Page 1

Martan vuosi // Marthas ĂĽr

1893


Kesyttämätöntä kauneutta. Lååҿjteҿmes ååҿjte ҿ ҿҿmes moo mooþþâdvuõÿ þþâdvuõÿ ÿ | Dámakeahtes þábbodat | Tamâhánnáá muþþâdvuotâ muþþâdvuot Kolttasaamelainen taiteilija Heidi Gauriloff ja Petsamon kolttakorut. Kalevala Korun mallistoon palaava korusarja juhlistaa kolttasaamelaisten asuttamisen 70-vuotisjuhlavuotta 2019.

Riipus 70/80 cm, hopea ja onyksi 155 € | Korvakorut, hopea 165 € Kalevala Koru Flagship Store: ore: Pohjoisesplanadi 25-27, 25 27 Helsinki, Helsinki valtuutetut Kalevala Koru -jälleenmyyjät jälleenm sekä kalevalakoru.fi


Sisällys – Innehåll

1946

Meidän tarinamme

Finlandssvenska klassiker: fattiga riddare

sivunumero 1 sidnummer

SA-KUVA

MALIN VESTERBACK

1928

talvi 1 vinter

kevät 1 vår

1904 1910 1916 1920 1921 1922 1926

1938 1942 1946

1928 1931 1932 1933

Perhe-elämää kahdella kotimaisella Miten mainio on muna! Martat mukana varautumassa Kotivara auttaa poikkeustilanteissa Ett reservförråd hjälper vid kris Kvinnor & pengar – en självklarhet! Finlandssvenska klassiker: Runebergs koppkakor & potatisgröt Meidän tarinamme Ilmansuunnat: Itä-Suomi Panta päähän Språksoppa - Sanasoppa: Hälsningsfraser, Tervehdyksiä

1948 1950 1951 1952 1957 1958

Låt maskarna göra jobbet! Puutarhalla pulaa vastaan Finlandssvenska klassiker: blinier & fattiga riddare Här får utsatta kvinnor en fristad Väderstrecken: västra Finland Språksoppa - Sanasoppa: Snart firar vi! Kohta juhlitaan! Grönt på tallriken och uppåt väggarna Nimivisa Siemenpaperia kasvien ystävälle

Martat 120 vuotta -juhlanumero // Martha 120-årsjubileumsnummer


VAIN 10 ESITYSTÄ

21.3.–11.5.2019

Leena Tamminen

Yhtä matkaa YKSI MATKA, KAKSI ELÄMÄÄ

KANTAESITYS SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 22.3.2019 ESIINTYJÄT Seela Sella, Puntti Valtonen ja Safka Pekkonen / OHJAUS Kari Paukkunen

HEI TEATTERIN YSTÄVÄ! Haluaisitko parhaille paikoille? Kansallisteatterin Ystävänä pääset lippuostoksille ennen muita, kuulet tuoreimmat uutiset ja luet mielenkiintoiset bloggaukset ensimmäisten joukossa. Ystäville on tarjolla myös upeita Ystäväetuja: sekä lipputarjouksia että houkuttelevia ravintola- ja tuotetarjouksia meiltä ja yhteistyökumppaneiltamme. Tutustuttaisiinko paremmin? Lue lisää ja liity iloiseen joukkoomme kansallisteatteri.fi/ystavat

LIPUT ALKAEN 20 € KANSALLISTEATTERIN LIPPUMYYMÄLÄSTÄ

010 733 1331 (0,0835 €+pvm/mpm)

LIPPUPISTEESTÄ

0600 900 900

Sydämellisin terveisin, Kansallisteatterilaiset

KANSALLISTEATTERIN LOISTELIAS TEATTERISYKSY! Yuval Noah Hararin Sapiens, Anton Tšehovin Lokki ja muut alkusyksyn 2019 uutuudet tulevat myyntiin 21.3. ja loppusyksyn ensi-illat toukokuun alussa – parhaat paikat myydään ensin! Tutustu koko ohjelmistoon WWW.KANSALLISTEATTERI.FI

(2 €/min+pvm)

lippu.fi

#kansallisteatteri

Pääyhteistyökumppani

Yhteistyökumppani


Sisällys – Innehåll

2012 & 2015

Lägerverksamhet för barn hela året om

Sydän sukassa Jubileumssockor

sivunumero 1 sidnummer

KERTTU MALINEN

JOANNA LINDÉN-MONTES

1972

kesä 1 sommar

syksy 1 höst

1964 1972 1976

1996 Pappor och söner tillsammans i köket 2000 Finlandssvenska klassiker: inlagd strömming 2002 Hagmanilaisittain 2003 I Lucinas fotspår 2004 Tällä työllä on merkitystä 2007 Joulupallo kierrätyspaperista 2008 Intresset för naturkosmetik ökar 2012 Sydän sukassa 2014 Perinnettä tähän päivään 2015 Jubileumssockor med stort hjärta 2016 Ilmansuunnat: Pohjois-Suomi 2017 Språksoppa - Sanasoppa: Handarbetslexikon, Käsityösanasto 2018 Onnittelemme! 2019 Vi gratulerar! 2022 Sarjakuva: Ratkaisumartat

1978 1979 1980 1986 1987 1988 1991

Omenapuu tuo onnea Lägerverksamhet för barn hela året om Finlandssvenska klassiker: svartkåldolmar Kirjaimia kirjomaan Språksoppa - Sanasoppa: 21 goda matsvampar, 21 hyvää ruokasientä Erosimme ystävinä Väderstrecken: södra Finland Sanasoppa – Språksoppa: Järjestösanasto, Organisationsordlista Verkkoon kädestä pitäen Namnquiz

MARTAN VUOSI – MARTHAS ÅR Martat 120 vuotta -juhlanumero (Martat 1/2019) Martha 120-årsjubileumsnummer (Martha 1/2019)

Julkaisija Marttaliitto ry Utgivare Finlands svenska Marthaförbund rf

Päätoimittaja Pirkko Haikkala p. 050 375 1195 Ansvarig huvudredaktör Annika Jansson tfn 050 302 3363

Toimituspäällikkö Helena Kokkonen p. 050 374 3192 Redaktionschef Mikaela Groop tfn 043 820 0071

Ulkoasu Ombrytning Katja Kuittinen

Ilmoitusmyynti Media-Q Ky p. 040 523 8813

www.martat.fi lehti@martat.fi www.martha.fi marthabladet@ martha.fi

Annonser Oy Kustmedia Ab tfn 010 311 1903

Painopaikka Tryck Punamusta

ISSN Martat 1798-4068 ISSN Martha 1457-5922


4.2.2019 Martharörelsens styrka är vårt samhällsuppdrag, som alltid är lika relevant. Vi delar vardagskunskap och anpassar vår verksamhet till samhällsutvecklingen. För 120 år sedan fokuserade vi på trädgårdsskötsel och hönsuppfödning, i dag lyfter vi fram frågor om kemikalier, jämställhet och hur vi kan leva ett klimatsmart liv.

ANDREA

Ledaren Andrea Hasselblatt är ordförande för Finlands svenska Marthaförbund.

SIRPA Marttajärjestön pitkän iän resepti on mutkattomuus, yhdessäolo, uuden oppiminen ja aikaansaaminen. Syntyhistoriastaan lähtien martat ovat olleet tekeviä, tahtovia ja radikaaleja naisen elämän ja kodin arjen parantajia. Sivistystä, taitoja ja yhteisvoimaa oman elämän, lähipiirin ja koko yhteiskunnan parhaaksi – siinä on resepti, jolla mennään myös seuraavat 120 vuotta.

Marttailu tuo minulle hyvää oloa, koska se on tilaisuus olla yhdessä mukavien ja aitojen ihmisten kanssa. Tunnen, että saamme yhdessä aikaan. Tietysti marttailu tarkoittaa myös uusien asioiden oppimista vaikka käsitöissä. (Sille on tarvetta ).

ANDREA Att vara martha får mig att må bra, eftersom jag känner att jag som medlem kan göra skillnad för andra och för mig själv. Jag är med och skapar en bättre värld för alla. Martha ger mig livskvalitet.

SIRPA

1898

ANDREA Marthorna är viktiga för hela samhället, eftersom vi är världsbäst på vardagsnära verksamhet och värnar om miljön. Vårt uppdrag att dela kunskap inom hushåll, ekonomi och ekologi blir aldrig förlegat. Vi är en betydande aktör inom tredje sektorn.


Vi firar jubileumsåret tillsammans för att visa att två stora organisationer kan samverka och arbeta med varandra på två språk: ”Marttailulla ei ole kielimuuria.”  ANDREA

SIRPA Juhlimme yhdessä Marthaförbundetin kanssa, koska jaamme marttasiskoina yhteiset arvot, ja yhdessä tekemällä saamme enemmän aikaan. Sama mieli, eri kieli – se on rikkautta, jolla vahvistamme toisiamme.

Pääkirjoitus Sirpa Pietikäinen on Marttaliiton puheenjohtaja.

ANDREA

Trevligt jubileumsår! SIRPA Marttailu on tärkeää koko yhteiskunnalle, sillä kun martat liikkuvat, maailma liikkuu. Sama syntyhistorian konsepti osaamisesta ja yhdessä tekemisestä toimii edelleen. Nyt sille on käyttöä vaikkapa syrjäytymisen ehkäisyssä, kestävän ruoan valmistamisessa ja ilmastonmuutoksen torjumisessa. Marttojen opeilla, arjen ja talouden taidoilla, pärjäämme paremmin.

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

Marttajärjestön perustajajäsen Lucina Hagman juhlapäivänä 1920-luvulla.

SIRPA

Hyvää juhlavuotta sinä ihana, pesunkestävä, omanlaisesi martta! Iloitse, juhli, marttaile tavallasi, ja auta muitakin löytämään sisäinen marttansa.

HIEMAN HISTORIAA Föreningen Martha grundades. En av initiativtagarna till martharörelsen, Lucina Hagman. Bilden är från 1920-talet.

1899 Marttajärjestö perustettiin.

1899


Moderni peruskeittokirja joka kotiin arkea helpottamaan Konstailematon ja kodikas kirja sisältää 363 reseptiä. Niistä noin 1/3 on leivontaa ja 2/3 ruokia sekä muutamia juomia. Kirja sisältää myös mitta- ja painotaulukoita, tietoa perusastioiden kokoamisesta y y jja jjoka keittiön p ensimmäiseen omaan kotiin sekä katsauksen elintarvikkeiden säilytykseen perusvarastoon. Oma lukunsa käsittelee hävikkiruokaa.

MARTTALIITTO RY MARTAT – KEITTOKIRJA Innostu ja onnistu keittiössä ` sopii hyvin peruskeittokirjaksi joka kotiin. ` auttaa arjessa ja sen avulla on helppo valmistaa maukasta kotiruokaa. ` on erinomainen hankinta ensimmäiseen omaan kotiin muuttavalle tai opiskelijalle. ` on hyödyllinen kihlajais-, hää-, tupaantuliaisja valmistujaislahja.

K UV KUVA UVA ELVI LVI V RIS VI RISTA TA A

JÄS ENHI NTA MA RTO I LLE Marttaliiton jäsenet voivat ostaa kirjan alennettuun hintaan Adlibriksen verkkokaupasta. Linkki tarjoussivulle löytyy Martan puodista.

Kirja on myynnissä kaikissa hyvin varustetuissa kirja- ja verkkokaupoissa sekä marketeissa.


Talvi 1 Vinter 1901


tammikuu 1 januari ma/må

7

ti/ti

ke/ons

to/to

pe/fre

la/lö

su/sö

1

2

3

4

5

6

8

9

10

11

12

13

Martat – Keittokirja ilmestyy

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31 Maailman suurin marttailta/ Världens största marthakväll

Muista Kom ihåg

HIEMAN HISTORIAA Emäntälehden näytenumero ilmestyi heinäkuussa 1902. Se oli käännös Husmodern-lehdestä.

1902 Numera utkommer tidningen under namnen Martat på finska och Martha på svenska.

1902


helmikuu 1 februari ma/mo

4

ti/ti

ke/ons

to/to

pe/fre

la/lö

su/sö

1

2

3

5

6

7

8

9

10

12

13

14

15

16

17

22

23

24

Martan vuosi ilmestyy – Marthas år utkommer

11

On suurempi koti -kirja ilmestyy

18

19

20

21

25

26

27

28

maaliskuu 1 mars ma/må

4

ti/ti

5

ke/ons

6

to/to

7

pe/fre

la/lö

su/sö

1

2

3

8

9

10

Internationella kvinnodagen. Ystäväkahvilat ikäihmisille, eri paikkakuntia

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

Martat-lehti 2/19 ilmestyy

Marttajärjestön syntymäpäivä Martharörelsens födelsedag

1903


Vesterlund-Laineen uusperheen isossa kodissa on harvoin hiljaisia hetkiä. Nuoret ja heidän kaverinsa tulevat ja menevät, ja juttu luistaa molemmilla kotimaisilla kielillä. Kaikki puhuvat omaa äidinkieltään – ja välillä sitä toista. teksti SUSANNA VILJANEN kuvat PASI LEINONEN ja SUSANNA VILJANEN

Perhe-elämää kahdella kotimaisella 1904


Mikaela Vesterlund-Laine pyrkii lisäämään suomenja ruotsinkielisten marttojen yhteistyötä Paraisilla.

1905


- Meidän yhdistyksessämme ei nipoteta, jos joku ei ehdi osallistua tapaamisiin. Kaikilla on harrastusikäisiä lapsia, joten aika on usein kortilla, sanoo Mikaela.

VESTERLUND-LAINEET

»Vanhemmat

Mikaela ja Jussi asuvat Joonatan (18), »Kotona

Corina (16) ja Elli-Noora (15) (15) asuu isänsä luona, »Conny

Ida (25) ja Petter (22) ovat jo muuttaneet omilleen.

Suomenruotsalaisten yhteisöllisyys on voimakasta. Ihmiset usperheen perustaminen on usein kimurantti juttu, ja saattaa tuntua siltä, kuin uudet perheenjäsenet eivät aina edes puhuisi samaa kieltä. Kuinka ihmeessä Pargas Marthaföreningenin puheenjohtaja Mikaela Vesterlund-Laine ja hänen miehensä Jussi Laine ovat onnistuneet yhdistämään kaksi oikeasti erikielistä lapsisarjaa? – Ei siinä ollut mitään ongelmaa. Lapset vain alkoivat leikkiä keskenään ja opettivat siinä ohimennen toisilleen omaa kieltään, Jussi Laine muistelee. – Aluksi joku aina välillä kyseli, mitä mikäkin tarkoittaa, mutta etenkin alle kouluikäiset tytöt omaksuivat toistensa kielen hirveän nopeasti, Mikaela Vesterlund-Laine komppaa. – Muistan joskus ihmetelleeni, mitä Mikaela tai Corina sanoi, mutta aika helposti opin ymmärtämään ruotsia, nyt 15-vuotias Elli-Noora toteaa. Kaarinassa asuva perhe on sananmukaisesti kaksikielinen: Joonatan ja Elli-Noora käyvät suomenkielistä koulua, Corina ruotsinkielistä. Myös jo kotoa muuttaneet Ida ja Petter sekä isänsä luona asuva Conny ovat

U

1906

ensisijaisesti ruotsinkielisiä. Kotona jokainen puhuu omaa äidinkieltään ja toinen vastaa omallaan. Kaikki tulevat ymmärretyiksi, eikä puhuessaan tarvitse miettiä, miten joku asia ilmaistaan sillä toisella kielellä. Jopa perheen koira Dali tottelee kumpaakin kieltä! Säännön vahvistava poikkeus on supisuomalainen Jussi, joka puhuu Mikaelalle ruotsia. Alun perin hän halusi oppia paremmin toisen kotimaisen, ja sen koommin on tuntunut luontevalta puhua vaimon kanssa tämän äidinkieltä. – Jotkut sanonnat ovat minulle jo niin luontevia ruotsiksi, etten tahdo löytää niille vastinetta puhuessani suomea, Jussi toteaa. Hän myöntää joskus myös piiloutuneensa kielimuurin taakse: on helppo väittää, että tein näin, kun itse halusin, koska en ymmärtänyt, että tarkoitit jotain muuta. Ajan myötä muurin taakse puikahtaminen on vain käynyt yhä hankalammaksi. KAKSIKIELISYYS ON RIKKAUS Koto-

na perheen kaksikielisyys on arkinen itsestäänselvyys, jota ei juuri pohdita. Kodin ulkopuolella siitä on ollut vain hyötyä.

– Koulussa ruotsin tunnit ovat tosi helppoja. Kielioppia joudun kyllä lukemaan niin kuin kaikki muutkin, kertoo Elli-Noora, jonka ruotsin numero todistuksessa on 9. – Koulukavereideni kanssa puhun ruotsia, mutta esimerkiksi ratsastustallilla, jossa käyn, puhutaan suomea, Corina kuvaa kaksikielisen nuoren arkea. Mikaela kertoo, että hänen pidempään täysin ruotsinkielisessä ympäristössä asuneilta pojiltaan suomen kieli ei taitu läheskään niin luontevasti. Heille asioiden hoitaminen suomeksi etenkin puhelimitse on jännittävää, ja joskus on jopa joutunut jättämään väliin kivan harrastuksen, kun siitä ei ole ollut tarjolla ruotsinkielistä ryhmää. Corinalle, Elli-Nooralle ja Joonatanille kaksikielisyys onkin suuri rikkaus. Kieli ei rajoita valintoja, vaan he voivat valita ystävänsä ja harrastuksensa puhtaasti sen mukaan, mikä hyvältä tuntuu. Näille nuorille ja heidän kavereilleen toisen äidinkielellä ei ole mitään merkitystä. – Ei sillä ole väliä, puhutko suomea vai ruotsia. Täällä ketään ei syrjitä tai kiusata kielen takia, Corina vakuuttaa. Turun ympäristössä ja etenkään saaristos-


Vesterlund-Laineet ehtivät harvoin kaikki samaan aikaan isoon ruokapöytään. Kuvaushetkellä kotona olivat Corina (vas.), Joonatan, Jussi ja Mikaela.

pitävät huolta toisistaan. sa suomenruotsalaisuuteen ei vanhastaankaan liity ”svensktalande bättre folk” -leimaa. Ihmiset kyllä hakeutuvat helpommin samankielisten seuraan, koska ujostelevat puhua toista kieltä, mutta nokka pystyssä ei kuljeta. – Saariston suomenruotsalaiset eivät ole mitään hienoja, rikkaita sukuja, vaan yleensä kalastajia tai maanviljelijöitä. Täällä luonnon määrittämät elinolosuhteet ovat samat kaikille, puhuit mitä kieltä hyvänsä, Nauvosta kotoisin oleva Mikaela selittää tasavertaisuutta. Vaikkei ankkalammikossa polskitakaan, suomenruotsalaisten yhteisöllisyys on voimakasta. Sisä-Suomessa asuviin sukulaisiinsa lähinnä puhelimitse yhteyttä pitävä Jussi tunnustaa ihailevansa vaimon suvun tapaa pitää toisistaan huolta. – Tänäänkin Mikaela on viemässä ex-miehensä vanhoja sukulaisia konserttiin, jotta he pääsevät kuuntelemaan musiikkia ja tapaamaan tuttuja. Minun kokemukseni mukaan suomenruotsalaiset ovat myös jotenkin avoimempia ja myönteisempiä ihmisiä kuin me supisuomalaiset. Ainakin puheliaampia, Jussi arvioi. – Näin on! Sukujuhlissa on aina kauhea meteli, kun kaikki pulisevat yhteen ääneen, Mikaela vahvistaa.

ÄIDIN OMA JUTTU Myönteisyys, yhtei-

söllisyys ja vilkas puheenpulina leimaavat myös Pargas Marthaföreningenin ja Mikaelan Martta-piirin (eli yhdistyksen) Pixiesin toimintaa. Mikaela meni Marttoihin mukaan kuusi vuotta sitten, kun muutti Nauvosta Kaarinaan. Pikkuserkku sai houkuteltua hänet paikkakuntien puoliväliin eli Paraisten ruotsinkielisiin Marttoihin. – Isoäitini oli aikoinaan martta, ja muistan aina, miten hyvällä mielellä hän tuli tapaamisista. Siellä oli nähty ystäviä ja tehty yhdessä kaikkea mukavaa. Luin vielä teini-ikäisenäkin mummun Martha-lehtiä. Kun itselle alkoi jäädä vähän omaa aikaa, halusin liittyä Marttoihin. – Meillä Martta-piirit syntyvät yleensä kaveriporukoiden ympärille, ja se näkyy tapaamisissa. Jos esimerkiksi haluaisi käydä jossain retkellä, mutta ei tule yksin lähdettyä, mennään marttaporukalla, toista vuotta Pargas Marthaföreningenin puheenjohtajana toimiva Mikaela kertoo. – Meillä ei nipoteta siitä, jos joku ei pitkään aikaan ehdi osallistua tapaamisiin ja toimintaan. Pixiesissä kaikilla on harrastusikäisiä lapsia, joten aika on usein kortilla.

Lapset kasvavat kuitenkin nopeasti, ja sitten äidillä on aikaa myös omiin juttuihin – kuten marttaharrastukseen. Kotona Mikaelan harrastus näkyy hiukan yllättävällä tavalla eli lähinnä lisääntyneenä tietokoneella istumisena. Puheenjohtajan velvollisuudet ja erilaisten tapahtumien järjestelyt teettävät paljon toimistotyötä. Muu perhe ei ole innostunut marttailemaan, lukuun ottamatta satunnaista kassienkantoapua ja myyjäisissä käymistä. Mikaela on kuitenkin huomannut, että kun nuori muuttaa kotoa omilleen, sekä äidin vinkeillä että Marttojen nettisivuilla on käyttöä: sieltä löytyvät kaikki ohjeet ja vinkit asioihin, joita nuoren pitää osata itse hoitaa. – Yritämme kotona opettaa nuorille lajittelua, kierrättämistä ja terveellistä syömistä. Nuudeleita he silti taitavat yleensä laittaa, jos itse on pakko jotain tehdä. Laiskalla äidillä on ahkerat lapset ja toisin päin, Mikaela hymähtää. – Itse olen aina ollut marttamainen eli tykännyt ruoanlaitosta, leipomisesta ja kaikenlaisista kotitöistä. Kaikkein parhaiten viihdyn ompelukoneen ääressä – ompeleminen on minun mindfulnessiani!

1907


I KORTHET

Familjeliv på två inhemska språk h o s fa mi l j e n Vesterlund-Laine pratar alla sitt modersmål och alla förstår även det andra inhemska språket. Familjen bor i St. Karins och är en så kallad nyfamilj. Mikaela Vesterlund-Laine, som är ordförande för Pargas Marthaförening, och Jussi Laine lever i en familj som bokstavligen är tvåspråkig. Jussis barn går i finsk skola, medan Mikaelas barn har svenska som första språk. – När barnen började leka tillsammans lärde de sig lätt varandras språk på samma gång, berättar Mikaela. Hemma pratar alla sitt eget modersmål. Alla svarar även på sitt modersmål och alla förstår varandra. Även familjens hund lyder på bägge språken. Om man vill kan man gömma sig bakom språkmuren och säga att ”jag gjorde så här eftersom jag inte förstod vad du menade”, även om man gjorde som man gjorde därför att man ville göra så. Under åren har det dock blivit allt svårare att gömma sig bakom språkmuren. Utanför hemmet har tvåspråkighet enbart varit till nytta. Det är lätt att studera det andra inhemska språket i skolan och man kan delta i hobbyer på båda språk. Som ordförande för Pargas Marthaförening vill Mikaela öka samarbetet med Pargas finskspråkiga marthaförening.

Rohkeasti puhumaan teksti ja kuva SUSANNA VILJANEN

K

un turkulainen Ullamari Pesonen meni naimisiin ja perusti perheen suomenruotsalaisen miehen kanssa, hänelle oli itsestään selvää, että lapset kasvatetaan kaksikielisiksi ja he käyvät päiväkotinsa ja koulunsa ruotsiksi. – Tarvittaessa ’Siperia opettaa’ suomen kielen, mutta ruotsia ei välttämättä kuule muualla kuin kotona. Itse puhuin lasten kanssa aina suomea ja mies ruotsia, Ullamari kertoo. Lasten päiväkoti- ja koulukavereiden vanhemmista muodostui Ullamarille ruotsinkielinen tuttavapiiri. Kielitaito vahvistui vanhempainilloissa ja illanvietoissa. Sujuvasta ruotsin kielen taidosta on ollut iloa myös työssä: farmakologian ja lääkekehityksen professorin on ollut helppo olla aktiivinen pohjoismaisissa yhteistyökuvioissa, joissa kahvipöytäkeskustelut käydään mielellään ruotsiksi. Varsinainen työkieli on silti aina englanti. Nykyään sanavarasto kasvaa uusilla käsityö- ja kotitaloustermeillä, joita Ulla-

HIEMAN HISTORIAA

1908 Vuonna 1908 alettiin Turussa valmistaa marttanukkeja. Kotiäidit saivat käsitöistä omia tuloja. Sohvalla istuu Liisa-tyttö nukkeineen, joista isoimmat ovat marttanukkeja.

1908

Ullamari Pesonen kannustaa toimimaan Martoissa myös toisella kotimaisella. Virheetöntä kielitaitoa ei tarvita.

mari oppii Turun ruotsinkielisissä Martoissa. Sinne hänet houkuttelivat vanhat suomenruotsalaiset tutut. – Kun lapset muuttivat omilleen ja miehenkin kanssa erosimme, ruotsin kieli alkoi kadota arjestani. Halusin ylläpitää kielitaitoa, ja kun olen aina tykännyt ruoanlaitosta ja käsitöistä, jotka liitin vahvasti Marttoihin, lähdin mukaan. – Käymme paljon taidenäyttelyissä sekä kartano- ja puutarhakierroksilla, jonne ei ikinä tulisi lähdettyä yksin. Meillä on aina opastus, joten retkistä saa tosi paljon irti. Lääketieteen asiantuntijana Ullamari tietää, että eri kielten käyttäminen aktivoi eri aivoalueita. Käytännössä sen huomaa siitä, että kielen vaihtaminen suomesta ruotsiksi tuntuu aina aluksi tahmealta, mutta muuttuu pian luontevaksi. – Opitun kielen käyttö ylläpitää aivojen terveyttä ja pitää ne nuorena. Siksi kannattaa rohkeasti puhua vierasta kieltä, vaikka se ei ihan täydellistä olisikaan. 2


TEHDÄÄN YHDESSÄ SUOMESTA MAAILMAN KEKSELIÄIN RUOKAMAA

Ruoanlaiton tulee olla huoletonta ja hauskaa. Eikä sen pidä olla aikuisten yksinoikeus. Siksi S-ryhmän ja Marttaliiton suositut Ässäkokki-kurssit saavat jatkoa myös vuonna 2019. Valtakunnalliset maksuttomat kurssit on suunnattu kouluikäisille. Kursseilla valmistetaan monipuolista ja maistuvaa mieliruokaa kekseliäästi sekä satokauden herkkuja hyödyntäen. Seuraa paikallista kurssi-ilmoittelua ja lue lisää martat.fi/assakokit


Kananmunaa monipuolisempaa ruoka-ainetta ei olekaan. Munasta teet terveellisen pika-aterian, täyteläisen aterian tai upean jälkiruoan.

Miten mainio on muna! ELISABETH ERIKSSON, ARJA HOPSU-NEUVONEN JA KAISA HÄRMÄLÄ kuvat KARIN LINDROOS

Munakasrulla Omelettrulle

1910


Tarjoa sokerikakun kanssa kermavaahtoa ja tuoreita marjoja.

Servera sockerkakan med vispad grädde och färska bär.

K

önsägget är en del av martharörelsens historia. Under förbundets första verksamhetsår, i början av 1900-talet, uppmuntrade marthorna husmödrar att skaffa sig höns. Äggförsäljningen gav kvinnorna egna inkomster, vilket stärkte deras ekonomiska ställning och jämställdheten i familjen. Marthorna grundade ett äggandelslag som sålde ägg runt om i landet och spred information om hönshushållning och äggets hälsofördelar. Marthornas jubileumsår till ära lyfter vi åter fram de utmärkta äggen. Här finns några smakprov på de många möjligheter som ägget erbjuder.

H

HIEMAN HISTORIAA Vuonna 1909 marttajärjestö palkkasi ensimmäisen valtakunnallisen kanakonsulentin, Olga Autereen.

191o

-luku

ananmuna on osa Marttojen historiaa. Järjestön alkuvuosina, 1900-luvun alussa, Martat rohkaisivat emäntiä kasvattamaan kanoja. Munien myynnistä naiset saivat omia tuloja, mikä vahvisti naisten itsenäisyyttä ja tasa-arvoa perheissä. Martat perustivat munaosuuskunnan, jonka kautta myytiin munia ympäri maata, ja levittivät tietoa kanojen kasvatuksesta ja munien terveellisyydestä. Nyt juhlavuotena nostamme jälleen esiin kananmunan, tuon mainion tuotteen, ja tarjoilemme muutaman maistiaisen munan monista mahdollisuuksista.

Vuodesta 1910 alkaen kanakonsulentit perustivat mallikanaloita, joissa naisille opetettiin kanojen kasvattamiseen ja munien myymiseen liittyviä taitoja. Martat aloittivat ensimmäisten joukossa kananmunien välitysmyynnin.

1911


Suklaamousse Chokladmousse

Loppukesän piirakka Sensommarpaj

Lämmin munaanjovisleipä Varm ägg- och ansjovismacka

1912

Munakokotit Äggkokotter


Isoäidin salaatti Mormorssallad

1913


RESEPTIT

ISOÄIDIN SALAATTI 1–2 ruukkua lehtisalaattia (muutama retiisi) 2 kananmunaa ruohosipulia ( ja esim. ketunleivän lehtiä ja kukkia) Kastike: 2 dl kuohukermaa (tai kermaviiliä) 1 tl suolaa 0,25 tl valkopippuria 2 rkl etikkaa 2 rkl sinappia 2 rkl sokeria kei tä ja kuori kananmunat. Erottele keltuaiset ja valkuaiset. Huuhtele ja valuta salaatti. Revi salaatinlehdet, hienonna valkuaiset ja kokoa niistä salaatti kerroksittain. Jos haluat, pilko joukkoon muutama retiisi. Valmista kastike. Vatkaa kerma pehmeäksi vaahdoksi. Hienonna keltuaiset ja lisää vaahdon joukkoon. Lisää mausteet ja sekoita hyvin. Tarjoa kastike erikseen tai salaatin joukossa. Koristele salaatti silputulla ruohosipulilla (ja ketunleivän lehdillä ja kukilla).

LOPPUKESÄN PIIRAKKA Piirakkapohja: 2 dl härkäpapu- tai hernejauhoa 2 dl kaurahiutaleita 150 g huoneenlämpöistä voita tai margariinia Täyte: 250 g kesäkurpitsaa 1 punainen paprika 1 keltainen paprika 1 (puna)sipuli 2 rkl öljyä 100 g tuorejuustoa tai sulatejuustoa (esim. Koskenlaskijaa) nippu persiljaa 2 dl kermaa 2 kananmunaa 1 maustemitta mustapippuria m it ta a p i i r a k k ap oh jan kuivat aineet kulhoon ja nypi rasva joukkoon. Pane taikina kylmään siksi aikaa, kun valmistat täytteen. Huuhtele kasvikset ja leikkaa pieniksi

1914

paloiksi. Paista paloja pannulla öljytilkassa hetki, älä ruskista. Painele taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille (halkaisija n. 24 cm). Paloittele juusto pieniksi paloiksi ja levitä pohjalle. Ripottele päälle kasvikset ja hienonnettu persilja. Sekoita kerma ja kananmunat, mausta seos pippurilla ja kaada kasvisten päälle. Paista 200-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia. Tarjoa lämpimänä.

lisää maito. Sekoita ja anna hautua hetki. Kumoa uunista otettu munakas voipaperin päälle. Levitä päälle täyte ja murenna fetajuusto täytteen pinnalle. Kääri munakas rullalle, jätä sauma alapuolelle ja nosta rulla uuninkestävään vuokaan. Ripottele pinnalle hieman juustoraastetta ja gratinoi 225-asteisessa uunissa noin 8 minuuttia. Tarjoa munakasrulla lämpimänä.

ken aikaa toiseltakin puolelta. Nosta leivät tarjoiluvadille tai lautaselle ja koristele esim. sitruunalohkoilla, tillillä tai persiljalla ja anjoviksella.

MUNAKASRULLA 8 annosta

MUNAKOKOTIT ELI MUNAVUOAT

Munakas: 75 g voita 1,5 dl vehnäjauhoja 5 dl maitoa 4 munaa 1 maustemitta suolaa 1 maustemitta mustapippuria

1 muna/annos muutama pinaatinlehti suolaa ja pippuria 1 rkl kermaviiliä

pa loitte le s ukla a kulhoon. Kuumenna vettä kasarissa, nosta kulho kasarin päälle ja anna suklaan sulaa. Sekoita kahvi sulaan suklaaseen. Riko munat ja erota keltuaiset ja valkuaiset. Sekoita keltuaiset kahvi-suklaaseokseen. Mausta liköörillä ja appelsiininkuoriraasteella. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja sekoita jäähtyneen suklaamousseseoksen joukkoon. Jaa mousse annosmaljoihin ja jäähdytä kylmässä.

Nokkostäyte: 150 g kiehautettuja nokkosia tai pinaattia 1 rkl öljyä 2 kevätsipulia 2 valkosipulinkynttä 0,5 tl suolaa 0,5 tl mustapippuria 0,5 tl raastettua muskottipähkinää 2 rkl vehnäjauhoja 2 dl maitoa 200 g fetajuustoa pinnalle: juustoraastetta valm i sta ensin munakas: Sulata kattilassa voi ja sekoita joukkoon jauhot. Lisää maito koko ajan sekoittaen ja keitä hiljalleen muutama minuutti, niin että kastike on sileää. Erota keltuaiset ja valkuaiset toisistaan. Nosta kastikekattila liedeltä ja lisää joukkoon keltuaiset koko ajan sekoittaen. Mausta suolalla ja pippurilla. Anna jäähtyä. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja sekoita varovasti kastikkeen joukkoon. Levitä seos leivinpaperin päälle uunipellille ja paista 225-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia. Freesaa kiehautetut nokkoset tai pinaatti paistinpannulla öljyssä. Lisää hienonnetut sipulit ja mausteet. Ripottele joukkoon jauhot, sekoita ja

voitele a n n osvuoat. Leikkaa pinaatti karkeaksi silpuksi ja laita vuoan pohjalle. Riko muna vuokaan niin, että keltuainen pysyy ehjänä. Ripottele pinnalle vähän suolaa ja pippuria ja laita päällimmäiseksi kermaviilinokare. Nosta vuoat uunipannulle tai vuokaan, jossa on vettä 1,5–2 cm:n korkeudelta. Kypsennä 160-asteisessa uunissa, kunnes valkuainen on hyytynyt, noin 8 minuuttia. Tarjoa välittömästi.

LÄMMIN MUNAANJOVISLEIPÄ 8 keitettyä munaa 4 anjovisfileetä 2–3 raakaa keltuaista mustapippuria myllystä 4 isoa ruisleipäviipaletta Paistamiseen: voita hien on na k eitetyt munat haarukalla mahdollisimman pieneksi. Leikkaa anjovisfileet pieneksi silpuksi. Sekoita muna- ja anjovissilput keskenään. Lisää joukkoon raa’at keltuaiset ja mustapippuria. Jos haluat, voit leikata leivistä reunat pois. Levitä muna-anjovisseos leiville. Kuumenna paistinpannu ja lisää siihen nokare voita. Laita leivät pannulle täytepuoli alaspäin. Kun täyte on hyytynyt ja pinta saanut vähän väriä, käännä leivät ja paista het-

SUKLAAMOUSSE 4 annosta 160 g tummaa suklaata 0,5 dl vahvaa kahvijuomaa 4 munaa 1 rkl lakkalikööriä 1 rkl hienoksi raastettua appelsiininkuorta

SOKERIKAKKU 1 lasillinen kananmunia 1 lasillinen sokeria 1 lasillinen karkeita vehnäjauhoja (1 tl leivinjauhetta) vatk a a huo ne e nlä mp öiset kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Vaahto on valmista, kun voit piirtää vaahdon pintaan kahdeksikon vatkaimesta valuvalla taikinalla. Sekoita jauhot (ja leivinjauhe) siivilän läpi varovasti vaahtoon. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan, joko tasapohjaiseen tai rengasvuokaan. Paista 175-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia. Kokeile kakun kypsyyttä tikulla. Kun taikinaa ei tartu tikkuun, kakku on kypsä. Tasapohjaisessa vuoassa paistettu kakku sopii hyvin täytekakun pohjaksi. VINKKI »Korvaa

puolet jauhoista perunajauhoilla. »Korvaa

neljäsosa jauhoista ruiskorppujauhoilla. 1


RECEPT

MORMORSSALLAD 1–2 krukor bladsallad (några rädisor) 2 ägg gräslök (och till exempel harsyreblad och -blommor) Dressing: 2 dl vispgrädde (eller gräddfil) 1 tsk salt 0,25 tsk vitpeppar 2 msk ättika 2 msk senap 2 msk socker kok a o c h skala äggen. Separera äggulor från äggvitorna. Skölj salladen och låt den torka. Riv salladsbladen, hacka äggvitorna fint och varva i lager. Om du vill kan du skära några rädisor i bitar och blanda dem i salladen. Tillred dressingen. Vispa grädden till ett mjukt skum. Hacka äggulorna fint och blanda dem i den vispade grädden. Tillsätt kryddorna och blanda väl. Garnera salladen med finhackad gräslök (eller till exempel harsyreblad och -blommor). Servera dressingen separat eller i salladen.

SENSOMMARPAJ Pajbotten: 2 dl bondbönsmjöl eller ärtmjöl 2 dl havreflingor 150 g smör eller margarin (rumsvarmt) Fyllning: 250 g zucchini 1 röd paprika 1 gul paprika 2 msk olja 100 g ost (Koskenlaskija till exempel) 1 (röd)lök en bunt persilja 1 krm svartpeppar 2 dl grädde 2 ägg nyp i ho p ingredienserna till pajdegen, ställ den kallt och förbered fyllningen under tiden. Ansa grönsakerna och skär i mindre bitar. Fräs i panna utan att de tar färg. Blanda ihop äggstanningen. Tryck ut pajdegen i en pajform (med

diametern 24 cm). Skär osten i små tärningar och bred ut över pajbottnen. Fördela de övriga ingredienserna över bottnen och häll över äggstanningen. Grädda i 200 grader i cirka 30 minuter. Servera!

ÄGGKOKOTTER 1 ägg/portion några spenatblad salt, peppar 1 msk gräddfil s m ör j p ort ion sform ar . Finhacka spenaten och fördela den i formarna. Knäck ett ägg i varje form. Salta och peppra efter smak, klicka i lite gräddfil. Ställ formarna i vattenbad i en långpanna. Låt småkoka på svag värme i cirka 8 minuter tills äggvitan precis har stelnat. Servera.

OMELETTRULLE 8 portioner 75 gram smör 1,5 dl mjöl 5 dl mjölk 4 ägg 1 krm salt 1 krm svartpeppar Nässelfyllning: 150 gram förvällda nässlor eller spenat 2 vårlökar 2 vitlöksklyftor 1 msk olja 2 msk mjöl 2 dl mjölk 0,5 tsk salt 0,5 tsk svartpeppar 0,5 tsk riven muskotnöt 200 gram fetaost Ost till gratinering koka i h op en vitsås genom att smälta smör och tillsätta mjöl, späd med mjölk tills du får en slät sås. Låt småkoka några minuter under omrörning. Knäck äggen och skilj äggvitorna från gulorna. Ta av kastrullen från plattan och tillsätt äggulorna en i taget under omrörning. Smaka av med salt och peppar. Vispa äggvitorna till hårt skum och rör ner i smeten. Bred ut på en plåt beklädd med bakplåts-

papper. Grädda i 225 graders ugnsvärme i ca 15 minuter. Fräs under tiden de förvällda nässlorna eller spenaten i en skvätt olja. Tillsätt lök och smaksätt. Strö över mjöl och späd med mjölken. Låt småkoka en stund. Stjälp upp omeletten på ett smörpapper. Bred ut den gröna stuvningen och smula över fetaosten. Rulla ihop så att skarven blir neråt, strö över lite ost och gratinera i en ugnsfast form i 225 grader i cirka 8 minuter. Servera varm.

VARM ÄGG- OCH ANSJOVISMACKA 8 kokta ägg 4 ansjovisfiléer 2–3 råa äggulor svartpeppar från kvarn 4 stora skivor rågbröd smör (till stekning) mosa de kokta äggen med en gaffel. Hacka ansjovisfiléerna fint och rör dem samman med äggen. Tillsätt de råa äggulorna och svartpeppar. Om du vill kan du skära bort brödkanterna. Bred ut ägg- och ansjovisblandningen över bröden. Hetta upp en stekpanna och lägg till i en klick smör. Lägg bröden i pannan med fyllningen neråt. När fyllningen har stelnat och ytan har fått lite färg, vänd bröden och stek dem också på andra sidan. Lägg bröden på ett serveringsfat eller en tallrik och HIEMAN HISTORIAA

1915 Asikkalan martat retkellä vuonna 1915. Kuvassa konsulentti Reetta Kivilahti (vas.), Elli Salmi, Aino Alho, Alma Konkonen, Matilda Suntiala, Ida Oksanen ja istumassa Olivia Louhela.

garnera till exempel med citronklyftor, dill eller persilja och ansjovis.

CHOKLADMOUSSE 4 portioner 160 gram mörk choklad 0,5 dl starkt kaffe 4 ägg 1 msk hjortronlikör 1 msk finrivet apelsinskal bryt sö nd e r chokladen och lägg bitarna i en skål. Hetta upp vatten i en kastrull och ställ skålen i vattenbad. Rör ner kaffet i den smälta chokladen. Knäck äggen och separera vitorna från gulorna. Rör ner äggulorna en i taget under omrörning. Smaka av med apelsinskal och likör. Vispa äggvitorna till hårt skum. Tillsätt dem i den avsvalnade chokladmoussesmeten. Häll upp i portionsskålar och servera väl kyld.

SOCKERKAKA 1 glas ägg 1 glas socker 1 glas grovt vetemjöl (1 tsk bakpulver) vispa d e rums va r ma äggen och sockret till ett fluffigt skum. Skummet är färdigt då du kan rita en åtta på ytan med skummet som rinner ner från vispen. Blanda i mjölet (och bakpulvret) genom att röra ner dem försiktigt genom ett durkslag. Häll smeten i en smörad och bröad ugnsform, antingen en flatbottnad eller en sockerkaksform. Grädda i 175 grader i ungefär 30 minuter. Testa om kakan är färdig med en pinne. Om degen inte fastnar på pinnen är kakan färdig. En kaka som gräddats i en flatbottnad form lämpar sig bra som tårtbotten. TIPS »Du

kan ersätta hälften av mjölet med potatismjöl eller en fjärdedel med rågskorpmjöl. »Servera

kakan med vispgrädde och färska bär. 1

1915


Nasta-harjoituksissa siviilivaatteet vaihdetaan maastopukuun. Kuvat ovat Nasta Katariina 2018 -harjoituksesta 20.-22.4. Dragsvikistä.

1916


Martat mukana varautumassa Kriisi, poikkeustila, onnettomuus – voiko näihin varautua? Nasta-harjoituksissa opetellaan toimimaan tilanteissa, joissa arkinen turvallisuus on uhattuna. HELENA KOKKONEN kuvat KERTTU MALINEN

1917


inlands svenska Marthaförbund ja Marttaliitto ovat Naisten Valmiusliiton jäsenjärjestöjä. Valmiusliitto järjestää vuosittain kaksi valtakunnallista NASTA-valmiusharjoitusta, jotka liittyvät arjen turvallisuuteen ja varautumiseen. Alueellisia PikkuNASTA-harjoituksia järjestetään tänä vuonna kolme. Harjoitukset toteutetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseina, puolustusvoimien tuella. Harjoitukset eivät ole sotilaallisia. Valmiusharjoituksessa jakaannutaan ryhmiin eri aihepiirien mukaan. Viime syksyn Niksula-harjoituksessa aiheina oli muun muassa kansainvälinen kriisinhallinta, toiminta väkivaltaisessa ääritilanteessa ja turvallisuus vesillä. Yleensä mukana on ensiaputaitoihin keskittyvä ryhmä. Myös selviytyminen ilman sähköä on ollut harjoitusten ohjelmassa. Maaliskuussa Rovaniemellä järjestettävässä Revontuli-harjoituksessa perehdytään esimerkiksi henkiseen kriisinkestävyyteen, katuturvallisuuteen, kyberturvallisuuteen sekä moottorikelkan käyttöön ja maastosuunnistukseen. Suosituimmat ryhmät täyttyvät nopeasti, kun ilmoittautuminen alkaa. Naisten Valmiusliitolla ei ole henkilöjäseniä, vaan liittoon kuulutaan jäsenjärjestön kautta. Valmiusharjoituksiin osallistuminen ei edellytä minkään järjestön jäsenyyttä.

F

Valmiusharjoituksissa toimitaan ryhmissä, jotka keskittyvät eri aiheisiin. Suosituimmat ryhmät täyttyvät nopeasti ilmoittautumisen alettua.

NAISTEN VALMIUSLIITON JÄSENJÄRJESTÖT

Finlands svenska Marthaförbund Maa- ja kotitalousnaisten Keskus Maanpuolustuskiltojen liitto Maanpuolustusnaisten Liitto Marttaliitto Päällystön Naisten Liitto Reserviläisliitto Sotilaskotiliitto Suomen Lottaperinneliitto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

1918

INFO

www.naistenvalmiusliitto.fi


HANNA VIIDAN KOTIALBUMI

”Opin uusia taitoja ja niksejä” Niksula 2018 -harjoitukseen viime syyskuussa osallistui kaksi Marttaliiton työntekijää. Tässä heidän tunnelmiaan metsästä ja kasarmilta. Niksula 2018 -harjoitus pidettiin 7.–9.9.2018 Niinisalossa.

KATARIINA SILANEN (vas.) Lapsiperheiden arjen tukeminen -toiminnan koordinaattori osallistui Maastotaidot-kurssille.

I KORTHET

Miksi osallistuit Nasta-harjoitukseen? Halusin lähteä kokemaan ja oppimaan uutta ja päästä kehittämään erätaitojani. Mielenkiinnolla tutustuin myös Naisten Valmiusliiton toimintaan. Mitä opit? Opin paljon uusia taitoja ja niksejä, esimerkiksi tekemään kiehisiä ja solmimaan telttanaruja uusilla, kätevillä vinkeillä. Mikä oli innostavaa? Viikonloppu sisälsi paljon konkreettista tekemistä. Nautin ulkoilmasta ja telttailusta, innostuin myös suunnistamisesta. Kenelle suosittelisit Nasta-harjoitusta? Nasta-harjoitus oli hauska kokemus, kannattaa siis lähteä rohkeasti kokemaan uutta. Kuinka mielestäsi valmiusharjoitus ja marttatoiminta sopivat yhteen? Tavoitteena on kehittää arjen valmiustaitoja, ja ajattelen, että marttatoiminta sopii tähän hienosti.

HANNA VIITA (oik.) Hankekoordinaattori osallistui Viestintäkurssille. Miksi osallistuit Nasta-harjoitukseen? Halusin saada uusia ideoita ja oppeja työhöni sekä tutustua Naisten Valmiusliiton toimintaan. Mitä opit? Suurin oppi kurssilta oli valokuvaamisen perusteet. Opettelimme kameratekniikkaa, kuvasommittelua ja valokuvaamisen juridisia rajoitteita. Mikä oli innostavaa? Tutustua naisiin ympäri Suomea. Kenelle suosittelisit Nasta-harjoitusta? Naisille, jotka haluavat parantaa arjen turvallisuustaitojaan ja tutustua samanhenkisiin ihmisiin. Kuinka mielestäsi valmiusharjoitus ja marttatoiminta sopivat yhteen? Marttajärjestön ja Naisten Valmiusliiton toimintaa yhdistää naisten vapaaehtoisuus tehdä ja tuottaa hyvää itselle ja muille. Järjestöjen toiminnoissa on paljon muitakin yhtymäkohtia, ja osaamista voi hyödyntää puolin ja toisin. 2

Marthorna med i beredskapsövningar Kris, undantagsförhållanden, olycka – kan man förbereda sig för sådana situationer? Under NASTA-övningarna lär man sig hur man kan agera i situationer där den normala tryggheten är hotad.

F

inlands svenska Marthaförbund och Marttaliitto är medlemmar i Kvinnornas beredskapsförbund. Beredskapsförbundet ordnar årligen två nationella NASTA-beredskapsövningar, som lyfter fram frågor om trygghet i vardagen och beredskapsfärdigheter. I år ordnas det tre regionala pikkuNASTA-övningar. Övningarna är kurser som ordnas tillsammans med försvarsutbildningsföreningen. Övningarna är icke-militära. Under beredskapsövningarna delas man in i grupper med olika teman. I Niksula-övningen förra hösten ingick internationell krishantering, hur man ska agera i våldsamma extremsituationer och trygghet till sjöss. Oftast

finns det också en grupp som behandlar temat första hjälpen. I samband med övningarna går man även igenom hur man klarar sig utan el. I maj ordnas en Revontuli-övning i Rovaniemi. Där bekantar man sig med psykisk kristålighet, gatutrygghet, cybersäkerhet, terrängorientering och hur man hanterar en snöskoter. De populäraste grupperna fylls snabbt när anmälningen öppnar. Kvinnornas beredskapsförbund har inga personmedlemmar, man hör till förbundet genom att vara medlem i någon av dess medlemsorganisationer. För att kunna delta i beredskapsövningarna behöver man inte vara medlem i någon organisation.

1919


Kotivara auttaa poikkeustilanteissa Pidä kotona ruokaa, juomaa ja päivittäistarvikkeita poikkeustilanlankatkot, teiden varalle. Poikkeustilanteita voivat aiheuttaa pitkät sähkökatkot, onnettomuudet, tietoliikenneongelmat tai häiriöt lämmön ja veden den jakelussa. Kotivara on tarpeen, kun et pääse kauppaan esimerkiksi kiksi äkillisen sairauden takia, tai jos ulkona liikkuminen on mahdotonta onta vaikka myrskyn vuoksi.

TÄRKEÄ VESI Juotavaa vettä tarvitaan vähintään 2 litraa vuorokaudessa henkeä kohti. Kotona pitäisi olla puhtaita, kannellisia tai korkillisia astioita, joissa vettä voi tarvittaessa säilyttää ja kuljettaa. Vettä tarvitaan myös ruoan valmistukseen, hygieniaan ja WC:n huuhteluun.

RUOKAA JA JUOMAA esim. »esim.

liha-, kala-, vihannesja hedelmäsäilykkeitä »näkkileipää,

keksejä, korppuja, riisikakkuja »pullotettua

vettä »iskukuumennettua

maitoa (UHT) tai kasvipohjaista juomaa »juomavalmista

mehua »puurohiutaleita,

pastaa, nuudeleita, pikariisiä, linssejä, pussikeittoja, valmiskastikkeita, soijarouhetta… »pähkinöitä,

siemeniä, kuivattuja hedelmiä »herkkuja

Joku voi tarvita apuasi! puasi! Huolehdi myös lähimmäisistäsi. Muista ikäihmiset.

1920

Ruokaa, juomaa ja päivittäistarvikkeita.

MUISTA MYÖS »lastenruoat

»erityisruokavaliot

»lääkkeet

»lemmikkieläinten

ruoat

MUUTA TARPEELLISTA »paristolla

toimiva radio ja varaparistot »puhelimen

vara-akku, autolaturi,, paristolaturi p

ja varaparistot »taskulamppu

tulitikkuja »kynttilöitä, tu

PALJON? MITEN PALJ Viikon ruokata ruokatarpeet aikuiselle, esim esim. 0,5 kg perunaa 0,5 kg riisiä ja makaronia 0,5 kg öljyä ja rasvoja 0,5 kg sokeria, hunajaa viljavalmisteita ja päh1,5 kg viljavalm kinöitä 1 kg UHT-mait UHT-maitoa tai kasvipohjaista juomaa 1,3 kg maitoa ja j maitovalmisteita 1,5 kg vihannek vihanneksia ja juureksia 1 kg hedelmiä jja marjoja 1 kg lihaa, kalaa kala ja kananmunaa 1 kg herkkuja


MAT OCH DRYCK, till exempel erver »kött-,

fisk-, grönsaks- och fruktkonserver »knäckebröd,

kex, skorpor, riskakor »vatten

på flaska »ultrapastöriserad

mjölk (UHT) eller växtbaserad dryck »drickfärdig

saft inser, »grötflingor,

pasta, nudlar, snabbris, linser, påssoppor, färdiga såser, sojakross… »nötter,

frön, torkad frukt »sötsaker

Någon kan behöva din hjälp! Ta hand också om dina närmaste. Kom ihåg äldre människor.

KOM OCKSÅ IHÅG »barnmat

»speciell

diet »mediciner

»mat

till husdjuren ANNAT NÖDVÄNDIGT terier »en

batteridriven radio och extra batterier »en

extra ackumulator till telefonen, en laddare till bilen, en batteriladdare »en

ficklampa och extra batterier »ljus,

tändstickor

Ett reservförråd hjälper vid kris

DET VIKTIGA VATTNET Det behövs åtminstone 2 liter drickbart vatten per dygn och person. Hemma bör man ha rena kärl med lock eller kork i vilka man kan uppbevara och transportera vatten vid behov. Vatten behövs också för tillagning av mat, för hygienen och sköljning av wc.

Ett reservlager med mat, dryck och konsumtionsvaror är bra att ha hemma ifall en krissituation skulle uppstå. Långa elavbrott, olyckor, problem med information eller störningar i distributionen av hett och kallt vatten kan förorsaka undantagstillstånd. Ett reservförråd behövs, då du inte kan gå till butiken till exempel på grund av en plötslig sjukdom eller om det är omöjligt att röra sig utomhus på grund av en storm.

HUR MYCKET? en veckas matbehov för en vuxen, till exempel 0,5 kg potatis 0,5 kg ris och makaroni 0,5 kg olja och fett 0,5 kg socker, honung 1,5 kg spannmålsprodukter och nötter 1 kg UHT-mjölk eller växtbaserad dryck 1,3 kg mjölk och mjölkprodukter 1,5 kg grönsaker och rotfrukter 1 kg frukt och bär 1 kg kött, fisk och ägg 1 kg godsaker

kuvitus/illustration MIRVA MALMGREN käännös/översättning CATHARINA ELGERT-HYVÖNEN 1921


SHOPPIN

G

FAMILJ

STUDIER

-200 €

-200 €

-200 €

Kvinnor & pengar – en självklarhet! N är Marthaförbundets ekonomirådgivare Marina Nygård förmedlar ekonomikunskap gör hon det under devisen: ”Vi måste prata pengar!” Hon möter den pensionerade modersmålsläraren och bennäsmarthan Gun Anderssén-Wilhelms i ett videosamtal för att reflektera över kvinnors ekonomiska självkänsla och självständighet. De här två kvinnorna representerar två generationer. Gun och Marina är födda 1951 respektive 1985. De är uppvuxna och formade av varsin tidsanda, men sprungna ur samma österbottniska mylla i Pedersöre. – Det känns som att vi fortfarande har könsbundna diskussionsämnen. Män diskuterar oftare pengar, jobb och karriär, medan kvinnor diskuterar relationer och familj, säger Marina Nygård. – Nu talar jag förstås ur en stereotypisk synvin-

1922

kel, och de är alla viktiga ämnen, men kanske män modigt kunde börja diskutera relationer, och kvinnor mera fundera på pengar? Gun Anderssén-Wilhelms instämmer och påpekar samtidigt att Marthaförbundet har en viktig uppgift när det gäller att ta ner den ekonomiska diskussionen till en vardaglig och mera lättbegriplig nivå. REVOLUTIONERANDE REFORM Gun An-

derssén-Wilhelms berättar att hennes självkänsla och ekonomiska trygghet fick sin början tack vare det statsgaranterade studielånet med räntestöd som infördes 1969. – Reformen var en revolution. För mig innebar den att jag fick möjlighet att studera och inte var ekonomiskt beroende av mina föräldrar. Att lyfta studielån innebar att hon tidigt lärde sig ta ansvar för sin ekonomi, samtidigt som


Att uppmuntra kvinnor att bli ekonomiskt oberoende har alltid varit en viktig grundpelare för Marthorna. – Det är viktigt att vi kvinnor talar om pengar, informerar och sprider kunskap, säger ekonomirådgivare Marina Nygård. CIA HEMMING det skapade en väg till ett ekonomiskt tänkande. När Marina Nygård påbörjade sina studier drygt tre decennier senare, var tankegången bland unga en annan. – Då funderade vi mer över hur vi skulle leva för att inte behöva ta studielån. Vi såg på det som något negativt, och det var något vi ville undvika. Kanske reflekterade vi inte så mycket över att det inte alltid har varit en självklarhet att staten stöder våra studier och att studielånet är ett mycket förmånligt lån. Något som skiljer deras generationer åt, menar Gun Anderssén-Wilhelms, är att när hon var ung behövde man inte ens tänka tanken på att eventuellt bli arbetslös. Det handlade enbart om att bli klar med studierna, skaffa ett jobb och att betala av lånet med sin lön. En positiv effekt av det rådande tankesättet var att man inte ifrågasattes som människa: – Din arbetsinsats efterfrågades, säger hon. Arbetet gav dig ett värde.

STOR UPPOFFRING Gun Anderssén-Wilhelms är uppvuxen i ett jordbrukarhem, fostrad av föräldrar som är födda i början av 1920-talet. I hemmet fanns aldrig några extra pengar, men föräldrarna gjorde en stor uppoffring när de lät Gun och hennes syster gå åtta år i Jakobstads samlyceum. – Allting kostade: buss, mat, material och böcker, berättar hon. Så alla pengar gick åt till att gå i skola. Barnen förväntades arbeta och delta i jordbruket redan när de var små. Ibland fick de betalt för de tyngsta och enformigaste arbetsuppgifterna, som exempelvis när rovorna skulle gallras. Det gjorde förstås att systrarna tidigt insåg pengars värde. Bakom slantarna låg enormt mycket och hårt arbete. Ingenting kom gratis. – Mamma lärde oss också väldigt tidigt att sy. Hon sydde och vi sydde, det var otänkbart att man skulle köpa kläder.

-100 €

EKONOMISKT JÄMSTÄLLD Gun An-

LIVET EFTER STUDIERNA Framtiden

kändes ljus även för Marina Nygård när hon började studera offentlig förvaltning i Åbo för femton år sedan. Vid den tidpunkten började de stora åldersklasserna närma sig pensionsåldern, men 2007 slog finanskrisen till, arbeten försvann och så även tanken på att utbildning leder till fast tjänst. Efter att Gun blivit klar med sina studier vid Åbo Akademi 1978 och auskulterat fick hon jobb som lärare i Kimito. Ett par år senare fick hon ett barn och blev ensamstående förälder med både bostadslån och studielån. – Det var en tuff tid. När räntorna var som värst hade jag 15 procent på mitt bostadslån och då visste man att man levde. Jag lärde mig snabbt att hushålla med pengarna, eftersom jag var fullständigt ensam om ekonomin och inte hade någon uppbackning.

FEST

GIFTERMÅL

-100 €

derssén-Wilhelms uppfattade aldrig att hennes mamma skulle ha varit ekonomiskt underställd sin man. Båda arbetade lika mycket och de arbetade hela tiden. Ekonomin var gemensam, så för Gun har det sedan barnsben varit naturligt att man som kvinna har koll på sitt ekonomiska läge. När hon själv gifte sig 1998 var äktenskapsförord en självklarhet som förstärktes av att makarna har särkullbarn. Det enda de delar på är löpande utgifter, men utöver dem har var och en sin egen ekonomi. – Vi använder ingen tid och inget syre till att gräla om pengar. Och jag skulle aldrig kunna tänka mig att vara ekonomiskt beroende av någon. Marina Nygård påminner om att äktenskapet är ett juridiskt avtal som även påverkar ekonomin. – Att inte prata om pengar är som upplagt för problem, säger hon och belyser vikten av

1923


FAKTA OM ...

Social trygghet i Finland 1930-TALET ı4 ¶1)"#5F+$F1den i Finland sakta byggas upp. Moderskapsförpackningen introducerades som fattighjälp för att få ner barndödligheten och öka nativiteten. Dagvård började finnas i liten skala så att mödrar kunde arbeta. ı .+*/#-2(.-2+%#-2.,*.,ĂĊĄĈ var en betydande socialpolitisk reform.

1940-TALET ıĂĊĄĈ(-$¶1"#2#33 behovsprövat barnbidrag som blev allmänt år 1948 och då omfattade alla barnfamiljer. Barnbidragen betalades åt mödrarna, och många kvinnor fick för första gången egna pengar att röra sig med. ıĂĊĄĉ*.,+%#- om moderskapsunderstöd.

ıĂĊąĊ ¶1)"# man bevilja moderskapsunderstöd åt alla kvinnor som födde barn.

1950-TALET ı .+*/#-2(.-21#formen 1956 blev decenniets viktigaste politiska reform. Den innebar att folkpensionen började betalas ut månatligen, vilket betydde att många ålderstigna kvinnor på landsbygden började få egna pengar.

1960-TALET ıĂĊćā1#$.1,#1"#243*.,23skyddet för arbetslösa och stakade ut riktningen för utvecklingen av den sociala tryggheten. ı#-. +(%3.1(2*2)4*$¶12F*ringen för alla i landet bosatta kom år 1963. Dels är medborgarna försäkrade för kostnader som uppstår på grund av på sjukdom, graviditet och förlossning, dels får de ersättning för inkomstbortfall på grund av dessa i form av dagpenning.

Källor: FPA, Pensionsskyddscentralen och Yle.

”Vi använder ingen tid och inget syre till att gräla om pengar. Och jag skulle aldrig kunna tänka mig att vara ekonomiskt beroende av någon.” HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

att fundera igenom ekonomiska frågor när man går in i ett parförhållande. – Men jag är inte övertygad om att alla gör det. Många ser endast den romantiska aspekten av äktenskapet. UNDERLÄGE FÖR KVINNAN Det finns förmodli-

HISTORIEBITEN

1920

-luku

Marttojen myyjäiset Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä. Martta on pukeutunut pannumyssyksi.

Marthornas basar på Gamla studenthuset i Helsingfors. En martha utklädd till kaffepannsmössa.

1924 1924

gen många par som har ett gemensamt konto dit bägges löner går, och det är något som kräver en väldig tillit. Att ha olika inkomster och olika konsumtionssätt kan också lätt leda till konflikter, menar Marina Nygård. Ibland kan ett äktenskapsförord rentav vara en nackdel för kvinnan, ifall hennes lön och pengar går åt till familjens konsumtion, medan mannen har – eller tar sig – möjligheten att spara och investera. Då kan den ekonomiska fördelningen vid en eventuell skilsmässa bli både skev och orättvis. Det är också vanligare att kvinnor har osäkra anställningar, de tjänar i medeltal mindre än männen och en separation kan medföra en drastiskt sänkt levnadsstandard. – Jag skulle önska att vi hade kommit längre, säger Nygård. Men inkomstskillnaderna mellan branscherna är stora, vi har ganska segregerad arbetsmarknad och föräldraledigheterna påverkar våra pensioner.

FAKTA OM ... »Marthaförbundets

ekonomiska rådgivare svarar på frågor gällande konsumtionsutgifter, budgetering och planering av privatekonomi, skötsel av penningärenden, handledning i privathushållets bokföring och ger alternativ för att lösa skuldproblem. »I Finland har omkring 380 000 personer betalningsstörningar. Unga män mellan 20 och 30 år är överrepresenterade. Att vara skuldsatt är ofta bundet och förknippat med annan problematik, livshantering eller olika sorters beroenden.


1970-TALET

1980-TALET

ı-+(%3"%5H1"2+%#-+¶2%).1des barndagvården från barnskyddet 1973 och definierades som en universell social tjänst. I reformen framhävdes mål som hänförde sig till en utjämning av familjernas kostnader, barnens uppväxtförhållanden och jämställdheten mellan könen. ıHĂĊĈāŜ3+#3 ¶1)"#*5(--.1 organisera sig politiskt i så kalllade kvinnogrupper. Den feministiska rörelsen var grogrunden till ett jämlikare samhälle. Bland annat avskaffades sambeskattningen 1976.

ı%#-.,23¶"$¶1 vård av barn i hemmet trädde i kraft 1985 och var en del av reformen av småbarnsvården. Stöd för vård av barn i hemmet betalas till föräldrar med barn under tre år som inte upptar en plats inom den offentliga dagvården. ı #,5H1"223¶"#3 ger föräldrar möjlighet att välja mellan att yrkesarbeta

3 smarta ekonomitips Kvinnor kan bli bättre på att våga kräva en skälig lön för sitt arbete. Här kommer användbara tips för en stabil ekonomi. Förbered dig genom att tänka igenom argumenten: Vad har jag lyckats med? På vilka sätt har min arbetsinsats varit sådan att jag skulle förtjäna den här lönen? Förlita dig inte endast på bankens placeringsråd, ta själv reda på! Håll ett öga på förvaltningsavgifter för fonder, de äter upp en stor del av avkastningen. Som ett alternativ till fonder kan du köpa aktier. Då behöver du ett värdeandelskonto. Forskning har visat att kvinnor generellt sett tar mindre risker och får lägre avkastning, när de placerar än vad män gör.

1 2

En ekonomisk buffert innebär frihet och oberoende. Det betyder att man har tillräckligt med pengar för att kunna lämna – eller bli lämnad av – sin partner eller sitt jobb. Att ha en säkerhetsbuffert för oväntade utgifter, såsom ett nytt kylskåp, bilreparation eller inkomstbortfall, är också viktigt. 1

3

1990-TALET eller stanna hemma medan barnen är små. ı,"4#$3#1$¶1äldrapenningsperioden stannar hemma och sköter ett barn som inte fyllt tre år, tjänar du in pension också för tiden med hemvårdsstöd enligt ett fast eurobelopp (728,34 euro per månad enligt ni5H-H1ăāĂĉĺň

ıG1ĂĊĊā%1-terades alla barn under tre år en kommunal dagvårdsplats. Alternativt ges hemvårdsstöd till föräldrarna. ıG1ĂĊĊć ¶1)"# rätten till dagvård omfatta alla barn under skolåldern. Sedan 1997 omfattas nästan alla vårdformer för små barn av offentligt stöd i och med att stöd för privat vård av bar-

nen har införts vid sidan av kommunal dagvård och hemvårdsstöd. ı8$3#3,#""#- sociala tryggheten är att trygga en minimiutkomst och en skälig konsumtionsnivå trots sjukdom, arbetslöshet, arbetsoförmåga, ålderdom eller familjeförsörjarens död, samt tillräcklig socialoch hälsovårdsservice.

LYHYESTI

Puhutaan rahasta, naiset! Naisten kannustaminen taloudelliseen riippumattomuuteen on aina ollut yksi marttatoiminnan peruspilareista.

M

arthaförbundetin talousneuvoja Marina Nygårdin tunnuslauseena on ”Meidän pitää puhua rahasta!” – Tuntuu siltä, että keskustelujen aiheet määräytyvät yhä sukupuolen mukaan. Miehet puhuvat useammin rahasta, työstä ja urasta, ja naiset ihmissuhteista ja perheestä, sanoo Marina Nygård. Eläkkeellä oleva äidinkielenopettaja Gun Anderssén-Wilhelms kertoo itsevarmuutensa ja taloudellisen vakautensa pohjautuvan valtion takaamaan korkotuettuun opintolainaan, joka otettiin käyttöön vuonna 1969. Marina Nygård muistuttaa, että avioliitto on juridinen sopimus, joka vaikuttaa myös talouteen. Hän selventää myös, kuinka tärkeää taloudellisten asioiden miettiminen on parisuhdetta aloitettaessa. Välillä avioehdosta voi koitua naiselle haittaa. Tällainen tilanne voi muodostua esimerkiksi silloin, jos naisen palkka ja rahat menevät perheen kulutukseen, ja mies voi säästää ja investoida. – Eri alojen väliset tuloerot ovat suuria, työmarkkinamme on eritynyt ja vanhempainvapaat vaikuttavat eläkkeisiin, muistuttaa Maria Nygård.

1925 1925


Finlandssvenska klassiker med modern twist

runebergs koppkakor recept och foto MALIN VESTERBACK

Du kan baka kakorna i muďŹƒnsformar eller i gamla porslinskoppar.

1926


Suomenruotsalaisia klassikkoja tuoreella tavalla

I dessa glutenfria Runebergstårtor har vi bytt ut mandelmjölet mot mandelmassa. Vill du baka tårtorna i porslinskoppar i stället för i muffinsformar, fyll kopparna till två tredjedelar, så att tårtorna har plats att stiga.

Näissä Runeberginkakuissa on mantelijauhojen tilalla käytetty mantelimassaa. Jos haluat paistaa kakut muffinivuokien sijaan vanhoissa kahvikupeissa, täytä 2/3 kupista taikinalla ja jätä loput kohoamisvaraa.

POTATISGRÖT MED SMÖR OCH RÅRÖRDA TRANBÄR (2 portioner, glutenfri)

RUNEBERGS KOPPKAKOR

RUNEBERGIN KUPPIKAKUT

100 g smör 200 g mandelmassa 1 dl socker 2 ägg 1 dl krossade (glutenfria) pepparkakor 1 dl potatismjöl 1 msk fiberhusk 1 tsk bakpulver 0,5 tsk malen kardemumma

100 g voita 200 g mantelimassaa 1 dl sokeria 2 kananmunaa 1 dl murskattuja (gluteenittomia) piparkakkuja 1 dl perunajauhoja 1 rkl psylliumkuitua 1 tl leivinjauhetta 0,5 tl jauhettua kardemummaa

sk a la p o tatis e n, skär den i mindre bitar och låt koka i saltat vatten tills mjuk. Häll av kokvattnet i en bunke och spara det. Mosa potatisen med en elvisp och häll i av det sparade vattnet tills moset blir som välling. Koka upp vällingen på låg värme under omrörning. Vispa i lite mjöl åt gången. Låt gröten småkoka i 20 minuter på svag värme. Smaka av och tillsätt salt vid behov. Servera med rårörda tranbär eller lingon, en klick smör och mjölk.

s tä l l ug n e n på 175 grader. Rör mjukt smör, mandelmassa och socker fluffigt med elvisp. Vispa ner äggen, ett i taget, i smeten. Blanda krossade pepparkakor, potatismjöl, fiberhusk, bakpulver och kardemumma i en skål. Vänd ner i äggsmeten litet i taget tills allt är nedblandat. Klicka ut smeten i muffinsformar, eller om du vill vara lite rolig, i gamla porslinskoppar som du fyller med smet till två tredjedelar. Grädda i 15 minuter i mitten av ugnen. Låt svalna och pensla med punsch-sockerlag, eller med äppelmust. Sockerlag: 0,5 dl punsch 0,5 dl vatten 2 msk socker b l a n d a p u n s c h , vatten och socker i en kastrull och låt koka upp. Fukta kakorna med blandningen. Glasyr: 1,5 dl florsocker 2 msk vatten 2 tsk citronsaft hallonsylt till garneringen b l a n d a i n g r e d i enser na till glasyren och spritsa ut ringar över bakverken. Fyll ringarna med hallonsylt.

sekoi ta pehmeä voi, mantelimassa ja sokeri kuohkeaksi seokseksi sähkövatkaimella. Vatkaa joukkoon munat yksi kerrallaan. Sekoita murskatut piparkakut, perunajauhot, psylliumkuitu, leivinjauhe ja kardemumma kulhossa. Nostele pipariseosta kananmunaseoksen joukkoon vähän kerrallaan, varovasti käännellen. Laita muffinivuokiin nokare taikinaa. Paista 175-asteisen uunin keskitasolla 15 minuuttia. Anna jäähtyä ja sivele päälle punssi-sokerilientä tai omenamehua. Koristele kuorrutteella ja vadelmahillolla. Punssi-sokeriliemi 0,5 dl punssia 0,5 dl vettä 2 rkl sokeria

500 g potatis av mjölig sort vatten (så att det täcker potatisen) 2 dl glutenfritt havremjöl eller hirsmjöl

PERUNAPUURO VOILLA JA KARPALOHILLOLLA (2 annosta, gluteeniton) 500 g jauhoisia perunoita vettä, suolaa 2 dl gluteenitonta kaurajauhoa tai hirssijauhoa Tarjoiluun: karpalo- tai puolukkahilloa tai maitoa ja voita k uori ja paloittele perunat, laita kattilaan. Lisää vettä sen verran että perunat peittyvät, ja ripaus suolaa. Keitä perunat pehmeiksi. Kaada keitinvesi kulhoon ja säästä se. Soseuta perunat sähkövatkaimella ja lisää keitinvettä, kunnes sose on vellimäistä. Kuumenna velliä miedolla lämmöllä, sekoittele ja lisää jauhot vähitellen joukkoon. Anna puuron hautua 20 minuuttia. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa. Tarjoa hillon kanssa tai maidon ja voinokareen kera.

Gröten är en glutenfri variant på den traditionella potatisgröten. Den kokas på havregryn, som är en klassisk grötingrediens, men man kan lika gärna koka gröten på hirsmjöl eller bovete. Den rykande varma gröten serveras med rårörda tranbär eller lingon samt toppas med smör och mjölk. 1

sekoi ta pun ssi, vesi ja sokeri kattilassa ja kiehauta. Kostuta kuppikakut liemellä HIEMAN HISTORIAA Kuorrute 1,5 dl tomusokeria 2 rkl vettä 2 tl sitruunamehua Koristeluun: vadelmahilloa sekoi ta kuo rrutteen ainekset ja pursota renkaaksi kuppikakkujen päälle. Täytä renkaat vadelmahillolla.

1927 Marttojen kotitalouskurssilaiset Suolijärven Kylmäniemessä asettuivat yhteiskuvaan isäntäväkensä kanssa.

1927


Ville Jalovaara »Helsingin

ja Turun yliopiston dosentti »Teoksia

mm: »Myrskyä

ja mystiikkaa. Suomen tasavallan presidentit ja kirkko. Kirjapaja 2018 »Älä

jätä ihmistä yksin. Helsinki Missio 130 vuotta. Kirjapaja 2015

1928


Poimimme 20 ilmiötä marttajärjestön tuoreesta historiateoksesta tutkija Ville Jalovaaran kommentoitavaksi.

Meidän tarinamme T HELENA KOKKONEN kuvat ELVI RISTA JA MARTTALIITON KUVA-ARKISTO utkija Ville Jalovaara selvitti, miten marttajärjestö on sopeutunut suomalaisten perhemallien muutokseen ja millä keinoin järjestö on säilyttänyt elinvoimaisuutensa 120 vuoden ajan. Uusi historiateos seuraa Marttojen vaiheita perustamishetkestä tähän päivään. Järjestötoiminnan käänteiden rinnalla kirjassa kulkee tarina suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä erityisesti naisten ja perheiden kautta katsottuna. Tässä makupaloja marttahistoriasta:

RAITTIUS Martat olivat aktiivisia raittiusliikkeessä 1900-luvun alussa. Ajateltiin jopa, että nainen on vastuussa, jos mies juopottelee. PUOLUEETTOMUUS Marttajärjestö on aina halunnut korostaa poliittista puolueettomuuttaan. Liikkeen piirissä on toki ollut mahdollista saavuttaa sellainen tunnettuus, että siitä on ollut hyötyä politiikassa. Moni saakin kiittää martta-aktiivisuuttaan siitä, että on päässyt kansanedustajaksi.

ITSENÄISYYS Martoilla oli 1900-luvun alussa merkittävä rooli siinä kehityksessä, joka johti Suomen itsenäistymiseen.

KÄYTÄNNÖNLÄHEISYYS Tämä on Marttojen suosion salaisuus: ei voimakas julistaminen, vaan arkea lähellä oleva toiminta.

ÄITIEN TYÖSSÄKÄYNTI Ilmiö puhutti paljon Marttoja aina 1970-luvun lopulle saakka. Asia ei ollut aivan yksinkertainen kotikeskeiselle järjestölle.

JÄSENMÄÄRÄ Marttajärjestön jäsenmäärä oli suurimmillaan 1960-luvulla; samaan aikaan, kun yhteiskunnallinen radikalismi oli huipussaan. Myös nykyisin jäseniä on riittänyt, vaikka aika ei ole helppo jäsenhankinnalle. Martoista tekee poikkeuksellisen järjestön se, että jäsenmäärä on suuri myös silloin, kun yhteiskunnallinen tilanne antaisi olettaa muuta. MAAHANMUUTTO Martat ottivat 1990-luvulla asiaan rakentavan asenteen ja läksivät tukemaan maahanmuuttajien kotoutumista. PERHE Marttatoiminnan kulmakivi. Martat on perheiden järjestö. LAMA 1990-luvun alun lama säikäytti Marttaliiton. Valtionapu väheni, ja samaan aikaan jäsenmäärä laski voimakkaasti. Tästä kuitenkin selvittiin. Liitto löysi paikkansa ja auttoi ihmisiä selviämään lamasta. Tuli uusia rooleja; Martat esimerkiksi alkoivat antaa velkaneuvontaa.

ÄÄNIOIKEUS Yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen johtaneissa tapahtumissa Martat olivat tärkeässä asemassa. Ensimmäiseen eduskuntaan valittiin useita järjestön keskushahmoja. TASA-ARVO Erityisesti järjestön alkuvaiheissa Martat tekivät merkittävää työtä naisten ja miesten välisen tasa-arvon lisäämiseksi. Tasa-arvon edistäminen on jatkunut myöhemminkin.

KARJALA Ennen sotia Karjalassa oli elinvoimaisimmat piirit ja paljon yhdistyksiä sekä jäseniä. Karjalan menetys oli suuri isku marttatoiminnalle, ja siitä toipuminen vaati valtavasti työtä. Marttajärjestöä pidettiin epäpoliittisena, toisin kuin Lotta Svärdiä. Lottajärjestön toiminta lakkautettiin, mutta Martat saivat jatkaa.

KOTI, USKONTO, ISÄNMAA

MORSIUSKURSSI Kuvastaa 1940-luvun avioliittoihannetta. Kouluttamalla haluttiin ehkäistä avioeroja. Uskottiin, että kun kunnolla neuvotaan, avioliitto pysyy koossa. KOTITALOUSRIPPIKOULU Yksi osoitus kirkon ja marttajärjestön läheisistä yhteyksistä 1960-luvulla.

Talvisodan arvot ovat olleet Martoille tärkeitä, ja jollakin tasolla ne elävät edelleen.

1929


Finlands svenska Marthaförbund ja Marttaliitto pyysivät tasavallan presidentti Urho Kekkosta järjestön 75-vuotisjuhlien suojelijaksi ja juhlapuhujaksi. Kuvassa Christina Borgström (vas.), Kerttu Huitu, Saara Mikkola, Urho Kekkonen, Margaretha Ehrnrooth ja Annikki Jäntti.

SOTAMARTAT Sisällissodan aikaan 1918 muodostettiin Karjalassa sotamarttaorganisaatio, joka tuki valkoisia joukkoja. Sotamarttojen tehtäviin kuului esimerkiksi sairaanhoitoa, muonitusta ja talojen puhdistamista tartuntatautien torjumiseksi. He myös hautasivat sodassa kuolleita ihmisiä ja eläimiä. SIIRTOMARTAT Jatkosodan päätyttyä kolmannes liiton jäsenistä joutui lähtemään kotiseuduiltaan ja marttatoiminta piti organisoida uudelleen, uusissa olosuhteissa. Marttatoiminta tarjosi siirtolaisille jotakin tuttua uudella kotipaikkakunnalla, ja martoilla oli tärkeä rooli karjalaisen perinteen ylläpitämisessä.

PÄRINÄMARTAT Huolehtivat Helsingin Eläintarhan kilpa-ajojen muonituksesta 1950-luvulla. KIRKKO Aina 1970-luvulle saakka marttajärjestön suhteet kirkkoon olivat hyvin läheiset. Martat ottivat myönteisen asenteen naispappeuteen jo varhaisessa vaiheessa, silloin, kun keskustelu asiasta alkoi. KEKKONEN Tasavallan presidentti Urho Kekkonen piti puheen Marttaliiton 75-vuotisjuhlassa. Puhe käsitteli inflaatiota, jonka vastustaminen kuului Kekkosen mukaan nimenomaan martoille. Martat panivat toimeksi ja käynnistivät lumpunkeräyksen. Tarkoituksena oli korvata ulkomailta tuotava lumppu kotimaisella, ja tässä onnistuttiinkin.

INFO

On suurempi koti »Ilmestyy

14.2. »Kustantaja

Otava »Tutkimusta

on tukenut Jenni ja Antti Wihurin rahasto. »Tilaukset

osoitteesta www.martat.fi/on-suurempi-koti-martat-120-vuotta. »Kirjaa

myydään myös kirjakaupoissa.

3 BONUSKYSYMYSTÄ Ville Jalovaaralle

1

Löysitkö uusia tutkimuskohteita Marttojen historiasta? Haluaisin tutkia vielä lisää sotamarttoja: keitä he lopulta olivat? Tässä kirjassa oli mahdotonta mennä kovin syvälle yhteen aiheeseen. Sotamarttoja on jopa pidetty Lotta Svärd -järjestön esikuvana.

1930

2

Teoksessa on paljon valokuvia. Mikä on suosikkisi ja miksi? Kansikuva kertoo marttojen touhukkuudesta ja siitä, että toiminnan pitää tuoda iloa. Eihän se muuten olisi kantanut näin pitkään.

3

Tärkein havaintosi. Tämän kirjan suuri tarina on se, kuinka vanha järjestö päivitetään aina uudelleen. On paljon järjestöjä, jotka eivät ole siinä onnistuneet, vaan hiipuvat. Liiallinen pysähtyneisyys on kohtalokasta, mutta toisaalta ei kannata pyrähtää saman tien jokaisen virtauksen kärkeen. Kirjan antama opetus on, että järjestön pitää elää riittävästi ajassa. 1


1

Miksi olet martta? Pienenä tyttönä kuljin mummon ja äidin kanssa Ilomantsissa martta-kursseilla. Varhaisimpia muistoja on hapankaalin tekotalkoot. Yhdessäolon hetkistä jäi mukavia muistoja. Pyörähdettyäni mualimalla ja palattuani Ilomantsiin perhettä perustamaan Pahkavaaran iloiset, lämminhenkiset martta-immeiset pyysivät mukaan toimintaan. Tuntui kuin olisi kotiin tullut. Tapaamiset olivat rentoja, ja uutta tulokasta ei heti velvoitettu hallitustoiminnan vastuisiin. Kokoukset olivat kuten ennen vanhaan, kuulumiset vaihdettiin kahvinjuonnin lomassa ja lapset saivat olla läsnä kasvamassa marttailuajatukseen. Ajan saatossa ja muuttuvassa yhteiskunnassa yksi on pysyvää: perinteitä kunnioittava nykyaikainen marttailu. Marttailu koukutti ja koukuttaa edelleen lämminhenkisyydellään ja monipuolisuudellaan.

2

Mitä teette yhdistyksessänne? Meillä on ollut perinneleivontakurssi, nojatuolimatka Norjaan, vanhojen pöytäkirjojen lukuilta, kauneudenhoitoilta, vierailuja paikallisiin yrityksiin, pikkujouluja lauleskellen, ruokakursseja, yhteisvastuujuhla, turinailtoja kahvikupposen ääressä... Teemme asioita, joista jäsenemme saavat sielun ja ruumiin ravintoa, hyvää mieltä ja uusia oppeja. Teemme yhteistyötä Ilomantsin alueen marttayhdistysten kanssa. Osallistumme karhu- ja villiruokafestareille, ja meillä on yhteinen kurssiryssäys, jossa opimme aina jotain uutta. Vuosittain järjestetään yhdessä seurakuntien kanssa marttakirkko, jonka jälkeen juodaan kirkkokahvit marttojen tarjoamana. Paras marttavinkkisi? Kun uusi ihminen tulee mukaan, ei häntä kannata heti vastuuttaa/väsyttää/kauhistuttaa hallituksen sääntömääräisillä yhdistys-

3

toimilla. Annetaan hänen rauhassa kotiutua ja löytää yhdessätekemisen ilo ja meininki. Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä asioita eikä yhtä ainoaa oikeaa tapaa olla martta. Mitä et olisi oppinut ilman marttoja? Vapaaehtoistoiminta on palkitsevaa, kun vierellä on ihmisiä, joiden kanssa voi hyvässä hengessä, iloisessa ilmapiirissä tehdä asioita yhteiseen hyvään, jokaisen kantaessa oman vastuunsa. Olen aina voinut luottaa siihen, että kaikki, mihin olen marttaystävien kanssa mukaan lähtenyt, hoituu paremmin kuin hyvin.

4

Terveisesi muille martoille? Satoi tai paistoi, kulje rinta rottingilla. Olet arvostettu martta!

5

ILMAN SUU N NAT Itä-Suomi

Marika Hurskainen Ilomantsin Pahkavaaran Marttayhdistys HELENA KOKKONEN kuva RIIKKA HURRI

1931


KÄDEN KÄÄNTEESSÄ

Panta päähän Hiuspanta on kätevä lenkillä ja jumpassa – ylipäätään aina, kun haluat pitää kutrit kurissa ja poissa silmiltä. TARVIKKEET » Vanha t-paita. Pannasta tulee napakampi, jos kankaassa on elastaania. » ompelutarvikkeet

TEE NÄIN Leikkaa t-paidan helmasta 15–18 cm korkea ja n. 60 cm pitkä kaitale. Jätä helmapäärme toiseen reunaan. Sovita kaitaletta päähäsi ja merkitse sopiva pituus. Ompele kaitaleen päät yhteen saumurilla, ompelukoneella tai käsin. Taita ja silitä kappale kolmin kerroin niin, että helmapäärme jää päälle ja leikattu reuna sisälle. Leikkaa samasta tai erivärisestä kankaasta 6 cm leveä ja n. 8 cm pitkä kaitale. Taita ja silitä pituussuunnassa reunat kaitaleen keskelle. Kierrä kaitale pannan ympäri ja ompele kiinni käsin tai koneella. Voit kiinnittää kaitaleen pannan ympärille myös solmulla. Varaa tällöin vähän pidempi kaitale. 2

1 2

3

4

teksti, ohje ja mallityö ANJA AALTO kuva SARI TAMMIKARI 1932


SPRÅKSOPPA - SANASOPPA

Hälsningsfraser Tervehdyksiä

God dag God morgon Go God kväll God natt Tack Tack så mycket Tackar så mycket Var så god Det var så lite Hej Hallå där! Hejsan Moj Morjens Mitt Mit namn är ... Jag heter ... Hur H mår du? Mår du bra? Jag mår bra Ursäkta Förlåt Ha en bra dag! Vi ses!

Hyvää päivää Hyvää huomenta Hyvää iltaa Hyvää yötä Kiitos Kiitos paljon Kiitos paljon Ole hyvä Eipä kestä Hei Hei siellä! Haloo! Moikka Moi Morjens Nimeni on... Nimeni on... Miten voit? Voitko hyvin? Hyvin menee Anteeksi Anteeksi Hyvää päivänjatkoa! Nähdään!

1933


Med anledning av att martharörelsen i år firar sitt 120-årsjubileum finns det en del produkter till salu som har en anknytning till jubileet.

Här är 120-årsprodukterna! MARTHAS JUBILEUMSBRICKA OCH -SKÄRBRÄDA Sätt en guldkant på frukosten, kaffepausen eller lunchen med Marthas jubileumsbricka och matchande skärbräda. Illustratören Johanna Högväg har tagit fram ett mönster som lyfter allt det som Martha handlar om – vardagskunskap, hållbarhet, gemenskap, mångfald, familj, tradition, inspiration. Brickan och skärbrädan finns i flera olika färger.

Pris för skärbrädan: 20 euro

1990

Pris för brickan: 30 euro

Gör din beställning via Marthashoppen på bit.ly/Marthashop


Kevät 1 Vår 1935


huhtikuu 1 april ma/mo

ti/ti

ke/ons

to/to

pe/fre

la/lö

su/sö

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

Tidskriften Martha 2/19 utkommer

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

Tulevaisuuden ruoka -seminaari, Helsinki

Marttaliiton vuosikokous, Helsinki Marthaförbundets vårmöte, Helsingfors

29

30

Ratkaisu:marttakilpailun voittaja julkistetaan

toukokuu 1 maj ma/mo

ti/ti

ke/ons

to/to

pe/fre

la/lö

su/sö

1

2

3

4

5

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

6 Martat-lehti 3/19 ilmestyy

25.–26.5. Maailma kylässä, Helsinki

27

28

29 Tidskriften Martha 3/19 utkommer

1936

30

31


kesäkuu 1 juni ma/mo

ti/ti

ke/ons

to/to

pe/fre

la/llö

su/sö

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

NKF-konferens i Varberg, Sverige NKF:n kesäkonferenssi, Varberg, Ruotsi

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

Muista Kom ihåg

HISTORIEBITEN

1937 Hemslöjdsutställningarna 1927 och 1937 och den stora hemslöjdsinventeringen som pågick under slutet av 1920-talet samt under 1930-talet blev en värdefull dokumentation av kvinnors hemslöjdskunskap.

1937


En av de viktigaste sakerna att hålla koll på är att komposten är lagom fuktig, varken för torr eller för blöt.

MUMSIG MASKMAT » gammal frukt » skämda grönsaker » matrester » krossade äggskal » kaffesump OBS! » Undvik soppor och såser som gör komposten för våt. » Citrusfrukter och mjölkprodukter passar inte som maskföda.

Kristina Bengs startade sin första maskkompost för tre år sedan.

1938


Låt maskarna göra jobbet! Med en maskkompost kan man effektivt ta vara på matrester och omvandla dem till näringsrik jord. En maskkompost kan vara stor eller liten. Den fungerar inomhus, på balkongen eller ute på gården. text och foto JOHANNA GRANLUND ristina Bengs i Vikby i Korsholm startade sin första maskkompost för tre år sedan. – Internet är orsaken till att jag över huvud taget började. Jag råkade hitta en sida som väckte mitt intresse och där det fanns massor med information om maskkomposter, berättar hon. För att komma i gång beställde Kristina ett start-kit med särskilda kompostmaskar från en finländsk firma. I maskkomposterna används kompostmaskar (Eisenia foetida), även kallade dyngmaskar. Daggmaskar ur trädgårdslandet brukar inte trivas i en maskkompost, eftersom miljön är för näringsrik för dem.

K

KOMPOSTERA INOMHUS Första året

hade Kristina Bengs sin kompost inomhus i ett gammalt akvarium. – Det fungerade hur bra som helst. Vi kände inte av några lukter, och eftersom maskarna söker sig bort från ljuset in mot behållarens mitt, såg vi heller inte mycket av dem, säger hon. Då hon fick startgruppen med maskar på posten, täckte hon bottnen av akvariet med finfördelat, lätt fuktat papper och kartong. Hon lade ner maskarna och gav dem lite

gammal frukt att äta – och därifrån har komposteringen tagit fart. – En av de viktigaste sakerna att hålla koll på är att komposten är lagom fuktig, varken för torr eller för blöt. Om maskarna vantrivs, märker man det på att de inte förökar sig eller på att de försöker ta sig ut längs med kanterna på behållaren, konstaterar Bengs. Fukthalten reglerar man genom att tillsätta strö eller vatten. Kristina Bengs använder papper och kartong från sin kontorsfirma som strö. Också torra löv, halm eller annat torrt och kolrikt trädgårdsavfall kan användas. REGLERA TAKTEN Maskarna äter unge-

fär en halv gång sin egen vikt varje dag. Har man många maskar kan man ge mycket mat, har man få behöver man ge lite mindre. Genom att avväga mängden matrester kan man reglera den takt som maskarna förökar sig med, om man inte vill att komposten ska växa för mycket. – Jag brukar lägga maten lite avgränsat i ett hörn, berättar Kristina Bengs. På så sätt ser man lättare att allt har gått åt innan man lägger i mera mat. För att undvika att komposten börjar lukta är det viktigt att inte ge mer mat i gången

än vad maskarna hinner äta – och att se till att komposten inte blir för blöt eller lider av syrebrist. För att motverka det sistnämnda rör man om i den då och då, men inte allt för ofta, då kan man störa maskarna. I VINTERFÖRVARING Efter det första

året i akvariet fick Kristina Bengs maskkompost flytta ut i en stor soptunna under sommarhalvåret. På senhösten flyttar hon maskarna till en mindre behållare som hon förvarar i hönshuset, där det är plusgrader hela vintern. Ett källarförråd fungerar också bra, eller så kan man ta in behållaren i bostaden – om man inte komposterar inomhus året om, förstås. – Maskarna får inte frysa om man vill att de ska klara vintern. Det är bäst att flytta dem till vinterförvaringen i god tid. Om maskkomposten fryser, kan det visserligen finnas ägg kvar då våren kommer, men då startar man i princip från noll igen, säger Kristina. Maskarna jobbar långsammare ju svalare det blir. Samtidigt bör man skydda dem från alltför mycket värme. En plats med sol under stora delar av dagen, men med skugga under middagshettan blir bra. Den stora fördelen med en maskkompost i jämförelse med ”vanlig” kompostering är att nedbrytningen sker så snabbt. Dessutom är maskkomposten luktfri om den sköts rätt och kan därför användas inomhus.

VEM? k ristina ben g s från Korsholm är ekonomiassistent och gillar volleyboll och porslinsblommor. Hon bor med maken Janne och ett antal hundar, höns och vaktlar – och så maskarna förstås.

1939


DU BEHÖVER » En tillräckligt stor, fukttålig behållare. » Strömaterial: papper, kartong, torra löv, halm. » Maskar. Kan köpas eller fås av andra maskkomposterare. » Matrester att mata maskarna med.

LYHYESTI

Anna matojen tehdä työt

Så här kan det se ut i en halvfull maskkompost: Maskarna har brutit ner matresterna till jord, medan kartong riven i bitar har tillsatts för att reglera fuktigheten i komposten.

Matokompostissa ruokajätteet muuttuva ravinteikkaaksi maaksi.

K

Gör så här: BEHÖRIGA BEHÅLLARE »I fråga om lämpliga behållare är det egentligen bara fantasin som sätter gränser. Behållaren kan bestå av allt från en hink till en stor soptunna. Oavsett vilken behållare man använder, kan man borra hål i bottnen så att eventuellt överloppsvatten ska kunna sippra ut. Har man hål i bottnen, behöver man också en bricka av något slag som samlar upp vattnet. I en mindre kompost kan man klara sig utan hål i bottnen om man följer med fukthalten noga och reglerar med mer eller mindre strö, samt rör om för att lufta komposten. I en stor behållare, där man inte kommer åt att röra om på samma sätt, är bottenhål nödvändiga. I sin stora 600-liters soptunna har Kristina Bengs dels borrat flera hål i bottnen, dels satt in ett innergolv bestående av en frigolitskiva, så att överloppsvatten kan samlas under den innan det hunnit rinna ut. För att förbättra syretillförseln har hon böjt ett dräneringsrör ända ner till bottnen med uppstickande ändar. Man kan också bygga upp komposten med ett system av plastbackar med nätbotten (till exempel brödkorgar från matbutiken). Undertill placeras ett kärl som samlar upp lakvattnet. Man startar komposten i en korg och då den är fylld, bygger man på med

1940

nästa. Då man placerar maten i översta korgen rör sig maskarna uppåt genom konstruktionen. Den understa korgen tas bort och töms vartefter.

så ”stark”. Också lakvattnet från komposten är näringsrikt och kan gärna tas tillvara och användas som flytande gödning utblandat med vatten.

EFFEKTIVA ÅTERVINNARE »Kompostmasken

(Eisenia foetida) kallas också dyngmask. Maskarna går att beställa från flera olika företag på nätet, eller kan fås från andra komposterare som vill dela med sig.

VINTERFÖRVARING AV MASKAR »Maskarna

dör om jorden fryser och behöver därför flyttas till ett utrymme med plusgrader i god tid före vintern. Kristina Bengs flyttar sina maskar från den stora soptunnan till en betydligt mindre som ryms i hönshuset. Maskarna ska matas också på vintern, men eftersom deras aktivitet minskar i svala temperaturer, behöver de mindre mat. Det betyder att de det prore jord och därd duceras mindre askkomposten i för ryms maskkomposten dre behållaren hela den mindre rn. 1 vintern.

TÖM KOMPOSTEN »Innan

komposten ska tömmas är det bäst att ta en liten paus i matandet, så att maskarna hinner bryta ner alla återstående matrester före tömningen. Kristina Bengs brukar välja en solig dag för att tömma komposten. Hon breder ut en presenning på marken och tömmer behållaren på den. Eftersom maskarna undviker sol, och söker sig inåt i jordhögen, kan man ta ögen i bort ytterlagret av jordhögen omgångar med några timmars mellanrum. Till sist är maskarn återstående na samlade i den jorden från mitten av högen, och kan flyttas tillbaka till ben för en ny kompostehållaren gsomgång. ringsomgång. TA VARA PÅ JORDEN »Jorden, eller snarare mask

humusen, som produceras i n maskkompost är mycket en ingsrik. Den kan användas näringsrik. till all slags odling, men behödas ut med jord från ver blandas trädgården, eftersom den är

ristina Bengs perusti ensimmäisen matokompostinsa kolme vuotta sitten. Päästäkseen alkuun hän tilasi suomalaiselta yritykseltä aloituspakkauksen erityisiä kompostimatoja. Hän peitti vanhan akvaarion pohjan pieneksi silputulla ja kevyesti kostutetulla paperilla sekä kartongilla, laittoi sinne madot ja antoi niille syötäväksi vanhoja hedelmiä. Kompostointi lähti käyntiin. Kristina Bengs käyttää paperia ja pahvia silppuna, jolla kompostin kosteutta voi säädellä. Madot syövät noin puolen painonsa verran joka päivä. Ensimmäisen vuoden jälkeen matokomposti siirrettiin kesän ajaksi akvaariosta jäteastiaan. Loppusyksyllä madot laitetaan pienempään säiliöön, jota pidetään kanalassa. Siellä lämpötila on läpi talven plussan puolella, joten madot eivät j jäädy. T Tavalliseen kompostiin verra verrattuna matokomposetun on, että hajoatin etuna minen on nopeaa. Oikein ma hoidettu matokomposti jot sitä voi on hajuton, joten pitää sisälläkin.


Osta hyvän mielen muki ystävälle tai itsellesi; lahjaksi, tuliaiseksi tai arjen iloksi, muistoksi Marttojen juhlavuodesta.

Tuttu muki, uusi väri Suositusta marttamukista on kerrallaan myynnissä vain yhtä väriä. Mukia myydään niin kauan kuin sitä riittää, ja sitten tulee uusi väri. Kannattaakin hankkia juhlavuoden muki hyvissä ajoin!

Marttakuviointi on tehty laadukkaaseen Iittalan Teema-mukiin. Mukit myydään kahden kappaleen pakkauksissa. Toisessa mukissa on valkea kuvio turkoosilla pohjalla ja toisessa turkoosi kuvio valkealla pohjalla. HINTA 38 €/2 mukin pakkaus

Tilaukset Martanpuodista www.martanpuoti.fi


Puutarhaneuvonta oli Marttojen ase, kun elintarvikepula uhkasi suomalaisia. Sotavuosina pyrittiin ottamaan kaikki viljelyskelpoinen maa hyötykäyttöön. Siemenet, kuokat ja toimeliaat kädet torjuivat nälkää. ASTA KUOSMANEN kuvat MARTTALIITON KUVA-ARKISTO

Puutarhalla pulaa vastaan uoan tuotanto ja puutteen torjunta olivat ensimmäisinä tärkeysjärjestyksessä Marttojen kotitalousneuvonnassa maailmansotien aikana ja niitä seuranneina pulavuosina. Ensimmäinen maailmansota katkaisi viljan tuonnin Venäjältä. Tilanteeseen huonosti varautuneen Suomen piti tulla toimeen omillaan. Senaatin julistuksessa kehotettiin kaikkia kansalaisia tekemään voitavansa elintarvikkeiden, erityisesti viljan, tuotannon lisäämiseksi kotimaassa, jotta nälänhädältä vältyttäisiin. Maamiesseurat keskittyivät maataloustuotantoon ja Martat saivat tehtäväkseen puutarhaviljelyn ja kananhoidon neuvonnan. Kamppailu vaikeuksien voittamiseksi yhdisti järjestöjä. Työtä tehtiin rinta rinnan, ja monet maanviljelysseurat luovuttivat kotitalouden edistämiseen saamansa määrärahat Martoille. Marttojen puutarhaneuvonnan tavoitteena oli ottaa kaikki viljelyskelpoinen maa käyttöön. Vuonna 1917 perustetiin 590 uutta puutarhaa, ja tuotannossa olevilla tarhoilla neuvottiin, kuinka viljelymenetelmiä voisi kehittää. Sodan jälkeen puutarhojen perustamista ja neuvontaa jatkettiin. Vuonna 1921 tilastoihin kirjattiin tiedot 9 327 kotipuutarhasta. Viljelykampanjaan kuuluva vihannesten siemenvälitys oli Martoille tuttua jo järjes-

R

1942

tön perustamisen ajoilta. Siemenet ostettiin isoina erinä ulkomailta. Sitten ne lajiteltiin, punnittiin ja pakattiin annoksiksi talkoovoimin. Marttaneuvojat ja ”siementen levittäjät” kulkivat kylästä kylään kauppaamassa siemeniä; vähävaraisille kodeille siemeniä myös jaettiin ilmaiseksi. Yksistään Karjalan Kannaksen haaraosastoliiton johtokunta annosteli ja jakoi 22 000 siemenlähetystä vuonna 1917. Sortavalan Puikkolan huoltoaseman kasvitarhakurssilaiset kesällä 1937.

KASVITARHOJA

VÄHÄVARAISILLE

Kansalaissota alkoi tammikuun lopussa 1918 ja kesti toukokuun puoliväliin. Taistelujen tauottua edessä oli sodan jälkien raivaaminen. Kotinsa menettäneitä piti opastaa uuden elämän alkuun. Sotamarttatoimintaa oli ollut jo sodan aikana, mutta järjestelmällisesti se aloitettiin

vasta rauhan tultua. Työ painottui Karjalaan. Itäisissä rajamaakunnissa kyliä oli poltettu, ja nälänhätä ja tarttuvat taudit uhkasivat. Kesä oli tulossa ja pellot kylvämättä. Ammattitaitoisia neuvojia puuttui, eikä vihannesten siemeniäkään saanut entiseen tapaan. Hädänalaisten auttamiseen tarvittiin sekä tekeviä käsipareja että aineellista tukea. Maan hallituksen aloitteesta ryhdyttiin suunnittelemaan sotamarttojen koulutusta. Viipuriin perustetiin Sotamarttayhdistys läänin Maanviljelysseuran ja Marttojen Karjalan Kannaksen haaraosastoliiton yhteistyöelimeksi. Yhdistys sai tukea Valtion Kotitaloustoimikunnalta, jonka senaatti oli perustanut elintarvikekriisin uhatessa tehostamaan kotitalousneuvontajärjestöjen toimintaa. Raja-Karjalassa sotamarttakoulutus rahoitettiin Suomen Gummitehtaan perustajan, tehtailija Eduard Polónin, lahjoituksella. Toiminta suunniteltiin tarkasti ja sitä valvoi paikallinen komitea. Viipurissa järjestettiin kaksipäiväinen Sotamarttakurssi, jonka opettajana oli Maataloushallituksen kotitalouden tarkastaja, johtajatar Aini Lagus. Luentojen aiheina olivat muun muassa puhdistustehtävät, tarttuvien tautien ehkäiseminen, lastenhoito ja puutarhanhoidon alkeet. Lagus valmensi sotamart-


Marttaliiton toiminnanjohtaja Elli Saurio juurikasvimaalla heinäkuussa 1941.

1943


VILJELYPALSTOJA

SIIRTOVÄELLE

Jatkosodan ja sitä seuranneen pulan aikana Martat keskittyivät tukemaan heikoimmassa asemassa olevia koteja ja kotirintamaa. Elintarvikepulan vuoksi aloitettiin tehostettu neuvonta, joka keskittyi omavaraistuotantoon ja ruoaksi kelpaavien luonnontuotteiden keräilyyn. Neuvojien ja marttayhdistysten toimihenkilöiden tärkein tehtävä oli hankkia viljelyspalstoja erityisesti siirtoväelle ja niille asutuskeskusten perheille, joilla ei ollut omaa maata. Martat opastivat Suomen Huollon tuella viljelijäperheitä tehokkaaseen viljelysmaan käyttöön, toimittivat siemeniä ja taimia sekä ohjasivat palstojen hoitoa. Kiireisinä kylvö-, istutus- ja sadonkorjuuaikoina apuneuvojiksi saatiin emäntä- tai kotitalouskoulun käyneitä nuoria naisia. Vuoden 1941 vihannesviljelykamppailun mottona oli ”Puoli kiloa vihanneksia henkeä kohden päivässä”. Vuonna 1942 oli 193 marttayhdistyksellä ohjauksessaan yli 27 000 viljelypalstaa, yhteensä 480 hehtaaria. Amerikansuomalaiset lähettivät siemeniä niin runsaasti, että niitä riitti kymmenille tuhansille huoltoperheille. Martat perustivat yhteisiä taimilavoja ja hankkivat lannoitteita ja työkaluja yhteisostoina. Ainakin 15 marttayhdistystä perusti omenapuu- ja marjapensastaimiston, sillä edellistalvien kovissa pakkasissa paleltuneiden puiden ja pensaiden tilalle tarvittiin uusia. Myös säästyneiden hedelmäpuiden ja marjapensaiden leikkauksen opastus työllisti neuvojia. Puutarhasuunnitelmia tehtiin yhteensä 534.

Sotamartat pakkasivat reppuihinsa eväitä ja kasvien siemeniä ja läksivät työhön heille määrätyille alueille Karjalaan.

KASVIMAITA KAIKKIALLE Sodan pää-

toja myös Sortavalassa ja kiersi Raja-Karjalassa innostamassa isäntiä perustamaan vihannesviljelmiä. Vapaaehtoisten sotamarttojen enemmistö oli kesälomalla olevia opettajia. Kurssin jälkeen heille määrättiin Karjalan Kannakselta omat alueet, jonne he lähtivät vihannesten siemenillä, kirjallisuudella ja vähäisillä eväillä täytetty reppu selässään. Tavoitteena oli puhdistaa sodan jälkiä ja hillitä kulkutautien leviämistä. Nälänhädän ehkäisemiseksi oli tarkoitus perustaa ja hoitaa kasvitarhoja. Viipurin läänin Maanviljelysseuran toimintakertomus vuodelta 1918 kertoo, että kesäkuukausiksi koulutettiin 150 sotamart-

1944

taa. He levittivät seuran alueella kasvitarhansiemeniä noin 70 000 markan arvosta (vastaa nykyrahassa noin 24 830 euroa). Lisäksi he auttoivat maiden kunnostamisessa, kylvöissä ja kasvien harvennuksessa sekä korjuussa ja antoivat neuvoja sadon säilyttämiseen ja ruoanlaittoon. Pohjois-Karjalassa sotamarttatoimintaan käytettiin Maitopisaraprojektin rahoja, jotka Maanviljelysseura luovutti Martoille. Rahoilla hankittiin siemeniä ja kuokkia. Pohjois-Karjalan 215 sotamartan tavoitteena oli perustaa kasvitarha jokaiseen vähävaraiseen talouteen. Palstoja perustettiin yhteensä 527 kappaletta.

tyttyä neuvonnan painopiste oli edelleen ruoan tuotannossa. Jälleenrakennusaikana istutettiin uusia hedelmä- ja marjatarhoja ja leikattiin vanhoja puita ja pensaita. Kasvimaita perustettiin kaikkialle, mistä löytyi viljelyskelpoista maata, ja vanhoja vihannesviljelmiä laajennettiin. Martat saivat lahjoituksena paljon siemeniä alueille, missä oli suurin tarve päästä uuden elämän alkuun. Vuosina 1945–46 tehtiin siirtoväen uudiskoteihin yli 950 puutarhasuunnitelmaa ja vanhoja puutarhoja ajanmukaistettiin. Jälleenrakennusajan ja 1940-luvun lopun tavoitteena oli tuottava, vähätöinen kotipuutarha; sama trendi on kotipuutarhureille tuttu tänäkin päivänä. 1


Martat perunankorjuussa Jyväskylän kirkkopuistossa sota-aikaan. Taustalla kaupungintalo.

Marttaneuvojat Iida ja Saimi istuttavat pensasta Ilomantsin Kuolismaassa.

1945


Finlandssvenska klassiker med modern twist

blinier recept och foto MALIN VESTERBACK

Blinierna serveras med havrefraiche, gurkrÜra och salta havtornsbär.

1946


Suomenruotsalaisia klassikkoja tuoreella tavalla

BLINIER TOPPADE MED HAVREFRAICHE, GURKRÖRA OCH SALTSTÄNKTA HAVTORNSBÄR (vegansk, glutenfri) 10 g jäst 2,5 dl havremjölk 2 dl bovetemjöl 0,5 dl majsstärkelse 1 dl havreyoghurt 0,5 tsk salt rypsolja rör u t jästen i havremjölken. Tillsätt mjöl, stärkelse, havreyoghurt och salt. Låt smeten jäsa på ett varmt ställe i en halvtimme. Värm en plättpanna i gjutjärn och stek små blinier, på medelvärme, i rikligt med rypsolja. Servera blinierna med en klick havrefraiche och gurkröra: finhackad gurka blandad med färsk dill och lite vinägrett. Dekorera med de salta havtornsbären. Saltstänkta havtornsbär: Blanda en näve havtornsbär med grovt havssalt på ett fat. Låt bären stå i rumstemperatur ett par dagar, saltet lösgör vätska ur bären. Passar också till olika kötträtter.

Nämä blinit ovat sekä vegaanisia että gluteenittomia. Taikinassa on kauramaitoa, ja mädin tilalla lisäkkeenä tarjotaan tyrnejä. Blinit ovat mukavaa tarjottavaa uudenvuodejuhlissa tai vaikka suolapalana ylioppilasjuhlien buffetpöydässä.

FATTIGA RIDDARE I UGNEN 350 g vitt bröd (eller motsvarande glutenfritt bröd) 4 ägg 2 dl laktosfri grädde 2 dl laktosfri mjölk 100 g laktosfritt smör 1,5 dl socker 2 tsk malen kanel

BLINIT, KAURAFRAICHE, KURKKULISÄKE JA MERELLISET TYRNIT (vegaaninen, gluteeniton)

KÖYHÄT RITARIT UUNISSA 350 g vaaleaa leipää (tai vastaavaa gluteenitonta leipää) 4 kananmunaa 2 dl laktoositonta kermaa 2 dl laktoositonta maitoa 100 g laktoositonta voita 1,5 dl sokeria 2 tl jauhettua kanelia

10 g hiivaa 2,5 dl kaurajuomaa 2 dl tattarijauhoja 0,5 dl maissitärkkelystä 1 dl kaurajogurttia 0,5 tl suolaa Paistamiseen: rypsiöljyä

leik k a a leipä viipaleiksi; vuokaan tulee kolme leipäkerrosta. Sekoita kulhossa munat, kerma ja maito. Sulata voi kattilassa ja lisää sokeri ja kaneli. Hauduta hetki, laita kattila sivuun ja anna jäähtyä hieman. Voitele uuninkestävän vuoan pohja voiseoksella. Laita pohjalle kerros leipää, tiivistä saumakohtia tarvittaessa. Voitele leipä kanelivoilla ja kaada päälle munaseosta. Tee toinen kerros samalla tavalla. Laita päälle kolmas kerros leipää, levitä päälle loput kanelivoista ja munaseoksesta. Kypsennä 175-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia. Leikkaa paloiksi ja tarjoa kermavaahdon ja puutarhavadelmien kanssa.

Kurkkulisäke: kurkkua, tilliä, viinietikkaa Tarjoiluun: kaurafraichea li uota h i i va kaurajuomaan. Lisää jauhot, maissitärkkelys, kaurajogurtti ja suola. Anna taikinan kohota lämpimässä paikassa puoli tuntia. Lämmitä lettupannu ja paista pieniä blinejä keskilämmöllä runsaassa rypsiöljyssä. Tee kurkkulisäke: sekoita pieneksi pilkottua kurkkua tuoreen tillin ja viinietikan kanssa. Tarjoa blinit kaurafraiche-nokareen ja kurkkulisäkkeen kanssa. Koristele annos tyrneillä. Merelliset tyrnit: Sekoita kourallinen tyrnejä merisuolan kanssa kulhossa. Anna marjojen olla huoneenlämmössä muutaman päivän ajan. Suola irrottaa marjoista nestettä. Marjat sopivat myös liharuokien lisäkkeeksi.

SVENSKA CENTRALARKIVET

Dessa blinier är både veganska och glutenfria. Smeten görs på havremjölk och i stället för fiskrom serveras havtornsbär som extra tillbehör. Servera rätten till exempel som en förrätt på nyåret eller som tilltugg på studentfesten, den blir perfekt på buffébordet!

sk ä r br ö d e t i lagom tjocka skivor, det ska bli tre lager av bröd i formen. Vispa samman ägg, grädde och mjölk i en skål. Smält smöret i en kastrull och tillsätt socker och kanel. Låt puttra en kort stund på värmen och ställ åt sidan att svalna något. Ta fram en ugnsform och pensla bottnen med smörblandningen. Bred ut ett lager bröd, man får lappa och laga i skarvarna. Pensla bröden med kanelsmör. Häll på lite äggsmet och upprepa med ett lager bröd till. Pensla med smörblandningen och häll på äggsmet. Avsluta med ett tredje lager och resterande kanelsmör och äggsmet. Grädda i ugnen i 175 grader i cirka 30 minuter. Skär i bitar och servera med vispad grädde och trädgårdshallon. Receptet är en fusion mellan fattiga riddare och brödpudding som räcker till flera. Fattiga riddare kan ätas antingen som mellanmål eller som efterrätt. 1

HISTORIEBITEN

1947 Sömnadskurs för Helsingforsmarthor under ledning av läraren Thyra Forsberg.

1947


JURĢIS RIKVEILIS

Centrs Marta firade nyligen sitt 18-årsjubileum med trevlig samvaro. På bilden personalen och verksamhetsledaren Iluta Lace (andra från vänster).

Här får utsatta kvinnor en fristad – Det finns motstånd mot vår verksamhet, också på hög nivå i vårt land, säger verksamhetsledaren Iluta Lace vid Centrs Marta i Riga. CAMILLA LINDBERG

I

luta Lace är verksamhetsledare för lettiska Centrs Marta som arbetar för att stödja kvinnor som blivit sexuellt utnyttjade, utsatta för våld, människohandel och prostitution. Till den centrala verksamheten hör att erbjuda tjänster i form av psykologer, jurister och socialarbetare till nödlidande som tar kontakt. Det kan handla om kvinnor som blivit offer för människohandel, eller kvinnor som blivit utsatta för våld i hemmen. Varje år hjälper man mellan 300 och 400 kvinnor. Flera av dem som tar kontakt och får hjälp befinner sig också utomlands. – Förutom detta arbetar vi också preventivt. Vi har pojkoch flickgrupper där de unga får hjälp med att stärka sitt självförtroende och den egna identiteten. De får stöd i att utveckla hälsosamma relationer och lär sig att tänka mer kritiskt, säger Iluta Lace.

1948

Det hoppas man att i förlängningen ska hindra dem som befinner sig i riskzonen från att bli involverade i destruktiva våldsspiraler och människohandel. Inom centrets verksamhet utbildar man också ungdomsledare i hela Lettland. EN NY LÄGENHET Det nyaste tillskottet i verksamheten är en nyrenoverad tvårumslägenhet på hemlig adress. I ett av rummen bor för tillfället en mamma med tre små barn som alla är under skolåldern. Hon har blivit utsatt för våld, men har även varit involverad i prostitution. Tanken är att kvinnorna ska få en fristad och ett skydd i det tillfälliga hemmet tills de hittar en bättre lösning. – Detta är det enda anonyma skyddet vi har i hela Lettland just nu, säger Iluta Lace. Det behjärtansvärda arbete man utför har inte resulterat i endast lovord. Verksamhetsledaren beskriver en vardag där


GUSTAVS LĀCIS KALNIŅŠ

Teamet på Centrs Marta arbetar hårt för att förbättra situationen för landets utsatta kvinnor.

man ständigt måste tänka på kvinnornas säkerhet, samtidigt som medarbetarna får finna sig i att det finns politiska krafter som gärna motarbetar och kritiserar verksamheten som bedrivs på Centrs Marta. – De säger att vi uppfinner problem som inte finns och att de metoder vi använder i ungdomsarbetet är rentav skadliga. Det är struntprat, säger Iluta Lace. NYA LAGAR KRÄVS Mot-

ståndet på hög politisk nivå har lett till att man numera arbetar hårt för att försöka övertyga regering och parlament om att det behövs ändringar i lagstiftningen. – Man måste till exempel kunna kräva ansvar av de män som ”rekryterat” kvinnor, säger Iluta Lace. Inom centret firade man nyligen sitt 18-årsjubileum. Trots att man uträttat mycket under åren som gått, finns det många planer kvar för framtiden. Iluta Lace räknar snabbt och systematiskt upp de olika målsättningar som man har. – Vi vill utveckla högkvalitativa tjänster, så att de i ännu större utsträckning än tidigare utgår från individuella lösningar för varje enskild kvinna. Vi vill också utveckla ungdomsarbetet och hoppas förstås på mer statlig uppbackning i framtiden. Iluta Lace hoppas också att centret ska nå ut med kun-

skap och information till andra länder och regioner inom det forna Sovjetunionen. Hon nämner Georgien, Ukraina, Moldavien, Uzbekistan, Kirgizistan och Kazakstan. – Vi vill också få i gång en dialog om maskulinitet. Måste man vara aggressiv för att vara en riktig man? Vad är det som kvinnor egentligen uppskattar hos en man? 1

Glamouria, vangitsevia tarinoita ja musiikin hurmaa Juhlahetki Oopperatalon lumoavassa ympäristössä maittavien tarjoilujen kera

FAKTA OM CENTRS MARTA »En

icke-statlig organisation vars syfte är att erbjuda stöd till utsatta kvinnor i Lettland som blivit offer för våld och människohandel. »Vid

centret arbetar åtta heltidsanställda, åtta specialister som involveras mer sporadiskt, samt åtta frivilliga. »Svensktalande

Iluta Lace är verksamhetsledare på centret som nyligen firade sitt 18-årsjubileum. »Verksamheten

erhåller inget statligt stöd utan upprätthålls med hjälp av donationer och projektstöd från olika fonder. Man erhåller också olika former av stöd från marthaverksamheten i Lettland. I Norge har privatpersoner startat en form av vänverksamhet, vars syfte är att stöda Centrs Marta.

nostaa ryhmäsi korkealle arjen yläpuolelle. Lue lisää oopperabaletti.fi!

OOPPERAT

BALETIT

Thaïs | 8.−28.2.

Sylvia | 1.3.−23.3.

Kauneudestaan kuuluisa teos

Tarina vahvoista naisista

Wozzeck | 22.3.−27.4.

Anna Karenina 30.3.−13.4.

Vuoden rajuin oopperakokemus

Aida | 6.4.−4.5.

Riipaiseva tulkinta klassikkoromaanista

Ajaton klassikko

Pelléas ja Mélisande 23.5.−31.5.

K.V.G., 10.5.−22.5. Kolmen koreografin ilta

Joht. Esa-Pekka Salonen

Varaa liput ryhmällesi liput@opera.fi puh. (09) 4030 2210 (ma−pe 9−16)

oopperabaletti.fi

1949


VÄDERSTRECKEN västra Finland

Margareta Husell Västra Sunds marthaförening MIKAELA GROOP foto KIM LINDSTRÖM

1

Margareta Husell, varför är du martha? Jag blev martha för snart 15 år sedan då Västra Sunds-marthorna ville starta en krets, och alla vi som blev inbjudna till träffen ville vara tillsammans med de ”riktiga” marthorna. Det fick vi gärna. Gemenskapen är det bästa med vår marthaförening. Att träffas, gammal som ung, är inspirerande och en sällsynt sak i vårt stressade samhälle.

2

Vad gör ni tillsammans i föreningen? Det stora projektet i vår förening varje vår är att göra i ordning kronorna (36 små och 6 stora) till Jan-Karlsgårdens midsommarstång. Varje år verkar det gå snabbare och snabbare att binda dem – det är nästan som om vi blir yngre och flinkare med åren. Vi åker på utfärder, ordnar olika pysselkvällar och en blomskottsauktion varje år samt går på utställningar och bjuder in föreläsare som lär oss nya saker.

3

Vad skulle du inte ha lärt dig utan marthorna? Miljötänkandet är stort inom martharörelsen. Tips på hur man tar tillvara och återbrukar föremål är värdefull kunskap som jag har fått via marthorna.

4

Ditt bästa marthatips? Marthamöten är förknippade med att dricka kaffe. Så, även om jag själv inte dricker kaffe, är mitt bästa marthatips att man ska ta tillvara kaffesumpen och återanvända den, exempelvis till att få bort dålig lukt, salta isiga gångbanor eller få trä att se ålderdomligt ut. Eller varför inte måla ”akvarell” med kaffe av olika styrka?

5

Din hälsning till marthorna? Ta tillvara alla fantastiska kunskaper ni har i er förening och våga bjuda in grannmarthorna om ni har något roligt projekt på gång!

fin lan ds sve n s k a m arth af ö rbu n d med sina drygt 9 500 medlemmar är Finlands största svenskspråkiga kvinnoorganisation. Margareta Husell är medlem i Finlands västligaste marthaförening, Västra Sunds marthaförening, som har cirka 15 aktiva medlemmar. En gång i månaden träffas man hemma hos varandra, förutom på sommaren, då man åker på utflykt tillsammans. Enligt Margareta är marthorna i föreningen väldigt ungdomliga till sinnet och följer inte så många traditioner. I stället satsar man på att göra nya saker tillsammans.

1950


SPRÅKSOPPA - SANASOPPA

Snart firar vi Kohta juhlitaan tidtabell budget festplats gästlista inbjudningar postning av inbjudningarna anhållan om svar anmälningar

aikataulu budjetti juhlapaikka vieraslista kutsut kutsujen postitus vastauspyynnöt ilmoittautumisett

inbjudan

Käytä listaa apunasi juhlien suunnittelussa. Mieti, ennakoi, sovi,, toteuta ja nauti! dekorering av festplatsen utomhusdekorationer ta emot gästerna garderob välkomstskål gåvobord

juhlapaikan koristelu stelu ulkokoristelu vieraiden vastaanotto notto naulakot tervetulomalja lahjapöytä

matlista inköpslista beskrivning för tillagning specialdiet kallt förvaringsutrymme

ruokalista ostoslista valmistusohjeet erityisruokavaliott kylmäsäilytystilaa

bordskarta dukar matbestick serveringsbestick servetter blommor blomvaser

pöytäkartta liinat ruokailuastiat tarjoiluastiat lautasliinat kukat kukkamaljakot

kökspersonal arbetsfördelning servering i disk program ceremonimästare tal artister fotografering

disk tiski

keittiöporukka ke k ittiöporukka työnjako ttarjoilu j il tiskaus ohjelma juontaja puheet esiintyjät valokuvaus

kuvitus/illustration MIRVA MALMGREN översättning/käännös CATHARINA ELGERT-HYVÖNEN 1951


Grönt på tallriken och uppåt väggarna

”Till exempel färska örter förpackas i otroligt mycket plast. Genom att själva odla örterna slipper vi plasten.”

1952


– Restaurangen skiljer sig helt från alla mina tidigare krogar, men maten är sist och slutligen rätt traditionell, säger krögaren Henri Alén.

Ju närmare konsumenten maten produceras, desto bättre smakar den. Det är restaurangägaren och kocken Henri Alén övertygad om. I framtiden krävs det nya idéer när det gäller matproduktionen, och Alén vill gå i bräschen för utvecklingen. MICHAELA VON KÜGELGEN foto JOANNA LINDÉN-MONTES

et känns som att kliva in i ett växthus – utan att fukten slår emot en. På restaurang Ultima, ett stenkast från Salutorget i Helsingfors, är det vertikala odlingssystemet längs väggarna på restaurangens nedre plan fyllt av gröna blad. Efter en snabb titt kunde man tro att här endast växer örter, men på en hylla finns en spirande jordgubbsodling och i ett gammalt vinskåp växer svampar och groddar. – Trenden är att allt fler människor flyttar till städerna, kunde matproduktionen flytta efter dem? Den frågan blev en av hörnstenarna för Henri Aléns och kollegan Tommi Tuominens senaste restaurangkoncept, Ultima. Fokus ligger på att själv odla en stor del av råvarorna. Att försöka sig på att odla på en höghusbakgård fanns ändå aldrig i tankarna. – Det ryms inte en speciellt stor odling på en bakgård, och säsongen i Finland är väldigt kort, säger Alén.

D

NYA LÖSNINGAR Att själv försöka göra

så mycket som möjligt ledde till en strävan att försöka hitta nya lösningar – både med tanke på själva produktionen och odlingen av maten, men också med avseende på logistik och förpackningar. – Till exempel färska örter förpackas i otroligt mycket plast. Genom att själva odla örterna slipper vi plasten. Dessutom kan vi ha en större mångfald av örter då vi inte behöver tänka på att någon ört håller på att förtvinas i kylen. Men visst finns det vissa begränsningar och utmaningar. Än så länge får restauranggästerna främst njuta av hemodlade örter och närodlad svamp, men planer på att utvidga odlingarna finns. I dag har restaurangen redan en potatis-

odling, men för den vanliga restaurangbesökaren är potatisen nästan osynlig. Det som syns är de gröna skaften, eftersom det specialbyggda metallröret är svart nertill och genomskinligt endast upptill där skaften tittar fram. – Rötterna behöver mörker, förklarar Alén och öppnar den svarta delen av röret. Där inne gömmer sig rötterna och tittar man noga går det att se små knölar som kanske en dag blir potatis som kan serveras i restaurangen. När den första egna potatisen kan serveras är ändå ett stort frågetecken. – Jag har aldrig gjort detta förut och har ingen aning om hur länge det tar tills vi kan skörda potatisen. Nyfikenhet och en flexibel inställning är en av de viktigaste beståndsdelarna i arbetet och i utvecklingen av konceptet. – Det finns ännu inga referensrestauranger, så vi får prova oss fram, säger Alén. I KAFFESUMP Hela restaurangverksamheten bygger på att tänka lokalt och närproducerat. Möblerna är designade och tillverkade i Finland, och största delen av råvarorna är inhemska. Till exempel svamparna kommer från Helsingfors och har odlats i kaffesump. Det är också ett finländskt företag, Green automation, som har utvecklat det hydroponiska odlingssystem som restaurangen använder. Företaget har kunder runt om i världen, och för Ultima har de skräddarsytt ett odlingssystem. – Restaurangen skiljer sig helt från alla mina tidigare krogar. Det är mycket teknologi och teknik som man måste beakta. Vi har också varit tvungna att kartlägga vilka råvaror vi själva kan odla, berättar Henri. Fastän målsättningen och filosofin grun-

1953


LYHYESTI

”Jag hoppas att vi kunde vara ett skyltfönster för den finländska matteknologin.” På restaurangen odlas växterna i vatten – utan jord.

dar sig på ekologisk stadsodling och cirkulär ekonomi, tummar Alén och hans kollegor aldrig på smaken – maten ska vara god. – Många är rädda för att de ska bli serverade någon sorts ”rymdmat”, men maten är sist och slutligen rätt traditionell. Skillnaden ligger i bakgrundsarbetet med råvarorna, som är mer omfattande än det som är brukligt. Restaurangen lever med de olika säsongerna och vill gärna lyfta fram bortglömda inhemska råvaror, som till exempel mörtfisken. – Vill jag beställa hundra kilogram norsk lax till nästa dag är det inget problem, men vill jag ha mört blir det knepigare, för nästan ingen fiskar mört i dag. Vi borde bli bättre på att utnyttja bortglömda matfiskar som mört och strömming. Henri Alén beskriver det som om att vi borde bli bättre att se vad som går att hitta på den ”egna bakgården”. Det finns många inhemska råvaror som kunde utnyttjas mer än man gör i dag. SKYLTFÖNSTER MOT VÄRLDEN Ef-

tersom restaurangkonceptet saknar motstycke ute i världen, vill Alén gärna gå i bräschen för nya metoder och sätt att arbeta på. – Vi har kommit på många bra fungerande lösningar. Därför hoppas jag att vi kunde

1954

vara en exportprodukt, men också ett skyltfönster för den finländska matteknologin. Han tycker att man för framtidens matproduktion borde hitta en balans mellan ett traditionellt jordbruk och innovativa stadsodlingar. Alla innovationer behöver inte heller vara så högteknologiska. Restaurangen använder till exempel gamla vinskåp för groddar – bland annat blålupin. Det enda som krävdes var att dra in elkontakter i skåpen. – Den största vinsten är att råvarorna är färska. Det är ett drömscenario för en kock. Ju mer närodlad maten är, desto godare är den. Alén tror bestämt på att vi med små medel kan åstadkomma mycket. – Det behövs egentligen inga väldigt stora förändringar, mest handlar det om att komma på nya smarta sätt att göra saker på. BARA I BÖRJAN Därför utvecklas verk-

samheten på Ultima konstant. Alén kom nyligen på att de kunde odla egen spirulinalg och han är ständigt på jakt efter nya lösningar. Själva odlingssystemet kräver ändå inte mycket extra arbete. – En gång i veckan måste vi tvätta rännorna och filtren ska bytas med tre till fyra månaders mellanrum. Vi har haft överraskande få problem med odlingssystemet. Det hydroponiska odlingssystemet vattnar automatiskt och reglerar också ljuset – mellan tre och åtta varje natt ”sover” växterna. Systemet mäter pH-värdet samt vattnets temperatur och varnar om något är fel. – Det handlar mest om att lära sig vilka växter som trivs bra här. Resten sköter systemet om automatiskt. För en kock är det här helt främmande, men intressant. Och vi är bara i början! Henri Alén har ingen personlig relation till marthorna, men säger att rörelsen är fin och viktig. Han uppskattar att marthorna håller fast vid traditioner, men också har koll på samtiden. Själv skulle han gärna bjuda in ett gäng marthor till en lekfull kocktävling med finländska råvaror. – Vi skulle så klart förlora, men åtminstone skulle vi få äta marthornas mat. Mat är en av de finaste gåvorna man kan ge någon annan! 1

Vihreää lautaselle ja seinille Ravintoloitsija ja kokki Henri Alénin mielestä on selvää, että tulevaisuudessa tarvitaan uusia ideoita ruoantuotantoon.

K

ivenheiton päässä Helsingin Kauppatorilta sijaitsee ravintola Ultima. Ravintolatilan seiniä peittävät viljelykset ovat täynnä vihreää. Henri Alénin ja Tommi Tuomisen tavoitteena on kasvattaa itse suuri osa ravintolassa käytettävistä raaka-aineista. Ravintolan toiminta perustuu lähituotannon suosimiseen. Esimerkiksi huonekalut on muotoiltu ja valmistettu Suomessa, ja suurin osa raaka-aineista on kotimaisia. Ravintolan käyttämä hydroponinen viljelyjärjestelmä on suomalaisen Green automationin kehittämä. Vastaavia tuotteita ei löydy muualta maailmasta. Henri Alénin mielestä tulevaisuuden ruoantuotannossa pitäisi löytää taspaino perinteisen maanviljelyn ja innovatiivisten kaupunkiviljelmien välillä. Alén arvostaa sitä, että martat vaalivat perinteitä mutta ovat samalla kiinni ajassaan. Hän voisi mielellään kutsua joukon marttoja leikkimieliseen, suomalaisilla raaka-aineilla käytävään kokkikisaan.

VEM?

Henri Alén Ålder: 40 år. Familj: Fru, dotter och hund. Arbetar som: Restaurangägare och kock. Intressen: Att gå på gym och att resa så mycket som möjligt. Bästa tipset: Diska aldrig knivar i diskmaskin, maskinmedlet förstör knivarna. Favoritmat: Stensopp i vilken form som helst. Vägrar äta: Finns inget, jag har ätit lite av allt möjligt.


Apuasi tarvitaan Din hjälp behövs TUEMME LAPSIPERHEITÄ SUOMESSA Käytämme kotimaan työhön kerätyt varat tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden kotitalousneuvontaan ja arjen tukemiseen. Tuotoilla voimme järjestää lapsille kokkikursseja, vanhemmille ja lapsille yhteisiä kursseja sekä tarpeen mukaan kotitalousneuvonnallisia kotikäyntejä.

KERÄYSTILI: Nordea FI17 80001000061243/Marttojen kotimaan kotitalousneuvonta, viite 2147

LISÄTIEDOT: Marttaliiton neuvonnan johtaja Teija Jerkku, teija.jerkku@martat.fi, p. 050 342 0585.

KERÄYSLUPA Poliisihallitus RA/2018/795. Lupa on voimassa 13.9.2018–31.7.2020 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lupa on myönnetty Marttaliitto ry:lle ja Finlands svenska Marthaförbund r.f:lle 13.9.2018. Keräysvarat käytetään keräyskauden aikana ja välittömästi kauden jälkeen. Keräyksen tuotto jakautuu seuraavasti: 20 % Finlands svenska Marthaförbund r.f:n käytettäväksi ja 80 % Marttaliitto ry:n käytettäväksi.

Osallistu juhlavuoden keräykseen

VI STÖDER BARNFAMILJER I FINLAND Vi använder medel från insamlingen för rådgivning riktad till barnfamiljer som behöver stöd för en fungerande vardag. Vi hjälper via vår rådgivning. Med medel från insamlingen kan vi ordna matlagningskurser för barn samt kurser för barn och vuxna och hembesök med betoning på hushållsrådgivning.

INSAMLINGENS KONTONUMMER: Nordea FI17 80001000061243 Referens: 2147

FÖR MERA INFORMATION: Verksamhetsledaren för Finlands svenska Marthaförbund Annika Jansson, annika.jansson@martha.fi, tfn 050 302 3363

Tillstånd: Polisstyrelsen RA/2018/795 gäller för tiden 13.9.2018–31.7.2020 i hela Finland, exklusive Åland. De insamlade medlen används under den pågående insamlingen samt omedelbart efter insamlingens avslut. Medlen fördelas enligt följande: 20 procent till användning för Finlands svenska Marthaförbund rf och 80 procent till användning för Marttaliitto ry.


ILMOITUS

/ŝŬŬĂ:ƵŶƫŽŶǀĞůũĞŶƐćŬĂŶƐƐĂLJŚĚĞŬƐćƐƐƵŬƵƉŽůǀŝ͕ũŽŬĂƚŽŝŵŝŝŵĂŝƚŽƟůĂLJƌŝƩćũćŶćDćŬŝũƵŶƟŶƟůĂůůĂdŽƌŶŝŽƐƐĂ͘dŝůĂůƚĂŽŶŵLJLJƚLJŵĂŝƚŽĂǀƵŽĚĞƐƚĂϭϳϲϱ͘͟sĂůŝŽŽŶŵĞŝĚćŶ ŵĂŝƚŽƟůĂLJƌŝƩćũŝĞŶŽŵŝƐƚĂŵĂĮƌŵĂ͘KŶŚŝĞŶŽĂŽƩĂĂŬĂƵƉĂƐƐĂŬćƚĞĞŶƐćsĂůŝŽŶƚƵŽƚĞũĂƟĞƚćć͕ĞƩćƐĞŶůĂĂĚƵŬŬƵƵƐůćŚƚĞĞŽŵĂŶŵĂŝƚŽƟůĂŶƚŽŝŵŝŶŶĂƐƚĂ͘͟<ƵǀĂ͗<ŽƐƟ^LJǀćƌŝ

V

Kohti hiilineutraalia maitoketjua

ĂůŝŽůůĂŬĞŚŝƚĞƚććŶĂŬƟŝǀŝƐĞƐƟůƵŽŶŶŽŶǀĂƌŽũĂ ƐććƐƚćǀŝć ƌĂƚŬĂŝƐƵũĂ ŵĂŝĚŽŶƚƵŽƚĂŶŶŽŶ ũĂ ͲũĂůŽƐƚƵŬƐĞŶ ŝůŵĂƐƚŽͲ ũĂ LJŵƉćƌŝƐƚƂǀĂŝŬƵƚƵƐƚĞŶ ǀćŚĞŶƚćŵŝƐĞŬƐŝ͘ůćŝŶƚĞŶũĂŝŚŵŝƐƚĞŶŚLJǀŝŶǀŽŝŶŶŝŶƉĂƌĂŶƚĂŵŝƐĞŬƐŝƚĞŚĚććŶƚLJƂƚćŶŝŝŶLJƌŝƚLJŬƐĞŶƚĂƐŽůůĂŬƵŝŶŵĂŝƚŽƟůŽŝůůĂŬŝŶ͘ Eläinten terveydenhuolto on osa valiolaisen maitoƟůĂŶĂƌŬĞĂʹƚLJƂƚćũŽƚĂƚĞŚĚććŶƟůŽŝůůĂŝŚĂŶũŽŬĂŝsena päivänä. Suunnitelmallinen terveydenhuolto ƚĂƌŬŽŝƩĂĂ͕ĞƩćŵĂŝƚŽƟůĂůůĂŬćLJĞůćŝŶůććŬćƌŝǀćŚŝŶƚććŶŬĞƌƌĂŶǀƵŽĚĞƐƐĂƚĞƌǀĞLJĚĞŶŚƵŽůƚŽŬćLJŶŶŝůůć͘ ͟ŶŶĂůƚĂĞŚŬćŝƐĞǀŝĞŶ ƐććŶŶƂůůŝƐƚĞŶ ĞůćŝŶůććŬćƌŝŶ ƚĞƌǀĞLJĚĞŶŚƵŽůƚŽŬćLJŶƟĞŶƉŝŝƌŝƐƐćŽŶũŽŶLJƚϴϲƉƌŽƐĞŶƫĂ ŵĂŝƚŽƟůŽŝƐƚĂŵŵĞ͘ <ćLJŶŶŝŶ ƚĂƌŬŽŝƚƵŬƐĞŶĂ ŽŶ ŬĞŚŝƩćć ĞůćŝŶƚĞŶ ŚŽŝƚŽĂ ũĂ ŽůŽƐƵŚƚĞŝƚĂ ĞŶƟƐƚć ƉĂƌĞŵŵŝŬƐŝ͕͟ sĂůŝŽŶ ƚĞƌǀĞLJĚĞŶŚƵŽůƚŽĞůćŝŶůććŬćƌŝ <ƌŝƐƟŝŶĂ^ĂƌũŽŬĂƌŝŬĞƌƚŽŽ͘

Kiertotalouden ja ekologisuuden edelläkävijä ŬŽůŽŐŝƐĞƐƟ ŬĞƐƚćǀćŶ ŵĂŝĚŽŶƚƵŽƚĂŶŶŽŶ ƚćƌŬĞć ĞůĞŵĞŶƫŽŶŚLJǀćŶƵƌŵŝƐĂƚŽ͕ƐŝŝƚćƚĞŚƚćǀćƌĞŚƵũĂ ƟĞƚĞŶŬŝŶ ůĞŚŵć͕ ũŽŬĂ ŵƵƵƩĂĂ ŶƵƌŵŝƌĞŚƵŶ ŝŚŵŝƐƌĂǀŝŶŶŽŬƐŝ͘ ͟^ƵŽŵĞŶ ƉĞůƚŽŵĂĂƐƚĂ ŬĂŚƚĂ ŬŽůŵĂƐŽƐĂĂ Ğŝ ǀŽŝĚĂ ŚLJƂĚLJŶƚććƚĞŚŽŬŬĂĂƐƟŵƵƵƚĞŶŬƵŝŶŵćƌĞŚƟũƂŝĚĞŶ ƌĞŚƵŶĂ Ğůŝ ŶƵƌŵĞŶ ǀŝůũĞůLJƐƐć͘ sĂůŝŽůůĂ ŚĂůƵĂŵŵĞ ƚĞŚŽƐƚĂĂũƵƵƌŝƚćůůĂŝƐƚĞŶƉĞůƚŽĂůŽũĞŶŬćLJƩƂćƌĞŚƵŶƚƵŽƚĂŶƚŽŽŶ͕ĞŝǀćƚŬćŶĞŬŝůƉĂŝůĞŝŚŵŝƐƚĞŶƌĂǀŝŶŶŽŶƚƵŽƚĂŶŶŽŶ ŬĂŶƐƐĂ͕͟ ĂůŬƵƚƵŽƚĂŶƚŽͲ ũĂ ŵĂŝĚŽŶŚĂŶŬŝŶƚĂũŽŚƚĂũĂ:ƵŚĂEŽƵƐŝĂŝŶĞŶsĂůŝŽůƚĂƚĞƌŽŝƩĂĂ͘ >ĞŚŵćƚƵŽƩĂĂŵLJƂƐƉĂůũŽŶůŝĞƚĞůĂŶƚĂĂ͕ũŽƚĂŬćLJƚĞƚććŶƉĞůƚŽũĞŶůĂŶŶŽŝƩĞĞŶĂ͘ ELJŬLJŝƐĞƐƐćŵƵŽĚŽƐƐĂĂŶůŝĞƚĞůĂŶƚĂŽŶƐĞŬćŚLJƂĚLJůůŝŶĞŶůĂŶŶŽŝƚĞĞƩćŽƐŝŶŽŶŐĞůŵĂ͘KŶŐĞůŵĂůůŝŶĞŶƐĞ ŽŶƐŝŬƐŝ͕ĞƩćǀĞƟƐĞŶůŝĞƚĞůĂŶŶĂŶƐćŝůLJƚLJƐũĂůĞǀŝƚLJƐ ǀĂĂƟŝ ƉĂůũŽŶ ƐćŝůLJƚLJƐͲ ũĂ ƉĞůƚŽƉŝŶƚĂͲĂůĂĂ͘ >ŝĞƚĞůĂŶŶĂŶ ƌĂǀŝŶŶĞƉŝƚŽŝƐƵƵƐ ŽŶ ǀĞƟƐLJLJĚĞŶ ǀƵŽŬƐŝ ŵĞůŬŽ ǀćŚćŝŶĞŶũĂǀĂƌƐŝŶŬŝŶƚLJƉĞŶŚLJǀćŬƐŝŬćLJƩƂĂƐƚĞŵĂ-

sĂůŝŽůĂŝƐĞƚ ŵĂŝƚŽƟůĂLJƌŝƩćũćƚ ŚŽŝƚĂǀĂƚ ůĞŚŵćƚ ũĂ ǀĂƐŝŬĂƚ ŵĂŚĚŽůůŝƐŝŵŵĂŶ ŚLJǀŝŶ͕ LJŚƚĞŝƐƚLJƂƐƐć ƌƵŽŬŝŶŶĂŶ ƐƵƵŶŶŝƩĞůŝũĂŶ ũĂ ƟůĂŶ ŽŵĂŶ ĞůćŝŶůććŬćƌŝŶ ŬĂŶƐƐĂ͘

ƚĂůĂ͘DLJƂƐůĞǀŝƚLJƐŬƵƐƚĂŶŶƵŬƐĞƚŽǀĂƚŵĞƌŬŝƩćǀćƚ͕ũĂ ƌĂƐŬĂƐůĞǀŝƚLJƐŬĂůƵƐƚŽƌĂƐŝƩĂĂƉĞůƚŽũĂ͘ ”Tähtäämme hiilineutraaliin maidontuotantoon. ^ŝŝŚĞŶ ƉććƐĞŵŝƐĞŬƐŝ ƚĞĞŵŵĞ ƚƂŝƚć ĞƌŝƚLJŝƐĞƐƟ ŶƵƌŵĞŶ ŚŝŝůĞŶƐŝĚŽŶŶĂŶ͕ ůĂŶŶĂŶ ĞŶĞƌŐŝĂŬćLJƚƂŶ ƐĞŬć ƌĂǀŝŶƚĞŝĚĞŶ ŬŝĞƌƌćƚLJŬƐĞŶ ƉĂƌŝƐƐĂ͕͟ EŽƵƐŝĂŝŶĞŶ ŬƵvailee. ͟<Ğǀććůůć ϮϬϭϵ ĂůĂŵŵĞ ŬŽƵůƵƩĂĂ sĂůŝŽŶ ŵĂŝĚŽŶƚƵŽƩĂũŝĂ ŶƐ͘ ŚŝŝůŝǀŝůũĞůŝũƂŝŬƐŝ͕ ƐŝŝƐ ũĂŬĂŵĂĂŶ ũŽ ŬćLJƚƂƐƐć ŽůĞǀŝĂ ƉĞůƚŽŵĂĂŶ ŚŝŝůĞŶƐŝĚŽŶƚĂĂ ƚƵŬĞǀŝĂ ǀŝůũĞůLJŬćLJƚćŶƚƂũć ŬćLJƚćŶƚƂƂŶ ũĂ ŽƉƉŝŵĂĂŶ ƵƵƩĂ͕͟ EŽƵƐŝĂŝŶĞŶũĂƚŬĂĂ͘ ΎƵƌŽŽƉĂŶ <ŽŵŝƐƐŝŽ͕ dĞƌǀĞLJĚĞŶ ũĂ ĞůŝŶƚĂƌǀŝŬĞƚƵƌǀĂůůŝƐƵƵĚĞŶ ƉććŽƐĂƐƚŽ͕ ';^EdͿ ϮϬϭϲͲϴϴϴϲͲDZ͕ >ŽƉƉƵƌĂƉŽƌƫ ϭϲ͘ʹϮϬ͘ ƚŽƵŬŽŬƵƵƚĂ ϮϬϭϲ ^ƵŽŵĞĞŶ ƚĞŚĚLJƐƚć ƐĞůǀŝƚLJƐŵĂƚŬĂƐƚĂ ƟĞƚŽũĞŶ ŬĞƌććŵŝƐĞŬƐŝŵŝŬƌŽďŝůććŬŬĞŝĚĞŶŵĂůƟůůŝƐĞƐƚĂŬćLJƚƂƐƚćĞůćŝŵŝůůćϮϬϭϲ͘

Osuustoiminnallista hyvinvointia ͻ EŽŝŶϱϬϬϬƐƵŽŵĂůĂŝƐƚĂŵĂŝĚŽŶƚƵŽƩĂũĂĂ ŽŵŝƐƚĂĂsĂůŝŽŶ͘sĂůŝŽŵĂŬƐĂĂƚŽŝŵŝŶƚĂŶƐĂƚƵŽƚŽŶŵĂŝĚŽŶŚŝŶŶĂƐƐĂŶćŝůůĞŽŵŝƐƚĂũĂLJƌŝƩćũŝůůĞ ͻ DĂŝĚŽŶƚƵŽƚĂŶƚŽůƵŽŬŽŬŽ^ƵŽŵĞƐƐĂ ŵĂŚĚŽůůŝƐƵƵŬƐŝĂƚŽŝŵĞĞŶƚƵůŽŽŶŬĂƵƉƵŶŬŝĞŶ ƵůŬŽƉƵŽůĞůůĂ

͟dĂǀŽŝƩĞĞŵŵĞ ŽŶ͕ ĞƩć ĞůćŝŵĞƚ ǀŽŝǀĂƚ ŵĂŚĚŽůůŝƐŝŵŵĂŶŚLJǀŝŶũĂŶŝŝĚĞŶƐĂŝƌĂƐƚĂǀƵƵƐŽŶŶLJŬLJŝƐƚćŬŝŶ vähäisempää. Suomessa eläimet ovat Euroopan ƚĞƌǀĞŝŵƉŝĞŶũŽƵŬŽƐƐĂũĂƐŝŬƐŝŶŝŝůůĞƚĂƌǀŝƚƐĞĞŬćLJƩćć ǀćŚĞŵŵćŶ ĂŶƟďŝŽŽƩĞũĂ ŬƵŝŶ ŵƵƵĂůůĂ ŵĂĂŝůŵĂƐƐĂ ŬĞƐŬŝŵććƌŝŶ͘Ύ^ĂŝƌĂƵƐƚĂƉĂƵŬƐŝƐƐĂĞůćŝŵĞƚŚŽŝĚĞƚĂĂŶ ĂŝŶĂ ŵĂŚĚŽůůŝƐŝŵŵĂŶ ŶŽƉĞĂƐƟ͕͟ ^ĂƌũŽŬĂƌŝ ũĂƚŬĂĂ͘

ͻ sĂůŝŽũĂŵĂŝƚŽƟůĂLJƌŝƩćũćƚƚLJƂůůŝƐƚćǀćƚŶŽŝŶ ϯϬϬϬϬŚĞŶŬŝůƂć ͻ sĂůŝŽƚLJƂůůŝƐƚććŬŽƟŵĂĂƐƐĂLJůŝϯϱϬƉŬͲLJƌŝƚLJƐƚć ͻ sĂůŝŽƚƵŽƩĂĂ^ƵŽŵĞŶƚĂůŽƵƚĞĞŶLJůŝŵŝůũĂƌĚŝ ĞƵƌŽĂũŽŬĂǀƵŽƐŝ ͻ sĂůŝŽũĂŵĂŝƚŽƟůĂLJƌŝƩćũćƚŝŶǀĞƐƚŽŝǀĂƚ^ƵŽŵĞĞŶ ǀƵŽƐŝƩĂŝŶϭϱϬʹϮϱϬŵŝůũŽŽŶĂĂĞƵƌŽĂ

“Suomessa eläimet ovat Euroopan terveimpien joukossa.”

ͻ sĂůŝŽŶŽŵŝƐƚĂũĂLJƌŝƩćũćƚƚƵŽƩĂǀĂƚŶŽŝŶϴϬй suomalaisesta maidosta sĂůŝŽŶƚĞƌǀĞLJĚĞŶŚƵŽůƚŽĞůćŝŶůććŬćƌŝ<ƌŝƐƟŝŶĂ^ĂƌũŽŬĂƌŝ ŽŶŵƵŬĂŶĂŬĞŚŝƩćŵćƐƐćŬŽƟŵĂŝƐƚĂũĂŬĂŶƐĂŝŶǀćůŝƐƚć ĞůćŝŶƚĞŶƚĞƌǀĞLJĚĞŶŚƵŽůƚŽĂ͘<ƵǀĂ͗^ƵǀŝͲdƵƵůŝ<ĂŶŬĂĂŶƉćć

ͻ sĂůŝŽŶŽƐƵƵƐĞůŝŶƚĂƌǀŝŬĞƐĞŬƚŽƌŝŶ ŝŶǀĞƐƚŽŝŶŶĞŝƐƚĂŶŽŝŶϮϱй

ILMOITUS


NIMIVISA

Osaatko sijoittaa nämä yhdistykset paikkakunnilleen? Usein marttayhdistyksen nimi liittyy yhdistyksen kotipaikkakuntaan tai -kaupunginosaan. Nimet saattavat viitata myös paikkakunnan historiaan tai seudulla vaikuttaneeseen henkilöön. Joistakin nimistä näkyy yhdistyksen toimintaidea. INFO

Aallon Martat Arktiset Anarkistimartat Kukko-Martat Linnan Martat Marttaliiga Minna Martat Oudot Martat artat Pikkukaupungin Ma Martat Rotuaarin Martat Tervamartat tat Variskankaan Martat naiset Martatt Varsinaiset än idean Mar rtat Vihreän Martat Willitt Martat

Suomenkielisiä marttayhdistyksiä oli 1 175 vuonna 2018.

ROVANIEMI R VA ROVA A NI NIEM EMII EM

OULU OU U LU

KAJA KA JAAN JA ANI AN KAJAANI

KUORTANE KUOR KU ORT OR T

KUOPIO

JY VÄSKYLÄ

TAMPERE TAMPE ORIMATTILA TURKU TU U RK R U

HÄ HÄMEENL LINNA

OUTOKUMPU

LAPPEENRANTA KOUVOLA

LOVIISA

1957

Linnan Martat (Hämeenlinna), Willit Martat (Lappeenranta), Marttaliiga (Orimattila), Variskankaan Martat (Kajaani), Tervamartat (Kuortane), (Kuoortane), Aallon Martat (Jyväskylä), Kukko-Martat Kukko-M Martat (Kouvola), Arkti Arktiset Anarkistimartat timarta at (Rovaniemi), Varsinaiset Varsina Martat (Turku), (Turku u), Vihreän Idean Marta Martat (Tampere), Oudot Martat (Outokumpu), Ro Rotuaarin Martat (Ou (Oulu), ulu), Minna Martat (Kuo (Kuopio), Pikkukaupu kaupungin ungin Martat (Loviisa).


KÄDEN KÄÄNTEESSÄ

Siemenpaperia kasvien ystävälle Lähetä kasveja rakastavalle ystävällesi yllätystervehdys. Kerää kukkakedolta ja puutarhasta siemeniä ja talleta ne omatekoisen paperin pintaan. Keväällä paperin voi laittaa kukkaruukkuun, ja sitten vain odotellaan siementen itämistä. Paperia tehdessä pöydän pinnat kostuvat ja vettä voi tipahdella lattialle. Askartele siis keittiössä tai kylpyhuoneessa. Älä kaada paperikuituja sisältävää vettä lavuaariin, sillä kuidut saattavat tukkia viemärin.

TEE NÄIN Silppua paperia postimerkin kokoisiksi paloiksi reilu kerros vatiin ja peitä vedellä. Anna liota yön yli. Tee paperiviira: Pingota hieman puukehystä suurempi pala verkkoa kehyksen päälle ja niittaa tasaisesti sivuilta kiinni. Aja sauvasekoittimella paperisilppu hienoksi. Lisää vettä niin paljon, että voit helposti upottaa paperiviiran vaakatasossa veden alle. Pyöräytä kädellä paperiseosta ja upota viira pohjalle. Nosta sitä tasaisesti vaakasuorassa ylös,

1 2

3 4

jolloin paperia jää verkon päälle tasaiseksi kerrokseksi. Kuivaa viiran alta sienellä. Aseta kosteutta kestävälle pöydälle sanomalehti ja pala lakanakangasta. Kumoa varovasti viira kankaalle, kuivaa viiran takaa vielä kosteutta sienellä. Nosta viira varovasti pois, paperi jää kankaalle. Ripottele siemeniä kostean paperin pinnalle. Pienet siemenet pysyvät parhaiten. Jos haluat käyttää isoja siemeniä, tee paperiseoksesta paksumpaa. Näin paperistakin tulee

5 6

paksumpi. Isommat siemenet pysyvät paremmin, jos lisäät siementen päälle vielä toisen kerroksen paperia. Laita päälle pala lakanakangasta. Voit asettaa uuden paperin aina edellisen päälle, kangaskerros on välissä. Toista kohtia 4–7 niin kauan, kun viiran päälle jää paperikuituja kunnollinen kerros. Aseta päällimmäisen paperin päälle pala kangasta ja esim. leikkuulauta, niin että voit painaa kosteutta vielä pois. Asettele paperit yksitellen kuivumaan kankaan kanssa tasaiselle alustalle tai telineelle. Poista varovasti kangas kuivan paperin takaa. 2

7 8

9

Kirjoita valmiiseen arkkiin, mitä siemeniä siinä on. Voit kirjoittaa myös lyhyen käyttöohjeen ja tervehdyksen.

TARVIKKEET » Käytettyä kopiopaperia, sanomalehtiä, munakennoja ym. jätepaperia. Kiiltäväpintaiset paperit eivät sovellu yhtä hyvin. Papereiden väri vaikuttaa lopputulokseen. Jos käytät sanomalehtiä, paperista tulee harmahtavaa. » Nelikulmainen vati tai esim. muovilaatikko » Pieni puinen kehys, esim. vanha valokuvakehys » Hyönteisverkkoa tai tiheää ja ohutta metalliverkkoa » Vanhaa lakanaa, revittynä n. A4-kokoisiksi paloiksi » Keittiökäytöstä poistettu sauvasekoitin » Niittipyssy » Pala sientä kuivaamiseen

teksti, ohje ja mallityö ANJA AALTO kuva SARI TAMMIKARI 1958


MARTAT MATKUSTAVAT JÄSENETUHINNALLA! Katso lisää www.martat.fi/martat/jasenkanava ja varaa linkin kautta kaikki opastetut matkamme 5% alennuksella. Katso kaikki matkamme www.matka-agentit.fi – paljon vaihtoehtoja myös ryhmille! Kerää oma marttaryhmä maailmalle – pyydä tarjous ryhmat@matka-agentit.fi

PUUTARHAELÄMYKSIÄ BAIJERIN LINNOJA JA PUUTARHOJA 12.-15.6. • 1.159,KESKI-VIRON PUUTARHOJA 18.-20.7. • 310,SAARENMAAN JA HIIDENMAAN PUUTARHAT 8.-11.8. • 390,IRLANNIN PUUTARHAT 31.8.-4.9. • 1.185,-

AMSTERDAM JA KEUKENHOFIN KUKKAPUISTO 8.-11.4. • 960,SIGULDAN TAIMIMARKKINAT 3.-5.5. • 285,MÄLAREN-JÄRVEN LINNOJA JA PUUTARHOJA 16.-18.5. • 26.-28.9. • alk. 549,JÄNEDAN KUKKAPÄIVÄT 26.-27.5. • 179,-

sis. mm. Dublinin kasvitieteellinen puutarha, risteily rannikolla, puutarhavierailuja.

TEEMA- JA KIERTOMATKAT

MUSIIKKIA JA TEATTERIA

RIIKA, JURMALA JA JAUNPILS 18.-22.4. • 385,TAIDEAARTEIDEN PIETARI sis. mm. Eremitaashi ja Fabergé-museo 19.-22.4. • 670,ITALIA-SVEITSI: mm. Como-järvi, Isola Bella, Lugano 27.-31.5. • 1.275,PARMAN MAKUJA: Parma ja Bologna 18.-21.9. • 1.265,VALLOITTAVA GEORGIA 25.-30.9. • 1.295,TAIDEMATKA SANTORINILLE – maalauskurssi! 11.-18.10. • 890,ARGENTIINA, Buenos Aires ja Pampa 6.-15.11. • alk. 2.495,-

MADAMA BUTTERFLY –OOPPERAN ensi-ilta Tartossa 15.-17.3. • 290,ERI KLAS –OOPPERAGAALA Tallinnassa 8.-9.6. • alk. 165,TALLINNAN LAULUJUHLAT 5.-7.7. • 340,- 6.-7.7. • alk. 129,SAARENMAAN OOPPERAPÄIVÄT 23.-26.7. • 650,ANDREA BOCELLIN KONSERTTI Budapestissa 14.-17.11. • 15.-17.11. • alk. 640,-

Suomalainen matkanjärjestäjä KATSO KAIKKI MATKA-AGENTTIEN MATKAT www.matka-agentit.fi Vapaa-ajan matkat puh. 010 321 2800 Helsinki, Teollisuuskatu 21 – Joensuu, Kirkkokatu 20 – Porvoo, Lundinkatu 16 – Turku, Linnankatu 8 E

Matka agentit


T E D

U U T

UU

PIKAKUIVAIN

SINISANKO + KUPPIPURISTIN 15 litran vetoinen tekninen siivousämpäri. Pienet yksityiskohdat helpottavat siivouksen aikana ja säilytyksessä.

Yhdellä kädellä käytettävä kevyt lattialasta. Kapea ja nihkeä kuivain asettuu tiiviisti lattian pintaan ja kerää vedet tehokkaasti. Soveltuu myös roskien ja nesteiden lakaisuun. Nivel on hieman toisessa reunassa, joten kuivainta käytetään lakaisimen tapaan.

PIKAMOPPI Kevyt ja näppärä moppi nopeaan siivoukseen.

Ylöslukittuva kahva jossa on reikä varrelle, sekä paikka mopille

Taipuisa lapa mukautuu puhdistettavan pinnan mukaan.

Mitta-asteikko

Tarroilla kiinnittyvä mikrokuitupäällinen

Ämpärin sisäpohjassa kolo varrelle ulkopohjassa kantourat veden kaatamiseen Nurkissa kaatonokat Irroitettava pidike ikkunanpesimelle ja -kuivaimelle

SINI-MOPPIRATA

Helppo puhdistaa kaikki tasaiset pinnat, jalkalistat, katot ja lattiatkin.

Suuren suosion saanutta Moppirata -pakettia on jälleen saatavilla.

Tilaa luokallesi/koulullesi SINI Moppirata -opetuspaketti ja opetelkaa arjen siivoustaitoja yhdessä. Moppiratapaketti sisältää: opetukseen tarkoitetut tehtäväkortit eli Moppiajokortit sekä siivousvälineet tehtävien suorittamista varten. Opetuspaketin voi tilata sähköpostitse osoitteesta: sinituote@sinituote.fi. Verkkosivuillamme sinituote.fi/moppirata on ohjeita ja materiaalia toiminnallisen opetustuokion järjestämiseen. SINI-MOPPIRATA ON SUUNNITELTU YHTEISTYÖSSÄ MARTTOJEN KANSSA.


Kesä 1 Sommar 1961


heinäkuu 1 juli ma/mo

ti/ti

ke/ons

to/to

pe/fre

la/lö

su/sö

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

23

24

25

26

27

28

15.–19.7. SuomiAreena, Pori, Björneborg

22

Martan päivä Marthas namnsdag

29

30

31

Muista Kom ihåg

HIEMAN HISTORIAA

1962 Vuoden 1962 teema oli Konevuosi. Marttojen konenäyttely kiersi ympäri maata.

1962


elokuu 1 augusti ma/mo

ti/ti

ke/ons

to/to

pe/fre

la/lö

su/sö

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31 Marttojen valtakunnallinen sienipäivä

Martat-lehti 4/19 ilmestyy

syyskuu 1 september ma/mo

ti/ti

ke/ons

to/to

pe/fre

la/lö

su/sö

1 Sieniviikko 31.8.-7.9.

2

3

4

5

6

7

Juhlajumalanpalvelus, Turku/ Jubileumsgudstjänst, Åbo

Årets Fredrika Runebergstipendiat utses

9

10

11

12

13

14

15

Marttatori, Helsinki Marthatorget, Helsingfors

8.–15.9. Marttailuviikko/ Marthaveckan

16

8

17

18

19

20

21

22

26

27

28

29

Tidskriften Martha 4/19 utkommer

23

24

25

30

1963


Juhlavuoden puiden tai pensaiden istutuksessa Martoilla on pitkät perinteet. Järjestön täyttäessä 70 vuotta istutettiin marjaomenapuita ja 100-vuotisjuhlavuonna syreenejä. Emäntälehden 100-vuotisjuhlan kunniaksi järjestö sai oman ’Martta’-ruusun.

1964

Alkukesällä kukkiva omenapuu on yksi kauneimmista pihan puista. Kukkiessaan se ruokkii luonnon monimuotoisuutta tarjoamalla hyönteisille mettä ja siitepölyä. Puu tuo pihaan vihreyttä ja antaa keskikesän aurinkoisina päivinä sopivasti varjoa. Oman puun omenat ovat lähiruokaa parhaimmillaan, ja hyvänä satovuonna herkkuja riittää naapureillekin jaettavaksi. Puun istutus on ilmastoteko, sillä kasvava puu sitoo ilmakehästä hiilidioksidia.

GORILLA/ PERNILLE TOFTE

Marttojen juhlapuut ja -pensaat


GORILLA/ JULIA SJÖBERG

Omenapuu tuo onnea Juhlavuotena istutettu puu muistuttaa merkittävästä ajankohdasta vuosikymmenten päähän. Sen kasvua on mielenkiintoista seurata, ja muotoaan muuttava puu on samalla ajan kulun symboli. Tänä vuonna istutamme kauniita ja hyödyllisiä kasveja – omenapuita. ASTA KUOSMANEN

1965


GORILLA/ LINA ÖSTLING

Kun ostat ja istutat… Mihin istutan?

VINKKEJÄ JUHLAVUOTEEN

»Omenapuun

voi jokainen martta istuttaa omaan pihaan. Omenapuu on myös tervetullut merkkipäivälahja tai mökkituliainen. Marttayhdistys voi lahjoittaa puun vaikka palvelutalon tai päiväkodin pihaan. Istutustapahtuma on juhlahetki, joka toistuu vuosittain, kun yhdistyksen martat käyvät tulevina vuosina hoitamassa puuta yhdessä lasten tai vanhusten kanssa. Lapsille puun istutus on mitä parhainta ympäristökasvatusta. »Marttojen

juhlavuodelle ei ole nimetty mitään tiettyä lajiketta, jota suositellaan istutettavaksi. Lajikkeen voi jokainen martta tai yhdistys valita mielensä mukaan. Valintaan vaikuttaa esimerkiksi paikkakunnan sijainti ja sen mukana kasvuvyöhyke. Silläkin on merkitystä, millaisia hedelmiä puusta haluaa: aikaisia kesäomenoita vai myöhään kypsyviä talviomenoita, mietoja vai hapokkaita, vihreitä vai punaisia.

Omenapuulle varataan pihan valoisin ja lämpimin paikka. Kukka-aiheiden kehittymiseen tarvitaan sekä lämpöä että valoa. Jos näistä on puutetta, sato jää pieneksi. Omenapuuta ei kannata istuttaa isojen koivujen tai kuusien lähelle, missä se joutuu kilpailemaan vedestä ja ravinteista. Jos pihasta on äskettäin kaadettu vanha omena- tai päärynäpuu, uusi taimi istutetaan mahdollisimman kauas entisen puun paikasta. Bakteerit, jotka hajottavat maahan jääneitä juuria, erittävät uuden puun juurtumista haittaavia aineita. Jos muuta paikkaa ei ole, vanhat juuret kaivetaan pois mahdollisimman tarkkaan. Uudelle puulle tehdään laaja istutuskuoppa, joka täytetään puhtaalla mullalla.

Kokosimme listan asioista, jotka kannattaa ottaa huomioon, kun ostat ja istutat omenapuun.

MAA KUNTOON ENNEN ISTUTUSTA

Omenapuu kasvaa parhaiten kuohkeassa, lämpimässä maassa. Korkealla oleva pohjavesi pitää maan kylmänä ja ilmattomana, mikä haittaa juurtumista ja puun kasvua. Tällainen kasvupaikka salaojitetaan ennen istutusta. Tiiviissä savimaassa juuristo jää pieneksi ja juuret kasvavat maan pintakerrokseen, mikä heikentää puun kasvua. Savimaata parannetaan lisäämällä siihen hiekkaa sekä lannoitettua ja kalkittua turvetta tai kompostimultaa.

1966

ISO VAI PIENI PUU?

Ennen taimen ostoa arvioidaan, paljonko istutuspaikalla on tilaa. Täysikasvuisen puun koko selviää taimen nimilapusta. Pelkän taimen perusteella on vaikea hahmottaa, miten isoksi puu lopulta kasvaa. Perusrungolla on merkittävä vaikutus puun lopulliseen kokoon: »Voimakaskasvuiset

perusrungot (YP, A2 ja Antonovkan siemenperusrunko) kasvattavat ison puun. Puut ovat talvenkestäviä, sato alkaa aikaisintaan 4–5 vuoden kuluttua. Voimakaskasvuiselle perusrungolle vartettu isoksi kasvava lajike tarvitsee täysikasvuisena jopa 5 metrin kasvutilan. (esim. Kaneli, Åkerö). »Hillittykasvuiset

perusrungot (MTT4 ja MTT5) ovat hyvä valinta kotipuutarhaan. Puun juuristo kasvaa niin isoksi, että tukikepin voi poistaa muutaman vuoden kuluttua. Hillittykasvuiselle perusrungolle vartetun isokokoisenkin lajikkeen läpimitta jää 3–4 metriin. Pienelle pihalle valitaan hillittykasvuiselle perusrungolle vartettu pienikokoinen lajike (esim. Pirja, Valkea Kuulas, Snygg). Kasvutilaa tarvitaan 2–3 metriä. Erittäin hillittykasvuiselle (kääpiöivä) perusrungolle (B9) vartettu puu jää matalaksi ja mahtuu pieneen pihaan. Puu tulee satoikään 2–3 vuoden päästä istutuksesta. Juuristo on niin pieni, että puu tarvitsee tukevan tukikepin täysikasvuisenakin. Puuta on kasteltava säännöllisesti, joten se on melko työläs hoidettava.

MIKSI KOTIMAISTA?

Hiekkamaata parannetaan turpeella tai kompostimullalla. Hedelmäpuut viihtyvät hyvin kalkitussa maassa. Dolomiittikalkki levitetään jo istutusta suunniteltaessa, jos maata ei ole edellisenä vuonna kalkittu. Istutusmultaa saadaan sekoittamalla kuopasta kaivettuun maahan maanparannusainetta, tarpeen mukaan esimerkiksi hiekkaa, turvetta tai multaa.

»Paras

valinta on Suomessa kasvatettu omenapuun taimi. Se kestää parhaiten ilmaston rasitukset ja tuottaa aikanaan hyvän sadon. »Taimen

alkuperä ja kasvuvyöhyke selviävät nimilapusta. »Tuontitaimien

mukana voi tänne kulkeutua vaikeasti torjuttavia kasvitauteja tai tuhoeläimiä maamme rajojen ulkopuolelta. »Ostamalla

suomalaisia taimia tuemme kotimaista taimituotantoa ja työtä.


Auringon helottaessa hedelmäpuun varjo vilvoittaa.

1967


Näin istutat Omenapuun paras istutusaika on kevät. Silloin taimella on koko kasvukausi aikaa juurtua kasvupaikkaansa. Astiataimia voi toki istuttaa koko kasvukauden, Etelä-Suomessa syksylläkin.

1

Astiataimet kastellaan hyvin ennen istutusta. Avojuuristen taimen juuria liotetaan vedessä muutama tunti. Omenapuu istutetaan ympäristöä hieman korkeammalle, matalaan harjuun tai kumpareeseen, jolloin vesi ei jää seisomaan puun tyvelle. Ennen is-

2

tutusta kuopan pohjalle lyödään tukikeppi. Taimi sidotaan siihen kahdesta kohtaa istutuksen jälkeen. Tukikeppi pitää puun paikoillaan juurtumisen ajan (erittäin hillittykasvuisilla koko puun eliniän). Avojuuristen taimien juuria levitetään kuopan pohjalle, niin että ne

3

alkavat kasvaa sivusuuntaan loivasti alaspäin. Astiataimien juuripaakku säilytetään ehjänä. Astia, muovipussi ja kääreet poistetaan. Juuripaakun tai juurten ympärille lapioidaan turvetta tai kompostimultaa. Sitten kuoppa täytetään istutusmullalla.

4

5

Taimi tulee vähän syvemmälle, kuin mitä se on taimiastiassaan. Puun jalostuskohta näkyy rungon tyvessä paksumpana kohtana. Se jätetään mullan yläpuolelle. Multa tiivistetään kevyesti polkemalla. Lopuksi taimi kastellaan 1–2 ämpärillisellä vettä.

6

7 8 9

Paljon tietoa nimilapussa Omenapuun nimilapusta selviää: »lajin

suomalainen ja latinalainen nimi »lajike

ja perusrunko »kasvuvyöhyke

»täysikasvuisen

puun koko (korkeus ja leveys) »tuotantomaa,

viljelijä TAIMEN RAKENNE

»Omenapuun

taimi koostuu kahdesta osasta: perusrungosta ja jaloversosta. »Puun

juuristo ja varren tyvi ovat perusrunkoa. »Omenalajike

eli jaloverso vartetaan kiinni perusrunkoon. »Perheomenapuussa

kasvaa useampia kuin yksi lajike. Puussa on perusrungon ja jaloverson lisäksi välirunko, josta kasvaa yksi puun lajikkeista.

1968

SHUTTERSTOCK

Menestymiseen vaikuttavat kasvuvyöhyke, pienilmasto, omenalajike sekä perusrunko, jolle lajike on vartettu.

ISTUTUSKUOPPA

Läpäisevä hiekkamaa: kuopan syvyys 60–80 cm, leveys 1 metri. Tiivis, kylmä maa: Kuopan syvyys 50 cm. Puu istutetaan noin 20 cm korkeaan harjuun. Harju pidetään koko ajan saman korkuisena, jotta ylimmätkin juuret pysyvät maan alla. Jos maa on kuivaa, kuopan pohja kastellaan.

HY VÄN TAIMEN TUNTOMERKIT

Omenapuun saa helpoimmin taimistosta tai taimimyymälästä. Taimet myydään yleensä astiataimina, joita voi istuttaa koko kasvukauden ajan. Taimimyymälöiden taimet ovat yleensä latvustaimia. Hyvässä latvustaimessa on suora latvaverso ja vähintään kolme rungon ympärille tasaisesti asettunutta, tukevaa ja elinvoimaista sivuversoa. Astiataimi on kasvanut muoviruukussa tai pussissa yhden kasvukauden. Juuret täyttävät koko multatilan. Jos juuret ovat vyyhdellä astian pohjassa, taimi on kasvanut astiassa pitempään. Tällöin pitkiä juuria lyhennetään terävällä veitsellä tai sekatööreillä ennen istutusta ja juuripaakkua hajotetaan varovasti, jotta puu pääsee juurtumaan. Taimistot myyvät myös latvustaimia huokeampia vuoden ikäisiä piiskataimia, joissa on yksi suora verso. Omenapuun kasvattamien piiskataimesta kestää pitkään ja kysyy osaamista, joten latvustaimi on varmempi valinta.

GORILLA/ ANDREAS ULVDELL

Omenapuu viihtyy Suomessa Hankoniemeltä Peräpohjolaan.


Lähiruokaa omasta puusta. Hyvänä vuotena sato on runsas ja siitä riittää jalostettavaa sekä jaettavaa.

HIEMAN HISTORIAA

1969 70-vuotisjuhlavuonna istutettiin marjaomenapuita.

1969


Omenarupi heikentää satoa. Paras valinta kotipuutarhaan onkin omenaruven kestävä lajike. Tässä joitakin esimerkkejä (suluissa kasvuvyöhyke):

Kesäomenia Lavia (I-V) Gallen (I-IV (V)) Tallinnan päärynäomena (I-III)

Syysomenia Anisovka (I-V) Luotsi (I-IV (V)) Syysjuovikas (I-IV (V)) Pohjolan ruusu (I-III) Särsö (I-III)

Lajikkeita Pohjois-Suomeen Pohjois-Suomessa omenapuiden menestymisalueen on perinteisesti katsottu kulkevan Kemi–Oulu–Kajaani-linjan eteläpuolella, mutta lämpimillä ja suotuisilla kasvupaikoilla muutamat kestävälle perusrungolle vartetut lajikkeet talvehtivat hyvin ja tuottavat satoa pohjoisempanakin. Voimakaskasvuinen perusrunko on kestävin. Puu kannattaa hankkia lä-

SHUTTERSTOCK

Valinnanvaraa

Talviomenia Antonovka (I-V) Eppulainen (I-IV) Lepaan liereä (I-IV) Amorosa (I-II) Aroma (I-II)

himmästä taimistosta. Samalla voi kysellä kokemuksia eri lajikkeiden kestävyydestä. Pohjoisessa kestäviä lajikkeita ovat mm. kesäomenalajike Borgovskoje (I-V(VI)), syysomenat Keltakaneli ja Ananaskaneli (I-V(VI)) sekä talviomena Hibernal (I-V(VI)). Myös muut viitosvyöhykkeelle suositeltavat lajikkeet saattavat menestyä hyvässä kasvupaikassa. 2

NAUTI ELÄMYKSISTÄ SUURIEN TUNTEIDEN TALOSSA! TAMPEREEN OOPPERA YLPEÄNÄ ESITTÄÄ

ESITYKSET 9.2.-27.2. To 14.3. klo 19 Iso sali

ANNELI SAARISTON 70-VUOTISJUHLAKONSERTTI: LA DOLCE VITA

Rakastettu laulaja-näyttelijä juhlii 50-vuotista taiteilijauraansa. Liput 45 €, eläkeläiset 39 €, S-etukortilla 38 €, La Dolce Vita -buffet + lippu 80/74 €

La 16.3. klo 19 Iso sali

CLUB FOR FIVE: SONGS OF KIRKA

Huippusuosittu Club For Five esittää yleisön pyynnöstä uudestaan upeina a cappella -sovituksina Kirkan rakastetuimmat laulut. Liput 44,50 €, eläkeläiset ja opiskelijat 40,50 €

@TAMPERETALO

1970 TAMPERE-TALO.FI/TAPAHTUMAT

Su 17.3. klo 18 Iso sali

EINO GRÖNIN 80-VUOTISJUHLAKONSERTTI

RAKASTU PUCCININ KOSKETTAVAAN KLASSIKKOON! Ohjaus Kari Heiskanen Musiikinjohto Alberto Hold-Garrido Tampere Filharmonia

Iskelmän suursuosikki Eino Grön 80-vuotisjuhlakonsertissa komean Riku Niemi Orchestran kera!

Solisteina mm. Helena Juntunen, Jesus Garcia, Arttu Kataja, Waltteri Torikka, Suvi Väyrynen ja Timo Riikonen

Liput 39 €, eläkeläiset ja opiskelijat 35 €

Toimi nopeasti, lipunmyynti käy nyt kiivaana!

TAMPERE-TALO.FI/LABOHEME


I KORTHET

Nuori omenapuu maistuu myyrille ja jäniksille, joten rungon ympärille kannattaa laittaa tiheäsilmäinen verkko tai rungonsuojus. Jänikset pysyvät loitolla, kun taimen ympärille viritetään latvuksen yläpuolelle ulottuva verkko.

Äppelträdet är årets jubileumsträd år ska det planteras vackra och nyttiga växter – nämligen äppelträd. Ett äppelträd som planteras under jubileumsåret påminner om denna betydelsefulla milstolpe under flera decennier. Det är intressant att se och följa med hur ett äppelträd växer. Trädet som byter skepnad är också en symbol för hur tiden flyger. Äppelträdet är ett av de vackraste träden i trädgården. När det blommar ger det också nektar och pollen åt insekter. Träden gör trädgården grönare och ger skugga då det är soligt. Dessutom kan man njuta av trädets frukter – äkta närproducerad mat! Att plantera ett äppelträd är en klimatgärning eftersom trädet binder koldioxid från atmosfären när det växer.

I

Varje martha kan plantera ett äppelträd i sin trädgård. Ett träd är också en fin gåva att ge bort på en bemärkelsedag, eller en trevlig present i samband med ett villabesök. Marthaföreningar kan även skänka ett äppelträd till ett serviceboende eller ett daghem och sköta trädet under de kommande åren. Marthaförbundet har inte valt någon viss typ av äppelträd för jubileumsåret. Varje martha eller marthaförening får själv välja vilken typ av äppelträd som bäst lämpar sig för ändamålet. Exempelvis orten påverkar valet av trädsort, eftersom olika typer av äppelträd trivs i olika typer av växtzoner. Artikeln publiceras i sin helhet i Martha nummer 2/2019. 2

ONNEA MARTAT 120 VUOTTA toivottaa 100-vuotias Suomen Sokeri

Suomen Su n Sokerrin 100 00-v -vvuo uoti tisj s uhlan ku unn nnia iaks k i toim imme m nn me n een vuoden aikan ana a my myym ymälöihin Da D nsukkerr Ta Talousso sokkeri e -p pak akka kauk u sen rrinnalllee kkol ollme rretropakkau austa: sok au oker erityttö, marjjat j top ja oppa. P Pakkau a ss ssuo uosi siki kiksi nous usi sokerityytt ttö, joka tekee ansa an saitun p paluu un ka kaup uppo up poihin kev evä äällä. Sis isältö on n tuttua, 1 010 0 prosen nttisesti ssuo uo oma malaissta D Dansukk kker Talou ussokeria ia.

1971


Lägerverksamhet för barn hela året om Barn- och ungdomsorganisationen Ungmartha har redan länge ordnat läger för barn i lågstadieåldern. Daglägren bjuder på bland annat matlagning, pyssel, uteaktiviteter och gemensamma lekar. ANNA KORHONEN foto JOANNA LINDÉN-MONTES

HIEMAN HISTORIAA

1972 Marttojen ravitsemusviesti käynnistyi. Ensimmäisenä viestin vastaanotti tasavallan presidentti Urho Kekkonen.

1972


Vivan Pellosniemi hjälper barnen att baka nyttiga rieskor.

1973


Barnen får inspiration till saker som de kan göra hemma.

är Marthas skribent en morgon i juni besöker marthaköket på Busholmen i Helsingfors är hälften av de barn som deltar i sommarlägret redan i färd med att göra väsktryck. Arbetet görs med stor precision och man ser att barnen har roligt. Trycken gör man genom att limma fast bilder på kassar, som man sedan stryker, blötlägger och fixerar bilderna på. De övriga barnen bakar rieskor och tillreder en sallad med gräddfilssås. Till efterrätt blir det en smarrig smulpaj med äpple. Allt under lägerledare Kaisa Nordlunds och medhjälparna Charlotte Lövkvists och Vivan Pellosniemis vakande ögon – eller matansvarig, pysselansvarig och hjälpledare som Kaisa föredrar att kalla sig och sitt gäng.

N

I UNGA ÅR Kunniga Kaisa Nordlund är en erfaren lägerledare. Hon började redan i unga år och första ledaruppdraget hade hon för en matlagningsklubb inom församlingen. – Jag liksom halkade in på lägerledarbanan då jag som 16-åring av Ungmarthas dåvarande verksamhetsledare fick en förfrågan om att hoppa in för en ledare som hade fått förhinder, avslöjar hon. – Men en gång i tiden började allt egentligen med att mina systrar hade deltagit i Ungmarthas klubbar och läger (eller i M-klubbens dito, som Ungmartha hette då), och sedan fick vi också i skolan tips om dessa läger, berättar Kaisa. På den tiden var lägren övernattningsläger och man åkte iväg till ett ställe som låg längre bort från hemmet. Kaisa, som i år är sommarlägerkoordinator och samordnar administrationen kring lägren för femte året i rad, har själv gått i Steinerskola. Eftersom hon i dag studerar till Steinerlärare kommer förutom lägerbarnen även

1974

andra barn i framtiden att få glädje av hennes pedagogiska kunskaper. All form av pedagogik intresserar nämligen Kaisa. Så till den milda grad att hon har gjort upp en fin lägerledarhandbok som kan användas på alla Ungmarthas läger. Hon har också varit med om att arbeta fram ett lägerhäfte med fakta om mat, viktiga råd i köket, recept samt pysseloch lektips. Intresset för matlagning går i arv i hennes släkt. – Alla barn som deltar i våra läger får ett lägerhäfte. Där kan de göra sina egna anteckningar och häftet kan de spara som ett minne av lägret. Häftet kan också användas när barnet vill pröva på recepten hemma, till glädje för hela familjen, småler Kaisa. PÅ PROGRAMMET Enligt Kaisa är lägren

uppbyggda så att de börjar klockan 9 och slutar klockan 16. Man inleder dagen med ett litet mellanmål, varefter hälften av gruppen börjar tillreda lunch och andra hälften pysslar. Lunchen, som avnjuts cirka klockan 11.30, börjar med en sallad, en förrätt och ett bröd som barnen har bakat. Därefter kommer huvudrätten, som åtminstone en dag i veckan är vegetarisk. Efter maten är lägerdeltagarna ute och leker både gemensamma och egna lekar. Klockan 14 är det dags för efterrätten, som kan vara något slags bakverk, såsom paj, en kvarg eller bär och glass. Mellan klockan 15 och 16 hinner man pyssla lite till för att sedan städa undan. FIN RESPONS Vad är det bästa och det

svåraste med lägren, och med att vara lägerledare? – Det bästa är den fina respons som vi får för lägren, svarar Kaisa. Föräldrarna har uttryckt sin belåtenhet i enkäter och barnen visar att de är nöjda då de återkommer följande sommar, och även lockar med sig sina syskon. – Hos oss får barnen mycket inspiration till saker som de kan göra hemma. Det finns inget bättre än att få se hur glada och stolta de blir när de får prova på något nytt för första gången och verkligen lyckas, ler Kaisa. Även att vara med som lägerledare är populärt, och Ungmartha har många sökande varje år. Det mest krävande är kanske att alla ska äta lunch, då måste den också lyckas och smaka gott, funderar Kaisa.

FAKTA OM ...

Ungmartha

U

ngmartha är Marthaförbundets barn- och ungdomsorganisation. Barnen på Ungmarthas sommarläger är i åldern 7–12 år. På sommaren, och även under höstoch sportloven, ordnar Ungmartha dagläger för barn och ungdomar runt om i Svenskfinland. Lägren ordnas för barn som behöver en meningsfull sysselsättning då föräldrarna arbetar. Sommarlägren är allmänt omtyckta bland barnen, som ofta själva ber om att få komma med. Ofta fokuserar man på hälsosam mat och matlagning under lägren. Ungmarthas verksamhetsledare Elise Hindström berättar att föreningen varje år tar både barnens, föräldrarnas och lägerledarnas respons i beaktande när man utvecklar verksamheten. Lägren har till exempel gått från att vara fyratimmarsläger till att bli 9–16-läger. Det passar både barn och föräldrar bättre. Lägren är öppna för alla barn i åldern 7–12 och barnen är försäkrade, berättar Elise. Att delta i ett läger kostar 10 euro per dag. För den summan, och för den finansiering som kommer via olika fonder, stiftelser samt Undervisnings- och kulturministeriet, får deltagarna pysselmaterial och råvaror att använda sig av. Också hyran för lägerplatsen och ledarnas löner betalas med dessa medel. Till exempel i Helsingfors ordnar man flera läger i Marthaförbundets lokaler på Busholmen och även i Helsingfors svenska Marthaförenings lokal Kokvrån på Stora Robertsgatan. Administrativt fungerar Ungmartha som en registrerad förening och lyder som ett distrikt under Finlands svenska Marthaförbund. Syftet med verksamheten är att dela kunskap som förbättrar levnadsvillkoren för barn och unga.


Lägerkoordinator Kaisa Nordlund blir lycklig över att se barnens glädje och stolthet då de får pröva på att göra nya saker och lyckas.

LYHYESTI

Leiritoimintaa lapsille Lasten ja nuorten järjestö Ungmartha on jo pitkään järjestänyt päiväleirejä alakouluikäisille lapsille. Ohjelmassa on ruoanlaittoa, askartelua, ulkoilua ja yhteisiä leikkejä.

K

VEM?

Kaisa Nordlund Ålder: 28 år. Bor: I Helsingfors. Familj: Sambo, tre systrar, mamma och pappa. Gör: Är lägerledare för Ungmarthas läger för tolfte sommaren och koordinator för sommarlägren för femte sommaren i rad.

Utbildning: Studerar Steinerpedagogik vid Snellmanhögskolan för att bli lärare. Är även utbildad ergoterapeut. Intressen: Simning och matlagning. Läser just nu: Bröderna Karamazov av Fjodor Dostojevskij som lätt sommarläsning.

Gillar: Lediga sommardagar på stugan. Ogillar: Stress och huvudvärk. Ser upp till: Personer som vågar följa sina drömmar och förverkliga sina idéer.

Bästa marthatipset: Låt barnen hjälpa till i matlagningen! I köket finns det alltid någon uppgift för alla: att skala, skära, mäta, blanda. I köket lär man sig lätt något nytt och där kan man öva på sina färdigheter. 1

esällä sekä syys- ja talvilomien aikaan Ungmartha järjestää ruotsinkielisillä alueilla päiväleirejä lapsille, jotka tarvitsevat tekemistä siksi aikaa, kun vanhemmat ovat töissä. Leirit ovat avoimia kaikille 7–12-vuotiaille. Osallistumismaksu on 10 euroa päivältä. Kaisa Nordlund on ohjaajana Ungmarthojen leirillä kahdettatoista kesää ja kesäleirikoordinaattorina viidettä kesää. – Parasta on hieno palaute, jota saamme leireistä. Vanhemmat ovat kyselyissä ilmaisseet tyytyväisyytensä. Lapset osoittavat olevansa tyytyväisiä palaamalla leirille seuraavana kesänä, hän sanoo. Leiripäivät alkavat kello 9 ja päättyvät kello 16. Päivä aloitetaan kevyellä välipalalla, jonka jälkeen puolet ryhmästä alkaa valmistaa lounasta ja toinen puoli askartelee. Lounas nautitaan noin kello 11.30. Aluksi on salaattia ja lasten leipomaa leipää. Sen jälkeen syödään pääruoka, joka on vähintään kerran viikossa kasvisruokaa. Ruokailun jälkeen leiriläiset leikkivät ulkona ja kello 14 on jälkiruoan aika. Kello 15–16 ennätetään vielä askarrella, ja sen jälkeen siivotaan jäljet.

1975


Finlandssvenska klassiker med modern twist

svartkĂĽldolmar recept och foto MALIN VESTERBACK

1976


Suomenruotsalaisia klassikkoja tuoreella tavalla Kåldolmen är en ytterst tacksam rätt som går att variera på en mängd olika sätt. De flesta kålsorter går lätt att vika efter att de har kuvats i kokande vatten. Palm- eller svartkålen har en spännande form och en läcker mörkgrön färg. Svartkålsblad kan bytas ut till savojkål. Dolmarna får en härlig smak när de steks i stekpanna.

Har du inte tillgång till skogssvamp, går färska champinjoner lika bra. Välj själv vilken typ av matkorn du vill dryga ut smeten med. Prova en ny blandning, det finns mängder av spännande ris-gryn-ärtblandningar i butikerna. Fyllningen är sparsamt kryddad, så var inte rädd för att gå loss med kryddburkarna om du känner för det. Smaka dig fram!

SVARTKÅLDOLMAR (4 portioner) »vegetarisk

(veganska om du gör mos utan mjölkprodukter och steker i olja) »glutenfri

(om du väljer ris eller quinoa till fyllningen).

dem sedan att rinna av på en ren kökshandduk. Bred ut bladen över en skärbräda. Skär gärna ut mitten på stjälken, den grövsta delen längst ner på bladet är inte så trevlig att tugga på. Lägg en sked fyllning på varje blad och rulla ihop.

8 svartkålsblad 200 g skogssvamp 1 gul lök 1 stor morot rypsolja till stekning salt och peppar 2 tsk sojasås en näve färsk persilja 2 dl kokta korngryn (eller matvete/quinoa/ risblandning) f y l l n i n g e n : Dela svampen. Skala och hacka löken. Skala och finhacka moroten. Hetta upp en stekpanna och fräs löken mjuk i oljan på medelvärme. Tillsätt svamp och morot i pannan och låt svettas i ett par minuter. Salta och peppra. Smaksätt med sojasås. Häll blandningen i en matberedare tillsammans med persiljan och mixa till en grov massa. Koka en portion mathavre, bulgur, ris, korngryn eller matvete enligt förpackningen (det ska bli ca 2 dl). Blanda med svampröran till en fast fyllning. Kåldolmar: Koka upp lättsaltat vatten. Doppa ett blad i taget i det heta vattnet och lägg

Stek i stekpanna: Stek dolmarna i smör precis innan de serveras. Stek i ugn: Pensla dolmarna med rypsolja och låt dem stekas i ugnen tills bladen fått färg, cirka 10 minuter, på 175°.

RÖDBETSMOS 6 medelstora potatisar 6 medelstora rödbetor 50 g smör 0,5 dl mjölk salt och peppar skala p otat is och rödbetor (använd handskar) och koka dem mjuka i varsin kastrull. Rödbetorna kan ha lite längre koktid beroende på storlek. Häll av vattnet och mosa potatis och rödbetor separat innan du blandar ihop dem, använd gärna stavmixer för att få ett slätt mos. Rör ner smör och mjölk. Smaka av med salt och peppar.

Kaalikääryleet on ruokalaji, jota voi muokata monin tavoin. Useimpien kaalilajien lehtiä voi taitella, kunhan niitä käsittelee ensin kuumalla vedellä. Palmu- eli mustakaalin muoto on jännittävä ja väri herkullisen tummanvihreä. Mustakaalin voi korvata savoijinkaalilla. Pannulla paistaminen antaa kääryleille ihanan maun.

Täytteen sienet tekevät mausta ruokaisan. Jos metsäsieniä ei ole saatavilla, tuoreet herkkusienet käyvät mainiosti. Jokainen kokki valitsee itse, millä ruokajyvillä jatkaa täytettä. Kokeile vaikka jotakin uutta; kaupoissa on erilaisia riisi-jyvä-hernesekoituksia. Tässä reseptissä mausteita käytetään säästeliäästi. Kokeile, maistele ja lisää oman maun mukaan.

MUSTAKAALIKÄÄRYLEET (4 annosta)

le. Levitä valutetut lehdet leikkuulaudalle. Leikkaa pois lehtiruodin paksuin osa. Lisää jokaiselle lehdelle lusikallinen täytettä ja rullaa kääryleeksi. Kypsennys paistinpannulla: Kuumenna pannu ja laita voinokare sulamaan. Paista kääryleet voissa joka puolelta juuri ennen tarjoilua. Kypsennys uunissa: Voitele kääryleet rypsiöljyllä. Kypsennä 175-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia, kunnes kaalinlehdet ovat saaneet väriä.

8 mustakaalin lehteä 200 g esikäsiteltyjä metsäsieniä 1 keltasipuli 1 iso porkkana rypsiöljyä suolaa, pippuria 2 tl soijakastiketta kourallinen tuoretta persiljaa 2 dl keitettyjä ohraryynejä (tai esim. kaurasuurimoita, kvinoaa tai riisisekoitusta) (Paistinpannulle: voita) tee en sin täyte: Pilko sienet. Kuori ja hienonna sipuli. Kuori ja hienonna porkkana. Kuumenna paistinpannu ja kuullota sipuli pehmeäksi öljyssä keskilämmöllä. Lisää sienet ja porkkana pannulle ja hauduttele muutama minuutti. Lisää suolaa ja pippuria, mausta soijakastikkeella. Kaada sekoitus tehosekoittimeen persiljan kanssa ja jauha karkeaksi massaksi. Keitä annos ohraa (tai kaurasuurimoita, kvinoaa tai riisisekoitusta) pakkauksen ohjeen mukaan niin, että sitä on kypsänä n. 2 dl. Sekoita sienimassan joukkoon niin, että täytteestä tulee kiinteää. Valmista kääryleet: Kiehauta vettä kattilassa, lisää ripaus suolaa. Upota kaalinlehdet yksitellen hetkeksi kuumaan veteen ja nosta kuivumaan puhtaan keittiöpyyhkeen pääl-

PUNAJUURIMUUSI 6 keskikokoista perunaa 6 keskikokoista punajuurta 50 g voita 0,5 dl maitoa suolaa ja pippuria k uori pe runat ja punajuuret ja keitä ne pehmeiksi omissa kattiloissaan. Punajuuri kypsyy yleensä hitaammin kuin peruna. Kaada vesi pois ja soseuta perunat ja punajuuret erikseen, perunat mielellään pernasurvimella, punajuuret esim. sauvasekoittajalla. Sekoita soseet keskenään ja lisää joukkoon maito ja voi. Mausta suolalla ja pippurilla. VINKKI Punajuuri värjää! Käytä kuoriessa keittiöhanskoja, jos et halua punaisia käsiä. 1

1977


KÄDEN KÄÄNTEESSÄ

Kirjaimia kirjomaan Koristele kirjaimin esimerkiksi onnittelukortti, hameenhelma tai sohvatyyny. Ronskeilla ristipistoilla teet näkyväksi niin nimikirjaimet kuin kokonaisen elämänohjeenkin. TARVIKKEET » Mitä tahansa pohjakangasta. Erityisesti puuvillaiselle ruutukankaalle on helppo ommella ristipistoja. » muliini- tai helmilankaa » teräväkärkinen kirjontaneula SUUNNITTELE Mieti, mihin haluat kirjaimen ja merkitse paikka. Haluatko kirjoa yksittäisiä kirjaimia, sanoja vai kokonaisen lauseen? Tee suunnitelma ruutupaperille. Voit myös ommella jokaisen kirjaimen eri palalle ja koota niistä viestin. TEE NÄIN Ompele kirjain ristipistoilla, voit edetä pysty- ja vaakasuoraan. Normaalisti alapiston suunta on alhaalta vasemmalta ylös oikealle. Yläpiston eli päällimmäisen piston suunta on päinvastoin. Voit pujottaa alapiston tarvittaessa yläpiston alitse. Pistojen suunnat tai nurja puoli eivät ole niin tärkeitä, pääasia on tekemisen ilo!

1

2

teksti, ohje ja mallityö ANJA AALTO kuva SARI TAMMIKARI 1978


SPRÅKSOPPA - SANASOPPA

21 goda matsvampar 21 hyvää ruokasientä sandsopp strävsopp smörsopp stensopp kamferriska pepparriska skogsriska skäggriska

kangastatti punikkitatti voitatti herkkutatti sikurirousku kangasrousku haaparousku karvarousku

goliatmusseron blek taggsvamp rimskivling fårticka honungsskivling sotvaxskivling stenmurkla

gulkremla grönkremla tegelkremla trattkantarell svart trumpetsvamp kantarell

tuoksuvalmuska vaaleaorakas kehnäsieni lampaankääpä mesisieni mustavahakas korvasieni

keltahapero koivuhapero kangashapero suppilovahvero mustatorvisieni kantarelli

kuvitus/illustration MIRVA MALMGREN översättning/käännös CATHARINA ELGERT-HYVÖNEN 1979


MUSEOVIRASTO

INFO Kirjoittaja on Lounais-Suomen Marttojen hallituksen jäsen. Hän työskenteli Marttojen perinnetietokeskus Syreenissä vuosina 2002–2012.

1980


Marttaliiton kotitalousopettajat Helvi Niemi (vas.) ja Kerttu Olsoni esittelevät korvasienien kuivausta.

Erosimme ystävinä Yksi yhteinen marttajärjestö päätettiin jakaa suomenja ruotsinkielisiksi järjestöiksi vuonna 1924. Erolla pyrittiin toiminnan tehostamiseen. KIRSI VESTERBACKA

1981


MARTTALIITON KUVA-ARKISTO

Tiedotteiden, ohjeiden ja pöytäkirjojen kääntäminen kahdelle kielelle koettiin hankalaksi ja työlääksi. hallinto toi vakautta ja turvaa, vaikka eduskunta hajotettiinkin usein ja vaaleja oli tämän tästä. Yhteiskunta muuttui nopeasti. Toiminta marttajärjestössä oli aluksi ylhäältä alaspäin suunnattua. Johtoportaassa oli pääosin opettajia, joiden suvut olivat lähtöisin säätyläispiireistä. Kansannaisille annettiin tietoja ja taitoja, joita heidän otaksuttiin tarvitsevan. Aluksi jäseneksikin pääsivät vain sivistyneistön edustajat. Vuodesta 1907 jäsenmäärää alettiin kasvattaa systemaattisemmin, ja jäseniksi otettiin myös kursseille ja marttailtoihin tulevia naisia. AKTIIVISUUS HERÄTTI PELKOA Si-

Polkupyörä oli Marttaneuvojien kulkuväline työmatkoilla.

ucina Hagman ja Alli Nissinen perustivat kaksikielisen marttajärjestön yhdessä muiden sivistyneistön naisten kanssa keväällä 1899. Järjestön alkuperäinen tarkoitus oli sivistää kansannaisia heidän omalla äidinkielellään, joko ruotsiksi tai suomeksi. Taustalla oli kaksi ajatusta: sivistynyttä ihmistä ei voi alistaa, ja lasten olisi hyvä kasvaa suomenmielisiksi hyviksi kansalaisiksi. Elettiin pelontäyteisiä vuosia. Helmikuun manifesti 1899 ei lupaillut hyvää Suomen eikä Suomessa puhuttujen kielten asemalle. Suomen virallinen kieli oli ruotsi aina vuoteen 1902 saakka, jolloin suomen kielestä tuli Suomen suuriruhtinaskunnan toinen virallinen kieli. Sortovuodet toivat mukanaan uusia virtauksia, ja vuodesta 1901 vuoden 1905 suurlakkoon saakka hallinnon ja oikeuslaitoksen kieli oli venäjä. Yhteinen päämäärä, Suomen aseman säilyttäminen, kannusti suomen- ja ruotsinkielisiä yhteistyöhön. Kaksikielisyys ei ollut tuolloin mitään erikoista, vaan luonnollinen seuraus siitä, että maamme verraten pienilukuinen sivistyneistö teki jatkuvaa yhteistyötä yli kielirajojen. Ruotsin kielen asema oli vakaa, sillä koko

L

1982

porvaristo toimi yhtenäisenä rintamana venäläistämistä vastaan. Kielikysymys nousi merkittävämmin esiin vasta itsenäistymisen jälkeen. Vuoden 1919 hallitusmuodossa luotiin kahden kansalliskielen malli. Marttatyössä kielikysymykset eivät aluksi olleet merkittävässä roolissa. Opasvihkoset painettiin sekä ruotsiksi että suomeksi, ja esitelmien pitäjät puhuivat molempia kieliä, joskaan eivät välttämättä täydellisesti. Järjestön johtohenkilöt tulivat toimeen molemmilla kielillä ja todennäköisesti käänsivät itse tekstinsä. KANSAN KASVATUSTA Kahden ensim-

mäisen vuosikymmenen aikana marttatyön painopiste muuttui sivistämisestä käytännönläheiseksi kansan kasvattamiseksi. Kotipihoihin perustettiin puutarhoja, opeteltiin ompelemaan vaatteita ja jaettiin ohjeita terveellisen ja edullisen ruoan valmistukseen. Suomi itsenäistyi. Oppivelvollisuuslaki patisti viimeisetkin lapset kouluun. Myös naisten kouluttautumismahdollisuudet kohenivat. Marttailloissa ei enää tarvittu alkuperäisen idean kaltaista opettamista. Teollistuminen nosti bruttokansantuotetta ja perheiden vauraus lisääntyi. Itsenäinen

sällissodan aikaan martat olivat selkeästi valkoisten puolella. Sodan jälkeen suomenja ruotsinkielisten marttojen välillä oli ensi kertaa selkeitä näkemyseroja. Kaikkien ajatuksena kyllä oli taltuttaa kapinointia sivistyksen ja koulutuksen voimalla, ja naisille annettiin kodeissa rauhanrakentajan rooli. Ruotsinkielisten kannanotot punaisia kohtaan olivat jyrkempiä kuin suomenkielisten. Koteja ja äitejä syytettiin siitä, millaisia lapsia he olivat kasvattaneet, kun nämä kapinoivat eivätkä ymmärrä, ettei toisen omaisuuteen tai henkeen ei käydä käsiksi. Marttojen liiallinen yhteiskunnallinen aktiivisuus aiheutti jäsenistössä pelkoa. Niinpä 25-vuotisjuhlassa käytyjen keskustelujen pohjalta päätettiin, että jatkossa järjestö kyllä pyrkisi aktivoimaan jäseniään yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, mutta pysyisi puoluepoliittisesti sitoutumattomana. KULTTUURIEROT NÄKY VIIN Emän-

tälehti sai julkaisuluvan 1902, mutta sitä sai aluksi julkaista vain Husmodern-lehden käännöksenä. Syksyllä 1904 suomalaiset lehdet saivat jälleen oikeuden kirjoittaa vapaammin. Tämä antoi myös Emäntälehdelle ja Husmodernille mahdollisuuden muuttaa julkaisupolitiikkaansa niin, että molemmat lehdet palvelivat paremmin omaa kohderyhmäänsä. Ensimmäinen lehti, jossa kirjoitukset olivat merkittävästi erilaisia, oli numero 11/1904. Sitä ennen lehtien sisältö oli sisällöltään identtinen runoja lukuun ottamatta. Myöhemminkin osa lehden sisällöstä käännettiin toista lehteä varten. Erot kulttuurien välillä alkoivat näkyä no-


Marttojen käsityönäyttelyssä Kymenlaaksossa oli esillä komeita ryijyjä.

Järjestön johtoon toivottiin muutosta. Maaseudun tuntemus puuttui. peasti. Emäntälehti antoi enemmän neuvoja lastenkasvatukseen ja muihin käytännön seikkoihin. Husmodernissa annettiin enemmän ohjeita ajankohtaisista asioista. Joulunumerossa 1918 Husmodern tarjosi lukijoilleen piparkakkureseptejä ja Emäntälehti neuvoi, kuinka perunajauhoja valmistetaan. Kulttuurin tuntemus ja kulttuuriperinnön tallentaminen kuuluivat tärkeänä osana ruotsinkielisten marttojen toimintaan. He esimerkiksi elvyttivät lähes hiipuneen himmelintekoperinteen 1900-luvun alkupuolella. TYYTYMÄTTÖMYYTTÄ ILMASSA Jär-

jestön kasvaessa kaksikielisyyden haittapuolet alkoivat tulla esille. Tiedotteiden, ohjeiden ja pöytäkirjojen kääntäminen koettiin hankalaksi ja työlääksi. Suurimmat haitat koettiin järjestön väkirikkaimmilla alueilla Savossa ja Karjalassa, missä maaseudun väestö ei juuri osannut ruotsia. Marttatoiminnan pääpaino oli vuonna 1924 pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kaikkien neljän Uudenmaan alueella olevan pii-

riliiton yhteenlaskettu jäsenmäärä oli 3 728 jäsentä. Koko Karjalan alueella jäseniä oli lähes kolminkertaisesti. Helsingissä ja Turussa jäsenistön valtaosa oli ruotsinkielistä. Esimerkiksi Helsingissä ruotsinkielisiä marttoja oli noin 750 ja suomenkielisiä 250. Valtasuhteiden muutosta ei otettu huomioon hallinnossa kyllin rivakasti. Tyytymättömyys kaksikieliseen toimintaan oli suurempaa puhtaasti suomenkielisillä alueilla, missä toivottiin muutosta myös järjestön johtoelimiin. Erityisesti toivottiin, että johdossa olisi enemmän maaseutua tuntevia henkilöitä. Martta-Yhdistyksen johtokunta oli uudistunut hyvin hitaasti, ja 1920-luvulle tultaessa johto oli edelleen hyvin pääkaupunki- ja Turkuvoittoinen. Viimeiseen kaksikieliseen johtokuntaan kuului vain kaksi edustajaa, jotka olivat puhtaasti suomenkieliseltä martta-alueelta ja edustivat maaseudun marttatoimintaa: Augusta Laine Joensuusta ja Alma Forstén Sippolasta. Forsténinkin äidinkieli oli ruotsi. Muut johtokunnan jäsenet edustivat kaupunkimarttoja.

Järjestön johtaminen oli pääosin vapaaehtoistoimintaa. Puhujamatkat koulutuspäiville hoidettiin johtokunnan jäsenten voimin. Vuonna 1924 Martta-Yhdistyksen toimistossa Helsingissä oli palkattuina työntekijöinä toiminnanjohtaja Deli Lönnroth ja kanakonsulentti Olga Autere. Emäntälehteä toimitti Helmi Nylander ja Hudmodernia Anna Collan. Emäntälehden päätoimittaja Alli Nissisellä oli päätyö muualla. HAIKEIN MIELIN Ehdotus uusista sään-

nöistä nousi esille Marttapäivillä Helsingissä joulukuussa 1921. Kasvava järjestö tarvitsi kunnon organisaation. Valtionavun jakamiseksi muotoutuneet piiriliitot eivät olleet yhtenäisiä, ja niiden toiminta-alue kattoi vain osan Suomesta. Uusien sääntöjen tarkoituksena oli luoda maakunnat kattava piiriorganisaatio, joka toimisi kattojärjestön ja paikallisyhdistysten välimaastossa. Asian valmistelu otti aikansa. Järjestön 25-vuotisjuhlia vietettiin 1924. Lokakuun viimeisenä päivänä kokoonnuttiin ylimääräi-

1983


MARTTALIITON KUVA-ARKISTO

1984

Sekä suomen- että ruotsinkielisen marttatoiminnan periaatteena oli perheenemäntien valistaminen ja kotien hyväksi toimiminen.

seen kokoukseen, jossa jakaantumisesta kielen perusteella tehtiin lopullinen päätös. Jakaantuminen astui voimaan 1.1.1925. Suomalainen Marttaliitto laati sääntöehdotuksen, jonka piiriliitot tarkastivat ja hyväksyivät vuosikokouksissaan kevättalvella 1925. Ero tehtiin harkiten ja haikein mielin, vaikka ymmärrettiin, että yksikielisyys tekisi molempien kielialueiden toiminnasta tehokkaampaa ja joustavampaa. Varsinais-Suomessa ero tapahtui piiritasolla jo 1922. Nähtiin, että työ yksinkertaistuisi ja piirit voisivat keskittyä toimintaansa maakunnassa paremmin, kun kielikysymyksistä ei olisi huolta. Suurin osa yhdistyksistä oli jonkin piiriliiton jäsenenä, mutta uudetkin sään-

nöt sallivat liittymisen suoraan Marttaliiton jäseneksi. Useimmiten tällainen yhdistys sijaitsi kaukana piiristä ja muista yhdistyksistä. Martta-Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden 1924 lopussa 31 703 jäsentä. Yhdistyksiä oli 2 799. Näistä kaksi kolmasosaa liittyi Suomenkieliseen Marttaliittoon ja kolmannes Finlands svenska Marthaförbundiin. Järjestön jakaantumisen jälkeen Finlands svenska Marthaförbund toimi voimakkaasti suomenruotsalaisen kotikulttuurin hengessä. Katsantokanta oli hieman erilainen, mutta yhtä kaikki molemmilla kielillä marttatoiminnan periaatteena oli perheenemäntien valistaminen ja kotien hyväksi toimiminen. 2


I KORTHET

Vi skiljdes som vänner Den tvåspråkiga martharörelsen delades i en finskspråkig och en svenskspråkig organisation år 1924. Syftet med separationen var att effektivisera verksamheten.

D LÄHTEET Jännes Elli, Katsaus Helsingin Marttayhdistyksen toimintaan 1900–1950. Helsinki 1950 | Karjala nro 45. 14.2.1925 | Ollila Anne, Suomen kotien päivä valkenee. Marttajärjestö suomalaisessa yhteiskunnassa vuoteen 1939. Historiallisia tutkimuksia 173, SHS, Helsinki 1993 | Nyland Finlands svenska Marthaförbund Har sammanträtt till Marthadagar i Helsignfors, 4.4.1925 | Wikipedia, Suomen kielipolitiikka, tausta-artikkelina Kansalliskielten historiallinen, kulttuurillinen ja sosiologinen tausta, työryhmämuistio 2000, Kielikomitea | Kirjoittajan tekemät vertailut Emäntälehden ja Husmodern-lehden sisällöstä. | Kirjoittajan kokoamat valtakunnalliset jäsentiedot.

en tvåspråkiga martharörelsen grundades våren 1899. Inom martharörelsens arbete hade språkfrågorna inledningsvis ingen betydande roll. Efter inbördeskriget såg man för första gången tydliga åsiktsskillnader mellan de finsk- och svenskspråkiga marthorna. I takt med att rörelsen växte började de negativa sidorna av tvåspråkigheten göra sig påminda. Att översätta meddelanden, anvisningar och protokoll upplevdes som besvärligt och arbetsamt. Allra mest missnöjd var man i martharörelsens folkrikas-

te områden i Savolax och Karelen, där landsbygdsbefolkningen knappt alls kunde någon svenska. Ett förslag om nya stadgar togs upp på Marthadagarna i Helsingfors i december 1921. Syftet var att skapa en permanent distriktsorganisation som skulle täcka alla landskap och fungera som ett mellanskikt mellan takorganisationen och de lokala föreningarna. Beredningen av ärendet tog sin tid. Det finska Marttaliitto lade fram förslag till stadgar som distriktsförbunden granskade och godkände vid sina årsmöten vårvintern 1925. Beslutet om en delning fattades inte lättvindigt, utan efter moget övervägande. Man insåg att enspråkighet skulle bidrag till att göra verksamheten inom de båda språkområdena mer effektiv och flexibel.

Artikeln finns att läsa i sin helhet på martha.fi/martha120.

1985


VÄDERSTRECKEN södra F inland

Anna-Lena Östman, Hangö Havs Marthakrets MIKAELA GROOP foto LINDA BAARMAN

1

Anna-Lena Östman, varför är du martha? Jag tycker om föreningsliv och martha har alltid naturligt funnits med under min uppväxt, så det känns bra att själv vara med.

3

2

4

Vad gör ni tillsammans i föreningen? Vi träffas en gång i månaden och har då olika teman, till exempel någon föreläsning om reseskildringar, feng shui och hantverk. Ibland blir det utflykter, promenader, filmkvällar eller en picknick. Vi har även haft besök av Marthaförbundets rådgivare och lärt oss göra ekologiska hudvårdsprodukter och att använda mera baljväxter i matlagningen. Det är fint att vi har sådana förmåner från förbundet! Vi har ingen egen lokal, så vi träffas på olika kaféer och samlingslokaler enligt det som passar vårt program.

Finlands svenska Marthaförbund med sina drygt 9 500 medlemmar är Finlands största svenskspråkiga kvinnoorganisation. Anna-Lena Östman är medlem i Finlands sydligaste marthakrets, Hangö Havs Marthakrets, som har drygt 30 medlemmar och som träffas första måndagen varje månad under september–maj.

1986

Vad skulle du inte ha lärt dig utan marthorna? Jag kommer inte på något specifikt, men det finns många små saker som jag uppskattar att jag har fått ta del av.

Ditt bästa marthatips? Mitt bästa tips är hur man får bort blåbärsfläckar: häll på ättika och tvätta sedan som vanligt. Det fungerar varje gång!

5

Din hälsning till marthorna? Martha är något fint som vi bör se till att föra vidare till yngre generationer.


SANASOPPA - SPRÅKSOPPA

Järjestösanasto Organisationsordlista martta jäsen yhdistys marttayhdistys piiri järjestö marttajärjestö kotitalousneuvonta kansalaisjärjestö

Marttaliitto Finlands svenska Marthaförbund

martha medlem förening marthaförening distrikt organisation martharörelsen hushållsrådgivning frivilligorganisation

jäsenmerkki medlemsmärke m rtt marttailta talkoot tempaus vapaaehtoinen puheenjohtaja varapuheenjohtaja

pulla bulle

marthakväll frivilligarbete kampanj frivillig ordförande rand vice ordför ordförande

nuija klubba

Muita tärkeitä sanoja: Andra viktiga ord: kokous vuosikokous okous pöytäkirja äkirja esityslista lista tapahtumakalenteri ri tilinpäätöss

möte årsmöte protokoll föredragningslista evenemangskalender evenemang bokslut boksl

kuvitus/illustration MIRVA MALMGREN översättning/käännös CATHARINA ELGERT-HYVÖNEN 1987


info Uusia mediamarttakoulutuksia järjestetään parhaillaan. Kysy lisää omasta marttapiiristäsi. KATSO MYÖS martat.fi/ mediamartat

Mistä sisältöä verkkosivuille? Somettaakin pitäisi – mutta miten? Näitä mietitään monessa yhdistyksessä. Mediamartta auttaa, jos viestintätaidot tuntuvat huterilta. MERJA FORSMAN kuva EVA PERSSON

Tällä kertaa tavattiin kahvilassa. Mukana Elina Sydänmaanlakka (vas.), Lotta Forsström, Susanne Ranta-Kiiski, Maaret Weide ja Maiju Kainulainen.

Verkkoon kädestä pitäen 1988


Digiarkea ei voi paeta. Mutta siitä voi tehdä hauskaa ja turvallista, mielenkiintoistakin, toteaa Susanne Ranta-Kiiski. Hän kouluttaa mediamarttoja; vapaaehtoisia, joiden tehtävänä on opastaa yhdistyksiä Marttojen verkkosivuston käytössä ja sisällön tuottamisessa sosiaaliseen mediaan. Idea syntyi Marttojen verkkouudistuksen yhteydessä. Tarvittiin vapaaehtoisia, jotka kädestä pitäen perehdyttäisivät marttoja verkkomaailmaan. Tällä hetkellä mediamarttoja on valtakunnallisesti kolmisenkymmentä, joista seitsemän Uudellamaalla. Neljä heikäläistä pelmahtaakin sisään kahvilaan Ranta-Kiisken seuraksi. Maiju Kainulainen, Elina Sydänmaanlakka, Lotta Forsström ja Maaret Weide heittävät takkinsa tuolille ja kaivavat puhelimensa sekä läppärinsä esille. Maiju Kainulainen (24) Lepuskin Martoista liittyi puolitoista vuotta sitten Marttoihin törmättyään yhdistyksen Instagram-päivitykseen. – Verkkosivut ja some ovat ne, joista yhdistykset ja kiinnostavat tapahtumat löydetään. Bongasinhan itsekin yhdistykseni Instasta. Verkon kautta pystymme houkuttelemaan nuoria mukaan Marttoihin, Kainulainen uskoo. – Kaikilla yhdistyksillä pitäisi olla mahdollisuus saada uusia jäseniä, ja verkkomedian kautta niitä saa. Pelkät sivut eivät riitä, sisältö ratkaisee, ProMarttojen Elina Sydänmaanlakka (48) täydentää. Hänen mielestään yhdistysten pitäisi hallitusta valitessaan valita myös yhdistyssivuvastaava. Ihannetila olisi, että yhdistyksistä löytyisi tiimi, joka yhdessä haluaa näkyä verkkomediassa. Myös Sydänmaanlakka löysi yhdistyksensä verkosta.

– Marttojen arvomaailma puhutteli, mutta ajattelin, ettei minulla olisi aikaa harrastuksille. Kun aloin lähestyä 40 vuoden ikää, mietin, onko jotain muutakin kuin työ. Verkkosivujen kautta huomasin, että ProMartat on moderni ja asioita eri tavalla tekevä yhdistys. – Olemme kasvava yhdistys. Jäsentapahtumat sekä niistä viestiminen ovat meille elintärkeitä. YHDESSÄ OPPIMINEN

LÄHENTÄÄ

Mediamartta voi olla yhdistyksen apuna monella eri tavalla, kukin omalla osuudellaan ja omien aikataulujensa puitteissa. Tapaamisia järjestetään esimerkiksi kahvilassa kahden kesken tai isommalla porukalla. Vantaalainen Maarit Weide (65) kutsui kaikki Vantaan marttayhdistysten verkkosivuvastaavat Tikkurilan kirjastoon. – Vantaa oli henkisesti jakautunut itään ja länteen. Sen sijaan, että olisin kiertänyt yhdistyksen yksi kerrallaan, kutsuin verkkosivuvastaavat yhteisiin tapaamisiin. Sanoin, että minullakin on peukalo keskellä kämmentä, mutta nyt opetellaan yhdessä. Mottoni on, että ’Jos marttayhdistys ei näy, sitä ei ole olemassa’. Takana on kolme tapaamista, joihin osallistui parhaimmillaan martta jokaisesta 16:sta Vantaan yhdistyksestä. – Yhdessä opetteleminen lähensi itää ja länttä. Jo ekasta tapaamisesta tuli palaute, että ’nyt en enää ole yksin’, Weide kertoo. IKÄÄN KATSOMATTA Mediamarttoja

yhdistää halu oppia uutta ja into jakaa taitoja eteenpäin. Heille järjestetyissä koulutuksissa on perehdytty tekniikan lisäksi esimerkiksi kuvajournalismiin, videotuotantoon ja tarinankerrontaan.

Datanomiksi opiskelevalle Lotta Forsströmille (18) mediamarttailu oli mahdollisuus syventää ammatillista osaamista. – Mediamarttana pääsen jakamaan omaa osaamistani muillekin. Se on tärkeä taito tällä alalla. Olen nähnyt muun muassa sen, miten eri ihmiset oppivat netinkäyttöä ja miten he käyttävät eri sovelluksia. Forsström tekee opiskelun ohessa IT-alan hommia, toimii partiossa nettisivuvastaavana ja aikoo hakea yliopistoon opiskelemaan ohjelmointia datanomin opintojen jälkeen. – Mutta ei mediamarttana toimiminen vaadi, että pitää olla ammattilainen tai nuori. Haluan näyttää, että tämä on ihan simppeliä hommaa. Martoissa on siistiä se, ettei ikää katsota, vaan kaikki pääsevät yhdessä tekemään asioita, marttahenki on tärkein. Sama pätee mediamartoissa. TILAA TARINOILLE Mediamarttailussa

ideana on, että taidot siirtyvät konkarilta kisällille ja marttojen verkkotaidot valloittavat vähitellen koko Suomen. Verkossa on mahdollisuus tarinoille ja modernille viestinnälle, Susanne Ranta-Kiiski painottaa. – Toivomme martoille rohkeutta puhua, viestiä ja kuvata. Martat tiedottavat ja antavat neuvontaa, mutta elämyksien rakentamisessa ollaan vielä vauvankengissä. Haluan juurileivän tuoksua päivityksiin! – Meillä on mahdollisuus olla edelläkävijöinä ja jakaa tietoa sekä osaamista myös verkkoviestinnässä. Voisimme kansanomaistaa digiaikaa. Tekoälystäkin jo puhutaan, ja siinä taitaa kyteä uusi kiinnostava mahdollisuus martoille, Ranta-Kiiski vihjaa. Sitä ennen tarvitaan vielä lisää mediamarttoja – esimerkiksi sellaisia kuin Maiju, Elina, Lotta ja Maaret. 2

I KORTHET

Verkkoviestintä haltuun

1

Mitä teetkin, tee se säännöllisesti. Luo itsellesi pieni suunnitelma, mitä teet ja milloin. Seuraa, mitä Martoissa tapahtuu ja hyödynnä muiden ideoita. Jos matkit, matki tyylillä, mutta älä kopioi sisältöjä suoraan. Ole kiinnostava itsellesi ja muille. Kuka kuuluu kohderyhmääsi? Millaisia tarinoita haluat itse seurata ja millaisia tarinoita kohderyhmäsi tahtoo kuulla?

2

Seuraa kiinnostavia ihmisiä ja tahoja. Anna mahdollisuus vieraalle maailmalle poikkitaiteellisesti. Eksy syrjäpoluille, joista voi saada uusia ideoita. Opit muilta ja näet, mikä on onnistuneiden päivitysten logiikka, dynamiikka ja rytmi. Etsi hyvä vire ja innostus. Into näkyy päivityksissä. Ota haltuun kieliopin perusteet. Kertaa pilkku- ja yhdyssanasäännöt. Yksinkertaista lauseet ja viestit. Muista pienten tarinoiden voima. Vinkit: Susanne Ranta-Kiiski

3

4 5

Hjälp att kommunicera på nätet

M

ediemarthorna hjälper marthaföreningar i frågor som gäller kommunikation på nätet. Frivilliga marthor ger råd exempelvis om hur man uppdaterar webbsidor eller om det innehåll som föreningar kan producera i sociala medier. För tillfället finns det ungefär 30 mediemarthor i Finland och fler utbildas. En bra webbplats och synlighet på Facebook och Instagram lockar nya föreningsmedlemmar.

1989


Tilaa nyt! Marttajärjestön historia perustamishetkestä tähän päivään: Kuinka käsitys perheestä on muuttunut 120 vuoden aikana? Miten järjestössä on suhtauduttu naisten työssäkäyntiin, lasten päivähoitoon tai samaa sukupuolta olevien parisuhteeseen? Kuinka sotavuodet vaikuttivat perheiden arkeen, ja mitä haasteita 1990-luvun lama toi järjestölle?

KIRJA ILMESTYY 14.2. Ennakkotilaajille hinta on 25 euroa (sisältää postikulut). Tarjous on voimassa 28.2. saakka. Tilaukset osoitteesta www.martat.fi/on-suurempikoti-martat-120-vuotta

Ville Jalovaara

On suurempi koti Martat 120 vuotta


NAMNQUIZ

Kan du koppla ihop följande distrikt med rätt förening eller krets? I de flesta fall är namnet på marthaföreningen eller -kretsen relaterat till föreningens hemort eller till en stadsdel. Namnet kan också referera till traktens historia eller syfta på en verksamhetsidé. Vilket distrikt hör ihop med följande kretsar eller föreningar? Ekomarthorna Evigt Unga Kretsen Friluftsmarthorna Havsfruarna Helmimarthorna Kantlax Mf ch prat Mat och café Stickcafé orna Syrsorna y Mf Vikby Virby Mf arna Änglarna

INFO I slutet av 2018 fanns det sammanlagt 170 svenskspråkiga marthaföreningar.

KARLEBYNS NEJDENS MD N NYKARLEBY MD

JAKO JA KOBKO BJAKOBSTAD ST ADS AD S STADS M MD

VASAD BYGDENS MD SYD SYDÖSTER TERBOTT ENS MD TENS

MELLERST ME ST STA TA MELLERSTA N S A NYLANDS VÄSTRA MD NYLAND LAND DS NYLANDS MD Ö STR TR RA ÖSTRA ÅBOLANDS ÅBOLA A N DS NYLAN ANDS NYLANDS SVENSK K A MD SVENSKA MD

ÅLANDS MD

BORGÅ MD HELSIN HELSINGFORS SVENS SVENSKA MF

1991

Rätt sv svar: Ekomarthorna (Jakobstads M Md), Evigt Unga Kretsen (Västra Nylands Md), Friluftsmarthorna (Borgå Md), Havsfrumartho arna (H (Helsingfors svenska Mf), Helmimarthorna (Sydösterbottens Helmim Md), K Kantlax Mf (Nykarleby Md), Mat oc och prat (Karlebynejdens Md), S Stickcafé (Åbolands svenska Md) Md), Syrsorna (Mellersta Nylands M Md), Vikby Mf (Vasabygdens Md), V Virby Mf (Östra Nylands Md), Änglar (Ålands Md). Änglarna


Antti Tuuri

Teatterikeväässä on iloa ja virkistystä, väkevää draamaa ja nostalgiaa ohjelmistossa:

,.,7,(ō7+(6281'2)086,& ō 38+$//86 3DVL:DV+HUH ō $/.87827$172 ō 78+.,02 Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53€/min+pvm) Ryhmämyynti (03) 752 6000 / Väliaikatarjoilut (03) 7826 474 ZZZODKGHQNDXSXQJLQWHDWWHULğōZZZOLSSXğ

Karjalan parhailla laulumailla kuohuu jälleen koski!

Fķ±ƒŹ±ĻīŇžīĞũĀ KOMEDIAA KRUUNUNPUISTON KESÄTEATTERISSA Neil Hardwick- Jussi Tuominen

7$1..,7b<7((1

Ensi-ilta 27.6.2019

Lavalla mm. Satu Silvo, Reidar Palm ja Lasse Karkgren järvi

1992


Syksy 1 Hรถst 1993


lokakuu 1 oktober ma/mo

7

ti/ti

ke/ons

1

2

Puurokuu

Marthas matkulturmagasin utkommer

8

9

Martat-lehti 5/19 ilmestyy

to/to

pe/fre

la/lö

su/sö

3

4

5

6

10

11

12

13

Kansainvälinen kananmunapäivä Internationella äggdagen

Finlandssvenska matkulturdagen

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

marraskuu 1 november ma/mo

ti/ti

ke/ons

to/to

pe/fre

1

la/lö

su/sö

2

3

Köpfri november

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

15.–17.11. Suomen Kädentaidot -messut, Tampere

Nationella klädbytardagen

22

23 Marthaförbundets höstmöte

25 Martat-lehti 6/19 ilmestyy

1994

26

27

28

29

30

24


joulukuu 1 december ma/mo

ti/ti

ke/ons

to/to

pe/fre

la/lö

su/sö

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

Tidskriften Martha 6/19 utkommer

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

Muista Kom ihåg

HIEMAN HISTORIAA

1995 Kanankaalista karpaloon -kirja ilmestyi. Kirja opasti luonnonkasvien käyttöön.

1995


– Spismannen ska inspirera män att laga vardagsmat och äta en mångsidig kost, säger kampanjansvariga Elisabeth Eriksson. Marthaförbundets gemensamma projekt med finskspråkiga Marttaliitto fortsätter ännu under 2019. MARIT BJÖRKBACKA foto ERIKA LINDSTRÖM

Pappor och söner tillsammans

i köket n frestande doft av stekta fiskpinnar möter mig i dörröppningen när jag en lördagseftermiddag kommer till Elisabeth Erikssons trevliga lantkök i Nickby. Hon är hushållsrådgivare vid Marthaförbundet och ansvarig för projektet Spismannen. I köket finns både äldre och yngre kockar som samlats för att tillreda mat tillsammans. Stekdoften kommer från spisen där Isak Eriksson steker fiskpinnar av panerad lax. – Det ser knaprigt och bra ut, men du måste nog börja vända bitarna nu, säger Henry Söderling som ställt upp som ställföreträdare då Isaks och brodern Johannes pappa är upptagen. För Söderling är det en självklarhet att olika generationer möts vid spisen.

E 1996


Henry Söderling håller ett vakande öga på Isak Eriksson som steker den panerade fisken.

HIEMAN HISTORIAA Lokakuu on Puurokuu! Vuonna 1997 Martat viettivät ensimmäisen kerran Puurokuuta, jonka aikana puhuttiin kotoisten puurojen erinomaisuudesta.

1997 Puurokuun tapahtumilla Martat keräsivät varoja kehitysyhteistyökohteisiinsa.

1997


Kursdeltagarna har möjlighet att bjuda mammorna på Dags för efterrätt!

– Min lasagne är nog mitt bravurnummer i köket. Receptet har min mamma lärt mig när jag var ung. Jag har bara modifierat det med tiden, säger han. HJÄLPER TILL Både Isak och Johannes

tycker om att hjälpa till att laga mat i hemköket. – Jag brukar göra kokosbollar och kan receptet utantill, berättar Isak medan han vänder fiskpinnarna. Pojkarna brukar fiska tillsammans med sin pappa. Målet är att få gädda och abborre, men det brukar för det mesta bli mörtar och braxnar. – Sedan tar vi hem fiskarna och pappa rö-

1998

ker dem, säger de. Vid ett annat bord tillreder Ronny och Jimmy Lundström ugnsbakade rotsaker tillsammans med pappa Sebastian Lundström. Olja, honung och kryddor skall blandas för att sedan röras samman med rotsakerna. Blandningen är seg, och Sebastian Lundström är osäker på om det över huvud taget kommer att lyckas. – Häll bara bladningen i skålen med grönsakerna och rör om, uppmanar Elisabeth Eriksson och plötsligt går allt som smort. ENKLA RECEPT Fröknäckebrödet som

gräddats i ugnen blir klart och tas ut för att

svalna. Det ser inte riktigt ut som det borde och receptet måste ändras lite grann. – Skriv in i häftet att det räcker bra med femton minuter i ugnen, säger projektledaren till pojkarna Lundström. Hemma hos familjen Lundström är varken pappa eller söner någon sällsynt syn i köket. – Jag brukar göra sallad. Såsen blandar jag av olja, Herbamarekrydda och peppar, berättar Jimmy. De recept man arbetar med under träffarna kommer från ett häfte som har utarbetats enkom för kampanjen. Det handlar om recept som är relativt enkla att tillreda, men där slutresultaten ser desto läckrare ut. Det är lätt att föreställa sig att de inspirerar till matlagning också efter att kursen är slut. MERA VARDAGSMAT Kampanjen Spismannen är unik för Marthaförbundet. Den riktar sig till män och är inte öppen för alla. – Den ska inspirera män att laga vardagsmat och äta en mångsidig kost, samt öka deras konsumtion av grönsaker, säger Elisabeth Eriksson. Själv har hon från tidig ålder varit van vid att också männen i familjen deltar i matlagningen. Hon blev förvånad när hon kom underfund med att det inte alltid är så överallt. – Jag har arbetat med äldre män som till och med har berättat att deras fruar inte ville släppa in dem i köket, förutom då det var dags för mat, säger hon. Vi går till all lycka mot mer jämlika tider när det handlar om att ta hand om hushållsgöromål. – Det är härligt när det blir mer av alla i köket. MOT MATSVINNET Kursdeltagarna träffas tre gånger och får både tillreda middagen och äta den under en gemensam måltid. Till det sista kurstillfället har de också möjlighet att bjuda mammorna på middag. Elisabeth Eriksson börjar kursträffen med att prata litet om tallriksmodellen och kort om kostråd, samt berätta om hur många gånger det rekommenderas att man äter per dygn. När hon frågar kursdeltagarna hur ofta de äter, visar det sig att pojkarna äter upp till fem gånger per dag, medan de deltagande


LYHYESTI

middag till det sista kurstillfället. På vågen finns drygt ett halvt kilo grönsaker.

Liesimies valtaa keittiön – Spismannen-toiminnan tarkoituksena on inspiroida miehiä laittamaan kotiruokaa ja syömään monipuolisesti, kertoo kampanjavastaava Elisabeth Eriksson.

S

Hushållsrådgivare Elisabeth Eriksson stod värd för kampanjträffen i sitt ombonade lantkök.

männen nöjer sig med att äta endast ett par mål om dagen. – Om man inte äter tillräckligt under dagen äter man ofta desto mer på kvällen. På en gammal våg som är placerad på matbordet har Eriksson samlat ihop drygt ett halvt kilo grönt som illustrerar den mängd av grönsaker och frukter som man borde äta under ett dygn för att få i sig behövliga mängder fibrer och vitaminer. Där finns några morötter, en näve körsbärstomater, ett par salladsblad och ett äpple. Ett tiotal havtornsbär finns i en bägare på vågen. Bären ger i komprimerad form den mängd C-vitamin som behövs. – Där finns till och med mera än vad man behöver under en dag, konstaterar Eriksson. MATBILDER OCH HASHTAGS Det är inte bara tillredningen av mat som tas upp under träffarna. Elisabeth Eriksson är ansvarig för flera kampanjer vid Marthaförbundet, en av dem var Svinnkampen där man arbetade för att skapa en rörelse mot matsvinnet. – Vi diskuterade också vad man gör med matresterna. Hur man kan ta dem tillvara och hur man kan spara dem.

Som hemuppgift fick deltagarna i uppdrag att göra åtminstone en butiksresa, för att bekanta sig med grönsaks- och fruktutbudet i grönsaksdisken. – Tanken är att de skall göra smoothies som de fotograferar med sina mobiltelefoner. Sedan ska de ladda upp bilderna på sociala medier med hashtaggen #spismannen, säger Elisabeth Eriksson. Under nästa träff kommer man sedan att diskutera hur kursdeltagarna har tillrett sina smoothies och vilka ingredienser som använts. Till den sista gången då mammorna bjuds på middag, är det på kursdeltagarnas ansvar att planera måltiden med rätter ur recepthäftet. Projektet Spismannen är ettårigt och under 2019 ordnas kurser både på svenska och finska av Marthaförbundet och Marttaliitto. Den första svenskspråkiga kursen ordnades i Kristinestad. – I februari ordnas ytterligare en kurs i Österbotten, säger Eriksson. Nickbykursen var den första i södra Finland. Sammanlagt arrangeras fyra svenskspråkiga kurser under år 2019. 1

pismannen on ainutlaatuinen projekti Marthaförbundetille, koska se on suunnattu ainoastaan miehille. Osallistujat tapaavat yhteensä kolme kertaa ja valmistavat aterian, joka syödään yhdessä. Viimeisellä kurssikerralla osallistujat voivat tarjota päivällisen myös äideille. Elisabeth Eriksson aloitti Nikkilässä järjestettävän kurssin kertomalla lyhyesti lautasmallista ja ravintosuosituksista. Hän kysyi kurssilaisilta, kuinka usein nämä syövät. Kävi ilmi, että pojat söivät jopa viisi kertaa päivässä, mutta miehet tyytyivät pariin ateriaan. Elisabeth Eriksson vastaa myös Svinnkampen-kampanjasta, jonka tarkoituksena on vähentää ruokahävikkiä. Myös miesten ja poikien kursseilla pohditaan, miten ruoantähteitä voi hyödyntää. Vuoden 2019 aikana Marthaförbundet ja Marttaliitto järjestävät Spismannen- ja Mieslilesi-kursseja eri puolilla maata.

1999


Finlandssvenska klassiker med modern twist

inlagd strรถmming recept och foto MALIN VESTERBACK

2000


Suomenruotsalaisia klassikkoja tuoreella tavalla

STEKT OCH INLAGD STRÖMMING À LA MALIN (1 burk, glutenfri) 200 g strömmingsfiléer senap fint krossade glutenfria knäckebröd smör till stekning Lag: 1 dl ättika 2 dl socker 3 dl vatten ca 12 rosépepparkorn 1 tsk torkad dill rödlök, gräslök p l a c e r a u t hälften av strömmingsfiléerna med skinnsidan nedåt på en skärbräda. Bred på senap, strö över salt och para ihop dem, insida mot insida, med resterande filéer som läggs ovanpå. Krossa knäckebröd fint till ett pulver (i mixer går det bäst). Vänd varje strömmingsflundra i knäckebrödskrosset och stek dem knapriga på båda sidor i rikligt med smör. Låt svalna och ställ sedan in i kylskåpet. Gör lagen: Värm ättika, socker och vatten i en kastrull och rör tills sockret löst sig. Tillsätt rosépeppar och torkad dill. Låt svalna. Lägg de stekta strömmingsflundrorna i en ren glasburk som sköljts i kokande vatten. Placera ut rödlök och hackad gräslök tillsammans med strömmingen i burken. Häll på lagen upp till kanten och lägg på locket. Förvara i kylskåp och ät kall på smörgås eller till potatis. Står sig i ett par veckor i kylskåpet.

Rätten är som given på julbordet

Tämä ruoka on kuin luotu joulupöytään.

Strömmingsbiffarna vänds före stekningen i ströbröd av glutenfritt knäckebröd. Samla överblivna bitar av knäckebröd i en burk, mixa dem och använd som ströbröd i paneringar och biffar. Rätten bygger på fisken och 1-2-3-lagen (ättika, socker, vatten), kryddningen är enligt tycke och smak. Experimentera gärna med det du har hemma eller är nyfiken på, och krydda friskt så får du variation. Ingefära kunde fungera fint.

Silakkafileet pyöritellään gluteenittomassa näkkileipärouheessa ennen paistamista. Kerää näkkileivän ylijäämäpaloja purkkiin, jauha ne ja käytä korppujauhon tavoin leivittämiseen. Ruoan perustana on kala ja 1-2-3-liemi (etikka, sokeri ja vesi). Maustaminen on makuasia. Kokeile kotoa löytyviä mausteita tai jotain aivan uutta, tai mausta ruoka voimakkaammin. Inkivääri voisi toimia hyvin.

HISTORIEBITEN

2001 Marthorna firade den finlandssvenska matkulturdagens 10-årsjubileum. Temat var ekokött och till årets matkulturstipendiat utsågs Ann-Caroline Lindeman.

PAISTETUT JA SÄILÖTYT SILAKAT MALININ TAPAAN (1 purkillinen, gluteeniton) 200 g silakkafileitä sinappia suolaa, pippuria hienoksi jauhettua gluteenitonta näkkileipää Paistamiseen: voita Liemi: 1 dl etikkaa 2 dl sokeria 3 dl vettä n. 12 kokonaista rosépippuria 1 tl kuivattua tilliä Purkkiin: punasipulia, ruohosipulia la ita puo le t silakkafileistä leikkuulaudalle nahkapuoli alaspäin. Levitä niiden päälle sinappia ja sirottele suolaa ja pippuria. Laita päälle filee, jolla ei ole mausteita; sisäpuolet tulevat vastakkain. Jauha näkkileipä esimerkiksi tehosekoittimella. Kääntele silakkapihvit näkkileipärouheessa ja paista runsaassa voissa rapeiksi molemmilta puolilta. Anna pihvien jäähtyä ja laita ne jääkaappiin. Valmista liemi: Lämmitä etikka, sokeri ja vesi kattilassa ja hämmennä, kunnes sokeri on liuennut kokonaan. Lisää rosépippuri ja kuivattu tilli. Anna jäähtyä. Lado silakkapihvit puhtaaseen, kuumalla vedellä huuhdeltuun lasipurkkiin, ripottele väliin punasipuliviipaleita ja hienonnettua ruohosipulia. Kaada päälle lientä niin paljon kuin purkkiin mahtuu ja sulje kansi. Säilytä jääkaapissa ja syö kylmänä voileivällä tai perunan kanssa. Silakat säilyvät jääkaapissa pari viikkoa. 1

2001


JUHA HURMEEN PUHE MARTOILLE kuva MILKA ALANEN

Hagmanilaisittain

ucina Hagman on aina ollut ihminen minun mieleeni. Hänen taistelunsa naisten oikeuksien hyväksi oli ennakkoluulotonta, pelotonta ja pitkälle tulevaisuuteen näkevää. On terveellistä muistaa, että monet naiset vastustivat Lucinan teesejä 1900-luvun alussa. Niin tiukasti heihin oli juntattu käsitys, että eriarvoisuus on osa maailman luonnollista järjestystä. Mutta eihän se ole. Luonnonlakien lisäksi ei ole mitään ”luonnollisia järjestyksiä”. Elämme ihmisten tekemässä maailmassa, jota muutetaan ihmisten päätöksillä ja teoilla. Asiat muuttuvat, ja niiden on muututtava. Muuttumaton maailma on kuollut maailma. Lucina Hagmanin radikaalisuus rakentui tiedolle, laajoille opinnoille ja monipuoliselle sivistykselle. Tämä Minna Canthin ystävä ja Jean Sibeliuksen opettaja tiesi, että tietämättömyys on tuhoisaa. On mahdotonta toimia oikein väärien faktojen pohjalta.

L

on esikuvani. Hänen perustamansa Martat on siitäkin syystä sydäntäni ja aivojani lähellä. Esitän seuraavassa muutamia hagmanilaisia tulkintoja ja näkymiä Marttaliiton mahdollisuuksista ja velvollisuuksista tässä ilmastonmuutoksen ja eripuran maailmassa, joka pursuaa sittenkin myös toivoa, vaihtoehtoja, rakkautta ja tulevaisuutta. Pitää vain ruveta puuhailemaan, vähin-

LUCINA HAGMAN

2002

täänkin samalla tahdilla kuin Martta Luukkaan evankeliumissa. Möllöttämisen ja tumput suorina istumisen aika on ohi. Aloitetaan naisten tasa-arvosta. Tässä asiassa on Lucinan ajoista edetty pitkälle, mutta ei riittävän pitkälle. Vasta sitten, kun sukupuolella ei ole mitään merkitystä ihmisen asemalle yhteiskunnassa ja maailmassa, ollaan perillä. Sukupuolisuus liittyy tietysti seksiin. Ehkäisytekniikat ovat ennen muuta mahdollistaneet naisten vapautumisen kohtuuttomista äitiyden taakoista tasavertaisiksi toimijoiksi. Ymmärrämme seksuaalisuudesta ja sukupuolista nyt paljon enemmän kuin sata vuotta sitten. Asiat ovat monimuotoisempia ja rikkaampia kuin joskus muinoin aprikoitiin. Ihminen on älykkyydessään ja herkkyydessään maanmainio otus planeetan eläinkunnan kirjossa. Voit syntyä naisen kehoon ja tuntea itsesi mieheksi, ja päinvastoin. Heteroseksuaalisuus, homoseksuaalisuus ja biseksuaalisuus ovat kaikki erinomaisen kannatettavia inhimillisiä ominaisuuksia. Toinen ei ole parempi toista eikä kolmattakaan. Me hagmanilaiset ymmärrämme, että rakkaudellinen ja turvallinen perhe voi toteutua kaikissa sateenkaaren väreissä. Kaikenlainen ahtaus ajattelussa ja vääriin, virheellisiin ajatuksiin perustuvien traditioiden sokea ja kuuro noudattaminen on meille kauhistus. rakkauden rinnalla se toinen kova tekijä maailmassa. Ihminen todellakin on, mitä hän syö. Martoilla on alusta alkaen ollut hyvä tatsi kokkaamiseen ja terveelliseen muonaan. Ravintokysymys on tämän uuden vuosituhantisemme kuumin kysymys. Se liittyy meidän kaikkien eloonjäämismahdollisuuksiin, tulevista polvista puhumattakaan. Meitä kokoontuu nykyisellään ruokapöydän ääreen seitsemän ja puoli tuhatta miljoonaa nälkäistä nuppia. Aivan alkeellisetkin tiedot biologiassa, matematiikassa ja ympäristöopissa auttavat ymmärtämään, että tällaista joukkiota, seitsemää ja puolta

RUOKA ON

miljardia veljestä ja sisarta, ei voi ruokkia lihalla ilman, että koko pallonmuotoinen puutarhamme tuhoutuu. Emme voi myös olla ottamatta huomioon evoluutiobiologian tuoreiden tutkimusten vahvistamaa seikkaa, jonka monet meistä ovat tajunneet paljon aikaisemmin ihan itsestään: domestikoidut eläimemme, teuraamme, tuntevat ja kärsivät valtavasti vankiloissaan eli navetoissaan ja muissa häkeissään. Ne ovat genetiikan kannalta meidän serkkujamme! Possujen, nautojen, kanojen ja lampaiden teollinen kidutus ja teloitus eivät ole kunniaksi ihmislajille. Valpas nykymartta suuntaa tarmonsa kaikenlaisen kasvisruuan loputtomiin mahdollisuuksiin. Hänen keittiössään ei veri virtaa. O N aina pötkinyt iloisin mielin metsiin marjastamaan ja sienestämään. Näin hän tehköön vastakin. Tämä harrastuksista parhain ja hyödyllisin onnistuu tietenkin vain, jos metsiä on olemassa. Puhun siis oikeista metsistä, enkä kuohituista puupuistoista, joita maamme talousmetsät enimmäkseen ovat. Niinpä martta on minun mielestäni aito martta vasta, kun panostaa täysillä luonnonsuojeluun. Näin toimien hän tietenkin suosii kaikissa tekemisissään elämän monimuotoisuuden tukemista ja ilmaston lämpenemisen hillitsemistä. Perinteet velvoittavat: kysymyshän ei ole muusta kuin hyvästä huushollinhoidosta globaalissa mittakaavassa. Siinä globaalissa ei ole mitään pelottavaa tai saavuttamatonta. Elämme pikkuisella planeetalla, jonka globaali muodostuu summaksi erinäisistä lokaaleista ja lukaaleista. Kyllähän martta tämän tietää, koska hän on sivistynyt ja tiedonnälkäinen. Hänen liittonsa eli förbundetinsakin on ollut alusta alkaen järkevästi kaksikielinen. Siksi martta jos kuka tajuaa, että monissa kielissä ja monikulttuurisuudessa on voimaa eli styrkkaa. Sen, ja vain sen avulla ihmiskunta selviää, jos on selvitäkseen. 1

MARTTA

Juha Hurme on kirjailija ja teatteriohjaaja.


ag har alltid gillat Lucina Hagman. Hennes kamp för kvinnors rättigheter var fördomsfri, orädd och förutseende. Det är hälsosamt att komma ihåg att det var väldigt många kvinnor som motsatte sig Lucinas teser i början av 1900-talet. Uppfattningen om att ojämställdheten är en del av världens naturliga ordning hade hamrats så djupt in i dem. Så är det ju inte. Bortsett från naturlagar finns det inget sådant som ”naturliga ordningar”. Vi lever i en värld skapad av människor som ändras genom människors beslut och gärningar. Saker och ting förändras och bör förändras. En oföränderlig värld är en död värld. Lucina Hagmans radikalism byggde på kunskap, omfattande studier och en mångsidig bildning. Denna vän till Minna Canth och lärare till Jean Sibelius visste att okunnighet är förödande. Det är omöjligt att göra fel om man agerar utifrån korrekta fakta.

J

är min förebild. Marthaförbundet som hon grundade står också därför nära mitt hjärta och min hjärna. Härnäst kommer jag med några hagmanska tolkningar och perspektiv på Marthaförbundets möjligheter och skyldigheter i denna värld av klimatförändring och oenighet, som trots allt också sprudlar av hopp, alternativ, kärlek och framtid. Det är bara att skrida till verket, med minst samma iver som Marta i Lukasevangeliet. Tiden för att slöa och göra ingenting är över. Låt oss börja med jämställdheten mellan kvinnor och män. Här har vi kommit långt från Lucinas tider, men inte tillräckligt långt. Vi är framme först när könet inte spelar någon roll för människans ställning i samhället och i världen. Könet förknippas förstås med sexualitet och sex. Preventivmetoder har framför allt gjort det möjligt för kvinnor att befria sig från moderskapets bördor och bli jämlika aktörer i samhället. Vi förstår numera mycket mer om sexualitet och kön än för hundra år sedan. Det hela

är mycket mer komplicerat och mångfasetterat än man en gång trodde. Människan är i all sin intelligens och känslighet en ypperlig varelse bland djurrikets mångfald på denna planet. Du kan vara född i en kvinnas kropp, men känna dig som en man, eller tvärtom. Heterosexualitet, homosexualitet och bisexualitet är alla mänskliga egenskaper som gott och väl kan understödjas. Det ena är inte bättre än det andra, eller ens det tredje. Vi hagmannare förstår att det finns kärleksfulla och trygga familjer i alla regnbågens färger. Allt trångt tänkande och att blint och dövt följa felaktiga traditioner som bygger på felaktiga tankar är en styggelse för oss.

LUCINA HAGMAN

är mat den andra avgörande faktorn i världen. Människan är verkligen det hon äter. Marthorna har ända sedan första början varit väl insatta i matlagning och hälsosam kost. Kostfrågan är detta millenniums hetaste fråga. Det gäller överlevnadsmöjligheterna för oss alla, för att inte tala om kommande generationer. I dag är vi sju och ett halvt tusen miljoner hungriga som samlas vid matbordet. Det räcker med elementära kunskaper om biologi, matematik och omgivningslära för att

FÖRUTOM KÄRLEK

kunna förstå att en sådan här skara, sju och en halv miljarder systrar och bröder, inte kan matas med kött utan att hela vår globformade trädgård förstörs. Vi kan inte heller förbise det faktum som aktuella evolutionsbiologiska undersökningar bekräftar och som många av oss insett helt själva redan långt tidigare: våra domesticerade djur, slaktdjur, känner och lider enormt i sina fängelser – ladugårdar och andra burar. Genetiskt sett är de ju våra kusiner! Industriell tortyr och slakt av grisar, nöt, höns och får hedrar inte människosläktet. E N U P P M Ä R K S A M modern martha inriktar sin energi på den vegetariska matens oändliga möjligheter. Blodet rinner inte i hennes kök. Marthor har alltid varit ivriga att plocka bär och svampar i skogen. Så må de göra även framöver. Det här bästa och nyttiga av alla fritidsintressen lyckas förstås bara om det finns skogar. Jag talar alltså om riktiga skogar, inte de kastrerade trädparker som ekonomiskogarna i vårt land till största delen är. Därför anser jag att marthor är riktiga marthor först när de helhjärtat satsar på naturskyddet. Gör vi så, stöder vi förstås livets mångformighet och stävjar klimatförändringen i allt vi gör. Traditionerna förpliktar: det är ju inte fråga om något konstigare än om bra hushållning i global skala. Det finns inget skrämmande eller ouppnåeligt i det globala. Vi lever på en pytteliten planet där det globala är summan av diverse lokala. Marthor vet nog detta redan, för de är bildade och kunskapstörstande. Även deras förbund eller liitto har ända sedan början varit klokt tvåspråkigt. Därför är det martha om någon som inser att det finns styrka eller voima i flerspråkighet och kulturell mångfald. Det är den enda möjligheten för mänskligheten att klara sig – om det över huvud taget är meningen. 1

Juha Hurme är författare och teaterregissör.

JUHA HURMES TAL TILL MARTHORNA foto MILKA ALANEN

I Lucinas fotspår 2003


Kurkistus koteihin, kosketus asukkaiden arkeen, ystävyyden kokemuksia. Marttamatka Etiopiaan antoi virtaa kansainväliseen työhön. teksti ja kuvat LIISA YLI-KETOLA

Tällä työllä on merkitystä Eija Nuutila löysi nopeasti yhteisen sävelen 18-vuotiaan Yordanoksen ja hänen äitinsä Yeshihareg Aberan kanssa vierailulla heidän kodissaan.

2004


Etiopialaisten laulutervehdys 120-vuotiaalle marttajärjestölle osoitteessa bit.ly/etiopian-onnittelu.

K

ansainvälisyyshän on aina kiinnostavaa, tokaisee Sanna Tiainen-Erkkilä, kun kysyn, mikä sai hänet innostumaan kehitysyh-

teistyöstä. Sanna kuului marttaryhmään, joka vieraili viime syksynä Etiopiassa tutustumassa Marttojen toimintaan vammaisten naisten parissa. Espoolainen Tiainen-Erkkilä on 44-vuotias diplomi-insinööri, jonka elämässä on kolme kivijalkaa: nelilapsinen perhe, marttaharrastus ja työ energiayhtiön kestävän kehityksen projektijohtajana. Kansainvälisyys on aina kuplinut hänen elämässään. Sisältäähän työkin paljon matkustamista, erityisesti Venäjällä eri voimalaitoksissa, ja kieli on sujuvasti englanti. Organisoinnista pitävä nainen luotsaa vapaa-ajallaan Uudenmaan Marttoja sekä MeMartat-yhdistystä. – Rakastan kokkaamista. Olen vetänyt useita ruokakursseja, esimerkiksi kamerunilaisen ja etiopialaisen ruoan kursseja, Tiainen-Erkkilä tuumaa. Tuttuja juttuja hänelle olivat jo etiopialainen injera-leipä, jonka päältä tarjotaan kastikkeita, kuten linssipataa ja tulisia lihakastikkeita. Uutta tietoa matkalla tuli yksityiskohdista ja muunteluvaihtoehdoista. Marttailu merkitsee Sannalle ennen kaikkea ystäviä; niitä, jotka pyysivät hänet mukaan järjestöön ja uusia, joita on vuosien varrella tullut runsaasti lisää. Matkalla hänelle merkittävä selviytymiskokemus oli ruoan valmistus yhdessä näkövammaisen Freisherin kanssa. – Etukäteen pelkäsin, etten osaa näyttää asioita riittävästi hänelle. Mutta kaikki sujui iloisesti. Mukavaa oli saada positiivista palautetta vammaisilta naisilta siitä, että olimme iloisia, nauravaisia, laulavaisia ja tanssivia. Ruokakurssipäivän päätteeksi suomalaiset vetivät letkajenkkaa, ja etiopialaiset saivat kaikki mukaansa rytmikkäisiin tansseihinsa.

ÄITIYS YHDISTI Sastamalasta matkalle osallistui Eija Nuutila, jonka piti lähteä Etiopiaan yhdessä hyvän ystävänsä kanssa. Hakemukset tehtiin yhdessä, mutta kutsu tuli vain Eijalle. – Ensi ajattelin perua koko matkan, mutta onneksi en sitä tehnyt, hän kertoi. Jokainen reissupäivä oli antoisa ja niin täynnä tapahtumia, ettei yhtä huippuhet-

EWDNA = Ethiopian Women with Disabilities National Association Martat tekivät opintomatkan 7.– 16.10.2018 Etiopian pääkaupunkiin Addis Abebaan, missä Martoilla on kehitysyhteistyöhanke Kynnys ry:n kanssa. Marttojen tuella järjestetään muun muassa ruokakursseja vammaisille naisille. Yhteistyö alkoi Kynnys ry:n aloitteesta. Marttamatkan aikana vietettiin Kynnyksen perustajajäsenen, viime syksynä menehtyneen Kalle Könkkölän muistotilaisuus. Häntä kutsutaan EWDNA-järjestön isäksi. Martoilla on yhteistyöhankkeet myös Kamerunissa ja Malawissa. Afrikassa tehtävän työn tavoitteena on tuoda haavoittuvassa asemassa oleville naisille ja tytöille lisää päätösvaltaa, toimeentulomahdollisuuksia ja kotitaloustaitoja.

keä ole helppo valita. Eijaa liikutti ja kosketti juhla, joka pidettiin syksyllä menehtyneen Kalle Könkkölän muistolle. Häntä kutsutaan EWDNA-järjestön isäksi. – Väenpaljouksineen ja puheenvuoroineen juhla osoitti, miten merkityksellistä työtä EWDNA tekee, ja miten tärkeä suomalainen Kalle on etiopialaisille ollut, Eija pohti. Muistojuhlan lopuksi ihmiset intoutuivat tanssimaan ja ottamaan selfiekuvia aidatulla pihalla. Eijan yllätykseksi pieni, jalkaansa ontuva injeran leipojanainen Fanaye koputti häntä selkään ja pyysi tanssimaan. Eija ja Fanaye olivat tavanneet aiemmin samalla viikolla. – Voi, se tuntui hienolta. Samoin ruokakurssista selviytyminen, vaikka aluksi työparini Addis tuntui hieman etäiseltä. Hän tuli kesken kurssin eikä juuri puhunut mitään. Lopulta hän kuitenkin pyysi tulkin paikalle ja alkoi kysellä minulta kaikenlaista. Eijalle selvisi, että Addis on erittäin vaikeasti kehitysvammaisen lapsen äiti. Eija puolestaan sai selvittää Addikselle, kuinka hänen 18-vuotias down-poikansa Oskari Suomessa pärjää. Kuvia katsottiin kännyköistä. Eijasta tuntui jopa hieman kiusalliselta se, kuinka hyvin asiat Suomessa lopulta ovat. Oskari käy Kiipulan ammatillista oppilaitosta toista vuotta ja tykkää koulunkäynnistä, kuten on aina tykännyt.

Eija työskentelee kirjanpitäjänä Vammalassa ja toimii Sastamalan Marttojen hallituksessa. Jäsenvuosia on takana kymmenkunta. Aiemmin hän ei ollut kovinkaan perehtynyt kansainvälisten marttojen toimintaan, mutta matkan jälkeen hän aikoo etsiä lisää tietoa ja myös jakaa sitä kotiseutunsa martoille. – Kunpa löytäisin sponsorin, jonka avulla voisimme toimittaa apuvälineitä Etiopiaan, Eija Nuutila ideoi. UUSI ULOTTUVUUS MARTTAILUUN

Eija Nuutilasta tuli martta alun perin siksi, että ruoanlaitto, puutarha ja käsityöt kiinnostavat häntä. Nyt uutta ulottuvuutta tuo tietoisuus siitä, että Martoissa voi osallistua myös kehitysyhteistyöhön. – Kyllä EWDNA:n toiminta vakuutti minut. Kuulimme itse monen naisen kertomukset siitä, miten yhdistyksestä saa voimaa, rohkaisua ja itsetuntoa. Etiopian-matkalle osallistuneista martoista useimmat todistivat saaneensa päivien aikana paljon sellaista, mitä ei muilta matkoilta ikinä saa: kosketuksen asukkaiden arkeen, kurkistuksen koteihin ja jopa ystävyyden kokemuksen. – On minulta joskus kysytty, miksi käytän aikaani tällaiseen työhön, Sanna Tiainen-Erkkilä totesi. Hän pohti, kuinka saataisiin entistä useampi martta lahjoittamaan rahaa kansainvälisiin hankkeisiin. – Asenteissa on Suomessa paljon muuttamisen varaa, tuumi tamperelainen Anne Seppänen. Hän arveli sodan jälkeisten sukupolvien haluavan pitää kiinni omasta rahastaan. – Se on toisaalta ymmärrettävää, vaikka kaikkien pitäisi reagoida yhteiskunnan muutoksiin. Meillä Tampereen Hervannassa maahanmuuttajanaisten parissa tehtävä työ on keskeistä. Pidämme sitä erittäin tärkeänä. Nyt varmistuin siitä, että apu menee perille ja EDWNA:n työllä on merkitystä. Anne Seppänen lupasi, että jatkossa Hervannassa valmistetaan innolla lisää heijastimia, joilla tuotettiin iloa Etiopiassakin kokkikurssilaisten kanssa yhdessä askarrellen. – Kansainvälisessä käsityökerhossamme teemme heijastimia myyntiin ja tuoton ohjaamme Marttojen kehitysyhteistyöhön, Anne innostuu.

2005


Tätä maistelimme SHIMBRA ASHA KAI WOT (Tulinen papukeksipata) Taikina: 2 dl kikhernejauhoja 2 rkl vettä 1 rkl (auringonkukka)öljyä suolaa sipulijauhetta valkosipulijauhetta mustakuminaa (nigella) kuivattua inkivääriä kurkumaa jauhettua korianteria 1 tl berbere-mausteseosta tai chilijauhetta Leivinpaperin voiteluun: n. 2 rkl öljyä Sipulinen kastike: 2–3 isohkoa sipulia 2–3 dl vettä tai kasvislientä 1 valkosipulinkynsi 1 tl raastettua inkivääriä 3 rkl tomaattipyreetä 1 rkl berbere-mausteseosta (tai 0,5 rkl chilijauhetta) 1 rkl öljyä suolaa va l mi s ta e n s i n tai ki na: Sekoita keskenään kikhernejauho ja mausteita maun mukaan. Lisää joukkoon vesi ja öljy. Sekoita käsin tiiviiksi taikinaksi. Taikinan tulisi olla kiinteää ja irrota helposti käsistä ja kaulimesta. Lisää jauhoja tarvittaessa. Kaulitse taikina litteäksi levyksi ja ota siitä muotilla pieniä keksejä. Voitele leivinpaperi öljyllä ja levitä keksit uunipellille. Paista 200-asteisessa uunissa 15–20 minuuttia, kunnes keksit ovat kullanruskeita. Valmista kastike: Silppua sipulit mahdollisimman hienoksi. Hauduta sipuleita noin 10 minuuttia kattilassa. Lisää hieman vettä, jos sipuli tuntuu tarttuvan kattilan pohjaan. Lisää joukkoon murskattu valkosipuli, raastettu inkivääri, tomaattipyree, berbere-mausteseos (tai chilijauhe) ja öljy. Jatka hauduttamista noin 10 minuuttia ja lisää pataan pikkuhiljaa 2–3 dl vettä (tai kasvislientä). Lisää valmiit keksit kastikkeeseen ja annan hautua vielä 5–10 minuuttia. Mausta suolalla maun mukaan ja anna muhia tasaiseksi.

2006

Etafrahu Mamo näyttää Sanna Tiainen-Erkkilälle, kuinka injera-pannu voidellaan.

I KORTHET

BERBERE on etiopialaisten oma tulinen mausteseos. Sitä on myynnissä joillakin maustemerkeillä Suomessakin. Tässä ohje, jos haluat sekoitella berberen itse. BERBERE 1 tl kokonaisia mustapippureita 1 tl kuminansiemeniä 0,5 tl sarviapilansiemeniä 2 tl korianterinsiemeniä 1 dl chilijauhetta 3 rkl paprikajauhetta 1 rkl suolaa 1 tl jauhettua inkivääriä 1 tl kurkumaa 0,5 tl kardemummaa 0,25 tl jauhettua kanelia 0,25 tl muskottipähkinää 0,5 tl kuivattua sipulia tai valkosipulia pa ah da musta pippurit ja kuminan-, sarviapilan- ja korianterinsiemenet kuumalla, kuivalla pannulla. Anna jäähtyä ja jauha mausteet morttelissa hienoksi. Sekoita kaikki ainekset keskenään. Mausteseos säilyy parhaiten kuivassa ja viileässä paikassa, ilmatiiviissä purkissa, valolta suojattuna. 1 Lähde: Etiopian kynnyksellä, Marttaliitto

Ihmeteltävää riitti etiopialaisten tavassa leikata pikkuriikkinen kana pieniksi paloiksi ja pestä lihat perusteellisesti ennen kypsennystä.

Marthornas studieresa till Etiopien

E

n grupp marthor besökte Etiopien i höstas. Gruppen bekantade sig med marthornas verksamhet för funktionshindrade kvinnor. Under några dagar hade gästerna möjlighet att ta del av de etiopiska kvinnornas vardag och högtider. I resan ingick även besök till lokalbefolkningens hem samt gemensamma matlagningskurser. Ytterligare fick gruppen uppleva en oförglömlig kaffeceremoni, som också var en minnesstund för Kalle Könkkölä, som ses som ”far” till handikapporganisationen EWDNA. Besöken och diskussionerna med både funktionshindrade samt syn- och hörselskadade var minnesvärda för gruppen. Eija Nuutila, som är från Sastamala och mor till ett barn med Downs syndrom, lärde känna Addis som också har ett barn med en svår utvecklingsstörning. De visade varandra bilder på sina barn på sina mobiltelefoner. Nuuttila berättar att hon blev imponerad av marthaorganisationens arbete. I fortsättningen kommer hon att berätta om sina upplevelser och samla in pengar för marthornas utvecklingssamarbete. Även Sanna Tiainen-Erkkilä från Esbo tycker att resan överträffade alla förväntningar. För henne är de internationella frågorna en väsentlig del av marthaverksamheten. Sanna älskar att laga mat och fungerar som handledare på internationella matlagningskurser. – I samband med kurserna kan man lyfta frågor om det vardagliga livet i Etiopien, säger hon.


KÄDEN KÄÄNTEESSÄ

Joulupallo kierrätyspaperista

TARVIKKEET » hylätyn kirjan tai aikakauslehden sivuja, lahjapaperin suikaleita » lankaa » teräväkärkinen ja tukeva neula » puuhelmiä tai nappeja » liimaa » sakset tai paperileikkuri

TEE NÄIN Leikkaa paperista suikaleita, pituus esim. 23 cm ja leveys 1 cm. Yhteen palloon tarvitset 8 suikaletta. Liimaa ensin kaksi suikaletta keskikohdastaan ristikkäin pienellä liimatipalla. Laita seuraavat suikaleet täysvinoon ja jatka, kunnes kaikki suikaleet ovat tasavälein tähden muodossa.

1

3

2

4

Ota 25 cm:n pituinen langanpätkä ja pujota puuhelmi sen keskikohtaan. Solmi helmi paikalleen umpisolmulla. Pujota langan päät neulaan ja pistä reikä paperisuikaleiden risteyskohdan keskeltä. Pujota reiästä neula ja lanka. Helmi jää ulkopuolelle.

5

Pistä suikaleiden päät (aina vastakkaiset) neulaan niin, että reikä on noin puolen sentin etäisyydellä suikaleen päästä. Vedä neula ja lanka läpi. Muotoile pallo tasaisen pyöreäksi. Ota neula pois, pujota helmi toiseen lankaan ja tee solmu. Solmi vielä langat ripustuslenkiksi.

6

teksti, ohje ja mallityö ANJA AALTO kuva SARI TAMMIKARI 2007


Det är enkelt att tillverka egna ekologiska kroppskrämer och schampon. De blir perfekta gåvor som gynnar både hälsa och natur. Ekologirådgivaren Anita Storm delar med sig av sitt kunnande. AMANDA MANNSTRÖM foto KARIN LINDROOS

Intresset för naturkosmetik ökar kologirådgivaren Anita Storm är utbildad biolog. Innan hon blev ekologirådgivare på Marthaförbundet, var hon också engagerad i ekologi- och miljöfrågor. Hon arbetade bland annat som lärare och fiskforskare, samt med olika gränsregionala projekt. Anita Storms intresse för naturkosmetik väcktes för många år sedan när hon arbetade som museipedagog ute i skärgården och ordnade en temadag tillsammans med örtpedagogen Alexandra De Paoli. – Vi talade om att våga välja vilda växter i matlagning och kosmetik, och vi jobbade med att ta till vara växter som går att hitta i De Paolis medicinska trädgård. Det här var 2013. När Anita Storm tog över som ekologirådgivare på Marthaförbundet två år senare, tog hon genast med naturkosmetiken som en del av ekologirådgivningen. – Naturkosmetik är en naturlig del av det som vi på Marthaförbundet kallar att detoxa vardagen. Det förverkligas genom att undvika kemikalier när vi städar, äter och väljer möbler. Jag har märkt att kosmetik har högre status än städning, många vill sköta om sig själva och det är roligt att se bra ut. Städning är däremot inte så roligt.

E

2008


Intresset för naturlig kosmetik syns till exempel på antalet deltagare på Marthaförbundets kurser.

2009


Anita Storm

HUDEN SKYDDAR INTE Enligt Anita är naturkosmetik ändå inte ett helt entydigt begrepp. En del människor tänker på smink och då blir det fel. Kosmetik är alla slags olika produkter som vi använder för att ta hand om oss själva. – Jag har märkt att fler människor är intresserade om jag talar om sköna bivaxsalvor. Jag tillverkar inte smink alls, det närmaste är en läppsalva med lite färg av mörk choklad. Ekologirådgivaren säger att sextio procent av det vi smörjer på vår hud absorberas av kroppen, och det tar bara tjugosex sekunder för skadliga ämnen som ftalater, tungmetaller och olika cancerframkallande ämnen att ta sig ut i blodomloppet. Det kan rentav finnas bly i produkter som tillverkas utanför Europa. – Tidigare trodde vi att huden var ett bra skydd mot skadliga ämnen, men när man forskat i nikotin- och hormonplåster, har det visat sig att det inte är riktigt så. Om en hudkräm innehåller ämnen som belastar kroppen måste levern och njurarna arbeta hårt för att bryta ner dem. En vardagsfavorit är deodoranten som kan vara en riktig kemikaliecocktail. Deodoranter innehåller antibakteriella ämnen som aluminium och triclosan. Enligt Anita är det här en produkt som är värd att tänka extra mycket på, eftersom många använder den varje dag. Själv väljer hon alltid en naturlig deodorant av hälsoskäl. – Var tredje kvinna har bröstcancer och armhålan ligger nära bröstet, man kan ju fråga sig om det finns en koppling? KOLLA CERTIFIKATEN Anita uppmanar

alla människor att använda kosmetikprodukter som är godkända av EU. Det gäller att undersöka om produkten har ett certifikat, och att det har tilldelats av en tredje part. Enligt ekologirådgivaren förekommer det certifieringar som tillverkaren själv hittat

2010

”Naturkosmetik är en naturlig del av det som vi på Marthaförbundet kallar att detoxa vardagen. Det förverkligas genom att undvika kemikalier när vi städar, äter och väljer möbler.”

på, eller så används ord som till exempel ”natural” och ”organic” missvisande. Sådana certifikat säger ingenting om produktens kvalitet. Den som vill ta ett steg i rätt riktning gör klokt i att välja oparfymerade produkter. – Naturkosmetik innehåller aldrig parfym eller mineralolja. Parfym består av hundratals ingredienser och det framkommer sällan vilka, eftersom alla ingredienser som inte är allergener räknas som företagshemligheter. MIKROPLAST HOTAR HAVEN Diskus-

sionen om mikroplast har blossat upp under de senaste åren och kosmetikindustrin har pekats ut som en av de stora bovarna. Mikroplast förekommer bland annat i skrubbkrämer och i polerande tandkrämer. Eftersom det inte finns någon entydig benämning för plastpartiklarna, är det i princip omöjligt att upptäcka om en produkt innehåller mikroplast genom att läsa innehållsförteckningen. Plasten är skadlig både för kroppen och miljön. – När vi sköljer av oss kosmetik som innehåller mikroplast, hamnar plasten till slut i haven och påverkar hela ekosystemet. Plankton fastnar på mikroplasten, vilket leder till att fiskarna äter upp den. Sedan äter vi fiskarna och vad händer då? INTRESSET ÖKAR Anita Storm säger att

det verkar finnas ett ökat intresse för naturlig kosmetik. Det syns på antalet deltagare på Marthaförbundets kurser, men också på vanliga butikshyllor där olika ekologiska varumärken numera trängs sida vid sida. Storm testar själv flitigt produkterna på marknaden och delar ut tips och råd. – Jag vill inte skrämma någon, men försöker erbjuda alternativ och visa hur alla kan minska belastningen på sig själva och naturen. Det beror så klart på människan, men det verkar som om det intresserar mera när

jag talar om produkternas hälsoeffekter. Studier visar till exempel att kemikalier påverkar fertiliteten, det brukar få folk att tänka efter. Bland unga ser jag också starka etiska och moraliska värderingar. ANVÄND GLASBURKAR Enligt ekologi-

rådgivaren är det inte bara innehållet i burkarna som är viktigt. Kosmetikindustrin belastar också miljön genom att använda enorma mängder förpackningsmaterial. Tyvärr är burkarna ofta tillverkade i plast. Anita är av hälsoskäl noggrann med burkarna, eftersom feta produkter kan lösa ut kemikalier ur plasten. – När jag gör naturkosmetik använder jag glasburkar till allt utom schampo. Jag använder mörkt glas, eftersom ljust glas släpper igenom ljus och förstör innehållet. Rätt kosmetik kan göra under för glåmig hud, men en välmående hud är framför allt beroende av att den får rätt näring från insidan. – Många klagar på torr hy. Då brukar jag fråga om personen äter tillräckligt fett? Man kan inte ersätta fettet som ska komma inifrån genom att smörja in sig med krämer ovanpå huden. Anita Storm har också andra knep. Huden är nämligen helt beroende av vår tarmflora. En sund mage avspeglar sig i hela kroppens mående och på huden. – Man kan testa att äta en rå jordärtskocka. Om man klarar av att vistas bland folk efter det, är ens mage i toppskick. Om den börjar krångla borde man kanske se över sin kost. Mjölksyrebakterier är otroligt viktiga. Naturkosmetik är en ypperlig produkt att ge bort som till exempel julgåva till någon man bryr sig om. – Det viktiga är att man tänker på mottagaren och vad den personen har för behov. Olika oljor har olika effekt på kroppen. Överlag tror jag att naturkosmetik är en mycket uppskattad gåva. 1


Naturkosmetik är en ypperlig produkt att ge bort som till exempel julgåva till någon man bryr sig om. – Det viktiga är att man tänker på mottagaren och vad den personen har för behov, säger ekologirådgivaren Anita Storm.

LYHYESTI

BODY BUTTER 80 g kakaosmör 160 g sheasmör 250 g kokosolja 15 g ringblomsolja 10 g hampfröolja 1 tsk vaniljpulver 30 droppar eterisk olja (tex. ylang ylang) 10 droppar rosmarin antioxidant s mä lt d e fasta fetterna. När de har smält, tillsätt oljorna. Ställ in i kylskåp eller frys. Vispa till en fluffig massa med elvisp när massan har stelnat. Tillsätt vaniljpulver, eterisk olja samt antioxidanten. Vispa på nytt och häll upp på burk.   

Luonnonkosmetiikka kiinnostaa Ekologisten ihonhoitotuotteiden ja shampoon valmistaminen itse on yksinkertaista. Ne ovat hyväksi niin luonnolle kuin terveydellekin.

K

un Anita Storm aloitti Marthaförbundetin ympäristöneuvojana, hän otti luonnonkosmetiikan heti mukaan ohjelmaan. – Luonnonkosmetiikka on luonnollinen osa sitä, mitä Marthaförbundetissa kutsutaan myrkyttömäksi arjeksi. Tämä toteutetaan välttämällä kemikaaleja siivouksessa, ruoassa ja huonekaluissa. Viime vuosina on keskusteltu paljon mikromuoveista, ja kosmetiikkateollisuus on leimattu yhdeksi suurimmista roistoista. Lisäksi kosmetiikkateollisuus kuormittaa ympäristöä käyttämällä valtavasti pakkausmateriaalia.

– Luonnonkosmetiikkaa valmistaessani käytän lasipurkkeja kaikkeen paitsi shampooseen. Rasvaiset tuotteet voivat irrottaa muovista kemikaaleja. Käytän tummaa lasia, koska vaalea päästää läpi valoa, mikä tuhoaa sisällön, Anita Storm sanoo. Hänen mukaansa esimerkiksi deodorantin kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä sitä käytetään yleensä päivittäin. Tavalliset deodorantit sisältävät antibakteerisia aineita, kuten alumiinia ja triklosaania. Anita Storm huomauttaa, että itse tehdyt luonnonkosmetiikkatuotteet ovat erinomaisia lahjoja.

2011


Martan juhlasukka on raikkaan sinivalkoinen. kuva KERTTU MALINEN

Sydän sukassa uhlasukan ohjetta etsittiin Marttaliiton ja Novitan kilpailussa viime vuonna, ja yhteensä 83 sukkaparia saapui tavoittelemaan ykköspaikkaa. Voittoisa ohje on toteutettu raikkaan sinivalkoisena. Pitsineule tuo käsityöhön koristeellista pintaa, vahvistettu kantapää lisää käyttöikää ja ihastuttava sydänkuvio täydentää mallin. Ohjeessa on hieman haastetta, mutta lopputulos palkitsee.

J

Keskivaikea Suunnittelija Salla Hiltunen Kengän koko noin 34(38) Langanmenekki Novita 7 Veljestä (011) valkoinen 100(150) ja (124) taivas 50(50) g Sukkapuikot Novita nro 3 tai käsialan mukaan Mallineuleet Pitsineule suljettuna neuleena: neulo ruutupiirroksen ja ohjeen mukaan. Sileä neule suljettuna neuleena: neulo kaikki kerrokset oikein. Kirjoneule suljettuna neuleena: neulo sileää neuletta ruutupiirroksen ja ohjeen mukaan. Tiheys 24 s sileää neuletta = 10 cm Luo valkoisella langalla 44(48) silmukkaa ja jaa s:t neljälle puikolle 11(12) s kullekin. Neulo suljettuna neuleena *2 o, 2 n* ja toista *–* kerros loppuun. Aloita pitsineule suljettuna neuleena I ruutupiirroksen 1. krs:lta ja toista 4 s:n mallikerta 11(12) kertaa. Neulo ruutupiirroksen kerrokset 2–4 ja toista sitten kerrokset 1–4 kolme kertaa.

2012

Neulo 1 krs oikein ja lisää jokaiselle puikolle tasavälein 1(2) s = 48(56) s. Aloita kirjoneule II ruutupiirroksen (s. 2013) 1. krs:lta ja toista 8 s:n mallikerta 6(7) kertaa. Neulo ruutupiirroksen kerrokset 2–36. Neulo 1 kerros oikein valkoisella langalla ja kavenna samalla jokaiselta puikolta tasavälein 1(2) s = 44(48) s. Neulo samanlainen pitsineuleraita kuten alussa. Aloita kantalappu neulomalla I puikon s:t oikein IV puikolle = 22(24) s. Jätä muut s:t odottamaan. Käännä työ ja aloita vahvennettu neule: 1. krs: (työn nurja puoli) nosta 1. s neulomatta (lanka jää työn nurjalle puolelle) ja neulo muut s:t nurin. Käännä työ. 2. krs: (työn oikea puoli) *nosta 1 s neulomatta, lanka jää nurjalle puolelle, neulo 1 s oikein*, toista *–* kerros loppuun. Käännä työ. Toista kerrokset 1–2 yhteensä 11(12) kertaa = 22(24) krs.

Neulo vielä nurjan puolen kerros ja aloita kantapohjan kavennukset: jatka samaa vahvennettua neuletta kuin aiemmin. Neulo kantalapun oikeasta reunasta, kunnes jäljellä on 8(9) s. Tee ylivetokavennus (= nosta 1 s oikein neulomatta, neulo 1 s ja vedä nostettu s neulotun yli) ja käännä työ. Nosta 1. s neulomatta, neulo 6(6) s nurin ja neulo 2 seuraavaa s:aa nurin yhteen, käännä työ. Nosta 1. s neulomatta, neulo kunnes jäljellä on 7(8) s ja tee ylivetokavennus. Jatka edelleen samalla tavalla siten, että sivusilmukat vähenevät koko ajan ja keskiryhmän s:t pysyvät samana eli 8(8) s. Kun sivusilmukat loppuvat, jaa kantalapun s:t kahdelle puikolle, 4 s kummallekin. Poimi vapaalle puikolle kantalapun vasemmasta reunasta 11(12) + 1 s. Neulo poimitut silmukat kiertäen oikein I puikolle. Neulo II ja III puikon s:t oikein. Poimi kantalapun oikeasta reunasta 11(12) + 1 s puikkojen välistä ja neulo poimitut s:t kiertäen oikein IV puikolle. Työssä on 54(58) s. Neulo valkoisella langalla 1 krs oikein ja tee kiilakavennukset: neulo I puikon lopussa 2 viimeistä s:aa oikein yhteen ja tee IV puikon alussa ylivetokavennus. Neulo sileää neuletta raidallisena vuorotellen 1 krs sinisellä, 2 krs valkoisella ja toista kavennukset kuten edellä joka 2. krs, kunnes

työssä on yhteensä 44(48) s, jokaisella puikolla 11(12) s. Kun pohjan pituus koossa 34 on 16 cm, kavenna jokaiselta puikolta 1 s = 40 s. Kun pohjan pituus kantapää mukaan lukien on noin 17(20) cm tai pikkuvarvas peittyy ja olet viimeksi neulonut sinisen raidan, neulo loput sukasta valkoisella langalla. Aloita samalla kärkikavennukset: (sädekavennukset) neulo jokaisen puikon keskellä ja lopussa 2 s oikein yhteen = 32(40) s. Neulo 3(4) välikerrosta ja toista kavennukset jokaisen puikon keskellä ja lopussa = 24(32) s. Neulo 2(3) välikerrosta ja toista kavennukset = 16(24) s. Jokaisen kavennuskerroksen välistä vähenee aina 1 välikerros. Jatka kavennuksia tähän tapaan, kunnes työssä on 8 s. Katkaise lanka, vedä se silmukoiden läpi, kiristä ja päätä hyvin. Neulo toinen sukka samoin. Viimeistely Höyrytä sukat kevyesti. 1 II ruutupiirros / diagram II

4. 3. 2. 1. 4 s:n mallikerta toistuu / upprepa mönsterrapporten på 4 m


Ville Jalovaara »Helsingin

ja Turun yliopiston dosentti »Teoksia

mm: Myrskyä ja mystiikkaa. Suomen tasavallan presidentit ja kirkko. Kirjapaja 2018 »Älä

jätä ihmistä yksin. Helsinki Missio 130 vuotta. Kirjapaja 2015

Villasukka on yhtä aikaa juhlava ja arkisen käyttökelpoinen.

2013

2013


iime syyskuussa jyväskyläläinen Salla Hiltunen (27) oli kahden vaiheilla. Hän oli saanut valmiiksi suunnittelemansa sinivalkoiset sukat, joilla oli ajatellut osallistua Martan juhlasukka -kilpailuun. Sukista oli kuitenkin tullut niin tavalliset, että tokkopa niitä kannattaisi edes lähettää. Lopulta Hiltunen sulloi tekeleensä kirjekuoreen. Tehty mikä tehty, samapa tuo. Hämmästys oli suuri, kun Marttaliitosta tuli myöhemmin syksyllä puhelu. Hänen sukkansa olivat voittaneet! – Vähän aikaa meni, kun sulattelin tietoa, Hiltunen naurahtaa. Voittajasukat saivat inspiraationsa Marttaliiton visuaalisesta ilmeestä, marttakankaasta ja marttailun herättämistä mielikuvista. Varren sydämet kuvastavat toiminnan lämminhenkisyyttä ja sydämellisyyttä. Viestintäalalla työskentelevä Hiltunen bongasi kilpailun sosiaalisesta mediasta ja päätti osallistua, koska häntä puhutteli kilpailukutsun toive perinteiden tuomisesta nykypäivään. – Sukkaan valikoitui lopulta aika yksinkertaisia kuvioita. Resoriin valitsin vähän koristeellisemman muurahaisenpolku-neuloksen, jolla koetin tuoda sukkaan uudenaikaisuutta, Hiltunen kertoo.

V

Hän tiesi heti, että sukat syntyisivät Seitsemän veljestä -langasta. – Minusta se on miellyttävä lanka, josta saa nopeasti valmista. Pohjois-Karjalan Lieksassa syntynyt Hiltunen innostui käsitöistä jo ala-asteella. Pitkään ykkösjuttu oli virkkaaminen, mutta pari vuotta sitten hän tempautui neulomisen maailmaan. Villasukissa tärkeintä on Hiltusen mielestä käytettävyys, mutta nätteys tulee hyvänä kakkosena. – Teen aika paljon sukkia lahjaksi lähipiirilleni, joten yritän aina suunnitella ne vastaanottajan tyyliin sopivaksi. Myös hyväntekeväisyyttä harrastavalla Hiltusella on aina jokin sukkapari tekeillä. Seuraavaksi hän aikoo osallistua Marttojen ja Kätilöliiton Sukat äidille -tempaukseen. 1

Perinnettä tähän päivään Voittajasukat olivat vähällä jäädä lähettämättä. MINNA HOTOKKA kuva KRISTIINA KONTONIEMI

2014

Kilpailu oli Salla Hiltuselle mielenkiintoinen kokemus, sillä hän ei ole aiemmin suunnitellut villasukkia yhtä järjestelmällisesti.


Jubileumssockor med stort hjärta

I

II ruutupiirros / diagram II

p

s:n 88 s:n mallikerta toistuu / upprepa mönsterrapporten på 8 m

36. 35. 34. 33. 32. 31. 30. 29. 28. 27. 26. 25. 24. 23. 22. 21. 20. 19. 18. 17. 16. 15. 14. 13. 12. 11. 10. 9. 8. 7. 6. 5. 4. 3. 2. 1.

Lägg upp 44(48) m med det vita garnet och fördela maskorna på fyra stickor, 11(12) m på varje. Sticka runt *2 rm, 2 am* och upprepa *–* hela varvet ut. Börja med spetsstickning runt från varv 1 i diagram I och upprepa mönsterrapporten på 4 m 11(12) gånger. Sticka varv 2–4 i diagrammet och upprepa sedan varv 1–4 tre gånger. Sticka 1 varv rm och öka samtidigt 1(2) m på varje sticka med jämna mellanrum = 48(56) m. Börja med mönsterstickning från varv 1 i diagram II och upprepa mönsterrapporten på 8 m 6(7) gånger. Sticka varv 2–36 i diagrammet. Sticka 1 varv rm med det vita garnet och minska samtidigt 1(2) m på varje sticka med jämna mellanrum = 44(48) m. Sticka en likadan spetsrand som i början. Börja med hällapp genom att sticka m från sticka I på sticka IV räta = 22(24) m. Lämna kvar de resterande m.

oikea s valkoisella 0011 / rät maska vit oikea s sinisella 124 / rät maska blå nurja s valkoisella 011 / avig m vit tee langankierto puikolle / 1 garnvarv på stickan neulo 2 s oikein yhteen / sticka ihop 2 m nosta 1 s oikein neulomatta, neulo 1 o ja vedä nostettu s seulotun yli / överdragshoptagning

Vänd arbetet och börja med förstärkt stickning: Varv 1: (avigsidan) lyft 1 m utan att sticka den (tråden på avigsidan) och sticka de övriga m aviga. Vänd arbetet. Varv 2: (rätsidan) *lyft 1 m utan att sticka den, tråden på avigsidan, sticka 1 rm*, upprepa *–* hela varvet ut. Vänd arbetet. Upprepa varv 1–2 totalt 11(12) gånger = 22(24) varv. Sticka ännu avigvarvet och börja med minskningar för hälbotten: fortsätt med samma förstärkta stickning som tidigare. Sticka från höger i hällappen tills det finns 8(9) m kvar. Gör en överdragshoptagning (= lyft 1 rm utan att sticka den, sticka 1 m och dra den lyfta m över den stickade) och vänd arbetet. Lyft 1 m utan att sticka den, sticka 6(6) am och sticka följande 2 am ihop, vänd arbetet. Lyft 1:a m utan att sticka den, sticka tills det finns 7(8) m kvar och gör en överdragshoptagning. Fortsätt på samma sätt så att sidomaskorna minskar hela tiden och mittenmaskorna förblir lika många, dvs. 8(8) m. När sidomaskorna tar slut, fördela hällappens m på två stickor, 4 m på varje. Plocka sedan upp 11(12) m i hällappens vänstra sida på den lediga stickan + 1 m mellan stickorna. Sticka de upplockade m vridna räta på sticka I. Sticka rm på sticka II och III. Plocka upp 11(12) m från hällappens högra sida + 1 m mellan stickorna och sticka de upplockade m vridna räta på sticka IV. Det finns 54(58) m i arbetet. Sticka 1 varv rm med det vita garnet och gör minskningar för kil: sticka de sista 2 m på sticka I ihop räta och gör en överdragshoptagning i början av sticka IV. Sticka randig slätstickning genom att sticka turvis 1 varv med blått, 2 varv med vitt och upprepa minskningarna som ovan på

vartannat varv tills det finns totalt 44(48) m kvar i arbetet, 11(12) m på varje sticka. När sulan mäter 16 cm i storlek 34 minska 1 m på varje sticka = 40 m. När sulan mäter ca 17(20) cm inklusive hälen eller lilltån täcks och du har avslutat ett blått varv, sticka resten av sockan med det vita garnet. Börja samtidigt med minskningar för en rund tåavslutning: sticka 2 rm ihop i mitten och slutet av varje sticka = 32(40) m. Sticka 3(4) mellanvarv och upprepa minskningarna i mitten och slutet av varje sticka = 24(32) m. Sticka 2(3) mellanvarv och upprepa minskningarna = 16(24) m. Mellan varje minskningsvarv minskas alltid 1 mellanvarv. Fortsätt med minskningar på samma sätt tills det finns 8 m kvar. Klipp av garnet, dra det genom maskorna, dra åt och fäst väl. Sticka den andra sockan lika. Montering Ånga sockorna lätt. 1

HISTORIEBITEN

2010

-talet

fjol ordnade Marttaliitto och Novita en tävling för att hitta en jubileumssocka. Hela 83 förslag skickades in. Det vinnande bidraget går i blått och vitt. Tack vare spetsstickningen är sockorna dekorativa, den förstärkta hälen gör att de är slitstarka och det härliga hjärtmönstret är pricken över i:et. Mönsterbeskrivningen är lite utmanande, men slutresultatet är värt mödan.

Design Salla Hiltunen Skostorlek ca 34(38) Garnåtgång Novita 7 Veljestä (011) vit 100(150) och (124) himmel 50(50) g Strumpstickor Novita nr 3 eller enligt handlag Mönster Spetsstickning runt: sticka enligt diagrammet och beskrivningen. Slätstickning runt: sticka räta maskor på varje varv. Mönsterstickning runt: sticka slätstickning enligt diagrammet och beskrivningen. Masktäthet 24 m slätstickning = 10 cm

Nationella klädbytardagen instiftades år 2013 för att uppmuntra till hållbar livsstil och minskad klädkomsumtion.

2015


ILM AN SUU N NAT Pohjois-Suomi

Tapani Kivimäki, Muonion Martat HELENA KOKKONEN kuva JAAKKO ALATALO

1

Miksi olet martta? Äitini oli martta. Lapsuuden Sysmässä Martat ja Maa- ja kotitalousnaiset järjestivät kylän tapahtumia, ja pikkuvintiöstä asti olin mukana. Martat kutoivat mahdottomasti ja tekivät kaiken itse. Äiti sanoi minulle, että ’Hanki kaikki arjen taidot. Jos joskus saat vaimon, olette tasaveroisia.’ Arjen hommien osaaminen olikin valtti, sitten kun vihdoin sain vaimon. Marttana saa aina kavereita. Meillä kaikilla on erilaiset taustat ja murheet ja ilot, ja marttoja ollaan.

2

Mitä teette yhdistyksessänne? Liityin noin kolmekymmentä vuotta sitten Muonion Marttoihin. Silloin meillä oli kuusitoista jäsentä, nyt taitaa olla yli sata. Pari–kolmekymmentä meistä asuu Helsingissä, ja Muonio on meille mökkipaikkakunta. Yhdistyksellä on hyvää toimintaa: on yrtti-, sieni- ja nokkoskurssit, mettäkakon leipomiset, luonnonaarteiden käyttö. Vaelletaan Pallas–Ylläs-kansallispuistossa. Kerran järjestimme konsertin, jossa marttaveli Matti Salminen esiintyi Rovaniemen kaupunginorkesterin kanssa Muo-

2016

niossa. Konsertin tulot ohjattiin sotaveteraaneille. Muonion Martat järjestää Marttagolfin. Ensi kesänä on järjestyksessä 15. golfkisa Mikkelissä. Sirkan Marttojen kanssa pidetään golfkisaa Levillä.

3

Paras marttavinkkisi? Suihkumyssystä saa hyvän suojan jääkaapissa oleville vadeille ja kesällä juomien ja kakkujen päälle. Pyöräillessä, kun panee pyörän parkkiin ja suihkumyssyn satulaan, ei haittaa jos sataa; satula pysyy kuivana. Toinen hyvä vinkki on, että ompele pyyhkeeseen ripustuslenkki, joka on erivärinen kuin pyyhkeen kangas. Silloin se on helppo löytää pyyhkeestä.

4

Mitä et olisi oppinut ilman marttoja? Käytännön arjen juttuja en osaisi niin hyvin. Kaikista paras oppi on Y-ruodon poistaminen hauesta.

5

Terveisesi muille martoille? Käyttäkää järkeä, syökää lähiruokaa ja liikkukaa luonnossa.


SPRÅKSOPPA - SANASOPPA

Handarbetslexikon Käsityösanasto STICKNING maska (m) sticka rundsticka garn stickfasthet lägg upp avmaska (avm) varv (v) rätmaska (rm) avig maska (am) rätstickning slätstickning resårstickning minska sticka två öglor ihop öka lyfta omslag

VIRKNING virknål luftmaska (lm) stolpe (stolpm) fastmaska (fm) lyft en maska (lyft 1m) främre maskbåge bakersta maskbågen

NEULOMINEN silmukka (s) puikko pyöröpuikko lanka tiheys luoda silmukat päättää silmukat oikea silmukka (o) nurja silmukka (n) ainaoikeinneule sileä neule joustinneule kaventaa neulo kaksi silmukkaa yhteen lisätä nostaa neulomatta langankierto

VIRKKAAMINEN virkkuukoukku ketjusilmukka (kjs) kiinteäsilmukka (ks) pylväs (p) piilosilmukka (ps) silmukan etureuna takareuna

sytråd ompelulanka SÖMNAD nål sytråd stygn tyg mönster främre mittstycke bakre mittstycke veck sömsmån fåll intagning vecka broderi pärla spets

VÄVNING vävst vävstol insl inslag v varp

garn lanka lapp tilkku

lap lapptäcke kn knyppling tovning spinning

OMPELEMINEN neula ompelulanka pisto, ommel kangas kaava, kuvio, malli keskietu keskitaka taite saumanvara päärme muotolaskos poimuttaa kirjominen, brodeeraus helmi pitsi

KUTOMINEN KANGASPUILLA kangaspuut kude loimi

tilkkutyö nypläys huovutus kehräys

ANJA AALTO kuvitus/illustration MIRVA MALMGREN översättning/käännös CATHARINA ELGERT-HYVÖNEN 2017


Onnittelemme – Vi gratulerar! MARTTALIITON HALLITUS

Martta-voimin ja yhteistyössä on hyvän arjen asioita viety eteenpäin 120 vuotta, jatkukoon sama hyvä henki tulevaisuudessakin.

sari granni

Martat auttavat ihmisiä auttamaan itseään ja voimaan paremmin sekä luovat neuvonnalla toivoa arkeen niin Suomessa kuin kehitysyhteistyöhankkeissa.

Onnea Martat! Kestävää arkea, hyvää elämää ja tasa-arvoa itsetehtynä sinulle, meille ja maailmalle – jo 120 vuotta #ihanmarttana

sirpa pietikäinen

sonja haapakoski

Päivä kun paistaa marttojen koteihin, yhteenkuuluvuuden tunne vahvistaa, olen onnellinen. Päivä kun paistaa, eri kulttuurit rikastuttaa ja menemme avoimin mielin yhdessä kohti tulevaa.

Marttojen työ tuo tasapainoa ja taitoja yhteiskuntaan, jatketaan sitä ylpeästi yhäkin!

jenny salmela

tarja rintakoski

Sanotaan sitä penninvenyttämiseksi, järkeväksi taloudenpidoksi tai tiedostavaksi kuluttamiseksi, martat ovat tehneet ihan ölövinä ympäristötekoja jo toistasataa vuotta.

ilona suppanen (ölövinä = muina miehinä. Oulun murretta)

2018

Mie voin lähteä Martoista, mutta marttailu ei voi lähteä miusta. Marttailu on osa meidän kaikkien (koti)elämää.

anu talka

Onneksi olkoon Martat – arjen onnellistuttajat ja yhdenvertaisuuden puolustajat. Hyvää juhlavuotta kaikille martoille kautta Suomen!

riikka vacker

Marttailussa ei vuosilla ole merkitystä – tärkeintä on osata käyttää vuodet oikein.

mirja stålnacke


Vi gratulerar – Onnittelemme! STYRELSEN FÖR MARTHAFÖRBUNDET

Många gratulationer till det jubilerande förbundet och dess medlemmar! Njut av jubileumsårets många evenemang och förstås av marthagemenskapen!

Grattis 120-åringen, bra jobbat! Fortsätt att marthifiera världen i åtminstone 120 år till!

GRATTIS till alltid lika tuffa MARTHA och en önskan om ytterligare 120 aktiva år!

gunilla backman

camilla komonen

Kunskap, gemenskap och glädje i 120 år. Jag önskar att alla får ta del av det i många, många år framöver. Grattis!

ann carlsson

andrea hasselblatt

Varma gratulationer! Jag önskar jubilaren lycka och välgång i många, många år till.

Hipp, hipp, hurra! Ett stort grattis till 120-åriga jubilaren!

inga-britt lindvall

seija knipström

Hurra, hurra, HURRA! Ett stort grattis till jubilaren!

anna nylund

Mina varmaste gratulationer till 120-åringen! Hoppas att vi får ett fint marthaår tillsammans.

anna-lena pärus

Mina hjärtligaste gratulationer till förbundet och dess medlemmar! Hoppas att det blir ett marthaår som vi sent ska glömma.

Marthaförbundet gratuleras varmt! Fortsätt att inspirera och göra gott för allas vår vardag även de kommande 120 åren.

inga mannström

carina nilsson

Martha i Finland fyller år, må hon leva i minst 120 år till – GRATTIS!

Marthaförbundet gratuleras till 120 år av arbete och samhällengagemang. Nu firar vi tillsammans!

mikaela vesterlundLaine

Mina varmaste lyckönskningar till jubilaren! Hoppas vi får ett fint jubileumsår tillsammans och många goda marthaår framöver.

christina grönroos

Jag önskar Marthaförbundet all lycka och framgång under jubileumsåret och i framtiden!

sickan nybondas

carita vik-hästbacka

2019 2019


Mitä pidit Martat-lehden juhlanumerosta?

Eniten pidin jutusta, joka oli sivulla Terveiseni Martat-lehdelle

Nimi Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003

Voit lähettää vastauksesi myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.fi tai postikortilla: Martat, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki

Vastauslähetys

Palautteen lähettäneiden kesken arvomme 5 kpl tarjottimia.

Lähetä vastauksesi 25.3.2019 mennessä.

Etsi ja osallistu Marttoja on kaikkialla, martta on monessa mukana. Miltä sivuilta löydät tällaisen martan? Lähetä vastauksesi 25.3.2019 mennessä osoitteeseen lehti@ martat.fi tai Martat, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki

Oikein vastanneiden kesken arvomme 5 kpl leikkuulautoja.

Postinumero ja postitoimipaikka

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

2020

Lähiosoite

Tunnus 5001880

– fortsättning följer…

Nimi

00003

2020

Martat löytyivät sivuilta

Vastauslähetys

…ja tarina jatkuu

Lähetä vastauksesi 25.3. mennessä.


Vad tycker du om Marthas jubileumsnummer?

Den mest intressanta artikeln i denna tidning fanns på sidan Min hälsning till redaktionen

Namn Näradress Postnummer och -adress

Martha betalar portot

Klipp ut kupongen och posta den till oss – portot är redan betalt. Du kan också mejla oss till marthabladet@martha.fi eller sända oss ett postkort till adressen Marthas redaktion, Medelhavsgatan 14 C, 00220 Helsingfors.

MARTHA Svarsförsändelse Avtal 126390 00003 Helsingfors

Vi lottar ut 5 brickor bland de inkomna svaren.

Skicka ditt svar senast 10.4.2019.

Skicka ditt svar senast 10.4.2019.

Jag hittade marthadockor på sidorna

Delta i utlottningen! Marthor finns överallt, och de är med i mångt och mycket! På vilka sidor i denna tidning hittar du de små marthadockorna?

Namn Näradress Postnummer och -adress

Martha betalar portot

MARTHA Svarsförsändelse Avtal 126390 00003 Helsingfors

Klipp ut kupongen och posta den till oss – portot är redan betalt. Du kan också mejla oss till marthabladet@martha.fi eller sända oss ett postkort till adressen Marthas redaktion, Medelhavsgatan 14 C, 00220 Helsingfors.

Vi lottar ut 5 skärbräden bland dem som har sänt in rätta svar.

2021


2022


Suo Su om men en Luo uont nto nt oo on n iinn nn nos o ta tava v opa va pas s lu uon onto oon n ja ym mp pä ärriist stöö öön n.. Leh ehte hte teä ä ju j lk kai a se s e Su S om o e en n luo luonn nn non on-su suoj uoj ojel ellul e uliiiiiitt ttto. o T Til ilaa il aama aa m ll ma lla a ttu uet e lluo u nn uo no on nsu uoj o el elu uty t öt ötä. ä ä.

TIIM TIM T TIMO IMO MO ME MO MEL E A AN ANT ANTI NT TIIE / V VAS AS STAVA TAV AVALO AVA LO

TUNNE LUONTOSI!

Painotalo PunaMusta onnittelee

t! a ny Tila meroa

€ 0 9 , 15 3 nu

€) 8,5 0 fi/ .fi m. 2 onto (n o r enlu s m o .su itilau w w w leht

Pajujen tarj rjoam rj oa a oam ravint in o on täärk rkeää talven jjälke tal lkeen en her en he ääv ä ilille k ala ki kim al isi isille lle,, kkun lle un muu un muutt kas asvit as vit ei eivät vät ä vi v elä l kuu ki.i.

120-vuotiasta Marttaliittoa. p. 010 230 8400 www.punamusta.com

LUONNONYSTÄVÄN YKKÖSLEHTI

Lankapuh. 8,35 snt/puh.+6,00 snt/min. Matkapuh. 8,35 snt/puh.+17,17 snt/min.

Tämän päivän painotalo.

RUNDRESOR PÅ SVENSKA

Holland

23–30 23 30.4 4. fr 4. fr. r

1210 € 12

MUSIKALISKT ALLKONSTVERK MED DANSANDE DOCKOR, HJÄLTAR, HONUNGSBIN, KRATTOR OCH EN MASSA LINGON.

Bussresa Österbotten–Södra Finland–Åbo. Kanalturer i Giethoorn & Amsterdam. Vi bor i fiskarbyn Volendam. Upplev 32 ha tulpanprakt i Keukenhof. Härlig vårresa! 11–16.4 • fr. 1145 € ŹFranska rivieran Bo i Cannes. Nice, Monaco med mera! 15–21.4 • fr. 1165 € ŹGardasjön Båttur, Verona, vingårdsbesök g ŹKroatien, Österrike, Slovenien 29.4–6.5 • fr. 1365 € Alper, kristallklara stränder, vinprovning 8–13.5 • fr. 1265 € ŹStrada del Prosecco Fina utflykter med lätt bubblande tema ŹMakarska Rivieran, Kroatien 11–18.5 • fr. 1165 € Koppla av! Samma hotell hela resan ŹSt. Petersburg (buss fr. Österb.) 23–27.5 • fr. 980 €

RESEBYRÅ INGVES & SVANBÄCK

www.ingsva.fi • info@ingsva.fi • 020 743 4520

MUSIKAALINEN MONITAITEELLINEN TEOS, JOSSA ON TANSSIVIA NUKKEJA, SANKAREITA, MEHILÄISAMPIAISIA, HARAVOJA SEKÄ VALTAVA MÄÄRÄ PUOLUKOITA.

PREMIÄR / ENSI-ILTA 19.9.2019 BILJETTERNA KOMMER TILL SALU / LIPUT MYYNTIIN 5.2.2019

ABOSVENSKATEATER.FI 02-277 73 77


Tähtinäyttelijät lavalla TAMPEREEN TEATTERIN keväässä 2019! 220 210 200 190

220

Komedia jääräpäistä

210 200 190

180

180

170

170

Esko Roine

160 150

JOHANNES LINNANKOSKI – MIKKO ROIHA

140

.. n e nykan

Kertomus hämäläisten talonpoikien vaelluksesta vieraalle maalle

liisa 2 130 5012019

MAX 25012019

120

160 150 140

danny 25012019

110

130

pirjo 25012019

120 110

Seela Sella

ESKO ROINE

rikos lla i r e p a p u t u u r ..

HEIKKI KINNUNEN

SYKSYLLÄ 2019 – SUOMEN KANTAESITYS Suurmusikaali rohkeudesta ja sorrosta, vihasta ja rakkaudesta MUSIIKKI ALAN MENKEN

LAULUJEN SANAT STEPHEN SCHWARTZ

KÄSIKIRJOITUS PETER PARNELL

PERUSTUU VICTOR HUGON ROMAANIIN JA DISNEY-ELOKUVAN LAULUIHIN ESITETÄÄN MUSIC THEATRE INTERNATIONAL EUROPEN LUVALLA.

www.tampereenteatteri.fi | p. 010 346 2500

Profile for Marttaliitto ry

Martan vuosi // Marthas år - Martat 120 vuotta -juhlanumero  

Martan vuosi // Marthas år - Martat 120 vuotta -juhlanumero