Metallinjalostajat: Kimmo Järvinen: Hiilirajamekanismi (eli hiilitulli) tulee - oletko valmis?

Hiilirajamekanismista (Carbon Border Adjustment Mechanism eli CBAM), joka on yksi EU:n Fit for 55-ilmastopaketin keskeisimmistä elementeistä, saavutettiin joulukuussa 2022 sopu jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin kesken. Työ- ja elinkeinoministeriö on nimittänyt työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella hiilirajamekanismin kansallista toimeenpanoa 23.1.2023−31.12.2024. Ryhmä käsittelee tarvittavan hallinnon järjestämistä ja lainsäädännön muutostarpeita sekä tarkempia EU:sta tulevia asiaa koskevia säädöksiä. Ryhmän jäsenet tulevat ympäristöministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, ulkoministeriöstä, Tullista, Energiavirastosta, Teknologiateollisuudesta, Kemianteollisuudesta, Energiateollisuudesta, Metsäteollisuudesta, Suomen huolinta- ja logistiikkaliitosta, Elinkeinoelämän keskusliitosta, Keskuskauppakamarista ja Suomen Yrittäjistä.

CBAM-sertifikaattien hankinta tulee pakolliseksi kaikille säätelyn piirissä oleville tuotteille, ja tuojat joutuvat hakemaan tuontiluvan ko. tuotteille. Suomessa CBAM-mekanismista vastaa tullilaitos. Silti hiilirajamekanismi ei teknisesti ole tulli eikä siihen kuuluville tuotteille ole asetettu tuontikiintiöitä. CBAM:n tavoitteena on estää EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispyrkimysten kiertäminen lisäämällä päästöjä rajojen ulkopuolelle, mm. siirtämällä tuotantoa EU:n ulkopuolisiin maihin tai lisäämällä hiili-intensiivisten tuotteiden tuontia.

Mekanismi ei suojaa EU:ssa valmistettuja kaikkia vastaavia tuotteita tuonnilta, vaan sillä pyritään luomaan EU:n sisämarkkinoille tasapuolinen kilpailutilanne vähäpäästöisille tuotteille. Tällä hetkellä EU:ssa on arviolta 11 000 päästökauppajärjestelmän piirissä olevaa tuotantolaitosta, jotka joutuvat lunastamaan päästöoikeuksia toimintansa ylläpitämiseksi. EU:n ulkopuolella on paljon tuottajia, joihin sovelletaan EU:ta halvempia päästömaksuja. Näillä tuottajilla on kilpailuetu joka on viime vuosina kasvanut merkittävästi, kun EU-päästöoikeuden hinta on noussut kymmenkertaiseksi.

CBAM tulee vaikuttamaan merkittävästi yritysten toimintaan aiheuttaen sekä raportointivelvoitteita että toimitusketjussa huomioitavia lisäkustannuksia. Niiden yritysten, jotka tuovat maahan CBAM-tuotteita (toivatpa ne näitä tuotteita omaan käyttöön tai edelleen toimitettavaksi muille yrityksille) on rekisteröidyttävä CBAM:n ilmoittajiksi (2023 alkaen), noudatettava säännöllisiä raportointivelvoitteita (2023 alkaen) ja maksettava hiilitulli (2026 alkaen).

Hiilirajamekanismin toimeenpanotehtävät jakautuvat EU-tason ja kansallisen tason välillä. Toimeenpanevaksi viranomaiseksi Suomessa on valittu Tulli, joka vastaisi muun muassa lupakäsittelystä ja erilaisista hiilirajamekanismiin liittyvistä seuranta-, valvonta- ja neuvontatehtävistä. Suomen tulli julkaisee verkkosivustolleen uuden sivun, johon kootaan tietoa ja ohjeita CBAM-velvoitteista.

Mekanismia sovelletaan aluksi rauta- ja terästeollisuuden tuotteisiin, alumiinituotteisiin, lannoitteisiin, sementtiin, tuontisähköön ja vetyyn sekä tiettyihin raaka-aineisiin kuten ferrokromi ja ferronikkeli. Tuotteiden päästöiksi lasketaan tuotteen tuotannosta aiheutuvat suorat päästöt, mukaan lukien päästöjen kannalta keskeisten raaka-aineiden päästöt. Niille tuotteille, jotka eivät saa EU:ssa epäsuorien kustannusten kompensaatiota (lannoitteet ja sementti) lasketaan myös epäsuorat päästöt. CBAM-maksun määrään voi hakea vähennystä EU:n ulkopuolella maksetun päästömaksun perusteella. On hyvä huomata, että säätely ei ole vielä lopullisesti valmis, koska monet säädöksen keskeisistä linjauksista tehdään toimeenpanon jatkotyössä täytäntöönpanosäädöksillä (12 kpl) ja delegoiduilla säädöksillä (4 kpl).

Hiilirajamekanismi korvaa asteittain EU:ssa päästöoikeuksien ilmaisjaon niillä sektoreilla, jotka tulevat mekanismin soveltamisalan piiriin siirtymäaikana vuosina 2026-2034 siten, että ilmaisjako vähenee asteittain ja CBAM-maksu kasvaa samantahtisesti tuontituotteille. CBAM:n keskeinen ero ilmaisjakoon verrattuna on EU:n viennin kohtelu; ilmaisjako poistuu CBAM-sektoreilla myös eurooppalaisen teollisuuden vienniltä kolmansiin maihin. Tämä on nostanut esiin huolen vientiin suuntautuvan tuotannon kilpailukyvystä.

Ennen varsinaista CBAM-maksun keräämistä sovelletaan vuosina 1.10.2023-31.12.2025 siirtymäaikaa, jolloin voimassa on ainoastaan raportointivelvoite;

CBAM-tuotteen maahantuojan (tai valtuutetun ilmoittajan) tulee neljännesvuosittain toimittaa CBAM-raportti komissiolle: ensimmäinen raportti on toimitettava 31.1.2024 mennessä Q4/2022 tiedoilla.

Raportti sisältää tiedot tuotteesta ja sen päästösisällöstä: tuotteen määrä, tuotteen suorien ja epäsuorien päästöjen määrä, mahdollinen lähtömaassa maksettu hiilen hinta ja siitä saadut kompensaatiot.

Maahantuojalla on vastuu saada kolmannessa maassa sijaitsevalta valmistajalta tarvittava päästödata: raportointikautena ei käytetä oletusarvoja, vaan toteutuneita päästöjä koskeva data vaaditaan. CBAM-raportti tulee toimittaa komissiolle. Mahdolliset ongelmat ja puutteet raportissa hoitaa kansallinen viranomainen.

Tuotekohtainen metodologia suorien ja epäsuorien päästöjen laskennalle vaatii täytäntöönpanosäädöksen: säädöksessä määritellään mm. mitkä prekursorit otetaan huomioon kullekin CBAM-tuotteelle ja mitkä päästöt lasketaan epäsuoriin päästöihin. Säädöstä käsittelee tekninen työryhmä. KOM on arvioinut, että delegoidun säädöksen luonnos on tulossa piakkoin.

CBAM-maksun soveltaminen alkaa asteittain 1.1.2026.

Varsinaisen CBAM-maksun keräämisen myötä maahantuojan määrittelemä valtuutettu CBAM-ilmoittaja rekisteröityy komission ylläpitämään CBAM-rekisteriin: EU-alueelle sijoittunut yritys voi itse toimia CBAM-ilmoittajana tai nimetä välillisen edustajan.

Joka vuosi 31.5. mennessä CBAM-ilmoittaja toimittaa rekisteriin CBAM-ilmoituksen + CBAM-sertifikaatit edellisen vuoden osalta: ilmoitus sisältää tiedot tuontituotteesta, sen suorista päästöistä ja tiedot tarvittavien CBAM-sertifikaattien määrästä. Raportointivelvoitteen periodista poiketen todentajan tulee todentaa varsinaisen CBAM-ilmoituksen tiedot. CBAM-ilmoittaja ostaa sertifikaatit jäsenmaiden viranomaisilta keskitetyn järjestelmän kautta ja toimittaa ne CBAM-rekisteriin.

CBAM-ilmoituksessa tulee ilmoittaa tuotteen toteutuneet päästöt (tuontisähkön osalta oletusarvot): jos toteutuneiden päästöjen ilmoittaminen ei ole mahdollista, tällöin nojataan oletusarvoihin. Oletusarvot määritetään täytäntöönpanosäädöksellä ja etenkin mekanismin toiminnan alkuvaiheessa niillä voi olla suuri merkitys.

TEKSTI: KIMMO JÄRVINEN, TOIMITUSJOHTAJA, METALLINJALOSTAJAT RY, P. 043 825 7642