Page 1

OtaSanomat 1/2004


Sisältö Sisältö Toimitus Pääkirjoitus Otalammen historiaa Kylätoimikunta rekisteröityy Kyläsuunnitelma, mikä se on? Ajankohtaisia hankkeita Otalammen kartta OtaKantaa Nuorille skeittiparkki ja kokoontumispaikka Otalammella toimivia seuroja ja yhdistyksiä Kohtaaminen karhun kanssa Otalammen ulkoilumahdollisuuksia Kirjastoauton aikataulu Päivähoito, esikoulut ja neuvola Palveluliikenne Bussiaikataulut

Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy vuodenvaihteen tienoilla. Kannen kuva: Väriminttuja, Sanna Ihatsu

Toimitus Riitta Haanpää hurtti.kallio@kolumbus.fi

Sanna Ihatsu casaco@kolumbus.fi (taitto)

Karita Seuranen karitas@hotmail.com

Mari Niska puh. 050 5354 565 mari.niska@saunalahti.fi (ilmoitukset, taitto)

Otalammen oma sähköpostiosoite: otalampi@hotmail.com 2

sivu 2 2 3 4-6 7 8-9 10 11 12-13 14 15-17 18 19 20 20 21 22-23


Hyvä Otalammen alueen asukas! Kädessäsi on OtaSanomat, jonka ensimmäinen numero painottuu tiedottamaan mitä kylällämme on. Olemme uudistaneet lehden nimen sellaiseksi, että se kuulostaisi juuri meidän kylän lehdeltä. Jatkossa lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Toivomme, että lehti osaltaan herättää kiinnostuksesi alueemme yhteisiin asioihin.

Oletko tiennyt kuinka paljon yhdistyksiä ja yrityksiä toimii alueellamme? Myös ulkoilureittien paljous saattaa yllättää. Nyt on tehty päätös kyläyhdistyksen rekisteröimisestä. Tämä merkitsee kylätoimikunnan muuttumista oikeudellisesti toimivaltaiseksi yhdistykseksi, joka toimii yhteisten sääntöjen mukaan. Tällä on kylätoiminnan kannalta suuri merkitys senkin vuoksi, että nyt voimme hakea muun muassa EU-rahaa, mikäli meillä on riittävän hyviä ideoita ja toteuttamiskeinoja.

Lehden historiakatsauksesta tulet huomaamaan, että alueellamme on pitkä ja monipuolinen historia, jonka perinteitä kannattaa vaalia. Nykyinen asutus, peltoaukeat ja metsät ovat samoilla sijoillaan kuin vuosisatoja sitten. Sen vuoksi on tärkeää, että meidän omat miehet ja naiset osallistuvat meneillään olevien rakennushankkeiden ja maankäytön suunnitteluun.

Kesäterveisin Lehden toimitus

Kyläsuunnitelman avulla yritämme kehittää alueemme elinkelpoisuutta ja vireyttä. Siksi on tärkeää, että mahdollisimman moni osallistuu ja tuo näkemyksensä hyvän yhteisöllisyyden rakentamiseen. Tähän liittyy myös kyläkysely, jonka olet tämän lehden myötä saanut. Toivomme Sinun vastaavan siihen. Osa yhteisestä talkootyöstä on ponnekkaasti alkanut nuorille tarkoitetun skeittiparkkihankkeen käynnistyksellä. Hanketta on pidetty niin hyvänä, että siihen on osoitettu EU-kehittämistukea.

OtaSanomien toimitus ottaa mielellään vastaan juttuehdotuksia ja mielipiteitäsi. Lähetä sähköpostia osoitteeseen otalampi@hotmail.com tai ota yhteyttä lehden toimitukseen.

Mikäli haluat osallistua yhdistyksen toimintaan ota yhteyttä yhdistyksen Voisikohan seuraava hanke olla esi- sihteeriin Karita Seuraseen

merkiksi oma leikkipuisto Otalammelle? 3


Otalammen historiaa Kartanon viimeisin 1870-luvulla rakennettu päärakennus on purettu.

Nykyinen Otalammen alue muodostuu vanhoista Vihdin kunnan itäosassa sijainneista Selin, Tuohilammen, Härkälän, Salmin, Ruskelan, Ollilan sekä Siippoon kylistä. Näiden Salpausselän reunamuodostuman eteläpuolella sijainneiden kylien tunnettu syntyhistoria ulottuu aina keskiajalle saakka.

Tuohilammen kartanoksi kutsuttu tila ei ole varsinainen verovapautta nauttinut kartano, vaan entinen ratsutila. Tilalla oli 1800-luvulla 5-11 torppaa. 1700-1800-luvuilla perustetut torpat sijoittuivat teiden varsille ja peltoalueiden reunoille, perustamisolosuhteiltaan suotuisille moreeniselänteille. 1800-luvulta 1900luvulle Härkälä oli eräs Vihdin suurimmista torpparikylistä.

Otalammen varhaisin tunnettu asutus on 1500-luvulta, ja se sijoittuu Tuohilammen etelärannalle, Härkälänjokilaaksoon sekä Salmijärven rannoille. Vuonna 1550 Härkälän kylässä oli kuusi taloa, Ollilassa kaksi ja Ruskelassa viisi. Tuohilammella tiedetään vuonna 1600 olleen kolme taloa. Otalammen keskiosassa sijaitsevat vanhat, viljavat viljelylaaksot, jotka ovat maata peittäneen Itämeren 7000 vuotta sitten vallinneen Ancylusjärvivaiheen pohjaan kerrostunutta savea.

Kuva Sanna Ihatsu

Kartanoita, ratsutiloja ja torppia Vuonna 1649 muodostettiin Härkälän kartano kahdesta lahjoitustilasta. Kartano nautti verovapautta säteritilana vuoteen 1682 saakka, jonka jälkeen siitä tuli säteriratsutila. 1800luvulla tilalla oli toistakymmentä torppaa, saha ja meijeri. Kartanon nykyinen päärakennus on rakennettu 1870-luvulla. Salmin eli Fredriksgårdin kartano toimi säteriratsutilana vuodesta 1682. 1840-luvulla kartanolla oli 11 torppaa, kotitarvemylly ja vesisaha.

4


Rautatien myötä palveluammattien harjoittajat hakeutuivat aseman läheisyyteen. Kylällä toimi mm. kirvesmiehiä, kauppiaita, suutari, seppä, teurastaja, kestikievari, liikennöitsijä ja puhelinkeskus.

Rautatie työllistää Hanko-Hyvinkää rautatien rakennustyöt aloitettiin vuonna 1871. Rautatien rakennutti pietarilaisten liikemiesten muodostama yhtiö. Radan rakentajat olivat sekä venäläisiä, että suomalaisia. Rakennustyömaa oli valtava; työmiehille oli jopa oma sairaala ja hautausmaa Lankilassa. ”Hankopaana” vihittiin käyttöön 8.10.1873.

Sivistystoimintaa Kortjärven kansakoulu aloitti vuonna 1892 toimintansa puurakennuksessa, joka vuodesta 1924 on tunnettu nimellä Härkälän koulu. Toinen rapattu koulurakennus rakennettiin vuonna 1936 ja kolmas 1980-luvulla.

Otalammen asema rakennettiin vuosina 1898-99. Radan myötä asutus asemataajamassa alkoi asteittain tiivistyä. Rautatiellä oli suuri merkitys myös alueen maa- ja metsätaloudelle. Vuonna 1915 Otalammen asemalta lähti maitoa yli 2,5 miljoonaa kiloa ja halkoja yli 20 000 tonnia. Moni otalampelainen sai elantonsa rautatien tai aseman työllistäminä.

1900-luvun alku oli vilkkaan yhdistystoiminnan aikaa: Vuodesta 1904 Otalammella toimi oma raittiusyhdistys, vuonna 1906 perustettiin Otalammin nuorisoseura ja Otalammen työväenyhdistys.

Valokuvan on Vihdin Museolle lahjoittanut Orion Oyj. Valokuvaaja Martta Cederberg? Onko kuvassa Härkälänjoen koski? Vihdin Museo kaipaa lisätietoja tästä ja muista lehdessä esiintyvistä valokuvistaan.

5


Kansalaissota ja konkurssit Kansalaissodassa Otalampikaan ei välttynyt kahakoilta. Punakaartin Vihdin pataljoonan päällikkö Arvid Jalava oli Otalammelta, samoin kuin kirjailija Hilda Tihilä, joka perusti aseistetun punakaartin naistenosaston. Valkoiset perustivat alueelle suojeluskunnan oman osaston. Molemmat osapuolet tekivät sodan aikana väkivallantekoja myös Otalammella.

Sotavuodet Myös sotiemme aikaan rautatiellä oli suuri merkitys. Pakkomääräyksin yhteiseen käyttöön määrättyä maatalous- ja puutavaraa ajettiin Otalammen asemalle, josta sitä toimitettiin eteenpäin rintamalle. Sodan aikana, vuonna 1942 Kalevalaiset Naiset ry perusti Otalammelle Leponiemen kiinteistöön äitikodin, jonka tarkoituksena oli tarjota kolmen viikon maksuttomia lomia suurperheiden äideille.

Härkälän kartanon konkurssien seurauksena, vuosina 1925 ja 1932, kartanon maat siirtyivät Suomen valtiolle ja ne lohkottiin ja myytiin. Asuinpalstat myytiin pääosin vanhoilta asuinpaikoilta kuten torppien tonteilta, jolloin perinteinen kylämaisema kuitenkin säilyi.

Talkoovoimin eteenpäin Sodan jälkeen siirtoväkeä asutettiin lähinnä vanhojen kylien takamaille, kuten esimerkiksi Laurin suunnalle. Otalammen alue laajeni ja sen kulttuurielämä vilkastui. Talkoovoimin rakennettiin Ruskopirtti, jossa pidettiin iltamia ja esitettiin näytelmiä. 1960-70-luvuilla Ruskopirtille tuli lähiseuduilta bussilasteittain nuoria tansseihin. SI

Yhteyksiä Helsinkiin Otalammen rannoille alkoi tulla lähinnä helsinkiläisten kesäasutusta 1930-luvulla, kun Härkälän kartanon konkurssin seurauksena useita rantatontteja tuli kaupan. Helsingistä Otalammelle kuljettiin joko junalla Hyvinkään kautta tai tietä pitkin Nurmijärven kautta, sillä Vanhaa Porintietä ei vielä ollut. Tämä ”Tannerin tienä” tunnettu yhteys rakennettiin vasta 1950-luvulla. Muilta osin nykyinen tiestö noudattelee hyvin pitkälle vanhoja tielinjauksia.

Lähteet: Myllyniemi Seppo, Vihdin historia 18001918, Vihti venäjän vallan aikana. Jyväskylä 1990. Soikkeli Kaarle, Vihdin historia osat I-II. Helsinki 1932. Ketola Eino, Vihdin historia 1918-1965 osat I-II. Jyväkylä 1997. Högström Hilkka, Otalammen rakennusinventointi 1993. Vihdin Museo. Forsius-Nummela Johanna. Vihdin maisemahistoriallinen selvitys. Vihti 1994.

Härkälänjoen koski menetettiin 1960luvulla, kun Helsingin kaupungin toimesta Härkälänjoen uomaa oikaistiin ja sen korkeusasemia muutettiin.

6


Kylätoimikunta rekisteröityy Otalammen alueen kylätoimikunnan kokouksissa on keskusteltu pitkin kevättä rekisteröitymisestä. Huhtikuun toimikunnan kokouksessa kokous teki yksimielisen päätöksen, jossa lähdettiin selvittämään rekisteröitymisprosessia. Parissa seuraavassa kokouksessa asiaa käsiteltiin edelleen. Oli mielipiteitä puolesta ja vastaan.

kulttuuria ja muutenkin toimia asukkaiden yleisten ja yhteisten etujen valvojana. Yhdistyksen jäseneksi hallitus voi hyväksyä henkilön tai yhteisön, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Jäsenmaksua ei peritä, mutta jokainen voi maksaa kannatusmaksua yhdistyksen tilille 131230615760 viitenumerolla 3311.

Rekisteröitymistä vastustettiin mm. sen vuoksi, että ajateltiin tästä aiheutuvan byrokratiaa ja kylän asioiden hoidosta tulisi raskasta. Haluttiin helppoa ja yksinkertaista. Rekisteröitymisen puolestapuhujat pitivät tärkeänä oikeudellisesti toimivaltaisen organisaation aikaansaamista, joka toimihenkilöidensä kautta huolehtii kyläyhdistykselle kuuluvien asioiden hoidosta.

Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Teijo Vuorinen, varapuheenjohtajaksi (hallituksen kokouksessa 22.6.) Riitta Haanpää ja muiksi jäseniksi Karita Seuranen sihteeriksi, Sanna Ihatsu, Mari Niska, Pekka Vaissi ja Veijo Happonen. Valmisteluryhmä piti tärkeänä yhdistyksen toimielinten vaihtuvuutta ja osallistuvia toimintatapoja. Yhdistyksen varsinaisia kokouksia on kaksi vuodessa: syys-ja kevätkokoukset. RH

Rekisteröintiä varten perustettiin valmisteluryhmä, johon kuului Karita Seuranen, Pekka Vaissi, Ossi UusiIllikainen, Veijo Happonen ja Riitta Haanpää. Ryhmä tarkisti mallisäännöt ja arvioi niiden sopivuuden Otalammen alueen kannalta.

Tervetuloa mukaan yhdistyksen toimintaan! Kylätoimikunnan hallituksen jäsenet: pj. Teijo Vuorinen p. 0400 447 051

Kokouksessa 8.6.2004 päätettiin perustaa kyläyhdistys. Yhdistyksen nimeksi tuli Otalammen alueen kyläyhdistys ja sen toimialueena ovat Härkälän, Ollilan, Otalammen, Ruskelan, Salmen, Siippoon ja Tuohilammen kylät.

varapj. Riitta Haanpää siht. Karita Seuranen p. 041 5044 862 karitas@hotmail.com

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää mallisääntöjen mukaisesti mm. asukkaiden yhteistyötä, omatoimisuutta, elinkelpoisuutta, viihtyisyyttä,

Mari Niska Sanna Ihatsu Pekka Vaissi Veijo Happonen

7


Kyläsuunnitelma, mikä se on? Kyliä on vuosien ajan kannustettu kyläsuunnitelmien tekoon. Viime vuosina kylät ovatkin innostuneet asiasta ja useita kyläsuunnitelmia on jo tehty, monien muiden ollessa parhaillaan työstettävänä.

Kyläsuunnitelma on alueen asukkaiden, kesäasukkaiden, yritysten, yhdistysten, seurojen ja muiden toimijoiden yhteinen näkemys tulevaisuudesta. Se tehdään kaikkien näiden tahojen sekä kunnan ja muiden mahdollisten yhteistyökumppaneiden käyttöön. Tarkoituksena on saada aikaan selkeät yhteiset tavoitteet sekä suunnitelmallista toimintaa alueen kehittämiseksi.

Otalammen kyläsuunnitelma toteutetaan LUKE ry:n (Länsi-Uudenmaan kehitys) omana kehittämishankkeena. Pääosa rahoituksesta tulee EU:lta ja valtiolta, osa kunnilta ja omarahoitusosuus pyritään kattamaan yhteistyökumppaneiden rahoituksella ja suunnitelmaan liittyvällä talkootyöllä. Hankkeeseen on palkattu osa-aikainen työntekijä, jolla on kokemusta kyläsuunnitelmien laatimisesta ja hanketoiminnasta. Häneltä saamme apua taustatietojen keräilyssä ja suunnitelman muotoilussa.

Kyläsuunnitelmaa tarvitaan myös yhteishengen luomiseen. Suunnittelun yhteydessä on mahdollisuus synnyttää uusia kehittämishankkeita, jotka toteutetaan kyläläisten omin voimin, kunnan kanssa yhteistyössä tai ulkopuolisella rahoituksella.

M. Niska, kuva Tuohilammesta

8


Kuva työväentalolta. Kuvan Vihdin Museolle on toimittanut Olavi Lahti.

me myös ryhmätöitä ja pohdimme asioita yhdessä. Olemme keskustelleet eteen tulleista ongelmista ja löytäneet niihin ratkasut ryhmän ja hankkeen vetäjän avulla.

Kaikki lähtee asukkaiden omista toiveista Helmikuun kyläkokouksessa päätettiin tehdä Otalammen alueelle kyläsuunnitelma. Kevään aikana on kokoonnuttu pienryhmissä ja laadittu runko suunnitelmalle. Suunnitelman sisällön tarkentamiseksi päätettiin tehdä kyläkysely, joka jaetaan tämän lehden mukana. Sen täyttäminen ei vie kovin paljon ajastasi mutta se on helppo tapa saada oma mielipide esille. Kyselyllä kerätyt tiedot kootaan yhteen ja niiden pohjalta tehdään suunnitelmalle sisältö. Syksyn aikana kyläsuunnitelmat jaetaan joka talouteen 03300 postinumeroalueella.

Kävimme myös opintomatkalla Virossa, missä tutustuimme Vihdin ystävyyskunnan Otepään eri kyliin ja heidän kylähankkeisiinsa. Matkalla oli mukana myös lohjalaisia ja karkkilalaisia. Vierailimme myös Türissä, joka on Karkkilan ystävyyskunta. Näimme paljon asioita, joita Viron kyläyhdistykset olivat saaneet aikaan suunnitelmallisella toiminnalla ja yhteishengellä. Myös Virossa valtio ja kunnat lähtevät rahoittaman hankkeita, jotka ovat perusteltuja, tarpeellisia ja joiden alustavat suunnitelmat ovat huolellisesti tehtyjä.

Kyläsuunnitteluun saa myös koulutusta Kevään aikana olen osallistunut kahteen ohjauspäivään joissa on käyty läpi suunnitelman eri vaiheita ja saatu tietoa käytännön toteutuksista. Teim-

Kai Wilén

9


Ajankohtaisia hankkeita Kaavoitus Vihdin kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavoitusohjelman vuosille 2004– 2008. Kaavoitusohjelmassa on kolme osayleiskaavahanketta, jotka vaikuttavat Otalammen alueeseen: Siippoon osayleiskaava, Otalammen osayleiskaava ja Ruskelan–Ollilan osayleiskaava ja –muutos. Tavoitteena on, että kaavat valmistuvat vuoden 2005 loppuun mennessä.

Tiehankkeita Otalammen osayleiskaavan kanssa käynnistetään Otalammentien linjausta koskeva kaavamuutos. Tien olisi tarkoitus kulkea vanhasta yleiskaavasta poiketen puron eteläpuolella. Uusi tieyhteys liittyy radan alituksen toteuttamiseen. Radan alituksen hankesuunnittelu yhteistyössä kunnan ja ratahallintokeskuksen kanssa alkaa loppuvuodesta 2004.

Otalammen (keskuksen) osayleiskaavan laatiminen aloitetaan tämän vuoden loppupuolella perusselvityksillä, samoin kuin Ruskelan-Ollilan osayleiskaava ja – muutos. Otalammen yleiskaavan selvityksissä tutkitaan kylän kehittämismahdollisuuksia ja –suuntia mm. seuraavaksi käynnistettäviä asemakaavaprosesseja ajatellen. Siippoon osayleiskaavasta on jo olemassa luonnos, jota jatketaan ehdotukseksi.

Palvelukeskus Otalammen palvelukeskuksen hankesuunnitelma on valmistunut. Suunnitelman teki JP Terasto / Maa ja Vesi. Hankesuunnitelma valmistuu elokuussa. Palvelukeskukseen tulee koululuokat 1-6, esikoulu, päiväkoti sekä neuvola. Muita hankkeita Eerolan siirtolapuutarhaa on suunniteltu Helsingin kaupungin omistamalle alueelle. Tällä hetkellä hanke on jäissä rahoituksen puuttumisen vuoksi.

Kukkoinharjun ja Uutelanläänin vuonna 2003 vahvistettu asemakaava ja –muutos on lainvoimainen. Ympäristölautakunta hyväksyi kaavan rakentamisohjeen 27.5.2004. Otalammen keskuksen Oppipolun varressa on meneillään pieni asemakaavamuutos, jossa korjataan vahvistuneeseen kaavaan jäänyttä virhettä katualueen rajauksessa.

SI

Kunnallistekniikka Vuoden sisällä on tarkoitus jatkaa vesi- ja viemärilinjaa Otalammentien alkupäästä Härkälän kaupalle saakka. 10


Otalammen alue

SI 11


OtaKantaa

Mielipidekirjoituksia voi lähettää lehden toimitukseen tai Otalammen omaan sähköpostiosoitteeseen otalampi@hotmail.com.

Kaavoituksesta Kun kyläläiset saivat kyläsuunnitelman teon yhteydessä listata Otalammen vahvuuksia, monet kirjoittivat paperille sanan “maalaismaisema”. Sen katoamista pidettiin myös yhtenä pahimmista uhkatekijöistä.

taminen Pirkolalta Härkälän kaupalle sitä, että maalaismaisema rakennetaan täyteen taloja? Kukkoinharjun alueelle juuri vahvistettiin kaava jonka mukaan 1000 neliön tontille saa rakentaa 250 neliöisen talon. Ei kuulosta enää maalaismaisemalta – kuulostaa Vantaalta tai Nummelalta.

Alueen maalaismaiseman juuret ovat peräti 7000 vuoden päässä, jolloin nykyiset pellot olivat vielä veden peitossa. Keskiajalla asutus syntyi moreeniselänteille ja veden alta paljastuneet viljavat savimaat raivattiin viljelykäyttöön. Moreenimaalle oli hyvä perustaa talo ja vanha järvenpohja sopi erinomaisesti viljelykseen.

Toivottavasti uusia kaavoja tehtäessä suunnittelua ohjailee muukin kuin raha ja tehokkuus. Kaavoituksen lähtökohtana ei saa olla kunnan tai yksityisen maanomistajan tarve muuttaa maansa rahaksi, vaan sen tulisi perustua tarkkaan maiseman tutkimiseen. Historialliset pellot ja niityt ovat juuri se maalaismaisema, joka tulee jättää rakentamatta. Eihän savimaa edes ole hyvää perustusmaata!

Muutospaineet herättävät pelon nykyisen maiseman säilymisestä. Tarkoittaako kunnallistekniikan raken-

SI Kuva Tuohilammen kartano, Vihdin Museolle lahjoittanut Orion Oyj. Valokuvaaja Martta Cederberg?

12


OtaKantaa Leikkipuisto Otalammelle? Otalammen alueella on paljon lapsiperheitä ja uusien asuntojen myötä luku varmasti on kasvamaan päin. Lisäksi täällä työskentelee toista kymmentä perhepäivähoitajaa. Itse muutin alueelle elokuussa 2003 ja ensimmäinen asia mikä minua kahden pienen pojan kotiäitinä ihmetytti: Missä alueen leikkipuisto? Valitettavasti jouduin toteamaan, että alueen ainut leikkipaikka löytyy Salmen ulkoilualueelta, sekin Helsingin kaupungin puolelta

tämättä naapureista ei leikkiseuraa löydy tai naapureita ei edes ole. Se on paikka missä vanhemmat ja hoitajat voivat tavata toisia aikuisia ja vaihtaa kuulumisia – tärkeä paikka siis monelle ikäryhmälle! Olen varma, etten ole ainoa joka tätä asiaa kaipaa. Varmasti myös muut olisivat kiinnostuneita kyseisestä hankkeesta. Siksi haluaisinkin kuulla teidän muiden mielipiteitä. Aletaan ajaa asiaa eteenpäin ja hankitaan tänne kaikille lapsille ja lapsenmielisille mieluinen leikkipaikka ellei muuten niin vaikka talkootyöllä! Kirjoittakaa ehdotuksenne ja ideanne Otalammen omaan sähköpostiin otalampi@hotmail.com .

Miksi kunta on jättänyt Otalammen huomioimatta leikkipuistoja suunniteltaessa? Olen yrittänyt pariinkin otteeseen tiedustella asiaa kunnan leikkipuistoista vastaavalta puutarhurilta, mutta tuloksetta.

KS Mieleeni tuli Lankilan alue Nummelassa. Myös Lankila on koko ajan kasvavaa aluetta. Alueella on jo vuosikymmenten ajan ollut ainakin kolme leikkipuistoa: yksi Lemmetin alueella sekä “ala- ja ylä-” Lankilassa omat. Siitä huolimatta alueelle rakennettiin täysin uusi, hieno leikkipuisto muutama vuosi sitten. Näin ollen vain kilometrin pituiselta alueelta löytyy ainakin neljä eri leikkipuistoa. Lisäksi taloyhtiöillä on omat leikkipaikkansa. Niitäkään ei täältä tietenkään löydy.

Kuva Karita Seuranen

Leikkipuisto on tärkeä kokoontumispaikka, ei pelkästään lapsille, mutta myös heidän vanhemmille ja hoitajille. Se on paikka, missä lapset voivat leikkiä toisten kanssa, sillä vält13


Nuorille skeittiparkki ja kokoontumispaikka Ruskopirtin alue valittiin skeittiparkin sijoituspaikaksi sen suojaisen sijainnin ja Ruskopirtin mahdollistamien muiden toiminnallisuuksien vuoksi.

Otalammen alueella ei ole ollut juurikaan nuorille suunnattuja harrastus- tai kokoontumispaikkoja. Tätä puutetta tulee osaltaan korvaamaan kesällä 2004 Ruskopirtille (Nuorisoseura Ruskelan Riento Ry:n toimipiste vanhan Porintien varrella) avattava kaikille kylän asukkaille tarkoitettu Skeittiparkki (=rullalautailualue).

Tuleva Skeittiparkkialue ei ole pelkästään skeittaukseen tarkoitettu alue, vaan siitä on tarkoitus tulla viihtyisä nuorten sekä heidän vanhempiensa kokoontumispaikka sekä ulkoilureitistön info- ja tukipiste. Muita harrastemahdollisuuksia ovat esim. streetkoris ja luontoratsastus. Ulkoilureitistö Reitti 2000 (ks. sivu 19) kulkee skeittiparkkialueen välittömässä läheisyydessä. Tätä reitistöä on tarkoitus hyödyntää Vihdin Salmin ja Espoon pohjoisosan väliseltä osuudelta.

Hankkeelle on haettu TE-keskukselta maaseudun kehittämistukea POMO+ ohjelman kautta. Länsiuudenmaan kehityskeskus LUKE Ry:n hallitus on puoltanut hanketta, joten rahoitus on mitä suurimmalla todennäköisyydellä kunnossa. Hanke kestää kolme vuotta ja sen aikana on tarkoitus toteuttaa Ruskopirtin alueelle pääosin nuorten ja heidän vanhempiensa talkoovoimin skeittausalue välineistöineen (kesä 2004), grillikatos ja info-piste ulkoilureitistöille (kesä 2005) sekä alueen muun toiminnallisuuden ja viihtyisyyden parantaminen sekä toimintaan liittyvien varasto- yms rakennusten kunnostus (kesä 2006).

Nuoret ovat keränneet hankkeelle omarahoitusosuutta jo yli vuoden verran mm. vetämällä säännöllisesti muille nuorille ja lapsille skeittikerhoa Ruskopirtillä, esittelemällä Osuma Finland Oy:n (ent. NWI Markkinointi Oy) kuluttajayhteenliittymästä saatavia etuisuuksia ja myymällä Osuman sekä Ruskelan Riento Ry:n jäsenyyttä. Itse Skeitti- ja harrastusalue tulee olemaan noin 500 m²:n suuruinen tiivispintaisella asfaltilla päällystetty alue. Skeittialueen toiminnallisuuden ja tarvittavan välineistön suunnittelevat käyttäjät itse. Jos olet kiinnostunut kuulemaan hankkeesta lisää, pystyt auttamaan toteutuksessa tai haluat muuten tukea nuorten toimintaa, ota yhteyttä jutun kirjoittaneeseen Veijo Happoseen, Gsm 0405254232, puh. 09-2233315.

Valtteri Backman antaa taidonnäytteen laudallaan Haimoon skeittirampilla. Kuva Matti Happonen.

14


Otalammella toimivia seuroja ja yhdistyksiä Kannattaa seurata paikallislehtien seura-, urheilu-, ja seurakunnan palstoja, joista löytyy ajankohtaisia tietoja.

Kortejoen metsästysseura Pj. Olavi Lautala p. (09) 223 6318 Vihdin maa- ja kotitalousnaiset ry Pj. Marja Niemi p. (09) 224 9168 040 835 7852 marja.niemi6@luukku.com

Härkälän Haka Pj. Sirpa Paananen p. (09) 223 6060 tuomas.moilanen@kolumbus.fi – hiihto – yleisurheilu – pesäpallo – lentopallo – sähly

Kaakkois-Vihdin maamiesseura ry. Pj. Juhani Ali-Mattila p. (09) 223 5724 Otalammen työväenyhdistys ry. Pj. Risto Salmi p. (09) 223 4937 salmir@saunalahti.fi

Laurin Kisailijat Pj. Ture Lindholm p. (09) 223 6154 040 568 2277 esittely sivulla 17

Suomen Keskustan Otalammen paikallisosasto ry. Pj. Raimo Lindfors p. (09) 223 6148

Otalammen Metsänpojat Salibandy kahdesti viikossa Härkälän koululla kouluikäisille ja nuorille. – hiihtolatu – tenniskenttä – jalkapallokenttä – punttisali Pj. Esko Piirainen p. (09) 223 3249 perhe.Piirainen@kolumbus.fi

Grubi Vihdin nuorisotoimen ja Otalammen Metsänpoikien vetämä kerho nuorille, jossa harrastetaan mm. atk-tekniikkaa, pelataan pingistä ja ollaan yhdessä. Kerho kokoontuu to klo 18– 21 ja su klo 17–20 Otalammen työväentalolla, Ratatie 13. Tiedustelut Mauri Joroinen, puh. (09) 2233 666.

Vihti-Gym Jumpat kesätauon jälkeen tiistaisin Siippoon koululla sekä torstaisin Härkälän koululla. Pj. Varpu Joenrinne p. (09) 222 1379 040 530 8412 varpu.joenrinne@suomi24.fi

SPR Perhekahvila Ruskopirtillä, Vanha Porintie 661, perjantaisin klo 10–12. esittely sivulla 17

Nuorisoseura Ruskelan Riento esittely sivulla 17 15


Otalammen martat

Otalammen Pikkukokit

Otalammen marttojen perustava kokous pidettiin 22.3.1995 eli ensi vuonna vietetään 10-vuotispäivää. Alussa joukkomme oli suuri, jopa 34 naista oli kiinnostunut martta-toiminnasta. Tällä hetkellä aktiivisia marttoja on noin 10. Joukkoomme tahtoisimme uusia, innokkaita ihmisiä antamaan uusia virikkeitä.

Pikkukokit ovat aloittaneet toimintansa Otalammella helmikuussa 2000. Kävijöitä on ollut 10–20 lasta. Kokoonnumme noin kerran kuukaudessa Ruskopirtillä. Osa lapsista on alkanut suorittamaan Mikrokokki 1–avainta. Pikkukokkeihin osallistujien olisi hyvä osata lukea ja kirjoittaa. Valmistamme leivonnaisia ja ruokia sekä helppoja välipaloja, askartelemme ja teemme retkiä luontoon.

Kokoonnumme noin kerran kuukaudessa Pirkolassa klo 18.00–20-00. Mukaan voi tulla kukin miten ehtii. Tapaamme myös toistemme kodeissa. Paikallislehtien seurapalstalla ilmoitetaan aika, paikka tai puhelinnumero josta voi tarvittaessa kysyä ajo-ohjeita. Järjestämme yhdessä teatterimatkoja ym. Olemme järjestäneet ruokakursseja ja askartelukurssin. Yritämme järjestää kursseja lisää. Uudenmaan marttapiiriliitosta saamme ammattitasoisen kouluttajan tarvittaessa vetämään kurssia.

Tällä hetkellä ohjaajina toimivat Marja-Liisa Pulkkinen ja Hannele Järvinen. Joukkoomme mahtuu leivonnasta ja ruuan valmistamisesta kiinnostuneet lapset. Tiedustelut Marja-Liisa Pulkkinen. Seurakunta Perhekerho Otalammen työväentalolla, Ratatie 13. Kerho on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille sekä heidän vanhemmille ja hoitajille.

Jäsenmaksu on 15 euroa vuodessa, josta osa menee Uudenmaan marttapiiriliittoon.

Päiväkerhot 4-6 – vuotiaille Otalammen työväentalolla sekä Siippoon koululla. Tiedustelut ja ilmoittautumiset lapsityönohjaaja Kirsti Suutari ma klo 9-11, p. (09) 347 85038 ja ti klo 9-11 p. (09) 222 2051.

Puheenjohtajana toimii Marja-Liisa Brondin, sihteerinä Marja-Liisa Pulkkinen ja rahastonhoitajana Terttu Piirainen.

Iltapäiväkerho 1-2 -luokkalaisille Härkälän koululla koulupäivinä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset lapsityönohjaaja Kirsti Suutari.

Toivotamme tervetulleiksi kaikki asiasta kiinnostuneet. Joukkoomme mahtuu nuoret sekä vanhemmat. Keskustelumme ovat henkireikiä, kodin ja työn askareiden unohtamista.

Aikuiset: Kyläkerho Pirkolassa torstaisin. Yhdyshenkilöt Elsa Immonen ja Irja Viirto. Härkälän raamattupiiri tiistaisin klo 19 Härkälän koululla

Pj. Marja-Leena Brondin p. 040 563 9449 Siht. Marja-Liisa Pulkkinen p. 050 412 4101

16


Nuorisseura Ruskelan Riento Ruskelan Kalevan Nuoret Tämän hetken ja tulevan syksyn toiminnoista Ruskopirtillä, Vanha Porintie 661, on tiedossa seuraavaa:

Ruskopirtin salissa (200 m2) voi pelata sulkapalloa, voimistella, tanssia Suunnitelmissa on järjestää musiikkileikkikoulu, kunhan löytyy opettaja.

perhekahvila alle kouluikäisille huoltajineen yhdessä SPR:n kanssa perjantaisin klo 10–12 erilaisin teemoin ja leppoisasti oleskellen

SPR:n kanssa seniori-ikäisille oma juttutupa

vapari eli vapaan toiminnan kerho torstaisin klo 17.30–19 alle kouluikäisille

tietokonekerho (koneet saatu lahjoituksena) Toiveita, ideoita, kerhojen vetäjiä, talkooväkeä (skeittiparkki) otamme vastaan mielellään.

kuviskerho Hiiden opiston piirinä tiistaisin klo 18–19.30, Opettajana Marja K. Melin. Tarkoitus olisi vuoroviikoin alle ja yli 12 v nuorille.

Terveisin Sirkka Kemppi p. 040 726 2028

Skeittikerho talvella maanantaisin, parkin valmistuttua kesällä milloin vain

Ruskopirtin talonmies Reino Joensuu p. 040 566 5249

Laurin Kisailijat Lentopalloa pelataan kesällä sekaryhmänä Pirunkorven kentällä sunnuntai-iltaisin ja Otalammen kentällä keskiviikkoiltaisin. Talvisin pelataan Härkälän koulun liikuntatiloissa miesten ja naisten joukkueilla. Viime kesänä oli ottelu naapurikunnan joukkueen kanssa.

jo omasta takaa, vielä kun löydettäisiin läheltä sopiva moottorikelkka veturiksi. Ladut syntyvät kyllä hiihtämälläkin ja vankemmat latupohjat yhdessä hiihtämällä! Kevään tuloa on juhlistettu yhteisellä vappujuhlalla, jonne kaikki perheenjäsenet, lapset ja aikuiset ovat olleet tervetulleita – omin eväin. Syksyisin järjestetään talkoot kenttien siivoukselle ja välineiden kunnostusta varten. RH

Lapset pelaavat pesäpalloa tiistaiiltaisin Pirunkorven kentällä. Viime talvena Pirunkorven kentälle saatiin luistinrata ja valot. Seura itse huolehtii lumenajon. On ollut toiveita hiihtolatujen vetämisestä pelloille. Maanomistajatkin ovat antaneet latujen teolle hyväksyntänsä. Latukone on

Tervetuloa mukaan toimintaan! Pj. Ture Lindholm p. (09) 223 6154, 040 568 2277

17


Kohtaaminen karhun kanssa Eräänä kevätkesän iltana lähdimme naapurin Ninan kanssa pyöräilemään laavulle, joka sijaitsee Reitti 2000-ulkoilureitin varrella, suolammen rannalla, Vaakkoin alueella. Turvaksemme tuli mukaan vielä Elmeri, saksanseisoja ja hyvin koulutettu metsästyskoira.

Toisella puolella lampea lepäillyt kauris lähti vauhdilla liikkeelle. Samalla metsästä alkoi kuulua ryskettä ja rohinaa. Elmeri juoksi kuin henkensä hädässä, uikuttaen. Juoksi vähän matkaa metsään ja taas takaisin. Me olimme hämmentyneitä, että mitäs tämä oikein meinaa. Mitään emme nähneet, mutta kova huohotusääni metsästä ei voinut olla minkään muun eläimen aiheuttama kuin karhun!

Elmeri oli innoissaan ja juoksenteli riehakkaasti edellämme. Alkumatkassa pelästyimme, kun Elmeri kaahasi hirven ylös. Luulimme, että vaarallisempikin metsäneläin olisi liikkeellä. Onneksi ei ollut. Selvisimme säikähdyksellä. Vähän oli karhu mielessä kummallakin, vaan eihän sitä tunnustettu. Turhaan sitä pelkää, jos pitää tarpeeksi meteliä – ja olihan meillä Elmeri turvana.

Ilta oli pitkällä. Lähellä puoliyötä. Hämärsi. Pelotti lähteä hämärään metsään. Todennäköisesti äänen omistanut eläin oli häipynyt kauas Porintien suuntaan kauriin perään. Silti ei tehnyt mieli lähteä hämärään metsään takaisin. Kännykkäkin oli jäänyt kotiin. Ympäristöä pälyillen haimme nopeasti lisäpuita ja pidimme tulta yllä. Ehkäpä karhu pelkäisi tulta ja pysyisi loitolla.

Laavulle pyöräilee noin tunnissa ja olimme perillä illalla yhdeksän aikaan. Vähän sitä ehti hengästyäkin, tie kun oli nousua ja laskua, niin kuin Nuuksion alueet ovat. Laavulle pääsi hyvin metsäautotietä pitkin, jota kuljettiin tienviittaan asti. Hurtista päin mentäessä käännyttiin vasemmalle. Osa matkasta tapahtui pitkospuita pitkin kostean suon yli. Minua pelotti suossa piilottelevat käärmeet.

Siinä sitten istuimme aamu neljään saakka. Kun päivä valkeni lähdimme liikkeelle. Kotona kaksi miestä valvoi ja mietti, mitä meille oli käynyt. Pitäisikö hälyttää apua, kun olimme kertoneet vain käyvämme nopeasti laavulla – parin tunnin keikka korkeintaan.

Laavulla ryhdyimme sytyttelemään tulta. Istuskelimme kaikessa rauhassa tulen ääressä. Nautimme illasta, kauniista hiljaisesta maisemasta ja tulen loimusta. Elmeri sitä vastoin keksi jotain lammen toiselta rannalta, syöksyi veteen, haukkui ja juoksi edestakaisin kuin minkäkin vimman saanut.

Minun karhun pelkoni jäi sinne laavulle. Karhu oli haistanut meidät ja halusi pysyä kaukana meistä. Se ei siis halusta hakeudu ihmisen seuraan. Se on hyvä tieto, kun kulkee näissä Nuuksion metsissä. RH

18


Otalammen ulkoilumahdollisuuksia Salmen ulkoilualue Pinta-alaltaan lähes 800 hehtaarin laajuinen Salmen ulkoilualue sijaitsee vanhan Porintien varrella n. 1 km Härkälän kaupalta Poriin päin. Salmen alue on Helsingin kaupungin omistuksessa, ja se on erityisen monipuolinen niin luonnoltaan kuin varustukseltaankin.

Salmesta löytyy myös: ulkoilumaja takkatupa telttailualue matkailuvaunualue (140 paikkaa) lasten leikkipaikat lentopallo- ja sulkapallokentät suihku- ja wc-tilat yleinen sauna rantasauna tilauksesta viisi uimapaikkaa rinnehiihtokeskus

Viitoitettuja ulkoilureittejä Salmen alueella on 23 km. Reitit ovat kivituhkapintaisia ja ne soveltuvat hyvin myös polkupyörä- ja pyörätuolikäyttöön. Talvella reitit toimivat hiihtolatuina, joista pisin on 10km ja lyhyin 3km. Perinteisen tyylin hiihtäjille on latua 20km ja luistelutyylille 3km. Salmesta pääsee Kattilan kautta Nuuksionpäähän alueen läpi kulkevaa metsäautotietä, jolla on pituutta 8 km. Luonnossa risteilevät monet luonnonpohjaiset polut, joita pitkin kävijä voi luoda omia reittejään.

Tiedustelut ja varaukset puh: 09-223 6300 (ma-to klo 12-13, pe 12-21, la 11-16)

Otalammen kuntorata Otalammen kuntorata sijaitsee Oikotiellä. Reitin pituus on 2 km, ja se on valaistu koko matkalta. Pinta on kivituhkaa/purua. Talvella radalla voi hiihtää niin perinteisellä kuin vapaallakin tavalla. Tarvittaessa kuntoilumajan tilat ovat käytettävissä. Infopuhelin: 0500-798416

Kiintorastiverkosto soveltuu sekä retkeilysuunnistukseen että kilpasuunnistajien harjoitteluun. Suunnistuskarttoja voi ostaa Salmen kahvilasta.

Reitti 2000 Reitti 2000 kulkee Helsingin, Espoon, Vantaan ja Vihdin alueella. Sen pituus on noin 100 km. Reitti lähtee Laakson ratsastuskentältä ja kulkee Keskuspuiston ja Serenan kautta Luukkaalle. Sieltä reitti jatkuu Salmen, Solvallan kautta Pirttimäkeen ja takaisin Laakson kentälle. Reitti on viitoitettu sinivalkoisin merkein.

Virkistyskalastusta voi harrastaa Salmijärvellä, Poikkipuolisella, IsoParikas ja Vähä-Parikas järvillä, joissa on luonnonvarainen kalakanta poikasistutuksineen. Kalastuslupia myydään saunalla ja kahvilassa. Kahvila on avoinna kesällä joka päivä, talvella la-su klo 10-17. puh: 09-223 6407 Kahvilassa on alueen karttoja ja esitteitä

http://www.hel.fi/liv/ulkoilu/salmi.html Helsingin kaupungin liikuntaviraston esiteUlkoillen-liikkuen

19


Kirjastoauton aikataulu 31.5.-24.6., 2.8.-13.8.2004 Kirjastoauto ei kulje 28.6.-30.7.2004

Ruskela, vanha koulu pariton TI klo 13.00-13.20 Siippoo, koulu parillinen KE klo 11.00-11.45 Siippoo, Vierelän th parillinen MA klo 16.10-16.30 Otalampi, Pirkola pariton MA klo 13.45-14.15 parillinen KE klo 18.15-18.45

Härkälä, koulu parillinen TI klo 11.00-13.00 Härkälä, S-market pariton MA klo 16.35-16.55 Jokipelto, Alikuikuntie pariton MA klo 15.55-16.15 Lauri, Rantalantien th pariton MA klo 15.00-15.20 Ruskela, Purotie pariton TI klo 13.25-13.45

Auton puhelinnumero: 050-328 01 21

Päivähoito, esikoulut ja neuvola Siippoo Selintie 101, 03300 OTALAMPI p. (09) 223 3352 Menninkäiset 3-5 -v sekä Eskarit

Härkälä Otalammentie 36, 03300 OTALAMPI p. (09) 2244681, klo 6.30-12.30

Siippoon esikoulu sijaitsee neuvolan ja pienten päiväkotiryhmän kanssa samassa rakennuksessa. Pihaympäristö on suurimmaksi osaksi luonnonvaraista metsää, jonne on ihanteellista rakentaa majoja ja erilaisia leikkejä. Sisätilat ovat myös kohtuullisen tarkoituksenmukaiset, vaikkakin jumppasali puuttuu. Sen korvaamme käymällä Siippoon koululla jumpassa. Toimintamme pohjautuu Vihdin kunnan esiopetussuunnitelmaan korostaen leikkiä ja liikuntaa. Ryhmässämme on suurin osa kokopäiväeskarilaisia. Henkilökuntana on lastentarhanopettaja, lastenhoitaja ja päivähoitaja.

Härkälän toimipiste sijaitsee Otalammella n. 100 vuotta vanhassa Pirkolan talossa Härkälän kylässä. Iltapäivähoitoa tarvitsevat kuljetetaan taksilla perhepäivähoitoon tai Siippoon päiväkotiin.Esiopetuksessa harjoitetaan kädentaitoja, pelataan, leikitään ja lauletaan ryhmässä. Lasten kanssa käydään tutustumassa tulevaan kouluun, jonne on matkaa yksi kilometri. Koululla käydään mm. jumppaamassa ja puutöissä sekä tutustumassa ensimmäisen luokan oppitunteihin että tuleviin viidennen luokan kummioppilaisiin. Muita yhteistyökumppaneita ovat mm. perhepäivähoito ja seurakunta. Tervetuloa tutustumaan! Siippoon ja Härkälän päiväkotien lisäksi alueella toimii kymmenkunta kunnallista perhepäivähoitajaa, joilla on noin 40 hoitolasta. MN 20


Palveluliikenne Vihdin kunta järjestää kaikille kuntalaisille tarkoitettua palveluliikennettä kahdella matalalattiaisella pienoislinja-autolla. Toinen auto liikennöi Kirkonkylästä lähtien ja toinen Nummelasta lähtien. Kaikilla reiteillä kuljettajalla on mahdollisuus kutsusta poiketa hakemaan kotoa / viemään kotiin matkustaja aikataulun sallimissa rajoissa.

Otalammen suunta perjantaisin: klo 9:00 Nummelan keskusta, Linjala−terveysasema−valtatie 25− Vanha Porintie−(Tuohikengäntien ja Purotien risteys tarvittaessa)− Vanha Porintie−Otalammentie−Laurintie−n.9:30 Pirunkorventien ja Jokipellontien risteys−Laurintie−Otalammentie−Vakkamäentie −Otalammentie−Oikotie−valtatie 25 n. 9:55 vaihtomahdollisuus vain tällä vuorolla Kirkonkylän suunnan autoon Hiekkahentusessa 10:10 Hiidenranta, Opistontien ja Peltoniementien risteys−10:20 Nummelan keskusta klo 11:45 Linjaportti−terveysasema−(Hiidenranta tarvittaessa)− valtatie 25−Vanha Porintie−(Tuohikengäntien ja Purotien risteys tarvittaessa)−Vanha Porintie−Oikotie −Otalammentie−Laurintie−(Pirunkorventie−Jokipellontie tarvittaessa)−Laurintie−Otalammentie−(Vakkamäentie tarvittaessa)−valtatie 25 12:45 Nummelan keskusta, Linjaportti

Selin - Haimoon suunta perjantaisin: klo 9:10 Siippoo HuoltoasemaSelintie-(Lepsämäntie tarvittaessa)Nummenpääntie-Selintie-Haimoonraitti n.9:40 Haimoontie, koulu-Valtatie 25-Suonpääntie n.9:55 vaihtomahdollisuus vain tällä vuorolla Nummelan suuntaan Hiekkahentusessa 10:15 Kirkonkylän keskusta, Linjala klo 11:45 Kirkonkylän keskustaSuonpääntie-Valtatie 25-Siippoo (huoltoasema)-Selintie-Nummenpääntie-(Lepsämäntie tarvitaessa)Selintie-Haimoonraitti 12:45 Haimoontie, koulu

Aikatauluja on saatavissa kunnan eri toimipisteistä, Nummelan Matkahuollosta sekä palveluliikenteen autoista.

Aukeaman tiedot: www.vihti.fi

Taksat: 1,7 eur/ suunta Nummelan ja Vihdin kirkonkylän taajamat 2,50 eur/suunta haja-asutusalueiden reitit alle 12-vuotiailta ei peritä maksua Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen saajat (edellyttää sinistä korttia) 1,50 eur/suunta taajamareitit 2,00 eur/suunta haja-asutusalueiden reitit Punaisen ja sinisen kortin käyttäjältä edellytetään kortin esittämistä

Kirkonkylän palveluliikenne: Liikennöitsijä Oy Pohjolan Henkilöliikenne Ab, puh. autoon 040 866 20 75 Nummelan palveluliikenne: Liikennöitsijä Oy Pohjolan Henkilöliikenne Ab, puh. autoon 040 866 29 28 Kesäaikana liikennettä hoitaa T:mi Taksiblue Asko Häyrinen, puh. autoon 050 - 5623 757

21


Bussiaikataulut Otalampi - Helsinki ma-pe la 05:55 * ++ 09:15 06:30 + 10:50 07:20* 12:15 08:40 13:25 10:50 15:10 12:15 16:20 13:20 14:35 + 15:10 16:25 19:50

Helsinki - Otalampi ma-pe la 07:35 09:30 09:30 11:00 11:00 13:20 12:15 + 16:15 13:05 18:15 15:35** (+++) 15:50 16:15* 17:00 + 18:00 21:00

su 09:15 13:15 16:20

su 11:00 14:25 18:15

ajoaika n. tunti

Helsinki - Salmen tienhaara ma-pe la 09:50 + 14:25 11:30 14:30 15:00 15:30 17:20 19:10

Salmen tienhaara - Helsinki ma-pe SS 06:50 19:25 14:20 17:30

ajoaika n. 45 min.

Otalammen bussit lähtevät Helsingin linja-autoasemalta, laituri 21 Vihtilipun voi ostaa Helsingin linja-autoasemalta sekä Nummelan ja Lohjan MHasiamieheltä. Ensimmäistä lippua ostettaessa myyntitositteeseen täytetään henkilötiedot, hintavyöhyke ja mahdollinen liityntälippu. Ostajan on todistettava henkilöllisyytensä. Tositteet toimitetaan Vihdin kunnalle kuntalaisuuden toteamiseksi. Vihtilipun lisätilauksia tehdään Matkahuollon myyntipisteissä ja ruuhka-ajan ulkopuolella myös useimmissa linja-autoissa. Vihtilipun korttimaksu on 6,50 euroa. Kortin tekninen käyttöikä on 3 vuotta.

30 päivän Vihtilipun hinta 1.3.2004 lukien: Otalampi - Espoo/Vantaa 122,40 euroa Otalampi - Helsinki 163,90 euroa

Vihtilipun käyttäjä voi hankkia pääkaupunkiseudun liityntälipun samalla hinnalla kuin pääkaupunkiseudulla asuva. Liityntälippu kelpaa pääkaupunkiseudun busseissa, raitiovaunuissa, metrossa ja lähijunissa. Liityntälippu edellyttää erillistä pääkaupunkiseudun kantakorttia, johon tarvitaan valokuva.

22


Otalampi - Vihti kk ma-pe la 07:10+ 11:50 08:30 14:05 09:35+ 19:05 11:50 13:10+ 13:55 14:35 17:10 17:50+ 18:50 21:45

Vihti kk - Otalampi ma-pe la 05:40 ++ 10:35 06:15 + 13:10 07:05 09:00 + 10:35 13:05 14:00 14:20 + 14:55 16:00 +++ 16:10 19:35

su 15:10 19:05

su 16:05

Nummela - Otalampi ma-pe 16:15 +++

Otalampi - Nummela ma-pe 07:20+

Lisäksi Selintien-Siippoontien risteyksen kohdalta kulkee noin klo. 11.55 maanantaista perjantaihin Klaukkalasta Nummelaan menevä vuoro.

* vaihto Salmen tienhaarassa (=Härkälän kaupalla) ** Klaukkalan kautta, vaihto Selissä n. klo 16:40. Huom! Vaihtobussi +++. Helsingissä lähtölaituri 18. + vain kouluvuoden aikana ++ 31.5.-11.08.2004 +++ ei liikennöi juhannuksesta heinäkuun loppuun SS= Sunnuntaisin, ei yksittäisinä arkipyhinä (lähekkäin sattuvista pyhäpäivistä vain viimeisenä)

Tuoreimmat aikataulut ja lippujen hintatiedot saat esimerkiksi: www.matkahuolto.fi www.vihti.fi. Matkahuolto Oy Helsinki puh: 0200-4000 Nummela puh: 09-224 4124 Aikataulut kerätty Matkahuollon wwwsivuilta, lehden toimitus ei vastaa mahdollisista virheistä. MN

23


JAKELU KAIKKIIN OTALAMMEN 03300-TALOUKSIIN

Osaatko laulaa tai soittaa? Onko sinulla taito viihdyttää muita? Tai oletko itse lahjaton, mutta hyvä ideoimaan? Tule mukaan huvitoimikuntaan, joka järjestää kaikkea hauskaa Otalammelle! Ilmoittaudu yhdistyksen sihteerille Karita Seuraselle puh. 041 5044 862 karitas@hotmail.com

24

OtaSanomat200401  

OtaSanomat 1/2004 Otalammen oma sähköpostiosoite: otalampi@hotmail.com Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy vuodenv...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you