Page 1

Maito ja me VA L I O N O M I S TA J AY R I T TÄ J I E N

A M M AT T I L E H T I / 0 2 — 2 0 1 7

MIEKON-LISKIN TILA: VASTUULLISUUS TUOTTAA LAATUMAITOA KAIKKI NASEVAAN! 22

EHKÄISE UTARETULEHDUS 24

ILOISESTI LAITUMELLA 26


Menesty Lely A4 -Pohjola-mallilla

Vuoden 2017 uutuutena Lely on tuonut markkinoille Pohjola-mallin Astronaut A4 -robotistaan. Lelyn Pohjola-malli on tarkoitettu vastaamaan suomalaistilojen korkeisiin tuotto-odotuksiin. Malliin on koottu kattava varustetaso, jonka avulla varmistat menestyksekkään tuotannonhallinnan ja tuotoksen nousun. Tarjoamme Pohjola-malliin myös tuotoslupauksen. Ota yhteyttä meihin, teemme tilallesi kehityssuunnitelman veloituksetta. Yhteystiedot www.nhk.fi


7 1 0 2 — 2 0

SISÄ

LT Ä Ä

Te e m a n a M A I D O N L A A T U J A T E R V E Y D E N H U O LT O

Pääkirjoitus ……..…………..…………………04 Alkutuotantojohtaja ...…………….………05 Uutisia .......………………………….…..…….…06 Tulevia tapahtumia …....…………….……09 Toimitusjohtajalta ……...…...………………11 12

Miekon-Liskin tila ....................…..………12

26

Maidonlaadun yhteenveto ……….....…18 Pienryhmätoiminta …………………..……20 Nasevan hyödyt ……............………………22 Utaretulehdustutkimus ..…..….……..…24 Laiduntaminen .....….……………….………26 Me yrittäjät .....….………........……….………28

18

Hallituksen puheenvuoro ...…...…....…31

28

Työ ja terveys ...….............................……32 Nasevasti ...…....................................……35 Talous .........…………………….…………………37 Valioryhmä ........………………………………39 Kysy asiantuntijalta …..……………………40 Kysy eläinlääkäriltä ..………......…..….……41

48

52

Laboratoriossa & Valma ………......……42 Utaretulehdusmikrobit ...…..……………45 Koneklinikka ...…...............................……46 Vastuullisuus ..…………………………………48 Valio Koekeittiö …………..………….....……52 Uutuuksia ….................………………………54

24

Ilkan iltalypsy ........................…….....……57

58

Tavataan Valiolla ..……….............….……58

MAITO JA ME Julkaisija Valio Oy, PL 10, 00 030 Valio Konsepti A-lehdet Oy, Outi Gyldén, Jesper Vuori, Arja Kulmala Toimitus Päätoimittaja Anu Artjoki, puh. 010 381 2904, anu.artjoki@valio.fi, maitojame@valio.fi Toimituskunta Juha Nousiainen (pj), Ari Mäkelä, Jaana Kiljunen, Heidi Huttunen (vanh. vap.), Anu Fräntilä-Riihonen, Riikka Peltola Tuottaja Susanna Cygnel Taitto Johanna Siljola Tilaukset ja osoitteen­muutokset Edita Prima Oy, Rekisteripalvelut/Maito ja me, p. 020 450 00, rekisteripalvelut@edita.fi Ilmoitusmyynti Cupik-Media Oy, p. (09) 278 7711, cupik@cupik.fi Painatus Edita Prima Oy Tilaushinta 50 euroa/vsk, ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja Me ilmestyy 27.9.2017. MAITO JA ME -AMMATTILAISSIVUSTO: maitojame.fi

4041 0428

MAITO JA ME * 03


P

IRJ ÄÄK

OITU

S

Valiomaidon käyntikortti

H

yvinvointi – sekä yrittäjien että eläinten – on tänä päivänä vahvasti esillä, kun alkutuotannosta puhutaan.

Eläinten hyvinvointi kiinnostaa kuluttajia ja asiakkaita. Meidän tehtävämme on kertoa, kuin­ ka Valiomaitoa tuotetaan ja miten eläinten sekä ihmisten hyvinvoinnista Valioryhmässä huoleh­ ditaan. Meistä jokainen on omalta osaltaan valio­ laisen maidontuotannon käyntikortti. Uudistuva valiomaidon laatu- ja tuotantotapa­ ohjeisto tähtää parempaan hyvinvointiin ja tuot­ tavuuteen. Sen avulla voimme todentaa asiakkail­ lemme monia Valioryhmässä mainiosti hoidettuja asioita, muun muassa erinomaista eläinterveys­ tilannettamme, antibioottien maltillista käyttöä ja todella hyvää maidonlaatua. Ensi vuoden alus­ ta voimaan astuvat vaatimukset helpottavat myös yrittäjien elämää pitkällä tähtäimellä. Kuluttajat valitsivat Valion Suomen vastuulli­ simmaksi brändiksi neljättä kertaa peräkkäin Sustainable Brand Index™ -tutkimuksessa. Suurin kunnia kuuluu Valion omistajayrittäjille. Teidän tinkimätön työnne on yrityksen toiminnan perusta. Lisäksi Valion työntekijöiden sitoutumi­ nen työhönsä on huippuluokkaa. Tutkimustulos velvoittaa. Käyttäydytään ja toimitaan vastuullisesti – ja annetaan apuamme silloin, kun sitä tarvitaan, niin työ- kuin yksityis­ elämässä. Huolehditaanhan toisistamme! ANU ARTJOKI P äätoimittaja Twitter: @ anuar tjoki

04 * MAITO JA ME


AJA

HT NKO

AIST

A

Vastuullisuus tuottaa maailmanluokan maitoa

E

lintarvikemarkkinat muuttuvat Valioryhmän alkutuotannon laatu- ja tuotan­ tällä hetkellä nopeasti. Samaan totapauudistuksessa halutaan huomioida asiak­ aikaan, kun keskustellaan ilmaskaiden alkutuotannon vastuullisuusodotukset; tonmuutoksen ja nopean väesuusi laatu- ja tuotantotapaohjeisto ja -sopimus tönkasvun vaikutuksista maa- ja tulee voimaan ensi vuoden alussa. Uudet tuo­ tantotapavaatimukset ja elintarviketalouteen, kaupan -suositukset löytyvät jo nyt sekä kuluttajien vaatimukset Valmasta. tuotantoketjun läpinäkyvyydestä ja vastuullisista toiminUudistuksen painopiste ”Haluamme tatavoista lisääntyvät. on eläinten terveydessä ja hy­ olla edellä­vinvoinnissa sekä dokumen­ Valio kohtaa asiakkaidensa odotukset joka päivä kotimaan toinnissa. Yhteinen tavoite on, kävijöitä markkinoilla ja myös lähes että kaikki valiolaiset maitoti­ vastuullilat ovat jäsenenä Nasevassa ja kaikissa 60 maassa, joihin on suudessa.” solmivat terveydenhuoltosopi­ vientiä. Asiakkaiden odotukset muksen haluamansa eläinlää­ vaihtelevat kohdemarkki­nan kärin kanssa. mukaan, mutta yhteistä on, että pelkästään huippulaadu­ kas tuote ei välttämättä enää riitä. Koko ketjun Laatuhinnoittelukin uudistuu. Vanhasta perushintaan sisälty­ tuotantotapojen on oltava kunnossa ja doku­ västä laatulisästä luo­vutaan, mentoitu laatujärjestelmässä. Myös osa parhais­ mutta tämä ei laske tilitys­ta teollisuusasiakkaistamme arvioi vastuullisuu­ hintaa. Sen sijaan maksetaan temme vuosittain. erillistä vastuullisuuslisää Kuluttajat ja asiakkaat odottavat ennen kaik­ kea, että eläimet ja ympäristö voivat hyvin alku­ 1 sentti litraa kohden perus­ tuotannossa ja tuotteiden valmistuksessa. Lisäk­ hinnan päälle. si kaikki tuotteisiin käytetyt raaka-aineet ja Vastuullisuuslisän saan­ epä­suorat hankinnat pitää olla jäljitettävissä ja nin ehtona ovat uusien tuo­ nii­den hankintaperiaatteiden on täytettävä vas­ tanto­tapaohjeiden täyttämi­ tuullisuuden kriteerit. Valiolla on yli tuhat tuote­ nen, Naseva-jäsenyys sekä tilan itsearvioinnin tekeminen nimikettä ja asiakkaita ympäri maailman, joten Valmassa. näiden odotusten täyttäminen on valtava haaste. Kaikkien valiolaisten Valiolla on käytössään maailman paras maito­ omistajayrittäjien etu on, raaka-aine. Viime vuonna E-luokkaisen maidon että kaikki tilat täyttävät osuus ylsi jälleen uuteen ennätykseen, 96,5 pro­ ehdot ja saavat vastuulli­ senttiin koko maitomäärästä. Maidon laadussa suuslisän mahdollisimman olemmekin olleet jo pitkään edelläkävijöitä. nopeasti uudistuksen tul­ Jotta voimme pitää parhaiten maksavat lessa voimaan. Vastuulli­ asiak­kaamme, haluamme olla edelläkävijöitä suus tuottaa maailman­ myös vastuullisuudessa. Lisäksi meidän pitää luokan maitoa! pystyä todistamaan vastuullisuuden toteutumi­ nen tehokkaalla laatujärjestelmällä.

JUHA NOU S IA INEN A lku tuo ta nto -j a maid o nha nk i nta johta j a , Va l i o O y

MAITO JA ME * 05


O SSI KAJAS

L AURA N YHO LM

UUTISET

Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme (oik.) allekirjoitti Mille Dairy Shanghain toimitusjohtaja Wang Weigingin kanssa aiesopimuksen lastenruokayhteistyöhön liittyen. Seisomassa oikealta Sari Vahla ja Kari Finska Valiolta, Jari Gustafsson työja elinkeinoministeriöstä ja Sun Liwei Kiinan kansantasavallan suurlähetystöstä.

Valio solmi aiesopimuksen lastenruokajauheiden toimittamisesta Kiinaan Artturi® Korjuuaikapalvelu Valmassa Artturi® Korjuuaikapalvelu toimii Valmassa kesällä nur­men korjuuaikaan ja palvelee valiolaisia maitotilayrittäjiä.

K

orjuuaikapalvelun kasvustonäytteiden alueelliset tulokset antavat suuntaa nurmien ke­ hitysasteesta. Artturi®-säilö­ rehuosaajien havainnot ja ti­ lannetiedotukset täydentävät kasvustonäytteiden tuloksia. Omat korjuuaikanäytteet yhdessä omien kasvustojen havainnoinnin kanssa autta­ vat tilakohtaisesti oikean kor­ juuajankohdan päättämisessä. Korjuuaika- ja raaka-ainenäyt­ teet ovat maksuttomia valiolai­ sille omistajayrittäjille. Myös Artturi®-Facebookryhmässä käydään kesällä vil­ kasta keskustelua.

06 * MAITO JA ME

Valio Oy ja kiinalais-tanska­ lainen lastenruokayritys Mille Dairy Shanghai solmivat 5.4.2017 aiesopimuksen las­tenruokajauheiden toimittamisesta.

A

iesopimuksen mukaan Mille Dairylle toimitet­ taisiin Valion Lapinlah­ den jauhetehtaalla valmistettuja lastenruokajauheiden esiseoksia

sekä valmiita äidinmaidon kor­ vikejauheita myytäväksi Millen brändillä Kiinassa. ”Mille Dairy Shanghai olisi merkittävä asiakas Valion lisä­ arvoherajauheille. Valion Lapin­ lahden tehtaalla osataan valmis­ taa huippulaadukasta herajauhet­ ta, josta sekoitetaan lastenruokien esiseoksia sekä käyttövalmiita las­ tenruokajauheita”, kertoo kaupal­ linen johtaja Kari Finska Valiolta.

Vastuullisin brändi

V

alio valittiin Suomen vas­ tuullisimmaksi brändiksi 2017 jo 4. kerran peräk­ käin. Sustainable Brand Index™ tutki 837:ää brändiä Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Suomessa ja nyt tänä vuonna myös Alanko­ maissa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten vastuullisesti yritys toimii ympä­ristön suhteen, miten se kan­ taa sosiaalisen vastuunsa ja täyttää toiminnalle asetetut odotukset. Kiitos tunnustuksesta kuuluu kaikille valiolaisille ja omistaja­ yrittäjillemme!

"Maito oikea luonnon tuote! Suomalainen on omaa luokkaansa siinä laadunkin puolesta!" @ EEVA LÄNSIKALLIO

Valio FB 20.3.2017


UUTISET

Vastuullinen tuotta­vuus -teemavuosi 2017

V

alioryhmä yhteistyökumppaneineen on nimennyt vuoden 2017 teemaksi vastuullisen tuottavuuden. Teemavuo­ den aloitusseminaari alan asiantuntijoille järjes­ tettiin Valiolla maaliskuun alussa. Päivän aika­ na keskusteltiin vastuullisuuden eri teemoista: muun muassa maitotilojen ympäristövastuusta, tuottavasta vastuullisuudesta sekä vastuullisten toimintatapojen todentamisesta.

Tehosta karjasi hedelmällisyyttä! Tänään Savonlinnassa #MeOmistajat maitotilayrittäjä @kuusikkopirtti mukana myyntiesittelyssä esittelemässä Lumo proteiinirahkaa #valiomaitoa

Elämän tärkeimmät asiat tapahtuvat yhdessä pöydässä

V

alio panostaa keväästä alkaen Valiobrändin markkinointiin teemalla ”Elämän tärkeimmät asiat tapahtuvat yhdessä pöydässä”. Kampanja käynnistyy huhti­ kuussa. Teema on vahvasti esillä koko vuoden sekä Valion omissa kanavissa (mm. valio.fi, some) että mainonnassa (mm. TV, lehdet ja digitaaliset kanavat). Jaa myös omat iloiset hetkesi yhteisen pöy­ dän ääressä #yhdessäpöydässä

Säännöllisellä hedelmällisyyden seurannalla tehostat kiiman- ja tiineydentarkkailua, säästät siemennys- ja hiehojen kasvatuskuluissa sekä vähennät hedelmällisyyshoitojen määrää. FabaHELMI-palvelulla saat ajantasaiset, tietokantaan tallennetut tiineystulokset ja hedelmällisyysraportit. Hedelmällisyystavoitteita asettamalla ja seuraamalla sinulla on jatkuva tieto keskeisistä hedelmällisyystuloksista. Lue lisää FabaHELMI-palvelusta: www.faba.fi

MAITO JA ME * 07


UUTISET

Alkutuotantoasetukseen helpotuksia Asetusmuutos poistaa termin ”maitohuone”, mikä helpottaa uusien teknologioiden ja rakennusjärjestelyjen käyttöönottoa.

M

MM:n elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvi­ kehygieniasta annettu asetus muuttui. Maitohuoneen yksityiskohtaisten vaatimusten sijaan asetusmuutos sisältää nyt kaksi vaatimusta: - Maidon jäähdytys- ja säily­ tysolosuhteet eivät saa heikentää maidon elintarviketurvallisuutta. - Tiloissa, joissa maitoa joko säilytetään tai jäähdytetään, ei

saa harjoittaa toimintaa, joka hei­ kentää maidon elintarviketurval­ lisuutta. Automaattilypsytiloilla ei enää tarvitse seurata ja kirjata vedin­ ten pesua eikä olla järjestelmää tallentamassa puhdistamisen teknistä epäonnistumista, mikäli maitoa ei toimiteta raakamaitona vähittäismyyntiin.

"Maidon elintarviketurvallisuus ei saa heikentyä."

E-luokkaisen maidon tuottajat palkittiin Walter Ehrströmin säätiö palkitsi 10. huhtikuuta 297 Valioryhmän maitotilaa.

W

alter Ehrströmin säätiö palkitsi tänä vuonna 297 Valioryhmän maito­ tilaa parhaan E-luokkaisen mai­ don tuottamisesta 25 vuoden ajan. Kultamitalit ja kunniakirjat jakoi maatalous- ja ympäristömi­ nisteri Kimmo Tiilikainen Hel­ singin yliopiston päärakennuksen juhlasalissa Helsingissä järjeste­ tyssä tilaisuudessa. Palkittujen tilojen tiedot ja kuvia tilaisuudesta Valmassa.

Lue koko asetus osoitteessa •• finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170084

DeLaval VMS™ Paljon enemmän kuin lypsyrobotti +

+ Ainutlaatuinen OCC -solulaskuri www.delaval.fi/vmssupra

Jopa 3000 kg maitoa vuorokaudessa

+ Integroitu maitotilan tuotannonohjausjärjestelmä

+ Automatisoitu ruokinta

+ Vapaa tai ohjattu eläinliikenne, valintasi mukaan

+

Kuntoluokkakamera

+ Tarkka maidon laadunseuranta www.delaval.fi/delpro

+ Helppokäyttöinen kosketusnäyttö

+

+ Ainutlaatuinen kiimojen ja terveyden seurantajärjestelmä www.delaval.fi/herdnavigator

Palveleva huolto lähellä sinua

VMSTM -tarjous uuden robotin hankkijalle/

uuden vaihtajalle 15.6. asti KYSY TARJOUS MYYJÄLTÄSI!

VMS+ www.delaval.fi/enemmankuinrobotti Maito ja Me 2.2017 VMS+ ilm. 26.4. ain. 3.4..indd 1

22.3.2017 8:04:45

Maito ja


TULOSSA

Farmari kesäkuussa

F

armari-näyttely järjestetään 14.–17.6.2017 Seinäjoella. Valion osasto sijaitsee kotieläin­ kentän läheisyydessä teemalla ”Rakkaudes­ ta suomalaiseen maitoon”. Osastolla voi maistella uutuustuotteita, tavata kollegoita, asiantuntijoita ja hallinnon henkilöitä sekä tutustua Valioryhmän palveluihin. Lue lisää •• farmari.net

IS - UN ÄR E H N V E I S JA K I IKO PAN R M E JA K A

Kuulkaa!

Hyvä tarjous! Kun tilaat 1 000 kg

rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä tai 2 000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla

Laitumellelaskutilaisuudet

V

Kaupan päälle

3M™ PELTOR™ WorkTunes™ Pro

-FM-radiokuulonsuojaimet

alio järjestää tämän kevään aikana kuusi Laitumellelasku-tilaisuutta eri puolilla Suomea. Tilaisuudet alkavat 6. toukokuuta Helsingistä ja päättyvät 30. toukokuuta Ouluun. Katso tilaisuuksien tarkat tiedot •• Valio.fi/valiomaitoa

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusentahtirehut.fi

Kampanja-aika 13.3.–31.5.2017 Saat halutessasi edun alennuksena. Myynti: maatalouskaupat

a

8:04:45

MAITO JA ME * 09 www.kiiltoclean.fi Maito ja Me nro2 2017 c.indd 1

3.4.2017 13:59:45


Oikeat valinnat tuottavat paremman rehun! 3.

1.

2.

Varmista nopein pH:n lasku

Varmista hapettomuus rehussa

Suojaa muovi ja rehut

Mitä nopeammin happamuus rehussa saavutetaan sitä parempaa rehua syötettäväksi.

Siilon / Auman sulkeminen happea läpäisemättömällä muovilla säilyttää rehun laadun.

Kudottu peite on kestävä ja pitää muovin paikallaan sekä estää lintujen yms. vauriot.

Kärki Sil-All 4x4+

Secure Covers

Silostop

# Happikalvo # Vähemmän jälkilämpenemistä # Vähemmän säilöntätappioita

# Enemmän rehua # Enemmän energiaa # Parempaa valkuaista

# Kestävä kudottu peite # Läpäisee veden # Suojaa muovin

Secure Covers 1 miljoona bakteeria +entsyymit

sil-all.com

silostop.com

100x tehokkaampi muovi

securecovers.com

karkiagri.fi

Kudottu erittäin kestävä p eite


a ä .

te

TOIM

ITUS

TA JOH

J A LT

A

Ruokakeskustelun värikäs sinfonia

V

alio valmistaa maailman mitta­ kaavassa luksus-luokan maito­ tuotteita, joiden maitoraaka-­ aine on GMO-vapaata sekä soijattomasti ja ilman turhia antibiootteja tuotettua. Suomessa ruoka on Poh­ joismaiden edullisinta (Lähde: Eurostat, 2015), ja toivon mukaan ihmiset alkaisivat arvostaa tulevaisuudessa entistä enemmän ruoan laatua.

On hyvä että ruoasta puhutaan, koska samal­ la nousee yleinen tietotaso koko ruokaketjusta. Ruokakeskusteluun liitetään myös ilmaston­ muutos, joka on aiheena laaja ja monisyinen – poliittisesti erittäin merkittävä. Kokonaisuus on vaikeasti ymmärrettävä, eivätkä ilmastovaiku­ tusten mittausmenetelmät ole aina toisiinsa verrattavissa.

Selvää on, että kotimainen nurmentuotantoon perustuva Valion kilpailuetuja sekä Suomessa että vientimarkki­ yhdistetty lihan- ja maidon­ tuotanto, jossa ei käytetä soijaa noilla ovat hyvinvointia edistä­ "On hyvä ja joka on resurssitehokasta, vät erikoistuotteet ja -konsep­ että ruoasta tit sekä EU:n puhtain maito. on luontoa ja ilmastoa vähem­ puhutaan." män kuormittava vaihtoehto Kärkituotteita ovat laktoosit­ kuin vastaava tuotanto useassa tomat Valio Eila® tuotteet ja maailman tutkituinta maito­ muussa maassa. happobakteeria sisältävät Valio Valioryhmässä teemme työtä maidontuotan­ Gefilus® tuotteet. Myös maito­suola Valio ValSa® non ja -jalostuksen kehittämiseksi niin että konseptin kaupallistaminen on aloitettu. Suo­ messa jatketaan vähäsokerisempien välipalojen ihmiset, tuotantoeläimet ja ympäristö voivat valikoiman laajennusta, kun Riihimäen uusi paremmin, tästä esimerkkinä suunnittelu­ välipalatehdas otetaan käyttöön. Uutuuksia vaiheessa oleva Nivalan biolaitos. Tuotamme vastuullisesti laadukasta ruokaa, joka turvaa Valio toi markkinoille viime vuonna 126. Suomen ruokahuollon myös kriisitilan­ teissa. Laatuketjun olemassaolo huo­ Valio loi pohjaa vuonna 2016 kannattavalle kasvulle vientimarkkinoilla. Vaikka Valio Oy:n mataan vasta, kun se pettää. Tämän liikevaihto laski vuodesta 2015 4,7 prosenttia osoitti taannoinen kriisi brasilia­ 1 638 miljoonaan euroon, kasvoivat Valio Oy:n laisen lihan ympärillä. tytäryhtiöiden liikevaihdot lähimarkkinoilla: Valio valittiin jälleen Suomen Venäjällä 5, Baltiassa 9, Ruotsissa 4 ja Tanskassa vastuullisimmaksi brändiksi 11 prosenttia. Uusien kannattavien vientimark­ (Sustainable Brand Index™, 2017). kinoiden avaaminen kuluttajatuotteille ja -kon­ septeille on vaativaa, kun kilpailemme monin­ Toimiessamme vastuullisesti asiat kertaisesti suurempien globaalien brändien tehdään laadukkaasti, oikein ja tin­ kanssa. Pikkuhiljaa työ etenee, sekä hyvää työ­ kimättömästi, mutta vastuullisuus tä tehneiden tytäryhtiöiden että oman vienti­ tarkoittaa myös sitä, että jos virheitä tapahtuu, kerromme organisaation avulla. niistä avoimesti ja teemme korjaavat toimenpiteet. Tällä hetkellä ruoasta puhutaan paljon, eikä keskustelussa mikään näkökulma ole vieras. Maukasta, ravitsevaa, Parhaimmillaan ruoka- ja ravitsemuskeskustelu avointa ja värikästä on värikästä makujen sinfoniaa, pahimmillaan ruokakevättä toivot­ musta-valkoista vastakkainasettelua ja kärjisty­ neitä kommentteja, jopa vihapuhetta. taen, Annikka

ANNIK K A HU R M E Toimi tus j o hta j a , Valio O y Twitte r : @A n ni k ka Hur me

MAITO JA ME * 11


TEE

MA

MIEKON-LISKIN TILA, TAMMELA Yrittäjät Riitta (55) ja Matti Lehtinen (57), lapset Arto (32), Jukka (29) ja Anna (21) Eläimet 32 lypsävää, saman verran nuorkarjaa. Yli puolet suomenkarjaa. Tila 20 ha omaa peltoa ja 10 ha vuokrattua Nurmi Apila-timotei tai timotei-nurminata, lisäksi virna raiheinää Rehu Kahteen laakasiiloon ja pyöröpaaleihin, täysrehu D-arvotavoite 700 g/kg ka Navetta Vuosina 1990 ja 2015 peruskorjattu ja laajennettu lämmin makuuparsipihatto. Poikittainen ruokinta-­ pöytä, lietelanta, ilmanvaihto poistopuhaltimilla, tuloilmaluukut ja kennoikkunat. Lypsyasema 1 x 4 kalanruoto alaputkikoneella. Keskituotos Ayrshire 9 000 kg/lehmä/a, länsisuomenkarja 6 500 kg/lehmä/a 4,5 % rasvaa ja 3,5 valkuaista Maitoa Meijerimaitoa 96 %, maitoa meijeriin 204 000 litraa/a Keskipoikimakerta 2,6 (tavoite yli 3) 12 * MAITO JA ME


Hyvinvointia & laatua eläinterveydenhuollosta MIEKON-LISKIN TILAN ELÄIMET ULKOILEVAT VUODEN YMPÄRI JA VASIKAT ON NUPOUTETTU KIVUNLIEVITYKSESSÄ JO 1990-LUVULTA. TILA PALKITTIIN WALTER EHRSTRÖM -SÄÄTIÖN MAIDON LAATUMITALILLA. T E K S T I A N U A R TJ O K I K U VA T K A I S U J O U P P I

MAITO JA ME * 13


TEE

MA "MIKÄLI VIISIKYMPPISENÄ ei voi tehdä mitä huvittaa, niin koskas sitten", ihmettelee Matti Lehtinen. ”Meistä löytyy ripaus idealistia. On tärkeää säilyttää alkuperäis­ rodut eli suomenkarja, joten siksi tilalle hankittiin vuonna 2007 Mustialan Veeruska. Se oli itäsuomenkarjaa. Länskärit tulivat seu­ raavana vuonna”, Riitta Lehtinen kertoo. ”Nyt karjasta yli puolet on suomenkarjaa ja loput ayrshirejä.” MIEKON-LISKIN TILAN 32-päinen karja laiduntaa kesäisin. Talvi­ ulkoilutarhassa eläimet käyvät kaksi–neljä tuntia kerralla useasti viikossa. ”Sorkkien hyvinvoinnille talviulkoilu on ehdoton”, Matti Lehtinen toteaa. ”Sorkat putsaantuvat lumessa ja liikunta parantaa eläinten terveyttä sekä hyvinvointia.” Lehmät ovat tyytyväisiä jaloitellessaan lumessa: ne kirmailevat ja syövät ajankulukseen karkearehua tarhassa. Lapinlehmä Juolukka lähes tuppautuu isäntäväen syliin. Tarhakäytös konkretisoi alku­ peräisrotujen rohkean ja kontaktia ottavan luonteen. Kesällä eläimet puolilaiduntavat navetan viereisellä kolmen hehtaarin lohkolla. Säilörehu tarjotaan sisälle, samoin täysrehu ruokinta-automaatista. ”Syömisrytmi häiriintyy, jos eläimet ulkoile­ vat koko päivän”, pariskunta täsmentää. Lehtisten lämmintä makuuparsipihattoa on laajennettu useasti. Viimeisimmässä peruskorjauksessa vuonna 2015 tehtiin 10 lisä­ makuupaikkaa lypsäville. Osa pihaton ikkunoista on avattavia, joten ilma on mukavan raikasta. Koko rakennuksen parrenerottajat ja ritiläpalkit on uusit­ tu. Uusia parsipatjoja on käytetty viisi vuotta ja käytössä on kaksi poikimakarsinaa. Tilan nuorkarjalle rakennettiin kylmäpihatto vuonna 2008. Nuorkarja mukaan lukien koko karjan pääluku on 67. ELÄINTERVEYSASIOISSA Lehtiset ovat edelläkävijöitä. Naseva on ollut käytössä julkaisuvuodesta 2005 lähtien. Lääkkeiden luo­ vutussopimusta ei ole, koska eläinlääkäri vierailee aina eläimen sairastuessa ja karja on pieni. ”Hoidamme mielellämme terveitä eläimiä ja eläinlääkäri hoitaa eläinten sairaudet”, Matti Lehtinen sanoo. ”Jatkolääkitsemme itse, kun sairaus on todettu.” Jotkin asiat voivat muuttua, kun suomenkarjan osuus karjassa kasvaa. Lehtisten mukaan alkuperäisrotuiset eläimet voivat rea­ goida hyvin käytettyihin lääkityksiin. Nasevassa eläinlääkärin käynti- ja lääkitystiedot pysyvät järjes­ tyksessä ja tallessa, mikä on Nasevan parhaita etuja. Sen avulla tila pystyy osoittamaan myös Mycoplasma bovis -vapauden, mikä vaatii vuodessa vähintään kaksi terveydenhuoltokäyntiä. ”Myymme jonkin verran suomenkarjan eläimiä sekä lypsyleh­ miksi että kotitarvekasvattajille lihantuotantoon. Karjan terveys­ todistukset saamme suoraan Nasevasta.”, Riitta Lehtinen kiittää. Tila tekee yhteistyötä eläinterveydenhuollossa Tammelan kun­ naneläinlääkärin Anna Rupposen kanssa. Nupoutuksessa tilalla on käytetty kivunlievitystä jo 1990-luvulta saakka. ”Onneksi nykyään kipu- ja rauhoituslääkkeiden sekä puu­ dutuksen käyttö on jo arkipäivää”, Matti Lehtinen toteaa. Nasevan lisäksi Lehtiset käyttävät aktiivisesti Valmaa, Mtechin Minun Maatilani -palvelua sekä ProAgrian ja Faban verkkopalveluja.

14 * MAITO JA ME


"Hoidamme terveitä eläimiä ja eläinlääkäri hoitaa sairaudet." ”Karjan terveys­todistukset saa Nasevasta.”

MAITO JA ME * 15


TEE

MA

ANSIOKAS MAIDON laatutyö toi tilalle Walter Ehrströmin säätiön laatumitalin. Se myönnettiin yhtäjaksoisesta E-luokkaisen maidon tuottamisesta neljännesvuosisadan ajan. ”Puhdasta ja kuumaa vettä sekä toimiva lypsy- ja maidon jääh­ dytyslaitteisto – hyvin toimivan navettaväen lisäksi. Niiden avulla olemme maidon laadun pitäneet”, Lehtiset luettelevat. Asiat navetassa pyritään tekemään aina samalla tavalla ja lypsy­ ajassa on korkeintaan tunnin jousto. Alkusuihkeiden tai solutestin perusteella poikkeavaa maitoa ei lypsetä tankkiin, vaan se erotel­ laan erillislypsimellä tai kannukoneella. Tilalla on nelipaikkainen lypsyasema. ”Jokaisen eläimen yleisolemus on arvioitava lypsyllä. Viime loka–huhtikuun välillä ei ole ollut yhtään utaretulehdusta, mutta loppukesästä varsinkin KNS ja Streptococcus uberis voivat olla ongelmana.” Työnteko lypsykarjan kanssa vaatii pitkää pinnaa ja kiinnostusta. Lehtisten karjassa on yksi 100-tonnari ja lukuisia 50-tonnareita. Koska karjasta yli puolet on alkuperäisrotuja, keskituotos on heikosti vertailukelpoinen luku. Tilan parhaan ay-eläimen vuosi­ tuotos on 11 500 kiloa ja ay-karjan keskituotos noin 9 000 kiloa. ”Paras länskäri on lypsänyt yli 9 000 kiloa, kun taas kyytöt voivat lypsää vuodessa 2 500 kiloa”, Riitta selvittää. ”Suomenkarjan kol­ men rodun keskituotos on 5 600 kiloa.” Alkuperäisrotujen tuki riittää Lehtisten mukaan tuotannon kompensaatioksi länsisuomenkarjalla, mutta kyytöillä ei. LUOTTAMUSTOIMET kuuluvat Lehtisten elämään. Isäntä oli Osuuskunta Tuottajain Maidon aktiivitoimija, ensin edustajistossa 1990-luvun alussa ja sitten Tuottajain Maidon ja Valion hallinto­ neuvostoissa 2000-luvun taitteessa. Riitta on toiminut ProAgrian Maitotilavaliokunnan puheen­ johtajana ja Laskentakeskuksen hallituksen jäsenenä. Lehtiset kehuvat luottamustoiminnasta jääneitä kontakteja ja saman­henkisiä ystäviä. Positiivista on ollut pysyä alan tapahtumista kärryillä ja päästä myös vaikuttamaan päätöksiin. Pariskunta on mukana ProAgrian Lounais-Hämeen maitotila­ yrittäjien pienryhmässä, jossa on mukana viisi tilaa. ”Olemme käyneet läpi vuoden 2018 alussa voimaan tulevan Valiomaidon laatu- ja tuotanto­tapauudistuksen”, Lehtiset kertovat. Riitta Lehtinen työskentelee päätoimisesti tilan ulkopuolella. Hän on tehnyt 1990-luvulta sivutoimisen opettajan töitä Mustia­ lassa Hämeen ammattikorkeakoulussa, mutta vetää nyt kokopäi­ väisesti kahta hanketta. Molemmat ovat valmistuneet agronomeiksi Helsingin yliopistosta kotieläintiede pääaineenaan. Lehtisten lapsista varsinkin Anna on viime vuosina osallistunut aktiivisesti tilan hoitoon. Myös lomittajat, harjoittelijat ja kesä­ apulaiset ovat tehneet työnsä huolellisesti. ”Tämän kokoisella tilalla ei voi käyttää kokopäivästä palkkatyövoimaa, mutta apu on kuiten­ kin tarpeen, koska Riitta käy tilan ulkopuolella töissä. Tällekin kesälle on jo osa-aikainen kesätyöntekijä tiedossa”, Matti Lehtinen toteaa tyytyväisenä. 16 * MAITO JA ME


"NostoTÄYTTÄ nosto."MAKUA, VÄHEMMÄN SUOLAA

NYT MYÖS PALANA!

Ravistimme ylimääräiset suolat pois. Nyt 30 – 50 % vähemmän suolaa. VA L I O. F I / VA L S A TUOTTEET SISÄLTÄVÄT 30 – 50 % VÄHEMMÄN SUOLAA KUIN RASVASEOKSISSA JA JUUSTOISSA TAVANOMAISESTI.

MAITO JA ME * 17


TEE

MA

HANNA LAITINEN Laatupäällikkö Va l i o La at u - p a l ve l u t

Maidon laatu uuteen ennätykseen Valiolaiset maitotilat tuottivat viime vuonna ennätyksellisen laadukasta maitoa.

M

aidon laatu on kehittynyt erinomaisesti 1990-luvulta alkaen (kuva 1). Tästä kuu­ luu iso kiitos maitotilayrittä­ jillemme! Parhaimman eli E-luokan osuus tuote­ tusta maidosta on kasvanut tasaisesti ja II-luokkaisen maidon osuus on erittäin pieni. Viime vuonna sen osuus oli 0,01 pro­ senttia, eli koko vuonna II-luokkaan meni vain 241 584 litraa maitoa. I-luokan osuus oli 3,46 prosenttia eli 64 455 859 litraa ja E-luokan maitomäärä 1 796 044 932 litraa. Maidon laadun vuodenaikaisvaihtelu on tasoittunut viime vuosina, mutta edelleen I- (ja II-) luokan maitoja on eniten kesä­ kuukausina, jolloin soluluvut ovat kor­ keimmillaan. Raakamaidon laatuluokittelu määräytyy solu- ja bakteeritulosten geometristen kes­ kiarvojen perusteella. Solujen osalta las­ kennassa ovat mukana kolmen viimeisim­ män kuukauden tulokset (yleensä 9 tulos­ ta) ja bakteerien osalta vastaavasti kahden

18 * MAITO JA ME

Valio­ ryhmässä II-luokan maitoa 0 % maalis­kuussa 2017!

kuukauden tulokset (yleensä 6 tulosta). Lisäksi todetut antibioottijäämät pudotta­ vat laatuluokan E:stä I:een. Maidon luokit­ telu I-luokkaan johtuu lähes aina soluista. Bakteerien vuoksi I-luokkaan meni vuonna 2016 noin 0,14 prosenttia maidosta. II- luokkaan putoamisen syynä ovat usein samanaikaiset bakteeri- ja solu­ongelmat. SOLULUKUJEN geometriset vuosikeski­ arvot ovat olleet viimeiset vuodet noin 130 000/ml ja bakteerikeskiarvot noin 5 000/ml. Vuodenaikaisvaihtelua on edel­ leen. Solujen osalta alhaisimmat luvut oli­ vat vuonna 2016 tammikuussa (119 000/ ml) ja korkeimmat (144 000) heinä-elo­ kuussa. Bakteereissa matalimmat luvut löytyvät niin ikään tammikuulta (4 650/ ml) ja korkeimmat vastaavasti kesäkuulta (6 140/ml). JOKAISESTA tuotantolaitoksiin tulevasta kuormaerästä (nuppi/perävaunu) tehdään antibioottijäämätestit: Delvotest BLF -pi­ katesti ennen purkua ja Delvotest SP-NT ennen prosessiin menoa. Lisäksi mitataan maidon lämpötila purkuhetkellä. Joka reitin maidosta tehdään kokonais­ bakteeri-, solu- ja koostumusmääritykset vähintään kerran viikossa. Juustoloiden

"Jokaisesta kuormaerästä testataan antibioottijäämät."


KUVA 1

Maidon laadun kehitys 1990–2016 Valioryhmässä E-luokka (E1 lk 1990–1992)

II-luokka (2.+3.lk 1990–1994)

% maidosta 100 90 82,0

80

89,5

92,0

91,9

91,9

92,9

92,7 93,2

94,7

93,1 94,1

94,6 95,3

94,1 93,9 95,3

94,7

95,7

95,1

96,1 96,5

74,5

70 60

84,5

88,4 90,5

64,9 55,6

50 40 30 20

mai­dosta tehdään lisäksi voihappobakteeri-itiö­määrityksiä talvikaudella. Kaikista tuotantolaitoksiin vastaanotetusta maitoeristä 99,9 prosenttia oli vuonna 2016 lämpötilaltaan alle 6 °C. Vastaanotettujen erien lämpötilakeskiarvo oli 4,01 °C. Kuormien bakteeripoikkeamat (tulos yli 100 000 pmy/ml) ovat varsin hyvin hallinnassa ja määrä on vakiintunut 0,5–0,7 prosenttiin. Kaikkien analysoitujen kuormien bakteeriluku­ jen keskiarvo vuonna 2016 oli 12 330/ml. ANTIBIOOTTIPOIKKEAMIA oli viime vuonna 26 eli selvästi vähemmän kuin kahtena edelli­ senä vuonna. Antibioottijäämien takia pilalle mennyttä maitoa jouduttiin hävittämään harmit­ tavan paljon, reilut 700 000 litraa, sillä viisi ker­ taa jäämä todettiin vasta, kun maito oli jo puret­ tu siiloon. Näissä tapauksissa maitokuormasta ennen purkua tehty pikatesti on näyttä­nyt nega­ tiivista tulosta ja purun jälkeen tehty kolmen tunnin Delvotest SP-NT positiivista tulosta. Antibioottimaitojen lisäksi viime vuon­na oli kymmenkunta muuta maidon käytön estänyttä poikkeamatilannetta, kuten maidon verisyys tai pesuainevedet maidon joukossa. Tapauksia oli saman verran kuin edellisvuonna.

14 20 15 20 16

13

20

12

20

11

20

10

20

09

20

20

20

07

0,08 0,06 0,06 0,06 0,03 0,03 0,02 0,02 0,01

08

0,10

20

20

20

0,11

06

0,13

05

0,19

04

0,25

20

20

02

0,3

03

0,4

20

19

0,6

00 20 01

0,6

99

0,5

20

0,9

97

0,8

98

1,4

19

3,5

19

92

4,4

93

19

91

19

90

19

19

0,9

94 19 95 19 96

1,4

2.0

0

19

10

SAC RDS FUTURELINE ELITE AVAIN KANNATTAVAMPAAN TUOTANTOON

UUSI

Edut… Lehmälle

SAC RDS FUTURELINE ELITE keskittyy lehmien mukavuuteen ja hellävaraiseen käsittelyyn.

Maidolle

Lypsäjälle

SAC RDS FUTURELINE ELITE varmistaa laadukkaimman, raikkaan ja luonnollisen maidon.

SAC RDS FUTURELINE ELITE lisäkapasiteettia tehokkaimmalla tavalla.

lisää maidon laatutilastoja Katso •• maitojame.fi/sections/maidon-laatu S. A. CHRISTENSEN & CO. www.sacmilking.com

MAITO JA ME * 19 www.pellon.fi


TEE

M

MA

Yhteisvoimin utare­ tulehdusten ehkäisyyn OSALLISTUJAT TUOVAT PIENRYHMÄÄN OMIA KOKEMUKSIAAN UTARETERVEYDEN EDISTÄMISESTÄ JA ELÄINLÄÄKÄRIT OPETTAVAT MUUN MUASSA HAVAINNOIMAAN JA TESTAAMAAN LEHMIÄ. TEKSTI KRISTIINA SARJOKARI JA KAIJA LAITINEN

Fus

• Paa mu per • Ris pis säil Lihavuuskunto vaikuttaa sairastumisriskiin. ”Tää ei oo sopivasti lihava vaan just sopiva”, toteavat Mari Pajunen ja Heli Loukomies.

E

nsimmäisestä Valion Utareterveys Hallin­ taan -pienryhmästä tuli rohkaisevaa pa­ lautetta: ”Todella hyvä pienryhmä ja koulutuskokonaisuus!” ”Hyviä keskusteluja tilapäivinä.” ”Parasta on kontaktien luominen, kokemusten jako, asiantuntevat ve­ täjät ja luennot.” Tällainen palaute kannustaa jatkamaan pienryhmätoimintaa. Palautteissa kiitettiin myös esimerk­ si sitä, että pienryhmästä saaduista vinkeistä on oikeasti ollut hyötyä: ”Tehdyt toimenpiteet ovat selkeästi auttaneet!” Ensimmäiset Valion Utareterveys Hallintaan -pienryhmät kokoontui­ vat koulutuskokonaisuuden päättä­ neeseen seminaariin Pitäjänmäelle 21.–22. maaliskuuta. Seminaariin osal­listui vajaat sata henkilöä eli yrit­ täjiä niiltä 48 valiolaiselta maitotilal­ ta, jotka olivat koulutuskokonaisuu­ 20 * MAITO JA ME

Tiedustele käytt dessa mukana, sekä pienryhmiä ve­ täneet eläinlääkärit ja osuuskuntien tuotantoneuvojat. UTARETULEHDUS HALLINTAAN -pienryhmän aikana ryhmä tapaa jokaisen osallistujan tilalla ja semi­ naarissa. Tapaamisissa keskustel­laan utare­ terveyteen vaikuttavista asioista ja käydään navetassa. Tapaamisten aikana tehdään havaintoja lehmistä sekä olosuhteista ja pyritään löytä­ mään tilan tärkeimmät kehityskoh­ teet. Koko ryhmä tuo tapaamisiin kokemuksensa ja asiantuntijuutensa ja tekee toimenpide-ehdotuksia. Tapaamisissa jaetaan tietoa ja saa­ daan asioihin uusia näkökulmia. Pienryhmässä käydään läpi hyvät utareterveyden seurantarutiinit. Yhdessä keskustellaan tavoitteista, tunnusluvuista ja utaretulehdusten aiheuttamista kustannuksista ja jutellaan umpeutuskäytännöistä,

utaretulehdusnäytetulosten tulkin­ nasta, lypsystä ja ruokinnan sekä olosuhteiden vaikutuksista utare­ terveyteen. NAVETASSA arvioidaan umpileh­ mien ja vastapoikineiden pötsin täyteisyyksiä ja kuntoluokkia sekä opetellaan ketoosin testaamista veri­näytteestä. Yhtä lailla testataan parren ja lehmien yhteensopivuut­ ta parsilaskurin avulla, tarkastellaan lehmien puhtautta ja olosuhteita. Ensi syksynä alkaviin pienryh­ miin ilmoittaudutaan Valman kaut­ ta. Uusia ryhmiä muodostetaan kysynnän mukaan. Utareterveys Hallintaan -pien­ ryhmien toteutuksesta vastaa Valio Terveys -palvelut yhdessä yhteistyö­ eläinlääkäreiden kanssa. Osallistu­ misesta peritään maksu, jonka suu­ ruus vastaa yhden utaretulehdus­ tapauksen keskimääräistä hintaa.


McHale-paalaimet ja -niittokoneet UUTUUS

McHale Pro Glide F3100 ja R3100 niittomurskaimet

Fusion 3 Plus -paalaimet • Paalin sidonta voidaan tehdä suoraan muovilla ilman käärintäverkkoa tai perinteisesti verkolla. • Ristikkäin levitetyt muovit kestävät pistoja paremmin ja paalin muoto säilyy parempana

• 3D-maanpinnanseuranta: liikkuu vasen/oikea, eteen/taakse • Poikittaiskallistus 17o, 500 mm pystysuuntainen liikevara etukoneessa

Elkoplast-säiliöt säilöntäliuosten varastointiin CDC5000 ja CDC7000 pumpulla hinnat alkaen 5.950,- alv 0 % ilman pumppua alkaen 4.250,- alv 0 % www.TURUNKONEKESKUS.FI KONEMYYNTI 020 7459 700

Konemyynti puh. 020 7459 700 dustele käyttäjäkokemuksia Timo Kapanen, puh. 0600 123 31

Laske utaretuleh­duksen kustannukset Bakteeri pääsee utare­kudokseen yleensä vetimen kautta.

maan neljännes tai pahimmassa ta­ pauksessa poistamaan koko lehmä.

ehmän yleinen ja vetimen paikallinen vastustuskyky, bakteerien taudinaiheu­tus­­­­kyky ja bakteerien määrä vedin­ aukon suulla ratkaisevat, sairastuuko lehmä vai ei. Mitä useampi lehmä karjasta sairastuu, mitä aikaisemmin poikimisen jälkeen ja mitä vakavam­ min, sitä suuremmat tappiot taudis­ ta seuraavat. Jo lievä soluluvun nou­ su aiheuttaa kustannuksia, sillä tuo­ tos vähenee solutuksen lisääntyessä. Äkilliset utaretulehdukset tulevat kalliiksi. Paikalle kutsuttava eläin­ lääkäri, oma työ ja tarvittavat lääk­ keet maksavat, samoin hoidon ja va­ roajan takia eroon lypsettävä maito. Potilaan tuotos laskee tulehduksen takia. Joskus joudutaan umpeutta­

UTARETULEHDUKSEN aiheutta­ mia kustannuksia omalla tilalla voi arvioida Valmassa olevan tappiolas­ kurin avulla. Laskuriin syötetään eri solulukuluokissa olevien lehmien määrä, joka löytyy analyyseistä koh­ dasta ”Lehmäkohtaiset näytteet”, ti­ lalla kuukaudessa meijeriin tuotettu maitomäärä sekä maidosta makset­ tava hinta. Vieläkin tarkemman arvion ku­ luista saa käyttämällä ”Mastitis Cost Calculator” -mobiilisovellusta. Siinä laskennan pohjatietoina käytetään karjan lehmäluvun ja tuotostason lisäksi maidon litrahintaa, tiineen hiehon ja teuraasta saatavan lehmän hintoja, työtunnin hintaa, tankki­ maidon solulukua, äkillisten utare­

L

tulehdustapausten lukumäärää ja eläinlääkärin käytön tarvetta, karjan poistoprosenttia, tyypillisen utare­ tulehdustapauksen hoidon pituutta ja lääkekustannuksia sekä varoajan pituutta. Laskurin mukaan kustannus 100 lehmän karjassa, 10 000 kilon keskituotoksella, 200 000 kpl/ml tankkimaidon soluluvulla, 35 poisto­ pro­sentilla ja kolmen sellaisen kuu­ kausittaisen tulehdustapauksen vauh­dilla, joita joutuu hoitamaan viiden päivän pistos- ja tuubikuuril­ la, olisi vuodessa noin 32 000 euroa. Vuosittain tällä esimerkkitilalla voisi tienata noin 15 000 euroa toimilla, joilla soluluku laskisi 150 000 kpl/ ml tasolle, tulehdusten määrä yh­ teen per kuukausi ja poistoprosent­ ti 25:een.

MAITO JA ME * 21


TEE

MA

Terve tila Nasevassa NASEVA ON OLEELLINEN OSA VASTUULLISTA MAIDONTUOTANTOA. SIIHEN LIITYTÄÄN TEKEMÄLLÄ TERVEYDENHUOLTOSOPIMUS ELÄINLÄÄKÄRIN KANSSA.

N

autatilojen terveyden­ huollon seurantajär­ jestelmään eli Nase­ vaan kerätään tietoa eläinten hyvinvoinnis­ ta, terveydestä, tautitutkimuksista, kasvatusolosuhteista ja jopa eläinten käyttäytymisestä. Naseva mahdollistaa avoimen ruokaketjun, jossa muun muassa eläinten ostot ja myynnit tai eläin­ lääkärin terveydenhuoltokäynnit on dokumentoitu. Nasevasta saa säh­ köisen raportin karjan terveyden­ tilasta. ”Kuluttajia kiinnostaa, mil­ laisella tilalla maito on tuotettu”, sanoo Nasevan asiantuntijaeläin­ lääkäri Erja Tuunainen Eläinten terveys ETT ry:stä. VASTUULLISUUDEN toteutuminen on tämän päivän maidontuotannos­ sa nostettu isoon arvoon. ”Nasevaan kootaan esimerkiksi tietoa vasikoi­ den nupouttamisista, joista valtaosa tehdään tänä päivänä vastuullisesti ajatellen eläinten hyvinvointia ja käyttäen rauhoitusta, puudutusta ja kivunlievitystä”, Tuunainen kertoo. Nasevassa myös seurataan anti­ bioottien käyttöä. Tieto mikrobilääk­ keiden käytöstä ja jäämistä on erityi­ sen tärkeää, kun suomalaisia tuottei­ ta markkinoidaan ulkomaille. Tietoa tarvitaan myös julkisissa hankin­ noissa kotimaassa. ”On ylipäänsä tärkeää, että antibiootteja käytetään oikein ja hallitusti Eviran suositus­ ten mukaisesti, ettei ihmisille tärkei­ tä mikrobilääkkeitä tehtäisi tehotto­ miksi käyttämällä niitä liikaa eläin­ 22 * MAITO JA ME

T E K S T I S U S A N N A C YG N E L

ten hoidossa”, Tuunainen perustelee. ”Uusia antibiootteja on vaikeaa ke­ hittää ja saada markkinoille, joten niitä täytyy käyttää järkevästi.” ELÄINLÄÄKÄRIN ammattitaidon hyödyntämisestä koituu tilalle sääs­ töjä, koska ennaltaehkäisy tulee edullisemmaksi kuin sairauksien hoito ja tautien saneeraus. Oikeanlainen terveydenhuolto edistää tilan kehittämistä ja tukee johtamista, koska epäkohtiin voi­ daan puuttua ajoissa ja ehkäistä jo ennen ongelmien ilmenemistä. Kun eläinlääkäri raportoi Nase­ vaan terveydenhuoltokäynnillä ha­ vaituista, tehdyistä ja yhdessä sovi­ tuista asioista, järjestelmään kertyy koko ruokaketjulle hyödyllistä tietoa, vaikkei yrittäjä itse edes kirjautuisi järjestelmään. Taloudellista etua syntyy siitä­kin, että Nasevaan kuuluminen ja säännölliset terveydenhuoltokäyn­nit puolittavat salmonellavakuutuk­ sen omavastuuosuuden ja lisäksi NEUVO 2020 -hyväksytyn eläin­ lääkärin terveydenhuoltokäynti on tukikelpoinen. KUN TILA LIITTYY Nasevaan, maitotilayrittäjät tekevät terveydenhuolto­ sopimuksen eläinlääkärin kanssa. ”Silloin sovitaan, kuinka usein eläin­ lääkäri tekee terveydenhuoltoa tilal­ la”, Tuunainen kertoo. Yhä useampi tila – itse asiassa kaikki tilat – haluttaisiin Nasevaan. ”Maataloustuotteiden viennissä ja myös kotimaan markkinoinnissa

tarvitaan tietoa mahdollisimman kat­tavasti kaikilta tiloilta. Sitä edis­ täisi kaikkien tilojen saaminen mu­ kaan Nasevaan terveydenhuollon piiriin”, Tuunainen perustelee. NASEVA-JÄRJESTELMÄSSÄ terveydenhuoltosopimus on pito­ paikkakohtainen, jolloin uusien pito­ paikkojen käyttöönotto tai entisistä luopuminen vaatii sopimuksen päi­ vittämisen. Sopimukset tulee tarkistaa tasai­ sin väliajoin ja uusia tarvittaessa esi­ merkiksi sukupolvenvaihdoksen tai omistajan vaihdon yhteydessä. Jos terveydenhuoltokäyntiväli tai -eläin­ lääkäri muuttuu, sopimus pitää uusia. Uusi sopimus kumoaa aina entisen, kun se lähetetään Nasevaan ja tallennetaan järjestelmään. Sopimuslomake avautuu Nasevan etusivulta ennen kirjautumista järjestelmään kohdasta ”Nasevaan liittymiseen tarvittavat lomakkeet”. Samalla tarkistetaan, että mei­jeri- ja teurastamovaltuutukset ovat kunnossa. Jos nämä eivät muutu sopimusta uusittaessa, uuteen sopimukseen ruksataan kohta ”Nasevassa jo olevat tilan tietojen katseluoikeudet (teurastamo/ meijeri/ProAgria/Faba) pidetään edelleen voimassa”. Maitotilayrittäjän on hyvä pitää valtuutukset yhteistyökumppaneille muutenkin ajan tasalla. ”Siten tieto kulkee paremmin meijerille ja teu­ ras­tamolle esimerkiksi, jos tilalla havaitaan tarttuvaa tautia”, Tuunai­ nen selittää.


Lypsikit Livenä NÄIN MAITOTILA HYÖTYY NASEVASTA TERVE KARJA

+ Kun eläin voi hyvin, myös maitotilayrittäjän työ sujuu. + Säännölliset terveydenhuoltokäynnit edistävät suunnitelmallisuutta.

+ Eläinlääkäri auttaa ja neuvoo sairauksien ennaltaehkäisyssä.

23. - 24.8.2017, Kuopion seutu Edistyksellisiä tiloja Tuottavaa jalostusta Upeita lehmiä Rentoa yhdessäoloa www.faba.fi/lypsikit2017

+ Tartuntatauteja voidaan hallita valtakunnallisesti.

PAREMPI TUOTTO

+ Ennaltaehkäisy on edullisempaa kuin sairauksien hoito ja tautien saneeraus.

+ Neuvo 2020 -hyväksytyn eläinlääkärin terveydenhuoltokäynteihin saa tukea.

+ Tilan mukanaolo Nasevassa puolittaa salmonellavakuutuksen omavastuun.

TURVALLINEN TUOTANTOKETJU + Eläintautien leviämistä tilalta toiselle voidaan ehkäistä.

+ Nasevaan vietävä tieto auttaa hallitsemaan eläinkuljetuksien ja eläinkaupan tautiriskejä.

+ Nasevasta saa sähköisen raportin ostettavan tai myytävän karjan terveydestä.

VASTUULLINEN TILA + Kuluttajat saavat tietoa, millaisilla tiloilla maitoa Suomessa tuotetaan.

+ Nasevaan kerättävien tietojen avulla voidaan parantaa elintarvikkeiden laatua ja kuluttajaturvallisuutta Suomessa. + Eläinten terveys ja hyvinvointi kiinnostavat kaikkia.

+ Mikrobilääkkeiden käyttö eläinten hoidossa vaatii tarkkuutta ja seurantaa.

Faban kumppani MAITO JA ME * 23


TEE

MA

Stafylokokki aiheuttaa eniten utaretulehduksia Stafylokokeista KNS on maitonäytteissä yleisin, mutta utaretulehdushoitojen ja lehmien poiston taustalta paljastuu useimmiten Staphylo­coccus aureus.

M

uun muassa nämä seikat käy­ vät ilmi laajasta aineistosta, jota Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutki­ jat ovat analysoineet yhdessä. Utaretulehduksen aiheuttajia ja riskiteki­ jöitä tutkittiin yhdistelmäaineistosta, joka perustui Valion laboratorion maitonäyte­ tietokantaan sekä tuotosseurannan ja terve­ ystarkkailun tietoihin vuosilta 2010–2012. Yli 4 700 tilan 93 500 lehmältä oli lähe­ tetty noin 240 000 neljännesmaitonäytettä. Nämä lehmät muodostivat aineiston tutki­ musryhmän. Vertailuryhmään kuului samo­ jen tilojen 238 000 lehmää, joilta ei ollut näytettä. Tutkimus on maailmanlaajuisesti uraa uurtava, koska aineistoa tarkastellaan tau­ dinaiheuttajakohtaisesti. PCR-TESTIIN perustuva uusi ja yhtenäinen utaretulehdusdiagnostiikka otettiin Valion laboratoriossa käyttöön vuoden 2010 alusta. Tässä aineistossa utaretulehdusbakteereita löytyi 88 prosentissa näytteistä, ja 12 pro­ senttia oli negatiivisia eli ei sisältänyt mi­ 24 * MAITO JA ME

tään kohdebakteerilajia. Noin puolessa näyt­ teistä oli vain yhtä ja noin neljäsosassa kahta kohde­bakteerilajia. Useimmista kahden löydöksen näytteis­tä löytyi vallitseva laji, jonka osuus oli yli 90 prosenttia. Kolme neljäsosaa positiivisista näytteistä oli siis sellaisia, että niiden tulosta voitiin pitää hyvin luotettavana. Maitonäytteitä, joista löytyi kolmen tai useamman kohdebakteerin DNA:ta, oli vain 13 prosenttia. Tuloksia, joissa on kolme bakteerilajia, pitää tulkita hyvin varoen: yli kolmen lajin näytteet on epäpuhtaina hylättävä suoralta kädeltä ja otettava uusi maitonäyte. Tutkimustulokset osoittavat, että Suomes­ sa näytteenottotekniikka osataan hyvin ja maitonäytteet ovat useimmiten puhtaasti otettuja. AINEISTOSTA saa kattavan kuvan utare­ tulehduksen aiheuttajista Suomessa. Selväs­ ti yleisin bakteerilöydös oli koagulaasinega­ tiivinen stafylokokki (KNS). Toiseksi yleisin löydös oli Staphy­lo­coccus (S.) aureus. Stafylokokit ovat siis edelleen suomalais­ ten lypsylehmien yleisin utaretulehduksen aiheuttaja. KNS-näytteiden DNA-määrä on usein melko pieni ja selvästi vähäisempi kuin S. aureus -näytteissä. Testin valmistaja onkin nostanut KNS-bakteerien raja-arvoa, jotta kovin pieniä määriä ei ilmoiteta positiivisek­ si löydökseksi. Muita yleisiä utaretulehduksen aiheut­ tajia olivat Streptococcus (Str.) uberis,

Tämä tutkimus on osa Maa- ja metsä­ talousministe­riön rahoittamaa projektia. Kirjoittajat kiittävät Valio Oy:ta ja Thermo Fisher Scientific Oy:ta tutkimuksen tukemisesta. Kiitos myös Valio Oy:n ryhmäpäällikkö Timo Latomäelle avusta laboratorioaineiston kokoamisessa.


Str. dysgalactiae, Corynebacterium (C.) bovis ja Escherichia (E.) coli. E. coli -tartuntojen melko pieni osuus selittyy sillä, että suurin osa maitonäytteistä on peräisin lievistä kliinisistä tai piilevistä utaretulehduksista. Jos äkil­ listen, voimakas­oireisten tulehdusten osuus olisi suu­ rempi, kolia löytyisi enemmän. Str. agalactiae oli harvinainen löydös. Näytteet olivat pääasiassa peräisin isoista karjoista ja monet samoista lehmistä. Monista Str. agalactiae -positiivi­ sista lehmistä oli useampia näytteitä, mikä viittaa siihen, että karjoissa oli torjuntaohjelma menossa. Maitonäytetuloksemme ovat samansuuntaisia kuin aiemmin vastaavissa mutta suppeammissa kartoitus­ tutkimuksissa saadut tulokset Suomessa. Vaikka lypsy­ karjatalous on kokenut suuren rakennemuutoksen, S. aureus -bakteerin osuus ei ole vähentynyt. Tämän ikävän tartunnanaiheuttajan kanssa suomalaisilla karjatiloilla riittää siis edelleen työtä. KESKIMÄÄRIN 36 prosenttia tutkimusryhmän leh­ mistä ja 6 prosenttia vertailuryhmän lehmistä oli hoi­ dettu utaretulehduksen vuoksi lypsykaudella. Suurim­ malla osalla lehmistä diagnoosi oli akuutti, kliininen utaretulehdus (koodi 301). Pelkästään umpeen men­ nessä hoidettiin 16 prosenttia tutkimuslehmistä ja 6 prosenttia vertailulehmistä. Lypsykauden hoitoja annettiin keskimäärin 1,3 leh­ mää kohden, eli samaa lehmää hoidettiin yleisesti useamman kerran. Hoidettujen lehmien maitonäytteissä yleisimmät löydökset olivat KNS ja S. aureus, mutta KNS:n osuus oli pienempi kuin kaikissa näytteissä ja vastaavasti S. aureuksen suurempi. Tässä tutkimuksessa ei voida ajallisesti varmuudella yhdistää vuoden aikana tutkit­ tua näytettä ja annettua hoitoa, joten tulos on suun­ taa-antava. Hyvä uutinen hoitotuloksissa on vertailuryhmän pieni hoitoprosentti. Se vahvistaa käsitystä siitä, että suomalaisilla lypsykarjatiloilla utaretulehdushoidot perustuvat valtaosin bakteriologiseen diagnoosiin. Hoitomerkintäaineisto ei tosin ole täysin luotettava, koska osa hoidoista jää rekisteröimättä. Naseva-kir­ janpito korjannee tulevaisuu­dessa tätä ongelmaa. YHTEENSÄ noin puolet lehmistä poistettiin tutkimus­ jakson aikana. Poistosyy ilmoitettiin noin 90 prosen­ tille karsituista lehmistä. Yleisin syy oli utaretulehdus, jonka takia poistettiin 49 prosenttia tutkimusryhmän ja 18 prosenttia vertai­ luryhmän lehmistä. Noin 30 prosentilla poistetuista lehmistä oli poisto­ vuoden aikana todettu maitonäytteessä S. aureus. Tämä tukee käsitystä siitä, että S. aureus -tulehdus kroonis­ tuu helposti ja soluttavasta lehmästä halutaan eroon. K I RJ O IT TA JAT Suv i Tapone n, Johanna Vakkamäki,

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979

Maittava! Melica Lempi

– Lypsykivennäisseos nautakarjalle laidunja säilörehuruokintaan ympärivuotiseen käyttöön. Lempi sisältää mm. runsaasti kalsiumia ja magnesiumia korkeatuottoisten lehmien tarpeeseen. Rakeistettu. 600 kg suursäkki. 30 x 20 kg = 600 kg/lava

a Touko-kesäkuuss kampanjahinnalla Melica Nurmi Mira

– Jauhemainen, mm. runsaasti kalsiumia ja magnesiumia sisältävä kivennäisrehuseos lypsykarjalle laidun- ja säilörehuruokintaan. 1000 kg suursäkki. 20 x 25 kg = 500 kg/lava

Tiedustele tuotteita meijeristäsi ja alue-edustajiltamme.

Anna-M ai j a H e i kki l ä, Satu P yö r älä

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi


TEE

MA

Menestyksekästä laiduntamista LAIDUNTAMINEN EDISTÄÄ NAUTAELÄINTEN TERVEYTTÄ MONIN TAVOIN. LIIKUNTA ON OMINAISTA KAIKILLE NISÄKKÄILLE.

L

aiduntava nauta liik­ kuu vapaasti ja voi hyvin. Liikunta lisää eläinten mahdolli­ suuksia sosiaalisen kanssakäymiseen ja parantaa ter­ veyttä muun muassa vahvistamalla raajojen lihaksia, jänteitä sekä ni­ veliä. Laiduntavien lehmien sorkka­ terveys ja kiiman näyttö ovat parem­ pia kuin sellaisten eläinten, jotka pysyvät navetassa. Vapautuminen epämukavista ja joskus jopa vau­ rioit­tavista parsista kuntouttaa leh­ miä kesällä. Laiduntamisesta voi seurata myös ongelmia: Helle voi vaivata lehmiä ja kesän lämpöaalto lisää baktee­ rien, myös utaretulehdusbakteerien lisääntymistä. Joskus, mutta kuiten­ kin harvoin, eläimille voi laitumella sattua vaurioita. LEHMÄ on luonnostaan laumaeläin, joka motivoituu liikkumaan etsies­ sään ja syödessään rehua. Kokeellisesti on osoitettu lehmien liikkuvan laitumella noin kaksi–kah­ deksan kilometriä päivässä. Piha­ toissa liikuntaa on noin 400–800 metriä päivässä ja parsinavetassa hyvin vähän. Liikunta parantaa kaikin puolin eläinten kuntoa ja helpottaa esimer­ 26 * MAITO JA ME

kiksi synnytyksiä. Liikunta vähen­ tää myös monien sairauksien esiin­ tymistä, kuten poikimahalvauksia ja asetonitautia. Makuulle meno ja ylösnousu helpottuvat, mikä edesauttaa sitä, että lehmät makaavat tarpeeksi eli 12 tuntia päivässä: ne uskaltavat mennä makuulle, koska tietävät pää­ sevänsä ylös. Tämä helpottaa jalko­ jen rasitusta ja usein lisää maito­ tuotosta. Laitumen alusta on usein ihanteellinen lehmän makaamiselle kesäaikana. KANSAINVÄLISISSÄ tutkimuksissa on todettu laidunalustan puhtauden ja sopivan kulutuspinnan paranta­ van sorkkaterveyttä. Parsinavetoissa sorkat eivät kulu riittävästi ja pihat­ tonavetoissa sorkat ovat usein tur­ han likaisessa ympäristössä. Laitumella lehmät saavat lepoa navetan oloista. Talvella ulkoilu han­ gessa edistää monien tutkimuksien mukaan sorkkaterveyttä, koska sor­ kat puhdistuvat lumessa. Monissa navetoissa makuupar­ sien liian kova ja karkea pinta ai­ heuttaa helposti kinnervaurioita ja haava-alueille voi muodostua kivu­ liaita mätäpaiseita. Haavat lisäävät utaretulehdusriskiä. Kesälaitumella monet nirhamat ja haavaumat para­ nevat – ja lehmien vointi sen myötä.

Hyvät sorkat ja pitävä alusta pa­ rantavat kiimaoireiden osoittamista, ja siitä syystä laiduntaminen edistää kiimojen näkymistä. Kesän valoisuu­ della on myönteisiä vaikutuksia hor­ monitoiminnan säätelyyn.

"Lehmä liikkuu laitumella jopa kahdeksan kilometriä."

HELLEKAUDELLA tankkimaitojen solupitoisuudet kasvavat jonkin ver­ ran, koska lämpö edistää bakteerien kasvua ja esiintymistä. Lämpöstressi lisää utaretulehdusriskiä. Erityisesti Streptococcus uberis, Klebsiella ja Actionomyces pyogenes lisääntyvät lämpöisinä aikoina, eten­ kin makuualustoissa. Klebsiella li­ sääntyy tehokkaasti myös likaisissa juoma-astioissa. Haavoja ja kärpäsiä kannattaa välttää laidunkaudella. Joissakin tutkimuksissa on todet­


KUVA : VIR V E KAN GASN IEMI

tu, että utaretulehdusten määrä voi laskea kesällä, jos lehmä pääsee pois huonoista navettaolosuhteista. Ym­ päristöolot ja hoito vaikuttavat pal­ jon utaretulehdusten esiintymiseen, minkä vuoksi tuotantoeläinyksiköi­ den väliset sairastumisvaihtelut ovat suuria, myös kesällä. SUUREN terveysriskin pikkuvasi­ koille aiheuttavat kosteilla alustoilla viihtyvät kokkiidit, jotka aiheuttavat ripulia. Kokkidien ennaltaehkäisyssä tärkein tekijä on hyvä hygienia niin sisällä kuin ulkona tarhassa ja laitu­ mella. Kokkiidien elinkierto on noin 10–14 päivää, mikä on hyvä huo­ mioida alustojen siivouksessa. Kos­ teus ja eläintiheys lisäävät taudin esiintymistä. Laidunkierrolla voi­ daan ehkäistä laidunkokkidioosia. Alkukesästä laitumilla esiintyvät juoksutusmahan ja suoliston suk­ kulamadot (Ostertagia) aiheuttavat ripulia ja hidastavat eläinten kasvua. Sukkulamatojen tartuntapainetta laitumella pyritään alentamaan laidunkierron avulla. Erityisesti vasi­koille ja ensi kertaa laitumelle päästettäville hiehoille tulisi varata puhtaat laitumet tartunnan välttä­ miseksi. Loislääkitystä tulee käyttää harki­ tusti, jotta vältetään lääkkeille vas­

tustuskykyisten loiskantojen kehit­ tyminen. Vanhemmille naudoille kehittyy vastustuskyky loisille, joten niille ei ole loisista kliinistä haittaa.

tenkin eniten laitumien kasvuston vähenemisestä ja korvausruokinnan puutteesta, eikä niinkään helteiden vaikutuksesta lehmiin.

LÄMPÖSTRESSIN oireita ovat eläimen lämmön nousu, hengitys­ tiheyden nopeutuminen ja syömisen vähentyminen. Nauta on huono hikoilija, joten keuhkojen osuus lämmönsäätelijänä korostuu. Naudan normaali hengi­ tysfrekvenssi on noin 20 kertaa minuutissa. On osoitettu, että mai­ dontuotanto kääntyy laskuun hen­ gitystiheyden ylittäessä 60 kertaa minuutissa. Lämpötilan lisäksi maidontuo­ tantoon vaikuttaa myös ilman suh­ teellinen kosteus, tuulen nopeus ja auringonsäteily. Lämpötila 26–27 ˚C on kuitenkin jo selvästi maidontuo­ tantoa rajoittava tekijä, riippumatta ilman kosteudesta. Muutokset maidontuotannossa ovat yleensä havaittavissa parin päivän viiveellä. Lämpöstressillä ei ole Suomessa tavallisesti ollut suur­ta merkitystä, koska hellekauden aikana ilman suhteellinen kosteus on yleensä matala. Mutta toki Suo­ messakin on ollut kuumia kesiä silloin tällöin. Maitotuotoksen väheneminen heinäkuussa Suomessa johtuu kui­

HELLEJAKSOJEN aikana lehmiä voi laiduntaa vain yöllä, jos navetan saa pysymään viileänä päiväsaikaan. Laitumia varjostavat puut tai varjo­ katos voivat auttaa viilentämisessä laitumella. Monista navetoista kannattaisi ottaa kesällä pois ikkunat, jos sellai­ sia on, jotta saadaan aikaan varjo­ talo, jossa ilma liikkuu. Eläimiä voidaan viilentää myös navettaan asennetuilla tuulettimilla tai vesisumusuihkuilla. Uusien ver­ hoseinäpihattojen kattojen vahva eristys estää auringon säteilyläm­ mön pääsemistä navettaan, mikä auttaa pitämään navetan viileänä.

LAURA KULKAS Te r v e y d e n h u o l t o e l ä i n l ä ä k ä r i V a l i o Te r v e y s - p a l v e l u t

MAITO JA ME * 27


RITT ME Y

ÄJÄ

T

Mari, Ella ja Markku Parkkari viihtyvät lähi­mökin paljussa ympäri vuoden. Kesällä käytössä on myös uima­lampi, joka syntyi, kun navetan perus­tuksiin lou­hit­tiin kalliota. 28 * MAITO JA ME


Lähimökillä rentoudutaan MAIKAU-OSAKEYHTIÖTÄ PYÖRITTÄVÄ PARKKARIN PERHE HUUHTOO TYÖASIAT MIELESTÄÄN LÄHIMÖKIN SAVU­ SAUNASSA JA PALJUSSA. MÖKILLE ON NAVETALTA VAIN PUOLEN KILOMETRIN KÄVELYMATKA. T E K S T I J A K U VA M A R K K U P U L K K I N E N

PERHE Vuonna 2011 perustetun Maikau Oy:n Jalasjärven Sikakylällä omistavat Mari Parkkari, 39, ja Markku Parkkari, 41. Lapset Eero, 13, Emma, 11, ja Ella, 6, pitävät huo­ len, että arkimurheet unohtuvat. TILA Yhtiöllä on omaa peltoa 160 hehtaaria ja vuokrattua 65 heh­ taaria. Viljaa ostetaan lisäksi 7–8 lähi­tilalta. Nurmea kasvaa 120–130 heh­taarilla, härkäpapua ja hernettä 10–20 hehtaarilla sekä vil­ jaa noin 80 hehtaarilla. ELÄIMET JA NAVETTA Tilan 260 lehmää asuttavat pihapiirissä sijait­ sevaa, useampaan kertaan laajennet­ tua pihattoa. Hiehot saivat oman pihaton navetan viereen kolme vuot­ ta sitten. Lehmät lypsetään 22-paikkaisella kalanruotoasemalla. Lypsytyössä on kaksi työntekijää kerrallaan. Karjasta kolme neljäsosaa on ayr­ shire- ja neljäsosa holstein-rotua. Hiehoissa holsteineja on jo 40 pro­ senttia. ”Musta on pian valtaväri, mutta kokonaan emme vaihda hol­ steiniin”, Mari linjaa. Täysaperehu jaetaan lehmille trak­torivetoisella apevaunulla visiiri­ seinän kautta. Seosrehu sisältää säilörehun lisäksi murskattua viljaa, rankkia, ohrarehua ja rypsiä. Hiehot saavat lisäksi perunaa ja olkea.

KOLME LYPSYKERTAA Lehmien keskituotos 12 kuukauden ajalta on 9 800 kiloa. Rasvapitoisuus on 4,74 ja valkuaispitoisuus 3,48 prosenttia. Energiakorjattu keskituotos on 10 700 kiloa. Vuodessa meijeriin läh­ tee noin 2,2 miljoonaa litraa maitoa. ”Olemme saaneet hyviä tuloksia siirtymällä kolmeen lypsyyn. Lehmä­ kohtaiset päivämaidot ovat nousseet yhdeksän kuukauden aikana 30:stä 36:een kiloon”, Markku iloitsee. Kolme lypsykertaa on pidentänyt lehmien hyvän tuotoksen kautta ja umpeen laittoja onkin venytetty. Lehmien lypsykello soi kuudelta, yhdeltä ja kahdeksalta. Kolme lypsy­ kertaa vaatii yhden uuden työnteki­ jän. Navetassa on neljä työntekijää ja kesällä harjoittelijoita. MAIDON LAATU Parkkarit kävivät huhtikuussa Helsingissä pokkaa­ massa Walter Ehrström -säätiön palkinnon neljännesvuosisadan jat­ kuneesta E-luokan maidon tuotta­ misesta. 11 ensimmäisen vuoden kunnia kuuluu Markun vanhemmil­ le, Juhani ja Terttu Parkkarille. ”Kyllä niitä viimeisiä näytteenottoja jännitettiinkin”, Mari nauraa. Laatu­ maidon tärkeimmiksi tekijöiksi yrit­ täjät nimeävät huolelliset lypsäjät. Jokaisesta noudetusta maito­erästä otetaan näyte, jotta reagointi poik­ keamiin olisi nopeaa.

”Iloitsemme keskituotoksen noususta.”

TERVEET ELÄIMET Maikau on tehnyt terveydenhuoltosopimuksen Jalasjärven kunnaneläinlääkärin, Leena Hietasen kanssa. Hietanen käy tilalla kerran kuukaudessa ultraamassa tiineydet, hoitamassa nupoutukset ja selvittämässä eläin­ ten mahdolliset ongelmat. ”Leenan asiantuntemus ja paneutuminen on meille erittäin tärkeää”, Mari Parkkari kiittelee. Sorkat hoidetaan kaksi kertaa vuodessa. Pihatoissa on luonnollinen ilmanvaihto ja isot propellit katossa kuumien päivien varalle. TYÖN ILO JA VAPAA- AIKA Suurin ilonaihe on keskituotoksen nousu. Työn iloa ja jaksamista edistävät myös Maitoyrittäjien järjestämät opintomatkat ja koulutustilaisuudet. Yrittäjät oivaltavat vapaa-ajan tär­ keyden. ”Otamme muutaman viikon vuodessa vapaata perheen yhteiseen lomailuun”, Mari kertoo. MAITO JA ME * 29


Aitaustarvikkeet

Kotimaiset käärintäkalvot RANI - Puhallusmenetelmällä valmistettu monikerroskalvo.

Olli Protector 11 Aikaviivästetty älypaimen - Valvoo aidan kuntoa 24 h

• Suurin ladattu energia 14 J, iskuenergia 11 J • Suurin jännite 11700 V • 3 vuoden takuu Huhtikuussa 501060041

Rani -aumakalvot

47900

• Valmistetaan kolmikerroskalvona, ensiluokkaisista polyeteeniraaka-aineista.

Kaikki myös 50 m:n rullina!

• 1,23 x 3000 m tai 1,23 x 3600 m • 1,25 x 3000 m, sopii Mm. Claas 180-280, 240-255, Krone, NH. • Saatavana myös 2000 m rullana.

Pyöröpaaliverkot

OLLI HUOLTAA Hangosta Kuusamoon, tehdaspalvelut Tuusulassa. Katso kaikki 80 huoltopistettä: olli.fi

• 1,23 x 3000 m, 1,23 x 3600 m, 1,25 x 3000 m, 1,30 x 3000 • Kaikkiin paalaimiin.

• Lujempi sidonta ja vähemmän verkkoa! UV-suoj, 30m juova, tuplaraidoitus

Toukokuussa:

WT juoma-altaat Suevia WT 600 l laitumelle • Pit. 140 x lev. 100 x • Valmistettu UV-suojatusta muovista. Helppo ja nopea tyhjentää ison tyhjennysaukon kautta.

kork. 63 cm.

26900 21900 18900 19900

Aitatolppa OctoWood kyllästetty, 60 x 1800 mm

Svh. 299,00

500728385

Suevia WT 400 l

• Pit. 125 x lev. 82 x kork. 63 cm.

• Pohjois-Ruotsin tiukkasyistä mäntyä. • 8-kulmainen muoto - helpottaa, esim. eristimien ja lankkujen kiinnittämistä. • Teroitettu kärki

Svh. 249,00

500722926

Suevia juoma-allas laitumelle WT200 • 200 litraa • P153xL54xK46 cm

Svh. 219,00

500820283

Juoma-allas uimurilla WT80 • P98xL40xK30 cm

Svh. 229,00

500733629

Biologiset säilöntäaineet Erinomaiset riippumattomat tulokset!

Josilac® classic

500751056, (126 kpl lavalla)

450 /kpl

Saatavilla myös muita kokoja.

Kysy lavatarjous!

Paras pH:n alentaja! • Sisältää entsyymejä.

Josilac combi Tehokas pH:n alennus/ jälkilämpenemisen esto ®

Josilac grass Taloudellinen. 1 pussi 50 tonnille rehua. 501490568 ®

Josilac® ferm Säilöheinälle,

Kaikki Josera -tuotteet ovat GMO-vapaita. Nuolukivivati Universal, 15 kg

auman pintakäsittelyyn, murskeviljalle...

Toukokuussa:

• Umpikauden alussa, maidontuotannossa, nuoret eläimet. Sopii myös hevosille, lampaille ja vuohille. • Sopii luomuun 501101874, (Lavalla 42 kpl)

Nuolukivisanko Plus, 25 kg

• Sisältää runsaasti A- ja D-vitamiinia sekä hivenaineita. Nuorille, herumiskaudella, vasikoille, hevosille. Ei sovellu lampaille. 501101869, (Lavalla 30 kpl)

Nuolukivisanko Mg Plus, 25 kg

• Sis. reilusti magnesiumia ja vitamiineja, seleeniä 30 mg/kg. • Hyvin säänkestävä. 501118603, (Lavalla 30 kpl)

1895 3195 2995 /kpl

Svh. 24,00

/kpl

Svh. 34,95

/kpl

12500 Toukokuussa

Aitaelementti

• K 165 cm, l 300 cm, paino n. 44 kg. • Pikakiinnitys ketjulla toisiinsa. 500729277 SVH 159,00

Svh. 32,50

Kotimainen vahva happo myös vaikeisiin olosuhteisiin! • Ei pH:n alennustehoa vähentäviä aineita. Sopii luomuun. • Sis. myös propionihappoa.

Hinnat sis. alv 24% ovat voimassa toukokuun 2017 loppuun ellei toisin mainita tai niin kauan kuin varatut erät riittävät.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS KARJATILAOHJELMA


et

a

0

. m. ä.

0

l

EN UKS T I O L HAL ENVUOR E PUH

PENTTI SUOKANNAS Va l i o n h a l l i t u k s e n varapuheenjohtaja

Vastuullisuuden merkitys kasvaa

E

uroopan maitomarkkinoilla eletään tämän vuoden osalta ratkaisevia aikoja. Voin hinta on hyvä, mutta rasvattoman maitojauheen hinta on laske­ nut vuoden vaihteesta ja kolkuttelee jälleen interventiohintatasoa. Rasvan ja valkuaisen hintaero on poikkeuksellisen suuri. Euroo­ pan maitomäärä on kasvussa, samoin jau­ heen valmistusmäärät. Tilanne on kuiten­ kin merkittävästi parempi kuin vuosi sitten, vaikka markkinatasapainoa ei ole vielä löyty­ nytkään. Valio hakee kestävää kasvua vientimarkki­ noilta. Työ vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta tu­ lee tuottamaan tulosta. Kansainväliset asiak­ kaat ovat vaativia ja etenkin vastuullisuuteen liittyvät asiat korostuvat. Kuten maitotilayrittäjät tietävät, Valion laatu- ja tuotantotapaohjeistusta uudiste­ taan. Tänä päivänä vastuullisuuteen liitty­ vät asiat on pystyttävä todentamaan ja kerto­ maan uskottavalla tavalla markkinointi- ja yritysviestinnässä. Valio kuuntelee kuluttajia herkällä korvalla jotta se voi tarjota sitä, mitä kuluttajat haluavat, ja menestyä yrityksenä. Asiakkaat niin Suomessa kuin maailmalla kiinnittävät yhä enemmän huomiota eläin­ ten hyvinvointiin. Uudistuva valiomaidon laatu- ja tuotantotapaohjelma vastaa myös heidän toiveisiinsa. Uudistuksen jälkeen Valioryhmän maito­ tilayrityksiltä vaaditaan hieman enemmän. Vastineeksi uuden laatu- ja tuotantosopi­ muksen solmineille ja sen ehdot täyttäville tiloille maksetaan 1.1.2018 alkaen vastuulli­ suuslisää sentti maitolitraa kohden. Jotta vastuullisuuslisän saa, tulee täyttää tietyt kriteerit. Uudisrakentamisessa nave­ toista on tehtävä pihattoja. Tämä siis koskee vain uuden navetan rakentamista ja haluan

korostaa, että hyvin hoidetussa ja moitteet­ tomasti toimivassa parsinavetassa eläimet voivat voida todella hyvin. Uusi tuotantotapasopimus edellyttää vasi­ koiden nupoutuksessa rauhoituksen, kivun­ lievityksen ja puudutuksen käyttöä. Sorkat tulee hoitaa säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Tilalla tulee olla myös terveyden­ huoltosuunnitelma, jolloin eläinlääkäri käy terveydenhuoltokäynnillä vähintään kerran vuodessa. Nasevan merkitys vastuullisuus­ työssä tulee korostumaan ja tavoitteena on, että kaikki Valioryhmän tilat kuuluvat Nase­ vaan tämän vuoden lopussa. Myös eläinten laiduntamista ja talviulkoilua suositellaan. Maitotilayrittäjät ovat tällä hetkellä erit­ täin tiukassa puristuksessa, moni tila suora­ naisessa ahdingossa. On ymmärrettävää, jos kysytään, onko nyt oikea aika kiristää entisestään tiukkoja ehtoja. Kysymykseen on helppo vastata: nyt on oikea aika uudistaa vastuullisuusohjelmaa. Meneillään olevat uudistukset eivät tar­ koita, että Valio olisi tällä hetkellä vastuuton – päinvastoin. Kuluttajat valitsivat Valion neljättä kertaa peräkkäin Suomen vastuulli­ simmaksi brändiksi (Sustainable Brand Index™, 2017). Tästä huolimatta vastuulli­ suuteen on panostettava yhä enemmän ja kerrottava siitä nykyistä paremmin. Tavoite on, että myös vientimarkkinoilla kuluttajat ajattelisivat Valion tuotteen nähdessään, että siinä on arvokas huipputuote, joka on peräi­ sin maailman vastuullisimmalta meijeriltä. Vaikka Valio on menestynyt hyvin, niin jatkossa Valion on menestyttävä vielä parem­ min, jotta omistajayrittäjät saavat nykyistä korkeampaa maidon hintaa ja pystyvät tur­ vaamaan yritystensä toiminnan.

"Valio hakee kestävää kasvua vientimarkkinoilta."

Sadokasta kasvukautta 2017! MAITO JA ME * 31


R A TE J Ö TY

VEY

S

Byrokratia

Uupumus

Tulevaisuus

Talous

PIRJO RISTOL A Projektinvetäjä Välitä viljelijästä -projekti, Mela

Huolet

Apua yhden soiton päässä Melan Välitä viljelijästä -projekti auttaa maatalousyrittäjää vaikeissa tilanteissa.

P

arhaillaan on käynnissä maa­ kunnallisia maaseudun hyvin­ vointihankkeita, kuten Vara­ voimaa Farmarille, Vipu­ voimaa viljelijälle, Tarmoa maatalousyrittäjälle, Voimaa Arkeen, Virtaa viljelijälle ja Menestyvä maatilayritys. Melan Välitä viljelijästä -projektissa teh­ dään muutaman maakunnan alueella samaa työtä yhdessä edellä mainittujen hankkeiden kanssa: kaikkien tavoitteena on auttaa vai­ keuksissa olevaa maatalousyrittäjää. Viljelijät kokevat väsymystä, uupumusta ja ylirasittuneisuutta sekä byrokratian pai­ noa ja pompottelua luukulta toiselle. Myös talous ahdistaa: lainojen lyhennys­ aikatauluissa ei pysytä ja maksamattomien laskujen pino kasvaa. Tulevaisuus näyttää synkältä ja monilla tiloilla joudutaan pohti­ maan jo tilan tai sen osan myyntiä. Maatalousyrittäjät puhuvat harvoin omis­ ta vaikeuksistaan muille. He yrittävät sinnik­ käästi jaksaa voimiensa äärirajoille. Asian­ tuntija-avun piiriin hakeutumista vieraste­ taan. Pelätäänkö, että naapuri saa tietää?

32 * MAITO JA ME

Onneksi on toisenlaisiakin tarinoita ja apu voi olla vain yhden puhelun päässä, sillä jo yksi soitto hankevetäjälle tai Melan projektityöntekijälle voi auttaa. Puhelussa sovitaan maksuttomasta tilakäynnistä, jonka tavoitteena on antaa ensiapua niin jaksamiseen kuin talouteen liittyvissä asiois­ sa sekä ennaltaehkäistä maatilayrityksen syvempää kriisiä. TILAKÄYNTEJÄ tekevä Melan projektityön­ tekijä Eila Eerola kertoo ajelevansa usein Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa maito­ auton jälkiä ja sovittelevansa tilakäyntiä lypsyjen väliin. Siinä on muutama tunti aikaa jutustella luottamuksellisesti ja pohtia tulevia toimenpiteitä ja tavoitteita. Kollegat tekevät samaa työtä muissa maakunnissa. ”Usein pahimman yli auttaa jo se, että voi purkaa huolia ja murheita ulkopuoliselle henkilölle”, Eerola toteaa. Monien viljelijöiden mielestä jo yksikin tapaaminen hankevetäjän tai projektityön­ tekijän kanssa on auttanut selkiyttämään tilannetta. Toisilla asioiden eteenpäin viemi­ nen vaatii enemmän toimenpiteitä ja aikaa. Talousvaikeuksissa olevilla tiloilla on usein päädytty avaamaan maksamattomien laskujen pinoa. Joillakin tiloilla keskuste­lut ovat johtaneet neuvotteluihin pankin, verot­tajan tai ulosottomiehen kanssa. Joka

"Murheiden purkaminen hankevetäjälle auttaa ."


���������������������������������� ����������������������������������

tapauksessa ensimmäiset askeleet talouden tasapai­ nottamiseksi on otettu.

la

TÄNÄ VUONNA apua voi saada enimmillään 500 eu­ ron Melan ostopalvelusitoumuksella. Viljelijän itsensä maksettavaksi jää vain arvonlisäveron osuus. Sitoumuksen saamiseksi tarvitaan aina hanke- tai projektityöntekijän tekemä tilannekartoitus ja suosi­ tus. Ostopalvelusitoumus on tarkoitettu asiantuntijaavun hankkimiseen tilan talouden tasapainottamiseksi ja henkisen jaksamisen tukemiseksi. Joissakin tapauksissa sitoumus voidaan myöntää juridisten ongelmien ratkomiseen. Maaliskuun puoliväliin mennessä Mela oli myön­ tänyt yli 150 ostopalvelusitoumusta. Näistä runsas puolet oli myönnetty maitotilayrittäjille. Alkuvuoden aikana sitoumusta haettiin eniten talouden hallintaan. Sitoumusten avulla tiloille on tehty suunnitelmia ta­ louden tasapainottamiseksi ja lainojen lyhentämiseksi. Lähes 40 prosenttia sitoumuksista on myönnetty terapiaan henkisen jaksamisen tukemiseksi. On ollut ilahduttavaa huomata, että jo muutama käynti tera­ peutin luona on auttanut tuomaan elämäniloa takai­ sin. Terapiassa käyneet yrittäjät ovat suositelleet käyntejä myös toisille työuupumuksesta kärsiville yrittäjille. YKSI HANKKEIDEN tavoitteista on koota maaseudun yrittäjien kanssa toimivista tahoista niin tiivis suoja­ verkko, ettei yksikään yrittäjä putoa avun tavoittamat­ tomiin. Kuluvan vuoden aikana maakunnissa järjestetään sidosryhmille niin sanottuja varhaisen välittämisen tilaisuuksia, joissa mietitään yhdessä, miten maa­ talous­yrittäjiä tapaavat asiantuntijat voivat verkostoi­ tua, edistää yhteistyötä ja ennen kaikkea auttaa vai­ keuksissa olevaa yrittäjää. Usein pienikin huomioiminen voi auttaa. Kysymys ”Mitä sinulle kuuluu?” tai ”Miten voin auttaa?” kertoo, että välität. Nuo kysymykset voi tehdä meistä jokai­ nen, ammattiin katsomatta. On tärkeää, että tietoa tarjolla olevista auttajista ja keinoista on helposti saatavilla. Tarkoitus on, ettei yk­ sikään maatalousyrittäjä jää avun ulkopuolelle tiedon­puutteen takia. Meijereiden omistajakirjeet ovat olleet tässä ensiarvoisen tärkeitä tiedotuskanavia, sillä kirjei­ den lähettämisen jälkeen hanke- ja projektityöntekijät ovat yleensä saaneet runsaasti yhteydenottoja. MAATALOUSYRITTÄJIEN hyvinvoinnin edistämi­ seksi hankkeet järjestävät myös koulutus-, tiedotus- ja virkistystilaisuuksia eri yhteistyökumppaneiden kans­ sa. Tilaisuuksien tavoitteena on tuoda voimia ja iloa yrittäjien työhön sekä auttaa heitä menestymään. Myös Mela järjestää tulevana syksynä neljä Hyvin­ vointipäivää maatalousyrittäjille. Kenenkään ei siis tarvitse olla yksin. Jotta pääset mukaan, seuraa maa­ kuntasi oman hyvinvointihankkeen ja Melan tiedo­ tusta ja ilmoittaudu.

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: ETUJA: Maidon Maidonlaatu: laatu: • • Paras ja pyörivän pyörivän Paraspesu pesumonipuolisten monipuolisten säätöjen ja pesupään pesupäänansiosta ansiosta • • Jäätymisen Jäätymisenesto estomyös myös pienille pienille maitomäärille maitomäärille • • Tukenasi ukenasi Tukenasi ukenasiKylmäkärjen Kylmäkärjen osaava osaava huoltoverkosto huoltoverkosto Taloudellisuus: Taloudellisuus: • • R134a ja sitä sitä voi voi R134akylmäaine kylmäainesäästää säästää sähköä ja käyttää käyttääaina ainavuoteen vuoteen 2030 2030 asti • • Kysy Kysylisätiedot lisätiedotmyyjältä myyjältä MYYNTI MYYNTI ���������������������������� ���������������������������� HUOLTO, HUOLTO,KYLMÄKÄRKI KYLMÄKÄRKI OY OY Järvelä:��������������������������� Järvelä:��������������������������� ��������������������������� ��������������������������� ���� ��������� �������������������������� ��������������������� Hämeenlinna: Hämeenlinna:������������������������������ ������������������������������ Jyväskylä: Jyväskylä:��������������������������� ��������������������������� ����������� ������������������� ���������������������������������������� ����������������������������� ������������������� ������ �������������������������������� �������������������� ���������� ������������������������� ������������������������������������ �������������������������� ������������������������� ����������� ��������������������������� ��������������������������������������� ���������������������������� ��������������������������� ������� ��������������������� ������������������������������������ ����������������������������� ��������������������� ����������������������������������� �����������������������������������

Kotimainen kumppani

Karjatilan parhaat merkit Jourdain on maailman ykkönen nautakalusteissa – kuvassa suositut hiljaiset lukkoaidat. Valitse laajasta valikoimasta portit ja aidat, nostoportit, käsittelyaitaukset sekä ruokintakehät. Kotimaiset Ransu-kalusteet räätälöitynä tilan mukaan. Erikoistuotteena kuivikepihaton aidat kesto- ja vinokuivikepohjalle. Kraiburg, suositut saksalaiset kumimatot karjarakennuksiin, laaja valikoima takuulla kestäviä mattoja. Tutut, siniset ruotsalaiset Svea TP- ja ESP-lietepumput sekä lannanpoistolaitteet Odin, DM/DeltaMaster, Komprimat, Elin, Linomat, Thor, Freja…

.fi

Verstaantie 4, 31500 Koski Tl

puh. 02 484 080

::


TYÖ & TERVEYS

Hyvää stressiä Stressi mielletään tyypillisesti kielteiseksi eli tilanteeksi, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että voimavarat eivät riitä. Pitkittyessään stressi on monella tavalla vaarallista.

M

iltei mikä tahansa myön­ teinen tai kielteinen muu­ tos voi stressata ihmistä. Mikään ärsyke ei sinänsä stressaa, vaan reaktio riippuu paljon ihmi­ sen vastustus- ja sietokyvystä, eri­ tyisesti näkökulmista ja asenteista. Stressi myös parantaa suoritus­ kykyä ja on siksi välttämätöntä. Tilanne, jonka toinen kokee liial­ lisen kuormittavana, voi toiselle merkitä sopivaa haastetta. Stressi sisältää aina tulkintaa. Tulkintaan vaikuttavat muun muassa ihmisen luonne ja elämän­

tilanne. Aiemmat stressikokemuk­ set ja niiden tulkinnat määrittele­ vät pitkälle sen, muodostuuko pai­ netekijästä voimavaroja syövä vai niitä lisäävä tekijä. Eustressi on eri asia kuin maa­ talousyrittäjälle tuttu EU-stressi. Se on tekemisestä nauttimista – paineen tunteesta huoli­matta tai juuri sen ansiosta. Eustressi innos­ taa, auttaa oppimaan ja luomaan uutta. Se lisää tehokkuutta. Tekesin rahoittamassa Eu­ stress-hankkeessa eri alojen yrittä­ jät kokeilivat Hyvän Stressin verk­

ANNA-RIIKKA PUKARI Asiantuntija, Mela

kotyökalua. Työkalu antaa käytän­ nönläheisiä neuvoja hyvän stressin lisäämiseen. Hankkeessa tunnis­tettiin kuusi osa-aluetta, jotka ovat keskeisiä hyvän stressin edistämi­sessä: omien ajatusten ja kokemus­ten sulattelu, työn teke­ minen toimivaksi, paineen hyö­ dyntäminen, ilon ja onnistumisten vaaliminen, virittäytyminen haas­ teisiin sekä palautuminen. Tulokset on koottu ”Älä tule paha stressi, tule hyvä stressi” -työkirjaksi. Työkirja ja tietoa aiheesta oppaan nimellä hake­ malla osoitteesta vtt.fi.


N A S E VA S T I

Vain tarpeeseen Vasikoiden hengitystie­ tulehduksiin pitäisi käyttää antibiootteja hallitusti.

L

ääkkeiden käytön tulee perustua säännöllisiin näytteenottoihin ja resis­ tenssimäärityksiin. Tartuntapaineen alentaminen on oleellista. Se onnistuu pitämäl­ lä eläinten ryhmäkoot kohtuulli­ sina ja ennen kaikkea välttämällä eri-ikäisten vasikoiden sekoittelua. Juotolla olevien tai vieroitetta­ vien vasikoiden jatkuvatäyttöiset karsinat ovat tautipesiä. Eläimiä tulee siirtää vasikkaosastossa kokonaisina ryhminä, ja turpa­ kontaktit ryhmäkarsinoiden välillä tulee estää umpinaisilla karsinaaidoilla. Jos lääkitystä joudutaan käyttä­ mään, lääkitystietojen tallentami­

nen Nasevaan antaa tilalle ja hoi­ tavalle eläinlääkä­rille valmiudet seurata lääkitsemistarvetta ja hoi­ tovastetta. Käyttämällä lääkitsemiskirjan­ pidon hakutekijänä esimerkiksi vasikoiden hengitystietulehdus­ koodia 402 Nasevasta näkee suoraan, kuinka montaa vasikkaa tietyllä aikavälillä on lääkitty. Lisäksi saa tarkasteltua, mitä lääkkeitä on annettu ja mille eläi­ melle. Tämä auttaa valitsemaan sairastuville eläimille sopivat lääkkeet ja kertoo, onko tarvetta ottaa näyte. Oikein valittu onnistunut hoito vähentää myös mikrobilääkeresis­ tenssin kehittymistä. Eläinlääkäri voi lääkitessään toimittaa hoito- ja lääkitsemistie­ dot suoraan Nasevaan. Tiedonkulku eläinlääkäriohjel­

mista ei aina ole mutkatonta, vaik­ ka ohjelmia kehitetään koko ajan ja Nasevaan tulevan lääkitysdatan laatu on selvästi parantunut. Yrittäjän kannattaa säännölli­ sesti tarkastaa lääkekirjanpidon tiedot, koska viime kädessä hän itse vastaa siitä. Hoidettaessa utaretulehdusta antibiooteilla maito tulee testata antibioottijäämien varalta. Jäämätestauksen tulos on mahdollista kirjata Nasevaan lääkityksen lisä­tieto -kohtaan. Vähäinen anti­ bioottien käyttö voi olla tulevai­ suudessa suomalaisten elintarvik­ keiden myyntivaltti, kun pystym­ me osoittamaan, että antibiootteja käytetään todelliseen tarpeeseen. ERJA TUUN A INEN A siantuntijaeläinlä ä k ä r i , ETT ry


Bonsilage Pro

– hapanta pötsiä ja ketoosia vastaan Bonsilage Pro on uusi rehun säilöntäaine, jonka muodostama happokoostumus pienentää happaman pötsin ja ketoosin riskiä. Bonsilage Pro muodostaa säilörehuun runsaasti propyleeniglykolia, joka on hyvä ja helposti imeytyvä energian lähde.

Lisäksi herumisen aikana ruokinnan korkea väkirehupitoisuus ja esimerkiksi säilörehun korkea sokeripitoisuus altistavat happamalle pötsille. Kun rehussa on paljon helppoliukoista sokeria, Säilörehun muodostuu paljon haihtuvia rasvahappoja ja korkea maitohappoa, jolloin sokeripitoisuus pötsin pH laskee.

ja väkirehuvaltainen ruokinta lisäävät happaman pötsin riskiä.

Maitohapon ja jäännössokerin pötsin pH:ta alentava vaikutus on kaksi kertaa suurempi kuin etikkahapon. Bonsilage Pron muodostama happokoostumus pienentää happaman pötsin ja ketoosin riskiä. Se muodostaa säilörehuun runsaasti myös propyleeniglykolia, joka on hyvä ja helposti imeytyvä energian lähde eikä se happamoita pötsiä.

Propyleeniglykoli on tehokkain veren glukoosipitoisuuden nostaja, kun lehmän syöntikyky on rajoittunut lypsykauden alussa. Tehdyissä tutkimuksissa Bonsilage Prolla säilörehuun muodostui runsaasti propyleeniglykolia ja sillä ruokittaessa lehmien verestä mitatut ketoaineiden määrät jäivät selvästi alle piilevän ketoosiriskin rajan.

• kuiva-ainepitoisuussuositus 28-50% • pakkaus 100 g, 50 tonniin säilörehua • käy myös luomuun

Maitohapon, etikkahapon ja propyleeniglykolin määrät säilörehussa (% KA) 16

Vaikutus Pötsin pötsin pH-tekijä pH:hon

14 12 10 8 6

Maitohappo



3

Etikkahappo



1,5

Jäännössokeri



2,5

0

Propyleeniglykoli

4

 maitohappo

2

 etikkahappo

 propyleeniglykoli

0

Kontrolli

Bonsilage Pro

Yhteistyötutkimus, Göttingenin yliopisto ja ISF, 2016

Göttingenin yliopiston ja ISF:n tekemässä tutkimuksessa Bonsilage Prolla tehtyyn säilörehuun muodostui huomattavasti vähemmän pötsiä happamoittavaa maitohappoa ja enemmän etikkahappoa ja propyleeniglykolia kuin kontrollirehuun. Lehmien veren BHB-pitoisuus eri ruokintaryhmissä 1,2 1 BHB-pitoisuus, mmol/litra

Korkeatuottoisen lehmän ruokinnan suurimpia haasteita on saada lehmä syömään mahdollisimman paljon energiapitoista rehua ilman pötsihäiriöitä. Poikimisen jälkeen lehmän ruokahalu on yleensä heikko ja kuiva-aineen syöntikyky rajallinen, mikä lisää piilevän ketoosin riskiä ja voi olla myöhemmin sorkkavaivojen, tulehdusten ja hedelmällisyysongelmien syy.

Bonsilage Pro

Piilevän ketoosin raja-arvo

0,8

 kontrolli 0,6

 Bonsilage Pro 0,4 0,2 0

3 päivää ennen poikimista

5 päivää poikimisen jälkeen

Bonsilage Pro säilörehuruokinnassa lehmien verestä mitatut ketoaineiden määrät jäivät selvästi alle piilevän ketoosiriskin rajan.

Tutustu Bonsilage Prohon ja muihin maitotilan tuotteisiin: eurotrading.fi

www.eurotrading.fi • p. 010 321 1950


TAL

OUS

J O H A N N A L I N D VA L L Johtava talousasiantuntija Finanssila Oy

Ota budjetti haltuun TILAKOON KASVAESSA TALOUSHALLINNOKSI EI ENÄÄ RIITA PELKKÄ SALDOTIETO TAI MUTUTUNTUMA. SÄHKÖISIN TYÖKALUIN BUDJETTI PYSYY HALLUSSA, EIKÄ IKÄVIÄ YLLÄTYKSIÄ TULE.

B

udjetointi tarkoittaa kuukausittaisten tulojen, menojen ja rahavarojen riittävyy­ den ennakointia. Ruutupaperi-laskinsysteemi kan­ nattaa vaihtaa sähköiseen talous­ hallintoon, joka on paras apu budje­ tin teossa. Toimivan budjetoinnin edellytys on täsmällisesti tehty kirjanpito. Jos maitotulot kirjataan pelkästään yh­ teissummana vuoden lopussa, eikä menoja eritellä riittävän tarkasti, on turha alkaa laatia tarkkaa budjettia seuraavalle vuodelle. Kirjanpitoon kertynyt data edel­ lisiltä vuosilta on arvokasta tietoa silloin, kun se on hyödynnettävässä muodossa. Maitotiloilla tulot ja me­ not tulevat säännöllisesti ja edelli­ sen vuoden kirjanpitotietoja voidaan käyttää pohjana laadittaessa budjet­ tia seuraavalle vuodelle. Tietoja ei tarvitse syöttää käsin, kun ne saadaan siirrettyä sähköises­ ti kirjanpito-ohjelmasta budjetointi­ työkaluun. Budjetti laaditaan teke­ mällä edellisen tilikauden pohjaan

tarvittavat muutokset esimerkiksi maitomäärien perusteella. Isoimmat menoerät, lainanlyhennykset ja en­ nakkoverot tarkistetaan, ja joka kuu­ kaudelle varataan tietty summa yksi­ tyistalouteen. Lisäämällä budjettiin suunnitteil­ la olevat investoinnit nähdään, riit­ tävätkö rahat vai tarvitaanko lisära­ hoitusta. Täyden hyödyn budjetoinnista saa, kun budjettia päivitetään kerran kuukaudessa tai esimerkiksi neljä kertaa vuodessa. Samalla loppuvuo­ den budjettia voidaan tarkentaa. Osakeyhtiömuotoisilla tiloilla voi­ daan ottaa käyttöön kattava budje­ tointi- ja raportointityökalu, joka ennustaa kassavirran lisäksi myös muun muassa tilikauden tuloksen. Kun budjetti päivitetään joka kuu­ kausi, myös tulosennuste tarkentuu tilikauden edetessä. Kantoniemen Tila Oy Ähtäristä otti käyttöön sähköisen budjetoinnin ja raportoinnin ensimmäisten tilojen joukossa. Budjetti ja raportit päivit­ tyvät kerran kuukaudessa toteutu­

"Budjetti kannattaa päivittää kuukausittain."

neen kirjanpidon mukaisesti. Bud­ jetti laaditaan aina vuodeksi eteen­ päin ennakoidun maitomäärän ja tiedossa olevien muutosten perus­ teella. Jos tilanteet muuttuvat, bud­jettia pystytään päivittämään nopeas­ti ja uusi budjetti on heti tilan käytettävissä. Kirsi Kantoniemi ker­ too tehneensä budjettia aikaisemmin Excelillä, mutta sen päivittäminen ja seuranta jäivät tekemättä käsin liian työläänä ja aikaa vievänä. Nyt aikaa jää enemmän budjetin ja raporttien seurantaan, kun päivitys tehdään au­ tomaattisesti heti kuukauden kirjan­ pidon valmistuttua. MAITO JA ME * 37


tärkeimmät

ASIAT TAPAHTUVAT Yhtenä päivänä se vain tapahtui: pöytää ei enää katettu. Yksi söi siellä, toinen täällä. Moni asia jäi sanomatta, kun ei keräännytty ruoan ääreen. Suomalaiset syövät yhdessä vähemmän kuin ketkään muut koko Euroopassa. Miten tässä näin pääsi käymään? Korjataan tilanne. Istahdetaan taas pöytään. Siinä huomaa pian, että aika, jota ei muka ollut, onkin parasta aikaa, mitä olla saattaa. valio.fi/yhdessapoydassa


IOR VA L

YHM

Ä

Maitoa sovussa luonnon kanssa Maitoalalla taloudellinen menestys, ympäristön kuor­ mi­tuksen pienentyminen ja eläinten hyvinvointi kulkevat käsi kädessä.

lehmän elämä on elämisen arvoista. Maidon­ tuotannon eettisyys, ympäristön huomioi­ minen ja taloudellinen tuottavuus kulkevat käsi kädessä.

aitoa tuottavat lehmät ovat kuin urheilijoita. Jotta ne pys­ tyvät hyvään suoritukseen, eli tuottamaan runsaasti laadu­ kasta rasva- ja valkuaispitoista maitoa, niiden pitää syödä oikein. Meillä Suomessa rehujen ravinto- ja laatu­pitoisuudet tutkitaan ja rehuja anne­ taan tuotoskauden aikana tarkkaan lasketun ruokintasuunnitelman mukaan unohtamatta kivennäis- ja hivenaineita. Lehmien syö­ miset suunnitellaan paremmin ja huolelli­ semmin kuin meidän tavallisten ihmisten ateriat - lehmien syömistä voisi verrata urheilijoihin.

Kun nurmia viljellään huolellisesti, te­ hokkaasti ja ammattitaitoisesti, laadukasta ja maitoa tuottavaa säilörehua saadaan tuotettua hehtaaria kohti enemmän kuin huonommalla viljelyllä, jolloin pinta-aloja tarvitaan enemmän, resursseja tuhlautuu isommilta aloilta rehujen haalimiseen ja ravinteita menee hukkaan. Huonolaatuinen rehu synnyttää hävikkiä eikä edistä maidontuotantoa. Viljelemätön pelto kohdistaa vesistöihin usein enemmän ympäristökuormitusta kuin viljelty pelto. Nurmi tuottaa Suomen viileissä oloissa muihin kasveihin verrattuna erittäin paljon ja tehokkaasti ravintoaineita, jotka lehmä muuttaa maitona ihmisille syömiskel­ poiseksi. Säilörehuntuotannon tehostamisja kehittämistoimet synnyttävät siis hyötyjä ympäristölle ja taloudelle.

Muutenkin lehmän elämän täytyy olla mahdollisimman stressitöntä, sillä lehmän henkiset paineet näkyvät hyvin nopeasti maidon laadussa tai vaikkapa vaikeuksina tiinehtyä uuden vasikan syntymää ja mai­ dontuotantokautta varten. Huippusuoritukseen päästäkseen lehmillä täytyy olla hyvät olosuhteet: riittävästi tilaa, mahdollisuus liikkumiseen, kuivaa, vedoton ja hyvä paikka levätä, ympärillä mukavat kaverit, jotka eivät kiusaa, sekä luottamus omaan hoitajaan. Lypsykarjatalous ei onnistu, mikäli leh­ mää riistetään. Mitä paremmin lehmän asiat ovat, sitä tehokkaammin se tuottaa. Korkea maitotuotos on oiva osoitus lehmän tervey­ destä ja hyvistä olosuhteista sekä siitä, että

Valioryhmässä ensi vuoden alussa käyt­ töönotettavan uuden maidon laatu- ja tuotantotapaohjeiston päämääränä on maito­talouden hyvien tuotantotapojen, eli huippusuorituksiin johtavien keinojen ja mene­telmien, kuvaaminen. Solmittavilla laatu- ja tuotantotapasopi­ muksilla sovimme toimivamme yhteisten pelisääntöjen mukaan. Laadituilla sopimuk­ silla pystymme osoittamaan kotimaisille ja kansainvälisille maitotuotteiden ostajille valiolaisen maitoalan sitoutumisen yhteisiin toimintatapoihin. Osuuskunnan neuvojien säännöllisesti tekemät kehittämiskäynnit ovat tukemista ja sparraamista, kun maito­ tilayrittäjät tekevät työtään valmentaessaan tilaansa ja eläimiään huippusuorituksiin.

M

ILPO LUKKARINEN To i m i t u s j o h t a j a Osuuskunta Itä Maito

"Lehmän elämä on elämisen arvoista."

MAITO JA ME * 39


T Y IJAL T N KYS NTU ASIA

A

Saako yhden neljänneksen solumaidon erotella?

O

nko laissa pykälä, joka kiel­ tää yhden neljänneksen eril­ leenlypsyt? Pitääkö soluttavan lehmän kaik­ kien neljännesten maito erotella, jos vain yksi neljännes soluttaa ja muiden neljännesten maito on nor­ maalia? Solupitoisen maidon saa lypsää erilleen ja normaalin maidon voi käyttää elintarvikkeeksi edellyttäen, että eläin on terve. EU-asetuksen 853/2004 eläin­ peräisiä elintarvikkeita koskevissa erityisissä hygieniasäännöissä (sivu 64, kohta B Hygienia lypsyn aikana,

alakohdassa b) todetaan, että ”jokai­ sen eläimen maito ja ternimaito tarkastetaan lypsäjän toimesta ais­ tinvaraisten tai fysikaalisten ja kemi­ allisten poikkeavuuksien varalta tai muulla vastaavan tuloksen antavalla menetelmällä, eikä maitoa ja terni­ maitoa, jossa on poikkeavuuksia, käytetä ihmisravinnoksi”. Erotteluvaatimus kohdistuu siis poikkeavaan maitoon eikä maitoa tuottavan eläimen kaikkeen mai­ toon, joten jos yksi neljännes solut­ taa ja muut neljännekset tuottavat normaalia maitoa, voi normaalin maidon käyttää elintarvikkeeksi. Perinteisessä lypsyssä neljännek­

ESA MANNINEN N e u vo nt a p ä ä l l i k k ö, Va l i o Ly p s y - p a l ve l u t

sen solupitoisen maidon erotteluun on käytetty nännikupin ja yhdyskap­ paleen väliin liitettävää alipaineista kattilaa. Tällainen kattila saattaa kuitenkin häiritä lypsy-yksikön toi­ mintaa, jolloin esimerkiksi auto­ maattiset lypsimen irrottimet eivät välttämättä toimi kunnolla. Lypsyä on valvottava tarkemmin. Antibioot­ tituubilla hoidetun neljänneksen maidon erotteluun tällainen kattila ei ole riittävä. Automaattisissa lypsyjärjestelmis­ sä mahdollisuudet ja keinot lypsää yhden neljänneksen solumaito eril­ leen vaihtelevat.

A

Atä Re vi

M hy


Ä

Miksi maito testataan vasta varoajan jälkeen?

L

ääkkeiden valmistajat mää­ rittelevät, minkä ajan jälkeen viimeisen lääkeannok­sen antamisesta maidon lääkejäämä­ pitoisuus on alle EU:ssa määritetty­ jen MRL-arvojen (Maximal Residue Limit) eli maksimi jäämätasojen. Tätä aika kutsutaan varoajaksi ja sen noudattaminen on lakisääteistä. MRL-arvojen määrittelyssä on otettu huomioon kaikki käytettävissä oleva tieto lääkkeiden haittavaiku­ tuksista ihmisille. Lisäksi jäämä­ annosarvioissa on otettu huomioon ihmisten maitotuotteiden kulutus. Lääkevalmistajat testaavat lääk­ keiden erittymistä terveillä lehmillä

ja määrittävät varoajan sen mukaan. Pääasiallisesti lääkkeet poistuvat virtsan mukana. Maksa pyrkii muut­ tamaan lääkeainemolekyylit vesiliu­ koiseen muotoon, jotta munuaiset kykenevät poistamaan ne virtsaan. Ei-vesiliukoiset aineet eritetään pääasiassa sappeen ja sitä kautta ulosteisiin. Toki jonkin verran lääke­ aineita menee myös maitoon, mitä tapahtuu tuubihoidoissa enemmän kuin injektiohoidoissa. Jos lehmän maksa tai munuaiset eivät toimi normaalisti (tyypillisesti nopeasti laihtuva lihava lehmä, jonka maksa rasvoittuu ylenpalttisesti), lääkkeen erittyminen elimistöstä hidastuu ja

L A U R A K U L K A S Te r v e y d e n h u o l t o e l ä i n l ä ä k ä r i , V a l i o Te r v e y s - p a l v e l u t

varoaika pitenee. Jotta yrittäjille ei tällöin tulisi antibioottijäämävahin­ koja, heille on annettu Delvotest SP-NT -jäämätestausvälineistö. Delvotest SP-NT testaa penisil­ lii­nin ja sen sukulaisaineet, kuten amoksisilliini, ampisilliini, kefalek­ siini ja kloksasilliini, melko hyvin eli testin herkkyys on lähellä MRL-ar­ voja. Muiden antibioottien suhteen testi ei ole riittävän herkkä eikä maa­ ilmallakaan ole saatavilla mitään yh­ teistestiä, joka olisi kaikille antibioo­ teille riittävän herkkä. Tämän vuoksi on noudatettava varoaikaoja ja vasta niiden jälkeen maitoa voi testausvar­ mistuksen jälkeen laittaa meijeriin.

ideaalia

T Y ÄRIL K KYS Ä INLÄ ELÄ

Jalka pois jarrulta

A-Rehulta vauhtia maidontuotantoon!

A-Rehun valikoimasta löydät tuottavimman täydennyksen lypsykarjasi ruokintaan. Rehujemme perustana ovat laadukas kotimainen vilja ja muut laadukkaat raaka-aineet. Muista myös kolme kovaa vauhdittajaa: hyvin sulava ohrarehu, orgaaninen seleeni ja elävä hiiva!

A-Maito

Rehut ja ruokintaratkaisut

Rehutilaukset: www.a-kauppa.fi tai puhelimella: 020 472 7060


LAB

O

OR R AT

IOSS

A

Tuloksia viikon jokaisena päivänä VALION UTARETULEHDUSLABORATORION AMMATTILAISET ANALYSOIVAT UTARETULEHDUSNÄYTTEIDEN LISÄKSI MYÖS TIINEYSTESTI- JA PROGESTERONIHORMONINÄYTTEET. T E K S T I J A K U VA T I M O L AT O M Ä K I J A M I N N A - K A I S A M A U N U M A A

Sanni Mastosalo käynnistää utaretulehdusbakteerien määritystä PCR-laitteella.

H

elpoiten utaretuleh­ dusnäytteet saa toi­ mitettua laborato­ rioon maitoauton kyydissä. Kiireelli­ sissä tapauksissa näytteet voi lähet­ tää laboratorioon myös postissa; Valmakaupasta saa kelta-mustia lähetyslaatikoita, joissa laborato­rion osoite on valmiina. Postilähe­ tyksessä pitää käyttää näyteputkia, joissa on säilöntäainepilleri. Lähet­ täjän pitää maksaa lähetyksen pi­ kapostimaksu. ”Siirrymme tämän vuoden aikana pelkästään säilöntä­ aineellisiin näyteputkiin”, huomaut­ taa laborantti Paula Toivo Valion UT-laborato­riosta. Huolellisesti täytetty saatelomake 42 * MAITO JA ME

ja selkeät merkinnät näyteputkissa nopeuttavat näytteiden käsittelyä laboratoriossa. ”Toivomme, että näytteissä käytetään Valman viiva­ koodisaatetta”, Toivo sanoo. LABORATORIOSSA työskennel­lään myös lauantaina ja sunnuntai­ na, mutta tiineystestejä tai proges­ teronihormonimäärityksiä ei tehdä viikonloppuisin. Viime vuonna viisi laboranttia analysoi 120 000 utare­ tulehdusnäytettä, 50 000 tiineystes­ tiä ja 20 000 progesteronihormoni­ näytettä. Utaretulehdusnäytteitä analysoitiin yli 10 000 enemmän kuin edellisenä vuonna, ja tiineys­ testi uutena analyysinä on koko ajan yhä suositumpi.

Tulokset lähetetään tilan lisäksi eläinlääkärille, jos eläinlääkärin nimi on kirjoitettu saatelomakkeelle. Tulokset siirtyvät automaattisesti Nasevaan, ellei yrittäjä ole kieltänyt sitä saatelomakkeessa. Nasevaan päätyvät myös tankkimaidosta teh­ dyt utaretulehdusanalyysitulokset. TULEHDUKSIA aiheuttavat mikro­ bit voidaan todeta käytössä olevalla PCR-menetelmällä. KNS ja S. aureus ovat yleisimmät utaretulehdusnäyt­ teistä löydettävät mikrobit (katso taulukko). Eri mikrobien osuuksissa ei viime vuosina ole ollut merkittäviä muutoksia. Tulehduksen voi aiheuttaa myös jokin muu harvinaisempi mikrobi.


Uusi Valma paransi turvallisuutta Uusi Valma on ollut käytössä puoli vuotta. Monta hyvää uudistusta on jo viety läpi ja kehitystyö jatkuu.

Yhteenveto Seinäjoen aluelaboratorion UT-näytteiden mikrobilöydöksistä vuonna 2016 Kirjattuja näytteitä: 121 102 kpl

Löydös

kpl

C. bovis E. coli Enterokokki Hiiva Klebsiella sp. KNS M. bovis Mycoplasma sp. Prototheca sp. S.aureus S. marcescens Str. agalactiae Str. dysgalactiae Str. uberis

22 038 9 123 7 693 8 148 1 353 55 617 72 86 704 23 686 290 1010 15 837 18 424

%-osuus löydöksistä 12,63 5,23 4,41 4,67 0,78 31,88 0,04 0,05 0,40 13,58 0,17 0,58 9,08 10,56

Beta-laktamaasipositiivisten osuus mikrobeittain

%-osuus näytteistä, joissa löydös 20,69 8,57 7,22 7,65 1,27 52,22 0,07 0,08 0,66 22,24 0,27 0,95 14,87 17,30

%-osuus näytteistä, joissa löydös

KNS 33,54 S.aureus 28,27 Osuus löydöksistä = %-osuus löydetyistä mikrobeista Osuus näytteistä = %-osuus näytteistä, joissa löydös

Silloin laboratorio­analyysi antaa tulokseksi ”ei löydös­ tä”. Viime vuonna ”ei löydöstä” -tuloksia raportoitiin 14 600 (8,4 % näytteistä). ”Näistä moni oli varmasti peräisin terveistä neljänneksistä, mutta lukuun sisäl­ tyvät myös harvemmin tulehduksia aiheuttavat mikro­ bit”, Toivo toteaa. TIINEYSTESTIT aloitettiin syyskuussa 2015. "Sen jäl­ keen näytemäärät ovat kasvaneet tasaisesti”, laborant­ ti Marianne Hautamäki kertoo. Esikoodattuja näyte­ purkkeja käyttävät tilat voivat tilata tiineystestin tuo­ tosseurantanäytteistä. Tiineystestiin voi lähettää myös erillisen näytteen, ja silloin näytteiden mukaan pitää tulostaa saatelomake Valmasta. ”Tuse-näytteistä tehdään aina ensimmäiseksi nor­ maalit koostumus- ja solumääritykset”, Hautamäki selittää. Tiineystestien tulokset valmistuvat yleensä yhden–kolmen vuorokauden kuluttua tuse-analyysien jälkeen.

U

uden Valman merkittävä muutos on ollut uusi käyttäjätunnus- ja salasana­ käytäntö. Muutos parantaa tietoturvaa ja mahdollistaa tiloille käyttäjien luvittamisen tilan tietoihin eritasoisilla oikeuksilla. Käyttäjätunnus ja salasanamuutos aiheutti­ vat alkuvaiheessa odotettua enemmän haasteita. Erityisesti vahvan tunnistautumisen menetelmä vahvistussoittoineen koettiin hankalaksi ja vai­ keasti omaksuttavaksi. Vahva tunnistautuminen lisää kuitenkin merkittävästi tietoturvaa sala­ sanan ja tilan tietojen käsittelyssä. Järjestelmiä ja sovelluksia uudistetaan mo­ nista eri syistä. Vanhat sovellukset eivät välttä­ mättä enää toimi uusissa laitteissa, sovellusten tietoturva ei enää vastaa vaatimuksia, suoritus­ kyky kaipaa parannusta tai toiminnallisuudet ovat vaan yksinkertaisesti jääneet jälkeen päivit­ täisistä tarpeista. Osittain kaikista edellä mainituista syistä sekä Valma että koko osuuskuntien järjestelmä­ kokonaisuus uudistetaan. Modernisoitujen tai täysin uudistettujen sovellusten myötä on myös rakennettu ja rakennetaan edelleen pohjaa en­ tistä reaaliaikaisempaan toiminnan seurantaan sekä uusien digitaalisten ratkaisujen hyödyntä­ mismahdollisuuksiin. VALMAN KÄYTTÖ on mahdollista niin älypuhe­ limella kuin tabletilla tai vaikka tietokoneella. Tilalta kerätty maitomäärä on nähtävissä Val­ massa lähes heti pumppauksen päätyttyä. Talouden kokonaistilanne tulee olemaan han­ kintoineen ja budjetteineen entistä paremmin nähtävissä yhtenä kokonaisuutena. Analyysien tilauksen sekä niiden tekemisen ja tulosten esit­ tämisen välistä aikaa pystytään tiivistämään. Uusi Valma on osa laajempaa Valioryhmän hankintaosuuskuntien järjestelmien uusimis­ hanketta, jossa kaikki järjestelmät joko uudiste­ taan kokonaan tai modernisoidaan. Kokonais­ hanke on edennyt viimeiseen vaiheeseen, jossa osuuskuntien taloushallinnon ja myynnin järjes­ telmäkokonaisuus uudistetaan keväällä 2017. Vaikka uusi Valma on nyt saatu käyttöön, sen kehittäminen jatkuu. TEKSTI To o mas Va l j a k ka

MAITO JA ME * 43


TJ40G -UUSIN LISÄYS ALFA LAVALIN PESURIVALIKOIMAAN TJ40G pesee nopeammin ja tehokkaammin, joten se kuluttaa vähemmän vettä, pesuaineita sekä pystyy toimimaan pienemmällä paineella/virtauksella ja vähentää siten käyttökustannuksia jopa 70%.

Olemme Alfa Laval -tuotteiden pääjälleenmyyjä Suomessa ja tarjoamme parhaat ratkaisut hygieenisen teollisuuden prosesseihin. Ratkaisuissamme kiinnitämme huomiota erityisesti veden ja energian säästöön, sekä tehokkuuteen ja hygieenisyyteen.

Thinkflow Oy | 09-7206 310| info@thinkflow.fi | www.thinkflow.fi

44 * MAITO JA ME


O MIKR

BIT

Escherichia coli ECHERICHIA COLI ELI KOLIBAKTEERI AIHEUTTAA SUHTEELLISEN HARVOIN UTARETULEHDUKSIA SUOMESSA. VALION LABORATORIOSSA SE LÖYTYI TOISSA VUONNA 7,8 PROSENTISSA NÄYTTEISTÄ.

OSSI HIEKKAL A

01

02

03

OIREET JA HOITO

ESIINTYMINEN JA ALTISTAVIA TEKIJÖITÄ

ENNALTAEHKÄISY

Kolibakteeri aiheuttaa usein kliini­ sen utaretulehduksen, joka voi olla jopa niin raju, että lehmä kuolee. Erityisesti vatsapoikineilla lehmillä tauti voi edetä erittäin nopeasti. Utareen erite muuttuu usein he­ ramaiseksi ja tuotos vähenee rajus­ ti. Lehmän oma puolustus kykenee melko usein tappamaan kolibaktee­ rit utareesta. Tällöin bakteerit hajoa­ vat ja endotoksiinit imeytyvät veren­ kiertoon aiheuttaen lehmälle shokin, jolloin lehmä ei syö ja vain makaa. Shokin etenemistä pystytään hillit­ semään nesteterapialla. Vastapoiki­ neille lehmille suositellaan laajakir­ joista antibioottihoitoa (kinoloni tai sulfa + trimetopriimi), koska niiden puolustus on heikentynyt. Penisillii­ ni ei pure koli­bakteeriin. Kuumeen ja kivun hillitsemiseksi hoitoon käy­ tetään kipulääkettä. Joskus tarvitaan kalsiumlisää. Sairastuneen neljänneksen tyh­ jentämisestä usean kerran vuoro­ kaudessa on jonkin verran hyötyä. Alilämpöinen lehmä kannattaa pei­ tellä. Alilämpöisyys viittaa huonoon ennusteeseen. Ummessa olevat leh­ mät eivät sairastu koliutaretuleh­ dukseen, koska kolibakteerit eivät kasva niiden utareen eritteessä. Mutta tartunta vetimeen voi tapah­ tua ummessolokaudella, jos avoimet vetimien päät ovat lähellä poikimista ja lehmä sairastuu poikiessaan.

Kolibakteereja on aina lehmien ulos­ teissa. Jos bakteerit pääsevät veti­ men päästä sisään, on yleensä toi­ mittu jollain tavoin virheellisesti. Esimerkiksi vedinkastopullo kon­ taminoituu ulosteilla ja kolibaktee­ reja työnnetään vedinkaston välityk­ sellä lypsyn jälkeen avoimesta veti­ mestä sisään. Koska lypsy on juuri suoritettu, mitään maidon huuhte­ luvaikutusta ei enää ole ja bakteerit pääsevät utareeseen. Toinen esimerkki: lehmän pesu runsaalla vedellä ennen lypsyä joh­ taa siihen, että ulostevettä valuu lyp­ syn aikana kupeita ja utaretta pit­ kin vedinkumien kauluksen päälle. Ulostevettä ja kolibakteereja imais­ taan kovalla paineelle lypsimeen ja muihin neljänneksiin loppulypsyssä, kun tapahtuu ilman hörimistä. Lop­ pulypsyssä maidon huuhteluvaiku­ tus ei välttämättä riitä poistamaan bakteereita, kuten alkulypsyssä. Lyp­ sin pitäisi siis kiinnittää mahdolli­ simman kuiviin vetimiin. Tai joskus tulppauksen yhteydessä vetimiin pääsee ulostetta ja kolibak­ teereita. Tulppaa laitettaessa saattaa tapahtua ilman hörimistä, mikä ajaa bakteerit tehokkaasti muihin neljän­ neksiin keskuskappaleen ollessa yh­ teinen. Vedintulppien pitäisi aina olla puhtaita.

Koliutaretulehdus on aina seurausta siitä, että ulostetta tai kolibakteereja on päässyt vedinkanavista sisään. Jokaisessa tapauksessa kannattaa siis tarkastella omia toimintatapo­ jaan ja miettiä, miten bakteerit ovat voineet päästä utareeseen. Lypsykoneen moitteeton toiminta ja hyvä lypsyhygienia ovat tärkeitä. Bakteereja voi kulkeutua utareisiin muun muassa vedinten ihon uloste­ kontaminaatiosta ja AMS:n vedinten puhdistusjärjestelmistä. Myös parsi­ hygienia ja pihatoiden käytävien hy­ gienia ovat tärkeitä. Lehmien puolustuskyky on tär­ keää. Jos puolustus on heikko, esi­ merkiksi lehmä on juuri poikinut tai sairastanut, kliininen taudinkuva voi äityä vakavaksi. Hyvän puolus­ tuksen ylläpitäminen on aina järke­ vää ja Startvac-rokotteesta saattaa olla hyötyä.

LAURA KULKAS Te r v e y d e n h u o l t o e l ä i n l ä ä k ä r i V a l i o Te r v e y s - p a l v e l u t MAITO JA ME * 45


K

KL ONE

INIK

KA

"Lypsykone voi siirtää utare­ tulehdusbakteerin lehmältä toiselle." - Morten Dam Rasmussen

"Nännikumin kauluksen korkeus on kriittinen, kun lypsetään lyhyitä vetimiä."

KAJ NYMAN Laatuasiantuntija V a l i o L y p s y - p a l v e lut

- Esa Manninen

Nännikumi lypsyn vauhdittajana Kansainvälisessä nänni­kumiseminaarissa keskusteltiin muun muassa siitä, miten nännikumi voi ehkäistä utaretulehdusta.

N

ännikumin ominai­ suuksilla on käytän­ nön merkitystä maito­ tilan jokapäiväiseen toimintaan, kuten miten vedin reagoi lypsykoneen ali­ paineen aiheuttamaan rasitukseen ja sitä kautta lypsyn onnistumiseen. Nännikumi vaikuttaa myös siihen, millaiseksi utareterveysriskiksi lypsy muodostuu. NMSM on pohjoismaisten mei­ jerijärjestöjen yhteistyöelin maidon laatuasioissa. Sen tekniikkatyöryh­ mä ja Seges järjestivät helmikuun alussa kansainvälisen nännikumi­ seminaarin Kööpenhaminassa. Seminaariin osallistui 135 alan asian­tuntijaa 17 eri maasta. SEMINAARIN aloituspuheenvuo­ rossa tanskalainen tutkija Morten Dam Rasmussen totesi, että lypsy­ kone voi siirtää utaretulehdusbak­ teereja lehmältä toiselle ja myös

siirtää bakteereja lypsimen kautta nel­jänneksestä toiseen. Lypsykoneen alipaine voi aiheuttaa vetimen veren­ kiertohäiriöitä, jolloin vedin tur­ poaa, maidonvirtaus hidastuu ja vetimen puolustusmekanismit uta­ retulehduksia vastaan heikentyvät. Lypsykoneen aikaansaamat ali­ paine-erot voivat siirtää bakteereja vedinkanavan kautta vedinkam­ mioon. Nännikumi kohdistaa veti­ men päähän hierontaa, millä on merkitystä vedinkanavan keratiinin poistossa. Ulrik Sander Nielsen kertoi, että Suomen, Ruotsin ja Tanskan jalos­ tusarvostelutiedoista on nähtävissä pienten vetimien yhteys suurempaan lypsynopeuteen, parempaan utare­ terveyteen ja lehmän parempaan kestävyyteen. Taloudellisesti olisi siis järkevää jalostaa pienempiä vetimiä, mutta pienien vetimien käytännön lypsyongelmat ovat jarruttaneet tätä kehitystä. Jalostusjärjestöt toivovat nännikumimalleja, jotka soveltuvat pienten vetimien lypsyyn. IRLANTILAINEN TUTKIJA John Upton on tutkinut lypsykoneen eri asetusarvojen vaikutusta maidon virtaukseen ja vetimen turpoami­ seen. Lypsy­koneen alipaine voi heikentää vetimen verenkiertoa.

Jatkuva alipaine kerryttää vetimen kudokseen nestettä. Verenkiertohäi­ riöt näkyvät muun muassa vetimen väri­muutoksina ja turpoamisena. Tyky­tyksen ja nännikumin hieron­ nan tehtävänä on mahdollistaa verenkierron toiminta. VALIO ALKUTUOTANNON neuvon­ ta­­päällikkö Esa Manninen esitteli kehittämäänsä mittaustapaa, jonka avulla voidaan kuvata, miten eri nännikumimallit hierovat eripituisia vetimiä. Mittaus tuo muun muassa esille, miten kriittinen nännikumin kauluksen korkeus on, kun lypsetään lyhyitä vetimiä. NÄNNIKUMIN VALINTA on aina kompromissi. On päätettävä, mitä ominaisuuksia halutaan painottaa. Ian Ohnstad kävi läpi käytännön nännikumivalintaa ja vetimen kun­ toon liittyvää ongelmanratkaisua. Karjan vetimien koko ja malli tulee tietää, jotta voidaan valita oikean kokoinen nännikumi. Sopi­ va nänni­k­umin sukan halkaisija on noin 1 milli­metriä pienempi kuin esikäsitellyn vetimen halkaisija ja vetimestä vähintään 25 millimetriä tulee ylettyä nännikumin sukka­ osaan, jossa se saa hierontaa.

46 * MAITO JA ME

Primo_M


Pienille parasta – Varttuneille virtaa ja voimaa!

PRIMO-REHUT Primo-rehut ovat optimoitu nuorten nautojen tarpeeseen: oikeat ravintoaineet maittavassa muodossa kasvattavat terveet nuoret eläimet.

Primo Starter Mure Mureinen ensirehu 0-3 kk vasikoille

Uusi to! olomuo

• Maittavat viljat, kuten maissi ja vehnä, lisäävät syöntiä ja kasvua • Korkea valkuaispitoisuus, vasikoille ideaalia valkuaista

Primo Mysli

Primo Hieho Hiehojen väkirehu 3-24 kk ikäisille • Rungon kasvatukseen runsaasti kuitua ja valkuaista sisältävä hiehojen rehu • Vankkojen sorkkien kasvuun maltillinen tärkkelyspitoisuus, orgaanisia hyvin imeytyviä hivenaineita sekä biotiinia

Houkutteleva vasikan ensirehu 0-1 kk ikäisille • Varmistaa nopean kuivarehun syönnin ja märehtijäksi kehittymisen, vaihdetaan rakeiseen rehuun noin kuukauden ikäisenä • Maittavia kypsennettyjä kaura- ja maissihiutaleita sekä pieni määrä maittavaa karkearehua pötsin aktivoimiseen

Primo Kasvatus I Monipuolinen vasikoiden ja nuorten nautojen väkirehu 0-6 kk ikäisille naudoille • Korkea sulavien kuitujen määrä, tasoittaa pötsin toimintaa ja kiinteyttää sontaa erityisesti vapaassa juotossa • Sopivasti valkuaista ja energiaa hyvään kasvuun

Lue lisää tuotteista www.suomenrehu.fi

Tuote tilattavissa myös verkkokaupasta www.hankkija.fi

Primo_Maito ja Me_200x280.indd 1

30.3.2017 8.36


VA S

T

LIS UUL

Yrittäjät Kirsti, Jorma ja Mikko Nivala arvostavat säännöllisiä eläinlääkärikäyntejä.

Kun vasikka on rauhallinen, siltä on helppo ottaa samalla kaulavaltimosta verinäyte genomitestausta varten. Mikko Nivala auttaa eläinlääkäri Viljar Sedrikiä. 48 * MAITO JA ME

UUS


Eläinlääkäri tuli kylään! KUUKAUSITTAISET TERVEYDENHUOLTOKÄYNNIT OVAT PARANTANEET NIVALAN TILALLA KARJAN TUOTOSTA. LAITALA & MÄNNISTÖN TILALLA ON PUOLESTAAN KOHENNETTU LEHMIEN HEDELMÄLLISYYTTÄ. T E K S T I J A K U VA T M A R K K U P U L K K I N E N

A

amun navettarupea­ ma 84 parsipaikan pihatossa on valmis yhdeksältä. Yrittäjät Jorma, Kirsti ja Mik­ko Nivala voivat keskittyä pa­ riksi tunniksi eläinten terveydenhoi­ toon. Eläinlääkäri Viljar Sedrik nos­ telee parhaillaan laukkujaan Nivalan maatalousyhtymän navetan pors­ tuaan Merijärvellä. ”Parasta säännöllisissä käynneis­ sä on, että kaikki asiat hoituvat ker­ ralla ja terveydenhuolto on järjes­ telmällistä. Kokoamme kuukauden asiat yhteen, jotta muistamme kaik­ ki hoidettavat eläimet ja asiat. Sään­ nölliset terveydenhuoltokäynnit an­ tavat meille myös lisää vapaa-aikaa eikä akuutteja sairastumisia tule niin paljon”, Kirsti Nivala tiivistää. Tuttu eläinlääkäri tarjoaa tilalle yhdet ulkopuoliset silmät ja aivot tuotannon kehittämiseen. ”Parasta Viljarissa on, että hän haluaa kehit­ tää tilan toimintaa ja on innostunut työstään”, Mikko Nivala kehuu. TÄNÄÄN eläinlääkärikäynnillä ede­ tään normaalilla työlistalla. Sedrik lähtee Mikko Nivalan kanssa teke­ mään varhaistiineystarkastuksia.

Sedrikillä on ultraäänilaite, jonka välittämän kuvan hän näkee otsa­ pantaan kiinnitetystä ruudusta. Mikko kirjaa tulokset. Tarkastaminen on helppoa, koska lehmät ovat aamulla syömään tul­ leessaan lukittuneet ruokintapöydän lukkoaitaan. Yhden lehmän tarkas­ taminen vie noin minuutin. Tiiney­ det on katsottu puolessa tunnissa, minkä jälkeen voidaan siirtyä vasi­ koiden nupoutuksiin: Sedrik lääkit­ see sekä puuduttaa vasikat ja Mikko Nivala polttaa sarvenalut. Nivalat teettävät jokaisesta leh­ mävasikasta genomikartan, jotta sen tuotanto-ominaisuudet saadaan selville mahdollisimman varhain. ”Haluamme karsia huonompia eläimiä pois, koska navetta on jo nyt täynnä. Jätämme itsellemme vain kaksi–kolme vasikkaa kuukaudessa. Näin säästyy nuorten nautojen kas­ vatustyötä. Tärkeimmät valintakri­ teerit ovat, passaako eläin robotille ja mikä on sen luonne. Myös kestä­ vyyttä ja maidon pitoisuuksia pyrim­ me parantamaan”, Kirsti linjaa. Tällä hetkellä 60 prosenttia tilan lehmistä on holsteineja ja loput ayr­ shirejä. Holsteinien osuus kasvaa vuosi vuodelta.

Sedrik ottaa vielä ketoosinäytteen yhdeltä lehmältä, jolla on asetoni­ taudin oireita. Diagnoosi varmistuu ja tilan väki osaa hoitaa lehmän ter­ veeksi omin voimin.

”Lehmän tarkastaminen vie minuutin. ”

Toimistolla keskustellaan viime aikoina vaivanneesta tiinehtyvyys­ ongelmasta. Yhtä poikimista kohden on siemennetty noin 1,8 kertaa. Seleenin puute voi olla yksi syy tiinehtyvyysongelmaan. Tankkimai­ dosta lähetetään saman tien näyte laboratorioon analysoitavaksi. Täys­ rehusiilossa on havaittu hometta ja sekin asia pitää ratkaista, ennen kuin tulee isompia tuotantohäiriöitä. MAITO JA ME * 49


Nivalan maatalousyhtymä perustettiin 2009, jolloin Mikko tuli mukaan osakkaaksi.

SÄÄNNÖLLINEN terveydenhuolto­ yhteistyö on jatkunut Nivalan tilal­ la kolmisen vuotta. Kummatkin osa­ puolet ovat tyytyväisiä toimintamal­ liin. Tuntiveloitus on 75 euroa ilman arvonlisäveroa. Kun käyntejä on vain yksi kuukaudessa, palvelun ostami­ nen ei kaadu hintaan. ”Akuuttihoitokäynnit ovat vähen­ tyneet ennalta ehkäisevän tervey­ denhuollon ansiosta, joten palvelu maksaa helposti itsensä takaisin”, Kirsti Nivala arvioi. KERRAN VUODESSA eläinlääkä­ ri ja yrittäjät laativat eläinten tervey­ denhuoltosuunnitelman, jota nou­ datetaan terveydenhuoltokäynneillä. Suunnitelman laatimiseen voi käyt­ tää Neuvo 2020 -rahaa, joten se on tilalle käytännössä ilmainen. Tila kuuluu myös Nasevaan. Jär­ jestelmän suurin hyöty on, että sa­ masta paikasta löytyvät kaikki eläin­ ten terveystiedot. Nasevaan kuu­ luville tiloille eläinlääkäri voi myös luovuttaa joitain lääkkeitä varalle, kuten kipulääkkeitä ja umpituubeja. POIKIMAVÄLIT ovat lyhentyneet ja tuotos kohonnut Nivalan tilalla säännöllisen terveydenhuollon an­ siosta. ”Keskituotos junnasi pitkään 10 000 kilossa. Nyt olemme pääs­ seet taas kasvu-uralle. Olemme sat­ sanneet erityisesti eläinainekseen. 50 * MAITO JA ME

Maitotilayrittäjät, velipuolet Kai-Pekka Laitala ja Sampo Männistö ottivat maitotilan hoitoonsa kuolinpesältä kaksi vuotta sitten.

Huonoja hiehoja ei kannata hank­ kia, vaikka niitä saa puolet halvem­ malla kuin hyviä”, Jorma Nivala täh­ dentää. UUSI PIHATTO yhdellä robotilla valmistui samana vuonna. Viiden vuoden päästä navettaan asennettiin toinen lypsyrobotti. Viime vuonna betoniritilöiden päälle hankittiin ku­ mimatot ja otettiin käyttöön lehmien älypannat, jotka rekisteröivät muun muassa märehtimisajat. ”Parasta uudessa navetassa ovat robotit ja ilmanvaihto. Verhoseinät toimivat tosi hyvin”, Jorma kehuu. Iloinen puheensorina toimistol­ la vaimenee, kun tilan luottolääkärin on lähdettävä peilijäistä tietä pitkin 15 kilometrin päähän seuraavalle ti­ lalle. Sitä ennen kalenteriin on mer­ kitty jo seuraavan visiitin ajankohta. MAATALOUSYHTYMÄ Laitala ja Männistö Merijärveltä on satsannut parin viime vuoden aikana erityises­ ti lehmien ja hiehojen hedelmälli­ syyteen apunaan säännölliset tervey­ denhuoltokäynnit. Maitotilayrittäjät Kai-Pekka Laitala, 28, ja Sampo Männistö, 23, ovat valmistelleet eläinlääkäri Vil­ jar Sedrikille noin tunnin työlistan. Varhaistiineystarkastuksia on vajaat kymmenen ja nupoutuksia kolme. Yhden lehmän ketoosioireet pitää

”Epäonnistuneet siemennykset huomataan.”

varmistaa verikokeella. Lisäksi yh­ delle lehmälle annetaan kiimapiikki. Eläinlääkäri vierailee 40 lehmän tilalla kahden kuukauden välein. Yksi käynti vie reilun tunnin. Yhteistyö sai alkunsa kolmisen vuotta sitten hedelmällisyysongel­ mien selvittämisestä. Silloin lehmien poikimaväli oli 430 päivää. Nyt se enää 396 päivää, mikä saa yrittäjät jo hymyilemään: turhat siemennyk­ set ovat vähentyneet. ”Toimintatapojen kriittinen tar­ kastelu on ollut yhteistyössä paras­ ta. Eläinlääkärin säännölliset käyn­ nit tuovat varmuutta omiin ratkai­ suihin. Viljar sanoo hyvät ja huonot asiat suoraan”, Männistö kiittää. ”Paras taloudellinen hyöty tulee säännöllisistä tiineystarkastuksista,


Luottoeläinlääkäri

V

joilla saadaan epäonnistuneet siemennykset kiinni. Viljarille voi soittaa aina, kun jokin asia mietityttää”, Laitala täydentää. Viime vuonna säännöllisten käyntien kustannuk­ set lääkkeineen olivat 1 400 euroa, joten kustannuk­ siinkaan yhteistyö ei kaadu. Akuutit sairauskäynnit hoitaa yleensä kunnan eläinlääkäri. SONNIEN KASVATTAMINEN on lopetettu ja nave­ tan päädyssä olevaan rehulatoon on rakennettu kylmäpihatto hiehoille ja umpilehmille. Navettaan saatiin 11 lehmäpaikkaa lisää. Nyt lehmiä on 40, joista suuri osa on edelleen melko nuoria. Viimei­ sen 12 kuukauden keskituotos on ollut 8 600 kiloa. Vuonna 2015 se oli lähes 9 000 kiloa. Karjasta 60 prosenttia on ayrshirejä, loput holsteineja. ”Tavoitteena on edelleen tuotoksen nostaminen ja myös poikimakertojen lisääminen”, Männistö linjaa. ”Aiomme rakentaa robottipihaton ja kolminkertais­ taa eläinmäärän”, Laitala kertoo. NAVETTATÖIDEN jälkeen kahvipöydässä Sedrik sanoo, että ruokinnassa olisi jonkin verran muutos­ tarvetta, jos tuotosta halutaan parantaa. Maidon ureapitoisuus on hieman alhainen. Lehmille voisi antaa jopa kilon enemmän täysrehua tai rypsirou­ hetta. ”Väkirehuosuuden nostamista kannattaa kokeilla. Verratkaa viikon päästä märelukua ja ko­ konaismaitomäärää nykyiseen", Sedrik kannustaa. Hän vinkkaa myös, että valaistuksen parantami­ nen lisäisi lehmien ruokahalua. Kunnolla valoisaa aikaa saisi olla vähintään 13 tuntia päivässä. Kahvipöydän ääressä tarkastellaan myös talous­ lukuja. Rehukustannuksella vähennetty maitotuot­ to on 10,60 euroa lehmää kohden päivässä, mikä on eläinlääkärinkin mielestä todella hyvä.

irossa eläinlääkäriksi opiskellut Viljar Sedrik, 30, on tullut monelle KeskiPohjanmaan maitotilalle tutuksi. Hän on työskennellyt Suomessa viitisen vuotta. Ennen Suomeen tuloaan Sedrik työskenteli Virossa 450 lehmän maitotilalla, mutta halusi haastavampia töitä. Viimeiset kolme vuotta Sedrik on tehnyt yhteistyötä Faban omistaman Emovet Oy:n kanssa. Hän käy säännöllisesti 25 maitotilalla ja 5 vasikkakasvattamossa. ”Säännöllisillä käynneillä opin tuntemaan tilan tuotantotavat ja eläimet, enkä hoida vain akuutteja oireita. Päämäärämme on karjan ter­ veyden parantaminen ja tuotannon kehittämi­ nen”, Sedrik tiivistää. ”Keskitymme yhden tai kahden ongelman ratkaisemiseen kerralla." Sedrik käy isoilla tiloilla kahden–kolmen viikon välein, yhden–kahden robotin tiloilla kerran kuukaudessa ja alle 60 lehmän tiloilla joka toinen kuukausi. Palvelu ei ole kovin kallista, sillä yksityiset tuotantoeläinlääkärit veloittavat käynneistään 75–80 euroa tun­ nilta ja matkakulut. Tyypilli­ nen käynti vie tunnista kah­ teen tai kolmeen tuntiin. Työ sujuu nopeasti ja tehok­ kaasti, kun työt on suunni­ teltu ja listattu etukäteen. Urheilullinen eläinlääkäri saa virtaa triath­lonista, juok­ susta ja varjoliidosta.

ARVOISA VILJELIJÄ KALKITSE 13 PH-PITOISELLA NESTEKALKILLA Lietteet ennen levittämistä, sitoo typen Sänkimaat ennen kylvöjä Heti vaikuttava: NESTEKALKKI, korjaa pellon Hinnottelu: Kuutiokaupalla: t/m3 OMANA TYÖNÄ - omalla koneella, Hyöty kotiin. Soita. Pyydä tarjous: P: 0400-207088 kalkituspalvelu@kolumbus.fi

HKT-YHTIÖ HÄMEEN KALKKITUKKU OY 40 v. tietotaito

Vain aidolla kalkilla lannoitusvaikutus 100 %

Nimetön 2 1

1.2.2017 10:16:15


IO VA L E I T T I Ö K KOE

Vadelman viettelys

KEVÄÄN MAUT JA TUOKSUT LEIJAILEVAT RUOKAPÖYTÄÄN VADELMAHERKKUJEN SAATTELEMANA.

Katso lisää vadelmareseptejä •• www.valio.fi/ reseptit

TÄYTEKAKKU VADELMA­ KREEMIPURSOTUKSILLA 12 annosta

150 g Valio voita 3 dl sokeria 1 rkl vaniljasokeria 4 munaa 4 dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta 1 tl ruokasoodaa 3–4 limetin mehu (1 dl ) ja kuori 2 dl Valio A+™ maustamatonta jogurttia 200 g pakastevadelmia 52 * MAITO JA ME

TÄYTE JA KUORRUTE 200 g vadelmamarmeladia 2 rasiaa (à 200 g) Valio Viola® vadelma tuorejuustoa 1 dl Valio Eila® vispikermaa 1. Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokerit. Lisää huoneenlämpöiset munat yksitellen samalla vatkaten. 2. Sekoita keskenään vehnäjauho, leivinjauhe ja sooda. 3. Pese ja raasta limen kuoret ja purista mehut. Lisää kuoriraaste jauhojen joukkoon. 4. Sekoita jauhoseos, jogurtti ja limemehu vuorotellen voi-sokeri-muna­-

vaahtoon kevyesti nostellen. 5. Jaa taikina kolmeen Ø 18 cm:n irtopohjavuokaan. Jaa ja painele vuokiin vadelmat. Paista 175 asteessa 25 min tai kunnes kypsä. Tällä tavalla kakkupohjat paistuvat tasaisemmin ja niistä tulee mehevämmät kuin yhdessä vuoassa paistettaessa. Anna kakkupohjien jäähtyä hyvin ritilän päällä ennen täyttämistä. 6. Levitä kahden kakkupohjan pinnalle kerros marmeladia. Vaahdota tuorejuusto ja kerma. Täytä ja kuorruta kakku tuorejuustoseok­sella. Tasoita pinnat lastalla. Pursota kakun pinnalle ruusuja tähtityllalla.


Onko oma suosikkimarjasi mansikka? •• www.valio.fi/reseptit/ryhmat/mansikkareseptit

MEHEVÄ MALJAKAKKU 20 annosta

POHJA 1 kääretorttupohja TÄYTE 2 tlk ( à 400 g/230 g) säilyke­ persikoita 2 prk (à 200 g) Valio Viola® kevyt maustamatonta tuorejuustoa ½ dl sitruunamehua 1 ½ dl tomusokeria 2 tl vaniljasokeria 2 dl Valio kuohukermaa 2 dl vadelmahilloa KORISTELUUN vadelmia ja mansikoita mintunlehtiä 1. Leikkaa kääretorttupohja neljään osaan. 2. Valuta persikat, ota noin 1 dl lientä talteen. Viipaloi persikat. 3. Sekoita tuorejuuston joukkoon sitruunamehu, sokerit ja vaahdotettu kerma. 4. Kokoa kakku n. 12 cm korkuiseen, 2– 2,5 litran lasimaljaan. Laita maljan pohjalle yksi pohjan paloista ja kostuta se liemellä. Levitä päälle vadelmahilloa, persikkaviipaleita ja tuorejuustovaahtoa. Tee vielä kolme samanlaista kerrosta, päällimmäiseksi tuorejuustovaahtoa. 5. Anna kakun vetäytyä peitettynä jääkaapissa muutama tunti ennen tarjoilua. 6. Koristele pinta vadelmilla ja mansikoilla sekä mintun lehdillä. Tarjoa kahvin kanssa tai jälkiruokana. Ottimeksi sopii iso lusikka.

KEISARINNAN KVINOA­ SALAATTI 6 –10 annosta

2½ dl vettä ½ tl  suolaa 125 g kvinoaa (Risella kvinoa mix) 1 rkl seesamöljyä 1 rkl oliiviöljyä 1 ( n. 800 g) hunajameloni 100 g jääsalaattia 1 pkt (à 300 g) Valio Keisarinna® juustoa 1 ½ dl tuoretta korianteria hienon­ nettuna 2 dl tuoreita vadelmia tai mansi­ koita ½ dl paahdettuja kurpitsan­ siemeniä PAAHDETUT KASVIKSET 300 g fenkolia 300 g kesäkurpitsaa ½ dl oliiviöljyä 1 rkl vaaleaa balsamiviinietikkaa 1 tl sokeria ½ tl suolaa mustapippuria myllystä 1. Huuhtele kvinoa juoksevan, kyl-

män veden alla tiheäverkkoisessa siivilässä. Kiehauta vesi, lisää suola ja kvinoa. Keitä 8 min. Peitä kannella ja nosta sivuun n. 10 minuutiksi. 2. Jäähdytä kvinoa ensin huoneenlämpöiseksi, mausta seesam- ja oliiviöljyllä ja nosta jääkaappiin kylmettymään. 3. Valmista sillä aikaa paahdetut kasvikset. Halkaise fenkoli ja kesäkurpitsa. Leikkaa fenkoli vinoittain viipaleiksi ja kesäkurpitsa 1 cm:n paksuisiksi paloiksi. 4. Yhdistä kasvikset, oliiviöljy, etikka, sokeri ja mausteet. 5. Levitä kasvikset uunipellille leivinpaperille. Paahda uunin grillivastuksen alla 6–10 min. Tarkkaile paahtumista. Kun kasvikset ovat kevyesti paahtuneet, valuta irtoneste pois ja anna kasvisten jäähtyä. 6. Paloittele hunajameloni ja revi huuhdeltu ja kuivattu jääsalaatti. Murra juustosta paloja. 7. Yhdistä kvinoa, paahdetut kasvikset ja hienonnettu korianteri. Kerrostele kvinoa-kasvisseos ja muut raaka-aineet salaatiksi, viimeistele kurpitsansiemenillä.

Tilaa Valion uutiskirjeellä herkulliset reseptit •• www.valio.fi/uutiskirje


VALIO OY

U U T T A V A L I O LT A

Lisää Valion kevätuutuuksia: www.valio.fi/ tuotteet/haku/ uutuudet

Vain hedelmien ja marjojen oma sokeri

V

alio Gefilus® jogurtti laktoositon sisältää vain hedelmien ja mar­ jojen omaa sokeria. Jogurt­tien makuina ovat persikka, man­ sikka-granaattiomena ja maus­ tamaton. Maustamattomassa jogurtissa on maltillisesti hiili­ hydraatteja ja energiaa: 4,3 g/ 100 g hiilihydraatteja ja 60 kcal/ 100 g energiaa. Pakkaus­koko 4 x 125 g. Valmistaja: Valio Riihimäki

Valio Luomu™ – monta hyvää yhdessä

V

alion luomutuotteiden valikoima laajenee. Valio Luomu™ jogurttinen tuorepuuro laktoosittomassa yhdistyvät luomu­ jogurtti, -viljat, -hedelmät ja -marjat ravitsevaksi, helpoksi nautittavaksi välipalaksi. Tuorepuurossa on lisättyä luomusokeria 4–5 g/100 g. Pakkauskoko 175 g. Valio Luomu™ kermaviili laktoositon on maitorahkan ohella yksi toivotuimmista luomutuotteista. Kermaviilissä on herkullisen kermai­ nen, täyteläisen sileä rakenne ja tuote sekoittuu helposti. Uusi pyöreä­ kulmainen pakkaus on helppo tyhjentää. Pakkauskoko 180 g. Valio Luomu™ maitorahka laktoositon on lusikoitavan pehmeä­ rakenteinen maitorahka. Raikkaan ja miellyttävän happaman rahkan voi syödä sellaisenaan. Tuote on rasvaton, proteiinia siinä on 10g/100g ja tuotteella on sydänmerkki. Pakkauskoko 200 g. Valio Luomu™ tuorejuusto maustamaton laktoositon on markkinoi­ den ainoa kotimainen, laktoositon ja merisuolaa sisältävä luomutuore­ juusto. Siinä on rasvaa 25 g/100g ja merisuolan pitoisuus on 0,90 g/100g. Pakkauskoko 175 g. Valmistaja: Valio Oulu, Valio Seinäjoki ja Valio Joensuu Lue lisää uusista luomutuotteista •• www.valio.fi/luomu

N

m

Monikäyttöinen ruokarahka

V

alio ruokarahka laktoositon tarjoaa kiinnostavan vaihto­ ehdon arkiruoanvalmistukseen. Se sopii sekä lämpimään että kylmään ruoanvalmistukseen: kastikkeisiin, sosekeittoihin, taiki­ noihin ja piirakoiden täytteisiin. Rahkan raikkaus korostaa mui­ den raaka-aineiden makuja ja tuo hapokkuutta ruokaan. Rahkassa on proteiinia 7,6 g/ 100 g ja rasvaa 4 g/100 g. Valmistaja: Valio Seinäjoki

Lue lisää Gefilus tuotteista •• www.valio.fi/gefilus

Lisää vinkkejä ruokarahkan käyttöön •• www.valio.fi/tuotteet/artikkeli/ valio-rahka-tuotteilla-helposti-uutta-makua-ruoanlaittoon

54 * MAITO JA ME

AIV_Ma


Välipala virkistää

A

rjessa halutaan tehdä fiksuja valintoja, kuten vähentää soke­ria. Toisaalta syömi­ seen suhtaudutaan armollisesti, joten kiin­ nostus herkutteluvälipaloja kohtaan on kasvussa. Nälkä pysyy kurissa parhaiten, kun syö pieniä aterioita ja välipaloja viidestä kuuteen kertaa päi­ vässä. Kun välipala valtaa tilaa ruokavaliossa, sillä on väliä, millaisen välipalan valitsee. ”Välipaloille kannattaa valita kasviksia, hedelmiä tai mar­ joja, runsaskuituisia viljatuotteita, laadukkaita proteiineja esimerkiksi maitotuotteista sekä hyvää rasvaa”, vinkkaa Valion ravitsemusasian­ tuntija Teija Penttilä. ”Terveellinen ruokavalio on kokonaisuus, johon mahtuu myös herkkuhetkiä.” Valio vähensi viime vuoden loppuun mennessä lisättyä sokeria noin 110 välipalatuotteesta ja ensi kesän uutuuksien joukossa on sokerin­ vähentäjälle muun muassa Valio Gefilus® jogurtit, joiden makeus tulee hedelmien ja marjojen sokereista. Muutkin Valion vähempisoke­ riset jogurtit sopivat loistavasti välipalaksi. Herkkuhetkiin viettelee kesän uutuus Valio Eila® kerrosunelma, joko kinuski-samettinen persikka ja valkosuklaa-Romanovin mansikat. Entä joko kokeilit suolaista smoothieta tai kulhoruokaa jogurtista?

VALIO OY

U U T T A V A L I O LT A

Hyviä uutisia juuston ystäville

K

ovia, kypsytet­ tyjä juustoja ennuste­taan seuraavaksi suureksi välipala­ hitiksi, koska niissä on tärkeitä ravinto­aineita ja runsaasti pro­ teiinia. Hyvä valinta on Valio Polar® 15 % vähemmän suolaa, jossa on täyteläinen maku mut­ ta vähemmän suolaa Valio ValSa® maitosuola­innovaation ansiosta.

Lue lisää välipalavinkkejä •• www.valio.fi

lus na P n se or ituk ilaus c p ro oim -irtot , saat ! P t ot us sä sa Ny s ir t rn Pl nnes kuus ö opco 7 me kesä y m e Pr .201 ksen Te 1.5 itu 3 im to

Taas ruokakriitikot kehuvat. Ja totta jauhavat. Aito suomalainen AIV on huippulaatuisen säilörehun paras takuu. Navetasta kuuluva tasainen mussutus on maidontuottajan ilo ja etu. Laadukas AIV-säilötty rehu nimittäin maittaa lehmille, ja reilusti syövät eläimet voivat ja tuottavat paremmin. Lisäksi pohjalta pintaan hyvin säilynyt AIV-rehu helpottaa tilasi arkea, kun hävikki ja ylimääräinen työ vähenee.

AIV.FI AIV_MaitojaMe_200x140mm_v01.indd 1

4.4.2017 10.26


• • • • • • • • • • •

56 * MAITO JA ME


N ILKA YPSY L I LT A

ILKKA POHJAMO Edunvalvontajohtaja Va l i o O y

Yhteisen maatalous­ politiikan uudistus

E

U:n yhteisen maatalouspolitii­ kan eli CAP:n uudistusta val­ mistellaan. Tilatasolla tämä tuntuu turhauttavalta, koska viimeisin uudistus tapahtui hetki sitten. Muutokset EU:n kokoisessa lai­ vassa eivät ole helppoja ja niiden valmistelu vie vuosia. Tämän takia uudistamisen pyörä pyörii käytännössä tauotta. Maidon erityiskysymyksenä on toimivan turvaverkon rakentaminen. Tällä hetkellä rasvattoman maitojauheen ostaminen julkisiin varastoihin toimii maito­ sektorin keskeisenä turvaverkkona. Kovin kaksinen turvaverkko se ei ole. Viime vuonna yli viidennes EU:ssa tuotetusta rasvattomas­ ta maitojauheesta päätyi interventiovarastoi­ hin. Määrä on suurempi kuin kertaakaan sit­ ten vuoden 1991 ja tullee kasvamaan tämän kevään aikana. Tämä ongelma tulisi ratkais­ ta jo ennen CAP-päätöksiä. Valio elää ja hengittää markkinatuotoista. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka vaikuttaa kuitenkin yrityksen toimintaympäristöön. Näin ison uudistuksen yhteydessä on hyvä vilkaista hieman taaksepäin. EU ja USA tähyilivät pitkään isompia sii­ vuja maailmanmarkkinoista. Strategiat ovat poikenneet toisistaan. USA on lisännyt mai­ dontuotantoaan hitaalla kirillä eli vajaan kahden prosentin vuotuisella kasvulla. EU puolestaan juoksi itsensä maitohapoille pois­ tamalla kiintiöt ja sallimalla tuotannon hal­ litsemattoman kasvun. Kiintiöiden poistamisen yhteydessä eri puolilla Eurooppaa pidettiin juhlapuhei­ ta, joissa korostettiin, kuinka EU:n maito­ sektorin tarjontaan ei enää julkisilla toimil­ la puututa. Aluksi näin tapahtuikin, mutta vain reilu vuosi kiintiöiden poistamisen jäl­ keen tilanne oli kriisiytynyt niin pahasti, että

EU:ssa ryhdyttiin ostamaan pois tuotantoa vapaaehtoisen vähentämisohjelman kautta. CAP-uudistuksen ympärillä käytävässä keskustelussa nousee jatkuvasti esille riskien­hallinta. Toistaiseksi avaukset pyörivät enemmän tai vähemmän erilaisissa kate­ vakuutuksissa ja menetelmissä, joilla olisi mahdollista tasata hyvien ja huonojen vuo­ sien välistä vaihtelua. Hieman kärjistäen voi esittää kysymyk­ sen: onko virkakoneiston mahdollista tuntea ja ennustaa markkinoiden liikkeet niin tarkasti, että hyvänä vuonna maksettaisiin vähemmän tukia ja huonona enemmän? On toimijoita, jotka hyötyvät siitä, että markkinat heilahtelevat rajusti. Valion ja valiolaisten maitotilayrittäjien näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että maitomarkki­ noiden kattila ei kiehu yli. Tukijärjestelmien on tasattava tuotanto-olosuhteista johtuvia lisäkustannuksia. Vuosien välisen vaihtelun tasaaminen tukijärjestelmien kautta ei ole järkevää, jos tuotanto ei ole normaalitilan­ teessa kannattavaa. EU:n maatalousministerit ovat käyneet ensimmäiset viralliset keskustelut CAP-uu­ distuksesta. Suomen kannalta on rauhoittava tieto, että keskusteluissa ei tiettävästi nous­ sut mitään erityisen uhkaavaa esille. Huoli­ matta Brexitistä ja monista muista uhkaa­ vista tekijöistä, uudistuksella on vielä hyvät mahdollisuudet onnistua. Ajattelemalla riskien hallintaa hieman laajemmin on mahdollista päästä käsiksi suurimpaan ongelmaan eli maitokriiseihin. Mikä sitten estäisi EU:n maitomarkki­ noita ajautumasta tilanteisiin, joissa tuotta­ jahinnat sukeltavat kestämättömän alhaisil­ le tasoille? Ratkaisun voisi löytää esimerkiksi vapaaehtoisten tuotannon vähentämis­ ohjelmien ja kiintiöiden välimaastosta.

"EU:n yhteinen maatalouspolitiikka vaikuttaa Valion toimintaympäristöön."

MAITO JA ME * 57


AN AT A T AV I O L L A VA L

Kasvo Tuomo Linnakallio, 49, myyntipäällikkö, Startti- ja Correct-tuotteet, Valio Oy

58 * MAITO JA ME


Lähiruokaa vasikoille T E K S T I A N U A R TJ O K I K U VA J U H A VA L K E A J O K I

TYÖNI VALIOLLA Vastaan Valiolla Startti- ja välitystuotteiden myyn­nistä ja markkinoinnista. Starttituoteperheeseen kuuluu 5 vasi­koiden rehua. Eniten myydään Startti maitojuomaa, jota valmiste­taan noin 4 miljoonaa kiloa vuodessa. Lisäksi vastaan välitystuotteiden (esim. Correct) maahantuonnista ja jakelusta sekä osallistun Startin tuotekehitykseen. Valion maidonjalostuksessa syntyy vuosittain noin 60 miljoo­ naa litraa nesterehujakeita, joita käytetään esimerkiksi sikojen ruo­ kinnassa. Vastaan nesterehujen jakelusta ja yhteydenpidosta rehu­ toimijoihin. STARTIN VALMISTUS MUUTTUI Startti maitojuoman valmistus siirtyi Valiolta A-Rehulle Varkau­ teen vuosi sitten. Valiolla tarvittiin lisäkapasiteettia Haapaveden teh­ taalta maitojauheiden valmistuk­ seen. Samalla Startin valmistus­ menetelmä vaihtui kuivasekoi­ tuk­seksi, jossa eri komponentit sekoi­tetaan mekaanisesti toisiinsa. Rehun valmistukseen käytettä­ vät maitojauheet lämpökäsitellään nyt miedommin kuin ennen. Val­ kuainen on vasikan kannalta luon­ nollisemmassa muodossa ja re­ hussa on runsaasti kaseiinia, joka happamassa ja lämpimässä saos­ tuu herkästi. Rehun rasvaosaa on säädetty sekä vasikoiden että jau­ heen liukenemisen kannalta pa­ remmaksi. Uudistukset ovat vaa­ tineet hienoista toimintatapojen säätöä yrittäjiltä varsinkin hapan­ juotossa. Uudistuksessa Startin pakkaus­ materiaali muuttui paperista

muoviin, joka on aiheuttanut on­ gelmia. Pakkausteknisiin pulmiin etsitään ratkaisuja aktiivisesti. VINKKEJÄ STARTIN KÄYTTÖÖN Vanha sanonta, ”rehu ei opi talon tavoille, vaan talon on opittava re­ hun tavoille”, pitää hyvin paikkan­ sa Startin kohdalla. Happoa kan­ nattaa käyttää aiempaa vähem­ män ja juoman sekoituksesta on huolehdittava hyvin. Suomessa vasikan juomasta teh­­dään liian hapanta, eikä alle 4,5 pH:n tulisi mennä. Hapan­ juoton hyödyt saadaan miedom­ malla hapotuksella: pH 5 on jo riittävä. Varsinkin hapanjuotossa toimintatapoja myös tiloilla on siis tarkasteltava kriittisesti. Juotto­ hygieniasta on huolehdittava eri­ tyisesti, koska kyseessä on maito­ pohjainen rehu. MITEN TEEMME PARASTA Valmistamme vasikoille mahdol­ lisimman hyvää ja turvallista lähi­ ruokaa. Startti rehuissa tautiriskit on eliminoitu eikä niissä käytetä raaka-aineena kasvivalkuaista. Käytössä ovat omasta elintarvike­ tuotannostamme peräisin olevat laadukkaat maitoraaka-aineet. TYÖNI HAASTEET Mikäli yrittä­ jillä on Startin kanssa ongelmia, puhelimeni pirahtaa. Noin 30 vuotta Valiolla valmistettua, Suo­ men vanhimpiin rehubrändeihin kuuluvaa rehua valmistaa ensi kertaa ulkopuolinen taho uudella menetelmällä. Muutos suunnitel­ tiin mahdollisimman hyvin, mutta viimeisen vuoden aikana tekemis­ tä on ollut paljon.

TYÖURANI Valmistuin agrolo­ giksi vuonna 1992 Uudenmaan maaseutuopistosta Hyvinkäältä. Valiolla aloitin vuonna 1995 alku­ tuotannon neuvonta-agrologina. Vuodet 2008–2012 toimin myyn­ tipäällikkönä Kemiralla, mistä siirryin takaisin Valiolle vuonna 2012 nykyiseen tehtävääni. PARASTA TYÖSSÄNI On tärkeää, että saan työskennellä maitotila­ yrittäjien omistamassa yrityksessä. Työni on monipuolista ja itsenäis­ tä: myyntiä, markkinointia ja neu­ vontaa. Näyttelyissä tapaa yrittä­ jiä ja tilakäynneillä oppii aina pal­ jon uutta. Haasteet antavat työhön oman suolansa. PERHE JA VAPAA- AIKA Lap­suudenkotini on Laukaassa ­ ar­ja­tilalla. Vaimoni on lyps­yk toimintatera­peuttiyrittäjä ja per­ heeseemme kuuluu kolme lasta (tyttäret 18 ja 20 v., poika 16 v.) sekä kolme koiraa. Asumme Kou­ volassa omakoti­talossa, josta lä­ himmälle maitotilalle on matkaa vajaat sata metriä. Kun saan mökillä Luumäellä kirveen ja moottorisahan käteeni, rentoudun. Olen aloitellut uudes­ taan nuoruuden harrastuksiani, metsästystä ja kalastusta. Myös moottoriurheilu on lä­ hellä sydäntäni. Minulla on tuhat­ kuutioinen enduro, jolla ajan sekä metsässä että maantiellä. VALION SUOSIKKITUOTTEET Valio A+™ luonnonjogurtti laktoositon. Pidän myös Valion vahvanmakuisista juustoista.

MAITO JA ME * 59


Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon KAUAN ODOTETUT TUOTESARJAT LYPSYROBOTEILLE – NYT SAATAVISSA!

RoboRed®-tuotteita mm.: • Hapanpesuaine • Emäspesuaine • Harjapesuaine • Maitosuodattimet • Pesuharjat

HUIPPUMUOVI KÄÄRINTÄÄN

ROBO Blue

RoboRed®- ja RoboBlue®-tuotesarjat tarjoavat laadukkaan ja edullisen vaihtoehdon laitetoimittajien alkuperäistuotteille. Tehokkaat pesuaineet vastaavat alkuperäisiä ja ovat kaiken lisäksi Suomessa valmistettuja. Kaikkiaan tuotteita on alkuvaiheessa noin 20 erilaista, mutta tuotteisto täydentyy ajan myötä. Kaikki tuotteet ovat olleet testeissä tiloilla ja testatuista vaihtoehdoista on valittu parhaat tuotteet.

RoboBlue®-tuotteita mm.: • Hapanpesuaine • Emäspesuaine • Maitosuodattimet • Nännikumi • Letkut

POWER XL

POWER Stretch

Huippuluokan liimaantuvuus ja toimivat katkaisuterät takaavat hännättömät paalit. • UV-suoja 120-130 Kly • 5-kerrospuhallettu.

N PA KS

mikronia µ

Hännättömiä paaleja

VO

N PA KS

22

S 

25

S 

 KA

• Leveys: 750 mm • Värit: Musta ja valkoinen • Muovihylsy UU

VO

UU

L

• Leveys: 750 mm • Värit: Musta ja valkoinen • Muovihylsy

 KA L

ROBO Red

YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

mikronia µ

AUMA-/SIILOPEITE ZILLTEC 240, KUDOTTU HDPE • Materiaali HDPE • Mitat: pit. 194 cm, lev. 135cm, kork. 122 cm • Voidaan asentaa yksittäin, riviin tai kahteen riviin • Sis. juottosanko, vesisanko, tuttipullo, rehuastia

UUTUUS !

Koot: • 10 x 15 m • 8 x 12 m • 8 x 15 m • 12x15 m • Noin 240 g/m2 • Reunat taitettu ja neulottu • Kahvat • 10 v. UV-suoja • Vetolujuus: 1200 N / 5 cm Valmakaupoissa voi olla tuotekohtaisia eroja. Tarkista oman Valmakaupan tuotevalikoima.

MYYNTI: VALMAKAUPAT

www.finnlacto.fi • 064 210 300

Maito ja me 2-2017  

Valion omistajayrittäjien ammattilehti / 02-2017

Advertisement