JALALLA KOREASTI HÄRKÄLÄSSÄ OTAVOIMA - OSUUSKUNTA TUOHILAMMEN KARTANO
1/2018
1
Sisältö
Sisältö Lehden toimitus Värikäs Otalampi Kiulu– Otalammen kyläsaunaprojektin kuulumisia Tulevan kesän uimarantauutisia Jalalla koreasti Härkälässä Härkälän (Kortjärven) kouluarkea 100 vuotta sitten Koulumuistoja 1907–1920-luvulta Kysymyksiä kirjailija Hannu Niklanderille Koulunkäyntiä ulkona luonnossa Lapsi on luonnostaan tutkija Kuntotaekwondosta iloa keskiviikkoiltoihin Tuohilammen kartano Tervehdys kaikille musiikin ystäville! OtaVoima osk – Osuuskunta palvelutarjonnan parantamiseen Kati Jukarainen perusti oman kepparipajan Pienoismalleja kyläsaunasta Kannen kuva: Ville-Veikko Nissinen
2 2 3 4 6 8 10 13 16 18 21 23 24 26 28 30 32
Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy talvella 2018.
Lehden toimitus Anni Laitinen (mainokset) Heidi Norman (mainokset) Pia Lapinniemi (mainokset) Sanna Ihatsu (taitto) Riitta Morko Sari Metsäkivi Maarit Pulkkinen Raine Kärkkäinen Ville-Veikko Nissinen (kuvat) Juttuvinkkejä ja palautetta toimitukselle voi lähettää osoitteeseen sanna. ihatsu@otalampi.net.
2
Sisältö
OtaSanomat on Otalammen alueen kyläyhdistyksen julkaisema, talkoovoimin tehty lehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Lehden paino- ja postikulut katetaan mainosvaroin. Levikki on noin 960kpl ja lehti jaetaan kaikkiin talouksiin 03300 postinumeroalueella, lukuunottamatta mainoskielto-talouksia. Lehti ilmestyy myös www.otalampi.net-sivustolla. OtaSanomia on julkaistu vuodesta 2004.
Värikäs Otalampi Huomasitko eron, kun hait OtaSanomat postilaatikostasi? Lehti on tavallista värikkäämpi. OtaSanomat painetaan tästä lähtien värillisenä. Muutoksen mahdollistaa painotekniikoiden kehittyminen, jolloin väripainon kustannukset eivät ole enää kovin paljoa mustavalkoista kalliimmat. 10-vuotisjuhlanumeroa 2/2014 juhlistettiin näyttävämmällä ulkoasulla, jolloin lehden kansisivut painettiin värilliseksi. Nyt kuitenkin saadaan koko lehti värillisenä. Värikästä on elämä Otalammellakin, niin nyt kuin 100 vuotta sitten. Sata vuotta sitten ei ollut taekwondoa, rompetoria, ei ilmeisesti päivätansseja eikä tiedokerhoakaan, mutta koulussa opittiin nykyäänkin tuttuja oppiaineita, lapset saivat kouluhoitajalta kalanmaksaöljyä ja hammashuolto toimi, tosin poljettavan poran voimin. Ruokaa sai koulussa silloinkin, mutta koululaiset ja johtokunnan jäsenet osallistuivat kouluruoan valmistukseen, toisinaan oppilaat toivat mukanaan juomavedenkin. Myös rappuhavut kulkivat oppilaiden matkassa. Talkoita kylällä tehtiin takuuvarmasti.
kyläläisiinkin. Myös rannan siivoustalkoot jatkuvat kesällä, sillä kyläyhdistys huolehtii rannan siisteydestä uimakauden ajan. Näihin talkoisiin kaivataan lisää porukkaa. Pidetäänhän siis yhdessä huolta uimarannan siisteydestä! Myös kirjailijat ja kulttuurihenkilöt ovat aina kuuluneet Otalammen kyläkuvaan, koulun opettaja Onni Hallasta ja hänen tulenkantajaystävistään lähtien. Esimerkiksi nykykirjailija kirjailija Hannu Niklanderin teoksissa on runsaasti aineksia kylältämme, ja otalampelainen muusikko Sani Hillo vetää bändikerhoa Otalammen koulussa. Otalampi-päivät järjestetään perinteisesti elokuussa – tapaamisiin silloin ja ennen sitäkin. P.S. Nekin järjestetään talkoilla ja ohjelman tekijöitä kaivataan, kuten aiempinakin vuosina.
Lehden toimitus
Ja talkootyöt jatkuvat nykyäänkin. Talven ja kevään aikana on kaadettu puita, tukit sahattu ja lisää talkoita on tulossa - rakennuksen pohjatyöt on tarkoitus aloittaa kesällä, joten lisävoima on tarpeen. Tervetuloa siis mukaan, vaikka vain toviksi! Siinä samallahan tutustuu
Kyläyhdistyksen kynästä
3
– Otalammen kyläsaunaprojektin kuulumisia Kiulu-kyläsaunaprojekti sai viimein huhtikuun alussa myönteisen hankerahoituspäätöksen Ykkösakseli ry:n hallitukselta. EU:n maaseudun kehittämisrahastosta myönnettävä tuki oli myös ehtona pankin välirahoitukselle, mutta nyt hankeasiat ovat järjestyksessä ja pääsemme aloittamaan rakentamisen. Kiitos ahkerien talkoolaisten, kevättalvella saimme myös metsätalkoot päätökseen. Tämän talven tukit on toivottavasti sahattu hirsiksi ja sahatavaraksi toukokuun aikana. Joitakin suunnitelmien tarkennuksia ja selvityksiä on vielä tehtävä ennen kesän alkua, mutta varsinainen rakentaminen on tarkoitus aloittaa alkukesästä kaivuutöillä ja rakennusten pohjatöillä. Rakentaminen aloitetaan WC/puuvaja-rakennuksesta, mihin tulee invamitoituksella oleva WC ja kylmää varastotilaa. Saunarakennus tehdään pilaireiden päälle hirsirakenteisena ja siihen tulee myös erillinen saunatupa. WC on valmistuttuaan uimarantakaudella vapaassa käytössä päiväsaikaan ja kesäaikaan saunaan pääsee ilmaiseksi kylän yhteiselle vuorolle kerran viikossa. Rakennukset on tarkoitus saada käyttökuntoon loppuvuodesta, mutta toki talkooprojekteissa myös viivästymiset ovat mahdollisia. Lämpimästi tervetuloa siis talkoisiin kylän yhteisen saunahankkeen pariin.
4
Kyläyhdistyksen kynästä
Talkoiden lisäksi hanketta voi tukea liittymällä Kiulun saunaryhmään. Jäsenmaksun 120€/vuosi voi maksaa Kiulun tilille FI66 4006 0010 3079 20. Ennakkoon maksaneet saavat rakentamisvuoden jäsenmaksun kaupan päälle. Laita viestikenttään liittyvien jäsenten nimet. Tietoa tulevista talkoista ja rakentamishankkeesta: Tapio Pulkkinen / 044 500 3647. Projektin facebook-sivu on ”Kiulu -Otalammen rantasauna”.
Raine Kärkkäinen
Tukkien juontoa metsästä. Kuva Raine Kärkkäinen. Tukkien kuljetusta. Kuva Maarit Pulkkinen.
Kyläyhdistyksen kynästä
5
Tulevan kesän uimarantauutisia Jo perinteisesti kyläläiset ovat siivonneet uimarantamme kesäkuntoon toukokuussa. Niin tänäkin vuonna lauantaina 12.5. Tulevana kesänä uimarannan siisteydestä huolehtii kyläyhdistys myös uimakaudella 15.6.-31.8. Tällä saamme kuitattua kunnalle osan maanvuokrasta joka tulee rantasaunan rakennuspaikasta. Lähde sinäkin uimakauden talkoisiin; jokainen rannalla olija vie vähintään omat roskansa roskikseen. Ei haittaa jos poimit jonkin maassa lojuvan roskan myös pois tuulen kuljeteltavista. Hallituksen jäsenille on jaettu yleisen siisteyden ylläpitoviikot. Jos olet halukas ottamaan oman huolehtimisviikon, ilmoittaudu jollekin meistä hallituksen jäsenistä. Huolehdimme myös roskisten tyhjennyksistä. Jos roskikset pursuavat täysinä, ilmoitathan siitä meille. Yhdessä huolehtien saamme nauttia siististä rannasta. Toivotaan aurinkoista kesää ja mukavia uintireissuja! Terv. Riitta, Helena, Heidi, Anette, Pia, Raine ja Tapsa
6
OtaTietoa
Rantatalkootunnelmia, kuvat Riitta Morko.
OtaTietoa
7
Jalalla koreasti Härkälässä Härkälän Monitoimikeskuksen juhlatilassa Willa Härkälässä tanssittiin tämän vuoden helmikuussa ensimmäisiä päivätansseja. Idea tansseista syntyi puolivahingossa, kun Monitoimikeskuksen Raija Kuusisto tapasi ulkomaanmatkalla tansseissa sattumalta nummelalaisen Seppo Ahokkaan. Sepon orkesteri Paradiso oli siellä tanssittamassa, ja tauolla keskustellessa paljastui, että Vihdistähän Seppokin oli. Seppo on kokenut esiintyjä – takana jo yli 7 000 keikkaa. Päivätansseja lähdettiin toteuttamaan yhteistyössä Sepon ja Toiminnantekijät ry:n kanssa. Toiminnantekijät ry on vihtiläinen yhdistys, joka järjestää erityisryhmille, kuten senioreille, sosiaalista toimintaa. Päivätanssien tunnelmasta on helmikuun jälkeen nautittu Otalammella kuukausittain. Tanssijoita
8
Kylänraitilta
on parhaillaan ollut kuutisenkymmentä, mutta yleisimmin 40–50 tanssijaa. Tanssijoiden ikähaitari on ollut laidasta laitaan. Suurin osa tanssijoista on eläkeikäisiä, mutta myös vuorotyöläiset ovat löytäneet tiensä päivätansseihin. Tanssijoita on saapunut ympäri Uuttamaata, edellisellä kerralla jopa Ruotsista. Faneja ja yllätysesiintyjiä Orkesteripalvelu Seppo Ahokkaan soittokokoonpanot vaihtelevat. Useamman kerran Härkälässä on kuluneen kevään aikana ollut esiintymässä mm. tuusulalainen hanuristi Niilo Aittola ja mandoliinia ja kitaraa soittanut Kyösti Niemi Helsingin Puistolasta. Yllätysesiintyjästäkin päästiin ensimmäisellä kerralla nauttimaan, kun solisti Juhani Rautiainen viihdytti yleisöä muutaman kappaleen verran. Rautiainen on tunnettu herrasmies esiintymislavoilla:
hän ihastuttaa tanssiyleisöä laulamalla tanssijoiden joukossa ja tanssittamalla laulun lomassa naisetkin, niin myös Härkälässä. Iso osa muilta paikkakunnilta Härkälään saapuneista tanssijoista on ollut Sepon fanijoukkoja, jotka ovat seuranneet ympäri Suomea keikkailevan artistin uraa pitkään. Usein tanssijat saapuvat paikalle pariskunnittain, mutta joka kerta on joukkoon mahtunut niin miehiä kuin naisiakin, jotka saapuvat yksin. Aina kannattaa tulla paikalle, vaikka ilman tanssiparia. Härkälän tansseissa on aina sekahaku, joten olemalla itse aktiivinen pääsee takuulla tanssimaan. Pariskunnat hakevat tanssilattialle mielellään myös muita ja vaihtavat pareja. Tanssien lomassa aikaa voi viettää myös kahvion puolella, jossa on tarjolla pientä suolaista ja makeaa kohtuullisin
hinnoin. Ovatpa jopa vanhat koulukaveritkin tanssien tauolla löytäneet toisensa samasta kahvipöydästä vuosikymmenten jälkeen. Tanssit jatkuvat syksyllä Päivätansseja järjestetään Härkälän Monitoimikeskuksella jatkossakin. Suunnitelmissa on, että talvikaudella tanssitaan kuukausittain, jos vain kävijöitä riittää. Tanssien järjestäjänä toimii Toiminnantekijät ry, joiden jäsenille tanssilippu on muutaman euron halvempi. Tanssit ovat usein arkipäivinä, mutta muutama poikkeus vuodessa mahtuu joukkoon. Syyskauden tanssit aloitetaan viimeistään syyskuussa, ja esiintymässä on Sepon oma kokoonpano Paradiso.
Teksti ja kuvat: Heidi Nordman
Kylänraitilta
9
Härkälän (Kortjärven) kouluarkea 100 vuotta sitten Pertti Ihalaisen toimittamassa 100-vuotisjuhlajulkaisussa Opin sauna – Autuas aina (v. 1992) kerrotaan Härkälän koulun vaiheista 1890–1990-luvuilta. Sata vuotta sitten koulua käytiin jo ahkerasti. Tässä tekstissä käsitellään vuosien 1910–1925 asioita ja tapahtumia. Kortjärven koulu Vuonna 1917 koulun nimi oli vielä Kortjärven koulu, ja se oli nimetty läheisen Kortjärven mukaan. Ilmeisesti Salmijärvi-nimi ei tuolloin ollut vielä käytössä ainakaan laajasti. ”Salmi-järven nimeä ei tunnettu oli vain Kortjärvi. Järvi oli niin iso, että se ulottui Härkälän kartanon alapuolelle. Salmen kartanon väki saapui veneellään Härkälään ja kallioissa oli laiturit ja veerlut veneiden kiinnittämiseksi”, muisteli 90-vuotias Elina Maria Sandberg vuonna 1988. Vuonna 1917 Kortjärven koulun johtajana toimi Karl Julius Sakselin. Sakselin vaihtoi myöhemmin sukunimensä Salokariksi, ja hänet tunnettiin nimellä Kalle Salokari. Opettajana toimi otalampelainen Olga Maria Sakselin, josta tuli myös koulun johtajan vaimo ja myöhemmin rehtori. Ilmeisesti tyttöjen käsityötä opetti Aino Pitkäniemi. Tietoa vuoden 1918 oppilasmäärästä ei löytynyt, mutta v. 1913 oppilaita oli 64. Johtajaopettajan lisäksi koulussa toimi apuopettaja ja tyttöjen käsityön opettaja. Lopulta apuopettaja Olga Sak10 Pala historiaa
selin palkattiin pysyväksi opettajaksi, ja koulu jatkui kaksiopettajaisena. Koulun johtokunta oli merkittävä vallankäyttäjä: se päätti muun muassa työ- ja lomaajoista sekä koulutarvikehankinnoista. Koulussa opiskeltiin tuttuja aineita: ainakin äidinkieltä, laskentoa, maantietoa, luonnonhistoriaa, historiaa, uskontoa, liikuntaa ja käsityötä. Välituntisin opettajat eivät valvoneet oppilaita pihalla, ”mutta jos tuli kova elämä oppilaiden keskuudessa, silloin opettajat puuttuivat asiaan”, muistelevat Viljo Lindfors ja Irja Toivorinne (1992). Oppilaat saivat rangaistuksia samantyyppisistä syistä kuin nykyäänkin: myöhästymisestä, kiroilusta, kiusaamisesta ja opetuksen häirinnästä. Rangaistuksina oli tukkapölly, nurkkaan joutuminen, laiskanläksy ja jälki-istunto. Jälki-istunto kesti yleensä tunnin. Oppilaat kuorivat perunat ja tiskasivat Kouluruokaa oli oppilaille tarjolla jo tuolloin, mutta sen tarjoaminen ei ollut aivan mutkatonta eikä jokapäiväistä. Keittolatoiminnasta vastasivat opettajien lisäksi ainakin johtokunnan jäsen sekä keittäjä. Keittotoimikunta vastasi polttopuista. Koulun vesitilanne oli huono, joten johtokunta velvoitti oppilaita tuomaan vettä lähistöllä sijaitsevasta Paakkalan kaivosta.
Ruoaksi tarjottiin velliä ja keittoa. Ruoka ei ollut maksutonta, vaan oppilailta perittiin keittomaksu.Varattomille oppilaille keitto pyrittiin tarjoamaan maksutta, mutta aina se ei onnistunut. Ruokakulujen kattamiseksi saatiin avustusta kunnalta ja valtiolta sekä lisäksi yksityistahoilta. Tosin yksityisten lahjoituksia jouduttiin käyttämään myös vähävaraisten vaateapuun. Ilmeisesti keittoa riittikin vain osaksi vuotta, koska entiset oppilaat muistelivat jälkikäteen, että koululaisilla oli omat eväät. ”Keittiönä oli opettajan saunan pesuhuone ja sinne oli hankittu sadan litran kattila, jossa ruoka keitettiin. Kokonainen sika oli ostettu ja suolattu puutiinuun ja se säilytettiin opettajan kellarissa”, muisteli Elina Sandberg v. 1992. ”Opettaja punnitsi paljonko keittolaan annettiin lihaa. Oppilaat kuorivat perunat keittoon ja olivat mukana tiskaamisessa.” Koulujen ja kotien yhteisvaikutus Vanhempien ja koulujen välistä yhteistyötä pidettiin tärkeänä jo 1900-luvun alussa: Lohjan piirin kansakoulujen tarkastaja kävi koululla 16.12.1914 ja kehotti opettajia ja koteja toimimaan ”yhteistyössä koulun ja kotien lähentämiseksi ja koulusta pois päässeiden oppilaiden kasvatukselliseksi kehittämiseksi sekä samalla pyytää tietoja, mitä on tehty ja mitä aiotaan tehdä.”
Koulun johtokunta vastasi tarkastajalle seuraavasti: ” 1. Viimeksi kuluneiden 6 vuoden aikana on toimitettu koulukeittojen jakelu, joka on ollut erittäin tarpeen vaatimaa ja siinä sivussa on jaettu jonkin verran vaateapua. Toivonliitto on toiminut koululaisten keskuudessa ja paikallinen raittiusyhdistys on saanut luvan johtokunnan ja opettajien yhteisellä suostumuksella kokoontua koululla. 2. Vanhempain kokouksia pienemmissä ryhmissä aijotaan järjestää vastaisuudessa. Perustetaan oppilaspuutarha. 3. Olisi tavalla tai toisella saatava lasten vanhemmat tuomaan lapsensa ainakin ensi kerran kouluun henkilökohtaisesti, kun olisi kouluasioista yhteisesti keskusteltava, ja koulujen ja kotien yhteisvaikutusta ja ymmärrystä selostava kirjanen olisi saatavissa.” Nimi vaihtuu Härkälän kouluksi Tilaongelmat olivat tuttuja myös vuoden 1917 koulussa: ”Lokakuussa 1917 johtokunta päättää jättää poikien käsityön siksi, kunnes käsityöhuone valmistuu. Luokkahuoneen lattian säilymisen vuoksi saavat pojat suorittaa toistaiseksi käsityötunteina ulkotöitä opettajan valinnan mukaan.” Vuosina 1916–1920 koululle suunniteltiin ja rakennettiin poikien käsityöhuone sekä ulkohuone eli käymälä.
Pala historiaa 11
Oppilaspuutarhaa puuhattiin, mutta sen myötä tuli maaongelmia: Opettajat huolestuivat omien laidunmaittensa kohtalosta ja johtokunta koulun pienestä maa-alasta. Koululle haluttiin lisää maata, mutta Härkälän kartanon silloinen omistaja ei suhtautunut asiaan suopeasti. Vuonna 1924 saatiin lopulta tehtyä 2,5 hehtaarin maakaupat, ja koulun alue laajeni. Samoihin aikoihin koulun nimi muuttui Härkälän kouluksi. ”Härkälän isäntä Salmen oli sanonut, että kun Härkälän lapset käyvät Härkälässä koulua, niin koulukin saa olla sen niminen”, muisteli Elina Maria Sanberg v. 1992. Pertti Ihalaisen toimittamassa 100-vuotisjuhlajulkaisussa on tietoa ja kiinnostavia aikalaistarinoita1890–1990-luvuilta. Ihalainen valittiin Härkälän koulun rehtoriksi v. 1960. Kuva Sari Metsäkivi Sari Metsäkivi Lähde: Opin sauna – Autuas aina, Härkälän koulun vaiheita sadan vuoden ajalta, toimittanut Pertti Ihalainen (v. 1992)
12 Pala historiaa
Koulumuistoja 1907–1920-luvulta Härkälän 100-vuotisjuhlajulkaisussa koulun entiset oppilaat muistelevat kouluvuosiaan. Kouluun tultiin Ojakkalasta ja Espoon rajalta asti. Rihvelitaulut ja -kynä – Elina Maria Sandberg muistelee: ”Aurattu tie oli Härkälän kartanosta Otalammen asemalle, jotta kartanon maitokuskit saivat vietyä maitoa asemalle. Takaisin tullessaan he toivat Rajamäen viinatehtaalta mäskiä eläinten ruuaksi. Elina kertoo, että koko tie haisi happamalle, kun mäskiä valui kärryiltä tielle.” ”Koulu kesti neljä vuotta ja sinne päästäkseen piti osata lukea, kirjoitusta ei kysytty. Lukemaan oli opittu kiertokoulussa tai kotona. Kiertokouluja oli Vakkamäessä, jossa Elinakin kävi, ja muistaa kahlanneensa isompien poikien jalanjäljissä luminietoksissa. Isä teki tyttärelleen sukset, jotta tämän koulumatka olisi ollut helpompi. Kiertokoulua pidettiin joka toinen vuosi Härkälässä, joka toinen vuosi Vakkamäessä. Myös Terosella oli kiertokoulu, samoin Tuoholammen kartanossa ja Yli- ja Ali-Ruskelassa.” ”Kiertokoulussa oli rihvelitaulut ja -kynä paperia ja lyijykyniä ei ollut. – – kiertokoulu kesti kolme kuukautta ja siellä opeteltiin lukemaan aapisesta, sen lisäksi oli sisälukukirja. Opettaja ei sannut suomen kieltä, enkä minäkään osannut suomea.”
Poljettava hammaspora – Viljo Lindfors ja Irja Toivorinne muistelevat: ”Koulun eteisessä oli yläkerran rappujen alle jäänyt komero, jota käytettiin, kuten Viljo sanoi, putkana. Oppilaat olivat suurikokoisia ja jotkut myös pahaluontoisia. Esimerkiksi eräälle suurikokoiselle pojalle ja opettajalle oli tullut riita jostain asiasta, tai kuten Veijo kertoi: poika alkoi opettajaa ahdistelemaan, kun oli hurja, mutta myös hyvä urheilija ja harjoitteli olympiavoittaja Koskenniemen kanssa. Opettaja kimpaantui ja pani pojan putkaan. Pahaksi onneksi putkassa oli opettajan poksisaappaat eli väärävartiset ja purkissa tervaa ja nauloja. Poika naulasi saappaat kiinni putkan lattiiaan ja kaatoi tervaa sisään. Rangaistus päättyi aikanaan ja opettaja päästi pojan pois. Tämä ei tullut kouluun kahteen viikkoon, eikä uskaltanut mennä kotiinkaan. Hän oleskeli nykyisessä Lehmuskosken paikassa. Vihdoin viimein tuli takaisin kouluun ja pojan isä kävin sopimassa opettajan kanssa, eikä asiasta enää puhuttu.” Koulussa ”järjestysvuorot olivat viikoittain, jolloin joutui lämmittämään kouluhuoneet ja huolehtimaan siivoustöistä. Oli myös tuotava rappuhavut Yli-Ruskon metsästä. ” ”Koululaisille jaettiin kalanmaksaöljyä, mikä tapahtui kouluhoitajan toimesta.
Pala historiaa 13
Myös jotain muuta terveydenhoitoa oli, lähinnä tarkastettiin kädet, tukka, ryhti yms. Rokotuksia ei ollut, mutta koulun puolesta oli eräille oppilaille järjestetty hammashoitoa Tuohilammen kartanon eräässä rakennuksessa, johon keräännyttiin Lyyti Savonin poljettavan hammasporan kidutettavaksi.” ”Oli se peljättävä matka, kun porakone teki kipeää ja hammaslääkäri polki ja porasi. Lääkäri oli vanha mamma, eikä sen kanssa pelleilty. Paikallaan oli pyssyttävä, vaikka kipeetä teki.”
”Kouluun mentiin 7-vuotiaana ja koulusta piti maksaa 2mk syyslukukaudelta ja saman verran kevätlukukaudelta. Kaikille koulu ei kuitenkaan ollut maksullista. Härkälän renkien lapset saivat käydä koulua ilmaiseksi. – – Kaikki kylän lapset eivät toki käyneetkään, sieltä täältä vain.” Järjestäjä toi luudat – Rakel Örnberg muistelee: ”Kouluun kuljettiin pitkin metsiä, kun teitä ei ollut. Lunta oli talvisin paljon ja pakkaset olivat ankaria: Keväisin
Härkälän koulun luokkakuva 1920-luvulta. Kuvassa opettajapariskunta Olga ja Kalle Salokari oppilaineen. Kuva Vihdin museo.
14 Pala historiaa
tulvat vaikeuttivat pienten koululaisten kulkemista. Jalassa olivat saappaat tai varsikengät – suutarin tekemät ja niiden nauhojen reijjistä meni vesi sisään kenkiin ja jalka sekä oljet kastuivat. Kun päästiin tielle, oli se savinen ja Härkälän pelloilla oli usein kulkeminen kielletty. Koulumatka Ruskelan Koivulasta oli 6km, metsän kautta vähän lyhyempi.” ”Kouluhoitaja tuli koululle joka lauantai ja tarkasti kynnet, korvat sekä hiukset. Tytöillä oli oltava jakaus keskellä päätä,
letit ja esiliina edessä. Kynsien alla ei saanut olla likaa – surureunaa.” Koulussa ”vettä oli haettava alhaalla olevasta vinttikaivosta. Järjestäjien oli tuotava kouluun luudat, taisivat tuoda lattialuututkin.”
Teksti: Sari Metsäkivi Lähde: Opin sauna – Autuas aina, Härkälän koulun vaiheita sadan vuoden ajalta, toimittanut Pertti Ihalainen (v. 1992)
Viime syksyn OtaSanomissa julkaistiin oheinen kuva ja lukijoilta tiedusteltiin, mistä kuva on otettu. Rafael Laine, vanha kyläläinen, tiesi kuvassa olevan Härkälän vanha alakoulurakennus, joka sijaitsi nykyisen Härkälän monitoimikeskuksen liikuntasalirakennuksen paikalla. Laine kertoi myös, että itseoppinut kirvesmies Ville Klingberg sai alakoulun rakennusurakan, ja hän itse asuu nyt kyseisen kirvesmiehen talossa.
Pala historiaa 15
Kysymyksiä kirjailija Hannu Niklanderille Miten vuosi 2018 on sinulla alkanut? Työn merkeissä – matkakirjan ”Euraasian muistot” olisi tarkoitus valmistua syksyksi. Monessa teoksessasi on mukana Otalammen maisemia – miksi? Otalammen maisemat ovat minulle hyvin tuttuja. Usein kirjailija sijoittaa kuin lavastaja konsanaan tarinansa johonkin tuntemaansa ympäristöön, se helpottaa mielikuvituksen käyttöä. Missä kirjoissasi on aineksia Otalammelta? Varmaankin Otalammen aineksia on lähes kaikissa runoteoksissani ja joissain novelleissa, mutta ennen kaikkea romaanitetralogiassa ”Aurinko katsoo taakseen”, ”Radan varrella varjo”, ”Kuu jättää jäljen” ja ”Taivaalla tutut tähdet”. Runous on useissa tapauksissa nuorisolaji, niin minunkin kohdallani. Nuoruusvuosien kuudessa runoteoksessa Otalampi näkyy maisemana, etenkin kirjassa ”Suksien surujuhla”. Tärkeä vaikuttaja minulle oli Otalammella kesiään viettänyt kaarinalaissyntyinen Lauri Viljanen, runoilija, kriitikko, professori. Hän oli nuorta kirjoittajaa rohkaiseva ja opastava henkilö.
16 Otalammen osaaja
Kuinka paljon yhdistelet miljöökuvauksiin totta ja tarua? Jo Goethe kirjoitti ”Totta ja tarua elämästäni”. Niin kaikki tekevät. Ei edes Päätalo kopioinut todellisuutta aivan semmoisenaan. Enemmän kuin sepitetään keksittyä, ennen kaikkea karsitaan pois aivan todellistakin. Kaikki ei kiinnosta - eikä etenkään mahdu kirjaan. Onko kirjoihisi päässyt myös kyläläisiä? Jos on, niin kysytkö ihmisiltä, saako heistä kirjoittaa? Harva kirjailija laatii suoranaisia näköiskuvia – pyritään totuudellisuuteen, mahdollisen, ilmeisen esittämiseen. Siis vähän samalla tavalla kuin lintukirjassa piirroskuvitus toimii paremmin kuin valokuva. Kun näin on, ei ole tarve
Seurat ja yhdistykset ilmoittavat
Ilmaiset ilmoitukset Otalammen alueen kyläyhdistys välittää ilmaiseksi ei-kaupallisia tapahtumailmoituksia ja yhdistysten viestejä OtaSanomissa, www-sivuillaan ja kyläyhdistyksen sähköpostilistalla. Lähetä sivuston Tulevat tapahtumat -ilmoitukset ja Otalammella Nyt -artikkelit sekä kyläyhdistyksen jäsenille tarkoitetut tapahtumakutsut sähköpostilla osoitteeseen sanna.ihatsu@otalampi.net.
4H
Nummelan Tarmo
http://www.vihdin4h.net/
www.nummelantarmo.fi
Hiiden Opisto
Otalammen Metsänpojat
www.hiidenopisto.fi
www.facebook.com/OtalammenMetsanpojat/
Härkälän Haka Tapahtumista ilmoitellaan sivulla www.facebook.com/HarkalanHaka
Mannerheimin Lastensuojeluliitto vihti.mll.fi
Partio www.facebook.com/ hiidenvedensamoojat/ Lisätiedot: Antti Kontio, anttikontio@yahoo.com, p. 050 384 3013
Ruskelan Riento / Ruskelan Kalevan Nuoret
Alueella toimivat muut yhdistykset ja seurat:
Ruskopirtti, Vanha Porintie 661
Kortejoen metsästysseura Pj. Pentti Pulkkinen p. 050 548 2474
p. 09 223 6382 Ruskopirttiä vuokrataan edullisesti esim. lasten, nuorten ja aikuisten juhliin. Kysy myös pelivuoroja (mm. sulkapallo, sähly).
Työväentalo, Ratatie 13 Otalammen Työväentalo tarjoaa luonnonkauniin, historiallisen ympäristön ja hyvät puitteet niin häiden ja syntymäpäivien kuin erilaisten kokousten ja muiden tapaamisten järjestämiseen. p. 09 223 3420 www.otalammentyovaentalo.fi
Vihdin Isku www.vihdinisku.fi www.facebook.com/VihdinIsku
Vihdin seurakunta Lapsi- ja perhetyö: www.siivensuojassa.net/
Vihti-Gym www.vihti-gym.fi
Taka-Siippoon pienviljelijäyhdistys ry Pj. Timo Siren p. 09 223 3462 Otalammen koulun vanhempainyhdistys ry Liisa Komulainen p. 050 543 9362 Otalammen Martat ry Pj. Hannele Järvinen p. 040 736 5330 Otalammen työväenyhdistys otalampi.sdp.fi/ Suomen Keskustan Otalammen paikallisosasto ry. Pj. Jouko Lindfors p. 040 041 9709 Siht. Pasi Juhantalo
Varmista vuoden löylyt
Liity saunaryhmään! Otalammen kyläsauna Kiulun rakentaminen aloitetaan kesällä 2018 talkoilla. Hankkeelle on saatu tukea EU:n maaseudun kehittämisrahastosta, mutta omarahoitusosuus on kerättävä jäsenmaksuilla ja joukkorahoituksella. Voit osallistua yhteiseen hankkeeseen liittymällä saunaryhmään. Vuosimaksu on 120,00 e / hlö. Vuosimaksun maksaneet saavat 2–3 vuoroa / viikko vapaasti käyttöönsä, muuna aikana sauna on vuokrattavissa yksityiskäyttöön. Liity jäseneksi maksamalla vuosimaksu 120,00 e Kiulun tilille FI66 4006 0010 3079 20. Merkitse viestikenttään liittyvien jäsenten nimet. Lue lisää: facebook.com/kiulurantasauna
Osallistu myös joukkorahoituskampanjaan!
Lisätietoja Kiulun FB-sivulta
OTALAMMEN
KYLÄSAUNA
OTALAMPI-PÄIVÄ LA 11.8.2018 Otalammen uimarannalla
Lue lisää www.otalampi.net Otalammen alueen kyläyhdistys Ilmoittaudu mukaan tapahtuman järjestelyihin riitta.morko@otalampi.net
MÄKIAUTOKILPAILUN SÄÄNNÖT Autossa tulee olla 1. toimiva ohjaus, ratti tai maks. 15 astetta kääntyvä naruohjaus 2. ehjät pyörät 3. ehjä runkorakenne Autossa saa olla 1. polkimet, mutta niitä ei saa käyttää 2. jarrut ja niitä saa käyttää Kuljettajan pakolliset varusteet 1. kypärä 2. umpikengät (esim. lenkkarit) 3. pitkälahkeiset housut 4. pitkähihainen pusero tai kyynärsuojat Kuljettajan täytyy tänä vuonna täyttää vähintään 7 vuotta. Katsastajien täytyy voida olettaa, että auto kestää pieniä kolhuja rikkoutumatta. Katsastajat voivat estää mielestään huonokuntoisen tai turvattoman auton osallistumisen kilpailuun. Tsekkaa tarkemmat tiedot www.otalampi.net
Härkälän Monitoimikeskus Vihdin Otalammella Juhlatila 560 € / vkl 390 € / 24h
Majoitus 2hh huoneissa alk. 25 € / yö / hlö
to 22.2.2018
Kokous-/työtila 15 € / h minimiveloitus 30 €
Liikuntasali Yksittäinen varaus 20 € / h Vakivuoro 16 € / h 5 tunnin kortti 95 €
Kysy lisää info@harkalankoulu.fi p. 040 - 967 4800 Otalammentie 193, Otalampi
Tervetuloa lounaalle arkisin klo 10–14
Kotipizza 20.30 asti.
Neste Vihti Siippoo
Vanha Porintie 1371, Otalampi puh. (09) 223 3398. www.nestesiippoo.fi Avoinna ma-pe 6-21, la 7-21, su 8-21
Ruukki • Weckman • Poimukate • Lindab
P J - K AT O T 040-523 0729, (09) 2243 2115 Kuusitie 20, OTALAMPI
KATTOTYÖT • Kattomuodon muutostyöt • Rakennuspellitykset • Vesikourut • Kattoturvatuotteet • Piipun pellit ja hatut UUDIS- JA SANEERAUSKOHTEISIIN www.pj-katot.com
Lapsi- ja perhekuvat miljöössä Otalammella. Myös valmistujaiset ja häät. Ota yhteyttä: Satu Mali p. 040 963 4264 info@satumali.com www.satumali.com
RAKENNUSPALVELU VÄYRYNEN OY TORSTI-TUOTE ME RAKENNAMME, SINÄ ASUT WWW.TORSTI.FI Keijo Väyrynen 0500 843 722
TORSTI-KEITTIÖT www.torsti-keittiot..
Tommi Väyrynen 0400 471 360 Keittiö - Kodinhoitohuone Liukuovet - Kylpyhuone
®
OTALAMPELAISTA ”HANURIN” VETOA JO VUODESTA 2009 LÄHTIEN.
Naurua jokaisen kesään! Nähdään keikoilla. -Sheila
Seuraavat esitykset Tahkolla 4.7.–20.7.2018 ja Porvoon Taidetehtaalla 8.8.–18.8.2018. Tervetuloa!
www.sheila.fi |Instagram: sheiladrag |Facebook: sheiladrag
VIUHAHDUS Autourheilu Vihdissä 1968—2018 Vihdin museo 24.5.—26.8.2018 Vihdin museo Kirkkoniementie 1 ja 4 03400 Vihti 09 4258 3185 museo@vihti.fi vihti.fi/museo @vihdinmuseo
Autokorjaamo H. Seppälä Oy • • • •
Kaikkien merkkien huollot Tuulilasien vaihdot OBD- ja pakokaasutestit Vikakoodien luku Avoinna ma–pe 8.30–17 Viereläntie 189, 03300 Otalampi puhelin 09 223 3703
TILAA UUDESTA VERKKOKAUPASTA www.k-supermarket.fi/vihti
9,50€ / kuljetus Maksu kortti ja käteinen
ILMAINEN KOTIINKULJETUS
maanantaikeskiviikon toimituksiin yli 50€ ostokset verkkokaupastamme
Toimituspäivät: Maanantai: Vihti • Tiistai: Vihti, Lohja, Veikkola • Keskiviikko: Vihti, Karkkila • Torstai: Vihti. Toimitusajat: 8-14 aamutoimitus • 17-20 iltatoimitus. Tilaukset edellisenä päivänä klo 24.00 mennessä.
TEE RUOKAOSTOKSET VERKOSSA
Vihti kk
ENEMMÄN AIKAA PERHEELLE
TOIMITUS SUORAAN KOTIOVELLESI
Kirjavantie 2, 03400 Vihti kk P. 010 286 6140
info@tuohitilit.fi, p. 050 592 2388 www.tuohitilit.fi
OtaSanomat kiittää mainostajia!
Varaa oma mainospaikkasi OtaSanomissa lehden toimitukselta! - 1/4 sivun mainos 50 € - 1/2 sivun mainos 70 € - 1/1 sivun mainos 110 € Hintoihin ei lisätä arvonlisäveroa.
www.orignails.fi Nettiajanvaraus | Kynnet | Ripset | Kosmetiikka
www.orignails.fi Kyläaukio 2 03400 Vihti 050 330 4044 saija@orignails.fi
Ori-g-Nails palvelut: • rakennekynnet geelillä tai akryylillä • kestolakkaukset • korjaavat IBX-hoidot kynsille • ripsipidennykset, klassiset ja volyymit • meikkaukset ja meikinopastukset • kosmetiikkaa ja ihonhoidon opastusta • ripsien ja kulmien värjäys ja muotoilu.
kysellä lupia. Ihmisiä yhdistellään, eivätkä yleensä he loukkaannu, jotka tunnistavat itsensä, vaan he, jotka on jätetty pois. Onko jokin Otalammen maisema sinulle erityisen rakas tai tärkeä? Rakkain maisema Otalammella epäilemättä on Salmijärvi rantoineen ja niiden lähistöineen, kuutisen neliökilometriä siitä karttuu. Totta kai mieluisia paikkoja on muuallakin Otalammella, Vihdissä, Uudellamaalla, Suomessa, maailmassa.
Kirjoitatko paljon Ollilan asunnossasi? Aika tiuhaan kirjoitan Otalammella, mutta kyllä muuallakin, Karkkilassa, matkoilla. Mitä tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on? Isompi tulevaisuuden suunnitelma, jos ikää ja terveyttä piisaa, on romaani isäni vaiheista. Se on vielä kesken. Teksti: Sari Metsäkivi Kuvat: Ville-Veikko Nissinen
Otalammen osaaja 17
Koulunkäyntiä ulkona luonnossa On tuulinen aamu, aivan kuten vuosi sitten keväällä. Vesipisaroita ropisee hiljalleen sadetakin huppuun, kumisaappailla on mukavaa läiskytellä lätäkön pintaa. Ryhmä vihtiläisen Otalammen koulun esi- ja alkuopetuksen lapsia opettajineen ja ohjaajineen oli muodostamassa jonoa koulun pihalle ja valmistautumassa aloittamaan koulupäivänsä lähimetsässä. Oppilaat taivalsivat lyhyen matkan koulun takana olevaan metsään, jossa on ulkona opettamista ja oppimista varten kota ja laavu. Niiden suojassa on mukavaa opiskella kurjemmallakin kelillä. Pienet oppijat jaettiin tasajaolla kolmeen ryhmään. Ryhmissä oli yhtä lailla esikoululaisia ja ekaluokkalaisia. Ryhmät kiersivät opettajien pitämiä rasteja laavulla, kodassa sekä metsässä. Yhteistyö isompien ja pienempien välillä oli saumatonta. Matematiikkaa, ilmansuuntia ja tarinoita kokemuksellisesti luonnossa Luokanopettaja, ympäristökasvattaja Ulla Myllyniemi alusti matematiikkarastin tehtäviä havainnollistamalla yhteen- ja vähennyslaskua, jotta kaikki pääsisivät jyvälle siitä mitä on tarkoitus yhdessä tehdä. Välillä oli ihanaa hihkaista ääneen, kun oma laskutoimitus oli päätelty oikein. Ylävitosia lyötiin ja tunnelma oli muutenkin varsin innostunut. Matematiikka-rastilla nopeammat laskutaiturit auttoivat hitaammin 18
Kylänraitilta
laskevia, ja oivalluksia syntyi puolin ja toisin. Oppimisen iloa oli hauska seurata vierestä. Metsässä pienet oppijat pääsivät lastenhoitaja Riitta Morkon johdolla harjoittelemaan liikunnallisesti ilmansuuntia ja A-pukilla kahden suuren kiven väliin jäävän kuopan ylittämistä. Ensin ilmansuuntia kerrattiin tutun laulun kautta ja sen jälkeen päästiin kirmaamaan kilpaa ryhmän voimin vuoroin etelään, itään, pohjoiseen ja länteen. Liikunta ja luonnosta oppiminen olivat integroituna hienosti yhteen ja kaikki pääsivät vuorollaan määräämään mihin ilmansuuntaan innokkaiden kumisaappaiden armeija seuraavaksi suuntasi tömistellen. Aamupäivä metsässä päättyi lastentarhanopettaja Sari Luodon pitämään tarinahetkeen kodassa. Pienten esikoululaisten ja ekaluokkalaisten posket hehkuivat punaisina metsässä vietetyn aamupäivän jälkeen. Vihmova vesisade ei haitannut menoa lainkaan, nuoret tutkijanalut olivat osanneet pukeutua kelin mukaisesti ja luonnossa liikuttiin tottuneesti liukkaasta maastosta ja vesilammikoista huolimatta. Tarina vei mukanaan. Lapset kuuntelivat tarkkaavaisina ja tarinan tapahtumat sijoittuvat juurikin sateiseen ja koleaan peikkojen ja keijujen metsään, joten samaistuminen tarinan hahmojen tuntemuksiin oli helppoa. Tarinahetken jälkeen yhdessä käyty keskustelu oli vilkasta.
Kiva yllätys luontoeskarilaisille kodan portailla toukokuussa. Kuva Riitta Morko.
Lapset innoissaan kokeilemassa ja innostumassa Otalammen koulun luokanopettaja Ulla Myllyniemi on tehnyt yhteistyötä esiopetusryhmä Liito-oravien kanssa jo viime lukuvuoden ajan. Tänä vuonna yhteistyön muoto on hieman muuttunut, sillä hän opettaa toista luokkaa. Tämä alku- ja esiopetuksen harvinaislaatuinen yhteistyö ulottui viime lukuvuonna jopa yhteisiin tiloihin. Luokanopettaja Ulla
Myllyrinne, lastentarhanopettaja Sari Luoto ja lastenhoitaja Riitta Morko tekivät kiinteää yhteistyötä ja mukana toiminnassa oli myös kouluohjaaja Sinikka Rytkönen. Luonnossa oppiminen tuodaan mukaan myös koulun seinien sisäpuolelle: talvijälkien seuraaminen lumessa, lumen- ja jään tutkimukset, kevätseurannat sekä kivien ja maaperän tutkimukset otetaan mukaan ilmiönä luokkahuoneopetukseen. Luonnossa kuljetaan aistit auki, kiviä ja puita
Kylänraitilta 19
haistellaan ja havainnoista kerrotaan innoissaan opettajalle ja muille lapsille. Luonnossa liikkuessa ja opiskeltaessa motoriset taidot kehittyvät, kertoo Myllyniemi iloisena. - Metsäopetus myös vähentää kiusaamista ja ryhmäyttää lapsia. Luonnossa on todella helppoa tehdä porukkahenkeä vahvistavia harjoituksia, kukaan ei jää yksin. Se on tärkeää!, painottaa Myllyniemi. Opetus on paljon opettajien oman aktiivisuuden varassa. Valmista materiaalia ei aina ole ja kotoa saa tuoda rekvisiittaa mukanaan usein. Aikuisen on uskallettava heittäytyä vaikkapa draaman pauloihin, esittämään metsätonttua tai vuorenpeikkoa. Tämän jälkeen lasten on helppoa antautua leikkiin mukaan. - Opetus vaatii opettajalta paljon, mutta on vain niin antoisaa, nyökyttelevät Ulko-opet ry:n perustajajäsenet Ulla Myllyniemi ja Riitta Morko yhteistuumin.
Maarit Pulju
20 Kylänraitilta
Mikä Ulko-opet ry? Ulko-opet ry on perustettu edistämään ulkona luonnossa tapahtuvaa opetusta ja yhdistyksen tavoitteena on koota yhteen ympäri Suomea kaikki ulkona opettavat ja toimivat ihmiset opetusalasta ja luokka-asteesta huolimatta. Tärkeintä on kiinnostus ulkoopetukseen ja sen parissa toimimiseen. Yhdistys tukee jäseniään tarjoamalla koulutusta, materiaalia ja vertaistukea. Miten pääsee mukaan? Ulko-opet ry on Suomen Ladun jäsenyhdistys. Lisätietoa ja liittymisohjeita löytyy facebookin sivustolta https://www.facebook. com/ulkoopet
Lapsi on luonnostaan tutkija Otalammella aloitti keväällä lasten Kide tiedekerhot. Niitä ohjaa Otalammen koulussa opettava helsinkiläinen luokanopettaja ja sivutoiminen yrittäjä Cristina Tessieri.
9–10-vuotiaille. Tessieri opettaa tällä hetkellä 4-5C luokkaa Otalammen koulussa, joten hänestä tuntui luonnolliselta tarjota kerhotoimintaa myös vanhemmille lapsille.
Tessierillä on itsellään neljä- ja kaksivuotiaat tyttäret, ja syksyllä hän pohti, mitä kolmivuotias voisi harrastaa.
– Harrastuksen perusajatuksena on tarjota kaikille lapsille heitä tukevaa toimintaa, mutta antaa kerhotoiminta paljon minullekin, Tessieri kertoo.
– Miten tukea esimerkiksi kielenkehitystä ja ystävätaitoja? Ajatuksena oli kokeilla jotain uutta ja sellaista, mikä tukisi lapsen sen hetkistä kehitysvaihetta ja kiinnostusta, Tessieri kertoo. Kide tiedekerhoista innostui niin lapsi kuin äitikin. Tessieri pohti, että tiedekasvatusta voisi edistää myös omassa työssä. Syntyi idea lähes ympärivuotisesta tiedekerhotoiminnasta Vihdissä. – Kide Sciencen perustaja on lasten tiedekasvatuksen tohtori Jenni Vartiainen, ja pedagogiikka perustuu Helsingin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, valottaa Tessieri kerhojen taustaa. – Kide Sciencen tiedekerhojen ajatuksena on innostaa lapsia tutustumaan tieteeseen sekä antaa eväitä lapsen kriittiseen ajatteluun. Nämä ovat välttämättömiä tulevaisuuden taitoja. Oikeita tiedekokeita oikeilla välineillä Tiedekerhot on tarkoitettu 3–8-vuotiaille lapsille, mutta kokeilussa on tällä hetkellä Otalammella myös kerhot
– Kerhojen tutkiva oppimistapa, leikilliset ja tarinalliset opetussisällöt ja keskusteleva ote tukevat tapaani opettaa. Parasta on, kun ihmetellään ja tutkitaan yhdessä ja pääsen kuulemaan lapsen ajattelutapaa maailmasta. Teemme oikeita tiedekokeita oikeilla tiedevälineillä. – Tiedekerhot kehittävät myös opetustapojani: Tutustuminen tieteeseen tutkien aukaisee omia tieteen lukkoja. Lapsuudessani peruskoulun tiedeopetus oli vahvasti opettajajohtoista ja tutkimaan pääsi harvoin itse. Opettaja kertoi tieteestä vain faktoina. Onkin ihanaa päästä oivaltamaan yhdessä lasten kanssa. Lomalla kesäkerhotoimintaa Kide tiedekerhot ovat viiden viikon kerhokokonaisuuksia, joissa tavataan ryhmissä yleensä kerran viikossa uusien tutkimusten ja tarinoiden parissa. – Koulujen kesäloma-aikana on tarkoitus tarjota kesäkerhotoimintaa
Harrastustoimintaa 21
intensiivisemmin, esimerkiksi viikon tai kahden mittaisina kerhokokonaisuuksina, Tessieri kertoo. – Alle kouluikäisten lasten perhekerhoissa voi olla maksimissaan 12 lasta, mutta isompien ryhmissä kerhokoko on 7 lasta. Isompi ryhmäkoko perustuu siihen, että aikuinen on lapsen mukana kerhossa tutkimusavustajan roolissa. Isommat lapset tulevat kerhoon ilman aikuista. Nettisivuilla tiedotetaan Vihdin kerhotoiminnasta lukukausittain eli ensi syksyn kokonaisuudet avataan viimeistään elokuussa. Syksyn kerhot alkavat syyskuussa. Kuva Cristina Tessieri
22 Harrastustoimintaa
– Oma tyttäreni on käynyt kolme kerhokokonaisuutta kuluneena lukuvuonna. Hänen mielestään tiedekerho voisi olla vaikka joka päivä! Sari Metsäkivi
Tiedekerho on Cristina Tessierin sivutoimista, Vihdin kunnasta riippumatonta yritystoimintaa. Kerhoa pidetään Otalammen koulun tiloissa. Tessierin takana on vahva kasvatusalan naisporukka Kide Sciencestä Helsingistä. www. kidescience.com
Kuntotaekwondosta iloa keskiviikkoiltoihin Keskiviikkoisin Härkälän koululla hikoilee pieni mutta sitoutunut joukko otalampelaisia kuntotaekwondon parissa. Dennis Vainio vetää jo toista kautta taekwondon oppeihin perustuvaa itsepuolustus- ja kehonhallintatreeniä Otalammella. Tänä keväänä mukaan on lähtenyt muutama yläkoululainen ja joukko aikuisia. Aikaisempaa kamppailulajitaustaa ei vaadita. Pääpaino on kuntoilussa ja taekwondon alkeiskuvioissa. Henki on positiivinen, iloinen ja kannustava.
”Taekwondo on kivaa ja kovaa kuntoilua. Olisi kiva saada mukaan enemmän porukkaa, etenkin nuorempaa väkeä. Kuntoilu tekee hyvää myös lapsille!” – Rasmus Pulkkinen, 14 v.
Lähdin itse mukaan yläkouluikäisen poikani kanssa. Tämä on verraton yhteinen uusi harrastus, ja mikä parasta, omalla kotikylällämme. Treeneissä on jatkuva hymynkare kasvoilla – silloin kun potkuharjoittelu ei saa takamusta kramppiin.
Toivotaan, että harrastuksemme saa jatkoa syksyllä. Ovet ovat avoinna jokaiselle yläkouluikäisestä alkaen. Lisätietoja saat Raine Kärkkäiseltä. Seuraile myös mainontaa Otalammen fb-ryhmässä. Tervetuloa!
”Hieno juttu, kun lajissa yhdistyy kuntoilu ja itsepuolustus. Sopii oikein hyvin omaan juoksutreeniohjelmaani yhtenä päivänä viikosta. Todella positiivinen juttu, kun meillä on tällainen mahdollisuus lähellä ja omalla kylällä. Suosittelen!” – Mika Rimpiläinen
Teksti: Maarit Pulkkinen Kuva: Sari Metsäkivi
Harrastustoimintaa 23
Tuohilammen kartano Tuohilammen kartanoksi kutsuttu tila oli alkujaan ratsutila eli rustholli. Agromomi Cederberg kunnosti tilan 1900 luvun alkupuolella ja Orionin haltuunuun tila tuli vuonna 1968. Nykyään tila toimii Orionin ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutuskeskuksena. Kirkkoherran Forsiuksen rustholli Tuohilammen tila on perustettu alkujaan rustholliksi eli ratsutilaksi noin vuonna 1630. Vihdin kirkkoherra Georgius Mathiae Forsius omisti tilan 1923 ja yhdisti siihen kylän toisen talon. Tila siirtyi Forssiuksen suvussa isältä pojalle aina vuoteen 1735 asti. Tällöin velkojen panttina ollut tila siirtyi kruununnimismiehelle Erik Ingmanille. Venäläispartio poltti tilan riihen ja luuvan Isonvihan aikaan (1921) ja myöhemmin vuonna 1739 tulipalossa tuhoutui yhteensä 18 asuin- ja talousrakennusta. Tämän jälkeen ratsutilalla on ollut useita omistajia muunmuassa von Haartmanin suvusta. Cederberg kunnostaa tilaa Agronomi Aarne Cederberg osti tilan 1900 luvun alkupuolella ja rakennutti uuden päärakennuksen vuonna 1922 vanhan tilalle. Arkkitehti Kyösti Routio suunnitteli päärakennuksen ja useita muita tilan rakennuksia kuten kivimakasiinin ja uuden karjarakennuksen.
24 Pala historiaa
Myös muut tilan rakennukset kunnostettiin Cederbergin toimesta. Vuonna 1966 Cederberg lahjoitta tilan Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiölle. Orion-yhtymä oy osti Tuohilammen tilan vuonna 1968, koska yhtiön Espoossa sijainneen Ylä-Mankkaan tutkimustilan alueet oli kaavoitettu teollisuudelle ja asuinrakentamista varten. Kurssikeskustoiminta käynnistyi tilalla 1970-luvulla, minkä jälkeen se on toiminut Orionin ja laajemminkin terveydenhuollon ammattilaisten koulutuskeskuksena. Vuosittain keskuksessa käy koulutuksissa noin 8000 vierailijaa.
Raine Kärkkäinen Lähteet: www.orion.fi, Otasanomat 2/2013, Arno Forssius: ”Kulttuuria, ihmisiä, sukuja” (www.saunalahti.fi/arnoldus/hakkul.html)
Tuohilammen kartano ennen ja nyt. Yläkuvassa kartano arviolta 1940-luvulta. Riita-Liisa Leskisen kotialbumi. Alakuvassa kartano nykyisin. Kuva Ville-Veikko Nissinen.
Pala historiaa 25
Tervehdys kaikille musiikin ystäville! Nimeni on Sani Hillo ja olen toiminut ammattimuusikkona vuodesta 1992. Vuodesta 2012 lähtien olen toiminut myös musiikkialan yrittäjänä. Yrityksen nimi on Sunny Music, joka toimii Otalammella Vihdissä. Yrityksen päätoimialat ovat soitinopetus, studioäänitys, sekä ohjelmamyynti tilaisuuksiin ja ravintoloihin. Näiden lisäksi teen myös kaikkea musiikkiin liittyvää, mitä vain osaan ja tarvitaan mm. Nuottikirjoitusta, soitinhuoltoja. Soitinopetuksen aloitin Oulunkylän yhteiskuolussa vuonna 1993 ja lopetin siellä 2002, kun muutettin Otalammelle. Ja nyt sitten vuodesta 2012 lähtien olen opettanut Otalammella. Itse soitan, sekä opetan neljää instrumenttia: kitaraa (pääinstrumentti), bassoa, pianoa, sekä rumpuja. Soitinoppilaat ovat olleet noin esikouluikäisistä aikuisiin. Opetan myös bändikerhoa Otalammen koulussa. Harjoitukset ovat kerran viikossa. Bändikerhossa harjoitellaan tuttuja lähinnä pop/rock painotteisia kappalaeita, mitkä bändiläiset itse myös valitsevat. Bändikerholaiset esiintyvät koulun tilaisuuksissa tarpeen mukaan. Sekä ovat säestäneet koulun näytelmissä. Joka vuosi myös äänitetään studiossa levylle muistoksi vuoden parhaat kappaleet. 26 Otalammen osaaja
Kuvassa Sampo ja Jaakko Ihatsu Sanin soittotunnilla. Sampon mielestä Sani on ”hyvä ja hauska opettaja”. Jaakon mielestä on ”hauska oppia uusia asioita”. Poikien mielestä on ollut mukavaa, kun harjoiteltava kappale on äänitetty osissa oikeaksi biisiksi. Sanin oppilas Laura Karusalmi kertoo: ”Sanilla on hyvä tapa opettaa. Sani opettaa niin, että se on helppo ymmärtää. ”
Opetuksessa olen huomannut ison muutoksen omaan nuoruuteen. Nykyään oppilailta puuttuu usein pitkäjänteisyys. Kaikki pitäisi osata heti. Valitettavasti soittamisessa vaan usein edetään hyvin hitaasti. Motivaatiota on myös vaikea pitää yllä, koska oppilailta puuttuu usein syy harjoitteluun. Omassa nuoruudessa oli maailma täynnä taitavia bändejä ja soitinvirtuooseja, jotka motivoivat meidät nuoret soittajat treenaamaan parhaimmillaan jopa 7 tuntia päivässä. 2000-luvulla kuitenkin maailma ja musiikki ovat muuttuneet tietokoneiden ja muiden laitteiden myötä. Eikä näitä uusia ”kitarasankareita”, tai muita ole enää tullut soitinharrastuksen innoittajiksi. Siksi joudutaankin motivaatiot nykyään keksimään muualta. Itse olen käyttänyt studiota hyväksi tässä asiassa. Otamme oppilaiden kanssa kohteeksi jonkun kappaleen, joka sitten kauden lopussa äänitetään studiossa muistoksi. Äänitys onkin ollut mukava ja jännä tapahtuma monille. Ja sitä myöten motivoinut myös harjoittelemaan! Palkitsevinta onkin aina saada joku innostumaan soittamisesta.
mainosmusiikin teko, sekä yleensä kaikenlainen musiikin äänitys. Teen itse myös monenlaisia keikkoja. Pääasiassa olen esiintynyt ”onemanbandinä”. Eli esiinnyn yksin, mutta kuulostaa kokonaiselta bändiltä. Olen esiintynyt yritysten tilaisuuksissa, yksityisjuhlissa (esim. häät, 50v juhlat), ravintoloissa ja laivoilla. Tyylisuuntana pääasiassa on 50-90 luvun pop/rock, sekä perinteinen tanssimusiikki. Muusikkokavereiden kanssa esiinnymme tarpeen mukaan myös 2-5 henkisenä orkesterina ja yritämme parhaamme mukaan pitää elävää musiikkia elossa.
Soitellaan ja laulellaan! Terveisin. Sani Haastattelun kysymykset ja valokuva Sanna Ihatsu
Studiossa äänitetään eri instrumentit ja laulut valmiiksi musiikiksi. Eniten studioasiakkaana on ollut musiikin harrastajia, jotka ovat säveltäneet / sanoittaneet omia lauluja. Ne sitten studiossa äänitetään valmiiksi äänitteiksi. Studiotoiminnan kuvaan kuuluu myös
Otalammen osaaja 27
OtaVoima osk – Osuuskunta palvelutarjonnan parantamiseen Otalammen kyläsuunnitelmassa vuodelta 2014 on yhdeksi tulevaisuuden teemaksi määritetty palvelujen parantaminen. Tämän toteuttamiseksi on perustettu osuuskunta – OtaVoima osk. Mikä osuuskunta on? Monet kokevat osuuskunnan vieraaksi yritysmuodoksi, vaikka suuri osa suomalaisista kuuluu johonkin osuuskuntaan. Osuuskunnan tarkoituksena on tuottaa osakkailleen hyötyä, mutta voitontavoittelu ei kuulu sen periaatteisiin. Vaikka osuuskunnan periaatteet ovat usein yhteisöllisiä, on se yritys siinä missä osakeyhtiökin. Osuuskunnassa voi olla osakkaina yksittäisiä henkilöitä, yrityksiä, yhdistyksiä tai muita yhteisöjä. Osuuskuntaan liitytään hakemalla jäsenyyttä osuuskunnan hallitukselta ja maksamalla osuusmaksun. Tämä osuusmaksu on kertaluontoinen ja sen saa takaisin erotessa (sääntöjen mukaisin ehdoin). Osuuskuntaan liittymistä ei tarvitse pelätä, sillä osakas vastaa osuuskunnan veloista vain osuusmaksuna sijoittamallaan summalla. OtaVoima osk OtaVoima on yhteisetuosuuskunta, jonka tarkoituksena on tuoda yhteistä etua koko Otalammen alueelle ja sen lähialueille. Yhteisetuosuuskunnalle on tyypillistä, että siihen kuuluu sekä palvelujen tuottajia että käyttäjiä. Lisäksi siihen voi kuulua yrityksiä, jolla on esimerkiksi markkinointi- tai 28 Kylmaraitilta
muita etua jäsenyydestä. Myös kunta ja alueen yhdistykset voivat kuulua osuuskuntaan. OtaVoimalla on seitsemän perustajajäsentä, joista hallituksessa on kolme. Hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana toimii Jukka Luokkanen. Muina hallituksen jäseninä ovat Kati Suvanto ja Kaija Laaksonen, joista Kaija toimii käytännön työrukkasena. Mitä OtaVoima tarjoaa? Osuuskunnan kautta voi tehdä töitä yrittäjämäisesti olematta silti yrittäjä. Jos esimerkiksi olet työtön, jonka pitäisi saada töitä aktiivimallin ehtojen täyttymiseksi ja tiedät naapurista jonkun, joka tarvitsisi apua kodin askareissa, voi osuuskunta toimia yrityksenä, joka palkkaa sinut ja laskuttaa naapuriasi työstä. Naapurisi voi myös olla mahdollisesti oikeutettu kotitalousvähennykseen työstäsi. Samoin periaattein voi esimerkiksi nuori saada kesätöitä tai muuten lisätöitä haluava henkilö työkeikkoja. Osuuskunnan kautta yritys voi myös hankkia kausiapua palkkaamatta itse työntekijää. Työ voi olla lähes mitä tahansa ”laillista liiketoimintaa” (kuten OtaVoiman sääntöihin on kirjattu). OtaVoima selvittelee myös mahdollisuutta kiinteästä toimipisteestä palve-
luiden tuottamista varten. Toteutuessaan tämä olisi merkittävä lisä alueen palvelutarjontaan. OtaVoiman tavoitteena on tuottaa aidosti hyötyä alueen asukkaille. Otamme avoimin mielin vastaan ideoita siitä, miten voimme palvella kaikkia! Kuinka pääsen mukaan ja miksi kannattaa liittyä? Jäsenenä pääset vaikuttamaan osuuskunnan toimintaan ja kehittämään alueen palveluja. OtaVoiman kautta voimme yhdistää voimamme ja luoda kasvavasta Otalammen alueesta elinvoimainen kyläalue, jossa palvelut ovat lähellä.
OtaVoiman jäseneksi pääsee täyttämällä OtaVoiman sivulla olevan lomakkeen ja toimittamalla sen siinä olevien ohjeiden mukaan hyväksyttäväksi. OtaVoima osk:n osuusmaksu 100 €. Ota yhteyttä Jos sinulla on ideoita, tarvitset tekijää tai haluat tarjota työpanostasi, laita viestiä info@otavoima.fi tai kaija.laaksonen@otavoima.fi p. 040 8293 953 Kaija Laaksonen Lisätietoa: info@otavoima.fi www.otavoima.fi Osuuskuntalaki ja muuta yleistä tietoa osuuskunnista: www.pellervo.fi
OtaVoima osk:n hallitus Jukka Luokkanen, Kati Suvanto ja Kaija Laaksonen perustamiskokouksessa. Kuva Riitta Morko.
Kylänraitilta 29
Kati Jukarainen perusti oman kepparipajan Otalampelainen Kati Jukarainen ja äitinsä ovat aina olleet innokkaita käsitöiden tekijöitä. Harrastuksesta ja eläinrakkaudesta syntyi oma laadukas kepparimallisto. Hirnuvilla-keppareita myydään verkkokaupassa sekä hevosja kepparitapahtumissa. Mikä on Hirnuvilla? Hirnuvilla on myyntinimi keppihevosilleni. Hirnuvillan kepparit on tarkoitettu kisaamiseen, harrastamiseen ja leikkiin. Jokainen keppari on uniikki ja niillä on oma ilmeensä. En nimeä hevosia etukäteen, mutta useimmat niistä on sommiteltu jonkun tietyn rodun mukaan.
30 Otalammen osaaja
Mistä Hirnuvilla alkoi? Olen aina ollut innokas tekemään käsitöitä äitini kanssa. Teemme kaikkea laidasta laitaan, mutta useimmiten jotain tekstiilikäsitöitä. Olen jo pitkään miettinyt mikä voisi olla sellainen käsityö, jota voisi myydä nettikaupassa ja tapahtumissa. Olemme molemmat eläinrakkaita ja keppihevoset oli siksi luonteva valinta. Kuopukseni on myös innokas harrastaja. Äitini on auttanut keppareiden kaavoituksessa ja ideoimisessa. Tapahtumiin lähtee aina kolmen sukupuolven edustajia. Tytär, äiti ja mummo. Hauskaa on aina!
Elääkö keppihevosilla? Ei ainakaan toistaiseksi. Oma päivätyöni on niin antoisa, että kepparit saavat olla toistaiseksi lystikäs työharrastus. Teen keppareita joka viikko jonkun verran. Tapahtumissa niitä myydään niin paljon, että varastot on paras olla kunnossa.
Mistä Hirnuvillan löytää? Hirnuvillalla ei ole myyntitiloja. Meidät löytää osoitteesta www.hirnuvilla.fi ja sekä erilaisista hevos- ja kepparitapahtumista. Kannattaa seurata myös instatiliämme @hirnuvilla. Arvomme siellä aina välillä jotakin kepparitavaraa.
Millainen on hyvä keppari? Hyvä keppari kestää harrastamista ja kisaamista. Kangas on tuettu, lanka laadukasta ja pitävää ja aplikoinnit eivät irtoile kesken metsälenkin. Liimaa ei ole suotavaa käyttää. Tärkeässä roolissa on täyttö. Sen pitää olla niin napakka, että pää ei heilu sivulta sivulle, kun kepistä heiluttelee. Kisaamiseen tarkoitettu keppari on aika kevyt ja pienipäinen. Erityisesti esteille tarkoitettu hevonen on napakka, pienehkö ja lyhytkeppinen.
Kati Jukaraista haastatteli Anni Laitinen
Miten keppareita voi harrastaa? Keppareiden kanssa tehdään kaikkea mitä oikeidenkin hevosten kanssa tehdään. Niitä hoidetaan, niitä liikutetaan ja halutessaan niiden kanssa voi kisata. Kisoja järjestetään SM-tasolla asti ja isoimmt kisat ovat massiivisia tapahtumia. Kisoissa on esimerkiksi eri esteluokat ja kouluratsastusta sekä esittelyitä.
Otalammen osaaja 31
Kahdeksannen luokan kuvataiteen valinnaisryhmän tekemiä pienoismalleja kyläsaunasta.
32