Poljin 2/2022

Arctic by Cycle –Suomi retkipyöräilyn maailmankartalle Kuopio ja Rauma jatkavat pitkäjänteistä työtä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi ’’Voisin ehkä jopa sanoa, että ajan sähköpyörällä mieluummin kuin skoballa’’

Kohti kestäviä kulkumuotoja – n-y-t NYT!

Elämme hurjaa aikaa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on särkenyt Euroopan vakiin tuneen turvallisuudentuteen ja kiinnit tänyt vihdoin huomiomme kestämättö mään riippuvuuteen Venäjältä tuodusta öljy- ja kaasuenergiasta. Samaan aikaan IPPC:n tuore ilmastoraportti on vahvis tanut, että toiminnan aika on nyt. Vielä voimme tehdä toimia ilmastonmuutok sen hillitsemiseksi, vaikka olemmekin jo jääneet jälkeen tavoitteestamme. Nyt jos koskaan tarvitaan kauaskantoista soli daarisuuttamme niin ihmisiä kuin maa palloamme kohtaan.

Kansainvälinen energiajärjestö (In ternational Energy Association IEA) esitti maaliskuussa 2022 kymmenen toimenpi dettä, joilla öljynkulutusta voidaan mer kittävästi vähentää. Jo muutaman toteut taminen on polkaisu oikeaan suuntaan.

1. Autoliikenteen nopeusrajoitusten alentaminen ainakin 10 km/h.

2. Etätyö 1–3 päivänä viikossa, jos mah dollista.

3. Autottomat sunnuntaipäivät kaupun geissa.

4. Julkisen liikenteen hinnanalennukset ja kannustimet kävelyyn ja pyöräilyyn.

5. Henkilöautojen vuoroajo kaupungeis sa (parittomat ja parilliset rekisteri numerot).

6. Yhteiskäyttöautojen suosiminen.

7. Raskaan kuljetusliikenteen tehosta minen.

8. Pikajuna- ja yöjunaliikenteen hyödyn täminen alle 1000 kilometrin (koti maan)matkoilla.

9. Työmatkalentojen vähentäminen, etäyhteyksien priorisointi.

10. Sähköisen liikenteen kehittäminen.

Toimenpiteet ovat eri tasoisia ja vastuu niiden toteuttamisesta voi olla valtiolla, kunnilla ja kaupungeilla, työyhteisöillä ja yksityishenkilöillä.

Öljynkulutuksen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet voi nähdä winwin-tilanteena: jo lyhyiden, 0–5 kilo metrin mittaisten, henkilöautomatkojen vähentämisellä on selkeitä ympäristö-, talous- ja terveyshyötyjä. Vähentynyt autoliikenne voi merkitä myös liikenne turvallisuuden kohenemista esimerkiksi koulumatkoilla. Kaupan päälle: autojen tuottaman katupölyn ja melun vähentyes sä muuttuu omin voimin liikkuminenkin aiempaa viihtyisämmäksi.

Sotatilaan ja ilmaston kestämättö mään lämpenemiseen verrattuna ehdo tetut toimenpiteet eivät ole radikaaleja. Enimmillään ne tarkoittavat muutoksia totuttuihin työkäytäntöihin, liikkumisen tapoihin ja aikatauluihin. Muutaman mi

nuutin hitaampi matka autolla, 30–60 minuuttia lisää aktiivista liikkumista ar kipäiviin tai alle tuhannen kilometrin len tomatkojen korvaaminen junamatkoilla ovat vaihtoehtoja, joita lähes jokainen voi jossain määrin sisällyttää arkeensa. Etä työskentelyn jo osaammekin.

Syksystä 2022 on kaikki edellytykset muodostua käänteentekeväksi hetkeksi suhteessamme fossiilisiin polttoaineisiin. Enää tarvitaan konkreettisia tekoja meiltä kaikilta.

Sanna Ojajärvi

Poljin 2/2022

Pyöräilykuntien verkosto ry:n uutislehti.

Kannen kuva: Kannen kuva: Länsi-Lapin ruskaa Kolarissa. Kuvaaja: Taneli Roininen.

25. vuosikerta ISSN 1796-6388

Päätoimittaja

Matti Hirvonen

matti.hirvonen@poljin.fi

Toimitussihteeri

Martti Tulenheimo

Toimituskunta:

Matti Hirvonen

Sanna Ojajärvi

Martti Tulenheimo

Painos: Digilehti

Toimituksen osoite ja osoitteenmuutokset: info@poljin.fi

Pyöräilykuntien verkosto ry Iso Roobertinkatu 3-5 A 22 00120 Helsinki

Poljin 3/2022 ilmestyy marraskuussa.

Lehteen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa 11.11. mennessä.

facebook.com/poljin.fi @pyorailykunnat @pyorailykunnat

Pyöräliikenne tarvitsee viipymättä päivitetyn valtakunnallisen strategian

Työ kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi on lujittunut ja syventynyt viime vuosina merkittävästi. Aktiiviseen liikkumiseen panostetaan tosissaan yhä useammassa kunnassa. Pyöräilyn edistämisohjelma, kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitel ma (SUMP) tai vastaava pumaska alkaa löytyä jo lähes kunnasta kuin kunnasta –erinomaista!

Paikalliset kestävän liikkumisen oh jelmat ovat kunnille välttämättömiä pe rustyökaluja. Strategioita tarvitaan, jotta prioriteetit asettuvat järjestykseen, toi menpiteet nivoutuvat aikajanalle ja osak si kuntien päivittäistä työtä, vastuutahot nimetään ja resurssit löytävät tiensä ta lousarvioihin.

Edistymistä on myös seurattava aktii visesti, sillä muuten parhaatkaan ideat ei vät toteudu. Siksi ohjelmia on päivitettävä säännöllisesti, tavoitteiden ajantasaisuut ta on arvioitava uudelleen ja tarvittaessa tavoitetasoa on nostettava entistä kor keammalle.

Tarvitsee mennä ajassa vain viisi vuotta taakse päin, kun tämä tuloksillaan tarpeellisuutensa osoittanut ohjelmatyö ei ollut vielä kunnolla juurtunut osaksi kestävää liikkumista. Vuosina 2010–2017 laajalla kuntakentällämme oli yhteensä vasta parisenkymmentä paikallista käve lyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa.

Käännekohdaksi muodostui, kun Liikenne- ja viestintäministeriö vuonna 2018 julkaisi valtakunnallisen Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman (LVM 2018/5). Tässä eri toimijoiden yhteisessä työohjelmassa keskeisimmät kehittämis tarpeet eriteltiin viimeinkin kunnolla ja valtio omaksui aktiivisen roolin.

Vuoden 2018 ohjelman merkitystä on vaikea liioitella. Hyvin laadittu työ kalu korvasi melkoiseksi unelmahötöksi jääneen edellisen, vuonna 2011 valmistu neen Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnalli sen strategian. Se hitsasi koko toimialam me yhteen. Suuri osa Suomessa viime vuosina otetuista pyöräliikenteen edistys askelista on nähnyt päivänvalon pitkälti LVM:n visionäärisen ohjelman ansiosta.

Vuoden 2018 edistämisohjelmassa yksilöitiin 31 tärkeintä toimenpidettä. Tarpeelliseksi linjattiin muun muassa ra hoituksen kohdentaminen kävelyn ja pyö räilyn edistämiseen, infrastruktuurin ja maankäytön suunnittelun uudistaminen, taloudellisen ohjauksen ja lainsäädännön kehittäminen, selkeiden vastuutahojen nimeäminen, pyörämatkailun edistämi nen sekä asenteisiin ja liikkumistottu muksiin vaikuttaminen.

Ohjelma sanoitti ääneen, miten ”Kun takohtaisten kävelyn ja pyöräilyn edis tämisohjelmien laatimisella ja toteutta misella on ollut ratkaiseva rooli näiden liikennemuotojen suosion kasvattamises sa eri kunnissa. Lähes kaikissa kunnissa, joissa merkittäviä toimenpiteitä kävelyn ja pyöräilyn hyväksi on saatu toteutu maan, on työtä tehty juuri edistämisohjel mien kautta.”

Nyt tämä kehitys on kuitenkin valtion taholla vaakalaudalla. Vaikka kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman toimikausi 2018–2023 on umpeutumassa, ei Liiken ne- ja viestintäministeriö ole sidosryhmi en toiveista huolimatta edennyt ohjelman päivittämiseksi. Päinvastoin.

Ministeriöstä on epävirallisesti vies titty, että asiaan palataan mahdollisesti

vasta seuraavalla hallituskaudella – osa na Valtakunnallista liikennejärjestelmä suunnitelmaa (Liikenne 12).

Tämä on pelottava skenaario. Liiken ne 12 on aivan liian jähmeä, raskas ja hi das mekanismi ohjata kestävän liikkumi sen työtä Suomessa. On ylipäätään älytön ajatus, että ainoa asiakirja, jossa kävelyn ja pyöräliikenteen sisällöllisistä kysymyk sistä valtion tasolla linjattaisiin, olisi juuri Liikenne 12. Kestävä liikkuminen hukkuu jättimäiseen kokonaisuuteen jo nyt kuin syksyn lehti metsään.

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on pitkäjänteisyyttä ja suorastaan loputonta kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on tär keää työtä eikä sitä voida tehdä kunnol lisesti ilman strategisia työkaluja. Omaa sektoristrategiaa tarvitaan nimenomaan alamme yhteiseksi työkaluksi ja valtion osallistumisen varmistamiseksi.

Pyöräliikenne tarvitsee ja ansaitsee viipymättä oman ja päivitetyn valtakun nallisen strategiansa – ja kaikkein mielui ten itsenäisenä liikennemuotona, kävelys tä irroitettuna. Ilman valtiota kantamassa vastuuta kestävän liikkumisen juna jää ilman veturia. Vain kuntien ja järjestöjen harteille sälytettynä pyöräliikenteessä pii levä valtava potentiaali jää Suomessa saa vuttamatta.

Hiekka valuu. Vailla ajantasaista stra tegiaa kestävä liikkuminen uhkaa jäädä valtion suunnalla pitkäksi aikaa pelkäk si sähköautopöhinäksi. Pyöräliikenteen kannalta tilanne on täysin kestämätön. Liikenne- ja viestintäministeriö, kantakaa vastuunne.

Arctic by Cycle – Suomi retkipyöräilyn maailmankartalle 4

Kuopio jatkaa pitkäjänteistä työtä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi 6

’’Voisin ehkä jopa sanoa, että ajan sähköpyörällä mieluummin kuin skoballa’’ 8 Pyöräilyviikolla esillä turvallisuus kokonaisvaltaisesti

Kävellen enemmän – Rauman kävelynedistämisstrategia

Martti Tulenheimo

Teksti ja kuvat: Taneli Roininen

Arctic by Cycle – Suomi retkipyöräilyn maailmankartalle

Kesällä 2022 julkaistiin Arctic By Cycle -pyörävaellusreitistön ensimmäiset 11 reittiä. Lisää arktisen alueen kohokohtia on luvassa kesälle 2023.

“En ollut yksin visioni kanssa”, havah dun kevättalvisena iltana Äkäslompolo laisen rivitalonpäädyn kuistilta, silmissä hupenevien metrihankien keskeltä. Tätä kirjoittaessani etelässä lienee alkanut jo sorastettujen kevyenliikenteenväylien kevätsiivous, kun täällä pohjoisessa val koisten talvipolkujen kunnostus moot torikelkoin ja -lanoin jatkuu edelleen, ainakin hetken. On tulossa kesä ja odo tan, että erilainen sellainen. Ei mielestäni siksi, että kesä tulee olemaan jo kolmas, koronaviruspandemian aikana, tai en simmäinen Z-tunnuksella varustettujen panssariajoneuvojen ylitettyä Ukrainan rajan. Vaan siksi, että kesällä 2022 Suo mea voi, ehkä ensimmäistä kertaa, kutsua ulkomaalaisen näkövinkkelistä retkipyö räilymaaksi - ja erityisesti pyörävaellus maaksi.

Useampi on suuntaani ääneen tai viesteitse ihmetellyt, mikä siinä nyt mät tää. Miksei Suomessa tehdä bikepacking, eli suomalaisittain pyörävaellus -reittejä, vaikka puitteet ovat hulppeat? Metsäte ollisuuden luoman hiekkatieverkoston pituuden on arveltu olevan jopa 120 000 kilometriä ja julkisella rahalla ylläpidetyt retkeilyrakenteet ovat runsaudellaan ja laadullaan luontomatkailijan paratiisi. Osa suomineidostakin on menestyksek käästi muokattu matkailijoita miellyt täväksi: laadukkaita palveluitakin on jo reilusti. Voi olla, että olin ensimmäinen, joka teki asialle jotain, mutta en suin kaan ainoa retkipyöräilijöiden paratiisin rakentamisesta unelmoiva. Kotimainen genre on jo sosiaalisesta mediasta huoku van innostuksen ja kiinnostuksen perus teella muuttumassa kotimaiseksi matkus

Porttijärven autiotuvan taikaa Kittilässä.

tustrendiksi, jonka näyttää huomanneen myös matkailun kehittäjät: pyörämatkai luhankkeiden lukumäärät ovat lyhyessä ajassa jopa 10-kertaistuneet.

Poljin-lehden numeron 4/2020 jutus sa “The Arctic Bikepacking Trail - Pohjoi sen kutsu pyörämatkailuun” valotettiin polkua, jonka etapiksi muodostui Pyörä matkailukeskuksen ensimmäinen reitti kehityshanke. Retki silkkitietä Aasian ja

sitten Andien vuorijonon päästä päähän loi poltteen koto-Suomen kauneuden ja erikoisuuden valjastamiseksi retkipyöräi lyn ja erityisesti pyörävaelluksen tarpei siin. Suomen pyörämatkailupotentiaalin hyödyntämisen taikasana, bikepacking oli keksitty vasta 2010-luvun puolivä lissä, kevytretkeilyn kehityksen vanave dessä, mutta silti se oli jo vuonna 2018 Jenkeissä yhtä tunnettu ja hyväksytty laji,

Savukosken kairan rauhaa matkalla Korvatunturille.

kuin vaeltaminen. The Arctic Bikepacking Trail -reittikehityshankkeessa (EAKR, 7/2020-2/2021) suunniteltiin Suomen ensimmäinen bikepacking -reitti, jonka sivutuotteena syntyi toimintamalli retki pyöräilyreittien suunnitteluun ja julkai semiseen.

Syksyyn 2022 mennessä on sit temmin tapahtunut paljon. Poljinlehden numerossa 2/2021 esitelty The South Coast Bikepacking Trail -hanke (10/2020-2/2022) starttasi jo pohjoisen reittihankkeen aikana ja tiukan hanke aikataulun kirittämänä Uudellemaalle ja Kymenlaaksoon julkaistiin juhlallisin menoin joulukuussa 2021 South by Cycle -pyörävaellusreitistö. Etelän reittihanke seurasi tiukasti pohjoisen mallia, mutta reittisuunnittelun fokukseksi muodostui kauniiden hiekkateiden ja helppojen pol kujen, sekä kauniiden luontokohteiden ja palveluiden yhdistämisen lisäksi autotto muus. Tavoitteena oli tehdä reittiverkos to, joka olisi niin hyvin julkisen liikenteen ulottuvilla, ettei oman auton starttaami nen tulisi reissuun lähtiessä edes mieleen. Siinä myös onnistuttiin.

Kevättalvella 2021 alkoi pohjoi sen pyörävaellusreitistön toinen vaihe: The Arctic Bikepacking Trail II -hanke (EAKR, 3/2021-2/2023). Hankkeen toi menpiteinä ovat reitistön jatkokehitys, reitistön julkaisu, pyörävaellusta tukevien palveluiden kehittäminen sekä talvi- ja sähköretkipyöräilyn mahdollisuuksien tutkiminen. Kesällä 2021 aloitetussa rei tistön jatkokehityksessä tavoitteena oli, etelän mallia ja oppeja seuraten, sauma ton yhteispeli julkisen liikenteen kanssa.

Tuloksena vuodesta 2022 lähtien Lappi on paremmin saavutettavissa kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Junan ja polku pyörän varhaisversiot keksittiin 1800-lu vun alkuvuosina, mutta vasta syventyvä ilmastokriisi, lähemmäksi luontoa kai paava ja terveellisempää elämäntapaa etsivä kansakunta toi nuo kaksi keksintöä yhteen 2020-luvulla. Kutsukaamme tätä kehitykseksi!

Arctic by Cycle -reittiverkosto julkais tiin kesällä 2022 bikeland.fi -sivustolla, joka on myös South by Cycle -reitistön kotipesä. Reittijulkaisun ensimmäisessä vaiheessa julkaistaan ensimmäisen hank keen reitistö sekä reittilaajennus Lapin eteläpuoliskon alueelle, jossa reitit kulke vat Kolarin, Pellon, Rovaniemen ja Kemi järven juna-asemien kautta, sekä Pelko senniemelle, Pyhälle ja Savukoskelle.

Tiesitkö, että Tampereelta menee Rovaniemelle päivässä viisi junavuoroa, ja lyhimmän vuoron kesto on vain kuusi tuntia ja 21 minuuttia? En tiennyt aikai semmin minäkään. 15 tunnin yöjunaan tai 12 tunnin automatkaan tottuneelle tuo fakta päivittänee ajattelumaailmaa. Kun junayhteydet yhdistää 50–80 kilometrin päiväetenemään pyöräillen, niin harva Lapin kolkka jää parin viikon lomalla niin syrjäiseksi, ettei sinne polkien pääsisi.

Kesällä 2022 julkaistuja reittejä on 11 kappaletta, joiden yhteismitta on noin 2000 kilometriä. Reitistö muodostuu pitkälle toisiinsa linkittyneistä ympyrä reiteistä, joista löytyy ajettavaa viikonlop

puretkistä viikon retkiin. Ympyräreittejä yhdistelemällä ajettavaa löytyy jopa yli kuukaudeksi, napapiiriltä jäämerelle ja ta kaisin. Reittikartoitus on jatkunut kesällä 2022 ja loput viisi ja noin 1000 kilometriä uusia reittejä julkaistaan kesällä 2023.

Nähdään pohjoisessa!

Taneli Roininen on retkipyöräilijä ja The Arctic Bikepacking Trail II -hankkeen projektipäällik kö.

The Arctic Bikepacking Trail II -hankkeen (3/2021-2/2023) on rahoitettu 187 727 euroa Euroopan aluekehitysrahaston Kestävää kas vua ja työtä -ohjelmasta, rahoittajana Lapin liitto, hankkeen kokonaisrahoituksen ollessa 240 227 euroa. Hankkeessa ovat mukana vas tuutaho Pyöräilykuntien verkosto ry:n lisäksi Metsähallitus, Roll Outdoors Oy, Lapland Sa faris West Oy, Rovaniemen kaupunki, Pellon kunta, Kemijärven kaupunki, Savukosken kunta, Pelkosenniemen kunta, Kittilän kunta, Muonion kunta, Utsjoen kunta, Kolarin kunta, Inarin kunta ja Enontekiön kunta.

Pyörävaeltaen helpot vaelluspolut muuttuvat pyöräreiteiksi.

Vaikka koivut ovat Lapissa usein vaivaisia, on puolukkasato sitäkin runsaampi.

Teksti: Hanna Väätäinen

Kuvat: Matti Vänskä, Hanna Väätäinen, Sanna Pietikäinen

Kuopio jatkaa pitkäjänteistä työtä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi

Vuonna 2022 Kuopion yhdyskuntatekniikan investoinneista 10 miljoonaa euroa jalankulkuun ja pyöräilyyn. Kuopion kaupungin yhdyskuntateknii kan investointibudjetti on vuonna 2022 yhteensä noin 35 miljoonaa euroa, jos ta jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen on arvioitu käytettävän 10 miljoonaa euroa. Tämä on lähes 30

prosenttia yhdyskuntatekniikan inves toinneista. Vuoden 2022 investointi hankkeista jalankulkuun ja pyöräilyyn kohdennettavat kustannukset on tehty arvioimalla yksittäisten investointien eri osuuksia, mutta kustannusseurantaa kehitetään siten, että jalankulkuun ja pyöräilyyn käytetty osuus investoinneis ta huomioidaan jo hankkeiden suunnit teluvaiheessa laaditun kustannusarvion yhteydessä. Näin kustannusseurannasta saadaan tarkempi.

Hankkeiden kustannusarviot eivät ole aiemmin sisältäneet erottelua kul kumuodoittain. Tarkemman seurannan avulla on helppo havaita, että kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen panostetaan. Aiemmin kustannustieto on piiloutunut hankkeiden kokonaiskustannusarvioi hin. Tietoa tarvitaan, kun hankkeiden vaikuttavuutta arvioidaan. Tärkeää on myös viestiä asukkaille, että rakentami nen sisältää mittavia toimenpiteitä jalan kulkujoille ja pyöräilijöille.

Savilahdessa valosali mahdollistaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille sujuvan siirtymisen vilkkaan Savilahdentien ali ja alueella on yhteydet joukkoliikenteen pysäkeille. Valosalin rakentamiskustannukset olivat noin 6 M€. Savilahden rakentamisen kustannukset ovat yhteensä noin 20 M€, joista merkittävä osa kohdistuu jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämiseen. Kuva: Kuopion kaupunki / Matti Vänskä

Merkittävimmät jalankulun ja pyö räilyn investoinnit sijoittuvat tänä vuon na Kuopiossa Savilahden alueelle, johon keskittyvät opiskelun kampusalueet. Savilahti on merkittävä työpaikka-alue, jatkossa myös merkittävä asuinalue. In vestointeihin mahtuu mukaan vuosittain myös muutamia saneerauskohteita. Tra ficomin myöntämä investointituki mah dollistaa tänä vuonna jalankulku- ja pyö räilyväylien viitoituksen uudistamistyön aloittamisen ensimmäisillä pääreiteillä. Nämä reitit jatkuvat myös Ely-keskuk sen ja Siilinjärven kunnan ylläpitämille väyläosuuksille, joille opastuksen uusi minen ulottuu yhteistyössä. Pyöräilyn pääreittien parantamiseen panostetaan tulevina vuosina laaditun verkostotar kastelun pohjalta. Pyöräpysäköinnin kehittämissuunnitelma antaa suuntavii vat pysäköinnin parantamiseksi. Pyörä väylien kunnossapitoa kehitetään myös harjasuolauskokeilulla tulevalla talvikau della. Poikkihallinnollista yhteistyötä on tiivistetty edelleen ja tästä konkreettise na tuloksena voinee mainita kaupungin kiinteistöjen pyöräpysäköinnin laadun vaiheittaiset parannustoimet.

Viime vuosina yksi merkittävä pyö räliikenteen edistämisaskel otettiin, kun Kuopiossa otettiin käyttöön menestyk sekkääksi osoittautunut kaupunkipyö räjärjestelmä eli Vilkku-fillarit. Vaikka

ensipolkaisut saatiin EU-hankkeen avus tuksella, on kaupunki sitoutunut järjes telmän ylläpitoon ja kehittämiseen. 25.4. käynnistyneellä kaupunkipyöräilykau della 2022 uusia pyöriä tuli käyttöön 100 kappaletta. Sähköavusteisia Vilkku-filla reita on yhteensä 350.

Tekemistä vielä Kuopiossakin riittää, mutta suunta on Kuopiossa jalankulun ja pyöräilynkin osalta kohti hyvän elämän pääkaupunkia.

Kirjoittaja toimii suunnitteluinsinöörinä Kuopion kaupungilla

Saneerattu Puijonkatu Kuopion keskustassa ennen viimeistelyjä. Hankkeelle saatiin Traficomin investointi tukea. Hankkeen kustannukset olivat yhteensä noin 1,1 M€. Kuva: Kuopion kaupunki / Hanna Väätäinen

Kuopion suosittu kaupunkipyöräjärjestelmä sisältää 350 Vilkku-fillaria. Kuva: Kuopion kaupunki / Sanna Pietikäinen

Teksti ja kuvat: Tuija Mikkonen

’’Voisin ehkä jopa sanoa, että ajan sähköpyörällä mieluummin kuin skoballa’’

Pyöräily elämäntavaksi -hankkeen Kampussankareiden tulokset osoittavat, että sähköpyöräkokeilut ovat tehokas tapa innostaa toisen asteen opiskelijoita pyörän polkimille. Kolme vuotta sitten Pyöräilykuntien ver kosto jalkautui ensi kertaa toisen asteen oppilaitokseen edistämään pyöräilyä. Paikka oli Hämeenlinnan ammattiopisto Tavastia. Tästä syksyisestä päivästä on kuljettu pitkä matka: takana on kolme hankevuotta ja 16 toisen asteen oppilai tostaeri puolilla Suomea. Pohjoisin Kam pussankareissa mukana ollut paikka on Rovaniemi ja eteläisin Helsinki. Suoraan

nelostietä ei olla kuitenkaan ajettu, vaan vauhtia on haettu niin Kalajoen hiekka särkiltä kuin yhdestä pyöräilyn edistä misen pioneerikaupungeistamme, Joen suusta. Kilometrejä on kertynyt – ja mikä parasta – suurin osa matkasta on taitettu sähköpyörällä.

lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaan’’, ’’yhdeksäsluokkalaisista vain 10 prosenttia saavuttaa liikuntasuosituk sen.” Arkiliikkumisen merkitys liikku mista lisäävänä toimenpiteenä nostettiin esille.

On kuitenkin syytä palata hieman ajassa taaksepäin. Pyöräilykuntien verkostossa oltiin tunnistettu, että ennen vuotta 2019 pyöräilyä edistävät hankkeet olivat koh distuneet pääasiassa lapsiin, työikäisiin ja ikääntyneisiin. Samaan aikaan eri me diat otsikoivat tuoreen LIITU-tutkimuk sen (2019) tuloksista: ’’Vain kolmasosa

Kun Pyöräily elämäntavaksi -hank keen Kampussankarit-toimintoja läh dettiin alunperin suunnittelemaan, tiedostettiin, että kohderyhmä ei vält tämättä olisi kaikista helpoin. Kuinka osoittaa pyöräilyn hauskuus ja ilo joukol le, joista moni on todennäköisesti juuri laittanut uunituoreen mopo- tai ajokort tinsa esille lompakon muovitaskun alle. Pitkän pohdinnan jälkeen todettiin, että lihasvoimin poljettava polkupyörä ei olisi ehkä riittävän mielenkiintoinen herät tämään nuorten kiinnostusta pyöräilyä

Koulumatkapyöräillen lisää aktiivisuutta arkeen

Vasta uusitulla Varkauden toisen asteen kampusalueella on panostettu pyöräpysäköintiin.

kohtaan. Sen sijaan sähköpyörä voisi tar jota jotain uutta, joka innostaisi nuoria kokeilemaan koulumatkojen kulkemista pyörällä.

Kolme vuotta myöhemmin voimme todeta, että valinta oli oikea. Lähes sata tyytyväistä sähköpyörän kokeilijaa ja hei dän sosiaaliseen mediaan julkaisemansa yli sata kuvaa kertovat, että sähköpyörä kannustaa nousemaan pyörän polkimille ja tarjoaa erittäin kilpailukykyisen vaihto ehdon skootterille, mopolle tai moottori pyörälle.

’’En usein pidä pyöräilemisestä, mut ta sähköpyörän nopeus ja helppous teki vät siitä hauskaa.’’

Pyöräilykokemukset esiin somepostauksissa

Kampussankarit olivat osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Pyöräi ly elämäntavaksi -hanketta 2019−2022. Tavoitteena oli kannustaa opiskelijoita ja henkilökuntaa pyöräilemään entistä suu remman osan arkimatkoistaan. Kampus sankarit-toimintojen ytimen muodosti sähköpyöräkokeilu, jossa opiskelijoista ja henkilökunnan jäsenistä koostuva joukko

sai käyttöönsä sähköpyörät. Kokeilulla haluttiin innostaa opiskelijoita kokeile maan koulumatkojen kulkemista pyörällä sekä arvioimaan, miten sähköpyörä vai kuttaa arjen aktiivisten matkojen mää rään ja laatuun.

Kahtena ensimmäisenä hankevuonna kokeilijat saivat sähköpyörät käyttöönsä viikoksi. Kolmantena vuonna neljä opis kelijaa ja yksi henkilökunnan jäsen saivat sähköpyörät kuukaudeksi käyttöönsä. Kuukauden kokeilussa kokeilijat tekivät kerran viikossa julkaisun joko Instagra miin tai Facebookiin ennalta annetuista aihealueista. Kokeilun lopuksi kirjoitet tiin lyhyt teksti, jossa arvioitiin pyöräilyympäristön laatua, sujuvuutta ja turval lisuutta. Sosiaalisen median julkaisujen tavoitteena oli jakaa pyöräilyn kokemuk sia kokeilijoiden itsensä kertomana sekä tavoittaa mahdollisimman suuri joukko muita samanikäisiä.

Kun Instagramissa tulee vastaan sähköpyöräkokeilijan teksti, jossa lukee: ’’Voisin ehkä jopa sanoa, että ajan säh köpyörällä mielummin kuin skoballa’’, nousee hymy väistämättä kasvoille. Kun vastaaviin kirjoituksiin yhdistyvät vielä hymyilevät kasvot, nousevat kädet ylös

ja suusta pääsee riemunkiljahdus. Vai kuttaa, että sähköpyörä on lunastanut paikkansa yhtenä varteenotettavana kul kuvaihtoehtona nuorten joukossa. Se, että sana kiirii, tekee asiasta vielä iloisemman. Julkaisujen katsojamäärät nimittäin ovat tyypillisesti useita satoja.

Kaiken kaikkiaan sosiaalisessa me diassa julkaistut kuvat ja tekstit olivat erittäin ilahduttavia ja päästiinpä julkai sujen joukossa ihastelemaan myös muu tamia videoita. Julkaisuissa kokeilijat kuvailivat muun muassa sitä, miltä säh köpyöräily tuntuu, minkälaisia ajatuksia koulumatkojen pyöräileminen herättää, mihin kaikkialle pyörällä pääsee ja mikä pyöräilyssä on parasta. Teksteistä ja ku vista huomaa, että sähköpyörällä ajami nen koettiin paitsi mukavana, mutta se myös innosti polkemaan enemmän ja pidemmälle. Talvikuukausille sijoittu neissa kokeiluissa useampi totesi, että ei olisi ajanut pyörällä ilman sähköavustus ta. Pohjoisemmassa Suomessa toteutetut kokeilut myös osoittivat, että vaikka auto on pitkien välimatkojen vuoksi tietynlai nen välttämättömyys, niin suurin osa ar jen matkoista on silti mahdollista hoitaa pyörällä.

Innokkaita sähköpyörien testaajia Kangasalla.

’’Tänään päättyi sähköpyöräkokeilu :( Viime viikon teemana oli ‘parasta pyö räilyssä’. Tosi mukava oli pyörällä liik kua paikasta toiseen, vaikka talvinen keli olikin. Arkiliikuntaa tuli lisää ihan huo maamatta ja autoa ei tarvinnut montaa kertaa tässä neljän viikon aikana starta ta. Ja se on kyllä iso plussa, kun bensan hinta hissautuu vaan ylöspäin! Kokeilun aikana tein pari isompaa kauppareissua autolla, samoin lapsia kuskasin lasket telemaan muutaman kerran ja töissä tuli hurautettua vesisateella. Muutoin näköjään arki rullaa pyöränkin avulla. Autosta en täällä susirajalla ole valmis luopumaan, mutta sähköpyörällä kyllä suurimman osan matkoista tässä taaja man alueella hoitaa.’’

Pyöräily-ympäristön havainnoista vauhtia olosuhdetyöhön

Kokeilun jälkeen kirjoitetuista pyöräilyympäristön havainnoista sekä kokeili joiden kanssa käydyistä keskusteluista ilmeni, että suurin osa koki alueensa lii kennejärjestelyt pyöräilyn kannalta pää osin sujuvina. Muutamia asioita nousi kuitenkin esille.

Pyöräilyn sujuvuutta heikentäväksi

tekijäksi useampi mainitsi pyöräteiden huonon kunnon sekä väylien mitoituk sen. Tiehen muodostuneet kuopat ja hal keamat tekivät pyöräilystä epämiellyt tävää. Väylien kapeus korostui etenkin niillä yhdistetyn pyörätien ja jalankul kuväylän osuuksilla, joissa kulkijoita oli enemmän. Risteysalueet koettiin suju vina ja turvallisina silloin, kun näköyh teydet eri kulkusuuntiin olivat hyvät. Risteysturvallisuutta parantavaksi teki jäksi mainittiin pyöräteiden punainen pohjaväritys, jonka koettiin herättävän autoilijoiden huomio paremmin. Kokei lijoista muutama toi esille suojateiden läheisyydessä sijainneet korkeat reuna kivetykset, jotka hidastivat matkantekoa. Osa mainitsi turvallisuutta heikentäväksi tekijäksi autoilijoiden piittaamattomuu den sekä huolimattomuuden. Koulumat kan varrelle sijoittuneiden rakennus- ja liikennetyömaiden vuoksi kulkureittiä joutui ajoittain pohtimaan kokonaan uu delleen.

Niissä oppilaitoksissa, joissa pyörä pysäköinnit olivat katettuja, sijaitsivat pääovien läheisyydessä ja telineet mah dollistivat pyörän rungosta lukitsemisen, ne keräsivät kiitosta. Muutama kokeili joista mainitsi, että pyöräpysäköintipaik

koja oli oppilaitoksen alueella liian vähän suhteessa kulkijoihin. Pyörätelineiden sijainnin vuoksi myös kalliimman pyörän jättäminen pyörätelineeseen arvelutti. Pyöräpysäköinnin osalta tilanne saattoi olla myös se, että oppilaitoksen pyörä pysäköinti oli hyvin toteutettu, kun vas taavasti muualla kaupungin alueella pyö räpysäköinnin taso oli heikko ja siihen toivottiin päivitystä.

Talviajalle sijoittuneissa kokeilussa ajatuksia herätti kaikista eniten talvi kunnossapidon taso. Pyöräilymotivaa tiota laski merkittävästi, kun tiet olivat aamulla auraamatta tai aurauksen taso oli niin heikko, että pyörällä ei päässyt eteenpäin. Myös riittämätön liukkaiden torjunta nostettiin esille. Talvikunnossa pidon osalta huomiota kiinnitettiin myös siihen, että aura-auton jäljiltä väylän leveys jäi usein kapeaksi, minkä vuoksi ohitustilanteet koettiin haasteellisena. Hyvin auratut tiet vastaavasti innostivat polkemaan. Yksi kokeilijoista kertoi, että laadukkaasti talvihoidetuilla pyöräväylil lä ajoi sähköpyörällä samassa ajassa op pilaitokseen kuin henkilöautolla.

’’Yllättävän paljon oli risteyksissä ja liittymissä paukkuja ja möykkyjä, jotka koin jopa vaarallisiksi. Jäätyneet lumikasat eivät tunnu mukavalta, kun niihin ajaa vauhdilla. Sen huomasin, että jalkakäytävät ja pyörätiet eivät ole prio 1, kun lunta poistetaan, joten kieli keskellä suuta sai usein ajella (yhtäkkiä saattoi olla pätkä, jolta ei oltu tehty lu mitöitä).’’

Lisää sähköpyöräkokeiluja ja kannustamista pyöräilyyn

Sähköpyöräkokeiluja on toteutettu tähän mennessä pääsääntöisesti työikäisillä. Kampussankareissa toteutetun kokeilun tulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että tämän tyyppisillä kokeiluilla voi daan innostaa myös nuorempia pyörän polkimille. Useat sähköpyöräkokeilijois ta ilmaisivat, että oppilaitokset voisivat kannustaa pyöräilyyn enemmän ja eten kin sähköpyöräkokeilun kaltaisia toimia toivottiin lisää.

’’Olisi kivaa, jos samankaltaisia hankkeita tulisi lisää niin saisi enem män porukkaa tietämään miten haus kaa pyöräily oikeasti voi olla.’’

Kuusamon sähköpyöräkokeilussa oli mukana liikunnanopettaja ja neljä opiskelijaa.

’’No en oikein koe että oppilaitokses sa tuetaan pyöräilemään ehkä välillä mutta ei tarpeeksi. Toivoisin koska se edistää kuntoa ja muuta mutta en oikein tiedä millä keinoilla sitä voisi kehittää mutta tämä kokeilu oli kivaa.’’

Toisen asteen oppilaitoksissa on erit täin hyvät mahdollisuudet kannustaa pyöräilyyn. Erilaiset kampanjat, pyörän huoltotempaukset, pyöräilyn tukeminen erilaisilla kannustimilla, kuten ilmainen aamupala koulu- ja työmatkansa pyö räileville, ovat kaikki omiaan tukemaan pyöräilyä ja kohtuullisen kustannuksin toteutettavissa. Kokeilijoiden tuottamien pyöräily-ympäristön havainnointien pe rusteella voidaan todeta, että myös pyö räilyn olosuhdetyötä tulisi lisätä. Laadu kas pyöräpysäköinti, sujuvat kulkureitit, hoidetut tiet sekä talvikunnossapito niin oppilaitoksen piha-alueella kuin oppi laitosta ympäröivillä tieosuuksilla ovat kaikki yhteydessä siihen, mikä kulku neuvo arjen matkoille valitaan. Sujuva ja turvallinen koulumatka kotoa oppilai tokseen edellyttää aktiivista yhteistyötä

kaupungin liikennesuunnittelun ja oppi laitoksen välillä. Myös henkilökunnalla on tärkeä rooli pyöräilyn edistämisessä. Työmatkansa pyöräilevät opettajat toi mivat esimerkkinä opiskelijoille ja tuovat pyöräilyä näkyväksi oppilaitoksessa. Pyö räilyn edistäminen on yhteispeliä myös toisella asteella.

Kirjoittaja on Pyöräilykuntien verkoston pyöräilyn edistämisen koordinaattori

Koululiikuntaliiton ja Pyöräilykuntien verkoston Pyöräily elämäntavaksi -hankkeen muodostivat Pyöräsankarit ja Kampussanka rit, jotka lisäävät pyöräilyä ylä- ja yhtenäis koululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden arkeen. Pyöräileminen lapsesta lähtien edesauttaa liikunnallisen elämäntavan jatku mista nuorena ja aikuisena.

Kajaanissa pyörän voi pysäköidä katettuun tilaan pääovien viereen.

Teksti: Tuija Mikkonen Kuvitus: Mari Huhtanen / Kilda

Pyöräilyviikolla esillä turvallisuus kokonaisvaltaisesti

Pyöräilyviikkoa 2022 vietettiin 6.5.−15.5. pääteemalla ’’Jokaisella on oikeus turvalliseen pyöräilyyn’’. Viikon aikana sadat toimijat ympäri Suomea järjestivät monipuolisesti tapahtumia alueillaan tuoden esille pyöräilyn iloa ja viestien samalla turvallisesta pyöräliikenteen infrastruktuurista sekä sen vaikutuksesta pyöräilyinnokkuuteen.

Vuoden 2022 Pyöräilyviikkoa voidaan pitää kaikilla mittareilla mitattuna erit täin onnistuneena, mistä suurin kiitos kuuluu tietenkin kaikille järjestäjille. Pyöräilyviikko sai tänä vuonna laajan mediahuomion, josta todisteena kymme net eri lehtiartikkelit sekä radionostot ja mahtuipa sekaan muutama TV-haastat telukin. Pääteemaa käsiteltiin mediassa ilahduttavan laaja-alaisesti ja pääpaino pysytteli juuri siellä missä Pyöräilykun tien verkosto toivoi – turvallisessa ja sujuvassa pyöräliikenteen infrastruktuu rissa, joka tarjoaa mahdollisuuksia pyö räilyyn ikään ja pyörän malliin katsomat ta kenelle vain.

Useat kunnat ja kaupungit olivat hyö dyntäneet viestinnässään Pyöräilyviikol

le tuotettua graafista materiaalia sekä teemapäiväkohtaisia tekstejä. Tärkeä asia oli yhdistetty hymyn huulille tuot taviin kuviin, jotka samalla ilmensivät pyöräilyn monimuotoisuutta. Sähkö pyöräilevä pitsakuski toi esille sähkö pyörien hyötyjä, korostaen pyöräinfran merkitystä, koska nopeusero jalankulki joihin on entistäkin tärkeämpi huomioi da. Työmiehen oranssissa asussa pyöräi levä ruskeatukka kehotti polkemaan 11.5. pyörällä töihin sekä kannusti työantajia pohtimaan, kuinka he voivat edistää työ matkapyöräilyä. Puumalan saaristorei tille suunnannut pyörämatkailija muis tutti 14.5. turvallisuuden merkityksestä myös maanteillä, sekä siitä, kuinka tur vallisuutta voidaan parantaa erilaisilla

liikenneratkaisuilla, kuten esimerkiksi pientareita leventämällä, Kylätiellä tai 2−1 -tiellä.

Viestinnän lisäksi Pyöräilyviikon huikea anti kulminoitui satoihin viikon aikana järjestettyihin tapahtumiin ja kampan joihin, joilla houkuteltiin kansalaisia pyörän polkimille. Vaikka sääolosuhteet muistuttivatkin enemmän Big Benin juurella tyypillisesti esiintyvää tuulta, sadetta ja aurinkoa ja sama toisin päin -ilmiötä, niin ainakin Helsingin suunnal ta kuului ääni, että tämä ei juuri menoa

Infrastruktuuri, risteysturvallisuus ja liikenteen nopeudet

haitannut. Kidical mass -retkellä, jonka tarkoituksena oli muistuttaa turvallisen pyöräilyinfran merkityksestä, Helsingin katuja polki varsin mukavan kokoinen joukko. Myös Jyväskylässä perinteinen pyöräparaati polkaistiin jälleen vaikut tavalla kokoonpanolla. Eri puolilla Suo mea järjestettiin yhteispyörälenkkejä sekä erilaisia suunnistuksia, jotka tarjo sivat hauskan tavan tutustua lähiympä ristöön, tuoden samalla paikallisia pyö räily-ystävällisiä palveluita näkyväksi. Sosiaalisessa mediassa jaettujen kuvien perusteella meno on ollut riemukasta ja mukana ovat olleet niin perheen pienim mät kuin vanhimmat.

Erittäin hyvää antia pääteemaan liittyen tarjosivat myös Pyöräilyviikolle sijoittuneet virtuaalitapahtumat, kuten Turvallista fillarointia -webinaari. Pyö räilyjärjestöjen yhteisessä webinaarissa pureuduttiin aiheeseen sen vaatimalla vakavuudella, koska edelleen Suomen liikenteessä loukkaantuu vuosittain noin 600 pyöräilijää. Ensimmäisessä puheen vuorossa Martti Tulenheimon oivallinen kolmikanta kokosikin yhteen pyörälii kenteen turvallisuuden kannalta strate gisimmat osa-alueet: infrastruktuuri, ris teysturvallisuus ja liikenteen nopeudet. Turvallisuusasian käsittelyyn viimeisen silauksen toi webinaarin loistava panee likeskustelu, jossa näkökulmia aiheeseen

toivat Liikenneturvan, Poliisihallituksen, Suomen Pyöräilijöiden, Pyöräilykuntien verkoston ja Helsingin kaupungin edus tajat.

Kunnat avainasemassa kenelle ja millä ehdoin pyöräily-ympäristöä rakennetaan

Pyöräilyiikon yksi suurimmista onnistu mista oli varmasti havainto, että laaduk kaan pyöräilyinfrastruktuurin vaikutus pyöräilyn sujuvuuteen ja turvallisuuteen on viimeinen tunnistettu Suomessa. Mo nissa paikoin pääteemaa peilattiin jo to teutuneisiin pyöräliikenteen infrastruk tuurin kehitys- ja parannustöihin sekä suunnitteilla oleviin tierakennushank keisiin. Enenevissä määrin ollaan myös kiinnostuttu kuulemaan asukkaiden mielipiteitä. Raaseporissa muun muassa viestittiin Pyöräilyviikolla siitä, että asu kaskyselyn mukaan suurin este raasepo rilaisten pyöräilyn lisäämiselle on tur vattomuuden tunne liikenteessä, jonka myötä kaupunki on alkanut aktiivisesti toteuttaa toimenpiteitä pyöräilyn turval lisuuden ja viihtyisyyden kehittämiseksi. Lahdessa asukkaita kuultiin avoimessa arkiliikkumisteemaisessa tilaisuudessa, jossa keskusteltiin sujuvan ja turvallisen liikkumisen parantamisesta.

Kiitos vielä kaikille Pyöräilyviikkoon osallistuneille tahoille. Jälleen kerran on todettava, että yhdessä meillä on erin omaiset mahdollisuudet levittää pyöräilyä iloa ja riemua joka puolella Suomea, sekä osoittaa, että oikeus turvalliseen pyöräi lyyn kuuluu kaikille. Ensi vuonna men nään taas! Vuoden 2023 Pyöräilyviikkoa vietetään 5.–14.5.

Pyöräilyviikko 2023

Teksti: Riikka Pajuoja Kuvat: Rauman kaupunki

Kävellen enemmän –Rauman kävelynedistämisstrategia

Kävelyn edistäminen Raumalla

Raumalla kävelyn edistämisellä on pit kät juuret. Jo 1980-luvulla Vanhaan Raumaan tehtiin kesälauantaisin liiken nejärjestelyjä, joissa toripäivän jälkeen pääkadut muutettiin kävelykaduiksi. Perinteinen ja tapahtumia täynnä oleva heinäkuinen Pitsiviikko toi kävelykadut Vanhaan Raumaan aluksi viikon ajaksi.

Myöhemmin kesäaikainen kävelykatujär jestely vakiinnutti asemansa ja pidentyi vähitellen useamman viikon ajaksi.

Keskustan kehittäminen vuositu hannen vaihteessa toi Vanhaan Rau maan shared space -ajattelun ja keskusta muuttui kävelypainotteisemmaksi. Van han Rauman pääkadut Kauppakatu ja Kuninkaankatu yhdessä pienempien si vukatujen kanssa muodostavat kokonai

suuden, jossa nopeusrajoitus on laskettu 20:een kilometriin tunnissa, eikä kadun ylityspaikkoja ei ole merkitty, vaan kadut voi ylittää mistä kohtaa vain. Alhainen ajoneuvojen nopeus ja erilaisten luon nonkivimateriaalien käyttö yhdessä Van han Rauman rakennusten mittakaavan kanssa muodostavat katutilan, jossa on miellyttävää ja kiinnostavaa liikkua kä vellen.

Vanha Rauma on Pohjoismaiden laajin yhtenäisenä säilynyt puukaupunkialue.

Käveleskelyn kulttuurinen käyttöopas eli kävelystrategian valmistuminen vuoden 2020 lopulla oli seuraava askel kohti rau malaisen kävelyn edistämistä. Rauman

tiivis kaupunkirakenne ja tasainen maas to suosivat jalan ja pyörällä kulkemista. Neljä viidestä (80 prosenttia) raumalai sista asuu viiden kilometrin etäisyydel lä keskustasta ja kaupungin kaupalliset palvelut kuten vahva kivijalkakauppa ja hypermarketit sijoittuvat Rauman kes

kustaan. Lisäksi keskustasta on pääsy loistavien ulkoilumahdollisuuksien, ku ten meren äärelle. Rauman identiteetti on vahvasti merellinen. Keskustasta ei ulotu näkymiä merelle asti, mutta me restä muistuttaa keskustaa halkova noin 1,8 kilometriä pitkä kanava Kanali ja sen rannat.

Kävelyn edistämisen visio on tiivis tetty lauseeseen: Kävellen enemmän. Kaupungin aistiminen kävellen on pai kallinen ylpeyden aihe. Jalan liikkuen kaupungin helmet ovat löydettävissä ja tarjolla kaikille. Kaupunki kehittyy kä veltävän kokoisena. Vilkas katuelämä ja jalan liikkuvat ihmiset nähdään elintär keänä palvelutarjonnan, matkailijoiden ja asukkaiden houkuttelevuuden sekä pai kallisten hyvinvoinnin lähtökohtana. Sik si kaupungin tavoitteena on tukea kävelyä usealla saralla; fyysisen ympäristön kehit tämisen lisäksi tärkeätä on myös tiedon lisääminen ja asenteisiin vaikuttaminen.

Tärkeinä kävely-ympäristön kri teereinä on:

● turvallisuus ja saavutettavuus

● helppous ja sujuvuus

● viihtyvyys, houkuttelevuus ja virikkeet

Käveleskelyn kultturinen käyttöopas

Rauman Pitsiviikko on hyväntuulinen koko perheen kaupunkifestivaali, jota vietetään vuosittain heinäkuun lopulla.

Kävelyn myönteinen vaikutus liiketoimintaan ja kaupungin viihtyisyyteen

Kävelijöiden ja kävelyn seuranta auttaa strategian vaikuttavuuden todentamises sa. Kävelystrategian valmistuttua herä si kiinnostus tutkia tarkemmin Vanhan Rauman alueen kävijöitä ja kävelijöitä. Kävelystrategian jalkauttaminen Van hassa Raumassa -hankkeessa selvitettiin,

miten raumalaiset ja matkailijat liikkuvat Vanhan Rauman alueella ja miten väli aikaiset kävelykadut vaikuttavat Vanhan Rauman alueella paikallisten ja mat kailijoiden liikkumiseen. Liikkumista ja liikkumistottumuksia tutkittiin matkapu helindatan, haastatteluiden ja kyselyiden avulla. Tutkimuksissa vahvistui kävelylii kenteen merkitys Vanhan Rauman liike toiminnan elinvoimalle ja kaupunkiym päristön viihtyisyydelle.

Vanhaan Raumaan tullaan nimen omaan nauttimaan ravintolapalveluista ja tekemään ostoksia liikkeissä ja torilla. Yli puolet (60 prosenttia) kyselyyn vas tanneista oli sitä mieltä, että palvelui den käytettävyys paranee kävelykatujen myötä. Matkapuhelindatan perusteella Vanha Rauma houkuttelee ulkopaikka kuntalaisia vierailijoita ja matkailijoita erityisesti kesäisin. Koronapandemia lisä si kotimaanmatkailua ja tämä näkyi myös

Vanhan Rauman kävelykeskustassa liikutaan kävelijöiden ehdoilla.

Vanhan Rauman kävijöissä verrattaessa pandemiaa edeltävään kesään. Vanhassa Raumassa on eniten ihmisiä liikkeellä kä velykatukausien aikana, jolloin tehdään 30 000 – 40 000 käyntiä viikossa.

Tutkimuksen kyselyyn vastaajista 84 prosenttia haluaa, että kävelykatukausi pidetään jatkossakin. Kesällä 2021 käve lykatuaika oli ensi kertaa yli viisi viikkoa ja jatkossakin kesäaikaiset kävelykadun aiotaan järjestää, sillä kävelykatukau den nähdään vaikuttavan enimmäkseen myönteisesti Vanhaan Raumaan. Kyse lyyn vastanneiden enemmistön mielestä viihtyisyys, imago, liikkumisen turvalli suus ja kävelyolosuhteet paranevat käve lykatukauden myötä, kävellen voi kokea enemmän.

Kirjoittaja on Rauman kaupungin suunnitte lupäällikkö

Tekstissä mainitut selvitykset löydät alla olevasta osoitteesta: https://www.rauma.fi/asuminen-jaymparisto/kadut-ja-liikenne/liikenne/ kavely-ja-pyoraily

Pitsiviikolla jokaiselle on nähtävää ja koettavaa.

Tunnelmallisen Vanhan Rauman upea miljöö hurmaa kävely-ystävällisyydellään.

Pyöräilykuntien verkosto ry

● Kuntien, valtion, järjestöjen, yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyöverkosto.

● Tavoitteena on pyöräilyn lisääminen liikennemuotona ja liikuntana, joka tuottaa hyvinvointia yksilölle, ympäristölle ja yhteiskunnalle.

Liity edelläpolkijoiden kasvavaan joukkoon!

Pyöräilykuntien verkoston toimintaan ovat tervetulleita kaikki pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneet suomalaiset kunnat, kau pungit, yritykset, järjestöt ja muut yhteisöt.

152 jäsenkuntaa!

Katso ajankohtaiset yhteystiedot: www.poljin.fi/fi/toimintaa/ jasenkunnat-ja-yhteisot

Akaa Alajärvi Alavus Asikkala Askola Espoo Eurajoki Forssa Haapajärvi Hamina Hanko Harjavalta Hattula Hausjärvi Heinola Heinävesi Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Ii Iisalmi Ikaalinen Ilmajoki Ilomantsi/Ilo mantsin Matkai luyhdistys ry Imatra Inari Inkoo Janakkala Joensuu Juuka Jyväskylä Jämsä Järvenpää Kaarina Kajaani Kalajoki Kangasala

Kannus Karkkila Karvia Kauhava Kauniainen Kaustinen Kemiönsaari Kempele Kerava Keuruu Kirkkonummi Kitee Kittilä Kolari/Ylläksen matkailuyhdistys Kokemäki Kokkola Kontiolahti Kouvola Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi Kärkölä Lahti Laihia Laitila Lappeenranta Laukaa Lempäälä Leppävirta Lieksa Liminka Liperi Lohja Loppi Loviisa Luoto Luumäki

Masku Mikkeli Muonio Mustasaari Mynämäki Mäntyharju Mänttä-Vilppula Naantali Nokia Nousiainen Nurmes Nurmijärvi Orivesi Oulainen Oulu Outokumpu Padasjoki Paimio Parainen Parikkala Parkano Perho Pietarsaari Pirkkala Pomarkku Pori Pornainen Porvoo Puumala Pälkäne Pyhtää Raahe Raasepori Raisio Rauma Riihimäki Ruokolahti Rusko Salo

Sastamala Savonlinna Seinäjoki Sievi Siikajoki Sipoo Siuntio Somero Sotkamo Suomussalmi Säkylä Taipalsaari Tammela Tampere Teuva Toholampi Tornio Turku Tuusula Tyrnävä Ulvila Utajärvi Uusikaupunki Vaala Vaasa Valkeakoski Vantaa Varkaus Vesilahti Vihti Viitasaari Virolahti Virrat Vöyri Ylivieska Ylöjärvi Ähtäri Äänekoski

Pyöräilykuntien verkoston toiminta www.poljin.fi pyöräilyvuosi.fi www.kilometrikisa.fi bikeland.fi fiksustikouluun.fi