Martat lehti 3

M a r t at

PARSA & PERUNA: ME TULEMME TAAS! KESÄKUKAT PARANTAVAT MAATA 5 ASKELTA TALOUSSOPUUN

MARTTATOIMINTA POIKKEUSOLOISSA

W W W. M A R TAT. F I

3 2020

Martat

MIRVA MALMGREN

LAURA RIIHELÄ

K äs оki 14 herkkuin n о ed sä!

44

Ota 5 askelta taloussopuun. Vältyt rahariidoilta parisuhteessa.

SISÄLTÖ

3/2020 4 6 8 14 21

22 26 28 30 32 SHUTTERSCTOCK

34 37 38

Parempi kukkiva keto kuin paljas maa.

Opi olennainen maanparannuskasveista s. 34–36.

62

Yksi marttajärjestön voimahahmoista oli varatuomari Eduard Polón. Hänen tukensa järjestölle kantaa edelleen.

42 44 46 48 52 54 56 57 58 62 66 72 74 76 77 78

Pääkirjoitus Marttakartta Lietsussa ei lamaannuta Me tulemme taas!

Rautaisannos: Selkeä rytmi ateriointiin Marttatoiminta poikkeusoloissa Tekijänaisia Jokainen näkyviin yhteisössään Merkeillä on merkitystä Martta uskoo: Jokainen voi vaikuttaa Kesäkukat parantavat maata Suvisivuja Näin viljellään yhteistä tulevaisuutta Täällä vartioin minä!

5 askelta taloussopuun Muista käyttää kotivaraa Makuja maastosta Marttailun merkitys puhuttelee Missä mennään?

Painettu lehti pitää pintansa Martan lakitieto: Leskeneläke Monessa mukana Suomen puolustaja tuki Marttoja Elämänmeno Juhlavuosi lukuina Lukijalta Liekeissä: Nopea kansa VieKas: Japanin-, sahalininja tarhatatar Marttaristikko

KANNEN KUVITUS TERESA MOORHOUSE

MARTAT 3 / 2020 118. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2020.

Toimitus | Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki, lehti@martat.fi, www.martat.fi Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002 Päätoimittaja | pääsihteeri Marianne Heikkilä p. 050 375 1195 Toimituspäällikkö | Helena Kokkonen p. 050 374 3192 Ulkoasu | Katja Kuittinen (opintovapaalla) Teresa Moorhouse Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@ media-q.fi, p. 040 523 8813

PÄ Ä K I R J O IT U S 2 5 . 5 . 2 02 0

Toivoa ja tekoja KORONAKRIISI muistuttaa meitä elämän hauraudesta, epävarmuudesta ja vastoinkäymisistä, joiden kohtaamiseen meillä on erilaisia valmiuksia. Nyt on opeteltava elämään uudenlaista arkea menettämättä luottamusta omaan ja läheisten selviämiseen. On ripustauduttava toivoon ja tekoihin, joilla voimme muuttaa maailmaa paremmaksi. Tarvitsemme hyvän elämän merkityksiä arkeemme. Voimmeko tarjota ikäihmisille etäkohtaamisia eristyksestä huolimatta?

Onko mahdollista soittaa läheiselle ja kysyä, mitä kuuluu?

Voinko vähentää kiirettä ja keskittyä asioihin, jotka tukevat kestävää elämäntapaa?

Levikki 38 259 (LT 2019) Tilaukset Anna-Maija Palosuo, p. 050 511 8099, jarjestosihteeri@martat.fi. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 6 numeroa 50 €.

Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €.

Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.

Painopaikka

PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista.

PEFC/02-31-151

POIKKEUSOLOISSA ELÄMINEN on tarkoittanut monelle uudenlaista pysähtymistä.

On ollut tilaisuus miettiä, mikä elämässä on tärkeää ja arvokasta. Enemmän kuin elämän kulisseja, meidän tulee nyt ylläpitää hyvinvointia ja elämän laatua. Elämä ei voi olla vain vaurauden maksimointia. Meidän on käännettävä kehityskulku niin, että ankkuroidumme kestäviin arvoihin; elämän ekologiseen perustaan, ihmissuhteisiin ja yhdenvertaisuuteen.

MYÖS MARTTAJÄRJESTÖSSÄ on sopeutettu toimintaa ja luotu uutta. Yhdistystoimin-

ta ja kotitalousneuvonta ovat löytäneet uusia muotoja. Olemme tarjonneet kohtaamisia virtuaalisten etäyhteyksien kautta. Meillä on MarttaLive, webinaareja ja verkkosivujen ajankohtaiset sisällöt. Aiheet ovat tuttuja – ruoka, siivous, puutarhanhoito – menetelmät uusia. Olemme lähteneet mukaan ruoka-avun jakeluun vähävaraisille lapsiperheille, käynnistäneet kasvomaskikampanjan ja perustaneet Aikaa olla kotona- ja Aikaa oppia -sivut, jotka ovat tavoittaneet miljoonayleisön.

www.pefc.org

PEFC/02-31-151 Kestävän metsätalouden edistämiseksi.

Lisätietoja www.pefc.org

4041-0619 Painotuote

KORONA ON OPETTANUT, että meidän on kuunneltava toisiamme ja kuultava tois-

temme tarpeet. On rauhoittavaa, että monet ikäihmiset osaavat suhtautua tilanteeseen meitä nuorempia suuremmalla levollisuudella ja viisaudella. Kokemukset sotavuosista ja aiemmista epidemioista tuovat suhteellisuudentajua. Kukaan ei toivo kriisejä, mutta kriisit kasvattavat elämänkokemusta.

OTETAAN ELÄMÄNKOKEMUKSET mukaan myös koronan jälkeiseen aikaan. Ratkaistaan arjen haasteet yhdessä ja toimitaan martta-arvojen mukaisesti. Suomalainen auttamistahto ilmenee vaikka tukemalla kotimaista työllisyyttä, ostamalla Suomessa valmistettuja tuotteita ja palveluja tai palkkaamalla nuoria kesätöihin.

MARTAT on kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Valtakunnalliseen keskusjärjestöön, Marttaliittoon, kuuluu 14 alueellista piiriä, joissa työskentelee kotitalousasiantuntijoita.

Paikallisia marttayhdistyksiä ja toimintaryhmiä on 1 300 ja jäseniä 43 000.

HYVÄ lukija, toivon sinulle levollisia hetkiä uuden Martat-lehden parissa. Toivottavasti kesäinen lukupaketti muistuttaa sinua kaikesta siitä ilosta, tiedosta ja taidoista, mitä marttatoiminta tarjoaa!

Marianne Heikkilä Marttaliiton pääsihteeri//marianne.heikkila@martat.fi

Martat 4/2020 ilmestyy 24.8.

Osta 6 Orionin keräilytuotetta, saat tuotelahjan heti tilauksen mukana eidänmer #m

Käytä tilauksessa koodia

UUTTA! Valitse aineeton lahja:

i

MARTAT2020 saat 10 % edun!

Marimekon Oiva/ Siirtolapuutarha-muki

n

es

sis s o ri o ä

Marimekon Puutarhurin parhaat -leikkuulauta

sinilevää pois Itämerestä

Orionin tuotteita

Saat tuotelahjan kuudella keräilyleimalla. Keräilytuote on vähintään 9 euron hintainen itsehoitotuote (kampanja ei koske lääkkeitä, sv-korvattavia perusvoiteita ja eläintuotteita).

Keräilyaika 27.4.–31.7.2020.

Apteekkiverkkokauppa.fi info@apteekkiverkkokauppa.fi p. 02 275 2180

02/2020

Marimekon Mini Unikko -kukkarot

kg

m

(Ei voi hyödyntää itsehoito- ja reseptilääkkeisiin)

40

POLTA VAIN KUIVAA PUUTA

PÄIVÄN KUVA

Himoisten Martat toimittivat kylän kaikille tuoreille äideille ja vauvoille tervehdyksen. Äidit saivat villasukat, ja vauvat sukkien lisäksi myös unipuput.

Rotinakutsut pidetään myöhemmin, karanteenin loputtua.

Kun pistät tulet takkaan, kiukaan alle tai uuniin, kiinnitä huomiota klapien laatuun. Tulisijoissa on tärkeää käyttää kuivaa puuta. Kuivasta puusta saadaan enemmän energiaa vähemmillä päästöillä.

Puunpoltto vaikuttaa aina ilmanlaatuun. Kosteaa puuta poltettaessa syntyy erityisen paljon terveydelle haitallisia pienhiukkasia ja PAH-yhdisteitä niin sisä- kuin ulkoilmaankin. Kostea polttopuu ei lämmitä yhtä tehokkaasti kuin kuiva. Kostea puu nokeaa tulisijaa ja heikentää sen kuntoa.

Mistä sitten tietää, onko puu kuivaa vai kosteaa? Kolmen kohdan klapisääntö kuuluu: paino, halkeilu ja ääni.

Vuoden luonnonyrtti Ketunleipä eli käenkaali (Oxalis acetocella) »Tuoreet lehdet sopivat esimerkiksi salaatteihin ja kylmiin juomiin, kukat ruokien koristeeksi. »Lehdissä ja juurissa on paljon oksaalihappoa. » Kasvia ei pidä käyttää suuria määriä.

Lapset voivat syödä vain muutaman lehden, kihtiä tai munuaistautia sairastavat eivät ollenkaan. » Lue lisää: https://issuu.com/martatlehti/docs/suomalaista_superruokaa_ martat-issuu1

1. PAINO SATA VUOTTA SITTEN Emäntälehti N:o 7 Heinäkuu 1920

Paras lääke.

Paras lääke on uni. Hyvä uni ehkäisee ihmisluonteen muuttumista äreäksi ja turhista huolehtivaksi.

Uni antaa väsyneille aivoille takaisin niiden voiman ja terävyyden, se virkistää uupuneen ruumiin, vaimentaa pahimmankin päänsäryn. Voisipa luetella useita hermo- y.m. tauteja, jotka uni voi kokonaan parantaa.

Mutta nykyajan ihmiset valittavat yleensä unettomuutta. Syyt siihen ovat moninaiset, usein erilaiset eri henkilöihin nähden. Viisainta on tutkia tarkkaan unettomuuden syyt ja sitten voimien mukaan poistaa ne.

Estämään unettomuutta tarvitaan hyvä, puhdas vuode, tarpeeksi ruumiinliikuntoa, sopivaa työtä päivisin, raitis, ei liian lämmin makuuhuone, sekä ennen kaikkea hyvä omatunto. Illalla ei pidä syödä eikä juoda mitään kiihoittavaa. Ne, joilta hermostuminen ja liikarasitus ovat unen riistäneet, koettakoot luonnollisin keinoin sen takaisin saavuttaa, muuten muodostuu heidän elämänsä sekä lyhyeksi että tuloksettomaksi.

6 | MARTAT 3 | 2020

Kuiva klapi on huomattavasti kevyempi kuin kostea.

2. HALKEILU Kuiva puu halkeilee kärjestä. Märkä tai kostea puu on yhtenäistä.

3. ÄÄNI Kun kuivia klapeja lyödään yhteen, kuuluu kaikuva ääni. Kosteita klapeja kalautettaessa ääni on kumea.

Lisätietoa: »Video kuivan puun tunnistamisesta: https://youtu.be/OvkTXgUSidY »Vinkkejä puunhankintaan, säilytykseen ja polttoon: poltapuhtaasti.fi »Lähde: Kuivaa asiaa -hanke; TTS, HSY & Turun kaupunki

Kahvikulta

Suomalaiset nauttivat paahdettua kahvia 9,9 kg eli noin 1 100 kupillista henkeä kohden vuonna 2019.

Lähde: kahvi.fi

JÄRJEST YSMIES

Siivoa kirjahyllyt.

Upeat uutuuusrom omaaanit om

Ilmestyy viikolla 23

95

Valikoima vaiht vaihtelee myymälöittäin. Tarkistaa myym myymälä äläkoh kohtai tainen nen sa saata atavuu vuuss S Suom uomala alaine inen n.comi comista sta.

Minna Liindgren AINA ON N TOIVO OA

Riiemastuttavan suorapuheinen n romaani ruotii su uomalaissta koulujjärjestelmää nollatuntiopettaja Marjan näkövinkk kelistä. Teos

Epp pp pu Nuoti to ELÄ ÄMÄNLA LANKA

Hurm maavassaa hyvän mielen n dekkari rissa Ellen Lähteeen Berliini nin-matka saa odottta t mattom man a käänteen. ”Teksti solj kä ljuu u ja hahmoihin n jja miljööseen en rakast stuu.” – IS Otava

Krisstiin ina Vuori NEITSY YTK T RUUNU

Väkevä tarin inaa ajasta, jona nainen oli mi miehen omaisuutta, papit kuriitt ttiivaat syntisiä ja näkymättömän pe pelko oli todellista.

Tammi

95

95

Enni Muston nen PUKIJA

Rakastettu historiallinen n romaanisarrja jatkuu..

Koskettavan Syrjästäkatssojan tarinoita -sarjan kahdeksas osa vie lukijan sodanjälkeiseen Amerik kkaan, miss issä sä kaikki on mahdoll mahdollista. lista ta. Ota Otava ava

Pirjj Tuominen Pirjo VALLASROUV VA

Hurmaava 180 800-luvulle sijoittuva va rromaani jatkaa suursuosion saavutka taneen Opettajattaren tarinaa leskirouva Rosa Örnistä. Ta Tammi

95

Reijo Mäki Reijo SO OOPELI

Uu Vares-d Uusi dekkari on armoton ko oukuttaja. Suosik kkisarjan 31 1. osassa tutkitaaan kadonneeen punkk kariprin nsessan n tapausta. Otava

95

95

ERÄ POKKAREITA

3 kpl 15€ Kam K Ka aamp pan an anj nja jaa-ai jaaaik iik ka 2 8 8.5 .5 5. – 26 26.7. .7 7 202 020 02

HENKILÖ

Helena Puhakka-Tarvainen perusti Joensuuhun hotellin, jossa korostuvat vastuullisuus ja vieraanvaraisuus.

Martta-asenne on auttanut myös koronakriisin keskellä. SAMPSA OINAALA // KUVAT RIIKKA HURRI

M

aaliskuun alussa uudella joensuulaisella hotelliyrittäjällä Helena Puhakka-Tarvaisella kollegoineen oli syytä juhlaan. Joulukuussa 2019 avattu Lietsu Boutique Aparthotel oli ensi kertaa viimeistä huonetta myöten täyteen buukattu.

Pari kuukautta myöhemmin yrittäjät itse hoitavat siivouksen ja hotellin muutkin työt. Koko henkilökunta on lomautettu ja siivouspalvelut katkolla. Huoneiden täyttöaste on viitisen prosenttia.

Ilman vahvaa marttataustaa ei ehkä olisi päästy näinkään pitkälle.

– Marttamentaliteetti on, että ei lamaannuta. Muutetaan konseptia, sopeudutaan, laitetaan kulut kuriin. Marttailutaustasta on apua, kun joutuu itse imuroimaan ja vaihtamaan lakanoita.

OSALLISTUMINEN TUO ELÄMYKSIÄ

Puhakka-Tarvainen on neljännen polven martta Pyhäselän Rasivaarasta. Lapsuudesta mukavana muistona on esimerkiksi monesti kotona kokoontuneet ompeluseurat.

Hän liittyi itse Marttoihin vuonna 2006, ja se olikin menoa. Ensin opiskelijamarttatoimintaan, siitä nopeasti sekä paikallisyhdistyksen että Pohjois-Karjalan piirin hallitukseen. Sitten nuori nainen olikin jo edustajana valtakunnallisessa kokouksessa.

– Vuosina 2010–2011 tein varmaan puolen henkilötyövuoden verran vapaaehtoistyötä Martoissa.

8 | MARTAT 3 | 2020

Osallistuminen Marttojen kehitysyhteistyöhön vei Puhakka-Tarvaisen Afrikkaan asti.

– Olen tavannut muun muassa kamerunilaisia naisyrittäjiä, jotka ovat päässeet alkuun Marttojen tuella. Martat on tarjonnut elämyksiä, joita en olisi kokenut missään muualla.

Pojan syntymä vuonna 2013 vähän hidasti tahtia. Nykyään Helena on oman marttayhdistyksensä puheenjohtaja.

Marttailun pohjalta syntynyt ystäväpiiri on edelleen laaja, ja reseptejä ja kotitalousvinkkejä vaihdetaan ahkerasti.

PAIK ALLISUUS NOUSEE Helena Pu-

hakka-Tarvainen valmistui Joensuun yliopistosta biologiksi ja työskenteli vähän aikaa tutkijana. Sieltä ura jatkui vuonna 2009 projektipäälliköksi Karelia-ammattikorkeakouluun.

Mielessä kummitteli kuitenkin haave yrittäjyydestä. Maria Saastamoinen oli kehitellyt omaehtoista hotellihanketta jo pidempään ja nappasi Helenan mukaan projektiin vuonna 2018. Parivaljakon johdolla Lietsu-hotelli valmistui entiseen Postin taloon Pielisjoen rannalle, Joensuun ydinkeskustaan. Ensimmäiset asiakkaat otettiin vastaan viime itsenäisyyspäivänä.

– Ammattikorkeakoulussa työskentelin aluekehitystyön parissa. Siinä on havaittu, että globalisaation kääntöpuoleksi on nousemassa paikallisuuden arvostaminen. Myös ilmastonmuutos kannustaa lähimatkailuun.

Muun muassa näistä syistä hotellin teemaksi tuli karjalaisuus. Sen 31 uniikkia huoneistoa kertovat kukin oman tarinansa karjalaisuudesta.

– Huoneilla on karjalankielinen nimi ja teema. Historia on läsnä, mutta ei tämä mikään museo ole.

L A ATUA L AUTASILLE Hotellin sisustuksessa on hyödynnetty kierrätysmateriaaleja. Huoneisiin on esimerkiksi kunnostettu 1950-luvun talonpoikaistuoleja, ja keittiöstä löytyy 1 500 käytettynä hankittua Kermansaven astiaa. Hankinnoissa suositaan paikallisia yrittäjiä ja tuottajia.

Asiakkaita kannustetaan jätteiden lajitteluun. Aamiaisella satsataan laatuun ja paikallisuuteen, mikä saa asiakkaat kunnioittamaan ruokaa. Lautashävikki on ollut olemattoman pientä, mikä on harvinaista buffet-tarjoilussa.

– Tämä on martta-arvojen mukaista hotellitoimintaa. Haluamme osoittaa, että matkailualalla voi toimia vastuullisesti. Osa visiotamme on, että ei tarvitse lähteä merta edemmäksi kalaan.

Suuri osa tähänastisista vieraista onkin löytynyt 150 kilometrin säteeltä, ja monet asiakkaista ovat käyneet hotellissa jo useampaan kertaan.

UUDET TARPEET ASIAKKAILLA Liet-

su on huoneistohotelli, jonka jokaisessa huoneessa on oma keittiö ja pyykinpesumahdollisuus. Niiden merkitys korostuu koronakriisin keskellä, kun ravintolat ovat kiinni.

Biologin koulutuksen hankkinut Helena Puhakka-Tarvainen on työskennellyt tutkijana ja projektipäällikkönä. Haave yrittäjyydestä eli taustalla, kunnes ystävä nappasi hänet mukaan hotellihankkeeseen.

LIETSUSSA EI LAMAANNUTA » MARTAT 3 | 2020

| 9

HENKILÖ

Hotellin teemana on karjalaisuus, ja jokainen huoneisto on uniikki. Hankinnoissa suositaan paikallisia yrittäjiä ja tuottajia. "Ottoiten, olokee hyvä!" lukee yhdessä tyynyssä.

10 | MARTAT 3 | 2020

Hotellia rakennettaessa kiinnitettiin huomiota myös sähköiseen sisäänkirjautumiseen ja ovien lukitukseen. Nekin ovat nyt nousseet arvoon arvaamattomaan.

Kriisin syvimmällä hetkellä koko Joensuussa on toiminnassa enää kaksi hotellia, joista Lietsu on toinen. Silti asiakkaita on vain kourallinen.

Keitä he oikein ovat – aikana, jolloin melkein koko maailma on pysähtynyt?

Joitakin työmatkalaisia on edelleen, mutta poikkeustila tuo myös uudenlaisia asiakkaita. On henkilöitä, jotka ovat hotellissa omaehtoisessa karanteenissa, ja sukulaisia, jotka ovat saapuneet toiselta puolelta Suomea tapaamaan esimerkiksi lapsenlapsiaan.

Lietsuun lähteminen tarkoittaa karjalassa vapaalle vaihtamista tai reissuun lähtemistä. Savolaismurteissa termillä on hieman intiimimpi sävy.

Ja kyllä hotellista löytyy lietsulaisiakin, sanan molemmissa merkityksissä.

Siis esimerkiksi henkilöitä, jotka ovat tulleet Joensuuhun treffeille.

NAISYRITTÄ JIEN ASIALL A Pandemian myötä haave kokopäiväisestä yrittäjyydestä on karannut hieman kauemmaksi. Helena Puhakka-Tarvainen on palannut takaisin päätoimiseksi projektipäälliköksi Karelia-ammattikorkeakouluun. Siellä hänen tämänhetkinen hankkeensa on naisyrittäjyyden edistäminen. Siis teema, jossa oikeastaan yhdistyy koko hänen tähänastinen elämänsä afrikkalaisten naisten auttamisesta oman hotellin perustamiseen.

Koko hotellin tulevaisuus on vaakalaudalla. Hanskoja ei kuitenkaan lyödä tiskiin, ennen kuin on ihan pakko.

– Toivon, että kesällä elämä vilkastuu, vaikka tapahtumat onkin peruttu. Voi olla, että teemme aamiaisenkin aluksi itse yrittäjävetoisesti, jos sitä taas joskus päästään tarjoamaan.

Siinä auttavat Marttojen opettamat taidot ja asenne.

– Tuskin ilman omaa marttahistoriaani olisin enää tässä.

Vanhoja tavaroita on valikoitu sistukseen ajatuksella. Ne tuovat kodikkaan tunnelman hotelliin.

– Marttailutaustasta on apua käytännön töissä, sanoo Helena Puhakka-Tarvainen.

»

MARTAT 3 | 2020

| 11

HENKILÖ

PIENI M ARTTATESTI

Parasta elämässä on vapaus toteuttaa itseään, suomalaisen yhteiskunnan tarjoamat tasa-arvoiset mahdollisuudet.

Jos saisin muuttaa yhden asian maailmassa, keksisin koronalääkkeen. Lapsenikin alkaa hermostua tilanteeseen.

Kerran hän sanoi: ”Mie taion koronan pois maailmasta”. Voi kun niin voisi oikeasti tehdä.

Tästä en luovu: Seikkailunhalu. Joka päivä voi kokea ja oppia jotakin uutta.

HÄN ON

Helena Puhakka-Tarvainen Ť 37 vuotta Ť FM biologi, projektipäällikkö, yrittäjä Ť Joensuun Marttayhdistyksen jäsen Ť Perhe: 7-vuotias poika, joka osallistui jo kolmen kuukauden iässä äidin mukana Marttaliiton hallituksen kokoukseen.

Edessä on mielenkiintoinen sesonki. On ilmeistä, että kotimaan matkailusta tulee ennen pitkää yhä suositumpaa.

– Toivon, että kesällä elämä vilkastuu, sanoo Helena Puhakka-Tarvainen.

12 | MARTAT 3 | 2020

TEKSTI JA KUVA RIIKKA KARPPINEN

Nimitikut kylvö ille Vinkki

Askartele nimitikkuja yhdessä lasten kanssa.

Hu aa

Kasvien lisäksi voit viljellä luovuutta: tee nimilapuista persoonallisia. Näin ne ilahduttavat mieltä jo ennen kasvien ilmestymistä.

KYLVÖTYÖT kuuluvat kevääseen. Kotitarhuri ostaa kiinnostavia siemeniä, pistää ne multaan ja käy odottelemaan versomista. Sieltähän ne nousevat – mutta mikä oli mitäkin? Siinä vaiheessa, kun hento vihreä putkahtaa esiin, on ehkä jo unohtunut, millä palstalla tai missä purnukassa oli mitäkin kasvia.

Kun merkitset kylvökset nimitikuilla, pysyt kärryillä viljelmiesi kanssa. Vältyt mysteeritaimilta, joiden laji selviää vasta kasvin ollessa iso, ja osaat käsitellä taimia lajin vaatimalla tavalla alusta alkaen.

TARVIKKEET

jäätelö- tai askartelutikkuja pyykkipoikia askartelu-, puu- tai kuumaliimaa (akryylimaalia, sivellin) TEE NÄIN

»Puhdista tikut ja pyykkipojat huolellisesti. »Liimaa pyykkipoika pitkältä sivulta kiinni tikkuun ja anna kuivua. »(Jos haluat, voit maalata nimitikut akryylimaalilla.) »Askartele paperista tai pahvista nimilappuja. »Pistä nimilaput pyykkipoikien leukoihin ja tökkää tikut multaan.

MARTAT 3 | 2020 MARTAT 3 | 2020

| 13 | 13

RUOK A

ME TULEMME

TAAS!

Kun parsa ja varhaisperuna ilmestyvät myyntitiskeille, tiedämme, että kesäsesonki herkkuineen on edessä.

ARJA HOPSU-NEUVONEN JA OUTI MEHTO //KUVAT LAURA RIIHELÄ

Parsa-juustosalaatti ja parsakeitto.

14 | MARTAT 3 | 2020

P

arsa ja peruna ovat monikäyttöisiä ja terveellisiä raaka-aineita. Ne ovat hyviä ihan sellaisinaan, keitettyinä ja voinokareen kanssa nautittuina tai muutaman yksinkertaisen höysteen kera. Ne innostavat valmistamaan ruokapöydän klassikkoja mutta myös kokeilemaan jotain aivan uutta.

Parsan sesonki alkaa varhain keväällä ja jatkuu juhannukseen asti. Silloin parsa tulee Keski- ja Etelä-Euroopasta. Toki parsaa myydään meillä ympäri vuoden, mutta sesongin ulkopuolella se tulee kauempaa, esimerkiksi EteläAmerikasta. Jos malttaa odottaa parasta satokautta, maistuu kaivattu kasvis taas erityisen ainutlaatuiselta.

Sama koskee varhaisperunaa: odotamme kiihkeästi ensimmäistä satoa.

Jos olosuhteet suosivat, ohutkuorisia mukuloita tarjotaan jo suurena herkkuna touko-kesäkuussa. Tämä supisuomalainen ruokailmiö, uusien perunoiden arvostus, huipentuu juhannuksena, jolloin pienet potut porisevat suvisuomalaisten kattiloissa kaikkialla.

Kesäaterian kruunaa marjaisa leivonnainen, kuningatargalette. Kokkaa, kokeile ja nauti hyvällä mielellä! »

»

Ylhäällä lämmin parsaperunasalaatti, parsayakitorit ja parsa-lohipiilot.

MARTAT 3 | 2020

| 15

RUOK A

Lämmin parsa-perunasalaatti

PARSA-JUUSTOSALAATTI (2–4 hengelle) 1 nippu parsaa 1 sitruunan mehu 0,5 dl oliiviöljyä 0,25 tl suolaa 0,5 tl sokeria 0,5 tl rouhittua mustapippuria n. 200 g salaattisekoitusta 200 g leipäjuustoa tai kotijuustoa 1,5 dl saksanpähkinöitä n. 250 g mansikoita »Napsauta parsojen puinen tyvi pois. Jos kuori on paksu, kuori varret. Höylää parsat kuorimaveitsellä tai juustohöylällä ohuiksi nauhoiksi. Sekoita kulhossa sitruunan mehu, oliiviöljy, suola, sokeri ja mustapippuri.

Lisää parsanauhat seokseen. Kääntele ja anna tekeytyä viileässä noin tunti. » Levitä salaattisekoitus tarjoiluastiaan ja lisää päälle parsanauhat sekä sitruuna-öljyliemi. Kuutioi juusto ja lisää salaatin päälle. Rouhi saksanpähkinät terävällä veitsellä karkeaksi rouheeksi, paahda rouhetta hetki kuumalla ja kuivalla pannulla ja ripottele salaatin päälle. Viimeistele tuoreilla mansikoilla.

PARSAKEITTO (4 hengelle) 2 nippua parsaa 6 dl vettä 1 tl suolaa 1 tl sokeria 1 sipuli 2 valkosipulinkynttä 1 rkl voita tai öljyä 2 dl (pakaste)herneitä 2 dl kuohukermaa tai kasvikermaa 0,5 sitruunan mehu rouhittua mustapippuria

16 | MARTAT 3 | 2020

Parsakeitto ja parsa-lohipiilot

»Huuhtele parsat ja kuori ne ohuelti. Napsauta kuiva tyvi pois. Kuumenna vesi kattilassa ja lisää suola, sokeri sekä parsan kuoret ja kannat. Keitä noin 10 minuuttia ja siivilöi liemi talteen. Leikkaa parsoista nuput ja laita ne syrjään. Leikkaa varret muutaman sentin mittaisiksi paloiksi. Kuori ja silppua sipulit. Kuumenna rasva kattilassa ja kuullota siinä sipuleita hetki. Lisää parsan varret, liemi ja herneet. Keitä, kunnes parsat ovat pehmenneet ja soseuta sauvasekoittimella sileäksi. Lisää kuohukerma sekä sitruunamehu ja mausta mustapippurilla. Keitä muutama minuutti miedolla lämmöllä. Maista ja tarkista suola. »Paahda parsan nuppuja hetki pannulla ja lisää keiton päälle tai säästä salaattia varten. Keiton kanssa sopivat myös krutongit, paahdetut siemenet tai rapeaksi paistettu pekoni.

LÄMMIN PARSA-PERUNASALAATTI (4 hengelle) 1 pkt kiinteää tofua (marinoitua tai savustettua) n. 800 g varhaisperunoita 0,5 tl suolaa 1 nippu vihreää parsaa 1 rasia kirsikkatomaatteja n. 100 g pinaatin tai rucolan lehtiä 1 dl hienoksi silputtua persiljaa Kastike: 0,75 dl oliiviöljyä 1 sitruunan mehu 2 rkl kokojyväsinappia 1 rkl hunajaa (tai 2 tl sokeria) 1 tl suolaa mustapippuria myllystä »Leikkaa tofu noin 1,5 cm:n paksuisiksi viipaleiksi. Aseta viipaleet talouspaperien vä-

liin kuivumaan. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Pese, kuivaa ja puolita perunat. Levitä perunat leivinpaperin päälle uunipellille, ripottele hiukan suolaa päälle ja paista uunin keskitasolla 20 minuuttia.

Kuutioi tofusiivut ja lisää ne perunoiden sekaan. Jatka kypsentämistä 10 minuuttia.

Napsauta parsoista kuiva tyvi pois, leikkaa varret muutaman sentin mittaisiksi paloiksi ja lisää pellille. Jatka kypsentämistä noin 10 minuuttia. Ota pelti uunista, kun perunat ja tofut ovat saaneet kauniin ruskean värin. Anna jäähtyä hieman. »Halkaise kirsikkatomaatit. Huuhtele ja kuivaa pinaatti tai rucola. Sekoita kastikkeen ainekset. Laita kaikki salaatin ainekset kulhoon, valuta kastike päälle ja kääntele varovasti, niin että kastike levittyy tasaisesti.

Vinkki

•Kokeile tofun tilalla kaurapalaa;

käsittele sitä kuten tofua.

Voit käyttää tofun sijaan myös isoja • valkoisia papuja. Lisää kypsät, huuhdellut pavut kulhoon yhtä aikaa tomaattien ja pinaatin kanssa.

PARSA-LOHIPIILOT (10 kpl) 5 kpl voi- tai lehtitaikinalevyä (500 g) 150 g tuorejuustoa 150 g kylmäsavulohta siivuina 10 vihreää parsaa mustapippuria myllystä Voiteluun, pinnalle: kananmuna seesaminsiemeniä

Parsa-yakitorit

»Levitä taikinalevyt leivinpaperin päälle ja anna sulaa. Puolita levyt niin, että saat 10 neliötä. Levitä jokaisen neliön keskelle tuorejuustoa. Leikkaa kylmäsavulohi ohuiksi suikaleiksi ja jaa ne neliöille. Huuhtele parsat, napsauta pois kuiva tyvi ja aseta varret tuorejuuston päälle. Rouhi päälle hieman mustapippuria ja rullaa taikinaneliöt täytteineen napakoiksi kääröiksi. Aseta ne saumapuoli alaspäin uunipellille leivinpaperin päälle, voitele kananmunalla ja ripottele pinnalle seesaminsiemeniä. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla noin 15 minuuttia, kunnes pinnassa on kaunis väri.

Idea

Ripottele pinnalle rouhittua mustapippuria seesaminsiemenien sijaan.

PARSA-YAKITORIT (ELI VARTAAT) (4 hengelle) 600 g broilerin paistileikettä 1 nippu parsaa Marinadi: 3 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna 2 valkosipulinkynttä hienonnettuna 1 dl japanilaista soijakastiketta 0,5 dl vettä 0,5 dl riisiviinietikkaa (tai viinietikkaa) 2 rkl sokeria varrastikkuja »Laita varrastikut veteen likoamaan. Valmista marinadi: laita kaikki marinadin ainekset kattilaan ja keitä miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia. »Leikkaa broileri saksilla tai veitsellä pa-

loiksi. Napsauta parsoista puinen tyvi pois ja leikkaa varret noin 3 sentin mittaisiksi paloiksi. Pujota broileri- ja parsapaloja vuorotellen varrastikkuihin. Laita vartaat uunipellille leivinpaperin päälle ja sivele marinadilla. Kypsennä 250-asteisessa uunissa 15 minuuttia. Kaada loput marinadista vartaiden päälle ja jatka kypsentämistä vielä noin 10 minuuttia. Tarjoa vartaat esimerkiksi keitetyn viljalisäkkeen tai riisin ja hölskytyskurkkujen kanssa.

Vinkki

Hölskytyskurkkujen ohje osoitteessa martat.fi

»

MARTAT 3 | 2020

| 17

RUOK A

FETA-PERUNASALAATTI n. 20 varhaisperunaa 1 sitruunan mehu 0,5 dl oliiviöljyä 0,5 tl sokeria 0,5 tl suolaa 0,5 tl rouhittua mustapippuria 250 g minitomaatteja 200 g fetaa 1 dl oliiveja 2 kesäsipulia varsineen 1 dl hienonnettu basilikaa ja minttua »Keitä perunat ja anna niiden jäähtyä. Paloittele jäähtyneet perunat pieniksi lohkoiksi. Laita salaattikulhon pohjalle sitruunamehu, oliiviöljy, sokeri, suola ja mustapippuri ja sekoita tasaiseksi. Lisää kulhoon perunalohkot ja kääntele niin, että ne öljyyntyvät tasaisesti. Huuhtele ja halkaise tomaatit ja lisää ne perunoiden päälle. Lisää murennettu feta ja oliivit. Silppua sipulit ja yrtit ja ripottele salaatin päälle. Tarjoa tuoreen leivän kanssa.

Hu aa

Voit käyttää ruokaan myös kylmiä, tähteeksi jääneitä perunoita.

Varhaisperunakulho

VARHAISPERUNAKULHO (4 hengelle) n. 800 g varhaisperunoita 2 rkl oliiviöljyä 1 rkl voita 250 g mungpavun ituja 400 g savukalaa, esim. lahnaa, ahventa, siikaa tai lohta Tilli-tahinikastike: 3 rkl tahinia 1 rkl hunajaa 0,5 dl vettä 1 sitruunan mehu 1 ruukku tilliä 0,5 tl suolaa Lisäksi esim. herneitä retiisejä hölskytyskurkkuja

18 | MARTAT 3 | 2020

»Keitä perunat suolalla maustetussa vedessä napakan kypsiksi. Valmista perunoiden kiehuessa tilli-tahinikastike: Laita kaikki ainekset korkeareunaiseen, kapeaan kulhoon ja soseuta tasaiseksi, valuvaksi kastikkeeksi. Lisää tarvittaessa hiukan vettä. »Valuta kypsät perunat ja anna niiden kuivahtaa hetki. Leikkaa perunat puoliksi tai reiluiksi lohkoiksi. Kuumenna oliiviöljy ja voi paistinpannussa. Paista perunoita kuumalla lämmöllä leikkauspinta alaspäin noin 5 minuuttia, kauniin värisiksi. Jaa perunat annoskulhoihin. Lisää jokaiseen kulhoon mungpavun ituja ja savukalaa sekä maun mukaan esimerkiksi herneitä, retiisejä ja hölskytyskurkkuja. Viimeistele annokset tilli-tahinikastikkeella.

UUDET PERUNAT UUNISSA (4 hengelle) n. 1 kg uusia perunoita 3 rkl oliiviöljyä 1 tl suolaa 1 tl mustapippuria 1 rkl tuoretta silputtua rosmariinia »Pese ja kuivaa perunat hyvin. Kaada öljy laakeaan kulhoon, lisää mausteet ja sekoita. Laita perunat kulhoon ja pyörittele öljyseoksessa. Levitä perunat leivinpaperin päälle uunipellille ja paista 225-asteisessa uunissa 20–30 minuuttia, perunoiden koon mukaan. Tarjoa perunoiden kanssa esimerkiksi paistettua kalaa ja feta-jogurttikastiketta.

FETA-JOGURTTIKASTIKE 2 dl turkkilaista tai kreikkalaista jogurttia 200 g fetaa 1 dl hienonnettuja yrttejä (esim. basilikaa ja persiljaa) puolen sitruunan mehu 0,5 tl mustapippuria »Murustele feta ja sekoita jogurtin joukkoon. Lisää yrtit, sitruunamehu ja mustapippuri. Anna tekeytyä hetki ennen tarjoilua.

KUUSENKERKKÄVOI 100 g voita 1 dl kuusenkerkkiä »Pehmitä voi notkeaksi huoneenlämmössä tai mikrossa. Huuhtele ja kuivaa kuusenkerkät, pilko veitsellä karkeaksi silpuksi ja sekoita voihin. Tarjoa keitettyjen perunoiden kanssa. »Pehmeän kirpeä kuusenkerkkävoi maistuu myös keitetyn parsan ja tuoreen leivän kanssa.

RAPARPERISIIRAPPI 4 dl viipaloituja raparperinvarsia 3 dl vettä 2 dl sokeria »Mittaa kaikki ainekset kattilaan. Kuumenna ja anna kiehua kevyesti poreillen noin 15 minuuttia, kunnes seos hieman kiinteytyy. Anna jäähtyä hetki. Siivilöi siirappi pulloon tai purkkiin.

Käy öideoita

• sekoita kivennäisvedestä ja raparperisiirapista kesäinen kuplajuoma

•käytä jäätelöannoksen kastikkeena •tarjoa juustolautasella hillon sijaan

•kokeile salaatinkastikkeessa (kts. ohje vieressä).

RAPARPERINEN SALAATINKASTIKE 1 dl oliiviöljyä 3 rkl viinietikkaa 3 rkl raparperisiirappia (kts. ohje) suolaa ja mustapippuria maun mukaan »Sekoita kastikeainekset keskenään ja tarjoa salaatin kanssa.

Vinkki

Ota talteen raparperimassa, joka jää siivilään, kun valutat siirapin pulloon. Käytä sitä hillon tapaan esimerkiksi leivonnassa, puuron silmänä tai kakun täytteenä.

»

MARTAT 3 | 2020

| 19

RUOK A

KUNINGATARGALETTE Pohja: 125 g voita 3,5 dl vehnäjauhoja 1,5 dl ruisjauhoja 150 g ranskankermaa Täyte: 2 dl mustikoita 3 dl vadelmia 1 tl raastettua sitruunankuorta 2 tl vaniljasokeria 4 rkl hillosokeria 2 rkl perunajauhoja Voiteluun: 1 kananmuna »Tee pohja: Nypi kylmä voi sekä vehnä- ja ruisjauhot kulhossa murumaiseksi seokseksi. Lisää ranskankerma ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Kääri taikina kelmuun ja nosta jääkaappiin puoleksi tunniksi. »Kauli taikina kahden leivinpaperin välissä pyöreäksi, ohueksi levyksi (halkaisija 40 cm). Käytä hiukan jauhoja apuna, ettei taikina tartu leivinpaperiin. Siirrä taikinalevy leivinpaperin avulla uunipellille. »Sekoita keskenään marjat, sitruunankuoriraaste, vaniljasokeri, hillosokeri ja perunajauhot. Levitä täyte taikinalevyn keskelle, jätä reunoista noin 4 cm ilman täytettä. Käännä reunat rennosti täytteen päälle.

Voitele reunat kananmunalla. Paista 175-asteisen uunin keskitasolla noin 35 minuuttia.

20 | MARTAT 3 | 2020

Vinkki

Galette ei ole kovin makea.

Jos kaipaat lisää makeutta, tarjoa leivonnaisen kanssa vaniljajäätelöä.

Elimistömme tarvitsee ruoasta saatavaa energiaa ympäri vuorokauden. Aineenvaihduntamme on tahdistettu niin, että pääosa päivän aterioista olisi hyvä syödä alkuiltaan mennessä.

Aamu ja päivä ovat fysiologisesti energiavarastojen täyttämisen aikaa. Kylläisyyden säätely ja elimistön herkkyys sokeriaineenvaihduntaa säätelevän insuliinin toiminnalle ovat silloin tehokkaimmillaan. Ilta ja yö ovat rauhoittumisen aikaa myös ruoansulatukselle, joka toimii silloin hitaammin kuin päivällä.

Huono ruokarytmi ja epäsäännölliset elintavat sekoittavat kehon luontaista rytmiä. Ihminen voi huonosti: väsyttää, uni ei tule, vatsa temppuilee, muisti reistaa.

Erityisen tärkeää säännöllinen ruokarytmi on lapsille ja ikäihmisille. Lapsen vatsaan ei mahdu paljon ruokaa kerralla. Siksi aterioita pitää olla 3–4 tunnin välein. Ikääntyneet syövät kerralla vähemmän kuin nuoremmat, joten säännöllisyys on tärkeää.

Suositeltavaa on, ettei työikäisen aikuisenkaan ruokailujen väli veny 4–5 tuntia pitemmäksi.

TUKEE PAINONHALLINTAA

Normaalipainossa pysyminen ja säännöllinen ruokarytmi kulkevat käsi kädessä. Ruoansulatuskanavan toiminta on parhaimmillaan, kun se saa rauhassa käsitellä yhden aterian loppuun asti. Jatkuva syöminen aiheuttaa insuliinipiikkejä, ja insuliini estää rasvaa hajottavan lipaasientsyymin toiminnan. Kun insuliini on koholla, kehon rasvavarastot eivät pala.

Veren sokeriarvot pysyvät tasaisempina säännöllistä ruokarytmiä noudatettaessa. Lisäksi kehon signaalit

SHUTTERSTOCK

RAUTAISANNOS

Syö säännöllisesti!

Se kohentaa hyvinvointia.

SELKEÄ RYTMI ATERIOINTIIN FAKTAA RAVITSEMUKSESTA // KAISA HÄRMÄLÄ

ovat selkeitä. On helpompi erottaa nälkä ja kylläisyys.

Säännöllinen ateriointi tekee hyvää myös hermostolle ja olo on rauhallisempi.

Jatkuva napostelu on haitallista hampaillekin. Ne kestävät korkeintaan kuusi päivittäistä ruokailukertaa. Sitä useammat ateriat ja välipalat altistavat hampaat reikiintymiselle.

KOLME PÄ Ä ATERIA A

Ruoka-ajat voi suunnitella omaan elämänrytmiin sopiviksi. Useimmille sopii, että päivään kuuluu kolme pääateriaa: aamupala, lounas ja päivällinen. Lisäksi nautitaan tarpeen mukaan välipalaa ja iltapala. Jos päivällä syö liian

kevyesti, illalla tulee naposteltua. Raskas ateria puolestaan väsyttää.

Jos aamiainen ei maistu heti herättyä, sen voi nauttia tuntia, paria myöhemmin.

Jos sinnittelee puoleen päivään tyhjin vatsoin, on nälkä hillitön, ja lounaalla tulee ahmittua. Hyvään aamupalaan kuuluu viljavalmistetta, kuten puuroa tai leipää, sekä kylläisyyttä pitävää proteiinia, esimerkiksi kanamunaa, jogurttia tai rahkaa. Kasvikset, marjat tai hedelmät täydentävät aamun aterian.

Lounaan aika on silloin, kun tuntee jo pientä nälkää. Lounaslautanen kootaan lautasmallin mukaisesti, söipä sitten kotona, työpaikkaruoka-

lassa tai ravintolassa: puolet kasviksia, neljännes proteiinipitoista ruokaa ja neljännes perunaa tai viljalisäkettä.

Ruokajuoma ja leipäpala täydentävät aterian.

Iltapäivällä aikuinenkin voi tarvita välipalaa, ainakin jos menee töiden jälkeen harrastamaan liikuntaa tai jos päivälliseen on pitkä aika. Välipala kootaan kuten ateriakin: viljavalmisteita ja proteiinia sekä kasviksia, marjoja tai hedelmää.

Päivällinen syödään yleensä viiden ja seitsemän välillä. Se saa olla kevyempi kuin lounas, ja lautasmallin mukainen sekin.

Kevyt iltapala helpottaa unen tuloa. Illalla maistuu esimerkiksi juusto-kasvisleipä ja lasi maitoa tai piimää, tai jogurtti myslin ja marjojen kera. Maidon sanotaan rauhoittavan ja parantavan unta.

Uni saattaa kärsiä, jos ennen nukkumaanmenoa nautitaan tuhti ateria.

Lähteenä mm. Soili Soisalo, Eeva Voutilainen: Ruokarytmi. Tammi 2017.

MARTAT 3 | 2020

| 21

MARTTATOIMINTA POIKKEUSOLOISSA

ELÄMME EPÄVARMAA AIKAA

K

oronaepidemialla on suuria vaikutuksia marttajärjestön talouteen ja toimintaedellytyksiin.

Välittömät vaikutukset ovat mittavat koko järjestössä – kuten kaikkialla yhteiskunnassa.

MARTTAYHDISTYSTEN toiminta on väliaikaisesti tauolla, tai sitten yhdistykset toimivat tietotekniikan avulla virtuaalisesti. Naapuriapu ja muut vapaaehtoistoiminnan muodot tuovat apua ihmisten arkeen.

Koska marttayhdistyksillä ei ole palkattuja toimihenkilöitä eikä kovin suuria kiinteitä kuluja, taloudelliset vaikutukset jäävät rajallisiksi. Yhdistykset kykenevät varmasti käynnistämään toimintansa poikkeusolojen päätyttyä nopeasti uudelleen.

Suuri osa yhdistyksistä ennätti ilmeisesti pitää omat kevät- tai vuosikokouksensa juuri ennen kokoontumisrajoitusten alkua.

MARTTAPIIRIEN perustoiminta, eli kurssi- ja luentotoiminta erilaisille kohderyhmille, pysähtyi muutamassa päivässä poikkeusolojen tultua voimaan.

Piirien henkilöstö siirtyi viranomaisohjeistuksen mukaisesti tekemään etätyötä aina kun se on mahdollista.

Kurssitoiminnan keskeytymisestä huolimatta monet piirit ovat voineet jatkaa valtionavustuksella tai ulkopuolisella hankerahoituksella tehtävää neuvontatyötä, jos toimintaa on voitu viedä verkkoon, tai jos rahoituksella on voitu tehdä muuta hankesuunnitelmiin kuu-

22 | MARTAT 3 | 2020

luvaa ja rahoittajien hyväksymää toimintaa. Marttaliitto on kannustanut piirejä kehittämään uusia poikkeustilaan sopivia neuvonnan muotoja ja tukemaan näin kansalaisten selviytymistä arjesta.

Käytännössä piirien asiakasmaksujen tulovirta joko päättyi tai väheni dramaattisesti. Samaan aikaan suurin osa kustannuksista kertyy edelleen. Tilanne on johtanut useissa piireissä siihen, että henkilöstöä on lomautettu ja muita mahdollisia kuluja on karsittu. Piirit ovat raportoineet epidemian vuoksi saamatta jäävien tulojen olevan useita satoja tuhansia euroja, eli taloudelliset tappiot tulevat olemaan merkittävät.

Piirit ovat lähes poikkeuksetta siirtäneet kevät- tai vuosikokouksensa pidettäväksi myöhempänä ajankohtana ensi syksynä.

MARTTALIITTO on suunnannut työtään voimakkaasti toimenpiteisiin, joilla pyritään ehkäisemään epidemian leviämistä ja vähentämään poikkeustilan aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia. Tätä työtä tehdään yhdessä niiden piirien asiantuntijoiden kanssa, joita ei ole lomautettu.

Marttaliiton henkilöstöä ei ole lomautettu. Työmäärä on kasvanut merkittävästi poikkeustilanteessa kehitettyjen uusien toimintamuotojen ja lisätyn neuvonnan ja viestinnän takia.

Myös liiton osalta taloudelliset tappiot tulevat olemaan suuret. Pieni osa kuluista jää toteutumatta, koska erilaisia tilaisuuksia on jouduttu perumaan, mutta osa kuluista vain siirtyy myöhemmäksi.

Epidemia takia tehtävät lisätoimet puo-

M a r t at

lestaan lisäävät kustannuksia. Samaan aikaan monet liitonkin tulovirrat ovat vähentyneet tai ehtyneet kokonaan.

Marttaliiton vuosikokous on siirretty pidettäväksi myöhemmin. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan kokous pidetään syyskuun lopulla. Seuraamme epidemiatilannetta ja viranomaisten ohjeita kokoontumisen ja liikkumisen suhteen.

PITKÄN AIKAVÄLIN VAIKUTUKSIA koko maailman taloudelle, yhteiskunnille, organisaatioille ja ihmisille on vaikea ennustaa. Tilanne on niin poikkeuksellinen, että parhaat asiantuntijatkaan eivät osaa päätellä mitään varmaa sen tiedon pohjalta, mitä on olemassa aiemmista talouskriiseistä ja talouden elpymisestä niiden jälkeen. Mitä pidempään epidemia erilaisine rajoituksineen kestää, sen suuremmiksi ja pitkäaikaisemmiksi vaikutukset muodostuvat myös marttajärjestön osalta. Paluu epidemiaa edeltävään tilaan tulee ilmeisesti joka tapauksessa kestämään vuosia.

Reijo Petrell hallinto- ja talousjohtaja Marttaliitto

PIDETÄÄN YHTEYTTÄ TOISIIMME

M

A R T TAY H D I S T Y S T E N TOIMINTA hakee nyt uu-

sia muotoja. Kun emme voi tavata kasvokkain, on kohtaamiseen ja yhdessä tekemiseen pitänyt keksiä uusia keinoja. Nyt on hyvä aika kehittää ja kokeilla. Ei haittaa, vaikka kaikki uudet toimintatavat eivät heti sujuisikaan. Tämä tilanne on kaikille uusi ja vaatii totuttelua ja oppimista.

Emme halua, että yli tuhannen yhdistyksemme toiminta ja jäsenillemme tärkeät sosiaaliset suhteet loppuvat kevään ja kesän ajaksi, kokoontumisrajoitusten takia. Martat ovat onneksi toiminnan ihmisiä, ja monet yhdistykset ovat keksineet nopeasti tapoja marttailla poikkeusoloissa ja pitää yhteyttä jäseniinsä.

Kotitalousneuvontajärjestönä Marttojen tehtävä on edistää kotien ja perheiden hyvää arkea. Työllemme on nyt entistä suurempi kysyntä. Arkeen tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, ja marttajärjestö välittää neuvoja kotitalouksiin.

On tärkeää huolehtia ihmisten henkisestä hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Yhteydenpidolla on tässä merkittävä rooli.

ERÄÄT YHDISTYKSET ovat kertoneet, että poikkeustilan alkaessa syntyi hetkeksi pelko, kuinka marttailulle nyt käy. Toisaalta monet huomasivat jo poikkeustilan ensimmäisinä viikkoina, että yhdistyksen joukko tiivistyy entisestään.

Monissa yhdistyksissä martat ovat alkaneet pitää toisiinsa yhteyttä tavallista enemmän. Marttaliitossa olemme kannustaneet yhdistyksiä kiinnittämään erityistä huomiota yli 70-vuotiaisiin jä-

seniin. Olemme ehdottaneet, että yhdistyksestä soitettaisiin kaikille ikääntyneille jäsenille ja kysyttäisiin kuulumisia. Nyt jos koskaan yhteydenotoilla on iso merkitys, jottei kukaan jää yksin.

MARTTALIITON TEHTÄVÄNÄ on auttaa ja tukea yhdistyksiä ja niiden vapaaehtoisia uudessa tilanteessa. Olemme lähettäneet tänä keväänä sähköisiä yhdistyskirjeitä tavallista useammin. Kirjeissä jaamme yhdistysten keksimiä uusia toimintatapoja ja kerromme toiminnan mahdollisuuksista. Voimme oppia toisiltamme ja soveltaa hyväksi havaittuja käytäntöjä omiin puitteisiimme.

VIRTUAALINENKIN MARTTAILU synnyttää kokemuksen yhteenkuuluvuudesta. Tunne siitä, että kaikesta huolimatta toimimme yhdessä, tuo iloa ja hyvää mieltä.

Martoilla on ollut jo pitkään käytössä Facebook-ryhmiä eri puolilla maata toimivien yhdistysten hallitusjäsenille.

Nämä kanavat ovat arvokkaita nyt, kun vaihdamme kokemuksia ja ideoita. Se, mikä toimii Oulussa, saattaa hyvin toimia Hangossakin.

Monet marttayhdistykset ovat toteuttaneet virtuaalisia marttailtoja. Aiheena on ollut esimerkiksi leivonta, ruoanlaitto, kahvittelu, kuulumisten vaihto tai käsityöt. Yhdessä, virtuaalisesti, on tehty simaa ja vietetty puutarhailtoja.

Yhdistysten WhatsApp- tai Facebookryhmissä jaetaan viestejä: kuulumisia ja kuvia vaikka viherkasvien hoitamisesta, kotitöistä tai ulkoilusta. Samalla voim-

me neuvoa ja opastaa toinen toisiamme uudenlaisessa arjessa ja tarjota ideoita poikkeusolojen marttailuun.

Sovelluksia hyödynnetään sen mukaan, mitä itse kullakin on hallussaan: Facebookin ja WhatsAppin lisäksi yhdistyksillä on ollut käytössään esimerkiksi Google Hangouts, Microsoft Teams, Jitsi Meet, Zoom…

Etämarttailuun liittyviä viestejä ovat lähettäneet esimerkiksi Aurinkolahden Martat, Hankasalmen kirkonkylän Martat, Kauhavan Martat, Porkkalan Martat, Tervalammen Martat ja Wirmon Martat. Yhdistysten kekseliäisyys ja energia ilahduttaa! Martat.fi-sivuille on koottu marttojen omia ja Marttaliitossa kehiteltyjä vinkkejä yhdistystoimintaan, yhteydenpitoon ja naapuriapuun.

Ideoita voi jokainen lainata ja muunnella omalle yhdistykselle sopivaksi. martat.fi/vinkkeja-etamarttailuun Reija Salovaara kansalaistoiminnan johtaja Marttaliitto

MARTAT 3 | 2020

| 23

MARTTATOIMINTA POIKKEUSOLOISSA

ROHKEASTI KOKEILEMAAN HANNELE NIEMI //KUVA MARJA SEPPÄLÄ

I

ntomartat-yhdistys on järjestänyt korona-aikana toimintaa etäyhteyksillä. Joogatunti sujui paikallisen ohjaajan johdolla.

– En ole tekniikkaihminen, enkä ole nauttinut videopuheluista, huokaa Intomarttojen puheenjohtaja Marika Laurila (34).

Poikkeusolot panevat vastahakoisenkin taipumaan tekniikan edessä, vaikka sitten yin-joogan asanoihin.

– Itse asiassa etäjooga sujuu suht helposti etäkokouskäyttöön tarkoitetun Zoom-ohjelmiston avulla. Porukassa on sekin etu, että kun yksi osaa, ei kaikkien tarvitse opetella, jatkaa Laurila.

Intomarttojen keski-ikä on 35, ja jäsenistä moni on tottunut etäyhteyksiin. Yhdistyksestä löytyy niin tekniikkataitajaa kuin joogaohjaajaa.

Korona pakotti Anni Lankisen luomaan uusia käytäntöjä Joogahuone Annelin Aika -yrityksessään, muun muassa opettamaan Facebookin live-lähetyksinä.

Intomartat saivat ensimmäisen joogakerran alehintaan.

– Arvopohjaamme kuuluu oman paikkakunnan palvelujen käyttäminen, painottaa puheenjohtaja.

tyy kotiin, eikä marttojen perinteisiä kasvokkain kokoontumisia järjestetä.

Intomarttojen ykkösjuttu on ennakkoluuloton kokeilu: on tutustuttu parkouriin, tankotanssiin, tanhuun, balettitangolla barreen. Ohjelma on vienyt issikkahevosten pariin, itsepuolustusharjoituksiin ja boudoir-kuvauksiin. Maailma on täynnä mahdollisuuksia.

– Omassa porukassa on turvallista rikkoa rajojaan. Ajatuksemme on, että yhteisön hyvinvointi lähtee yksilöstä. Yksi avainsanoista on vapaus. Jäseniä ei sitouteta toimintaan, osallistua voi vaikka pari kertaa vuodessa, kertoo Marika Laurila.

– Intomartoissa hallitus ei yksin päätä, vaan jäsenet saavat äänestää erilaisista toimintavaihtoehdoista. Tapahtumia on lähes viikoittain, vaihtelevissa paikoissa. Vakituista kokoontumispaikkaa meillä ei ole.

Korona-aikana oli järjestetty jo seitsemän etätapahtumaa huhtikuun loppupuolelle mennessä. On joogattu, leivottu, kokeiltu koukkuamista.

Martat ovat perinteisesti kriisiaikoina vastanneet yhteiskunnan tarpeisiin. Koronan luomia tarpeita ei vielä tiedetä, mutta nämä martat kannustavat katsomaan roh-

TURVAA PORUKASTA

Viisivuotias yhdistys Intomartat toimii koko Kouvolan alueella.

Yhdistys on aktiivinen myös Facebookissa, jossa jäseniä on 300.

Varsinaisia marttajäseniä on noin 80.

Valtaosa jäsenistä elää ruuhkavuosia ja kaipaa arkeensa oman ajan ohella hengähdyshetkiä samanhenkisten seurassa. Viikoittainen joogatuokio voi pelastaa paljon nyt, kun elämä keskit-

24 | MARTAT 3 | 2020

Joogaohjaaja Anni Lankinen veti etäjoogatunnin Intomartoille.

keasti, etänäkin, tulevaisuuteen.

– Ikä ei ole este! Emme me nuoremmatkaan heti oppineet rypyttämään karjalanpiirakoita, muistuttaa Marika Laurila.

KAUPPA-APUA KARANTEENIN AIKANA ANU K YLVÉN

K

un koronaepidemian aiheuttamat rajoitukset alkoivat, somerolaisen Jenni Yli-Puntarin puoliso oli työmatkalla Meksikossa. Jenni arvasi, että karanteenia on tiedossa, kun mies palaa. Niin kävikin.

– Eipä olisi juuri mitään menoja ollutkaan, kun kaikki peruuntui: muskari keskeytyi, ja avoin päiväkoti suljettiin, puolitoistavuotiaan Leon äiti kertoo.

Terveyskeskus ohjeisti jatkamaan karanteenia, kunnes on kulunut kaksi viikkoa Suomeen paluusta.

Jenni on Someron Kurinseudun Marttojen sihteeri. Jo maaliskuun puolivälissä yhdistyksen aktiiviseen WhatsApp-ryhmään singahteli viestejä. Jotkut suosittelivat paikallisen ruokakaupan keräily- ja noutopalvelua. (”Tulee kaikki listan ostokset, vaikka laittaisi miehen asialle.”) Toiset tarjosivat apuaan asiointireissujen hoitoon. Yhdistyksessä on muutama yli 70-vuotias.

Parin kilometrin päässä Jennin kotoa asuva marttakaveri Mirja laittoi tekstarin kauppareissultaan ja kysyi, tarvitsevatko karanteenilaiset ruokatäydennystä. Kotimatkalla Mirja pudotti Jennin portille pussillisen mandariineja ja piristykseksi narsissin.

Seuraavalla viikolla Jennin perhettä jeesasi yhdistyksen puheenjohtajan Tiinan

SUURI TARVE NEUVONNALLE KOONNUT JOONAS JYLHÄ

K

Kaikki menot peruuntuivat, kun koronarajoitukset alkoivat. Onneksi Jenni Yli-Puntari pitää kotoilusta ja viihtyy pihatöissä.

mies Antti. Jenni oli tilannut ruoat verkossa, ja ne oli kaupassa kerätty valmiiksi. Antti kuskasi pari laatikollista ruokaa perille.

Jenni kehuu, että omalta marttaporukalta saa apua ja vinkkejä mihin tahansa.

WhatsApp-ryhmässä viestit kilahtelevat taajaan.

– Ensin kyllä mietin, kehtaanko itse pyytää apua. Ajattelin, olenko turhan varovainen, ja voisinko sittenkin mennä hanskat kädessä näppäilemään tunnusluvun Kkaupan noutopisteelle.

– Kun emme enää olleet karanteenissa, ilmoitin itse ryhmässä, että menen mielelläni kauppaan, jos joku vain tarvitsee.

NÄIN NURMEKSESSA

Nurmeksen Martat pitivät seitsemän martan voimiin talkoot vappuaattona ja paistoivat sekä pakkasivat 250 munkkia seurakunnan jakamiin ruokakasseihin hyvän kevään toivotuksin.

oronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen myötä tarve Marttojen ammatilliselle kotitalousneuvonnalle on kasvanut voimakkaasti. Maalis–huhtikuussa Martat.fi-sivujen kävijämäärä nousi uusiin ennätyksiin. Marttaliitto kokosi Aikaa olla kotona -sivuille hyödyllistä aineistoa poikkeusoloja ajatellen: kotivaraohjeita, helppotekoisten ruokien reseptejä, valmiita ruokalistoja, siivousohjeita, käsityövinkkejä, hyötykasvien kasvatusohjeita… Marttojen somekanavat ovat ennestäänkin olleet suosittuja, mutta viime kuukausina on sielläkin seuraajien määrässä koettu erityisen nopea kasvu.

Neuvonnan tarpeen kasvaessa pidennettiin aukioloaikoja Marttojen neuvontapuhelimessa ja Kysy martalta -chatissa.

Etäopetuksen tueksi koottiin Aikaa oppia -sivuille aineistoa erityisesti opettajia ja opiskelijoita ajatellen. Myös erityisryhmille suunnatussa kotitalousneuvonnassa ryhdyttiin hyödyntämään etäopetusta.

Marttojen oppimisympäristössä, Martta-akatemiassa, on julkaistu maksuttomia webinaareja, ja verkkoon on tuotu neuvonnallisia videoita entistä enemmän.

Neuvonnalliset Facebook-livet ovat tuoneet uudenlaisen tavan toteuttaa kotitalousneuvontaa. Ne ovat tavoittaneet marttojen lisäksi myös muita kotitalousasioista kiinnostuneita kanavalla.

Marttayhdistyksiä varten koottiin Martat.fi-sivuille ideoita etämarttailuun ja yhteydenpitoon. Yhdistyksiä on myös kannustettu pitämään huolta iäkkäistä jäsenistään.

Poikkeustilan tultua voimaan käynnistettiin Naapuriapua-viestintäkampanja, joka rohkaisee jokaista huolehtimaan lähimmäisistään ja tarjoamaan apua, tukea ja virkistystä arkeen.

Poikkeusolojen aikana monet toiminnot on toteutettu yhteistyökumppaneiden kanssa. Martat osallistuivat Jokaiselle lapselle lounas -ruokakassikampanjaan, auttoivat Avainlippu-yrityksiä kokomaan

karanteenikassin ikäihmisille ja toivat kotitalousneuvontaa esille Perherauhan julistuksessa. Martat ottivat Naisjärjestöjen Keskusliiton kanssa kantaa yrittäjänaisten toimeentulon puolesta.

Marttaliitto on mukana valtioneuvoston julistamassa Suomi toimii -kampanjassa, joka tukee ihmisten luottamusta omaan elämänhallintaan, instituutioihin ja yhteisöihin ja tuo esiin myös järjestöissä tehtäviä hyviä tekoja.

KATSO LISÄÄ

martat.fi/aikaa-olla-kotona/ martat.fi/aikaa-oppia martat.fi/aikaa-olla-kotona/marttojenliveluentojen-aikataulut/ https://moodle.mmg.fi/martat/login/ index.php valtioneuvosto.fi/suomitoimii MUISTA MYÖS

Marttojen kotitalousneuvontapuhelin 050 430 6520 martat.fi/martat/marttajarjesto/ kotitalousneuvonta/kysy-martalta-chat/

MARTAT 3 | 2020

| 25

KEHITYSYHTEIST YÖ

Tekijänaisia Marttojen kehitysyhteistyö täyttää 40 vuotta.

Terhi Lindqvist Za bres Fasossa, vuonna 20 sa, Burkina 08.

KOONNUT TERHI LINDQVIST

M

arttojen työ Afrikassa ei olisi ollut mahdollista ilman kymmeniä kotitalouden, vammaistyön, seksuaaliterveyden ja yrittäjyyden ammattilaisia. Olemme saaneet seurata heidän työtään Emäntälehden ja myöhemmin Martat-lehden jutuissa ja martat.fi-sivujen blogeissa. Tässä tekijöitä ja heidän näkemyksiään vuosikymmenien varrelta:

#martatafrikassa40 Muista aihetunniste #martatafrikassa40, kun seuraat sosiaalista mediaamme!

”Täällä ihmiset usein luulevat, että kaupasta ostettu ruoka on parempaa kuin kotona kasvatettu. Niinpä elintärkeät munat myydään ja rahoilla ostetaan vaaleaa leipää. Myös terveyteen liittyviä vääriä uskomuksia on paljon.

Me emme suunnittele ihmisille, vaan yhdessä ihmisten kanssa. Tabut häviävät parhaiten koulutuksen myötä. Tie voi olla pitkä, mutta se on ainoa tie.”

(Emäntälehti 9/1980) 1990-LUKU

MABEL MOYO Jekesa Pfwinga Wulingquondo -järjestön varapuheenjohtaja, Zimbabwe Leeah Muuya 1980-LUKU

LEEAH MUUYA Maendeleo ya Wanawake -järjestön koulutuspäällikkö, Kenia

26 | MARTAT 3 | 2020

”Naiset aloittavat työpäivänsä aamuneljältä peltohommissa. Syönnin jälkeen he lähtevät puun hakuun. Kotia on huollettava, illallinen valmistettava, vesi kannettava ja vaatteet pestävä käsin. Naisen työpäivä on 16–18 tuntia.

Mabel Moyo

MARTTAMATKA SIIRTYY Tämän syksyn marttamatka Malawiin siirtyy ensi vuoteen, kunhan koronaepidemia on taittunut. Kaikille mukaan hakeneille ilmoitetaan uudesta ajankohdasta heti, kun se on tiedossa.

Noëlie Ouandaogo

Berhane Daba

Projektiemme tarkoitus ei ole antaa naisille pikku puuhasteltavaa, vaan tuottaa rahaa. Naisprojektit ovat usein huonosti suunniteltuja. Maailma on täynnä erilaisia sukankutomis- ja virkkuukursseja, jotka vievät naisilta kallisarvoista aikaa eivätkä synnytä tuottoisaa elinkeinoa. Niitä varten ei tehdä markkinatutkimuksia eikä kannattavuuslaskelmia.

Ne perustuvat perinteiselle rooliajattelulle ja uskomukselle, että naisten työ ei ole oikeaa työtä. Kirkossa käynti voi olla harrastus, peltotyö ei.

Minulla on myötäsyntyinen sisäinen halu puhua naisten puolesta. Teissä Martoissa on sama henki kuin meissä.”

(Emäntälehti 11/1998)

keuksia kotona tai jotain muita huolia, jotka vievät hänen ajatuksensa. Älä lannista häntä moittimalla huonoa vastausta.

Neuvonnan päätteeksi kerrataan tärkeimmät asiat. Ihmiset eivät yleensä tule paikalle täsmällisesti. Jotkut tulevat pitkän matkan päästä ja saattavat myöhästyä alusta. Jos teet hyvän yhteenvedon, kaikki hyötyvät luennosta.

Afrikassa perheet ovat suuria. Kun naiset kertovat oppimastaan, tieto leviää.

Kurssin lopussa muistutamme aina: jakakaa tieto. Älkää pitäkö sitä itsellänne.”

(Martat 1/2010) 2010-LUKU

NOËLIE OUANDAOGO Pag-La-Yiri -järjestön neuvoja, Burkina Faso

BERHANE DABA Ethiopian Women with Disabilities National Association (EWDNA), perustajajäsen ja ensimmäinen toiminnanjohtaja

”Parhaat vinkkini kotitalousneuvontatyöhön: Kun kysyt yleisöltä jotakin, saatat saada vastauksen, joka on väärin tai outo. Älä koskaan tyrmää vastausta. Kiitä ensin, ja sano sitten, että voisit hieman täydentää. Koskaan ei voi tietää, mikä ihmisen tausta on. Ehkä hänellä on vai-

”Olemme toteuttaneet monenlaista koulutusta, kuten lukutaitokoulutusta. Joka toinen viikko jäsenet kokoontuvat tänne etiopialaiseen kahviseremoniaan, jossa he voivat keskustella asioistaan luottamuksellisesti. Kannustamme heitä kertomaan järjestöstä omilla asuinalueil-

2000-LUKU

laan. Vammaiset naiset ovat usein piilossa, eikä heillä ole paljon kontakteja kotikorttelin ulkopuolella.

Toiveeni etiopialaisten vammaisten naisten elämän paranemiseksi ovat koti, koulu, oma työ. Avainsana on voimaantuminen. Kun olet tietoinen omista oikeuksistasi ja uskallat vaatia asioita, loppu on helpompaa.”

(Martat 1/2017)

LÄMMIN KIITOS TUESTANNE! Martoilla oli mahdollisuus tehdä varsinaisen jäsenmaksun yhteydessä lahjoitus kehitysyhteistyöllemme. Lahjoituksia tuli yhteensä 31 794,11 euroa.

Tämän turvin voimme normaalin kurssi- ja pienyritystoiminnan lisäksi tukea tyttöjä ja naisia koronaepidemiasta selviytymisessä kohdemaissamme Etiopiassa, Kamerunissa ja Malawissa.

MARTAT 3 | 2020

| 27

ANNA SUOHEIMO

KEHITYSYHTEIST YÖ

Säätiön ja yrityksen kumppanuus luo työmahdollisuuksia vammaisille naisille Etiopiassa.

JOKAINEN NÄKYVIIN YHTEISÖSSÄÄN

KATJA VIS/ABILIS

»

Abilis-säätiö tukee Etiopiassa kutomoja, joissa työskentelee vammaisia naisia. Yhteistyössä on mukana suomalainen yritys Sera Helsinki, joka ostaa mattoja suoraan paikallisilta tekijöiltä.

28 | MARTAT 3 | 2020

ABILIKSEN KUVA-ARKISTO

ANNA SUOHEIMO

Tyttöjen ja naisten perusopetuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon edistäminen ovat tärkeitä painopisteitä Abilis-säätiön rahoitustoiminnassa.

S

uurin osa maailman vammaisista ihmisistä asuu kehitysmaissa.

Vammaisten oikeuksien parantaminen onkin osa kehitysyhteistyötä.

Erityisen vaikeassa asemassa ovat vammaiset naiset, joiden mahdollisuudet saada koulutusta ja työtä ovat usein hyvin heikot. Esimerkiksi Etiopiassa vammaisuus nähdään usein perheen häpeänä, minkä vuoksi vammaisia saatetaan pitää muilta piilossa kodin seinien sisäpuolella. Vammaiset tytöt ja naiset alistetaan, ja heillä on muita korkeampi riski tulla hyväksikäytetyksi niin henkisesti kuin seksuaalisestikin.

Abilis-säätiö on vuosien ajan rahoittanut kehitysmaissa hankkeita, jotka edistävät vammaisten tyttöjen ja naisten oikeuksien tunnustamista, elinolosuhteiden kohentumista ja mahdollisuuksia osallistua yhteisöjensä elämään.

Vammaisten naisten omat järjestöt haluavat järjestötyöhön ja johtajuuteen liittyviä koulutuksia, tukea järjestäytymiseen ja naisten vahvistumiseen. Keskeistä on myös toimeentulon hankinta.

Perustaidot, kuten esimerkiksi ompeleminen ja kanojen kasvatus, ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Naiset ovat usein hyvin aktiivisia. He haluavat parantaa lastensa ja lähiomaistensa elämää. Vertaistuella on suuri mer-

Käsityöläiset saavat opetusta ammattinsa tueksi.

kitys toisille samassa tilanteessa eläville.

Naisten itsetunnon kannalta on erityisen tärkeää, että he tietävät oikeudestaan päättää omasta kehostaan.

Tärkeintä eri hankkeissa on, että vammaiset tulevat näkyviksi omissa yhteisöissään.

KUNNOLLINEN PALKKA Etiopiassa Abilis tukee muun muassa kutomoja, joissa työskentelee vammaisia naisia. Yhteistyössä on mukana suomalainen yritys Sera Helsinki, joka teettää design-mattoja työllistäen näkö- ja kuulovammaisia naisia. Yritys ostaa mattoja suoraan paikallisilta kutomoilta.

Yrityksen toinen perustaja Anna Suoheimo kertoo, että tavoitteena on liiketoiminta, jolla voidaan kohentaa etiopialaisten naisten asemaa yhteiskunnassa ja maksaa kutojille reilua palkkaa.

Kumppanuus on muutakin kuin mattojen ostamista.

– Käsityöläisille opetetaan ammatillisia taitoja. He saavat myös tukea, jotta pääsevät mukaan yhteiskuntaan ja ymmärtävät oikeutensa, Suoheimo kertoo.

Lisäksi Sera Helsinki kehittää mattoihin tarvittavan villalangan tuotantoa Etiopian maaseudulla. Tavoitteena olisi, että vammaiset naiset vastaisivat koko tuotantoprosessista aina lampaiden kasvatuksesta langan kehräykseen.

– Tämän järjestäminen on kuitenkin vaikeaa, sillä vammaisten asema on erityisen heikko maaseudulla. Heitä on vaikea löytää, koska heitä pidetään usein kotona neljän seinän sisällä piilossa, toteaa Suoheimo.

Sera Helsinki tilaa tällä hetkellä mattoja viidestä kutomosta, jotka sijaitsevat Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa. Ne työllistävät noin 160 henkeä, pääasiassa vammaisia naisia.

INFO ABILIS-SÄÄTIÖ

»rahoittaa projekteja, joiden avulla edistetään kehitysmaiden vammaisten ihmisten oikeuksia, osallistumista, itsenäistä elämää, järjestötoimintaa, koulutusta ja työllistymistä »perustettu 1998 »saa pääasiallisen rahoituksensa Suomen ulkoministeriöltä.

VUONNA 2019

»Yli 300 vammaisjärjestöä sai rahoitusta Abilis-säätiöltä. »Lähes 30 000 vammaista henkilöä pääsi mukaan projektitoimintaan. »Budjetti 2,5 miljoonaa euroa. »Facebook @AbilisFoundation, Twitter @AbilisF, Instagram @abilisfoundation

MARTAT 3 | 2020

| 29

KESTÄVÄ ARKI

MERKEILLÄ ON MERKITYSTÄ Alkuperämaa, ravintoarvot, soveltuvuus vegaaneille…

Elintarvikkeiden pakkausmerkinnät tarjoavat paljon tietoa.

Kun tunnemme merkkien tarkoituksen, voimme jopa vähentää ruokahävikkiä.

HANNA VIITA JA KAISA HÄRMÄLÄ // KUVAT COCOMMS OY

N

e pienet tekstit ja merkit elintarvikkeiden pakkauksissa – useimmat meistä ainakin vilkaisevat niitä. Neljä viidestä suomalaisesta nimittäin lukee pakkausmerkintöjä. Yleisimmin tarkistetaan ainesosia, alkuperää, sokeria ja rasvaa koskevat tiedot.

Näin kertoo Marttaliiton teettämä Pakkausmerkinnät2019-kuluttajatutkimus. Siinä selvitettiin, kuinka hyvin suomalaiset tuntevat merkinnät ja kuinka paljon he niitä lukevat.

Hyvää Suomesta

Sirkkalehti

OHJAAVAT OSTOPÄÄTÖKSIÄ EU:n luomutunnuksen tunnistaa yli puolet väestöstä, mutta nimisuojatuotteiden merkinnät ovat melko tuntemattomia.

Sirkkalehti- ja Hyvää Suomesta -merkit tunnetaan hyvin.

Elintarvikkeiden alkuperämaamerkinnät ovat tärkeimpiä keski-ikäisille naisille ja miehille sekä yli 65-vuotiaille naisille.

Vaikka 84 % vastaajista pitää alkuperämaatietoa erittäin tai melko tärkeänä, vain 21 % vastaajista tarkistaa kyseisen tiedon elintarvikepakkauksista. Lähes puolet suomalaisista on sitä mieltä, että paras tapa merkitä tieto olisi tekstinä. Joka viides toivoo, että merkintänä olisi maan lippu.

Merkeillä on merkitystä: 70 % vastaajista sanoo merkin vaikuttavan vähintäänkin melko paljon tuotteen valintaan. Useimmin merkit vaikuttavat yli 50-vuotiaiden naisten ostopäätöksiin. Vähiten merkit kiinnostavat nuoria miehiä.

30 | MARTAT 3 | 2020

TUNNETKO NÄMÄ?

EU:n luomutunnus on pakollinen kaikissa EU:ssa valmistetuissa ja pakatuissa luomuelintarvikkeissa.

EU:N NIMISUOJAMERKINNÄT Merkinnät suojaavat tiettyjen tuotteiden nimiä ja estävät vakiintuneiden nimien käytön muissa tuotteissa.

Suojattu alkuperänimitys (SAN) OSOITTAVAT HYVIÄ VAIHTOEHTOJA Suomalaisista seitsemän henkilöä kymmenestä lukee ravintomerkintöjä sisältäviä tietoja. Yleisimmin tarkistetaan sokeria ja rasvaa koskevat tiedot.

Merkintöjä hyödyntämällä olisi jokaisen mahdollista kohentaa ruokavaliotaan: me suomalaiset saamme yleensä ruoastamme liikaa suolaa ja liian vähän kuituja.

Olisi todella helppoa tarkistaa suolan ja kuitujen pitoisuus pakkausmerkinnöistä ja valita hyviä vaihtoehtoja. Pakkausmerkinnät2019-tutkimuksen mukaan kuitenkin vain pieni osa kuluttajista toimii näin: 8 % kuluttajista tarkistaa elintarvikkeen suolamäärän ja 3 % kuidun määrän.

Vain 2 % kuluttajista tarkistaa pakkauksesta, sopiiko kyseinen elintarvike vegaaneille.

UUSIA MERKINTÖJÄ TOIVOTAAN Joka viides kuluttaja heittää elintarvikkeen roskiin, kun tuotteen viimeinen käyttöpäivä on mennyt. Enemmistö kuitenkin arvioi ensin aistinvaraisesti, onko tuote kunnossa. Parasta ennen- ja Viimeinen käyttöpäivä -merkinnät ovat suomalaisilla kohtalaisesti hallussa. Vanhemmat ikäluokat tuntevat merkinnät paremmin kuin nuoret. Jos tunnemme merkit ja käytämme niitä apuna valinnoissa, voimme jopa vähentää ruokahävikkiä.

Vastaajista 28 % toivoo, että pakkausmerkinnöistä selviäisi annoksesta saatava

ravintoaineiden osuus päivittäisestä tarpeesta. Vastuullisuusmerkintöjä kaipaa noin neljäsosa vastaajista. Hiilijalanjälkimerkintää toivoisi 26 %, lajittelumerkintää 25 % ja eettisyysmerkintää 23 % suomalaisista. Uusille merkinnöille näyttäisi olevan siis tarvetta.

Tuotteen laatu tai ominaisuudet pohjautuvat maantieteelliseen alueeseen, jossa tuote myös valmistetaan.

Suomessa esim. Lapin Puikula.

Pakkausmerkinnät2019-kuluttajatutkimuksen toteutti Kantar TNS Agri Oy. Tutkimus uusitaan keväällä 2021.

LISÄTIETOA www.miksipakkausmerkinnat.fi INFO Marttaliitto on mukana Miksi pakkausmerkinnät -hankkeessa, jonka tarkoituksena on lisätä tietoa eri merkintöjen tarkoituksesta ja auttaa kuluttajia löytämään itselleen sopivia tuotteita.

Hankkeessa - edistetään elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä olevien päiväys-, ravintosisältö- ja alkuperämaamerkintöjen ja Luomu- sekä EU-laatujärjestelmien mukaisten merkkien tuntemusta ja kuluttajien kiinnostusta niitä kohtaan - lisätään tietoa eri merkintöjen tarkoituksesta - autetaan kuluttajia löytämään itselleen sopivia tuotteita - mukana ovat Marttaliitto, Luomuliitto, Kuluttajaliitto ja Ruokatieto Yhdistys - rahoittajana on Ruokavirasto.

Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) Tuotteen laatu, maine tai muu ominaispiirre johtuu pääosin sen maantieteellisestä ympäristöstä, jossa ainakin yksi tuotantovaihe tapahtuu.

Suomessa esim. Kainuun rönttönen.

i t i t t (APT) Aito, perinteinen tuote Tuotetta voidaan valmistaa missä tahansa EU:n alueella, mutta rekisteröidyn valmistustavan ja reseptin mukaan.

Suomalaisista tuotteista esim.

Kalakukko, Karjalanpiirakka.

MARTAT 3 | 2020

| 31

KESTÄVÄ ARKI

MARTTA USKOO:

kestävä

ar

m

SALKA ORIVUORI // KUVAT SHUTTERSTOCK

i ark

Kestävän arjen periaatteet hyväksytään.

Asenne on kohdallaan, nyt tarvitaan lisää käytäntöä.

#

JOKAINEN VOI VAIKUTTAA ta t.fi

Y

mpäristöasiat ovat tärkeitä suomalaisille, ja erityisen tärkeitä ne näyttäisivät olevan martoille. Martat nimittäin toimivat ympäristön kannalta viisaammin kuin keskivertosuomalainen.

Tämä selviää Kestävä arki -kyselytutkimuksesta, joka toteutettiin marras-joulukuussa 2019. Edellisen kerran tutkimus tehtiin kaksi vuotta aiemmin.

Asenne- ja kulutustottumuksissa oli kahden vuoden aikana tapahtunut vain pieniä muutoksia. Edelleen vastaajat uskovat, että jokainen voi omilla teoillaan vaikuttaa kestävän kehityksen edistämiseen. Ympäristömyönteiset asenteet pitäisi kuitenkin saada muuttumaan käytännön toiminnaksi.

Tutkimuksessa vertailtiin suomalaisten kuluttajien ja marttajärjestön jäsenten kestävän kehityksen mukaisia asenteita ja käyttäytymistä. Väittämät ja kysymykset liittyivät ruokaan, kodinhoitoon, ympäristöön ja kierrättämiseen.

Suunnittelemme ostoksemme yhä paremmin.

Entistä useampi ottaa ostoslistan mukaan lähtiessään kauppaan.

RUOAN KOTIMAISUUS TÄRKEÄÄ Vastausten perusteella suomalaiset, ja erityisesti martat, ovat lisänneet kasvisten syöntiä viimeisen kahden vuoden aikana.

Martat kertoivat muita useammin vähentäneensä lihansyöntiä, vaikka kokonaisuutena vastauksissa lihansyönnin vähentäminen ei vielä näy kovin vahvasti. Sekä martat että muut vastaajat uskovat ympäristöystävällisen ruoan olevan maukasta.

Vastausten perusteella näyttää siltä, että ruoan ympäristövaikutukset vaikuttavat erityisesti marttojen ruokavalintoihin.

Kyselyyn vastanneet pyrkivät tietoisesti vähentämään ruokahävikkiä, ja ruokaa päätyy kotona roskiin vain harvoin. Ruoanlaitto kiinnostaa varsin paljon ja ruokaa tehdään itse. Valmisruokien käyttö on edelleen varsin vähäistä.

tilastojen valossa suomalaiset ovat vielä kaukana tavoitteista, ja parantamisen varaa on paljon.

Martat lajittelevat muita ahkerammin erityisesti pattereita ja muita vaarallisia jätteitä, muovipakkauksia, biojätettä ja tekstiilejä. Kierrätyshalukkuus on lisääntynyt vuosien 2017 ja 2019 välillä, ja erityisesti muovipakkausten lajittelu on yleistynyt. Se onkin ymmärrettävää, koska muovipakkausten kierrätysmahdollisuudet ovat kohentuneet kovasti.

Biojätettä ja tekstiilejä suomalaiset kierrättävät heikommin kuin muita jätteitä.

Tekstiilien osalta tilannetta selittää se, että tekstiilijätteen erilliskeräys ei ole vielä vakiintunut koko maahan.

Jos kierrätyspiste on kaukana, tai jos kotona ei ole tilaa lajittelulle, kierrättämi-

32 | MARTAT 3 | 2020

Martat ovat suunnitelmallisia: lähtiessään ruokaostoksille he tekevät kauppalistan useammin kuin muut. Tosin ruokaostosten suunnitelmallisuus on yleistynyt laajemminkin suomalaisten keskuudessa, ja ostoslista on mukana aiempaa useammin myös muilla kuin martoilla.

Kotimaisuus nousee tärkeimmäksi ruoan valintakriteeriksi kaikkien tutkimukseen vastanneiden kesken. Toiseksi tärkeimpänä pidetään laatua ja sen jälkeen hintaa. Luomutuotanto tai muut tuotantotavat eivät korostu valinnan perusteina juuri lainkaan.

MUOVIA TOTUTTU KIERRÄTTÄMÄÄN Kyselyn perusteella suomalaiset ovat melko valveutuneita jätteiden lajittelijoita ja kierrättäjiä. Kuitenkin jäte- ja kierrätys-

INFO Kestävä arki -kyselytutkimuksen toteutti IROResearch Marttaliiton toimeksiannosta. Tiedot kerättiin 27.11.–4.12.2019 IROResearchin valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa. Otos oli 1 000 vastaajaa, ja se painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin ja maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Marttajärjestön jäsenten tiedonkeruu toteutettiin 19.11.–8.12.2019 lähettämällä kysely jäsenrekisterin sähköpostiosoitteisiin (29 621 kpl).

Vastaajia oli 6 332 ja vastausprosentti 21.

Erityisesti martat ottavat huomioon ruoan ympäristövaikutukset tehdessään arjen valintoja.

vansa vain tarpeellista, ei turhaa. Martat ottavat kulutuskäyttäytymisessään muita useammin huomioon kestävän kehityksen. Tällä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sillä kotitalouksien kulutus aiheuttaa lähes 70 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.

Muovipakkausten lajittelu on yleistynyt parin viime vuoden aikana.

nen saattaa jäädä. Nämä ovat yleisimmät syyt lintsata kierrättämisestä. Syynä ei yleensä ole se, että kierrätystä ei pidettäisi tärkeänä.

TARPEELLISTA, EI TURHAA Suuri osa Kestävä arki -kyselytutkimukseen vastanneista suomalaisista ja erityisesti martoista kertoo ottavansa energiatehokkuuden huomioon hankkiessaan

kodinkoneita. Turhan vedenkulutuksen välttäminen ja energiankulutuksen vähentäminen kotitaloudessa ovat tuttuja erityisesti martoille, mutta myös muille vastaajille.

Siivouksessa Martat hyödyntävät vaihtoehtoisia puhdistusaineita, kuten etikkaa ja soodaa, useammin kuin muut suomalaiset.

Vastaajat ilmoittivat suurelta osin osta-

TIEDOT, TAIDOT, ASENTEET Martat haluavat auttaa ihmisiä muuttamaan arkeaan ja elämäntapojaan kestävämmäksi. Jotta muutos onnistuu, tarvitsemme tietoa tehokkaista keinoista, joilla voimme vähentää ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tarvitsemme kestävän arjen taitoja, eli osaamista, jolla keinot otetaan käyttöön. Kaipaamme myönteisiä kokemuksia ja onnistumisen tunnetta siitä, että osaamme ja pystymme toimimaan kestävästi.

Ennen kaikkea asenteen pitää olla kohdallaan: meidän pitää haluta toimia ympäristön kannalta kestävästi.

Kun ryhdymme toteuttamaan kestäviä elämäntapoja käytännössä, vahvistuu kokemus, että voimme vaikuttaa maailman tilaan ja tulevaisuuteen. Toiminta saattaa vähentää ilmastoahdistusta ja auttaa käsittelemään muitakin vaikeita tunteita, joita ilmastonmuutos aiheuttaa.

MARTAT 3 | 2020

| 33

PUUTARHA

K äkukat

parantavat maata

Kylvä kukkasia pihan paljaisiin kohtiin.

Saat silmäniloa ja teet palveluksen luonnolle.

TIINA IKONEN // KUVAT SHUTTERSTOCK

Ruisvirna

34 | MARTAT 3 | 2020

J

oskus jokin kasvimaan lohko tai laita-alue jää viljelemättä, kukkapenkissä tai kasviryhmissä näkyy aukkoja ja viljelylaatikko pysyy tyhjänä. Kaikki nämä autiot kohdat kannattaa laittaa viljelykäyttöön tai peittää eloperäisellä katteella, sillä paljas maa on altis eroosiolle. Paljaan maan rakenne huononee; eloperäinen aine, ravinteet ja pieneliöt häviävät ja rikkakasvit valtaavat alueen.

Kotipihan kasvit ja elävä maa ovat tärkeitä hiilivarastoja. Paljaan maan saa nopeasti peittoon kylvämällä siihen maanparannuskasvien siemeniä. Ne kukkivat usein kauniisti ja samoja lajeja viljellään myös kesäkukkina.

Maanparannuskasveja on jokaisen helppo kasvattaa suoraan siemenistä. Kylvä kasvit keväällä suoraan kasvupaikalle siemenpussin ohjeen mukaan. Huolehdi kastelusta kasvun alussa ja nauti kukinnasta kesän ajan. Kasvit saavat jäädä niille sijoilleen syksyllä. Seuraavana keväänä kasvusto muokataan maahan.

Kukkivia maanparannuskasveja voi kasvattaa myös ruukuissa. Pölyttäjähyönteiset vierailevat kukissa ahkerasti, joten sijoita ruukut sellaisiin paikkoihin, missä pörriäiset eivät häiritse oleskeluasi.

KUKKIVAT MAANPARANNUSKASVIT: »Helppoja kasvattaa. »Kauniita ja hyviä leikkokukkia. »Houkuttelevat pihaan pölyttäjiä ja muita ötököitä. »Lisäävät maahan vihreää massaa eli eloperäistä ainetta. »Tukahduttavat rikkakasveja. »Murustavat maata voimakkaalla juuristollaan. »Sitovat ilmasta typpeä juurissa elävillä bakteereilla (apilat, virnat, herneet, pavut)

KUKKALOISTOA Poimi tästä kesäkukat omaan pihaan.

Kasvata yksinään tai yhdistele eri lajeja.

AURINGONKUKAT (Helianthus annuus) Isoauringonkukan varsi kohoaa jopa yli 2 metrin korkeuteen, mutta silti kasvi sopii pieneenkin tilaan. Kasvin juuristo on ylivertainen maanmuokkaaja ja kukinta houkuttelee paikalle hyönteisiä. Upea yhdessä hunajakukan kanssa.

HUNAJAKUKKA (Phacelia tanacetifolia) Sopii kaikenlaisille maalajeille, mutta ei viihdy kovin paahteisella kasvupaikalla. Nopeakasvuinen. Kylvä hunajakukkaa kasvimaalle varhaisperunan sadonkorjuun jälkeen. Näin maa ei ole loppukesää paljaana.

KÖYNNÖSKRASSI (Tropaeolum majus) Kukkii näyttävästi ja peittää rehevästi maan paljaan pinnan.

PERSIANAPILA (Trifolium resupinatum var. majus) Pitkään kukkiva, tuoksuva mesikasvi. Kasvaa 30–40 cm korkeaksi.

»

MARTAT 3 | 2020

| 35

RUISVIRNA (Vicia villosa) Rentokasvuinen, vahvajuurinen kasvi, joka sietää hyvin kuivuutta. Sopii hyvin myös savimaille. Nopeakasvuinen typensitojakasvi, jonka liilat kukat houkuttelevat pölyttäjiä.

SIKURI (Cichorium intybus) Erittäin syväjuurinen. Kukat kauniin siniset.

RUUSUPAPU (Phaseolus coccineus) Nopeakasvuinen ja rehevä köynnös, jonka voi ohjata kasvamaan tukea tai maata pitkin.

TARHAKEHÄKUKKA (Calendula officinalis) Tuottaa paljon vihreää lehtimassaa ja mahtavan kukinnan.

PELTOHERNE (Pisum sativum) Maanparantaja ja ruokaherne. Hyvä perusseos on peltoherne, ruisvirna ja kaura.

VERIAPILA (Trifolium incarnatum) Kukkii näyttävästi vielä syysmyöhällä ja sietää jopa pakkasta. Kestää hyvin myös kuivuutta. Kasvaa hieman lamoavasti. Kylvä laajoille alueille yhdessä raeheinän kanssa.

PELTOLINNUNJALKA (Ornithopus sativus) Kasvaa huonossakin maassa. Tekee runsaasti vaaleanpunaisia kukkia. Alkukesästä hidaskasvuinen, mutta rehevöityy myöhemmin ja kestää syysmyöhällä jopa pakkasta.

36 | MARTAT 3 | 2020

SUVISIVUJA

KOONNUT HELENA KOKKONEN

Avaa kirja, koet kesän tuoreemmin!

TIENVARSIKUKKIA – VIRK AT TUJA VARIA ATIOITA

Virpi Marjaana Siira (Moreeni) Päivänkakkara, maitohorsma, niittyleinikki ja moni muu viehättävät virkkaajaa. Neliöistä syntyy vaikka takki, peitto tai kukka-ro.

VOIKUKK A! – PIENTAREELTA PATA AN

Juho Hämäläinen, Milla von Konow ja Sari Selkälä (Teos) Nyt siitä syödään kaikki: juuret, varret, lehdet, kukat ja mykeröt!

K AL ANK ÄSIT TELYN OPAS –ANATOMIA , TEKNIIK AT, VÄLINEET

Sakke Yrjölä (Nemo) Enää et jää neuvottomaksi, vaikka pyydykseesi tarttuisi kuore, sorva, säynävä tai pasuri.

LUONNON LAHJOJA – HYVINVOINTIA JOKAISEEN PÄIVÄÄN

Tuomo Salovuori (Kirjapaja) Löydä oma tapasi nauttia luonnosta.

Sinun ei tarvitse olla viherpeukalo tai eräretkeilijä. Hyvää oloa voi hakea leppoisasti ja lähistöltä, kaikkina vuodenaikoina.

GEORGICA – L AULU M A ANVIL JELIJÄN T YÖSTÄ HUM AL AOPAS – OLUTHUM AL AN K ASVATUS SUOMESSA

Veli-Matti Mathlin (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura) Humala on perinteinen puutarhakasvi, kestävä koristeköynnös ja rauhoittava lääkekasvi. Jos käpysato kiinnostaa, tätä opasta ei kannata ohittaa.

AIK A A HIL JAISUUDESSA

Eija Nurmio & Mari Vainio (Kirjapaja) Tekstejä ja kuvia sille, joka etsii pyhää huolettomuutta.

Vergilius (Gaudeamus) ”Hennot taimet kestää ei rasituksia voisi,/ellei pakkasen, helteenkin välinen tasapaino/vallita saisi ja hoivata taivaan lempeys maata.” Runoelma luonnon, maanviljelyn ja mehiläisten ylistykseksi antiikin ajalta.

MARTAT 3 | 2020

| 37

HANKE

Pirkanmaan Martat ovat kehittäneet yhteisöllistä viljelytoimintaa maahanmuuttajien tueksi. Yhteisöpuutarhasta viedään satoa kotiin – kasvien lisäksi viljelytaitoja, kielitaitoa ja osallisuutta.

KATRI PURANEN // KUVAT ARI KORKALA

H

iedanrannan syötävässä puistossa Tampereella on käynnissä sadonkorjuu ja samalla kaikille avoin neuvontailta. Said Akbari työskentelee rivakasti härkäpapupenkillä: Palot talteen. Varret juurineen kottikärryyn. Kuorma kompostikasalle ja mullan tasoitus haravalla.

Salaattipenkissä häärii kolme naista.

Pussit täyttyvät rapeista herkuista.

– Syötävän puiston ajatus on se, että kun tulet tekemään, saat viedä satoa kotiin, Pirkanmaan Marttojen puutarhaasiantuntija Heidi Ovaska kertoo.

Martat ovat kehittäneet yhteisöllistä toimintamallia kaupungin perustamalle puistolle. Kylvöt, lannoitukset ja kitkennät hoituvat kaksi kertaa viikossa järjestettävissä neuvontailloissa. Samalla opitaan viljelytaitoja.

Toiminta on osa Pirkanmaan Marttojen koordinoimaa Active Refugees in the Community -hanketta, jonka tavoitteena on ollut tukea pakolaistaustaisten maahanmuuttajien kotoutumista viljelytoiminnan ja kulttuuritapahtumien avulla Tampereella ja Ruotsin Östervålassa.

– Yhteisöpuutarhassa kotoutujat tapaavat paikallisia ihmisiä. Yhdessä toimiessa ollaan samalla viivalla, sillä kasvi ei välitä siitä, oletko kirurgi tai lukutaidoton henkilö, Ovaska sanoo.

RAUHASSA KASVIMAALLA Salaattipen-

kit siistiytyvät kovaa vauhtia. Kesken hyörinän paikalle piipahtaa Anwar Al

38 | MARTAT 3 | 2020

Ahmad.

– Haluatko kerätä salaattia, Ovaska kysyy.

– En tiedä, Al Ahmad vastaa.

Tänään ei ole hyvä päivä. Kotona Syyriassa on sota ja paljon ongelmia juuri nyt. Äiti on sairaana, eikä mies pysty auttamaan. Hän tuli Hiedanrantaan saadakseen Puutarha-asiantuntija Heidi Ovaska valmistautuu neuvontailtaan Hiedanrannan Syötävässä puistossa. olla rauhassa.

– Heidi on minun opettaja. Minulla on Ruskossa iso kasvimaa, Al Ahmad ker- olemme jakaneet tietoa laari- ja kasvitoo ja esittelee kuvia auton peräkonttiin huoneviljelystä. kerätyistä kesäkurpitsoista.

Niitä on kolmesataa! Keräämiseen ku- KIELITAITO KASVAA Ilta-aurinko saa kelui tunti. häkukat ja pensaskrassit hehkumaan.

Puiston laidalla loistaa Valokoru; kah– Annoin kaikki ystäville.

– Miksi et laittanut kaikille Whatsapp- deksan pääosin kierrätysmateriaaleisviestiä, että katsokaa kuinka paljon tuli, ta rakennettua kasvihuonetta, joiden suunnittelemisessa ja osin myös rakenOvaska ihastelee.

Whatsapp yhdistää viljelijöitä Tampe- tamisessa kotoutujat ovat olleet mureella ja Östervålassa, jossa toisen han- kana. Suunnittelua ja rakentamista on kekumppanin, ISSS Resilience Centerin, johtanut toinen hankekumppani, Pirkotoutujat kasvattivat vihanneksia pai- kanmaan muotoilu- ja taideteollisuuskalliselle kahvilalle ja pyörittivät radio- yhdistys Modus.

Kukin kasvihuone on yhden kotoutuasemaa.

– Yhteistyö on toiminut hyvin. Olem- japerheen käytössä. me tutustuneet toistemme viljelytek– Mukana olevat ihmiset löytyivät niikoihin. Ruotsissa on ollut käytössä Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen aquaponics-vesiviljelysysteemi. Me taas kotoutumiskoulutusluokista sekä kau-

NÄIN VILJELLÄÄN YHTEISTÄ TULEVAISUUTTA

Said Akbari kärrää tuoksuampiaisyrtit kompostikasalle. Maatyöt ovat miehelle tuttuja.

Kotitila Afganistanissa jouduttiin jättämään sodan takia.

MARTAT32 || 2020 2019 MARTAT

|| 39 39

HANKE

Anwar Al Ahmad esittelee kuvaa viljelyn tuloksista.

Kesäkurpitsat hän kasvatti kaupungin vuokrapalstalla Ruskossa.

Mahtab Akbari (keskellä) seuraa, kun Said Akbari saa Heidi Ovaskalta Kaupunkiviljelijä-todistuksen. Todistus on kehitetty Active Refugees in the Community -hankkeessa. Viime kesänä todistuksen sai yhdeksän viljelijää.

MITÄ TAPAHTUU KESÄLL Ä 2020?

– Tampereen kaupungin kanssa on tehpungin sosiaalitoimen kautta, Heidi Ovaska kertoo.

– Ryhmä on pysynyt hyvin kasassa ja ihmiset ovat todella kiinnostuneita. Tulijoita olisi ollut enemmän kuin pystyimme ottamaan.

Kasvimailla ja kasvihuoneissa puhutaan suomea, jotta kielitaito karttuu.

Kielen oppimiseksi on koottu myös pieni viljelysanasto ja tehty helppoja opastusvideoita erilaisista viljelyaiheista.

Mukana olevat perheet ovat kertoneet tutustuneensa toisiinsa ja suomalaisiin.

– Moni ei tuntenut Hiedanrannan aluetta lainkaan. Nyt he tulevat viikonloppuisin tänne viettämään aikaa ja grillaamaan. Olen itsekin viettänyt vapaaaikaa palstoilla ja ramadan-juhlassa, Ovaska mainitsee.

Alkuun matkassa oli pieniä mutkia.

Kasvihuoneviljelyn piti alkaa jo kesällä 2018, mutta pohjatyöt eivät valmistuneet, joten viljely aloitettiin Kelluva puutarha -yhdistyksen laiturilla.

– Ohjasimme perheitä myös kaupungin vuokrapalstoille ja pidimme neuvontatilaisuuksia niillä.

Hanke päättyi marraskuussa.

40 | MARTAT 3 | 2020

Hiedanrannassa oli tarkoitus jatkaa viljelyä tänä kesänä, mutta nyt tilanne on auki. ”SUOMESSA NUKUN HYVIN” Said

Akbari on saanut härkäpapupenkin valmiiksi. Kun vaimo Mahtab selviää salaattipenkistä, pariskunta esittelee kasvihuoneessa kasvattamiaan munakoisoja ja tomaatteja.

Viljely on Akbareille tuttua työtä. Kotitilalta Afganistanissa lähti kerran päivässä iso autokuorma päärynöitä, viljaa, maissia ja kurkkua.

– Afganistanissa tulee paljon munakoisoa, tomaattia, porkkanaa, paprikaa, kukkakaalia, salaattia... Vesimeloni kasvaa tosi hyvin ja viinirypäleitä tulee paljon, Akbari luettelee.

Mutta ei mies Suomeakaan moiti.

Päinvastoin. Kotimaassa on sodittu siitä asti, kun hän oli 13-vuotias. Nyt juuret ovat toivottavasti kasvamassa tänne.

– Nyt on hyvä. Olen asunut Suomessa seitsemän vuotta. Nukun aina hyvin, Said Akbari sanoo tyytyväisenä.

ty sopimus tulevan kesän viljelytapahtumista, mutta niiden järjestäminen on epävarmaa koronaepidemian vuoksi, sanoo puutarha-asiantuntija Heidi Ovaska Pirkanmaan Martoista – Seuraamme tilannetta ja teemme päätökset suuntaan tai toiseen toukokuun loppupuolella, hallituksen suositusten mukaisesti.

INFO

»ACTIVE REFUGEES IN THE COMMUNITY »Yhteisöllistä toimintaa kaupunkiviljelyn ja kulttuuritapahtumien muodossa Tampereen Hiedanrannassa ja Ruotsin Östervålassa. »Tukee turvapaikanhakijataustaisten maahanmuuttajien kotoutumista. »Hankkeessa syntyi mm. Valokoru-kasvihuonealue ja yhteisöllinen puutarhamalli Hiedanrannan Syötävään puistoon. »Mukana Pirkanmaan Martat, Pirkanmaan muotoilu- ja taideteollisuusyhdistys Modus sekä ruotsalainen ISSS Resilience Center. »Rahoittaja: Central Baltic Interreg -ohjelma. »Kokonaisbudjetti 200 000 €, Marttojen osuus 80 000 €. »www.martat.fi/pirkanmaa/active-refugees-in-the-community-project/

Avoimissa neuvontailloissa opitaan puutarhanhoidon perusteita. Salaattipenkkiä siivoamassa Kaisu Kiviharju (vas.), Valentina Romanova, Heidi Ovaska ja Mahtab Akbari.

Said (vas.) ja Mahtab Akbari esittelevät Valokoru-kasvihuoneessa kasvattamiaan tomaatteja.

Valokoru-kasvihuoneet rakennettiin pääosin kierrätysmateriaaleista.

MARTAT 3 | 2020

| 41

K ÄSIT YÖ

Otetaan mitä on – näin syntyy linnunpelättimen tyyli.

Ei ole kahta samanlaista pelätintä.

TEKSTI JA OHJE ANJA AALTO // KUVA SARI TAMMIKARI

V

iinimarjapuskan tai mansikkamaan läheisyyteen pystytettävä linnunpelätin tehdään nurkkiin kertyneistä turhista tavaroista. Kolua kaapit ja ullakot ja piipahda kierrätyskeskuksen ilmaislaarilla. Parhaita ovat ohuet, liehuvat ja kilisevät materiaalit. Vältä materiaaleja, joista irtoaa muovia, ja sellaisia, jotka ovat vaarallisia eläimille, kuten ohuet verkot ja siimat.

Pelättimen vartaloon tulee järeämpiä aineksia: tukikepit, kanaverkkoa ja metallilankaa.

Jos niitä ei ole omasta takaa, ainakin rautakaupasta löytynee.

Pelättimen kokoaminen ei ole vaikeaa. Tukikeppeihin tarvitaan muutama kiinnitys nauloilla tai ruuveilla. Oheinen teko-ohje on suurpiirteinen. Työn eteneminen riippuu siitä, millaisista aineksista pelättimesi kokoat.

Pelättimen teho on ainakin pitemmän päälle vain symbolinen, sillä linnut tottuvat ajan kuluessa erilaisiin härpättimiin. Tehokkaampi vaikutus marjavarkaisiin on ihmisten liikuskelulla, joten kannattaa käydä kohentamassa ja koristelemassa luomusta säännöllisesti!

TARVIKKEET VARTALOON

keppejä: n. 180 cm vartaloksi n. 100 cm käsivarsiksi n. 100 cm toiseksi jalaksi (ei välttämätön) pätkä kanaverkkoa vartalon tueksi muutama naula tai ruuvi ilmastointiteippiä ohutta metallilankaa (kuumaliimaa) TYÖKALUJA

puukko, sivellin, metallipora, ruuvimeisseli tai vasara, sivuleikkurit, sakset MUUT TARVIKKEET ESIM.

»korvallinen pienehkö kattila, josta tehdään kasvot ja pää »akryyliväriä kasvojen maalaamiseen »huppari yläosaksi »farkut tai hame alaosaksi

42 | MARTAT 3 | 2020

»kuluneet puiset kauhat tai haarukkavatkaimet käsiksi »lusikoita, vispilöitä, piparimuotteja ja muuta metallista kiliseviksi koruiksi »vanhat kengät tai saappaat jalkoihin »aurinkolasit »ohut, liehuva huivi »juuttilankaa tai muuta sopivaa lankaa hiuksiksi »Keksi itse lisää!

TEE (SUUNNILLEEN) NÄIN

»Teroita vartalokepin toinen pää niin, että se on helppo työntää maahan. »Maalaa akryyliväreillä kasvot kattilan pohjaan sisäpuolelle. »Poraa nenän kohtaan metalliporalla reiät ja kiinnitä kattila pääksi vartalokepin yläpäähän. »Kiinnitä käsivarsikeppi poikittain yhdellä ruuvilla tai

naulalla n. 20–25 cm pään alapuolelle. »Kiinnitä toinen jalka noin lantion korkeudelle toista lahjetta varten. »Leikkaa sivuleikkureilla kanaverkosta n. 80 x 60 cm:n kokoinen pala ja taivuta vartalokepin ympärille lieriöksi.

Kiinnitä lieriö metallilangalla kaulasta ja jalan alkamiskohdasta tukevasti paikoilleen. »Pue pelättimelle vaatteet.

Kiinnitä housut metalliverkkoon esim. vyölenkeistä metallilangalla. »Leikkaa hiuksiksi esim. 50 cm:n pituisia juuttinaruja. Ota yksi narunpätkä ja taita kaksin kerroin. Solmi muut langat keskeltä tähän naruun.

Pujota lenkki korvaan (kattilan kädensijaan) ja kiristä niin, että hiukset jäävät pään taakse. Solmi toinen pää tiukasti toiseen korvaan.

»Kiinnitä esim. puuhaarukat käsiksi käsivarsikeppeihin ilmastointiteipillä. »Pujota kiliseviä esineitä metallilankaan tai naruun niin, että ne osuvat hieman toisiinsa. Ripusta ne käsivarsille.

Kiinnitä metallilangalla vispilöitä hupparin helmaan. Tee vaikka korvakorut lusikoista. »Laita pelättimelle aurinkolasit otsalle, liehuva huivi kaulaan, hattu päähän. Kiinnityksissä voi käyttää metallilankaa tai kuumaliimaa.

SITTEN JUHLITAAN

Pystytä linnunpelätin sopivaan paikkaan, valmistele mehutarjoilu ja kutsu kaikki koolle. On aika antaa nimi puutarhan uudelle hahmolle!

TÄÄLLÄ VARTIOIN MINÄ!

MARTAT 3 | 2020

| 43

KODIN TALOUS

Kun perheessä saadaan aikaiseksi yhteinen näkemys raha-asioiden hoidosta, vältytään monilta riidoilta. ERKKI UKKOLA // KUVITUS MIRVA MALMGREN

5 ASKELTA TALOUSSOPUUN

R

aha on yksi yleisimmistä riidan aiheista parisuhteessa. Raha-asioista kinastellaan niin pienissä arkisissa päätöksissä kuin elämän suurten linjanvetojen äärellä.

Rahariidat saattavat lyödä leimansa kaikkeen perheen keskinäiseen kanssakäymiseen ja heikentää jokaisen perheenjäsenen hyvinvointia. Aikuisia hiertävät taloushuolet heijastuvat lapsiinkin. Lapset omaksuvat vanhemmiltaan käytösmallit talouden hoitamiseen, mukaan lukien kyvyn tai kyvyttömyyden puhua raha-asioista.

Raha-asioiden hallinta on yksi arjen taito muiden joukossa. Rahaan liittyvät käytännöt ovat sovittavissa ja taidot opittavissa.

1

PUHUTA AN RAHASTA

»Yhteinen talous edellyttää kykyä ottaa myös vaikeat raha-asiat puheeksi. Jakautuuko perheen talous epätasapainoisesti tulojen suhteen? Törsääkö toinen, vaikka toinen elää kohtuudella? Painaako mieltä huoli omien rahojen riittävyydestä? Jos raha-asioista ei puhuta, huolet vain syvenevät ja riidat pahenevat. »Siispä: pois mukavuusalueelta, kissa pöydälle ja perheen raha-asiat puheeksi.

Haluatko ryhtyä kehittämään talouden tasapainoa ja yhteisiä pelisääntöjä perheellesi? Tässä 5 askeleen lista, jolla pääset liikkeelle.

2

YHTEISET L ASKUT YHTEISELTÄ TILILTÄ

»Jakautuvatko laskut tai muut menot parisuhteessa epätasaisesti tai jopa epämääräisesti? Helpoin ratkaisu tähän on yhteinen tili. »Ensin tehdään selkeä budjetti, johon kirjataan kaikki säännölliset menot kuukauden ajalta. Sen jälkeen perustetaan yhteinen tili. Kumpikin laittaa kuukausittain tilille puolet menoja vastaavasta summasta.

Yhteiseltä tililtä maksetaan jatkossa kaikki yhteiset menot. »Jos pariskunnan tulot ovat hyvin erisuuruiset, jaetaan tilille laitettava summa niin, että kumpikin kokee tilanteen oikeudenmukaiseksi.

44 | MARTAT 3 | 2020

3

PÄIVITTÄISET MENOT YHDESSÄ

4

K AIKEN VARALTA

»Myös yhteiset arjen menot, kuten ruokaostokset, voidaan hoitaa yhteiseltä tililtä. Aluksi seurataan parin kuukauden ajan, paljonko päivittäistavarakaupassa kuluu rahaa. Apuna käytetään ostoskuitteja tai kaupparyhmien mobiilisovelluksia. »Kun summa on selvillä, kumpikin laittaa puolet summasta yhteiselle tilille. Viikoittaiset ruokaostot hoidetaan jatkossa tältä tililtä. Kun molemmilla on pankkikortti yhteiselle tilille, voi kumpi tahansa hoitaa kaupassakäynnin.

»On tärkeää, että perheen kaikki aikuiset osaavat hoitaa yhteisiä raha-asioita. Esimerkiksi nettipankin käyttöön liittyvät asiat jäävät usein vain toisen vastuulle, ja sairastumisen tai kuolemantapauksen kohdatessa raha-asioiden hoitaminen saattaa vähintään hankaloitua. Kun yhteiset rahaasiat hoidetaan esimerkiksi vuorokuukausin, taidot pysyvät yllä, eikä asioiden hoito kuormita vain toista osapuolta.

5

TASATA AN MENOT TULOJEN MUK A AN

»Entä jos toisella on säännölliset tulot ja toisella pätkätöitä? Jos toisella on iso palkka ja toinen on pienituloinen? Jos toinen on eläkkeellä, kun toinen jatkaa työelämässä? Jos toinen etenee urallaan ja toinen valitsee hoitovapaan? »Kun pariskunnassa toinen osapuoli tienaa enemmän kuin toinen, on riski, että rahariidat kärjistyvät. On reilua tasata menot tulojen mukaan. Jokainen perhe etsii omat ratkaisunsa. Pääasia on, että asiasta puhutaan ja sovitaan yhdessä.

LUE LISÄ Ä

Vinkkejä rahasta puhumiseen perheessä: www.martat.fi/puhu-rahasta Ilmainen Penno-työkalu perheen talouden seuraamiseen: www.penno.fi

MARTAT 3 | 2020

| 45

KODINHOITO

S

uomalaiset heräsivät kotivaran merkitykseen viimeistään koronaepidemian aikaan. Sairastumisen varalle ja kontakteja välttääkseen moni osti reilut varastot säilyvää muonaa kotiin.

Poikkeustila tai ei – on hyvä, että kotona on aina ruokaa ja juomaa noin kolmen päivän tarpeiksi.

On myös tärkeää, että kotivara ei unohdu varastoihin, vaan että ruokia käytetään.

Tarkoitus on, että kotivaran ruoat ovat osa kodin normaalia ruokahuoltoa. Varastoja täydennetään ja syötyjen tilalle hankitaan uutta.

Säilykkeet pysyvät hyvänä useita vuosia, mutta esimerkiksi jauhojen ja ryynien kesto on huomattavasti lyhyempi.

Käy läpi elintarvikepakkaukset säännöllisesti ja käytä ensimmäiseksi ostetut ensin pois.

Havahdu viimeistään silloin, kun Parasta ennen -päivämäärä alkaa häämöttää.

Hanki varastoon niitä ruoka-aineita, joista pidät ja joita käyttäisit muutenkin. Silloin riski kotivaran muuttumisesta ruokahävikiksi pienenee.

Pakastimen valmiit ruoat ovat suureksi avuksi, jos kauppaan ei pääse. Muista myös pakasteiden kanssa ruokien kierto: älä unohda aterioita ikiroutaan.

SÄHKÖKATKOJEN VARALLE

Joka kesä ukkoset ja myrskyt aiheuttavat sähkökatkoja, jotka kestävät joskus pitkään.

On mahdollista, että kotoa tai mökiltä ei päästä liikkeelle myrskyvahinkojen takia. Sähkökatkon sattuessa myös veden tulo lakkaa.

Helposti pilaantuva ruoka säilyy kylmänä jääkaapissa joitakin tunteja sen jälkeen, kun sähköt ovat katkenneet. Pakastimen lämpötila pysyy miinuksella yleensä 12–24 tuntia.

Hyvin eristetty, täysi säiliöpakastin pitää ruoat jäässä jopa

46 | MARTAT 3 | 2020

MUISTA KÄYTTÄÄ KOTIVARAA

TEKSTI KAISA HÄRMÄLÄ //KUVA SHUTTERSTOCK

Eihän kotivarastasi tule ruokahävikkiä?

kaksi vuorokautta. Kylmälaitteen eristystä voi parantaa asettamalla sen päälle paksun maton tai täkin.

Pakasteet säilyvät syömäkelpoisina, jos niiden lämpötila ei nouse plussan puolelle, mutta lämpötilan vaihtelu voi heikentää ruoan rakennetta ja makua.

Jos pakasteet sulavat, niitä ei voi pakastaa uudelleen, vaan ne on syötävä tai valmistettava ruoaksi.

Sähkökatkojen aikaan voi lämmintä ruokaa valmistaa takassa tai muussa tulisijassa, retkikeittimellä tai ulkogrillissä.

TÄRKEINTÄ ON VESI

»Vettä tarvitaan juotavaksi noin 2 litraa/henkilö/vuorokausi.

»Vettä kuluu myös ruoanlaittoon, peseytymiseen ja WC:n huuhteluun. »Veden kuljettamiseen ja säilyttämiseen tarvitaan isoja, puhtaita ja suljettavia astioita, kuten kannellisia sankoja ja kanistereita. »Pidä kotona varalla pullotettua vettä ja lisäksi muutakin juotavaa.

KOTIIN TAI MÖKILLE MYÖS

»pattereilla toimiva radio »taskulamppu, kynttilöitä, tulitikkuja »reseptilääkkeitä vähintään viikon kulutuksen verran »hygieniatarvikkeita, kosteuspyyhkeitä, käsidesiä »pieni summa käteistä rahaa.

HUOM A A

»Pidä auton polttoainetan-

kissa aina vähintään neljännes polttoainetta. »Sähkökatkon aikaan matkapuhelinta voi ladata auto-, patteri- tai aurinkokennolatureilla. Lataa vara-akkuja säännöllisesti.

LISÄTIETOA www.martat.fi/kotivara www.72tuntia.fi

INFO KOTIVARA ON OSA VARAUTUMISTA

»Kotivara tarkoittaa muutakin kuin ruokaa. Kotivara on osa omatoimista varautumista. Siihen kuuluvat vesi, vesiastiat ja ruoka, viestintä ja lämpö sekä tiedot, taidot ja tarvikkeet pahan päivän varalle.

Kuva julkaistiin Emäntälehden kannessa elokuussa 1956,

MARTTALIITON KUVA-ARKISTO

kansitekstinä ”Välkkyvä vesi houkuttelee uimaan”.

MARTAT MARTAT3 3| 2020 | 2020| |4747

YHDIST YS

N

yt on kevät ja aurinkoinen poutasää – siis paras mahdollinen hetki villiyrttien keräämiseen. Martta toisensa jälkeen saapuu korien, paperipussien, saksien ja hanskojen kera Tornion Kourilehtoon, majatalo Sleep Inn Beautyn pihalle. Paikalla on myös Karungin kyläyhdistyksen jäseniä ja muitakin villiyrteistä kiinnostuneita.

Pikakurssi antaa valmiudet kerätä helposti tunnistettavia yrttejä. Illan mittaan kasvit kerätään, puhdistetaan ja valmistetaan ruoaksi majatalon keittiössä.

Ensimmäinen sääntö on, että kerätään vain niitä kasveja, jotka varmasti tuntee ja joiden tietää sopivan syötäviksi.

– Maitohorsma on helppo tunnistaa.

Se sisältää runsaasti C-vitamiinia ja tanniineja. Näin keväällä poimimme versot, jotka maistuvat yhtä hyvältä kuin parsa, aloittaa Lapin Marttojen entinen toiminnanjohtaja, erikoisneuvoja EevaMaija Laurila.

Tänään kerätään myös voikukan lehtiä, poimulehtiä, suolaheinää, koivunlehtiä ja nokkosta. Asiaan vihkiytymätön ei tule heti ajatelleeksi, kuinka paljon maittavia ja ravintorikkaita villiyrttejä löytyy luonnosta, monesti ihan läheltä.

– Nokkonen on erittäin ravintopitoinen ja vetää vertoja pinaatille. Nokkosessa on paljon rautaa ja C-vitamiinia, sanoo Laurila.

Hän kertaa vielä rajoitukset: Ei kerätä teiden lähistöltä, ei lannoitetuilta metsätai viljelyalueilta, ei kompostien tai navettojen läheltä, ei luonnonsuojelualueilta. Puiden lehtien keruu ei ole jokamiehenoikeus.

ATERIAN AINEKSIA LÄHELTÄ Kurssilai-

set hajaantuvat majatalon lähimaastoon.

Yrtit lajitellaan jo keräysvaiheessa omiin pusseihinsa.

Puolessa tunnissa saadaan kokoon riittävästi aineksia kokkailuun. Majatalon keittiössä aloitetaan valmistelut. Eija

48 | MARTAT 3 | 2020

Tervahauta, Sisko Kalliokoski ja Merja Hooli huuhtelevat voikukan lehdet ja paahtavat pähkinöitä voikukkasinihomejuustosalaattia varten.

– Marttailussa on mukavaa juuri tämä uuden oppiminen, sanoo Eija Tervahauta, Karungin Marttojen perustajajäsen.

Majatalon keittiössä oli hyvin tilaa yrttien käsittelyyn ja kok– Villiyrtit ovat kiin- kaamiseen. nostaneet pitkään. Olen kerännyt nokkosia ja käyttänyt niitä kuivattuina sämpylöihin, sekä peltokortet- Kuohkeita juustomuffineja voisi laittaa ta ja siankärsämöä teen valmistukseen. tarjolle vaikka juhlapöytään.

Nokkosta ja mesiangervoa olen kerännyt Villiyrttikurssi oli – paitsi marttailta myös kaupallisesti, hän kertoo.

– myös Tavataan kylillä -hankkeen kyTervahaudan oma niksi yrttien kui- läilta. vaamiseen on vanhan jääkaapin uusio– Aiheina voivat olla lähiruoka ja paikäyttö kuivurina. kalliset raaka-aineet sekä niihin liittyvä – Olen laittanut siihen ritilähyllyjä, käytännön opetus, selvittää Eija Tervajoihin ohuesti yrttejä ja alaosaan auton hauta hankkeen toimintaa.

Karungin Martat on 20-vuotias yhsisätilalämmittimen. Ylös keskelle noin 15 senttimetrin aukko, jotta ilma pääsee distys.

– Meillä on aina hauskaa keskenämulos. Lämpötila ei saa nousta yli 40 asme. Emme käy vanhoja asioita läpi, vaan tetta. Yrtit kuivuvat yön aikana.

Merja Rahkonen aikoo jatkaa luon- keksimme, miten asioita voi tehdä hiunonantimien käyttöä kurssin jälkeen. kan eri tavalla. Uusiin ihmisiin ja uu– Minua kiinnostaa terveellinen ruo- siin näkökulmiin tutustuminen on ihaka ja kaikki, mitä luonto pystyy anta- naa. Yhdessä tekeminen ja toisen auttamaan ja miten hyvinvointia voidaan li- minen palkitsevat, sanoo puheenjohtaja sätä. On hienoa ympäristöäkin ajatellen, Merja Heininen. että maaseudulla voi omasta pihamaasta – Olemme pitäneet käsityökursseja, löytää syötäviä villiyrttejä, eikä tarvitse askarteluiltoja ja ruokakursseja, muun lähteä autolla kauppaan 20 kilometrin muassa makkarantekokurssin. Marttailpäähän, Rahkonen sanoo. lan pidämme kerran kuukaudessa jonkun kotona, kertoo entinen puheenjoh”TERVETULOA MEIDÄN MARTTAILTAAN” taja ja nykyinen hallituksen jäsen Eija Eeva-Maija Laurila on suunnitellut il- Nevalainen. lan menun: juustomuffineja, nokkosNevalaisella on tapana sanoa, että terporkkanakeittoa, maitohorsmanverso- vetuloa meidän marttailtaan: "Tulkaa ja ja voikukka-sinihomejuustosalaattia. katsomaan, millaisia me olemme ja miYhteisellä aterialla arvioidaan tulok- tä me touhuamme. Se ei velvoita vielä sia: Nokkoskeitto on hyvää ja mietoa. mihinkään."

Makuja maastosta HUOMAA Kurssi pidettiin keväällä 2019.

Eeva-Maija Laurila suunnitteli illan menun.

Karungin Martat hakivat metsästä mausteita kasvisateriaansa.

RIITTA AHONEN //KUVAT MIKA AHONEN

MARTAT 3 | 2020

| 49

YHDIST YS

2

1

3

4 1. Keväinen maa puskee esiin vihreää ihmisten iloksi.

2. Nokkonen sisältää esimerkiksi rautaa ja C-vitamiinia.

50 | MARTAT 3 | 2020

5 3. Ennen maastoon säntäämistä kerrataan vielä villiyrttien keräämisen perusteet.

4. Kasvit lajitellaan jo kerätessä omiin pusseihinsa.

5. Ateria on valmis, käykää pöytään!

KURSSILL A KOKEILTIIN:

JUUSTOMUFFINIT 3,5 dl gluteenitonta jauhoseosta 0,5 tl suolaa 0,25 tl cayennepippuria 3 tl leivinjauhetta 2 dl juustoraastetta 2 munaa 2,5 dl maitoa tai vettä 25 g margariinia luonnonyrttejä silputtuna »Sekoita kaikki kuivat ainekset kulhossa. Vatkaa toisessa kulhossa kevyesti munat, maito ja sulatettu margariini.

Sekoita munaseos kuivien aineksien joukkoon. Voitele paperiset muffinivuoat tai muffinipellin koloset ja täytä taikinalla, jätä 1/3 korkeudesta kohoamisvaraa. Paista 200-asteisessa uunissa 20 minuuttia.

Villiyrtteihin tutustumisen voi aloittaa vaikka maitohorsmasta. Se on helppo tunnistaa.

MAITOHORSMAN VERSOJA JA RUSKISTETTUA VOITA noin 40 kpl nuoria maitohorsmanversoja merisuolaa 100 g voita 2 valkosipulin kynttä murskattuna 1 laakerinlehti murskattuna muutama oksa timjamia 1 sitruunan mehu » Laita voi, valkosipuli ja yrtit kattilaan, kuumenna. Anna kiehua niin, että voi alkaa ruskistua. Kun voi on pähkinänruskeaa, lisää joukkoon sitruunan mehu, sekoita hyvin. Anna maustua viiden minuutin ajan. Siivilöi mausteet pois varovasti, niin että voi jää kattilaan. »Keitä maitohorsman versoja noin minuutin ajan merisuolalla maustetussa vedessä, valuta. Pyöräytä ruskistetun voisulan kanssa kulhossa tai pannulla. Mausta suolalla ja pippurilla.

JUUSTOINEN NOKKOSPORKKANAKEITTO 1 litra nokkosen lehtiä 1 litra vettä 500 g porkkanoita 1 sipuli 4 perunaa 1 kasvisliemikuutio 150 g sulatejuustoa muskottipähkinää, kirveliä

ja tarjotaan sitruunan keralla tai keitetään miedossa suolavedessä lisäkkeeksi. »Voikukan kukkia voi syödä. Ne sopivat hyvin esimerkiksi salaatteihin. Ravista kukkia hiukan, ennen kuin laitat ne salaattiin. Kukkien sisällä on usein pieniä hyönteisiä, joskaan eivät ne ole vaarallisia!

Juustomuffinit

»Huuhdo nokkosen lehdet. Kuumenna vesi kiehuvaksi kattilassa. Laita nokkoset siivilään, nosta siivilä kattilaan veden päälle ja höyrytä nokkosia kannen alla 5 minuutin ajan. »Kuori ja paloittele kasvikset ja keitä kypsäksi kasvisliemessä. Lisää nokkoset. Soseuta sauvasekoittimella. Lisää paloiteltu juusto ja anna sulaa. Mausta keitto.

HAUSKA TIETÄÄ: VOIKUKKA »Voikukan lehdet sopivat tuoreina salaatteihin, keittoihin ja muhennoksiin, kuivattuina yrttijuomiin. Kun lehdet ryöpätään kiehuvassa vedessä, niitä voi käyttää pinaatin tavoin. »Kukannuput paistetaan oliiviöljyssä

NOKKONEN

»Nokkonen sopii keittoihin, leivonnaisiin, munakkaisiin, ohukaisiin, piirakoihin ja sämpylätaikinaan. Kiehauta vähässä vedessä ja valuta hyvin siivilässä. »Nokkossipsit: Huuhtele lehdet ja kuivaa talouspaperilla. Voitele lehdet oliiviöljyllä ja ripottele päälle hiukan sormisuolaa. Laita uunipellille ja pidä 200-asteisessa uunissa noin 5 minuuttia.

MAITOHORSMA

»Versot kerätään keväällä noin 10 cm:n mittaisina. Pilko salaattiin, munakkaiseen tai keittoon tai kypsennä kokonaisena parsan tavoin. »Lehdet sopivat salaatteihin ja yrttijuomiin sekä kuivattuina teesekoituksiin. Paras keruuaika on kesäkuussa juuri ennen kukintaa.

MARTAT 3 | 2020

| 51

SUKUPOLVET

Marttailun merkitys puhuttelee Aino Jokihalme ja Saara Honkonen uskovat, että marttailun ydin on rohkeudessa ja asioihin tarttumisessa.

MINNA HOTOKKA // KUVA KRISTIINA KONTONIEMI

J

ärkytys paistoi tuttavan kasvoilta.

Hän ei ollut osannut odottaa, että tapaisi itseään nuoremman Aino Jokihalmeen hoitamassa kuorotapahtuman kahvitusta.

– Miten sinä, Aino, olet täällä? Oletko sinä jo niin vanha, että olet liittynyt Marttoihin?

Aino Jokihalme purskahti nauruun.

– Hyvänen aika, olen minä martta.

Olen aina halunnutkin olla!

Marttojen jäsenyys oli suolahtelaiselle Ainolle (69) pitkäaikainen haave, joka sai täyttymyksensä eläkepäivien koitettua. Äänesalon Marttoihin liittymällä hän pääsi samaan yhteisöön miniänsä Saara Honkosen (39) kanssa.

Osallistumisaktiivisuudeltaan anoppi ja miniä ovat kuin yö ja päivä. Aino on istunut Äänesalon Marttojen hallituksessa jo useita kausia ja rientää takinhelmat liehuen lähes jokaiseen tapahtumaan. Kolmen lapsen äiti Saara taas elää kiivaimpia ruuhkavuosiaan ja pääsee marttailtoihin vain harvoin.

Martta-aatteeseen näillä eri sukupolvien naisilla on kuitenkin yhtä vahva side.

– Kuulun Marttoihin, koska järjestö edustaa asioita, jotka koen itselleni läheisiksi, Saara kiteyttää.

MINIÄ AUTTOI ALKUUN Saara ajatteli

jo teininä, että hänestä tulisi hyvä martta. Hän on nuoresta saakka neulonut, säilönyt, hillonnut ja leiponut. Jäseneksi hän liittyi kymmenisen vuotta sitten, tukeakseen arvostamaansa järjestöä.

Ainosta tuli martta vuonna 2013.

52 | MARTAT 3 | 2020

Aluksi häntä jännitti, vastaisiko toiminta odotuksia vai osoittautuisiko marttailu sittenkin vanhojen ihmisten touhuksi.

Huoli haihtui heti ensimmäisessä marttaillassa.

– Se olikin tosi kivaa! Äänesalon Martoilla on tapana jakaa marttailtojen emännöintivastuut. Aluksi Aino otti tarjoilujensa onnistumisesta kovat paineet, koska tiesi yhdistyksessä olevan keittiöalan ammattilaisia. Ennen emäntävuorojaan hän soitteli miniälleen ja kyseli vinkkejä hyvistä resepteistä.

– Hyvä, etten Saaralla teettänyt tarjottavia, Aino päivittelee.

– Taisit joskus teettääkin, korjaa Saara.

Kaksikko saa taas makeat naurut.

ENSIAPUOPIT JAKOON Äänesalon Mar-

tat toimii Äänekosken seudulla. Jäseniä on noin 40, ja joukossa on paljon hiljattain eläköityneitä. Rientonsa yhdistys järjestää ilta-aikaan, sillä niin tekivät aikoinaan myös yhdistyksen työikäiset perustajat.

Toiminnan ytimessä ovat teemaillat ja kurssit, joiden aiheena ovat usein käsityöt. Rahaa yhdistys saa avustamalla tapahtumien ja perhejuhlien tarjoiluissa sekä myymällä käsitöitä.

– Kertyneillä varoilla järjestämme joka vuosi jonkinlaisen retken, Aino kertoo.

Saara seuraa yhdistyksensä tapahtumia lähinnä sähköpostilistan välityksellä. Kerran hän kuitenkin tempaisi anoppinsa kanssa. Molemmat ovat sairaanhoitajia, joten he järjestivät marttakavereilleen ensiapukoulutuksen.

– Jäsenet kokivat illan tosi tarpeelliseksi, joten voisimme järjestää jotain samankaltaista vielä toisenkin kerran, entiset työkaverukset miettivät.

VAHVUUTENA YHTEISÖ Marttailussa

Ainoa ja Saaraa puhuttelee toiminnan yhteiskunnallinen merkitys. Saara huomauttaa, että Martat on naisasialiike, jolla on pitkä historia.

– Martoissa piilee paljon rohkeutta ja asioihin tarttumista. Ehkä se on enemmän martan ydintä, kuin perinteinen essu päällä kiltisti oleminen, hän miettii.

Nyky-yhteiskunnassa Martoilla on Ainon ja Saaran mielestä tärkeä tehtävä kestävämmän elämäntavan edistäjänä. Siinä rinnalla järjestön tulee haastaa kiireistä elämäntapaa ja vaalia itse tekemisen perinnettä.

Aino pohtii, että hänelle marttailu on opettanut yhteiseen tekemiseen sitoutumista, toisten ihmisten kuuntelemista ja erilaisten mielipiteiden arvostamista. Eläkeläiselle Martat tarjoaa myös tärkeän yhteisön, johon kiinnittyä.

Ainolla ja Saaralla onkin Marttaliitolle toive. Voisiko Martat soluttautua pikkulasten äitien elämään tarjoamalla perhekerhojen tyyppistä toimintaa?

– Kotona olevilla äideillähän on vähän samantyyppinen elämänvaihe kuin eläkeläisillä, eli he ovat omien yhteisöjensä ulkopuolella – ja ehkä myös tauolla harrastuksistaan. Voisi tehdä yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa. Saataisiin koolle naisia, jotka haluavat tavata muita.

Aino Jokihalme (vas.) ja Saara Honkonen ovat perheyhteytensä ansiosta tiiviisti tekemisissä. Usein puhe kiertyy käsitöihin, ruoanlaittoon, puutarhanhoitoon ja marjastukseen.

MARTAT 3 | 2020

| 53

MISSÄ MENNÄÄN?

KOKOONTUMISET TAUOLL A

Tulossa HUOMAA Tapahtumien toteutuksessa otamme huomioon koronaepidemian aikaiset kokoontumisrajoitukset.

1 2

Martan päivä 26.7. martat.fi/martan-paiva

Luontoystävät-tapahtumat siirtyvät syksyyn. Silloin kuljetaan vaikka luontopolulla tai istahdetaan nuotion äärelle. martat.fi/luontoystavat

3

Martat-lehti 4/2020 ilmestyy 24.8.

4

Marttaliitto ohjeistaa, että touko–heinäkuulle suunnitellut marttayhdistysten kokoukset, tapaamiset, kurssit ja muut tilaisuudet siirretään tai perutaan, ellei niitä kyetä järjestämään etäyhteyksillä. Kannustamme yhdistyksiä järjestämään tilaisuuksiaan ja pitämään yhteyttä jäseniinsä tietoverkkoja käyttäen.

Marttaliiton ja piirien kokoukset ja koulutukset toteutetaan etäyhteyksillä. Muiden tahojen järjestämiin tilaisuuksiin osallistutaan vain etäyhteyksillä.

Ohjeet ovat voimassa toistaiseksi.

Marttaliitto tukee omalta osaltaan viranomaisten toimintaa ja pyrkii ehkäisemään koronaviruksen leviämistä. Seuraamme tilanteen kehittymistä ja viranomaisohjeita ja annamme niiden perusteella tarvittaessa uusia ohjeita.

VUOSI- JA KE VÄTKOKOUKSET

Marttana saat yhteistyökumppaneiltamme rahanarvoisia etuja. Tarvitset voimassa olevan jäsenkortin tai esimerkiksi edun tarjoajan antaman koodin. Jäsenkorttisi on Martat-lehden takakannessa, sivun yläreunassa. martat.fi/jasenedut/

SUUNNITELM AT EL ÄVÄT

Marttaliiton jäsen- ja yhdistyspalvelut lomailevat heinäkuussa sekä järjestö- ja jäsenchat 15.6.–17.8. Chatti käynnistyy jälleen tiistaina 18.8. ja palvelee ti klo 9–11 ja to klo 14–16. Chattiin pääset menemällä osoitteeseen martat.fi. Klikkaa etusivulla Kysy martalta -laatikkoa.

JÄSENPALVELUISSA KESÄTAUKO

Koronaepidemian tilanne vaikuttaa syksyn toimintaan ja yhdistyksissä mennään kokoontumisrajoitusten mukaan.

Vuoden 2021 suunnitelmat alkavat vähitellen elää mielessä. Toiminnansuunnittelupohja ja tapahtumakalenteri julkaistaan kesäkuussa osoitteessa martat.fi/toiminnan-suunnittelu

YHDIST YSKIRJE TIETÄ Ä JA VINKK A A

5

Marttaliiton sähköinen yhdistyskirje tiedottaa ajankohtaisista asioista ja vinkkaa tulevista tempauksista. Jos kuulut yhdistyksesi hallitukseen, tilaa kirje sähköpostiisi osoitteesta martat.fi/tilaa-marttojenuutiskirje

54 | MARTAT 3 | 2020

K ÄY TÄ ETUJA

Eduskunnan 24.4. hyväksymän väliaikaislain mukaan yhdistykset voivat pitää vuoden 2020 vuosi- tai kevätkokouksensa vielä 30.9.2020 mennessä. Sääntömääräyksistään riippumatta yhdistykset voivat hallituksensa päätöksellä sallia myös etäosallistumisen yhdistyksen kokoukseen, joka pidetään viimeistään 30.9.2020.

Kässäkahvilapäivä 27.8. martat.fi/valtakunnallinenkassakahvilapaiva

Sienipäivä 29.8.

Marttojen valtakunnallista sieniviikkoa vietetään 30.8.–6.9. ja sienipäivää 29.8. martat.fi/valtakunnallinensienipaiva

YLL ÄT YSTEN ILTA

Yllätyskokkaus-marttaillassa raaka-aineet ovat tiedossa etukäteen, mutta ruokalaji on yllätys. Ilta toteutetaan etäyhteyksillä, joten osallistua voi missä päin maailmaa tahansa. Illan vetäjä neuvoo ruoanvalmistuksen vaiheet, jokainen kokkaa omassa kotikeittiössään, ja kaikki jakavat kuvia annoksistaan. martat.fi/yllatyskokkaus/

KOKKOLASSA KAHVIA MUKAAN

K ÄSSÄK AHVILAPÄIVÄ 27.8.

Innostu tekemään käsillä! Kässäkahvilat voidaan toteuttaa myös virtuaalisesti. martat.fi/valtakunnallinen-kassakahvilapaiva

Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Marttojen torikahvila Kokkolan torilla palvelee kesällä.

Tuotteita myydään vain noudettavaksi, eli kahvilapöytiä ei laiteta esille. Tarkista aukioloajat piirin nettisivuilta ja Facebookista.

MISSÄ MENNÄÄN?

EER O KO KKO

3x

yhdistyksessä nyt 1

M ARTTAILL A AN ETÄNÄ

Marttailu ei lopu, vaikka marttailtoja ja muuta tavallista toimintaa ei järjestetäkään! Ideoita ja vinkkejä etämarttailuun, yhteydenpitoon ja naapuriapuun osoitteessa martat.fi/vinkkejaetamarttailuun #aikaaollakotona #etämarttailu NOVITALTA TUKE A L APSIPERHEILLE

Marttaraita-villalanka oli menestys: Novita suunnitteli langan Marttojen 120-juhlavuoteen, ja lankaa myytiin 37 896 kerää. Niistä jokaisesta Novita lahjoitti 50 senttiä järjestöllemme, eli yhteensä 18 948 €. Marttaliitto käyttää rahan kotimaan lapsiperheiden tukemiseen. Liitto kehittää perhekeskuksissa tehtävää ammatillista työtä, jolla helpotetaan lapsiperheiden arkea ja tarjotaan matalan kynnyksen tukea sekä arjen vinkkejä.

Marttaraita oli uusi luku Marttaliiton ja Novitan pitkään jatkuneessa yhteistyössä.

Lankaa ostamalla jokainen pystyi osallistumaan lapsiperheiden tukemiseen. Lämmin kiitos Novitalle ja Marttaraidan ystäville!

Kuvassa Reija Salovaara (vas.) ja Marianne Heikkilä Marttaliitosta sekä Daniela Yrjö-Koskinen ja Linda Permanto Novitalta.

Martat-lehteä myös osoitteessa www. martat.fi/ martatlehti

Martat M a r t at

AT K ANAVAT! ISTYSTEN OM D H Y JA N IE S PIIR MUISTA MYÖ

PARSA & PERUNA: ME TULEMME TAAS! KESÄKUKAT PARANTAVAT MAATA 5 ASKELTA TALOUSSOPUUN

3

W W W. M A R TAT. F I

Youtube MartatTV

Yhdistyksen toiminnan tilastointi jatkuu tavalliseen tapaan. Tilastoihin kirjataan esimerkiksi etäyhteyksin toteutetut marttaillat ja osallistujamäärät. Myös vapaaehtoistoiminta kirjataan tilastointiin, esimerkiksi ikääntyneille jäsenille soitetut puhelut. martat.fi/toiminnantilastoinnin-ohjeet

3 2020

Twitter @Marttaliitto

TIL ASTOINTI JATKUU

Lue

SEURA A MARTTOJA SOSIA ALISESSA MEDIASSA

Instagram Facebook @martatvinkkaa marttailu

2

K ÄY K ANAVALL A

Hae Yhdistyskanavalta vinkit etämarttailuun ja muuhun toimintaan. martat.fi/yhdistyskanava

MARTTATOIMINTA POIKKEUSOLOISSA

MARTAT 3 | 2020

| 55

LUKIJATUTKIMUS

PAINETTU LEHTI PITÄÄ PINTANSA Lukijat toivovat lisää käytännön vinkkejä Martat-lehteen.

HELENA KOKKONEN

M

artat-lehden lukijatutkimus käynnistyi numeron 2/2020 ilmestyttyä, 16.3.

Kolmen viikon aikana yhteensä 1 387 henkilöä kertoi mielipiteensä jäsenlehdestä.

Painetun lehden asema on vastausten perusteella edelleen erittäin vahva: lähes jokainen (96 %) lukee lehden mieluiten painettuna. Tulos on sama kuin vuonna 2017, jolloin tutkimus toteutettiin edellisen kerran.

Lukijoista 88 % on erittäin tai melko tyytyväisiä lehteen. Valtaosa (85 %) pitää Martat-lehteä hyvin hyödyllisenä tietolähteenä.

Yli puolet (56 %) vastaajista toivoo lehteen vieläkin enemmän käytännönläheisiä vinkkejä eri asioista. Käytännön vinkit kiinnostavat etenkin alle 35-vuotiaita ja 55–64-vuotiaita. Erittäin paljon (45 %) on myös niitä, jotka haluavat lehteen enemmän käsitöihin, ruokaan, kestävään arkeen, kotipuutarhaan ja ravitsemukseen liittyviä juttuja. Mitä nuorempi ja korkeammin koulutettu lukija, sitä kiinnostuneempi hän on kestävään arkeen liittyvistä jutuista.

Martat-lehti on arjen hyötylehti. Lähes kaikki vastaajat (95 %) ovat ottaneet lehdessä julkaistuja neuvoja tai ohjeita käyttöönsä; useimmiten siivoukseen, ruoanlaittoon, leivontaan ja käsitöihin liittyviä.

INFO

» Tutkimuksen kohderyhmänä oli Martat-lehden nimellään saavat jäsenlukijat.

Lisäksi kaikilla lehden lukijoilla oli mahdollisuus vastata tutkimukseen Marttaliiton verkkosivujen kautta. Tutkimuksesta ilmoitettiin Martat-lehdessä 2/2020.

Tiedonkeruu toteutettiin kirje- ja nettikyselynä sekä verkkokyselynä martat. fi-verkkosivuilla 16.3.−6.4. Tutkimuksella selvitettiin Martat-lehden lukemista, lukutottumuksia ja lukijoiden suhdetta lehteen. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Marttaliiton toimeksiannosta.

KIITOS KAIKILLE LUKIJATUTKIMUKSEEN OSALLISTUNEILLE! TULOKSIA KÄYTETÄÄN APUNA LEHDEN KEHITTÄMISESSÄ JA UUSIEN SISÄLTÖJEN SUUNNITTELUSSA.

Terveisiä Martat-lehden tekijöille:

"Äiti teki aikoinaan röpörieskaa ja en kerennyt häneltä eläessä ohjetta kysyä ja mikä IHANA YLLÄTYS! Ohje löytyi lehdestä!!!

Suvun suosikki."

K AUL AKORU

YLL ÄT YSPALKINTO

Tiina Pihlaja, Juurikka Heidi Matkaselkä, Liminka Merja Nieminen, Hämeenlinna Hannele Lehtonen, Söörmarkku Pirjo Pikkarainen, Kuhmo Seija Heino, Raasepori Fiskari Aila Kuorikoski, Kaustinen Lempi Turunen, Kontiolahti Anneli Isoniemi, Kurejoki Aulikki Alkiora, Turku

Karin Glader, Turku Pirkko Stening, Hajala Kirsti Koskinen, Ahlainen Seija Ihonen, Mäntyharju Henna Ryhänen, Seinäjoki Merja Honkanen, Helsinki Heidi Vainio, Tampere Mirja Koutonen, Ala-Luosta Marja Lehto, Lappeenranta Hilkka Sipari, Lappeenranta

ESILIINA PALKINNOT TULOSSA

Tutkimukseen osallistuneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvottiin palkintoja, jotka lähetetään voittajille kesän kuluessa. Etätöiden takia postittaminen käy Marttaliitossa nyt tavallista hitaammin. Kaulakorut, esiliinat ja yllätyspalkinnot lähtevät seuraaville henkilöille:

56 | MARTAT 3 | 2020

Riitta Haakana, Kotka Eila Nurmi, Paimio Anna-Maija Yavari, Vantaa Raija Hietanen, Helsinki Hanna Ukkola, Savitaipale Niina Ojala, Maakeski Liisa Åkerman, Nummela Oili Parviainen, Savonlinna Ulla Kaikkonen, Hollola Satu Laamanen, Savonranta

MARTAN L AKITIETO

LESKENELÄKE MARTAN LAKITIETO -PALSTALLA KÄSITELLÄÄN YLEISIÄ LAKIIN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ, JOIHIN MONET MEISTÄ JOUTUVAT PEREHTYMÄÄN KÄYTÄNNÖSSÄ.

PALSTA POHJAUTUU LUENTOIHIN, JOITA LAKIMIES JA MARTTA TUULA RAINTO ON PITÄNYT MARTTAYHDISTYKSISSÄ.

KYSYMYS: Olen naimisissa, ja mietin, olenko oikeutettu leskeneläkkeeseen, mikäli aviopuolisostani aika jättää.

VASTAUS: M Ä ÄRÄ ÄN VAIKUTTAVAT IK Ä , TULOT, EL ÄKE JA L ASTEN LUKUM Ä ÄRÄ

Puolison kuolema voi olla kova paikka paitsi henkisesti myös taloudellisesti.

Leskeneläkkeen tarkoitus on antaa taloudellista tukea ja turvaa leskelle elämänmuutoksessa. Leskeneläke on tällä hetkellä keskimäärin noin 560–590 euroa kuukaudessa. Siihen vaikuttavat lesken ikä, omat tulot, eläke ja lasten lukumäärä.

EDELLY T YKSENÄ AVIOLIITTO

Leskeneläkettä saadakseen on pitänyt olla naimisissa. Leskeneläkettä ei voi saada, jos avioero on ollut vireillä silloin, kun puoliso on kuollut.

Toistaiseksi avopuoliso ei saa leskeneläkettä. Tämä säännös on muuttumassa.

YHTEINEN L APSI TAI L APSIA

Jos leskeksi jääneellä on yhteinen lapsi

kuolleen puolisonsa kanssa, hän on oikeutettu leskeneläkkeeseen, mikäli avioliitto on solmittu ennen 65. ikävuotta.

L APSETON AVIOLIITTO

Jotta lapseton voi saada leskeneläkettä, on avioliitto täytynyt solmia, ennen kuin leski on täyttänyt 50 vuotta ja puoliso 65 vuotta. Tähän ikäsääntöön on seuraavanlainen poikkeus: Lapseton naisleski, joka on syntynyt ennen 1.7.1950 ja avioitunut ennen 1.7.1990, voi saada leskeneläkkeen, vaikka avioliitto olisi solmittu vasta, kun hän on jo täyttänyt 50 vuotta.

Jos avioliitto on solmittu, ennen kuin leski on täyttänyt 50 vuotta ja puoliso 65 vuotta, on avioliiton täytynyt lisäksi kestää vähintään viisi vuotta ennen puolison kuolemaa. Lesken on oltava vähintään 50-vuotias puolison kuollessa.

Alle 50-vuotias leski voi saada leskeneläkettä, jos hän on saanut eläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä vähintään 3 vuotta jäädessään leskeksi.

Tuula Rainto

”Toistaiseksi avopuoliso ei saa leskeneläkettä.

Tämä säännös on muuttumassa.”

MARTAT 3 | 2020

| 57

MONESSA MUK ANA

1

Puumalan marttayhdistykset – Kirkonkylä, Hurissalo ja Lintusalo – viettivät Maailman suurinta marttapäivää Saimaan rannalla, Sahanlahden matkailukeskuksella.

Ohjelmassa oli ulkoilua, savusaunaa, avantouintia ja lounas. Madepyydykset koettiin Sahanlahden isännän johdolla ja saalista tuli.

2

Kiimingin Martat kattoivat pöydän koreaksi Maailman suurimpana marttailtana.

3

Sonkajärven Martat kokoontuivat Maailman suurimpaan marttailtaan kylätila Koskelaan Sonkakoskelle yhteisen aterian ja iloisen illan merkeissä. Laila kirjoitti tapahtumasta kronikan, jonka päätössäkeistö kuuluu: Kiitos ystäville teille/toitte juhlan mukananne meille!

Maailman suurin marttailta 13.2.

4

Takkurannan Martat järjestivät Kellossa ystävilleen Maailman suurimman marttaillan, jossa katseltiin kotiseutua yläilmoista. Mediamartta Leena Happonen ja dronekuvaaja Hannu Lievetmursu järjestivät dronevideoiden katselun isolta valkokankaalta. Illan aikana liideltiin Kiiminki- ja Iijoen maisemissa tukevasti kokoustilan penkeillä istuen ja katseltiin korkeudesta kuvattuja kotikyliä ja Perämeren rantamaisemia. Osallistujat saivat tietoa dronekoptereiden ominaisuuksista, ohjauksesta, käyttötilanteista ja lentoturvallisuudesta.

5

Kouvolan Nykymartat viettivät Maailman suurinta marttailtaa Kouvolan Marttalassa. Mukana oli marttoja kolmesta eri yhdistyksestä.

Taitavat martat

8 6

Porvoon Karjalaiset Martat viettivät Maailman suurinta marttailtaa syömällä ja laulamalla yhdessä.

HUOMAA! Kaikki nämä tapahtumat on järjestetty ennen poikkeustilan takia asetettuja kokoontumisrajoituksia.

58 | MARTAT 3 | 2020

7

Äänekosken Martat neuloivat sukkia Äänekosken turvakotiin, ilahduttamaan vanhempia ja lapsia.

Lieksan kaupunki antaa kaikille kaupunkiin syntyville vauvoille käsin neulotut peitot neuvolan kautta. Peittojen neulomiseen osallistuu marttoja kaikista Lieksan marttayhdistyksistä. Maailman suurimmassa marttaillassa peittoa neuloi Kyllikki Räsänen Surpeenvaaran Martoista. Peittoja on neulottu myös Novellikoukku-tapahtumassa kaupungin kirjastossa, missä martat myös antoivat käsityöneuvontaa.

9

Rekolan Marttojen myyjäisten arpajaisvoitto, 56 isoäidinneliöstä tehty torkkupeitto, oli Paulan taidonnäyte.

10

Tuula Sandell Lohjan Marttayhdistyksestä kutoi elämänsä ensimmäisen maton täytettyään 70 vuotta.

11

Jokioisten Martat järjestivät käsityöillan yhdessä kunnankirjaston ja nuoristoimen kanssa. Martat opettivat kirjastossa nuorille käsitöitä. Tehtiin pipoja, ja sukkiakin aloitettiin.

12

Keskikaupungin Martat Savonlinnasta neulovat kässäpiirissä hartiahuiveja vanhuksille.

Uutta oppimassa

13

Rekolan Martat suorittivat I-taitoavaimia. Eturivissä Merja Assola (vas.), Sirkka Koskelainen, Eija Merikoski-Järvinen ja Marjatta Loikkanen, takarivissä Paula Kaunismäki (vas.), Jaana Vatanen, Tarja Puisto ja Tuula Järvinen.

17

Joensuun MM-Martat kävivät kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen vieraana eduskunnassa.

14

Kirkniemen-Teutarin Martat tekivät ruokia kanamunasta: majoneesia, uppomunia, munakasrullaa ja paljon muuta. Soile Skytän vetämä ilta päättyi herkutteluun.

15

Turun MenoMartat valmistivat Riitta Laadun opastuksella aasialaisia ruokia.

16

Karinaisten Martat tutustuivat pyykkietikan tekoon ja sen hyviin vaikutuksiin tekstiileille sekä pesukoneelle.

»Marttayhdistysten tapahtumista kertovat kuvat teksteineen voi lähettää osoitteeseen lehti@martat.fi tai Martat, Monessa mukana, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki. Julkaisemme painokelpoisia digi- ja paperikuvia, emme kuitenkaan lehdestä leikattuja tai tavalliselle paperille tulostettuja kuvia. Valitse kuvatessasi mahdollisimman suuri tallennusmuoto. Kuvien vähimmäiskoko on 500 x 500 px, kun resoluutio on 300 dpi. Palstalle lähetettyjen kuvien käyttöoikeus siirtyy Marttaliitolle. Saamme paljon postia, joten jonoa syntyy ja julkaisuun voi kulua aikaa!

MARTAT 3 | 2020

| 59

MONESSA MUK ANA

Yhdessä

18

Loimaan Uusien Marttojen, Uuman, ensimmäinen kokonainen toimintavuosi oli täynnä tapahtumia: teatteriretkiä, toritapahtumia, luentoja, kädentaitoja, yritysvierailuja, talkoita, kahvituksia, kirpputorin pitoa, juhlia…

Yhdistyksen tavoitteena oli kasvattaa jäsenmäärä 120:een vuonna 2019.

Vuoden lopussa uumalaisia olikin yhteensä 127!

19

Vaskijärven Marttojen pitkäaikainen puheenjohtaja Kaija Klemola sai yhdistyksen vuosikokouksessa 50-vuotismerkin pitkän marttauransa ansiosta.

20

Turun Uudet Martat asettuivat ryhmäkuvaan puheenjohtajansa Maarit Karlssonin (alarivi vas.) johdolla.

22

Sonkajärvellä hankittiin marttojen avustuksella tarvikkeita avoimen päiväkodin ja Perheentalon käyttöön. Hankintoja ihailevat Perheentalon ohjaaja Samuli Laitinen, Sonkajärven Marttojen Elvi Niskanen ja Sonkajärven vahaiskasvatuksen johtaja Hanna Tissari.

21

Kuusamon Martat tekivät retken Suomussalmen Retikkateatteriin. Matkalla poseerattiin Hiljaisen kansan kanssa.

23

Karhunpään Martat järjestivät Ikkunapuutarhatapahtuman Karhunpään Kylätalolla yhdessä Maaseudun Sivistysliiton ja PohjoisKarjalan Marttojen kanssa. Osallistujat istuttivat yrttejä ikkunalle itämään ja kasvamaan. Tapahtuma kuului Satoa ja iloa -projektiin.

60 | MARTAT 3 | 2020

24

Simpeleen Martat pitivät nuorisolle kässäkahvilan yhdessä Rautjärven nuorisotoimen kanssa. Opeteltiin neulomaan sukan kantapää ja tekemään pipoja neulekehikolla. Syötiin marttojen leipomaa pizzaa ja juteltiin mukavia.

25

Virolahden Ravijoen Marttojen runoillassa luettiin yhdessä itselle läheisiä runoja ja keskusteltiin niiden tuomista muistoista. Esillä oli elämän koko kirjo Aleksis Kivestä Junnu Vainioon.

27 26

Kouvolan Kukko-Martat osallistuivat Valkealassa Jokelan myllyn pärekattotalkoihin Antti Koron johdolla.

Muuramen Marttayhdistyksen järjestämä Naisten ilta keräsi Nuorisoseurantalon salin täyteen väkeä. Illan pääesiintyjä, maalaislääkäri Tapani Kiminkinen, puhui naisten hyvinvoinnista. Tervehdyssanat lausui martta Pirkko Vuorinen ja serenadin naisille esitti Matti Iistamo. Yhdistyksen puheenjohtaja Elli Hytönen ojensi Kiminkisen pariskunnalle villasukat.

Illan päätteeksi nautittiin marttojen herkullinen buffetpöytä.

28

Kyrön Martat kokoontuivat hengelliseen iltaan, vieraanaan Ritva Aaltonen. Keskusteltiin aiheesta ”Miksi Martta” ja pohdittiin marttailun sisältöä ja historiaa.

MARTAT 3 | 2020

| 61

MARTTAHISTORIA

Eduard Polón ja kolme perheen lapsista Porvoon saaristossa sijainneen kesäkodin, Rauhanniemen, maisemissa.

SUOMEN PUOLUSTAJA TUKI MARTTOJA Varatuomari Eduard Polónin tekemä lahjoitus Marttaliitolle loi järjestön varallisuuden perustan.

REIJO PETRELL // KUVAT TEOKSESTA E A BERG, EDUARD POLÓN AIKANSA VALINKAUHASSA SEKÄ MARTTALIITON KUVA-ARKISTO/SIGNE BRANDER

62 | MARTAT 3 | 2020

Väki kerääntyi Helsingin Senaatintorille vuoden 1905 suurlakon aikaan.

Senaatin linnan, nykyisen Valtioneuvoston linnan, salkoon nostettiin leijonalippu.

M

arttajärjestön historiasta puhuttaessa nostetaan oikeutetusti esille vahvat naiset, jotka aikanaan perustivat järjestön ja jotka ovat vieneet sitä eteenpäin. Voimahahmojen joukkoon kuuluu ainakin yksi mies, nimittäin Ulrik Wilhelm Eduard Polón (1861-1930), jonka tuki järjestölle on kantanut tähän päivään saakka.

Eduard Polón syntyi Nastolassa hyvin toimeentulevaan ruotsinkieliseen virkamiesperheeseen, jossa arvostettiin koulutusta. Hän kävi Porvoon ruotsinkielisen lyseon, suoritti oikeustutkinnon yliopistossa vuonna 1887 ja sai varatuomarin arvonimen 1890. Aluksi hän toimi asianajajana Helsingissä, mutta siirtyi sitten hallintovirkamieheksi senaatin talousosastoon ja edelleen vankeinhoitohallitukseen.

Vuosina 1899–1905 koettiin Suomessa niin sanottu ensimmäinen sortokausi. Osana Venäjän keisarikuntaa Suomi joutui ankaran venäläistämispolitiikan kohteeksi. Venäjä antoi 15.2.1899 helmikuun manifestin, jota pidettiin Suomessa valtiokaappauksena, sillä sen valtuuksin Suomen perustuslait tahdottiin syrjäyttää. Marttaliitto perustetiin maaliskuussa 1899, eli pian manifestin antamisen jälkeen.

Eduard Polón toimi sortokaudella passiivisen vastarintaliikkeen eli kagaalin johtokunnassa ja sen taloudenhoitajana.

Muutoinkin hän oli erittäin aktiivinen Suomen ja suomalaisuuden puolustaja, minkä takia hänen oli pakko luopua virastaan vankeinhoidossa. Samalla hän päätti luopua virkamiesurasta ja siirtyä liike-elämän, teollisuuden ja politiikan pariin.

Jo vuonna 1891 Eduard Polón oli osallistunut Palovakuutusyhtiö Pohjolan perustamiseen. Vuonna 1898 hän oli perustamassa Suomen Gummitehdas Osakeyhtiötä. Hän toimi yhtiön toimitusjohtajana vuosina 1900–1929 ja vuodesta 1921 alkaen myös hallituksen puheenjohtajana. Vuonna 1904 Polón osallistui Sanoma Osakeyhtiön perustamiseen. Hänet valittiin vuoden 1905 valtiopäiville porvarissäädyn edustajaksi

Eduard ja Edith Polón avioituivat vuonna 1891.

KARKOTUS VENÄJÄLLE Poló-

nin puoliso oli kirjailija Edith Polón (o.s. Ahnger). He avioituivat vuonna 1891. Perheeseen syntyi kuusi lasta, joista yksi kuoli nuorena. Puolison kuoltua 1915 Eduard Polon jäi elättämään viittä omaa lastaan ja neljää orpoa sukulaislasta.

Eduard Polón valokuvattuna ennen karkotusta 1916.

MARTAT 3 | 2020

» | 63

MARTTAHISTORIA

Eduard Polón teki elämäntyönsä Helsingissä. Kuva Helsingin Rautatientorilta vuodelta 1909. Vasemmalla Kansallisteatteri, oikealla torin laidassa kauppakojuja.

Vuonna 1916 Polón karkotettiin Tauno-poikansa kanssa parin kuukauden vankilajakson jälkeen Venäjälle, kauas Volgan taakse kolmen vuorokauden junamatkan päähän, pieneen Tshuhloman kaupunkiin. Karkotuksen syynä oli Polónin suomenmielinen toiminta, jota hän jatkoi merkittävistä liiketoimistaan huolimatta. Hän muun muassa kiersi eri puolilla Suomea vastustamassa suomalaisten nuorten miesten ottoa Venäjän armeijaan.

Karkotukseen vaikutti varmaan sekin, että Polónin vanhempi poika Eino oli lähtenyt Saksaan sotilaskoulutukseen. Hän palasi jääkärinä Suomeen vuonna 1918.

Vaikka karkotuspaikka oli todella kaukana kaikesta, vankila se ei kuitenkaan ollut. Polón saattoi vuokrata itselleen asunnon ja hänellä oli myös taloudenhoitaja. Hän saattoi tavata omaisiaan ja liiketovereitaan, johtaa näin Gummitehdasta ja valvoa muita sijoituksiaan.

Yhteydenpito oli muutoinkin tiivistä, sillä hän kuuluu lähettäneen noin vuoden kestäneen karkotuksensa kuluessa Suomeen 60 kirjettä ja 110 täyteen kirjoitettua postikorttia, joissa antoi tarkkoja ohjeita liikeasioiden hoitamiseen.

Venäjän vallankumouksen alettua Polón sai maaliskuussa 1917 palata Suomeen. Samana vuonna hänelle tarjottiin Suomen ensimmäistä vuorineuvoksen arvonimeä ja Hämeen läänin maaherran virkaa, mutta hän kieltäytyi molemmista.

ITÄRAJAN ASUKKAILLE Ensimmäi-

Näkymä Fredrikinkadulta Helsingistä vuonna 1907.

64 | MARTAT 3 | 2020

nen maailmansota aiheutti Euroopassa suurta tuhoa ja raunioitti myös teollisuuslaitokset. Suomessa vauriot jäivät vähäisiksi. Täällä tehtaat toimivat ja tuotteille oli kysyntää. Näiden suhdanteiden ansiosta hankkimallaan varallisuudella Polón loi Suomen Gummitehtaan ympärille sen yhtymän, jota nykyisin kutsutaan Nokia Oyj:ksi. Vuonna 1918 Polón osti Gummitehtaalle ensin puunjalostusta ja sähkövoiman tuotan-

Helsingissä Polónit asuivat Kaivopuistossa. Talo purettiin vuonna 1937.

Polónin perhe viettää kesäpäivää sukulaisjoukon kanssa Rauhanniemessä.

Kuva on vuodelta 1915.

toa harjoittavan Nokia Ab:n ja vuonna 1922 Suomen Kaapelitehdas Oy:n.

Viimeisinä elinvuosinaan Eduard Polón teki huomattavia henkilökohtaisia lahjoituksia muun muassa työväestön avustus- ja eläkekassalle, Viipurin sotilaskotiyhdistykselle ja Marttaliitolle, jolle hän lahjoitti 2 000 kappaletta Suomen Gummitehtaan osakkeita.

Edouard Polón ei saatavilla olevien historiatietojen mukaan itse osallistunut Marttaliiton toimintaan. Hänen laajaan ystäväpiiriinsä kuului varmasti lukuisia henkilöitä, jotka toimivat Marttaliitossa ja sen tukena ja joiden kautta liiton toiminta ja sen tavoitteet tulivat hänelle tutuiksi.

Lahjoituksen taustalla oli ilmeisimmin Polónin halu tukea marttajärjestön tekemää sivistys- ja neuvontatyötä, tavoitteena Suomen ja erityisesti sen itä-

rajan asukkaiden henkinen ja aineellinen vahvistaminen. Tämä oli luonteva jatkumo sille venäläistämispyrkimysten vastustamiselle, jota Polón oli toteuttanut oman taloutensa ja henkensäkin alttiiksi laittaen.

SÄ ÄTIÖ SYNTY Y Marttaliitto on yli 90

vuoden ajan vaalinut saamaansa lahjoitusta ja käyttänyt sen tuottoja marttatyön toteuttamiseen. Vuoteen 1944 asti lahjoitusvaroja käytettiin lähes yksinomaan Laatokan-Karjalan Marttapiiriliiton tukemiseen. Sodan jälkeen kohteena oli karjalainen marttatyö.

Vuonna 1994 Marttaliitto perusti lahjoitusvaroin Eduard Polónin säätiön tukemaan ”kotitalousneuvontaa kotien hyvinvoinnin edistymiseksi ja kotitalouksien toimintaedellytyksien parantumiseksi”. Nokian menestysvuosina

Marttaliitto hajautti omistustaan myös muihin kuin Nokia Oyj:n osakkeisiin, joten myöhemmin seurannut osakkeiden arvon voimakas lasku ei romahduttanut sijoitusten arvoa.

Tänään säätiön toimintaa johtaa säätiön hallitus, jonka jäseniä ovat Marttaliiton hallituksen jäsenet. Säätiön avustuksia on viime vuosina kohdennettu merkittävästi muun muassa marttapiirien toimitilojen nykyaikaistamiseen sekä piirien ja liiton kotitalousneuvontatoiminnan tukemiseen.

Merkittävin järjestön ulkopuolelle suunnattu lahjoitus annettiin vuonna 2008 Helsingin yliopistolle, kun Eduard Polónin säätiö osoitti 300 000 euroa ruokakulttuurin lahjoitusprofessuurin perustamiseen.

MARTAT 3 | 2020

| 65

ELÄMÄNMENO

Onnittelemme 100 VUOTTA | Toini Launto 3.5. Sau-

von Alsilan Martat Aino Lappalainen 2.6. Imatran My

95 VUOTTA | Helga Karinen 1.8. Saarenkylän Martat 90 VUOTTA | Liisi Virtanen 15.4.

Junkkarin-Korvenkylän My Elli Hyppönen 3.5. Äänesalon Martat Anita Laine 11.5. Tuusulan Nuormartat Milja Koskinen 25.5. Imatran Kaukopään Martat Pirkko Riikonen 15.6.Tainionkosken Martat Kerttu Närhi 25.6. Kannonkosken Martat Eila Järvinen 9.7. Hallin My Eila Isaksson 20.7. Tainionkosken Martat Helinä Yliskylä 19.8.Forssan Martat Eila Kolehmainen 20.8. Juuan My 85 VUOTTA | Anja Mäki 2.11.2019

Loukonkulman My Leena Piepponen 23.5. Kouvolan My Martta Salminen 28.5. Pihlavan Martat Kirsti Matilainen 5.6. Keski-Jyväskylän Martat Raili Suikkanen 13.6. Salopeltola-Jäppilänniemen Martat Anneli Nevalainen 24.6. Karsturannan Martat Helga Manninen 13.7.

Hankasalmen kk:n Martat Maire Nummi 1.8. Askisto-Hämeenkylän Martat Raili Karvinen 17.8. Kouvolan My Henni Kasakkamäki 17.8.

Kasakkamäen Martat 80 VUOTTA | Mirja Lehtisalo 27.2.

Uudenkaupungin My Maire Kukkamäki 14.5. Junkkarin-Korvenkylän My Kaija ”Kaiska” Virkonmaa 19.5.

Askisto-Hämeenkylän Martat Pirkko Tuuppa 25.5. Loukonkulman My Kirsti Korpelainen 22.6. Forssan Martat Maija Pesonen 22.6. Tohmajärven Kemien Martat Orvokki Käsnänen 28.6. Hallin My Elsa Nevalainen 30.6. Juuan My Sini Munukka 7.7. Turun Uittamon Martat Mirja Krichenbauer 12.7. Härmälän Martat Elvi Kauria 23.7. LaihalanRapattilan Martat Marja Karola 25.7. Paason Martat Raili Outinen 27.7. Mouhu-Voikosken Martat Marja Nikander 30.7. Linnan Martat Marja-Riitta Lappalainen 6.8. Lapinlahden Martat

nen 17.2. Uudenkaupungin My Raija Koivumäki 19.2. Uudenkaupungin My Tuula Holm 4.4. Uudenkaupungin My Eila Turunen 22.4.

Kiteen Puhoksen My Sirkka Matikainen 31.5. Kiteen Säyneenkylän Martat Hilkka Ollikainen 4.7. Porvoon Karjalaiset Martat Mirja Nevala 8.7. Teuvan Martat Anneli Arpiainen 20.7. Suolahden Martat Ritva Tuominen 31.7. Pirkkalan My Leena Kumpulainen 14.8. Suolahden Martat Marja-Liisa Simula 14.8.

Pihlavan Martat Seija Suomalainen 14.8. Turun Uittamon Martat Anne Jalonen 15.8. Laitilan My Tuire Sirkkilä 18.8. Turun Uittamon Martat Leena Nurminen 23.8. Ahtialan Martat 70 VUOTTA | Marja-Leena Alatalo 17.1. Turtolan Martat Brita Vuokila 1.2. Turtolan Martat Elisa Karppinen 7.3 Lapinlahden Martat Päivi Haijanen 11.3. Uudenkaupungin My Eeva-Kaarina Koponen 16.3. Liperin Vaivion My Päivi Viitanen 10.4.

Uudenkaupungin My Sinikka Väistö 30.4. Kiteen Säyneenkylän Martat Eila Hallamaa 4.5. Vaalan Martat Ritva Kontunen 26.5. Savitaipaleen Kirkonseudun Martat Maritta Lahtinen 27.5. Keljonkankaan Martat Maire Korhonen 1.6.

Keljonkankaan Martat Eeva Manninen 3.6. Salopeltola-Jäppilänniemen Martat Liisa Tossavainen 8.6.

Saarenkylän Martat Anna-Liisa Matikainen 9.6. Naantalin My Eeva Virkkula 26.6. Keski-Jyväskylän Martat Hillevi Virtanen 2.7. ItäIkaalisten Martat Ritva Juvonen 12.7. Keski-Jyväskylän Martat Helena Ranta-Saarela 17.7. Karjasillan Martat Leena Kuivalainen 22.7.

Karjasillan Martat Seija Mykkänen 25.7. Lapinlahden Martat Liisa Kaasinen 2.8. Keski-Jyväskylän Martat Anna-Liisa Oksisto 2.8. Lapinlahden Martat Pirjo Pilppu 5.8. Laitilan My Mirja Hämäläinen 8.8. Kouvolan My Tuula Seppänen 9.8. KeskiJyväskylän Martat Tuula Miettinen 17.9. Tietävälän Martat 65 VUOTTA | Maija Sorvari 18.5. Por-

75 VUOTTA | Anitta Mouhu 3.1. Mouhu-Voikosken Martat Pirjo Viita-

66 | MARTAT 3 | 2020

voon Karjalaiset Martat Ulla Patronen 15.6. Hallin My Anne Niemelä

4.7. Keski-Jyväskylän Martat Tuire Tissari 9.7. Pihlavan Martat Mervi Heikkilä 25.7. Keski-Jyväskylän Martat Anneli Laine 19.8. Tietävälän Martat Seija Häkkinen 23.8. Tainionkosken Martat 60 VUOTTA | Sirpa Rissanen 4.1 Lapinlahden Martat Päivi Niemelä 22.1. Mouhu-Voikosken Martat Tiina Sjölund 24.2. Uudenkaupungin My Tuula Komulainen 14.4. Lapinlahden Martat Tuula Vainio-Syrjälä 14.4. Paraisten My Maria HelleVallo 23.4. Tornion Martat Merja Holvitie 27.4. Uudenkaupungin My Sinikka Hintikka 13.6. Suolahden Martat Päivi Niemi 19.6. Teuvan Martat Sirpa Kiiskinen 1.7. Juuan My Juha Karppinen 3.7. Keihäskosken Martat Heli Hämäläinen 8.7.

Lapinlahden Martat Anne Mäkelä 16.7. Itä-Ikaalisten Martat Marjut Koskinen 17.8. Laitilan My 50 VUOTTA | Pia Lehikoinen-Mäkkeli

17.3. Juuan My Salla Hanhinen 2.5.

Härmälän Martat Pirjo Airo 3.6.

Keljonkankaan Martat Pia Kimonen 6.6. Männistön Martat

40 VUOTTA | Minna Rautanen 10.4.

Uudenkaupungin My Hanna-Mari Kariaho 22.6. Itä-Ikaalisten Martat 15 VUOTTA | Aada Toropainen 19.7.

Kiteen Säyneenkylän Martat

Vauvoja Palokankaan Martat onnittelevat jäsentensä vauvaperheitä: Minnan perhettä poikavauvan ja Roosan perhettä tyttövauvan johdosta.

Karhunpään Marttayhdistyksen Satu Mykkänen sai 6.4.2020 pienen poikavauvan. Kotona odottavat isoveli Santeri ja Petri-isä.

L

ampin Martoissa syntymäpäiviään juhlivat Irma Säämäki, joka täytti 85 vuotta 6.1. ja Lea Nordman, joka täytti 60 vuotta 18.12.2019.

Yhdistykset juhlivat

I

in Martat viettivät 90-vuotisjuhlaansa Iin Silloilla. Pyöreitä vuosia täyttäneet jäsenet kukitettiin ja juhlavuoden kunniaksi tehtiin rahalahjoitus hyväntekeväisyyteen.

T

urtolan Martat juhlivat 100-vuotiasta yhdistystään järjestämällä Turtolan kirkossa juhlakonsertin ja tarjoamalla juhlakahvit.

N

urmijärven Martat vietti 90-vuotisjuhlaansa yhteisen illallisen ja musiikin merkeissä.

Ruoka oli suunniteltu 1920-luvun tyyliin, ja kahvin kanssa nautittiin Ellen Svinhufvudin kakkua.

M

yllyojan Martat Oulusta juhlivat yhdistyksen 20-vuotisjuhlaa Aluehallintovirastossa. Tilaisuudessa jaettiin kunniamerkkejä.

A

ino Koskinen vietti 95-vuotissyntymäpäiviään 15.11.2019.

Hän on ollut 80 vuotta Loukonkulman Marttojen jäsen.

S K

uusankosken Tähteen Martat viettivät jäsenensä Maire Leivon 90-vuotisjuhlaa. Laulumartat lauloivat ja onnittelivat hanurinsoiton säestyksellä.

avonrannan Marttayhdistykseen liittyi joulukuussa viisi uutta jäsentä. Samalla luovutettiin 10-vuotismerkit kahdelle jäsenelle. Kuvassa uudet jäsenet Rauno Luostarinen (vas.), Arja Luostarinen, Ritva-Liisa Virtanen, Pekka Parkkinen ja Raimo Silvennoinen sekä 10-vuotismerkin saaneet Elvi Silvennoinen ja Tarmo Heikkilä

K

emijärven Marttojen 95-vuotisjuhlassa Eeva Kerkelä sai 70-vuotismerkin ja Merja Virkkula 30-vuotismerkin.

R T

ervalammen Martat juhlivat 90-vuotispäiväänsä Ravintola Hiekkahentusessa.

S L

ennokkaat Martat Oulunsalosta viettivät yhdistyksen 15-vuotisjuhlaa. Päivi Kyllöselle luovutettiin Marttaliiton hopeinen ansiomerkki.

auvon Alsilan Martat onnittelevat perustajajäsentään ja pitkäaikaista puheenjohtajaansa Toini Launtoa, joka täytti 100 vuotta 3.5.

aili Kultanen, joka täyttää syksyllä 85 vuotta, on ollut 70 vuotta jäsenenä Elimäen Teuroisten Marttayhdistyksessä. Oma yhdistys kokoontui viettämään marttailtaa Railin luo ja juhlimaan pitkää marttataivalta. Kuvassa Raili Kultanen, Marja-Liisa Salminen ja Heli Tallgren kuuntelevat Railille osoitettua runoa.

K

ouvolan Nykymarttojen 25-vuotisjuhlat pidettiin Marttalassa. Kuvassa yhdistyksen hallitus: Tiina Kouki (vas.), Marja-Liisa Sirén-Huhtinen, Sinikka Tuominen, Sirpa Laakso, Anne Pasanen, Jaana Ylä-Outinen, MarjaLiisa Nikkinen ja Päivi Kukkola.

MARTAT 3 | 2020

| 67

ELÄMÄNMENO

Osannottomme

PIIRI JUHLII! Lounais-Suomen Martat 110 vuotta Yksi marttapiireistä, Lounais-Suomen Martat, viettää nyt 110-juhlavuottaan. Vuoden alkajaisiksi piiri haastoi kaikki alueensa yhdistykset toteuttamaan oman arjen sankarinsa, marttasankarin. Juhlavuosi käynnistyi koko piirin alueella yhtä aikaa 23.1., kun yhdistykset toivat sankarit näkyville julkisiin tiloihin. Lisää kuvia Lounais-Suomen Marttojen somessa #marttasankari.

» Yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen Eeva Ahokas nukkui pois 7.6.2019. Hän oli taidokas runojen ja kronikoiden kirjoittaja sekä laulaja. Muistamme hänet monipuolisena osajana.

Kiitollisena martta-ystäväämme lämmöllä muistaen Savonlinnan Karjalaiset Martat

A

uran Marttojen marttasankari oli esillä auralaisten olohuoneessa Auraamossa.

» Yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen ja hallituksen sihteeri Raija Enqvist nukkui pois 17.1.2020.

Kiitollisina ja lämmöllä muistaen Jämsänkosken Martat » Yhdistyksemme perustaja- ja kunniajäsen Sirkka Haapaniemi (s. 17.5.1916) nukkui pois 103 vuoden ikäisenä 14.3.2020. Sota-aika kuljetti Sirkan Kirvusta Mäntsälään. Hän oli huumorintajuinen, ahkera, toimelias ja sydämellinen martta.

Kiitollisena muistaen Hautjärven Martat

T

arvasjoen Marttojen sankarimartat Meeri, Martta ja Saara seikkailivat kunnan uimahallissa, apteekissa, kirkossa ja seurakuntatalolla.

P

aimion Vistan Martat esittelivät toimintaansa Paimion kaupungin kirjastossa.

» Pitkäaikainen jäsenemme Leena Huhtala (o.s. Berg, s. 6.6.1949) menehtyi puolisonsa kanssa 27.1.2020 Seinäjoella rajussa kolarissa. Aktiivisena marttana Leena osallistui kaikkiin yhdistyksemme tapahtumiin. Hänellä oli aina iloinen hymy huulilla, ja hän oli helposti lähestyttävä ja ystävällinen kaikille.

Jäämme suuresti kaipaamaan Leenaa.

Lapuan Martat » Imatran Marttayhdistyksen kunniajäsen Terttu Husu nukkui pois 13.11.2019.

Hän toimi yhdistyksemme jäsenenä 73 vuotta ja oli puheenjohtajana, sihteerinä, rahastonhoitajana ja vuosikymmeniä hallituksen jäsenenä. Tertulle myönnettiin Marttaliiton hopeinen ansiomerkki 2000 ja 70-vuotismerkki 2016.

Hän oli yhdistyksemme 80-vuotishistoriikin koostaja ja kantava voima. Marttatoiminta oli hänelle aktiiviaikana sydämen asia.

Imatran Marttayhdistys muistaa Terttua lämmöllä ja kiitollisena yhteisistä toiminnan vuosista.

U 68 | MARTAT 3 | 2020

udenkaupungin Martat pystyttivät näyttelyn Uudenkaupungin kirjastoon.

» Yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen, talouspäällikkö, emäntä Terttu Hämäläinen (o.s. Numminen, s. 29.7.1935 Orimattilassa) kuoli 84-vuotiaana 4.3.2020. Terttu kävi Itä-Hämeen

Marttapiiriliiton talouskoulun 1957.

Mäntsälän Marttoihin hän liittyi 1978.

Hän oli pidetty martta. Hänen äitinsä reseptillä valmistamastaan imelletystä ”perunatuuvingista” kilpailtiin. Terttu oli innokas opintokerholainen. Hän suoritti kolme taitoavainta saaden onnittelut presidentti Urho Kekkoselta 1980.

Pronssisen ansiomerkin hän sai 1997 ja 25-vuotismerkin 2007. Hän oli yhdistyksemme hallituksen jäsen ja rahastonhoitaja. Terttu katsoi asioiden ja ihmisten valoisia puolia. Äitinä, ystävänä, marttana ja työtoverina hän oli herttainen ja sydämellinen.

Tertun muistoa kunnioittaen Mäntsälän Martat

avaamista. Runous oli Annikin erityinen osaamisalue. Vapaamuotoinen kokoonpano Riimiryhmä esiintyi vanhustentaloilla, ja saimme nauttia runoesityksistä myös yhdistyksemme juhlissa ja marttailloissa. Liikunta, yhdessä toimiminen, hyvät vuorovaikutustaidot, monipuolinen osaaminen käytännön töissä ja halu oppia uutta ovat ominaisuuksia, jotka osaltaan selittävät pitkän iän salaisuutta. Toivolan naisten, Anna-Siviä Toivolan, Wellamo Hellgrenin, Hilkka Lönnqvistin ja Annikki Lahtisen, kohdalla nämä kaikki asiat toteutuivat.

Askisto-Hämeenkylän Martoissa muistetaan Annikkia kiitollisina ja kunnioitusta tuntien.

» Yhdistyksemme pitkäaikainen perustajajäsen Kerttu Janhonen nukkui pois 91-vuotiaana 19.12.2019. Kerttu toimi monissa tehtävissä yhdistyksessä ja hallituksessa 50 vuoden aikana. Hän oli aina iloinen ja aktiivinen.

Elit ahkeran elämän, jätit muiston niin kauniin ja lämpimän. Kiitollisuudella muistellen Hankasalmen kk:n Martat

» Yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen Helvi Lamminpää nukkui pois 99 vuoden ikäisenä 28.3.2020.

Lämmin osanottomme, Rauman Marttayhdistys

» Eila Keskihannu (s. 5.2.1919) kuoli 27.2 2020. Hän oli Marttojen jäsen vuodesta 1936.

Muistoa kunnioittaen Meltosjärven Martat » Annikki Lahtinen (o.s. Toivola) kuoli 1.10.2019 Helsingissä. Hän oli syntynyt 17.11.1924 Viipurin maalaiskunnan Perojoen kylässä. Annikki kuului todelliseen marttasukuun. Hänen äitinsä Anna-Siviä Toivola oli perustamassa vuonna 1918 Perojoen Marttayhdistystä. Sotien jälkeen Toivolan perhe asettui Vantaalle. Hämeenkylän Marttayhdistys (myöhemmin Askisto-Hämeenkylän Martat) perustettiin 1954. Annikki oli yksi perustajajäsenistä, joka valittiin heti yhdistyksen johtokuntaan. Hän toimi pitkään yhdistyksemme astianvuokrauksen yhdyshenkilönä. Oma Marttatupa pystytettiin 1970-luvulla, ja Annikki perheineen oli rakennushankkeessa alusta asti mukana. Annikki oli primus motor, kun paistettiin makkaroita hiihtokilpailuissa, kaadettiin kahvia sotaveteraanien joulujuhlassa, tai kun piti ripeästi saada tarjottavaa Hämeenkylän kirkon kahvituksiin. Avuliaisuus oli hänen keskeinen ominaisuutensa. Hän tajusi nopeasti, milloin tarvitaan auttavia käsiä tai oven

» Neuvoton-Salmin Marttojen jäsen Maija-Liisa Lappalainen nukkui pois pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana 3.12.2019. Kotitalousopettaja Maikki oli osaava, kannustava ja tekevä martta.

Hän toi marttailtoihimme leppoisuutta myönteisellä asenteellaan. Mökkiänsä ja puutarhaansa vaalinutta Maikkia kuvaa hänen muistokirjoituksensa: Ja minä lähden, mutta linnut jäävät ja laulavat.

Minun puutarhani jää, ja kevään tullen omenapuut puhkeavat kukkaan.

Ihmiset, jotka ovat minua rakastaneet, vaeltavat siellä yhä.

Kiitos ystävyydestäsi Maikki! Marttasisaret » Kiteen Puhoksen Marttojen pitkäaikainen jäsen Maila Malinen nukkui pois 86-vuotiaana 7.12.2019. Maila toimi aktiivisesti yhdistyksessämme vuodesta 1962 lähtien.

Mailaa lämmöllä muistaen Kiteen Puhoksen Marttayhdistys » Yhdistyksemme pitkäaikainen kunniajäsen ja Marttayhdistysten paikallisliiton kunniajäsen Martta Pinola (s. 30.10.1919 Uusikirkko) nukkui pois 100-vuotiaana 25.12.2019. Hän liittyi Karjasillan Marttoihin 1966 ja toimi aktiivisesti yhdistyksessä vuosikymme-

nien ajan. Hän oli vuosina 1984–1988 Oulun Marttayhdistysten Paikallisliiton hallituksen varapuheenjohtaja. Muistamme hänet elämänmyönteisenä ja iloisena ihmisenä.

Kiitollisina ja lämmöllä muistaen Karjasillan Martat » Pitkäaikainen Vanjärven Marttojen jäsen ja puheenjohtaja Sirkka Purhonen kuoli sairauden uuvuttamana 17.1.2020.

Hän oli syntynyt 14.12.1940 Vanjärvellä. Sirkka opiskeli sairaanhoitajaksi Lappeenrannassa ja teki elämäntyönsä Helsingissä. Eläköidyttyään hän palasi puolisonsa kanssa kotitilalleen Vanjärvelle. Muistamme Sirkan aktiivisena kyläläisenä ja marttana, joka oli mukana lukuisissa kylän ja sen asukkaiden hyvinvointia edistävissä tapahtumissa. Sirkka koki yhdistystoiminnan omakseen ja kannusti eri yhdistysten ja toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Hän toimi pitkään Vihdin Martoissa ja Vanjärven Martoissa erilaisissa vastuutehtävissä ja innosti muita mukaan. Sirkan sydämellä oli erityisesti lapsiperheiden hyvinvointi. Hän ideoi ja oli toteuttamassa monia lapsiperheille suunnattuja kotitalouskursseja. Sirkan valoisa luonne ja nauru tunnettiin kotikylällä ja kylän rajojen ulkopuolella. Kauppareissutkin venyivät usein tuttavia tavatessa ja kuulumisia vaihdettaessa.

Rakkaudella muistaen Martta-siskot Vanjärveltä » Pitkän ja ansiokkaan marttatyön tehnyt kunniajäsenemme Hilkka Kyllikki Ronkainen on siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Hilkka nukkui pois 80 vuoden iässä 4.1.2020.

Joensuun Rantakylän Marttayhdistys » Viime vuosien aikana on joukostamme poistunut kolme kunniajäsentä: Pirkko Rankkala (1934–2018), Anja Riikonen (1933–2019) ja Aira Pihlapuro (1924–2020). He kaikki olivat vuonna 1972 perustetun Meijerin Martat ry:n perustajajäseniä (vuodesta 2002 Karelian Martat ry). Kukin heistä toimi vuorollaan hallitusvastuussa. Kiitollisuudella muistamme heitä arvokkaasta marttatyöstä, joka kantaa hedelmää tänäkin päivänä.

Karelian Marttojen puolesta Eeva Mikkola, Pohjois-Karjalan Marttojen kunniajäsen

MARTAT 3 | 2020

| 69

VAATE ON VIESTI:

OLEN MARTTA! Marttojen t-paidat ja hupparit sopivat työhön ja harrastuksiin, marttarientoihin ja kotoiluun. Malleissa on valinnanvaraa, joten jokainen löytää itselleen sopivan vaatteen.

Kaikissa tuotteissa näkyy Marttojen uusi M-logo. Tekstiilit valmistetaan kestävää kehitystä ajatellen. Mallisto on Joutsen-, GOTS- ja Ökö-Tex-merkitty. Puuvilla on ekologista ja materiaalilla on Reilun kaupan sertifiointi.

T-PAIDAT

Paidan pääntiessä siisti ribbineulos.

Naisten ja miesten mallit. Värit sininen, punainen, musta, kirkas vihreä, pinkki ja lila.

Materiaalina Reilun kaupan luomupuuvilla. Tilauksen yhteydessä t-paitaan voi lisätä yhdistyksen nimen logon alle.

HINTA PITKÄHIHAINEN

24 €

+ toimituskulut

LYHYTHIHAINEN

16,70€ + toimituskulut

70 | MARTAT 3 | 2020

OTI.FI U P N A T R A A WWW.M T S E E T IT O S TIL A A O M a r t at

HINTA

51,90 € + toimituskulut

VETOKETJUHUPPARI

Hupparissa on harjattu pehmeä sisäpuoli, kaksi etutaskua ja ribbineulos hihansuissa sekä helmassa. Mlogo edessä pienenä, selkäpuolella isona. Naisten ja miesten mallit.

Värit sininen, punainen, musta, kirkas vihreä, pinkki ja lila. Materiaalista 80 % ekologista Reilun kaupan puuvillaa, 2 % kierrätettyä polyesteria.

Tilauksen yhteydessä huppariin voi lisätä yhdistyksen nimen logon alle.

VAPAAEHTOISET HUOMIO! Vapaaehtoismartoille tarkoitettujen tuotteiden logossa on M-kirjaimen lisäksi teksti OLEN MARTTA MONESSA MUKANA. Tekstin alle voi lisätä yhdistyksen nimen.

Mallisto, värit ja hinnat ovat samat kuin kaikille martoille tarkoitetuissa tuotteissa. Vain logo on erilainen.

MARTTAMALLISTO PÄÄLLE JA MENOKSI! Lisätietoja tuotteista: Joen Tukkutiimi Oy puh. 050 327 2087 lea@tukkutiimi.fi

MARTAT 3 | 2020

| 71

JUHLAVUOSI LUKUINA

V

uonna 2019 marttajärjestö täytti 120 vuotta. Juhlavuoden toiminta on on tiivistetty muutamiin tunnuslukuihin tällä aukeamalla.

Lisätietoa saat Marttaliiton vuosikertomuksesta, joka ilmestyy kesän aikana osoitteessa www.martat.fi/vuosikertomus.

JUHLAVUODEN JUMALANPALVELUS 8.9.

MAAILMAN SUURIN MARTTAILTA 31.1.

Mukana 600 marttayhdistystä ja 5 000 osallistujaa.

MARTTATORI 14.9.

Juhlavuoden päätapahtuma yhdessä Finlands Svenska Marthaförbundin kanssa Helsingin Senaatintorilla. »5 000 kävijää »100 vapaaehtoista » 40 Marttaliiton ja Marthaförbundetin työntekijää »26 myyjää marttamyyjäisissä »3 000 paistettua karjalanpiirakkaa » 750 villasukkaparia Sukat äidille -keräykseen »72 sienilajin sieninäyttely »400 talouslupausta »Teema-alueet: vastuullinen ruoka, metsän antimet, puutarhan ravinteiden kierto ja kaupunkiviljely, ympäristö ja kestävä arki, käsityöt ja itse tekeminen, hyvän arjen tukeminen, kansainvälisyys ja kehitysyhteistyö sekä Marttojen hanketoiminta.

»

72 | MARTAT 3 | 2020

Turun tuomiokirkko »800 osallistujaa jumalanpalveluksessa »500 osallistujaa kirkkokahveilla »200 vapaaehtoista.

SUKAT ÄIDILLE Juhlavuoden käsityötempaus yhdessä Kätilöliiton kanssa. »25 000 villasukkaparia jaettiin uusille äideille sairaaloissa ja adoptiojärjestöjen kautta. »200 000 vapaaehtoistuntia käytetn tiin sukkien tekemiseen

KOTITALOUSNEUVONTA Teemana Kestävä arki. »111 200 osallistujaa kursseilla ja tapahtumissa »1 955 yhteydenottoa puhelin- ja chatneuvonnassa »113 156 henkilöä ammatillisen

neuvonnan piirissä »5 053 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta, sisältöinä kasvis- ja lähiruoka, vastuullisuusmerkityt tuotteet, ruokahävikki, muovijätteen välttäminen, kierrättäminen.

JÄRJESTÖTOIMINTA »43 264 jäsentä »14 marttapiiriä »1 059 marttayhdistystä »66 toimintaryhmää »31 000 tapahtumaa yhdistyksissä ja toimintaryhmissä »1 079 000 osallistumiskertaa tapahtumissa »592 000 tuntia vapaaehtoistoimintaa yhdistyksissä, toimintaryhmissä ja marttapiireissä.

VIESTINTÄ Marttojen nettisivut www.martat.fi » 3 682 993 yksittäistä vierailijaa »11 853 014 sivunkatselua Sosiaalinen media »133 248 seuraajaa eri kanavilla: »Facebook @martatvinkkaa »Instagram marttailu »Twitter @Marttaliitto »Youtube MartatTV Martat-lehti »levikki 39 872 (LT 2018)

TULOT

muut tuotot

10% 10%

jäsenmaksut

7%

TALOUS

sijoitustoiminta

57%

16%

erillisrahoitukset, hankkeet yleisavustukset

TULOT

»Tilikauden tulos 2 076 264 € »Hankeavustuksia ym. erillisrahoitusta 851 527 € »Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus kotitalousneuvontaan 786 000 € (Marttaliitto 258 000 €, piirit 528 000 €). »Eduard Polonin säätiön avustus 370 000 € »Varanhankinnan tulos 717 009 € »Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos 3 055 444 €.

MENOT

»Neuvontatoiminta 832 106 € »Jäsenlehti 577 987 € »Hallinto ja viestintä 500 695 € »Järjestöpalvelut 432 260 €

MENOT

3,8% 0,2%

sijoitustoiminta hankkeet ja erillisrahoitukset neuvonta

6,8% 10%

jäsenlehti 41,5%

13,2%

hallinto järjestöpalvelut

10,9% 13,6%

varainhankinta järjestötuotemyynti

MARTAT 3 | 2020

| 73

LUKIJALTA

Ruokaohjeet olivat sopivan yksinkertaisia tähän tilanteeseen, jolloin on joutunut olemaan karanteenissa.

MARTAT 2/2020

» Juttu Kangasniemen Martoista oli hieno esimerkki yhteisöllisyydestä, yhdessä tekemisestä ja mukavasta hengestä, jossa monenlaisille ideoille on tilaa. KIITOS! Tästä voi moni yhdistys ottaa oppia. » Sopivassa suhteessa uutta ja vanhaa marttailua.

» Hauskaa, kun on ristikko.

Aivojumppaa! Kauniisti kuvitettu lehti.

» Toivoisin nyt keväällä juttua mökin kevättöistä, erityisesti sammaleen poisto huopakatoilta. » Toivon jatkossa lakijuttuja Tuula Rainnolta.

KIINNOSTA AKO? » Kaikki asiat 2/2020 Martatlehdessä kiinnostavat, toiset enemmän toiset vähemmän. Kullakin jutulla on oma lukuaikansa riippuen lukeeko kahvikupposen ääressä vaiko ihan ajan kanssa keinutuolissa. Ajan kanssa luin jutun Ihan tavallisia lakiasioita. Sain siitä tietoa ja pidin juttua tärkeänä ja kiinnostavimpana. Kiitos lehdestä. Jatkossa korona tulee puhuttamaan ja sen tiimoilta toivon myös juttuja esim. hygienia-aiheista ja tavallisesta arkiruoasta.

74 | MARTAT 3 | 2020

» Kiinnostavin juttu oli sivuilla 42 & 43. Haluaisin itselleni samanlaisen karkkipaperi pussukan, mutta ei ihan omat taidot riitä tuommoisen väsäämiseen. Odotan aina innolla uutta numeroa, jotta pääsee parhaimmat vinkit hyödyntämään kotikäyttöön.

sessämme on n. 100 jäsentä.

Paitoja ommeltiin noin 10 vuotta sitten ja kymmenellä on se ”rautapaita”, kovaa kangasta.Onnittelu-sivut 50 v. ja siitä eteenpäin. Missä pikku Marttojen tekemiset...

Lasten sivut??? Lehti on uudistunut! Sitä kaivataan myös Elämänmeno-sivuille!!!

» Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla 42. Krääsää ei kannata työllä ja vaivalla ’jalostaa’ uudeksi maatumattomaksi tai poltettavaksi lyhytikäiseksi krääsäksi.

KAUNIIT KANNET, HENTO TEKSTI » Jäsenkortti Martat-lehden takasivulla liian huomaamaton ele, siitä olisi pitänyt olla jossain erillinen maininta.

Ilman Facessa ollutta kirjoitusta olisi kortti mennyt minulta roskiin

» Kiitos, että laitatte paljon kuvia ja lyhyitä tekstejä eri marttayhdistysten toiminnasta ja juhlista! Hyviä vinkkejä toimintaan.

» Kiinnostavin juttu oli sivulla 13: Pajuperhonen. Minä olisin neuvonut 1.4. pajutöitä meidän Martoissa. Miten hienoa, että Martta lehdessä oli idea!!!! Korvaa paljon tämän menetetyn kurssin pettymystä. Olin onneksi antanut jo aiemmin perustiedot: pajujen keruu, säilytys, joka miehen oikeudet, tarvikkeet... Selatessani lehteä ja nähdessäni artikkelin, hyppelehdin tyytyväisyydestä. Martta lehti tietää, missä me yhdistykset menemme! Kiitos!

Vähiten kiinnostivat sivut 58–62. Poistetaan kuvista ihmiset: Ei tuo ole mielekästä, kuten kuvassa sivulla 59, kuva 10. Ollaan selin. Sivulla 58: Kuva 1: leipää. 2: Kasvisruokaa. Kuva 5: Ehdotan, että pieni kuvaus hygieniapassista ja yhdistys, mikä tehnyt. Tai kuvaus retkipaikasta ja yhdistys.

Haluamme varmasti mukaan nuorempia jäseniä! Marttapuku on uniformu, joka on uudistunut, mutta ei näy missään näissä kuvissa. Marianne Heikkilä on ollut joskus lehdessä uusissa vaatteissa ja aatteissa. Yhdistyk-

» Kohderyhmässä on paljon ikäihmisiä, joiden näkö ei ole enää parhaimmillaan. Hento himmeä formaatti tuntuu ihan kiusanteolta. Sähkövalo häivyttää vielä lisää, ja Suomessa pimeää riittää, jolloin sähkövaloa tarvitaan. Esimerkiksi sopii lehtenne numeron 2/20 sivun 4 artikke-

lin teksti. Otsikko ” Värikylläisyys on positiivista” tuntuu suorastaan irvokkaalta, kun harmaata tekstiä on tosi vaikea lukea.

» Sivuilla 14–15 oli maukkaan näköisiä ruokia, mutta entäs nuo astiat. Ihan hirveitä. En antaisi koirankaan tulla metriä lähemmäksi.

» Erityiset kiitokset kauniista rauhallisesta ja selkeästä Teresa Moorhousen kuvittamasta kannesta!

» Upea kansikuva, hyönteisten lempikeitaita kauniine kukintoineen.

» Miksi ihmeessä Martat lehdessä on niin pieni ja heikko teksti ettei näe kunnolla lukea. Korjatkaa ensi tilassa.

Toivoo tyytymätön jäsen.

» Pidän lehdestä, luen kannesta kanteen ja edestakaisin ja säilytän lehtiä. Lehden ulkoasu on mieleinen.

KIITOS PALAUTEESTA Martat-lehden 1/2020 suosituin juttu oli Ikkunalaudan iki-ihanat.

Kaikkien palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 5 kpl Marttojen parhaat villasukat -kirjaa. Sen saivat Tarja Heikka Meltosjärveltä, Maarit Könönen Lampsijärveltä, Pirjo Lipponen Juankoskelta, Tuula Nyberg Oulusta ja Maire Timoskainen Järvenpäästä.

MARTTAGOLF TAUOLLA

MITÄ MIELTÄ M ARTAT-LEHDESTÄ 3/2020?

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla Muita terveisiää

Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.fi tai postikortilla: Martat, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki.

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003 Vastauslähetys

»Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 5 kpl Marttojen leikkuulautaa.

PALVELUKORTTI MIRVA MALMGREN

Golfaavien marttojen kesäkisa järjestetään yleensä Martan päivänä 26.7. Annilan golfkeskuksessa Mikkelissä. Marttaliitto on nyt ohjeistanut, että muut kuin etäyhteyksillä järjestettävät yhdistysten tilaisuudet perutaan touko–heinäkuun ajalta.

Sen vuoksi myös marttagolf on tauolla kesän 2020.

Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun.

Osoitteenmuutos alkaen

/

2020

Asiakasnumero osoitelipusta Vanha osoite / tilauksen maksaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Uusi osoite / lahjatilauksen saaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.fi tai p. 050 511 8099

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003

Vastauslähetys

MARTAT 3 | 2020

| 75

LIEKEISSÄ Marttaliiton hallituksen jäsenet kertovat, mihin tuntevat vetoa.

Nopea kansa ANU TALKA

O

len liekehtivää ja innostuvaa sorttia. Siksi oli vaikeaa päättää, mistä kolumnini kirjoitan. Kevättalvella kärjistynyt koronakriisi toi pohdintaani oman lisänsä.

OLIN AIEMMIN historiantutkija. Suomen historiassa minua kiinnostavat erityisesti 1800- ja 1900-luvun vaihteen vuosikymmenet. Tuolloin vahvistettiin Suomen perustuksia ja alettiin rakentaa niille vankkoja seiniä.

Sinne ajoittuvat niin Marttojen, kansakoulun ja terveydenhuollon alkuvaiheet kuin uutta elantoa tuoneen teollistumisen vauhdittuminen.

ERITYISEN MERKITYKSELLISENÄ näen ajan henkisen perinnön. Sen ansioista Suomi on tasa-arvoinen maa, jossa asuu kattavan peruskoulutuksen saanut, hyvillä tiedoilla ja taidoilla varustettu kansa. Kriisitilanteessa suomalai-

76 | MARTAT 3 | 2020

set ihmiset ja organisaatiot alkavat nopeasti ja itseohjautuvasti kohdentaa omaa tekemistään kriisistä selviytymiseen.

SAMALLA VOIMAVAROJA yhdistetään: teemme yhdessä emmekä ylläpidä turhaa hierarkiaa. Tästä toimintamallista kertovat niin suuri adressi, joka on suosikkini historiasta, kuin koronakriisin ratkominen, jossa Martat ovat hienosti mukana.

koottiin vuonna 1899 vastineena helmikuun manifestille. Adressin allekirjoitti 11 päivässä puoli miljoonaa suomalaista, eli viidennes silloisen suuriruhtinaskunnan asukkaista. Adressia lähti Pietariin keisarille viemään lähetystö, jossa oli edustaja kustakin Suomen kunnasta. Tämä oli yksi suomalaisten nopeista yhteishengen ilmauksista.

SUURI ADRESSI

SAMOIN TOIMIMME maaliskuussa. Muutamassa päivässä koulut siirtyivät etä-

opetukseen, monet työpaikat etätöihin ja terveydenhuolto poikkeusoloihin, sekä aloitimme digiloikan. Olen liekeissä suomalaisten ja suomalaisen yhteiskunnan kyvystä toimia kriisitilanteessa yhdessä, siitä selviytymisen edellyttämällä tavalla. olisi ollut toinen, kolumnini aihe olisi ehkä ollut Saimaa, joka on minulle rakkain paikka maailmassa. Unelmoin siitä, että pääsen sen sinisille selille tänäkin kesänä. Sen aika ei ole vielä; pelastusviranomaiset toivovat huviveneilijöiden pysyvän maissa.

JOS TILANNE

aikana on tärkeää unelmoida, mutta toimia ohjeiden mukaan, missä me suomalaiset olemme myös hyviä. Tulevaisuudenuskoa tuo eteläkarjalainen sanonta: ”Ko keinot loppuut, ni konstit auttaat.”

HÄMMENNYKSEN

VIEK AS

Haitalliset vieraslajit

MIK Ä

»Japanintatar (Reynoutria japonica), sahalinintatar (eli isotatar, R. sachalinensis) ja näiden risteymä tarhatatar (R x Bohemica) ovat perennakasveja, jotka kasvavat voimakkaasti ja muodostavat tiiviitä kasvustoja. Lajien bambumaiset, ontot ja hieman puumaiset varret kasvavat kesän aikana jopa 2–5 metriä korkeiksi. Sahlinintattaren varret ovat vihreät, muilla on varsissa punaista tai punaruskeaa. Varret kuihtuvat syksyllä ja tuottavat runsaasti kariketta.

Kasvi talvehtii laajan, maanalaisen juurakon avulla. Juuret voivat ulottua kahden metrin syvyyteen ja kasvaa maanpinnan suuntaisesti jopa 7 metrin etäisyydelle. Viuhkomainen, valkoinen kukinto avautuu syyslokakuussa. Lajit eivät tietävästi lisäänny Suomessa siemenistä.

TORJU HAITALLINEN VIERASLAJI:

JAPANIN-, SAHALININ- JA ja TARHATATAR TIINA IKONEN // KUVA SHUTTERSTOCK

MISSÄ

»Lajit ovat kotoisin Aasiasta. Ne kulkeutuivat Eurooppaan 1820-luvulla ja oletettavasti jo saman vuosisadan aikana Suomeen. Tattaret ovat nykyisin yleisiä koristekasveja kotipihoissa ja paikoin levinneet myös ympäristöön.

Japanintatar

MIKSI TORJUTA AN

»Japanin-, sahalinin- ja tarhatatar on säädetty Suomen lainsäädännössä haitallisiksi vieraslajeiksi. Niiden maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä päästäminen ympäristöön on kielletty.

Ne on siis hävitettävä kotipihasta. Tattaret leviävät voimakkaasti juurakosta ja kasvinpaloista ja valtaavat alaa muilta kasveilta.

Syksyisin, kasvin lakastuttua, pintamaa on altis eroosiolle. Ranta-alueilla huuhtoutuu maata vesistöön, mikä aiheuttaa rehevöitymistä. Kevyet varrenpalat kulkeutuvat veden mukana. Rantaan päässeestä kasvinosasta, pienestäkin, voi kehittyä nopeasti laaja kasvusto.

MILLOIN

»Torjunta aloitetaan aikaisin keväällä ja sitä jatketaan monta vuotta. Torjuntaan tarvitaan aina maanomistajan lupa.

MITEN

»Poistamalla: Kaiva kasvin juurakot pois mahdollisimman tarkkaan. Tarkkaile aluetta kesän aikana ja seuraavat vuodet. Katkaise maasta nousevat varret jo pieninä. »Peittämällä: Katkaise kasvin varret ja peitä alue mustalla, paksulla muovilla 3-4 vuoden ajaksi.

HUOM A A

»Katkaistut varret voi jättää kasvuston päälle. Kuivat kasvinosat voi polttaa hallitusti. Jos olet epävarma käsittelystä, vie kasvijäte alueen jätekeskukselle ja varmista, että jäte käsitellään siellä oikein. »Pidä huolta, että kasvi ei leviä maa-aineksen mukana tai vesistön kautta. » Älä jaa haitallisten vieraslajien taimia muille!

MUISTA

»Viekas LIFE (2018–2023) on haitallisten vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan sekä tiedon levittämiseen keskittyvä hanke.

M ARTAT MUK ANA

»Keväälle ja kesälle suunnitellut Marttojen vieraslajitapahtumat siirtyvät myöhempään ajankohtaan. »Martta-akatemiassa on tarjolla aiheeseen liittyviä opintoja.

Lisätietoja: www.martat.fi/viekas/

Japanintataren versoja

MARTAT 3 | 2020

| 77

MARTTARISTIKKO

SHUTTERSTOCK

Ristikon ratkaisu s. 75.

78 | MARTAT 3 | 2020

Apuasi tarvitaan OSALLISTU MARTTOJEN KOTIMAAN KERÄYKSEEN TUEMME LAPSIPERHEITÄ SUOMESSA Käytämme kotimaan työhön kerätyt varat tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden kotitalousneuvontaan ja arjen tukemiseen.

Tuotoilla voimme järjestää lapsille kokkikursseja, vanhemmille ja lapsille yhteisiä kursseja sekä tarpeen mukaan kotitalousneuvonnallisia kotikäyntejä.

KERÄYSTILI Danske Bank FI17 8000 10000 61243/Marttojen kotimaan kotitalousneuvonta, viite 2147 LISÄTIEDOT

Marttaliiton neuvonnan johtaja Teija Jerkku, teija.jerkku@martat.fi, p. 050 342 0585 KERÄYSLUPA Poliisihallitus RA/2018/795. Lupa on voimassa 13.9.2018–31.7.2020 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lupa on myönnetty Marttaliitto ry:lle ja Finlands Svenska Marthaförbund r.f:lle 13.09.2018.

Keräysvarat käytetään keräyskauden aikana ja välittömästi kauden jälkeen. Keräyksen tuotto jakautuu 20 % Finlands Svenska Marthaförbund r.f:n käytettäväksi ja 80 % Marttaliitto ry:n käytettäväksi.

MARTAT 3 | 2030

| 79

JÄSENKORTTI

M a r t at

Hyvää k ää kaikille Martat-lehden lukijoille!