Tuomo Tiainen: Historian havinaa

Vuorimiesyhdistyksen 80-vuotisen taipaleen kunniaksi Materia-lehdessä julkaistaan Historian havinaa -palstaa. Palstalle poimitaan Materia-lehden edeltäjän Vuoriteollisuus-lehden alkuvuosien numeroista omaa aikakauttaan kuvaavia asioita ja mainoksia. Alkuvuosina Vuoriteollisuus-lehti ilmestyi kaksi kertaa vuodessa. Aikaisemmissa Materia-lehden numeroissa palstalla on edetty vuoden 1966 ensimmäiseen numeroon saakka.

Vuoden 1966 toisessa numerossa huomio kiinnittyy numeron kirjoittajalistaan. Metallurgia-aiheisia artikkeleita numeroon ovat kirjoittaneet M.H.Tikkanen, Risto Makkonen, Heikki Jalkanen, Kaj Lilius, Lauri Holappa, Seppo Yläsaari ja Jaakko Autio. Kaikki ovat alallaan lähes legendaariseen asemaan nousseita henkilöitä.

Minullakin oli urallani kunnia tuntea heistä osa, vaikka vuonna 1966 vielä mietinkin tulevaisuuttani opintojeni parissa Parkanon lukiossa. Artikkelien aiheista päätellen kobolttioksidi ja jauhemetallurgiaan liittyvä sintraus olivat tuohon aikaan ajankohtaisia tutkimusteemoja. Geologia- ja kaivospuolen artikkelit käsittelivät mm. Montolan dolomiitti- ja kalkkikivikaivosta sekä Jussarön malmikenttää.

Numerossa on myös julkaistu Vuorimiesyhdistyksen jäsenluettelo. Valitettavasti siinä ei ole jäsenten numerointia, joten kokonaisjäsenmäärä ei luettelosta selviä. Luettelo käsittää kuitenkin 11 lehden sivua kahdella palstalla ja pienellä fontilla painettuna.

Kustakin jäsenestä on lueteltu nimi ja oppiarvo, toimipaikka ja tehtävä sekä osoite ja jäseneksi tulovuosi. Jäsenluettelossa on lisäksi esitelty nuoret jäsenet kahtena alaryhmänä: diplomi-insinöörit ja tekniikan ylioppilaat. Jälkimmäisestä ryhmästä on mainittu vain nimi, osoite ja jäseneksi tulovuosi.

Edelleen luettelossa on esitetty Teknillisen korkeakoulun Vuoriteollisuusosaston opiskelijat syksyllä 1966 opintosuunnan ja -linjan sekä vuosikurssin mukaan jaoteltuina. Poissaoleviksi kirjautuneet on mainittu erikseen. Suoritetuista diplomi-insinööritutkinnoista on mainittu valmistuneen nimi, diplomityön aihe ja ohjaaja.

Lopuksi luettelossa on Uutta jäsenistä -palsta, jossa on kerrottu jäsenten siirtymisestä uusiin tehtäviin. Löysin sieltä mm. tulevaa opettajaani ja esimiestäni koskevan maininnan: ”Tekn.tri Pentti Kettunen on siirtynyt Amerikkaan toimien tutkijana Argonne National Laboratoryn metallurgisella osastolla”.

Voi vain kuvitella, millainen työ tällaisten luetteloiden ylläpitämisessä ja ajantasaisuuden varmistamisessa on tuohon aikaan ollut, kun tietotekniikka oli vasta ottamassa ensi askeleitaan maassamme.

Numeron 1/1967 artikkeleissa käsitellään mm. Ylöjärven kaivoksen vaiheita vuosina 1943-1966 sekä maanalaisen öljysäiliön rakentamista Sköldvikissä. Mainoksissa tarjotaan muun muassa erilaisia köysiä kaivoksille, neuvostoliittolaisia vuoriteollisuuskoneita, Wärtsilän Taalintehtaan tuottamia teräsvaluja sekä Rikkihappo Oy:n Vihtavuoren tehtaan räjähdysaineita.

Numerossa 2/1967 on julkaistu Lohjan Kalkkitehtaan perustajan, legendaarisen vuorineuvos Petter Forsströmin muistokirjoitus. Vuorimiesyhdistyksen perustaja- ja kunniajäsenen, 90-vuotiaana menehtyneen ”Kalkki-Petterin” nimeä kantava palkinto jaetaan yhä edelleen vuosittain parhaan kirjoituksen Materia-lehdessä julkaisseelle kirjoittajalle tai kirjoittajaryhmälle.

Numeron artikkeleissa esitellään mm. Outokumpu Oy:n Porin tehtaat sekä röntgenmikroanalysaattori tutkimusvälineenä. K Relanderin ja K. Lounamaan artikkeli ”Mikroseostetut teräkset” kuvaa ensimmäisiä askeleita sillä kehityspolulla, joka on johtanut perinteisten ferriittis-perliittisten hitsattavien rakenneterästen kehittymiseen nykypäivän moderneiksi ultralujiksi rakenneteräksiksi.

Lujien rakenneterästen ensimmäiset kaupalliset versiot näkyvät jo numeron 2/1967 mainoksissa. Mainoksissa esitellään myös L.A. Levanto Oy:n ”kristallografisesti orientoiduista länsiafrikkalaisista timanteista” valmistama timanttikairausterä sekä ISO-ILO kairauskone. Oy Telko Ab tarjoaa Tampella Oy;n valmistamia porausvaunuja ja -telineitä louhinta- ja valmistavien töiden poraukseen. Muista yhteyksistä paremmin tunnettu Enso-Gutzeit Oy tarjoaa Savonlinnan konepajaltaan suodattimia ja sakeuttimia kaivosteollisuudelle.

TEKSTI: TUOMO TIAINEN