SUOMI 100-JUHLAVUODEN TAPAHTUMIA ROKAN TUPA OTALAMMELLA
OLLILANTIEN VAIHEITA II
2/2017
1
Sisältö Sisältö Lehden toimitus Hyvää loppuvuotta kylän asukkaille ja ystäville! – Otalammen kyläsaunaprojektin kuulumisia Koko Vihdin joukkoliikenneselvitys ja palvelutasotavoitteet Otalampelaisten luottamuspaikkoja OtaTietoa – Otalammen kaavat OtaTietoa – Lyhyesti Valokuituyhteys Otalammelle Sheilan juhlakiertue veti bussilastillisen otalampelaisia Lohjalle Hiidenveden Samoojien Suomi 100 -talviretki Vanhan Härkälän koulun pihalla kasvaa 50-vuotias Kotikuusi OtaTietoa - Lyhyesti Katajani Ollilantien vaiheita II Suomi100-ultrajuoksu 21.10.2017 Vuoden 1917 tapahtumia Otalammella Itsenäisen Suomen synkeä alku Poimintoja kunnanvaltuuston ja kunnallislautakunnan pöytäkirjoista vuodelta 1917 Lämminhenkinen Valon juhla tuo kyläläiset yhteen Kari Suosola – Likaisenkin työn voi tehdä siististi Rokan tupa Otalammella Uutuusteoksia Kannen kuva: Ville-Veikko Nissinen.
2 2 3 4 6 7 8 9 10 11 12 14 15 16 17 20 22 25 28 29 30 32 33
Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy keväällä 2018.
Lehden toimitus Anni Laitinen (mainokset) Sanna Ihatsu (taitto) Riitta Morko Sari Metsäkivi Maarit Pulkkinen Raine Kärkkäinen Ville-Veikko Nissinen (kuvat) Juttuvinkkejä ja palautetta toimitukselle voi lähettää osoitteeseen sanna. ihatsu@otalampi.net.
2
Sisältö
OtaSanomat on Otalammen alueen kyläyhdistyksen julkaisema, talkoovoimin tehty lehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Lehden paino- ja postikulut katetaan mainosvaroin. Levikki on noin 960kpl ja lehti jaetaan kaikkiin talouksiin 03300 postinumeroalueella, lukuunottamatta mainoskielto-talouksia. Lehti ilmestyy myös www.otalampi.net-sivustolla. OtaSanomia on julkaistu vuodesta 2004.
Hyvää loppuvuotta kylän asukkaille ja ystäville! Suomen satavuotissynttärit on juhlittu, ja elämä jatkuu satavuotiaan helmoissa. Suomen luonto on yksi maamme parhaita puolia. Siitä täällä Otalammella saammekin nauttia. Ihan kotipihan tuntumasta pääsee lähimetsään, ja polkuja on ristiin rastiin. Koetammekin saada ensi vuoden aikana reittikartan metsäpoluista, jotta uudetkin asukkaat löytävät kivat kävely- ja lenkkeilymaastot lähiympäristöstä. Päiväkoti ja koulu laajentavat ulkona oppimista, ja talkoolaisia tarvitaan penkkien sekä katosten rakentamiseen. Muistakaa myös, että hirvi- ja peurakanta on tällä seudulla kohtuullinen,
joten pitäkäähän autoilijat silmät auki ja tilannenopeus kohdillaan hämärässä ja pimeässä ajellessa. Haluan vielä muistuttaa jalankulkijoita käyttämään heijastinta, kun liikutte taajamassa. Tummissa vaatteissa kulkijaa on todella vaikea havaita myös katuvalojen osuudella. Tällä kertaa lehdessä on juttuja niin kylän historiasta kuin nykyhetkistä. Mukavia lukuhetkiä kylälehden parissa sekä onnellista ja turvallista uutta vuotta 2018! Otalammen kyläyhdistys, Riitta Morko Kuva, Sanna Ihatsu
Kyläyhdistyksen kynästä
3
– Otalammen kyläsaunaprojektin kuulumisia Kyläyhdistyksen rantasaunaprojekti etenee, vaikka pieniltä haasteiltakaan ei ole vältytty. Sopimukset ja lupa-asiat ovat nyt kunnossa ja ensimmäiset sahaustalkoot saatiin pidettyä onnistuneesti elokuussa. Pientä viivettä projektiin aiheutti kaavastapoikkamisluvan käsittely ja määräalan vuokrasopimusneuvottelut kunnan kanssa. Varsinaista rakennuslupaa päästiin hakemaan vasta loppusyksystä. Näiden takia rakennustöiden aloittaminen joudutaan siirtämään ensi vuoden puolelle.
Positiivinen yllätys oli kyläläisten innokas osallistuminen ensimmäisiin sahaustalkoisiin viime elokuussa. Talkoolaisten positiivinen asenne ja tuki hankkeelle ovat perusedellytyksiä yhteisissä kyläprojekteissa onnistumiselle. Kiitokset siis kaikille talkoissa ja muuten mukana olleille! Ensi talvena riittää vielä puuhaa metsätalkoissa, jotta loput hirret saadaan keväällä valmiiksi. Lisäksi välirahoitus rakentamisajalle pitää saada järjestymään hyvissä ajoin, jotta rakentamisvaiheessa voidaan keskittyä saunan
Sahaustalkoot elokuussa, kuva Raine Kärkkäinen.
4
Kyläyhdistyksen kynästä
rakentamiseen. Ykkösakselin kautta haettava EU-tuki hankkeelle on merkittävä, mutta se laskutetaan todellisia kuluja vastaan vasta jälkikäteen. Talkoiden lisäksi hanketta voi tukea liittymällä Kiulun saunaryhmään. Jäsenmaksun 120€/vuosi voi maksaa Kiulun tilille FI66 4006 0010 3079 20. Ennakkoon maksaneet saavat rakentamisvuoden jäsenmaksun ilmaiseksi. Laita viestikenttään liittyvien jäsenten nimet. Tietoa tulevista talkoista ja rakentamishankkeesta: Tapio Pulkkinen / 044 500 3647. Projektiin voi tut u s t u a my ö s f a c e b o o k - s i v u l l a ”Kiulu -Otalammen rantasauna”.
Uimarannan ylläpitö kyläyhdistykselle Vihdin kunta ja Otalammen alueen kyläyhdistys ry ovat sopineet, että kyläyhdistys huolehtii rannan siisteydestä tulevina kesinä. Tämä on kirjattu Kiulu-rantasaunaprojektiin liittyvään määräalan vuokrasopimukseen, joka allekirjoitettiin syyskuussa. Jokavuotisten rannan siivoustalkoiden lisäksi kyläyhdistyksen talkoohenkiset jäsenet huolehtivat jatkossa rannan siisteydestä koko uimarantakauden ajan. Tulevana kesänä roskien keruu ja roskisten tyhjennys sujuu luontevasti saunahankkeen rakennustöiden ohessa. Pienet kunnostustyöt, mikäli tällaisia ilmenee kuuluvat myös sopimuksen piiriin, mutta tarvittavat materiaalit, esimerkiksi hiekka ja korjaustarvikkeet tulevat kunnalta.
Raine Kärkkäinen
Allekirjoitetusta sopimuksesta on hyötyä siis kaikille osapuolille: Kunta säästää ylläpitokustannuksissa. Kyläyhdistys saa edullisesti rakennuspaikan saunaprojektille. Ja rannan käyttäjät saavat todennäköisesti siistimmän ympäristön, koska vastuu rannan siisteydestä on lähempänä omalla kylällä.
Raine Kärkkäinen
Kyläyhdistyksen kynästä
5
Koko Vihdin joukkoliikenneselvitys ja palvelutasotavoitteet Kunnanhallitus päätti syksyllä yksimielisesti käynnistää joukkoliikenneselvityksen, jossa määritellään kunnan joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet ja järjestämistapavaihtoehdot. Selvitys toteutetaan siten, että jatkotoimenpiteet ovat tuotavissa päätöksentekoon helmikuussa 2018.
Myös kuntalaisia kuullaan. – Järjestämme joulukuun alussa kaikille avoimen yleisötilaisuuden, jonka avulla haluamme osallistaa kuntalaisia, päättäjiä, liikennöitsijöitä ja kaikkia mahdollisia muitakin sidosryhmiä työn tekemiseen. Voi olla, että blogin kautta esitämme myös kysymyksiä, joihin vastaamalla on mahdollisuus vaikuttaa.
Tarkasteltavia järjestämistapoja on neljä: nykyinen eli markkinaehtoinen malli, viranomaisen oma tuotanto eli käytännössä liittyminen HSL:ään sekä palvelusopimusasetuksen mukainen järjestämistapa eli PSA. Tämä malli on käytössä Nurmijärvellä. Neljäntenä vaihtoehtona on Lohjan ja Vihdin muodostama joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen.
Rintalan mukaan työn tavoitteena on saada linjaus siitä, minkä palvelutason kunta haluaa sitoutua kuntalaisilleen turvaamaan. Tässä yhteydessä tarkastellaan paitsi vuorotarjontaa, myös lippu- ja informaatiokysymyksiä. Lisäksi pohditaan joukkoliikenteen järjestämistapavaihtoehtoja.
Selvitystyö käynnistyi marraskuussa Vihdin kuljetusasiantuntija Salla-Mari Rntala kertoo, että joukkoliikenneselvityksen konsultiksi valittiin marraskuussa Sito Oy.
Nopea aikataulu – Työn aikataulu on tiukka, koska sen pitäisi olla valmis tammikuun lopussa. Mahdollisista jatkotoimenpiteistä voidaan päättää helmikuussa 2018 kunnanhallituksessa ja tarvittaessa myös valtuustossa, Rintala toteaa.
– Heidän kanssaan on käynnistelty projektia kovaa vauhtia heti marraskuun alussa. Selvitykselle on perustettu blogi, jonka kautta työn etenemistä on mahdollista seurata ja sitä kautta selvitystä voi myös kommentoida. Blogi löytyy kunnan nettisivuilta osoitteesta www.vihti.fi.
– Eri vaihtoehtojen euromäärät ja vaikutukset selvitetään työn aikana, eli niihin en pysty vielä ottamaan kantaa. Joukkoliikenteen budjetti vuoden 2018 talousarvioesityksessä on kokonaisuudessaan 1,34 miljoonaa euroa. Tänä vuonna joukkoliikenteeseen on budjetoitu noin miljoona.
6
OtaTietoa
– Otalammen vuorojen kustannus on nyt noin 70 000 euroa. Tässä ei ole mukana peruskoululaisia palvelevaa Tervalampi – Otalampi koulukeskus välin vuoroparia eikä palveluliikennettä, jotka myös ovat kaikille avointa liikennettä. Ne sisältyvät isompiin kokonaisuuksiin (autoilla on päivän aikana muitakin ajoja ja ajavat päivähinnalla). Karkeasti arvioiden Otalammen alueen kaikille avoimet vuorot kustantavat tällä hetkellä vuositasolla n. 100 000 euroa.
Sari Metsäkivi Lähteet: Kunnanhallituksen pöytäkirja 25.9.2017 Sähköpostikeskustelu Vihdin kuljetusasiantuntija Salla-Mari Rintalan kanssa
Otalampelaisten luottamuspaikkoja Kevään OtaSanomissa julkaistiin lista otalampelaisten luottamuspaikoista. Sen jälkeen on tehty vielä muutamia valintoja: Maakuntavaltuuston hallituksen varajäsen: Tapio Pulkkinen Maakuntavaltuuston varajäsen: Sari Metsäkivi Luksia koulutus Oy:n hallitus: Heidi Nordman MAL 2019 -suunnittelun (Helsingin seudun 14 kunnan yhteinen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelma) yhteyshenkilö: Sari Metsäkivi Vihdin Rakennusperintöyhdistys ry:n hallituksen jäsen: Pentti Kurunmäki (Vihti-Seura ry:n edustaja)
Sari Metsäkivi Lähde: Kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston pöytäkirjat syksy 2017
OtaTietoa
7
OtaTietoa – Otalammen kaavat Kaavoitustusohjelmassa tiivistetään Otalammen tilanne seuraavasti: ”Otalammella on käyttämätöntä rakennusoikeutta reilu 90 000 k-m2, josta suurin osa on omakotitalorakentamista varten. Täysin tyhjiä tontteja on kuitenkin vähän. – – Otalammella on jonkun verran paineita lisätä rakentamista taajaman sisään, palveluiden lähelle. Vireillä olevien kaavojen myötä lisääntyy myös uusien tonttien tarjonta taajaman laitamilla.” Ot 18 Otalammen Helminharjun asemakaava Helminharjun asemakaava kuuluu Vihdin ykkösryhmän kaavoihin – sitä viedään eteenpäin aktiivisesti. Ykkösryhmän asemakaavoja on tällä hetkellä 13. Kaavan tavoitteena on saada uusi pientaloalue Otalammen pohjoispuolelle. Kaavaehdotus oli nähtävillä 2.31.5.2017. Mikäli kaavaehdotukseen ei tarvita suuria muutoksia ennen hyväksymiskäsittelyä, kaava viedään hyvä ksyttävä ksi ennen kesä ä 2018. Muussa tapauksessa kaava hyväksytään vasta loppuvuodesta. Ot 21 Mäkipelto-Aittamäki Kaava-alue sijaitsee Otalammentien varrella, Otalammen taajaman itä puolella. Kaavan tarkoituksena on tarkistaa alueen voimassa oleva asemakaava sekä laajentaa taajamara8
Pala historiaa
kennetta itään. Alueelle on tarkoitus suunnitella sille soveltuvaa pientaloasutusta. Kaavatyö kuulutettiin vireille 26.4.2016. Kunnanhallitus hyvä ksyi kaavan tavoitteet 19.9.2016. Alueelle kohdentuu yksityisten maanomistajien kaavamuutoshakemuksia, ja alueen kaavoitus edellyttää maanomistajien kanssa tehtäviä sopimuksia. Ot21 ei ole edistynyt vuoden aikana, ja tällä hetkellä sillä ei ole käsittelyaikataulua. Ot12 Kaava Ot12 on ollut kaavarunkotasoinen luonnos laajemmalta osaa Otalampea, eikä sen ole tarkoitus edetä sellaisenaan seuraaviin vaiheisiin. Se ei siis ole enää vireillä kokonaisena, vaan etenee pala kerrallaan. Näille kaavoille ei ole käsittelyaikataulua. 1: Lammelanranta, muutos Nykyinen asemakaava on vanhentunut, eikä mahdollista pysyvää asutusta Otalammen rantatonteilla, vaikka kunnallistekniikka on jo osin alueella. Kaavatyö voi edetä suoraan ehdotusvaiheeseen. 2: Rantatie, muutos Otalammen länsirannalla on asemakaavan muutostarpeita virkistyksen ja asumisen järjestämiselle. Tämäkin kaavatyö voi edetä suoraan ehdotusvaiheeseen.
3: Kotiranta Otalammen itä rannalla selvitetä ä n mahdollisuuksia lisätä omakotiasutusta.
Oikotien alitustyöt aloitettu Mt120 Oikopolun kevyen liikenteen alikulkukäytävän tekeminen on vihdoinkin aloitettu.
Sari Metsäkivi
– Urakka on kilpailutettu, urakoitsijaksi valittu Ralf Ajalin Oy ja sopimus allekirjoitettu, kertoo Ely-keskuksen projektipäällikkö Mikko Vihermäki.
Lähteet Kaavoituskatsaus 2017 sekä kaavoitusohjelma vuosille 2018-2019, Kaavoitus- ja teknisen lautakunnan pöytäkirja 22.11.2017, Söhköpostikeskustelut: kaavasuunnittelija Tarja Johansson, Kaavoituspäällikkö Suvi Lehtoranta.
OtaTietoa – Lyhyesti Otalammen lähiliikuntapaikalle tekonurmi Ratapuiston vanhaa tekonurmea sijoitetaan Otalammen lähiliikuntapaikalle. Tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten virkistystoimintaa. Sari Metsäkivi
Vihermäki kertoo, että urakoitsija on aloittanut työt, ja tavoitteena heillä on saada alikulku valmiiksi jo ennen kesää. – Töiden eteneminen riippuu toki talvesta, mutta valmista pitää kuitenkin olla ensi syksyyn mennessä, Vihermäki lisää. Sari Metsäkivi Lähteet: Sähköpostikeskustelu Ely-keskuksen projektipäällikkö Mikko Vihermäen kanssa 11/2017
Lähde: Kunnanvaltuuston pöytäkirja 13.11. 2017, Vihdin kunnan talousarvio 2018.
Oikopolun kevyenliikenteen alikäytävän työt on aloitettu. Kuva Ville-Veikko Nissinen.
OtaTietoa
9
Valokuituyhteys Otalammelle Kunnanvaltuusto päätti 13.12. valokuituyhteyksien hankkimisesta kunnan jokaiseen toimipisteeseen. Selvitystyö on jo aloitettu, ja investointi myös kilpailutetaan marras–joulukuussa. Investointiin on vuodelle 2018 varattu 300 000€.
perusratkaisun yhteydessä tai myöhemmin erikseen, jotta verkko voisi toteutua mahdollisimman laajalla alueella.
Valokuituyhteys hankitaan kaikkiin kunnan toimipisteisiin, Otalammella siis kouluun ja päiväkotiin.
Tarvitaan riittävästi asiakkaita Verkon rakentamisen aikataulu varmistuu vasta myöhemmin, sillä se selviää tarjouskilpailussa. – Tarjouskilpailu valmistellaan huolellisesti, ja siihen varmaankin menee ainakin pari kuukautta, Tikkanen kertoo.
– Verkon yleinen kattavuus on kuitenkin hankinnan ykkösasia, ja kunnan tavoitteena on, että yhteydet rakentava operaattori tarjoaisi samalla valokuitua mahdollisimman laajasti myös yrityksille ja kotitalouksille, painottaa Vihdin tietohallintojohtaja Sami Tikkanen. – Mahdollisuudet liittyä verkkoon riippuvat tällöin mm. etäisyydestä runkoverkon solmupisteeseen, kiinteistötiheydestä, kaivamisen kustannuksista ja tilaajien määrästä. – Hankinnasta päättää jokainen itse operaattorin tekemän tarjouksen perusteella. Liittymismaksu tällaisissa hankkeissa on tietääkseni yleisimmin vaihdellut 900 ja 3500 euron välillä, Tikkanen kertoo. Tikkasen mukaan haja-asutusalueilla tilanne on kuitenkin toinen: Edellä mainitulle hintatasolle ei päästä ilman yhteiskunnan tukea. Tukivaihtoehtoja on kuitenkin tarkoitus selvittää joko 10 OtaTietoa
– Vielä tässä vaiheessa en valitettavasti pysty tarkemmin sanomaan, minne verkko Otalammella tulisi ja minne ei.
Yksi asia on Tikkasen mukaan tärkeää pitää mielessä. – Jos valokuitua tarjotaan, kaikkien halukkaiden on tilattava yhteydet samaan aikaan. Muuten kustannukset nousevat kohtuuttomiksi eikä verkko välttämättä edes toteudu, vaikka sitä olisikin tarjottu. Verkon toteutuminen edellyttää riittävää asiakasmäärää. Kannattaa siis seurata hankkeen etenemistä ja varautua tekemään investointi, jos tilaisuus tulee ja asia kiinnostaa. Sari Metsäkivi Lähde: Kunnanvaltuuston pöytäkirja 13.11.2017 Sähköpostikeskustelu Vihdin tietohallintojohtaja Sami Tikkasen kanssa 11/2017
Sheilan juhlakiertue veti bussilastillisen otalampelaisia Lohjalle Otalampelaisen dragtaiteilija Sheilan 10-vuotisjuhlakiertue sai ensi-iltansa 27.10. Lohjan Laurentius-salissa ja siitä kiertue jatkoi vielä kuudelle eri paikkakunnalle. Live In-juhlashowta Lohjalla oli katsomassa bussilastillinen otalampelaisia faneja. Viihdetaiteilija Antti Taipaleen luoma hahmo Sheila on juhlinut 10-vuotista taivaltaan ja päätti juhlavuotensa kiertueen merkeissä. Esitys oli taidokas kokonaisuus, jossa yhdistyivät humoristiset ja tunnetut näköishahmot, taitavat tanssijat, maagisen nopeat vaatteiden vaihdot sekä upea valoshow. Esityksessä oli mukana Sheilan uran kohokohtia, musikaalien helmiä, suomalaista musiikkikulttuuria, kotimaisia hittinaisia ulkomaisten areenojen tähtiä.
Antti Taipale Aira Samulinina, kuva Jukka Alasaari.
“Viihdyttävä ja ammattitaitoinen show. Suosittelen. Tunteella koottu ja taidolla vedetty” -Hellapoliisi-bloggari. “Show’ssa sai nauraa ja välillä liikuttua melkein kyyneliin saakka. Ihana nähdä drag show, joka käsittelee myös vakavampia teemoja” -eräs ensi-illan katsoja. “Sä olet löytänyt naiseuden ytimen paljon paremmin kuin mä” -toinen ensi-illan katsoja. Sheila on yksi Suomen kirkkaimpia dragartisteja ja hänen Talent Suomi–ohjelmasta tuttu Quick Change –vaatteiden pikavaihtonumero – on ainoa laatuaan tällä hetkellä Suomessa! Sheilan hahmon takana on viihdetaiteilija Antti Taipale, joka opiskelee tällä hetkellä Helsingin Yliopistossa teatteritiedettä ja sivuaineenaan musiikkitiedettä. Hän on esiintynyt mm. Finnvitsit- esityksessä yhdessä Juha Laitilan sekä Jukka Laaksosen kanssa, Korpilahden teatterissa Diivatnäytelmän miespääroolissa sekä Maan Povi-näytelmän leskirouva Irmana, sekä säveltänyt kyseiseen näytelmään musiikkinumerot.
Sanna Ihatsu Lähde: Sheilan lehdistötiedote
OtaTietoa 11
Hiidenveden Samoojien Suomi 100 -talviretki Hiidenveden Samoojien Suomi 100 -talviretki järjestettiin Hyvinkäällä Usmin retkeilyalueella 2.-3.12. Retkelle osallistui parikymmentä sudenpentua, seikkailijaa ja vanhempia. Lisäksi retkellä oli avustamassa tulevia eräoppaita, jotka suorittivat näyttökoetta.
Mitkä olivat retken kaksi parasta ruokaa ja miksi ne olivat niin hyviä? - Letut ja puuro. Koska niihin sai paljon makeutusta. Leevi R. 12 v. - Letut ja tikkupullat. Niissä oli hilloa ja sokeria. Eemeli 11 v.
Suomen juhlavuoden kunniaksi retkeiltiin suomalaisen kansanperinteen ja Kalevalan hengessä: Suunnistustehtävässä kerättiin Kalevalan hahmoja, rakennettiin puusta upeita risti-nollapelejä ja iltanuotiolla laulettiin vanhoja kansanlauluja. Yö nukuttiin puolijoukkueteltoissa, joita lämmitettiin kaminoilla.
- Riistakäristys, koska siinä oli lihaa ja perunaa sekä räiskäleet, koska niissä oli hyvä taikina. Oliver 8 v. - Riistakäristys, koska siinä oli lihaa ja omat eväät eli karkit, kun sai itse valita ne. Topi 13 v.
Tikkupullan paistoa.
Retken lopuksi leiriläiset haastattelivat toisiaan: Mikä oli hauskinta? - Syödä omia karkkeja. - risti-nolla -pelin teko. - Suunnistus oli hauskinta. - Syöminen, koska oli nälkä. - Nukkuminen. - Ruokailu, oli syötävää ja oli nälkä. Miksi osallistuit retkelle? - En tiedä. Eemeli 11 v. - Eemeli pakotti. Anette, aikuinen. - Pidän yöretkistä. Laura, aikuinen. - Äiti pakotti. Tomas, 12 v. - Olen partiolainen. Aleksi 8 v. - Halusin nukkua teltassa. Aaron 7 v. - Ajattelin että on hauskaa. Oliver 8 v. 12 Partiokuulumisia
Miten kylmä teltassa oli? - No ei nyt kauhean kylmä. Jaakko 9 v. - Naaman kylmä. Leevi R 12 v. - Hyvin vähän kylmä. Oliver 9 v. - Ei yhtään kylmä. Arttu 7 v. Mikä oli paras ruokalaji ja miksi? - Letut, koska ne maistuvat ulkona niin hyviltä. Milja, aikuinen. - Lettu, koska letut on hyviä. Anette, aikuinen. - Letut, koska niissä oli sokeria. Sampo 11 v. - Uuniperuna ja kalatäyte. Laura, aikuinen. - Uuniperuna. Laitoin koko ajan lisää kastiketta, kun se oli niin hyvää. Sanna, aikuinen. Miten nukuit? - Nukuin hyvin, mutta aamulla oli vähän kylmä kun heräilin. Maija 11 v. - Olosuhteisiin nähden nukuin hyvin. Tuulia, aikuinen. - Nukuin surkeasti, kun oli huono patja. Sampo 11 v. - Nukuin huonosti, oli kylmä. Leevi R. 12v.
Risti-nolla -pelin rakentamista.
Teksti ja kuvat Sanna Ihatsu, haastattelut teki leiriläiset yhdessä.
Partiokuulumisia 13
Vanhan Härkälän koulun pihalla kasvaa 50-vuotias Kotikuusi Kun Suomi itsenäistyi 1917, kylvettiin Itsenäisyyden kuusi. Kuusi istutettiin Kaivopuistoon Helsinkiin vuonna 1931. Kun Suomi täytti 50 vuotta, istutettiin itsenäisyyden kuusen jälkeläisiä yli 30 000 ympäri Suomea. Yksi näistä itsenäisyyden kuusen jälkeläisistä löytyy vanhan Härkälän koulun 125 vuotta vanhan koulurakennuksen takapihalta. Kaikki istutetut kuuset oli varustettu kuparilaatalla, joka kertoi kuusen olevan Kotikuusi, itsenäisyyden kuusen jälkeläinen. Vuonna 1967 kampanjaa organisoi SOK, joka myi kuusia, ja osa Osuuskaupoista lahjoitti kuusia oman toimialueensa kouluille. Härkälän kuusesta kyltti on kadonnut, ja tarina kertoo silloisen rehtori Ihalaisen olleen pitkään vihainen, kun se huomattiin. Kuulusteltavaksi joutuivat kaikki oppilaat. Laattaa ei tänä päivänäkään ole löydetty. Nykyään kuusia kasvaa rinnakkain kaksi ja koska kyltti puuttuu, ei ole varmaa tietoa siitä kumpi on oikea. Kiinteistön nykyisille omistajille tarinaa kertoi mies, joka asui lapsena koululla perheensä kanssa ja oli neljän vuoden vanha, kun puuta istutettiin. Hän muisteli tilaisuuden olleen juhlallinen. Vuonna 2017 Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna on istutettu Tulevaisuuden kuusia. Kuusen istutukseen on haastettu mukaan kodit, koulut, yritykset, kunnat ja kaikki muut aiheesta kiinnostuneet tahot. Vihdissä14 Kylänraitilta
kin kuusia on istutettu useampia, myös Otalammella. Kampanjan tavoitteena on, että koululaisten lisäksi mahdollisimman moni suomalainen istuttaa juhlapuun laattoineen satavuotiaalle Suomelle. Kampanjakuusien tuotto ohjataan vuonna 2017 Suomen kulttuurirahaston alaisuuteen perustettavaan rahastoon, joka rahoittaa lasten ja nuorten ympäristökasvatusta. Aiheesta voi lisää lukea osoitteesta www.tulevaisuudenkuusi.fi Heidi Nordman
Otalammen päiväkodin Suomi 100 tunnukset Suomen 100 vuotisjuhlan kunniaksi Otalammen päiväkoti istuttu syksyllä päiväkodin pihaan juhlavuoden kuusen. Se on noin 30 cm korkea vaatimattoman näköinen pikku puu, mutta toivomme viidenkymmenen vuoden kuluttua pihaa komistavan yhtä uljas kuusi kuin Härkälän koulun pihalla. Saimme luontoeskarin metsään Suomen kansalliskiven, graniitin. Mahtavan lohkareen lahjoitti meille Pekka Jokinen. Valon juhlassa järjestimme kiven painon arvauskilpailun. Lohkareen paino oli 8500kg. Lähin arvio oli 8700kg, joka palkittiin Suomimuistipelillä. Riitta Morko Katso takasivulta kuvat kuusista!
OtaTietoa - Lyhyesti OtaSanomissa 2/2004 kerrottiin otalampelaisesta katutaiteilijasta Salla Ikosesta. OtaSanomat kyseli hänen tuoreimpia kuulumisiaan.
Viime lehdessä kerrottiin otalampelaisen Tmi Ravitalli Mika Mäkelän ravihevosista. Kesän ja syksyn kisoissa tuli mukavasti tuloksia.
Maalauskuulumisia Vuosi 2017 on pitänyt sisällään monia seikkailuja ja uusia maalauksia löytyy nyt Vihdin lisäksi mm. Tampereelta, Tuusulasta, Oulusta ja Vantaalta, sekä Espanjasta ja Portugalista.
Hevoskuulumisia Caijus oli hienosti toinen Lahdessa Suur-Hollolassa. Vermon kuninkuusravien Pikkukunkussa tuli hieno voitto kotiyleisön edessä. Kauden yksi tärkein kisa Derby oli syksyllä. Karsinnassa tuli vielä voitto, mutta finaalissa tuli harmittava laukka ja hylkäys.
Maalasin Vihtiin kesällä A.W Yrjänän potretin Lankilan katutaideseinälle, ja loppusyksystä juna-aiheisen huoneen junia fanittavalle pojalle Vihdin Kirkonkylälle. Oli mukava päästä tekemään hommia myös kotikunnassa, jolloin lyhyemmän työmatkan ansiosta ehti nauttia myös Vihdin maisemista välillä. Kesä oli säiden puolesta haastava, kun vielä toukokuussa satoi lunta, ja koko kesän ripsi vettä. Onneksi tänä vuonna on ollut paljon sisäkeikkoja ja taulutilauksia, jolloin sateinen kesä ei harmittanut niin paljon.
Nyt Caijus tauolla ja treenataan ensi kesää varten. Ensi kesänä Caijusta aletaan käyttämään siitoksessa eli vuonna 2019 syntyy ensimmäiset Caijuksen varsat. Diporex eli Hannu kilpaili uudessa lajissa, montessa. Monte lähdöissä tuli viisi voittoa. Onnet ei ollut kohdillaan monten SM eikä PM kilpailuissa. Kummassakin kisassa tuli harmittava laukka lähtöön eli peli oli pelattu menestyksen suhteen. Mirka Lehtinen
Salla Ikonen
OtaTietoa 15
Katajani Otasanomissa 1/2017 oli kirjoitus Ollilantien vaiheista. Siinä mainittiin kataja, joka menetettiin 1960-luvun talvena, jolloin se joutui kuormaauton ruhjomaksi. Mieleeni nousi heti kuva katajapuusta. Se liittyi nuoruusmuistoihini Ollilantiestä: Muistan, että pahoitin mieleni, kun katajasta oli eräänä päivänä jäljellä vain kanto. Silloin en tiennyt sen kohtaloa. Tein siitä runonkin, ja löysin sen vanhasta päiväkirjastani: Katajani Iloisia askeleita. Iloinen maa. Havahdun. Tuntuu tyhjälle. Miksi? Puu, vanha Katajani. Kaadettu! Jäljellä vain kanto. Raakimukset! Lapsuuteni puu, muistojani puu. Kyynel, kanto, vuosirenkaita neljäkymmentä. Sataa.
16 Pala historiaa
Muistan, kuinka vaikeaa oli laskea tiheäsyisen puun vuosirenkaita. Teini-ikäisestä 40 vuotta tuntui ikuisuudelta. Nyt kun itselläni on vuosirenkaita paljon enemmän, hymyilyttää runon traagisuus, mutta hyvä, että vihdoinkin selvisi, miksi "raakimukset" kaatoivat katajani. Teksti: Marja-Liisa Mäkinen Kuva: Sanna Ihatsu
Ollilantien vaiheita II Jatketaan Silmässuolta, pian peltoa jää vain vasemmalle, oikealla on metsää ja Laukmäentie. Jotkut muistavat rinnakkaisnimen Lautkallio. Komealla mäellä on joitain huviloita, pihta- ja lehtikuusikasvustoa sekä kontorta-mäntyjä. Tie jatkuu Santtöyrään pellonsivua, etualalla siintää Salmijärven toiseksi pisin selkä. Tätä tieosuutta routa ennen koetteli pahasti, yhden jos toisenkin kerran jokin täyteen lastattu pakettiauto jäi loppukeväisin vatsastaan kiinni tien koholle nousseeseen keskiosaan. Kävelijä kohtasi Santtöyräänmäessä usein tietä ylittäviä kyitä, jotka ovat harvinaistuneet. Talvisin pitkä ja kaartuva mäki on kiehtova joskin vaikea laskettava potkukelkkailijalle. Mäen alla on jyrkkä kaarre vasempaan. Tässä alkaa Lahiniittu, ennen iso aukea, josta paljon on huvennut metsityksen, umpeenkasvun ja asuntovaunujen alle. Lahiniittu kuului järven pohjoispäässä olevan Salmen kartanon maihin, eikä Ollilasta tänne kylän perukoille juuri tullut asiaa ennen toista maailmansotaa. Sodan seurauksiin kuului siirtoväestön asuttaminen. Niinpä Lahiniitunlahden rannalle, peltojen keskelle perustettiin Etelälahden maatila. Samoihin aikoihin päätyi siirtoväelle myös kylien rajalla, Salmen puolella ollut Mäkelän tila. Nyt näiltä perukoilla katsottiin liikenteellisesti Ollilan suuntaan. Tielinjaa ei ollut, sen paikasta kiisteltiin. Tien varrella
Lahiniitun eteläreunalla seisoo komea honka, joka sai nimen Riitamänty. Lopullisesti tie asettui sen kohdalle. Sammakkolammesta tuleva oja laskee Lahiniitunlahteen. Peltojen vaiheille perustettu tila siirtyi 1960-luvulla Helsingin pitäjän omistukseen. Pian omistajasta tuli Vantaan kauppala, ja saroille pystytettiin yhä enemmän retkeilijöiden telttoja sekä asuntovaunuja samalla, kun iso osa maatalousrakennuksista katosi, mm. tien notkossa puron varrella ollut kookas puimala. Retkeily lisäsi autoilua. Ylhäällä lähellä Etelälahden päärakennusta haarautuu oikealle tie, joka johtaa kahdelle rantamökille Kutumäen kupeeseen. Näistä mökeistä Kesärannassa pidettiin 1960- ja 1970 -luvulla Pakilan seurakunnan rippikoululeirejä. Tien haarautumispaikassa on yhtä komea mänty kuin eteläisempi Riitamäntykin. Tätä kutsuttiin Postimännyksi. Siinä sijaitsi lautalaatikko, johon kukin kylällä käynyt jätti sieltä tuomansa harvojen naapureiden postit. Yleensä asialla oli traktorilla maitokuormaa vienyt Etelälahden isäntä Aati Piskunen. Vielä jatkuu Ollilantie jokusen sataa metriä Salmen kylän puolelle. Mäellä kohoaa Mäkelän metsätila, jonka aikaisempi omistaja osti takaisin 1960-luvulla. Tässä vaiheessa kulkija törmää puomiin. Sen takana alkaa Helsingin kaupungin omistama Salmen ulkoilualue,
Pala historiaa 17
ja Ollilantie yhtyy Limassuontiehen. Se on niin Salmella Koppelissa kuin Espoon rajalla Högbackassa puomien sulkema ja varattu maanomistajille sekä Salmen ja Nuuksion kansallispuiston virka-ajoille. Ollilantien loppupätkä oli kauan heikointa osuutta. Vielä 1970-luvulla juuri ennen nykyistä puomia oli hankala ja kurainen paikka, kun Kutumäeltä virtaavat vedet soistivat tien. Ongelmaa yritettiin korjata levittämällä tielle useampi lasti propsipuun kuorta. Ollilantien varrelta tunnetaan merkkihenkilöitä, muiden muassa kaksi ministeriä, kaimat Väinö Voionmaa Kuuslammelta ja Väinö Tanner Sorkista. Molemmat olivat Tarton rauhan neuvottelijoina vuonna 1920. Kuuslammella vietti lapsuuden kesiään myös presidentti Tarja Halosen puoliso professori Pertti Arajärvi.
Ollilantietä on ajettu monista syistä, useimmin maatalousajoja, puukuljetuksia, kesämökeillä käyntejä, vakinaisten asukkaiden menoja, retkeilijöiden kulkuja sekä palveluliikennettä. Sitä edustaa Vihdin kirjastoauto, vuoroviikoin se poikkeaa Ollilan ja Rinteen teiden haarakohdassa. Myymäläautoja on vuosikymmenten varrella nähty paljon. Kukoistusaika oli 1950-luvulla, kun maaseutu muutenkin kukoisti. Ollilantiellä kulkivat Vihdinseudun Osuuskaupan eli ViSO:n auto, SOK:n Auran auto, Kauppayhtiön auto sekä yksityiskauppias Pirkolan auto Otalammelta ja vielä muiden lopetettua kävi jonkin aikaa vantaalainen Vankkurin myymälä. Pysähdyspaikat vaihtelivat vuosien ja liikkeen mukaan Kauppa-autoja on pysähtynyt valtatien
Veijo ja Maija-Liisa Niklander Postimännyn juurella Lahiniitulla v. 1960
18 Pala historiaa
risteyksessä, Peltolassa, Rinteentien risteyksessä, Sorkissa ja Etelälahdessa. Nyt niitä ei käy ainoatakaan, ja kiinteä kauppakin on karannut kauas rautatien taakse. Talvisin on Ollilantietä aurannut Eero Kontio, kunnes tehtävän peri Pekka Olin. Aikaisemmin ovat aurauksesta huolehtineet muiden muassa Mauno Kemppi, Partasen veljekset, Eero Virkki, Olavi Sääskilahti ja jossain vaiheessa Vihdin kunta. Myös hälytysajoneuvoja on nähty ja kuultu. Antias -järvillä sattui takavuosina useita metsäpaloja, ja alkukesästä 1970 roihusi Ollilantien pohjoispäässä jyrkän Kutumäen laki. Palo oli sitkeä ja hankala sammuttaa, korkeusero verotti pumppujen painetta ja kallion kuilut olivat hankalia kiivetä. Rakennuksiakin on mennyt. Juhannuksena 1964 paloi Sorkin liiteri, 1970-luvun lopussa asuinrakennus Rinteentien varrella ja 2000-luvun alkuvuosina vaurioitui Ollilantien Mahlamäen vaiheilla tulipalossa asuintalo, joka sentään saatiin varjeltua korjauskelpoiseksi. Ambulanssit ovat Ollilantietä kiitäneet, ketä kohtauksen takia, ketä tapaturman uhrina viedäkseen. Ojaanajoja on liukkaissa mutkissa sattunut paljon, kerran Santtöyräänmäen alla koivun kylkeen ajo, josta ei ilman ambulanssikyytiä selvitty. Toisella kertaa törmäsivät henkilöauto ja taksi Mahlamäessä ilman
henkilövahinkoja, ja aivan jokunen vuosi sitten lähti ison nosturin kuljettaja sokeasti navigaattoriin luottaen oikaisemaan Rinteentietä Solvallaan. Matka johti tien pettäessä nosturin kaatumiseen ja vaivalloisiin pelastustoimiin. Vakavin onnettomuus tapahtui 1970-luvun alkupuolella Sorkin pelloilta nousevan tien pohjoisella mäen laella, jossa on huono näkyvyys. Kaksi telttailijoita vauhdikkaasti kuljettanutta autoa törmäsi, toisessa kuoli nuori nainen. Edellä mainituissa tapauksissa on Ollilantietä tietysti ajanut poliisikin, joskus humalaisia taltuttaakseen, joskus myös tutkiessaan mökkimurtoja, jotka viime vuosina ovat harventuneet. Ollilantie on esiintynyt Suomi-Filmin elokuvissa. Historiaansa nähden varsin oivaltavasti Lasse Pöystin vuonna 1952 ohjaamassa Salakuljettajan laulussa, mutta myös esimerkiksi Veikko Itkosen elokuvassa Rakastin sinua Hilde vuodelta 1954. Kaukana Ollilantiestä ei liioin ole Vähä Parikas. Sen rannalla filmattiin v. 2016 valmistunut Taneli Mustosen kauhuelokuva Bodom.
Hannu Niklander
Pala historiaa 19
Suomi100-ultrajuoksu 21.10.2017 Tänä vuonna perinteinen Otahölkkä jäi järjestäjäkadon vuoksi väliin. Sen sijaan Otalammella juostiin oheistapahtumaksi suunniteltu ultramatka, ”Vihdin 100 km”. Matka koostui viidestä 20 kilometrin kierroksesta. Lähtö- ja päähuoltoalueena toimi Härkälän monitoimikeskus. Huoltopisteitä oli järjestetty 5 kilometrin välein. Härkälässä saattoi pitää taukoa, vaihtaa varusteita, saada hierontaa ja syödä lämmintä ruokaa. Vihdin 100 km -idean isä on Pasi Moisander. Juoksua itsekin harrastava mies halusi tuoda Suomi100-juhlavuoden tapahtumiin oman panoksensa. ”Alkuinnostus tapahtumaan oli kova. Osanottajien määrä jäi kuitenkin vähäiseksi, sillä Tampereella juostiin sama matka samana päivänä. Ensi syksynä juostaan uudelleen 100 km Otalammella, ja silloin on valittava päivämäärä tarkemmin. Aikomus on tehdä tästä pysyvä perinne Vihtiin.” Pasin oma osallistuminen jäi flunssan takia väliin.
Voittajan kengät.
20 Kylmaraitilta
Kisassa oli hyvä tunnelma.
Matkaan lähti aamukuudelta neljä juoksijaa, yksi nainen ja kolme miestä. Tämä oli jokaiselle osallistujalle ensimmäinen näin pitkä juoksumatka. Lenkki lähti Härkälästä ja kulki Pirunkorventielle ja sieltä toiselle puolelle kylää Otalammenraitille, mukaillen Otahölkän puolimaratonin reittiä. Ensimmäiset 60 kilometriä juostiin yhdessä ryhmässä jutustellen, jonka jälkeen osa joutui keskeyttämään ja juoksuryhmä hajosi. Kolme juoksijaa keskeyttivät varsin kunnioitettavan kilometrimäärän jälkeen (60 km, 60 km ja 73 km). Mikko Juhola (43) askelsi ainoana 100 km taittaneena maaliin kello 19:34, ajalla 13 h 34 min. Mikko tuli tapahtumaan Salosta. Hän on harrastanut liikuntaa koko ikänsä – juoksua vuodesta 2003. Tämä oli Mikon ensimmäinen maratonia pidempi juok-
sumatka. Mikon sanoin pitkän matkan juoksu oli ”kerran elämässä -tilaisuus”, vaikka hän on jo luvannutkin tulla puolustamaan mestaruuttaan ensi vuonna. ”Juoksussa ehdoton anti on ihmiskehon toiminnan miettiminen. Yleisesti annetut valmistautumisohjeet voivat olla itselle aivan päinvastaiset. Pitää tuntea itsensä ja syödä matkalla siten, ettei vatsa mene sekaisin. 12 tuntia on pitkä aika. Aika ei kuitenkaan tuntunut niin pitkältä, sillä juokseminen, maisemien katselu ja juttelu olivat niin mukavaa ajanvietettä. Kaikenlaista pientä vaivaa oli, mutta kun lähti kerrankin rauhallisesti matkaan, niin olo ei ollut niin huono lopussa”, kertoo Mikko. Tankkausvaltteina toimivat mm. kanakookoskeitto ja coca cola, jota oma perhe tarjoili huoltojoukoissa. Maratoneihin nähden juoksuun valmistautuminen oli astetta huolellisempaa. Mikko treenasi juoksemalla noin kahden kuukauden ajan vähän pidempiä lenkkejä, (n. 50 km viikossa); silti omien sanojensa mukaan vaatimattomasti verrattuna muihin ultrajuoksijoihin, joilla on tapana juosta jopa 500 km kuukaudessa. Pitkän juoksupäivän jälkeen oli sauna lämmin Härkälässä. Härkälän monitoimikeskus oli erityisen toimiva kilpailukeskus niin järjestäjien kuin juoksijoidenkin mielestä.
Voittaja Mikko Juhola.
Myös ensi vuonna on Otahölkässä tarjolla maltillisempien matkojen rinnalla tämä ultramatka. Sen jälkeen ”Vihti 100 km” saattaa siirtyä johonkin toiseen vihtiläismaisemaan. Teksti: Maarit Pulkkinen Kuvat: Heidi Nordman
Kylänraitilta 21
Vuoden 1917 tapahtumia Otalammella Vuoden 1917-1918 tapahtumat näkyivät ja tuntuivat vahvasti koko Vihdissä, myös Otalammella. Vihtiläinen ammattihistorioitsija, dosentti Eino Ketola kirjoitti aiheesta Vihdin kotiseutulehti Pertun Postissa (1/2017). Aihetta käsitellään myös Olavi Hurrin kirjoittamassa Otalammen Työväenyhdistyksen historiikissa ”100 vuotta kohti ihmisyyden sunnuntaita”(2008).
ja tunsivat tapahtumien kulun.” Emil Joutsenlinna toimi työväenyhdistyksen puheenjohtajana vuosina1908–1918.
Vuodet olivat traagisia ja kipeitä myös Otalammella, ja aikalaisten arkikokemuksista on saatavilla niukasti tietoa. Hurri kirjoittaakin Työväenyhdistyksen historiikissa: ”Emil Joutsenlinnan kirjoittamasta työväenyhdistyksen 20-vuotishistoriasta on ollut apua, mutta ei näiden jännittävien vuosien 1917–1918 osalta. Jostain syystä Joutsenlinna ei ole niitä historiikissaan käsitellyt, vaikka hän ja historian laatimisessa mukana olleet Selma Joutsenlinna ja Kalle Päivärinta varmasti tiesivät
Vihdin väestörakenne 1900-luvun alussa Vuonna 1917 Vihdissä oli asukkaita jo yli 9 000 ja väestöryhmät olivat eriytyneet. Vuonna 1901 maata omistavia tilallisia ruokakuntia oli vain 8,9% maatalousruokakuntien kokonaismäärästä. Vuonna 1904–1905 kansakoulun oppilaita oli Vihdissä 453. Lapsista vain kolme oli virkamiesten, tehtailijoiden tai kartanonomistajien lapsia. Torppareiden ja tilattomien väestön lapsia oli 345, talollisten lapsia oli 46 ja käsityö-
Myöskään Härkälän koulun 100-vuotisjuhlajulkaisussa (v. 1992) sisällissodan vaikutukset eivät näy kuin korkeintaan rivien välissä, vaikka koulussa oli tuolloin paljon oppilaita ja aktiivinen johtokunta.
Vuonna 1917 Härkälän koulun nimi oli vielä Kortjärven koulu. Koulun johtajana toimi Karl Julius Sakselin. Sakselin vaihtoi myöhemmin sukunimensä Salokariksi ja hänet tunnettiin nimellä Kalle Salokari. Opettajana toimi otalampelainen Olga Maria Sakselin, josta tuli myös koulun johtajan vaimo ja myöhemmin rehtori. Kuvan ottamisen vuosiluku ei ole tiedossa. Kuva: Vihdin museo.
22 Kylänraitilta
läisten sekä ammattimiesten lapsia oli 57 (Ketola 2017). Suomen suurin maatalouslakko alkaa Otalammelta Ketola kirjoittaa: ”Venäjän keisarin kukistuttua maaliskuussa 1917 Suomen teollisuustyöläiset olivat lakkojen avulla toteuttaneet jo huhtikuussa 8-tuntisen työpäivän käytännössä, vaikka lakia siitä ei ollut ehditty säätää. Toukotöiden alkaessa etenkin Uudellamaalla, Hämeessä, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa puhkesi myös maataloustyöläisten lakkoja, jotka johtivat eräillä paikkakunnilla tilanomistajien muodostamien aseistettujen järjestyskuntien syntyyn. Vihdin maanomistajat eivät muodostaneet järjestyskuntaa turvakseen. Siihen tarkoitukseen heitä oli liian vähän. Lisäksi hanke olisi paljastunut väistämättä liian aikaisin, koska politisoitunutta työväkeä oli niin runsaasti kaikkialla.” ”Otalammen työväenyhdistys ja 1916 perustettu nuoriso-osasto tekivät Kortjärven torppariosaston kanssa vappuna 1917 kävelyretken Selkiin, missä kulkueeseen liittyivät Haimoon ja Vihtijärven työväenyhdistykset. Puhujana vappujuhlassa oli legendaarinen agitaattori August ”Veli” Vatanen. Työmies-lehden mukaan osanottajia oli puolitoistatuhatta. Väkimäärä oli huomattava, vaikka sitä olisi puolella liioiteltu lehtijutussa.”
Vaatimuksena kahdeksan tunnin työpäivä ”Torppariosasto vaati 6.5. kahdeksan tunnin työpäivään siirtymistä. Kun tilanomistajien kanssa ei päästy yksimielisyyteen, lakko puhkesi kahdeksalla tilalla. Ainakin Härkälän ja Salmen kartanoissa lakkoi päättyi työväestön vaatimusten mukaisilla ehdoilla. Muita lakkoon julistettuja tiloja olivat Laurin ulkotila, Sorkki, Yli- ja Ali-Ruskela, Tuohilammen kartano ja Kytö.” Lakot levisivät muualle Vihtiin, ja 18.5. julistettiin lakkoon 26 uutta tilaa. Tilanne oli monisävyinen. ”Monin paikoin lakkolaiset pakottivat kevätkylvöjä tekevät työntekijät poistumaan pelloilta. Kopun tilalla työntekijät eivät suostuneet poistumaan työpaikaltaan. Lakkovahdit kutsuivat venäläisiä sotilaita avukseen saadakseen työntekijät poistumaan”, kirjoittaa Ketola. Kansanedustajat sovittelijoina Vihdissä lakot uhkasivat kärjistyä nopeasti, ja sovittelijoina oli mm. kansanedustajat Nestori Aronen (sos.-dem.) ja Juho Lautasalo (sos.-dem.). Asiat eivät kuitenkaan useista yrityksistä huolimatta ratkenneet, vaan etenivät siihen pisteeseen, että lakon ”päättämisestä neuvottelevat isännät istuivat linnoitustyöläisten piirittämässä Vihdin kunnantalossa lukkojen takana.
Kylänraitilta 23
Länsi-Uusimaa raportoi lakon päättymisestä: ”Pakkotilassa ollen ja väkivaltaisuuksia välttääkseen” hyväksyivät maanviljelijät kaikki työläisten vaatimukset. Ketola kirjoittaa: ”Sopimus oli vallankumouksellinen vallinneeseen isäntävaltaiseen tilanteeseen verrattuna: työpäivän pituudeksi sovittiin heinä-elokuulta 9 tuntia ja muulloin 8 tuntia. Töihin tulo ja ruokamatkat tapahtuivat talonajalla, karjatalouden pyhätyö määrättiin korvattavaksi neljällä vapaapäivällä. Talon tuli kustantaa työstä johtuvan sairauden hoito ym.” ”Vihdin maatalouslakko kesti noin kolme viikkoa, jonka aikana siihen osallistui noin tuhat työntekijää 52 maatilalla. Lakon johdosta menetettiin 22 000 työpäivää.” Eduskunta sääti 14.7.1917 uudet kunnallislait sekä 8-tuntisen työaikalain.
Otalammelle järjestyskaarti Tilanne oli kuitenkin poliittisesti hyvin epävakaa, ja vuoden 2017 loppua kohti ilmapiiri kiristyi eduskunnan hajottamisen ja sosialidemokraattien vaalitappion myötä. Marraskuussa sisäpoliittinen tilanne oli jo erittäin jännittynyt. Eino Ketola kirjoittaa: ”Marraskuun suurlakon (nykyisin käytettäisiin nimitystä yleislakko) aikana Työväen vallankumouksellinen keskusneuvosto ohjeisti perustamaan jokaiseen kuntaan vallankumaouksellisen kunnallisneuvoston, jonka ohjeita työväen järjestöjen oli noudatettava. Nummelaan ja Otalammelle perustettiin tässä vaiheessa järjestyskaartit.” Sari Metsäkivi Lähteet: Pertun Posti 1/2017, Eino Ketolan artikkeli ”Vihti oli kypsä kumoukseen, kun Suomi itsenäistyi”. Otalammen työväenyhdistyksen historiikki 100 vuotta kohti ihmisyyden sunnuntaita. Olavi Hurri (2008)
Kuva on otettu Otalammelta. Vuosiluku ja paikka eivät ole toimituksen tiedossa. Jos tunnistat kuvan paikan, ota yhteys toimitukseen. Kuva: Vihdin museo.
24 Otalammen osaaja
Itsenäisen Suomen synkeä alku Suomi itsenäistyi 6.12.1917. Itsenäisyydestä kaikki olivat samaa mieltä, vaikka eduskunnan päätös syntyikin äänestyksellä. ”Sosialidemokraatit halusivat, että itsenäistymisestä olisi sovittu Venäjän hallituksen kanssa. Porvarit halusivat yksipuolista itsenäisyysjulistusta ja enemmistöäänillään voittivat äänestyksen”, Olavi Hurri kirjoittaa Otalammen Työväenyhdistyksen historiikissa (100 vuotta kohti itsenäisyyden sunnuntaita, 2008).
työväentalolla oli myös punakaartin aseistetun naisosaston päämaja. Sitä johti kirjailija Hilda Tihlä. – – Otalammella asunut Urho Tuurala toimi pataljoonan esikunnassa ’jonkinlaisena kirjurina’. Pataljoonalla oli aluepiirit Vihdin kirkolla, Nummelassa, Ojakkalassa ja Otalammella. Niiden pääasiallisena tehtävänä oli huolehtia kaartin vaatetuksesta ja muonituksesta sekä palkan maksamisesta.”
Sisäpoliittinen tilanne kärjistyi nopeasti, ja sisällissota alkoi 27.1.1918. Vuosi oli traaginen niin Suomessa, Vihdissä kuin Otalammellakin. Hurri toteaa: ”Vihti kuului sisällissodan punaisiin alueisiin. Syksyllä 1917 oli muodostettu järjestyskaarteja, jotka muuttuivat punakaarteiksi. Kun sisällissota oli alkanut, Vihdin punakaarti aloitti vallankumouksellisen toimintansa tammikuun loppupäivinä valtaamalla Nummelan ja Selin välisen rautatien sekä varmistamalla yleiset maantiet ja puhelinkeskukset.” Punakaartilaiset surmasivat Vihdissä tammi-helmikuun aikana parisenkymmentä valkoista.
Vihdin punakaartin pataljoona osallistui harjoituksiin ja taisteluihin helmikuusta lähtien, mm. parinsadan kilometrin päässä käytyihin Kuhmalahden, Vesilahden taisteluihin sekä Nummelan taisteluun. Punakaartin sotakausi oli omalaatuinen: Pataljoona mm. otti ”omin lupinsa junan ja pakotti kuljettajan tuomaan heidät Vihtiin”, kertoo Hurri sekavasta tilanteesta. Erikoinen oli myös tilanne, kun pataljoona lähetettiin maaliskuussa ”Vesilahden rintamalle, missä taisteluihin osallistuttiin kolmen viikon ajan. Kun saatiin tietää, että saksalaiset olivat tulossa Vihtiin päin, niin pataljoona kielloista huolimatta lähti rintamalta tullen Vihtiin huhtikuun 14.päivän vastaisena yönä”.
Otalammen työväentalolla naisosaston päämaja ”Vihdin punakaartin pataljoonaan kuului neljä komppaniaa ja niissä arviolta 400 miestä, enimmillään ehkä 600. Pataljoonan päällikkönä toimi otalampelainen Arvid Jalava. Otalammen
Lopulta huhtikuussa ”suurin osa pataljoonalaisista luopui aseistaan, ja kaarti päätti lopettaa sotansa. Arvid Jalava oli tuolloin jo joutunut pakenemaan omia joukkojaan, jotka eivät enää totelleet hänen määräyksiään”.
Pala historiaa 25
Otalammelle valkoisten suojeluskunnan osasto Hurri kirjoittaa: ”Monet Vihdin valkoiset olivat sisällissodan syttymisen jälkeen siirtyneet Helsinkiin, missä he saksalaisten vallattua kaupungin olivat ryhtyneet suunnittelemaan kotipitäjänsä vapauttamista punaisista. Huhtikuun 17. päivänä Vanhalla yli-
Arvid Jalava, Otalammen Työväenyhdistyksen johtokunnan jäsen ja Punakaartin Vihdin pataljoonan komentaja. Kuva: Vihdin museo.
oppilastalolla pidetyssä kokouksessa perustettiin Vihdin suojeluskunta, johon liittyi 26 miestä.” Huhtikuun lopulla suojeluskuntalaisten pääjoukko yhdessä saksalaisten kanssa otti kirkonkylän haltuunsa. Laukaustakaan ei ammuttu. Punakaartilaisia vangittiin kuitenkin heti, ja saksalaisen komppanian sotaoikeus tuomitsi kuolemaan kahdeksan punakaartilaista. Heidät ammuttiin heti. ”Pitäjän vt. nimismies Arvo Sinisalo oli suojeluskuntalaisten mukana palannut Helsingistä ja hän asettui nyt suojeluskunnan johtoon. Suojeluskunta jaettiin kirkonkylän, Nummelan, Otalammen ja Ojakkalan osastoihin, jotka kukin kyläkulmillaan keräsivät punakaartilaisten aseet, tutkivat alustavasti pidätetyt ja passittivat osan pidätetyistä vankileireille.” Otalammen töväenyhdistyksen kova kohtalo Osa pidätetyistä tapettiin Vihdissä. ”Kaikkiaan Lapikkaannummella lienee tehty 127 teloitusta, jotka valtaosin kohdistuivat oman pitäjän punaisiin.” Arvid Jalava, Otalammen Työväenyhdistyksen johtokunnan jäsen ja Vihdin pataljoonan komentaja vietiin Suomenlinnaan vankileirille, jossa hänet teloitettiin. Naisosaston johtaja Hilda Tihlä onnistui pakenemaan Suomenlinnasta Ruotsin kautta Petroskoihin, Neuvosto-
26 Pala historiaa
Karjalaan. Myös Urho Tuurala pakeni Petroskoihin. Siellä he avioituivat, ja Tihlästä tuli arvostettu kirjailija. Stalinin vainon vuosina Tihlä oli ainoa suomenkielinen kirjailija, joka vältti vangitsemisen. Otalammen työväenyhdistyksen kohtalo oli kaiken kaikkiaan kova: se menetti sisällissodassa 49 jäsentään. Heistä 18 teloitettiin Vihdissä Lapikkaannummella, 11 menehtyi nälkään ja sairauksiin Suomenlinnan vankileirillä, Tammisaaren vankileirillä kuoli 3. Jäsenistä 17 menehtyi sotatoimissa tai katosi.
Sari Metsäkivi Lähde: Otalammen työväenyhdistyksen historiikki 100 vuotta kohti ihmisyyden sunnuntaita. Olavi Hurri (2008)
Aleksandra (Sanni) Ståhlberg, Arvid Jalavan sisko, oli Otalammen Työväenyhdistyksen perustajajäseniä. Toimi sihteerinä v. 1908–1918. Hänessä kulminoituu Otalammen traagisuus: Ståhlberg vangittiin ja sitten vapautettiin hoitamaan sairasta äitiään, koska häntä vastaan ei ollut osoittaa mitään yksittäistä rikosta. Seuraavana päivänä hänet kuitenkin vangittiin uudelleen ja myöhemmin teloitettiin Vihdin Lapikkaannummella. Kuva: Vihdin museo.
Pala historiaa 27
Poimintoja kunnanvaltuuston ja joista vuodelta 1917 Vihtin Kotiseutulehti Pertun Postin vastaava toimittaja, otalampelainen Pentti Kurunmäki, kokosi kesäkuussa ilmestyneeseen lehteen (1/2017) poimintoja Vihdin kunnanvaltuuston ja kunnallislautakunnan pöytäkirjoista vuodelta 1917. Muutama poiminta käsittelee Otalampea. Pertun Postin mukaan vuonna 1917 kunnavaltuustossa oli 32 jäsentä. Puheenjohtajana toimi Artturi Hiidenheimo ja varapuheenjohtajana Robert Westzynthius. Yritin selvittää, oliko valtuutetuissa otalampelaisia, mutta se osoittautui vaikeaksi. Todennäköisesti otalampelaisia valtuutettuja oli kaksi: Kaarlo Kauppila ja Kaarlo Rosenqvist. Selistä oli ilmeisesti yksi valtuutettu – Juho Kyttälä. Alkuvuosi 1917 Kunnallislautakunnan pöytäkirjoista selviää, että vihtiläiset joutuivat luovuttamaan karjaa venäläisen sotaväen tarpeisiin. Yksi luovutuspaikoista oli Otalammen rautatieasema. ”Kunnallislautakunnan pöytäkirjojen mukaan nautakarjaa luovutettiin alkuvuodesta 1917 seuraavasti: 27.1.1917 mennessä Nummelan asemalla 20 lehmää ja ja Otalammen asemalla 19 lehmää. Maaliskuun -17 loppuun mennessä luovutettiin Otalammen asemalla 58 vihtiläisnautaa ja huhtikuun alkupäivinä 41 lehmää.”
28
Pala historiaa
kunnallislautakunnan pöytäkir11.6.1917 ”Kortjärven kansakoulun johtokunta esitti, että ulkohuonerakennuksen uudistustyö siirrettäisiin tulevaan vuoteen ja että käytössä oleva määräraha käytettäisiin käsityöhuoneen rakentamiseen ja siitä johtuviin muutostöihin sauna- ja keittiörakennukseen. Valtuusto hyväksyi esityksen. Päätökseen liittyy maininta, että ulkorakennuksen perustustyöt voitiin tehdä vuoden 1917 aikana ja että navetan remontti ja lämpimäksi saattaminen voitiin aloittaa.” 10.8.1917 ”Kortjärven koulun johtokunta esitti valtuustolle, että koulun tonttia olisi laajennettava muun muassa siksi, koska lehmänlaidun on huono. Lisämaalla asia tulisi hoidetuksi. Nykyisin vasikan ja sian kesähoito on kokonaan riippuvainen naapurien hyväntahtoisuudesta. Koulun johtokunnan vakuudeksi Kaarlo Kauppila.” ”Valtuusto totesi, että insinööri J.T. Rauvolalla on ollut lokakuusta 1915 lähtien valmiudet järjestää koulun maa-asia. Ellei hän ole vielä ryhtynyt toimenpiteisiin ottakoon koulun johtokunta asian haltuunsa.”
Sari Metsäkivi Lähde: Pertun Posti 1/2017
Lämminhenkinen Valon juhla tuo kyläläiset yhteen Otalammen koululla pidettiin jo toista kertaa Valon juhlaa. Tänä vuonna teemana oli satavuotias Suomemme. Tapahtuman ideana on yhteisöllisyys. Tuoda kylä ja sen asukkaat yhdessä koolle. Yksi juhlan kulmakivistä loisti tänäkin vuonna edukseen. Näytelmä, jota opettajien lisäksi innovatiiviset oppilaat olivat työstäneet jo elokuusta asti. Teknisesti esitys oli aivan eri luokkaa kuin aikaisempina vuosina. Kuten koko juhlan teema myös esitys oli osa Suomi 100- juhlavuotta. Näytelmästä ei kuitenkaan haluttu tehdä synkkää sotakertomusta. Oppilaat saivat idean, joka koski muodin vuosikymmeniä. Lopputuloksena oli loistelias kavalkaadi jota tähdittivät lahjakkaat oppilaat. Musikaalisuus oli läsnä myös tänäkin vuonna. Koulun oma bändi soitti sekä säesti näytelmässä. Myös Anna Ijäs vieraili koululla esiintymässä.
Kuvat Sari Metsäkivi
Teeman mukaisesti eri luokissa pidettiin esillä oppilastöitä, sekä muutamia pajoja. Kyläläisiä yrittäjiä oli myös paikalla. He pitivät pisteitä omista yrityksiään joita oppilaat kävivät kiertämässä. Kaiken kaikkiaan tapahtumaan osallistui n.700 ihmistä, ja tapahtumalle saadaan varmasti jatkoa.
Viivi Rimpiläinen
Koulun kuulumisia 29
Kari Suosola – Likaisenkin työn voi tehdä siististi Kuka olet? Olen Kari Suosola 38v ja paljasjalkainen Otalampelainen. Asun nykyään taas Otalammella, vuonna 2013 rakentamassani omakotitalossani. Miten päädyit nuohoojaksi? Aloitin nuohousurani vuonna 2007, kun lopetin työni Setec oy:llä, jossa olin tekemässä passeja ja luottokortteja. Päätin tehdä tietynlaisen elämäntapamuutoksen ja lähdin kaverini yllyttämänä hakemaan nuohoajan paikkaa Espoosta. Aluksi aloitin siltä pohjalta, että käyn kokeilemassa millaista homma on, mutta työn itsenäisyys ja vaihtelevuus vei mennessään. Vuoden 2010 alussa sain suoritettua loppuun nuohoajan ammattitutkinnon oppisopimuksella. Reilu 10 vuotta tein nuohouksia Espoossa piirinuohoajan työntekijänä. Lokakuussa aloin toimia itsenäisenä nuohoojana omassa yrityksessäni Karin nuohouspalvelu. Nyt olen tehnyt alihankintahommia Varsinais-Suomessa ja toimialueena on ollut myös Vantaa, Nurmijärvi, Tuusula, Siuntio ja Porvoo. Vuoden 2018 alusta nouhous vapautuu Espoossa, Kauniaisissa, Kirkkonummella, Lohjalla, Vihdissä ja Karkkilassa, jolloin voin tarjota palvelua myös näillä alueilla. Karin nuohouspalvelun motto on että ”likaisen työnkin voi tehdä siististi” ja se kertoo minusta paljon. 30 Otalammen osaaja
Miten usein ja miksi täytyy nuohota? Nuohous tulee suorittaa omakotitaloissa kerran vuodessa ja kesäasunnoissa kerran kolmessa vuodessa. Nuohous on paloturvallisuutta edistävää työtä, jolla pyritään varmistamaan hormien ja tulisijojen puhtaus, turvallisuus ja käyttöön liittyvä opastus. Hormien vuosittainen puhdistus vähentää tai poistaa nokipalon vaaran ja tulisijan huolellinen puhdistus takaa hyvän vedon ja energiatehokkuuden. Nuohoajan nuohouksen yhteydessä
tekemä paloturvallisuustarkkailu ja kunnon seuranta taas ehkäisee yllättävien tapaturmien vaaraa.
Tulisijaa olisi hyvä kevyesti lämmittää vaikka edellisenä päivänä, niin se olisi lämmin ja hormissa vetoa.
Nuohoushan on lakisääteistä työtä ja tekijältä vaaditaan vähintään nuohoajan ammattitutkinto.
Muuten ammattilainen hoitaa työn alusta loppuun ja asiakkaalle ei yleensä jää muuta työtä, kun kuitata nuohouslasku.
Miten asukkaan on hyvä valmistautua nuohoukseen? Kun nuohoaja on tulossa, tärkeintä on että kulku piipuille ja tulisijoille on esteetön, eli tikkaat katolle ja kulkutasot on kunnossa piipulle asti ja että tulisijan ympärillä ja nuohousluukkujen edessä on riittävästi tilaa. Ilmanvaihto olisi hyvä sulkea nuohouksen ajaksi, jottei huoneistossa ole alipaine haittaamassa nuohoajan työtä.
Jatkossa, kun nuohous vapautuu olisi hyvä jutella vaikka naapurille että tilaisi nuohouksen yhdessä, koska nuohouslasku varmasti pienempi, jos tilaajia useampi kerralla. Silloin säästetään matkoissa ja niihin vievässä ajassa.
Kari Suosolaa haastatteli Sanna Ihatsu, kuvat Sanna Ihatsu
Lisätietoa löytyy: www.karin-nuohouspalvelu.fi tai puh. 045-1315373
Otalammen osaaja 31
Rokan tupa Otalammella Aki Louhimiehen Tuntematonta Sotilasta kuvattiin kevättalvella myös Otalammella. Kuvauspaikkana oli Pentti Pulkkisen sukutorppa Vanhan Porintien varrella. Autenttisessa asussaan oleva torppa toimi Antti Rokan kotiinpaluun näyttämönä elokuvan loppupuolella. Elokuvaan päätyi vain sisäkuvia; ulkokuvaukset oli tehty jo aiemmin muualla. Elokuvaa varten tuvasta piilotettiin viimeisten vuosikymmenien kerrostumat. ”Tupa oli kuvauksissa tismalleen samannäköinen kuin omassa lapsuudessani”, kertoo Pentti. Aiemmin samassa pihapiirissä on kuvattu Suomen lotista kertovaa Lupauselokuvaa, jonka ensi-ilta oli jo 2005. Maarit Pulkkinen
Kuvat Pentti Pulkkinen.
32 Kylmaraitilta
Uutuusteoksia Hannu Niklander: Rikottua lasia ”Aina kun hirvikärpänen kutittaa hiuksissa tai paidan alla, Markus Sundell muistaa rouva Flodinin takapuolen”, alkaa kirjailija Hannu Niklanderin tuorein teos, lyhytproosakokoelma ”Rikottua lasia”. Teos ilmestyi syksyllä 2017. Tarjolla on sutjakkaasti etenevää, rytmikästä proosaa, jota sävyttää erotiikka - välillä arkinen ja suoraviivainen, välillä hienovireinen.
Kuka? Hannu Niklanderin tuotanto on laaja: hän on kirjoitanut lyriikkaa, romaaneja ja matkakirjoja. Vuonna 1999 hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon romaanista ”Aurinko katsoo taakseen”. Taiteilijaneläke hänelle myönnettiin v. 2013. Niklanderilla on tiiviit yhteydet Otalampeen. Salmen kartano oli kirjailijan isän lapsuudenkoti, ja Niklanderilla on yhä kesäpaikka Otalammella.
Novellien päähenkilöiden valikoima on runsas: Sundellin lisäksi on kissaneitiä ja kouluttajaa, nuoria poikia, ikääntyviä ja vanhoja miehiä, nuoria ja vanhoja pareja. Matkassa on mukana myös paljon koiria ja koiranpentujakin sekä yksi kissa ja jopa verannalle ilmestyvä kaikkivaltias. Aihepiirit ovatkin moninaisia nuoren pojan mustasukkaisuudesta isien ja poikien suhteeseen – monenlaisia aiheita ja teemoja elämän eri vaiheista.
Sari Metsäkivi Lähde: http://www.kirjasampo.fi/
Kokoelma on hunnutettu lempeällä huumorilla, ja kimalteina on runsaasti arkisia lauseita, joita lukee nopeasti, mutta joita huomaakin jäävänsä miettimään: ”Isä osti eskimojäätelöä, söin suklaakuoret viimeiseksi.” Hymyilyttää – mitenhän se onnistuu, täytyypä kokeilla.
Otalammen osaajia 33
Ville Suhonen ja Kai Fagerström: Sammalhuone Myös Ville Suhoselta on ilmestynyt uusi teos, ”Sammalhuone”. Teos on yhdistelmä valokuvateosta ja tarinaa. Valokuvat ovat Kai Fagerströmin ja teksti Ville Suhosen. Esittelytekstin mukaan valokuvateos on ”syvällinen tarina luonnosta ja ihmisestä ennen, nyt ja tästä eteenpäin”. Sammalhuoneessa puhuu kolme erilaista henkilöä: Aleksis Kivi, Zachris Topelius ja Ville Suhonen – ”kolme eri katsantokantaa, maailmankuvaa, ajanjaksoa”. Päähenkilöiden ”ihmetys on yhteinen: kukin puhujista hämmentyy pohtiessaan ihmisen ikiaikaista halua asettua luonnon yläpuolelle ja pakonomaista tarvetta hallita sitä. Sammalhuone sanallistaa luonnon mykän avunhuudon. Voiko suhdetta luontoon enää korjata, voiko sen ystäväksi, tasavertaiseksi kumppaniksi, enää palata?” Kuka? Ville Suhonen on Otalammen Ruskelassa asuva kirjailija, käsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja. Hänen uusimpia töitään ovat ”valtiovallan teloittamasta Martta Koskisesta kertova, parhaan dokumenttielokuvan Jussin ja Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saanut ”Ompelijatar” (2015), huikean yleisömenestyksen saanut luontodokumentti ”Metsän tarina” (2012) ja jatkosodan aikaisista sotavankileireistä kertova 34 Otalammen osaajia
palkittu teos ”Jäämarssi – Suomen matka-opas 1941-42” (2011).” Kai Fagerström on salolainen valokuvataiteilija. Hänen edellinen teoksensa on luontokirja ”Viimeiset vieraat” (2010), joka käsittelee autiotalojen uusia asukkaita. Teos on tehty yhdessä Heikki Willamon ja Risto Rasan kanssa. Sari Metsäkivi Lähteet: https://www.epressi.com/tiedotteet/kulttuuri-ja-taide/sammalhuoneenovi-avautuu-astu-sisaanodottamattomaan.html http://villesuhonen.net
Teppo Ali-Mattila: Puikoissa Kirjasyksyn uutuuksiin kuuluu myös Teppo Ali-Mattilan Puikoissa-teos. Puikoissa-teos valottaa kiinnostavaa kysymystä: Miksi pienestä Suomesta tulee niin monia menestyneitä kapellimestareita? Ali-Mattilan teos koostuu 23 kapellimestarin haastattelusta, jossa he valottavat työtään. Jokaisen kanssa – yhtä lukuun ottamatta – Ali-Mattila on myös soittanut lukuisia konsertteja. Kirjaan on haastateltu mm. Jorma Panulaa ja Klaus Mäkelää. Kuka? Teppo Ali-Mattila on asunut lapsuutensa ja nuoruutensa Selissä ja säestänyt tanssireissuilla mm. otalampelaisen nuorisoseura Ruskelan Riennon kansantanssiryhmää 1980-luvulla. Nykyisin Ali-Mattila on sovittaja ja säveltäjä sekä Helsingin kaupunginorkesterin viulisti. Hän on toiminut myös kahden musiikkifestivaalin ja vuonna 2005 perustamansa Proton String Quartetin taiteellisena johtajana. Sari Metsäkivi Lähde: https://www.docendo.fi/
Otalammen osaajia 35
Härkälän pihalla kasvava Kotikuusi. Lue tarina tarkemmin sivulta 14. Kuva Sanna Ihatsu.
Päiväkodin istuttama Suomi 100-kuusi. Lue tarina tarkemmin sivulta 14. Kuva Sanna Ihatsu.
Otalammen liikenneympyrän joulukuusi, kuva Ville-Veikko Nissinen.
36