Maito ja me 1/2025

suorituskykyä

kautta

linjan

Vaihda VMS V300:een! Parempaa

DeLaval Suomi 100 vuotta 2025

YHTEYTTÄ Yhteystiedot löydät tästä

Hyödynnä DeLaval Suomi 100 vuotta

DELAVAL

SUOMI 100 V. JUHLAVUODEN

TARJOUS!

DRYMAXX™ KUIVIKELISÄ 22 KG 100,-

3 KPL

NORM. 53,95/KPL | AL92067004 (1,52 €/KG)

Tehostaa uskomattomasti kuivikkeen tehoa. 100 % luonnontuote, pienirakeista piimaata. Imee jopa 140 % oman painonsa verran kosteutta!

PAALIVEITSI HAYKNIFE

4295

NORM. 55,95 | AL86904901 Erinomainen työkalu pyöröpaalimuovien ja suursäkkien avaamiseen. Ergonominen pitkä varsi ja vahva terä helpottavat ja nopeuttavat työtä.

VALIKOIMAT

HANKKIJA.FI JA DELAVAL.COM/FI

DELAVAL

SUOMI 100 V. JUHLAVUODEN TARJOUS!

UIMURIKUPPI CF7

100,-

NORM. 169,00 | AL97282490

Kestävä uimurikuppi, joka pitää vedenpinnan aina tasaisena. Emaloitua valurautaa, ruostumaton suojalevy.

KLIPPERI R2 AKKUKÄYTTÖINEN

569,-

NORM. 749,00 | AL2150007720 Kevyt ja ergonominen klipperi kahdella akulla. Latausaika 70 min ja käyttöaika n. 2 h/lataus. Mukana leikkuuterät 21/23. 2 vuoden takuu.

JUOMAKUPPI COLORADO S22

159,-

NORM. 209,00 | AL90602883

Ruostumattomasta teräksestä valmistettu huippukuppi korkeatuottoisille eläimille. Virtaus jopa 22 l/min, kupin tilavuus 4 L.

KARVANLEIKKUUKONE CB35 2 AKULLA

399,-

NORM. 519,00 | AL94247100

Pieni ja ketterä vain 440 g painava akkuklipperi esim. utareiden klippaukseen. Mukana kaksi akkua. 2 vuoden takuu.

Maito jame

1/2025

JULKAISIJA

Valio Oy, PL 10, 00 030 Valio

KONSEPTI Genero Oy

TOIMITUS

Päätoimittaja

Anna JalasKarjalainen anna.jalaskarjalainen@valio.fi

Kumppanina tuotannossa Genero

Toimituskunta

Ulf Jahnsson (pj), Hanna Castro, Tuuli Hakala, Hanna Laitinen, Ari Mäkelä, Sanna Nokka, Juha Nousiainen, Kaj Nyman, Minna Toivakka, Taina Voutilainen

Taitto

Johanna Siljola

TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET

Valio Oy maitojame@valio.fi

ILMOITUSMARKKINOINTI

Valio myyntipalvelu puh. 010 381 2144 ilmoitusmyynti@ valio.fi

PAINATUS

Grano Oy

Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

Maito ja me ammattilaissivusto: maitojame.fi

”Muutos on vakio”

Jos 120-vuotias Valio olisi henkilö, jota voisi haastatella juhlavuoden kunniaksi, saattaisi merkkipäivän sitaattiin päätyä jotakin otsikon kaltaista. Lausahdusta saattelisi lämmin hymy ja elämänkokemuksen tuoma pilke silmäkulmassa.

VUONNA 2025 Valio juhlistaa 120-vuotista taivaltaan monin tavoin. Juhlavuoden kunniaksi kokosimme tähän numeroon niin muistoja vuosien varrelta kuin tulevaisuuden ratkaisujakin. Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto kertoo maidon merkityksestä halki vuosikymmenten (s. 46). Toimitusjohtaja Annikka Hurme taas löytää monta hyvää esimerkkiä siitä, miten olemme aina muuttuneet maailman mukana (s. 36), elävän strategiamme viitoittamalla tiellä. Historian ystäville on tarjolla vanha kunnon keskiaukeaman juliste Valiohistorian merkkipaaluista (s. 38) sekä entisaikojen suosikkituotteista. Nappaa juliste talteen vaikka toimiston seinälle, ja testaa myös tietämyksesi sanaristikossa (s. 74)!

AJANKOHTAISTAKIN ASIAA on runsaasti. Alkuvuosi on tarjonnut monta tilaisuutta kohtaamisiin ja uuden oppimiseen. Tammikuussa seilattiin Itämeren aalloilla Valioristeilyllä. Risteilytunnelmiin pääset s. 24 alkaen. Helmikuisessa Pihattoseminaarissa puheenaiheeksi nousivat esimerkiksi lämpörasitus ja viilennyksen merkitys (s. 42) kesäkaudella. Maaliskuussa taas starttasi Tulevaisuuden Valiot -koulutusohjelma, johon saatiin mukaan peräti sata tulevaisuuden maitotilayrittäjää (s. 9).

TULEVAISUUTEEN USKOTAAN myös Pajusen tilalla (s. 14), jossa uusi kahden robotin pihatto täyttyy vauhdilla ja menoa vauhdittavat perheen lapset. Ammattiaiheissa tutustutaan tällä kertaa muun muassa sinikielitautiin (s. 48) ja EU:n viljelijätukien sosiaaliseen ehdollisuuteen (s. 56). Sivulta 32 alkaen kerrotaan tilan tarina, miten aflatoksiini jäljitettiin vehnä-hernerehuun ja ongelma saatiin nopeasti haltuun.

Toivotan antoisia lukuhetkiä ennen kevätkiireitä. Kiitos maitotilayrittäjät arvokkaasta työstänne Valion hyväksi – meillä on upea historia ja valoisa tulevaisuus!

ANNA JALAS-KARJALAINEN

Päätoimittaja

KUKA

Anna JalasKarjalainen

Päätoimittaja & Senior Content Specialist, jonka lempipalstatila löytyy omasta kasvatuslaatikosta.

Jäikö ristikko ratkomatta?

Ristikoiden ratkaisut julkaistaan Maito ja me -lehden verkkoversiossa: maitojame.fi/ maito-ja-me-lehdet

s. 10

Toukokuusta alkaen vastuullisuuslisää jopa neljä senttiä litraa kohden.

s. 28

Pekka Pesonen haluaa pitää kiinni maatalouden pitovoimasta.

Sisällysluettelo Vastuullisuus

s. 26

Biokaasu on kiertotaloutta parhaimmillaan, sanoi St1:n Mika Anttonen Valioristeilyllä.

Joka numerossa

Toimitukselta: Anna Jalas-Karjalainen 3

Ulf Jahnsson

Työ ja terveys: Sosiaalinen ehdollisuus

Laboratoriossa: Rehuanalyysin historia

Työ kevyeksi: Varo putoamasta ............................. 70

Asiantuntija vastaa: Vasikkaripulin ehkäisy ........ 71

Me yrittäjät: Eero Parkkari 72

Terveiset johdolta: Annikka Hurme 75

Ensimmäisten sitruuna-perhosten voi nähdä lentelevän jopa maaliskuussa. Toinen sukupolvi kuoriutuu heinäkuun loppupuolella.

”Nyt lähdemme joka aamu ilolla töihin.”

Maitotilayrittäjä Elina Pajunen

Lisää kestävyyttä ja tuotosta Maituri

Maituri-rehusarja on avain korkeisiin tuotoksiin ja kestäviin lehmiin

Maitureiden huolellisesti valittu ja optimoitu raaka-ainekoostumus on suunniteltu tukemaan karjan hyvinvointia ja hedelmällisyyttä.

Lukuisat satatonnarit ovat todiste Maiturin voimasta jo 35 vuoden ajalta – anna sinäkin karjallesi parhaat mahdolliset eväät menestykseen!

Kysy Maituri-rehuista lisää omalta Lantmännen Agro -yhteyshenkilöltäsi tai tutustu rehuverkkokaupassa

kauppa.lantmannenagro.fi

KUKA

Ulf

Jahnsson

Valion alkutuotantojohtaja , joka varhaisviljelee vihanneksia Turunmaan saaristossa ja harrastaa metsästystä sekä kalastusta.

Katse vakaasti ja vastuullisesti tulevaisuuteen

Maidontuotannon tulevaisuutta on rakennettava kestävästi – niin luonnon kuin yrittäjienkin näkökulmasta.

VASTINETTA VASTUULLISUUSTEOISTA

Niin kaupan asiakkaat kuin kuluttajatkin odottavat Valiolta ja maitotilayrittäjiltä vastuullisuutta. Vastuullisuus maitotiloilla rakentuu konkreettisista, mitattavista teoista, ja pystymme nyt näyttämään tämän entistä vahvemmin ulospäin, kun Valion vastuullisuusohjelma täydentyy uusilla vapaaehtoisilla toimenpiteillä. Valion omistajayrittäjien näkökulmasta keskeinen tieto on, että 1.5.2025 alkaen maidosta on mahdollista saada lisäsenttejä. Lue tarkempi uutinen sivulta 10, tutustu vapaaehtoisiin toimenpiteisiin ja tee valinnat ajoissa.

Vastuullisuudella on tänä päivänä vaikutusta moneen asiaan, esimerkiksi rahoituspäätöksiin. Sivulla 69 kolmen pankin edustajat kertovat, miten vastuullisuuskäytännöt voivat vaikuttaa rahoituksen saamiseen.

REILUSTI JA KESTÄVÄSTI

Eurooppalaisen ruoantuotannon tulevaisuuden suuntaviivoja on määritelty Euroopan komission 19. helmikuuta julkaisemassa visiossa. Se tunnistaa ruoantuotannon strategisen ja taloudellisen merkityksen. Ruoka-ala työllistää noin 30 miljoonaa ihmistä, ja EU on maailman suurin ruoan viejä. Ruoantuotannon visio tarkastelee kehitystä vuoteen 2040 asti ja asettaa suuntaviivoja tuleville politiikoille, korostaen kilpailukykyä, kestävyyttä ja reiluutta. Erityistä huomiota kiinnitetään viljelijöiden korkean keski-iän vuoksi tulevaisuuden viljelijöiden saatavuuteen.

Sanat kilpailukyky, kestävyys ja reiluus heijastavat myös omia ajatuksiani hyvin. Kotimaisen ruoan merkitys on nykyisessä maailmantilanteessa erittäin tärkeä. Nuoria tuottajia tarvitaan. Tilojen määrä vähenee ��

kovaa vauhtia, oli sitten kyse maidon, lihan, viljan tai vihannesten viljelystä. Kannattavuuden tulee olla sillä tasolla, että jatkajan on mahdollista ja järkevää ottaa viestikapula vastaan niin, että investoinnit ovat mahdollista tilan kehittämisen kannalta.

Hyvin samankaltaisia asioita nostaa esiin myös Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen haastattelussa sivulla 28.

Maaliskuussa starttasi Tulevaisuuden Valiotkoulutusohjelma. Ohjelman tavoite on saattaa nuoria tuottajia yhteen, auttaa heitä verkostoitumaan keskenään ja samalla tarjota mahdollisuus oppia uutta. Odotukset on asetettu korkealle, ja onnistuessaan ohjelma toivottavasti saa ensimmäisen kahden vuoden jälkeen jatkoa.

”Kotimaisen ruoan merkitys on nykyisessä maailmantilanteessa erittäin tärkeä.”

VERKOSTON VOIMAA

Helmikuun alussa Tampereella järjestettyyn

Pihattoseminaariin kokoontui hyvä joukko osallistujia. Seminaarissa kuultiin tuottajien näkemyksiä tilojen kehittämisestä, tulevaisuuden visiosta ja sen saavuttamisen keinoista. Paljon kiinnostavaa asiaa kuultiin esimerkiksi uusista teknologioista kuten viilennyksen vaikutuksesta, vierihoidosta ja yrittäjyydestä muun muassa investointien sekä henkilöstöjohtamisen näkökulmista.

Seminaarin päätteeksi jäi itselleni positiivinen käsitys. Peliä ei todellakaan ole menetetty. Mutta maidontuotannon tulevaisuuden toimintaedellytysten kannalta on tärkeää, että alkutuotannon kansallisesta merkityksestä vallitsee yhteisymmärrys poliitikkojen, viranomaisten, rahoittajien, teollisuuden ja kaupan välillä. ��

Valiopalat

uutisia • ihmisiä • tietoa & tapahtumia

Tästä ilahdumme

100 Tulevaisuuden Valiota

Tulevaisuuden Valiot -koulutusohjelma käynnistyi!

Valion ja osuuskuntien yhdessä järjestämä Tulevaisuuden Valiot -koulutusohjelma käynnistyi maaliskuussa, ja mukaan saatiin 100 tulevaisuuden maitotilayrittäjää. Ohjelmaa suunniteltaessa tavoitteena oli saada mukaan 50 nuorta maitotilayrittäjää tai sellaiseksi aikovaa.

”Innostuneena seurasimme hakemusmäärän kehittymistä, ja kun hakuaika päättyi, meillä oli kasassa 100 hakemusta”, kertoo ohjelman vetäjä, kehityspäällikkö

Sanna Nokka Valiolta.

”Jouduimme hetken vetämään henkeä ja pohtimaan resurssien riittävyyttä, mutta lopulta päätimme ottaa kaikki ohjelmaan hakeneet mukaan. On upeaa saada tällainen joukko mukaan.”

Tulevaisuuden Valiot -ohjelma on suunnattu nuorille maitotilayrittäjille tai alasta kiinnostuneille, ja sen tavoitteena on tukea tulevaisuuden yrittäjiä oman alansa huippuammattilaisiksi. Luvassa on paljon oppeja ja verkostoitumismahdollisuuksia. Tavoitteena on saada nuoret innostumaan maitotilayrittämisestä ja yritystoimintansa kehittämisestä.

Ohjelman myötä pääsee tutustumaan 99 kollegaan ja kouluttajiin vielä kaupan päälle.

”Kukaan ei pärjää yksin, eikä varsinkaan tilakoon kasvaessa ja maailman monimutkaistuessa, joten verkostoja pitää rakentaa yrittäjätaipaleen alusta alkaen”, Sanna Nokka sanoo.

Ohjelman ensimmäinen lähijakso pidettiin Valion pääkonttorilla, Pitäjänmäellä 18.–19.3. Päivien aikana tutustuttiin valmennuskavereihin ja kouluttajiin, ryhmäydyttiin ja kuultiin Vesa Tammilehdon yrittäjätarina, sekä valiolaisten asiantuntijoiden puheenvuoroja johtamisesta ja verkostojen merkityksestä. Lisäksi pohdittiin omaa visiota elämästä ja yrittämisestä, sekä tietysti syötiin hyvin ja puhuttiin paljon maitotilayrittämisestä ja muustakin.

Tervetuloa mukaan, Tulevaisuuden Valiot!

TAPAHTUMAT

Okrassa tavataan!

Valio on mukana OKRAmaatalousnäyttelyssä 2.–5.7.2025. VarsinaisSuomessa Oripään lentokentällä järjestettävä OKRA on avoinna joka päivä kello 9–17 ja tarjoaa kattavan katsauksen koko maatalousalaan.

Valio esittelee näyttelyssä omistajayrittäjille suunnattuja palveluita sekä maistattaa herkullisia kauden uutuustuotteita. Valiolaisille maitotilayrittäjille on luvassa vip-sisäänpääsy takatilaan tuottajanumerolla. Tarkempaa tietoa löydät kesän korvilla Valmasta!

Tervetuloa viihtymään ja tapaamaan tuttuja & valiojengiä!

Laitumellelaskut

Valio järjestää jälleen yleisölle avoimen laitumellelaskutapahtuman Helsingin Viikissä lauantaina 3.5.2025. Tilaisuuden juontaa Tuija Pehkonen

Järjestämme osuuskuntien kanssa tapahtumia myös ympäri

Suomen. Niihin saavutaan usein koko perheen voimin. Lämmin kiitos maitotiloille, jotka ottavat vierailijoita vastaan kevään aikana!

Hiiliviljely on nyt entistä vahvempi osa Valion vastuullisuusohjelmaa: hiiliviljelystä voi jatkossa saada vastuullisuuslisää sentin per maitolitra.

Vastuullisuusohjelma laajenee toukokuussa

Maitotilayrittäjä voi toukokuusta alkaen saada jopa 4 senttiä vastuullisuuslisää maitolitraa kohti.

Muutoksen myötä Valion vuosittain omistajayrittäjilleen vastuullisuusohjelman toimista maksama summa nousee yli 60 miljoonaan euroon. Kaikkia tiloja velvoittavista toimista maksetaan 1 sentti per maitolitra. Tämän lisäksi tilat voivat koota enintään kaksi lisäsenttiä per maitolitra valitsemalla vapaaehtoisia toimenpiteitä, ja saada vielä yhden lisäsentin per maitolitra hiiliviljelystä.

Valio-ryhmän alkutuotannon vastuullisuusohjelma on tärkeä osa maitoketjun vastuullisuustyötä. Se vastaa asiakkaidemme vastuullisuusvaatimuksiin. Ohjelmassa keskitytään asiakkaille tärkeisiin vastuullisuuden

osa-alueisiin, kuten eläinten hyvinvointiin (laidunnus ja ulkoilu), hiilijalanjäljen pienentämiseen ja luonnon monimuotoisuuden tukemiseen. Asiakkaamme vaativat uskottavia ja mitattavia tekoja tuotteiden ja raakaaineiden hankinnassa.

Valinnat vastuullisuuslisän kaudelle 1.5.2025–30.4.2026 aukeavat Valmaan 10.3.2025.

Valinta-aika päättyy perjantaina 11.4.2025 klo 16.00.

Voimme olla ylpeitä tuotteista, jotka pärjäävät jo nyt myös kansainvälisessä kilpailussa.

Vauhtia PROfeel

®-brändin kansainväliseen kasvuun

PROfeel®-liiketoiminnan kasvu on valittu yhdeksi Valion strategisista painopisteistä.

Suomalaisella maitopohjaisella kuluttajabrändillä on potentiaalia myös kansainvälisillä markkinoilla, ja siksi Valio satsaa tulevina vuosina PROfeel®-brändin kansainväliseen laajentamiseen avaamalla uusia markkinoita ja panostamalla olemassa olevien markkinoiden myynnin kasvattamiseen.

Vuoden 2025 alusta PROfeel®kokonaisuudesta muodostettiin Valion 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö. Liiketoiminnan yhtiöittäminen on yksi toimintamalli, jolla tuemme kansainvälisen kasvun vauhdittamista. Yhtiöittäminen tarjoaa pitkällä tähtäimellä tule-

vaisuutta ajatellen mahdollisuuksia esimerkiksi kasvurahoituksen hakemiseen, vaikka tällä hetkellä suunnitelmia ulkoisen kumppanin mukaantuloon ei ole.

”Kiitokset maitotilayrittäjille, jotka tarjoavat huippulaadukkaan raaka-aineen kuluttajien rakastamiin lisäarvotuotteisiin, joista voimme olla ylpeitä. Tunnettuuden ja jakelukanavien luominen uusissa vientimaissa vie kuitenkin aikaa. Kannattavan kansainvälisen kasvun rakentaminen on pitkäjänteistä työtä”, sanoo Marianne Tammela, joka vastaa Valion johtoryhmässä strategiasta ja innovaatioista ja johtaa Valion PROfeel®-liiketoimintaa.

HYVÄ LUKU

Valion Suomessa tuotetun raakamaidon hiilijalanjälki on pienentynyt 16 % neljässä vuodessa (2019–2023).

TIESITKÖ?

Valio sovellus on ylittänyt

100 000 latauksen rajapyykin. Sovelluksessa Valion toimiviksi testatut reseptit ovat aina käden ulottuvilla.

Latauksia ovat vauhdittaneet arkea helpottavat uudet ominaisuudet, kuten ruoka- ja kauppalista, joihin voi tallentaa omat suosikit. Vuodenvaihteessa sovelluksen käyttäjiä viihdytettiin vuosikoosteella.

Lue lisää ja lataa sovellus: valio.fi/sovellus

TUTKITTUA

Onko tarkkuusruokinnalla vaikutusta tuotokseen?

Lehmäkohtainen tarkkuusruokinta nousee aina silloin tällöin esiin, mutta nyt lehmäkohtaisen valkuaislisän vaikutusta tuotokseen on tutkittu. Luonnonvarakeskuksen (Luke) vierailevan asiantuntijan, professori Pekka Huhtasen tutkimuksen mukaan korkeatuottoiset lehmät eivät tarvitse suurempaa rehuannoksen valkuaispitoisuutta:

”Tutkimustulostemme perusteella on hyvin epätodennäköistä, että lehmäkohtaisella valkuaislisällä saataisiin kustannukset kattavaa hyötyä.”

Lue lisää tutkimuksesta • maitojame.fi/ruokinta

TÄSSÄ ONNISTUIMME

”Pihattoseminaarissa pääsi tälläkin kertaa hyvin kartalle siitä, mitkä ovat navettarakentamisen nykytrendit ja mihin tuotannossa pitäisi kiinnittää huomiota tulevaisuutta ajatellen.

Käymme vaimon kanssa Pihattoseminaareissa aina silloin tällöin.”

Maitotilayrittäjä Ari Isotalo Artjärveltä osallistui kaksipäiväiseen Valion Pihattoseminaariin Tampereella helmikuussa 2025.

Rahoitusta luontotyöstä

Voit hakea tukea Valman kautta, missä haku on auki 7.–27.4.2025.

TIESITKÖ?

Vuonna 2024 saimme yli 2 300

uutta lisäarvojauheiden asiakaskontaktia kansainvälisen

B2B-markkinoinnin keinoin: tapahtumista, alan medioista sekä sosiaalisen median kampanjoista.

Kontakteja työstetään myynnin ja markkinoinnin yhteistyöllä kohti uusia jauheiden lisäarvoasiakkuuksia.

Valio tukee maitotiloilla toteutettavia luonnon monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä kevään aikana yhteensä 30 000 eurolla. Haku Valman kautta on auki 7.–27.4.2025.

Kerro hakemuksessasi, millaiseen toimenpiteeseen haet tukea, miten toimenpide lisää luonnon monimuotoisuutta sekä kustannusarvio ja haettavan tuen määrä.

KUKA

Jari

Pitkämäki maitotilayrittäjä, Alahärmä

Jarilla on maatalousyhtymä Raili-vaimonsa ja Ville-poikansa kanssa. Tilalla on 140 lehmää, kaksi lypsyrobottia ja viljelyssä noin 200 hehtaaria peltoa.

Vapaalla

Isän ja poikien intohimo

Jari Pitkämäki rentoutuu poikiensa kanssa tractor pullingin parissa.

TEKSTI SUSANNA CYGNEL

Hevosvoimat jylläävät ja moottorit jylisevät, kun viimeisen päälle viritetty traktori vetää perässään painonsiirtolavettia, jonka vastus kasvaa matkan edetessä. Tractor pulling -kisojen katsomossa yleisö kannustaa omiaan innokkaasti ja tunnelma on mahtava.

– Tämä on hyvin katsojaystävällinen laji, sillä kaikki tapahtuu silmien edessä ja koneet kuulostavat ja näyttävät upeilta, kertoo Jari Pitkämäki, joka on harrastanut tractor pullingia jo yli 30 vuotta.

Hän edustaa kolmen aikuisen poikansa, Villen, Aatun ja Iivon kanssa Team Hot Hunteria, joka on saavuttanut seitsemän SM-kultaa ja useita muita SM-mitaleita. Kirkkaimpana saavutuksena on EM-kulta vuodelta 2017.

– En enää kilpaile itse, seuraan kisoja katsomosta poikien ajaessa, Jari mainitsee.

Tractor pulling -kilpailussa finaaliin pääsee vetämällä lavettia täydet 100 metriä. Voittaja ratkaistaan "pull offissa", jossa lisätään painoja lavettiin.

Pitkämäkien Valtraan pohjautuvassa kilpailutraktorissa on Acgo-Powerin 8,3-litrainen moottori, joka tuottaa yli 2 000 hevosvoimaa. Traktori on täysin rakennettu lajia varten sääntöjä noudattaen, mikä tekee myös teknisestä kehittämisestä keskeisen osan harrastusta.

– Kisakunnossa traktorin painotus ja rengaspaineet pyritään saamaan juuri oikeiksi. Kuskin kyky lukea rataa vaikuttaa toki myös, sillä radassa on erilaisia pitokohtia, Jari kuvailee.

Mistä kipinä syttyi...

Menin ensimmäistä kertaa katsomaan tractor pulling -kisoja 1990-luvun alussa. Innostuin heti koneiden voimasta ja muhkeasta äänimaailmasta. Muutaman vuoden kuluttua olin jo mukana toiminnassa. Vuonna 2008 hankimme oman traktorin.

Tätä moni ei tiedä... Suomella on tractor pullingissa 18 Euroopan mestaruutta, mikä on lajin harrastajamäärään nähden huikea saavutus. Herlevin perheellä on 13 EM-kultaa, ja meitä yksittäisiä kultamitalistitiimejä on 5.

Mitä haluaisit vielä saavuttaa... Olisi upeaa voittaa Team Hot Hunterin kanssa toinen EM-kulta.

Vinkkisi aloittelijalle... Kannattaa osallistua seuratoimintaan tai liittyä johonkin tiimiin esimerkiksi mekaanikkona. Oman traktorin rakentaminen on tehokas tapa tutustua lajiin. Tractor pullingissa on 13 eri luokkaa, joten harrastusta voi muokata juuri itselle sopivaksi.

HANNU TILUS

YRITTÄJÄT ESITTÄYTYVÄT

Pajusen tila, Mikkeli

Yrittäjät Elina (42) ja Taneli Pajunen (38).

Perheeseen kuuluvat 9- ja 10-vuotiaat lapset Tanelin edellisestä liitosta ja 1- ja 5-vuotiaat yhteiset lapset.

Sukupolvenvaihdos tehty vuonna 2011, Elina mukaan yrittäjäksi vuonna 2018.

Perhe käy yhdessä uimassa, paistamassa makkaraa laavulla ja mökillä saunomassa.

Elina ja Taneli Pajunen katsovat luottavaisesti tulevaisuuteen, kun pitkään suunnitteilla ollut kahden robotin pihatto valmistui joulukuussa. Yksivuotiaalle Niilolle ja perheen kolmelle muulle lapselle jää nyt enemmän aikaa.

Tilalla tapahtuu

Työ ja elämä maistuvat

Mikkelin Pajulan kylällä eletään iloisia aikoja. Elina ja Taneli Pajusen perheeseen syntyi reilu vuosi sitten Niilopoika, ja lehmät kävelivät uuteen pihattoon joulukuussa.

TEKSTI JA KUVAT MARKKU PULKKINEN

Jään kiillottama kylätie johtaa pienelle mäelle, josta avautuu hieno näkymä Rauhajärvelle. Aivan tien vieressä kiiltelee uutuuttaan pihattohalli. Viimeisinä töinä rakennukseen asennetaan parhaillaan räystäskouruja ja syöksyputkia.

Lehmät otettiin sisälle joulukuun puolessavälissä. Kaikki sujui yllättävän hyvin. Vain yksi lehmä potkiskeli vähän robottia. Viikon ajan joitain lehmiä piti hakea lypsylle. Ystäviä ja kylän miehiä oli meitä auttamassa. Se apu oli todella arvokasta, Elina ja Taneli kiittelevät yhteen ääneen.

Yrittäjien puheista kuuluu, että uusi pihatto on koko kylän yhteinen hanke. Se on myös kylän maamerkki laiduntavine lehmineen.

Kahden robotin pihatossa on 140 parsipaikkaa. Jouluksi uuteen kotiin marssi vasta 50 lehmää. Lehmien lisääminen käy vauhdilla, sillä yrittäjät saavat navetan lähes täyteen jo maaliskuussa. Omia hiehoja on kasvatettu runsain määrin vanhassa navetassa ja väliaikaisiksi eläintiloiksi muutetuissa laakasiiloissa. Muutama kokonainen karjakin on ostettu. Kuukauden aikana on poikinut jo 15 hiehoa.

”Ruokinta muuttui samalla erillisruokinnasta seosrehuruokinnaksi, joten uuden omaksumista on riittänyt”, Taneli summaa. Äitinsä sylissä istuvan ja jutusteluamme säestävän Niilon kommentit sopivat hyvin täydentämään yrittäjävanhempien uskoa tulevaan. Tässä navetan toimistossa maidontuotanto nähdään myönteisenä tulevaisuuden elinkeinona.

Pihatto ei ollut Taneli Pajusen 14 vuotta kestäneen yrittäjyysajan ensimmäinen investointi. Edellinen isompi investointi oli vuonna 2016 rakennettu kuivuri ja varastolaakasiilot. Tilalle on ostettu peltoja sitä mukaa, kun niitä on tullut sopivilta sijainneilta myyntiin.

KILPAILUTUKSELLA ISOT SÄÄSTÖT

Nelikymppisten yrittäjien intohimo maitoyrittäjyyteen tekee vaikutuksen. Hyvää taloudellista tulosta tavoitellaan hymy huulilla. Paljon osaamista on kertynyt käytännön työn kautta. Taneli on suorittanut maatilatalouden ja metsätalousyrittäjän perustutkinnot. Elina on restonomi ja työskennellyt ravintoloissa.

Taneli Pajunen ryhtyi sukupolvenvaihdoksen kautta yrittäjäksi vuonna 2011. Elina tuli yrittäjäkumppaniksi vuonna 2018.

Yrittäjät miettivät tuotantoa paljon talouden kautta. Toiminnan pitää kannattaa, jotta se on mielekästä. Taloudellinen ajattelutapa näkyy myös uusimmassa investoinnissa.

”Homma lähti liikkeelle vuoden 2023 alussa siitä, kun kilpailutimme pankit. Sen seurauksena pankki vaihtui toiseen”, Taneli sanoo.

Navetan lupa-asioissa ei ollut suurempia ongelmia. Yrittäjät kävivät kertomassa naapureille kasvokkain, mitä aikovat tehdä. Mikkelin seudun ympäristölautakunnan kanssa oli keskustelua navetan sijainnista ja muun muassa mahdollisista hajuhaitoista naapureille.

”Pihaton kilpailutimme pala kerrallaan. Ensin päätimme hallin toimittajan. Sitten kilpailutimme lypsyrobotit. Suunnittelijaksi valitsimme suositusten perusteella Rakennusinsinööritoimisto Tiimin Suonenjoelta. Pääurakoitsija löytyi Rantasalmelta. Parsipedit ja -kalusteet, seosrehuvaunun ja kaikki muutkin tarvikkeet kilpailutimme”, Taneli kuvailee. ��

Taneli Pajunen on 1600-luvulla perustetun sukutilan 15. sukupolvi.

16. sukupolvi on jo kasvamassa.

Uusi pihatto sopi hyvin talouskeskuksen alueelle Rauhajärven rannalle. Takana keskellä näkyy vanha navetta, jossa kasvatetaan remontin jälkeen nuorkarjaa. Navetoiden väliin rakennettiin uudet laakasiilot.

Tiukan kulukuurin jälkeen pihaton kustannusarvioksi tuli 2,5 miljoonaa euroa, joka rakennusvaiheessa ylittyi hitusen.

Kustannuksiin sisältyi kaksi lietesäiliötä ja 5 400 kuution laakasiilot säilörehuille. Toinen lietesäiliöistä rakennettiin etälietesäiliöksi muutaman kilometrin päässä sijaitseville pelloille. Maansiirtoa oli paljon, sillä 40 metriä leveän ja 60 metriä pitkän navetan toista päätä piti korottaa neljä metriä. Ensi kesänä on suunnitelmissa asentaa navettaan vielä reilut kymmenen tuuletinta. Navetan paikka löytyi näppärästi laitumelta pihan laidalta. Se oli ainut paikka, jossa etäisyydet naapureihin olivat riittävät.

LAIDUNNUS JATKUU

Rakentamisvuosi ei näy yrittäjistä millään tavalla. Töitä molemmat kertovat olleen riittävästi, mutta ne ovat olleet mielekkäitä. ”Navetta valmistui nopealla aikataululla. Valvojana toiminut rakennusmestari Ari Vatanen piti työmaakokouksissa huolen siitä, että kaikki urakoitsijat olivat tietoisia tiukasta aikataulusta. Rakentaminen kävi sen verran sujuvasti, ettei jäänyt mitään kammoa isoja investointeja kohtaan”, Taneli sanoo.

Hän kertoo, että taloudellisestikin rakennusvuosi oli varsin hyvä. Energiakorjattu maitotuotos oli viime vuonna parsinavetassa 11 000 kiloa lehmää kohti. Vuoden alussa päivämaidot olivat robottipihatossa useimpina päivinä 35–38 kiloa. Hyvä karja siivittää myös tulevaan. Faban valtakunnallisen jalostusarvokilpailun mukaan tilan ayrshirekarja on Suomen viidenneksi paras.

Oman hyvinvoinnin lisäksi energiset yrittäjät panostavat eläinten hyvinvointiin muun muassa laiduntamista kehittämällä. Jokainen eläin pieniä vasikoita lukuun ottamatta pääsee jatkossakin laitumelle. Navetan päädystä avautuu 20 hehtaarin laidunalue.

”Lisäämme seuraavan kymmenen vuoden aikana tilan omavaraisuutta. Aurinkopaneelit varmastikin asennamme. Navetan päätyyn tulee separaattori, jotta voimme käyttää lantaa kuivikkeena. Otamme viljelyyn lisää valkuaiskasveja. Navetassa on varaukset kahdelle lisärobotille, joten niitäkin harkitaan. Yhtiöittämistäkin varmasti jossain vaiheessa pohditaan. Kaikki kehitys tähtää siihen, että meillä on kannattava ja elinvoimainen tila tulevina vuosina”, Elina tiivistää.

Taneli Pajunen on 1600-luvulla perustetun sukutilan 15. sukupolvi. 16. sukupolvi on jo kasvamassa, mutta viimeisin investointi on tehty nykyisiä yrittäjiä varten. Tämänhetkisessä muutosvaiheessa työtä on vielä paljon, mutta lehmien ja yrittäjien opittua uudet rutiinit työaika lyhenee aikaisemmasta.

”Nyt lähdemme joka aamu ilolla töihin. Tämä on niin erilaista kuin aikaisemmin”, Elina tiivistää molempien tunnot. ��

PAJUSEN

TILA

Pajulan kylä, Mikkeli

ELÄIMET

140 lehmää, joista puolet ayrshire- ja puolet holsteinrotua. Keskituotos 50 lehmällä parsinavetassa oli 11 000 kg EKM. Tavoitteena robottipihatossa 13 000 kilon keskituotos. Kaikki eläimet laiduntavat.

Yhteistyökumppanille ja muille navetasta kiinnostuneille järjestettiin joulukuussa avointen ovien päivä. Yrittäjiä onniteltiin muun muassa moottorisahalla veistetyllä vasikkaveistoksella.

NAVETTA

Joulukuussa 2024 valmistunut kahden lypsyrobotin ja 140 parsipaikan pihatto. Seosrehuruokinta ajettavalla apevaunulla ja rehuntyöntäjäroboteilla. Ruokintapöydät sisällä molemmilla puolilla navettaa. Lannanpoisto kahdella keräävällä lantarobotilla. Nuorkarja kasvatetaan entisessä parsinavetassa, jonne on rakennettu ryhmäkarsinat.

”Joka aamu ilolla töihin.”

1

Top 3 menestystekijät

Toimiva yhteistyöverkosto

Erinomaiset tukiverkot sisältäen molempien yrittäjien vanhemmat, tilan työntekijät, yhteistyöyrittäjät ja ystävät.

2

K ustannusten hallinta

Tarkka talousjohtaminen, joka sisältää aktiivisen kilpailuttamisen, budjetin laadinnan ja seurannan, kuukausiarvonlisäveron ja ulkopuolisen talousasiantuntijan.

3

I loinen ilme

Yrittäjien yhteinen visio yrityksen suunnasta, toimiva keskinäinen työnjako ja iloinen arki-ilme.

PELLOT

Reilut 100 ha omaa peltoa ja saman verran vuokrapeltoa, josta 150 ha säilörehunurmella ja laitumena. Suojaviljana käytetään ohraa ja kauraa. Valkuaiskasvien viljelyä lisätään.

TALOUS

Tavoitteena mahdollisimman suuri omavaraisuus. Käytetään urakoitsijoita harkiten. Hankinnat kilpailutetaan säännöllisesti. Kirjanpito ulkoistettu. Säännöllinen budjetin laadinta ja seuranta. Yhtiöittäminen pohdinnassa.

Nuorten vasikoiden karsinat sijaitsevat keskellä navettaa kevyillä seinillä ja kennolevyillä eristetyssä tilassa. Tilaan mahtuu 16 vasikkaa. 2–4 viikon ikäisinä vasikat siirretään ryhmäkarsinoihin vanhaan navettaan.

TULEVAISUUS

Tavoitteena hyvä ja motivoiva työympäristö, joka mahdollistaa työn ja muun elämän yhteen sovittamisen. Seuraavia investointeja voivat olla aurinkopaneelit, lantaseparaattori, nuorkarjanavetta ja lisärobottien hankinta.

Yhteisvoimin ilmastohaasteen kimppuun

Carbo® Ympäristölaskurin käyttäjäkunta laajenee. Nyt myös Juustoportin tuottajat sekä Atrian, HKFoodsin ja Snellmanin nautatilat voivat selvittää tuotantonsa hiilijalanjäljen Valion kehittämällä laskurilla.

TEKSTI RAILA AALTONEN

Miksi Valio haluaa jakaa kehittämäänsä laskuria myös kilpailijoidensa kanssa, kehityspäällikkö Aleksi Astaptsev?

”Koko nautasektori kohtaa paljon kritiikkiä tuotannon ympäristövaikutuksista. Yhteisen laskurin avulla voimme ottaa tärkeimmät asiat huomioon, vaikuttaa niihin ja viestiä tuloksista yhtenäisesti. Riitelyn sijasta taklaamme asiaa yhdessä.”

Konsortiossa mukana olevien yritysten kautta laskenta kattaa 90 prosenttia Suomen nautaketjusta. Kun yritykset käyttävät ja kehittävät laskuria yhdessä, koko nautasektori saa hyvän, yhteisen työkalun.

Ensimmäiset hiilijalanjälkilaskelmat Valion ympäristölaskurilla tehtiin jo vuonna 2018. Työkalu oli alkuun melko yksinkertainen, mutta sitä on kehitetty jatkuvasti uusilla

ominaisuuksilla ja käytettävyyden parannuksilla.

Vuonna 2022 laskuria lähdettiin kehittämään myös naudanlihantuotantoon sopivaksi. Valion kumppaneina olivat Atria ja Luonnonvarakeskus Luke.

Atrian nautatilat pääsivät käyttämään laskuria vuonna 2023, jonka jälkeen muutkin lihayritykset kiinnostuivat ja halusivat sen käyttöönsä. HK Foods, Snellman ja Juustoportti allekirjoittivat konsortiosopimuksen loppusyksyllä 2024.

”Haluamme tehdä laskennasta tiloille mahdollisimman helppoa. Kaikilla maitotiloilla on teurastamokumppani, ja olisi hankalaa joutua käyttämään laskentaan useaa eri työkalua. Nyt käytössä on yksi laskuri, johon saa jokaiselta konsortion jäseneltä tukea ja koulutusta.”

Valio omistaa laskentatyökalun

ja toimii palveluntarjoajana. Muut konsortion jäsenet ovat asiakkaan roolissa. Kullakin yrityksellä on pääsy ja käyttöoikeus vain omaan dataansa.

Muissa maissa meijerit ja teurastamot eivät kehitä omia laskureitaan, vaan tilojen käytössä on tavallisesti jonkin ulkopuolisen toimijan laskuri. Työkalu antaa karkean tuloksen, mutta ei Valion laskurin tapaan tarjoa neuvoja siihen, miten tulosta voi pienentää.

LASKURI JO

TUTTU VALTAOSALLE

Valiolaisilla maitotiloilla tehtiin viime vuonna noin 2250 hiilijalanjälkilaskelmaa. Astaptsev on lukemaan tyytyväinen.

”Laskentataso on pysynyt samana, vaikka tilamäärä vähenee. Siten maidosta yhä suurempi osuus tulee tiloilta, jotka ovat selvittäneet hiili-

jalanjälkensä. Tällä hetkellä osuus on hieman alle 80 prosenttia. Valion tavoitteena on hiilineutraali maitoketju vuonna 2035, ja laskenta tulee jossain vaiheessa pakolliseksi kaikille. Tähän asti ollut tärkeintä, että suurin osa tiloista tutustuu laskuriin ja opettelee käyttämään sitä.”

Laskuria kehitetään jatkuvasti ja se päivitetään kahdesti vuodessa. Käyttäjäystävällisyys on tärkeä kehityskohde, Astaptsev kertoo.

”Mietimme jatkuvasti, miten jo kerätty ja jostain lähteestä löytyvä tieto saadaan laskentaan automaattisesti mukaan. Kun laskuri integroitiin Minunmaatilani.fi -ohjelman kanssa, yhdellä napin painalluksella saa tuotua jo 60 prosenttia Carbo® Ympäristölaskurin tarvitsemista lähtötiedoista.”

Lisää integrointia tehdään sitä mukaa, kun tunnistetaan hyviä tieto-

”Hiilijalanjäljen laskennassa

lukema on vain seurannan väline. Itse tulokseen ei pidä keskittyä,

vaan pyrkiä pienentämään sitä.”

Aleksi Astaptsev kehittää Valiolla maidon hiilijalanjäljen laskentaa. ”Haluamme tehdä siitä tiloille mahdollisimman helppoa.”

lähteitä. Tietojen syöttö ei saa Astaptsevin mukaan viedä tunteja.

Laskuria parannetaan konsortion asiantuntijoiden yhteistyönä.

”Kun tunnistamme uuden asian, teemme esitutkimusta ja pyrimme mallintamaan sen. Sitten testaamme, että laskuri toimii muutosten jälkeen. Jos muutos koskee esimerkiksi lihantuotantoa, teurastamokumppani testaa päivityksen toimivuuden. Sitten korjataan mahdolliset virheet ja avataan laskuri käyttäjille.”

UUSIA ASIOITA MUKAAN LASKENTAAN

Suunnitelmia on paljon, ja suunnittelun aikajänne on kolme vuotta. Mitä uutta laskuriin on tulossa vuonna 2025?

”Esimerkiksi nuorkarjan ruokinnan voi syöttää entistä tarkemmin.

Käyttäjäystävällisyys on laskurissa tärkeä kehityskohde. Jatkuvasti mietitään, miten jo kerätty tieto saadaan automaattisesti laskuriin mukaan.

Kuivikkeiden valinnat laajenevat, ja laskelmaan voi syöttää erilaisia kuivikeseoksia.”

Maankäytön muutos tulee osaksi laskentaa seuraavan sertifioinnin myötä. Tilat, jotka ovat raivanneet uutta peltoa 20 vuoden aikana, tulevat saamaan lisää päästöjä. Se ei ole Astaptsevin mukaan ongelma.

”Se tarkoittaa vain, että otetaan uusia asioita huomioon, näemme tarkemmin tilanteen ja voimme ehdottaa uusia toimenpiteitä. Hiilijalanjälki ei ole käytännössä kasvanut, eivätkä tilat ole toimineet vastuuttomasti. Lukema on vain seurannan väline. Itse tulokseen ei pidä keskittyä, vaan pyrkiä pienentämään sitä.”

Mitä tarkemmin lähtötiedot pystytään syöttämään, sitä tarkempaa tulosta laskennasta saadaan. Kaksi

”Mitä tarkemmin lähtötiedot pystytään syöttämään, sitä tarkempaa tulosta laskennasta saadaan.”

suurinta hiilijalanjälkeen vaikuttavaa tekijää ovat tuotannon tehokkuuden kasvu, eli suuremmat sadot ja keskituotos, sekä eläinterveyden paraneminen.

Astaptsev odottaa ympäristövaikutuksen pienenevän lähivuosina nopeasti, kun tiloilla on mahdollisuus tehdä suurempia toimenpiteitä lannan kanssa, ja kun hiiliviljelyn todellinen vaikutus saadaan vihdoin huomioitua.

Valion viime vuonna alkaneessa Hiilineutraali maitotila -pilotissa neljän tilan hiilijalanjälki koetetaan painaa mahdollisimman matalaksi seuraavien neljän vuoden aikana. Kun pilotin myötä nähdään, miten eri toimenpiteet oikeasti vaikuttavat, datasta saadaan taas parempia tietoja ja malleja itse laskuriin. ��

Tarkista hivenravinnetaso

laajalla lantaanalyysillä!

Tulevaisuuden tuottava karja

Fabafuturen avulla saat tilallesi tulevaisuuden eläinaineksen sekä sen kehittämiseen tarvittavat asiantuntijapalvelut. Suunnittelu lähtee aina tilasi tarpeista ja tavoitteista eläinaineksen kehittämiselle.

Fabafuturen sonnivalikoimalla saat optimaalista maidon koostumusta, terveyttä, helppohoitoisuutta ja hyvää rehuhyötysuhdetta eli taloudellisesti kannattavaa eläinainesta. Konseptiin kuuluu VikingGeneticsin ja kansainvälisten jalostusyritysten sonnivalikoiman lisäksi myös laajasti eri siementyyppejä.

Fabafuturen jalostussuunnittelupalveluilla pääset varmasti ja nopeasti kohti tilasi jalostustavoitteita. Käytössäsi ovat kaikki työkalut oikeaan lehmävalintaan, tavoitteiden toteutumisen seurantaan sekä sonnivalintaan.

Valinnat tulevaisuuden kilpailukyvyn puolesta tehdään tänään!

Lue lisää: faba.fi

Lisälannoita vain tarpeeseen!

Oletko selvittänyt mitä kaikkia ravinteita levittämäsi lanta jo sisältää?

Valitsemalla laajan lanta-analyysin, saat enemmän tietoa, etkä lannoita turhaan!

Rehun ja viljan kasvua sekä satopotentiaalia rajoittaa usein juuri hivenravinteet!

Valiotekoja

Itämeren aalloilla

Maitotilayrittäjät ja valiolaiset kohtasivat Valio 120 vuotta -risteilyllä 15.-17.1.

TEKSTI AINO LAAKSO

KUVAT PEKKA VÄLITALO

M/S Silja Symphony seilasi tammikuiseen Tukholmaan kyydissään noin 700 maitotilayrittäjää ja valiolaista. Jo perinteeksi muodostunut Valioristeily tarjosi tänä vuonna eväitä ja inspiraatiota maitotilayrittäjänä menestymiseen. Tämän vuoden risteilyllä juhlistettiin Valion 120-vuotista historiaa katsomalla eteenpäin: Miltä näyttää maitoalan tulevaisuus?

Ohjelmassa oli muun muassa opastettuja retkiä talvisen Tukholman eri kohteisiin, Valion seminaaripuheenvuorot ja minimessut ajankohtaisine ja kiinnostavine teemoineen, sekä tietenkin mukavaa yhdessäoloa. Viihteestä vastasivat laulaja Olli Halonen ja näyttelijä-imitaattori Jarkko Tamminen Perheen pienimmät keinahtelivat aalloilla Harri Hylkeen ja Herra Oltermannin viihdyttäminä.

Valion toimitusjohtaja Annikka Hurmeen puheenvuoro katsoi menneen lisäksi tulevaisuuteen.

Valio PROfeel® -tuotteet ovat maukas menestystarina.

Harri Hylje ja Herra Oltermanni johdattelivat risteilytunnelmaan.

Valio Keittiön -pisteellä maistettiin maustettuja rahkoja.

Tuomas Salusjärvi ja Elli Siltala kertoivat Valion johtoryhmän paneelikeskustelussa strategian etenemisestä.

Kiinnostavia keskusteluja.

Starlight-yökerho taipui hyvin seminaaritilaksi ja kiinnostunutta väkeä mahtui lehtereille runsaasti.

Tulevat maitotilayrittäjät Loviisa ja Elli Uusi-Rauva kertovat sukutilansa tulevaisuudesta.

Johdon terveisiä toi Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto.

Hupia ja hyötyä kaikenikäisille.

St1:n Mika Anttonen johdatteli kuulijat energia-alan tulevaisuuteen.

Paneelikeskustelua johdatti Valion alkutuotantojohtaja Ulf Jahnsson.

Valion Tiina Aarras ja Sanna Kuosa esittelivät uudistunutta Valio-brändiä.

MIKA ANTTONEN, ST1:

”Biokaasu on kiertotaloutta parhaimmillaan”

St1-energiayrityksen perustaja ja suurin omistaja Mika Anttonen kannustaa maitotilayrittäjiä seuraamaan biokaasusektorin kehitystä ja tarttumaan sen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Anttonen puhui Valion 120-vuotisristeilyllä tammikuussa.

TEKSTI MARKKU PULKKINEN

”MAAILMAN energiasiirtymässä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin polttoaineisiin tarvitaan kaikkia keinoja. Kaikki tällä hetkellä valmiina olevat teknologiat pitää ehdottomasti hyödyntää. Biokaasu on yksi käytännössä toimivaksi osoitettu uusiutuvan energian ratkaisu”, Mika Anttonen painottaa.

”Lannasta valmistettu biometaani vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa yli sata prosenttia verrattuna siihen, että lannasta ei otettaisi energiaa talteen. Se onkin yksi tämän hetken ilmastotehokkaimmista toimista. Biokaasu on kiertotaloutta parhaimmillaan, sillä biokaasulaitoksen mädätysjäännös käytetään pelloilla lannoitteena.”

ST1 NORDIC osoittaa omalla toiminnallaan, että se luottaa biokaasun kasvavaan kysyntään. Yhtiö perusti viime vuonna Ruotsin johtavan biokaasuyhtiön ja norjalaisten pääomasijoittajien kanssa biokaasun tuotantoon ja myyntiin keskittyvän St1 Biokraft -yhtiön.

PEKKA VÄLITALO

Mika Anttonen muistuttaa, että energiasiirtymä on ainakin kahden sukupolven mittainen maraton.

”Meidän kaikkien nyt työelämässä olevien pitää tehdä parhaamme, jotta pääsemme eroon fossiilisista polttoaineista.”

”Nesteytetyn biokaasun kysyntä kasvaa raskaassa liikenteessä, meriliikenteessä ja teollisuudessa.”

St1 Biokraft omistaa Valion kanssa puoliksi Suomen Lantakaasu Oy:n, joka rakentaa parhaillaan kahta lantaan ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoihin perustuvaa isoa biokaasulaitosta Suomeen, eikä tähän aiota pysähtyä.

”Nesteytetyn biokaasun kysyntä kasvaa koko ajan raskaassa liikenteessä, meriliikenteessä ja teollisuudessa. Nesteytetyllä biokaasulla toimivia rekka- ja jakeluautoja kehitetään ja valmistetaan koko ajan ja niitä on hyvin saatavissa”, Anttonen tietää.

St1 Biokraftin tavoitteena on tuottaa vuoteen 2030 mennessä kolme terawattituntia ja myydä kuusi terawattituntia biometaania. Tavoitteidensa saavuttamiseksi yhtiö on sitoutunut investoimaan yli miljardi euroa biokaasun tuotanto- ja jakeluverkostoihin Pohjoismaissa.

Biokaasuun satsaa Anttosen mukaan tällä hetkellä moni muukin Euroopan maa. Euroopan unionin yhteiset tavoitteet biokaasun osalta ovat kovat. Anttosen mielestä puhe biokaasukäyttöisten henkilöautojen tuotannon vähenemisestä antaa väärän kuvan biokaasun tulevaisuudesta.

ANTTONEN LOI esityksessään uskoa eteenpäin katsoviin maitotilayrittäjiin.

”Luokaa itsellenne vahva visio siitä, mitä haluatte tehdä. Vision saavuttamiseen pitää olla kova tahtotila ja intohimo, sillä matkalla tulee vastaan aivan varmasti myös vastamäkeä. Kun tavoitteita saavuttaa ja visio edes jollakin tavalla toteutuu, syntyy siitä kiva fiilis ja mielihyvää. Omien arvojen toteuttaminen ja työn merkityksellisyys on tänä päivänä suurempi asia kuin se, mitä viivan alle lopulta jää”, Anttonen uskoo.

”Liiketaloudellisesti korostan kolmea asiaa: kassavirtaa, kassavirtaa ja kassavirtaa. Toiminta pyörii ja laskut maksetaan viime kädessä vain siten, että tilillä on rahaa.”

"Haluamme varmistaa, että ne tilat, joilla on halua ja edellytyksiä, pystyvät kehittymään. Tavoitetta tilakoon tai -määrän suhteen ei ole", Pekka Pesonen sanoo.

KUKA

Pekka Pesonen

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö, jonka viisivuotiskausi alkoi 1.2.2024. Koulutukseltaan MMM, agronomi, syntynyt vuonna 1963, kotoisin Juvalta.

Euroopan viljelijä- ja osuuskuntajärjestö

Copa-Cogecan pääsihteeri 2007–2023. Aiempia tehtäviä: maa- ja metsätalousministerin valtiosihteeri, MTK:n kotieläinasiamies, ensimmäinen työpaikka Valiolla.

Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta.

Asian ytimessä

Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja kutsuu Valiolle tärkeitä sidosryhmiä keskusteluun ajankohtaisten aiheiden äärelle.

Maatalouspolitiikan isot linjat puntarissa

Suomessa on vahva tuki omalle ruoantuotannolle ja maitotalous tulee vastakin olemaan päätöksenteon keskiössä.

TEKSTI RAILA AALTONEN KUVAT MARKKU LEMPINEN

Pekka Pesonen aloitti työt maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkönä vuosi sitten helmikuussa. Hän istahtaa Mikko Heikkisen haastateltavaksi rennon oloisena.

”Tykkään todella tästä hommasta. Täällä on kova asiantuntijoiden tiimi tekemässä hyvää työtä suomalaisen maa-, metsä- ja kalatalouden hyväksi. Kyllä se motivoi.”

Heikkinen pyytää aluksi yhteenvetoa ministeriön lähiaikojen tavoitteista maatalous- ja ruokapolitiikassa. Pesonen muistuttaa, että ministeriö toimii poliittisen ohjeistuksen mukaan, ja hallitusohjelmassa on nyt poikkeuksellisen paljon maatalouden selviämiseen liittyviä kysymyksiä.

”Iso asia on ruokastrategia, jossa tavoitellaan ruokaviennin kaksinkertaistamista. Toinen tavoite on ruokaketjun tasapuolisuus, läpinäkyvyys ja reiluus, jota myös EU-komissio tavoittelee.” ��

Alkuvuoden yksi kuumista aiheista on ollut, kenelle maataloustuet jatkossa ohjataan. Pesonen haluaa tyynnytellä kiihtynyttä keskustelua. Mitään kokoluokkaa tai tuotantosuuntaa ei hänen mukaansa sorsita.

”Tavoitetta tilakoon tai -määrän suhteen ei ole. Yhteiskunnan intressissä on huolehtia siitä, että ala menee eteenpäin. Investointeja tekevät todennäköisimmin ne tilat, jotka ovat aktiivisia omassa tuotannossaan, tuotantosuunnasta riippumatta.”

”Sen kuuluisan noin 8 500–9 000 aktiivitilan joukon merkitys on nimenomaan todennäköisyydessä: haluamme varmistaa, että ne tilat, joilla on halua ja edellytyksiä, pystyvät kehittymään.”

MAATALOUS TARVITSEE PITOVOIMAA

Maatalous ei Pesosen mukaan toimi omassa kuplassaan, vaan nuoret vertailevat maatalouden antamia mahdollisuuksia muihin ammatteihin ja kavereidensa kokemuksiin niistä. Hän ottaa esimerkin 2000-luvun alun Salosta, jossa Nokian hyvin palkatut työpaikat lopettivat päätoimisen viljelyn monilla alueen tiloilla.

”Suomen parhailla peltoalueilla muu taloudellinen kehitys vaikutti huomattavasti enemmän kuin maatalouden oma kannattavuuskehitys. Muutos oli kotieläintalouden osalta dramaattinen.”

Heikkinen nyökyttelee. Ilmiö vaikuttaa kaupunkien ympäristössä muuallakin Suomessa. Mutta miten maatalouden sukupolvenvaihdoksia voitaisiin edistää, hän kysyy. Pesonen vakuuttaa, että maatalouspolitiikkaa viilattaessa mietitään tarkoin, kannustaako vai lannistaako ajateltu toimi investointeja maatiloilla.

”Kansallisista syistä ollaan yritetty ennakoida tukipolitiikan seurauksia tilatasolle asti ja eliminoida sen huonot vaikutukset. Tukimuotoja on reilusti toistasataa ja niille on perusteensa.”

”EU:ssa on puhuttu siitä, että tilatasolla ei voida enää ylläpitää ehdot-

toman tasapuolista tukipolitiikkaa. Ei siksi, että ei haluta, vaan koska se ei ole realistista. Nyt kysymys kuuluu, voidaanko tasapuolisuutta ylläpitää myöskään alueitten tai tuotantosuuntien välillä.”

RAHOITUKSEN RAJA-AIDAT NURIN

Alueellisuus on noussut aiempaa isommaksi huolenaiheeksi myös Suomen maatalouspolitiikassa. Länsi- ja Lounais-Suomessa maatalous on pärjännyt elintarviketeollisuuteen tehtyjen investointien ansiosta. Pesosta huolettaa, että Itä-Suomi on putoamassa kelkasta.

”Suomessa maatalouden rahoituksen fokus tulee olemaan elintarviketuotannossa.”

”Klusterivaikutus on jäämässä pois, kun jäljellä yksittäisiä laitoksia. Valio on Joensuun ja Lapinlahden tehtaillaan yksi harvoista toimijoista Itä-Suomessa.”

Heikkinen perää kansliapäälliköltä toivoa riittävästä rahoituksesta maitotilojen investoinneille hiljaisten vuosien jälkeen. Yksi huolenaihe maakunnissa on, että pankkien keskittyminen vie maatalouden asiantuntijuutta yhä kauemmas paikallistasolta.

”Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeraa käytetään niin paljon kuin pystytään, mutta sen rinnalle on mietittävä uusia rahoitusmuotoja”, Pesonen vastaa.

”Valtionhallinnossa on mietitty mahdollisuutta kaataa raja-aita maatalouden ja muun yritystoiminnan rahoituksen väliltä, jolloin maatalouden investointeihin saisi rahaa normaalin yrityslainan ehdoilla.”

Ajatus miellyttää Heikkistä. Hänen mukaansa laajentavat ja toimintaansa kehittävät maitotilat ovat koko ajan lähempänä muiden toimialojen yrityksiä.

KESTÄVYYSTYÖTÄ YHTEISVOIMIN

Pesonen muistuttaa, että koko EU:ssa tuottajaorganisaatioista on tulossa läheisempiä kumppaneita maatiloille tulevaisuuden suunnittelussa.

”Yhteistoimintaa tarvitaan, ei ainoastaan markkinavoiman keskittämiseen vaan myös kestävyysinvestointeihin. Ja juuri sitä Valio, tuottajaosuuskunnat ja tilat tekevät yhdessä. Meijerisektorilla on paljon koeteltuja toimintamalleja, ja valiolaiset kehityshankkeet ovat saaneet huomiota myös EU-tasolla.”

Hän uskoo, että kuluttajan haluja ja yhteiskunnan odotuksia täyttävällä alalla on hyvä tulevaisuus, kun se samalla osaa ottaa aiempaa suuremman hyödyn irti tuotannon kaikista biomassoista.

”Maidon osuus on 80–90 prosenttia koko arvosta, ja maidon sisältäkin myydään fraktioita uudelleen lisäarvotuotteina. Miksi ihmeessä yritys, jolla on markkinavoima hankinnassa, ei hyödyntäisi myös näitä?”

Heikkinen suuntaa keskustelun EU:n uuteen parlamenttikauteen ja kysyy Pesosen odotuksia sen suhteen.

”Turvallisuuspolitiikka ja suhteet erityisesti Yhdysvaltoihin vaikuttavat tällä kaudella huomattavasti enemmän kuin vaalien alla osattiin odottaa. Parlamentin kokoonpanossa tapahtuneet muutokset tulevat näkymään, kunhan komissio julkistaa uudet aloitteensa”, arvioi Pesonen.

Ensimmäisenä on tulossa komission visio uudesta CAP:ista, ja sen rinnalla toivottavasti reilumman ruokaketjun edellyttämät uudistukset, joita Pesonen pitää hyvin tärkeinä. Maatalouspolitiikan isoja linjoja joudutaan miettimään jo nyt, kun EU:n ovella on jonossa Ukraina ja muitakin jäsenyydestä kiinnostuneita maita.

Monivuotisesta rahoituskehyksestä komissio antaa ehdotuksensa

”Maatalous ei toimi omassa kuplassaan. Ammatin kiinnostavuuteen vaikuttaa myös muiden toimialojen kehitys", Pekka Pesonen sanoo Mikko Heikkiselle.

oletettavasti kesällä. Siihen liittyy Pesosen mukaan isojen jäsenmaiden halu ja kyky maksaa yhteistä maatalouspolitiikkaa sekä yhteisen puolustuspolitiikan tarve.

”Komission esitys rahoituskehykseksi tulee olemaan ehkä merkittävästikin suurempi kuin tähän asti. Jos vedetään mutkat suoriksi, maatalouden rahoitus saattaisi päätyä jälleen kansalliselle tasolle.”

”Suomessa maatalouden rahoituksen fokus tulee olemaan elintarviketuotannossa. Halutaan varmistaa, että julkisen tuen vastineena saadaan riittävästi ja riittävän hyvälaatuista ruokaa. Olettaisin, että sama päälinja on myös EU:ssa, vaikkakin eurooppalainen huoltovarmuuskeskustelu on Suomeen verrattuna aivan lapsenkengissä.”

HALLINTORASITE TUSKIN

POISTUU

Pesosen näkemistä komissioista yksikään ei ole kyennyt keventämään unionin hallintorasitetta, eivätkä hänen odotuksensa ole korkealla nytkään.

RAKKAIN RUOKAMUISTO

”Uskallan jo tunnustaa, kun rikoksesta on pitkä aika. Meillä oli maitohuoneessa 900 litran tilatankki, jonka kannelle juuri ja juuri yletyin. Olimme keränneet metsämansikoita. Pistimme sekoittajan nollille ja odotimme, että rasva nousi maidon pintaan. Siitä sitten varovasti otettiin kermaa marjojen päälle. Se oli kylmää, tuoretta ja maistui aivan mahdottoman hyvälle. Muistan sen maun vieläkin.”

”EU ei ole liittovaltio, vaan juridinen toimija, joka luo yhteiseurooppalaista lainsäädäntöä. Parlamentissa jokainen ryhmittymä haluaa jotakin, ja lainsäädännön kokonaispaketti vain kasvaa. Näin ollen ei ole ihan

helppoa parantaa myöskään maatalouden kilpailukykyä.”

Maatalouteen ja erityisesti kotieläintuotantoon kohdistuu Suomessa kritiikkiä ympäristösyistä. Pesosen mukaan kotieläinten ja peltokasvituotannon välillä vallitsee syvälle menevä kohtalonyhteys.

”Kasvipohjaisia proteiinilähteitä pitää kehittää myös, mutta tuotteiden laatu, viljelyvarmuus ja hintakilpailukyky eivät ole vielä riittävällä tasolla huoltovarmuuden kannalta. Jos Suomessa syötäisiin ravintosuositusten ideaalitason mukaan, niin kotimaisuusaste romahtaisi.”

Keskustelussa palataan vielä tulevaisuusnäkymiin Suomessa. Pesosella on selvät askelmerkit siihen, miten nuoret saadaan kiinnostumaan maataloudesta. Siihen tarvitaan toimiva infrastruktuuri maaseudullakin.

”Uudella yrittäjällä on odotuksia toimeentulosta, joten elinkeinon kannattavuuden edellytykset on pidettävä kunnossa. Yhtälössä on muitakin tekijöitä: tarvitaan terveydenhoitoa, päivähoitoa, koulua. Jos nuoriso viihtyy maalla, niin perhekin viihtyy.” ��

”Myrkky murskeviljassa oli yllätys”

Jokioislainen maidontuottaja Simo Horkka yllättyi reilu vuosi sitten, kun hän sai viestin, että tilan maidosta oli löytynyt aflatoksiini-homemyrkkyä. Aflatoksiini on ihmisille ja eläimille vaarallista.

TEKSTI MARKKU PULKKINEN

Simo Horkan tilalla Jokioisilla pyritään lisäämään rehujen valkuaisomavaraisuutta. Siksi vuonna 2023 pelloilla kasvoi herne-vehnäseosta. Seos puitiin tuoreena, murskattiin ja säilöttiin hapolla laakasiiloon muun tuoreviljan päälle.

”Herne-vehnäseos oli aika märkää, eikä se meinannut syksyllä jauhaantua kunnolla. Lehmät söivät apetta kuitenkin normaalisti eikä tuotoksessa tai eläinten käyttäytymisessä tapahtunut muutoksia”, Horkka kertoo.

Vähän ajan päästä osuuskunnasta tuli viesti, että maitoauton tankkikuormasta oli löydetty aflatoksiinihomemyrkkyä. Seuraavaksi analysoitiin tilakohtaiset näytteet ja Horkan tila paljastui aflatoksiinin lähteeksi. Homemyrkkypitoisuudet olivat korkeat.

”En ollut koskaan kuullutkaan kyseisestä aineesta, eivätkä olleet muutkaan tuottajat.”

TÄYSREHU NOPEASTI TILALLE Horkka kaivoi pikaisesti tietoa aflatoksiinista ja päätteli, että myrkyn lähteenä on todennäköisesti hernevehnärehu. Hän lopetti rehun syöt-

tämisen lehmille heti. Myös tankkimaito piti hävittää.

”Tilasin rehutehtaalta heti täysrehua oman viljan tilalle ja sainkin sen nopeasti. Vain kaksi tankillista maitoa jouduttiin laskemaan viemäriin. Aflatoksiini poistui neljässä päivässä lehmien elimistöstä. Taloudellista tappiota tuli menetetystä maidosta, pilaantuneesta hernevehnärehusta ja kalliista täysrehusta. Täysrehun ansiosta maito saatiin kuitenkin nopeasti puhtaaksi”, Horkka kuvailee.

Kun homemyrkyn lähde selvisi, Horkka kuori etukuormaajalla noin 30 tonnia herne-vehnäseosta pois rehuauman päältä. Hän teetti Eurofinsillä kaikista viljoista homemyrkkyanalyysit. Analyysit ovat melko kalliita, mutta ne kannatti tehdä, sillä alla olevat säilöviljakerrokset olivat puhtaita.

HUOLELLINEN SÄILÖNTÄ

TÄRKEÄÄ

Simo Horkka teki muutoksia viime vuoden viljelysuunnitelmaan, jottei joutuisi enää säilömään liian märkää tuoreviljaa.

”En viljele hernettä enää sekakasvustona viljojen kanssa, vaan molemmat kasvavat erikseen. Murskesäilöntää jatkan, ja se onnistui viime vuonna taas hyvin.”

Horkka ja muut maidontuottajat oppivat kerrasta, että aflatoksiiniriski kannattaa ottaa vakavasti. Kyseinen myrkky on luokiteltu ihmisille karsinogeeniseksi eli syöpää aiheuttavaksi. Lehmillä se voi vähentää syöntiä ja maitotuotosta sekä heikentää vastustuskykyä ja hedelmällisyyttä. Aflatoksiinia on Suomessa tavattu vain murskeviljassa, ei säilörehuissa.

”Aflatoksiiniriski

kannattaa ottaa vakavasti. Kyseinen myrkky on luokiteltu ihmisille karsinogeeniseksi eli syöpää aiheuttavaksi.”

Tarkka analyysi paljastaa aflatoksiinin

Valion Seinäjoen Aluelaboratoriossa tutkitaan tuotantolaitosten siilonäytteistä aflatoksiinia tällä hetkellä kuukausittain, kun aiempi tahti oli vain kaksi kertaa vuodessa. Analyysimääriä on nostettu muun muassa tiukentuneiden asiakasvaatimusten takia. Jos siilonäytteestä löytyy raja-arvon ylitys, tutkitaan kuorma- ja tilanäytteet.

EU:n määrittelemä aflatoksiinin raja-arvo, 50 ppt, on hyvin matala, sillä myrkky on luokiteltu syöpää aiheuttavaksi.

Kehityspäällikkö Hanna Laitinen Valio Laatu -palveluista kertoo, että aflatoksiinia löydetään Valion maitonäytteistä harvoin.

”Mutta koska siilomaitoja tutkitaan tiheämmin kuin aikaisemmin, on löydöksiäkin jonkin verran aiempaa enemmän. Ylityksen aiheuttaa yleensä yksi tila, jonka maitoa on kyseisessä siilossa. Siilolöydöksestä menee noin yksi viikko ennen kuin tila on saatu selville ja korjaavat toimenpiteet aloitettua.

Aikaisemmin raakamaitoerien aflatoksiiniepäilyt varmistettiin aina Ruokavirastossa. Nyt määritys tehdään Valion Seinäjoen aluelaboratoriossa ja selvitystyö käy nopeammin, kun käytössä on Elisa-menetelmän lisäksi pikamääritysmenetelmä.

”Nopealla toiminnalla pystytään pienentämään maitotilalle koituvia tappioita hukkaan menevän maidon osalta. Myös eläinten terveys pystytään varmistamaan paremmin”, Laitinen sanoo.

LUKE TUTKII

Luonnonvarakeskus käynnisti kuluvan vuoden alussa Tuoreviljaa entistä turvallisemmin -tutkimusprojektin, jolla pyritään selvittämään homemyrkkyjen esiintymistä rehuviljoissa. Valio on mukana rahoittamassa projektia. ��

”Jos siilonäytteestä löytyy raja-arvon ylitys, tutkitaan kuorma- ja tilanäytteet.”

MIKÄ AFLATOKSIINI?

• Aflatoksiini M1 on homesienten tuottama terveydelle haitallinen, karsinogeeninen homemyrkky. Suuret pitoisuudet voivat olla vaarallisia sekä ihmisille että eläimille.

• Raakamaidossa esiintyy aflatoksiinia M1, joka on aflatoksiinin B1 metaboliatuote.

• EU:n säätämä aflatoksiinin rajaarvo eli suurin sallittu pitoisuus on hyvin matala, 50 ppt, sillä myrkky on luokiteltu syöpää aiheuttavaksi.

• Valio tutkii aflatoksiinin raakamaitonäytteistä omassa valvontaohjelmassaan: sitä tutkitaan siilonäytteistä. Jos raja-arvo ylittyy, tutkitaan kuorma- ja edelleen tilanäytteet.

• Aflatoksiinia erittyy maitoon 12–48 tunnin kuluttua siitä, kun lehmä on syönyt aflatoksiinia sisältävää rehua. Pitoisuus maidossa laskee 1–4 vuorokauden kuluessa siitä, kun pilaantunut rehu poistuu ruokinnasta.

• Aflatoksiinin lähde on tyypillisesti homeinen vilja tai muu homehtunut rehukomponentti, kuten mäski. Aflatoksiinia ja muita homemyrkkyjä ei voi nähdä eikä haistaa rehuista. Homemyrkkyä voi esiintyä myös kohdassa, jossa hometta ei näy ja toisaalta homeisessa kohdassa ei välttämättä ole homemyrkkyjä. Siksi näytteenotto rehuista homemyrkkyanalyysiä varten on haastavaa.

• Homemyrkyt eivät katoa kuivaamalla, kuumentamalla tai muilla käsittelyillä.

• Homemyrkkyjen vaikutukset voivat näkyä eläimissä monella tavalla, kuten vähentyneenä rehun syöntinä ja maitotuotoksena sekä vastustuskyvyn ja hedelmällisyyden heikkenemisenä.

Aflatoksiinia ja muita homemyrkkyjä ei voi nähdä eikä haistaa rehuista.

”Aflatoksiinia on tavattu Suomessa vain tuoreviljassa.”

”Aflatoksiiniriski on Suomessa edelleen hyvin pieni. Keski- ja EteläEuroopassa aflatoksiinia esiintyy huomattavasti useammin”, Luonnonvarakeskuksen tutkija Katariina Manni kertoo.

Yleisempää esiintyvyyttä eteläisemmässä Euroopassa selittää muun muassa se, että viljoihin muodostuu herkemmin aflatoksiinia kuivissa ja kuumissa oloissa, joissa kasvit kärsivät kuivuusstressistä. Myös maissin viljely on yksi selittävä tekijä.

Aflatoksiinia on tavattu Suomessa vain tuoreviljassa, säilörehuista aflatoksiinia ei ole löydetty. Tuoreviljojen säilönnässä pitääkin olla erityisen huolellinen, jotta homemyrkkyjen muodostuminen viljamassassa saadaan estettyä.

Jos tilan rehuista löytyy aflatoksiinia, saastunut rehu pitää hävittää.

”Aflatoksiinipitoista rehua ei tulisi syöttää eläimille, koska kyseessä on homesienten tuottama, terveydelle erityisen haitallinen yhdiste. Aflatoksiini B1 on myrkyllisin, syöpää aiheuttava mykotoksiini. Sitä pidetään merkittävänä ruokaturvallisuutta heikentävänä yhdisteenä, koska se voi siirtyä rehuista eläimen kautta maitoon”, Manni selventää.

Aflatoksiiniepäilyissä kannattaa varotoimenpiteenä aloittaa rehuun sekoitettavan mykotoksiinisiepparin käyttö.

”Homesiepparin käyttömäärissä kannattaa noudattaa valmistajan antamia enimmäismääriä, jotta maksimoidaan siepparin tartuntapinta mykotoksiineja vastaan”, Manni suosittelee.

Aflatoksiini häviää Mannin mukaan naudan elimistöstä keskimäärin 1–2 viikossa. Jos kyseessä on terve eläin ja kertaluonteinen altistuminen, häviäminen elimistöstä on nopeampaa verrattuna tilanteeseen, jossa altistumista on tapahtunut pitkään ja pitoisuudet ovat olleet suuria.

Eläimen maksa muokkaa aflatoksiinia myrkyttömämpään muotoon. Mikäli maksan kunto on heikentynyt esimerkiksi maksarasvoittumisen seurauksena, sen kyky käsitellä elimistölle myrkyllisiä aineita, myös aflatoksiinia, heikkenee. ��

Asiantuntija vinkkaa

Säilö tuorevilja oikein

Tuoreviljan säilöntä on kriittinen tekijä homeiden muodostumisen kannalta.

Tuoreviljan säilöntä on kriittinen tekijä homeiden muodostumisen kannalta. Murskeviljan ja valkuaiskasvien, kuten herneen tai härkäpavun, säilönnässä pätevät samat perussäännöt kuin säilörehun teossa.

Säilöttävän viljan on oltava riittävän kosteaa, jotta rehumassa saadaan kunnolla tiiviiksi. Viljan kosteuden tulisi olla vähintään 30–35 prosenttia. Liian kuivaan rehumassaan jäävä ilma aiheuttaa riskin homeiden kasvulle.

Viljan murskesäilöntä perustuu hapettomuuteen ja happamuuteen. Viljan huolellinen tiivistäminen ja aumamuovin painotus estävät ilman pääsyä rehumassan sisään. Riittävä pH:n lasku varmistetaan säilöntäaineilla.

Säilöntäaineen valintaan vaikuttaa viljan kosteuspitoisuus. Muurahaishappo laskee tehokkaasti pH-arvoa ja propionihappo estää hiivojen ja homeiden lisääntymisen. Säilöntäaineen annostelun määrää ja tasaisuutta tulee seurata ja säätää tarvittaessa.

Yksi viljan tuoresäilönnän haasteista on viive puinnin ja murskauksen välillä, koska säilöntäaine lisätään vasta murskausvaiheessa. Viive voi olla useita tunteja tai jopa vuorokausia, mikä johtaa viljan lämpenemiseen ja mikrobipitoisuuksien lisääntymiseen.

Aerobisten mikrobien kasvua ja viljan lämpenemistä voidaan estää lisäämällä viljaan propionihappoa sisältävää säilöntäainetta jo puintivaiheessa tai heti sen jälkeen.

Murskeviljasiilon on hyvä olla suljettuna vähintään kuukausi, mielellään kaksi. Siilon koon tulisi olla sellainen, että syöttönopeus olisi vähintään 10–20 cm/vrk.

Tasainen murskaustulos auttaa tiivistämisessä. Sekaviljat lisäävät haastetta murskaukselle.

Aflatoksiinin kertymiseen rehuviljaan voivat johtaa epäonnistuneen säilönnän lisäksi kasvukauden aikaiset korkea lämpötila, vähäinen sademäärä ja näistä johtuva kuivuusstressi.

SARI PERÄLÄ

Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Maitosuomi

Tämän vuoden heinäkuussa tulee kuluneeksi 120 vuotta siitä, kun Valion perustamisasiakirjat kirjoitettiin. Kaikki alkoi voista: Osuusliike Valio perustettiin korkealuokkaisimman suomalaisen voin viemiseksi maailmalle.

TEKSTI ANNIKKA HURME

Yhä tänä päivänä Valio on tuo maidontuottajien perustama ja omistama yhtiö, joka tuottaa laadukkaita makuelämyksiä vastuullisesti. Meillä on juuret Suomessa, mutta olemme kansainväliseksi syntynyt ja maailmanlaajuisesti arvostettu. 120-vuotiseen historiaamme mahtuu lukemattomia merkkipaaluja. Niiden kaikkien takana ovat innovatiivisuus, uudistuminen ja vahvat brändimme – niiden ansiosta olemme menestyneet.

INNOVATIIVISUUS ON AINA OLLUT OSA VALIOTA

Vuonna 1916 luotiin pohja Valion innovatiivisuudelle, joka on varmistanut menestyksen tähän päivään asti. Tuolloin Valion johtokunta teki päätöksen laboratorion perustamisesta. Näin Valio pystyi systemaattisesti valvomaan ja varmistamaan tuotteidensa laatua. Ja mikä tärkeintä, kehittämään uutta: jatkuvasti parempia ja kiinnostavampia tuotteita, ja niiden taustalle ainesosia ja menetelmiä, jotka tulisivat olemaan käänteentekeviä koko maidon tuotantoketjussa tilalta kaupan hyllylle asti.

”Vain maa, jonka talouselämä perustuu tieteeseen, voi saavuttaa ja säilyttää ensimmäisen sijan kansojen välisessä taloudellisessa taistelussa”, toteaa johtokunta päätöksessään.

Valion laboratoriossa kehitettiinkin koko Suomen kannalta oleellisia elintarvikevalmistuksen ja alkutuotannon ratkaisuja. A.I. Virtanen aloitti laboratorion johtajana, ja johti sen toimintaa noin 50 vuotta. Hänen johdollaan kehitettiin AIV-voisuola, jolla parannettiin oleellisesti voin säilyvyyttä ja laatua, sekä AIV-rehulisäaine, jolla parannettiin nautakarjan rehun säilyvyyttä. A.I. Virtanen sai tunnustuksena työstään kemian Nobel-palkinnon vuonna 1945.

Tänään kehitämme joka vuosi noin sata uutta tuotetta. Pidemmän tähtäimen tavoitteenamme on koko ruokajärjestelmän uudistaminen.

UUDISTUVA VALIO MATKALLA MEIJERISTÄ RUOKATALOKSI

Maailma muuttuu, ja Valio on aina pystynyt muuttumaan sen mukana. Olemme tarttuneet ajankohtaisten trendien ja suurten muutosten tarjoamiin mahdollisuuksiin ja halunneet olla oman alamme uranuurtaja. Valio on käynyt pioneerina elintarvikevientikauppaa 1900-luvun alusta lähtien; vuosisadan alkuvuosikymmeninä Britanniaan ja muualle Eurooppaan, 1950-luvulta lähtien Yhdysvaltoihin ja 1990-luvulta lähtien Kiinaan sekä muualle Aasiaan. Sota-aikaan turvasimme kotimaan ruokahuoltoa. Sotien jälkeen 1960luvulta lähtien kasvoimme ja kaupungistuimme yhtä jalkaa Suomen kanssa. Olimme mukana kaupunkielämäntavan kehityksessä ja toimme esimerkiksi välipalajogurtit suomalaisen kaupan hyllyyn. Olemme ajan mittaan rakentaneet vahvat kumppanuudet ruoka-alan ammattilaisiin ja kansainvälisiin teollisuusasiakkaisiin.

Tänään Valio on mukana ratkaisemassa ruoantuotannon globaaleja haasteita uusin liiketoiminta-avauksin. Satsaamme vahvasti niin maitopohjaisen kuin kasvipohjaisenkin liiketoimintamme kehittämiseen ja olemme tiiviisti mukana uudenlaisten

Valiolla on hieno historia ja katse vahvasti tulevaisuudessa. Kehitämme brändejämme ja tuotteistoamme pysyäksemme ajankohtaisina aina uusille sukupolville.

innovaatioiden, kuten solumaatalouden ratkaisujen kehitystyössä. Tuotamme seuraavatkin 120 vuotta vastuullisesti laadukasta ja maukasta ruokaa ja siihen liittyviä ratkaisuja, jotka varmistavat asiakkaidemme menestystä.

VAALIMME JA RAKENNAMME

RUOKAKULTTUURIA

Vaalimme ja kehitämme suomalaisten – ja yhä enenevässä määrin myös kuluttajien ympäri maailmaa - rakastamia ruokabrändejä. Elämme mukana läpi elämänvaiheiden ja muuttuvan maailman. Kykymme pyöräyttää ihmisten ruokatoiveet ja tuotekehitysosaamisemme houkuttelevasti brändätyiksi ruokatuotteiksi on tuonut jääkaappeihimme esimerkiksi yli 90-vuotiaan suosikin Valio Koskenlaskija® -sulatejuuston. Samalla osaamisella hurmaamme espanjalaiset hyvinvoinnista kiinnostuneet herkuttelijat Valio PROfeel® vanukkaalla. Valio koekeittiö perustettiin 1950luvulla. Alun perin koekeittiön roolina oli opettaa uudenlaisten tuotteiden, kuten maitojauheen käyttöä. Ajan kuluessa Valion resepteistä tuli osa sukupolvelta toiselle siirtyvää

ruokaperinnettä. Moni muistaa Valion reseptikortit, -kirjat ja -lehdet, tänään parhaat ruokasisällöt ovat takataskussa – Valio sovelluksessa. Koekeittiön perinne jatkuu ja uudistuu: autamme onnistumaan keittiössä, olipa kyseessä kotikeittiö tai ammattikeittiö. Tuemme ensiluokkaisia tuotteitamme reseptiikalla ja ruokainspiraatiolla. Digiteknologia mahdollistaa keittiötaidoissa opastamisen melkeinpä kädestä pitäen.

ON AIKA JUHLIA!

Kutsumme sinutkin kanssamme juhlistamaan meidän ja samalla laadukkaan suomalaisen ruoan ja ruokakulttuurin merkkivuotta. Nauti kotimaista, laadukasta ruokaa hyvässä seurassa – omalla tavallasi, hetkestä nauttien, mahdollisimman usein –sillä hyvin syöminen on jo juhlaa itsessään!

Aloita vaikkapa huippukokki

Teemu Laurellin resepteistä, joita nautittin valiolaisilla maitotiloilla MTV3:n Illallinen kansallismaisemassa -sarjassa. Löydät ne Valion reseptipalvelusta verkosta ja sovelluksesta. Samasta paikasta löydät uutta ruokainspiraatiota joka päivä! ��

1950 Maitojauheen valmistus alkaa

1945 A.I. Virtaselle myönnetään kemian Nobel-palkinto elämäntyöstään

1940–1949 Suomessa elintarvikkeiden säännöstelyä. Valio turvasi kotimaan ruokahuoltoa.

1933 AIV-rehu saa patentin

1929 AIV-voisuola patentoidaan

1916 Valion tuotekehityslaboratorio perustetaan

1905 Voinvienti- osuusliike Valio perustetaan

2001 Laktoositon maitojuoma markkinoille

1992 Valiosta osuuskuntien omistama osakeyhtiö

1990 LGG®-maito- happobakteeria sisältävät Gefilus®-tuotteet

1978 HYLA®- maitojauhe markkinoille

1973 Käyttövalmis äidinmaidon- korvike markkinoille

1967 Jogurtin valmistus alkaa Herajoella

1960-luku UHT-maidot markkinoille

2024 Tulevaisuuden ruokajärjestelmän kehitystyö Food 2.0hankkeen veturiyrityksenä alkaa

2023 Valio Keittiöntuoteperhe Valion uusi mobiilisovellus

2022 Valio ostaa Gold&Green® liiketoiminnan

2018 Kasvipohjaiset Oddlygood®- tuotteet

2016 ValSa® - maitosuola MiFU® –maitoproteiinia ruoanlaittoon

2015 Kiehu™ –Helppo keittää, vaikea polttaa

2007 Ensimmäiset erikoismaitojauheet markkinoille

Valion tuotteet kautta aikojen

Makumuistoja eri vuosikymmeniltä.

TEKSTI AINO LAAKSO

Valio Koskenlaskija® 1900-luvun alkupuoliskolta. Sotien aikana Valio valmisti sotilaille lähinnä Koskenlaskijaa, koska se säilyi hyvin, oli helppoa levittää näkkileivälle eikä voita tarvittu.

Maitotölkin kyljessä Valio on vuosikymmenten mittaan tarjonnut hupia ja hyötyä. Syksyllä 1973 kevytmaitotölkissä on esitelty kotimaista eläin- ja kasvikuntaa piirroskuvina. Kangasvuokon lisäksi tölkissä on vilahtanut esimerkiksi käpytikka.

Ykkösmaidon tullessa markkinoille lehdistötilaisuus, jota tahdittivat break- ja show-dancen Suomen mestarit vuodelta 1987 Mikko Ahlgrèn ja Sirpa Grönlund.

Pörrö Pesukarhu ja Masse Majava vauhdittivat Nami Nami -vanukkaiden myyntiä 1980-luvulla.

Valio Oltermanni ® tehtiin alun perin vuonna 1980 valiolaisille maidontuottajille Valion 75-vuotislahjaksi. Se sai niin hyvän vastaanoton, että sitä päätettiin ryhtyä myymään myös vähittäiskaupassa vuonna 1981.

Valio Gefilus ® on Valion 1990-luvulta alkanut menestystarina, jonka taustalla on maailman tutkituin LGG ® -maitohappobakteeri.

Kansainväliset maitomarkkinat 2025

Alkuvuosi 2025 näyttää maitomarkkinoilla lupaavalta, vaikka haasteitakin on vielä runsaasti. Euroopassa maitotuotteiden hinnat ovat pysytelleet tasaisina ja korkealla tasolla.

Euroopan maitomarkkinoita seuraavan Eucolait’n pääsihteeri

1

Maidontuotanto edelleen vaisua

Maidon kokonaistuotanto viejämaissa pysyi viime vuonna vakaana, eikä merkittäviä kasvulukuja ole odotettavissa tänäkään vuonna. Vientijätit, mukaan lukien Yhdysvallat ja Uusi-Seelanti, pystyvät hädin tuskin vastaamaan globaaliin kysynnän kasvuun.

EU:n tuotanto kasvoi 2024 noin puolella prosentilla, mutta se on yhä lähes samalla tasolla kuin vuonna 2020. Maitotilojen määrä vähenee jatkuvasti, ja maatalouspolitiikka, ilmastotavoitteet sekä ympäristölainsäädäntö rajoittavat tuotantomahdollisuuksia.

Länsi- ja Keski-Euroopassa leviävä sinikielitauti vaikuttaa osaltaan maitotuotantoon. Näistä haasteista huolimatta tuotanto saattaa kasvaa hieman myös 2025.

2

Kysyntä

vahvalla pohjalla

”Parhaat kasvumahdollisuudet löytyvät kansainvälisestä

Maitotuotteiden kysyntä Euroopassa on edelleen vakaalla tasolla, vaikka maidon kulutus on pitkään ollut laskusuunnassa. Erityisesti juustojen sekä funktionaalisten ja terveyttä edistävien tuotteiden kysyntä on pysynyt hyvänä. Parhaat kasvumahdollisuudet löytyvät kansainvälisestä viennistä. Kaakkois-Aasia on dynaamisin markkina-alue, mutta myös Lähiidän ja Pohjois-Afrikan maat lisäävät maitotuotteiden tuontia. Maailma tarvitsee enemmän maitoa!

3

Kiinan vaikutus markkinoihin

Kiina on yhä maailman suurin maitotuotteiden tuoja, vaikka erityisesti maitojauheiden kysyntä on viime vuosina laskenut. Noin viidesosa kansainvälisillä markkinoilla liikkuvasta maidosta päätyy Kiinaan. Kiina pyrkii kohti omavaraisuutta, mutta sen oma tuotanto ei ole toistaiseksi kasvanut tarpeeksi nopeasti. Kiinan kysynnän vahvuus sekä sen geopoliittiset valinnat tulevat vaikuttamaan merkittävästi kansainvälisten maitomarkkinoiden kehitykseen.

4

Geopolitiikka ja kauppasodat

Tuontirajoitukset ja sodista johtuvat esteet voivat muuttaa kansainvälisen maitotuotekaupan trendejä. Presidentti Trump on luvannut asettaa lisätulleja, ja eurooppalaiset elintarvikkeet saattavat olla USA:n kauppapolitiikan kohteena. USA on Iso-Britannian rinnalla suurin vientimarkkina Euroopan juustoille. Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset jännitteet kasvavat, ja myös EU:n ja Kiinan väliset kauppasuhteet ovat kiristymässä.

JUKKA LIKITALO

Lämpörasituksella on pitkälle kantavat

vaikutukset tuotantoon

ja terveyteen

Lehmät ovat herkkiä lämpörasitukselle, koska niiden aineenvaihdunta tuottaa paljon kehon sisäistä lämpöä suhteessa ihon pinta-alaan. Jo 20 °C ylittävä lämpötila voi aiheuttaa ongelmia, erityisesti korkeatuottoisille lehmille. Lämpörasitus vaikuttaa negatiivisesti lehmien hyvinvointiin ja tuotantoon lukuisin eri tavoin.

HUOHOTTAMISTA JA SEISOSKELUA

Lämpötilan kohotessa tarkkaile karjaasi lämpörasituksen merkkien varalta. Yksi ensimmäisistä oireista on hengitystiheyden kasvu – jos lehmä hengittää yli 60 kertaa minuutissa, on syytä selvittää tilannetta. Lämpörasituksen voimistuessa hengitys muuttuu raskaaksi ja avoimen suun kautta tapahtuvaksi. Lämpörasituksesta kärsivät lehmät myös seisovat tavallista enemmän ja välttelevät makuulle menoa, koska se heikentää lämmön haihtumista. Lehmät kerääntyvät seisoskelemaan viileille alueille, kuten navetan päätyihin ja juoma-altaille. Joutilas seisoskelu vähentää syönti- ja makuuaikaa ja kuormittaa sorkkia. Rehunkulutuksen heikkeneminen vähentää maidontuotantoa ja altistaa lehmän aineenvaihdunnallisille sairauksille. Vaikutukset sorkkaterveyteen ilmenevät usein viiveellä. Tyypillisesti ontumiset ja sorkkasairaudet yleistyvät karjassa noin kaksi kuukautta hellejakson jälkeen.

nostumista ja vähentää solujen uudis tumista, mikä puolestaan heikentää seuraavan lypsykauden maidontuotantoa. Lisäksi lämpörasitus heikentää ternimaidon laatua ja lisää poikimiseen liittyviä terveysongelmia.

Tiineyden loppuvaiheessa koettu lämpörasitus vaikuttaa pysyvästi sikiön kehitykseen. Lämpörasitus vähentää kohdun ja istukan verenkiertoa, mikä voi johtaa alhaisempiin vasikan syntymäpainoihin ja heikompaan elinvoimaan syntymän jälkeen. Lopputiineydestä lämpörasitukselle altistuminen heikentää jälkeläisen maitotuotosta keskimäärin 5 kg/vrk sen ensimmäisellä lypsykaudella. Tiineyden aikainen lämpörasitus vaikuttaa myös kolmannen sukupolven jälkeläisten eloonjäämiseen ja tuottavuuteen. Umpilehmien viilentäminen ei siis ainoastaan edistä lehmien maidontuotantoa tulevalla lypsykaudella, vaan myös parantaa jälkeläisten ja heidän jälkeläistensä terveyttä ja tuottavuutta pitkällä aikavälillä.

LÄMMENNYT REHU EI MAITA

Lämpörasitus lisää lehmien seisoskelua ja vähentää syömiseen ja märehtimiseen käytettyä aikaa. Syöntivälien harveneminen altistaa lehmän pötsin

happamoitumiselle ja energiavajeelle. Energiavaje ja aineenvaihdunnalliset sairaudet vähentävät maitomäärää ja heikentävät maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksia.

Helteet vauhdittavat rehujen pilaantumista, joten rehujen hygieenisen laadun kanssa on oltava tarkkana. Rehun pilaantuminen heikentää syömistä entisestään ja lisää lämmöntuotantoa pötsissä. Kuuman sään aikana rehua kannattaa jakaa useammin ja syömätön rehu korjata pois tiheämmin. Kesähelteillä vedentarve voi kasvaa yli kolmanneksella, joten puhdasta juomavettä on oltava aina saatavilla.

HYGIENIA JA VASTUSTUSKYKY

Kun lämpötila nousee, lehmän elimistö kuluttaa enemmän energiaa kehon viilentämiseen, mikä vähentää immuunijärjestelmän voimavaroja taudinaiheuttajien torjuntaan. Lisäksi lämpörasitus häiritsee hormonitasapainoa ja nostaa kortisolitasoja, mikä heikentää vastustuskykyä ja altistaa lehmän utaretulehduksille ja muille sairauksille. Lämpöstressin hallinta on tärkeää etenkin lopputiineyden ja poikimisen aikaan, kun lehmien vastustuskyky on jo lähtökohtaisesti heikentynyt. Lisäksi korkeat lämpötilat ja kosteus vauhdittavat bakteerien kasvua, mikä kasvattaa tautipainetta navetassa. Hyvä tuotantohygienia onkin tärkeää etenkin lämpiminä vuodenaikoina.

VAIKUTUKSET

HEDELMÄLLISYYTEEN

Kuumina jaksoina lehmät liikkuvat vähemmän ja viettävät enemmän aikaa makuulla, mikä vaikeuttaa kiiman havaitsemista. Lisäksi lämpörasitus voi johtaa suurempiin ovulaatiohäiriöihin ja viivästyneeseen ovulaatioon, mikä heikentää tiinehtymistä. Hellejaksoista aiheutuvan lämpörasituksen hedelmällisyyttä heikentävät vaikutukset jatkuvat pitkälle syksyyn. Tutkimukset ovat osoittaneet, että palautuminen lämpörasituksesta vie 2–5 kiimakiertoa (40–105 vrk).

Tiineyden loppuvaiheessa koettu lämpörasitus vaikuttaa pysyvästi sikiön kehitykseen.

”Lämpötilan kohotessa tarkkaile karjaasi lämpöstressin merkkien varalta.”

Lämpörasitus vaikuttaa munasolujen laatuun jo niiden kypsymisvaiheessa. Munasolujen heikompi laatu ja heikentynyt hedelmöittyminen johtavat alhaisempiin tiinehtymisprosentteihin. Lisäksi lämpörasitus hidastaa alkionkehitystä ja häiritsee tiineyttä ylläpitävää hormonitoimintaa, mikä altistaa luomiselle.

AVAINASEMASSA ENNALTAEHKÄISY Lämpörasituksen hallinta on olennainen osa nautakarjan hyvinvoinnin ja tuotostason ylläpitämistä kesäkuukausina. Koska lämpörasituksen vaikutukset voivat olla pitkäaikaisia ja heikentää sekä eläinten terveyttä että tuotannon kannattavuutta, ennaltaehkäisy on ensiarvoisen tärkeää. Navetan ilmanvaihtoa on syytä tehostaa jo keväällä. Luonnollista ilmanvaihtoa voidaan täydentää erilaisilla viilennysratkaisuilla, kuten tuulettimilla ja vesisumutuksella. Ylitäyttöä navetassa on syytä välttää. Lämpöstressin hallintaa tukee huolellinen tilanhoito, jossa kiinnitetään erityistä huomiota puhtauteen, ravitsemukseen ja stressitekijöiden minimointiin. Kun viilennysstrategiat, hygienia ja karjahoito ovat kokonaisvaltaisesti kunnossa, eläimet kestävät kuumuuden paremmin ja pystyvät ylläpitämään hyvän tuotantotason koko kesän ajan. ��

noin

”Viilennykseen kannattaa panostaa”

Maatalousyhtymä Ala-Fossin vuonna 2019 valmistuneessa pihatossa eläinten viilentäminen on otettu tosissaan. Tutkimustietoa on etsitty ulkomailta asti.

TEKSTI MARKKU PULKKINEN

Ala-Fossin pihattonavettaan asennettiin kaksikymmentä syklonipuhallinta vuonna 2021.

”Halusimme tehokkaat puhaltimet, jotka viilentävät lehmiä viiman avulla eivätkä vain sekoita ilmaa. Puhaltimet asennettiin kattoon 12–18 metrin välein. Perinteisiä puhaltimia olisi pitänyt asentaa tiheämmin”, yrittäjä Kalle Fält kertoo.

Puhaltimet laitettiin kerralla koko navettaan. Fältillä on selvä näkemys siitä, mistä eläinryhmistä kannattaa aloittaa, jos tuulettimia ei pysty hankkimaan heti koko navettaan.

”Umpilehmät kärsivät eniten kuumuudesta. Niillä kuumuusstressin vaikutukset voivat ulottua epigeneettisesti jopa toiseen jälkeläispolveen. Tiineyden loppuvaiheessa emällä tulee olla parhaat mahdolliset olot”, Fält painottaa.

”Toiseksi tärkein viilennyskohde on poikimisosasto ja sen jälkeen VIC-osasto. Meillä tuulettimet ovat lisäksi kaikissa lypsyryhmissä, umpilehmillä ja kokoomatilassa.”

Yrittäjä Kalle Fält kertoi Valion Pihattoseminaarissa helmikuussa olevansa vakuuttunut viilennyksen hyödyistä. Maatalousyhtymä Ala-Fossin 300 lehmän navettaan asennettiin syklonipuhaltimet vuonna 2021 ja viilennyssuuttimet 2023.

Fält on huomannut käytännössä samat asiat, joista eläinlääkärit ja navettasuunnittelijat puhuvat. Liiasta kuumuudesta johtuvat sorkkavaivat ilmaantuvat karjaan yleensä kaksi kuukautta hellejakson jälkeen. Maitotuotos laskee ja tiinehtyvyys heikkenee, kun lämpötila ylittää pysyvämmin 20 astetta.

HUOLTO MUISTETTAVA

Kalle Fält muistuttaa, että homma ei ole tuulettimien hankinnalla hoidettu, vaan tuulettimia pitää myös huoltaa säännöllisesti.

”Puhdistamme puhaltimet kerran vuodessa keväisin. Hommaan vuokraamme kuukulkijan. Puhdistamiseen käytämme paineilmaa ja pitkävartista, karkeahkoa tankkiharjaa”, Fält vinkkaa.

”Jos puhaltimet ovat likaiset, niiden puhallusteho heikkenee. Kannattaa harkita jo hankintavaiheessa tuulettimien päällystämistä likaa hylkivällä nanopinnoitteella. Pinnoite todennäköisesti vähentää puhdistamisen tarvetta. Me pinnoitimme osan puhaltimista viime vuonna.”

VESIVIILENNYS

TOIMII

Neljän osakkaan maatalousyhtymässä haluttiin parantaa viilennystä entisestään. Siksi osaan navettaa asennettiin vuoden 2023 syksyllä automaattiset viilennyssuuttimet. Navetan kattoon ei vedetty pitkiä vesilinjoja, vaan suuttimet asennettiin ruokinta-aidalle.

Automaattinen suutin suihkuttaa 50 prosenttia vedestä suoraan alla olevaan ruokintapaikkaan ja 25 prosenttia viereisille paikoille. Suuttimet suihkuttavat isoa pisaraa, joka imeytyy lehmän karvojen läpi iholle. Veden paine on vain kolme baaria, jotta pisarat eivät muutu sumuksi. Viilennyssuuttimet alkavat toimia, kun navetan lämpötila ylittää 21 astetta.

”Vesisuihku ei häiritse lehmän syömään menoa, koska tutkalla varustetut suuttimet alkavat suihkuttaa vettä pienellä viiveellä. Jos lehmä ei jostain syystä tykkää suihkusta, se voi valita syöntipaikan, jossa ei ole suutinta”, Fält kertoo. Yrittäjät eivät halunneet laittaa maailmalla yleisempää lämpötilaja kello-ohjattua viilennysjärjestel-

”Umpilehmät kärsivät eniten kuumuudesta.”

mää ruokintapaikalle, koska se suihkuttaa vettä, vaikka yhtään lehmää ei olisi linjan alla. Näin vettä kuluisi hukkaan. Perinteistä viilennyssuutintekniikkaa hyödynnetään kuitenkin navetan liukkauden torjunnassa.

”Lantakäytävät kuivuvat herkästi navetoissa, joissa ilmanvaihtoon on panostettu. Meillä 2+2-pohjaratkaisu tekee reunakäytävistä kuivat ja liukkaat.”

”Kokeilimme perinteisiä kastelusuuttimia lantakäytävän päällä ensin yhdessä lypsyosastossa ja vuonna 2024 kastelujärjestelmä rakennettiin kaikkiin lypsyosastoihin. Kasteluun tarvittava vesimäärä on aika pieni. Kastelu on poistanut ilmanvaihdosta aiheutuneen liukkauden”, Fält sanoo.

AUKOT PÄÄTYYN

Kalle Fält harmittelee, että uusienkaan pihattojen seinissä ei aina hyödynnetä kaikkea mahdollista pintaalaa tuuletukselle. Kivijalat ovat monesti turhan korkeita ja verhojen yläpuolella on kiinteää seinää enemmän kuin verhojen tekniikka vaatisi.

Ala-Fossin navetan katossa on 20 syklonipuhallinta. Vettä suihkuttavat viilennyssuuttimet on asennettu eniten viilennystä tarvitsevien eläinryhmien ruokintaaidan yläpuolelle.

Fält neuvoo puhdistamaan lintuverkot vähintään joka kevät ilmanvaihdon parantamiseksi.

”Suunnittelemme lisäaukkojen tekemistä navetan päätyihin ja tarvittaessa päätypuhaltimien asentamista. Aiomme hankkia viilennyspuhaltimet myös tiineille hiehoille ja ehkä myös lypsykarusellitilaan. Automaattiset viilennyssuuttimet voisi asentaa lopuillekin lypsylehmille. Nyt viilennyssuuttimet ovat umpilehmillä, poikima-alueella, VIC-osastossa ja ensikkoryhmässä”, hän luettelee.

Puhallinten puhallussuunta on tarkoin harkittu.

”Puhalluksen suunta on poispäin lypsyasemasta, jotta sinne ei mene turhaan pölyä. Ilmajoen kirkko ja kylä on meillä niin lähellä, että käänsimme ulosmenevän ilmavirran tarkoituksella toiseen päätyyn.” ��

Lisätietoa viilennyksestä • thedairylandinitiative.vetmed.wisc.edu/

Hallitukselta

Voipulasta voivuoriin ja siitä voiton puolelle

KULUVANA VUONNA Valio täyttää jo 120 vuotta. Koko Valion historian ajan maito on ollut keskeisen tärkeä tuote niin Valiolle kuin Suomellekin. Maidontuotannon vahva asema Suomessa pohjautuu 1800luvun heikkoihin satovuosiin. Maatalouden kriisistä haluttiin päästä eroon siirtymällä leipäviljan viljelystä rehukasvien tuotantoon ja niiden jalostamiseen myytäviksi tuotteiksi karjan avulla. Lypsykarjatalous näytti tuolloin ainoalta mahdolliselta tuotantosuunnalta. 1900-luvun alussa voi oli Suomen maatalouden tärkein vientituote, mutta ongelmana oli voin heikko laatu ja säilyvyys viennissä. Valio perustettiinkin vuonna 1905 nimenomaan laatuvoin viennin edistämiseksi. Jo alkuvaiheissa Valion rooli myös Suomen huoltovarmuuden kannalta oli suuri.

Englannin ohella Venäjä oli tärkeä vientikohde voille, ja 1910-luvulla Venäjällä maksettiin voista jopa kaksin- tai kolminkertaisia hintoja kotimaan markkinaan verrattuna. Kun maidontuotannossa oli ongelmia, kärsittiin Suomessa ensimmäisen maailmansodan loppuvuosina pahasta voipulasta, ja voin hinta nousi korkeaksi. Kansalaiset syyttivät tilanteesta Valiota, ja mielenosoittajat muun muassa vaativat Valion toimitusjohtaja F. M. Pitkäniemeä

”Päivittäin kuusi miljardia ihmistä käyttää maitotuotteita.”

KUKA

Vesa Kaunisto Valion hallituksen puheenjohtaja, joka harrastaa kuntoliikuntaa ja lukee tietokirjoja, elämäkertoja ja dekkareita.

hirtettäväksi hehkuvaan rautalankaan.

VUONNA 1916 Valiolle perustettiin oma laboratorio ja pian sen johtajaksi nousi A. I. Virtanen, joka vuonna 1945 sai kemian Nobel-palkinnon

AIV-rehun kehittämisestä.

AIV-rehun lisäksi Virtanen teki lukuisia muita keksintöjä ja toimi lähes 50 vuoden ajan Valion laboratorion johtajana. 1920-luvun puolivälissä Virtanen kehitti yhdessä Henning Karlströmin kanssa voisuolan, joka ratkaisi voin maku- ja säilyvyysongelmat. Voisuola oli Valiolle ja osuusmeijereille ensiarvoisen tärkeä keksintö ja auttoi Valiota selviytymään 1930luvun vaihteen pahasta lamasta. Voisuolan salaisuus pystyttiin säilyttämään aina vuoteen 1939 saakka, ja se antoi Valiolle merkittävää kilpailuetua markkinoilla. Keskustelu voin epäterveellisyydestä alkoi 1950-luvulla. Sotavuosien jälkeen kansalaiset eivät olleet enää huolissaan siitä, mistä he saisivat rasvapitoisia elintarvikkeita vaan pohtivat, pitivätkö väitteet voin tyydyttyneiden rasvahappojen negatiivisista vaikutuksista sydänja verisuoniterveyteen paikkaansa. 1960- ja 1970-luvuilla voista kertyi niin paljon ylijäämää, että puhuttiin voivuorista. Lopulta Suomen maidontuotantoa vähennettiin merkittävästi tuotannon vähentämisohjelmilla.

VOIN MAKU, luonnollisuus ja sen monipuolisuus raaka-aineena tekevät voista houkuttelevan tuotteen, ja sen kysyntä jatkaa maailmalla edelleen kasvuaan. Viime vuosina maailmanmarkkinoilla onkin esiintynyt enemmän niukkuutta kuin voivuoria. Voin hyvä kysyntä ja arvostus ovat näkyneet myös voin hinnassa. Viime vuonna voin hinta nousi Euroopassa kaikkien aikojen ennätyslukemiin ja ylitti ensimmäistä kertaa kahdeksan euron rajan. Myös tulevina vuosina voin kysynnän odotetaan kasvavan maailmanmarkkinoilla lähes kolmen prosentin vauhtia vuosittain. Maailmanmarkkinoilla myytävä voi tulee lähinnä EU:sta ja Uudesta-Seelannista ja ennusteiden mukaan kummallakaan näistä alueista maidontuotanto ei tule enää kasvamaan. Voin hinnan odotetaan jatkossakin pysyvän hyvällä tasolla.

Edelleen maito on Suomen tärkein maataloustuote, ja sen osuus maatalouden myyntituloista on lähes 40 prosenttia. Maidon rooli jalostuksessa, markkinoilla ja ihmisten ravitsemuksessa on kuitenkin kokenut valtavan muutoksen 120 vuoden aikana. Valion alkuvuosina voin valmistuksesta jäljelle jäänyt kurri käytettiin lähinnä kotieläinten rehuksi. Nykyään kaikki maidon osat hyödynnetään tarkkaan, ja maidosta kehitetään yhä uusia innovaatioita. Maidon rooli maailman väestön ravitsemuksessa on valtavan suuri. Päivittäin kuusi miljardia ihmistä käyttää maitotuotteita, ja maailman väkiluvun kasvaessa maitoa tarvitaan yhä enemmän.

TÄNÄ PÄIVÄNÄ Valion strategian ytimessä ovat maitotuotteiden lisäksi myös kasvipohjaiset ja solumaatalouden keinoin tuotetut tulevaisuuden ruokatuotteet. Kestävä ruokajärjestelmä on yhdistelmä useita eri ruoantuotannon muotoja, jotka myös tukevat toisiaan. Eläintilat tuottavat lannoitteita myös kasvinviljelyn tarpeisiin, kasviviljelyn sivuvirroista saadaan eläinten rehua ja Valion tehtaan tuottama laktoosi voi toimia kasvualustana soluille, jotka tuottavat proteiineja ja rasvaa. Emme tulevaisuudessakaan laita niin sanotusti kaikkia munia samaan koriin, vaan hajautamme riskiä ja tartumme myös uusiin tilaisuuksiin, Valion pitkän innovaatiokulttuurin hengessä.

Lakisääteiset

TYÖELÄKEVAKUUTUKSET

Valion Eläkekassasta

Valiolaiset maitotilat voivat järjestää tilalla työskentelevien työntekijöidensä lakisääteisen työeläkevakuuttamisen Valion Eläkekassassa. Nykyisen vakuutuksen siirtäminen eläkeyhtiöstä Eläkekassaan tai uuden vakuutuksen ottaminen hoituvat nopeasti ja helposti Eläkekassan verkkosivuilla täytet-tävällä lomakkeella. Lisätiedot: Valma, www.valionelakekassa.fi tai Pekka Huovila puh. 0400 773 585.

Sinikielitauti lähestyy, oletko valmis?

Sinikielitaudin leviäminen Suomeen on mahdollista

tulevana kesänä. Sinikielitauti on aiheuttanut Euroopan lypsykarjoissa tappioita erityisesti maidontuotannon vähenemisen vuoksi. Nautojen parissa työskentelevien on tärkeä tunnistaa taudin oireet ja ilmoittaa epäilystä virkaeläinlääkärille.

TEKSTI ELÄINTEN TERVEYS ETT RY

POLTTIAISET TARTUTTAVAT SINIKIELITAUTIA

Sinikielitauti eli bluetongue on kotieläimenä pidettävien ja luonnonvaraisten märehtijöiden tauti, jonka aiheuttaa polttiaisvälitteisesti tarttuva bluetongue-virus eli BTV. Virusta on useita eri serotyyppejä, Euroopan tämänhetkisen epidemian aiheuttaja on BTV3.

Sinikielitautivirusta levittäviä Culicoides-suvun polttiaisia on myös Suomessa. Polttiaiset saavat tartunnan imiessään verta virusta kantavasta märehtijästä. Virus lisääntyy ja kehittyy tartutuskykyiseksi polttiaisessa, ja seuraavilla syöntikerroillaan polttiainen tartuttaa viruksen uusiin eläimiin. Sinikielitautivirus voi tarttua myös sperman ja alkioiden välityksellä sekä istukan kautta lehmästä vasikkaan. Virusta voivat levittää myös uudelleen käytetyt, viruksella saastuneet injektioneulat. Sinikielitauti ei tartu ihmiseen, eikä suoraan naudasta toiseen. Naudat voivat olla viruksen kantajia jopa kahden kuukauden ajan.

Tautitapauksia havaitaan yleensä aikana, jolloin polttiaiset ovat aktiivisia, eli keväästä syksyyn. Riski tartunnalle vähenee, kun ilman lämpötila

”Sinikielitauti

ei tartu ihmiseen, eikä suoraan naudasta toiseen.”

laskee alle 10 asteen. Polttiaiset eivät lennä pitkiä matkoja, mutta ilmavirtausten mukana ne voivat kulkeutua jopa satoja kilometrejä. Virus voi levitä myös tartunnan saaneen eläimen tai eläinkuljetuksissa kulkeutuvien polttiaisten mukana.

TAUDINKUVASSA ON VAIHTELUA Tutkimustieto ja kokemukset BTV3viruksen aiheuttamasta taudista naudoille ovat karttumassa. Taudin vakavuus on vaihdellut suuresti karjojen ja yksilöiden välillä, mahdollisesti liittyen polttiaisten sekä viruksen määrään alueella. Eniten tappioita ovat aiheuttaneet maitotuotoksen lasku ja luomiset. Nautoja on myös kuollut sinikielitautiin, ja niitä on jouduttu poistamaan sorkkavaurioiden, alentuneen tuotoksen tai heikentyneen hedelmällisyyden vuoksi. Pohjoismaissa nautojen sinikieli-

tauti on ollut toistaiseksi melko lieväoireinen.

Sinikielitaudin itämisaika on yleensä 5–8 vuorokautta ja akuutin taudin kesto 1–3 viikkoa. Taudin oireet ovat seurausta limakalvojen tulehtumisesta. Lopputiineet lehmät ja hiehot ovat erityisen alttiita taudille, ja tartunta voi johtaa luomiseen. Kaikkia oireita ei välttämättä esiinny samassa eläimessä eikä samassa karjassa. Tartunta voi olla myös oireeton.

NÄYTTEENOTTO

VARMISTAA DIAGNOOSIN

Nautatilallisten on syytä opetella tunnistamaan sinikielitaudin oireet. Sinikielitauti on lakisääteisesti vastustettava eläintauti, joten siihen viittaavista oireista on ilmoitettava virka- eli kunnaneläinlääkärille. Virkaeläinlääkäri ottaa näytteet diagnoosin varmistamiseksi. Verinäytteistä voidaan tutkia sinikielitautivirusta tai vasta-aineita. Virustutkimukseen soveltuvat myös kudosnäytteet äskettäin kuolleista eläimistä tai luoduista sikiöistä. Sinikielitaudin ja vakavan, vastustettavan suuja sorkkataudin oireet ovat samankaltaisia, joten nopea yhteydenotto virkaeläinlääkäriin on tärkeää.

SINIKIELITAUDIN TORJUNNASSA ON HAASTEITA

Suomella on sinikielitaudista vapaa asema EU:ssa, siksi märehtijöiden tuonti tautialueilta Suomeen ei tällä hetkellä ole käytännössä mahdollista. Sinikielitautiviruksen tuloa Suomeen pakastesperman mukana ehkäistään lakisääteisillä määräyksillä ja tutkimuksilla alkuperämaassa.

Polttiaisten levittämän taudin ehkäiseminen on hankalaa, mutta tartuntariskiä on mahdollista pienentää vähentämällä karjan polttiaiskontakteja. Nautoja ei tulisi pitää ulkona hämärän aikaan, kun polttiaiset ovat aktiivisia. Polttiaisten lentämistä navetassa voi vaikeuttaa lisäämällä ilman liikettä puhaltimilla. Laitumia, joissa on paljon polttiaisten lisääntymispaikkoja, kuten seisovaa vettä, tulee välttää. Hyönteiskarkotteet eivät ehkäise sinikielitautia. Uudiseläimiä ei tulisi hankkia pitopaikoista tai alueilta, joissa tautia esiintyy.

Sinikielitautiin ei ole lääkitystä, mutta oireita voidaan helpottaa tukihoidoilla. Nauta voi parantua taudista täysin, mutta sen tuotanto voi olla taudin jälkeen heikentynyt. Taudin sairastanut saa yleensä elinikäisen immuniteetin kyseistä BTV-serotyyppiä vastaan.

Sinikielitautia vastaan voidaan myös rokottaa. Rokotukset BTV3-virusta vastaan eivät estä tartuntaa tai viruksen eritystä, mutta lieventävät taudin oireita. Rokottaminen ei tällä hetkellä ole sallittua Suomessa – Ruotsissa suositellaan nautojen rokottamista riskialueilla.

Ilmaston muuttuessa lämpimämmäksi ja kosteammaksi riski hyönteisvälitteisille eläintaudeille kasvaa. Kymmenkunta vuotta sitten niin ikään polttiaisvälitteinen Schmallenbergvirus pystyi leviämään maahamme varsin laajalle. Ruotsin tartuntatilanteen on ennustettu pahenevan tämän vuoden aikana, joten sinikielitautivirusta kantavien polttiaisten kulkeutuminen ilmavirtojen mukana maahamme on entistäkin todennäköisempää. Sinikielitaudin uhka on todellinen. ��

MISSÄ ILMENEE?

• suu ja sieraimet

• silmät

• sorkat

• utare ja vetimet

• sikiö

SINIKIELITAUTI (BTV-3) ELI BLUETONGUE

• märehtijöiden virustauti

• tarttuu polttiaisten välityksellä.

• ei tartu suoraan naudasta toiseen

• tartuntaa levittävät

• ilmavirtauksien tai ajoneuvojen kuljettamat polttiaiset

• tartuntaa kantavat märehtijät

• oireet samankaltaiset kuin suu- ja sorkkataudissa

• rokotukset eivät estä tautia, mutta lieventävät oireita

• lakisääteisesti vastustettava tauti

• epäilystä on ilmoitettava kunnaneläinlääkärille

• Suomi on vapaa sinikielitaudista

TYYPILLISET OIREET

• sierainten punoitus ja haavaumat, sierainvuoto

• suun haavaumat, kuolaaminen

• silmien punoitus ja silmävuoto

• ontuminen, turvotus ja punoitus sorkkarajassa

• utareen ja vetimien verenpurkaumat ja haavaumat

• vastasyntyneiden heikkous ja epämuodostumat, abortit

• yleisoireet: maitotuoksen lasku, ruokahaluttomuus, kuume

Jos huomaat sinikielitautiin viittaavia oireita karjassasi, ilmoita asiasta kunnaneläinlääkärille välittömästi.

Biokaasuhankkeet etenevät mallillaan

Ylä-Savon ja Etelä-Pohjanmaan biokaasulaitokset ovat jo rakenteilla. Valmista pitäisi olla vuonna 2026.

TEKSTI TEIJA LAAKSO

Valion ja St1 Biokraftin yhteisyrityksen Suomen Lantakaasun hankkeet biokaasulaitosten rakentamiseksi etenevät mallillaan.

Ylä-Savon Kiuruvedellä rakennustyöt on aloitettu joulukuussa, EteläPohjanmaan Nurmossa ensimmäiset reaktorit ovat jo harjakorkeudessa. Molempien biokaasulaitosten pitäisi olla valmiita vuoden 2026 aikana. Laitospäälliköt on jo valittu, ja muita rekrytointeja laitoksille tehdään vuoden 2025 aikana.

Suomen Lantakaasun toimitusjohtajaksi tammikuussa Valiolta siirtynyt Leena Helminen on tyytyväinen myös siihen, että Valion maitotilat ovat lähteneet reippaasti mukaan hankkeeseen. Ylä-Savossa sitovan toimitussopimuksen lantasyötteen toimittamiseksi on tehnyt yli sata maatilaa, niistä suurin osa valiolaisia.

”Se on erinomainen asia sekä hankkeen, tilojen että Valion ilmastotavoitteiden kehityksen kannalta.”

Mukaan toki mahtuu vielä, samoin Nurmon hankkeeseen. Se on Suomen Lantakaasun helmikuussa 2024 ostama, aiemmin Atria-taustaisten

KUKA

Leena Helminen toimitusjohtaja

Siirtyi Valion kehitysjohtajan tehtävistä Suomen

Lantakaasu Oy:n toimitusjohtajaksi tammikuun alussa.

toimijoiden vetovastuulla ollut projekti, jonka sopimustoimittajina on myös paljon atrialaisia tiloja. Etelä-Pohjanmaalla nähdään potentiaalia nykyistä hanketta suuremmalle biokaasulaitokselle. Nurmoon ollaankin hakemassa ympäristöluvan laajennusta, jolloin laitoksen käsittelykapasiteetti olisi lähemmäs puoli miljoonaa kiloa lantasyötettä.

JULKISEN TUEN MÄÄRÄ

VIELÄ AUKI

Kaksi uusinta laitoshanketta, Pedersöre-Kruunupyyn ja NivalaSievin biokaasulaitokset ovat esiselvitysvaiheessa. Niissä tonttien valinta ja infraselvitykset ovat käynnissä, ja maanviljelijöiden kanssa on käyty keskusteluja potentiaalisen lantasyötteen määrän arvioimiseksi.

Ympäristölupien saanti määrittää näiden hankkeiden aikataulua. On myös epäselvää, minkälaista julkista tukea ne tulisivat saamaan.

Ilman julkista tukea biokaasulaitosten kaltaisia, uusiutuvaa energiaa tuottavia laitoksia on vaikea perustaa. Kiuruveden laitos on saanut TEM:in investointitukea 19,2 miljoonaa euroa,

Kiuruveden biokaasulaitos valmistuu vuonna 2026. Kuva maanrakennustöistä on otettu lokakuussa 2024.

Nurmo 9,4 miljoonaa. Sitä tullaan tarvitsemaan myös kahdelle uudelle hankkeelle.

Laitosten toiminnan pitää olla kannattavaa kaikille osapuolille: sekä Valiolle, maatiloille että Suomen Lantakaasulle. Helminen ei usko tämän olevan haaste Suomen Lantakaasun liiketoimintamallilla.

”Ei tällä ehkä kultaa vuolla, mutta tämä tulee olemaan kannattavaa liiketoimintaa, kunhan toimintaympäristö pysyy vakaana”, Helminen lupaa.

NELJÄSOSA SUOMESSA

TUOTETTAVASTA BIOKAASUSTA

Lantakaasuyhteistyölle asetettiin vuonna 2021 kunnianhimoiset tavoitteet: tuhat gigawattituntia uusiutuvaa energiaa vuoteen 2030 mennessä. Määrä vastaisi noin neljäsosaa koko Suomen kansallisista biokaasutavoitteista.

Nyt suunnitellut neljä biokaasulaitosta vastaisivat noin puolta yhteistyölle asetetuista tuotantotavoitteista. Helmisen mukaan ollaan hyvin tavoitetahdissa.

Ensimmäiset laitokset sijaitsevat valiolaisten päämaidontuotanto-

”Lantakaasuyhteistyölle asetettiin vuonna 2021 kunnianhimoiset tavoitteet: tuhat gigawattituntia uusiutuvaa energiaa vuoteen 2030 mennessä.”

alueilla. Näin saadaan hyötyä suurelle joukolle ja vaikutusta monen valiolaisen tilan toimintaan.

Samalla hanke tuo paljon hyvää alkutuotantoon, uutta energiaa maakuntiin sekä uusiutuvan energian ja kiertotalouden systeemisiä hyötyjä kaikille.

Käytännössä prosessissa on kyse ravinteiden kierrosta. Se kiinnostaa monia ruoka-alan toimijoita ja on tärkeä osa Food 2.0 -ohjelmaa.

Laitokset tulevat työllistämään muutamia kymmeniä ihmisiä, mutta välillinen vaikutus on paljon suurempi. Esimerkiksi Ylä-Savossa hankkeen liiketoiminnalla, verotuloilla ja työllistämisellä olisi taloudellisen mallinnuksen mukaan jopa 2 % kasvuvaikutus BKT:seen.

Tähtäin on koko maan kattava verkosto. Ratkottavana esimerkiksi on, miten tuotantomalli saataisiin eteläisempään Suomeen. Siellä lantasyötteiden määrä ei ole riittävä – lantaa kun ei kannata kovin useita kymmeniä kilometrejä siirtää.

”Henkilökohtaisesti Suomen Lantakaasun matkalla on ollut hyvin innostavaa olla mukana. Yhteistyö aivan toisen toimialan edustajan eli energiantuotanto- ja polttoainejakelijan kanssa on oiva esimerkki siitä, miten eri kulmista tulevat yritykset voivat rakentaa yhteistä liiketoimintaa. Kun osaamista saadaan mukaan vähän eri kulmista, luodaan eniten arvoa omistajille”, Leena Helminen sanoo. ��

Vasikan suoliston turvaksi

Startti Vital -ternimaitotehoste

Startti Vital -ternimaitotehoste tarjoaa uuden helpon tavan parantaa vastasyntyneen vasikan immuniteettisuojaa

• vastustuskykyä ja turvaa tulevaisuuteen

• elinvoimaa palautumiseen sairauden jälkeen

Startti ProPlus -maitohappobakteeri

Suojaa suolistoa:

• vieroituksen yhteydessä

• otettaessa vasikka vastaan uudelle tilalle

• ruokinnan muutosten yhteydessä

• lyhentää ripulin kestoa ja vähentää antibioottien käyttöä.

Startti Hydral - vasikoiden

Kolmikomponenttinen nesteytystuote ruoansulatushäiriöiden (ripulin) aikana

• runsaasti energiaa ja elektrolyyttejä sekä sinkkiä, seleeniä, pektiiniä, ravintokuituja ja suolistoa stabiloivia maitohappobakteereja sekä tanniinia

Kiuruveden biokaasulaitos valmistuu vuonna 2026. Laitoksen toimittaa Lundsby Renewable Solutions A/S.

Biokaasu on tulevaisuuden luotettava energianlähde

TEKSTI TEIJA LAAKSO

Biokaasua tuotetaan bakteerien avulla anaerobisesti mädättämällä mistä tahansa orgaanisesti hajoavasta aineesta. Lehmänlanta, oli kyseessä sitten liete- tai kuivalanta, sopii biokaasun raaka-aineeksi hyvin, koska siitä pystytään valmistamaan biokaasua suhteellisen helposti, sanoo Matti Oksanen, St1 Biokraftin kasvujohtaja. Lantakaasun tuottamasta biokaasusta tullaan valmistamaan polttoainetta raskaan liikenteen tarpeisiin. Suunniteltu tuotantomäärä, terawattitunti uusiutuvaa energiaa vuoteen 2030 mennessä, tulisi Oksasen mukaan riittämään noin 2000 rekan vuotuiseen polttoainetarpeeseen.

”Biokaasulla on edistyneiden biopolttoaineiden joukossa suhteellisen merkittävä rooli, etenkin kun mietitään jakeluvelvoitteita. Biokaasu alkaa olla niistä ainoita, jolla on luvassa merkittävää kasvua. Sitä tullaan tarvitsemaan suurempia määriä liikennepolttoaineena. Muiden biopolttoaineiden osalta raaka-aineista vallitsee aikamoinen niukkuus”, Oksanen sanoo.

Biokaasun etuina hän näkee myös kotimaisuuden: se hyödyntää täällä tuotettuja raaka-aineita ja syötteitä ja tuo työtä lähialueille.

Toisaalta tuotanto on väistämättä suhteellisen hajautettua, suuria maatalouskeskittymiä ei juuri ole eikä raaka-aineita kuljetella pitkiä matkoja.

Biokaasun osalta ei ole tulevaisuudessa nähtävissä valtavia teknologiaharppauksia kuten esimerkiksi tuulivoimalla on nähty, eikä biologisena prosessina sille voi ennustaa valtaisaa kustannustehokkuuden parannustakaan, muuten kuin rakentamalla suurempia laitoksia ja tehokkaampaa logistiikkaa. Luotettava sekä etenkin kasvava uusiutuvan energian lähde se kuitenkin on, nyt ja tulevaisuudessa. ��

Kotimainen startti vasikan alkuruokintaan

Kaikki valkuainen maidosta!

Suomen suosituin – vuodesta toiseen.

Starttien raaka-aineet saadaan aidosta suomalaisesta maidosta ja niissä on kaikki, mitä vasikka tarvitsee terveeseen kasvuun.

Hyvin hoidettu vasikka kasvaa nopeammin ja tulee aikuisena lypsämään paremmin. Tuottajat tietävät, että Startit antavat varmat tulokset kaikissa juottomuodoissa. Startti Talous soveltuu erityisesti hapanjuottoon.

Startti-juottorehut ovat saatavilla 20 kg säkkien lisäksi 800 kg lavoina tai suursäkkeinä – suoraan tilalle toimitettuna. Tiedustele omasta meijeristäsi, teurastamoista tai hyvin varustelluista maatalousmyymälöistä.

Startit valmistetaan Suomessa – aurinkoenergiaa hyödyntäen.

Lue lisää: www.valio.fi/startti

Vielä kerran metaanista

JULKISESSA ruokakeskustelussa märehtijät esitetään usein kielteisessä valossa. Toistan vielä, että märehtijöiden tuottama metaani ei aiheuta ilmastonmuutosta eikä sitä kiihdytä. Ei varsinkaan Suomessa. Avaan seuraavaksi asiaa hieman tarkemmin.

Märehtijät muuttavat ihmisruoaksi kelpaamatonta nurmea ja rehua korkealaatuisiksi ja ravitseviksi ruokatuotteiksi. Suomen oloissa on ilmaston lämmetessäkin lähestulkoon mahdotonta ajatella ruoantuotantoa vain kasviproteiinin varassa. Vaikka lämpötilat nousisivat, valon määrä ei muutu, mikä rajoittaa kasvukautta. Nurmi kasvaa ja tuottaa sen sijaan hyvin lähes koko maassa.

Mutta kyllä – sivutuotteena märehtijät tuottavat metaania. Se on ikään kuin hinta, mikä on maksettava kuidun sulattamisesta lehmän pötsissä. On kuitenkin väärin väittää, että nimenomaan lehmien tuottama metaani kiihdyttäisi ilmastonmuutosta. Nurmikasvit sitovat ilmakehän hiilidioksidia pellolla, ja lehmän märehtiessä osa nurmen hiilestä vapautuu lehmän ruoansulatuksessa takaisin ilmakehään metaanina. Tämän jälkeen metaani kuitenkin hajoaa ilmakehässä takaisin hiilidioksidiksi suhteellisen nopeasti, noin 10 vuodessa, minkä jälkeen sama hiilimäärä on uudelleen kasvien käytettävissä yhteyttämiseen. Prosessia voidaan kuvata sanalla hiilen kiertotalous.

Eläinmäärän pysyessä samana ilmakehän hiilimäärä ei lisäänny lehmien metaanintuotannosta eikä ilmastoon kohdistu lisälämmitystä. Päinvastoin, jos tuottavuus kasvaa ja eläinmäärä pienenee, kohdistuu ilmastoon viilentävää vaikutusta. Suomessa lypsykarjan tuottama metaanimäärä on vuosien 1960–2020 välillä vähentynyt lähes 60 prosenttia. Kehitys johtuu sekä eläinmäärän vähentymisestä että tuottavuusnoususta. Lehmät ovat perimältään paran-

KUKA

Juha Nousiainen

Valion ilmastoohjelman johtaja , joka kuuntelee bluesia ja nauttii retkipyöräilystä, lukemisesta ja puutöistä.

tuneet, ja niitä ruokitaan ja hoidetaan entistä paremmin, paremmissa olosuhteissa. Tästä ilmastokin kiittää.

METAANINTUOTANTOA vähentävä lisäaine

Bovaer® on puhuttanut sekin. Sitä on tutkittu yli 15 vuotta, se on läpäissyt EU:n tehokkuus- ja turvallisuustestit ja on käytössä yli 60 maassa. Sekä Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto että Iso-Britannian elintarvikevirasto ovat laajaan tutkimusnäyttöön perustuen todenneet aineen käytön turvalliseksi sekä ihmisille että eläimille.

Lyhyellä aikavälillä ja oikein käytettynä rehun lisäaineet mahdollistavat merkittävän, noin 25–30% päästövähenemän maatalouden ilmastotyössä. Samalla aineet lisäävät myös tuotantokustannuksia, jotka markkinoiden olisi pystyttävä kattamaan. Tanska on lähtenyt näyttämään suuntaa. Se maksaa verovaroista tukea Bovaeria käyttäville tiloille, tavoitellen maatalouden päästöjen merkittävää vähennystä.

”Eläinmäärän pysyessä samana ilmakehän hiilimäärä ei lisäänny lehmien metaanintuotannosta.”

Lähivuosina on odotettavissa lisää ruokintainnovaatioita metaanin vähentämiseen. Silti haluan muistutttaa perustyöstä tuottavuuden parantamiseksi. Valion ilmasto-ohjelmaa varten tehdyt mallinnukset osoittavat, että rehun hyväksikäytön parantaminen eläinten jalostuksella on ylivoimaisesti kannattavin tapa vähentää päästöjä per maitolitra. Tämä työ ei tuo pikavoittoa nopean metaanivähennyksen muodossa, mutta pitkäjänteinen työ parantaa tuotannon kannattavuutta ja vähentää päästöjä korkoa korolle -periaatteella.

Sosiaalinen ehdollisuus

EU:n viljelijätukien ehtona – mitä se tarkoittaa?

Ensimmäistä kertaa EU:n pinta-ala- ja eläinperusteisten viljelijätukien saamisen ehdoksi on tullut myös työehto- ja työturvallisuusasioita, kun sosiaalinen ehdollisuus otettiin koko EU:ssa käyttöön 1.1.2025.

Vuodesta 2025 alkaen viljelijä voi menettää tukia, jos työntekijöiden työehtoja ja työturvallisuutta koskevissa asioissa havaitaan tarpeeksi vakavia laiminlyöntejä. Taustalla on EU:n halu puuttua maataloustyöntekijöiden kohtelussa ilmenneisiin epäkohtiin.

Sosiaalisen ehdollisuuden tavoitteena on parantaa maataloustyöntekijöiden oloja, lisätä viljelijöiden tietoisuutta työnantajana toimimisen vastuista sekä edistää maatalouden sosiaalista kestävyyttä. Vaikka se on kokonaan uusi osa-alue tukijärjestelmässä, niin käytännössä ainut muutos viljelijän näkökulmasta on riski tukien menettämiselle, jos ei noudata lakia.

Sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksiin kuuluvat tietyt osat työehtoja ja työturvallisuutta koskevasta lainsäädännöstä, jota työnantajien on pitänyt tähänkin mennessä noudattaa. Vaatimukset eivät koske vain maatalousaloja, vaan ihan kaikkia toimialoja metallipajoista konsulttiyrityksiin. Noudatettavaa sääntelyä

”Tarkastuksella annetut toimintaohjeet ja kehotukset eivät aiheuta tukimenetyksiä, kunhan viljelijä noudattaa niitä ja laittaa asiat kuntoon.”

ei tule lisää, koska työehtoja ja työturvallisuutta koskevaan lainsäädäntöön ei tule sosiaalisen ehdollisuuden myötä muutoksia.

NIMENSÄ MUKAISESTI sosiaalinen ehdollisuus tulee osaksi ehdollisuutta, jota jokaisen viljelijän on noudatettava saadakseen EU:n viljelijätukia.

Ehdollisuuteen on kuulunut viljelyn ympäristö- ja ilmastovaatimuksia sekä tiettyjä lakisääteisiä hoitovaatimuksia esimerkiksi eläinten terveyden ja vesiensuojelun osalta. Sosiaalinen ehdollisuuskin koskee kaikkia viljelijöitä, mutta ei yksinyrittäjiä, sillä työehtoja ja työturvallisuutta koskevasta lainsäädännöstä tulee vain työntekijöiden oloja koskevia vaatimuksia.

Erona muuhun ehdollisuuteen on, että sosiaalista ehdollisuutta valvoo työsuojeluviranomainen (AVI) omien tarkastustensa ohessa omien käytäntöjensä mukaisesti. Mitään uutta sosiaalisen ehdollisuuden tarkastusta ei tule, eikä maataloustukia koskevalla lainsäädännöllä ohjailla työsuojeluviranomaisen toimintaa mitenkään. Tiedot laiminlyönneistä toimitetaan ELY-keskuksiin, joissa arvioidaan tukien vähennysprosentti samoilla periaatteilla samoja vähennysprosentteja käyttäen kuin muukin ehdollisuus.

TARKASTUKSELLA annetut toimintaohjeet ja kehotukset eivät aiheuta tukimenetyksiä, kunhan viljelijä

Jos työkoneen kanssa käy vahinko, tapaturmat ovat usein vakavia. Huolehdi riittävästä ohjeistuksesta kaikille.

noudattaa niitä ja laittaa asiat kuntoon. Viljelijätukia voi menettää vasta, jos ei noudata saamiaan ohjeita ja työsuojeluviranomainen joutuu antamaan niistä velvoittavan päätöksen tai käyttökiellon. Työnantajana toimimiseen on saatavilla neuvontaa useilta eri tahoilta. Työsuojeluhallinnon verkkopalvelussa www.tyosuojelu.fi on kattavasti tietoa työnantajana toimimisesta. Työturvallisuuskeskus neuvoo työturvallisuusasioissa ja Maaseudun työnantajaliitto neuvoo jäseniään työsuhdeasioissa. Lisäksi Ruokaviraston hyväksymissä neuvojien joukossa on sellaisia, jotka neuvovat myös sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksissa.

TIIA LIUHALA

Erityisasiantuntija Maa- ja metsätalousministeriö, Ruokaosasto

Tutustu lainsäädäntöön MMM:n verkkosivuilla: https://mmm.fi/maataloustuet/sosiaalinen-ehdollisuus

Neuvontalinkkejä Ruokaviraston sivuilla: www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/neuvontakorvaus/ sosiaalinen-ehdollisuus/

Lisää tietoa työnantajana toimimisesta: www.tyosuojelu.fi

Työnantajalle

Muista ainakin

nämä!

1

Asiantuntijana MARKKU RAUTIO

Johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

SOVI ASIOISTA

95 % hankaluuksista johtuu huonosta sopimisesta. Tärkeintä on sopia yhdessä työntekijän kanssa, mitä ollaan tekemässä, mitä siitä maksetaan ja kuinka paljon työtä on tehtäväksi.

Ihmisillä on tapana ymmärtää asioita omaksi edukseen. Siksi on parempi sopia asiat kirjallisesti. Ei silti riitä, että kaivetaan netistä sopimuslomake ja sovitaan, että tehdään TES:n mukainen sopimus, jos kumpikaan osapuoli ei ymmärrä, mitä se pitää sisällään.

2

TUNNISTA HAITTA - JA VAARATEKIJÄT

Omaa maatilaa ja omaa kotia ei aina mielletä työpaikaksi: vaaran paikkoja ei osata kertoa tai tunnistaa. Esimerkiksi navetan ylisillä heinien pudotusaukko on suojattu styrox-levyllä tai talonväki tietää, että sähköaidasta saa sähköiskun, mutta tulokkaalle ei ymmärretä kertoa niistä.

3

PEREHDYTÄ

Työntekijälle on näytettävä oikeat ja turvalliset työmenetelmät. Traktorit ja isot nautaeläimet voivat olla vaarallisia ja tapaturmat vakavia, jos huono tuuri käy.

4

VALVO

Työnantajan tulee valvoa työntekijän työtä ja puutteita havaitessaan opastaa häntä oikeaoppiseen tekemiseen. Kun tilalla tehty työ on itselle osa omaa arkea ja elämää, saattaa olla vaikea mieltää, että työaikaa on seurattava. Työajan seuranta on kuitenkin työnantajan omakin etu, jos tulee erimielisyyksiä esimerkiksi tehdyistä ylitöistä.

5

JÄRJESTÄ TYÖTERVEYSHUOLTO

Työterveyshuolto on lakisääteinen velvoite, joka pitää järjestää, vaikka työsuhde kestäisi vain viikon. Työterveyshuolto ei ole sairaudenhoitoa, vaan sen on tarkoitus olla ennaltaehkäisevää. Periaatteessa maataloustyössä voi olla erityinen sairastumisen vaara. Siten työntekijälle tulisi tehdä ennen työn aloittamista työhöntulotarkastus, vaikka siinä onkin kuukauden varoaika. Samoin työntekijän vakuutukset, kuten tapaturma- ja eläkevakuutukset, on hoidettava kuntoon.

KUKA

Sara Reponen

Valion strategiajohtaja , joka juoksee vapaa-ajallaan tennis- ja koripallon perässä sekä nauttii luonnosta merellä purjehtien ja vuorilla patikoiden ja lumilautaillen.

Strategiatyössä ennakoidaan tulevaa

Strategiatyö on monimutkaisten haasteiden ratkomista yhteistyössä, ja juuri se tekee työstäni kiehtovaa, kertoo Valion strategiajohtaja Sara Reponen.

TEKSTI SUSANNA CYGNEL

VALIO

TEHTÄVÄNI VALIOLLA

Tuen nelihenkisen tiimini kanssa Valion ylintä johtoa konsernin strategian kehittämisessä ja toimeenpanossa. Työskentelen tiiviisti Valion hallituksen, johtoryhmän, liiketoimintojen ja tytäryhtiöiden kanssa.

Työni keskittyy liiketoiminnan kehittämiseen, markkina-analyyseihin ja Valion kyvykkyyksien kehittämiseen, eli siihen, miten yhtiö voi kehittyä ja menestyä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Työhöni kuuluu myös strategiaviestintää, jota teen yhteistyössä konserniviestinnän tiimin kanssa.

Katsomme eteenpäin. Mietimme, mitä Valion on tehtävä menestyäkseen nyt ja tulevaisuudessa: saavuttaakseen visionsa olla johtava maito- ja ruokatalo, joka tarjoaa rakastetut brändit ja innovatiiviset ratkaisut.

TYÖURANI

VALION STRATEGIA & TULEVAISUUS

Valion tulevaisuus näyttää valoisalta ja mahdollisuuksien täyteiseltä. Meillä on vahva, jatkuvasti kehittyvä kivijalka maitopohjaisissa tuotteissa kotimarkkinoillamme Suomessa, Ruotsissa ja Virossa, sekä monia uusia kasvualueita, jotka tarjoavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia.

Valio Aimo® -tukku palvelee ruoka-alan ammattilaisia, kansainvälistä kasvua haetaan PROfeel®- ja Oddlygood®-brändeillä sekä erikoismaitojauheilla, ja Suomen

Muisto maatilalta

”Olen vaikuttunut siitä lämpimästä ja pyyteettömästä vastaanotosta, jota olen kohdannut vieraillessani Valion maitotiloilla. Tunnen suurta arvostusta maitotilayrittäjien työtä kohtaan.”

Valmistuin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta pääaineenani strategia, minkä jälkeen työskentelin Accenturella strategiakonsulttina seitsemän ja puoli vuotta. Accenture on maailmanlaajuisesti toimiva yritys, joka tarjoaa konsultointi-, teknologia- ja ulkoistuspalveluja.

Vuonna 2018 sain ensikosketukseni Valioon konsulttina. Yhtiö herätti kiinnostukseni heti – ruoka-ala ja Valion toiminta vaikuttivat innostavilta ja merkityksellisiltä. Vuonna 2021 Valiolle haettiin strategiatoiminnon rakentajaa, joten päätin tarttua tilaisuuteen: hain ja minut onnekseni valittiin.

PARASTA VALIOLLA

Valiolla saan työskennellä osaavien kollegoiden kanssa huipputuotteiden ja -ratkaisujen parissa. Työn merkityksellisyys on tärkeää – me kaikki tarvitsemme ruokaa, joten vaikutamme Valiolla monen ihmisen arkeen. Me ratkomme aikamme suurimpia haasteita: miten ruokitaan globaalisti kasvava väestö kestävästi luonnon, ilmaston, ihmisten, eläinten ja talouden näkökulmasta.

Lantakaasu luo täysin uutta liiketoimintaa lehmien lannasta. Lisäksi toimimme veturiyrityksenä Business Finlandin rahoittamassa Food 2.0. -tutkimus, kehitys ja innovaatiohankkeessa. Sen tavoitteena on kehittää Suomeen ruokajärjestelmä, jossa kasvua ja lisäarvoa rakennetaan kestävän tuotannon pohjalle.

Strategiatyön yksi suurimmista haasteista on toimintaympäristön jatkuva muutos ja epävarmuus tulevasta. Siksi puhumme Valiolla elävän strategian periaatteesta. Se tarkoittaa, että päivitämme strategiaamme, jos taustalla olevat oletukset muuttuvat merkittävästi. Jos valitsemamme suunta ei vaikuta enää kannattavalta, muutamme sitä.

VALIOTUOTTEENI

”Uusin ihastukseni on Valio PROfeel ® -persikkarahka Olen aina pitänyt rahkasta –se pitää nälän pois ja maistuu hyvältä.”

Valion hyllyssä

3 x tölkin täydeltä

Aamupalalle, iltapalalle, välipalaksi – maista herkulliset uutuudet!

Makoisaa mangoa

Valio mangokeitto on koko perheen uusi suosikki!

Nauti hedelmäinen keitto sellaisenaan tai puuron, rahkan tai jogurtin kanssa.

Herkullista hedelmää

Uutuussmoothie Päivänsäde aloittaa päivän pirteästi.

Tölkistä riittää useampaankin lasilliseen. Herkullinen maku ilman lisättyä sokeria tai makeutusaineita.

Puolukan paluu

Monen suosikki Valio Hedelmätarha® puolukkamehu on taas täällä. Raikkaan punainen marjamehu joka hetkeen!

Maitotilojen arki ja hyvä ruoka kiinnostavat

Illallinen kansallismaisemassa -televisiosarja starttasi Valion juhlavuoden komeasti myös katsojalukujen valossa.

Teemu Laurell valmisti maitotilayrittäjille ja heidän vierailleen kahdeksan herkullista illallista.

Alkuvuodesta suomalaiset pääsivät kurkistamaan kahdeksan valiolaisen maitotilan elämään huippukokki Teemu Laurellin luotsaamassa tv-ohjelmassa Illallinen kansallismaisemassa.

Ohjelmayhteistyönä MTV:n kanssa toteutettu sarja yhdistää kauniit kansallismaisemat, mielenkiintoiset vieraat, suomalaisen ruoantuotannon arjen sekä herkulliset kotimaiset raaka-aineet kokonaisuudeksi, joka kiinnostaa.

Ohjelma on kerännyt erinomaiset katsojaluvut. Loppiaisena ensiesityksensä MTV3-kanavalla saaneen ohjelman katsojakeskiarvo on ollut liki 300 000. Illallinen kansallismaisemassa onkin ollut yksi MTV3:n katsotuimmista viihdeohjelmista alkuvuonna. Katsojaluvut pysyivät hyvinä viimeiseen jaksoon saakka ja kokonaiskatsomiskerrat kasvavat edelleen suoratoistopalvelu MTV Katsomon puolella.

”Sekä Valiolle että tv-kanavalle on tullut ohjelmasta runsaasti positiivista palautetta. Katsojat ovat kiitelleet mahdollisuudesta päästä näkemään maitotilojen arkea. Myös kauniit maisemat, herkullinen ruoka ja hyvät keskustelut ovat saaneet ihmiset viihtymään television ääressä. Reseptejäkin on kokattu innokkaasti Valio.fi:n ja Valio sovelluksen kävijälukujen perusteella”, kertoo Anna Jalas-Karjalainen Valion sisältötiimistä.

Lue lisää ja katso reseptit:

• valio.fi/illallinen-kansallismaisemassa

Raikkaat

PROfeel ® uutuudet

Oletko jo upottanut lusikkasi PROfeel® proteiinimoussen pehmeän pinkkiin ja valloittavan vadelmaiseen uutuuteen?

Passiohedelmän ystäville on tarjolla herkkuja kaksin kappalein, sekä proteiinipitoisena raejuustona että koukuttavana kerrosrahkana.

Toistaiseksi Härkikseen ja Beanitiin liittyvä toiminta jatkuu entiseen tapaan ja Härkis-tuotteet löytyvät kaupan hyllystä kuten tähänkin asti.

Härkis® sai uuden kodin

Valio osti Raisio Oyj:n kasviproteiiniliiketoiminnan sekä siihen kuuluvat Härkis®-ja Beanit®-härkäpapubrändit.

Monen kuluttajan kasvisruokapäiviin kuuluvat

Härkis®- ja Beanit®-tuotteet ovat nyt Valion omistuksessa. Kauppa vahvistaa Valion asemaa kasvipohjaisten tuotteiden markkinalla.

”Valion strategia on kasvaa meijeriyhtiöstä ruokataloksi, ja yrityskauppa on yksi askel tällä kasvupolulla”, kertoo Valion kasvuliiketoiminnoista,

tutkimuksesta ja tuotekehityksestä vastaava johtaja Tuomas Salusjärvi Kasvipohjaisten tuotteiden markkina on kasvussa, kuten vuonna 2022 hankitun Gold&Green® -brändin myynnin kasvu osoittaa: onnistuneiden tuotelanseerauksien ja brändityön avulla kasvua saatiin vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä noin 50 % edelliseen verrattuna.

Arjen tasapainoa

Uusi Valio Balans -tuotesarja tuo helppoutta välipalavalintoihin yhdistäen erinomaisen maun sekä hyvä ravintosisällön. Sarjan jogurteista löytyy paljon hyviä vaihtoehtoja, löydä raikkaista makuvaihtoehdoista oma suosikkisi!

Kokeile myös sokeroimattomia ja kuitupitoisia annosvälipaloja.

Valio Balanstuotteet ovat

• rasvattomia tai vähärasvaisia

• sokeroimattomia

• kuitupitoisia tai runsaskuituisia

• runsasproteiinisia

• Sydänmerkkituotteita

Pizza

Hot dog

PIZZA DOG

Mango-passiojuustokakku

10 ANNOSTA

Pohja

170 g kaurakeksejä

50 g Valio voita

Täyte

4 liivatelehteä

2 prk (à 2 dl) Valio Keittiön vispikermaa

1 rasia (200 g) Valio Viola ® maustamatonta tuorejuustoa

1 prk (200 g) Valio Keittiön maustettua rahkaa mango-passio

½ dl sokeria

2 rkl sitruunamehua keltaista elintarvikeväriä

Sveitsiläinen marenki

4 luomukananmunan valkuaista

2½ dl sokeria

Lisäksi

2 passiohedelmää

Hienonna keksit ja sulata voi. Yhdistä keksimurut voisulaan.

Pingota leivinpaperi irtopohjavuoan (ø 20 cm) pohjan ja reunan väliin. Leikkaa leivinpaperista suikaleet myös vuoan reunoille tai käytä valmista reunakalvoa. Painele keksiseos vuoan pohjalle. Nosta jääkaappiin täytteen valmistuksen ajaksi.

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Vaahdota kerma. Lisää joukkoon tuorejuusto, rahka ja sokeri. Vatkaa tasaiseksi.

Liuota liivatteet kuumaan sitruunamehuun ja kaada ohuena nauhana rahkavaahtoon. Lisää halutessasi keltaista elintarvikeväriä muutama tippa kerrallaan, kunnes saat halutun lopputuloksen. Sekoita hyvin.

Kaada seos vuokaan ja tasoita pinta. Hyydytä jääkaapissa kelmulla peitettynä noin 4 tuntia tai yön yli. Poista hyytyneestä kakusta vuokareunus ja mahdollinen reunakalvo varoen.

Valmista marenki ennen tarjoamista. Tarvitset siihen vesihauteen ja lämpömittarin.

Tee vesihaude: Laita ison kattilan pohjalle hieman vettä ja kiehauta. Kun vesi kiehuu, laske lämpöä ja nosta päälle pyöreäpohjainen teräskulho. Vesi ei saa osua kulhon pohjaan saakka eikä vesihöyryä tai vettä saa päästä kulhoon.

Mittaa valkuaiset teräskulhoon ja vatkaa niitä sähkövatkaimella. Lisää sokeri joukkoon vähitellen, samalla koko ajan sähkövatkaimella vatkaten. Vatkaa niin kauan, kunnes sokeri on liuennut valkuaisvaahtoon ja massa on saavuttanut noin 60 asteen lämpötilan. Aikaa tähän kuluu noin 10 minuuttia. Valmis marenki on kiiltävää, paksua ja notkeaa. Siirrä kulho pois kattilan päältä. Jatka vatkaamista vielä muutaman minuutin ajan, jotta marenki hieman jäähtyy.

Lusikoi marenki juustokakun päälle keoksi. Tee lusikalla kuvioita marenkiin, jotta saat kauniin eläväisen pinnan. Voit viimeistellä marengin pinnan lopuksi kaasupolttimella. Halkaise passiohedelmät ja lusikoi niiden hedelmäliha sekä siemenet varovasti marengin päälle. Tarjoa heti.

LEIVO VAIKKA PÄÄSIÄISPÖYTÄÄN!

OONA HEIKKINEN

Ruoka-asiantuntija

Valio Koekeittiö

”Monikäyttöiset Valion maustetut rahkat ovat leivonnan todellinen luottotuote. Niitä löytyykin lähes aina jääkaapistani. Maustetut rahkat sopivat jälkiruokiin, leivontaan ja sellaisenaan syötäväksi.

Taikinoihin rahkat tuovat happamuutta ja kosteutta. Kakun täytteenä raikas kermavaahdon ja rahkan yhdistelmä on voittamaton. Makua tuovien rahkojen avulla voi myös saada leivonnaisten hintaan säästöä, kun esimerkiksi tuoreita marjoja ei tarvita niin paljon.

Valion reseptipalvelussa ja Valion sovelluksessa on satoja rahkaisia reseptejä, ja kehitämme lisää jokaiseen ruokasesonkiin. Kannustan myös rohkeasti soveltamaan ja kokeilemaan rahkaresepteissä omaa lempimakua!”

Maustetut rahkat joka makuun

Maustetut rahkat maistuvat herkulliselta ihan sellaisenaan tai osana tuttuja leivonnaisia. Paistonkestävät herkkurahkat toimivat monenlaisissa leivonnaisissa

pullista piirakoihin ja kääretortuista kakkuihin!

Appelsiini-suklaa rahkaposset

2 dl Valio Keittiön kuohukermaa

¾ dl sokeria ½ dl sitruunamehua

1 prk (200 g) Valio Keittiön maustettua rahkaa suklaa-appelsiini

Koristeluun tuoretta tai kandeerattua appelsiinia, kaakaojauhetta tai rouhittua suklaata

VAAHDOTA KERMAN

KANSSA KUOHKEAKSI

Jälkiruokiin ja leivonnaisiin saa helposti makua vaahdottamalla kermaa ja valmiiksi maustettua rahkaa. Näin syntyy maukas täyte vaikkapa kääretorttuihin. Kotitaloustuntien vanhan ohjeen kerman erikseen vaahdottamisesta voi kuitenkin unohtaa:

Valio Keittiön maustetut rahkat voi lisätä kulhoon kerman kanssa ja vaahdottaa yhtä aikaa!

Mittaa kerma ja sokeri kattilaan. Keitä n. 5 min sekoitellen. Nosta kattila liedeltä. Lisää sitruunan mehu sekä rahka. Sekoita vispilällä tasaiseksi.

Kaada seos pieniin tarjoiluastioihin esim. laseihin tai kahvi kuppeihin. Anna hyytyä jääkaapissa vähintään 4 h. Koristele annokset ennen tarjoilua esimerkiksi suklaalla ja kalvottomaksi leikatuilla appelsiiniviipaleilla.

PULLIIN, JUUSTOKAKKUIHIN, HERKUTTELUUN…

Maustetuilla rahkoilla on helppo onnistua! Sama rahka sopii niin rahkapullan täytteeksi kuin hyydytettyyn juustokakkuunkin. Toisinaan herkkuhetkeen riittää lusikka.

MAKUJA

JOKA LÄHTÖÖN

Oletko jo maistanut uutta ihanuutta, appelsiini-suklaarahkaa? Tai leipoisitko pääsiäisherkkuja raikkaalla mango-passiorahkalla? Kaikkiaan makuja on kahdeksan: vadelma, mansikka, kuningatar, kirsikka, sitruuna, mango-passio, vanilja ja appelsiini-suklaa.

Tilatason hyvinvoinnin arvioinnissa mitataan eläimistä ja resursseista hyvinvoinnin indikaattoreita, kuten ihovaurioiden määrää tai ruokintatilaa. Tämä yksityiskohtainen aineisto toimii hyvin neuvonnassa ja tilan toiminnan kehittämisessä, mutta tilalla mitattu raakadata ei ole kovin informatiivista elintarvikeketjun myöhemmissä vaiheissa; mitatut tiedot on yhdistettävä korkeamman tason hyvinvoinnin kokonaisuuksiksi, jotta hyvinvointitiedosta tulee loppukäyttäjille ymmärrettävää.

Hyvinvoinnin kokonaisarvion laskenta

Tilalla mitattu hyvinvointitieto yhdistetään hyvinvoinnin eri osa-alueiden mukaan. Vallalla olevan Five Domains -mallin mukaan nämä osa-alueet ovat ravitsemus, terveys, kasvatusolosuhteet, käyttäytyminen ja eläimen tunnetila. Toisaalta yhdistämisessä on huomioitava lypsykarjatilan eri eläinryhmät. Hyvinvointitiedon yhdistäminen tehdään erilaisilla matemaattisilla menetelmillä, mutta se vaatii aina myös asiantuntija-arvioihin perustuvia arvovalintoja. Esimerkiksi ontumiselle voidaan antaa laskennassa suurempi negatiivinen painoarvo kuin lieville ihovauriolle.

Läpinäkyvää viestintää Tuotetun eläinten hyvinvointitiedon on oltava läpinäkyvää niin kuluttajalle kuin tuottajal-

hyvinvoinnin arvioinnista sen todentamiseen

Alkuvuodesta käynnistynyt Animal Welfare Verification System -hanke kehittää eläinten hyvinvoinnin todentamista suomalaisilla nautatiloilla.

Asiantuntijana

LILLI FRONDELIUS FM, väitöskirjatutkija Luonnonvarakeskus

lekin. Kokonaisarvion laskenta ei voi siis olla liian monimutkaista. Lisäksi on erittäin tärkeää, että tilalla tehtävä työ eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi näkyy arviointituloksessa. Kokonaisarvion laskentaa halutaan myös kehittää sitä mukaa, kun tutkittu tieto hyvinvoinnista lisääntyy ja toisaalta eläinten hyvinvoinnin taso tiloilla nousee. Tähän hetkeen valitut hyvinvoinnin tason kriteerit voivat kymmenen vuoden päästä olla jo liian matalat.

Miksi kehitämme yhteisvoimin hyvinvoinnin todentamisjärjestelmää? Eläinten hyvinvointia ei voi modernissa toimintaympäristössä perustaa mielikuviin. Elintarviketeollisuuden asiakkaat tiedustelevat avainlukuja ja vaativat todisteita hankkimiensa tuotteiden vastuullisuudesta. Kuluttajat ovat yhä valveutuneempia ja kiinnostuneempia eläinten hyvinvoinnista.

Elinkeinon on sitouduttava eläinten hyvinvoinnin kehittämiseen ja kyettävä todistamaan tehty vastuullisuustyö. Ideaalitilanteessa panostus eläinten hyvinvointiin saadaan ulosmitattua asiakkaille ja kuluttajille tuotteen hinnassa. Tämäkin edellyttää kykyä todentaa eläinten hyvinvointia uskottavasti.

Hyvinvoinnin todentamisjärjestelmän jalkauttaminen käytäntöön on iso työ, joka vaatii niin sitoutumista elin-

keinolta, järjestelmäkehitystä kuin myös talous- ja kuluttajatutkimusta. Todentamisjärjestelmää rakennetaan aiemman kehitystyön pohjalta Luonnonvarakeskuksen ja elinkeinon yhteisessä

Animal Welfare Verification System -hankekokonaisuudessa. Tavoitteena on, että hankkeen päättyessä Suomessa olisi käytössä tieteellisesti validi nautojen hyvinvoinnin todentamisjärjestelmä, joka perustuu tuotantoeläinten terveydenhuoltotietoihin ja riippumattoman kolmannen osapuolen auditointikäynteihin.

Kolmevuotisen

Luken koordinoiman

Animal Welfare

Verification Systemhankkeen konsortiossa yrityskumppaneina ovat:

Atria Suomi Oy

DeLaval Oy

Digia Finland Oy

Eläinten terveys ETT ry

Faba osk

GS1 Finland Oy

HKFoods Finland Oy

Valio Oy

Hanke on osa

Valion Food 2.0 veturihanketta, ja sen päärahoittaja on Business Finland.

Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa

Osta laadukkaat Powerja Winner-tuotteet Valmakaupastasi

Power XL -käärintämuovi

���� Muovihylsy

���� 10 % enemmän metrejä rullassa

���� Vähemmän rullan vaihtoja

���� Vähemmän pakkausjätettä

���� Edullinen metrihinta

���� 7-kerrosteknologia takaa erinomaiset mekaaniset ominaisuudet, minimaalisen hapenläpäisyn ja erinomaisen liimaantuvuuden

Värit valk., vihr., musta

Rullan pituus 1650 m Leveys 500 ja 750 mm

Paksuus 22 µ (micron) Teknologia 7-kerros

Power PRO – 1 900 m

���� 30 % enemmän metrejä rullassa

���� Vähemmän rullan vaihtoja

���� Vähemmän pakkausjätettä

���� 7-kerrosteknologia antaa erinomaiset mekaaniset ominaisuudet, mm. minimaalinen hapenläpäisy

Toimitetaan urakoitsija pakkauksissa ilman pakkauspahveja.

Värit valk.

Rullan pituus 1900 m

Leveys 750 mm

Paksuus 21 µ (micron) Teknologia 7-kerros

Winner-sidontaverkko

Winner on kolmivärinen verkko, jossa on ainutlaatuiset tekniset ratkaisut ja joka on suunniteltu toimimaan kaikissa koneissa ja olosuhteissa. Erittäin luja paalausverkko, joka peittää koko paalin.

Toimii kaikissa koneissa

Värit valk., vihr., pun.

Rullan pituus 3850 m Leveys 1230 mm

Halkaisija 280 mm Vetolujuus 270 (280) kg Teknologia Edge to Edge

1920

Aistinvarainen laatuarviointi.

Artturi®-rehuanalyysin pitkät perinteet

Säilörehujen laatua on Valiolla analysoitu jo vuosikymmenten ajan. Vuosien varrella on otettu monia harppauksia kohti laadukkaampaa säilörehua. Ja kehitys kehittyy varmasti edelleen!

1990–91

1975–76

1953

1932

Laatuarviointi aistinvaraisen arvioinnin lisäksi pHindikaattoripaperilla.

Aistinvaraisen arvioinnin lisäksi pHmittarilla.

Aistinvaraisen arvioinnin lisäksi pH-, ammoniakkityppi- ja sokerianalyysit testiliuskalla.

1980-luku

Nykyisen kaltaiset säilörehuanalyysin pikamenetelmät käyttöön.

1981

NIR-analyysi eli lähi-infrapunaspektroskopia käyttöön rehujen koostumuksen analysoinnissa.

1987–88

Valion kehittämä automaattinen titrausmenetelmä käyttöön säilönnällisen laadun analysoinnissa.

1989

Rehujen kivennäisaineiden (Ca, P ja K) analysointi alkaa. Kivennäisaineet analysoidaan edelleen röntgenfluoresenssimenetelmällä (XRF). Nykyisin kivennäispaketti sisältää Ca, P, K, Mg, Mn, Fe, Cu ja Zn -analyysit.

Säilörehujen sulavuuden analysointi alkaa. NIR-analysaattorin ensimmäinen kalibrointi D-arvolle. Rehun laatuun perustuvan maittavuusarvion lanseeraus.

1996

Artturi-rehuanalyysi nimenä käyttöön.

1996–97

Titrausmenetelmän uudistaminen.

2000-luku

NIR-menetelmään mukaan kalibroinnit

• neutraalidetergenttikuidulle (NDF) (v. 2001)

• sokerille (v. 2003)

• sulamattomalle kuidulle (iNDF) (v. 2006)

• tuhkalle (v. 2013).

• NIR-kalibrointien säännölliset päivitykset, lisättynä uusien rehunäytteiden NIR-spektreillä, jotta kalibroinnit vastaavat viljeltävien kasvilajien ja -lajikkeiden valikoimaa.

2001–2003

Tutkitaan ”tuore-NIR-mittauksen” soveltamista kuivaamattoman ja esikuivatun säilörehun analysointiin vuosina 2001–2003 sekä 2016 kolmella eri laitteella. Menetelmä ei ole riittävän tarkka eikä sitä oteta käyttöön.

2002

Rehuanalyysiin mukaan syönti-indeksi, laskentakaavaa päivitetty sen jälkeen pariin otteeseen.

2020-luku

Tutkitaan korvaavaa menetelmää titraukselle säilöntälaadun analysointiin, työ vielä kesken.

2024

• Cl- ja S-analyysien lisäys kivennäisanalysaattorille (XRF).

• Viljan jyvien analysoinnissa käyttöön NIT-analysaattori.

• Vilja- ja maissipohjaisten karkearehujen tärkkelyspitoisuuden kalibrointi NIR:lle.

Kehitysvastaava Valio Aluelaboratoriot

Säilörehujen analysointi

Valion laboratorioissa analysoidaan vuosittain noin 25 000 säilörehunäytettä, ja kaikkiaan rehunäytteitä yli 40 000. Julkaisemme Valmassa kattavat laatutilastot säilörehujen laadusta vuosittain muun muassa satokohtaisesti alueittain ja kasvilajeittain.

Rehuanalyysissä käytetään edelleen pikamenetelmien lisäksi kuivausmenetelmää, joka on analysointiprosessin aikaa vievin vaihe: rehunäytteet kuivataan lämpökaapissa yön yli, jolloin vesi haihdutetaan pois, ja sen perusteella voidaan laskea kuiva-aine. Kuivatuista rehuista voidaan luotettavasti analysoida pikamenetelmillä koostumus, sulavuus ja kivennäisaineet.

1. Artturi-rehunäytteet jonossa esikäsittelyyn ja rehuanalyysiin.

2. Säilörehunäytteet matkalla kuiva-aineanalyysiin.

3. Rehunäytteet analysoidaan kuivattuina ja jauhettuna NIR-analysaattorilla.

4. Säilönnän onnistuminen tutkitaan säilörehujen puristenesteestä titrausmenetelmällä.

Viisi vaaraa maidon laadulle

Maidon laatu voi heiketä unohduksen ja inhimillisen virheen seurauksena. Pahimmillaan ongelmat huomataan vasta kun maito, jossa on laatupoikkeama, on jo päätynyt hyvän maidon joukkoon. Ole tarkkana ainakin näissä asioissa!

Antibioottijäämät, bakteerit, homemyrkyt tai vaikka pesuvedet pilaavat maitoerän. Miten ne päätyvät maitoon? Kehityspäällikkö Hanna Laitinen Valion Laatu -palveluista kuvailee tilanteita, joissa maidon laatuun tyypillisesti syntyy poikkeamia.

1

NAIDON JÄÄHDYTYS UNOHTUU

Bakteerit lisääntyvät maidossa nopeasti, jos jäähdytys ei ole päällä tai se laitetaan päälle liian myöhään, ja maitoa lypsetään jäähdyttämättömään tilasäiliöön. Lämpimässä 37-asteisessa maidossa bakteerit nousevat nopeasti jopa miljooniin per millilitra. Yhden tilan huonosti jäähtynyt maito nostaa koko kuorman bakteerimäärää ja aiheuttaa laaturiskin lopputuotteiden laadulle. Siksi on erittäin tärkeää ennaltaehkäistä puutteellisen jäähdytyksen aiheuttamat bakteeripoikkeamat.

2

ROBOTISSA VÄÄRÄ

PÄIVÄMÄÄRÄ

Jos lypsyrobotin päivämäärätiedot ovat väärin tai päivämäärän kirjaaminen viivästyy, antibiootilla hoidetun lehmän maito voi joutua hyvän maidon joukkoon. Robotilla voi olla esimerkiksi virheellinen tieto siitä, kuinka pitkään maitoa erotellaan antibioottihoidon jälkeen tai erottelupäivämäärä on lisätty vasta sen jälkeen, kun hoidettu lehmä on jo ehtinyt käydä lypsyllä.

MAIDON LAATU VUONNA 2024

Tuottajamaidon laatu oli vuonna 2024 keskimäärin erinomaista. E-luokan maitoa oli vajaat 97 %.

II-luokan maitoa oli kolmena kuukautena, yhteensä vain 26 571 litraa.

Antibioottimaitopoikkeamia oli ennätyksellisen vähän eli yhteensä 17 tapausta (223 000 litraa). Tapauksia oli yli 40 % vähemmän kuin viime vuonna.

Pesu- tai huuhteluvesitapauksia todettiin kolme kertaa.

Kuormien bakteeripoikkeamia (yli 100 000 pmy/ml) oli edellisvuotta enemmän, ja niiden vähentämisessä on vielä töitä tehtävänä.

Aflatoksiiniylityksiä todettiin siilomaidoissa muutaman kerran. Ylitykset jäljitettiin tiloille, joilla tehtiin nopeasti korjaavat toimenpiteet.

3

INFORMAATIOKATKOKSIA

Antibioottijäämiä voi päätyä maitoon, jos hoidetun lehmän maito on laitettu erilliseen tilasäiliöön, mutta kuljettaja ei ole saanut tästä tietoa ja ottaa maidon mukaan väärästä tilasäiliöstä. Myös informaatiokatkos tilan väen kesken voi aiheuttaa sen, että hoidettua lehmää ei ole tunnistettu

oikein, eli on hoidettu tai lypsetty väärää lehmää. Antibioottijäämätestin teko tilasäiliömaidosta hoitojen ja varoajan aikana varmistaa meijeriin lähtevän maidon jäämättömyyden.

4

PESUVETTÄ TILASÄILIÖSSÄ

Maidon joukkoon ei saa päästä pesu- ja huuhteluvesiä. Tämän aiheuttavat useimmiten inhimilliset virheet pesujen yhteydessä, esimerkiksi maidonsiirtoletkun unohtuminen tilasäiliöön. Onneksi tilan väki tai maitoautonkuljettaja huomaa useimmiten ongelman, ja maito jää tilalle.

Vesilisäys voidaan todeta maitonäytteestä tehtävällä jäätymispisteanalyysillä, jossa lukeman pitää olla alle -0,512 °C. Mikäli lukema lähenee nollaa, maidossa saattaa olla pesutai huuhteluvettä.

5

PILAANTUNUT REHU

Aflatoksiini-homemyrkky päätyy maitoon pilaantuneen rehun kautta. Maidon aflatoksiinille on laissa määritelty suurin sallittu pitoisuus, jota Valiolla seurataan kuukausittain siilonäytteistä. Jos homemyrkkyjen raja-arvo maidossa ylittyy, virheen aiheuttanutta rehua ei saa käyttää lehmän ravintona.

Myös voihappobakteeri-itiöt voivat päätyä maitoon epäonnistuneen säilörehun valmistuksen seurauksena. Ne aiheuttavat ongelmia erityisesti juustonvalmistuksessa.

TEKSTI SUSANNA CYGNEL

Onko vastuullisuus jo rahoituksen ehto?

Kysyimme kolmelta pankilta, miten vastuullisuustoimet vaikuttavat tilojen saamaan rahoitukseen.

TEKSTI SUSANNA CYGNEL

Liiketoimintajohtaja, yritysasiakkaat

Säästöpankkikeskus

Dokumentoi ja raportoi

”Arvostamme maitotilayrittäjiä, joilla on maksuvalmiutta, vahvaa talousosaamista ja selkeä liiketoimintasuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti. Tärkeitä taitoja ovat kyky budjetoida ja ennakoida – eli suunnitella ja varautua.

Avoimuus ja suunnitelmallisuus viestivät pankille, että tila on hyvässä hoidossa ja valmis kestävään kasvuun.

Vastuullisuustoimet vaikuttavat rahoituspäätöksiin. Tilojen sitoutuminen ympäristökorvauksiin ja ympäristölupiin sekä Valion kautta varmistetut vastuullisuuskäytännöt tukevat rahoituksen saamista.

Hyvin dokumentoidut vastuullisuustoimet ja suunnitelmat hiilijalanjäljen pienentämiseksi jouduttavat pankin prosesseja ja sujuvoittavat rahoitushakemuksen käsittelyä. Dokumentointi osoittaa osaamista ja ymmärrystä siitä, miten tuottavuutta parannetaan ja riskejä kartetaan. Se lisää rahoittajan luottamusta.

Vastuullisuusraportointi on tärkeä osoitus sitoutuneisuudesta ja pitkäjänteisyydestä. Eläinten hyvinvointi myös keskeistä, kun maitotilan rahoituspäätöksiä tehdään, sillä hyvinvoivat eläimet ovat tuottavia.”

Kirkasta visio

”Pankit arvostavat pitkäjänteistä suunnittelua ja selkeää visiota. Hyvin laadittu ja päivitetty liiketoimintasuunnitelma vahvistaa maitotilan uskottavuutta. Myös yrittäjähenkisyys, uudistumiskyky ja tarkka taloudenpito, kuten moitteeton luotonhoitohistoria, ovat avainasemassa.

Lainaneuvotteluissa on kyse vuoropuhelusta, jossa avoin ja rakentava keskustelu pankin kanssa vie eteenpäin.

Neuvotteluihin kannattaa valmistautua huolellisesti. Maitotilayrittäjän tulee laatia realistiset laskelmat, jotka hän pystyy perustelemaan selkeästi: on tärkeää, että yrittäjä seisoo esittämiensä lukujen takana.

Maitotilojen vastuullisuustoimet eivät ole vielä rahoituksen ehdoton vaatimus, mutta niiden merkitys kasvaa koko ajan. Vastuullinen toiminta on pankin mielestä tehokasta ja kannattavaa.

Nykyiset toimet, kuten eläinten eettinen kohtelu ja henkilöstön hyvinvoinnin huomiointi, kannattaa dokumentoida hyvin. Vaikka vastuullisuudessa usein keskitytään ympäristöasioihin, myös sosiaalinen vastuu ja hyvä hallintotapa kuuluvat vastuullisen maitotilan toimintaan.”

TEPPO PÖLLÄNEN Maa- ja metsätalouspalveluiden johtaja OP Ryhmä

Neuvottele yhdessä

”Maitotilojen vastuullisuustoimet vaikuttavat yhä enemmän pankkien rahoituspäätöksiin, sillä talouden ja vastuullisuustoimien kehitys kulkevat käsi kädessä. Rahoitamme mieluiten tiloja, joilla on maksukykyä ja osaamista toimia vastuullisesti. Suosimme rahoitusneuvotteluissa monikantamallia, jossa pankki ja Valio istuvat maitotilayrittäjän kanssa saman pöydän ääreen rahoitusneuvotteluissa. Se on tehokas ja avoin tapa neuvotella rahoituksesta. Monikantamalli tukee yhteistä ymmärrystä ja tilojen kehittymismahdollisuuksia. Valion hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 ohjaa maitotilan toimintaa oikeaan suuntaan, mikä helpottaa myös pankkia luottopäätöksien tekemisessä. Jos tila tunnistaa Valion vastuullisuusvaatimukset ja toimii niiden mukaan, pankin on helpompi myöntää rahoitusta kuin ilman näitä toimia.

Päästölaskelman puuttuminen ei vielä ole lainansaannin este, mutta jo parin vuoden sisällä talousraportointi sisältää myös päästöraportoinnin, kuten suuryrityksissä on jo tapahtunut. Tilojen kannattaa kehittää raportointikykyään ennakoivasti.”

MANU KAUPPILA

yrityspankki Nordea

Tehokkaat kotimaiset

Lehmän-pastat

UUSI PAKKAUSKOKO

KALSIUM-pasta

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi. Pakkaus 4 x 390 g uusi pakkauskoko: 24 x 390 g

Sisältää myös lukuisten tutkimusten mukaan tehokasta kalsiumkloridia.

UUSI PAKKAUSKOKO

KETOOSI-pasta

Kun lehmä ei syö!

Pakkaus 4 x 330 g uusi pakkauskoko: 24 x 330 g

pH-Pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen.

Pakkaus 4 x 430 g

HIILI-pasta

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Pakkaus 4 x 335 g

Toimittaja

PÖTSI-pasta

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

UUSI PAKKAUSKOKO

Pakkaus 4 x 330 g uusi pakkauskoko: 24 x 330 g

FOSFORI-pasta

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Pakkaus 4 x 370 g

MAGNESIUM-pasta

Kun on riski laidunhalvaukseen, myös sisäruokinnassa.

Pakkaus 4 x 390 g

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa. Pakkaus 4 x 360 g

Valmistaja

Varo putoamasta!

Maatilalla rakentaminen ja kunnossapito edellyttävät välillä korkealla työskentelyä. Pudotuksen ei tarvitse olla suurikaan, ja seuraukset voivat olla erittäin vakavia. Tunnista riskit!

1

TIKKAAT

Tikkaat ovat vaarallinen työskentelyalusta. Nojatikkaita on syytä käyttää vain tilapäiseen kulkuun työtasolta toiselle tai nostoapuvälineiden kiinnittämiseen tai irrottamiseen. A-tikkaita käytetään vain lyhytkestoisissa keveissä asennustöissä. Tikkaiden pitää olla vakaat ja alustan painumaton. Tikkailla työntekijän tasapaino on tärkeää.

2

TYÖPUKKI

Työpukit on tarkoitettu tikkaita raskaampiin asennus-, rakennus- ja huoltotöihin. Ne ovat leveämpiä ja matalampia kuin tikkaat ja voivat antaa väärää turvallisuudentunnetta. Työpukin tulee olla tukeva ja mahdollisimman vahvaa materiaalia. Yleensä käytetään tehdasvalmisteisia kokoontaitettavia työpukkeja, joita voi siirtää ja kuljettaa. Työpukin maksimikorkeus on kaksi metriä.

3

TELINEET

Jos tikkaiden tai työpukkien käyttö on jatkuvaa, on paras rakentaa kiinteät telineet. Kunnon telineissä on tukevat, vähintään 1,1 metrin korkuiset kaiteet. Telineet on asennettava valmistajan ohjeiden mukaisesti. Siirreltäviä telineitä käytetään painumattomalla alustalla. Telineiden kokoamisessa, käytössä ja purkamisessa on huolehdittava putoamissuojauksesta.

ANNA RIIKKA PUKARI

Melan työkykypalvelut

Vaihtelut vasikkaripulin esiintymisessä ovat tavallisia. Välillä tuntuu, että ripulista on päästy eroon ja välillä oireillaan rajusti. Karjakoon kasvaessa vastasyntyneiden osasto ei ole tyhjillään, ja taudinaiheuttajien kiertoa on vaikea katkaista.

Asiantuntija

Vaihtelun taustalla on vastustuskyvyn ja tautipaineen tasapaino. Vastustuskyky vaihtelee ternimaidon laadun ja saannin mukaan. Taudinaiheuttajien määrä ympäristössä vaihtelee erittäjien ja niiden eritysmäärän vaihdellessa. Vasikkaruuhkat lisäävät tautipainetta ja vaikeuttavat puhtaanapitoa. Ruuhka umpiosastossa voi heikentää ternimaitoa. Tavallisimmat vasikkaripulin aiheuttajat ovat rotavirus ja kryptosporidioosi, joihin ei ole lääkettä.

Kipulääkkeellä voi parantaa juontihalua ja nestehoidolla elimistön nestetasapainoa, ja kumpikin estää nestehukkaa. Puhtaudella on iso rooli torjunnassa, jotta taudinaiheuttajat eivät päätyisi vasikan suuhun. Vastasyntyneiden tilojen määrä ja puhdistamisen helppous ovat tärkeitä.

Rotaa vastaan on ollut jo pitkään rokote, joka toimii tehokkaasti. Nyt on saatu rokote myös kryptoa vastaan. Käyttökokemukset ovat vielä tuoreita ja vähäisiä. Rokottaminen on suositeltavaa ainakin silloin, jos vasikoita menetetään tai sairaiden hoito työllistää liikaa. Rokote annetaan emälle umpiaikana, ja se parantaa ternimaidon tehoa. Vasikka saa rokotetun emän ternimaidosta tehostetusti vastustuskykyä.

MAIKAU OY Kurikka

Pellot Nurmiviljelyssä 300 ha, viljaviljelyssä 125 ha.

Navetta Asemalypsypihatto vuodelta 2004, laajennus 2009, ja 2014.

Eläimet

Noin 400 lypsävää, nuorkarjaa 280, rotuina holstein (80 %), lisäksi ayrshire, jersey ja brown swiss.

Maitoa meijeriin Tavoitteena 4 miljoonaa litraa vuodessa. Keskituotos 11 000 kg/lehmä EKM kg.

Maidon hiilijalanjälki 1–1,2 kg CO ₂ e/kg EKM

Mitä sinulle merkitsee olla Valion omistaja?

Me yrittäjät

”Valion omistaminen tuo vakautta ja antaa vaikutusmahdollisuuksia. Omistajana voi hakeutua edustajistoon, jossa myös isäni on ollut mukana.”

Nuori yrittäjä sukupolvien ketjussa

Eero Parkkari on päättänyt jatkaa vanhempiensa jalanjäljissä maitotilayrittäjänä. Sukupolvenvaihdos tehdään kaikessa rauhassa seuraavien vuosien aikana.

TEKSTI SUSANNA CYGNEL

Jalasjärveläinen Eero Parkkari, 21, työskentelee täyspäiväisesti vanhempiensa maitotilalla Kurikassa. Takana ovat kolmivuotiset opinnot Ilmajoen maatalousoppilaitoksessa ja asepalvelus Porin prikaatissa, Niinisalossa. Nyt on aika omistautua tilan hoitoon.

Eeron vastuulle kuuluu eläinten ruokinta ja karsinoiden kuivittaminen tilan työntekijöiden kanssa. Myös peltotyöt ja koneiden korjaus sekä huolto ovat yhä enemmän hänen vastuullaan.

”Vanhempani vastaavat tilasta, jossa on kymmenen työntekijää ja

satunnaisia harjoittelijoita. Heidän kokemuksensa on tärkeää. Isältä kysyn paljon etenkin koneisiin liittyvissä asioissa. Peltopuolella olen jo saanut enemmän vastuuta”, Eero kuvailee työnjakoa.

SUKUPOLVENVAIHDOS KAIKESSA RAUHASSA

Eero Parkkari on päättänyt jatkaa maitotilayrittäjänä vanhempiensa jälkeen. Sukupolvenvaihdosta ei ole vielä tehty, mutta se on jo mielessä. Parkkarin tila yhtiöitettiin vuonna 2011, jolloin siitä tuli Maikau Oy. Osakeyhtiössä sukupolvenvaihdos on

omanlaisensa prosessi; Eero arvioi, että siirtymävaihe kestää viisi vuotta. Sinä aikana hän ostaa osakkeita vanhemmiltaan järkevän aikataulun mukaisesti.

Tilalla on pitkät perinteet Parkkarin suvussa. Eeron vanhemmat ottivat tilan haltuunsa vuonna 2003 isän vanhemmilta. Eero toivoo, että vanhemmat ovat mukana vielä sukupolven vaihdoksen jälkeenkin, sillä tila on iso ja sen koko toiminnan hallitseminen vie varmasti aikansa.

Eerosta tulee sukupolvenvaihdoksen jälkeen myös esihenkilö, mutta ei näe roolissa sen kummempaa.

”Haluan esimiehenä olla ihminen ihmiselle ja kohdella työntekijöitä niin kuin haluan itseäni kohdeltavan. Meillä on hyviä työntekijöitä, ja heistä kannattaa pitää hyvää huolta.”

TIETYSTI MAITOTILAYRITTÄJÄKSI!

Eero on pienestä pitäen osallistunut tilan arkeen ja nähnyt sen kasvun. Kymmenvuotiaana hän alkoi tehdä askareita navetassa ja traktorikortin saatuaan pääsi myös peltotöihin. Kun vanhemmat ottivat tilan hoitoonsa, eläimiä oli noin viisikymmentä. Nyt niitä on lähes 700. Eeron tavoitteena on kehittää tilan toimintaa vanhempiensa esimerkin mukaisesti ja kasvattaa lehmämäärää edelleen.

”Tarkoituksena on laajentaa tiloja ja parantaa tuotantoa. Lypsyasemamme kapasiteetti on jo äärimmillään, mutta suunnitelmissa on kehittää sitäkin puolta”, hän sanoo.

Eerolla on realistinen kuva maitotilayrittäjän arjesta, vaatimuksista ja tarpeista.

”Vertaistuki on tärkeää tällä alalla. Lisäksi hyvät verkostot, kuten koneurakoitsijat ja rakennusmiehet, auttavat paljon. Uuden oppiminen vanhemmilta ja alan ammattilaisilta on ollut minulle arvokasta”, hän kiittää.

TUKEA NUORTEN MAITOTILAYRITTÄJIEN

KOULUTUSOHJELMASTA

Maatalousyrittäjyys vaatii monipuolista osaamista, mutta Eero kokee olevansa valmis haasteisiin. Hänen vahvuuksiaan ovat hyvä stressinsietokyky ja ongelmanratkaisutaidot.

”Ongelmia kuten koneiden rikkoutumisia tulee päivittäin, mutta ne pitää vain ratkaista. Karjanhoidon kokonaisuuden hallintaa minun täytyy vielä oppia vanhemmiltani”, Eero pohtii.

Lisää tukea on tarjolla maaliskuussa alkaneessa Tulevaisuuden Valiot -koulutusohjelmassa, jonne Eero on ilmoittautunut. Kyseessä on Valion ja osuuskuntien yhdessä järjestämä uusi koulutusohjelma nuorille maitotilayrittäjille.

”Odotan oppivani yrittäjyyttä ylipäänsä ja tutustuvani koulutuksessa uusiin ihmisiin sekä laajentavani verkostoani.”

Arjen lomassa Eero löytää myös tilaa vapaa-ajalle. Hän viettää aikaa kavereidensa kanssa ja syksyisin metsästää hirvieläimiä.

Maikaun tila

Yrittäjät:

Äiti Mari Parkkari ja isä Markku Parkkari toimivat vielä tilan yrittäjinä. Peheeseen kuuluvat Eeron lisäksi myös pikkusiskot Emma ja Ella

Mitkä on tilanne vahvuudet?

Tilaa on laajennettu hallitusti ja kasvua tehty vaiheittain, eikä kerralla liian isosti. Lisäksi meillä on hyvä työvoima ja luotettavat yhteistyökumppanit tukemassa.

Mistä saat voimaa työhön?

Onnistumiset antavat voimaa erityisesti silloin, kun olen ratkaissut jonkin hankalan tilanteen. Välillä pienikin edistysaskel voi lisätä paljon motivaatiota jatkaa.

Millaisia haasteita olet kohdannut?

Tilan suurin vastoinkäyminen oli vuonna 2019 sattunut tulipalo, jossa rehuvarasto ja pyöräkuormaaja tuhoutuivat. Oli pakko rakentaa uusi rehuvarasto ja hankkia uusi pyöräkone, mutta siitäkin selvittiin.

Mistä haaveilet?

Olen haaveillut pienestä asti siitä, että saan jatkaa vanhempieni työtä ja kehittää tilaa edelleen

Terveiset muille tilallisille?

Toivotan kaikille onnea ja menestystä. Ruokaa tarvitaan jatkossakin, ja työllämme on suuri merkitys!

KIEKKOJEN

EESTI NISÄ -LIITTO TOIMENPITEET

1 W

USKONTO 100 W

RAAJAKIN KÖRÖT-

TELY

MERENKULUN APUVÄLINE TALOUSARVIOT

VÄÄRÄ

SARJAT HIMOKEKO KUUTIOSSA TON ALASSISSA PÄÄSSÄ -ANTI

SUOJA PUUN-

KUNTA RUOTPALA

HÄRKÄJUMALA

VAARAT

HAUDUTETTUJA

KORAPE R KATUT SNELLMAN

AVARAT

TUNTEA LIND

AJOS -TOKSIINI

LOUHIMIS-

TÄYSIN SAMA

PUUKAUHA

VIRTSAASTIA

AINE 10101 01010 PAIKKA

TAPIO

SOPIMUS SEKIN KAS

KÄÄ-

TOTTUMUS SÄRÄ & PÖYSTI MI

HURJA

JALOKAASU Au Au

SALO "WWW" 01010 MI

TÄS-SÄ-KIN

TUURI &

OSITUKSET

MMM:N KANSLIA-

PESONEN

RUOKAPÄÄLLIKKÖ

KALA

ERIKOISUUS EHTOO

MAIDEN AHNEHASEN-

LINNILÄ & LIND TIA KAIMA

NIE-TILA

SULLOA

NAISET ELOJACQUES

VALETTUKIN TO VESA 1. OVI 1. OSA -MAA

Ristikon oikea ratkaisu: maitojame.fi/maito-ja-me-lehdet

RUNO

TÄMÄ

Laadinta: VELI - MATTI KILPELÄINEN

Laadinta: Veli-Matti Kilpeläinen KERA

Tasaisen vuoden jälkeen odotamme kasvua

VUOSI 2024 oli liiketoiminnaltaan hyvin tasainen. Alavireisen alkuvuoden jälkeen suunta kääntyi niin, että pystyimme loppuvuonna nostamaan tilityshintaa kahdesti. Myös jälkitilivaraa jäi.

Alkaneen vuoden suurin haaste on edelleen kotimaan talouden alavireisyys ja kuluttajien heikko ostovoima. Tämä vaikuttaa suoraan siihen, mitä tuotteita kuluttaja valitsee ostoskoriinsa.

Tätä kirjoittaessani maailmanpolitiikan suunta ja Trumpin mahdollisesti asettamat tullit Yhdysvaltojen ja muiden maiden välillä ovat suuri kysymysmerkki. Tullien merkitys Valion viennille ja maitotuotteiden maailmanmarkkinahinnoille voivat olla merkittäviä. Lisäksi seuraamme työnsä aloittaneen EU:n komission aloitteita. Uusi komissio on luvannut pitää huolta yritysten kilpailukyvystä muun muassa vähentämällä regulaatiota. EU:n uuden maatalouspolitiikan vision mukaan painotuksia ovat muun muassa viljelijöiden hallinnon taakan keventäminen sekä ruoantuotannon painottaminen rahoituksessa. Hyvä uutinen oli, että metsäkatoasetukseen tuli pidempi siirtymäaika. Toivotaan, että lisäajan aikana myös sen tulkintaa selkeytetään. Sen sijaan vastuullisuusraportointisääntely sekä pakkaus- ja pakkausjätedirektiiviasetus etenevät, ja niihin liittyvät vaatimukset on vietävä käytäntöön seuraavien vuosien aikana.

KUKA

Annikka Hurme

Valion toimitusjohtaja, joka rakastaa tavallista perhearkea sekä sudokujen ratkomista ja ulkoilua metsässä.

tuotekehitys ja tehokas tuotantomme mahdollistavat ajassa elävän ja kuluttajia inspiroivan tuotteiston. Valio Koekeittiö perustettiin jo 1950-luvulla, ja se toimii edelleen. Kuluttajat ovat ottaneet hyvin vastaan Valio Keittiön -ruoanvalmistustuotteet ja Valio sovelluksen, ja ne edistävät hyvin tuotteiden myyntiä. Juustoissa kehitämme aktiivisesti valikoimaa ja pakkausratkaisuja sekä panostamme vahvoihin brändeihimme kuten Valio Oltermanni®, Valio AURA® sekä Valiojogurtti®.

”Suurin haaste on edelleen kotimaan talouden alavireisyys ja kuluttajien heikko ostovoima.”

Uusi sydänmerkillä varustettu Oltermanni® 17 % kasviöljyjuusto ja uudet sydänmerkityt Valio Oivariini®-tuotteet on otettu hyvin vastaan niin HoReCa-puolella kuin kuluttajien keskuudessa. Gold&Green®-tuotteet ovat vahvassa kasvussa ja kasvua vauhdittavat nyt myös Härkis®-tuotteet. Profeel®-tuoteperhe ja Oddlygood®-tuotteisto ovat vahvoja kotimarkkinalla ja brändituotteiden viennissä, joka on kasvumme tärkeä pilari. Erikoismaitojauheiden myynti jatkaa kasvua Aasian-markkinoilla. Valio Aimo® -tukku- ja HoReca-liiketoiminta tuovat hyvän lisän tähän kokonaisuuteen.

NÄKYVISSÄ ON kuitenkin myös paljon mahdollisuuksia. Laadukas maitoraaka-aine, vahva

KUNTA- JA ALUEVAALIT käydään huhtikuussa, ja se on myös aika, jolloin voimme vaikuttaa siihen, millaisia päätöksiä kunnissa tehdään muun muassa kunnan julkisista hankinnoista. Kannustan kaikkia käymään aktiivista keskustelua kuntavaaliehdokkaiden kanssa esimerkiksi siitä, syödäänkö paikallisissa kouluissa ja päiväkodeissa kotimaista ruokaa.