Kun kiekko koriin kilahtaa

TEKSTI: MELIINA ANIAS KUVAT: TOPIAS SETÄLÄ

Frisbeegolfin suosio on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosien aikana. Suomen Frisbeegolfliiton toiminnanjohtaja Tapani Aulu arvioi, että aktiivisia pelaajia Suomessa on noin 200 000.

Syksyinen ja seesteinen iltapäivä. Nurmikentän yllä liitävät muoviset kiekot, jotka kilahtavat metallisiin koreihin. Yksi hurraa onnistuneesta heitosta ja toinen harmittelee kiekon päätymistä pensaaseen. Naurunpyrähdyksiä, puheensorinaa ja rentoa mieltä. Pelaajat taivaltavat kohti uusia fribailuhaasteita.

Innokkaat frisbeegolfaajat kokoontuvat tällä kertaa Meri-Toppilan frisbeegolfradalle, jossa on alkamassa Oulun Frisbeeseura ry:n (OFS) ja BSC Disc Golf Teamin järjestämät kaikille avoimet viikkokilpailut. OFS:n varapuheenjohtaja Heikki Riekki on yksi viikkokisojen osallistujista. Hän on harrastanut frisbeegolfaamista jo yhdeksän vuoden ajan. Kempeleestä kotoisin oleva Riekki kiinnostui lajista, kun kotipaikkakunnan virkistysalueelle rakennettiin ensimmäinen frisbeegolfrata.

“Harvoin tulee käveltyä kahta tuntia muuten.” – Heikki Riekki

”En tiennyt lajista silloin mitään. Olin nähnyt vain kylttejä uudesta frisbeegolfradasta. Menin katsomaan rataa ja ostin kolmen kiekon aloituspakkauksen. Kävin sitten heittelemässä siellä Köykkyrin virkistysalueen radalla useamman kerran ja siitä se lähti”, hän kertoo. Paras asia frisbeegolfissa on Riekin mukaan ulkona liikkuminen, koska siitä saa hyötyliikuntaa huomaamatta.

”Harvoin tulee käveltyä kahta tuntia muuten”, hän sanoo.

Riekki nostaa autostaan laukun, joka on täynnä erilaisia frisbeekiekkoja. Hän selittää, että kiekoilla on eri vakaus- ja nopeusasteet sekä erilaiset muovit. Kiekon muoto ratkaisee pääsääntöisesti kiekon vakauden.

”Jos kiekko on kevyempi, se yleensä muuttuu alivakaaksi. Kevyempi kiekko lähtee nopeammin ja sillä voi heittää pidempiä matkoja. Kevyt kiekko on kuitenkin herkkä tuulelle”, hän kertoo.

Frisbeekiekkojen valinta voi olla vaikeaa. Riekin mukaan uudella pelaajalla ei tarvitse olla montaa kiekkoa, sillä yksi riittää aluksi.

Laji kehittää koko kehoa

Frisbeegolf on täysin tekninen laji, jossa käytetään koko kehoa.

”Jaloista tuotetaan se teho, jota välitetään kropalla käteen, joka puolestaan toteuttaa frisbeen liikeradan”, Heikki Riekki kertoo.

Frisbeegolfissa ei ole yhtä oikeaa tapaa ottaa kiinni kiekosta.

Frisbeegolfissa on monenlaisia heittotekniikoita, joista Riekki esittelee muun muassa rystyheiton. Sivustakatsoja voisi luulla, että frisbeetä heitetään suoralla kädellä.

Tämä on kuitenkin täyttä harhakuvitelmaa. Riekin mukaan rystyheitossa kyynärpää ohjaa käden liikettä ja lopussa kiekko irtoaa kädestä. Toki on tärkeää muistaa pitää käden linja suorana. Lajissa on tärkeää huomioida heittotekniikan lisäksi, millä tavalla ottaa kiinni frisbeekiekosta.

Frisbeegolfissa ei ole yhtä oikeaa tapaa tarttua kiekkoon. Frisbeekiekon kulmien hallinta ja käden linjan huomioiminen ovat kuitenkin myös tarpeen. Jos frisbee lähtee väärässä asennossa heittosuuntaan nähden, se ei lennä pitkälle.

Ei tarvitse pelata yksin

Paikalle alkaa kerääntymään porukkaa, joka valmistautuu iltapäivän kisoihin. Pelaajat vaikuttavat todella kohteliailta ja neuvovat mielellään frisbeen heittämisessä. Lisäksi pelaajat muistuttavat, että ei pidä lannistua, jos frisbee liitää väärään suuntaan ensimmäisellä yrityksellä. Heikki Riekin mukaan uusien pelaajien ei tarvitse opetella lajia itsekseen, vaan hän suosittelee pyytämään apua kokeneemmilta pelaajilta.

“Nykyään on paljon opastusvideoita Youtubessa, joita voi katsella”, hän kertoo.

”Esimerkiksi frisbeegolfia pelannut kaveri voisi opastaa alkuun. Siinä voi käydä herkästi siten, että jos kukaan ei opasta alussa, voi innostus lajia kohtaan lopahtaa”, Riekki sanoo.

Frisbeegolf vaatii kehitystä

Oulussa järjestetään lajiopastusta, mutta varsinaista frisbeegolfin opetuskulttuuria Oulussa ei Heikki Riekin mielestä ole. Hän kaipaisi enemmän esimerkiksi ohjattuja heittelytunteja, joihin lajista kiinnostuneet voisivat osallistua. Erityisesti toimintaa pitäisi järjestää nuorille, joiden keskuudessa lajin harrastaminen on yleistynyt.

Suosion myötä radoilla on yhä enemmän ruuhkaa. Riekki toivoo, että ratoja rakennettaisiin lisää, erityisesti aloittelijoille sopivia ratoja. Radat kuluvat kovassa käytössä ja niiden ylläpito on yleensä frisbeegolfseurojen vastuulla. Ratojen rakentamiseen ja ylläpitoon seurat toivoisivat entistä enemmän kaupungin panostusta.

Oulun kaupungin isännöitsijän Petri Yli-Pykyn mukaan kaupunki haluaa tukea frisbeegolfharrastajien toimintaa ja mahdollistaa uusien ratojen perustamisen mailleen.

”Kaupunki ei peri omistamilleen maille perustettujen ratojen maankäytöstä maksua, mutta lupaehtojen tulee täyttyä ja alueen soveltua käyttöön. Alueen soveltuvuutta frisbeegolfin harrastamiseen arvioidaan muun muassa turvallisuuden, käytettävyyden ja ympäristönäkökohtien perusteella”, Yli-Pyky kertoo. On aika lähteä pois frisbeeradalta, jotta pelaajat pääsevät kisailemaan. Kysymykseen ”Mikä frisbeegolfissa kiehtoo?” on vastattu. Frisbeegolfissa yhdistyvät monenlaiset hyödyt. Se on hyvä liikuntamuoto heille, jotka eivät ole kiinnostuneet esimerkiksi lenkkeilystä tai muista ulkoliikuntalajeista. Lisäksi laji kokoaa oman yhteisönsä, josta pelaajat voivat löytää itselleen jopa ystäviä. Frisbeegolfin myötä ihminen voi kehittää myös oman kehonsa hallintaa. Jokaisen kannattaa käydä kokeilemassa frisbeegolfia edes kerran. Voi olla, että rakkaus lajia kohtaan kolahtaa kuin kiekko koriin.