Pääkirjoitus, Satu Sikanen: Eteläkarjalaisella osaamisella puhtaampaa kaivosteollisuutta

2020-luku on tuonut tullessaan epävarmuuden aikakauden meillä Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa. Kriisit ovat seuranneet toinen toistaan. Koronapandemiasta ei vielä oltu selvitty, kun Venäjä aloitti raakalaismaisen sodan Ukrainassa.

Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat muuttaneet toimintaympäristöä Etelä-Karjalassa. Rajan ylittävän yhteistyön päättyminen näkyy aluetaloudessa monilla sektoreilla: matkailu- ja kaupan alojen kysynnän vähenemisen lisäksi etenkin teollisuuden raaka-aineja energiavirtojen sekä liikenteen ja logistiikan muutoksina. Rajaseudun kehittämisessä nojataan tuskin vuosikymmeniin Venäjän kauppaan.

Akuuttien kansainvälisten kriisien lisäksi taustalla vaikuttavat edelleen globaalit ongelmat kuten ilmastonmuutos ja luontokato. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää yhteiskunnan siirtymistä puhtaampaan energian tuotantoon. Venäjän hyökkäyssota on entisestään kiihdyttänyt irtautumistarvetta fossiilienergiasta. Ilmastotavoitteita, energiamurrosta ja digitalisaatiokehitystä ei voida saavuttaa ilman kaivosteollisuutta, sillä nykyinen akkuteknologiamme on riippuvainen metalleista. Uudet teknologiat vaativat raaka-aineita.

Viime vuosien kriisit ovat alleviivanneet omavaraisuuden merkitystä. Vihreän siirtymän kannalta kriittisissä mineraaleissa Eurooppa on riippuvainen kolmansista maista. Tiedossa olevat mineraalivarat ja niiden kierrättäminen eivät riitä uusiutuvien energialähteiden infrastruktuurin valmistamiseen.

Sähköautojen yleistyminen on lisännyt voimakkaasti litiumioniakkujen kysyntää, ja sähköauto- ja akkumarkkinoiden odotetaan edelleen moninkertaistuvan lähivuosina. Akkumineraalien kysyntä näkyy kasvavana kiinnostuksena litiumin etsintään myös kaakkoisessa Suomessa. Alkuvuodesta uutisoitiin Etelä-Karjalan pohjoisosiin ja Etelä-Savon itäisiin osiin tehdyistä malminetsintälupaan tähtäävistä varauksista.

Litiumin etsintää koskevat varausilmoitukset ovat herättäneet alueen asukkaissa vahvoja reaktioita ja huolta niin vesistöjen, luonnon, oman asuinympäristön kuin matkailuelinkeinonkin puolesta. Kansalaiskeskustelussa kritiikki kaivosalan hankkeita kohtaan on ollut viime vuosina kasvussa eri puolella Suomea. Saimaan alueella kaivoksia vastaan on noussut oma kansanliike puolustamaan Saimaan alueen elinympäristöä ja elinkeinoja.

Kaivosalan tulee suhtautua kansalaisten huoleen vakavasti. Asukkaat tarvitsevat tietoa malminetsinnän prosessista ja kaivostoiminnan kokonaisvaikutuksista.

Ihmisille tulee pystyä avaamaan paremmin malminetsintäprosessia, sen pitkäjänteisyyttä ja arviointitapaa, jossa huomioidaan monet yhteiskunnalliset tekijät. Vuoropuhelua tulee käydä tiiviisti niin asukkaiden kuin eri sidosryhmienkin kanssa. Samalla ympäristöteknologian osaamista on koko ajan kehitettävä ja viimeisintä teknologiaa kaivostoiminnassa hyödynnettävä.

Lappeenrannan - Lahden teknillinen yliopisto eli LUT-yliopisto on rakentanut jo vuosikymmeniä energia- ja ympäristöteknologian osaamista puhtaaseen energiaan, veteen ja ilmaan liittyvien globaalien kysymysten ratkaisemiseksi. Kestävyyskysymyksiin keskittynyt LUT-yliopisto onkin rankattu globaalisti sijalle yhdeksän ilmastotekoihin keskittyvien yliopistojen joukossa.

LUT-yliopiston rooli on ollut merkittävä kaivosalan ympäristöteknologiaan liittyvän liiketoiminnan kehittymisessä Etelä-Karjalassa. Nykyisellään sektorilla toimivat yritykset työllistävät pelkästään Lappeenrannassa satoja työntekijöitä. Alueemme yrityksillä ja yliopistolla on antaa osaamista kaivosteollisuuteen muun muassa erotustekniikassa, jätteidenkäsittelyssä ja kiertotaloudessa. Osaamisen hyödyntämisellä Suomessa ja globaalisti kehitetään yhä puhtaampaa ja kiertoon perustuvaa kaivosteollisuutta.

Syksyllä 2023 LUT-yliopistossa käynnistyy yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, joka tukee samoja yliopiston strategisia päämääriä globaalien kestävyyshaasteiden ratkaisemiseksi, mutta tuo tekniikan ja liiketoiminnan osaamisen rinnalle myös käyttäytymistieteet ja ihmisen toiminnan yhteiskunnassa. Tekniikan, talouden ja yhteiskunnallisten näkökulmien yhteensovitusta tarvitaan tavoitteessamme jättää lapsillemme perinnöksi sekä fossiilivapaa yhteiskunta että puhdas ympäristö.

SATU SIKANEN, MAAKUNTAJOHTAJA, ETELÄ-KARJALAN LIITTO