Tuomo Tiainen: Metallinjalostajien rahasto jakoi apurahoja

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön yhteydessä toimiva Metallinjalostajien rahasto jakoi vuodelle 2023 myönnetyt apurahat Eteläranta 10:n kokoustiloissa tiistaina 29.11.2022 pidetyssä tilaisuudessa. Tilaisuuteen osallistui apurahan saajia, opintojen ohjaajia, rahaston edustajia ja yleisöä yhteensä 20 henkilöä.

Vuonna 2009 perustetun Metallinjalostajien rahaston tarkoituksena on edistää metallien valmistuksen koko jalostusketjun kattavaa teknologian ja liiketoiminnan tieteellistä tutkimusta ja opiskelua yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Rahaston perustajayritykset ovat Outokumpu, Metso Outotec (ent. Outotec), SSAB (ent. Rautaruukki), Boliden ja Ovako.

Syyskuun 2022 apurahahaussa rahastolta haettujen apurahojen yhteissumma oli yli 700 000 euroa. Apurahoja myönnettiin 17 kpl yhteissummaltaan 241 100 euroa. Ra- hoitetut väitöskirja- ja tutkimushankkeet liittyivät kestävien tuotantoprosessien kehitykseen, kiertotalouteen sekä tuotantoprosessien mallintamiseen ja koneoppimisen hyödyntämiseen. Apurahoilla tuettiin myös vaihto-opintoja ja kannustettiin hyvin menestyneitä metallinjalostukseen suuntautuneita yliopisto-opiskelijoita.

Aluksi lyhyitä puheita

Tilaisuuden avannut Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Kimmo Järvinen ilmaisi tyytyväisyytensä siihen, että tilaisuus voitiin koronapandemian jälkimainingeissa järjestää nyt kasvokkain tapahtuvana tapaamisena. Hän esitteli myös lyhyesti tilaisuuden ohjelman.

Metallinjalostajat ry:n hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Olavi Huhtala, SSAB Europe Oy totesi Suomen metallinjalostajien vastaavan noin 12 prosentista Suomen viennin arvosta, työllistävän noin 17 000 henkilöä ja toimittavan vientiin 85 % tuotannostaan.

Paikalla olleet apurahan saajat kukitettuina

Hän kertoi myös SSAB:n suurhankkeesta, jonka tavoitteena on käynnistää fossiilittoman teräksen tuotanto jo vuonna 2030 aikaisemmin suunnitellun 2050 asemesta.

Hanketta varten on rakennettava paljon uutta infraa, mm. uusi 400 kV:n sähkölinja/kaapeli Raaheen. Hän arvioi Raahen tehtaiden henkilöluvun kaksinkertaistuvan hankkeen toteuttamisen ja käyntiinajon aikana. Osaajien puute saattaa tulla ongelmaksi, mutta toistaiseksi kaikki näyttää hyvältä ja hanke etenee suunnitelmien mukaan

Apurahan saajat, myöntäjätahon edustajat sekä muu yleisö yhteiskuvassa

Apurahat jaettiin ripeästi

Tutkimusryhmäapurahat saivat professori Mikko Hokka Tampereen yliopistosta (tutkimuksen aihe: Austeniitin stabiilisuus ja mikroplastisuus moderneissa monifaasiteräksissä), professori Ari Jokilaakso Aalto-yliopistosta (Pölyjen muodostus ja kondensoituminen haihtuvista aineista kuparin, nikkelin ja sinkin tuotannossa), professori Jukka Kömi Oulun yliopistosta (Korroosio-osaaminen osana vihreää siirtymää) sekä professori Ville-Valtteri Visuri Oulun yliopistosta (Vetyplasmapelkistyssulatusprosessin matemaattinen mallinnus).

Väitöskirjatutkimuksiin myönnetyt apurahat saivat DI Maria Kokko (Metallurgisen teollisuuden kuonien liuotus- ja saostusmenetelmät – vanadiinin talteenottomenetelmän kehittäminen), DI Ilpo Mäkelä (Dynaaminen matemaattinen valokaariuunimalli), DI Julius Norrena (Teräksen jatkuvavalun ilmiöperusteinen ja datapohjainen laadunennustus koneoppimisen keinoin), DI Mika Pahnila (Biohiilen ja sen ominaisuuksien muokkaaminen pyrometallurgisia sovelluksia varten) ja DI Olli Vitikka (Raudan ja teräksen valmistuksen sivujakeiden kierrättäminen ruuvipuristettuna brikettinä). Kaikki väitöskirja-apurahan saajat olivat Oulun yliopistosta.

Matka-apurahoja konferenssimatkoja ja tutkijavierailuja varten jaettiin kolme kappaletta ja kannustusapurahoja kotimaan opintoja varten neljä kappaletta. Opiskelijavaihtoa varten ulkomaille jaettiin yksi apuraha.

Apurahan saajatahojen puheenvuoro

Perinteisen apurahojen saajatahojen puheenvuoron piti TkT Sakari Pallaspuro Oulun yliopiston CASR (Centre for Advanced Steel Research) -tutkimuskeskuksesta teemanaan Corrosion expertise in green transitionSpecial steels for hydrogen society.

Hän totesi, että vety on vastaus moniin fossiilittomaan yhteiskuntaan siirryttäessä ja päästöjen vähentämisessä kohdattaviin ongelmiin. Eräs vetyyn itseensä liittyvä ongelma on se, että se haurastuttaa terästä sitä kerkeämmin, mitä lujemmasta teräksestä on kyse. Tätä kautta se asettaa haasteita vedyn tuotantoon, kuljetukseen ja käyttöön rakennettavalle infralle. CASR-tutkimuskeskus pyrkii osaltaan vastaamaan näihin haasteisiin.

Vedyn ja terästen välisten vuorovaikutusten selvittämisessä keskeistä on ymmärtää, miten vety teräksessä liikkuu ja kertyy erityisesti sisäisiin epäjatkuvuuskohtiin sekä vetojännitysten alueille. Olennaista on myös selvittää, miten paljon vetyä mikin teräslaji sietää ennen kuin sen ominaisuudet alkavat heikentyä. Modernit monifaasiteräkset ovat osoittautuneet perinteisiä teräslajeja kestävämmiksi vetyä vastaan.

Tutkimuksen tavoitteena on kaksinkertaistaa modernien lujien teräslajien vedynkestävyys. Saadulla professori Jukka Kömin nimissä haetulla apurahalla on tarkoitus palkata tohtorikoulutettava vetyhaurausilmiöiden mallintamiseen atomi- ja molekyylitasolla. Ratkaisuja haetaan myös moderneista ruostumattomista teräslajeista sekä erilaisista kerrosrakenteista.

Vetytulevaisuus ja kestävät teräkset ovat jo kauan olleet Oulun yliopiston strategiassa. Vuonna 2006 perustettu CASR toteuttaa ja kehittää kestävää kemiaa, prosessimetallurgiaa ja materiaalitekniikkaa. Keskuksessa työskentelee tällä hetkellä noin 140 ammattilaista, joista 72 on materiaalitekniikassa. Koko CASR tuottaa noin 200 julkaisua ja noin 10 väitöskirjaa vuodessa.

Tekniikan tohtori Sakari Pallaspuro Oulun yliopiston CASR-terästutkimuskeskuksesta piti perinteisen apurahan saajien puheenvuoron.

Lopuksi vapaata keskustelua ja verkostoitumista

Tilaisuuden lopuksi kohotettiin onnittelumaljat apurahoja saaneille ja nautittiin maittavasta tarjoilusta. Keskustelun aiheista ei ollut pulaa pitkänpuoleisen koronatauon jälkeen.

Tilaisuuden päätösjakson aluksi nostettiin maljat apurahan saajien kunniaksi.

TEKSTI JA KUVAT TUOMO TIAINEN