Otasanomat 1/2016

KIRSI KUNNAKSEN TURVAPAIKKA

POIS OTALAMMELTA – MIKSI?

HÄRKÄLÄ HERÄSI ELOON

1/2016

1

Sisältö Sisältö 2 Lehden toimitus 2 Myöhäisen kävelyretken tunnelmia kotimetsässä 3 Tervehdys kyläyhdistyksen hallitukselta kyläläisille ja kesäasukkaille!

4 OtaTietoa 5 Uusia taimia kasvienvaihtotapahtumasta 10 Kasvienvaihtajat vauhdissa 12 Otalammen lukupiirillä kymmenes vuosi 14 Lukuvinkki: Kirsi Kunnaksen elämänkerrassa runoillaan, rakennetaan ja toivutaan sodasta Otalammella 16 Otalammen osaaja - harmonikkataituri Milla Jalas 18 Talkoomuistoja Otalammelta 19 Ihan mahtava päivä – ja syksyllä uudelleen!

20 Keittiöpuutarha – Siemenestä lautaselle -teos 22 Tule mukaan mahtavaan harrastukseen 24 Kirjoituskilpailun voitto 1A-luokalle 26 Siivotaanko Vihdin kouluissa talot sairaiksi?

28 Pois Otalammelta – onko muualla paremmin?

30 Satujumppa starttasi kyläläisten aloitteesta 32 Otalammen osaaja - Jussi Järvinen 34 Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy loppuvuonna 2016.

Kannen kuva: Raiteet Otalammella, kuva Kati Jukarainen.

Lehden toimitus Anni Laitinen (mainokset) Sanna Ihatsu (taitto) Riitta Morko Kati Jukarainen Sari Metsäkivi Juttuvinkkejä ja palautetta toimitukselle voi lähettää osoitteeseen sanna. ihatsu@otalampi.net.

2

Sisältö

OtaSanomat on Otalammen alueen kyläyhdistyksen julkaisema, talkoovoimin tehty lehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Lehden paino- ja postikulut katetaan mainosvaroin.

Levikki on noin 960kpl ja lehti jaetaan kaikkiin talouksiin 03300 postinumeroalueella, lukuunottamatta mainoskielto-talouksia. Lehti ilmestyy myös www.otalampi.net-sivustolla.

OtaSanomia on julkaistu vuodesta 2004.

Myöhäisen kävelyretken tunnelmia kotimetsässä Kesäkuun ilta on metsässä hiljainen.

Tikka kikattaa jossakin lähipuussa, muuten on hiljaista ja ilta jo vähän hämärtää. Kuljen tuttua polkua kalliokielekkeelle. Horisontissa siintää Lepsämän mäet. Näköalat ovat lähellä Kolin maisemia. Otan vaatimattomalla kamerallani kuvia maisemasta, puista ja maan kasveista. Tulee mieleen lause; tämä metsä on meille tärkeä. Se oli kilpailunimi muutama vuosi sitten kilpailulle johon osallistuminen alkoi kasvaa merkittäviin mittoihin ja tuotti lopulta Otalammen luontoeskaritoiminnan.

Luontoajattelu jatkaa kasvuaan; ensi syksynä ekalokkalaiset ovat myös mukana luontotoiminnassa muutamana päivänä viikossa.

tummina taivasta vasten. Tule mieleen toinen lause; tämä metsä opettaa polullansa kulkijaa… Niinpä, luonto opettaa ja näyttää joka retkellä jotain. Tänään tällä pienellä retkellä näin paljon kauneutta, kuulin hiljaisuutta ja opin nöyryyttä tämän kauneuden keskellä.

Hyviä luontoretkiä myös sinulle, kulkija!

Riitta Morko kyläyhdistyksen puheenjohtaja

Tällaisia tärkeitä metsiä meille kaikille on varmasti jokaisella omansa tässä luonnon keskellä olevassa kylässämme.

Jollekin metsä on se tuttu lenkkipolku lähiliikuntapaikan ympäristössä, toiselle Salmen ulkoilualueen lenkkipolku.

Tärkeää, että se on lähellä ja helposti saavutettavissa, sinne voi piipahtaa. Minulle tärkein luonto on aivan kotipihani ympärillä, suorastaan korpimaisemaa neljänkymmenen kilometrin päässä Helsingistä, uskomatonta.

Kierrän pihan laitoja toiselle puolelle kalliota. Säpsähdän; oi sehän olikin kyyhkyspariskunta, jonka itse säikytin lentoon korpipuusta. Aurinko kajastaa vielä horisontista, puut piirtyvät

Kyläyhdistyksen kynästä

3

Tervehdys kyläyhdistyksen hallitukselta kyläläisille ja kesäasukkaille!

Tervetuloa selaamaan ja lukemaan omaa kylälehteämme. Hallituksella kesän viimeinen kokous on takana ja nyt vähän lomaillaan ennen Otalampipäivää.

Tuntuukin, että lepotauko tulee tarpeeseen, niin paljon on puuhattu ja järjestetty yhdessä. Kokouksessa selkiytimme meidän toimintatavoitteita. Kaikkea sitä mitä haluaisimme, emme pysty ja ennätä tekemään.

Ykköstavoitteeksemme asetimme sauna-projektin eteenpäin viemisen.

Projektin vetäjä Tapio Pulkkinen kutsuukin teidät kaikki innokkaat koolle avauskokouksen heti syksyn alussa.

Ilmoitus siitä on tässä samalla sivulla.

Otalampi-päivä toteutetaan tänä vuonna tuttuun tapaan Otalammen uimarannassa. Kutsumme kaikki teidät lukijat järjestämään ohjelmaa yhteiseen päivään lauantaina 13.8. Ideat ja niiden järjestäjätahot voitte ilmoittaa Riitalle, riitta.morko(a)otalampi.net tai puhelimen tekstiviestillä numeroon 050 5504605. Tarvittaessa järjestämme heinäkuun lopussa yhteisen palaverin, jossa lopullinen ohjelmatarjonta sovitetaan yhteen. Kyläyhdistys toimii kokoavana tahona, järjestää mäkiautokisan ja kirppiksen ranta-alueelle.

Otalampi-päivän ohjelmaa kuuluu myös iltapäivällä Otalammen Metsänpoikien järjestämä jalkapallo-ottelu ja illalla Otalammen työväenyhdistyksen 4

Kyläyhdistyksen kynästä

järjestämä iltajuhla työväentalolla. Tule mukaan järjestämään yhteistä toimintapäivää!

Hyvää kesää teille kaikille! toivottaa Otalammen kyläyhdistyksen hallitus: Riitta, Satu, Johanna, Laura, Raine, Olli, Tapsa ja Hannu

Saunprojektin tiimoilta kokoonnutaan pe 19.8. klo 16:30 alkaen Otalammen uimarannalla. Hyvän sään sattuessa olemme rannalla ja keskustemme mm.

• rahoituksesta ja täytetään alustavia hakemuksia • mahdollisesta talkootyöhön sitoutumisesta • katsellaan saunan luonnoksia • merkataan rakennuksen kulmat alustavasti maastoon.

Vesisateen sattuessa siirrymme Morkoille sisätiloihin.

Lisäksi grillataan kyläyhdistyksen tarjoamaa makkaraa ja nautitaan virvoitusjuomia. Ilmoittautumiset ja kyselyt tapio.pulkkinen@gmail.om tai 044 5003647

OtaTietoa Otalammen uimarannalle lisää varusteita Otalammen uimaranta on EU-ranta.

Ympäristötarkastajien lausuntojen mukaan uimarannoille pitää lisätä pelastusrenkaita. Lisäksi pitää rajata uima-aluetta ja teettää kyltit, joihin on merkitty seuraavat asiat: uima- ja uimaranta-alue, syvyyden osoittavat merkit ja hyppäämisen kieltomerkit.

Lisäksi uimarannalle johtaville teille on lisättävä uimarannoista kertovia opasteita.

EU-rannat on luokiteltu EU-rannoiksi käyttäjien määrän mukaan. Rannoilta otetaan vesinäytteitä näytteenottosuunnitelman mukaisesti. EU-uimarannoille viedään ja laminoidaan vesinäytteiden tulokset ja muut vastaavat tiedotteet.

Vihdissä on myös kaksi muuta EUuimarantaa: Myllylammen uimaranta ja Varikkaan uimaranta.

Sari Metsäkivi Lähde: www.vihti.fi Kaavoitus- ja teknisen lautakunnan pöytäkirja 13.4.2016

Eerolan ryhmäpuutarhahankkeen tilanne Helsingin kaupunki ei ole tehnyt hankkeen rahoituspäätöstä, joten vielä ei ole varmuutta siitä, että puutarha todella rakennetaan. Rakentamisen arvioidaan alkavan aikaisintaan vuonna 2017. Suunnitelmat ovat kuitenkin tarkentuneet.

Eerolan palstoille tulee oma huoltorakennus, joka rakennetaan nykyisen päärakennuksen navetan paikalle.

Eerolan päärakennus jää nykyiselle paikalleen. Mökkien toteutus tapahtuu vaiheissa. Kaavaan on merkitty 127 palstaa, mutta nyt ajatuksena on toteuttaa 112 palstaa – saman verran ns. peltomökkejä ja metsämökkejä.

Myöhemmin, jos kysyntää on, voidaan kymmenkunta mökkiä rakentaa lisää.

Vesihuollon siirtolinjan Härkälän kylän ja Eerolan välillä on tarkoitus kulkea ensin Laurintietä pitkin. Sieltä se jatkuu Härkälän kylän suuntaan jonkin matkaa Otalammentietä pitkin.

Aikaisemmassa versiossa reitti olisi suunnannut kohti vanhaa Porintietä tultuaan Otalammentielle.

Siirtolinja tarvitsee toimiakseen jätevedenpumppaamon, ja se tulisi sijaitsemaan aika lähellä Laurintien ja Kiviojantien nykyistä risteystä. Pumppaamo on osittain maan alla ja osittain maan päällä. Maanpäällinen osuus jää alle metriin.

Sari Metsäkivi Lähteet: Sähköpostikeskustelu projektinjohtaja Maria Manniston kanssa http://www.eerolanpalstat.fi.

OtaTietoa

5

Liikenneturvallisuutta parannetaan Maantien 120 liikenneturvallisuutta parannetaan Katinhännäntien, Oikopolun ja Korkeakalliontien kohdalla.

Liikennevirasto on hyväksynyt Uudenmaan ELY-keskuksen lähettämän muutetun tiesuunnitelman 23.3.2016, joten rakentaminen on seuraavan kahdeksan vuoden aikana mahdollista. Olennainen osa suunnitelmaa on Vanhan Porintien alikulun tekeminen Oikotien kohdalle. Rakennussuunnitelma on myös käytännössä laadittu jo valmiiksi.

Rakentaminen on tavoitteena aloittaa vuonna 2017, mutta rahoituspäätökset tarvitsee vielä tehdä. Vielä ei ole tarkkaa tietoa, milloin rakentaminen alkaa.

Yleensä seuraavan vuoden rakennushankkeet ovat tiedossa vuodenvaihteen nurkilla.

Sen jälkeen, kun maantien 120 parantamistyö on valmistunut ja luovutettu yleiseen liikenteeseen, Vihdin kunnalle siirtyy vastuu jalkakäytävien ja pyöräteiden kunnossapidosta ja valaistuksesta.

Sari Metsäkivi Lähteet:

Otalammelle Rinki-ekopiste Rinki Oy:n viestintäpäällikkö Katri Tuulensuun mukaan S-marketin pihaan on tulossa uusi Rinki-ekopiste.

Lupahakemus on vielä Vihdin kunnan käsiteltävänä. Ekopiste tulee heti, kun kunta myöntää toimenpideluvan. Uuteen pisteeseen on tulossa kartonkipuristin, keräyssäiliöt lasipakkauksille, metallille ja muovipakkauksille. Lisäksi pisteeseen tulee vaate- ja paperikeräys Ringin yhteistyökumppaneilta.

Tuulensuu mainitsee, että Oikotien keräyspiste on Rosk´n Rollin, ja jos näyttää siltä, ettei uutta ekopistettä saada auki ajoissa, Ringin on tarkoitus tehdä väliaikainen sopimus heidän kanssaan.

Rosk´n Rollin tiedottaja Tarja Salojärvi kertoo, ettei heillä ole suunnitelmia siirtää tai poistaa Otalammen ekopistettä.

Kokonaisuutta arvioidaan sitten, kun Rinki on saanut verkostonsa valmiiksi.

Aivan vierekkäin pisteitä ei ylläpidetä, mutta niiden ylläpitoon vaikuttaa moni muukin asia.

Sari Metsäkivi

Lähteet:

Liikenneviraston tiesuunnitelman hyväksymispäätös 23.3. 2016

Sähköpostikeskustelu Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n viestintäpäällikkö Katri Tuulensuun kanssa.

Sähköpostikeskustelu hankkeen projektipäällikkö Jaakko Kuhan kanssa (Uudenmaan ELY-keskus)

Sähköpostikeskustelu Rosk´n Roll – jätehuoltopalveluiden tiedottaja Tarja Salojärven kanssa.

6

OtaTietoa

Kaava Ot 21 Mäkipellon ja Aittamäen alueen asemakaava Kaavoitus- ja tekninen lautakunta merkitsi tiedoksi Mäkipellon ja Aittamäen alueen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen (kaavan Ot 21) osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kuulutti kaavan vireille 13.4. 2016 .

Mäkipellon ja Aittamäen alueen asemakaava ja asemakaavan muutos sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään vuoden 2016 kaavoitusohjelmaan. Kaava Ot 21 on ollut valmisteluvaiheessa osa laajempaa Otalammen keskustan asemakaavaa (Ot 12). Kaavoitusta oli tarkoitus jatkaa tarkempien osa-alueiden osalta suoraan ehdotusvaiheesta.

Kaavan Ot 21 rajaus ulottuu kuitenkin laajemmalle kuin aiemmin nähtävillä olleessa valmisteluaineistossa, joten kaavatyötä jatketaan nyt valmisteluvaiheesta laatimalla uusi luonnos. Valmistelussa hyödynnetään kaavatyön Ot 12 materiaaleja.

Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Alueelle tullaan tarvittaessa tekemään kaavoituksen käynnistämissopimukset sekä maan käyttösopimukset maanomistajien kanssa.

Tavoitteena tiivistää asutusta Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on tiivistää Otalammen taajaman jatkeeksi muodostuneen Mäkipellon ja Aittamäen alueen raken-

netta. Suunnittelualueelle kohdistuu rakentamispaineita, ja rakentamisen ohjaus asemakaavalla on tärkeää alueen kehityksen kannalta.

Alueen tiivistäminen eheyttää yhdyskuntarakennetta, ja asemakaavoituksen myötä alueelle muodostunut omakotiasutus liittyy selkeämmin osaksi Otalammen taajamaa. Kaavoituksella tutkitaan uusien pientalotonttien muodostumista nykyisen asutuksen lomaan.

Tarkoituksena on myös liikennejärjestelyiden parantaminen sekä turvallisen kevyenliikenteen verkoston muodostuminen. Otalammentie on osittain mukana kaava-alueessa ja sen toiminnallisuuden sekä turvallisuuden parantaminen on yksi kaavoituksen tavoitteista.

Tavoitteena on viedä valmisteluaineisto kaavoitus- ja teknisen lautakunnan käsittelyyn aikaisintaan loppuvuodesta 2016. Alustavan aikataulun mukaan kaavaehdotus saadaan valmisteltua vuoden 2017 puolella. Alustavan tavoitteena on saada kaava hyväksyttyä vuonna 2017.

Sari Metsäkivi Lähde: www.vihti.fi Kaavoitus- ja teknisen lautakunnan pöytäkirja 13.4.2016

OtaTietoa

7

Ot 20 Otalammen koulun asemakaavan muutos Kaavamuutoksella suunnitellaan Otalammen koulun laajentumistarpeet.

Valtuusto hyväksyi kaavan Ot 20 selostuksineen 21.3.2016.

Sari Metsäkivi Lähde: www.vihti.fi > Vihti kuntana >esityslistat ja pöytäkirjat > Kunnanvaltuuston pöytäkirja 21.3.2016

Härkälän kauppakiinteistön kohtalo Suur-Seudun Osuuskaupalla ei ole Härkälän kauppakiinteistön osalta jalostussuunnitelmia, vaan rakennus on tarkoitus joko vuokrata tai myydä.

Päätös on tehty jo silloin, kun Otalammen uutta S-markettia rakennettiin.

Parhaillaan on meneillään vuokrausja myyntineuvottelut. Kiinnostuneita vuokraajia ja ostajia on useita. SSO uskoo, että kiinteistölle löytyy hyvää käyttöä ja uusi omistaja.

Sari Metsäkivi Lähde: Sähköpostikeskustelu SSO:n kiinteistötoimen päällikkö Ismo Louhen kanssa.

8

Vihdin lausunto Uudenmaan joukkoliikenneselvityksestä – Otalampea koskeva osuus Joukkoliikenteessä on meneillään suuri murrosvaihe. Liikennöitsijät ovat supistaneet toimintaansa, ELY-keskus on lisännyt sopimusliikenteen osuutta ja kuntien joukkoliikenteen rahoitusvastuu on kasvanut. Otalammen alueella kokonaisuus on tarkoittanut vuorojen vähenemistä erittäin suppeaksi. Vaikuttaa siltä, että tulevaisuudessa kuntakohtainen joukkoliikenteen järjestäminen ja kehittäminen jää yhä enemmän kuntien vastuulle.

Myös matkalippusysteemi on murroksessa ja vuosina 2017–2020 linjaautoliikenteessä ajetaan monien eri sopimusten alaisuudessa. Osa siirtymäajansopimuksista on jo päättynyt ja loput päättyvät portaittain. Ollaan siis ajautumassa tilanteeseen, jossa osassa vuoroja kuntien tukemat matkaliput käyvät ja osassa eivät. Linja-autoyhtiöt ovat tuoneet markkinoille omia lipputuotteitaan, jotka käyvät vain yhtiön omissa autoissa ja poikkeavat muiden yhtiöiden hinnoittelusta.

Vihdin kunnanhallitus päätti kokouksessaan 13.6. Uudenmaan Elylle annettavasta lausunnosta. Lausunnon on valmistellut kuljetus- ja hankintaasiantuntija Salla-Mari Rintala. Alla lausunnon ne kohdat, jotka liittyvät Otalammen alueeseen:

”Väestön sijoittumista ja kehitystä koskevassa osiossa (4.1) todetaan, että Länsi-Uudenmaan väestö on kehittynyt voimakkaasti muutamaan taajamaan valtatien 25 suuntaisesti. – –. Harvemmin asuttujen alueiden osalta tulee huomioida, että moni Vihdin kyläkeskuksista on sijoittunut varsin hyvin seudullisten joukkoliikenneyhteyksien hyödyntämiseksi. Esimerkiksi Ojakkala ja Otalampi ovat sivussa kuntakeskuksista, mutta potentiaalisia kasvualueita valtatie 25:n tuntumassa.”

Ojakkalan ja Otalammen sekä edelleen Nurmijärven ja Hyvinkään suuntaan on hyvä ottaa harkinnan alle.”

Sari Metsäkivi Lähde: www.vihti.fi > vihti kuntana > esityslistat ja pöytäkirjat > kunnanhallitus

”Otalampi sijaitsee myös tien MT 120 varrella, josta kohtuu matkan päähän sijoittuvat myös Olkkala ja Haimoo.

Työn tarkastelukohteista pois jääneet Jokikunta ja Vihtijärvi sekä Oinasjoki ovat esimerkkejä siitä, kuinka alueelle voi muodostua asukasmäärään nähden varsin kohtuullinen palvelutarjonta, jos sijainti osuu kunnan läpi kulkevien yhteyksien reitille. Tällaisia ratkaisuja tulisi pyrkiä löytämään entistä enemmän unohtamatta tietenkään sitä, että suoria nopeita yhteyksiä tarvitaan myös. Nopeat suorat yhteydet voisivat palvella ison volyymin kuntakeskuksia ja kulkea valtateitä 1 ja 2. Tiet VT 25 ja MT 120 tarjoavat puolestaan mahdollisuuksia linjoille, jotka palvelevat yhdistetysti sekä kunnan sisäistä liikennettä että seudullista liikennettä.” ”– – poikittaisyhteyksien kehittäminen valtatiellä 25 Nummelasta eteenpäin

OtaTietoa

9

Uusia taimia kasvienvaihtotapahtumasta Kasvit vaihtoivat vauhdilla omistajaa, kun Otalammen Marttojen tapahtuma järjestettiin jo kymmenettä kertaa.

Kerran vuodessa järjestettävä kasvienvaihtotapahtuma on jo perinne Otalammen kylässä. Suosittua tapahtumaa emännöi Otalammen Martat, jotka tuovat muiden tavoin omia kasvejaan halukkaiden saataville. Tarjolla on myös tunnistusapua. Omat kasvit on tapana nimetä purkkiin. Joskus nimi puuttuu ja silloin apuna ovat kokeneemmat harrastajat ja perennakirjat, joita tutkimalla kasvi saa nimensä.

Kasveja riitti kaikille, kuva Kati Jukarainen.

10 Kylänraitilta

Puheensorina ja nauru raikuvat, kun vaihtajat mittailevat taimimerta ja valitsevat mieleisiään. Taimia riittää runsaasti kaikille. Etuilla ja rynniä ei tarvitse. Taimia jaetaan hyvässä hengessä ja katsotaan, että jokaiselle löytyy jotakin.

Otalammen Marttoja on yhteensä parisenkymmentä, joista kymmenkunta toimii aktiivisesti. Jo 20 vuotta sitten perustettu ryhmä alkoi järjestää toukokuisen kasvienvaihtotapahtuman kymmenen vuotta sitten. Tapahtuma on avoin ja maksuton kaikille. ”Kävijöiden

Kaikkien kasvien tunnistaminen ei ole helppoa, kuva Kati Jukarainen.

määrä on kasvanut joka vuosi. Kaikkien ei tarvitse tuoda omia taimia. Täältä vain hakee pois, jos jotain mieleistä löytyy”, kertoo Hannele Järvinen. Toiveena kuitenkin on, että mukana toisi ainakin kahta kasvia, jotka on tarkasti nimetty jokaiseen taimipurkkiin.

Martat touhuavat muutenkin kasvien parissa. He ovat opetelleet tunnistamaan myös villiyrttejä ja käyneet yhdessä keräämässä niitä. Jokavuotinen

sienireissu on tärkeä. Marttoihin voi liittyä kuka tahansa ”Kaikki ovat tervetulleita”, toivottaa Hannele.

Kati Jukarainen Lisätietoa Otalammen Martoista: http:// www.martat.fi/piirit/uusimaa/

Kylänraitilta 11

Kasvienvaihtajat vauhdissa Ritva Sundberg Olen kiinnostunut viemään kotiini noita pieniä mirrinminttuja. Täällä on varmasti uutuuksia kuten yleensäkin. Minä kasvatan aina omat kasvini siemenestä. Mooseksenpalavapensas on suosikkikasvini. Kesti viisi vuotta kylvöstä saada se kukkimaan.

Eeva Koivisto Löysin täältä mirrinminttua. Sitä minulla ei ole ennen ollutkaan. Omakin puutarha löytyy.

Siellä on lähinnä omenapuita ja marjapensaita.

Orvokki on suosikkikukkani.

Pia-Carina Mäkinen Otin mukaani täältä kuunliljoja, punatähkän, iiriksiä ja sammalleimua. Olen hyvin innokas puutarhaharrastaja, ja minulla on metsäpuutarha. Omia suosikkejani ovat kuunliljat, pionit, nauhukset ja erilaiset kurjenpolvet.

12 OtaGallup

Anne Nurmikanta Löysin täältä kesäpikkusydäntä tai oikeastaan meidän Essi löysi sen. Lisäksi otin akileijoja ja taponlehteä. Jos sitä nyt puutarhaksi voi kutsua, niin kyllä meiltä sellainen löytyy. Meillä on 40-luvulta vanha piha ja pikkuhiljaa ollaan sitä yritetty laittaa. Se oli kovin heinittynyt ja nyt sitä on kaivettu esille ja sinne on tuotu kasveja mummolasta. Tykkään kaikista kasveista jotka kukkivat.

Eija Koski En ole vielä mitään ehtinyt itselleni katsoa, kun olen vasta omiani jaellut pois. Minulla on itselläni villinpuoleinen metsäpuutarha jossa on enimmäkseen varjokasveja. Niissä on paljon ihania. Lumikki ja varjosiippa ovat suosikkini.

Heidi Kanner Löysin täältä päivänliljaa, pikkutalviota ja ritarinkannuksia. Meillä on reilu 2000 neliön piha, jossa on puita, hyötykasveja ja pari kukkapenkkiä. Pioni on suosikkini.

Kuvat ja haastattelut Kati Jukarainen

OtaGallup 13

Otalammen lukupiirillä kymmenes vuosi Lukupiiri kokoontui ensimmäisen kerran Salmen ulkoilualueen kahvilassa 11.12.2006. Silloin paikalla oli tuvan täydeltä otalampelaisia, eniten Ruskelasta ja Salmen alueelta, koska paikalla oli ”oman kylän kirjailija” Hannu Niklander. Sen jälkeen lukupiiri on kokoontunut kouluvuosien tapaan syksystä kevääseen. Kolmen kesäkuukauden aikanakaan emme unohda lukunautintoa.

Piirimme on kokoontunut vanhassa Pirkolasa vuosina 2007–2008 ja uudessa Otamapi-talossa sen valmistuttua syyskuusta 2008 syksyyn 2011 saakka.

Silloin saimme kunnalta luvan kokoontua Härkälän koulun Olkkarissa. Tämä ”kirjallisestikin” perinteinen paikka on sopinut meille hyvin. Tällä erää viimeisen kerran kokoonnuimme Olkkarissa huhtikuun 4:nnen päivän iltana. Perinteeksi on tullut, että lukupiiri vierailee kevätkauden päätteeksi Nummelassa

Lukupiiriläisiä Siivouspäivänä Härkälän vanhalla koululla – nykyisellä monitoimikeskuksella tutkimassa kirpputorilla myytäviä kirjoja. Kuva Sanna Ihatsu.

14 Lukupiirin kuulumisia

Virkistyskoti Päivölässä. Niin nytkin toukokuussa.

Härkälän koulun uusien omistajien taholta on saatu kuulla, että paikasta on tarkoitus tehdä kylää palveleva ”monitoimitalo”. Näin ollen olemme toiveikkaita, että kokoontumisemme voisivat jatkua jo tulevana syksynä Härkälän koululla.

Olemme vierailleet mm. Vihdin pääkirjastossa sekä kirkonkylän kirjastossa, kirjamessuilla, kirjallisuuspäivillä ja teattereissa. Kirjailijoita piirissämme on vieraillut kerran pari lukuvuodessa.

Lukuvuosi 2015–2016 Nyt päättyneenä lukuvuonna olemme kuulleet sekä Hannu Niklanderin että vesikansalaisen Pertti Lassilan kirjallisia kuulumisia. Lukuvuoden aikana olemme kokoontuneet seitsemän kertaa. Paikalla on säännöllisesti ollut 10–15 lukupiiriläistä. Kuluneen noin kymmenen vuoden aikana piirissämme on vieraillut satunnaisesti viitisenkymmentä eri henkilöä.

esitellyksi ainakin noin 30 teosta.

Lukuvuonna 2015–2016 yhteisesti valittuina kirjoina on käsitelty seuraavat teokset: Vihtiläissyntyinen Pirkko Koskenkylän Pohjatuuli 1, 2 ja 3.

Antti Tuomaisen Kaivos.

Harri Nykäsen Likainen Harri – 20 vuotta Erkon renkinä.

Sofi Oksasen Norma.

Eero Huovisen Saarna?

Hannu Niklanderin Kuinka saa sanoa, esseitä ja pakinoita.

Pertti Lassilan Armain aika.

Kirjallinen lukukausi päättyy tänä vuonna toukokuun 19:nä päivänä Virkistyskoti Päivölässä. Lukukirjoina ovat Tommi Kinnusen Lopotti ja Tapio Koivukarin Unissasaarnaaja.

Otalammenlla 22.4.2016 Pentti Kurunmäki

Päättymässä olevan lukuvuoden aikana olemme tutustuneet noin 15 kirjaan.

Keskustelu niistä on sitä lukupiirin ”ydintä”. Kun kirjamäärään lisätään piiriläisten kesälukemiset ja lukuvuoden aikana yhteisesti sovittujen kirjojen lisäksi luetut ja yhteisistunnoissa käsitellyt kirjat, niin vuositasolla tulee piirissä

Lukupiirin kuulumisia 15

Lukuvinkki: Kirsi Kunnaksen elämänkerrassa runoillaan, rakennetaan ja toivutaan sodasta Otalammella kesän Otalammella. Kirsin äiti Sylvi Kunnas sekä isäpuoli Einari Vehmas eli Piki hankkivat Otalammen rannasta neljäntuhannen neliön jyrkkärinteisen tontin, jolla oli jo pieni saunamökki saunakamareineen. Paikka oli perheelle tuttu, sillä he olivat vierailleet Härkälän koulun opettajan Onni Hallan luona.

Turvapaikkanakin Otalampi toimi.

Sylvi tyttärineen pakeni Hallan luokse Helsingin pommituksia joulukuussa 1939, kun Kirsi oli kompastumisensa ansiosta täpärästi pelastunut naissotilaan konekivääritulelta, jota sotilas viimeiseen saakka ampui maahan putoavasta pommikoneesta.

Leena Kirstinän kirjoittama kirja Kirsi Kunnas – Sateessa ja tuulessa kertoo runoilija Kirsi Kunnaksen elämästä. Kirjassa on värikkäitä kertomuksia kesistä, joita runoilija perheineen vietti Otalammella. Tänne Kirsi pakeni sotaa, toimi mökin rakennuksen apumiehenä ja ammensi aiheita runoihinsa luonnosta.

Kesämökki Otalammelta Runoilija Kirsi Kunnas vietti vuodesta 1943 vuoteen 1957 saakka melkein joka

16 Lukuvinkki

Kirsi rakennusapumiehenä Sotakesänä 1943 Piki oli rintamalla, pikkusisko Alila lottakomennuksella ja Kirsi juuri kotiutettu tuberkuloosiin sairastuneena Repolasta, missä hän oli ollut säälottana. Sylvi-äiti, Kirsi ja nuorin sisar Inari viettivät ensimmäistä kesää Otalammella.

Rauhan tultua perhe aloitti rakentamisen. Vanha sauna oli jo aiemmin muutettu makuuhuoneeksi ja saunakamarista oli tehty keittiö. Siksi tarvittiin uusi sauna. Kirsi toimi muurarin apumiehenä kantaen tiiliä ja sekoittaen laastia rannan sinisestä savesta, kalkista ja sementistä.

Myöhemmin vanhaan saunarakennukseen rakennettiin vielä lisäsiipi katettuine terasseineen ja vuonna 1953 tontin ylätasanteelle rakennettiin yksikerroksinen huvila, paikkakunnan ensimmäinen elementtitalo. Siinäkin rakennusprojektissa Kirsi oli mukana.

Kirsi lapioi Ojakkalan sahan purut paperisäkkeihin ja kuljetti ne kirvesmiehille eristeiksi. Jopa Porin Matin valurautaisen uunikehikon Kirsi raahasi Vanhan Porintien varresta ylös rakennuspaikalle.

” Ja siili kyynelehtii minkä ehtii tunteissansa kuutamolla - on hetki kuutamon ja istuu rannalla kaislikossa.

Kaislikossa kuu kaikkein kaunein on.”

Otalammen luonto runojen innoittajana Kirsi asui vanhassa saunamökissä kesästä myöhälle syksyyn. Otalammen taianomaiset kuutamot siirtyivät runoihin Tiitiäisen satupuussa. Lisäksi hän tutustui kaisloja kahisuttavaan vesirottaan – Jaakko Vaakkoon, joka Kunnaksen runossa ”viikset vallan mutaisina, rämpii jalat rutaisina” ja paranteli ammattitautejaan ” kuhanuhaa, vesiköhää, ryskäyskää” omaperäisin konstein makaamalla ”jalat luoteeseen ja kuono kohti kaakkoa” koska ”se auttaa Jaakko Vaakkoa.” Myöhemmin Kirsi tapasi tulevan aviomiehen Jaakko Syrjän, jolla oli myös omaperäisiä tapoja hoitaa allergista nuhaansa.

Vuonna 1968 TV2 kuvasi Kirsin elämää ja yksi kohtauksista kuvattiin Otalammella. Siinä Kirsi keskustelee äitinsä Sylvin kanssa huvilan olohuoneen ikkunan ääressä saduista. Kolme vuotta myöhemmin Sylvi sairastui keuhkosyöpään, mitä ei voitu hoitaa.

Sylvi vietti ennen kuolemaansa aikaa Otalammella, missä Kirsi ja Jaakko kävivät häntä tapaamassa.

Kirsi oli myös Otalammella kuullut siilin ääntelyä, vikinää, ehkä viestintää toiselle otukselle.

TV-kuvaus Otalammella 1957 Kirsi Kunnas ja Jaakko Syrjä avioituivat ja Kirsi muutti Helsingistä Tampereelle. Mökkikäynnit Otalammella harvenivat.

Viimeinen yhteys Otalammelle katosi, kun Sylvin puoliso Vehmas menehtyi, peitellessään ruusuja havuilla Otalammen huvilalla marraskuussa 1980.

Sanna Ihatsu Lähde: Leena Kirstinä, Kirsi Kunnas – Sateessa ja tuulessa, WSOY 2014. s. 52, 58, 164-5, 197, 204, 225, 248, 282.

Lukuvinkki 17

Otalammen osaaja - harmonikkataituri Milla Jalas Olen Milla Jalas, 13-vuotias, Otalampelainen, tuleva seiskaluokkainen.

me tutustumassa harmonikkamuseossa sekä Bugarin harmonikkatehtaalla.

Harmonikansoitosta innostuin viisi vuotiaana, kun paras kaverini Pilvi soitti harmonikkaa. Ensimmäinen soitonopettajani olikin Pilvin äiti, Merja Huhta.

Leirejä on tarjolla paljon, Karkkiharmonikat järjestävät viikonloppuleirejä syksyisin ja keväisin. Minun kesääni kuuluu, kesäkuussa Ikaalisten leiri ja heinäkuussa Seilin saaressa kansainvälinen leiri.

Länsi-Uudenmaan musiikkiopistossa aloitin musiikinopinnot 2011. Musiikkiopistossa on soittotuntien lisäksi musiikinteoriaa, musiikkitietoa sekä sivuaineena soitan pianoa.

Harmonikalle järjestetään paljon kilpailuja ympäri Suomen. Kilpailemisen aloitin 2012 Nakkilasta ja 2013 osallistuin Hopeiseen harmonikkaan.

Suurempia kilpailuja ovat joka syksyiset Nakkilan harmonikkaviikot, Minä Soitan harmonikkaa, jotka tänä vuonna järjestettiin Hämeenlinnassa.

Suomen Pelimannimestaruus kilpailut, Ikaalisissa. Jokioisten Harmonikka Soikoon- kilpailut sekä Turku Accordeon ja tietysti Kultainen- ja Hopeinen harmonikka, Ikaalisissa.

Merjalla soitin myös Harmonikka-orkesteri Furiosossa, osallistuimme 2014 Harmonikkaorkesterien ja – yhtyeiden SM- kilpailuihin Hämeenlinnassa.

Viime syyskuussa osallistuin Italiassa, Castelfidardossa järjestettyihin kansainvälisiin kilpailuihin. Castelfidardo on harmonikkojen synnyinkoti, kävim18 Otalammen osaaja

Tänä keväänä hain Sibelius Akatemian nuorisokoulutukseen ja minut on hyväksytty pääsykokeisiin jotka vielä tätä kirjoittaessa on edessä.

Milla Jalas

Kuva Millan kotialbumista.

Talkoomuistoja Otalammelta Talkooetsinnät Jos 1950-luvun maaseudulla tarvittiin useampi ihminen johonkin työhön, se tehtiin aina talkoilla. Niin myös kadonneiden etsiminen.

Mummoni luona Ollilassa asui vanha neiti-ihminen Ruura, viralliselta nimeltään Auroora. Hän oli tottunut liikkumaan pitkiäkin matkoja yksin marjareissuillaan.

Ikääntymisen myötä suuntavaisto ja muisti olivat heikentyneet, niinpä kotiin löytäminen vaikeutui. Itsenäisenä ja tarmokkaana ihmisenä hän vähät välitti muiden varoituksista ja estelyistä, jos mieli teki marjastamaan. Niinpä häntä jouduttiin useamman kerran talkoilla metsästä etsimään. Taas kerran Ruura oli ollut marjakoreineen yön metsässä.

Aamupäivällä etsijät kohtasivat hänet metsäpolulla. Ruura hätäilemättä ihmetteli: ” Mihinkäs tee noin suurel joukol menette?”

Marja-Liisa Mäkinen

Talkoot Pirkolassa 1980 ja -90-luvulla pidettiin entistä Pirkolan kauppakiinteistöä talkoovoimin käyttökunnossa. Kiinteistön omisti kunta. Toimintaa oli niin lasten kerhoina kuin kansalaisopiston kudontapiirinä. Talo toimi myös kyläläisten kokouspaikkana. Vuosikaudet siellä toimi mm. epävirallinen ”akkakerho”, johon kuului joukko kylän naisia jotka

kokoontuivat kahvittelemaan keskenään keittiön pöydän ääreen. Minäkin sain kunnian kuulua tuohon joukkoon ja tyttäreni oli mukana ”pikku-akkana”.

Niin, talkootalkkarina toimiminen tarkoitti puutteista ja rikkoutuneista kiinteistön tavaroista tiedottaminen kuntaan, siivoaminen ja ruohonleikkaus kesäisin, talvella rappujen lakaisu lumesta. Kun aita alkoi repsottaa, lupauduttiin rakentamaan talkoilla uusi aita lasten turvallisen ulkoilun takaamiseksi. Kunta lupasi maksaa aidan kyllästetyt tolpat ja laudat, jotka säilöttiin meidän pihalle siksi kunnes hakattiin aitaan. Muistan kuinka Sandströmin Seppo heilutti lekaa ihan tosissaan iskiessään tolppia maahan, siinä oli tekemisen meininkiä! Porttien pielet valettiin maahan, porttisäpit saatiin lahjana kyläsepältä. Talkoolaiset olivat pääasiassa silloisen kylätoimikunnan jäseniä. Taitaapa aidasta olla vieläkin osa nykyisen omistajan käytössä. Pihalla pidettiin kirpputoria ja nähtiinhän siellä kylän ensimmäiset ilmapallokauppiaatkin vappuna.

Talkoita on aina pidetty ja niistä uusin näyte on lähiliikuntapaikan lähellä oleva laavu. Toivottavasti intoa vielä riittää suunnitellun rantasaunan toteutukseen.

Riitta Morko

Pala historiaa 19

Ihan mahtava päivä – ja syksyllä uudelleen!

Härkälän koulu heräsi jälleen eloon, kun uusi omistaja Tapio Valtanen kutsui niin kyläläiset kuin muutkin kiinnostuneet Siivouspäivän kirppari- ja huutokauppatapahtumaan. Samalla oli mahdollisuus tutustua koulurakennuksiin.

Kutsu otettiin innostuneesti vastaan, ja parinkymmenen kirpparimyyjän lisäksi väkeä kävi päivän mittaan reilut kaksisataa. Kiitoksia sateli runsaasti.

•

Enemmän tällaisia tapahtumia, niin saadaan kylään lisää eloa!

•

Arvostan isosti, että vanhoista rakennuksista pidetään huolta ja säilytetään ne kyläläistenkin käytössä!

•

Tämä oli varmaan parasta, mitä Härkälälle voi tapahtua!

•

Hienoa, että pulpetit huutokaupattiin Otalammen nuorten hyväksi!

Monien mahdollisuuksien paikka Otalampi on Valtaselle tuttu entuudestaan. – Olen kotoisin Haimoosta ja etenkin Otalammen rannalla on tullut pörrättyä nuorena paljonkin.

Ensimmäinen vakituinen työpaikkani oli Siippoon Union eli nykyinen Neste.

Olin silloin 14-vuotias. Kerran tulin Haimoosta töihin potkulaudallakin, Valtanen naurahtaa.

– Aikuisikäni olen asunut eri puolilla pääkaupunkiseutua, mutta halusin 20 OtaTietoa

Huutokaupan meklarina toimi Jouko Lindfors, kuva Sanna Ihatsu.

muuttaa lähemmäs ikääntyvää äitiäni, jotta olisi helpompi olla hänelle apuna.

Etsin sopivaa asuntoa nelisen vuotta, ja nyt eteen tuli kiinnostava tilaisuus.

Olen toiminut kaksikymmentä vuotta yrittäjänä ja näin, miten paljon mahdollisuuksia Härkälän koulualueella on.

Valtaselle on tärkeää, että Härkälä pysyy täynnä toimintaa jatkossakin. – Tällainen paikka ja rakennukset antavat mahdollisuuksia vaikka mihin! Toivon voivani tarjota otalampelaisille monipuolisia mahdollisuuksia harrastaa ja toimia. Tarvetta tuntuu olevan vähän kaikenlaiselle tekemiselle, Valtanen innostuu. – Tulossa onkin yritysilta,

jossa tiloja esitellään yrittäjille ja samalla ideoidaan yhteistyömahdollisuuksia.

– Toivon myös, että kyläläiset lähtevät mukaan ideoimaan Härkälän toimintaa. Tavoitteenamme on monitoimikeskus, jossa kyläläiset ja kauempaakin tulevat viihtyvät. Ottakaa vain rohkeasti yhteyttä – soittakaa (p. 040 967 4800) tai lähettäkää sähköpostia info@harkalankoulu.fi. Härkälän kotisivut ovat osoitteessa www.harkalankoulu.fi ja meidät tavoittaa myös facebookin kautta.

Juhlatilat kuntoon syksyllä Siivouspäivän väki kiitteli Härkälän koulun pihan ja tilojen siisteyttä. – Paljon olemmekin ehtineet tehdä jo kevään aikana. Pihalle on tuotu niin kivituhkaa, sepeliä kuin multaakin, ja vihtiläiseltä yrittäjältä totta kai.

palveluyrittäjien kanssa. Alkusyksystä kutsumme heidät tutustumaan tiloihin.

Juhlatilat remontoidaan keltaiseen puurakennukseen. Pidän Härkälän historian tunnelmasta ja haluamme tuoda sitä esiin esimerkiksi vanhojen valokuvien kautta. Juhlatila on tarkoitus saada valmiiksi syksyn aikana. Varauksiakin on tullut jo muutama, Valtanen toteaa tyytyväisenä.

Siivouspäivän tapahtuma oli niin onnistunut, että uusi siivouspäivä päätettiin järjestää jo syksyllä, 27.8.

Sari Metsäkivi Sirpa Hirsimäki ja Härkälän omistaja Tapio Valtanen, kuva Sanna Ihatsu.

– Liikuntasalin lattia on huollettu ja kaksi kokoustilaa remontoitu käyttövalmiiksi. Varauksiakin on jo tullut. Syksyllä liikuntasalissa aloittaa paikallinen liikuntayrittäjä monipuolisine liikuntatunteineen. Kaikenlaista muutakin toimintaa suunnitteilla. Otalammen lukupiirinkin kanssa on alustavasti keskusteltu jatkosta, ja Härkälän tiloissa treenannut bändi jatkaa treenejään.

Olemme myös hankkineet kunnon karaoke-vehkeet ja AV-laitteet. Niillä voi soittaa kunnon bändi.

Tiloja vuokrataan myös juhlatiloiksi, ja tarkoitus onkin tehdä yhteistyötä pito-

OtaTietoa 21

Keittiöpuutarha – Siemenestä lautaselle -teos Jos olet haaveillut oman keittiöpuutarhan perustamisesta tai tarvitset lisävinkkejä, kannattaa tutustua keväällä ilmestyneeseen viehättävään teokseen.

Otalampelainen suunnitteluhortonomi ja puutarhatoimittaja Kati Jukarainen julkaisi kahden muun asiantuntijan kanssa teoksen keittiöpuutarhan perustamisesta. Toinen kirjan kirjoittajista Maria Kesänen on opettaja ja kotipuutarhuri, kolmas kirjoittaja Hanna Sumari on lifestyle-toimittaja, joka on kirjoittanut kaksi keittokirjaa. Kati Jukarainen ja Hanna Sumari toimivat

myös tuomareina TV:n suositussa Suomen kaunein piha -ohjelmassa.

Kirjassa opastetaan, miten toimivan keittiöpuutarhan voi tehdä niin suuriin kuin pieniinkin pihoihin, kukkalaatikoihin, terasseille ja parvekkeille. Kirjan avulla harrastaja oppii valitsemaan itselleen oikeat kasvit ja oikeat määrät.

Kirjassa on myös monipuolisia ja herkullisia reseptejä.

Vuoden prosessi –Kirjaprosessi kesti noin vuoden, Kati Jukarainen kertoo. – Sisältöä kir-

Kati kasvattaa keittiöpuutarhassaan runsaasti erilaisia lehtivihreitä kuten mangoldeja, salaatteja, yrttejä ja lehtikaalia. Kuva Kati Jukarainen.

22 Lukuvinkki

joitimme noin puolen vuoden ajan.

Ensimmäiset esikasvatuskylvöt tehtiin jo helmikuun 2015 alussa. Iso osa ajasta kuluikin valmisteluun ja suunnitteluun, jotta saimme tekstiosuuksia vastaavaa kuvitusta.

– Parasta oli työryhmämme. Jos nauru pidentää ikää, elän taatusti 200-vuotiaaksi! Toisaalta prosessissa riitti haasteitakin. – Haastavinta oli ajoittaminen.

Myös harvinaisen kylmä kesä jännitti.

Satoa tuli onneksi hyvin kunnon suojausten avulla. Kaikkein työläintä oli tekstin editoiminen ja hiominen.

Lopputulokseen Jukarainen on kaiken kaikkiaan tyytyväinen. – Olen myös iloinen siitä, että kustantaja luotti meihin niin paljon, että saimme tehdä kerralla kunnon järkäleen. Teoksesta tuli kaunis.

Työtä on riittänyt kirjan ilmestymisen jälkeenkin, ja kevät on ollut vilkas. – Teen tällä hetkellä freelancerina paljon lehtijuttuja ja pihasuunnitelmia. Niiden lisäksi haaveilen uuden teoksen kirjoittamisesta jossakin vaiheessa. Voisin kirjoittaa muustakin kuin puutarhasta, Jukarainen miettii.

Teoksen tekijöiden ajatuksiin voi tutustua myös heidän blogeissaan: Kati Jukarainen kertoo kasvitarhansa tapahtumista 100% outdoor –blogissa.

Maria Kesäsen puutarhablogi on nimel-

Ruukuissa kasvavat yrtit ja kukat ovat olennainen osa koristeellista keittiöpuutarhaa. Kuva Kati Jukarainen.

tään Kanelia ja kardemummaa. Hanna Sumari kirjoittaa blogia Apu-lehden sivuilla sekä Keittiön kautta -blogia.

Sari Metsäkivi Lähteet: http://www.readme.fi/product.php?isbn =9789523211988 Kati Jukaraisen haastattelu

Lukuvinkki 23

Tule mukaan mahtavaan harrastukseen Vihdin kylillä toimiva uusi partio, Hiidenveden Samoojat ry, on toiminut nyt vuoden verran. Olemme järjestäneet mukavaa toimintaa Otalammella kolmessa ryhmässä sekä VanjärviJokikunta alueella yhdessä ryhmässä.

Mukana on ollut noin 60 7-14 vuotiasta lasta ja nuorta ja noin 15 aikuista.

Vuoden aikana olemme opetelleet partiotaitoja viikottaisissa ryhmien tapaamisissa, rakennelleet lintujen ruokintapaikkoja, järjestäneet mm. melontaretkiä, metsäretkiä sekä opetelleet talviretkeily- ja erätaitoja, onkineet kaloja, bonganneet lintuja jne... Näistä jää monelle nuorelle paljon mukavia muistoja ja elämässä hyödyllisiä taitoja.

Partiossa opit paljon hyödyllisiä taitoja Partion tehtävänä on kasvattaa nuorista persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoisia, vastuuntuntoisia, aktiivisia sekä itsenäisesti ajattelevia paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten yhteisöjen jäseniä. Suomeksi tuo tarkoittaa, että partiolainen on osaava, avulias ja aina valmiina toimimaan yhteisönsä puolesta. Partiossa saat hyviä, pitkäaikaisia, samanhenkisiä ystäviä joiden kanssa tehdään aina jotain kivaa.

Partion voi aloittaa (6)-7 vuotiaana ja eri ikäkausille on 5 eri ryhmää.

24 Partion kuulumisia

Partio tarjoaa myös laadukasta johtajakoulutusta Yksi partioliikkeen kantavista voimista on alusta alkaen ollut johtajakoulutus.

Monet liike-elämässä ja valtion sekä kuntien korkeissakin viroissa työskentelevät ovat olleet mukana partiotoiminnassa ja saaneet hyvät eväät oman elämänsä rakentamiseen.

Partiossa opitaan käytännön kautta toimimaan ensin ryhmässä ryhmän jäsenenä. Taitojen karttuessa mukaan tulee tehtäviä, jossa opitaan olemaan ryhmän vetäjän apuna, sitten ohjaamaan itse pieniä- ja vähän suurempiakin ryhmiä.

12-15 vuotiaitten ryhmissä apuvetäjänä alkaa olemaan hieman vanhempia, pidempään partiossa olleita vertaisjohtajia. Tuosta iästä lähtien ryhmien itsenäisyys alkaa kasvaa ja vastuuta tulee oman toiminnan suunnittelusta ja myös sen toteuttamisesta.

Ryhmien vetäjille on tarjolla ikäkausikohtaisia ryhmänvetäjäkoulutuksia, joissa opitaan järjestämään ikäkaudelle sopivaa mukavaa toimintaa. Tästä voi edetä aina niin pitkälle, kuin oma kunnianhimo ja taidot riittävät. Tarjolla on esimerkiksi lippukunnanjohtajakoulutuksia, erilaisia taitokoulutuksia sekä koulutuksia, jotka valmistavat tehtäviin partiopiirissä, Suomen partiossa ja aina kansainvälisissä partio-organisaatioissa asti. Maailmassa on vain 7 maata jossa ei ole partiotoimintaa.

Johtajakouluna partio totuttaa nuoret toimimaan ryhmien kanssa jo hyvin nuoresta lähtien. Tästä saat hyvät valmiudet menestyä omassa elämässä ja opit taitoja, joita ei mistään muualta saa.

Toimintaan mukaan Syksyllä koulujen alkamisen aikoihin aloitamme uusia ryhmiä, jolloin toimintaan pääsee mukaan. Mikäli kiinnostuit partiotoiminnasta voit olla yhteydessä allekirjoittaneeseen. Paras keino varmistaa lapsesi/nuoresi pääsy ryhmään on tulla rohkeasti itse mukaan ryhmän toimintaan. Kenenkään ei tar-

vitse vetää ryhmiä yksin ja tarjoamme tukea kouluttautumiseen. Meillä on tarvetta saada toimintaan mukaan uusia(kin) aikuisia.

Lisätietoa: www.partio.fi. Meillä on myös Facebook sivut/hiidenveden samoojat, joilla tiedotaan toiminnasta.

Antti Kontio Hiidenveden Samoojat ry anttikontio@yahoo.com 050-3843013

Otalammen Otsot ja Oselotit partiotaitokisoissa toukokuussa. Kuva Sanna Ihatsu.

Partion kuulumisia 25

Kirjoituskilpailun voitto 1A-luokalle Nummelan kirjastossa järjestettiin kevättalvella kirjoituskilpailu Hiiden suvusta. Aiheena oli kirjoittaa tarina hiisipeikosta, joka oli muuttanut Nummelan kirjaston maskotiksi asumaan.

Otalammen koulun 1A luokka osallistui kilpailuun kirjoittamalla tarinan Metsästä kirjastoon. Tämä tarina voitti kirjoituskilpailun ja kirjaston hiisi sai nimensä Liisi Otalammen ekaluokan tarinan mukaan.

Keväisin tunnelmin söimme jäätelöä Nummelan kirjaston palkintojuhlassa 22.4.2016. Juhlassa palkintosijoja jaettiin myös hienosta Hiiden suvun kuvituksesta jollekin muulle kilpailuun osallistuneelle ryhmälle. Saimme palkinnoksi hienon pelin luokallemme sekä Lapsen oman lintukirjan. Onnittelut vielä kerran hienosta saavutuksesta Otalammen koulun 1A luokalle!

ken Liisi nousi istumaan. Liisi huomasi, että jääpuikoista tippui vesipisaroita.

Oli tullut kevät.

Liisi huomasi myös, että hänen vatsansa oli aivan typösen tyhjä ja murisi vihaisesti. Liisi hyppäsi kiireesti pesäkoloonsa kaivamaansa ruokavarastoon. Mutta voi pöperöt! Ruokavarastossa oli vain yksi kanankoipi! Se haisi pahalta. Liisi päätti lähteä etsimään ruokaa muualta.

Liisi kömpi kolonsa suulle. Hän katseli ympärilleen. Hän huomasi viereisessä puussa liikkuvan hahmon. Orava, ajatteli Liisi. Liisi päätti mennä lähem-

Kuva oravasta, Riitta Morko.

Metsästä kirjastoon Olipa kerran kallio. Kalliossa oli kolo.

Kolon suussa oli aukko. Aukon suussa roikkui jääpuikkoja.

Eräänä päivänä aurinko lämmitti kalliota. Jääpuikot alkoivat sulaa. Kallion kolossa eräs pieni hiisi nimeltä Liisi haukotteli. Liisi oli torkkunut pitkään, hän oli nukkunut talven hiisinunta.

Mutta nyt auringon säteet ylsivät Liisin hännäntupsuun ja herättivät tämän pienen hiisipalleron. Haukoteltuaan het26 Otalammen koulun kuulumisia

mäksi. Silloin kuului mätkähdys. Orava tippui alas puusta pehmeälle sammalelle aivan Liisin viereen. ”Oletko kunnossa”, kysyi Liisi oravalta. ”Olen”, vastasi orava. ”Paitsi, että minulla on sudennälkä!” ”Minulla myös!” vastasi Liisi. Liisi kysyi oravalta, mikä hänen nimensä on. ”Minun nimeni on Niikke. Mikä sinun nimesi on?” kysyi Niikke. ”Minun nimeni on Liisi”, vastasi hiisi. ”Lähdemmekö yhdessä etsimään ruokaa?” ehdotti Niikke. ”Näin tänään kirjaston ovessa lapun. Kirjastossa tarjotaan tänään kahvia ja pullaa. Kirjasto on ollut suljettu koko talven ajan, koska on satanut lunta niin paljon, että ovea ei ole saatu edes auki. Nyt lumi on sulanut niin, että sisään pääsee taas. Lähdetäänkö kahville yhdessä?” ”Kuka sinulle sen kaiken kertoi”, kysyi Liisi. ”Kerroinhan jo, ovessa luki”, vastasi Niikke. ”Mutta kuka sen sinulle luki?”, ihmetteli Liisi. ”Minä luin! Lukeminen on hauskaa”, innostui Niikke.

Haluaisitko kyydin kirjastoon?” kysyi Niikke. ”Millä sinä sinne menet”, ihmetteli Liisi jälleen. ”Liitämälläpä tietysti”, vastasi Niikke. ”O, o, oletko sinä sitten LIITO-ORAVA?”, hämmästyi Liisi. ”Olen”, vastasi Niikke ja avasi nahkaiset, karkeat siipensä. ”Mennään! Hyppää selkääni!” hoputti nälkäinen Niikke.

Niin Liisi kiipesi Niiken selkään ja matka alkoi. Pian he jo saapuivatkin kirjastolle. Oven suussa oli kaksikymmentä ilmapalloa. Kuului poksahduksen ääniä. Niikke ja Liisi lähtivät seuraamaan ääniä. Palokärki Pertti, Niiken vanha ystävä siellä poksautteli ilmapalloja kirjaston oven suussa. ”Miksi sinä poksauttelet niitä ilmapalloja?” kysyi Niikke. ”Koska minulla on nälkä. Näyttää niin herkullisilta nuo ilmapallot. Mutta eivät ne kyllä nälkää vie!” harmitteli Pertti. ”Meillä on myös nälkä. Mennään sisälle. Siellä tarjotaan kahvia ja pullaa. Kirjasto on auki jälleen talven jälkeen!”

Niin Liisi, Niikke ja Pertti ystävystyivät toisiinsa. He söivät kirjastossa mahansa täyteen pullaa. Niikke luki Liisille ja Pertille kirjoja tarina toisensa perään.

Nälkää ei enää ollut eikä tylsää ollenkaan. Koska kirjastossa oli niin kivaa, niin he halusivat jäädä kirjastoon asumaan.

Otalammen koulu 1A sekä opettaja Minna Stark

Otalammen koulun kuulumisia 27

Siivotaanko Vihdin kouluissa talot sairaiksi?

Antinbakteerisia puhdistusaineita käytetään julkisten tilojen siivouksessa yleisesti. Helsingin yliopiston mikrobiologian professori Mirja SalkinojaSalosen mukaan antibakteeristen aineiden käyttö tekee kuitenkin suurta hallaa sekä ihmisille että rakennuksille.

Professorin mukaan ihmisten bakteerikammo johtaa sisäilmaongelmiin ja homeeseen.

Siivouksessa, ilmastointikanavien puhdistuksessa, rakennustuotteissa ja homekorjauksissa käytetyt biosidiset aineet ovat itsessään myrkyllisiä ihmisille. Viimeisimpien tutkimusten mukaan ne ovat sen lisäksi haitallisia myös hyville mikrobeille. Ne raivaavat ne tieltä pois ja antavat tilaa ihmisille haitallisille, toksiineja eli myrkkyjä tuottaville homeille.

Salkinoja-Salosen mukaan ihmiselle luontaisen ympäristön pitää olla mikrobien peittämä. Ihmiset ovat miljoonien vuosien aikana sopeutuneet elämään bakteerien kanssa, ja ne ovat yhteydessä ihmisen immuunijärjestelmään.

Salkinoja-Salonen kertoo, että koulujen ja toimistojen huonon sisäilman yhtenä syynä ovat siivousaineet, jotka sisältävät antibakteerisia aineita. Niitä ei huuhdota pois, vaan ne jätetään esim. lattian pintaan. Kun lattia kuivuu, aineen

28 OtaTietoa

pitoisuus muuttuu sataprosenttiseksi, vaikka aineen pitoisuus pullossa olisi ollut pieni. Näin sisätiloja kuorrutetaan professorin mukaan desinfioivilla aineilla. Kouluissa ja toimistoissa ilma on pyörteistä koneellisen ilmanvaihdon takia, ja sen vuoksi lattialta nousee kuivunutta biosiidiä aerosolipölynä ja sitä hengitetään.

Vihdissä ei haitallisia antibakteerisia pesuaineita Siivouksessa käytettyjen aineiden haitallisuus on huolestuttanut vanhempia myös Otalammella. – Huoleen ei ole Vihdissä aihetta, painottaa puhdistusasioista vastaava ruokapalvelupäällikkö Tuija Wickström.

– Olemme olleet yhteydessä käyttämiemme pesuaineiden valmistajaan (Diversey Suomi Oy), ja heidän kertomansa mukaan aineet, joita käytämme tilojen puhdistamiseen, eivät sisällä Salkinoja-Salosen mainitsemia seuraavia ainesosia: 2-Metyyli-4-isotiatsolin-oni (MIT), 5-kloori-2-metyyli-4-isotiatsolin-3oni; Metyyli-kloori-isotiatsolinoni (MCI), 5-kloori-2-metyyli-4-isotiatsolin-3oni; Metyyli-kloori-isotiatsolinoni (MCI), 2-n-Oktyyli-4-isotiatsolin-3oni (OIT); Bentsyyli-isotiatsolinoni, 4,5-Dikloori-2-n-oktyyli-4-isotiatsolin-3-oni.

Myös Diversey Suomen markkinointipäällikkö Anne-Maarit Alho-Leino valottaa asiaa. – Puhdistuskemikaaleja käytetään vain tarvittaessa, sillä mikrokuidut puhdistavat todistetusti yhtä tehokkaasti kuin 200 ppm natriumhypokloriitti. Koneellisessa siivouksessa teho puolestaan perustuu käsimenetelmiä parempaan mekaniikkaan.

Biosideja sisältäviä desinfioivia puhdistusaineita käytetään normaaleissa laitossiivouskohteissa vain tarvittaessa (koulut, toimistot, päiväkodit), yleensä yhden kerran viikossa tai harvemmin esim. eritteiden poistoon (verieritteet, oksennus).

Alho-Leinon mukaan päivittäin käytössä olevat puhdistusaineet ovat joko ympäristömerkittyjä tai niiden sisältämät pesevät aineosat ovat ns. suoraketjuisia tensidejä, jotka hajoavat 90 %:sti.

Suurin osa on myös hajusteettomia ja väriaineettomia.

Sari Metsäkivi Lähteet: Helsingin Sanomat 24.1.2016 ja 24.2.2016, Sähköpostikeskustelu ruokapalvelupäällikkö Tuija Wickströmin kanssa Diversey Suomi Oy:n markkinointipäällikkö Anne-Maarit Alho-Leinon sähköposti

Käytettäessä desinfiointiaineita julkisissa tiloissa, on: - arvioitava perusteellisesti antimikrobisten aineiden käyttötarve kussakin kohteessa - selvitettävä, riittääkö pelkkä vesi tai laimea pesuaineliuos kohteen puhdistukseen - luettava aina valmisteiden käyttöohjeet ja varoitusmerkinnät ja noudatettava niitä - tiedusteltava tarvittaessa myyjältä, tuotteen tehoaineista ja niiden haittaominaisuuksista - pidettävä huoli, että desinfiointipisteet on varustettu ohjeilla käsien pesemisestä ennen desinfiointia - vältettävä PHMB:tä sisältävien, suihkutettavien valmisteiden käyttöä - varmistettava, että mahdolliset muut tiloissa toimijat käyttävät vain valmisteita, joissa on kunkin käyttötarkoituksen mukaisesti sallittuja tehoaineita - tiedotettava tilan käyttäjää desinfiointiaineen käytöstä ja siihen liittyvistä mahdollisista varoajoista.

Tukesin tiedote 3.1.2014: Tietoa ja harkintaa tarvitaan käytettäessä desinfiointiaineita julkisissa tiloissa

OtaTietoa 29

Pois Otalammelta – onko muualla paremmin?

On harmillista kun kylältä muuttaa pois hyviä ystäviä, lasten ystäviä ja naapureita. Miksi he muuttavat? Ovatko muualla asiat paremmin? Eivätkö he viihdy Otalammella? Kyselimme muutamalta poismuuttaneelta miksi he muuttivat, mikä nykyisessä asuinpaikassa on paremmin ja mitä he ovat jääneet kaipaamaan Otalammelta.

Elämäntilanne vie muualle Poismuuttaneilta saatujen vastausten perusteella, syynä muuttoon on usein elämäntilanteen muuttuminen, esimerkiksi avioero, työpaikan vaihtuminen kauemmaksi tai lasten kasvaminen, jolloin koulu tai harrastukset pakottavat muuttamaan. ”Olemme asuneet 6 vuotta Otalammella ja viihtyneet erinomaisesti. Lapset ovat syntyneet täällä, ja paikka on ollut loistava lapsille ja meille luonnonläheisyyden takia, mutta myös Helsingin läheisyyden takia. Nyt elämä vie meitä kesäkuussa Ouluun työn takia. Muutamme ihan keskustan tuntumaan, joten elämä tulee olemaan hieman erilaista.”

Jessica 36 v. ”Elämäntilanne vain muuttui niin, että Otalammella asuminen kävi hankalaksi. Julkisen liikenteen ja palveluita olisi pitänyt olla paremmin tarjolla, jotta olisimme jääneet kylälle.” Mies 45v.

30 Kylänraitilta

Rivareita ja julkista liikennettä tarvittaisiin...

Merkittävä puute on myös erilaisten asuntotyyppien puute. Otalammelle tarvittaisiin halvempia, pienempiä ja helpompia asumismuotoja, kuten rivitaloja tai jopa kerrostaloja. ”Otalammella ei ole muita asumismuotoja kuin omakotitalot, ja jos erotilanteessa toinen ei halua tai pysty sellaisessa asumaan niin ei jää vaihtoehtoja.” Mies 42 v.

Hankalat julkiset kulkuyhteydet ja kevyenliikenteen väylien puuttuminen ajaa ihmisiä vilkkaampiin keskustoihin. ”Kunnalla olisi myös parannettavaa julkisessa liikenteessä, etenkin Helsingin suuntaan. Täällä on perheellä oltava kaksi autoa kun työpaikat ovat Helsingissä.” Jessica 36 v. ”Muutimme Otalammelta Helsinkiin vuonna 2014. Nykyisessä asuinpaikassamme pääsemme julkisin kulkuneuvoin ovelta ovelle lasten kouluun, harrastuksiin, töihin, kavereille ja kauppoihin.

Aikaa ja energiaa säästyy.” Mies 45 v. ”Muutin vuonna 2011 Nummelaan, koska Otalammelta liikenneyhteydet esimerkiksi Nummelaan olivat huonot, eikä vanhuksille ollut oikein mitään virikkeitä. Hiekkatiet olivat huonot ajaa pyörällä ja kauppaan oli pitkä matka.”

Nainen 84 v.

... Ja parempia palveluita Myös parempien palveluiden perässä muutetaan muualle. ”Otalammella voisi olla enemmän kilpailua ruokakaupan osalta eli toinenkin päivittäistavarakauppa.” Mies 42 v. ”Muutin pois 2011. Nykyisessä asuinpaikassa on etuina edullisemmat talot, meri, pienemmät ryhmäkoot päiväkodissa ja koulussa, nopeampi hoitoonpääsy terveyskeskuksessa ja hammaslääkärissä sekä kaksikielisyys.” Sari 38 v. ”Olisin varmaan liikuntakyvytön jos olisin jäänyt Otalammelle, koska siellä ei ollut mitään harrastuksia, eikä hyviä pyöräteitä. Nyt asun Nummelassa ja täällä on hyvät pyörätiet. Käyn kaksi kertaa viikossa kuntosalilla, kerran viikossa jumpassa ja kerran viikossa ulkoilutan vanhuksia.” Nainen 84 v. ”Perheen kaksikielisyyden takia on hienoa, että Oulussa on oma ruotsinkielinen yhteisö sekä koulu ja päiväkoti joilla on pitkät perinteet. Eritoten Vihdissä kaipasimme enemmän ruotsinkielistä palvelua, kunnan ainoa ruotsinkielinen päiväkoti ja koulu ovat pieniä ja yläasteella olisi pitänyt lähteä ihan toiseen kuntaan. Silloin olisi varmasti viimeistään mietitty muuttoa pois.” Jessica 36 v.

Ihmisiä ja pihaa jäädään kaipaamaan Jotain sentään poismuuttaneet jäivät kaipaamaankin. Erityisesti Otalammella asuvia ystäviä muisteltiin haikeina. ”Ikävöimme Otalammelta mukavia naapureita, metsää, tilaa ja tallia.”

Mies 45 v. ”Jäin kaipaamaan omia ja lasten ystäviä.” Sari 38 v. ”Hienoa on että saatiin uusi ja isompi kauppa lähemmäksi. Tämän paikan kun olisi saanut muutettua 20 km lähemmäksi pk-seutua, niin olisi täydellinen.

Paikkana ihana ja ihmiset ystävällisiä ja auttavaisia. Ikävä tulee!” Jessica 36 v. ”Kaipaan Otalammelta pihaa ja pihatöitä.” Nainen 84 v.

Haastattelut ja teksti: Sanna Ihatsu

Kylänraitilta 31

Satujumppa starttasi kyläläisten aloitteesta Laivasta mereen loikkaamista, liaaneissa roikkumista, sirkustelttaan ryömimistä, oman kehon soittamista – muun muassa niitä tarjosi Otalammen Metsänpoikien satujumppa talven ja kevään aikana kylän lapsille. Vaikka perjantai-ilta oli perheille haasteellinen ajankohta, kävi koululla pidetyssä satujumpassa säännöllisesti pitkälti toistakymmentä innosta hihkuvaa lasta.

Idea satujumpan aloittamiseen lähti Otalammen Facebook-ryhmästä, jossa eräs äiti kyseli, onko kylällä alle kouluikäisille sopivia liikuntaharrastuksia.

Metsänpoikien puheenjohtaja Olli Ikonen lupasi seuralle varatun salivuo-

32 Kylänraitilta

ron käyttöön, jos vetäjä löytyy. Hetken harkittuani päätin tarttua tilaisuuteen päästä liikuttamaan kyläläisten lapsia ja siinä samalla omiani. Edellisistä lasten liikunnan ohjauskerroista oli vierähtänyt jo parikymmentä vuotta, mutta kaivoin esille vanhat materiaalit ja aloin suunnitella tunteja niiden pohjalta. Vain musiikeista ei enää ollut avuksi – ne olivat C-kaseteilla.

Iso sali innosti Satujumpassa tarkoitus on opetella hahmottamaan ja hallitsemaan omaa kehoa leikkien, temppuillen ja voimistellen. Apuna käytimme muun muassa lastenmusiikkia sekä erilaisia liikunta-

salin varustukseen kuuluvia välineitä ja telineitä. Tavoitteena oli oppia myös ryhmässä toimimista, kuten vuorottelua ja parityöskentelyä.

Tuntien suunnittelussa halusin pitää kiinni naisvoimisteluseurassa aikoinaan oppimastani kaavasta. Alun nimenhuutoa seurasi lämmittely, ja sen jälkeen harjoiteltiin tunnin varsinaista asiaa. Jokainen kerta päättyi perusasentoon, kuten huippuvoimistelijoidenkin suoritukset. Kaikki eivät vauhdikkaasta menosta tykänneet, mutta jokainen näytti löytävän oman tapansa liikkua.

Osa piipahti välillä tankkaamassa turvaa paikalla odottavan vanhemman kainalossa.

Lasten innostus oli silminnähtävää.

Pienet jumpparit tuskin malttoivat aloillaan alun muodollisuuksien ajan, sillä polte päästä liikkumaan isossa salissa oli kova. Ihastellen katselin, kuinka lapset heittäytyivät milloin äänettömästi hiipiviksi kissoiksi milloin rantahiekassa kierimään. Oli upeaa huomata, kuinka rohkeus kapeaa penkkiä ylittäessä kasvoi ja kuinka korkealle voimistelupallo loppukeväästä lensi.

Vanhemmat mukana talkoissa Lasten vanhemmat osallistuivat satujumppatalkoisiin ahkerasti. Eräs äiti hoiti tarvittaessa perheemme pienintä, jota ei vielä voinut ottaa mukaan tunneille. Pari muuta äitiä toimivat apu-

ohjaajina aina kun ehtivät. Muut lapsiaan odottaneet vanhemmat auttoivat välineiden siirtelemisessä ja saattoivat pikku jumppareita kesken tunnin vessaan. Välillä apukäsiä tarvittiin suuren leikkivarjon kannattelemisessa ja korkean liukumäen vieressä.

Veikkaan, että tällainen talkoohenki on mahdollista vain pienellä kylällä.

Teksti ja kuvat Anni Laitinen

Kylänraitilta 33

Otalammen osaaja - Jussi Järvinen Olen Jussi Järvinen ja olen koko elämäni asunut Otalammella. Olen 17v, Vihdin lukiossa ensimmäisen vuoden käynyt opiskelija. Olen myös nuorisovaltuuston puheenjohtaja. Ennen nuorisovaltuustoa olin vahvasti vaikuttamassa Otalammen koulun asioihin koulupresidentin ja oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajan roolissa.

Intohimo ja motivaatio erilaiseen vaikuttamiseen on varmaankin lähtöisin vauhdikkaasta mielikuvituksestani.

Halusin muuttaa ”tylsän” koulun oman näköiseksi ja mukavaksi paikaksi käydä.

Jos koulussa tapahtui jotain normaalista poikkeavaa, olin heti mukana ja ehkä sen takia tuntuu välillä että olen kaikessa mahdollisessa mukana. Kun

olin siirtymässä lukioon, minun oli tarkoitus jättää kaikki muu pois ja keskittyä koulunkäyntiin. Noh, nyt olen Vihdin lukion opiskelijakunnan rahastonhoitaja, sekä tietenkin nuorisovaltuuston puheenjohtaja. Jotta vapaa-aikani ei kävisi täysin tylsäksi, harrastan jääkiekkoa Harjunkiekon B-junioreissa ”täysipäiväisesti” ja olen myös Otalammen 69 jalkapallojoukkueen tapahtumissa mukana.

Nuorisovaltuuston tehtävä on toimia nuorten äänitorvena ja vaikuttamisen kanavana kunnan ja nuorten välillä.

Nuorisovaltuusto kokoontuu yleiskokoukseen kerran kuukaudessa ellei tarve useammin sitä vaadi. Yleiskokouksia ennen kokoontuu hallitus, joka

Kuvassa nuorisovaltuutetut Paavo Jordman, Joel Oksanen, Jussi Järvinen ja Nea Renström. Kuva Jussin kotialbumista.

34

Otalammen osaaja

Toimin myös Dj-yrittäjänä. Jos tarvitset juhliisi hyvää Dj:tä ota rohkeasti yhteyttä! (djeimpa@gmail.com). Kuva: Simo Kalliokoski.

valmistelee yleiskokouksen esityslistat yms kokoukseen. Hallitus koostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta, sihteeristä ja tiedottajasta. Nuorisovaltuutetut osallistuvat kunnanhallituksen ja eri lautakuntien kokouksiin. Itse olen nuorisolautakunnan ja kunnanvaltuuston nuorisovaltuuston edustaja. Kunnan puolelta on noussut tänä keväänä yksi tietty ongelma, jota yritämme oikaista. Nuoret ovat hyviä ideoimaan erilaisia tapahtumia, jotka tottakai vaatisivat rahoitusta. Kunnalta rahoitusta voi mahdollisesti saada, mutta se kestää yleensä noin vuoden, joten nuorten kehittelemä idea kuihtuu pitkän ajan vuoksi umpeen ja juuri tätä

yritämme estää, eli luoda mahdollisuuden nopeampaan rahoitus muotoon kunnan puolelta.

Otalampi on ja on ollut loistava paikka asua minun ikäiselle nuorelle. Koulu on loistava, liikuntapaikka lähellä ja monipuolinen ja kaiken kruunaa kuuluisa uimaranta. Suoria parannuksen kohteita on vaikea nimetä tietäen resurssit ja Vihdin kunnan muiden alueiden mahdollisuudet. Liikuntapaikkojen ylläpito ja kunnostus on ainakin muuttunut parempaan suuntaan, missä on ollut ehkä aikaisemmin puutteita.

Jussi Järvinen

Otalammen osaaja

35

Perinteinen mäkiautokisa

VIRITĂ„

a k u n to s i k I S I L E MENOP

on!

Mäkiautokilpailun säännÜt: Autossa tulee olla

!

"

Autossa saa olla

!

! #

$ %

&

autokilpailuun: + ,

- - - -!).

/

36

(

)

(

*

(