OtaSanomat200501

OtaSanomat 1/2005

Sisältö Toimitus Hyvä Otalammen alueen asukas!

Kyläyhdistyksen hallitus esittäytyy Hurtinmäen kuulumisia Menneiltä ajoilta: Otalammen juhannusjuhlat Yhdistykset tiedottavat Mainosliite Otalammen veden laatu OtaKantaa Härkälän koski Avannon avajaiset Otalammella tapahtuu Seurojen ja yhdistysten yhteystietoja Tulossa...

Kaavamuutos Otalammen taajaman tiejärjestelyiden uudistamiseksi ja asemamiljöön suojelemiseksi käynnistynyt Kannatusmaksu

sivu 2 2 3 4-6 7-9 10-11 12 13 14-15 15 16-17 18-19 20 21 22-23 24

Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

Seuraava lehti ilmestyy syksyllä.

Kannen kuva: Sanna Ihatsu

Toimitus Riitta Haanpää hurtti.kallio@kolumbus.fi

Sanna Ihatsu casaco@kolumbus.fi (taitto)

Karita Seuranen karitas@hotmail.com (ilmoitukset)

OtaSanomien toimitus ottaa mielellään vastaan juttuehdotuksia ja mielipiteitäsi. Lähetä sähköpostia osoitteeseen otalampi@hotmail.com tai ota yhteyttä lehden toimitukseen.

Otalammen oma sähköpostiosoite: otalampi@hotmail.com 2

Pääkirjoitus Onnistunut alueiden kehittämistoiminta edellyttää asukkaiden ja virkamiesten välistä yhteistyötä. Kyläyhdistystoiminta on saamassa uudenlaista painavuutta kylän suunnittelutoiminnan uudistajana. Yhdistykselle voi kuulua erilaisia rooleja, kuten toimia asukkaiden ja lähialueiden välisten yhteyksien luojana, tulevaisuuskuvan muokkaajana ja kylän asukkaiden vaikutuskanavana.

Ota-Sanomat julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Lehden päätarkoituksena on toimia kyläyhdistyksen tiedotuskanavana. Lisäksi sen tarkoituksena on tehdä tutuksi alueen eri kyliä, kertoa tapahtumista, kokemuksista, mielipiteistä, ihmisistä ja alueella toimivista yrittäjistä.

Tiedotustoiminnan parantamiseksi nyt ensi alkuun etsitään ilmoitustaulupaikkaa kylätoiminnan omia ilmoituksia varten. Lisäksi tutkitaan mahdollisuuksia kylän omien wwwsivujen perustamiseksi. Kyläyhdistys on esittänyt kuntaan toivomuksen tiedottaa kyläyhdistystä meneillään olevista kehittämishankkeista, jolloin kyläyhdistys voisi paremmin tiedottaa asioita eteenpäin alueen asukkaille.

Kylätoiminnassa pyritään toteuttamaan asukkaiden toivomia asioita.

Otalammen palvelukeskus-hanke ja alueen kaavoitus ovat tärkeitä meneillään olevia hankkeita, joihin otetaan kantaa lausunnoin ja osallistumalla niistä järjestettäviin keskustelu- ja kuulemistilaisuuksiin.

Avantouintipaikka järjestyi Otalammelle yhteistyössä kunnan, paikallisten asukkaiden ja kioskiyrittäjän kanssa ja kiinnostuneita uimareita on riittänyt varsinkin, kun tummien vesien huhut on kirkastettu. Harrastustoimintaa ja opiskelumahdollisuuksia on toivottu tänne lähelle. Tähän toiveeseen Hiiden Opisto on vastannut myönteisesti ilmoittamalla, että opetusta järjestetään, jos riittävä määrä halukkaita ilmaantuu. Ensi kesäksi suunnitellaan kesäjuhlia vähän niin kuin ”ennen vanhaan”. Toivottavasti niihin tullaan joukolla mukaan. Muitakin harrastusmahdollisuuksia ja niiden järjestämistä pyritään tukemaan.

Kylätoiminta voi toimia menestyksekkäästi vain, jos se saavuttaa hyvän ja toimivan yhteyden asukkaiden ja kunnan välille. Toimintaa tulee kehittää tarpeita vastaaviksi ja toimintatapoja sellaisiksi, että mukaan on helppo tulla ja käsiteltävät asiat tuntuvat tärkeiltä ja että asukkaat voivat kokea vaikuttavansa yhdistystoiminnan kautta kylän kehitykseen. Tietenkin tarvitaan myös aktiivisia asukkaita, jotka haluavat harrastaa omalla kylällä ja niitä, jotka jaksavat tehdä talkootyötä kaikkien yhteisen hyvän puolesta.

Lehden toimitus

3

Kyläyhdistyksen hallitus esittäytyy Olen yhdistyksen varapuheenjohtaja Riitta Haanpää Hurtinmäestä, Ruskelasta. Muutimme tänne Oulunkylästä, kerrostalosta, keväällä 1999. Toiveena oli päästä ovesta pihamaalle. Toive on monin kerroin täyttynyt, kun ympärillä on erämaamainen luonto ja hiljaisuus.

Työpaikkani on maa- ja metsätalousministeriön alainen Kasvintuotannon tarkastuskeskus Helsingissä.

Tulin kylätoimintaan, jotta myös Hurtinmäen alue olisi edustettuna.

Haluan vaikuttaa siihen, että kyliä, myös syrjässä olevia, kehitetään tasapuolisesti niiden ominaislaatu huomioiden ja perinteitä kunnioittaen, asukkaiden omien toiveiden ja näkemysten pohjalta. Minua kiinnostaa EU-rahoitusmahdollisuudet meitä palvelevien kehityshankkeiden toteuttamisessa.

Kyläyhdistyksen nykyinen hallitus valittiin viime marraskuun syyskokouksessa. Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Veijo Happonen, pitkäaikaisen puheenjohtajan Teijo Vuorisen jätettyä paikkansa. Varapuheenjohtajana jatkaa Riitta Haanpää sekä sihteerinä ja rahastonhoitajana Karita Seuranen. Hallitukseen valittiin kaksi uutta jäsentä Mari Lindström ja Sari Metsäkivi.

Olen yhdistyksen puheenjohtaja Veijo Happonen (46 v.) aseman seudulta, Ratakujalta. Ostin tontin vuonna -88 ja rakentamisesta kehkeytyi parin vuoden projekti. Vihtiin muutimme Vantaalta. Otalampi on heti alusta asti tuntunut hyvin kotoisalta paikalta asua.

Koulutukseltani olen sähköinsinööri ja toimin suunnittelupäällikkönä Daxtum Tietoliikennepalveluilla. Vapaa-aikani käytän mökkeilyyn, veneilyyn, kalastukseen, golfailuun sekä talvella Lapin luonnosta ja laskettelusta nauttimiseen.

Kyläyhdistystoimintaan tulin mukaan nuorten harrastusten kautta. Yhdessä nuorten kanssa ollaan toteutettu kylälle skeittiparkki. Haluan olla mukana kehittämässä aktiviteetteja ja positiivisen energian purkamismahdollisuuksia nuorille. Lisäksi haluan vaikuttaa uuden palvelukeskuksen suunnitteluun.

Olen yhdistyksen sihteeri ja rahastonhoitaja Karita Seuranen (30 v.)

Siippoosta. Perheeseeni kuuluu mieheni sekä 3- ja 5-vuotiaat pojat. Olen monen polven vihtiläinen. Otalammelle muutimme 1,5 v. sitten. Löysimme toiveidemme mukaisen talon: Asumme metsän keskellä ja naapureita on vain muutama, mutta kuitenkin olemme hyvien kulkuyhteyksien äärellä.

Olen töissä Klaukkalassa atk-alan yrityksessä sihteerinä. Kyläyhdistyksen ja OtaSanomien lisäksi aikaani vie lentopallo ja Oriflame-kosmetiikkatuotteet. Parasta on kuitenkin olla perheen parissa!

4

Otalammen alue on nopeasti kasvavaa aluetta. Toivoisinkin palveluiden paranevan asukasmäärän noustessa, mutta silti alueesta ei saisi tehdä mitään cityä. Toivon myös että kunnassa huomioidaan muutkin asuinalueet kuin Nummela. Tällä hetkellä itseäni lähinnä oleva kohderyhmä on lapset.

kellä työskentelen lähinnä vanhojen linnoitusten ja keskiaikaisten kivirakennusten parissa. Vapaa-aikani täyttää kylätoiminnan lisäksi kodin remontointi, partiotoiminta, matkustelu, rullaluistelu ja laskettelu.

Olen mukana OtaSanomien teossa ja seuraan tiiviisti alueen kaavoitusasioita, koska haluan vaikuttaa siihen millä tavoin alue kasvaa. Toivoisin myös, että kylälle saataisiin lisää harrastustoimintaa. Ikäryhmistä koetan erityisesti pitää vanhusten puolta.

Olen Sanna Ihatsu (29 v.) ja asun mieheni kanssa Härkälän kylässä, Otalammentien varrella. Muutimme tänne kolme vuotta sitten Espoosta.

Ammatiltani olen arkkitehti. Tällä het-

Kuvassa kyläyhdistyksen hallituksen jäsenet. Takarivissä (vas.) Veijo Happonen, Pekka Vaissi ja Karita Seuranen, eturivissä Sari Metsäkivi, Mari Lindström ja Sanna Ihatsu. Kuvasta puuttuu Riitta Haanpää.

5

Olen Sari Metsäkivi (37 v.) Ollilan kylästä ja paluumuuttaja. Takaisin muutin Helsingistä puolitoista vuotta sitten ja nautiskelen nyt elämästä lapsuudenkodissani.

Ammatiltani olen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Olen kiinnostunut kaikenlaisesta kulttuurista ja liikunnasta. Kylätoiminnan lisäksi olen mukana Härkälän koulun vanhempaintoimikunnassa ja Ruskelan Riennon johtokunnassa.

Otalammen pienuus ja rauhallisuus viehättää. Toisaalta alueella näyttää olevan paljon toimintaa ja vireitä ihmisiä, mutta tiedon saatavuus on ollut mutkikasta. Tähän haluan kyläyhdistyksessä vaikuttaa. On tärkeää, että kaikenikäisillä on lähialueellaan toimintamahdollisuuksia.

että täältä löytyy myös talkoohenkeä.

Olen valmis tuomaan panokseni asukkaiden virkistysmahdollisuuksia parantamalla.

Olen Pekka Vaissi (60 v.) Tuohilammen kylästä. Olen ollut töissä Otalammella 30 vuotta ja asunut Tuohilammella 10 vuotta. Olen agronomi ja toiminut Orion Oyj:n omistaman Tuohilammen tilan tilanhoitajana vuodesta 1974 ja Tuohilammen koulutuskeskuksen johtajana vuodesta 1980.

Minulla on kaksi lasta ja yksi lapsenlapsi .

Kyläyhdistyksessä minua kiinnostaa erityisesti kaavoitukseen liittyvät asiat.

Olen Marja (Mari) Lindström (47 v.).

Olen muuttanut Nummelasta viime syksynä. Tulin Ruskopirtille talonmieheksi. Otalampi oli minulle entuudestaan jonkin verran tuttu alue, koska olen toiminut haja-asutusalueiden päiväkodeissa hoitajana vuodesta 1999. Minusta on ihanaa kun täällä voi hengittää raikasta ilmaa ja nauttia maalaismaisemasta ja sen tuomista mahdollisuuksista liikkua luonnossa.

Avantouinti on uusin harrastukseni.

Rakastan myös laulamista. Kylätapahtumissa voisikin kokeilla myös yhteislaulua ja karaokea.

Kyläyhdistyksessä olen mukana, koska toivon tutustuvani näin paremmin kylään ja sen asukkaisiin. Toivon

Kylätoimikunnan hallituksen jäsenten yhteystietoja: pj. Veijo Happonen p. 040-525 4232 veijo.happonen@daxtum.com siht. Karita Seuranen p. 041 5044 862 karitas@hotmail.com

6

Palstalla esitellään Otalammen eri alueita asukkaineen

Hurtinmäen kuulumisia

Millaista täällä oli aivan alussa?

Naapurit ovat kertoneet, että ensin täällä oli erään asukkaan vanhempien kesämökki, jossa asukas perheineen nykyisin asuu. Ensimmäiset ympärivuotiseen asumiskäyttöön tarkoitetut talot rakennettiin vuonna 1975. Silloiset rakentajat perustivat perheensä tänne. Oli ollut paljon yhteistä tekemistä ja hauskanpitoa: Hurtinmäkeä alas lasketeltiin jätesäkeillä. Aikuisilla ja lapsilla oli ollut mukavaa. Toisessa näistä ensimmäisistä taloista asuu vielä alkuperäiset asukkaat. Ja lapsetkin ovat halunneet rakentaa oman pesän tänne. Toista näistä alkuperäisistä taloista kutsutaan ”Taivahan Linnuiksi”. Olen kerran käynyt toisessa talon asunnoista ja ihastellut sen jykeviä hirsiä, kaunista takkaa ja ihanan mystistä olotilaa. Asunnossa asuu nykyisin lapsiperhe.

Hurtinmäki

Hurtinmäen ja Jokipellontien asukkaista ja elämästä Hurtinmäki on Jokipellontien varressa korkea kallioinen mäki, jonka päältä näkee kauas peltojen yli. Asutus sijoittuu pääosin mäen alarinteille paitsi hirsinen paritalo on rakennettu melko ylös mäenrinteeseen.

Hurtinmäentien varrella on yksitoista taloutta ja kaksi kesämökkiä. Asukkaista osa on vielä alkuperäisiä. Eräät ovat asuneet täällä kolmisenkymmentäkin vuotta. Asukkaat tuntuvat viihtyvän hyvin omissa oloissaan kuin karhuperheet pesissään. Täällä on muutenkin erämainen, vähän lappimainen tuntu. Huuhkajan huhuilua on kuultu ja muita metsälintuja nähty.

Tekipä huuhkaja pari kolme kesää sitten poikasetkin Hurtinkallion rinteeseen. Itse en ole niitä nähnyt enkä tiedä, mikä on huuhkajalle käynyt, kun ei enää ole ääntä kuulunut. Nykyiset asukkaat ovat kaikenikäisiä työelämän jo jättäneistä pieniin lapsiin saakka. Aamuisin mäen alta koulubussi noutaa nuorison kouluun.

Heti Hurtinmäentien alussa on kaksi kesämökkiä ja toiselle kesämökin pihalle valmistui kaunis aittamainen varastorakennus. Oli hauska seurata huolellisen rakentamisen valmistumista.

Miten tänne on tultu?

Eräät asukkaat olivat muuten vain olleet tuttaviensa kanssa katsomassa täällä myytävänä ollutta taloa. Tuttavat eivät olleet kiinnostuneita. Mutta Kati ja Lauri ihastuivat siihen ja talon osto oli heidän tähänastisista hankinnoista 7

siirtolaisena tänne yhdessä veljensä ja muiden sieltä tulleiden kanssa.

Siihen aikaan pientiloja oli kolme joen tällä puolen. Siirtolaistiloja perustettiin kuusi vähän riippuen siitä, miten laajasti tätä aluetta tarkastellaan.

Aluksi tänne oli ollut vain kärrytie.

Myöhemmin nykyinen Jokipellontie rakennettiin ja saatiin valtion tieksi.

Matti ja Liisa rakensivat punaisen talon mäen juureen pohjoistuulelta suojaan. Pihalla on vielä alkuperäisen tilan ajoilta harmaa hirsinen tallirakennus.

suurin heräteostonsa, jota heidän ei ole tarvinnut katua. Ja niin Kallion kaupunginosan asukkaat muuttivat tänne Hurtinmäen hiljaisuuteen ja rauhaan.

Me ajelimme täällä Hurtinmäellä päin vuonna 1999 keväällä paksujen lumien aikaan katselemassa kelotaloa, sitä, jota kutsutaan ”Taivahan linnuiksi”. Palatessamme näkyi ylhäällä alppitaloja muistuttava suuri paritalo.

Ajattelin mielessäni, että tuollaiseen kun pääsisi. Lepsämän paikkeilta palasimme takaisin katsomaan kyseistä taloa, koska se olikin myytävänä. Kävelimme mäkeä pitkin ylös taloa päin. Sanoin miehelleni, että me tulemme tänne.

Matti kertoi, että heidän nuoruusaikansa oli vilkasta: oli Ruskelan Rientoa, Kuva Riitta Haanpää: Hurtinmäki

Nyt on naapuri on vaihtunut. Tilalle on tullut viisihenkinen perhe lapsineen, koirineen, kissoineen, kaneineen.

Kerralla elämää ja touhua. Me Haanpään kanssa olemme viihtyneet täällä hyvin, vaikka joskus ajokelit harmittavatkin. Liukkailla ei aina ole ollut varmuutta, että päästäänkö edes autotallille vai tullaanko takaluisua alas.

Mutta viime aikoina Pekka Olin on pitänyt hyvää huolta tiestä ja aika harvoin olemme joutuneet jättämään auton postilaatikon kohdalle.

Hurtinmäen toisella puolella asuu Hurtinmäen, siis varsinaisen mäen omistajaperhe Matti ja Liisa, vajaat 80-vuoden ikäinen pariskunta. Matti on kotoisin Viipurista ja muuttanut 8

tanssia, teatteria, opintokerhoja, valtakunnallisia ja maakunnallisia suvijuhlia.

taito. Liisa sitoo seppeleitä jouluksi ja muihin tilaisuuksiin, iloksi ihmisille.

Me kaikki Hurtinmäkeläiset olemme olleet tyytyväisiä, kun Pekka Olin pitää nykyisn huolen Hurtinmäentiestä. Olineilla on ollut maatilayritys Tynnyrojan tiellä jo parinkymmentä vuotta. Heillä on siellä hevosia, omia ja vieraita hoitohevosia, lampaita, kanoja, kissoja ja pikkulapsille aivan ihanaa: niin pieni ja rauhallinen poni, että sen selässä voi aivan pienetkin lapset ratsastaa. Omat lapsenlapseni, kaksi ja kolmevuotiaat käyvät aina kun se vain on mahdollista siellä ratsastamassa ja muuten tutustumassa maatilan ihmeelliseen elämään.

Kolmivuotiaan tyttärenpoikani vakiopaikkoja eläinten lisäksi ovat käynnit traktori- ja konehalleissa. Siellä yhdessä tutkailemme ja ihastelemme traktorikaivurin kauhaa tai muuta vekotinta. Suurta kiinnostusta on herättänyt betonin tekeminen betonimyllyssä. Myös kiertävän kengityssepän paja synnytti ihmetystä, vaikka jouduimme varomaan ja katsomaan muualle hitsausvalojen välähtäessä.

Tärkeintä kuitenkin on ollut eläinten taputtelut. Sinne saa mennä ja katsoa. Luonnollinen, ystävällinen kotoinen olo.

Enää Matti ei viljele peltoja. Ne on vuokrattu veljenpojalle. Metsää hän vielä hoitaa. Halkopinoja ilmaantuu metsänlaitaan ja lautataapelit nousevat ja katoavat.

Liisa on jaksanut vielä osallistua kirkkokuoroon. Sai vielä mitalinkin 20 vuoden osallistumisestaan. Matin sydän on vielä syvästi kotiseuduilla Karjalassa. Hän käy useita kertoja vuodessa Venäjän puolella viemässä avustuksia lastenkoteihin ja vanhusten taloihin. Oli ollut juhlaa, kun viimein vuonna 1989 hän oli päässyt käymään omalla kotikonnuillaan. Ei kotitaloa enää ollut. Kolme muuta taloa oli kylässä jäljellä. Mutta kuitenkin oli tuntunut juhlalta päästä vihdoin sinne käymään. Viime kesänä hän oli ollut Jääskessä ja osallistunut suuriin Jääsken taistelujen kunniaksi pidettyihin juhliin.

Kysyttäessä, että mitä elämältä vielä, niin Matti siihen, että tässä sitä nyt harmaannutaan tasaisesti. Täällä olisi hyvä elää, kunhan vain terveyttä riittäisi niin, että voi ajaa autolla. Liisa on nyt jäämässä pois kirkkokuorosta.

Rytmihäiriöiden vuoksi kutomista pitää välttää, mutta entisenä kukkakaupan myyjänä ja puutarha-elämästään on jäänyt seppeleiden sitomisen

Tulimme juuri hiihtämästä metsästä omalta ladulta. Illan sininen hetki lähestyy. Ulkona luminen metsä.

Riitta Haanpää

9

Menneiltä ajoilta: Otalammen juhannusjuhlat Sotavuosien jälkeen, 1940-luvun lopulta aina 1990-luvulle saakka, Otalammella järjestettiin lähes vuosittain juhannusjuhlat. Aluksi juhlat järjesti toimikunta, jossa oli Otalammen Työväenyhdistys, Otalammen Metsänpojat ja rantatoimikunta, joka keräsi rahaa uimarannan parannustöitä varten. Juhannusjuhliin tuli muutaman vuoden tauko 1960-luvun puolivälissä, mutta 1970-luvulla juhlat taas järjestettiin Otalammen Työväenyhdistyksen voimin.

Juhlille tultiin pitkänkin matkan takaa jalan tai pyörillä. Matkalla tavattiin tuttuja ja jäätiin vaihtamaan kuulumisia. Juhlat alkoivat rannalta, jossa aivan ensimmäisiä juhannuksia lukuun ottamatta, poltettiin kokko.

Myös muutakin ohjelmaa oli, kuten haitarinsoittoa, runonlausuntaa ja puheita. Rannalle oli joskus rakennettu tanssilavakin, jolla esitettiin tanhuesityksiä. Lisäksi juhlan kunniaksi ratavallilta ammuttiin ilotulitteita.

10

Koko kevään huolella koottu kokko paloi läpi yön, mutta suurin osa juhlaväestä siirtyi työnväentalolle.

Yhtenä vuonna 1970-luvulla suuri kokko jäi polttamatta, kun paloviranomaiset eivät antaneet kuivan kesän vuoksi lupaa sen polttamiseen. Kokko poltettiin vasta elokuussa, kun lupa sen polttamiseen viimein saatiin.

Kotiin tai saatolle, ken pääsi, lähdettiin puolenyön jälkeen tai ainakin kahteen mennessä kun juhlille myönnetty jatkoaika loppui. Viimeinen juhannustanssi tanssittiin vuonna 1997.

Sanna Ihatsu Tietoja juhannusjuhlista ovat antaneet Pekka Pirkola, Rauno Pulkkinen, Paavo ja Saara Einistö sekä kesäasukas Nora Lehtimäki.

Työväentalolla tanssittiin orkesterin tahdissa, joka tuli usein Vihdistä tai Pusulasta. 1950-luvun puoliväliin saakka tanssit pidettiin useimmiten työväentalon viereen rakennetulla tanssilavalla, mutta sateen sattuessa tanssittiin sisällä. Puinen tanssilava tervattiin säännöllisin väliajoin ja tervauksen jälkeen pitkähelmaiseen hameeseen pukeutuneet naiset saivat hameen helmat mustiksi.

Järjestämmekö tänä vuonna Otalampi-päivän?

Milloin? Missä? Millainen se olisi? Hyvät kylämme seurat, yhdistykset, järjestöt ja muut porukat, nimetkääpä joukostanne vähintään yksi henkilö ideoimaan yhteistä päiväämme Ruskopirtille keskiviikkona 30.3. klo 18.30 alkaen.

Myös kaikki muut asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan. Ideointiin voi toki osallistua myös sähköpostitse tai puhelimitse.

Yhteystiedot: sari.metsakivi@kolumbus.fi, p.050 566 8081

Juhla oli tarkoitettu kaikenikäisille ja siellä viihtyivät lapset, nuoret ja vähän vanhempikin väki. Sinne tulivat Otalammen vakituisten asukkaiden lisäksi kesäasukkaat. Paljon juhlijoita tuli myös lähikylistä ja -kunnista. Otalammelta poismuuttaneetkin tulivat edelleen tapaamaan toisiaan juhlille.

Parhaimmillaan tansseihin myytiin lähes 350 lippua.

Pilsneriä vahvempaa työväentalolla ei myyty, mutta monet kävivät metsän puolella naukkailemassa omasta taskumatistaan tai puutavaralastauspinojen välissä säilössä olevasta pullostaan.

11

Yhdistykset tiedottavat Muun muassa avantouintipaikan uimarit ovat löytäneet. Ilmoitustaululle etsitään sopivaa paikkaa.

Seuraava kokous pidetään 23.3. klo 18.30 Ruskopirtillä kaikille avoimena.

Otalammen alueen kyläyhdistys ry päätti ensimmäisessä kokouksessaan vuoden 2005 toimintasuunnitelmaksi seuraavia toimenpiteitä: lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, tiedotuskanavien lisääminen, kyläjuhlien uudelleen elvyttäminen, teiden turvallisuuden parantaminen ja kaavoitushankkeisiin vaikuttaminen.

SPR:ssä pohditaan tarvetta perustaa ikäihmisten kohtaamispaikka.Missä toivoisit sen sijaitsevan, mitä sisältöä kerholle? Soita, mikäli olet kiinnostunut puh. 050-5271404

Yhdistyksen hallitus piti 14.12.2004 järjestäytymiskokouksensa Tuohilammella. Yhdistys oli valinnut Veijo Happosen hallituksen puheenjohtajaksi ja Karita Seurasen sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi.

Hiiden Opiston toiminnan eräs peruslähtökohta on tuoda opetus mahdollisimman lähelle ihmistä. Vihdin alueella opintoryhmä pyörähtää käyntiin, jos siihen on ilmoittautunut vähintään seitsemän opiskelijaa.

Tällä hetkellä Otalammella on kaksi kurssia lapsille. Haluaisivatko alueen muunkin ikäiset asukkaat opiskella jotakin muutakin Hiiden Opistossa?

Toiveita kursseista saa esittää suoraan apulaisrehtori Merja Sillanpäälle joko puhelimitse 050-523 0711 tai sähköpostin välityksellä merja.sillanpaa@lohja.fi. Ehdotukset ryhmän pitopaikasta ja mahdollisesta opettajasta ovat myös tervetulleita.

Toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa varten valittiin työryhmät ja niiden vetäjät: OtaSanomat: Sanna Ihatsu mukana Karita Seuranen, Riitta Haanpää ja Sari Metsäkivi; Info-ryhmä: Karita Seuranen mukana Veijo Happonen ja Kai Wilen wwwsivujen osalta; Huvitoimikunta: Sari Metsäkivi mukana Marja Lindström; Avantouinti: Marja Lindström Maankäyttö: Pekka Vaissi mukana Sanna Ihatsu; Palvelukeskussuunnittelu: Veijo Happonen; Palveluiden kehitys: Karita Seuranen mukana Sari Metsäkivi.

Otalammen martat täyttävät 10 vuotta 22.3.2005, jonka johdosta tarjoamme Otalampelaisille kakkukahvit Pirkolassa klo 18-19.30 välisenä aikana.

Tilaisuudessa on myynnissä arpoja, joiden tuotto menee Otalammen marttojen toiminnan ylläpitämiseen.

2.2.2005 kokouksessa todettiin edellä kuvattujen suunnitelmien lähteneen käyntiin.

12

Otalammen veden laatu sesta talvesta johtuen ilmansaasteet ovat voineet kulkeutua pitkiäkin matkoja. Edellisinä vuosikymmeninä tällainen ilmiö on ollut yleinen, koska puhdistusvaatimukset ilmaan joutuville päästöille eivät ole olleet yhtä tiukkoja kuin nykyisen ympäristölainsäädännön aikana.

Otalammen veden laadussa ei ole todettu terveyshaitan vaaraa. Tieto perustuu Vihdin kunnan Ympäristövalvonnan ottamiin näytteisiin.

Otalammen veden laatua tutkittiin veden pilaantumisepäilyn takia. Yksityisen henkilön laiturin ympäristöön oli ilmestynyt tummaa ainesta, josta otettiin näyte. Samassa yhteydessä otettiin näytteet myös uimarannan avantouintipaikalta, uimarannalla sijaitsevan sadevesiviemärin luota ja sadevesiviemärin pumppukaivon ulostuloputkesta, näillä paikoilla ei ollut havaittavissa kyseistä ainesta.

Näytteet otettiin 18.1. Veden pinnalla kelluva tumma aines vaikutti nokimaiselta/tuhkamaiselta. Näytteistä tutkittiin mahdollisia terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä ja muita asiaa selventäviä ominaisuuksia. Lopulliset tulokset saatiin 9.2.

Nokimainen aines on hävinnyt yksityisen henkilön laiturin ympäriltä.

Vihdin kunnan Kunnallistekniikka on varannut resurssit vuodelle 2005 sadevesille tarkoitetun selkeytysaltaan rakentamiseksi, altaan avulla pyritään estämään tällaisten esteettisten haittojen esiintyminen laajassa mitassa. Ympäristövalvonta katsoo, että muille toimenpiteille ei ole tässä vaiheessa tarvetta. Uudenmaan ympäristökeskuksen on tarkoitus ottaa Otalammelta näytteitä helmikuun aikana normaalin seurantansa yhteydessä.

Mikrobiologiselta laadultaan näytteet täyttivät uimavedelle asetetut vaatimukset. Muiltakaan tutkituilta ominaisuuksiltaan näytteissä ei havaittu normaalista poikkeavaa.

Katri Wermundsen Kunnan eläinlääkäri

Otalammella esiintyneen tumman aineksen on todettu olevan nokimaista. Samanlaista ainesta on havaittu Vihdissä Enäjärvellä ja Palajärvellä sekä Tuusulassa ja Mäntsälässä. Nokimaisen aineksen alkuperää on varmasti mahdoton sanoa.

Poikkeuksellisen sateisesta ja tuuli-

Lisätietoja: Kati Lehtonen, ympäristötarkastaja, puh. 09-2242 3295, ma-to klo 9-10, kati.lehtonen@vihti.fi

13

Mielipidekirjoituksia voi lähettää lehden toimitukseen.

OtaKantaa Kyläkauppa Otalammen keskustaan!

aikataulutetun toteutuspäätöksen talousarvion yhteydessä. Koulu- ja palvelukeskuksen syntyessä Otalammen toiminnallinen painopiste muuttuu ja koulun toimintakeskus tuo ympärilleen kokopäiväistä asiakasvirtaa, jonka uskoisi kiinnostavan kauppa-alan asiantuntijoita.

Otalammella keskustassa oli parhaimmillaan aikoinaan kolme kauppaa, lisäksi kaupat Siippoossa ja Härkälässä. Nyt alueella toimii enää kauppa Härkälässä.

Noin viisi vuotta sitten Tradeka lopetti hyvin pitkään palvelleen toimipisteensä Otalammen kylän keskustasta.

Lopettamissyyksi perusteltiin heikkoa kannattavuutta. Syy lopettamiselle oli ilmeisesti kuitenkin se, että vanhat kauppatilat olivat käyneet ahtaiksi.

Nykyiset otalampelaiset eivät tunteneet oloaan kotoisiksi muutoinkaan entisen Vison sekatavarakaupan tiloissa. Tradekalla olisi ollut iso remontti edessä eikä varmuutta investointien palautumiselle oikein ollut Otalammen silloisessa kehitystilassa.

Otalammen ydinkeskustassa asunee tällä hetkellä noin 500 henkeä ja ympärillä on Siippoon, Härkälän ja Haimoon kylät, joista helposti löytynee kyläkaupan kannattavuuteen tarvittava asukaspohja joka tarkoittanee n 1000 asukasta. Tärkeää tietysti on se että kyläläiset käyttävät kauppaansa. On myös tärkeää että päivittäiselle tarjonnalle löytyy kilpaileva vaihtoehto. Se pitää kauppiaat ja hinnat asiallisina ja kuluttajaystävällisinä.

Vihdin kunnan kannattaisi olla kauppaasiassa aktiivinen. Kunnalla on toimintakeskuksen läheisyydessä, hyvällä paikalla kyläkaupalle sopivia tontteja joille muutoin ei ole löytynyt ostajia.

Otalampi uudessa kehitysvaiheessa Otalammella on vahvistunut asemakaava ja alueelle muuttaa uutta väkeä vilkkaaseen tahtiin. Otalammen keskustassa lienee työn alla tällä hetkellä parikymmentä omakotitaloa ja lisää tontteja on myynnissä, kunnallakin n.

80 kappaletta. Merkittävä lisäys Otalammen keskustan palvelutarjonnassa tulee toteutumaan uuden koulukeskuksen syntyessä. Hankkeella on tontti ja hankesuunnitelma valmiina ja tänä syksynä kunta tehnee

Otalammen liikenneoloja on parannettava nopeasti Lukuisat “vähältä piti” tilanteet ovat Otalammen kaduilla ja teillä päivittäisiä.Uudet asukkaat ja koulu- ja toimintakeskuksen syntyminen aiheuttavat sen, että kylän katuverkkoa 14

Härkälän koski Edellisessä lehdessämme oli koskikuva, josta kuvatekstissä kyselimme, että onko kuvassa Härkälän koski.

on parannettava nopeasti. Nykyiset väylät ovat kapeita ja niiltä puuttuu täysin jalkakäytävät. Erityisessä vaarassa ovat uuteen koulukeskukseen matkaavat koululaiset, ellei jalkakäytäväyhteyksiä pian toteuteta.

Asia selvisi, kiitos aktiivisten lukijoidemme. Kuva ei ole Härkälän koskesta vaan Imatralta. Valokuvan on ottanut Tuohilammen kartanon tilanomistajan vaimo Martta Cederberg, joka usein lomaili Imatralla.

Puhetta ja aloitteita Otalammen liikenneolojen parantamiseksi on riittänyt mutta mitään ei ole tapahtunut. Onko niin että kunnan päättäjien enemmistön kanta kylän kulkuväylien parantamiseen on sama kuin aloitteeseen matopesupaikan toteuttamiseen Otalammen rantaan, “Ei anna aihetta tässä taloudellisessa tilanteessa”.

Toivoisimme, että lukijamme penkoisivat valokuva-albumejaan ja muistilokeroitaan. Meitä kovasti kiinnostaa, miltä Härkälän koski on näyttänyt ennen 1960-luvulla Helsingin kaupungin tekemiä muutostöitä. Olemme kuulleet, että koskessa olisi jopa uitettu tukkeja. Mahtaako tämä pitää paikkansa?

Vihdin kunnan tulee nyt talousarviovalmistelun yhteydessä varautua Otalammen katuverkon parantamiseen vähintäänkin suhteutettuna asukaspohjan laajenemiseen, unohtamatta sitä matonpesupaikkaakaan.

Lehden toimitus

Pentti Pulkkinen 61v. Otalammen seudulta, lapsuudenkoti Ollilassa. Asuu nykyisin kunnostetussa professori Lauri Viljasen huvilassa. Pulkkinen työskentelee Espoon kaupungilla rakennuttamisen projektipäälikkönä. SDP:n kunnanvaltuutettu.

15

Avannon avajaiset kävi kokeilemassa yhdeksän uimaria.

Lisäksi paikkaan kävi tutustumassa kymmenkunta uteliasta. Niin uimareille kuin uteliaillekin tarjoiltiin kuumaa glogiä.

Viime kesänä teetetyn kyläkyselyn perusteella kävi ilmi, että Otalammella asuu paljon aktiivisia talviuimareita, jotka mielellään harrastaisivat avantouintia omalla kylällään. Kyläyhdistys päätti lähteä toteuttamaan asukkailta tullutta selkeää toivetta.

Uimarit ovat miettineet sopivaa nimeä itselleen. Muutamia ehdotettuja nimiä ovat olleet Otalammen Kuutit, Otalammen Jäähiset sekä Otalammen Jääkarhut. Päätöstä nimestä ei ole vielä tehty ja hyviä ehdotuksia otetaan vastaan.

Syksyllä kyläyhdistys alkoi selvittää mahdollisuuksia avantouintipaikan järjestämisestä Otalammen uimarannalle. Kunta suhtautui asiaan myötämielisesti, samoin kuin uimarannan kioskiyrittäjä, joka omistaa rannalla olevan lämmittelytuvan.

Lisäksi uimarit ovat talkootyönä hakanneet rannalta kaadettuja puita polttopuiksi lämmittelytuvan lämmitystä varten. Hikisen urakan jälkeen uimarit tietenkin pulahtivat avantoon!

Kyläyhdistyksen, avantouimareiden, kioskiyrittäjän ja kunnan kanssa järjestettiin katselmus, jossa käytiin läpi rannan käytännön järjestelyt. Lämmittelytupa siirrettiin pukukoppien viereen ja avantoon hankittiin pumppu, joka pitää avannon avoimena koko talven. Siinä sivussa pumppu myös hapettaa lampea, mikä parantaa kalojen hyvinvointia.

Minkäänlaisia veden laatuun liittyviä ongelmia ei uimarannan avannossa ole havaittu, vaikka viereisellä rannalla jotain mystistä mustaa ainetta olikin noussut pintaan. Kunta on käynyt testaamassa veden ja todennut sen uimakelpoiseksi.

Avantouintipaikka järjestelyineen saatiin uintikuntoon parahiksi kauden alussa. Avannon viralliset avajaiset pidettiin lauantaina 27.11.2004 kipakassa pakkassäässä. Ensimmäisenä avantoon pulahti avantouintikonkari Terhi Ojell, joka on osallistunut avantouinnin SM-kisoihinkin. Avajaispäivänä avannon lämmittelytupineen

Lämmittelytupa lämpiää aktiivisten uimareiden voimin 2 kertaa viikossa, keskiviikkoisin ja suunnuntaisin. Lämmittelytupa on pieni, vaatimaton sauna, jossa ei saa käyttää peseytymiseen pesuainita, jotta pesuvedet eivät rehevöittäisi lampea. Pukeutumiseen käytetään rannalla olevia kylmiä pukukoppeja.

16

Kuva, Sanna Ihatsu.

Ensimmäisenä Otalammen uuteen avantoon pulahti vanha konkari Terhi Ojell.

Uimareita on käynyt keskimäärin kymmenkunta per lämmityskerta.

Uimareilta peritään 2 euron kertamaksu tai 20 euron kausimaksu.

Maksulla pyritään kattamaan pumpusta, sähköstä ja lämmittelytuvasta aiheutuvat kulut.

Lämmityspäivistä ja ajoista ilmoitetaan lämmitystuvan seinässä.

Mukaan uimaan ovat tervetulleita kaikki!

Sanna Ihatsu

17

Otalammella tapahtuu MAANANTAI

TIISTAI

KESKIVIIKKO

klo 9.00–11.00 Lasten päiväkerho, Otalammen työväentalo Srk

klo 9.00–10.30 Perhekerho, Otalammen työväentalo Srk

klo 12.00–13.00 joka kuukauden 1. keskiviikko, Otalammen kotisairaanhoito

klo 17.30–19.00 Skeittikerho, Ruskopirtti pariton viikko Ruskelan Riento

klo 11.15–12.45 Perhekerho, Otalammen työväentalo, Srk

klo 17.30-19.00 Pikkukokit, kerran kuukaudessa, Pirkola

klo 18.00–19.30 Kuviskerho, Ruskopirtti, Marja K. Melin/ Hiiden Opisto

klo 17.45-18.30 Temppukoulu Härkälän koulu Härkälän Haka

klo 18.00-20.00 Sähly, yli 10 v, Härkälän koulu, Otalammen Metsänpojat

klo 19.00–20.00 Naisten kuntojumppa, Ruskopirtti KKT

klo 18.30Martat kuun 1. tiistai, Pirkola

klo 19.00–21.00 miesten lentopallo, Härkälän koulu, Härkälän Haka

Kesällä: lasten pesäpalloa, Laurin kenttä, Laurin Kisailijat

klo 18.00–19.30 joka toinen keskiviikko, Improvisaatioleikit (lasten ryhmä), Otalammen työväentalo Hiiden Opisto klo 18.30–20.30 Naisten lentopallo, Härkälän koulu, Härkälän Haka klo 19.00Avantouinti, Otalammen ranta, kyläyhdistys

Lisäksi koululaisten iltäpäiväkerho joka arkipäivä Härkälän koululla 18

TORSTAI

PERJANTAI

klo 9.45 1-3 v klo 10.30 3-6 v klo 11.15 3-6 v Muskari, Ruskopirtti

klo 10.00–12.00 Perhekahvila (vuoroviikoin jumppaa ja askartelua), Ruskopirtti, SPR

klo 14.00–15.00 SPR:n terveyspiste (neuvontaa, mittauksia), joka 3. torstai, Pirkola

klo 17.30–19.00 Vapari alakouluikäisille, Ruskopirtti

klo 14.15–16.00 Kyläkerho 1krt/kk, myös tuolijumppaa Pirkola, Srk

klo 18.00–20.00 Sähly, yli 10 v, Härkälän koulu, Otalammen Metsänpojat

klo 18.00–21.00 Grubi (pingistä, biljardia, seurustelua), Otalammen työväentalo, Vihdin kunta klo 18.30–19.30 JokaNaisten jumppa, Härkälän koulu, Vihti-Gym

Diskoiltoja, 3-4 kertaa kevään aikana, Otalammen työväentalo, Otalammen työväenyhdistys

SUNNUNTAI klo 10.00Koko perheen liikuntakoulu, Härkälän koulu, Härkälän Haka klo 16.00Avantouinti, Otalammen ranta, kyläyhdistys klo 16.30–18.00 Sähly, Härkälän koulu klo 17.00–20.00 Grubi (pingistä, biljardia, seurustelua), Otalammen työväentalo, Vihdin kunta klo 18.00–20.00 Sekalentopallo, Härkälän koulu, Laurin Kisailijat

klo 19.00 Raamattu piiri, Härkälän koulu, Srk klo 19.30–21.30 Lentopallo Härkälän koulu, Haimoon Kisa

LAUANTAI

Kesällä: klo 17.00–19.00 Sekalentopallo, Laurin kenttä, Laurin Kisailijat 19

Seurojen ja yhdistysten yhteystietoja Srk: Mirca Kukkasniemi (perhe-/päiväkerho) p. 0400 253472 M-L Pakalén p. 040 570 2705

SPR: Leena Haveri p. 050 527 1404 Grubi: Mauri Joroinen p. 223 3666

Skeittikerho: Matti Happonen p. 223 3315

Vihti-Gym: Kaisu Porhan p. 222 4552

Härkälän Haka: Annika Juhakorpi 050 347 6419 Kirsi Ojasalo (naisten lentopallo) p. 050 560 6402 Jaana Kurki (koko perheen liikuntahetki) p. 09 222 7682

Otalammen Metsänpojat: Esko Piirainen p. 223 3249 Martat/Pikkukokit: Marja-Liisa Pulkkinen p. 050 412 4101

Naisten kuntojumppa: Tuija Virtanen

Osoitteita: Härkälän koulu, Otalammentie 437 Pirkola, Otalammentie 36 Ruskopirtti, Vanha Porintie 661 Otalammen työväentalo, Ratatie 13

Hiiden Opisto: p. 2242 2787 Laurin Kisailijat: Tiina Lindholm p. 223 6257 Avantouinti: Marja Lindström p. 040 839 4082

Lisäksi: valaistu pururata talvella hiihtolatu tenniskenttä hiekkakenttä jalkapalloilijoille kaikki Oikotien varressa (Otalammen Metsänpojat)

Muskari: Annele Westerlund p. 050 522 3809

Paikallislehtien (Vihdin Uutiset ja Luoteis-Uusimaa) urheilu- ja seurapalstalta löydät ajankohtaiset tiedotteet.

20

Tulossa...

Huhtikuussa 8. ja 9. päivä järjestetään salsan ja jiven intensiivikurssi.

Lisätietoja voit kysellä Ritva Mikkolalta 040 758 7197 tai Annika Juhakorvelta 050 347 6419 (Härkälän Haka).

Lumien sulattua Härkälän Haka aloittaa futiskoulun. Vetäjinä toimivat Erkka Karimaa ja Kirsi Ojasalo, p. 050 560 6402.

Kesällä Härkälän Hakan on tarkoitus järjestää yleisurheilukoulu ja -kilpailuja Härkälän koulun kentällä.

Tarkemmasta aikataulusta tiedotetaan paikallislehdissä ja kylän ilmoitustauluilla.

Suunnitteilla on kouluikäisille tytöille liikuntakerho, missä tutustutaan eri pallopelehin ja joukkuelajeihin. Kerho kokoontuisi keskiviikkoisin Härkälän koululla.

Kerhosta tullaan ilmoittamaan paikallisissa lehdissä ja ilmoitustauluilla.

Lisätietoja voit kysellä Kirsi Ojasalolta 050 5606 402 ja Annika Juhakorvelta 050 347 6419 (Härkälän Haka).

21

Kaavamuutos Otalammen taajaman tiejärjestelyiden uudistamiseksi ja asemamiljöön suojelemiseksi käynnistynyt Otalammen asemanseudun uusia tiejärjestelyjä ja asemamiljöön suojelua käsittelevän kaavan 9 maankäyttö- ja rakennuslain mukainen asukas- ja yleisötilaisuus pidettiin 25.1. Otalammen työväentalolla. Runsaasti paikalle hankkeesta kiinnostuneita houkutelleessa tilaisuudessa esiteltiin niin asemakaavan lähtökohtia ja tavoitteita kuin Otalammen aseman maantien 1323 ja Ollilan paikallistien 11317 parantamiseen liittyviä tiesuunnitelmia ja toteutuksen aikatauluja.

Otalammen asemanseudun asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tarkoituksena on Otalammen asemamiljöön suojelu ja Otalammen uusien tiejärjestelyiden toteuttamisen mahdollistaminen varaamalla tarvittavat liikenne-, katu- ja muut alueet tiejärjestelyille. Uusiin tiejärjestelyihin on ryhdytty, jotta Otalammella sijaitsevat liikenneturvallisuuden kannalta hankalat radan tasoristeykset voidaan poistaa.

Pohjakartta © Vihdin kunta mittaustoimi

22

Yleispiirteinen suunnitelmaluonnos Otalammen uusista tiejärjestelyistä.

Suunnitelmissa on Otalammen aseman maantien (1323) siirtäminen kulkemaan radan länsipuolelta nykyisen Ratatien kautta sekä radan alikulkusillan ja kiertoliittymän rakentaminen Otalammenraitin ja Otalammentien risteykseen. Kaavaa tullaan laatimaan rinnan tiesuunnittelun kanssa. Tavoitteellisena aikatauluna on saada tiesuunnitelmat valmiiksi kevään 2005 aikana ja kaava kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2005 lopulla. Uusia tiejärjestelyitä olisi tarkoitus lähteä toteuttamaan asteittain vuodesta 2006 alkaen siten, että ensiksi toteutetaan kiertoliittymä ja radanalikulkusilta sekä näiden välittömässä läheisyydessä olevien katualueiden rakentaminen.

Kaavan laatimisesta vastaa kaavoitusteknikko Matti Hult, jonka tavoittaa puhelinnumerosta (09) 2242 3980 sekä sähköpostitse matti.hult@ vihti.fi. Tiesuunnitelmien laatimisesta vastaa insinööritoimisto Ramboll Finland Oy. Lisätietoja tiesuunnitteluun liittyen saa Vihdin kunnan toimistoinsinööri Timo Hovilta, puh: (09) 2242 3921, s-posti: timo.hovi@vihti.fi.

Suvi Siivola kaavoitusvalmistelija Vihdin kunta

23

Kannatusmaksu Otalammen alueen kyläyhdistys ry on vuosikymmeniä toimineen kylätoimikunnan jatke rekisteröityneenä yhdistyksenä. Sen tavoitteena on tukea kylien kehittämistä, mm. järjestämällä kylätapahtumia, julkaisemalla kylälehteä sekä parantamalla alueen tiedottamista.

Kaikkeen toimintaa yhdistys tarvitsee rahoitusta. Yhdistys ei peri jäsenmaksua. Siksi toivommekin teidän kyläläisten ja yritysten maksavan vapaaehtoista kannatusmaksua. Kannatusmaksu on yhdistyksen ainut varsinainen tulonlähde.

Voitte maksaa kannatusmaksun alla olevalle tilille haluamallanne summalla. Muistattehan käyttää viitenumeroa.

Kiitos tuesta!

Otalammen kyläyhdistys ry:n hallitus

OTALAMMEN ALUEEN KYLÄYHDISTYS RY:N KANNATUSMAKSU Saaja: Otalammen alueen kyläyhdistys ry Tili:

131230-615760

Viite:

3311

24