Marjasta on moneksi

Marjasta on moneksi

M a r t at

m a r ta n koti ja keittiö

1

METSÄPUUTARHA

Sisältö

3 4 4 5 6 20 23 23 30

Jokaisessa meissä asuu pieni marjastaja Luonnonmarjat Marjastajan jokaisenoikeudet Puutarhamarjat Marjojen säilöntä Marjanviljely Suomessa Pari desiä päivittäin Marjavisa Popsitaan puolukkaa

Reseptit 8 Salaattikupit 8 Kala-kuskussalaatti 10 Leipäjuustosalaatti lakkavinegretillä 10 Lohkosalaatti 13 Kuningatar-talkkunaletut 13 Tyrni-inkivääri­smoothie 15 Tacokupit ja herukkasalsa 15 Mansikka-vuustorinkelit 16 Juurisellerischnitzel ja kylmä valkoherukkakastike 16 Kirjolohi ja karviaischutney 18 Tyrni-kotijuustodahl 18 Naanleivät 22 Litistetty broileri ja marjakastike 22 Maissileipä 23 Mustikkaohratto 23 Sultsinankuorileivät 26 Lakkaherkut 28 Mansikkakuppikakut 28 Vadelma-vaniljakiisseli 29 Mustanmetsän vanukas 30 Unelmatorttu herukkakompotilla 30 Puolukkapiirakka 32 Possustroganoff 33 Paimenenpaistos 34 Kasviskaalikääryleet lehtitai mustakaalista 34 Tuorepuuro 35 Marinoidut mansikat 35 Puolukkamajoneesi

Mansikkavuustorinkelit 2

Jokaisessa meissä asuu pieni marjastaja m a r j at t o d e n n ä k ö i s e s t i maistuvat sinullekin, marjastit sitten kor-

vessa, lähitilalla, omassa puutarhassa tai kaupan pakastealtaalla. Suomalaiset syövät noin 13 kiloa marjoja vuodessa, eli keskimäärin 35 grammaa tai reilu puoli desiä päivässä. Kämmenellinen. Ei huonosti, mutta voisi olla paremminkin. m a r j at o vat mahtavia eikä niitä suotta hehkuteta. Suomen valoi-

sa kesä kypsyttää upeat luonnonmarjamme, joita saa jokaisenoikeuksien nojalla poimia kuka tahansa: punaposkista puolukkaa, maukasta mustikkaa ja aromikasta lakkaa. Puutarhoissa ja marjatiloilla kasvatetaan monia suomalaisten suosikkiherkuista, kuten mansikkaa, vadelmaa ja pensasmustikkaa. Herukat ja karviaiset ovat monelle niitä tuttuja mummolan marjoja, toisten pihapiiriin ovat aina kuuluneet tyrnit. r av i t s e m u k s e l l i s e s t i m a r j at ovat merkittävä osa ruokavaliotamme.

Saamme niistä vitamiineja, hyviä rasvoja ja kuitua sekä muita terveyshyötyjä tuovia ainesosia, kuten polyfenoleja. Marjoja suositellaankin nauttimaan päivittäin. Kaikki marjat ovat terveellisiä, mutta parhaan terveyshyödyn saa nauttimalla näitä herkkuja monipuolisesti. m a r j a s a d o n s ä i l ö n tä kuuluu kesän ja syksyn puuhiin, ja säilömäl-

lä marjoista saadaankin ympärivuotinen osa ruokavaliotamme. Marjoja pakastetaan, mehustetaan, hillotaan ja kuivataankin. Monen mielestä marjat ovat parhaimmillaan tuoreeltaan napsittuna tai piirakkaan leivottuina sekä mehuina ja hilloina. Ne sopivat kuitenkin eri muodoissaan ihan jokaiselle aterialle aamupuurosta lounassalaattiin ja välipalaleivästä päivällisen lisukkeeksi. Marjasta todella on moneksi.

3

4 MARJASTA ON MONEKSI 4 MARJASTA ON MONEKSI

Luonnonmarjat M ETSISSÄMME K A S VA A noin 50 eri-

laista luonnonmarjaa, joista ravintokäyttöön ja kerättäväksi soveltuvia lajeja on noin 20. Huonoimpanakin satovuonna marjoja arvioidaan kypsyvän noin 100 kiloa, eli 20 ämpärillistä, henkilöä kohden. Satoa kerätään talteen kuitenkin vain joitakin prosentteja. Marjojen osuutta ruokavaliossa kannattaisi lisätä, sillä marjat sisältävät runsaasti vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita sekä polyfenoleja.

Lue lisää marjojen ravitsemuksellisista hyödyistä sivulta 23.

Kaupallisesti arvokkaimpia luonnonmarjojamme ovat puolukka, mustikka, vadelma, lakka, karpalo, tyrni ja variksenmarja. Näistä erityisesti puolukkaa ja mustikkaa tavataan runsaasti kaikkialla maassa. Luonnonvaraiset marjat kuuluvat jokaisenoikeuksien piiriin, eli niitä saa poimia ilman maanomistajan lupaa joitain luonnonsuojelulaein suojeltuja lajeja lukuun ottamatta.

Lue lisää osoitteesta luontoon.fi/ jokaisenoikeudet.

Monia luonnonmarjalajeja voi myös istuttaa kotipuutarhaan. Tällaisia ovat esimerkiksi puolukka, vadelma ja tyrni.

Luonnonmarjoja kannattaa säilöä eri tavoin, esimerkiksi mehustamalla, hilloamalla tai pakastamalla. Puolukka, karpalo ja lakka säilyvät tuoresurvoksena jääkaapissa korkean bentsoehappopitoisuutensa ansiosta.

Lue lisää marjojen säilönnästä sivulta 6.

POIMI OIKEIN

MARJASTAJAN JOKAISENOIKEUDET

Luonnossa kasvavia marjoja saa jokaisenoikeuksien nojalla poimia ilman maanomistajan lupaa.

Piha-alueelle ei kuitenkaan saa mennä eikä marjoja saa poimia istutuksilta. Myös kansallispuistoissa, soidensuojelualueilla ja joillakin pienemmillä suojelualueilla marjastaminen on sallittu. Kasvinosien kerääminen ei ole sallittua ilman maanomistajan lupaa tai suojelualueella ilman erillistä tutkimuslupaa. Noudata aina luonnossa liikkuessasi retkietikettiä.

Lue lisää: luontoon.fi/jokaisenoikeudet ja luontoon.fi/retkietiketti

• Poimi vain kypsiä marjoja, sillä kypsyminen ei jatku poimimisen jälkeen.

• Älä poimi selvästi vioittuneita marjoja.

• Poimi poutasäällä; kuivapintaiset marjat säilyvät paremmin.

• Poimi puhtain käsin.

• Älä poimi teiden varsilta, saastuttavien teollisuuslaitosten läheltä tai lannoitus- ja myrkytysalueilta.

• Poimi marjat koriin tai ämpäriin ja suojaa ne kuljetuksen aikana.

• Säilytä poimitut marjat viileässä ja jatkokäsittele mahdollisimman pian.

SUOMESSA KASVAVIA LUONNONMARJOJA

• Puolukka • Mustikka • Vadelma • Lakka • Karpalo • Tyrni • Juolukka • Variksenmarja Lue lisää: arktisetaromit.fi/ luonnonmarjat

55

Puutarhamarjat JOS SIN ULLA on piha-aluetta, mik-

si et istuttaisi sinne puutarhamarjoja? Puutarhamarjat ovat hyvänmakuisia ja terveellisiä, ja ne täydentävät kotivaraa. Lajivalikoimassa on paljon kestäviä, kauniita ja helppohoitoisia kasveja, jotka sopivat kotipihassa marjatarhaan, yksittäiskasveiksi, kasviryhmiin sekä aidanteisiin. Jotkin marjat, kuten mansikat ja herukat, soveltuvat jopa ruukussa kasvatettaviksi. Marjastaminen onnistuu siis myös parvekkeella tai pienelläkin pihalla.

VALMISTELE KASVUPAIKKA Puutarhamarjat viihtyvät valoisassa, lämpimässä ja tuulelta suojatussa kasvupaikassa. Kasvupaikasta on ensin poistettava monivuotiset rikkakasvit ja maa on muokattava. Marjakasvit menestyvät parhaiten ravinteikkaassa ja kuohkeassa maassa. Maata parannetaan lisäämällä komposti- tai puutarhamultaa, kalkkia ja eloperäistä lannoitetta. Happaman maan kasveille, kuten pensasmustikalle, ei lisätä kalkkia. Savimaalle on hyvä lisätä hiekkaa rakennetta parantamaan.

ISTUTA OIKEIN Astiataimia voi istuttaa läpi kesän, mutta paras istutusaika on usein syksyllä, kun maassa on runsaasti kosteutta. Kastele taimet hyvin ja istuta ne siihen syvyyteen, missä ne ovat kasvaneet, kuitenkin niin, että juuripaakku jää mullan alle. Herukat, karviaiset ja vadelmat voi istuttaa noin 10 cm syvemmälle kuin missä ne ovat kasvaneet.

Kastele taimet hyvin istutuksen yhteydessä (10 l vettä/pensas) ja huolehdi kastelusta myös juurtumisen ajan. Pensaan juurelle levitetty kate vähentää kastelun tarvetta sekä rikkaruohojen kasvua.

LEIKKAA JA LANNOITA Tue vadelmat, herukat sekä muut tukea vaativat kasvit ja tee pensaille istutusleikkaus, mikäli sitä ei ole tehty puutarhalla. Syksyllä istutetuille kasveille istutusleikkaus tehdään seuraavana keväänä. Huolehdi säännöllisistä hoitoleikkauksista myös jatkossa. Lannoita marjakasveja maltillisesti. Keväällä kasvun alkaessa marjapensaita voidaan lannoittaa kompostilla tai eloperäisillä lannoitteilla. Talvehtimista parantava syyslannoitus taas tehdään heinä-elokuussa typettömällä syyslannoitteella.

VALITSE LAJIKE Valitse kasvit pihan olosuhteiden ja kasvien menestymisvyöhykkeen mukaan. Suosi Suomessa kasvatettuja, tutkitusti terveitä FinE-lajikkeita. Kannattaa istuttaa useampia lajikkeita, sillä ristipölytys parantaa satoa. Tyrni on kaksikotinen kasvi, jonka marjonta edellyttää sekä emi- että hedelajiketta.

PERINTEISET JA VARMASATOISET

• Punaherukka • Mustaherukka • Karviainen • Vadelma • Mansikka • Valkoherukka KOKEILE MYÖS

• Viherherukka • Kirsikka • Herukkakarviainen • Keltavadelma • Marja-aronia • Pensasmustikka • Saskatoon eli marjatuomipihlaja • Tyrni • Goji-marja Lue lisää: martat.fi/puutarha

6 6

MARJASTA ON ON MONEKSI MONEKSI MARJASTA

Marjojen säilöntä PARHAIMMILLA A N MA R JAT ovat

tuoreina, mutta kasvukauden makuja ja ravintoaineita kannattaa myös säilöä. Marjoja voi pakastaa sellaisenaan, kuivata, keittää hilloiksi ja mehustaa. Joitakin marjoja voi myös säilöä tuoresurvoksena tai -mehuna. Hillot ja mehut on säilytettävä jääkaapissa tai viileässä kellarissa. Niitä voi myös pakastaa.

1

PAKASTAMINEN Pakastaminen on ravintoaineiden säilymisen kannalta paras säilöntämenetelmä marjoille. Marjat säilyvät pakastimessa seuraavaan satokauteen saakka. Marjat voi pakastaa kokonaisina, paloiteltuina tai viipaloituina, survoksena tai hillona. Myös marjamehuja voi pakastaa. Pakastaminen kannattaa tehdä mahdollisimman pian poimimisen jälkeen.

Pakastettavia marjoja ei ole välttämätöntä sokeroida, mutta koska marjoissa tapahtuu pakasta-

misen aikana jonkin verran niiden omaa sokeria kuluttavaa soluhengitystä, ne voivat hieman happamoitua. Sopiva sokerimäärä on kahdesta ruokalusikallisesta noin puoleen desilitraan sokeria marjalitraa kohden.

Kokonaisena pakastettavat pehmeäkuoriset marjat, kuten mansikat, vadelmat ja lakat, kannattaa pakastaa rasioissa. Marjoja ei huuhdella. Kovakuoriset marjat, kuten puolukat, sekä marjasoseet voi pakastaa pakastuspusseissa.

Pussi kannattaa muotoilla litteäksi, jolloin se jäätyy nopeammin.

Marjat kannattaa sulattaa nopeasti mikroaaltouunissa tai lämpimässä vesihauteessa. Näin C-vitamiinia tuhoutuu mahdollisimman vähän ja marjojen rakenne pysyy eheämpänä. Marjat voi sulattaa myös huoneenlämmössä, mutta hygieniasyistä niitä ei kannata jättää lämpimään pitkäksi aikaa.

2

KUIVAAMINEN Kuivatuissa marjoissa maku ja useimmat ravintoaineetkin säilyvät hyvin. Marjojen kuivatusaika on kuitenkin usein pitkä, ja esimerkiksi kasvikuivurilla kuivaaminen kuluttaa paljon energiaa. Enimmäislämpötila marjojen kuivaamiselle on 50 astetta. Riittävästi kuivuneet marjat ovat kevyitä ja kovia.

3

TUORESURVOS JA -MEHU Puolukka, karpalo ja lakka sisältävät runsaasti bentsoehappoa, minkä ansiosta ne säilyvät survoksena kylmässä ilman sokeria, kuumennusta ja säilöntäaineita. Marjat kannattaa huuhdella ennen survomista.

Osa marjoista survotaan niin, että mehua muodostuu riittävästi peittämään marjat. Survomiseen voi käyttää esimerkiksi perunasurvinta.

Survos pannaan puhtaisiin lasi- tai muoviastioihin, peitetään kannella ja säilytetään jääkaapissa. Marjojen tulee jäädä mehupinnan alle joka kerta, kun survosta otetaan astiasta. Survos säilyy näin kuukausia.

Tuoremehu on 100-prosenttista mehua, jota ei ole kuumennettu.

Pieniä määriä tuoremehuja voi valmistaa kotona joko mehulingolla tai survomalla marjat. Työ on melko hidasta, koska linkoon mahtuu vain vähän raaka-ainetta kerrallaan. Tuoremehu säilyy parhaiten pakasteena.

7 7

Hillon perusohje

4

SÄILÖMINEN SOKERILLA Sokerilla säilömällä voidaan valmistaa hilloja, marmeladeja ja hyytelöitä. Sokerilla on merkitystä niiden rakenteen muodostajana mutta myös värin ja C-vitamiinin säilyttäjänä. Sokeri on tärkeä tekijä säilyvyyden kannalta, sillä sokeri sitoo suurimman osan marjojen vedestä, ja näin homeiden, hiivojen ja bakteereiden toiminta estyy. Toisaalta sokeria tarvitaan melko paljon (0,5–1 kg marjakiloa kohti). Valmis hillo, marmeladi tai hyytelö säilytetään jääkaapissa tai kylmäkellarissa.

Marjoista voidaan myös valmistaa mehua höyrystämällä tai keittämällä. Yhdestä marjakilosta saadaan mehua noin litra, ja litraan mehua lisätään 200–400 grammaa sokeria. Jos mehuun ei lisätä sokeria, se kannattaa säilöä pakastamalla. Itse tehty mehu on herkullista, mutta valtaosa C-vitamiinista ja flavonoideista jää marjamassaan.

KÄTEVÄSTI KAUPASTA Kaupoissa on myös laaja valikoima marjapakasteita, hilloja, mehuja, kuivattuja marjoja ja muita marjajalosteita. Niitäkin kannattaa hyödyntää.

Tarjolla on sekä kotimaisia että ulkomaisia tuotteita, ja hintahaitari on laaja. Tuotteiden ominaisuuksia ja hintoja vertailemalla voi valita itselleen sopivan. Kotimaisuus on tässäkin valttia: erityisesti pakastemarjojen kohdalla on hyvä muistaa, että ulkomaisia pakastemarjoja ei suositella käytettäväksi kuumentamatta.

KOVAKUORISET MARJAT (herukat, puolukka, karpalo, karviaismarja, pihlajanmarja) 1 kg (n. 2 l) marjoja 3–4 dl vettä 600–700 g (7–8 dl) sokeria

PEHMEÄKUORISET MARJAT (mansikka, vadelma, mustikka, juolukka, lakka) 1 kg (n. 2 l) marjoja 500–700 g (6–8 dl) sokeria TAI 500 g hillosokeria ja 0,5 dl vettä

1. Keitä vettä ja sokeria noin 10 minuuttia.

2. Lisää joukkoon puhdistetut marjat.

3. Keitä hilloa pienellä lämmöllä noin puoli tuntia.

4. Ravistele kattilaa välillä, jotta marjat eivät pala pohjaan.

Kuori vaahto.

5. Tölkitä hillo hyvin pestyihin, kuumennettuihin tölkkeihin piripintaan.

6. Sulje kannet välittömästi.

1. Pane peratut marjat ja sokeri kerroksittain teräs- tai emalikattilaan ja anna marjojen mehustua viileässä muutama tunti.

2. Kuumenna mehustuneita marjoja hitaasti kiehumispisteeseen ja anna kiehua alhaisella lämmöllä noin puoli tuntia, kunnes marjat ovat tasaisesti liemessä.

4. Älä sekoita marjoja vaan ravistele kattilaa välillä, jotta hillo ei pala pohjaan. Kuori vaahto reikäkauhalla.

5. Tölkitä kuuma hillo hyvin pestyihin, kuumennettuihin tölkkeihin piripintaan.

6. Sulje välittömästi.

Lue lisää säilönnästä: martat.fi/sailonta

Jos käytät hillosokeria: 1. Kaada vesi marjojen joukkoon kattilaan ja kuumenna.

2. Lisää hillosokeri vähitellen varovasti sekoittaen.

3. Vähennä lämpöä, kun seos kiehuu.

4. Keitä hilloa noin 10 minuuttia. Ravista kattilaa välillä.

5. Anna hillon jäähtyä 20–30 minuuttia, sekoita välillä. Tölkitä.

8

MARJASTA ON MONEKSI

Salaattikupit

Kala-kuskussalaatti

Nämä ihastuttavat salaattikupit syntyvät loppukesän sadosta, mutta voit käyttää myös varasto-omenoita sekä pakastemarjoja ja -herneitä.

200 g (täysjyvä)kuskusia 2,5 dl kiehuvaa vettä puolikas kasvisliemikuutio tai 0,5 rkl kasvisfondia 1 (luomu)appelsiini 1 punasipuli persiljaa ja/tai tilliä 70 g vuonankaalia, baby­pinaattia tai rucolaa 3 rkl oliiviöljyä 2 rkl (omena)viinietikkaa 1 prk (à n. 150/115 g) kotimaista kalasäilykettä (esim. leppäsavukala rypsiöljyssä) n. 1 dl (kotimaisia) karpaloita

pieni keräsalaatti 1–2 omenaa 1 dl valko- tai punaherukoita n. 20 palkoa herneitä (tai 100 g pakasteherneitä) puolikas ruukku tilliä 100 g raejuustoa puolikkaan sitruunan mehu 1. Irrottele salaatinlehdet. Huuhtele ne ja taputtele kuiviksi.

2. Kuori omenat halutessasi tai pese ne. Pilko omenat pieniksi kuutioiksi. Irrottele herukat tertuista ja poista mahdolliset roskat. Jos käytät pakasteherukoita, sulata ne jääkaapissa tai huoneenlämmössä.

3. Irrottele herneet paloista. Jos käytät pakasteherneitä, kiehauta vettä kattilassa ja keitä herneitä pari minuuttia, valuta ja jäähdytä kylmän, juoksevan veden alla.

4. Irrottele tillistä tupsut ja silppua.

5. Sekoita kulhossa omenakuutiot, herukat, herneet, raejuusto ja tilli (säästä hieman koristeluun). Nostele jokaiselle salaatinlehdelle noin kaksi ruokalusikallista täytettä. Koristele lopulla tillillä.

1. Mittaa kuskus isoon kuumuutta kestävään kulhoon. Keitä vettä vedenkeittimessä ja mittaa pieneen kulhoon tarvittava 2,5 desilitraa.

Liuota siihen kasvisliemikuutio tai -fondi. Kaada liemi kuskusin päälle, sekoita hieman ja peitä tiiviillä kannella tai muovikelmulla. Anna turvota n. 10 minuuttia.

2. Pese appelsiini. Raasta kuori ja purista mehu.

3. Kuori ja silppua punasipuli. Silppua persilja ja tilli.

4. Huuhtele vuonankaali (tai babypinaatti tai rucola) ja pilko hieman pienemmäksi.

5. Sekoita keskenään appelsiinimehu, appelsiininkuoriraaste, oliiviöljy ja viinietikka ja kaada tekeytyneen kuskusin päälle. Sekoita.

6. Lisää joukkoon kala, punasipuli, karpalot, vuonankaali ja yrtit. Sekoita ja maista. Lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria.

VINKKI: Jos käytät mausteöljyyn säilöttyä kalaa, voit käyttää säilöntäöljyä oliiviöljyn sijasta.

VINKKI: Kokeile karpaloiden sijasta myös puolukoita.

9

Salaattikupit

10

MARJASTA ON MONEKSI

Leipäjuustosalaatti lakkavinegretillä 1 ruukku salaattia (esim. jää­ salaatti, pehtoorin salaatti, tammenlehtisalaatti) pieni rasia tai ruukku rucolaa puolikas kurkku 200–300 g leipäjuustoa 2–3 ohutta rieskapalaa 1 rkl rypsiöljyä 0,5 tl suolaa 0,5 tl mustapippuria Lakkavinegretti 0,5 dl rypsiöljyä 1,5 rkl valkoviinietikkaa 1 dl lakkoja tai lakkasurvosta 0,5 tl hunajaa 0,25 tl mustapippuria 0,25 tl suolaa 1. Pese salaatinlehdet ja rucola ja taputtele kuivaksi keittiöpyyhkeellä tai talouspaperilla. Pese ja paloittele kurkku. Leikkaa leipäjuusto suupaloiksi.

2. Leikkaa rieskoista haluamasi mallisia paloja ja paahda niitä kuivalla paistinpannulla, kunnes ne hieman rapeutuvat.

3. Mittaa vinegretin ainesosat kannelliseen purkkiin, sulje purkki ja ravistele sekaisin.

4. Kokoa salaatti: Revi salaatinlehtiä ja rucolaa pienemmiksi ja levitä ne tarjoiluvadille. Levitä päälle kurkku, leipäjuusto ja rieskapalat.

Valuta päälle lakkavinegretti tai tarjoa se erillisestä astiasta.

Lohkosalaatti 4 annosta 1 prk (n. 400 g) kikherneitä 2 tl öljyä 1 tl ras el hanout -mausteseosta 0,5 tl suolaa 3 rkl karpalo- tai puolukkahilloa tai -hyytelöä 0,25 dl vettä 1 tl balsamiviinietikkaa 1 tlk fariinisokeria tai hunajaa 3 rkl kurpitsansiemeniä (tai muita siemeniä) 1 tomaatti pieni punasipuli 1 tuore chili ruukku lehtipersiljaa 1 lime 0,25 tl mustapippuria 1 keräsalaatti 1 prk (200–250 g) kauragurttia tai kaurafraichea 1 dl puolukoita tai karpaloita (tuoreena tai pakasteena) 1. Valuta ja huuhtele kikherneet siivilässä. Kumoa ne uunipellille leivinpaperille. Lisää rypsiöljy, ras el hanout sekä puolet suolasta.

Sekoita ja paahda uunissa 200 asteessa noin 30 minuuttia.

2. Mittaa pieneen kattilaan tai kasariin hillo, vesi, viinietikka sekä fariinisokeri tai hunaja. Kuumenna keskilämmöllä, kunnes seos pulpahtaa. Laske lämpöä ja anna hautua muutama minuutti. Nosta pois liedeltä ja anna jäähtyä hieman.

3. Paahda siemeniä kuumalla, kuivalla paistinpannulla muutama minuutti. Siemenet voi käyttää myös paahtamatta.

4. Pese tomaatti. Halkaise se ja poista siemenet lusikalla tai veitsenkärjellä. Kuutioi tomaatti ja punasipuli. Poista chilistä kanta, halkaise chili ja poista sisältä siemenet. Pilko pieneksi. Silppua lehtipersiljan lehdet. Yhdistä tomaatti, sipuli, chili ja puolet lehtipersiljasta kulhossa.

5. Halkaise lime ja purista toisesta puolikkaasta mehu kulhoon. Lisää loput suolasta sekä mustapippuri ja hieman jäähtyneet paahdetut kikherneet ja sekoita hyvin.

6. Huuhtele keräsalaatti kokonaisena. Ravista varovasti ylimääräinen vesi pois. Leikkaa salaattikerä pitkittäin neljäksi lohkoksi niin, että lehdet pysyvät kannassa kiinni.

7. Kokoa annokset: Aseta jokaiselle lautaselle salaattilohko. Valele kauragurtti tai kaurafraiche tasan kunkin salaattilohkon päälle. Jaa sitten kikherne-tomaattiseos tasan jokaisen lohkon päälle. Valuta marjakastiketta lohkojen päälle. Viimeistele salaatit siemenillä, kokonaisilla marjoilla ja lopulla lehtipersiljasilpulla. Voit leikata yli jääneen limen puolikkaan lohkoiksi lautasille.

11

Lohkosalaatti

12

MARJASTA ON MONEKSI

Kuningatartalkkunaletut

13

Kuningatartalkkunaletut n. 20 pientä lettua

2 dl talkkunajauhoja 2 dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta 0,25 tl suolaa 1 rkl sokeria 2 tl kardemummaa 3 dl kasvijuomaa tai maitoa 0,5 dl sulatettua margariinia tai voita tai juoksevaa kasvirasvavalmistetta 2 kananmunaa n. 1,5 dl vadelmia ja mustikoita (pakaste tai tuore) Lisäksi 1 prk turkkilaista jogurttia 1 rkl vaniljasokeria voita tai margariinia paistamiseen 1. Sekoita keskenään kulhossa talkkunajauhot, vehnäjauhot, leivinjauhe, suola, sokeri ja kardemumma.

2. Sekoita toisessa astiassa neste, rasva ja kananmunat.

3. Kaada neste-munaseos kuiviin aineksiin ja sekoita tasaiseksi.

4. Sekoita vaniljasokeri turkkilaiseen jogurttiin.

5. Kuumenna rasvaa lettupannussa tai tavallisessa paistinpannussa. Nosta lettupannun koloihin tai paistinpannulle noin 2 rkl taikinaa lettua kohden. Ripottele päälle marjoja ja paina niitä tarvittaessa hieman lastalla taikinaan. Paista pari minuuttia, käännä letut ja paista vielä pari minuuttia. Paista näin koko taikina.

5. Tarjoa letut lämpiminä turkkilaisen jogurtin kanssa.

Tyrni-inkivääri­ smoothie 4 annosta 1,5–2 dl tyrnimarjoja (pakaste tai tuore) 1 banaani 2 tl raastettua inkivääriä 1 rkl pellavansiemeniä tai pellavansiemenrouhetta 0,5 dl kaurahiutaleita tai -leseitä 4 dl maustamatonta jogurttia (maito- tai kasvipohjaista) n. 1 dl maitoa, kasvijuomaa tai mehua (1 rkl hunajaa) 1. Mittaa kaikki ainekset moni­ toimikoneen kannuun. Sekoita sileäksi ja maista. Jos haluat makeampaa juomaa, lisää hunaja ja sekoita vielä.

14

MARJASTA ON MONEKSI

Tacokupit ja herukkasalsa

Vinkki! Täytteeksi sopivat papujen sijaan myös erilaiset kasviproteiinivalmisteet sekä jauheliha. Voit käyttää myös pieniä tortillalettuja, jotka voi käyttää sellaisenaan paloittelematta.

15

Tacokupit ja herukkasalsa 12 kappaletta Tacokupit ovat maistuva välipala tai vaikka leffaillan herkku. Salsa tehdään tomaatin sijaan raikkaan happamista herukoista!

Salsaan: 1 tuore chili 2 kevätsipulia tai 1 pieni punasipuli 1 ruukku korianteria 3 dl punaherukoita 0,5 tl sokeria 0,25 tl suolaa 0,25 tl mustapippuria 6 (täysjyvä)tortillalettua 2 rkl rypsiöljyä 2 prk (n. 380 g) mustapapuja 1 dl (pakaste)maissia 1 pieni sipuli tai 2 kevätsipulia 2 valkosipulinkynttä 1 rkl valkoviini- tai omenaviini­ etikkaa 1 rkl hunajaa 0,5 tl chilijauhetta 2 tl savupaprikaa 2 tl jeeraa 150–200 g juustoraastetta lisäksi esim. avokadoa, limeä, kaura­ fraichea tai -gurttia tai ranskankermaa tai turkkilaista jogurttia 1. Valmista ensin salsa. Poista chilistä kanta ja siemenet ja leikkaa chili mahdollisimman pieneksi.

Silppua myös sipuli ja korianterin lehdet.

2. Sekoita pienessä kulhossa keskenään herukat, chili, sipuli ja noin puolet korianterista. Säästä loput tarjoiluun. Lisää sokeri, suola ja mustapippuri ja nosta jääkaappiin tekeytymään.

3. Leikkaa tortillaletut neljään osaan.

Voitele muffinipellin kolot ruokalusikallisella rypsiöljyä. Paina jokaiseen pellin koloon kaksi lettuneljännestä vastakkain niin, että kärjet peittävät kolon pohjan. Painele lettujen reunat pellin kolojen reunoille.

Ne saavat mennä taitteille.

4. Valuta mustapavut. Ota maissi pois pakastimesta, sitä ei tarvitse erikseen sulattaa.

5. Kuori ja pilko sipuli pieniksi kuutioiksi. Hienonna valkosipuli.

6. Kuumenna pannulla 1 rkl rypsiöljyä ja kuullota sipuleita siinä muutama minuutti. Lisää sitten pavut, etikka, hunaja ja mausteet. Kuumenna keskilämmöllä sekoitellen muutama minuutti. Voit painella lastalla tai kauhalla osan pavuista rikki. Lisää maissit ja kuumenna vielä hetki.

Nosta pannu pois levyltä.

7. Jaa paputäyte tortillapaloilla vuorattuihin muffinipellin koloihin. Ripottele päälle juustoraaste. Paista uunissa 180 asteessa noin 10 minuuttia tai kunnes juusto on sulanut.

8. Tarjoile herukkasalsan, fraichen tai jogurtin sekä korianterin kanssa.

Lisukkeeksi sopivat myös salaatti, limeviipaleet ja avokadoviipaleet.

Mansikka-vuustorinkelit 4 annosta, kuva s. 3 250 g mansikkaa 1 pkt (à 200 g) vegaanista salaattivuustoa, esim. MÖ Kreikkalainen (tai fetajuustoa) puoli ruukkua sitruuna­ melissaa 4 rinkeliä tai bagelia 1 rkl oliiviöljyä 0,5 tl mustapippurirouhetta 4 tl hunajaa 1. Poista mansikoista karat.

Survo noin neljännes mansikoista haarukalla. Viipaloi loput.

Viipaloi tai murustele vuusto tai juusto. Silppua sitruunamelissan lehdet.

2. Halkaise rinkelit/bagelit.

Paahda niitä leivänpaahtimessa ja pirskottele sitten oliiviöljyllä.

3. Jaa mansikkasurvos rinkeleiden pohjapuolikkaille. Asettele pohjille sitten vuustoa tai juustoa sekä mansikkaviipaleita. Ripottele päälle mustapippuri ja sitruunamelissa ja valuta hunaja. Aseta päälle rinkelin toinen puolikas.

VINKKI: Voit käyttää sitruunamelissan sijaan myös muita yrttejä, esimerkiksi timjamia tai basilikaa.

16

MARJASTA ON MONEKSI

Juurisellerischnitzel ja kylmä valkoherukkakastike

Kirjolohi ja karviaischutney

n. 500 gramman pala juuri­selleriä 2 tl suolaa 1,5 dl ruisjauhoja 1 tl mustapippuria 2 kananmunaa 1,5 dl (ruis)korppujauhoja 2 rkl siemeniä (esim. seesa­ min- ja auringonkukan­ siemeniä) 0,5 dl rypsiöljyä

kirjolohifilee (n. 400 g) 1 rkl rypsiöljyä n. 1 tl suolaa n. 1 tl mustapippuria (sitruuna)

Kastike: 100 g valkoherukoita 0,5 dl oliiviöljyä 3 rkl hunajaa 0,25 tl suolaa n. 1 rkl vettä

VINKKI: Voit käyttää valkoherukoiden sijaan myös punaherukoita.

1. Pese juuriselleri tarvittaessa ja kuori se. Viipaloi juuriselleri noin puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi. Kuumenna kattilassa vettä. Lisää 1 tl suolaa sekä juuriselleriviipaleet.

Keitä 5–10 minuuttia. Kokeile kypsyyttä veitsen kärjellä. Viipaleiden tulisi olla juuri ja juuri kypsiä. Nosta lautaselle talouspaperin päälle.

2. Valmista selleriviipaleiden kypsyessä kastike. Irrota herukat tertuista. Pane kaikki ainekset pieneen kulhoon ja sekoita lusikalla. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa.

3. Sekoita ruisjauho, 1 tl suolaa sekä 1 tl mustapippuria pienessä kulhossa tai lautasella. Riko kananmunat toiseen kulhoon ja riko niiden rakenne haarukalla. Sekoita kolmannessa kulhossa korppujauho ja siemenet.

4. Kuumenna rypsiöljy paistinpannussa. Öljyn tulee peittää pannun pohja kokonaan. Pyörittele juuriselleriviipaleet kauttaaltaan ensin ruisjauhoissa, sitten kananmunassa ja lopuksi korppujauhoissa. Paista viipaleita molemmin puolin 2–3 minuuttia, tai kunnes pinta on kullanruskea. Nosta lautaselle talouspaperin päälle, jotta ylimääräinen öljy valuu pois. Siirrä viipaleet sitten joko tarjoiluvadille tai ruokailulautasille.

5. Valuta herukkakastiketta juuriselleriviipaleiden päälle ja tarjoa esimerkiksi perunoiden tai ateriaviljalisäkkeen sekä vihersalaatin kera.

Chutney 4 rkl sokeria 3 rkl omenaviinietikkaa 0,25 tl suolaa 0,25 tl mustapippuria 150 g karviaisia 2 salottisipulia tai 1 pieni punasipuli lime puolikas ruukku minttua, ruoho­ sipulia ja lehtipersiljaa 1. Valmista ensin chutney. Mittaa pieneen kattilaan sokeri, etikka, suola ja pippuri ja kuumenna kiehuvaksi. Lisää karviaiset ja keitä miedolla lämmöllä muutama minuutti, kunnes marjat hieman pehmenevät. Anna jäähtyä hieman.

2. Kuori sipulit ja viipaloi ne ohueksi.

Raasta limen kuori ja purista mehu. Silppua yrtit. Sekoita sipuli, limen kuori ja mehu sekä yritit hieman jäähtyneisiin karviaisiin. Nosta tekeytymään jääkaappiin kalan valmistuksen ajaksi.

3. Pyyhi lohifileen pinta kuivaksi talouspaperilla. Poista ruodot, jos niitä ei ole vielä poistettu. Öljyä uunivuoka ja nosta kirjolohifilee vuokaan. Ripottele päälle suolaa ja mustapippuria sekä purista halutessasi sitruunamehua. Voit maustaa fileen myös sitruunan raastetulla kuorella.

4. Paista uunissa 180 asteessa n. 15–20 minuuttia fileen paksuuden mukaan.

17

Tarjoile kirjolohi karviaischutneyn sekä haluamasi ateriavilja­ lisäkkeen kanssa.

Kirjolohi ja karviaischutney

18

MARJASTA ON MONEKSI

Tyrni-kotijuustodahl 4 annosta

Naanleivät 4 leipää

Lämmittävä dahl, eli linssipata, syntyy nopeasti kypsyvistä punaisista linsseistä. Tyrnimarjat tuovat raikasta hapokkuutta muuten täyteläiseen ruokaan. Tyrnin tilalla voit kokeilla myös pihlajanmarjoja.

1 tl juustokuminan siemeniä 2 dl maitoa 1 dl jogurttia 25 g tuorehiivaa tai 1 pss kuiva­ hiivaa 1 tl suolaa 2 tl sokeria 2 rkl rypsiöljyä 5 dl vehnäjauhoja

250 g kotijuustoa 1 sipuli 3 valkosipulinkynttä n. 4 cm:n pala inkivääriä (vihreä) chili 300 g/3,5 dl kuivia punaisia linssejä 1 rkl rypsiöljyä 1,5 tl kardemummaa kanelitanko (tai 1,5 tl kanelia) 1 tl kurkumaa 8 dl kasvislientä 1 tl mustapippuria 0,5 tl suolaa 2 dl tyrnimarjoja (tuore tai pakaste) puoli ruukkua korianteria lisäksi jogurttia tai kauragurttia 1. Aseta kotijuusto parin talouspaperikerroksen väliin ja painele kevyesti, jotta juustosta poistuu nestettä. Pilko juusto sitten noin 2 cm x 2 cm -kokoisiksi kuutioiksi.

2. Kuori ja silppua sipuli ja hienonna valkosipuli. Kuori ja rasta inkivääri. Poista chilistä kanta ja siemenet ja hienonna chili. Huuhtele linssit siivilässä.

3. Kuumenna rypsiöljy kasarissa tai kattilassa keskilämmöllä. Pane kasariin kardemumma ja kaneli ja paista niitä lastalla sekoitellen pari minuuttia tai kunnes ne alkavat tuoksua voimakkaasti.

4. Lisää pannulle sipuli, valkosipuli, inkivääri, chili ja kurkuma ja kuullota noin viisi minuuttia.

5. Lisää linssit kasariin yhdessä kasvisliemen, mustapippurin ja suolan kanssa. Sekoita ja anna hautua keskilämmöllä n. 15 minuuttia.

6. Lisää kasariin tyrnimarjat sekä kotijuustokuutiot, sekoita ja anna hautua vielä n. viisi minuuttia.

Silppua päälle korianteria ja tarjoile esimerkiksi naanleivän ja turkkilaisen jogurtin tai kauragurtin kanssa.

VINKKI: Voit kokeilla pataan myös intialaista paneer-juustoa.

Vegaanisen ruoan saat, kun käytät juuston tilalla tofua.

KASVATA TYRNIÄ KOTIPIHALLA.

Tyrni viihtyy monenlaisessa maassa aurinkoisella ja avoimella paikalla. Sadon saamiseksi on istutettava vähintään kaksi kasvia, sillä hede- ja emikukat ovat eri kasviyksilöissä. Tyrni kukkii toukokuussa ja sato kypsyy elo-lokakuussa.

Tyrnin voi säilöä mehuna, hilloina, kuivaamalla tai pakastamalla.

Lue lisää: martat.fi/tyrni/

lisäksi 0,5 dl rypsiöljyä tai voisulaa voiteluun 1. Murskaa juustokuminan siemeniä hieman morttelissa tai veitsenlappeella leikkuulaudalla. Pane murska maidon ja jogurtin kanssa pieneen kattilaan ja kuumenna kädenlämpöiseksi. Murenna ja liuota joukkoon hiiva. Jos käytät kuivahiivaa, nesteen tulee olla hieman lämpimämpää, noin 42 astetta, ja hiivan voi sekoittaa jauhoihin.

2. Lisää nesteeseen suola, sokeri, öljy ja lopuksi vehnäjauhot alustaen. Anna taikinan kohota vedottomassa paikassa leivinliinan alla noin 20 minuuttia.

3. Jaa taikina neljään osaan ja painele niistä soikioita työtasolla jauhotetuin käsin. Nosta leivät leivinpaperin päälle pellille (2 leipää/ pelti).

4. Voitele leipien pinnat rypsiöljyllä tai voisulalla ja paista uunissa 275 asteessa noin 5–10 minuuttia. Voitele leipiä paiston puolivälissä uudelleen. Tarjoile lämpiminä esimerkiksi tyrni-kotijuustodahlin kanssa.

19

Tyrnikotijuustodahl

Naanleivät

20

MARJASTA ON MONEKSI

Marjanviljely Suomessa M ANSIKKA, VAD ELMA , herukka

ja pensasmustikka. Nämä marjat ovat maistuneet Suomessa jo monta kymmentä vuotta eikä suotta. Aromikas maku, terveellisyys ja saatavuus ovat varmistaneet sen, että marjat ovat osa jokapäiväistä ruokavaliota.

Viljeltävien marjojen valikoima on Suomessa monipuolinen.

Yleisimpien neljän lisäksi tarjolla on karviaista, karhunvadelmaa, marja-aroniaa, makeasinikuusamaa, tyrniä ja saskatoonia.

Helsingin yliopistossa tutkitaan amerikankarpaloa uutena mahdollisena tuotantomarjana.

TIESITKÖ?

Torjuntaeliöt ovat hyönteisiä, hämähäkkejä tai sukkulamatoja, jotka käyttävät ravintonaan kasvien tuholaisia, kuten mansikan ripsiäisiä. Tunnetuimpia torjuntaeliöitä ovat petopunkit, jotka nauttivat ravinnokseen ripsiäisiä, harsosääskiä ja vihannespunkkeja.

KOTIMAISTA MARJAA SAATAVILLA KEVÄÄSTÄ SYKSYYN Kotimaisia tuoremarjoja voi nauttia nykyisin toukokuulta lokakuulle. Kotimaisten marjojen kausi alkaa mansikalla, jota on saatavilla äitienpäivän tienoilla kasvihuonetuotannon ansiosta. Kasvukauden edetessä mansikkaa alkaa saada kasvutunnelista ja avomaalta.

Pääsatokausi etenee portaittain: ensin mansikat kypsyvät maan eteläosissa, myöhemmin pohjoisempana.

Monipuolisimmillaan marjakausi on heinäkuussa. Tällöin saatavilla on vadelmaa, mansikkaa, herukoita, karviaisia ja makeasinikuusamaa. Loppukuusta saadaan pensasmustikkaa, karhunvadelmaa ja saskatoonia. Syksyllä kypsyvät marja-aronia ja tyrni. Kun kasvukausi on ohi, kotimaiset marjat ilahduttavat arkiruokiamme pakasteiden, hillojen ja muiden jatkojalosteiden turvin.

Keskeinen innovaatio marjojen satokauden pidentämisen taustalla on viljely kausitunnelissa. Tunneliviljely nopeuttaa marjan kypsymistä alkukaudesta ja mahdollistaa satokauden venyttämisen. Nykyään lajikevalikoimassa on aikaisia, keskiaikaisia ja myöhäisiä lajikkeita, mikä osaltaan porrastaa marjasatoa.

MANSIKKAA JA MUSTAHERUKKAA VILJELLÄÄN ENITEN Marjapensaat ovat tuttu näky kotipuutarhureiden pihoilla, mutta ammattiviljely on myös yleistä. Vaikka omaa pihaa ei olisi, marjoja pääsee siis poimimaan marjatiloilla joka kesä. Poikkeaminen marjatilalla on elämys, sillä tiloilla on viihtyisiä tilamyymälöitä ja -kahviloita sesonkiaikaan. Maatilavierailuilla konkretisoituu käsitys siitä, mistä ruoka tulee ja ketkä sitä tuottavat, ja siksi kannattaakin poimia marjat välillä itse tai hakea ne tilalta.

Marjoja viljellään lähes koko maassa lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia, jossa ammattimainen marjanviljely on haastavaa kasvukauden lyhyyden vuoksi. Eniten viljellään mansikkaa ja toiseksi eniten mustaherukkaa. Vaikka mansikkaa viljellään lähes koko maassa, eniten sitä tuotetaan Pohjois-Savossa, Varsinais-Suomessa ja Hämeessä, jotka muodostavat yli puolet maan mansikka-alasta. Mustaherukkaa viljellään eniten Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, jotka käsittävät yli puolet maan mustaherukka-alasta.

21

ELINTARVIKKEITA MARJOISTA Viljelijät panostavat myös jatkojalosteisiin. Yhteistyö elintarvikevalmistajien kanssa on tehnyt mahdolliseksi sen, että tilojen tuotevalikoimassa on hilloja, mehuja, marjasuklaata, glögiä, marjajäätelöä ja siidereitä. Marjakuohuvat ovat mainio alkoholiton vaihtoehto juhliin. Melko uusi jatkojaloste on pakastekuivatut marjat, joiden ennustetaan yleistyvän markkinoilla uuden, Kiteellä rakenteilla olevan tuotantoyksikön myötä. Kokeile pakastekuivattuja mansikoita mansikkakuppikakkuihin, s. 28.

VUONNA 2022

• Marjoja tuotti Suomessa 1537 yritystä.

• Eniten viljeltiin mansikkaa (yli 4100 hehtaaria), toiseksi eniten mustaherukkaa (lähes 1800 hehtaaria).

• Marjoja tuotettiin 19,7 milj. kg, josta -15,9 milj. kg mansikkaa -1,6 milj. kg mustaherukkaa -1,5 milj. kg vadelmaa.

• Luomumarjoja tuotettiin 0,7 milj. kg.

(Lähde: Luonnonvarakeskus)

KOTIMAISET MARJAT OVAT EKOLOGINEN VALINTA Lähellä tuotettujen marjojen matka tilalta kauppaan on lyhyt, ja marjat ovat taatusti tuoreita. Vedensaanti on haaste kuumina ja kuivina kesinä, joten marjoja kastellaan kasvukaudella. Kasteluvedestä ei ole Suomessa pulaa, joten kastelu ei vaaranna juomaveden saatavuutta toisin kuin maissa, joissa vesivarat ovat vähäiset. Suurin osa kasteluvedestä otetaan pintavesistä, kuten järvistä.

Marjat tarvitsevat kasvaakseen ravinteita, mutta lannoitusta annetaan vain tarpeen mukaan.

Lannoitusta säädellään maataloustukiehdoissa: viljelijän on tiedettävä pellon ravinnetaseet, jotta lannoitusta voi antaa. Marjojen

tuholaisten ja tautien torjuntaan on kehitetty ekologisia vaihtoehtoja, kuten torjuntaeliöiden käyttöä ja biologisia kasvinsuojeluaineita, joiden haitallisuus muulle ympäristölle on huomattavasti vähäisempi kuin perinteisten kemiallisten valmisteiden.

Maatilan koneet ja tuotantorakennukset tarvitsevat energiaa toimiakseen. Uusiutuvien energialähteiden osuus maatilojen energiankulutuksessa on kasvanut. Keskeisiä uusiutuvan energian muotoja maatiloilla ovat muun muassa aurinkovoimalat ja hakelämmitys. Aurinkopaneelit ovat järkevä valinta marjatilalla, sillä sähkönkulutus on suurinta juuri silloin, kun aurinkokin paistaa eniten.

22

MARJASTA ON MONEKSI

Litistetty broileri ja marjakastike

Maissileipä

Auki leikattu broileri kypsyy nopeammin ja tasaisemmin kuin tavallinen kokonaisena kypsennetty broileri. Mausteita voi vaihdella oman maun mukaan.

1 pieni sipuli 50 g voita tai margariinia 3,5 dl maissijauhoa 2,5 dl vehnäjauhoa 1 rkl sokeria 2 tl leivinjauhetta 1,5 tl suolaa 5,5 dl piimää 2 kananmunaa

kokonainen (n. 1 kg) broileri 3 valkosipulinkynttä 1 rkl kuivattua timjamia 1 rkl kuivattua oreganoa 4 rkl oliiviöljyä 1 rkl suolaa 1 rkl mustapippuria lisäksi 1 rkl rypsiöljyä vuoan voiteluun Marjakastike 3 dl marjoja (esim. 2 dl vadelmia ja 1 dl puolukkaa) 1 dl vettä 2 tl (ruoko)sokeria 75 g voita 1. Aseta broileri työlaudalle selkäpuoli ylöspäin. Leikkaa broileri pitkittäin halki keittiösaksilla selkärangan vierestä. Leikkaa sitten samoin toiselta puolelta selkärankaa niin, että ranka irtoaa.

Voit pakastaa rangan ja keittää siitä myöhemmin kanaliemen. Vaihtoehtoisesti hävitä ranka biojätteen mukana.

2. Pyyhi broilerin sisäpuolta talouspaperilla. Käännä broileri sitten rintapuoli ylöspäin ja paina voimakkaasti keskeltä rintaa, jotta se painuu tasaisesti työlautaa vasten.

Taputtele myös rintapuoli ja koivet talouspaperilla.

3. Tee veitsellä muutama viilto reisiin, mutta varo leikkaamasta luuhun asti.

4. Kuori ja silppua valkosipulinkynnet. Sekoita keskenään timjami, oregano, valkosipulisilppu ja oliiviöljy. Irrota varovasti nahkaa hieman irti rintafileistä ja työnnä seosta molemmin puolin nahan alle.

Hiero loppu seos broilerin pintaan.

Ripottele suolaa ja mustapippuria sekä broilerin nahka- että sisäpuolelle.

4. Voitele uunivuoka kevyesti öljyllä ja osta broileri vuokaan nahkapuoli ylöspäin. Työnnä siipien kärjet rintafileen alle, jotta ne eivät pala. Paista kanaa 200 asteessa noin 45 minuuttia. Valele broileria pari kertaa paiston aikana vuokaan kertyneellä nesteellä. Voit testata broilerin kypsyyttä pistämällä veitsen kärjellä rinta- tai reisilihaan.

Nesteen tulee olla täysin kirkasta.

5. Valmista broilerin kypsyessä kastike. Mittaa pieneen kasariin marjat, vesi ja sokeri. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä n. 5 minuuttia.

Soseuta sauvasekoittimella ja kuumenna uudelleen. Jos kastike on vielä kovin juoksevaa, anna kiehua hetki. Sulata joukkoon voi. Maista ja lisää halutessasi sokeria. Tarjoa broilerin kanssa.

HUOM! Pese kaikki raa’an broilerin käsittelyssä käytetyt työvälineet ja työlauta sekä kätesi huolellisesti ennen kuin ryhdyt käsittelemään muita raaka-aineita.

lisäksi 1 rkl voita tai margariinia voiteluun 1. Kuori ja silppua sipuli. Sulata voi tai margariini kasarissa tai paistinpannussa ja kuullota sipulisilppua miedolla lämmöllä noin 5 minuuttia.

2. Yhdistä yhdessä kulhossa maissijauho, vehnäjauho, sokeri, leivinjauhe ja suola ja vatkaa toisessa kulhossa piimä ja kananmunat. Sekoita kuullotettu sipuli piimä-munaseokseen. Kaada seos kuivien ainesten päälle ja sekoita. Älä vatkaa tai vaivaa.

3. Voitele kakkuvuoka Ø 20–23 cm (myös irtopohjainen käy) tai uunin kestävä paistinpannu ja kumoa taikina siihen. Tasoita pinta lastalla tai veitsellä. Paista uunissa 225 asteessa noin 25 minuuttia, kunnes pinta on kullankeltainen. Testaa kypsyyttä tikulla.

4. Anna jäähtyä noin 10 minuuttia ja kumoa leipä leikkuulaudalle.

Leikkaa kakun tavoin paloiksi.

VINKKI: Maissileivän voi tehdä pari päivää aiemmin ja säilyttää ilmatiiviissä pakkauksessa.

23

Litistetty broileri ja marjakastike

Maissileipä

24

MARJASTA ON MONEKSI

Mustikkaohratto 1 keskikokoinen sipuli sitruuna 0,5 ruukkua timjamia 12 dl vettä 1 kasvisliemikuutio 2 rkl rypsiöljyä 3 dl rikottuja, esikypsennettyjä ohrasuurimoita 0,5 tl suolaa 200 g mustikoita (tuore tai pakaste) 1 tl mustapippuria n. 1 dl parmesaaniraastetta 1 rkl voita 1. Kuori ja silppua sipuli. Pese sitruuna. Raasta noin puolet kuoresta ja purista puolikkaan mehu. Irrota timjaminlehdet ja silppua niitä hieman veitsellä.

2. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja liuota siihen kasvisliemikuutio. Pidä vesikattila hyvin miedolla lämmöllä.

3. Kuumenna öljy toisessa kattilassa ja kuullota siinä sipulia noin viisi minuuttia. Lisää ohrasuurimot ja kääntele niitä öljyssä miedolla lämmöllä pari minuuttia.

4. Lisää sitruunamehu, suola ja kauhallinen kasvislientä. Sekoittele, kunnes neste on imeytynyt lähes kokonaan. Lisää puolet mustikoista, mustapippuri ja timjami ja sekoita.

5. Jatka veden lisäämistä kauhallinen kerrallaan ja sekoittele. Kun ohra on lähes kypsää ja seos löysähköä, lopeta veden lisääminen.

Lisää parmesaaniraaste, voi, sitruunakuoriraaste ja loput mustikat ja sekoita varovasti. Ota kattila pois levyltä.

6. Ripottele päälle halutessasi lisää parmesaania, mustikoita ja timjaminlehtiä ja tarjoa.

VINKKI: Voit käyttää tuoreen timjamin sijasta 2 tl kuivattua timjamia.

MUSTIKKA on yksi metsiemme avainlajeista. Avainlajeilla tarkoitetaan lajeja, joiden vaikutus ekosysteemin toimintaan on suuri ja joista useat muut lajit ovat riippuvaisia. Mustikka on monelle lajille tärkeä ravinnonlähde, mustikka maistuu muun muassa metsolle, karhulle ja monelle perhosen toukalle.

MARJATAHRAT VAATTEISSA

Tuoreita marjatahroja kannattaa yrittää puhdistaa kuumalla vedellä ja käsiastianpesuaineella. Vanhat marjatahrat voi esikäsitellä sappisaippualla tai tahranpoistoaineella ja pestä sitten valkaisuainetta sisältävällä pyykinpesuaineella hoito-ohjeen mukaisessa kuumimmassa lämpötilassa. Mustikkatahraa saattaa vaalentaa myös sitruunamehu tai piimä!

Sultsinankuori­ leivät Sultsina on karjalainen perinneleivonnainen, joka täytetään tavallisesti riisi-, manna- tai ohrapuurolla. Täyttämättömät sultsinankuoret ovat herkullinen lisäke myös sellaisenaan.

4 dl hiivaleipäjauhoja TAI ruisja vehnäjauhoja sekaisin 1 tl suolaa (2 tl kuivattua rosmariinia) 2 dl vettä 0,5 dl voisulaa 1. Sekoita kulhossa jauhot ja suola sekä halutessasi rosmariini. Lisää vesi ja sekoita kimmoisaksi taikinaksi.

2. Jaa taikina 8–12 osaan ja kauli palat hyvin ohuiksi.

3. Kuumenna (valurauta)paistinpannu ja paista leivät yksi tai kaksi kerrallaan kuivalla pannulla, 1–2 minuuttia puolta kohden.

Pintaan saa tulla tummia raitoja ja pilkkuja.

4. Voitele valmiit leivät voisulalla ja nostele leivinliinan alle, jotta ne eivät jäähdy ja kovetu. Tarjoa lämpiminä levitteen kanssa.

Pari desiä päivittäin M A RJAT O VAT todellista superruo-

kaa, ja ne kuuluvat jokapäiväiseen ruokavalioon. Marjojen käyttöä ruokavaliossa on varaa lisätä lähes kaikilla.

Parhaiten marjojen ravitsemuksellinen arvo säilyy, kun marjoja syödään sellaisenaan. Sen lisäksi niitä kannattaa myös säilöä ja käyttää monin eri tavoin sekä ruoanvalmistuksessa että leivonnassa.

Marjat sisältävät monia tervey­ delle hyödyllisiä ravintoaineita kuten vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita sekä esimerkiksi polyfenolisia yhdisteitä. Marjat ovat hyvin ravintoainetiheitä eli ne sisältävät runsaasti ravinto­ aineita suhteessa niiden sisältämään energiaan.

Marjat koostuvat pääosin vedestä. Lisäksi marjoissa on hiilihydraatteja, kuten marjojen luontaisia sokereita. Proteiinia ja rasvaa on luonnonmarjoissa hyvin vähän.

Joidenkin marjojen siemenet ja esi-

merkiksi tyrni sisältävät myös pehmeitä rasvoja. Monet marjoista, etenkin luonnonmarjoista, ovat hyviä ravintokuidun lähteitä, ja niitä kannattaa myös sen vuoksi suosia ruokavaliossa.

Marjat ovat vitamiinipommeja ja yksi tärkeimmistä C-vitamiinin lähteistä ruokavaliossamme.

Esimerkiksi tyrni ja lakka sisältävät paljon C-vitamiinia; noin desilitra kattaa päivittäisen tarpeen. Mustikka ja puolukka puolestaan sisältävät runsaasti erilaisia polyfenolisia yhdisteitä. Monista luonnonmarjoista saadaan myös E- ja A-vitamiinia. Kullakin marjalla on omat parhaat puolensa – siispä monipuolinen marjakimara hellii terveyttä parhaiten.

Marjojen polyfenolisia yhdisteitä tutkitaan paljon, sillä niiden on huomattu olevan myös ihmisten terveydelle hyödyllisiä. Polyfenolisia yhdisteitä ovat esimerkiksi marjojen väriaineista antosyaanit, joi-

ta on tummansinisissä marjoissa.

Myös monia muita polyfenolisia yhdisteitä tunnetaan.

Kasviksia, hedelmiä ja marjoja suositellaan syötäväksi runsaasti päivittäin. Marjojen nauttiminen parantaa ruokavalion laatua. Suositeltava määrä on pari desiä päivässä; aamupuuron päällä, jogurteissa, ruoissa ja leivonnaisissa. Tästä oppaasta saat vinkkejä marjojen monipuoliseen käyttöön.

Runsas marjojen, hedelmien ja kasvisten käyttö tukee ruokavaliota, jolla vähennetään riskiä sairastua moniin kansansairauksiin.

Runsas kuidun saanti puolestaan edistää suoliston terveyttä, mikä vaikuttaa kokonaishyvinvointiimme ja mahdollisesti jopa mielen hyvinvointiin. Akuuttia hyvää mieltä saa kokoamalla esimerkiksi välipalalle aimo annoksen värikkäitä ja maukkaita marjoja suoraan metsästä, omasta pihasta tai pakastimesta.

MARJAVISA Testaa marjatietosi! Oikean rivin löydät sivun 35 alalaidasta.

1. Mikä on Suomen satoisin luonnonmarja? a. mustikka b. juolukka c. puolukka

3. Mikä marja tunnetaan myös nimellä vaapukka? a. variksenmarja b. karviainen c. vadelma

2. Marjat sisältävät runsaasti a. ravintokuitua b. rasvaa c. suolaa

4. Mikä on Suomen viljellyin puutarhamarja? a. pensasmustikka b. mansikka c. tyrni

5. Mikä on ravintoaineiden säilymisen kannalta paras säilöntämenetelmä marjoille? a. pakastaminen b. mehuksi keittäminen c. kuivaaminen 6. Minkä marjan geneettinen muunnos valkoherukka on? a. mustaherukan b. punaherukan c. viherherukan 25

7. Mikä seuraavista marjakasveista on kaksikotinen, eli emi- ja hedekukinnot ovat eri yksilöissä? a. mansikka b. karpalo c. tyrni 8. Minkä marjan lähisukulainen on juolukka? a. lakan b. mustikan c. kirsikan

26

MARJASTA ON MONEKSI

27

Lakkaherkut 4 annosta Taikinasta tulee noin 27–30 kauralastua. Käytä haluamasi määrä jälkiruokiin ja säilytä loput tiiviissä astiassa. Ohjeen jäätelö-, suklaa-, ja lakkamäärällä valmistat noin neljä annosta.

3 dl kaurahiutaleita 150 g margariinia tai voita 1,5 dl vehnäjauhoja 0,5 tl leivinjauhetta 1 tl vaniljasokeria 2,5 dl sokeria 0,5 dl kermaa tai maitoa 1 kananmuna 100 g tummaa suklaata 0,5 litraa vaniljajäätelöä 2 dl lakkoja, lakkasurvosta tai lakkahilloa

VINKKI: Voit käyttää vaniljajäätelön sijasta kermavaahtoa tai kerma-rahkaseosta. Voit myös kastaa keksien reunat sulaan suklaaseen ennen täyttämistä.

1. Mittaa kaurahiutaleet kulhoon.

Sulata margariini tai voi ja sekoita se hiutaleisiin.

2. Yhdistä vehnäjauho, leivinjauhe, vaniljasokeri ja sokeri ja sekoita ne rasva-hiutaleseokseen.

3. Sekoita lopuksi kerma tai maito sekä kananmuna taikinaan.

4. Nostele kahdella teelusikalla pieniä nokareita leivinpaperille, noin yhdeksän nokaretta yhdelle pellille.

Keksit leviävät uunissa, joten välissä saa olla reilusti tilaa.

5. Paista uunissa 175 asteessa 8–10 minuuttia. Anna jäähtyä pari minuuttia pellillä ja nosta sitten varovasti lastan tai veitsen avulla jälkiruokaan tarvitsemasi määrä keksejä nurin käännetyn muffinipellin päälle, jolloin kuuman keksin reunat painuvat alaspäin. Voit käyttää myös nurin käännettyjä kahvikuppeja. Anna jäähtyä.

6. Sulata suklaa kulhossa mikroaaltouunissa tai pienessä kattilassa liedellä.

7. Juuri ennen tarjoilua lusikoi keksikuppeihin vaniljajäätelöä sekä lakkoja tai lakkahilloa tai -survosta ja valuta sulaa suklaata päälle.

28

MARJASTA ON MONEKSI

Mansikkakuppikakut 4 dl vehnäjauhoja 1 tl ruokasoodaa 1 tl vaniljasokeria 100 g margariinia tai voita tai 1 dl juoksevaa kasvirasvavalmistetta 3 dl piimää 2 dl sokeria 12 pyöreää vaaleaa keksiä (esim. kaurakeksi) n. 100 g (n. 15 kpl) pienehköjä mansikoita Kuorrute: 100 g voita 200 g maustamatonta tuorejuustoa 15 g pakastekuivattuja mansikoita 100 g tomusokeria lisäksi: 12 kpl isoja muffinivuokia koristeluun: esim. muutama mansikka, koristerakeita 1. Valmista aluksi kuorrute. Vatkaa voi pehmeäksi ja tasaiseksi. Lisää tuorejuusto ja vatkaa sekaisin.

Murskaa pakastekuivatut marjat morttelissa tai vahvassa muovipussissa lihanuijalla tai kaulimella.

Lisää ne seokseen tomusokerin kanssa ja vatkaa sekaisin. Lusikoi kuorrute pursotinpussiin, jos käytät sellaista pursotukseen, tai anna olla kulhossa. Nosta kuorrute jääkaappiin jäähtymään.

2. Sekoita puhtaassa kulhossa keskenään jauhot, ruokasooda ja vaniljasokeri. Sulata margariini tai voi. Sekoita piimä ja sokeri sulatettuun, hieman jäähtyneeseen ras-

vaan (tai juoksevaan kasvirasvavalmisteeseen). Yhdistä jauhoseos piimä-rasvaseokseen nuolijalla sekoittaen.

3. Aseta muffinivuoat muffinipellin koloihin tai uunipellille ja pane keksi jokaisen muffinivuoan pohjalle.

4. Poista mansikoista kannat ja aseta kunkin keksin päälle mansikka pystyyn, leikkauspinta alaspäin.

Lusikoi taikina vuokiin mansikoiden ja keksien päälle.

5. Paista kakkuja uunissa 175 asteessa 20–25 minuuttia. Anna jäähtyä.

6. Pursota tai levitä veitsellä tai lastalla kuorrutetta kakkujen päälle.

Viipaloi loput mansikat ja koristele kakut niillä tai koristerakeilla.

HUOM! Resepti on mitoitettu hieman isommille, ns. amerikanmuffinivuoille. Jos käytät pienempiä muffinivuokia, tarvitset enemmän sekä niitä että mansikoita.

VINKKI: Voit myös leipoa uunipellillisen mansikkapiirakkaa: Tuplaa taikinan ainekset. Voit jättää keksit kokonaan pois tai murentaa ne palasiksi ja sekoittaa taikinan joukkoon. Sekoita taikina samalla tavalla ja levitä leivinpaperin päälle syvälle uunipellille. Pilko mansikat muutamaan osaan ja ripottele taikinan päälle. Painele niitä hieman taikinaan. Paista 175 asteessa noin 30 minuuttia. Leikkaa hieman jäähtyneenä. Jos haluat, voit valmistaa myös kuorrutteen ja pursottaa sitä ruusukkeiksi palojen päälle.

Vadelma-vaniljakiisseli 3–4 dl tuoreita tai pakaste­ vadelmia (kotimaisia) 4 dl vettä 2 rkl perunajauhoja 1 tl vaniljasokeria 1. Soseuta marjat haarukalla tai sauvasekoittimella. Voit myös soseuttaa vain osan, jolloin kiisseliin jää myös kokonaisia marjasattumia.

2. Mittaa kattilaan kylmä vesi ja perunajauhot. Kiehauta seos koko ajan sekoittaen. Kun kiisseli pulpahtaa, nosta kattila pois levyltä äläkä sekoita enää. Kaada kiisselipohja kulhoon jäähtymään.

3. Sekoita hieman jäähtyneeseen kiisselipohjaan marjat ja vaniljasokeri. Tarjoa sellaisenaan tai esimerkiksi löysän kermavaahdon kanssa jälkiruokana tai puuron kanssa aamiaisella tai välipalalla.

HUOM! Tuoremarjakiisselissä marjojen on oltava kotimaisia, sillä ulkomaisia marjoja ei suositella käytettäväksi kuumentamattomina.

VINKKI: Voit käyttää kuorrutteessa myös tuoreita mansikoita, mutta siitä tulee tällöin löysempää.

Murskaa viisi mansikkaa haarukalla ja lisää kuorrutteeseen samaan aikaan tuorejuuston kanssa.

29

Mustanmetsän vanukas 6 annosta Tämä suussa sulava jälkiruoka lainaa makupalettinsa Schwarzwaldin kakusta. Resepti on vegaaninen, mutta voit valmistaa jälkiruoan myös vastaavilla maitopohjaisilla tuotteilla.

200 g tummaa suklaata (vegaaninen) 0,5 dl vahvaa kahvia 1 dl tomusokeria 250 g kirsikoita (tuore tai pakaste) 0,5 dl vettä 0,5 dl sokeria 2,5 dl vispautuvaa kasvirasva­ valmistetta 200 g vegaanista tuorejuuston kaltaista valmistetta (esim.

Violife Creamy)

1. Valmista ensin suklaamousse.

Pilko suklaa kulhoon (jätä koristelua varten sivuun pari palaa suklaata) ja sulata mikroaaltouunissa.

Vaihtoehtoisesti pane suklaa kattilaan ja sulata matalalla lämmöllä hellalla sekoitellen. Keitä kahvi kahvinkeittimellä tai valmista pikakahvijauheesta pakkauksen ohjeen mukaan.

2. Sekoita keskenään kuuma kahvi, sulatettu suklaa sekä tomusokeri. Anna jäähtyä hieman.

3. Valmista sitten kirsikkahilloke.

Poista kirsikoista kivet. Pane kattilaan kirsikat (ota halutessasi sivuun 6 kirsikkaa koristelua varten), vesi ja sokeri. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä miedolla lämmöllä 15–20 minuuttia välillä sekoitellen. Anna jäähtyä.

3. Vatkaa vispautuva kasvirasvavalmiste vaahdoksi. Ota siitä noin neljännes syrjään ja vatkaa loppuun vaahtoon tuorejuustovalmiste.

4. Sekoita vaahdotettu seos jäähtyneeseen suklaaseokseen ja annostele jälkiruokamaljoihin. Nosta hetkeksi jääkaappiin.

5. Juuri ennen vanukkaan tarjoamista lusikoi suklaamoussen päälle ensin kirsikkahilloketta, sitten loput kasvirasvavaahdosta. Koristele kokonaisilla kirsikoilla ja raasta vielä päälle tummaa suklaata.

30

MARJASTA ON MONEKSI

Unelmatorttu herukkakompotilla

Puolukkapiirakka

Perinteisen unelmatortun täytteenä on vain täyteläistä voikreemiä.

Voit lisätä herukkakompottia täytteeksi tai tarjoilla sen erikseen tortun kanssa.

Tässä piirakassa tofu hoitaa kananmunan tehtäviä, ja piirakka sopii hyvin niin vegaaneille kuin kananmuna-allergikoillekin.

Maustakaan ei tingitä: kirpeät puolukat tuovat raikkautta makeaan piirakkaan.

1 dl perunajauhoja 0,5 dl kaakaojauhetta 1 tl leivinjauhetta 4 munaa 1,5 dl sokeria lisäksi 1 rkl sokeria Voikreemi: 100 g voita tai margariinia (huoneenlämpöisenä) 1 dl tomusokeria 200 g maustamatonta tuorejuustoa (2 rkl appelsiinimehua) Herukkakompotti: 500 g mustaherukoita (pakaste tai tuore, pakasteena n. 8 dl) 1 dl sokeria (luomu)appelsiini 1. Tee ensin herukkakompotti, jos aiot käyttää sitä täytteenä. Mittaa kattilaan mustaherukat ja sokeri.

Pese appelsiini ja vuole sen kuoren oranssi pintaosa kuorimaveitsellä kattilaan. Kiehauta ja anna kiehua miedolla lämmöllä 10–15 minuuttia, tai kunnes kompotti saostuu hieman. Jäähdytä.

2. Valmista torttupohja. Sekoita perunajauho, kaakaojauho ja leivinjauhe keskenään.

3. Riko kananmunat toiseen kulhoon ja mittaa joukkoon sokeri.

Vaahdota sähkövatkaimella tai monitoimikoneella vaaleaksi kuohkeaksi vaahdoksi.

4. Siivilöi kuivat aineet vähän kerrallaan muna-sokerivaahtoon ja sekoita esimerkiksi nuolijalla.

5. Levitä taikina leivinpaperille uunipellille ja paista uunin keski­ tasolla 200 asteessa 7–10 minuuttia.

Voit kokeilla kypsyyttä hammas­ tikulla. Jos tikkuun ei tartu taikinaa, pohja on kypsä.

6. Levitä puhdas leivinpaperi työtasolle ja sirottele sille 1 rkl sokeria.

Kumoa torttupohja siihen heti paiston jälkeen ja poista paistoleivin­ paperi. Anna jäähtyä puhtaan liinan alla.

7. Valmista sillä välin voikreemi.

Notkista voi kulhossa vatkaimella.

Lisää tomusokeri ja tuorejuusto (sekä halutessasi appelsiinimehu) ja sekoita tasaiseksi.

8. Levitä voikreemi jäähtyneelle torttupohjalle. Jos käytät herukkakompottia täytteessä, valuta noin kolmasosa herukkakompotista raidoiksi kreemin päälle. Kääri torttulevy tiukahkolle rullalle. Voit tarjoilla sen heti tai antaa jähmettyä hieman jääkaapissa. Lopun kompotin voit tarjoilla tortun kanssa.

VINKKI: Valmiin kääretortun voi pakastaa. Sulata jääkaapissa.

150 g margariinia (vegaanista) 1 dl sokeria 1/2 dl pehmeää tofua 1 1/2 dl vehnäjauhoja 1 1/2 dl täysjyvävehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta Täyte 3 dl puolukoita 250 g pehmeää tofua 1/2 dl kaura- tai soijajuomaa 1/2 dl fariinisokeria 2 tl vaniljasokeria 1. Vaahdota margariini ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää pehmeä tofu ja sekoita tasaiseksi.

2. Yhdistä jauhot ja leivinjauhe.

Lisää seokseen ja sekoita tasaiseksi.

3. Taputtele taikina käsin voideltuun piirasvuokaan (halkaisija 30 cm).

4. Levitä puolukat taikinan päälle.

5. Sekoita loput täytteen ainekset ja kaada puolukoiden päälle.

6. Paista 225 asteessa uunin keskitasolla noin 30 minuuttia.

31

Unelmatorttu herukkakompotilla

32

MARJASTA ON MONEKSI

Popsitaan puolukkaa

Possustroganoff 4–6 annosta

PU OLUKKA O N Suomen satoisin

Perinteinen stroganoff tehdään naudanlihasta, mutta porsaanlihalla ruoasta tulee aivan yhtä herkullinen. Ohueksi leikattu possu myös kypsyy nopeasti mureaksi. Puolukkasurvos toimii raikkaana lisänä tälle täyteläiselle kastikkeelle.

ja eniten kerätty luonnonmarja. Se kasvaa kaikkialla maassa ja on metsien aluskasvillisuuden yleisin varpu. Se viihtyy etenkin valoisissa ja kuivahkoissa kangasmetsissä.

Puolukan paras poiminta-aika on elokuun lopulta lokakuun loppuun.

Sen sato on varmempi kuin esimerkiksi mustikalla, sillä kukinta tapahtuu pari viikkoa myöhemmin, kun sää on usein vakaampi ja pölyttäjiä on enemmän. Puolukan vuotuinen sato on jopa 100 miljoonaa kiloa, mutta metsiin jää myös keräämätöntä marjaa paljon.

Puolukoita on nopea kerätä itse, ja myös toreilta voi satoaikaan ostaa suuriakin eriä. Pakastepuolukkaa saa myös edullisesti kaupoista ympäri vuoden.

PUOLUKAN KÄYTTÖ Puolukka on hapan marja ja se säilyykin erityisen hyvin sisältämänsä bentsoehapon ansiosta. Puolukkasurvos säilyy pitkään jääkaapissa, josta sitä on helppo lusikoida lautaselle ruoan lisukkeeksi. Puolukkaa on perinteisesti syöty esimerkiksi riista-, kaali- ja veriruokien kanssa.

Vispipuuro valmistetaan myös usein puolukasta. Happamuutensa vuoksi puolukka on luontainen suolaisten ruokien kaveri, mutta sokerilla kesytettynä se maistuu myös makeissa herkuissa. Tässä joitakin uusia ideoita puolukkasurvoksen kumppaniksi.

200 g herkkusieniä 1–2 sipulia n. 400 g porsaan ulkofilettä (palana tai ohuena valmissuikaleena) 3 rkl rypsiöljyä 1 rkl savupaprikajauhetta 1 rkl (dijonin)sinappia puolikas kanaliemikuutio (tai vastaava määrä kanafondia) 2,5 dl kiehuvan kuumaa vettä 0,5 tl suolaa 1 tl mustapippuria 200–250 g smetanaa puoli ruukkua persiljaa 1. Puhdista ja viipaloi herkkusienet. Kuori sipuli(t), puolita ja viipaloi ohuesti. Silppua persilja.

2. Jos liha on palana, leikkaa se kuutioiksi (noin 1 x 1 cm) tai ohuiksi suikaleiksi.

3. Kuumenna 1 rkl öljyä kasarissa tai kattilassa. Lisää puolet sienistä ja paista, kunnes niistä on haihtunut suurin osa nesteestä. Siirrä paistetut sienet lautaselle ja toista toisen sieni­ erän kanssa.

4. Lisää samaan kasariin 1 rkl öljyä ja ruskista possukuutiot tai -suikaleet. Siirrä lautaselle.

5. Laske levyn lämpöä, lisää kasariin 1 rkl öljyä ja sipulit. Kuullota sipuliviipaleita 5–10 minuuttia.

6. Kumoa sitten sienet ja possupalat takaisin kasariin, lisää savupaprikajauhe ja sinappi ja sekoita.

7. Lisää kanaliemikuutio ja kuuma vesi esimerkiksi vedenkeittimestä.

Lisää suola ja mustapippuri ja sekoita. Anna kiehua matalalla lämmöllä noin 10 minuuttia.

8. Lisää smetana ja kuumenna vielä kiehumispisteeseen, mutta älä keitä enää. Ripottele pinnalle persilja. Tarjoa perunamuusin, suolakurkkulohkojen ja puolukkasurvoksen kanssa.

VINKKI: Voit käyttää herkkusienten sijaan herkkutatteja tai kantarelleja. Lisukkeeksi suositellun suolakurkun voi myös pilkkoa kuutioiksi ja lisätä ruoan joukkoon kohdassa 6.

VINKKI: Ruoan voi pakastaa jäähdytettynä vaiheen 7 jälkeen, ennen smetanan lisäämistä. Kun haluat syödä ruoan, sulata se, kuumenna ja tee vaihe 8.

33

Paimenenpaistos 4–6 annosta Englantilainen ”shepherd’s pie” on nimestään huolimatta oikeastaan laatikkoruoka, jossa on yleensä jauhettua lampaan- tai joskus naudanlihaa ja päällä perunasoseesta tehty kuorikerros. Maukas paimenenpaistos syntyy myös kasviproteiinista, tällä kertaa kaurajauhiksesta. Puolukka sopii erin­ omaisesti tämän koko perheen arkiherkun oheen.

Paimenenpaistos

1 pkt (225 g) kaurajauhista 2 rkl rypsiöljyä 1 sipuli 1 iso porkkana 1 rkl vehnäjauhoja 1 laakerinlehti 2–3 oksaa timjamia TAI 1 rkl kuivattua timjamia 1 tl suolaa 1 tl mustapippuria 0,5 tl sokeria 1 tlk (400 g) tomaattimurskaa 4 dl kasvislientä TAI 1 kasvisliemikuutio ja 4 dl vettä n. 800 g jauhoista perunaa 1–1,5 dl maitoa tai kasvijuomaa n. 2 rkl voita tai margariinia 1 kananmuna 1. Kuumenna ruokalusikallinen öljyä kasarissa ja paista kaurajauhista muutama minuutti, kunnes se on irtonaista ja kuumentunut. Siirrä lautaselle.

2. Kuori ja silppua sipuli. Pese porkkana ja kuori se tarvittaessa. Pilko porkkana pieniksi kuutioiksi. Kuumenna kasarissa toinen ruokalusikallinen öljyä ja kuullota sipulia ja porkkanaa noin viisi minuuttia.

3. Ripottele kasvisten päälle vehnäjauho. Lisää kasariin myös laakerinlehti, timjami, puoli teelusikallista suolaa ja mustapippuria sekä sokeri. Kaada päälle tomaattimurska sekä kasvisliemi tai kasvisliemikuutio ja vesi. Sekoita ja kuumenna kiehuvaksi. Anna kiehua miedolla lämmöllä kansi raollaan noin 20 minuuttia.

4. Pese ja kuori perunat. Pilko perunat ja keitä ne kypsiksi suolatussa vedessä. Kaada vesi pois.

5. Lisää perunakattilaan maito tai kasvijuoma ja voi tai margariini.

Riko kananmuna kuppiin, sekoita rakenne ja kaada joukkoon. Lisää puoli teelusikallista suolaa ja mustapippuria. Soseuta.

6. Lisää esipaistettu tomaattikastikkeeseen ja sekoita. Anna hautua vielä noin viisi minuuttia.

7. Kaada kastike pienehköön uunivuokaan (noin 1,5–2 litran vetoiseen) ja lusikoi perunasose päälle.

Levittele perunasose lastan tai haarukan avulla niin, että se peittää kastikkeen pinnan kokonaan. Paista 200 asteessa noin 10 minuuttia tai kunnes pinta saa hieman väriä.

Tarjoa puolukkasurvoksen kanssa.

34

MARJASTA ON MONEKSI

Kasviskaalikääryleet lehti- tai mustakaalista Kaalikääryleiden ja kaalilaatikon kanssa tarjotaan yleensä puolukkaa.

Näiden kääryleiden täyte tehdään kasvipohjaisesta jauhiksesta. Nopeasti kypsyvä lehti- tai mustakaali on mainio vaihtoehto keräkaalille.

4 dl vettä puolikas kasvisliemikuutio tai 1 rkl kasvisfondia 1 dl esikypsytettyjä, rikottuja ohrasuurimoita 8–10 lehteä mustakaalia tai lehtikaalia 1 sipuli 2 valkosipulinkynttä 1 porkkana 3 rkl rypsiöljyä 250–280 g kasvipohjaista jauhista (esim. Muu) 1 tl savupaprikajauhetta 2 rkl tomaattipyreetä 2 tl meiramia 0,5 tl suolaa 1 tl mustapippuria 1 rkl siirappia 1. Kuumenna neljä desilitraa vettä kattilassa, lisää liemikuutio tai fondi sekä ohrasuurimot. Anna kiehua n. 20 minuuttia.

2. Kiehauta vettä toisessa, suuremmassa kattilassa. Leikkaa kaalinlehdistä kova keskiruoti veitsen kärjellä noin lehden puolivälistä alas saakka. Ryöppää kaalinlehtiä pari minuuttia, 2–3 lehteä kerrallaan.

Nosta lehdet ensin siivilään ja sitten talouspaperin päälle, jotta liika vesi valuu pois.

3. Kuori sipuli ja valkosipuli ja silppua ne. Kuori porkkana ja raasta se.

4. Kuumenna pannulla 1 rkl rypsiöljyä, paista jauhis pakkauksen ohjeen mukaan ja siirrä lautaselle. Lisää pannuun 1 rkl rypsiöljyä ja kuullota sipulia ja valkosipulia muutama minuutti. Lisää porkkanaraaste ja savupaprikajauhe ja kuullota pari minuuttia lisää. Lisää sitten tomaattipyree, meirami, suola ja mustapippuri, sekoita tasaiseksi ja kuumenna.

5. Ota pannu pois levyltä ja sekoita paistettu jauhis ja kypsä ohra joukkoon. Voitele uunivuoka öljyllä.

6. Levitä kaalinlehdet työtasolle kupera puoli alaspäin. Nostele kullekin noin kaksi ruokalusikallista täytettä. Taita ensin lehden kanta täytteen päälle ja sitten sivut. Kääri rullalle ja nostele uunivuokaan.

4. Valuta kääryleiden päälle 1 rkl rypsiöljyä sekä siirappi ja noin 1 tl suolaa. Paista 200 asteessa 15–20 minuuttia. Tarjoa puolukkasurvoksen ja keitettyjen perunoiden tai perunamuusin kanssa.

Tuorepuuro 2 annosta Puolukkasurvos saa tuorepuuron maistumaan vispipuurolta. Jogurtti ja hunaja taittavat puolukan happamuutta, mutta halutessasi voit käyttää puurossa sokeroitua puolukkahilloa survoksen sijasta.

2 dl hiutaleita (esim. kaura tai neljän viljan) 2 dl jogurttia tai gurttia 2 dl puolukkasurvosta 1 dl kuivattuja aprikooseja 2 rkl hunajaa omena, banaani, marjoja siemeniä, pähkinöitä 1. Jaa hiutaleet, jogurtti ja puolukkasurvos kahdelle syvälle lautaselle. Leikkaa aprikoosit keittiösaksilla palasiksi ja jaa lautasille. Lisää 1 rkl hunajaa molempiin annoksiin. Sekoita, peitä ja nosta jääkaappiin tekeytymään yön yli.

2. Kun haluat syödä tuorepuuron, sekoita rakennetta rikki lusikalla.

Lisää päälle esimerkiksi banaaniviipaleita, raastettua omenaa tai marjoja. Ripottele pinnalle siemeniä tai pähkinöitä.

• Puolukkaa voi istuttaa myös kotipihalle. Ainavihantana varpuna se kaunistaa pihaa vuoden ympäri, ja syksyllä voit kerätä sadon talteen.

• Puolukan lehtiä voi kuivata ja käyttää haudukkeissa.

35

MITÄ VIEL Ä MA RJO ISTA?

Marinoidut mansikat Nopeatekoinen marjalisäke maistuu esimerkiksi jäätelön kanssa.

250 g mansikoita 1 lime 3 rkl tomusokeria

Joko sinulla on puhelimessasi Martat-sovellus? www.martat.fi/sovellus/

1. Poista mansikoista kannat ja viipaloi marjat.

2. Raasta limen kuori ja purista mehu.

3. Sekoita viipaloidut mansikat, limen kuori ja mehu sekä tomu­ sokeri kulhossa. Anna marinoitua noin 10 minuuttia. Tarjoa esimerkiksi vaniljajäätelön kanssa.

Puolukkamajoneesi Tässä ihana lisuke esimerkiksi riistahampurilaiselle tai -pyöryköille.

2 dl majoneesia (myös vegaaninen käy) 1 dl puolukoita 1 tl sokeria (1 tl kuivattua rosmariinia) (suolaa, mustapippuria rouhittuna)

www.martat.fi Martat vinkkaa Marttailu Marttaliitto Martat-TV Martat

1. Mittaa majoneesi, puolukat, sokeri ja halutessasi rosmariini pieneen kulhoon ja soseuta esimerkiksi sauvasekoittimella. Maista ja lisää halutessasi suolaa ja mustapippuria.

Työryhmä: Taru Karonen ja Marttaliiton työryhmä Valokuvat: Laura Riihelä ja Shutterstock Taitto: Katja Kuittinen

Tässä tietovisan oikea rivi.

1c, 2a, 3c, 4b, 5a, 6b, 7c, 8b.

Kestävän arjen teot luonnon hyväksi

loppuun saakka: korjaa ja huolla.

KULUTA KOHTUULLISESTI

kemikaalikuormaa.

Raaka-aineita ja lääkeaineita

VAIKUTA!

Ota kantaa lähiluonnon puolesta. Edistä luontoalueiden suojelua

Osta vain tarpeeseen ja kestäviä

SYÖ MONIPUOLISESTI

MONIMUOTOINEN LUONTO TARJOAA HYVINVOINTIA

Ravinteiden kierrätys

TEE KOTIPIHASTA MONIMUOTOINEN

Ruokaa ja

Puhdasta ilmaa

Apua muutoksiin sopeutumiseen, tulvien torjuntaa

Virkistystä ja voimavaroja

Lisää kasvilajistoa ja perusta erilaisia elinympäristöjä.

Vähennä nurmikon ja päällys teiden pinta-alaa. Hoida Torju haitalliset vieraslajit.

Suosi kasviksia, täysjyvää, Vähennä lihaa. Vältä hävikkiä. Muista marjat,

PIENENNÄ HIILIJALANJÄLKEÄ

lyhennä suihkuaikaa, sammuta tarpeet-

VAALI LUONTOA

oikeuksia. Älä roskaa. Iloitse vuodenajoista. Löydä luonto läheltäsi.

LUONNONSUOJELU ON MYÖS IHMISTEN SUOJELUA

Monimuotoinen luonto on ihmisten hyvinvoinnin ja elinolosuhteiden kannalta elintärkeää.

-