Kompostointiopas

Page 1

Kompostointiopas

martan koti ja keittiö
Mar tat

Kompostoimaan!

Jokaisessa kotitaloudessa syntyy eloperäistä, maatuvaa biojätettä. Se on pääasiassa keittiössä syntyvää elintarvikejätettä ja puutarhajätettä. Niiden lisäksi kodeissa voi syntyä esimerkiksi lemmikkieläinten jätteitä ja kuivakäymäläjätettä. Sekajätteen määrästä jopa kolmasosa on biojätettä.

On tärkeää, että biojäte lajitellaan, toimitetaan erilliskeräykseen, tai kompostoidaan itse. Erilliskerätystä biojätteestä tehdään muun muassa liikenteessä käytettävää biokaasua, jolla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Biokaasuprosessista saadaan talteen myös arvokkaita kierrätysravinteita. Kompostoimalla puolestaan saadaan ravinteet tehokkaasti kiertoon omassa pihassa. Kierrätysravinteiden avulla vähennetään luonnonvarojen ylikulutusta sekä riippuvuutta ulkomailta tuotavista lannoitteista ja teollisten lannoitteiden valmistamisessa tarvittavasta fossiilisesta energiasta.

Biojätteen erilliskeräys alkaa viimeistään 2024 yli 10 000 asukkaan taajamissa. Omatoiminen kompostointi on helppoa ja mahdollista lähes jokaisella kiinteistöllä. Erityisesti haja­asutusalueella ja omakotitalossa asuvien kannattaa kompostoida, koska jätteen kuljetusmatkat ovat pitkät. Arvokkaan kompostimullan voi myös helposti hyödyntää omassa pihassa. Onnistuessaan kompostointi on tehokasta kierrätystä, ja tuo monia säästöjä ympäristölle ja kompostoijalle. Kun opit kompostointitaidot, osaat käsitellä biojätteesi myös kriisitilanteissa.

Tässä oppaassa kerrotaan perusasioita elintarvike­ ja puutarhajätteen kompostoinnista omalla kiinteistöllä. Lisäksi oppaassa on oma luku kuivakäymäläjätteen kompostoinnista. Toivottavasti inspiroidut kompostoimaan ja oppaasta on sinulle apua.

LISÄOHJEITA LÖYDÄT VERKOSTA osoitteesta www.martat.fi/kompostointi.

Säästät jätemaksuissa, kun sinun ei tarvitse liittyä biojätteen erilliskeräykseen ja muiden jäteastioiden tyhjennysväli voi olla pidempi.

Vähennät jätteen kuljetuksesta ja käsittelystä aiheutuvia ympäristöhaittoja.

Kierrätät jätteen sisältämät ravinteet pihasi kasvien hyödyksi.

Kompostimulta on hyvä maanparannusaine, joka lisää myös maan monimuotoisuutta.

Sinun ei tarvitse ostaa multaa ja lannoitteita, joten säästät rahaa, ympäristöä ja luonnonvaroja.

Opit kompostointitaidot, ja osaat käsitellä biojätteesi myös kriisitilanteissa.

Innostut pihan ja kasvien hoidosta, ja ehkä viljelet myös itse ruokaa.

Saat hyötyliikuntaa ja iloisen mielen.

Sisältö

4 Mitä voi kompostoida? 6 Perehdy ja selvitä 8 Kompostorin valinta 10 Välttämätön seosaine 11 Kompostiherätteet 12 Näin aloitat elintarvikejätteen kompostoinnin

14 Näin aloitat puutarhajätteen kompostoinnin

16 Milloin multa on valmista?

17 Kompostimullan käyttö 18 Kompostoinnin haasteita 20 Mitä kompostissa tapahtuu? 21 Kompostoitumisen vaiheet 22 Kuivakäymäläjätteen kompostointi

3
KOMPOSTOINTI KANNATTAA
● ● ●
Kompostoimalla kierrätät ravinteet tehokkaasti oman pihan kasveille.
● ● ●

Mitä voi kompostoida?

Voit laittaa kompostiin lähes kaiken eloperäisen maatuvan jätteen.

Keittiöstä

● Hedelmien, perunoiden, juuresten, vihannesten sekä marjojen kuoret ja perkaustähteet, ● kahvin ja teen porot suodatinpusseineen, ● kananmunan kuoret, ● kala­ ja lihajätteet, luut, ● ruokaöljyt ja paistorasvat (esim. joulukinkun rasva), ● käyttökelvottomat ruoantähteet, ● pilaantuneet elintarvikkeet,

KOMPOSTIIN EI SAA LAITTAA MITÄÄN MAATUMATONTA TAI SELLAISTA MATERIAALIA, JOKA HAITTAA KOMPOSTIN TOIMINTAA

Materiaali

Saako laittaa kompostiin?

Puutarhasta

● Kasvien varret, lehdet, juuret ja kuihtuneet kukat, ● ruoho ja pihan haravointijätteet, ● oksasilppua.

Muuta

● Kotieläinten häkkien puupohjaiset purut, ● kotieläinten jätökset, ● kuivakäymäläjätteen.

Kalkki, tuhka, öljyt, liuottimet, torjuntaaineet, pesuaineet, muovi,metalli, lasi ja purukumi.

Ei. Puhdas puun tuhka.

Vain hyvin pieniä määriä (ohut kerros 20 cm:n välein). Voit levittää suoraan puutarhaan enintään 10 litraa/aari kolmen vuoden välein.

Haitalliset vieraslajit.

Ei. Erityisen tarkkana on oltava siemeniä, ja eläviä kasvinosia sisältävän vieraslajijätteen käsittelyssä, jotta haitalliset vieraslajit eivät leviä. Lisätietoa www.vieraslajit.fi.

Rikkakasvit

Kyllä. Ei kuitenkaan rikkakasvin siemeniä. Kitke rikkakasvit ennen kuin siemenet ovat kehittyneet. Ennen kompostiin laittamista kuivaa auringossa ne kasvinosat joista se leviää.

Sairaat kasvit. Ei. Taudinaiheuttajat eivät välttämättä tuhoudu kompostissa.

Muumiotautiset ja pilaantuneet omenat.

Kyllä. Kompostoi elintarvikejätteen kompostointiin sopivassa kompostorissa. Laita omenat ämpäriin, riko ne tasakärkisellä lapiolla ja kompostoi kerroksittain seosaineen kanssa.

Tuholaisten vaivaamat kasvinosat. Kyllä. Hautaa kasvinosat kompostin kuumimpaan keskiosaan. Huomioi, että tuholaiset saattavat kuitenkin levitä kompostin kautta.

4 KOMPOSTOINTIOPAS

Kompostiin voi laittaa eloperäisen, maatuvan jätteen.

Perehdy ja selvitä

Perehdy kompostoinnin perusasioihin ennen aloittamista. Esimerkiksi tämän oppaan avulla pääset hyvään alkuun. Myös verkosta löydät paljon lisätietoa.

Kompostori on sijoitettava, rakennettava ja ylläpidettävä niin, että sen käytöstä ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Lisätätietoa kompostoinnin vaatimuksista sekä ohjeet kompostointi­ilmoituksen tekoon saat kuntasi jätehuolto ­ ja ympäristönsuojelumääräyksistä sekä jäteyhtiöltä.

SELVITÄ JA TEE PÄÄTÖKSIÄ SEURAAVISTA ASIOISTA, KUN OLET PEREHTYNYT KOMPOSTOINTIIN

● Mitä jätettä aiot kompostoida?

● Kompostoitko läpi vuoden vai ainoastaan kesällä?

● Minne sijoitat ja järjestät paikan kompostille?

● Milloin ja mistä hankit asianmukaiset välineet?

● Milloin ja minne teet kompostointi­ilmoituksen?

Jäte Kompostori

Keittiön biojäte (elintarvikejäte)

Haittaeläinsuojattu, lämpöeristetty ja ilmastoitu kompostori. Elintarvikejätekompostori.

Puutarhajäte Kompostori, kompostorikehikko tai avokomposti.

Kuivakäymäläjäte ja lemmikkieläinten jätökset

Käymälälaite tai haittaeläinsuojattu ja ilmastoitu kompostori.

Bokashilla fermentoitu biojäte. Haittaeläinsuojattu ja ilmastoitu kompostori.

Tutustu alueesi vaatimuksiin

Joillakin alueilla ei edellytetä lämpöeristystä, mikäli biojäte mahtuu kompostoriin myös talvella, tai kompostointia tehdään vain kesäaikaan.

Joissakin taajamissa avokompostointi on kielletty.

Käymäläjätekompostista ei saa valua nesteitä maahan.

Joillakin alueilla edellytetään lämpöeristystä. Ei saa sekoittaa suoraan maahan.

● Kompostorin voi ostaa valmiina tai rakentaa itse. Tästä oppaasta löydät vinkkejä kompostorin valintaan. Myös verkossa on paljon rakennusohjeita.

● Kylmälaitteista, kuten vanhoista pakastimista ja jääkaapeista, ei saa tehdä kompostoreja. Toimita käytöstä poistetut sähköja elektroniikkalaitteet alueelliseen sähköja elektroniikkalaiteromun (SER) ­keräykseen.

6 KOMPOSTOINTIOPAS
MILLAINEN KOMPOSTORIN TULEE OLLA?

Yleensä kompostia ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäs kaivoa tai 5 metriä lähemmäs naapurin rajaa. Lisäksi kompostista on oltava riittävä etäisyys myös tuuletusikkunaan, ilmastointikanavaan, vesistöön ja tulva­alueeseen. Tarkista oman kuntasi määräykset ja toimi niiden mukaan.

Elintarvikekompostorin hyvä paikka on jäteastian vieressä tai

lähellä kulkureittejä. Näin kompostorin käyttö on helppoa myös talvella. Kompostorin hoito, tyhjentäminen sekä seosaineen säilyttäminen vaativat tilaa kaikki kompostorin ympäriltä. Myös jälkikompostointipaikka on hyvä ratkaista jo kompostointia aloittaessa.

Elintarvikekompostorin voi sijoittaa myös sisätilaan, esimerkiksi autotalliin tai ulkorakennukseen. Sisätiloissa kompostorista

valuva suotovesi ohjataan letkulla viemäriin tai otetaan talteen. Lisäksi on huolehdittava, että kompostista haihtuva kosteus pääsee poistumaan tilasta.

Puutarhakompostin paikka on pihalla suojaisessa paikassa. Sijoita komposti lähelle niitä alueita, joissa puutarhajätettä syntyy paljon, ja joissa kompostimulta on helppo ottaa käyttöön.

Naapurin kanssa voi olla mukava ylläpitää yhteistä kompostia!

7
MIHIN KOMPOSTIN SAA SIJOITTAA? Kompostin ympärillä on hyvä olla työskentelytilaa.

Kompostorin valinta

Kestävä kompostori on valmistettu kauttaaltaan sään ja kulutuksen kestävästä materiaalista. Sillä on takuu ja varaosia helposti saatavilla. Mukana tulevat selkeät käyttöohjeet. Valitse kompostori, jota on helppo täyttää, hoitaa ja tyhjentää. Kompostorin kannen on oltava kevyt ja helposti avattava. Sen pitää pysyä turvallisesti auki ja kiinni. Sopivan korkeaan kompostoriin on lastenkin helppo viedä jätettä, ja sitä on helppo sekoittaa. Osa kompostoreista täytetään yläkautta ja tyhjennetään alaosan tyhjennysluukusta. Osa malleista puretaan osittain tai kokonaan tyhjennyksen yhteydessä. Harkitse, kumpi tapa sopii sinulle paremmin.

● Hanki kerralla kestävä ja hyvin toimiva kompostori, joka pystyy käsittelemään kaiken perheessä syntyvän elintarvikejätteen.

● Elintarvikejätteen kompostointiin tarkoitetut kompostorit ovat yleensä 200–300 litran kokoisia. Ne sopivat hyvin nelihenkiselle taloudelle. Jos talous on suurempi, hanki suurempi kompostori, jossa on tilaa 40–100 litraa henkilöä kohti per vuosi. Mikäli laitat elintarvikejätteen lisäksi kompostoriin myös puutarhajätettä, hanki suurempi kompostori. Joskus paras vaihtoehto on kahden tai useamman kompostorin hankinta.

● Kompostorin tulee olla haittaeläinsuojattu. Valitse kompostori, joka on tehty kestävästä materiaalista, ja jossa ei ole yli 7 mm:n aukkoja. Seinien lisäksi kompostorissa täytyy olla kansi sekä pohja tai riittävän tiheä pohjaverkko. ● Lämpöeristetty kompostori toimii paremmin myös kylmänä vuodenaikana. Valitse kompostori, jossa on lämpöeristys seinissä, kannessa ja pohjassa. Lämpöeriste on suojattu kolhuilta ja vettymiseltä.

● Valitse kompostori, jossa on toimiva ja säädettävä ilmankierto. Kompostorissa on ilma­aukkoja ja kompostorin sisällä voi kiertää ilmaputkia. Tarkista, että ilma­aukot on jyrsijäsuojattu.

● Suotovesi on kompostorista ajoittain valuvaa tummaa nestettä. Yleensä se poistuu kompostorin alareunassa tai pohjassa olevasta aukosta. Huomioi, että suotovesi saattaa värjätä pihan päällysteitä. Jos sijoitat kompostorin pihalaatoitukselle tai sisätiloihin, valitse kompostori, josta suotoveden voi ohjata letkulla viemäriin tai ottaa talteen. Nesteen voi imeyttää maahan tai käyttää lannoitteena.

● Kompostorista poistettu komposti on harvoin valmista levitettäväksi suoraan puutarhaan. Varaa jälkikompostointiin toinen kevytrakenteisempi kompostori tai jälkikompostoi puutarhajätteen seassa.

Puutarhajätettä saa kompostoida kompostorissa, kehikossa tai avokompostissa. Myös elintarvikejätteen seassa voit kompostoida pieniä määriä, mutta yleensä puutarhajätteelle kannattaa hankkia oma kompostori.

● Hyvä puutarhakompostorin koko on 400–1000 litraa.

● Haittaeläinsuojatussa kompostorissa voit kompostoida myös jyrsijöitä houkuttelevan kasvijätteen, kuten pilaantuneet omenat. Myös elintarvikejätteen jälkikompostointi puutarhajätteen seassa on tällöin huolettomampaa.

● Hanki useampi kompostori, jos puutarhajätettä syntyy paljon. Voit myös rakentaa yksi­ tai monilokeroisen kompostikehikon esimerkiksi laudasta. Tee jokaisesta kehikon lokerosta noin kuutiometrin kokoinen, ja jätä lautojen väliin vain muutaman millimetrin raot. Varaa kompostin peittämiseen kansi tai muovikate. Harvemmassa kehikossa tai metalliverkkokehikossa jätteet kuivuvat ja hajoavat hyvin hitaasti.

● Avo­ eli aumakompostointi tarkoittaa kompostointia kasassa, ilman minkäänlaista kehikkoa. Avokomposti valitaan silloin, kun jätettä syntyy kerralla paljon. Se sopii hyvin haja­asutusalueelle, esimerkiksi puiden lehtien kompostointiin. Avokompostissa kompostoituminen on hitaampaa kuin kompostorissa tai kompostikehikossa.

8 KOMPOSTOINTIOPAS
VINKIT ELINTARVIKEKOMPOSTORIN VALINTAAN VINKIT PUUTARHAKOMPOSTIN VALINTAAN

KÄYTÄ KATTEENA

● Voit käyttää ruohoa, lehtiä ja kasvisilppua sellaisenaan katteena pensaiden alla, kasviryhmissä ja kasvimaalla maan pinnalla.

● Ruohosilpun voi jättää myös nurmikolle.

● Syksyllä ruohonleikkurilla silputut lehdet voi jättää nurmikolle, haravoida istutusten alle tai levittää kasvimaan ja viljelylaatikoiden suojaksi. Keväällä ne ovat jo lähes kokonaan maatuneet. Muistathan, että puutarhajätettä ei saa kuljettaa puistoihin tai muille yleisille tai yksityisille alueille. Jos et voi käsitellä kaikkea jätettä tontillasi, toimita loput puutarhajätteen virallisiin keräyspisteisiin.

Tuoretta, ravinnepitoista ruohosilppua voi levittää kateeksi kasvimaalle.

Välttämätön seosaine

Elintarvikejätteen kompostointiin tarvitaan aina myös hyvälaatuista seosainetta eli kuiviketta. Käytä aluksi kaupan valmiita seosaineita. Kun olet oppinut kompostoinnin niksit, hyödynnä myös omalta tontilta ja lähiympäristöstä saatavia seosaineita.

Seosaine

● Parantaa kompostin ilmavuutta, ● sitoo kosteutta ja ravinteita, ● vähentää kompostoinnin hajuhaittoja, ● vähentää kärpästen esiintymistä, ● nopeuttaa jätteen hajoamista.

SEOSAINEEN MÄÄRÄ

Sopiva seosaineen määrä riippuu biojätteen määrästä ja kosteudesta sekä seosaineen ominaisuuksista. Liian vähäinen seosaineen käyttö aiheuttaa hajuja kärpäshaittoja. Liiallinen käyttö muuttaa kompostin kuivaksi, ja komposti täyttyy nopeammin.

● Käytä seosainetta noin kolmasosa jätteen määrästä. Esimerkiksi, jos jätettä syntyy 10 litraa viikossa, tarvitset seosainetta noin 3­4 litraa viikossa ja 12­16 litraa kuukaudessa.

● Käytä märälle ja helposti haisevalle jätteelle enemmän seosainetta. Säilytä seosaine kannellisessa ja säänkestävässä astiassa kompostorin lähellä. Kuiva seosaine ei jäädy tal vella, ja sitä on helppo käyttää. Voit säilyttää seosaineen myös lämpimäs sä, silloin se ei jäähdytä kompostia.

SEOSAINEITA VOI OSTAA JA KERÄTÄ PUUTARHASTA

Pihan haravointijäte on edullinen ja käyttökelpoinen seosaine. Se tekee kompostista ilmavaa ja multaista. Haravointijätteessä voi olla kuivia puiden lehtiä, pieniä oksia, neulasia, kuivaa ruohoa ja heinää, sammalta ja muuta pihakariketta. Puiden ja pensaiden lehdet eivät yksinään ole hyvää seosainetta, koska ne muodostavat kompostiin levymäisiä kerroksia. Lehtiä voi kuitenkin käyttää pieniä määriä muihin seosaineisiin sekoitettuna. Tuore kasvijäte, kuten vihreä ruoho, ei ole seosainetta, vaan

Kuorike on lehti­ ja havupuiden rouhittua kuoriosaa. Se on hyvin ilmavaa seosainetta. Kuorikkeisiin lisätään yleensä hienompaa ainesta, kuten biohiiltä, parantamaan kosteuden ja ravinteiden sitomiskykyä. Havupuiden pihkainen kuori maatuu hitaasti ja vähentää kärpästen esiintymistä kompostissa. Kuorike sopii hyvin myös kompostikäymälöihin.

10 KOMPOSTOINTIOPAS

Puuhake, eli lehti­ ja havupuiden ja pensaiden haketetut tai silputut oksat, ovat erittäin hyvää seosainetta. Puuhakkeen suositeltava palakoko seosaineena on 1–2 cm. Puuhake ei pölyä, kompostoituu hyvin eikä jäädy talvella helposti seosaineastiaan. Lehtipuuhake hajoaa havupuuhaketta nopeammin. Haketta voidaan käyttää yksinään seosaineena, mutta esimerkiksi lisätty biohiili parantaa sen ravinteiden­ ja kosteudenpidätyskykyä.

Kutterinlastu, eli kuivasta puusta höylätty lastu, kuohkeuttaa kompostia. Se pitää hyvin ilmavuutta yllä, mutta hajoaa hitaasti. Joukkoon kannattaa lisätä biohiiltä tai rahkasammalta sitomaan kosteutta ja ravinteita. Lahonsuoja­aineella tai muulla tavalla käsiteltyä puuta ei saa laittaa kompostiin. Hienojakoinen sahanpuru tiivistyy kompostissa liikaa eikä sido kosteutta ja ravinteita. Sitä voidaan sekoittaa vain pieniä määriä karkeamman seosaineen sekaan.

Turve sitoo tehokkaasti hajua ja kosteutta sekä maatuu nopeasti. Hienorakenteinen turve tiivistyy helposti ja heikentää kompostin ilmavuutta. Sitä tulisikin käyttää yhdessä karkeampien seosaineiden kanssa. Biohiili on turvetta ekologisempi vaihtoehto.

Olki ja ruoko hajoavat hitaasti. Ne ovat silputtuna ja muihin seosaineisiin sekoitettuna käyttökelpoista seosainetta.

Raaka tai puolikypsä kompostimulta sisältää mm. sädesienirihmastoa, joka nopeuttaa maatumista ja vähentää kärpästen esiintymistä. Keskeneräistä kompostia voi lisätä kompostiin. Käyttökelpoinen kompostimulta kannattaa ensisijaisesti hyödyntää puutarhassa.

Kompostiherätteet

Kompostiherätteet ovat valmisteita, jotka sisältävät mm. ravinteita, luonnon entsyymejä ja mikro ­ organismeja. Samoja aineita on kompostoitavissa jätteissä ja seosaineissa. Esimerkiksi vihreä ruohosilppu, viherkäyte, luonnonmukaiset lantarakeet, kompostin suotonesteet sekä kuivakäymälän virtsa, ovat hyviä kompostin herätteitä.

Kananmunakennot, paperirullien hylsyt ja muu silputtu kartonki hajoavat kompostissa melko nopeasti. Kartonkisilppu sitoo kosteutta ja ravinteita seosaineen tapaan. Silput voi laittaa keittiön bioastian pohjalle tai sekoittaa muun seosaineen joukkoon.

Bio- eli maaperähiili on kiinteä ja vakaa alkuainehiili, jossa on säilynyt biomassan luonnollinen huokosrakenne. Joihinkin kaupan seosaineisiin on lisätty biohiiltä, ja sitä voi ostaa myös erikseen. Biohiilen huokoinen rakenne lisää kompostin mikrobitoimintaa, ja nopeuttaa kompostoitumista. Se sitoo hyvin kosteutta ja ravinteita.

Herätteiden käyttö ei ole välttämätöntä kompostoitumisen onnistumiselle. Herätteistä on kuitenkin apua esimerkiksi ravinneköyhän puutarhajätteen kompostoinnissa, elintarvikejätteen kompostoinnin aloitusvaiheessa ja talvikompostoinnissa. Kompostiherätteet nopeuttavat kompostoitumista ja parantavat kompostimullan laatua.

NÄIN TEET JA KÄYTÄT VIHERKÄYTTEEN:

● Kerää ämpäri täyteen tuoreita vihreitä kasveja. Kasvit voivat olla mitä tahansa pihan tuoreita kasveja, esimerkiksi ruohoa, rikkakasveja tai nokkosen versoja.

● Lisää kasvien päälle vettä niin paljon, että ne peittyvät. Anna tekeytyä 1–2 viikkoa välillä sekoittaen. Käyte haisee yleensä voimakkaasti.

● Kastele viherkäytteellä typpiköyhää kompostia. Viherkäytettä voi käyttää myös laimennettuna kasvien lannoittamiseen. Siivilöi ja laimenna käyte 1:5–10, ennen lannoitekäyttöä.

11

Näin aloitat elintarvikejätteen kompostoinnin

4 Kertaa lajitteluohjeet koko perheen kanssa (katso sivu 2)

5 Muista keittiön lajittelussa nämä vinkit

● Edistä kompostoitumista pienentämällä jätettä: Murskaa kananmunankuoret ja pilko muut jätteet pieniksi (0,5 dl) paloiksi.

● Käytä kestosuodatinta ja suosi irtoteetä.

● Vältä ruokahävikkiä, äläkä laita käyttökelpoista ruokaa kompostiin.

● Älä käytä biohajoavia pusseja kotikompostissa. Ne maatuvat hitaasti ja ovat turhaa jätettä.

6 Lue kompostorin käyttöohje huolellisesti ja toimi sen mukaan

Voit aloittaa elintarvikejätteen kompostoinnin milloin tahansa. Parhaiten kompostoituminen käynnistyy keväällä ja kesällä.

TOIMI NÄIN

1 Perehdy kompostointiin

2 Hanki tarvittavat välineet

● Kompostori,

● lajitteluastia keittiöön,

● seosainetta,

● seosaineelle kannellinen astia ja annostelukauha.

Lisäksi saatat tarvita

● Kompostiherätteen,

● kompostin sekoitussauvan,

● talikon tai lapion,

● jälkikompostointiin kompostorin tai kompostikehikon.

3 Valitse sopiva lajitteluastia keittiöön

● Järjestä keittiöstä tila biojäteastialle. Astia voi olla esimerkiksi jätekaapissa tai keittiön pöydällä. Astian ei tarvitse olla suuri, koska sen voi tyhjentää kompostoriin usein.

● Astia pysyy puhtaampana ja hajuhaitat vähenevät, kun laitat astian pohjalle käytettyä pehmeää paperia, munakennosilppua tai seosainetta.

● Yleensä tyhjän kompostorin pohjalle laitetaan 5–10 cm kerros seosainetta.

● Jätteet kaadetaan seosaineen päälle ja peitetään seosaineella. Käytä seosainetta noin kolmasosa jätteen määrästä.

● Kun tuot jätettä kompostoriin, peitä ne aina seosaineella.

● Sekoita suuret jätemäärät kompostin pintakerrokseen ennen peittämistä.

● Käytä enemmän seosainetta, kun jäte on märkää ja helposti haisevaa, kuten marjamäskiä tai kalanperkeitä. Sekoita tällöin seosaine jätteen sekaan jo ennen kompostoriin laittamista

12 KOMPOSTOINTIOPAS

7 Tarkkaile kompostia

● Tarkista kompostin tilanne aina lajitteluastian tyhjennyksen yhteydessä. Kompostoituminen alkaa, kun kompostoriin on kertynyt jätettä noin 30–50 litraa, ja jätteen hajoamiselle on hyvät olosuhteet (sivu 20). Toimiva komposti on lämmin, ei haise pahalle, ja jäte painuu kasaan.

● Toimivaa elintarvikekompostia ei tarvitse sekoittaa usein. Turha sekoittaminen häiritsee kompostoitumista ja kuivattaa kompostia.

● Jos komposti haisee pahalle, kannattaa ongelma heti selvittää ja korjata. Löydät tästä oppaasta ohjeet myös kompostoinnin haastetilanteisiin (sivu 18–19).

8 Tyhjennä kompostoria

● Voit tyhjentää kompostoria, kun massasta ei enää erotu keittiöjätteitä. Tähän kuluu aikaa vähintään kaksi kuukautta. Seosaineen karkeita osia, kuten kananmunankuoria ja luita, saa vielä olla näkyvillä. Liian aikaisin käyttöön otettu elintarvikekomposti houkuttelee haittaeläimiä.

● Tyhjennä kompostoria, kun se on täynnä, tai vähintään kerran vuodessa. Tyhjentäminen ilmastaa kompostia ja parantaa kompostin toimivuutta, joten voit tyhjentää useamminkin. Tee syksyllä kompostoriin tilaa talven aikana syntyville jätteille.

● Aivan tyhjäksi kompostoria ei tyhjen netä, jotta kompostoituminen jatkuu tauotta. Käytännössä kompostorista tyhjennetään vain alin kerros, joka on ollut kompostorissa pisimpään ja maa

tunut hyvin. Mikäli kompostorissa ei ole alaosan tyhjennysluukkua, pinnalla

oleva tuoreempi jäte siirretään väliaikaisesti syrjään tyhjennyksen tieltä. Tyhjennyksen jälkeen se nostetaan takaisin kompostoriin. Kompostoria, jossa on tyhjennysluukku, voidaan tyhjentää kätevästi myös talvella.

9 Jälkikompostoi

● Kompostorista poistettu kompostimassa sisältää yleensä vielä maatumatonta ainesta. Sitä voi käyttää keväällä ohuena katteena puutarhassa, mutta yleensä sen kompostointia vielä jatketaan, eli se jälkikompostoidaan. Täysin kypsäksi kompostoituminen vaatii aikaa 1–3 vuotta.

● Jälkikompostointi on kätevin tehdä toisessa kompostorissa tai kompostikehikossa joko yksinään tai puutarhajätteen seassa. Suojaa jälkikomposti sateilta ja haihtumiselta peittämällä se kannella tai peitteellä. Sekoita jälkikompostia 1–3 kertaa kesän aikana. Tarkista kompostin kosteus, kun kokoat ja käännät kompostia. Lisää tarvittaessa vettä tai seosainetta.

BOKASHI

Bokashi on Japanista lähtöisin oleva eloperäisen jätteen käsittelymenetelmä. Siina jäte hapatetaan eli fermentoidaan suljetussa ja hapettomassa astiassa mikrobien avulla, ja kompostoidaan lopuksi multaan sekoitettuna. Onnistuessaan menetelmä on hajuton ja siisti. Ennen toimeen ryhtymistä kannattaa selvittää kunnan jätehuoltoviranomaiselta onko bokashointi sallittu jätteenkäsittelymenetelmä ja mitä käsittelyssä on huomioitava. Alueelliset vaatimukset vaihtelevat jonkin verran.

Toimi näin

● Lajittele ja pilko biojätteet keittiössä.

● Laita jätteet ilmatiiviiseen Bokashi­astiaan. Jäte painellaan tiiviiksi ja väliin lisätään mikrobirouhetta.

● Kun astia on täysi, se jätetään fermentoitumaan huoneenlämpöön kahden viikon ajaksi. Astia pidetään koko ajan kiinni.

● Muutaman päivän välein astian hanasta valutetaan nestettä pois.

● Bokashin kuuluu haista happamalle.

● Fermentoitua biojätettä ei saa sekoittaa suoraan maahan. Se jälkikäsitellään kompostoimalla elintarvikejätteen kompostointiin soveltuvassa kompostorissa.

● Valmiin kompostin kypsyyden määrittelyyn ja käyttöön pätevät samat ohjeet kuin elintarvikekompostille. Kannattaa kuitenkin huomioida, että bokashimulta saattaa olla hyvin ravinnepitoista.

13

Näin aloitat puutarhajätteen kompostoinnin

4 Peitä komposti

Peittäminen estää kompostin kuivumisen ja vettymisen, ja vähentää ravinteiden haihtumista ja huuhtoutumista kompostista. Peitetty komposti lämpenee nopeammin, lämpö pysyy kompostissa paremmin, ja kompostoituminen on nopeampaa.

● Valitse kompostori, jossa on kansi.

● Laita kompostikehikon päälle esimerkiksi vanerilevy tai muovi.

Puutarhajätettä kompostoidaan kompostorissa, kompostikehikossa tai avokompostissa.

1 Tee pohjalle ilmastointikerros Laita puutarhakompostin pohjalle kerros risusilppua, haketta tai oksanpätkiä parantamaan kompostin ilmankiertoa. Pitkät oksat ja risut hankaloittavat kompostin kääntämistä myöhemmin, joten ne kannattaa pilkkoa. Vaihtoehtoisesti voit laittaa kompostin pohjalle salaojaputkia noin puolen metrin välein.

2 Lisää jäte pieninä paloina Lisää seuraavaksi kompostiin puutarhajätettä sitä mukaa, kun sitä puutarhasta syntyy. Mitä pienempinä paloina jätteet ovat, sitä nopeammin ne kompostoituvat. Ruohonleikkurilla silputut lehdet, haketetut oksat ja murskatut kasvinjätteet maatuvat nopeasti ja tasaisesti.

3 Kokoa kuin täytekakkua

Laita puutarhassa syntyviä erityyppisiä jätteitä kompostiin kerroksittain, kutakin enintään 10 cm kerros. Näin kompostista tulee sopivan kuohkea, kostea ja ravinteikas, ja edellytykset kompostoitumiselle ovat hyvät. Kun jätettä on riittävästi, kompostoituminen alkaa ja kompostin lämpötila nousee.

● Laita kuivien puutarhajätteiden päälle vettä ja typpipitoista vihreää kasvijätettä tai kompostiherätettä.

● Lisää ruohon ja muun tuoreen kasvijätteen päälle pihan haravointijätettä tai muuta kuivaa jätettä.

● Ripottele väliin ohut kerros raakaa elintarvikekompostia tai puutarhamaata.

● Tee avokompostista reilun metrin korkea ja leveä, pituutta kasalla voi olla tarpeen mukaan.

● Syksyisin puiden kuivia lehtiä kannattaa varastoida säkkiin seuraavan kesän kompostia varten.

● Levitä avokompostin päälle noin 5 cm kerros multaa sitomaan kompostista haihtuvaa kosteutta ja ravinteita, sekä 10–20 cm kerros puun lehtiä pitämään lämpö kompostissa. Peitä lisäksi muovilla tai pressulla, jonka helmat jätetään irti maasta. Peitto pysyy kätevästi paikoillaan, kun sen yli viritetään narut, jonka molempiin päihin sidotaan kivet painoiksi.

5 Käännä komposti Kompostin kääntäminen nopeuttaa kompostoitumista ja mullasta tulee tasalaatuisempaa. Käännä jäähtynyt puutarhakomposti 1–3 kertaa vuodessa. Kuumavaiheessa olevan kompostin kääntäminen hidastaa kompostoitumista ja aiheuttaa ravinnehävikkiä. Käännä komposti vasta sitten, kun kompostin lämpötila on laskenut ympäristön lämpötilan tasolle myös kompostin sisällä.

Käännä kesän aikana koottu komposti syksyllä ja seuraavan kerran keväällä. Komposti saattaa olla silloin jo puolikypsää ja valmista katteena käytettäväksi. Jos jatkat kompostointia, käännä kolmannen kerran kesällä tai syksyllä, ja ota komposti käyttöön seuraavana keväänä.

14 KOMPOSTOINTIOPAS

● Kehikossa ja avokompostissa hajoaminen on nopeinta kompostin keskiosassa. Reunaosat hajoavat hitaammin. Käännä kompostin reunaosat kompostin keskelle ja sekoita paksuja kerroksia.

● Käännä kaksitai useampiosaisessa kompostorissa tai kehikossa jäte seuraavaan lokeroon.

● Käännä avokomposti uuteen kasaan vanhan kompostikasan vierelle.

● Lisää kääntövaiheessa kuivaan kompostiin vettä ja kompostiherätteitä, märkään kompostiin kuivaa puutarhajätettä.

● Kuivasta kompostista voi nousta sekoitusvaiheessa homeitiöitä hengityselimiin, kastele kompostia ennen sekoitusta.

NÄIN TEET LEHTIKOMPOSTIN

Tässä ohjeessa kompostin pohjan kooksi tulee noin 1,5 x 1,5 m

Tarvitset

● Kompostikehikon tai paikan avokompostille, ● risusilppua, oksahaketta tai salaojaputkia, ● puiden lehtiä (mukana voi olla muutakin haravointijätettä), ● litran kananlantarakeita / kottikärryllinen lehtiä, ● monta kastelukannullista vettä, ● puutarhamultaa tai puolikypsää kompostia.

Toimi

näin

1. Laita kompostin pohjalle 10 cm:n kerros risusilppua, oksahaketta tai 2–3 salaojaputken pätkää rinnakkain.

2. Laita seuraavaksi noin 10 cm kerros puiden lehtiä.

3. Ripottele lehtien päälle 2–3 lapiollista multaa.

4. Laita seuraavaksi toinen noin 10 cm:n kerros puiden lehtiä.

5. Ripottele pinnalle noin litra kananlantarakeita.

6. Lisää vettä 10–20 litraa.

7. Aloita uudelleen kohdasta 2, kunnes kasa on reilun kuution kokoinen.

8. Laita päällimmäiseksi kerrokseksi 20 cm lehtiä ja peitä komposti kannella tai peitteellä. Jätä avokompostin peitteen helmat ylös, että ilma kiertää kompostissa.

9. Käännä komposti keväällä. Lisää vettä tarvittaessa.

10. Käännä elokuussa toisen kerran.

11. Syksyllä kompostin pitäisi olla melko hyvin maatunutta, eikä siitä erota enää lehtien rakennetta. Tällaista kompostimultaa voit käyttää maanparannusaineena kasvimaalla tai laittaa pensasja kasviryhmiin katteeksi (10–15 cm:n kerros). Paras levitysaika on kevät.

15

Milloin multa on valmista?

Kompostin valmistumisaikaan vaikuttaa kompostoitava jäte, kompostorin toimivuus ja kompostin hoito.

● Elintarvikejätteet, tuore kasvijäte ja pienet jätekappaleet hajoavat nopeasti. Luut, kananmunankuoret, oksahake ja suuret jätekappaleet hajoavat hitaammin.

● Jäte maatuu nopeammin kompostorissa kuin kehikossa.

● Kompostin sekoittaminen, ravinnetäydennys, seosaineen käyttö ja kastelu voivat oikein tehtynä jouduttaa kompostoitumista huomattavasti.

Puutarhakompostia voit käyttää huolettomammin kuin elintarvikekompostia, koska se ei houkuttele haittaeläimiä. On tärkeää, että komposti on riittävän kypsää, eikä siitä erotu helposti hajoavaa elintarvikejätettä. Jos kompostin sekoittaminen nostaa kompostin lämpötilaa, komposti on vielä raakaa. Yhdestä kahteen vuotta kestävä kompostointi tuottaa yleensä kypsää kompostimultaa. Tätä pitempi kompostointiaika on harvoin tarpeen. Jos epäilet mullan kypsyyttä, jatka kompostointia vielä jonkin aikaa.

Raaka komposti 2–5 kk

Elintarvikejätteitä ei enää erotu. Karkeaa seosainetta, kananmunankuoria ja kananluita erottuu. Komposti on ruskeaa ja tuoksuu humukselle. Lämpenee kääntämisen jälkeen.

Jatka kompostointia tai levitä keväällä 2–4 cm paksuisena katteena maan pinnalle monivuotisten pensaiden tai perennojen alle. Älä sekoita maahan.

Puolikypsä komposti 5–12 kk

Karkea seosaine, kananmunankuoret ja luut eivät ole vielä täysin hajonneet. Ruskeaa, tuoksuu humukselle. Voi lämmetä vähän kääntämisen jälkeen.

Kypsä komposti 1–2 v Joissakin taajamissa avokompostointi on kielletty.

Jatka kompostointia tai levitä keväällä katteeksi. Sopii lähes kaikille kasveille. Pensaskasvustojen alle voit levittää 5–10 cm paksun kerroksen.

Kypsää kompostia voi käyttää lähes kaikkialla puutarhassa. Voit käyttää katteena tai sekoittaa maahan. Käyttömäärä kasvimaalle ja istutusalueille 30–50 litraa neliömetrille.

Täysin kypsä kompostimulta

2–3 v Käymäläjätekompostista ei saa valua nesteitä maahan.

Voi käyttää kaikkialla puutarhassa.

Mullan kypsyyttä voi tutkia idätyskokeella: Kylvä kompostimultaan nopeasti itävän kasvin siemeniä, esimerkiksi krassia. Seuraa siementen itämistä ja taimettumista, ja vertaa siemenpussin tietoihin. Mikäli itävyys on odotettu, ja taimet ovat elossa vielä viikon jälkeen taimettumisesta, komposti on todennäköisesti kypsää. Jos siemenet eivät idä tai taimet kuolevat taimettumisen jälkeen, komposti ei ole vielä kypsää.

16 KOMPOSTOINTIOPAS
KOMPOSTIN KYPSYYS KOMPOSTOITUMISAIKA OMINAISUUDET KÄYTTÖ PUUTARHASSA

Kompostimullan käyttö

Kompostimulta lisää maan monimuotoisuutta ja on arvokasta kotipihan maanparannusainetta. Se sisältää myös kasveille tärkeitä hidasliukoisessa muodossa olevia ravinteita. Eniten ravinteita sisältää elintarvike­ ja käymäläkomposti, puutarhakompostissa ravinteita on vähemmän. Puutarhakomposti on kuitenkin arvokas ravinteiden kierrättäjä. Esimerkiksi lehtikompostissa on puiden ja pensaiden syvältä maasta ottamia ravinteita ja hivenaineita.

Kompostimultaa käyttämällä ● maan eloperäisen aineksen määrä lisääntyy, ● maan mururakenne paranee, maa on ilmavaa ja pidättää hyvin vettä ja ravinteita, ● maan pieneliötoiminta vilkastuu, ● maan kalkitustarve vähenee, ● maahan palautuu hidasliukoisia ravinteita, ● katteena komposti estää rikkakasvien siementen itämistä ja kasvua.

Kompostimultaa voi levittää kaikkialle puutarhassa – nurmikolle ja kasvimaalle sekä koriste­ ja hyötykasveille. Erityisen hyvin se sopii monivuotisille kasveille. Keskeneräinen raaka tai puolikypsä komposti levitetään keväällä tai alkukesällä, koska se sisältää helposti liukenevassa muodossa olevia ravinteita. Se levitetään katteeksi maan pinnalle. Sitä ei sekoiteta maahan, koska hajoaminen kulut­

taa maasta happea. Raaka komposti voi häiritä joidenkin kasvien kasvua ja siementen itämistä.

Huomioi, että kasvimaan kasvit sietävät kompostimultaa eri tavalla

● Kaalit, kurpitsat, kurkut ja tomaatti sietävät puolikypsää kompostimultaa.

● Juurikasvit, sipulit, yrtit, salaatit ja pikkuvihannekset sietävät vain hyvin maatunutta, kypsää kompostimultaa.

● Lehtivihanneksille, joiden lehdet ovat kosketuksissa maahan, ei hygieniasyistä anneta keskeneräistä kompostimultaa.

● Nitraattia kerääville kasveille, kuten punajuurelle ja mangoldille ei anneta raakaa kompostia.

Voit levittää kompostimultaa myös nurmikolle. Ei haittaa, vaikka seassa olisi vielä hajoamattomia oksankappaleita ja muuta ainesta. Haravoi levityksen jälkeen isommat oksankappaleet nurmikolta pensaiden juurelle tai takaisin kompostiin. Kypsää kompostimultaa voi käyttää myös ruukuissa. Yksinään se ei kuitenkaan sovi kasvualustaksi. Sekoita kukkalaatikoihin ja ruukkuihin kypsää kompostimultaa, hiekkaa ja savea suhteessa 1:1:1, tai kypsää kompostimultaa ja puutarhamultaa suhteessa 1:1.

17

Kompostori likaantuu käytössä ja ilma­aukot ja ­putkistot voivat mennä tukkoon. Pese elintarvikekompostori kauttaaltaan kerran vuodessa tyhjennyksen yhteydessä. Ulkoapäin kompostorin voi pestä milloin tahansa. Reunat ja kansi on helppo pyyhkiä puhtaaksi vanhalla ikkunalastalla tai paperilla.

Kompostoinnin haasteita

Kun jätettä on kertynyt kompostoriin 30–50 litraa, kompostoituminen lähtee yleensä käyntiin. Jos kompostoituminen ei käynnisty, komposti haiskahtaa tai esiintyy muita haasteita, kannattaa syy heti selvittää ja laittaa asia kuntoon.

Homeet ja sienet ovat hajottajia ja kuuluvat kompostiin, eikä niitä tarvitse säikähtää. Lierot kulkeutuvat kompostiin maatuneen kompostin ja mullan mukana, sekä maaperästä. Kompostilierot viihtyvät parhaiten 20–25 asteen lämpötilassa ja ilmestyvät kompostiin usein vasta jälkikypsytysvaiheessa.

Tarkista kompostorin kunto säännöllisesti, ja korjaa heti esimerkiksi haittaeläinsuojaus kuntoon. Jos teet kompostorissa rottahavainnon,

ilmoita siitä kunnan terveysviranomaiselle. Pyydä samalla apua rottien hävittämiseen.

Komposti jäätyy usein talvella. Jäätymisestä ei ole haittaa kompostoitumiselle, mutta elintarvikekompostori täyttyy nopeammin. Mikäli kompostori on täynnä ja jäässä, laita biojätteet joko erilliskeräykseen tai hanki toinen kompostori. Keväällä kompostori sulaa ja kompostoituminen alkaa uudelleen. Sulamista voi nopeuttaa avaamalla ilmakanavat täysin auki, pitämällä kompostorin kantta raollaan päivällä ja laittamalla kompostorin sisälle kuumavesipullon. Mikäli kaadat kompostoriin kuumaa vettä, huolehdi, ettei komposti tule liian märäksi.

Vinkit talvikompostointiin:

● Hanki sopivan kokoinen, hyvin lämpöeristetty kompostori.

● Älä tyhjennä syksyllä kompostoria liian tyhjäksi.

● Säädä ilmakanavat syksyllä pienemmälle.

● Älä avaa kompostoria turhaan.

● Vie kompostoriin säännöllisesti jätettä.

● Lisää riittävästi seosainetta.

● Käytä talviaikaan herätettä.

● Älä sekoita turhaan.

● Kasaa lunta kompostorin ympärille.

● Laita kompostoriin kuumavesipullo.

18 KOMPOSTOINTIOPAS
Kompostilierot ovat tärkeitä eloperäisen jätteen hajottajia ja humusaineen tuottaja.

HAASTE SYY MIKÄ AVUKSI

Kompostissa ei tapahdu mitään

Komposti on kuiva ja/tai ravinneköyhä.

Kastele ja lisää herätettä, sekoita. Käytä jatkossa seosainetta vähemmän. Tutki onko multa jo valmista ja ota se käyttöön.

Kompostissa on muurahaisia

Komposti on kuiva.

Poista mahdollinen muurahaispesä. Sekoita ja kastele. Tarkkaile ja toista käsittely tarvittaessa. Käytä jatkossa seosainetta vähemmän.

Komposti haisee mädänneelle

Komposti on tiivis, märkä ja hapeton. Jäte mätänee.

Lisää seosainetta ja sekoita. Tarkkaile ja toista käsittely tarvittaessa. Tarkista että kompostorin ilmakanavat ovat auki. Käytä jatkossa seosainetta enemmän ja peitä jäte aina seosaineella.

Kompostissa on valkoisia kärpäsen toukkia

Jäte mätänee tai jäte on jäänyt peittämättä. Paha haju ja jätteet houkuttelevat kärpäsiä.

Komposti haisee pistävälle ammoniakille

Kompostissa on korkea lämpötila ja sieltä haihtuu ravinteita.

Toimi kuten edellä Komposti haisee mädänneelle ­haasteessa. Pyyhi toukat pois kompostin reunoilta ja kannesta paperilla tai vanhalla ikkunalastalla.

Laita kompostin pinnalle ohut kerros biohiiltä tai multaa. Älä sekoita turhaan. Käytä jatkossa seosainetta, johon on sekoitettu biohiiltä ja käytä herätettä vähemmän.

Kompostorista valuu suotonestettä.

Suotonestettä muodostuu jätteen hajotessa. Kompostin alimmainen osa on tiivistynyt.

Imeytä suotoneste maahan, ohjaa viemäriin tai käytä lannoitteena. Lisää seosaineen käyttöä. Tyhjennä kompostoria säännöllisesti.

19

Mitä kompostissa tapahtuu?

Luonnossa eloperäinen aines hajoaa maan pinnalla. Sama hajoamisprosessi tapahtuu kompostissa. Kompostissa hajoamiselle luodaan mahdollisimman hyvät olosuhteet ja jätteet hajoavat nopeammin kuin luonnossa.

Kompostoituminen perustuu hajottajien eli pieneliöstön toimintaan. Hajottajia on jätteessä ja maaperässä luonnostaan. Mikrobit (esim. bakteerit, mikrosienet) ja silmin havaittavat maaperän eliöt (esim. lierot, siirat) hajottavat kaiken eloperäisen takaisin lähtöaineiksi. Hajotustyön onnistumiseksi pieneliöt tarvitsevat jätteen lisäksi sopivasti happea, ravinteita ja kosteutta. Jäte hajoaa hiilidioksidiksi, vedeksi, ravinnesuoloiksi ja humukseksi. Samalla jätteestä vapautuu lämpöenergiaa, mikä näkyy kompostin lämpötilan nousuna. Lämpötilaa tarkkailemalla voi seurata kompostoitumisen eri vaiheita (sivu 21).

VARMISTA HYVÄT OLOSUHTEET HAJOAMISELLE

Kompostissa pitää olla riittävästi happea, jotta aerobiset eli happea käyttävät pieneliöt voivat työskennellä. Mikäli happea on niukasti, kompostin valtaavat hapettomissa olosuhteissa toimivat anaerobiset bakteerit, ja jäte mätänee. Mätäneminen aiheuttaa hajuhaittoja, kärpäsongelmia ja metaanipäästöjä ilmakehään.

● Tarkista, että kompostorissa on toimiva ilmanvaihto.

● Laita kompostorin pohjalle 10–15 cm kerros seosainetta.

● Käytä elintarvikejätteen seassa riittävästi seosainetta.

● Tee kompostista korkeintaan reilun kuutiometrin kokoinen.

Komposti on sopivan kosteaa, kun se tuntuu kädessä kostealta pesusieneltä. Kuivassa kompostissa jäte ei kompostoidu, koska hajottajaeliöt tarvitsevat kosteutta. Märkä komposti on puolestaan tiivis ja hapeton, jolloin jäte mätänee ja haisee pahalle. Yleensä elintarvikejäte on märkää ja puutarhajäte kuivaa.

● Käytä elintarvikejätteen seassa riittävästi seosainetta.

● Kastele kuivaa puutarhajätettä kompostin kokoamis­ ja kääntövaiheessa.

Pieneliöille pitää olla sopivasti jätteitä. Tärkeimmät pieneliöiden tarvitsemat ravinteet ovat typpi (N) ja hiili (C). Hiiltä ne tarvitsevat elintoimintojensa ylläpitämiseen ja typpeä solujensa rakennusaineena. Myös hiilen ja typen keskinäisellä suhteella on vaikutusta kompostoitumisen onnistumiseen. Kuiva puutarhajäte sisältää runsaasti hiiltä ja vähän typpeä, joten kompostoituminen on hidasta. Elintarvikejätteissä ja tuoreissa kasvijätteissä on paljon typpeä, josta osa voi jopa haihtua ilmaan ammoniakkina. Säätele kompostin ravinnetasapainoa erityyppisillä jätteillä ja kokoa komposti kerroksittain.

● Lisää vähätyppisen puutarhajätteen sekaan vihreää, tuoretta kasvijätettä tai kompostiherätteitä.

● Lisää runsaasti typpeä sisältävän jätteen sekaan hiilipitoista seosainetta.

TOIMIVA KOMPOSTI:

● on lämmin,

● jätteet painuvat kasaan,

● ei pahaa hajua,

● ei kärpäsiä.

● Tee kompostin puristustesti: Ota kompostista noin 20 cm:n syvyydestä osittain lahonnutta kompostia käteen ja purista sitä. Mikäli kompostista irtoaa vain muutama pisara vettä, se on sopivan kosteaa.

20 KOMPOSTOINTIOPAS

Kompostoitumisen vaiheet

Jätteen hajotessa siihen sitoutunut energia vapautuu lämpönä ja kompostin lämpötila nousee. Kompostoitumisen eri vaiheita on mielenkiintoista tarkkailla seuraamalla kompostin lämpötilaa. Monissa kompostoreissa on mukana lämpömittari, mutta mittarin voi myös ostaa erillisenä, tai lämpötilaa voi havainnoida myös kosketuksella.

Kun jätettä lisätään kompostoriin säännöllisesti vähän kerrallaan, on heti tuoreen jätteen alla lämpenemisvaiheessa oleva kerros. Lämpenemisvaiheessa kompostin valtaavat bakteerit ja sädesienet, jotka käyttävät jätteestä ravinnoksi sokereita ja valkuaisaineita. Komposti muuttuu happamaksi, eli sen

pH­arvo laskee. Hyvin toimiva komposti lämpenee muutamassa päivässä +30–50 asteeseen.

Kun lämpötila on noussut alkaa kuumavaihe. Kuumiin oloihin erikoistuneet bakteerit ja sädesienet käyttävät ravinnokseen kompostin helpoimmin hajoavaa ravintoa. Lämpötila on +35–50 astetta ja voi nousta jopa yli +70 asteeseen. Hajoamisen seurauksena jopa puolet jätteiden painosta voi hävitä kahdessa viikossa. Kuumavaihe kestää korkeintaan muutamia viikkoja.

Helposti hajoavan ravinnon loputtua lämpötila laskee noin +20–35 asteeseen, ja komposti siirtyy jäähtymisvaiheeseen. Kompostin valtaavat hitaasti hajoavan puuainek­

sen hajottamiseen erikoistuneet sienet ja sädesienet. Jäähtymisvaiheessa kompostiin voi ilmestyä homesieniä ja lakkisieniä, kuten herkku­ ja mustesieniä. Kun lämpötila laskee ympäristön lämpötilan tasolle, kompostiin ilmestyvät lierot, kovakuoriaiset, tuhatjalkaiset, siirat, hämähäkit ja muut isommat hajottajat.

Viimeinen kompostoitumisen vaihe on kypsymisvaihe. Kompostin lämpötila on tasoittunut ympäristön lämpötilan tasolle ja komposti muuttuu valmiiksi mullaksi. Jäähtymis­ ja jälkikypsymisvaihe kestää 1–2 vuotta. Valmiin kompostimullan happamuus on lähellä neutraalia (pH 7).

21
Kompostointi kannattaa: innostut pihan ja kasvien hoidosta, ja ehkä viljelet myös itse ruokaa.

Kuivakäymäläjätteen kompostointi

Kuivakäymälästä tyhjennetty jäte kannattaa kompostoida ravinnepitoiseksi mullaksi. Käymäläjätettä ei saa haudata maahan eikä laittaa sekajäteastiaan. Kuivakäymäläratkaisuja on hyvin monenlaisia. Joissakin malleissa jäte kompostoituu jo varsin pitkälle, jolloin se on helppo siirtää kompostoriin jälkikompostoitumaan. Joistakin malleista jäte poistetaan lähes raakana, ja jätettä on kompostoitava kauemmin.

Käymäläjäte kompostoidaan haittaeläinsuojatussa kompostorissa, jossa on umpinainen pohja. Nesteitä ei saa valua maaperään, joten pelkkä verkkopohja ei riitä. Kompostointi tehdään samoin periaattein kuin keittiö ­ tai puutarhajätteen kompostointi. Kompostin kokoamisvaiheessa vettä tai kuiviketta lisätään tarpeen mukaan. Kompostin kääntäminen ei ole välttämätöntä, mutta nopeuttaa kompostoitumista. Kompostoinnin mahdollisiin haasteisiin löytyy ohjeita tästä oppaasta.

Kompostoi käymäläjätettä vähintään yksi vuosi. Jos aiot käyttää sitä hyötykasveille, kompostoi kaksi vuotta. Kompostointiaika alkaa, kun kompostiin ei enää lisätä tuoretta jätettä. Talven aikana komposti jäätyy ja samalla hygienisoituu. Mikäli epäilet mullan kypsyyttä, laita se vielä jälkikompostoitumaan.

Käytä käymäläjätemulta ensisijaisesti koristekasveille. Täysin kypsänä se sopii myös hyötykasveille. Älä käytä sitä vähän ravinteita vaativille ja raakoina syötäville kasveille kuten salaatille, yrteille ja mansikalle. Käymäläjätekomposti on erittäin ravinnepitoista. Paras levitysaika on kevät ja sopiva levitysmäärä 2–5 cm kerros eli 20–50 litraa neliölle.

KUIVAKÄYMÄLÄN NESTEET OVAT ARVOKASTA RAVINNETTA

Kuivakäymälässä syntyviä nesteitä ovat virtsa (urea) ja suotoneste. Nesteitä ei saa valua käymälästä ympäristöön. Joissakin käymälämalleissa virtsa ohjautuu omaan astiaan. Kun virtsa kulkeutuu kiinteän jätteen läpi, sitä kutsutaan suotonesteeksi. Ravinnepitoiset nesteet voi kompostoida, ja käyttää kompostin heräteaineena tai lannoitteena.

● Imeytä nesteet kuivikkeeseen ja kompostoi kiinteän jätteen kanssa samassa kompostorissa.

● Käytä sellaisenaan kompostin herätteenä. Kastele kompostia nesteillä, ja laita kastelun jälkeen kompostin pinnalle kerros kuivaa puutarhajätettä tai kuiviketta.

● Nesteet sopivat sekä hyötyettä koristekasvien lannoittamiseen, ei kuitenkaan 20 metriä lähempänä kaivoa tai vesistöä. Käytä nesteitä monivuotisille kasveille vain kevätlannoitukseen. Hyötykasveille lopeta käyttö vähintään kuukausi ennen sadonkorjuuta. Muiden lannoitteiden käyttöä on muistettava vähentää. Seisota ja laimenna nesteitä ennen lannoitekäyttöä ja levitä kastelukannulla suoraan maahan. Lannoiteliuosta ei saa joutua kasvien päälle. Kastele levityksen jälkeen vielä puhtaalla vedellä.

Ennen lannoitekäyttöä: Virtsa Suotoneste Seisotetaan kanisterissa vähintään 1 kk 6 kk

Laimenna (lannoite: vesi) 1:3–1:10 1:3–1:10

Käyttömäärä enintään kasvukaudella laimentamattomana

1–1,5 litraa neliölle 0,25–0,5 litraa neliölle

22 KOMPOSTOINTIOPAS

Kestävän arjen teot luonnon hyväksi

Ota kantaa lähiluonnon puolesta. ● Edistä luontoalueiden suojelua

Ravinteiden kierrätys

Raaka-aineita ja lääkeaineita

Osta vain tarpeeseen ja kestäviä tuotteita. ● Suosi käytettyä ja käytä loppuun saakka: korjaa ja huolla. ● Lajittele oikein. ● Kevennä kemikaalikuormaa.

Ruokaa ja vettä

Lisää kasvilajistoa ja perusta erilaisia elinympäristöjä.

● Vähennä nurmikon ja päällysteiden pinta-alaa. ● Hoida ja suojele luonnonmukaisesti.

● Torju haitalliset vieraslajit.

Virkistystä ja voimavaroja

Apua muutoksiin sopeutumiseen, tulvien torjuntaa

Suosi kasviksia, täysjyvää, luomua ja kotimaista kestävästi kalastettua villikalaa. ● Vähennä lihaa. ● Vältä hävikkiä. ● Muista marjat, sienet, luonnonyrtit.

Säästä energiaa: laske huonelämpötilaa, lyhennä suihkuaikaa, sammuta tarpeettomat sähkölaitteet. ● Valitse kestävästi tuotettu, uusiutuva energia. ● Kävele, pyöräile, käytä joukkoliikennettä.

Nauti luonnosta ja noudata jokamiehenoikeuksia. ● Älä roskaa. ● Iloitse vuodenajoista. ● Löydä luonto läheltäsi.

LUONNONSUOJELU ON MYÖS IHMISTEN SUOJELUA

Monimuotoinen luonto on ihmisten hyvinvoinnin ja elinolosuhteiden kannalta elintärkeää. Tällä hetkellä luonto köyhtyy ennennäkemättömällä vauhdilla muun muassa siksi että luontoa hävitetään maatalouden ja rakennetun ympäristön tieltä.

23
Puhdasta ilmaa VAALI LUONTOA KULUTA KOHTUULLISESTI VAIKUTA! SYÖ MONIPUOLISESTI TEE KOTIPIHASTA MONIMUOTOINEN PIENENNÄ HIILIJALANJÄLKEÄ MONIMUOTOINEN LUONTO TARJOAA HYVINVOINTIA

MARTTALIITTO on 1899 perustettu, kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö. Martat toimivat sen puolesta, että kaikilla ihmisillä, kaikenlaisissa kodeissa, olisi hyvä olla. Arvojamme ovat yhdessä tekemisen ilo, kestävät valinnat ja avoimuus. Hyvästä arjesta parempi maailma.

Marttaliitto 2022     ISBN 978­952­7484­07­4 Kirjoittaja Tiina Ikonen

Oman alueesi lajitteluohjeet ja tietoa erilliskeräyksen palveluvaihtoehdoista löydät osoitteesta www.biojäte.info.

LISÄOHJEITA KOMPOSTOINTIIN LÖYDÄT OSOITTEESTA www.martat.fi/ kompostointi

Martat vinkkaa Marttailu Marttaliitto Martat-TV mobiilisovellus Mar tat
www.martat.fi
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.