Otasanomat 1 2017 www

TAIANOMAISIA MAISEMIA JA HYLÄTTYJÄ AJONEUVOJA OTALAMMEN KUNNANVALTUUTETUT

OLLILANTIEN VAIHEITA

1/2017

1

Sisältö Sisältö 2 Lehden toimitus 2 Urheilua, valokuvia ja vaikka mitä!

3 Uimaranta siivottiin tänäkin vuonna talkoilla 4 Ot18 – Helminharjun asemakaava 6 Pala historiaa – Helminharjun Honkalan tila 7 Otalammen kiertoliittymän nimeksi Koukun ympyrä, Koukun liikenneympyrä tai Koukun kiertoliittymä 9 Otalammen kunnanvaltuutetut 10 Kunta kohtuullisti saunan liittymismaksun 14 Kesämenoja 15 Kiulu – katsaus Otalammen rantasaunahankkeeseen 17 Haastattelussa Otalammen S-Marketin myymäläpäällikkö 18 Ideasta näyttelyyn – Taianomaisia maisemia ja hylättyjä ajoneuvoja Otalammelta 20 Lakiasioita ja ja luontaishoitoja – Härkälän naistenilloissa ohjelmaa laidasta laitaan 24 Ollilantien vaiheita 25 Yleisurheilija Minna Koivuniemi 28 Eläinhavaintoja 31 Otalammen suomenhevoset raviradoilla 32 Neuvolan tilanne huolestuttaa 34 Marttojen kasvivaihto 29.5.2017 36 Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy loppuvuonna 2017.

Kannen kuva: “Ideasta näyttelyyn” kuva Otalammelta, Ville-Veikko Nissinen.

Lehden toimitus Anni Laitinen (mainokset) Sanna Ihatsu (taitto) Riitta Morko Sari Metsäkivi Maarit Pulkkinen Raine Kärkkäinen Ville-Veikko Nissinen (kuvat) Juttuvinkkejä ja palautetta toimitukselle voi lähettää osoitteeseen sanna. ihatsu@otalampi.net.

2

Sisältö

OtaSanomat on Otalammen alueen kyläyhdistyksen julkaisema, talkoovoimin tehty lehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Lehden paino- ja postikulut katetaan mainosvaroin.

Levikki on noin 960kpl ja lehti jaetaan kaikkiin talouksiin 03300 postinumeroalueella, lukuunottamatta mainoskielto-talouksia. Lehti ilmestyy myös www.otalampi.net-sivustolla.

OtaSanomia on julkaistu vuodesta 2004.

Urheilua, valokuvia ja vaikka mitä!

Alunperin tämän lehden teemaksi piti tulla liikunta, mutta eihän siitä mitään tullut – kylällä tapahtuu monenmoista ja se näkyy lehden kurittomassa sisällössä. Tosin voidaan kai liikunnaksi lukea rannan siivoaminen, saunominen ja uiminen, ja kyllä talkoolaisille on hiki tullut Kiulun puutalkoissakin.

Eerolan ryhmäpuutarhahanke alkaa muistuttaa estejuoksua, ja hidasteita on ollut Helminharjun kaavan etenemisessäkin. Kuntavaalit taas olivat varmasti lähellä puolimaratonia ainakin ehdokkaiden näkökulmasta. Työ kannatti – nyt meillä on neljä valtuutettua, kolme varavaltuutettua ja muutkin ehdokkaat saivat hyviä luottamuspaikkoja. Heihin kannattaa pitää yhteyttä niin Otalammen kuin muissakin Vihdin asioissa.

Ja onhan meillä urheilijoitakin. Tässä numerossa yleisurheilija Minna Koivuniemi kertoo, millaista aikuisiällä on harrastaa kilpaurheilua. Kilpakentillä tutustuu muihin harrastajiin ja lisäksi kilpailumotivaatio syntyy itsensä haastamisesta. Urheiluteemalla jatketaan raviurheilun parissa juhlistamalla 110-vuotiasta suomenhevosta. Toimitus kävi kysymässä Talli Raviriihen kuulumiset harjoitusrattaiden kyydissä.

Meillä on myös paljon muita taitajia.

Otalampelaiset valokuvaharrastajat Ville-Veikko Nissinen ja Kati Koivunen osallistuivat Hiiden Opiston Ideasta Näyttelyyn -kurssille. Kurssiohjelma

huipentui Vihdin Pääkirjastossa järjestettyyn valokuvanäyttelyyn. VilleVeikon ”Unohdetut” -valokuvasarja kertoi tarinoita hylätyistä ajoneuvoista ja Katin ”Kaipuu” teema esitteli taianomaisia maisemakuvia. Eivätkä näytä hullummilta mustavalkokuvinakaan!

Otalammen historiateemassa palataan Ollilantien ja Ollilan kylän vaiheisiin.

Jutusta saa muun muassa hyvän kuvan siitä, miltä Ollilan kylämaisemat näyttivät 1950- ja 1960-luvuilla. Ollilan historiankirjoituksessa ei voi myöskään sivuuttaa Väinö Tannerin vaikutusta alueen kehityksessä. Jutun on kirjoittanut ja koonnut yhdessä kyläläisten kanssa kirjailija Hannu Niklander.

Kyläyhdistyksen ”Kiulu - Otalammen rantasauna” -projektin vaiheita voi seurata tämän ja varmasti myös tulevien OtaSanomien sivuilta. Avustushanke tuli virallisesti vireille Maaseutuviraston Hyrrä-järjestelmässä maaliskuun alussa. Hanketta sivuaa myös kunnan kanssa tehtävä yhteistyö, minkä seurauksena kyläyhdistys sitoutuu rannan kunnossapitoon talkoilun merkeissä.

Kiitos siis kaikille rantasauna- ja rannansiivoustalkoisiin osallistuneille!

Raine Kärkkäinen

Kyläyhdistyksen kynästä

3

Uimaranta siivottiin tänäkin vuonna talkoilla Rantakauden avajaiset Otalammella keräsi noin 30 kyläläistä yhteiseen rantaamme. Lauantaina 6.5. aloitettiin siivoamisella kolmen maissa iltapäivällä.

kuntoon. Ja monihan heittikin talviturkin järven viileään veteen, olihan telttasaunassa kiva lämmitellä vilunväristykset pois.

Haravat heiluivat ja roskat ja lehdet saivat pikavaudilla kyytiä, liiat pusikot leikattiin raivaussahalla. Oksat kannettiin kunnan tuomaan siirtolavaan, roskat kerättiin roskasäkkeihin ja lehdet kärrättiin Avantin kauhassa rantapusikoiden kuoppiin.

Päivä oli taas osoitus otalampelaisten talkoohengestä ja yhdessä tekemisen innosta. Siinä töiden lomassa tutustuttiin toisiimme, kerroimme kuulumiset ja suunnittelimme tulevia yhteisiä tapahtumia.

Töihin osallistuivat lapset, nuoret, aikuiset ja kokonaiset perheet kukin voimiensa ja taitojensa mukaan. Nuotiorenkaassa paistettiin omia eväitä siivousurakan jälkeen. Pulkkisen Pena kokosi rantahiekalle telttasaunan ja lämmitti sen talkoolaisille saunomis-

4

Kyläyhdistyksen kynästä

Kiitos mukana olleille ja kunnalle toimittamasta siirtolavasta. Muutama päivä myöhemmin saimme rantalentishiekan, joka sekin on nyt levitetty talkoovoimin.

Tästä se kesä alkaa!

Teksti ja kuva Riitta Morko

Eerolalle etsitään yksityistä toteuttajaa Eerolan ryhmäpuutarhahanke alkaa vaikuttaa ikuisuuskysymykseltä, jota OtaSanomissakin on seurattu jo monen vuoden ajan. Siirtolapuutarha-ajatus nousi esiin jo 1980-luvulla. Vuonna 2014 asia harppasi pitkän loikan eteenpäin, kun Eerolan asemakaava hyväksyttiin ja hankkeelle palkattiin projektijohtaja. Mökkisuunnitelmatkin ovat nyt valmiina, mutta matkaan tuli jälleen mutkia.

Helsingin kaupunginhallitus päätti huhtikuun kokouksessaan ”varata Vihdin Eerolan ryhmäpuutarhan alueen kiinteistölautakunnalle ilmoittautumisja neuvottelumenettelyn jär- jestämistä varten ”. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Helsingin kaupunki ei aio rahoittaa hanketta, vaan etsii sille ensisijaisesti yksityistä toteuttajaa.

Ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelyn järjestämistä kaupunginhallitus perustelee seuraavasti: ”Koska Eerolan ryhmäpuutarha on iso ja uudenlainen hanke eikä se sisälly kaupungin tulevien vuosien investointiohjelmaan, tulisi kaupallisten toimijoiden kiinnostus hanketta ja sen toteuttamista kohtaan pyrkiä selvittämään avoimella hakumenettelyllä. Tähän voisivat ilmoittautua mukaan tahot, jotka arvioivat kykenevänsä suunnittelemaan ja rakentamaan kokonaisvastuuperiaatteella Eerolan ryhmäpuutarhan.

Hakumenettelyn etuna on, että se antaa mahdollisuuden neuvottelemalla selvittää ilmoittautuneiden/hakijoiden näkemykset hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta ja toisaalta niistä ehdoista, jotka ilmoittautu- jat/hakijat mahdollisesti asettavat osallistumiselleen ja omalle mukaan lähtemiselleen hankkeen toteuttajaksi.”

Lisäksi kerrotaan seuraavaa: ”Hakumenettelyssä hakemusten arvioinnissa ja varauksensaajan valinnassa on painotettava erityisesti, että ryhmäpuutarhan palstojen luovutuksessa tulee etusijalle asettaa helsinkiläiset hakijat, ja että alueen toteuttaminen ja ylläpito tulee ensisijaisesti järjestää yksityisellä rahoituksella.”

Kunnallistekniikan rakentaminen lisää alueen kustannuksia roimasti. Helsingin kaupunki selvitti kustannukset erillisenä konsulttitoimeksiantona. ”Maanrakennus- ja vesihuoltotöiden kokonaiskustannus 3,6 milj. euroa voidaan jakaa ryhmäpuutarhan 112 palstalle, jolloin palstaa kohden se tekee noin 32 000 euroa (alv. 0 %) ja noin 40 000 euroa (sis. alv.).”

Sari Metsäkivi Lähde: Helsingin kaupunginhallituksen 3.4.2017 kokouspöytäkirja

OtaTietoa

5

Ot18 – Helminharjun asemakaava Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 27.3.2017 hyväksyä Helminharjun asemakaavan ja asemakaavamuutosehdotuksen asetettavaksi julkisesti nähtäville ja pyytää siitä lausunnot mm.

Otalammen alueen kyläyhdistykseltä.

Kaava-alueen rajaus on muuttunut kaavaehdotusaineiston laatimisen yhteydessä, koska alueella on tehty mm. melu-, tärinä-, maaperä- ja pohjavesiselvityksiä. Suunnittelualueen pinta-ala on ehdotusvaiheessa noin 36 hehtaaria.

Pääosa (n. 80 %) alueesta on kunnan omistuksessa.

Huomioitava luonto ja kulttuurihistorialliset arvot Suunnittelualueella on monia huomioitavia asioita, jotka vaikuttavat alueen rakentamiseen. Alueella on lehtopurolaakso ja alueen luonto on monimuotoista. Helminharjussa pesiikin moni lintulaji, ja peltoalueella on merkitystä muuttoaikaan kurkien ja hanhien levähdys- ja ruokailualueena. Alueella on havaittu myös kaulushaikara. Kaavaalueen pohjoispuolella sijaitsee liitoorava-alue. Tämä alue on nyt rajattu kaavaehdotusalueen ulkopuolelle, joten se säilyy luonnontilaisena.

Alueen rakennushistoriallisesti merkittävin rakennus on Honkalan tilan (entinen Riikola) päärakennus, joka on rakennettu vuonna 1927. Asemakaavassa on tarkoitus suojella Honkalan rakennukset ja niiden lähiympäristö.

6

OtaTietoa

Erityistä huomiota kiinnitetään tilan lähiseutuun rakennettavan uudisrakentamisen soveltuvuuteen ympäristöönsä.

Suunnittelulle asettaa reunehdot myös alueelle sijoittuva II-luokan pohjavesialue. Lisäksi suunnittelussa on huomioitava raideliikenteen aiheuttama melu ja tärinä sekä 110 kV:n voimalinja, joka sivuaa suunnittelualuetta. Suunnitelmassa esitetäänkin 200 m levyistä suoja-aluetta, jolle ei suositella asuinrakentamista raideliikenteen aiheuttaman tärinan takia.

Tontteja 118, pelikenttä, koirapuisto Alueelle ollaan edelleen suunnittelemassa laadukasta pientaloaluetta, jonka keskimääräinen tonttikoko on suurehko – 1200-1500 m2. Tontteja on yhteensä 118. Niistä kuusi tonttia on pieniä puutarhatontteja. Nämä tontit ovat kooltaan noin 500 m2, ja niille saa rakentaa noin 100 k-m2 (e=0,20) suuruisen omakotitalon tai vapaaajanasunnon. Pienet tontit rajautuvat lä hivirkistys- alueisiin, ja tonttien lähettyvillä on myös palstaviljelymahdollisuus. Tavoitteena on, että palstaviljelyalueille on mahdollista järjestää kunnallistekniset liittymät ja riittävät pysäköintipaikat. Tällöin ne voisivat palvella Otalampea laajemmankin alueen käyttäjiä. Palstaviljelmien lähialueelle on varattu myös leikkipaikka-, pelikenttä- ja koirapuistoalue.

Lisä ksi alueelle on osoitettu kaksi esim. yhtiö muotoisten pientalojen rakentamiseen soveltuvaa suurempaa asuinpientalojen korttelialuetta. Kaavaehdotuksessa on erityisesti huomioitu se, että uusi Helminharjun pientaloalue voidaan toteuttaa vaiheittain. Alueelle on varattu myös pieni liikerakennusten korttelialue, jolle on mahdollista rakentaa esim. kioski ja jä tteiden kierrätyspiste.

Helminharjun maasto on vaihtelevaa, ja maaperäolosuhteet määrittävätkin pitkälti rakentamiseen soveltuvat alueet, joiden väliin jää laajojakin viheralueita. Ne on tarkoitus pääsääntöisesti jättää puistometsämäisiksi. Alueelle on suunnitteilla myös kevyenliikenteenverkosto, joka ulottuu myös viheralueille.

Suunnittelualue rajautuu idässä HankoHyvinkää -junarataan ja etelässä Siippoontiehen. Pohjoisessa alue rajautuu yksityisessä omistuksessa oleviin maaalueisiin ja lännessä lähinnä kunnan omistamaan kiinteistö ö n Korpela RN:o 5:53. Otalammenraitti, Selintie ja Siippoontie ovat suunnittelualueen pääliikenneväyliä.

Tavoitteena on viedä asemakaava kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi syksyllä 2017, eli kaava voisi saada lainvoiman vuoden 2017 aikana. Sen jälkeen laaditaan katujen ja yleisten alueiden toteuttamiseen tähtäävät suunnitelmat.

Sari Metsäkivi Lähde: Kunnanhallituksen kokouksen pöytäkirja 27.3.2017

Pala historiaa – Helminharjun Honkalan tila Helminharjun nykyinen rakennuskanta rakentui vaiheittain Siippoontien ja Selintien varteen 1920-luvulta alkaen.

Honkalan vanha päärakennus ympäristöineen muodostaa koko Helminharjun alueen ytimen.

Helminharjun asemakaavan suunnittelualueen rakennushistoriallisesti merkittävin rakennus on Honkalan tilan päärakennus (entinen Riikola). Se on rakennettu vuonna 1927. Vuoden

1850 kartassa Honkalan paikalle on merkitty kaksi torppaa – Sandbackan ja Saarenpään torpat. Ne ovat kuitenkin jo tuhoutuneet.

Maarekisterin mukaan Riikola erotettiin Tuohilammen maista lohkotilaksi vuonna 1920 poliisikonstaapeli Riikoselle. Jugend-tyylisen asuinrakennuksen on suunnitellut kunnan silloinen rakennusmestari Juho Aarni, ja sen rakensi Kustaa Suomen kirvesmiespo-

Pala historiaa

7

rukka. Työn jälki on hienoa kirvesmiestyötä. Sisätyöt on tehnyt Vilhelm (Ville) ja Esko Koski. Rakennus on hyvin korkeaharjainen, aumakattoinen ja kookas.

Sen etusivulla on kaksi umpikuistia.

Vuokralla Onni Halla ja taiteilijaprofessori Aimo Kanerva Rakennuksen yläkertaa ovat asuttaneet vuokralaiset. Siellä on asunut muun muassa opettaja-kirjailija Onni Halla vuosina 1960–1974. Honkalan pihapiirissä on myös muita rakennuksia. Toinen asuinrakennus, niin sanottu vanhusten talo, on rakennettu vuonna 1937. Se on hirsirunkoinen, satulakattoinen ja suorakaiteen mallinen rakennus, jonka pihasivulla on avokuisti.

Taiteilijaprofessori Aimo Kanerva asui rakennuksessa vuokralla vuosina 19501953. Pihapiirissä on lisäksi talli ja aitta vuodelta 1928 sekä puimala vuodelta 1915. Siihen lisättiin kuivaamo 1964.

Honkalan tilalla on myös navetta 1910-luvulta ja sauna/puuvaja 1920-luvulta. Riikolan tilasta 1970 -luvulla lohkaistun tilan Palomaa rajalla on säilynyt vanha kivimuuri, joka on asukkaan kertoman mukaan rajannut Riikolan lammashakaa.

Arvokas rakennuskanta huomioidaan kaavoituksessa Vihdin kunta osti osan Riikolan maista vuonna 2011, ja tälle alueelle kaavoitetaan Helminharjua. Lohkomisessa 8

Pala historiaa

Riikolan vanha talouskeskus rakennuksineen sai nimekseen Honkala.

Päärakennuksen yksityisomistaja on viime vuosina kunnostanut ja ennallistanut päärakennusta (ent. Riikola) huolellisesti. Helminharjun kaavatyössä Honkalan tila huomioidaan siten, että alueella oleva paikallisesti arvokas rakennuskanta pihapiireineen ja lähiympäristöineen pyritään säilyttämään ja suojelemaan asemakaavoituksen keinoin.

Rakennuksen ympärille sijoittuvan uudisrakentamisen ulkonäköön kiinnitetään erityistä huomiota kaavassa annettavilla määräyksillä sekä kaavan yhteydessä laadittavilla rakennustapaohjeilla. Suunnittelutyössä tavoitteena on myös korostaa päärakennuksen asemaa maisemassa siten, että Siippoontieltä jää tulevista uudisrakennuksista huolimatta näkymiä sen suuntaan.

Sari Metsäkivi Lähteet: Kunnanhallituksen kokouksen pöytäkirja 27.3.2017 Vihdin rakennuskulttuurisäätiö (2012): Vihdin asutushistoriaa, kulttuurimaisemaa ja vanhaa rakennuskantaa

Otalammen kiertoliittymän nimeksi Koukun ympyrä, Koukun liikenneympyrä tai Koukun kiertoliittymä Otalammen kiertoliittymä valmistui v. vien henkilöiden mukaan tulisi välttää.

2010. Liittymän keskellä on kolmiosai- Käytäntö on käytössä myös Suomessa nen taideteos, jonka on tehnyt otalam- valtakunnallisen nimistönhuollon ohjepelainen Kalervo ”Koukku” Vesanen nuorana. Suosituksesta on mahdollista talkootyönä. Projekti kesti kokonaisuu- tehdä perusteltuja poikkeuksia.” dessaan reilun vuoden verran. Vesanen ei ole saanut taideteoksestaan palkkaa ”Huomioiden sen, että henkilö liittyy tai palkkiota. Kiertoliittymän valmis- merkittävällä ja postiivisella tavalla tuessa se sai lempinimekseen ”Koukun nimettävään paikkaan, on nimeäminen ympyrä”, ja virallista nimeämistä suun- perusteltua. Lisäksi sana ´Koukku`ei niteltiin myös kunnan teknisen puolen suoraan viittaa henkilönimeen, vaan vastuualueella. Moni oletti, että nimi sen voi nähdä viittaavan myös kiertoon myös virallistettu, ja paikallislehti liittymän ominaispiirteisiin.”

Vihdin Uutisetkin kirjoitti: ”Komea kiertoliittymä on nimetty paikallisen LT-alueen nimeksi Otalammen Kalervo ”Koukku” Vesasen mukaan” koukku (Vihdin Uutiset 8.10.2010). Jälkikäteen Lautakunta esittää myös, että kiertoliitselvisi, että nimen virallistaminen jäi tymän asemakaavan mukaisen LT-alueen nimeksi tulisi Otalammen Koukku. kuitenkin toteuttamatta.

Lautakunnan esityksen mukaan nimi Lopulta Keskustan Otalammen pai- ”korvaisi kyseisellä LT-alueella olevat kallisyhdistys teki kuntalaisaloitteen nimet Otalammenraitti, Otalammentie, kiertoliittymän nimeämisestä Koukun Härkäläntie ja Tuohilammentie, koska ympyräksi, Koukun liikenneympyräksi muutos ei vaikuta osoitteistoon edellä tai Koukun kiertoliittymäksi. Kaavoi- mainituilla tie- ja katuosuuksilla.” tus- ja tekninen lautakunta käsitteli aloitetta toukokuun kokouksessaan. ”Nimeämisestä on tarkoitus järjestää Lautakunta päätti käynnistää kuule- kuuleminen, jona aikana osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteitä misen kiertoliittymän nimeämisestä. asiasta. Kuulemisesta tiedotetaan kuuPäätöstä perustellaan seuraavasti: lutuksella. Lisäksi kyseisen LT-alueen ”Kiertoliittymää on kutsuttu sen val- maanomistajia tiedotetaan asiasta mistumisesta lähtien Koukun ympy- kirjeitse. Mikäli kuulemisesta ei muuta räksi, joten nimen virallistaminen olisi johdu, tuodaan asia kaavoitus- ja tekniloogista. – – YK:n paikannimiasiantun- sen lautakunnan päätettäväksi.” tija suositteli jo kokouksessaan 1965, Sari Metsäkivi että paikkojen nimeämistä elossa oleOtaTietoa

9

Otalammen kunnanvaltuutetut Kevään vaaleissa Vihdin kunnanvaltuustoon valittiin neljä otalampelaista. Heistä Olli Ikonen (sd.) ja Tapio Pulkkinen (vas.) nousivat valtuustoon uusina, Sari Metsäkivi (kesk.) jatkaa kolmatta kautta ja Pentti Pulkkinen (sd.) jo kymmenettä kautta. Pyysimme heitä esittäytymään ja kertomaan, mikä Otalammella on parasta.

Olli Ikonen Olen 40-vuotias otalampelainen, jolle elämässä tärkeintä on perhe, maanpuolustus ja urheilu, edellä mainitussa järjestyksessä. Muutin Otalammelle perheeni kanssa vuonna 1981 noin kuukausi ennen viidettä syntymäpäi10 OtaTietoa

vääni. Valmistuttuani ylioppilaaksi 1995 muutin Helsinkiin opiskelemaan, palatakseni rakkaimpieni, Helenan ja Hilman kanssa Otalammelle syksyllä 2010.

Kunnanvaltuutettuna haluan saada Vihtiin toimivan joukkoliikenteen, jotta ihmisillä olisi mahdollisuus päästä sujuvasti töihin ja palveluiden luokse. Joukkoliikenteen parantamisesta on puhuttu kunnassamme jo vuosia, mutta tilanne on vain huonontunut. Kyse ei ole vain siitä, että työmatkaliikenne helpottuisi vaan myös siitä, että lapset, nuoret, vanhukset ja autottomat ihmiset yleensäkin pääsisivät harrastusten, palveluiden ja ystävien pariin. Palvelut keskitetään Nummelaan, mutta tällä hetkellä ne eivät ole kaikkien kuntalaisten saavutettavissa. Toimiva joukkoliikenne mahdollistaisi vihtiläisille nuorille myös laajemmat mahdollisuudet valita opiskelupaikka ilman tarvetta muuttaa pois kotikunnastaan. Haluaisin myös kehittää ja turvata koulujen resurssit, niin että tulevaisuudessa voisimme tarjota yhä laajempia mahdollisuuksia lapsillemme valinnaisaineiden suhteen esimerkiksi kielten opiskelussa.

Otalammella parasta ovat ihmiset ja luonto. Pienten paikkakuntien etuna on se, että ihmiset tuntevat toisensa.

Itselleni luonto ja metsässä liikkuminen on tärkeää, ja Otalammella metsään pääseekin suoraan kotiovelta.

turvaamiseksi joukkoliikenne kuntoon – siinä on tavoitteita aivan tarpeeksi.

Otalammella on parasta läheisyys, jos sitä haluaa. Toisaalta voi olla myös omissa oloissaan.

Pentti Pulkkinen Olen syntyperäinen otalampelainen Ollilan kylästä, asunut välillä Nummelassa. Kotimäki Rajamäki on edelleen omistuksessa.

Minulla alkaa kymmenes valtuustokausi. Mitään erityistä ei saa aikaan yksinään, mutta esimerkiksi olin aikoinaan voimakkaasti ajamassa Otalammelle kunnallistekniikkaa, ja se toteutui, mutta valtuustotoverini haukkui minua siitä niin kauan kuin oli elossa. Oli kuulemma väärä hankinta. Kunnan talous täytyy saada kuntoon, jotta palvelut turvataan. Se tapahtuu hankkimalla kunnan rajojen sisälle työpaikkoja, työvoimalle asuntoja ja liikkumisen

Sari Metsäkivi Olen 49-vuotias äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, ja nyt opetan maahanmuuttajalapsia ja -nuoria. Omia lapsia minulla on neljä: kolme täysi-ikäistä ja yksi peruskoululainen. Isovanhempani ovat kotoisin Otalammelta, ja vanhempani rakensivat kodin tänne, kun olin

OtaTietoa 11

4 vuotias. Olen asunut Otalammella, Ollilan kylässä, yhteensä noin 30 vuotta. Välillä olen asunut Espoossa ja Helsingissä sekä hetken Salossa ja Tampereella.

Kunnan talouden on oltava tasapainossa ja budjetin pysyttävä plussan puolella, jotta voimme kehittää peruspalveluitamme. Tämän takia tarvitsemme lisää tuloja, joten Vihdin houkuttelevuutta on edistettävä: tarvitsemme lisää yrittäjiä, työpaikkoja, kuntalaisia ja matkailijoita. Veroprosenttia emme enää voi nostaa. Maaseutumaisuus on yksi vetovoimatekijöistämme – kylille rakentamista on helpotettava.

Peruspalveluiden on oltava kunnossa, ja niitä on kehitettävä. Kehityskohteita on paljon: koulujen ja varhaiskasvatusten ryhmäkokojen pitää olla kohtuullisia; kiireettömän lääkärihoidon odotusajan tavoitteesta (seitsemän vuorokautta) täytyy pitää kiinni; matalankynnyksen palveluita on vahvistettava (esim. perhekeskusta ja iäkkäiden kotipalveluita); joukkoliikennettä on kehitettävä ja HSL:n jäsenyyden kustannukset selvitettävä; suomalaista, eettisesti tuotettua ruokaa on pyrittävä lisäämään julkisissa palveluissa.

Otalammella parasta ovat luonto, hyvä yhteisen tekemisen meininki, mukavat kyläläiset ja Helsingin läheisyys.

12 OtaTietoa

Tapio Pulkkinen Olen kahden pojan liikunnallinen isä, katu- ja kunnallistekniikan projektipäällikkö. Olen asunut 9 vuotta Otalammella.

Kunnanvaltuutettuna haluan edistää Vihdin parempaa tulopohjaa muun muassa lisäämällä työpaikkaomavaraisuutta kehittämällä Vihtiä pienyrittäjäystävällisemmäksi. Ajan myös kuntalaisten arjen helppouden kehittämistä – aivan erityisesti kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen osalta. Tärkeää on myös ennaltaehkäiseviin toimiin satsaaminen, muun muassa matalankynnyksen liikunta- ja nuorisopalvelut sekä yhden luukun palveluperiaate.

Otalammella parasta ovat ihmisten yhteisöllisyys sekä sen kehittyminen ja luonnon läheisyys.

Teksti Anni Laitinen Kuvat valtuutettujen omista kansioista, Tapion kuva Sanna Ihatsu

Otalampelaisten luottamuspaikat (21.6. mennessä vahvistuneet) Kunnanvaltuusto Olli Ikonen Sari Metsäkivi Pentti Pulkkinen Tapio Pulkkinen Varajäsenet: Jouko Lindfors, Satu Mali, Heidi Nordman Kunnanhallitus jäsen 2. vpj. Sari Metsäkivi jäsen Olli Ikonen varajäsen Pentti Pulkkinen Tarkastuslautakunta jäsen vpj. Tapio Pulkkinen Lasten ja nuorten lautakunta varajäsen Satu Mali Kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta varajäsen Heidi Nordman Ympäristölautakunta jäsen pj. Jouko Lindfors varajäsen Timo Aterma varajäsen Satu Mali Karviaisen tarkastuslautakunta jäsen Tapio Pulkkinen varajäsen Heidi Nordman Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksian hallitus jäsen Heidi Nordman Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin yhteistyöryhmä jäsen Sari Metsäkivi

Päiväkodille Makuaakkkoset-diplomi Ammattikeittiöosaajat ry myönsi Otalammen päiväkodille Makuaakkosetdiplomin vuonna 2016. Diplomi myönnetään tunnustuksena ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän päiväkotiruokailun edistämisestä. Päiväkodin ja Otalammen suurkeittiön yhteistyö on toiminut hyvin.

Makuaakkoset-diplomi on jatkumo Ammattikeittiöosaajien 2013 lanseeraamalle kouluruokadiplomille. Diplomit tukevat kansallisten ravitsemussuositusten jalkauttamista ja nostavat suomalaisen joukkoruokailun ja sen tekijöiden arvostusta. Makuaakkosetdiplomin hakeminen ja saaminen edellyttää, että päiväkodeissa käydään moniammatillisesti läpi 45-kohtainen kysymyssarja, jonka pääteemoina ovat ravitsemusosaaminen, ruokakulttuurin opettelu osana lapsen sosiaalistumisprosessia, ruoka-, hygienia- ja ympäristöosaaminen sekä päiväkodin ja ruokapalvelun välinen yhteistyö ruokailuun ja ruokakasvatukseen liittyvissä asioissa.

Makuaakkoset-diplomi on voimassa kolme vuotta, ja se on uusittava jo aiemmin, mikäli ruokapalveluiden tuottaja vaihtuu. Ammattikeittiöosaajat ry tarkastaa vuosittain osan diplomin saaneista päiväkodeista.

Sari Metsäkivi Lähteet: http://www.makuaakkosetdiplomi.fi

OtaTietoa 13

Kunta kohtuullisti saunan liittymismaksun Otalammen kyläyhdistys pyysi vapautusta rakennettavan yleishyödyllisen saunan ja wc:n vesihuollon liittymismaksuista. Vihdin vesihuoltolaitoksen johtokunta päätti kokouksessaan 20.6.2017 kohtuullistaa kyläyhdistyksen liittymismaksun 100 euroon.

Kerrosalojen mukaan mitattuna rakennettavan saunan ja erillisen wc-puuvaraston liittymismaksu Vihdin Veden hinnaston mukaan olisi 1038,90€.

Kyläyhdistys perusteli pyyntöä seuravasti: ”Otalammen kyläyhdistys on rakentamassa Otalammen rantaan kyläläisten, vihtiläisten ja muiden rannan käyttäjille rantasaunaa - Kiulua. Kyläyhdistyksellämme on toimintansa puitteissa tarve lisätä asukkaiden kokemaa yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Saunan rakentaminen, ylläpito ja sen löylyt lisää ihmisten kanssakäymistä.

Rannan viihtyisyyttä ja toimintaa on myös tarve kehittää ja mahdollistaa rannan ympärivuotinen käyttö. Alueella on ollut aiemmin yksityinen sauna, jota on mm. vuokrattu kyläyhdistyksen toimesta avantouintikäyttöön. Tätä toimintaa on monelta taholta kysytty ja sauna mahdollistaisi sen. Saunarakennus toteutuessaan palvelee monipuolisesti eri ikäryhmiä ja elvyttäisi rannan käyttöä eri vuorokauden- ja vuodenaikoina.

14 OtaTietoa

Tavoitteena on aktivoida alueen asukkaita ja saada ranta-alue monipuoliseen ympärivuotiseen käyttöön. Lisäksi hankkeen rakentamisvaiheessa lisätään perinnerakentamistaitoa ja tietämystä.

Vihdin kunnan kanssa on jo sovittu, että ranta-aikaan tulemme tarjoamaan Kiulun löylyt rannan käyttäjille vähintään kerran viikossa 2-3 h tunnin yhteisvuorolla. Lisäksi kyläyhdistyksen omilla vuoroilla on tarkoitus tavoittaa paljon aktiivisia kyläläisiä. Toivomme, että voimme pitää mm. Kiulun käyttömaksut mahdollisimman alhaisina, joka edesauttaa saunan laajan käyttön.

Toimintamme on yleishyödyllistä. Yhdistyksemme ei voi tavoitella voittoa.

Saunan ja sen yhteyteen toteutettava WC liitetään kunnan vesi- ja viemäriverkkoon. Toivomme, että Vihdin Vesi myöntää yhdistyksellemme vapautuksen Kiulun liittymismaksuille (liittymismaksu 0 eur).”

Sari Metsäkivi Lähde: Vihdin Veden johtokunnan kokous 2.6.2017

Kesämenoja Otalammen rannalla melontaa heinäkuussa Heinäkuussa lapset, nuoret ja nuorenmieliset pääsevät kokeilemaan melontaa Vihdin uimarannoilla. Otalammella melomaan pääsee to 13.7. klo 12–15. Melontakokeilu on ilmainen ja kaikille avointa. Kokeiltavana on erimallisia, helposti melottavia kajakkeja.

Tarjolla voi olla esim. juniori-, perus-, poolo- ja inkkarikajakki tai kajakkikaksikko. Melontakierrokset järjestää yhteistyössä HiiPu eli Hiidenveden Purjehtijat, Vihdin kunnan liikuntatoimi ja ELY-keskus.

Sari Metsäkivi Lähde: Kesä Luoteis-Uusimaa 2017

Otahölkkä Suomi100-teemalla Perinteinen Otahölkkä juostaan 21.10.2017. Lähtöpaikkana ja kilpailukeskuksena toimii tänä vuonna Härkälän koulu. Lähtöpaikan valintaan vaikutti Suomi100-juhlavuoden kunniaksi järjestettävä 100 kilometrin juoksu.

Myös muut juoksureitit on uusittu.

Lapsille on lyhyitä, ikävuosien mukaisia matkoja. Nuorille ja aikuisille on tulossa n. 5 ja 10 km matkat sekä puolimaraton.

100-vuotiaan Suomen innoittamana Otahölkässä juostaan 100 kilometrin ultramatka. Juoksuun lähdetään kukonlaulun aikaan. Arvioitu juoksuaika on noin 17 tuntia. Idea ultrajuoksuun tuli Vihdin Hölkkäkunkku -sarjan vastuuhenkilö Pasi Moisanderilta.

Teksti: Maarit Pulkkinen Kuva:Sanna Ihatsu

Kesämenoja 15

Taitoa ei tarvita, vaan tahtoa pelata ja pitää hauskaa Otalammen Metsänpojat järjestää lähiliikuntapaikalla pesäpallon peluuta joka maanantai klo 19–21. – Kaikki ovat tervetulleita mukaan, teinistä niin vaariin kuin mummoonkin. Taitoa ei tarvita, vaan tahtoa pelata ja pitää hauskaa kyläläisten kanssa, Olli Ikonen Metsänpojista painottaa.

Osallistuminen on tehty helpoksi: riittää, että tulee Otalammen lähiliikuntapaikalle, sillä räpylät ja mailat tulevat seuran puolesta. – Toki oma räpsä kannattaa ottaa mukaan, jos sellainen löytyy, Ikonen lisää. – Jokainen pelaa omalla vastuullaan ja omilla valuutuksillaan, Ikonen vielä muistuttaa.

Mutkatonta meno on muutenkin: – Alussa lämmitellään omatoimisesti ja sitten pelataan. Siinähän sitä lyömisen, kopittelun ja pelaamisenkin parhaiten samalla oppii. Toiminta on vapaamuo-

16 Kesämenoja

toista, ja kaikki mahtuvat varmasti mukaan. Viimeksi pelaamassa oli 14, ja se oli ennätys.

– Pelit jatkuvat koko kesän, niin kauan kuin säät sallivat ja väkeä riittää. Sateella porukkaa ei kentällä juurikaan näy joten voi kai sanoa, että meillä on säävaraus, Ikonen lisää.

Osallistuminen on ilmaista, mutta on toivottavaa, että pelaajat liittyisivät Metsänpoikien jäseneksi, jotta varustehankinnat pystytään rahoittamaan.

Sari Metsäkivi

Kesäkahvila Selin monitoimitalolla Selin kyläyhdistys pitää kesäkahvilaa monitoimitalolla keskiviikkoisin klo 17–20 ja lauantaisin klo 13–16. Kahvila on auki kesä–heinäkuun. Monitoimitalon osoite on Selintie 529.

Sari Metsäkivi

– katsaus Otalammen rantasaunahankkeeseen Otalammen uimarannalle suunniteltu rantasauna Kiulu on edennyt talkootöiden merkeissä. Työtä on tehty niin rakennusmateriaalin hankinnan, rakennuslupa-anomuksen kuin rahoituksenkin suhteen.

Noin puolet tarvittavista tukeista on kaadettu. Talkoovoimin on kaatunut puita Vihdin kunnan maalta ja yksityisistä metsistä. Osa puutavarasta on jo sahattua – lahjoituksena tai talkootyön vastalahjaksi saatu. Tulevan talven aikana kaatuvat loput tarvittavista puista.

Rakennustyöt tullaan aloittamaan wc- ja varastorakennuksesta todennäköisesti tämän vuoden puolella. Saunan rakentaminen alkaa ensi vuonna.

Otalammen kyläyhdistyksellä on oma saunaryhmä. Kiulu tulee tarjoamaan

makoisia löylyjä ympäri vuoden sekä mahdollisuuden avantouintiin. Liittymällä kyläyhdistyksen saunaryhmään saat Kiulun jäsenyyden vuosiksi 2017 ja 2018 ja sen lisäksi tuet Kiulun rakentamista. Jäsenyys maksaa 120 €/henkilö.

Sen voi maksaa Kiulun tilille: FI66 4006 0010 3079 20. Kirjoita viestikenttään liittyvien jäsenten nimet.

Jos haluat tulla mukaan talkoisiin, lahjoittaa puutavaraa tai muuta tykötarvetta tai saada lisätietoa hankkeesta, ota yhteyttä hankkeen vetäjään Tapio Pulkkiseen, tapio.pulkkinen@gmail. com, 044 5003647. Lisätietoa löydät myös saunan facebook-sivulta: ”Kiulu – Otalammen rantasauna”.

Teksti ja kuva: Maarit Pulkkinen

Talkoohommia hymyssä suin – Christer ja Raine

Kylänraitilta 17

Haastattelussa Otalammen S-Marketin myymäläpäällikkö ta ja talvisin pilkillä. Kalastus ja eläinten parissa oleminen sekä luonnossa liikkuminen on hyvää vastapainoa työlle, joka on aika hektistä ja vaativaa.

Kuinka olet päätynyt Otalammen kaupan myymäläpäälliköksi?

Olen ollut SSO:lla töissä vuodesta 1999.

Sitä ennen olen toiminut jo 12 vuotta kaupan alalla. Työskentelin alkuun Karkkilan S-Marketissa sen avauksesta asti. Sen jälkeen työskentelin 10 vuotta Pusulan S-Marketin päällikkönä.

Otalammen S-Marketin päällikkö Ulla Vuorinen jäi ansaitulle eläkkeelle vuodenvaihteessa ja tulin hänen seuraajakseen.

Kerro itsestäsi.

Olen Tiina Varalahti ja kotoisin Kuopiosta. Minulla on kolme aikuista lasta ja kaksi lastenlastakin jo.

Asustelen tällä hetkellä Karkkilassa, siis vain pienen matkan päässä Otalammelta. Harrastuksiini kuuluvat eläimet, varsinkin eläintenhoito. Omistan viisi rotukissaa.

Kissojen kanssa olen käynyt näyttelyissä ja jälkikasvuakin niillä on ollut. lisäksi meillä on vanha herra Vili, 11-vuotias cockerspanieli, joka on mainio seurakoira ja ystävä kissojen kanssa.

Lisäksi harrastan kalastusta, käyn kesällä kalassa niin usein kuin mahdollis18 Otalammen osaajia

Mitä kaikkea uusi, isompi SMarket on muuttanut aiempaan myymälään verrattuna?

Suurimpana muutoksena on tietysti myymälän koko ja valikoimat. Uutuuksina sekä paistopiste että kaasumyynti on otettu hyvin vastaan. Myymälässä on panostettu erityisesti energiatehokkuuteen ja siksi kaikissa kylmäkalusteissa on ovet.

Miten paljon Otalammen kaupassa on henkilökuntaa?

Vakituisessa työsuhteessa on nyt yhdeksän henkilöä. Kesällä tiimiämme vahvistaa kolme kesätyöntekijää sekä neljä nuorta kesistä.

Miten kauppa käy?

Kauppa käy hyvin. Olemme suunnitellussa vauhdissa ja odottelemme kesäasukkaita.

Miten koulun läheisyys vaikuttaa kaupassa?

Koulun läheisyys tuo koululaiset asiakkaaksemme ennen koulun alkua ja sen päättyessä. Tämä tietenkin aiheuttaa hetkellisen ruuhkan kassoillamme, jotta saamme suuren joukon palveltua ripeästi. Koulu on tuonut myymäläämme myös TET-harjoittelijoita, joita olemme ottaneet, jotta nuoret saisivat sitä tärkeää työkokemusta. Koulusta käy myös ryhmiä tutustumassa myymäläämme ja yritystoimintaan. Olemme auttaneet tässä parhaamme mukaan.

Pidän tärkeänä sitä, että koululaiset osaavat käyttäytyä asiallisesti ja oppivat hyville tavoille. Näin ollen olemme lahjoittaneet tänä vuonna pari stipendiä Otalammen koululle kriteereillä ”Hyvä käytös ja toisten huomioon ottaminen”.

vasti meillä yhteistyö ja kaupankäynti sujuu. Toivon hyviä yhteisiä vuosia.

Myymälään on toivottu kahviautomaattia, jonka olemme nyt sitten päättäneet toteuttaa, joten kohta meiltä voi noutaa aamupalan matkalle mukaan kahvin kera. Toki voi myös tulla rupattelemaan kyläläisten kanssa kahvikupposen äärelle.

Teksti: Maarit Pulkkinen Kuva: Ville-Veikko Nissinen

Miten kesä vaikuttaa myyntiin?

Kesä vaikuttaa myyntiimme positiivisesti ja näin ollen toivotamme kaikki kesäasukkaat tervetulleiksi!

Minkälaisia terveisiä haluat lähettää otalampelaisille?

Kiitän kaikkia asiakkaitamme myymälän hyvästä vastaanotosta. On ollut ilo tulla tänne palvelemaan teitä. Toivotta-

Otalammen osaajia 19

Ideasta näyttelyyn – Taianomaisia maisemia ja hylättyjä ajoneuvoja Otalammelta Viime syksyllä alkanut Hiiden Opiston Matkan varrella osa kurssilaisista päätti Ideasta näyttelyyn -kurssi toi yhteen jättäytyä pois projektista ja jopa viime joukon erilaisia valokuvausharrastajia metreillä tuli vielä yksi ilmoitus poisVihdistä ja sen lähiseuduilta. Kurssin jäännistä. Lopulta näyttelyn pystytystavoitteena oli suunnitella ja luoda yh- iltana meillä oli tiivis kuuden hengen teinen valokuvanäyttely keväällä 2017. ryhmä valokuvaajia, joista jokaisen Ryhmä kokoontui talven ja kevään näyttelykuvilla oli omat yksilölliset aikana vain muutaman kerran, joten teemansa ja tyylinsä. Näistä erilaisista varsinaiselle valokuvien suunnittelulle taidolla ja tunteella otetuista kuvista ja toteutukselle piti jokaisen järjestää syntyi kurssin päätteeksi erittäin hieno oma aikansa. Mutta opettajan ja mui- näyttelykokonaisuus, joka oli esillä den kurssilaisten avulla jokaiselle löytyi Nummelan pääkirjastossa viime huhkuitenkin omat teemansa sekä neuvot tikuun ajan. ja päämäärät, joiden avulla kaikilla osallistujilla oli lopulta riittävä määrä Kurssilaisista kaksi, Ville-Veikko Nissiteoksia, joista onnistuneesti saatiin nen ja Kati Koivula, ovat Otalammelta ja heillä molemmilla oli näyttelyssä valmiiksi yhteinen kevätnäyttely.

Kuvaa on muokattu rekisterinumeron osalta yksityisyyden vuoksi, Ville-Veikko Nissinen.

20 Otalammen osaajia

Ville-Veikko Nissinen

omat osionsa. Ville-Veikon ”Unohdetut” valokuvasarja koostui hylätyistä ajoneuvoista, joista suurin osa löytyi Otalammen alueelta. Myös Katin taianomaiset värikkäät maisemakuvat ovat kaikki Otalammella otettuja, osa takapihan metsässä ja osa Salmen ulkoilualueella.

Ville-Veikko Nissinen – “Unohdetut” Ideasta näyttelyyn -kurssin ensimmäinen tehtävä oli keksiä näyttelyyn oma aihe, mikä oli minulle hyvin haastavaa. Useampi viikko meni punnitessa eri vaihtoehtoja, mutta lopulta idea kirkastui mieleeni - hylätyt ajoneuvot.

Idea tuli eräästä vanhasta valokuvastani, josta pidän erityisen paljon. Loput kuvien kohteista on kuvattu vain tätä

projektia varten. Tietoa hylätyistä ajoneuvoista sain kyselemällä tutuilta sekä sosiaalisen median kautta. Vihjeiden perusteella etsin kohteita, mutta lopulta vain yksi valokuvista on otettu vihjeiden avulla löydetystä kohteesta. Loput ovat tulleet vastaan sattumalta - kuin näin olisi ollut tarkoitettukin.

Kuvien lopulliseen muotoon saaminen on ollut seikkailu. Välillä olen etsinyt kuvattavaa kohdetta GPS-koordinaattien avulla, välillä olen bongannut kohteen sivutien varresta autolla ajaessani, ja osan olen löytänyt samoillessani metsässä. Jokainen kohde on ollut kuin olisin löytänyt aarteen. Kaikkiin kohteisiin, jotka ovat olleet yksityismailla, on saatu omistajilta julkaisulupa.

Otalammen osaajia 21

Kati Koivula - “Kaipuu” Olen opiskellut jo pitkään kuvataidetta kokeillen kaikkia mahdollisia tekniikoita joihin olen saanut tilaisuuden tutustua. Valokuvaus on minulle yksi tekniikka monien joukossa - tosin siitä on tullut ehkä se kaikkein läheisin. Minulla on kuitenkin sama tavoite kaikkia kuvia tehdessä, tekniikasta riippumatta; en ole kiinnostunut niinkään dokumentoimaan tai jäljentämään todellisuutta vaan luomaan jotain uutta, kuin palasia jonkun toisen maailman maisemista.

Valokuvauksessa tähän tavoitteeseen olen yrittänyt päästä etsimällä omaa kuvausjälkeäni (kuten kaikilla on omat

yksilölliset piirustus- tai maalausjälkensä) käyttäen erilaisia kameratekniikoita sekä värejä ja heijastuksia, jotka olen yleensä tehnyt pienillä improvisoiduilla apuvälineillä.

Valokuvausta olen siis harrastanut jo pitkään, mutta tämä oli ensimmäinen valokuvanäyttely johon otin osaa. Kuvien suhteen minulla oli enemmänkin runsauden pulaa, joten muutaman kuvan valitseminen tuhansien joukosta ja kokoaminen yhtenäiseksi teemaksi oli tämän näyttelykurssin vaikein osuus.

Onneksi muut kurssilaiset auttoivat minua päätöksenteossa ja päädyin

Kati Koivula

22 Otalammen osaajia

valitsemaan näyttelyyn ryhmän maisemakuvia, jotka on kaikki tehty samalla monivalotustekniikalla. Suurimman osan kuvista otin päivinä, jolloin ajelin Helsingistä kotiin iltahämärällä ja näin järvien yllä kuun kirkkaalla taivaalla.

Näistä satunnaisesti otetuista kuvista muodostui sitten ajan myötä sarja monen kuun maisemia.

Ville-Veikko Nissinen Kati Koivula Myös kansikuva on Ville-Veikko Nissisen ”Ideasta näyttelyyn” -valokuvanäyttelystä.

Kati Koivula

Otalammen osaajia 23

Lakiasioita ja ja luontaishoitoja – Härkälän naistenilloissa ohjelmaa laidasta laitaan Härkälän Monitoimikeskuksella hem- Syksyn teemaillat miehille ja moteltiin naisia talvikaudella mm. naisille kauneusillalla ja muilla hyvinvointiin Syksyn 2017 teemat ja päivämäärät on liittyvillä teemailloilla. Parhaimmat jo päätetty. Miesten illoille on kyselty naurut hersytti yhteinen vaatteiden vetäjää, mutta ainakaan vielä ei vapaasovittelurupeama. Mari Viirron esitte- ehtoisia ole löytynyt, niinpä jatkossa lemistä House of Lola -vaatteista moni naistenillat kulkevat teemailtojen nilöysikin pukeutumiseensa uutta ilmet- mellä, ja paikalle ovat tervetulleita tä. Jo ensimmäisessä naistenillassa toi- kaikki aiheesta kiinnostuneet. vottiin, että käsityöt voisi ottaa mukaan.

Puikot viuhuivatkin monena iltana, ja Syksyn käynnistämme perjantaina useampi työ eteni seurustelun ohes- 18.8. Oriflamen hemmotteluillalla. sa, myös vinkkejä ja ohjeita kerättiin Syyskuussa 1.9. käsittelemme ihmisten kokeneemmilta käsityöharrastajilta. arkea koskettavia lakiasioita LakiasiainToisinaan itse aihe unohtui vilkkaan palvelut Advisen Jutta Karsikkaan johkeskustelun lomassa, mutta iltojen dolla, ja 22.9. saamme vieraaksi Me&I halutaankin olevan vapaamuotoista, -vaate-edustaja Satu Rannan. rentoa yhdessäoloa.

Lokuussa perehdytään mehiläisten Porukkaa illoissa on ollut kivasti – viidestä viiteentoista henkeä. Otalampelaisten lisäksi iltoihin saapui osallistujia Nummelasta, Haimoosta, Selistä ja Espoosta. Syksyksi ollaankin hankkimassa tilaan isompaa sohvaryhmää.

tilanteeseen: 6.10. kuulemme PieniKylä Oy:n virallisen Suomi 100 -hankkeen pölyttäjät pulassa -projektista. Marraskuussa 17.11. käymme keskustelua luontaishoidoista akupunktio- ja shiatsuhoitaja Kati Suvannon johdolla.

Tilaisuuksiin ovat kaikki tervetulleita.

Kuva ja teksti Heidi Nordman

24 Kylänraitilta

Ollilantien vaiheita Ollilantie alkoi ennen jo Vanhan Porintien itäpuolelta Harjamäeltä.

Otalammen ja Takkulan välinen osuus kulki nykyisen valtatien koillispuolella, Pyyslammen takana se ylitti valtatien.

Vanha Vihdintie eli Porintie valmistui toisen maailmansodan ympärillä. Se sai kutsumanimen Tannerintie, omistihan ministeri Väinö Tanner Ollilassa Sorkin maatilan. Linjaus tehtiin vuonna 1936, vastaava insinööri viihtyi Sorkissa pitkään kuunnellen radiosta Berliinin olympialaisia.

Kauan soratienä olleen valtatien varressa sijaitsi Ollilan maitokoppi Takkulan suunnan linja-autopysäkin kohdalla.

Kopissa oli odotustila matkustajille.

1950-luvun alussa rakennettiin Valion standardimaitokoppi tienhaarasta kirkonkylän suuntaan siihen, missä Pyyslammesta virtaava puro alittaa valtatien. 1960-luvulla koppi siirrettiin Ollilantien varteen Rinteentien haaraan.

Kermanvärisen kopin rakenteisiin oli mahdutettu väljät postikomerot, joiden luukuissa luki asukkaiden nimet. Kylän yhteisen komeron nimi oli Iso-Ollila.

Tien alussa erottuu oikealla lehtipuita ja pensaistoa. Siinä sijaitsi mökki, jolla oli merkittävä osuus kieltolain ajan spriin salakuljetuksessa. Spriitä eli pirtua tuotiin moottoriveneillä Virosta Espoon ja Kirkkonummen rannikolle. Reitti kulki Solvallan ja Nuuksion kautta Ollilaan.

Yleensä lasti kuljetettiin Antias-järvien

ohitse, mutta myös Kalattomien ja Kuuslammen kautta. Ollilan etapissa liikkui pirtu ja raha. Lähistöltä Otalammen asemalta pääsi junalla minne vain. Kieltolain aika koostui salailusta, nopeasta rahasta, ammuskelusta ja vaikenemiskulttuurista, jota Sisiliassa kutsutaan nimellä omertà. Näin Ollilassakin.

Jatkamme ylämäkeen. Vasemmalla seisoo kaunis vanha Peltolan talo, vastapäätä oikealla hedelmäpuiden ympäröimä Rasila. Lyhyen matkaa eteenpäin kasvoi komea kataja, kylän maamerkki.

Se menetettiin eräänä 1960- luvun talvena kuorma-auton ruhjomana.

Tie kääntyy alamäkeen. Oikealla erottuu kivijalka, siinä oli vielä 1960-luvulla pieni Kankuri-Iidan mökki. Sen hiljalleen umpeutunut kaivo näkyi kauan.

Missä tiet haarautuvat Rinteentien haaraa sanottiin Perkiöksi tai Pörkööksi, tässä maitokopille saapui posti. Kylän perille sen vei kuka mitenkin, usein tuotiin samalla naapurin postit, hevosella tai traktorilla. Kopin katolla oli takorautainen tuuliviiri, jossa luki Ollila. Nykyään seppä Albert Sundbergin takoma tuuliviiri on postilaatikkorivistön sivussa ilmoitustaulun päällä vastapäätä maitokopin sijaa. Täällä toimi myös saha, kauan näki maassa sahanpurua. Sitten raivattiin talkoilla pallokenttä. Tässä oli myymäläautojen pysäkki, nykyään pysähtyy kirjastoauto.

Pala historiaa 25

Rinteentie johtaa suoraan etelään likeltä Lummukas-lampea Antias-järvIlle.

Lummukkaan purossa oli mylly, toiminnan huippukautta vuosi 1918. Seutu on saanut uutta asutusta, vanhastaan siellä oli jo kadonnut Tuskapakan torppa, josta puolestaan kulki tie Kattilan kautta Tervalammelle ja Solvallaan.

Tervalampi sai uuden merkityksen, kun sinne perustettiin alkoholiparantola.

Sille delegoitiin rattijuoppojen leiri, joskus 1950- ja 1960-luvun vaihteessa heitä pidettiin Ollilassa metsätöissä, parakit sijaitsivat Rinteentien varrella.

Rinteentien alun maisemaa hallitsee valkotiilinen teollisuusrakennus. Siinä toimi 1960-luvulla maalitehdas. Tehtaan ja Ollilantien välisillä saroilla oli vielä hiljakkoin laaja mansikkaviljelmä.

Mäelle noustessa lähtee vasemmalle Kuuslammentie. Mahlamäen maatilalta avautuu lavea näköala ja pihaa komistavat lehti- ja pihtakuuset. Mahlamäen ympäristössä näkyy pari rintamamiestaloa. Siinä, missä haarautuu pieni tie Salmijärven rantaan, seisoi tumma tervalautainen muuntajakoppi, sen kuiva surina oli osa äänimaisemaa.

Jyrkän mäen alla johtaa vasemmalle vanha linja, jota Kuuslammentie kulki 1950-luvun alkuun asti. Kuuslammen tie on yhä mäkinen ja mutkallinen, se noudattaa ensi n pellonsivua, sitten menee kivisen metsän halki. Lampi jää vasemmalle ja näkyy aivan tien lopussa.

Matkalla on asuinrakennuksia. Yhden on omistanut entinen ministeri Väinö Voionmaa, yhden entisen presidentin

E e r o K o n t i o, 1962.

26 Pala historiaa

anoppi lääkäri Terttu Arajärvi. Perimmäisenä punottaa vanha Kuuslammen torppa, joka on Käpylän seurakunnan omistuksessa. Torpan ympäristössä on vanhaa peltomaata, pihapiirin halki juoksee Vähästä Parikkaasta laskeva oja.

Ei Kuuslammentie vielä ole lopussa.

Rantaa seuraten se tulee Vuorelan torpanmaille. Rakennuksia ei näy, kaunis torppa purettiin 1980-luvulla. Metsähallitus on entisöinyt umpeen kasvavia peltoja, jotka muodostavat miellyttävän aukean. Lummukkaasta Tamminiitulle juokseva puro yhtyy Vuorelassa Kuuslammen puroon. 1950-luvulla rakennettiin jo rappeutunut pato, jolla tammettiin parin hehtaarin allas karppien kasvatukseen. Kuuslammen maanomistajiin kuului oopperalaulaja Oiva Soini.

Laajalla peltoaukealla Takaisin Ollilantielle. Mahlamäen pohjoisahteessa alkavat avarat näkymät, Sorkin vainiot. Vasemmalle jää Kolerapadan pelto, sen takana rehottaa lehtevä luhta, jonka vehmautta eivät havupuut tahri. Silmässuon luhdassa on laajoja, jopa soudettavia vesialueita. Se oli vuonomaisesti sisämaahan tunkeutuva lahti, joka on osin raivattu pelloksi.

Sorkin kookas 1920-luvulta periytyvä keltainen päärakennus seisoo rantakummulla laajan puiston keskellä. Tästä voi poiketa vasemmalle Eropeltoon. Jos jatkaa eteenpäin, tulee jyrkästi oikealle kääntyvään mutkaan. Tässä sijaitsi vielä

1960-luvulla sikala, jonka asukkailla oli pääsy rypemään luhdan vesissä.

Pian haaraantuu tie oikealle Kirvesniemeen. Huvilanpihana olevalla paikalla toimi vuosisata sitten saha. Sorkin metsiä parturoitiin ankarasti, ja Salmijärvessä kellutettiin suurta tukkimäärää.

Ne oli kettingeillä ja puomeilla sidottu poukamaan, ja Laukmäen kallioissa näkyy yhä kiinnityksiin tarkoitettuja teräskoukkuja ja tangonpätkiä.

Silmässuonoja virtaa hitaasti Salmijärveen. Korkeuseron huomaa vain keväisin ja rankkasateilla, puroa voi sanoa kanavaksikin, onhan se viivasuoraksi ruopattu. Tässä on Ollilantien suurin silta. Sillalla koettiin 1960-luvun alussa erikoinen selkkaus. Ollilantietä ajettiin Salmen kartanon eteläisiltä takamailta tukkeja Otalammen asemalle. Vilkas liikenne ei miellyttänyt Sorkin isäntää Väinö Tanneria. Hän määräsi alaisensa hajottamaan sillan niin, että siitä pääsi vain kävellen. Tukkiautot joutuivat kääntymään kuinka osasivat ja hakemaan uuden reitin pitkin tuolloin hyvin heikkoa nykyistä Limassuontietä.

Jumiin jäi myös Silmässuon sillan takainen maailma, Etelälahden traktori ja Kesärannan henkilöauto. Jonkinmoiseen sopuun päästiin, tukkikuormat omaksuivat toisen reitin ja silta korjattiin. Nykyään silta on korvattu isosta putkesta rakennetulla rummulla.

Hannu Niklander – Eero Kontio – Teuvo Peltoniemi – Teemu Tanner

Pala historiaa 27

Yleisurheilija Minna Koivuniemi Nimeni on Minna Koivuniemi. Asun perheeni kanssa Otalammella lähellä Otalammen koulukeskusta. Perheeseeni kuuluvat mieheni Henry, Saku (11 vuotta) ja Säde (kohta 7 vuotta) sekä jo aikuiset, kotoa pois muuttaneet lapsemme Sami ja Suvi.

Vihdin Urheiluveteraanit Harrastan yleisurheilua edustaen vihtiläistä aikuisurheiluseuraa Vihdin Urheiluveteraanit ry. Aikuisurheiluikäisiin lasketaan kuuluvan yli 30-vuotiaat harrastajat. Kilpailutasolla löytyy sarjoja viiden vuoden välein.

Aikuisurheilua voi harrastaa ihan omaksi iloksi, oman kunnon kohottamiseksi, samanhenkisten ihmisten kanssa ja leppoisassa ilmapiirissä tai jos kaipaa tavoitteellisempaa urheilua, voi osallistua aikuisurheiluliiton seurojen järjestämiin kilpailuihin. Arvokisoja löytyy aina SM-tasolta, PM-, EM- ja MM-tasolle asti, jos innostusta ja matkustushalua löytää.

Lajin parissa tutustuu uusiin, samanhenkisiin harrastajiin ympäri Suomea ja jopa maailmaa. Itse olen kilpailuhenkinen harrastaja, jolle kilpailut luo tavoitetta ja vaihtelua harjoitteluun ja sen jaksottamiseen. Olen kilpaillut toistaiseksi vain Suomen kilpakentillä.

Vihdin urheiluveteraanit eivät nimestään huolimatta ole vain vanhojen lajin harrastajien seura. Mukana on aktiivi28 Otalammen osaajia

harrastajia ja – kilpailijoita 30 ikävuodesta ylöspäin ja aina 80 – yli 90-vuotiaisiin asti. Seura tukee harrastajiaan talvella yhteisellä kuntosalivuorolla Nummelan lukion kuntosalilla sunnuntai aamuisin ja mahdollisesti saisimme ensi talveksi harjoitteluvuoron johonkin lähikunnan yleisurheilusisätilaan.

Harmillista, kun Vihdillä ei ole tarjota omia yleisurheilutiloja talviharjoiteluun. Kesällä löytyy aikuisille suunnattua urheilukoulua ja myös yhteisharjoitteluporukoita Nummelan urheilukentällä. Lisäksi seura tukee pienimuotoisesti kilpailuihin osallistumista ja omaa harjoittelua. Lisätietoja seurasta löytyy nettisivulta https:// vihdinurheiluveteraanit.sportti.info/.

Edullinen harrastus Aikuisyleisurheilu on mielestäni erittäin edullinen tapa harrastaa liikuntaa.

Lajin aloittamiseen tarvitsee vain joustavat, liikunnalliset vaatteet ja hyvät juoksukengät.

Myöhemmin harjoitteluun ja mahdolliseen kilpailemiseen tuo uutta tuntumaa, kun hankkii ensimmäiset yleispiikkarit. Niillä saakin sitten ihan uuden tuntuman radan pintaa ja juoksemiseen uutta vauhtia. Piikkarit eivät kuitenkaan ole pakolliset välineet, vaan lenkkareillakin pärjää.

Yleispiikkareiden lisäksi löytyvät lähes jokaiseen lajiin omat erikoispiikkarit tai

-jalkineet, jotka sitten nostavat hieman varusteiden hintatasoa. Urheiluseuran jäsenmaksu on vuositasolla vain pari kymppiä. Jos haluaa harjoitella lajiharjoittelua talviaikaan, niin sisähalleja löytyy mm. Helsingistä, Karkkilasta ja Espoosta. Näiden tilojen käytössä on eri hintaluokan maksukäytäntöjä.

Itse innostuin aikuisyleisurheilusta 4,5 vuotta sitten, kun kaipasin liikuntaa, jolla saisin istumatyöhöni vastapainoa ja apua sen mukanaan tuomille lihasjännityksille. Lisäksi halusin harrastuksen, jota jaksaisin tehdä säännöllisesti ilman, että kyllästyisin muutaman viikon tai kuukauden jälkeen. Vielä en ainakaan ole yleisurheiluun kyllästynyt!

Jo kuukauden kuntosaliharjoittelulla huomasin niska-hartiavaivojen kadonneen.

Vanhoja ja uusia lajeja Olen harrastanut lapsuus- ja nuoruusvuosina 1970-1990-luvuilla (7-20-vuotiaana) yleisurheilua SM-tasolla (hyppylajit, pikajuoksut, ottelut). Huomasin, että nämä samat lajit edelleen innostavat ja tuovat luoteelleni sopivaa määrätietoisuutta harjoitteluun. Etuutena on ollut se, että minulla on nuoruusvuosilta tekniikkapohja moniin lajeihin muistissa eli ihan kaikkea ei ole tarvinnut opetella A:sta Ö:hön.

Toki koskaan ei ole myöhäistä oppia uuttakaan! Luontaiset ominaisuuteni

tulevat esiin lyhytkestoisissa, nopeutta, räjähtävyyttä ja ponnistusvoimaa vaativissa lajeissa. Rakkaimmat lajini ovat pituus-, korkeushyppy ja lyhyet juoksut.

Uusia lajejakin olen ottanut lajivalikoimaan kuten aitajuoksun ja viimeisenä halli 5-ottelun lajit (60m aitajuoksu, korkeus- ja pituushyppy, kuulantyöntö ja 800m juoksu).

Porukassa yhteisharjoittelu tuo lisäpiristyksen, mutta olen myös innokas ja kurinalainen itsenäinen harjoittelija.

Oman elämäntilanteeseeni sopii harjoittelu ajasta ja paikasta riippumatta oman aikataulun mukaan. Otalammen luonto ja lähiliikuntapaikan läheisyys luovat erinomaiset puitteet tähän itsenäiseen harjoitteluun. Voi lähteä oman aikataulun mukaan ovesta ulos suoraan lenkkipoluille juoksemaan ylämäkivetoja, intervallijuoksuja tai mennä lähiliikunta-alueen kentälle tekemään loikka- tai koordinaatioharjoituksia.

Vain mielikuvitus on tässä rajana. Olen saanut matkan varrella harjoitusohjelmaa vihtiläiseltä yleisurheiluvalmentajalta rungoksi ohjattuuni harjoitteluuni.

Perhe mukana Harjoittelen ohjatuissa harjoituksissa ja itsenäisesti n. 3-4 kertaa viikossa.

Ulkona ja talvella hallissa juoksemisen ja lajiharjoittelun lisäksi harjoittelen kuntosalilla ja välillä teen vaikka omalla kotipihalla kuntopiirin tai kuntopalloohjelman ja kotona venyttelyä ja li-

Otalammen osaajia 29

haskuntojumppaa. Olen huomannut, että lihashuolto ja palautuminen ovat entistä tärkeämpiä iän karttuessa. Harjoittelukaveriksi saan usein kotoa nuorimman lapseni Säteen, joka mielellään lähteen mukaani kentälle tai lähiliikuntapaikalle. Säde puuhaa seuranani omaa liikuntaa ja ulkoilua. Lisäksi perhe ajoittain lähtee kannustusjoukoiksi urheilukilpailuihini. Uskon antavani urheilullisella elämäntavallani esimerkkiä lapsilleni heidän omissa elämäntapa- ja liikuntavalinnoissaan.

Tärkeintä itsensä haastaminen Olen osallistunut kilpailuihin koko tämän aikuisurheiluharrastukseni ajan eli 4, 5 vuoden aikana. Saavutuksina olen saanut tukun erivärisiä suomenmestaruus mitaleja.

Kilpailukausi ajoittuu talvella tammimaaliskuulle ja kesällä touko-elokuulle.

Saavutetut mitalit tai niiden väri eivät ole minulle se tärkein juttu, tärkeintä on itsensä haastaminen ja se, jos saan muutaman sentin tai muutaman sekunnin parannettua aikaisempaa tulostani tai vaikka jos tulokset pysyvät lähellä omaa parasta tasoa. Itselleni tärkeintä kilpailuissa on myös kisakavereiden tapaaminen ja kuulumisten vaihtaminen sekä rehti, kannustava ilmapiiri.

Lisäksi tällä tasolla ollaan iloisia toisten onnistumisesta vaikka oma suoritus ei olisikaan ollut ihan parasta laatua.

30 Otalammen osaajia

Viimeisin haaste omalla kilpaurallani, oli osallistuminen Aikuisurheiluliiton Halliviisiotteluun Tampereella huhtikuun alussa. Saavutuksena oli suomen mestaruus omassa Naiset 45-vuotiaiden sarjassa. Olen ylpeä siitä, että uskalsin lähteä haastamaan itseni niin monipuolisuutta vaativassa lajissa ja suoriuduin mallikkaasti jokaisesta lajista, vaikka kaikki lajit eivät olleetkaan ihan omalla mukavuusalueella.

Teen tätä ihan pelkästään ”Rakkaudesta lajiin” – ajatuksella ja siksi motivaatio säilyykin vuodesta toiseen.

Teksti: Minna Koivuniemi Kuva: Minna Koivuniemen kotialbumi

Minnalta pyydetty kuva

Eläinhavaintoja Otalammella on kevään kuluessa bongattu hieman harvinaisempia elämiä.

Tammikuussa Vakkamäen suunnalla nähtiin pihapiirissä susi, huhtikuussa Härkälässä Harjalintu ja toukokuussa Ruskelassa nähtiin karhu.

Harvinainen vierailija keräsi bongareita Huhtikuussa Otalammella vieraillut Harjalintu houkutteli lintubongareita kauempaakin. Dennis Vainion merkintä Tiira-palvelussa sai lintuharrastajia liikkeelle ainakin Turusta ja Tampereelta.

Helposti tunnistettava Harjalintu on harvinainen näky Suomen leveysasteilla, mutta yleisempi pesimisalueellaan Keski- ja Etelä-Euroopassa. Suomessa havainnoista uutisoidaan noin kahden vuoden välein.

Susihavainto Susi meni alapihamme poikki alkuvuodesta. Riistanhoitoyhdisdistuksen mies kävi toteamassa jäljet oikeiksi.

Harvinaista kyllä päivänvalossa nähdä susi n. 50m talomme nurkasta. Kännykkäkamera toimi nopeasti ohi menevässä tilanteessa

Otalammen vierailusta löytyy BirdLife Suomi ry:n Tiira-palvelusta yhteensä 41 merkintää, joten voi kuvitella että viikon aikana lintuharrastajia liikkui alueella välillä ruuhkaksi asti.

Teksti: Raine Kärkkäinen Kuva bongareista: Sanna Ihatsu

Teksti ja kuva Jenni Karppinen

Elukkapalsta 31

Otalammen suomenhevoset raviradoilla Kylälehden toimittajan etuihin kuuluu päästä osallistumaan kaikenlaiseen hauskaan omalla kylällä. Tällä kertaa haastattelu tehtiin ravikärryissä istuen.

Hitaamman käynnin aikana ehdittiin puhua siitä, kuinka nyt juhlitaan 100-vuotiasta Suomea ja 110-vuotiasta suomenhevosta. Kuinka suomenhevonen on ollut mukana itsenäisen Suomen historiassa rintamalla, jälleenrakentamisessa, pelloilla, harrastehevosena ja raviurheilussa. Nopeamman ravin aikana ei paljon puheltu, vaan pidettiin

kiinni. Opetuksena sain sen, että kovin leveästi ei kannata hymyillä, jos ei halua hiekkaa suuhun!

Raviurheilu työnä ja harrastuksena Mika Mäkelän ja Mirka Lehtisen työ ja harrastus ovat raviurheilu ja ravihevoset. Tmi Ravitalli Mika Mäkelä kouluttaa ravihevosia, kilpailee ja harjoittaa siitostoimintaa. Tallin hevoset ovat suomenhevosia. Niitä on nyt 14 kappaletta ja suurin osa niistä on nuoria hevosia.

Monet hevosista ovat olleet Mikan ja

Tallin nuoria lupauksia laitumella. Kuva Sanna Ihatsu.

32 Otalammen osaajia

Mirkan huollettavina ja koulutettavina varsasta saakka. Parivuotiaina niille aletaan laittaa kärryjä perään ja ennen kolmatta ikävuotta alkaa kovempi treenaaminen. Mirkan mukaan ”nuorten hevosten kehitystä on mahtava seurata.

Tavoitteena on, että ne pääsisivät kisaamaan raviradoilla, mutta kovin nuorena niistä on mahdotonta nähdä kuka tulee pärjäämään ja kuka ei.”

Lupaavia nuoria hevosia ovat 5-vuotiaat Caijus ja Ukkosen Jymy. Ne kilpailevat vielä tämän vuoden nuorten sarjoissa, mutta ensi vuonna ovat täysi-ikäisten sarjoissa. Caijus voitti viime vuonna Biofarm Cupin ja Pikkupelimannin.

Kriteriumilla ja Pikkuprinssillä se oli toinen. Caijuksen tämän syksyn päätähtäin on Derby, mutta myös Pikkukunkusta ja Suur-Hollola-ajoista toivotaan hyviä tuloksia.

Eläkeläiset siitoshevosina Tallin kuuluisin hevonen on Sipori, jonka ennätysaika 1609 metrin matkalla Tukholman Solvallan Etlitkampenissa vuonna 2003 oli paras suomenhevosen koskaan juoksema aika aina viime vuoteen saakka. Sipori juoksi urallaan 80 starttia, joista voittoja tuli 16. Nyt 21-vuotias Sipori viettää eläkepäiviä ja toimii siitoshevosena. Siporilla on jälkeläisiä peräti 400 ja se on saanut valioperiyttäjän tittelin, koska sen jälkeläiset ovat pärjänneet ravikisoissa hyvin.

Toinen eläkeläinen on Siporin jälkeläinen, 14-vuotias Hepori, joka sekin menestyi raviradoilla hyvin. Heporilla on nyt 39 jälkeläistä.

Tuloksia myös Montéssa Osan tallin hevosista omistaa Mika yhdessä muutamien muiden omistajien kanssa, osa on kimppa-hevosia, joilla omistajia on parhaimmillaan jopa 60.

Mirkan oma hevonen on 12-vuotias Diporex, eli kavereiden kesken Hannu.

Sekin on Siporin jälkeläinen. Hannu on voittanut useita kilpailuja, pari kertaa 76-lähdönkin. Uusin aluevaltaus Hannulla on Monté, joka on vauhdikas kilpailumuoto, missä ohjastaja istuu satulassa ja hevonen menee ravia. Hannu on kokeillut sitä nyt kolmen startin verran ja kahdesta niistä on tullut kilpailun voitto. Hannu osallistuu kuninkuusraveissa montén Suomen mestaruuteen.

Mirkan mukaan: ”Suomenhevoset ovat luonteeltaan aitoja ja fiksuja. Sen vuoksi niiden kanssa on kiva tehdä töitä. Toisaalta, jotta niiden kanssa pärjää, on itse oltava ovela.”

Sanna Ihatsu Siporista on kerrottu OtaSanomissa 2/2007 ja 2/2013. Vanhoja lehtiä voi lukea osoitteessa https://issuu.com/ otalampi

Otalammen osaajia 33

Neuvolan tilanne huolestuttaa Otalammen neuvolan tilanteesta on liikkunut vuoden aikana paljon huhuja.

Neuvolan kahdesta terveydenhoitajasta toinen siirrettiin muihin tehtäviin alkuvuodesta, ja neuvolalääkärin vastaanotto päättyi. Muutokset perustuvat asiakasmääriin, jotka Perusturvakuntayhtymä Karviaisen mukaan ovat vähentyneet huomattavasti muun muassa isojen ikäluokkien siirryttyä kouluterveydenhoidon piiriin. Samalla neuvolalääkäripalvelujen kysyntä on Karviaisen mukaan vähentynyt ja toiminta keskitetty niihin pisteisiin, joissa lääkäreillä on paras mahdollinen tutkimusvälineistö.

Edellä mainittujen muutosten jälkeen neuvola-aikoja on ollut vaikea saada.

Ajanvaraukset ovat menneet kiireettömissä tapauksissa 1–3 kuukauden päähän. Joillekin tarkastuksille on ai-

34 Kylänraitilta

karaja, jonka puitteissa ne pitää hoitaa, mutta nykytilanteessa siihen ei aina ole pystytty. Tiedossa on, että Otalammen uudet asiakkaat on ohjattu muihin neuvoloihin, ja lääkärikäynnillekin on ajettava Nummelan Pajuniittyyn tai kirkonkylän Myrskylänmäkeen. Kylällä uumoillaan, että neuvolapalvelut ajetaan alas Otalammella vielä tämän vuoden aikana. Neuvolapalveluiden supistamiseen entisestään viitattiin myös paikallislehdessä.

Karviaisen perheiden palvelulinjajohtaja Marketta Roinisto kertoi kesäkuussa, että perinteisen kesäsulun jälkeen toiminta jatkuu Otalammmen neuvolassa.

– Päivittäisten neuvontapalvelujen saatavuuteen Otalammella syksyllä voi vaikuttaa terveydenhoitajatilanne, josta ei nyt vielä ole tarkempaa tietoa.

Vanhemmat vetosivat THL:n suositukseen Vihdin kunnanvaltuustolle marraskuussa 2016 toimittamassaan vetoomuksessa Otalammen päiväkodin vanhempaintoimikunta ja Otalammen koulun vanhempainyhdistys vaativat neuvolan palvelutason säilyttämistä ennallaan, koska silloisilla asiakasmäärillä neuvolassa pitäisi työskennellä THL:n suosituksen mukaan vähintään 1,5 terveydenhoitajaa henkilötyövuosina laskettuna.

Vetoomuksessa todettiin, että ennen lapsen syntymää, vauva-aikana ja pienen lapsen kanssa neuvolassa käydään usein. Otalammella asuu moneen muuhun paikkaan verrattuna suuria perheitä, joilla neuvolakäyntejä saattaa olla pienten lasten kanssa kuukausittain, vauvojen kanssa jopa viikoittain.

Kulkeminen lapsen tai lasten kanssa Nummelaan ja Vihdin kirkonkylälle on hankalaa, erityisesti jos perheessä on vain yksi auto. Mikäli neuvola on kaukana, sinne lähteminen on arjen pyörityksessä tavallistakin haastavampaa.

Päiväkodin yhteydessä oleva neuvola on lapsille pienestä pitäen tuttu, ja päiväkotilaisille kynnys lähteä paikkaan, jossa he muutenkin viettävät päivänsä, on pieni. Myös vanhemmille syntyy hyvä ja luottavainen suhde neuvolan henkilökuntaan, joka tietää ja tuntee hyvin alueen haasteet ja mahdollisuudet.

Moni Otalammelle muuttanut on pitänyt tärkeänä, että lapsiperheiden palvelut – neuvola, päiväkoti ja koulu – ovat lähietäisyydellä. Näiden palvelujen karsiminen on vahva viesti kunnan lapsiperheystävällisyydestä. Negatiiviset mielikuvat eivät houkuttele uusia asukkaita, jotka nostaisivat syntyvyyttä.

Päiväkodin vanhempaintoimikunta ja koulun vanhempainyhdistys peräänkuuluttivat vetoomuksessaan oikeita päätöksiä, joilla voidaan tukea kokonaisvaltaisesti perheiden, pienten lasten ja siten tulevaisuuden nuorten ja aikuisten hyvinvointia.

Teksti ja kuva Anni Laitinen

Palautetta Karviaisen toiminnasta ja palveluista voi jättää osoitteessa www.karviainen.fi/palaute sekä Karviaisen toimipisteissä oleviin palautelaatikkoihin.

Kylänraitilta 35

Marttojen kasvivaihto 29.5.2017

Kuvat Sanna Ihatsu

36