OtaSanomat200802

OtaSanomat 2/2008

1

Sisältö Sisältö Toimitus Ainoa mitä nuoret voivat tehdä vanhoille, on järkyttää heitä ja pitää heidät ajan tasalla OtaTietoa Otalampi-päivän kilpailujen tulokset Otalampi-päivä OtaKantaa: Koulukuljetuksen säästöt maksatetaan lapsilla ja vanhemmilla Tule Ruskopirtille rummuttamaan – Djemben soittaminen vie mukanaan Hankopaanasta ja Otalammen asema-alueen rakennuksista Muutoksia Otalammen bussireitteihin Yhteenveto nuortentoiminnan kyselyn tuloksista Matkapäiväkirja lukupiirin Viipurin matkasta 27.-28.9.2008 Tapahtumakalenteri Junailua Eri käyttäjien kuulumisia Otalampitalosta Seuraavassa numerossa...

sivu 2 2 3 4-5 6 7-11 12 13 14-17 18-19 20-21 22-23 24-25 26-27 28-31 32

Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy keväällä 2009.

Kannen kuva: Otalampi-päivän mäkiautokisan voittaja. Kuva Ulla Jokila.

Toimitus Sanna Ihatsu sanna.ihatsu@otalampi.net (taitto)

Sari Metsäkivi sari.metsakivi@otalampi.net

Karita Seuranen karita.seuranen@otalampi.net (ilmoitukset)

Raine Kärkkäinen raine.karkkainen@otalampi.net

Toimitus ottaa mielellään vastaan juttuja ja mielipiteitäsi. Lähetä sähköpostia toimitukselle. Vanhoja OtaSanomia voi lukea www.otalampi.net-sivustolla.

2

Ainoa mitä nuoret voivat tehdä vanhoille, on järkyttää heitä ja pitää heidät ajan tasalla (Bernard Shaw) Mitä me voisimme tehdä? Mistä ihmeestä löytäisimme vapaaehtoista väkeä pitämään ovia auki? Tai sitten rahaa heidän palkkaamisekseen?

Entä paikka? Mistä sen löytäisimme, vai kävisikö Ruskopirtti tai Työväentalo? Vai mitä mieltä ylipäätään olemme: Tarvitsevatko nuoret paikkansa?

Tiedämmekö, mitä heille kuuluu ja mitä he haluavat? Kyselyn vastausten perusteella he vaikuttavat aktiiviselta porukalta, ja ainakin he tuntuvat tietävän, mitä haluavat.

Otalampi tuntuu tyhjältä, koska ei ole paikkaa, missä kokoontua, pohdittiin kyläyhdistyksen tekemän nuorisokyselyn vastauksissa. Miten niin ei – kärttyilee varmasti moni aikuinen.

Onhan meillä Ruskopirtti – skeittiparkki ja kuviskurssi, Työväentalo – grubi-illat – ja koulullakin liikuntakerho sekä sählyä. Mitä ne nuoret vielä haluavat?

Puh ja plääh – samaa kuin nuoret aina ovat halunneet: Tilaa, jossa on avoimet ovet tulla, olla ja mennä, ilman lyhyeksi rajattua tuntimäärää. Nuoret toivoivat paikan olevan kodikas, ehjä ja mukava. Siellä pitäisi olla sohva, telkkari ja mahdollisuus pelailla tai ihan vain olla ja hengailla. Toivottiin myös, etteivät aikuiset suhtautuisi niin negatiivisesti: ”Missään ei saa olla, aina valitetaan... ”Kokoontumispaikaksi kävisi myös esim. kioski, kahvila tai pizzeria. Diskojakin toivottiin ja rantabileitä, kuntosalia sekä bändikämppää. Kuulostavatko liian suurilta vaatimuksilta?

Vaikka me aikuiset emme varmasti ole aivan perillä nuorten maailmasta, olemme ehkä jyvällä: Otalampi-päivien iltamissa nähtiin ihme: Työväentalon mäkeä kapusi ylös myös 12–16vuotiaita. Osa meni suoraan sisälle ja nousi lavalle laulamaan karaokea, osa jäi pihalle notkumaan kavereiden kanssa. Sain myös sisäpiirin tietoa siltä, että Grubinkin kävijämäärä on kasvussa ja Ruskon skeittiparkkiin on tuotu uusia ramppeja.

Ja jos nuorilla olisi oma olohuoneensa, tietäisimme vieläkin enemmän.

Ja arvatkaapa, mitkä asiat nuoria huolestuttivat ja vaivasivat? Huonot liikenneyhteydet, pitkät välimatkat, turvaton liikkuminen (kevyenliikenteen väylien puuttuminen, katuvalojen vähäisyys, teiden ylittämisen vaarallisuus), yksinäiset iltapäivät, Otalammen uimarannan saastuneisuus, tupakka, alkoholi, huumeet, kiusaaminen, stressaava koulu – emmekö me aikuisetkin pelkää samoja asioita.

Tästäkin aiheesta voimme jatkaa jutustelua syyskokouksessa kahvikupposen äärellä keskiviikkona 12.11.

Silloin pääsee tutustumaan myös nuorten viralliseen kokoontumispaikkaan – Otalammen kouluun.

Sari Metsäkivi

3

OtaTietoa Härkälän koulu myydään Kunnan palveluverkkosuunnitelma vuosille 2009-2025 on tekeillä ja sen mukaan Härkälän koulua ei tarvita koulukäytössä jatkossa ja sen päiväkotikäyttöön muuttaminen vaatisi liian suuria investointeja. Näin ollen on katsottu, että palveluiden keskittäminen Otalampi-taloon ja sen läheisyyteen tulevaisuudessa on järkevämpää.

Siippoon päiväkotia käytetään vielä toistaiseksi lisätilana päivähoidolle.

Härkälän koulu voidaan siis myydä alkuperäisen palveluiden ja talouden tasapainotussuunnitelman mukaisesti.

työt varmuudella valmistuvat. Työtä alueella on tehty pitkin kevättä ja kesää siten, että koululaiset ovat jo kuitenkin päässeet käyttämään aluetta liikuntatunneillaan vaikka se vielä keskeneräinen onkin.

Vihdin liikuntapaikkamestarin Reijo Sundellin mukaan työt käynnistyvät jälleen viikolla 40 lähiliikuntakaukalon ja alueen viimeistelyllä. Alueelle suunnitellun huoltorakennuksen pystyttämisestä on pyydetty rakennusurakoitsijalta tarjous. Mikäli tarjous pysyy budjettikehyksissä, saataneen työt käyntiin lähiaikoina. Perustukset tehdään kunnan työnä ja ne valmistuvat lokakuussa.

Vihdin kunnan maankäyttöinsinööri Tiina Hartmanin mukaan koulusta on ollut muutamia kiinnostuneita ostajia.

Kiinteistövälittäjälle kohdetta ei ole annettu. Myynnistä päättää kunnanhallitus, joka voi delegoida päätöksen kunnanjohtajalle.

Lähiliikunta-alueen ylläpitoon koettaa kunta saada resursseja siten, että esim. jääkenttä huollettaisiin aamuisin muiden ylläpitokohteiden kierroksen yhteydessä. Hiihtoladut on tarkoitus ylläpitää kuten ennenkin - talkootyönä.

Sanna Ihatsu

Lasten leikkipuiston välineistö saadaan kunnan Puutarhuri Teuvo Vessmanin mukaan tilattua muutamien viikkojen toimitusajan puitteissa ja ne asennetaan alueelle ennen vuodenvaihdetta.

Lähiliikuntapaikka valmistuu vuoden loppuun mennessä Lähiliikuntapaikan työt ovat alkuperäisestä koulujen alkamiseen tähdänneestä tavoiteaikataulustaan hieman myöhässä. Valtion myöntämässä Otalammen lähiliikuntapaikan avustuksessa edellytetään kohteen valmistumista vuoden 2008 loppuun mennessä, joten tähän aikatauluun

Koirien ulkoilutusalueen työt on tarkoitus toteuttaa kun alueen muutkin aitaustyöt tehdään.

Veijo Happonen

4

Tieturvallisuusasiat edelleen retuperällä Kyläyhdistyksen tekemään esitykseen Otalammen alueen tieturvallisuuden parantamiseksi, odottelemme edelleen vastausta liikenneturvallisuustyöryhmältä, jossa ovat edustettuina Vihdin kunta, poliisi ja Tiehallinto. Esityksemme on mennyt myös kunnalle ja se käsitellään kuntalaisaloitteena viimeistään maaliskuun 2009 loppuun mennessä. Ainoana tieturvallisuuden parannuksena tähän mennessä, koulun kohdalle on saatu koululaisista varoittavat liikennemerkit.

Tiehankkeiden uusia aikatauluja Vihdin kunnassa tehdään parhaillaan vuosien 2009-2011 taloussuunnitelmaa, jonka kunnanvaltuusto hyväksyy marras-joulukuussa. Kunnan toimistoinsinööri Timo Hovin mukaan palveluverkkosuunnitelman investoinnit koko Vihdin alueella ovat yhteensä 20 milj. euroa vuodessa. Taloussuunnitelmassa pyritään säästöihin, eli pitämään kulut alle 10 miljoonassa eurossa, joten aiemmin suunnitellut toteutusvuodet tulevat joiltakin osin siirtymään.

Palveluverkkosuunnitelman luonnoksessa tällä hetkellä on esitetty seuraavat rakentamisajankohdat: • Härkäläntien, vuonna 2008 hyväksytyn suunnitelman toteuttaminen on siirtynyt vuosille 2012-2013.

• Lähiliikuntapaikan ja Otalammenraitin välissä olevan Luontolähteenpuiston polkujen ja puiston rakentaminen tapahtuu vuosina 2009 – 2011. Suon ylitys edellyttää kunnon pakkasia, joita viime talvena ei ollut riittävän pitkään.

• Otalammenraitin jatke Siippoontielle valmistuu vuonna 2010.

• Radan alikulkutunneli, Ratatien saneeraus ja jalkakäytävän rakentaminen on siirtynyt vuosille 2009-2010.

Veijo Happonen

Uimarannan ylläpitoon ei parannuksia Vihdin kunnan puutarhuri Teuvo Vessmanin mukaan uimarannan ylläpitoon ei ole tulossa juurikaan parannuksia.

Laiturin ja hyppytornin kuntoa seurataan ja kun tornia ei enää uskalla käyttää, niin se puretaan ja jäljelle jää vain laituri. Muilta osin perusylläpito pyritään takaamaan, vaikka tämän momentin toimintamenoja kunnassa joudutaankin lähivuosina karsimaan.

EU uimarantana Otalammelle asetetaan vaatimuksia joihin pyritään vastaamaan.

Veijo Happonen

Sanna Ihatsu

5

Tällä kertaa kunnallisvaaleissa paljon ehdokkaita Otalammelta

Lindfors Jouko Metsäkivi Sari (sit.)

Olsson Mari

SDP: Hyppönen Markku Juolahti Merja Karimaa Erkka Keskinen Arvo Nevalainen Jenni Ortju Auvo (sit.)

Pulkkinen Pentti Tanner Ilkka Wilen Kai

Kokoomus: Lahti Veikko Piispanen Antero Vuorinen Teijo RKP: Lindquist-Pinomaa Marianne Vasemmistoliitto: Seuranen Karita (sit.)

Keskusta: Juhantalo Pasi Karppinen Pauli

Ehdokkaiden nimet poimittu 17.9. ilmestyneestä Luoteis-Uusimaasta

Otalampi-päivän kilpailujen tulokset Mäkiautokisa: 1. Tommi Bifelt, 8v. Verrari Evo 2. Santeri Thynell, 7v. Ferrari 3. Robert Kölhi, 9v. Permobil 3 Hyötyromu racing 4. Esko Lindholm, 11v., X1 5. Elias Itkonen, 8v, Bugatti Type 6. Solja Vuoriranta, 13 v. Speed King 7. Taru Hjelm, 11v. Kolmi Pyörä 8. Jiri Kukkonen, 6v.

Yleisön suosikki: Robert Kölhi, Permobil 3 Hyötyromu racing Rantalentisturnaus: (Pisteet erät piste-ero) 1. Kyläyhdistys (6 6-2 143-122) 2. Sällit (4 5-2 137-117) 3. Poutakujan poppoo (2 3-4 130-128) 4. Ai mää vai (0 0-6 83-126) Palkinnot sponsoroi: Neste Siippoo, Auto-Kehä, Puukeskus, Würth, Diomet, ja Autokeskus Espoo.

6

Otalampi-päivä Tämän vuoden Otalampi-päivä oli aamusta iltaan sateisen harmaa.

Huono sää ei kuitenkaan saanut ihmisiä jäämään koteihinsa, vaan porukkaa riitti kaikkiin ohjelmiin: Aamulla rannassa laulettiin ja leikittiin Mirkun johdolla kurahousut päällä, pelattiin rantalentistä ja mäkiautoihin asennettiin sadekelin renkaat. Työväentalolla vanhat vaatteet ja tavarat löysivät uuden kodin ja parkkipaikalla näytillä olevissa työkoneissa kävi innokkaita pikku-kuljettajia. Iltamissa pelattiin kyykkää ulkona vesisateessa, vaikka lämmin sisätila olikin vieressä. Päivä huipentui karaokeen ja tanssiin.

Loka ja Rapa Oy:n suuret työkoneet kiinnostivat pieniä poikia. Kuva Sanna Ihatsu.

Rantalentisturnaus Härkälän Haka ja Laurin Kisailijat järjestivät tuttuun tapaan rantalentiskauden päätösturnauksen Otalammen rannalla. Kiertopalkinnon voittaja ratkaistiin neljän joukkueen kesken pelaamalla ottelut ristiin kaikki kaikkia vastaan. Harrastejoukkueessa sai olla korkeintaan neljä pelaajaa samaan aikaan kentällä ja enintään kaksi heistä saa olla miehiä. Otteluvoiton sai nimiinsä kahdella voitetulla erällä.

Väkkärällä-muskarin Mirkku laulatti ja leikitti lapsia rannalla. Kuva Ulla Jokila.

Viime vuodesta tuttu Ai mää vai –joukkue Laurista osallistui innolla aikataulukiireistä huolimatta. Joukkueiden kesken sovittiin, että illan hääkutsusta johtuen he saivat pelata ottelunsa ensin. Ilmeisesti keskittyminen päivän otteluihin ei osunut tästä syystä ihan kohdilleen ja tulokseksi tuli ajoittain tiukastakin pelistä huolimatta kuusi hävittyä erää. Selitys ailahtelevaan peliin oli toki jo valmiina ennen ensimmäistäkään ottelua.

7

Tiina joukkueen kapteenina lupasi, että ensi vuonna he pelaavat sitten tosissaan voitosta.

erässä. Kyläyhdistys voitti kuitenkin sinnikkäästi vesisateessa pelatun viimeisin ottelun erin 2-1. Joona Poutakujalta arveli jälkikäteen, että he antoivat liikaa tasoitusta muille pelatessaan kolmella pelaajalla muiden nelihenkisiä joukkueita vastaan.

Otalampipäivän neljännessä ottelussa Sällit voitti helposti ensimmäisen erän pistein 14-21 hieman kankeasti aloittaneelta Kyläyhdistykseltä. Toinen erä olikin sitten jännittävä ja päättyi niukasti Kyläyhdistyksen voittoon (22-24). Tärkeän ratkaisuerän voitti kyläyhdistys pistein 10-15.

Kyläyhdistyksen voitto ei kuitenkaan ollut sattumaa. Harkitut pelaajavaihdokset ja joukkueen viimeistelyn keskittämisen ennen turnausta kokonaan henkiselle puolelle tuottivat tällä kertaa tulosta. Karita kertoi vielä iltamissakin, kuinka Kyläyhdistyksen joukkue oli asettanut selkeäksi tavoitteekseen turnauksen voiton jo heti viime vuoden hopeasijan jälkeen.

Niukasta häviöstä sisuuntuneena Sällit voittivatkin sitten seuraavan ottelunsa Poutakujan poppoota vastaan erin 2-0. Tässä vaiheessa kolmella pelaajalla pelanneella Poutakujan poppoolla oli vielä mahdollisuus turnausvoittoon jos he voittaisivat päivän päätösottelussa kyläyhdistyksen suoraan kahdessa

Kiitos onnistuneesta turnauksesta kaikille osallistuneille!

Raine Kärkkäinen

Kyläyhdistyksen joukkue pelasi voitokkaasti Ai mää vai-joukkuetta vastaan. Kuva Sanna Ihatsu.

8

Speed king Teamin tervehdys!

Otalampipäivä 2008:n mäkiautokisa oli todella aikas huikea kokemus...

Autoja ja kuskeja riitti sanan mukaisesti joka lähtöön ja järjestäjät olivat ystävällistä ja kannustavaa (ja huumorintajuista) porukkaa! Vaikka tiimistämme pääsi tänä vuonna paikalle vain yksi jäsen, ja hänkin myöhässä... Öhm... No, sana on kumminkin levinnyt täällä päin ja aiomme toki tulla ensi vuonna paikalle, ja tosiaankin, yritetään tulla nyt sitten ainakin 2 tiimiläisen voimin!! Sää oli myös hyvä, sade alkoi vasta kisojen jälkeen (toivottavasti se ei haitannut loppupäivän ohjelmaa)..

Speed king ja Solja. Itähelsinkiläinen 13-vuotias kirjoittaja sai vihiä mäkiautokisoista kyläyhdistyksen nettisivujen kautta ja päätti osallistua kisoihin.

nä Otalampipäiville, nimittäin kaikki tuo edellä mainitsemani ja se, että ensi vuonna tulemme yhden, entistä Voimakkaamman automme kanssa, nimittäin tänä vuonna 6. sijalle yltänyt automme Full Throttle on saanut uuden, Star Wars-aiheisen kuosin jota olemme juuri nyt työstämässä, ja toki kuskit panostavat myös rekvisiittaan!

Voi olla että Speed King jää kotiin nukkumaan ensi vuonna.

Voittaja-autot olivat todellisia asfalttikingejä joille edes me emme pärjänneet! Heh! Palkinnot kumminkin olivat sen verran hienoja ettei siinä enää harmittanut huono sija. Ja on monta muutakin syytä miksi kannattaa menVarikkotunnelmia. Kuva Sanna Ihatsu.

Mutta oli kyllä tosi hauskaa, ja haluamme myös kiittää koko Ihatsujen perhettä, jotka pitivät autoistamme huolta kisojen lähipäivinä!

Kiitos, ja ensi vuonna nähdään!

Speed king Team (Solja, Ari, Speed king, Full throttle & muu tiimi) Tervetuloa nettisivuille: http://www.freewebs.com/speedkingfools/index.htm

9

Otalammen Martat Otalampipäivässä 2008 Ja tämäkin päivä 16.08. valkeni sateisena kuten lähes kaikki päivät tänä ikimuistoisena kesänä. Sehän ei Marttoja säikäyttänyt. Valmistelut päivää varten oli tehty hyvissä ajoin viikolla ja aamulla meitä lähti ensin muutama martta Työväentalolle monenlaisten tavaroitten kanssa. Martoilla oli kolme eri kohdetta: lapsille onginta ja ilmainen kasvomaalaus sekä pieni kirpputori.

Työväentalon sali pullisteli kirpputoritavaroita ja myyjiä heti aamusta joten pikainen tilanteen/tilan uudelleen arviointi oli tarpeen. Onneksi talon väeltä löytyi neuvotteluhalua ja saimme sekä kasvomaalauksen että onginnan sijoitettua näyttämölle. Kun vielä Vihdin srk:kin hiukan kavensi omaa esittelytilaansa, mahtui kirpputorimme eteiseen. Se olikin talon viilein paikka ja sangen miellyttävä siinä väen paljoudessa. Siinä myös saattoi vaihtaa kuulumisia jokaisen sisälle tulijan kanssa. Keittiökään ei ollut kaukana tuosta tilasta ja kahvi sai kielenkannat notkeammiksi jos ne alkoivat hidastua. Marttoja tuli paikalle lähes puolet yhdistyksen jäsenistä joten pääsimme vuorotellen tutkimaan tavarapaljoutta sekä nauttimaan keittiön maistuvista antimista.

olisi onnistunut yhtä hyvin Pirkolan pihalla sillä vettä tuli pitkin päivää eikä kaikilla ollut suinkaan isoja varjoja tai katoksia tavaroiden suojaksi.

Uskon puhuvani koko yhdistyksen puolesta kun sanon, että tällainen oman kylän päivä on tarpeellinen, hauska, yhdistävä ja välttämätön.

Missä muualla tapaisimmekaan toisiamme kun kyläkauppaankin tulee välittömästi ruuhka kun siellä aletaan kertoa kuulumisia. Se Mikko Alatalon laulun säe “ihmisen ikävä toisen luo” sanoo juuri sen mihin Otalampi-päiväkin pyrkii: luomaan mahdollisia yhteyksiä kyläläisten välille.

Tervetuloa marttoihin! Kokoonnumme joka kuukauden ensimmäisellä viikolla yleisimmin Otalammen Työväentalolla. Katso seurailmoitukset paikallislehdestä.

Eeva-Liisa Ikonen Otalammen Martat Marttojen kasvomaalauspisteessä sai uuden meikin iltaa varten! Kuva Sanna Ihatsu.

Päivän mittaan hiipi mieleen muutaman kerran, että paikka oli toimiva ja sopu antoi sijaa. Tapahtuma tuskin 10

Laulua ja tanssia iltamissa Otalampi-päivä päättyi tuttuun tapaan Otalammen työväentalolle. Tänä vuonna tapahtuma alkoi jo klo 18.

Ohjelmassa oli kaikille avoin karaoke.

Karaoke-isäntänä toimi The President of Karaoke 2006 kisan voittaja Topo Koskipää. Laulamaan uskaltautui niin lapsia, nuoria kuin aikuisiakin, mikä oli erittäin mukava nähdä. Tällaiselle tapahtumalle olisi selvästi kysyntää jatkossakin. Moni onkin sanonut, että vastaavanlaisia iltamia voisi pitää myös muulloinkin kuin pelkästään kerran vuodessa Otalampi-päivän yhteydessä.

Karaokea jatkui aina klo 21 asti.

Samaan aikaan ulkona kisailtiin sateisesta säästä huolimatta niin kyykän kuin mölkyn mestaruuksista. Osanottajia riitti molempiin - taas sekä lapsia että aikuisia. Nämä olivatkin koko perheen iltamat. Ohjelmassa oli myös kyläyhdistyksen puheenjohtajan Veijo Happosen tervetuliaissanat sekä päivän kilpailujen voittajien kertominen.

Iltamissa sai käyttää tanssikurseilla tai muualla opittuja tanssitaitoja. Kuva Sanna Ihatsu.

Kylällä olikin yllättäen sellaisia laulutaitureita, että mahdammekohan saada seuraaville Otalampi-päiville bändin omalta kylältä? Kuva Sanna Ihatsu.

Klo 21 jälkeen tanssijaloille tuli antamaan vauhtia viime vuodesta tuttu Duo Jari Kiminki & Kumppani. Tanssijoita riitti aina viimeisiin säveliin asti, mutta tungoksesta ei voida puhua.

Lattialle olisi mahtunut vielä monta paria lisää Sateinen sää varmasti verotti tulijoita. Tosin kävijöitä oli 150, mikä on suunnilleen saman verran kuin viime vuonnakin, mutta osa kävijöistä oli jo heti alkuillasta, jolloin osallistujamäärä saattoi näyttää pieneltä loppua kohti mentäessä.

Otalammen alueen kyläyhdistys ry haluaa kiittää kaikkia järjestäjiä sekä mukana olijoita. Teimme yhdessä jälleen kerran ikimuistoisen tapahtuman! Ensi vuonna uudestaan.

Karita Seuranen

11

OtaKantaa: Koulukuljetuksen säästöt maksatetaan lapsilla ja vanhemmilla Koulukuljetuksen järjestämisestä Otalammen koululle on tehty aloite: Koulusta ja kunnasta saatujen tietojen mukaan koulukuljetusten kilpailuttaminen on onnistunut ja säästöjä syntynyt. Monelle perheelle on kuitenkin tullut selväksi, kenen selkänahasta säästöt otetaan.

Koulujärjestelyjen seurauksena Linjaliikenne Kivistö on aikaistanut etelästä Vanhaa Porintietä kulkevaa vuoroaan. Siksi tältä suunnalta tulevat oppilaat, joiden koulu alkaa 8.45, joutuvat odottamaan 50 minuuttia koulun alkamista – osa joka aamu. Kirkonkylällä koulua käyvät yhdeksäsluokkalaiset taas joutuvat odottelemaan vaihtoyhteyttä katoksettomalla bussipysäkillä lähes yhtä kauan. Vaaralliseksi luokiteltu Vanha Porintie on sopimaton pyöräilyyn, joten sen varrella asuvat lapset ovat täysin riippuvaisia kuljetuksista.

Myös taksikuljetusten suunnittelu mättää edelleen: Kun auto hakee alakoululaisen kotoa jo ennen seitsemää koulun alkaessa kahdeksalta, on selvää, että kuljetuksiin on varattu liian vähän kalustoa.

Kunta ei ole juridisesti velvollinen järjestämään koulukuljetusta, jos päivittäinen matka-aika jää alle 2,5 tunnin. Ilmeisesti tähän vedoten kunta pitää tilannetta hyväksyttävänä. Vanhempina emme kuitenkaan voi olla samaa mieltä. Näinkö kunta

pitää huolta lapsista, nuorista ja hajaasutusalueiden asukkaista?

Koulukuljetusten painopisteen siirtyminen julkisesta liikenteestä taksikuljetuksiin on huolestuttavaa myös sen takia, että se johtaa käytännössä bussivuorojen vähenemiseen ja mm. siihen, ettei koulun kerhoista onnistu paluu kotiin kuin vanhempien kyydillä.

Outoa on myös se, että julkiset liikenneyhteydet kunnan ainoaan lukioon ovat niin surkeat esim. Ruskelan ja Ollilan alueelta, että käytännössä lukion käynti on mahdollista vain naapurikunnassa. Kunnan virkailijan ohje asiaa tiedustelleelle oli: ”Muuttakaa Nummelaan.”

On väärin, että suunnittelun virheet maksatetaan lapsilla ja näiden vanhemmilla. Mikään yllä esitetyistä asioista ei ole sellainen, mitä ei hyvällä suunnittelulla ja ennen kaikkea hyvällä tahdolla voisi korjata.

Aloitteessa ehdotetaan, että kunta järjestää koulukuljetuksen S-Marketilta etelään Vanhan Porintien varrella asuville oppilaille. Aloite on osoitettu Vihdin kunnan kuljetusasiantuntija Salla-Mari Rintalalle.

Aloitteen tekivät Eija Koski ja Jussi Koskimaa omien ja kyläläisten ajatusten pohjalta, tiivistelmän laati Sari Metsäkivi.

12

Tule Ruskopirtille rummuttamaan – Djemben soittaminen vie mukanaan

Afrikkalainen Djembe-rumpu on käsin soitettava, voimakas ja pehmeä-ääninen soitin. Djemben äänien monitasoisuus mahdollistaa jo aloittelevallekin soittajalle hienoja elämyksiä.

Rumpuja voi mainiosti soittaa, vaikkei olisi sitten nokkahuilun koskenut yhteenkään soittimeen. Rummuttaminen ei myöskään vaadi nuotinlukutaitoa, sillä opettaja näyttää rytmin, jonka oppilaat sitten toistavat. Näin päästään helposti soittotunnelmaan yhdessä soitettaessa.

Soittaminen myös rentouttaa – voi keskittyä vain omiin käsiinsä ja rytmiin ja unohtaa hetkeksi kaiken muun. Soittaminen on hyvin fyysistä ja vahvistaa samalla soittajan koordinaatiokykyä sekä motoriikkaa.

Tunnille kannattaa varata mukaan avoimen mielen lisäksi korvatulpat, sillä jo yhtä rumpua soitettaessa ääni on voimakas, ja tunnilla saattaa jopa 16 rumpua soida yhtä aikaa.

Kun kerran kokeilet rumpua, niin tiedät Isäinpäivänä otalampelaisetkin pääsevät kokeilemaan Djembe-rummutusta kylällään. Aikaisempaa soittokokemusta ei tarvita, ja mukaan ovat tervetulleita niin lapset kuin aikuisetkin. Alaikäraja on kuusi vuotta, mutta alle 10–vuotiaat tarvitsevat aikuisen mukaansa. Yläikärajaa ei ole.

Omaa Djempe-rumpua et tarvitse, vaan voit lainata opettajalta rumpua tunnin ajaksi.

Tunnilla keskitytään yhdessä soittamiseen ja ryhmäsoittoon, jossa rummut voivat vuoropuhella keskenään rytmien avustuksella. Tunnin aikana käydään läpi yksinkertaisia rytmejä ja niiden variaatioita.

Opettajana on Aleksi Oksanen Helsingistä. Hinta 10 euroa alle 16v ja 15 euroa yli 16v. Ajankohta 9.11. klo 15.00–16.00. Ilm. Mirjami Toukonen 044 355 0685 tai www.väkkärällä.fi.

Mukaan mahtuu vain 16 nopeinta, joten varaa paikkasi pian! Kannattaa kokeilla!

Mirjami Toukonen, Sari Metsäkivi

13

Hankopaanasta ja Otalammen asema-alueen rakennuksista Hankopaana Hangon-Hyvinkään rautatie, vihtiäisittäin hankopaana, rakennettiin vuosina 1871–1873. Ensimmäisen kerran ratahanke oli esillä jo vuonna 1868, jolloin muutamia englantilaisia insinöörejä neuvotteli Helingissä ja Tammisaaressa yksityisen rautatien rakentamisesta Hangosta Hyvinkäälle.

Vihdin kuntakokous käsitteli rautatiehanketta kesällä 1868. Esillä oli kysymys, oltaisiinko Vihdissä halukkaita luovuttamaan maata edullisesti rautatiealueeksi. Hankkeeseen suhtauduttiin innostuneesti. Useimmat rautatielinjauksen maanomistajat lupautuivat lahjoittamaan maata rautatien tarpeisiin. Poikkeuksiakin toki oli.

Keisarillinen senaatti myönsi 10.10.1869 rakennusluvan kolmelle helsinkiläiselle kauppiaalle. Lupa siirtyi heiltä kuitenkin pietarilaisille liikemiehille Aksel Gisikolle ja Fredrik von Arnoldille. Heidän kumppanikseen tuli radan rakennusvaiheessa chevalier Hoffman, joka sittemmin osoittautui huijariksi.

Rata tulisi yhdistämään läntisen Uusimaan valtakunnan rataverkkoon ja mahdollistaisi ”nopean” yhteyden keisarillisen Venäjän pääkaupunkiin Pietariin. Samalla Pietari saisi Hangosta hyvän talvisataman.

Hankopaanan seremonialliset vihkiäiset pidettiin 8.10.1873. Liikennöinnistä radalla ei kuitenkaan tullut kannattavaa, ja yhtiö teki vararikon.

Suomen valtio (keisarillinen senaatti) lunasti rautatien rakennuksineen ja kalustoineen pakkohuutokaupasta vuonna 1875.

Otalammen asema-alueesta Otalammen ensimmäinen pysäkki sijaitsi nykyisen Pirkolan ylikäytävän tuntumassa. Rakennusten kivijalat ovat vieläkin nähtävissä ylikäytävältä Otalammen uimarannalle vievän polun varrella.

Nykyinen asemarakennus rakennettiin VR:n yliarkkitehti Bruno Granholmin suunnitelmien pohjalta vuosina 1898–1899. Otalammen asema avattiin vuonna 1900 pienimmän eli V luokan asemana.

Rautatie, samoin kuin osa aseman rakennuksista, rakennettiin vaikeaan maastoon. Katinhännän suolta Otalammelle päin ratapohjaa sekä louhittiin että pohjustettiin ajamalla kallioiden väliseen suopainanteeseen suuret määrät kivilouhosta ja täytemaata. Aseman molemmin puolin rakennettiin graniittipaasista radan alittavat viemärit.

Aseman välittömään läheisyyteen rakennettiin yleisökäymälä vuonna 1899. Asemarakennusta laajennettiin vuonna 1908.

14

Aseman naapuriin valmistui vuonna 1901 kaksoisvahtitupa. Sekin on tehty Bruno Granholmin vuonna 1896 laatimien piirustusten mukaan.

Jugend-tyylinen asemapäällikön talo valmistui 1908. Senkin suunnitteli Bruno Granholm. Aseman, kaksoisvahtituvan ja asemapäällikön talon ulkorakennukset valmistuivat vuoteen 1910 mennessä. Aseman makasiini ja alueen yhteinen sauna-leivintupa valmistuivat vuonna 1934. Asemarakennukseen järjestettiin tilat postille 1940-luvulla. Kaksoisvahtituvasta tehtiin yhden perheen asunto 1967.

Samoihin aikoihin asemapäällkön talon tilat jaettiin kahdeksi huoneistoksi.

Henkilöstöstä Otalammen aseman ensimmäisenä asemapäällikkönä toimi Alfred Nyman (1899–1901), sitten Benjamin Ajo (1902–1905) ja hänen jälkeensä Aleksanteri Silpiö (1907–1913). Silpiön aikana valmistui asemapäällikön talo, johon hän muutti perheineen.

Otalammen aseman luokitus muuttui IV:een luokkaan vuonna 1919. Silloin asema sai kirjurin vakanssin, johon nimitettiin Osvald Aarno Johannes Lammi (1919–1930). Häntä seurasi kirjurina Arthur Helge Sjöman (1930–1943).

15

Henkilöliikenne välillä Hyvinkää-Karjaa loppui vuonna 1982, ja asema suljetiin 1983. Sen jälkeen VR:n henkilöstön käyttöön rakennetut asunnot olivat kymmenkunta vuotta vuokralla osin vakinaisina asuntoina ja osin vapaa-ajan asuntoina.

Rakennukset uusiokäyttöön Osayleiskaavassa Otalammen asema-alue on merkitty rautatiealueeksi, jonka kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta säilytetään. Museovirasto esitti 1993 Otalammen asemaalueen suojeltavaksi osana valtakunnallista asema-alueiden suojelua.

Samalla alueen rakennukset tulivat Museoviraston suojeluluetteloon.

Koska VR:llä ei enää ollut käyttöä alueen rakennuksille, niin Rakennushallitus pani ne myyntiin. Helsingin Sanomissa oli 15.5.1993 ilmoitus, että Otalammen asema-alueella sijaitsevat asemapäällikön talo ja kaksoisvahtitupa tulevat myyntiin.

Samaan aikaan myyntiin tuli lukuisia muitakin VR:n omistamia rakennuksia eri puolilla maata. Ja sama käytäntö jatkuu edelleen.

Otalammella myytävien kohteiden näyttö oli 28.5.1993.

Tarjousten perusteella asemapäällkön talon uusiksi omistajiksi tulivat Regina ja Pentti Kurunmäki. Kauppa rakennuksista ja vuokrasopimus tontista tehtiin 6.4.1994. Muutto Vih-

din Kirkonkylästä Otalammelle alkoi 15.4.1994. Samalla käynnistyi yhdeksättä vuotta kestänyt, pääasiassa omatoiminen talon remontti.

Kaksoisvahtituvan uusiksi omistajiksi tulivat Ritva Mikkonen ja Tero Järvinen perheineen loppuvuodesta 1994.

He muuttivat kunnostettuun kaksoisvahtitupaan vuoden 1996 lopulla.

Myös asemarakennus tuli myyntiin.

Sen ostivat valtiolta Leena ja Pekka Rintamäki perheineen vuonna 1998 ja muuttivat siihen keväällä 1999.

Kaikki alueen rakennukset ovat rakennussuojelulailla suojeltuja. Kaikista kolmesta kohteesta muodostettiin rautatiealueesta erilliset, omat tilat, joista uudet omistajat tekivät aluksi Museoviraston edellyttämällä tavalla valtion kanssa pitkäaikaisen vuokrasopimuksen. Nykyään, kun rakennukset on suunnitelmien mukaan remontoitu, omistajat ovat lunastaneet tilat valtiolta itselleen.

100-vuotias jugend-talo Entinen asemapäällikkön talo on rakennussuojelulailla suojeltu ensimmäisen luokan suojelukohde.

Uudenmaan lääninhallituksen suojelupäätöksen mukaan se tarkoittaa seuraavia suojelumääräyksiä: • Rakennuksia ei saa purkaa.

• Rakennusten ulkoasu tulee säilyttää ja niihin saa tehdä vain sellaisia muutoksia, jotka ovat

16

• •

•

• •

luonteeltaan ennallistavia tai tarpeellisia niiden kulttuurihistoriallisen arvon mukaisesti.

Rakennuksia on käytettävä ja hoidettava niiden kulttuurihistoriallisen arvon mukaisesti.

Nämä määräykset koskevat kaikkia asema-alueen rakennuksia.

Asemapäällkön taloa koskevat lisäksi seuraavat määräykset: Rakennuksen tekniset ratkaisut ja huonejako tulee säilyttää lukuunottamatta asumisen edellyttämiä lisäyksiä.

Kiinteä sisustus (ovat, listoitukset, lattiat, katot, kaapit, tulisijat) tulee säilyttää.

Peruskorjausluonteiset korjaukset tulee tehdä museoviraston hyväksymällä tavalla.

Almgren.

– Jos oli alueen rakentaminen aikanaan iso urakka, niin aivan vähällä ei rakennuksia saatu 1990-luvullakaan siihen kuntoon, missä ne nyt ovat. Eivätkä työt tähän lopu, sillä tämänkaltaisissa kohteissa riittää kunnostamista jatkuvasti.

Otalammella 11.9.2008 Pentti Kurunmäki Kuvat: Sanna Ihatsu

Isot urakat Otalammen asema-alueella rakentaminen oli todella vilkasta reilut sata vuotta sitten. Rautatien rakentaminen tarjosi töitä ei vain vihtiläisille, vaan suurelle joukolle muualta tulleille työntekijöille. – Kerrotaan muun muassa, että Otalammen alueella rautatien pohjiin täytetmaata ajettiin jopa 500 reellä!

Asema-alueen rakennusten työmaa kesti yhtämittaisesti kymmenkunta vuota. Rakennushistoriallisen kartoituksen mukaan kirvesmiehinä ovat toimineet ainakin seuraavat paikkakuntalaiset: Kimber, Tammelin ja 17

Muutoksia Otalammen bussireitteihin Otalampi-talon käyttöönotto toi muutoksia bussiaikatauluihin. Etenkin satunnaisesti bussilla matkustavia saattaa joskus ihmetyttää, että mitä reittiä bussit oikein kulkevat Otalammella.

Useita viikonloppuvuoroja on lopetettu kannattamattomina. Kuten muista

paikallislehdistä olemme saaneet lukea, liikennöitsijät perustelevat vuorojen lopettamista kustannusten nousulla. Arkivuorojen lisäksi ainoastaan Pohjolan Liikenne ajaa reittiä Vihti-Olkkala-Otalampi-Helsinki ja takaisin kahdesti lauantaisin. Vuoro lähtee Vihdistä 9:15 ja 13:25, sekä Helsingistä 11:00 ja 14:25.

Arkivuorot, voimassa toukokuun loppuun, koottu www.matkahuolto. info sivuilta.

Otalammelta 05:35 S 05:55 V 06:30 T 06:50 V 07:15 T 07:20 V 07:55 S 08:20 T 10:50 K 12:13 K 12:50 KV 13:20 K 14:45 K 15:05 K 17:30 S 17:35 V

Mihin Helsinkiin Helsinkiin Helsinkiin Helsinkiin ** S-market Helsinkiin Helsinkiin Helsinkiin Helsinkiin Helsinkiin Otalammelle Helsinkiin Helsinkiin Helsinkiin Helsinkiin Helsinkiin

Perillä 06:40 06:55 07:25 07:55 08:25 09:05 09:25 11:40 13:10 13:00 kp 14:10 15:45 16:00 18:40 18:30

Lähtee 07:00 kp 08:15 kp 08:35 11:10 13:05 14:25 15:00 15:30 15:50 15:35 16:15 17:00 17:20 19:10 19:00

Merkkien selitykset: kp=koulupäivinä ** vaihto

18

Mistä Helsingistä Jokipellosta Helsingistä Helsingistä Helsingistä Helsingistä Helsingistä Helsingistä Helsingistä, pika Helsingistä Helsingistä ** S-market Helsingistä Helsingistä Helsingistä Helsingistä

Otalammella 07:55 K 08:30 K 09:25 K 12:00 K 13:55 K 15:15 K 15:45 V 16:20 V 16:33 V 16:40 S 17:02 V 17:05 T 17:50 T 18:05 V 19:53 V 20:00 S

Otalammelta 07:15 TV 07:20 TK 07:55 K 08:30 K 08:40 K 09:15 TV 09:25 K 12:00 K 13:55 K 14:40 K 14:45 K 15:05 K 15:15 K 15:45 V 16:20 V 16:33 V 16:40 S 17:02 V 17:05 T 17:50 T 18:05 V 19:53 V 20:00 S

Mihin Vihtiin Nummelaan Haimooseen Nummelaan Vihtiin Nummelaan Karkkilaan Vihtiin Vihtiin Tervalammelle Vihtiin Haimooseen, Mt120 Karkkilaan Karkkilaan Karkkilaan Karkkilaan, pika Vihtiin Karkkilaan Vihtiin Vihtiin Karkkilaan Karkkilaan Vihtiin

Perillä 07:35 07:40 kp 08:05 kp 08:50 kp 08:55 kp 09:50 kp 09:55 12:15 14:10 14:58 kp 15:00 kp

Lähtee 05:25 05:35 06:15 06:30 07:00 07:00 07:00 kp 07:45 08:00 08:12 kp

15:25 kp

08:10 kp

15:45 16:20 16:50

08:25 kp 08:30 kp 10:35 11:50 12:30 kp 13:05 14:30 14:50 kp 14:40 16:15 17:20 17:15

16:55 16:50 17:30 17:25 18:05 18:30 20:25 20:10

Mistä Vihdistä Karkkilasta Vihdistä Karkkilasta Vihdistä Karkkilasta Haimoosta, Selki Vihdistä Karkkilasta Haimoosta, VT25 Tervalammelta Haimoosta, Mt120 Vihdistä Vihdistä Karkkilasta Nummelasta Vihdistä Vihdistä Vihdistä Nummelasta Nummelasta Vihdistä Karkkilasta

Otalammella 05:35 S 05:55 V 06:30 T 06:50 V 07:15 T 07:20 V 07:20 TK 07:55 S 08:20 T 08:30 K 08:40 K 08:40 K 08:45 K 10:50 K 12:13 K 12:50 K 13:20 K 14:45 K 15:05 K 15:05 K 16:40 T 17:30 S 17:35 V

Reittimerkinnät Otalammen ajan perässä: K Otalammentie-Kuusitie-Torpparintie (Otalampi koulukeskus) V Vanhaa Porintietä, (Otalampi th, Torpparintien risteys) T Otalammentie-Siippoontie-Selintie (Tuohilampi, Otalammentie) S Selintietä (Siippoo) TK Tuohilammen risteyksen kautta koululle TV Siippoontie-Otalammentie-Vanha Porintie KV Koululta Vanhaa Porintietä ja takaisin Otalammelle Raine Kärkkäinen

19

Yhteenveto nuortentoiminnan kyselyn tuloksista Otalammen kyläyhdistys järjesti keväällä 2008 nuorille kyselyn, minkä tarkoituksena oli selvittää tarpeita ja ajatuksia teini-ikäisten näkökulmasta katsottuna. Tulokset esiteltiin kylällä toimiville seuroille ja yhdistyksille sekä kunnalle ja seurakunnalle. Yhdessä näiden tahojen kanssa kyläyhdistys yrittää parantaa teini-ikäisten toimintamahdollisuuksia kylällä.

Vastauksia tuli noin 50, sekä tytöiltä että pojilta. Vastauksista suurin osa oli 12–13-vuotiaita, koska heidät oli helpointa tavoittaa koulujen kautta.

Nykytilanne Otalammen alueen asukkaista noin 300 on 12–19-vuotiaita, mikä tarkoittaa noin 12,2 prosenttia Otalammen vakituisista asukkaista (Koko maassa 9,9 prosenttia). Nykyisellään tälle ikäryhmälle on hyvin vähän harrastusja toimintamahdollisuuksia kylällä.

suunnattu nuorille: nuorten kokoontumispaikka, kerhotilat ja musiikki tai bänditila.

Tarvetta olisi myös uusille urheilutiloille ja paikoille: mm. kuntosali tai jousiammuntarata. Myös kahvilassa, leikkipuistossa tai ostoskeskuksessa voisi kokoontua.

Minkälaista nuorten ”omaa” kokoontumispaikka toivottiin?

Kokoontumispaikan toivottiin olevan kodikas, tilava, toiminnallinen, mukava ja ehjä. Se voisi olla myös talo, jossa on avoimet ovet ja pihaa. Sieltä pitäisi löytyä sohva, telkkari ja siellä voisi pelata tai ihan vaan hengailla tai chillata.

Eniten nuoret toivoivat omaa kokoontumispaikkaa. Kuva Otalampi-päiviltä, Sanna Ihatsu.

Urheilun lisäksi nuorten harrastuksia ovat mm. soittaminen, Airsoft, Motocross, VPK, kielten opiskelu ja 4H. Etenkin urheiluharrastuksissa (esim. uinti) nuoret käyvät Nummelassa, mutta jotkut harrastuspaikat löytyvät myös Espoosta tai Helsingistä.

Minkälaisia tiloja toivotaan toiminnalle?

Nykyisten tilojen (Ruskopirtti, Työväentalo ja Otalampi-talo) lisäksi toivottiin tilaa joka olisi nimenomaan

20

Joidenkin mielestä sinne pitäisi päästä mopolla ja siellä pitäisi olla penkkejä. Kokoontumispaikaksi kelpaisi myös kioski, kahvila, grilli, pizzeria, jäätelöbaari tai ostoskeskus.

Millaiset asiat aiheuttavat nuorille hankaluuksia/vaikeuksia/päänvaivaa?

Vastauksista löytyi monenlaisia ongelmakohtia, joista useimmat liittyivät huonoihin liikenneyhteyksiin ja pitkiin välimatkoihin. Liikkuminen Otalammella koettiin myös usein turvattomaksi: Ei kevyenliikenteen väyliä, katuvaloja vähän. Lisäksi isoilla teillä kulkeminen ja niiden ylittäminen koettiin vaaralliseksi.

Iltapäivisin saattaa olla yksinäistä, koska vanhemmat ovat töissä, eikä saa kyytiä, että pääsisi kavereille.

Otalampi koettiin myös tyhjäksi, koska ei ole paikkaa missä kokoontua.

Jotkut vastanneista olivat myös huolissaan siitä, että Otalampi (uimaranta) on saastunut. Muita vastauksissa mainittuja ongelmia olivat ilkivalta, tupakka, alkoholi, huumeet, kiusaaminen, koulun stressaaminen.

Ongelmia tiedettiin olevan myös aikuisten asenteissa: ”Missään ei saa olla, aina valitetaan…”. Saman asian huomasi myös tuloksia esiteltäessä.

Nuorille on vaikea järjestää toimintaa jos pelätään aina ilkivaltaa tai nuorten

Voisiko Otalammella järjestää nuorille konsertteja tai karaokeiltoja. Kuva Otalampi-päiviltä, Sanna Ihatsu.

alkoholinkäyttöä. Turha yleistäminen olisi tällä kohtaa syytä unohtaa!

Minkälaista toimintaa haluttaisiin Otalammelle?

Nuoret toivovat diskoja, rantabileitä, nuorisotapahtumia ja lisää kilpailuja. Tarvittaisiin myös lisää paikkoja urheiluharrastuksille (”Milloinkohan se lähiliikuntapaikka valmistuu?”)

Toivottiin myös leikkipuistoa ja lisää keinuja.

Uimaranta saisi olla paremmassa kunnossa ja siellä saisi olla kunnon hiekkaranta. Toimintaa kylälle toisi myös kirjasto, kioski, kaupat ja pizzeria.

Raine Kärkkäinen

21

Matkapäiväkirja lukupiirin Viipurin matkasta 27.-28.9.2008 Klo 6 lauantaiaamuna Vihdin Liikenteen bussi starttaa kirkonkylästä.

Helsingissä seitsemältä kaikki 21 matkalaista ovat kyydissä ja matka kohti Viipuria alkaa. Kuljettajana on Jorma Lahdenperä – 15 vuotta kokemusta Venäjän matkailusta. Armas J. Pulla-seuran edustajia ovat Pentti Kurunmäki ja ”Pikku Olli” Olli Nurminen.

Pentti toimii myös matkan johtajana.

Hanna edustaa ansiokkaasti Pullan sukua.

Matkan kuluksi saamme Pentiltä tehtäväksemme leikkimielisen tietokilpailun : Viipurin historiaa, Armas J. Pullan ja Mika Waltarin kirjallisuutta.

On muutakin mukavaa ajankulua – ”Pikku Olli” kertoo Armas J. Pullan elämänvaiheista.

Puolentunnin pysähdys Rajahovissa; kahvit ja valuutanvaihto. Vaalimaan rajanylitys; odotusta n.10min. Keltaiset koivut loistavat kilpaa auringon kanssa.

Ja viimein olemme Venäjän puolella: Viipuriin on matkaa enää 30km.

Ruskapuut hohtavat auringossa.

Maasto on hiekkaista, bensa-asema ja jonkinlainen hotelli, tienvierustat soistuneet. Entinen Säkkijärven kylä vasemmalla, uusi tsasouna mäellä.

Tie kulkee lähellä Viipurinlahtea.

Seutu oli talvisodan pahin paikka suomalaisten paetessa Säkkijärven suuntaan, kuski-Jorma kertoilee.

Tienvarressa on ”maatuskoja” myy-

mässä ämpäreittäin puolukoita ja karpaloita.

Paikkoja vilisee ohi: Terijoen lentokenttä. Tienhaara, joka kuuluu jo Viipurin kaupunkiin. Sotilassairaala, joka evakoitiin Lahteen. Sairaala, jota ei koskaan otettu käyttöön pienen rakennusvirheen takia: jyhkeästä rakennuksesta oli unohtunut rakennusvaiheessa viemäri- vesiputkistot.

Saavumme hotelli Viipuriin. Huoneemme ikkunasta näkyy lasten leikkipuisto: vallattoman kirkas, tyylitellysti kupolikattoinen liukumäki, karuselli, tasapainopuomi, tunneli ja hiekkalaatikot rauta-aidan ympäröiminä. Lapsia kiehtoo ympäri maailmaa samat leikkivälineet – toteutus vain on tehty maan tyyliä kunnioittaen.

Kiehtovaa!

Kiertoajelulle. Paikallinen opas kertoo kaupungin rakennushankkeista, mm. hotellin rakentamisesta, ja huokaisten lipsahtaa sivuhuomautus: ”Mitähän siitäkin tulee?” Seuraavasta kohteesta:” Se on jo valmis!”

Kaupungissa näkyy rakennusten eri tyylisuuntia, vanhoja linnoituksia.

Ajamme Sorvaliin, Haminan portti, josta ennen päästiin kaupunkiin, Monrepos`n puistoon 2km.

Puistoon on moni muukin menossa.

Se on alkuperäisen luonnonmukainen, mutta hoitamaton. Komea pää22

portti. Puistossa on Väinämöisen patsas ja usean sadan metrin mittainen ja kymmenisen metriä korkea kiviseinämä. Pää- ja kirjastorakennukset ovat rapistuneet, Kuoleman saareen johtanut silta rikkoutunut, monet hautakivet varastettu. Puistossa kulkee useita hääpareja vieraineen.

Ja lopulta: Viipurin linnaan. Tornia korjataan – seinämät on peitetty hupulla. Linnaan on koottu erilaisia näyttelyitä mm. Suomi-sali, jossa on polku-Singer. Linnan saleja on vuosien saatossa muunneltu niin paljon, etten saanut entisajan linnatunnelmaan kosketusta. Osa ryhmästä lähti kiipeämään torniin, toiset tutustumaan Aallon suunnittelemaan kirjastoon.

Riitta ja Väinämöisen patsas. Kuva Pekka Morko.

Kirjasto on rakennettu v. 1935. Rakennuksessa on käytetty sen ajan huipputekniikkaa kirjojen hyvinvoinnin edistämiseksi. Lukemisen kannalta olosuhteet on luotu parhaaksi mahdolliseksi. Lukusalien katto on täynnä pyöreitä ikkunoita – päivänvalo on juuri sopiva. Lukusalia restauroidaan, luentosalia korjataan. Kirjoja on n.

400 000 ja asiakkaita käy päivittäin n.

800. Internet-palvelut toimivat. Seinät ovat lohkeilleet ja vesivuodot syövät rakennusta entisestään.

Takaisin hotelliin. Illalliseksi maittava neljän ruokalajin nautinto; salaatti, borchs-keitto, filepihvi, kahvi ja jäätelö. Jatkamme iltaa hyvässä seurassa puolille öin.

Sunnuntai valkenee pilvisenä, yöllä on satanut vettä. Maukkaan aamiaisen jälkeen lähdemme kävelylle.

Ihailemme taidokkaasti koristeltuja vanhoja taloja, kävelemme kauppahalliin ja Pyöreän tornin ohi luterilaiselle kirkolle, siitä ortodoksikirkolle.

Klo 12 alkaa kotimatka: Hamina, Karhula, Loviisa, Porvoo, Helsinki, Vihti.

Kiitokset kaikille matkalaisille ja erityiskiitos Pentille, Ollille, Hannalle ja Jarmolle!

Kirj. mukana ollut Riitta

23

Tapahtumakalenteri Maanantai

Tiistai

Keskiviikko

klo 17:30-18:15 Satujumppa 3-4v Otalampi-talo Vihti-Gym/Viola Ikonen

klo 9:00-11:30 Mikserikerho v. 2003-2005 syntyneille Otalammen työväentalo Vihdin srk

klo 9:45-10:30 Muskari 1-3v Ruskopirtti Ruskelan Riento/ Mirjami Toukonen

klo 19:00-21:00 Miesten lentopallo Otalampi-talo Härkälän Haka

klo 18:00-19:00 Sähly, yli 10 vuotiaille Otalampi-talo Otalammen Metsänpojat/ Jorma Merisalo Alustava tieto: klo 18:45-20:15 Raamattupiiri Paikka vielä avoin Seuraa srk;n ilmoituksia kunnan paikallislehdissä Vihdin srk klo 19:00-20:00 Poikien sähly 7-10v Otalampi-talo Härkälän Haka

klo 10:30-11:45 Muskari 3-6v Ruskopirtti Ruskelan Riento/ Mirjami Toukonen klo 17:30-19:00 Hevoskerho 7-13v Pekkolan tila Tynnyrojantie 23 Vihdin 4H klo 17:30-20 Otalammen puu- ja metallityö Otalampi-talo Hiiden Opisto

YHTEYSTIEDOT: Vihti-Gym p. 045-676 0824 Härkälän Haka/Sähly Veli-Matti Leppänen, lentop. Raine Kärkkäinen p. 040-5747845 Otalammen Metsänpojat/Jarmo Merisalo p. 0407195614 Vihdin seurakunta p. 09-3478500 Ruskelan Riento/Sari Metsäkivi p. 050 566 8081 Vihdin 4H p. 044 282 2195 Vihdin kunta/liikuntapalvelut Maija Huhta p. 09-2242 2871 Avantouinti/Markku Hyppönen p. 050 5200113 Grubi/Esa Karisola p. 050 555 2138 Vihdin Isku/Karita Seuranen p. 0400 943312

24

Torstai klo 9:00-11:30 Perhepesä Otalammen työväentalo Vihdin srk klo 13:00 Selin kyläkerho joka kuukauden 4. torstai, taksikuljetus Otalammelta Selin monitoimitalo Vihdin srk/kyydit Liisa AliMattila p. 0400-798229 klo 15:30-17:00 5-6lk liikuntakerho Otalammen koulu Vihdin kunta/Jussi Arvola

Perjantai klo 18:00 Sauvakävely Lähtö Viereläntie 200 Vihdin kunta/Mari Ojala klo 18:30-19:30 Kiinteytysjumppaa Otalampi-talo Vihti-Gym/Kaisu Porthan klo 19:00 avantouinti Otalammen ranta Markku Hyppönen

klo 18:00-19:00 Sähly yli 10v Otalampi-talo Otalammen Metsänpojat/Jarmo Merisalo

Sunnuntai klo 17:00-20:00 Nuorisokerho Grubi Otalammen työväentalo Vihdin kunta/Esa Karisola klo 17:00-19:00 Sekalentis Otalampi-talo Härkälän Haka

klo 18.00–19.30.

Lasten ja nuorten kuvataidekurssi 8–12-vuotiaille parittomina torstaina. Yhteistyössä Hiiden Opiston kanssa. Opettaja Riitta Kivi.

klo 19:00-21:00 Naisten lentopallo Otalampi-talo Vihdin Isku

klo 18:00-19:30 Jooga Otalampi-talo Hiiden Opisto

klo 19:00 avantouinti Otalammen ranta Markku Hyppönen

klo 18:00-21:00 Nuorisokerho Grubi Otalammen työväentalo Vihdin kunta/Esa Karisola 25

Junailua Viime syksynä eräs tarkkasilmäinen kyläläinen hieraisi silmiään – ja tosiaan, Otalammen asemalla pysähtyi kuin pysähtyikin matkustajajuna!

Kyytiin oli kuitenkin vain muutaman nousija, koska vain harva kyläläinen tiesi asiasta. Ryhdyimme selvittämään, mistä oikein oli kyse, ja tavoitteena oli saada tänä vuonna ajelu järjestetyksi Otalampi-päivän jälkeisenä sunnuntaina, mutta se osoittautui liian vaikeaksi. Ehkä hyvä niin – nyt ilma oli mainio ja kaikenikäistä väkeä paljon liikkeellä.

Pitäkäähän kylän väki silmät auki jatkossakin – ei koskaan tiedä, mitä hauskaa meille olisi luvassa!

Otalammen asema kuhisi ihmisiä junan lähdön aikaan. Kuva Ulla Jokila.

Järjestäjän näkökulma Haapamäen Museoveturiyhdistyksen ja Suomen Rautatiemuseon puolesta tapahtuma oli hyvin onnistunut. Lähes 200 matkustajan lisäksi juna keräsi kymmeniä katsojia radan varteen.

Harkitsemme vakavasti tapahtuman järjestämistä myös ensi vuonna. Jatko on riippuvainen myös Riihimäen Asematapahtuman jatkosta ja Rautatieviraston museojunia koskevasta uudesta määräyksestä.

Museojunan ajaminen Rautatiemuseopäivän yhteydessä on myös yksi mahdollisuus.

Tänä vuonna junaa veti 1960-luvulla rakennettu dieselveturi Dr12 2216, lempinimeltään Huru. Näitä vetureita käytettiin 60-70-luvulla matkustajajunissa ja vielä 80-luvulla tavarajunissa. 120 tonnia painavan veturin huippunopeus on 120 km/h, mutta museoliikenteessä sillä ajetaan vain 80 km/h. Vaunuina junassa oli 1950luvun puukorisia matkustajavaunuja, sekä 60-70-luvun sinisiä teräsvaunuja. Yksi vaunuista oli lasten leikkivaunu, jossa pikkuväki tuntui viihtyvän erityisen hyvin.

Juha Vuorinen Varapuheenjohtaja, Haapamäen Museoveturiyhdistys ry www.haapamaenmuseoveturiyhdistys.fi

26

Matkustajana museojunassa Kun saavuimme vanhalle asemalle, paikalla oli jo paljon väkeä, pienistä vauvoista aikuisiin ihmisiin ja kaikkea siltä väliltä. Melko pian saapumisemme jälkeen juna saapui höyryten paikalle.

Siinä oli alkupäästä lueteltuna 60luvun veturi, 60- 70-luvun melko nykyaikaisia vaunuja, jotka näyttivät sisältäkin lähes samanlaisilta kuin nykyiset junat ja 50-luvun puisia vaunuja, joissa oli jo selvä ero nykyjuniin. Askelmat sisälle olivat reilusti korkeammalla kuin nykyään ja monia pienempiä lapsia nosteltiin ylös vaunuihin.

Asetuimme istumaan 50-luvun vaunuun, jossa oli hieman nykyistä epämukavammat tuolit ja niiden yllä naruista valmistetut matkatavaratelineet. Silmiin osuivat myös katossa olevat tuuletusaukot, joissa oli kiinni keppi säätelyä varten. Vanhemmissa vaunuissa oli pyöreät lamput ja uudemmissa loisteputkilamput, joskaan kummatkaan eivät olleet päällä. Otin paljon kuvia, joka olikin pääsyy mukaan lähtemiseeni.

Junamuseossa oli ainakin vanhoja junia (mm. presidentin vaunu), junien ja juna-asemien pienoismalleja ja myös pari vanhaa autoa. Erääseen vaunuun pääsi sisällekin, toisen alapuolella oli taas käytävä, joten vaunua sai katsoa alhaaltakin. Ju-

Museossa oli nähtävää kaiken ikäisille.

Kuva Sanna Ihatsu.

namuseo innostutti erityisesti pieniä poikia, mutta vanhemmatkin ihmiset viihtyivät siellä. 2-vuotias pikkuveljeni oli erityisen innoissaan ja muistaa junamatkan vieläkin. Matka oli hauskaa vaihtelua.

Olisi mukavaa, jos Hanko-Hyvinkääradalla olisi taas junaliikennettä.

Otalammen asemalta olisi muutenkin mukava päästä jonnekin - paikkalla ei olisi väliä.

Katja Honkapää, 12v.

27

Eri käyttäjien kuulumisia Otalampi-talosta Rehtorin terveiset Otalammen koululle kuuluu hyvää!

Näillä sanoilla voin ilokseni aloittaa tämän kirjoituksen – voitte siis huoletta lukea jutun myös tästä eteenpäin.

Varmistukseksi asialle ohessa on asianomaisten todistajanlausuntoja, jotka ovat ainakin samansuuntaisia kirjoitukseni kanssa, vaikka näkökulma ja tyylilaji hieman poikkeaakin omastani. Otalammen koulun lähtökohta onkin oikeastaan juuri tässä.

Talossa on ihmisiä aivan taaperoiästä eläkeikään asti.

ko muistanut tehdä muutakin kuin (koulu)työtä? Kun nämä ovat kunnossa, voidaan alkaa puhua oppimisesta.

Ei tarvita kuraattoria tai erityisopea tällaisten asioiden sanomiseen. Heille on ihan oikeaa tehtävää yllin kyllin.

On vain niin, että yhden ihmisen elämään mahtuu vain tietty määrä asioita ja niiden kannattaisi olla keskenään balanssissa. Aikuisilla ja lapsilla.

Koulu on osa tätä jatkumoa. Edustamme sitä nyt vallalla olevaa kasvatusajattelua, että yhtenäinen opintie on jokaisen oppilaan etu. Olemme yhtenäinen peruskoulu – tytöt ja pojat yhdessä, eri-ikäiset yhdessä, erilaiset yhdessä, opettajat ja oppilaat yhdessä, huoltajat ja koulun väki yhdessä.

Tämä on omasta mielestäni sitä, mitä inhimillinen elämä on aina ”oikeasti” ollut. Koulussa on ollut tapana ajatella, että on hyötyä erottaa mainitut toisistaan. On entisilläkin tavoilla hyvää jälkeä tehty, mutta nykyisessä pirstaloituneessa maailmassa koululla on uudet haasteet (yhteisöllisyys, osallisuus) ja niihin halutaan nyt vastata paremmin.

rehtori MikkoJ

Lopuksi sanon tärkeimmän, nyt yksilöä korostaen. Ihminen on yksikertainen olento. Oletko nukkunut?

Oletko syönyt? Jos olet, ovatko asiat kavereiden kanssa kunnossa? Olet-

Ai niin, kuljetukset alkavat vihdoin toimia ja tekun luokkaankin saadaan tällä viikolla välineet. Kyllä se siitä!

Yläkoululaisten tekstiviestejä Terve! Meil on iha hyvä koulu, vaik kaikki asiat ei alus heti sujunutkaa :) Mut ku lähes kaikki asiat on kunnos on ainaki osan mielest iha kivaa. Jotkut on nyt viel sitä mielt et asiat kusee vieläki iha sikana ;) mut kyl mä uskon et reksi ja opet yrittää saaha asiat sujuu :D. Nimimerkki: Positiivinen Lol xD Otiksen koulu on hieno, ku on uus.

Mutta koulu on vielä keskeneräinen :) Otiksella on myös kiva ranta. <3 Otalammen koulussa on eräitä asioita, joita emme hyväksy. Eräänä asiana on kaupan/kioskin puuttuminen.

Muuten täällä on ihan mukavaa.

Moi :D T:JERE 28

Koulu on ihan hieno ja kiva. Tähän on tottunut jo aika lailla. Nasta paikka :D. Helou Otalampi!:) Koulu on hieno sisältä ja ulkoa. Oppilaita on erilaisia, vaikka joidenkin käytöksessä on toivomisen varaa. Myös opettajat osaavat työnsä!:) Koulussa on aika huimaa parannusta vanhasta esim. videotykit, kemian tarvikkeita ja parempi ruokailu. Välituntialue on aika pienehköinen näin isolle koululle. Rakennus on aika mahtava! - Julius Päiväkotilasten haastattelu Päiväkoti-ikäisiltä lapsilta kysyttiin myös mielipiteitä Otalampi-talosta.

Vastaajina olivat Iisakki 3v., Pieta 4v. ja Pihla 5 v.

Pihla: Paras paikka on Leppis. Siinä lentää hyvin, jos siinä on kyydissä keltaliivinen ja siniliivinen (Liivit kertovat mistä ryhmästä lapset ovat) Minkälaisia leluja päiväkodissa on?

Iisakki: ...oli kattiloita...toisessa makuuhuoneessa kirjoja...toisessa huoneessa leluja ...vaikeita palapelejä.. toinen... en tiiä...se oli sellainen lelu Pieta: Ritarilinna, legoja, nukkeja, tiskiallas, autorata, junanrata.

Pihla: Siellä on nukke nurkkaus ja barbeja. Ja sitten siellä on hamahelmiä ja väritystehtäviä, autoja ja autorata ja junanrata.

Kuka on päiväkodissa paras kaveri?

Iisakki: Saku Pieta: Fanni, Veeti, Anna Pihla: Emma, Heta

Minkälainen talo uusi päiväkoti on?

Pieta: Päiväkodissa on pikkuvessat.

Pihla: Päiväkodin paras tila on pikku sali.

Entä kivoin täti?

Iisakki: Tiina Pieta: Hannele ja Tuija Pihla: Ulla ja Tuulikki

Millainen piha siellä on?

Iisakki: en tiiä Pieta: Siellä on kiipeilyteline.

Pihla: Siellä on pieni mökki. Se on semmoinen missä on katos ja penkki

Millaista ruokaa päiväkodissa on?

Iisakki: Mitäs siellä...oli kiisseliä siellä Pieta: Tänään oli mansikkavispipuuroo. Makaronilaatikkoa ja sen kanssa salaattia. Pinaattilettu oli tänään hyvää.

Pihla: Tänään oli pinaattilettua. Tänään oli hyvää ruokaa. Joka aamu on puuroa.

Mikä on kivoin paikka/leikkiväline pihalla?

Iisakki: Polkupyörä ja kuorma-auto Pieta: Pomppukeinu on paras paikka.

29

Kysymykset lasten vanhemmille lähetti Sanna Ihatsu

Neuvolan kuulumiset Otalampi-talossa on työtilat lastenneuvolalle, äitiysneuvolalle ja kouluterveydenhoitajalle. Lisäksi meillä on lääkärille oma huone. Lastenneuvolatyö on pyörähtänyt käyntiin sujuvasti. Vihdoinkin kaikki tavarat ovat tulleet ja löytäneet oman paikkansa. Lastenneuvolan työhuone on toimiva ja tilava, sinne mahtuu hyvin useampikin lapsi vanhempineen.

Odotustila on kovin pieni, mutta olemme saaneet mahdutettua sinne tarvittavat tavarat. Lasten leikkitila jäi valitettavan niukaksi.

Tilojen puolesta tänne sopisi myös vanhustyön toimipiste, jos sen toiminta ei ole jokapäiväistä. Lääkärinhuone on toistaiseksi käytössä 2-3 x kk:ssa, joten sitä voisi hyvin käyttää vanhustyöhön.

lökunnan kanssa. Pidimme yhteisiä kahvi- ja lounashetkiä ja samalla pystyi puhumaan myös työasioista.

Päiväkodin johtajan työhuone oli lähellä ja hänen luokseen oli vaivatonta piipahtaa. Täällä uusissa tiloissa olemme erillämme ja pitää aina varta vasten lähteä käymään päiväkodin puolella.

Asiakkaat ovat kaivanneet tienviittaa/opastaulua neuvolaan; se asia on työn alla. Nyt neuvolassa on asiakaspalautelaatikko, johon voi jättää palautetta. Niin ruusut kuin risutkin ovat tervetulleita!

Taina Huhtisaari Lastenneuvolan Taina Huhtisaari tutkii 4 kk:n ikäistä Jaakkoa. Kuva Sanna Ihatsu.

Yhteistyö päiväkodin kanssa on helppo toteuttaa, kun olemme samassa talossa. Vanhempien aikaa säästyy, kun he voivat tulla neuvolaan joko suoraan päiväkodista tai sitten aamulla ennen töihin menoa. Tarvittaessa voimme kätevästi järjestää yhteisneuvotteluja esim päiväkodin, vanhempien ja neuvolan kesken.

Mitä jäimme kaipaamaan vanhasta neuvolasta? Odotustila siellä oli mukavan suuri ja lapsilla tilaa leikkiä.

Kaipaan myös sitä luontevaa yhteistyötä, joka syntyi päiväkodin henki-

30

Toiminta-aika on 8.30-11.00. Jokainen voi tulla silloin kun se itselleen parhaiten sopii ja toiminta on maksutonta.

Maanantaisin pidämme jumppatuokion, tiistaisin lauletaan, keskiviikkoisin sadutellaan ja perjantaisin käydään kasvatuskeskusteluja myös asiantuntioiden vieraillessa.

Ensimmäinen päivä avoimessa päiväkodissa. Kuva Riitta Morko.

Ensitunnelmia avoimesta päiväkodista Maanantaina 15.9. avasi ovensa Otalammen päiväkodin avoin päiväkoti.

Odotimme päiväkodin työntekijöinä tätä päivää jännittynein mielin. Äitejä lapsineen alkoikin tulla heti puoli yhdeksältä. Jokainen kirjoitti oman sekä lapsensa nimen lintu-nimilappuun ja kiinnitti sen seinällä olevaan Otalampi maisemaan.Tutustuimme toisiimme ja lauloimme yhdessä. Tarjosimme äideille kahvia ja teetä aloituksen kunniaksi. Ensimmäinen päivä sujui leppoisasti toisiimme tutustuen.

Torstai toimii ns. parkkipäivänä; voit jättää lapsesi meille hoitoon 8.3011.00 välisenä aikana. Parkkihoidon hinta on 10 euroa kerta ja siihen ilmoittaudutaan etukäteen, puh.0440421384.

Otamme mielellämme kehitysehdotuksia vastaa niin, että toimintaa kehitetään juuri perheiden tarpeita huomioiden. Meiltä on pyydetty iltapäivätoimintaa, mutta sitä emme voi tarjota, koska samoissa tiloissa toimii iltapäivisin esikoulu.

Toinen muutosehdotus koski toimintapäiviemme sisältöä ja se onkin jo toteutettu; parkkihoitoa tarjotaan torstaisin ja kasvatuskeskusteluja ja asiantuntijavierailuja järjestettään perjantaisin.

Tämä muutos toteutettiin viikosta 40 alkaen.

Aurikoista syksyn jatkoa ja tervetuloa avoimeen päiväkotiin! toivottavat: avoimen päiväkodin työntekijät Laura ja Riitta sekä päiväkodin johtaja Päivi

Avoin päiväkoti on tarkoitettu lapsiaan kotona hoitaville perheille. Siellä voi tutustua toisiin aikuisiin ja puuhailla lasten kanssa yhdessä. Lapset saavat myös toisistaan leikkiseuraa.

31

Seuraavassa numerossa...

Arvaa missäpäin Otalampea tämä rakennus on ollut ja kerro mitä siitä tiedät. Otamme myös mielellämme vastaan rakennukseen liittyviä muistoja.

TIedätkö missä muualla Otalammen postinumeroalueella, kuin Otalammen asemalla on filmattu elokuvia? Toimitus haluaisi kuulla lisää.

Toimita tietosi Sanna Ihatsulle Otalammentie 200 postilaatikkoon tai sähköpostilla sanna.ihatsu@otalampi.net.

Jaetaan kaikkiin talouksiin 03300 postinumeroalueella.

32