammen keskustan isot pojat. Oli ohjaajana Kempin Sirkka. Pärjäsin. Kerran tai kaksi viikossa narikka oli täynnä lasten takkeja, sillä varmaankin yli puolet Härkälän koululaisista tanssi, tai ainakin kävi kokeilemassa. Sirkan kasettisoittimessa soi ”Ei meitä surulla ruokita”, ”Hylkeenhyppely”, ”Aleksille taikinaa” ja monia muita kansanlauluja, kunnes Sirkka huusi ”Toijala seis”, ja sitten tanssittiin uudestaan. Yhtä tärkeitä olivat tauot. Silloin riehuttiin, pelattiin labyrinttipeliä ja ostettiin Kaipaisen Elliltä supersalmiakkia ja appelsiinimehujäätä, jossa oli sinikeltaiset paperikuoret. Juhlanarikka Tärkeitä olivat myös juhlat, ja silloin narikka oli pullollaan. Juhliin tulivat kaikki, ja siellä esiintyivät melkein kaikki, kuten kerran isäni, enoni ja 18 Pala historiaa
naapurin Hannu. He olivat karhukopla. Kummisetäni oli Peppi Pitkätossu, aikuistanhuajista Hiltusen Paavo posteljooni, ja hieno posteljooni olikin. Kun Vihtiin tuli japanilaisvieraita, juhlittiin taas, ja monta muutakin kertaa.
Kokoperheen tapahtumat ilahduttivat kyläläisiä. Marja-Liisa Mäkisen kotialbumi
Lastentapahtuman karhukopla 1980-luvulla. Marja-Liisa Mäkisen kuva-albumi
Ja tärkeää oli silloinkin, kun narikka oli tyhjä ja Ruskopirtin piha täynnä väkeä. Silloin lähdettiin Pispalan sottiisiin tai kohti muita kesäisiä tanhuesiintymisiä. Siellä kulkueet tanssivat ja lauloivat ”Asikkalan, Asikkalan puiset rattaat” ja esiinnyttiin urheilukentillä, Vihdin kirkonkylälläkin. Tanhupuvut olivat lämpimiä, joskus kuumiakin. Oli valkoiset paidat ja esiliinat, joita piti varjella, etteivät rypisty ja tahriinnu. Yhden olin itsekin osittain kirjaillut. Oli jännittävät yöpymiset koululuokissa ja yölliset sipinät, supinat. Uudet ystävyydet ja ihastukset.
Tanssi- ja rock-narikka Tanssit ne vasta juhlia olivatkin, ja silloin narikassa oli narikanhoitaja ja ruuhkaa. Tansseilla kerättiin rahaa mm. Ruskopirtin ylläpitoon. Minäkin pääsin mukaan, koska äiti ja isä olivat talkoohommissa: narikassa, järkkärinä, kahvilassa tai lipunmyynnissä. Hämyisessä yläkerrassa oli jännittävintä, koska sieltä näki koko tanssilattian ja tupakka haisi. Jännittävää oli sekin, kun sai viedä artisteille limpparia takahuoneeseen, tai pikemminkin takakoppiin. Oli maalaisromantiikkaa, juhannustanssit ja läheinen maitolaituri. Sitten tulivat pop- ja rock-keikat, ja narikka natisi mutta kesti, tuli Yö – ihanat Olli Lindholm ja Jussi Hakulinen sekä kaikki muut, myös Sleeppareiden äijien ja Heinäsirkan härski keikka. Häpeä, kun äiti ja isä ehkä kuulivat, mitä ne lauloivat. Tanhut jatkuivat. Pikkusiskon ryhmä lähti bussilla Saksan Northeimiin, ja pääsin mukaan minäkin, pystytukassa, Kiss-paidassa ja punaisissa nahkahousuissani. Sain lainata Sirkan hienoa Tuuterin pukua – kansallispuvuista kauneinta. Paras ystäväni säesti tanssijoita haitarilla. Asuimme perhemajoituksessa, ja niinpä saimme seuraavana kesänä Ruskopirtille ja kotiimme tuttuja saksalaisia vieraiksemme. Vähän kyllä harmitti, etteivät Northeimin breakdance-pojat kuuluneet kansantanssiryhmään.
Pala historiaa 19
Muutin pois opiskelemaan, ja tuli vuosien tauko, mutta häät tanssittiin Ruskopirtillä. Takaisin muutin yksin lasteni kanssa. Halusin lapsille kavereita ja tekemistä, mutta harrastusmaksut olivat kalliita. Ruskelan Riento ja Sirkka vastasivat kyllä kyllä – kaikkea voi Ruskopirtillä tehdä ja järjestää. Viiden euron jäsenmaksulla mitä vain, jotta kaikilla lapsilla olisi mahdollisuus harrastaa.
Kerhonarikka Ja kyllä järjestettiinkin, kuten oli järjestetty monet vuodet. Oli vaparikerho, jossa sai pelata vaikka pingistä, lautapelejä, leikkiä, askarrella, mitä nyt omaan ja lasten mieleen juolahti. Kun lapseni sai lahjaksi radio-ohjattavan auton, järjestin radio-ohjattavien autojen kerhon. Kun toinen halusi harrastaa ja ohjata kaverinsa kanssa sirkuskerhoa - perustettiin toisen äidin tuella Zirkkari. Sulkista pelattiin kaikenlaisilla kokoonpanoilla.
Olli Linholm ja Yö Ruskopirtillä v. 1983. Sari Metsäkiven kotialbumi.
20
Pala historiaa
Hyväntekeväisyystapahtuma toukokuussa 2011, kuva Sanna Ihatsu
Yhtenä vuonna tarvittiin taustayhdistys Intian orpokotihankkeelle – lähdettiin mukaan. BMX-pyöräilijät tarvitsivat sisäharjoitustilan – sekin onnistui. Oli myyjäisiä, ja jumalaton määrä talkoita eri porukoilla. Oli James-iltamat, ja pääsin minäkin kokeilemaan baarimyyjän ja järjestysmiehen hommia. Ja tietenkin lippujen myyntiä ja narikan hoitoa myös! Narikka täyttyi myös äitien ja vauvojen vaatteista, joskus isienkin. Minäkin sain vielä yhden lapsen, ja Ruskopirtillä oli alkanut sopivasti Mirkun vauvamuskari, jonka jälkeen keiteltiin kahvia ja jäätiin pulisemaan. Myöhemmin halusin zumbaan, mutten meinannut päästä.
Löytyi ratkaisu: järjestettiin zumban ajaksi kuviskerho pienille lapsille kahvion puolelle. Oi niitä aikoja, tekee mieli sanoa. Niin paljon kaikkea, iloisia tarinoita, ikäviä tarinoita, mahdottoman paljon eriikäisiä ihmisiä, niin valtavan paljon talkootyötä eri vuosikymmeninä. On haikea olo. Näin siinä vain lopulta kävi, vaikka jokainen parhaansa teki. Narikka on nyt tyhjä.
Teksti: Sari Metsäkivi
21
Lähiruokaa Rekosta Reko tulee sanasta rejäl konsumtion (luotettavaa ja vastuullista kuluttamista). Suomeen Reko tuli Ranskasta pietarsaarelaisen Thomas Snellmanin innoittamana vuonna 2013. Nykyään Suomessa toimii noin 200 Rekoa. Rekosta ostetaan tuoretta ja puhdasta ruokaa jonka alkuperä tiedetään. Kotisohvalta on hauska tehdä ja tutkia tarjouksia sekä tehdä tilauksia mm. tuoretta kalaa, kasviksia, marjoja, jauhoja, lihaa, riistaa, leivonnaisia, hunajaa, kukkia, taimia...
melaan ja nyt siis käyn myös Selkin Rekossa. Rekopäivä on kuin jouluaatto, uskomattoman hyviä raaka-aineita ja valmiita ruokia. Ajan myötä tutustuu mukaviin myyjiin ja odottaa innolla ostoksille pääsemistä. Koen aina saavani rahoille vastinetta ja maksan mielelläni suoraan tuottajille. Maksu tapahtuu käteisellä, mutta yhä useammalla tuottajalla on jo lähimaksun mahdollisuus tai Mobile pay. Kannattaakin liittyä facebookissa Reko Selkiin ja Reko Vihtiin ja kokeilla ostamista Rekosta.
Olen ollut mukana Rekossa heti siitä asti kun ensimmäinen Reko tuli Num-
Sirkku Rekomaa-Niskanen Lähde: ruokaretki.fi
Kukkamyyntiä Selin Rekossa, kuva Riitta Morko.
22 Kylänraitilta
Selin Reko Reko-ryhmät ovat lähituottajien ja ostajien tapaamisrinki. Tuottajat ilmoittavat facebookissa Reko-ryhmissä mitä on tarjolla, ja ostajat siihen alle kirjaavat tilauksensa. Määräaikana kohdataan ennalta sovitussa paikassa, ja kaupat tehdään. Maksu suoritetaan ennalta sovitulla tavalla. Useimmat ylläpitäjät valikoivat Rekoonsa eettisesti tuottetuja tuotteita. Me pyrimme pitämään lähituottajat etusijalla, emmekä ota kovin montaa saman tuotteen myyjää rinkiin mukaan. Heidi Huupponen tekee tarkkaa työtä tuottajien kanssa. Katri Pirnes ja minä pyöritellään sivua ja ilmoituksia.
Ostajan ominaisuudessa olen ollut totteisiin todella tyytyväinen. Ei saa kaupasta näin hyvää.
Selki Rekoa suunniteltiin jo vuosia sitten, kumpikin Heidi Huupposen kanssa tahoillamme. Silloin se jäi aikeeksi, kun yhdelle olisi liian raskas pyöritettäväksi. Onneksi viime syksynä tiemme kohtasivat, ja saatiin mukaan ylläpitäjäksi vielä Katri Pirnes. Kunnon akkalauma saa jo vaikka mitä aikaan!
Munia ja mehua myynnissä suoraan tuottajien autoista, kuva Riitta Morko.
Sirpa Nyman Selki Reko https://www.facebook.com/ groups/selkireko/?
Meillä on toistaiseksi jako neljän viikon välein. Osoite on Selintie 529. Myyjien ilmoituksia on sivulla taas kivasti. Ryhmään liittymällä pääsee jakoon mukaan. Toinen Rekoryhmä on Reko Vihti, siinä on jo tuhansia jäseniä, kokoontuminen Nummelassa entisellä apteekin parkkipaikalla.
Kylänraitilta 23
Miten kohdata hevonen liikenteessä? Otalammella asuu paljon hevosia ja hevosihmisiä. Ratsukoita ja ajohevosia tuleekin satunnaisesti vastaan myös liikenteessä. Turvallisuuden takaamiseksi on tärkeää tietää, miten hevonen tulisi liikenteessä kohdata. Liikenneturva on jo vuosia kampanjoinut turvallisen liikkumisen puolesta, myös hevosten osalta. Liikenneturvan Youtube -kanavalta löydät hyvät ja havainnollistavat video-ohjeet siihen, miten hevonen pitäisi liikenteessä kohdata. Laki edellyttää kaikilta tielläliikkujilta varovaisuutta ja nopeuden sovittamista liikennetilanteiden mukaiseksi.
Suhtaudu hevoseen kuin hirveen Hevonen on liikenteessä arvaamaton, ja säikähtäessään se ei huomioi ympäristöään vaan saattaa hypätä suoraan ajoneuvon eteen tai tiputtaa ratsastajan selästään aiheuttaen vahinkoa. Hevonen on saaliseläin, ja joutuessaan uhkaavaan tilanteeseen hevonen pyrkii aina poistumaan paikalta – poistumissuunta voi olla mikä vain. Hevoset painavat keskimäärin noin 500 kiloa, useimmiten enemmän kuin kookas hirvi. Liikuit sitten autolla, mopolla, traktorilla, mönkijällä tai polkupyörällä huomioi hevonen aina, kun sen kohtaat: parhaimmillaan saatat säästää ihmishenkiä.
”Liikennelaissa hevonen rinnastetaan ajoneuvoon. Ratsastaen saa käyttää jalankulkuväylää vain lyhyeeseen siirtymään tai jos väylä on merkitty ratsastusreitiksi.”
24 Kylänraitilta
Yllättävä tilanne säikäyttää luotettavankin hevosen Lähtökohtaisesti hevoset, joiden kanssa tiellä liikutaan, ovat liikenteessä turvallisia. Ne on koulutettu ja totutettu kohtaamaan muuta liikennettä, mutta äkkinäisesti eteen tuleva ajoneuvo saattaa säikäyttää kokeneenkin hevosen tai hevosihmisen. Tienreunassa kulkiessaan hevonen tarvitsee tilaa noin puolestatoista metristä kahteen metriin. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että auton on ratsukkoa väistääkseen ylitettävä tien keskilinja. Ohitustilanteessa on tärkeää huolehtia, että auton ja hevosen väliin jää riittävästi tilaa.
Jos hevosen kanssa oleva ihminen ei erikseen pyydä sinua pysähtymään, ohita hevonen rauhallisesti, tasaisella nopeudella ja riittävän etäältä. Älä kaasuttele tai paina äänimerkkiä. Näitä ohitusohjeita tulisi noudattaa liikutpa sitten millä liikennevälineellä hyvänsä.Näin voimme taata turvallisen liikkumisen kaikille.
Teksti ja kuvat: Heidi Nordman
Kohdatessasi hevosen Aina kun kohtaa hevosen liikenteessä, on tärkeintä hiljentää vauhtia hyvissä ajoin ja seurata, näyttääkö hevosen kanssa oleva ihminen sinulle käsimerkkejä. Jos tie on todella kapea tai hevonen on jännittynyt, ratsastaja saattaa pyytää sinua pysähtymään hetkeksi nostamalla käden pystyyn – samalla tavalla kuin liikenne normaalistikin pysäytetään. Kunnioitathan tätä. Ratsastaja saattaa itse jalkautua tai väistää hevosen kanssa turvallisempaan kohtaan. Jatka matkaa vasta, kun ratsastaja on näyttänyt sinulle selkeällä merkillä, että ohittaminen on turvallista.
”Hevoset totutetaan varsasta asti moniin vieraisiin ja outoihin asioihin turvallisessa ympäristössä, ennen maastoon lähtemistä.” Kuvassa Kaisu Rastas.
Kylänraitilta 25
Luontohavaintoja Innokas lehtopöllö - Joko tänne on muuttanut joku innokas pöllö tai sitten jollain on uusi pilli, tuumasi mies vuodenvaihteessa ulkoa sisälle tullessaan. Samassa kuului ilotulitteen pauke, ja viheltely vaikeni. Itse kuulin äänen vasta helmikuisena iltana autosta noustessani. Ensin ajattelin, että jossain huutaa lapsi, mutta sitten tajusin, että kyseessä on pöllö. Todennäköisesti se oli sama lehtopöllö, josta jo syksyllä olin lukenut somesta. Silloin se oli huudellut Ratatien lähettyvillä. Pöllö oli niin kovaääninen, että erään perheen lasten yöunetkin olivat kuulemma häiriintyneet. Lehtopöllö on variksen kokoinen, punertavan ruskea tai rusehtavan harmaa, päältä täplikäs ja alta ja päästä juovainen. Suomen Luonto -lehti kertoo, että lehtopöllö viihtyy viljelyseutujen lehtija sekametsissä sekä puistoissa ja puukujilla peltojen, rantojen, kylänlaiteiden ja pihapiirien tuntumassa. Pesänsä se tekee isoon puunkoloon tai pönttöön.
Seurankipeä metso Alkuvuodesta otalampelaisten iloksi ilmestyi sosiaalinen koirasmetso. Päivisin se hengaili Otalampi-talon läheisyydessä ja päästi lapsetkin kuulemma yllättävän lähelle. Iltaisin ja viikonloppuisin metso päivysti S-Marketin seinustalla tai koulun ja kaupan välisellä kalliolla. Eräänä maaliskuisena iltana poikkesin koulun lähellä asuvan tuttavaperheen ovella. Yhtäkkiä viereisen talon harjalle pölähti suuri lintu. Metsohan se oli. Vielä hetkeä aiemmin se oli seisoskellut tuttavien luo johtavan tien varrella. Aikansa katonharjalta kuikuiltuaan metso lennähti lähimpään mäntyyn ja katseli minua ja talon rouvaa sieltä. Selvästi seurankipeä otus. Jukka Herikssonin ottama kuva metsosta on lehden kannessa Anni Laitinen
Sari Metsäkivi onnistui nappaamaan kuvan kärpästä.
26
Elukkapalsta
Otalammen osaaja – Jukka Heriksson Otalammella asuva Jukka Henriksson ottaa hienoja luontokuvia. Hän onnistui kuvaamaan myös lehden kannessa olevan Otalampelaisia ihastuttaneen metson. Kyselimme mikä mies tämä Jukka oikein on ja hän vastasi näin: ”Opiskelin luonto-ohjaajaksi ja valmistuin 2019, opiskelu kesti 2v. Olen asunut Otalammella lähes koko ikäni. Koulutukseni pohjalta opetan lähinnä nuorille perusasioita joko päiväretkistä, vkloppuretkistä tai vaikka viikon vaelluksesta ja niihin liittyvistä varusteista ja mitä kaikkea täytyy huomioida retkeillessä sekä myös jokamiehenoikeuksista ja luonnon huomiomisesta. Opiskeluun
kuului kuusi näyttöä ja työharjoittelussa olin mm. Nuuksion Haltiassa, luonnossa ohjaamisen tein Mäntsälässä 20 oppilaan yöpyessä maastossa, vaelluksen ohjaamisen tein Lapissa Hammastunturin erämaassa viikon retkellä. Luontokuvausta olen harrastanut viisi vuotta ja pyrin kuvaamaan 4-5 krt viikossa.” ”Olen Suomen Luonnonvalokuvaajien jäsen ja tänä vuonna osallistuin alla olevalla kuvalla ”närhin hukattu lounas” vuoden luontokuva kisaan.” Jukan kuvia voi ihastella instagramissa IG: jukkah_photography haastattelu Sanna Ihatsu
”Närhi ja hukattu lounas”, kuva Jukka Henriksson.
Otalammen osaaja 27
Nuorenherran kasvutarinan odottamattomat polut Hannu Niklanderin uusi romaani Nuoriherra alkaa seesteisestä lapsuuden tilanteen kuvauksesta vuonna 1910. Heti on kuvassa mukana rautatiet ja veturit niin kuin Niklanderilla aina. Pikkupoika huutaa hädissään, että veturi on vääriäpäin, vääriäpäin. Isä selittää rauhoittavasti, että veturilla on aina nokka pääkaupunkia päin ja takaisin tullessa se vetää oikeinpäin. Veturi voi siis sekä vetää että työntää. Tämä on symbolinen kuva romaanin ihmissuhteille ja lopun tapahtumien traagisuudelle. Vihtiläistä ja eritoten otalampelaista lukijaa kiinnostaa romaanin tapahtumien sijoittuminen tunnistettaviin maantieteellisiin paikkoihin ja romaanin henkilöiden tiedossa oleviinkin käänteisiin elämässä. Paikannimiä vilisee suuremmista pienempiin kohteisiin niin talojen nimiä kuin maastokohteitakin: Otalammen rautatieasema, Salmen kartano, Ruskela, Härkälä, Kanaholma, Koppeli, Kutukallio, Kinturi … Laajemman lukijakunnan kannalta romaani on pojan kasvutarina. Etukäteen oletettu varakkaan suvun pojan tulevaisuus ei toteudukaan niin, kuin päähenkilö ja lukijakin olettavat. Isän puheet jopa lupaukset koulutus, matkat, elämä ja asema kartanolla tähtäävät siihen, että Weiosta tulee uusi kartanon isäntä. Mitä tapahtuu? Romaanissa kuvattu isän kääntyminen poikaansa vastaan tuntuu tulevan täysin puun takaa, 28 Lukuvinkkejä
kartanolla sanoisin ironisesti tammen takaa, yllättäen ja peruuttamattomasti. Onko näin? Onko tapahtumien kulussa jo aikaisemmin ennusmerkkejä tulevasta? Päähenkilö ei ainakaan niitä kovin varhaisessa vaiheessa tunnista tai ymmärrä tiettyjen asioiden seurauksia. Pohjimmiltaan romaani kuvaa vallankäyttöä ihmissuhteissa. Vanhemman ja lapsen välisissä suhteissa on joskus vaikea vetää rajaa vanhemman vastuun ja vallankäytön välille. Vanhemmilla on kasvatusvastuu ja sitä kautta valtaa. Kasvatus voi olla ankaraakin, vaikka olisikin oikeudenmukaista. Weion kohdalla voi kuitenkin sanoa, että lapsi unohtuu ja vallankäyttäjän omat kiinnostukset pyyhkivät häpeämättömästi pois lapselle annetut lupaukset. Lapsen ja vanhemman suhde ei lopu vaikka lapsi aikuistuu. Lukija joutuu pohtimaan, toimiko Weio niin, että romaanissa kuvattu raju isän taholta tapahtuva hylkääminen olisi hyväksyttävää tai edes ymmärrettävää. Merkittävä osa romaanista on Weion matkakertomusta Amerikan mantereella. Weio lähetetään eräänlaiselle opintomatkalle ja tekemään rautakauppa-alan kauppoja. Weio tapaa isän liiketuttavia, sukulaissedän ja joukon satunnaisia ihmisiä matkallaan. Weio oppii nuoren miehen seikkailuistaan ihmisiin kohdistuvan luottamuksen rajat. Aina eivät asiat suju onnellisten
merkkien alla, vaikkakaan mitään täysin katastrofaalista ei tapahdu. Rahat ja naiset ovat välillä nuorukaisen kompastuskiviä. Weion tarkoituksena on tunnustella mahdollisia kauppoja ja oppia sukulaissedän luona maanviljelyksestä eksoottisissa olosuhteissa, kuten setä sanoo, Kanadan Kalevalan Manitobassa. Odotettuja kauppoja ei nuorukainen pysty solmimaan ja olosuhteet sedän luona ovat monin osin toisenlaisia, kuin mitä maanviljelys on Suomen oloissa. Ovatko matkalle lähettämisen syyt romaanin loppuratkaisujen valossa sittenkään ne todelliset syyt? Onko Weio, aikuinen poika, lähetetty mahdollisimman kauas, jotta hänestä ei olisi vastusta, kun isä järjestää avioeronsa ja solmii avioliiton Weion ikäisen nuoren naisen kanssa? Tieto isän uudesta avioliitosta saavuttaa Weion jo Kanadan sukulaisten luokse, mutta tässä vaiheessa Weiokaan ei aavista sen kaikkia seurauksia.
väen välien kohentamista ja kertookin tästä isälleen. Loppuratkaisun tapahtumat alkavat edetä kiihtyvällä vauhdilla.
Weion kohtalon ratkaisut alkavat hahmottua jo Otalammen rautatieasemalla, kun hän ihmettelee, miksi kartanolta ei lähetetty hevoskyytiä vastaan, vaikka hän ajoissa on ilmoittanut saapumisestaan. Ruskelan isäntä onneksi on asemalla ja kyyti järjestyy, ajattelee Weio pahinta aavistamatta. Kartanon pehtori on uusi, ja Weio saa palvelusväeltä tietää, että välit eivät ole hyvät. Ensitöikseen Weio suunnittelee toiveikkaasti
Isä, kasvatuksen veturi työntää Weion pois Salmelta:” Äläkä tule enää takaisin. Ikinä!” Ihmisten elämä ei kuitenkaan tähän lopu ja lukijoiden toiveissa on jatkoromaani näiden ihmisten elämänkohtaloista.
Romaanissa käsitellään myös naisen asemaa 1900-luvun Suomessa. Kartanon piikojen asema nuoreen herraan on monessa suhteessa muuttumaton, vaikka keskinäistä kiintymystä ja mieltymistä on esiintyy. Luokkarajat pitävät! Weio saa havaita äitinsä, mamman mitä nimeä hän tästä käyttää, aseman täydellisen muutoksen. Tässä avioerossa ei ole kyse taloudellisesta ahdingosta vaan sosiaalisen aseman muutoksen tuomasta tyhjiöstä. Mammalla ei ole enää mitään sijaa kartanolla. Naiset ja miehet vanhenevat eriaikaisesti, ja nyt on nuoremman aika. Julmalta kuulostaa myös isän suhtautuminen Kirstiin, jota isä kutsuu alkuun Weion pikkusiskoksi, mutta joka nyt on vaan kasvattityttö eikä adoptiolapsi, siis vailla oikeudellista asemaa.
Ulla Gauffin
Lukuvinkkejä 29
Elämää 1900–1950-luvun Otalammella ”Muistakaamme kuitenkin se, että kaikki mitä ympäristössämme näkyy: pellot, tiet, rakennukset yms. ovat vuosisatojen ja vuosikymmenten aikana alueen vanhojen asukkaiden työn tuloksia. Sitä työtä ja niitä ihmisiä meidän on syytä muistella ja kunnioittaa tänäänkin.” Pertti Ihalainen, Härkälän koulun pitkäaikainen rehtori v. 1960-1992 Otalammen vanhoja ammattilaisia 1920-luvulta ”Sen jälkeen, kun torpat vapautuivat kartanoiden omistuksesta eikä niiden asukkaiden tarvinnut enää rankkaa taksvärkkiä kartanoiden pelloilla ja metsissä tehdä, viljelivät asukkaat omia pikkupeltojaan ja hoitivat omaa karjaansa tai sitten ryhtyivät jonkun ammatin harjoittajaksi. Jos oma tila tuotti yli oman tarpeen maitoa, viljaa, munia tai lihaa, ajettiin Helsinkiin tuotteita kaupunkilaisille myymään. Matkaan lähdettiin hevosella yleensä illalla, jotta aamulla oltiin valmiina tavaroita myymään.” ”Lisäansioita alueemme perheenisät hankkivat erilaisilla ammattimiesten töillä. Niinpä monen perheen isä toimi kirvesmiehenä, käyden töissä Espoossa, Helsingissä tai Kauniaisissa. Otalammen rannan huvilat ja keskustan talot ovat oman kylän ammattimiesten käsistä syntyneet, samoin asemaraken30 Otalammen osaajia
nukset ja myös vanhat koulurakennuksemme. Toiset olivat muurareita, toiset maalareita.” ”Joku oli ryhtynyt harjoittamaan suutarintointa tai toimi nahkapeitturina, löytyipä Kiviojan suunnalta vällyntekijäkin. Kylällä asui myös räätäleitä ja ompelijoita ja monen muunkin ammatin harjoittajia. Yleensä ihmiset olivat sangen köyhiä, eikä kaupasta kannattanut kovin monia tarvikkeita hankkia. Elettiin omavaraistaloutta. Se mitä tarvittiin syötäväksi, se hankittiin omasta maatilkusta ja navetasta.” Kulkukauppiaat Parku-Vasili ja Kauppa-Matti ”Oma lukunsa onkin sitten alueen teillä liikkuvat kulkukauppiaat, jotka poikkesivat jokaisessa talossa. Kauppias kantoi selässään suurta kangasnyyttiä, jonka hän sitten tupaan tullessaan reväytti auki ja hoki: Nyt olis neuloi, nauloi, nasjalii, pirunmyrkkyy, pippurii, katsokaas hyvä emäntä miten kaunis huivi, osta tyttärelles tästä uus kampa ja peili, mutta pojan pitää saada uusi puukko, osta nyt, hyvä emäntä! Jos kauppa syntyi, oli kauppias iloinen, kiitteli talonväkeä, kääräisi tavarat nyyttiinsä ja ja lähti tallustelemaan seuraavaan taloon, tai vaikkapa koulun pihalle, jossa kaivoi lakritsikarkit esille. Kenties jollakin oppilaalla oli muutama penni taskussaan ja sai suunsa makeaksi.
Kerrotaan, että jos eräs Vasili-niminen kulkukauppias ei saanut emännän kukkaron nyörejä avautumaan, hän alkoi parkua sydäntäsärkevästi. Silloin kaupat yleensä syntyivät. Siksi kyläläiset antoivat hänelle nimen Parku-Vasili.” Vanhat kyläläiset muistivat myös Kauppa-Matin. Oikealta nimeltään hän oli Matti Dementjeff ja syntyjään inkeriläinen. Hän kierteli muiden tavoin ympäri Suomea tavaroitaan kauppaamassa. Matti asui vaimonsa kanssa Tyynelä-nimisessä talossa. Talo sijaitsi ja Tuohilammen tasoristeyksen jälkeen mäen rinteessä. Taloa pidettiin aikoinaan komeana. Matti oli varakas kulkukauppias, joka teki kauppamatkansa hevosella. Tavarat hänellä oli suuressa puulaatikossa.
Kerrotaan, että Matti oli iloluontoinen mies ja nauratti mielellään puheillaan vierasta hameväkeä. Matin vaimo Maija ei siitä oikein tykännyt. Matilla ja Maijalla oli seinänaapuri. Kerran seinän takaa kuului äänekästä kinastelua, kun Matti valmistautui lähtemään kauppamatkalleen. Maija pajatti murteellisella suomellaan Matille: ”Nuomaasi et pese, partua et aja, paitua et vaihta, saunaan et sua mennä.” Taisi Maija pelätä, että joku vieras nainen alkaisi tykätä hyväntuulisesta Matista – parempi, jos Matti olisi vähän epäsiistin näköinen. Teksti: Pertti Ihalaisen lähettämästä materiaalista muokkasi Sari Metsäkiv Lähde: Pertti Ihalaisen materiaali
Päreiden tekoa Ollilan kylässä. Kuvassa etualalla Ivar Metsäkivi. Takana todennäköisesti Kaarina ja Mikko Tanner (vas.), Linda Tanner (oik.). kuvakopio Eero Kontion kotialbumi.
Otalammen osaajia 31
n kunto- ja kiipeilysali OtaVoiman kunto- ja kiipeilysali Härkälän Monitoimikeskuksessa on avattu. Valitettavasti avaaminen osuu juuri korona-aikaan ja kävijämäärää on siksi jouduttu rajoittamaan. Avaamme kuitenkin rajoitusten sallimissa rajoissa ja toivomme, että kävijät löytävät paikalle. Kiipeilyseinä ja kuntolaitteita Salia on tehty pienellä budjetilla ja kierrätyshengessä. Laiteet ovat monilta osin hankittu käytettyinä. Ne ovat kuitenkin huollettuja, laadukkaita ja kestäviä. Määrällisesti on lähdetty liikkeelle peruslaitteilla. Laitekantaa tullaan laajentamaan toiveiden ja resurssien mukaan. Siksi toivommekin kävijöiltä aktiivisuutta. Kiipeilyseinä on myös tehty kierrätyshengessä. Seinä on alun perin valmistunut maailmancup-kiipeilyseinäksi. Sen jälkeen se on palvellut Kumpulassa. Nyt sama seinä on modifioituna Härkälän liikuntasalissa 7 metriä korkeana yli kahdenkymmenen radan ja kymmenen köysistön kiipeilyseinänä. Tiukkojen turvamääräysten takia, kiipeilyä voidaan tehdä vain köysivarmistettuna. Kurssi ennen kiipeilyä Kiipeilemään pääsee Senjan kiipeilykurssin kautta. Alkeis- ja varmistuskurssi on 3 tunnin mittainen tehokurssi, jolta saa varmistajakortin. Kortti on voimassa vain tällä kiipeilysalilla. ”Osallistumalla yhden illan 3 tuntia 32 OtaVoiman kuulumisia
Senja Lindfors kiipeilyseinällä.
kestävälle kurssille saa kortin läpäisystä, kun osaa toimia varmistajana oikein. Ryhmän koko on pieni, mikä mahdollistaa henkilökohtaista opastusta kurssin aikana ja onneksemme varmistus ei ole rakettitiedettä, joten oppiminen yhdessä illassa ei ole mahdotonta”, kertoo Senja Lindfors. Varmistajan pitää olla 15-vuotias.
”Voin suunnitella lapsille soveltuvia kursseja ja kiipeilytunteja, joissa pääsee harjoittelemaan valjaiden turvallista käyttöä ja -kiipeilyä. Valitettavasti lapsille (alle 15-vuotiaille) en pysty varmistusta opettamaan, koska varmistajalla on suuri vastuu kiipeilijän turvallisesta ylös ja alas pääsystä.”, Senja toteaa.
Tekijöiltä toivotaan aktiivista ja yrittäjähenkistä asennetta tekemiseensä. Osuuskunta sopii monenlaisessa elämäntilanteessa oleville henkilöille sekä osa- että kokoaikaiseen työhön. Tällä hetkellä palveluina ovat: •
Akupunktio ja shiatsuterapia
Ryhmätuntitila Salilla on varattu myös tilaa pienille ryhmätunneille. Näitä ei tosin vielä päästä aloittamaan, mutta toivottavasti syksyllä on toinen tilanne. Sitä, minkälaista tarjontaa halutaan, kannattaa laittaa viestiä.
•
LVI-asennukset ja -tarvikkeet
•
Porakaivohuollot
•
Lakiasiainpalvelut
•
Kotihoitopalvelut
•
Piha- ja kotityöpalvelut
Viestiä voi laittaa sähköpostilla info@ otavoima.fi tai OtaVoiman facebookin kautta. Toiveita voi tiputtaa myös salilla olevaan palautelaatikkoon tai Härkälän Monitoimikeskuksen postilaatikkorivissä olevaan OtaVoiman postilaatikkoon.
•
Seinäkiipeilykurssit
•
Tili- ja mainostoimistopalvelut
OtaVoiman kunto- ja kiipeilysali löytyy osoitteesta Otalammentie 193, 03300 Otalampi
Toimistomme on Härkälän Monitoimikeskuksessa osoitteessa Otalammentie 193, 03300 Otalampi. Jos kiinnostuit asiasta, ota yhteyttä: kaija.laaksonen@ otavoima.fi, 040 8293 953
Teksi ja kuva: Kaija Laaksonen
Monien ammattilaisten palveluja OtaVoiman eri alojen ammattilaisilta saa monipuolisia palveluja. Uusia tekijöitä tulee koko ajan lisää ja palvelutarjonta laajenee. Toiminta perustuu työosuuskunta-toimintamalliin, jossa tekijät ovat työsuhteessa osuuskuntaan ja asiakkaat osuuskunnan asiakkaita.
OtaVoiman kuulumisia 33