Maito ja me 3 / 2019

Maito ja me

VA L I O N O M I S TA J AY R I T TÄ J I E N

A M M AT T I L E H T I / 0 3 — 2 0 1 9

PALMIALLE PARHAAT RAAKA-AINEET LÄHIALUEELTA HIEKKAPARSI PIHATOSSA 14

MAIDON HIILIJALANJÄLKI 22

NURMIPILOTTI 26

Rehun syönnin lisääminen on nyt ennätyksellisen helppoa.

Rehun manuaalinen siirto on nyt mennyttä aikaa. Lely Juno -automaattisen rehunsiirtäjän avulla rehunsiirto voidaan tehdä aiempaa useammin ja samalla vähentää työ- ja energiakustannuksia. Ota yhteyttä robottimyyjäämme ja kysy lisää automaattisen rehunsiirron hyödyistä. Yhteystiedot: www.nhk.fi

9 1 0 2 — 03

SISÄ

LT Ä Ä

Te e m a n a RUOKINTA JA HYVINVOINTI

Pääkirjoitus ……..…………..…………………04 Alkutuotantojohtaja ...…………….………05 Uutisia .......………………………….…..…….…06 Toimitusjohtajalta ……...…...………………11 Valion hallintoneuvosto...................….12 14

Terveet eläimet, hyvä tuotos..............14

30

Satokauden pitoisuudet.....................20 Maidon hiilijalanjälki..............................22 Nurmi-pilotti.........................................26 Osuuskunta Maitosuomi.....................28 Me yrittäjät....….........................….…...…30 Globaalit maitomarkkinat ...….........…32

26

Hallituksen puheenvuoro……..….....…35

44

Vakuutus sairauksien varalle…..........36 Työ ja terveys ...…............................……38 Nasevasti.....…..................................……39 Talous..….….....................................………41 Kysy asiantuntijalta …..…..…….…………42 Kysy eläinlääkäriltä ..….......……..….……43

48

Laboratoriossa ………......................……44

54

Koneklinikka ...…..............................……46 Vastuullisuus….....................….…….……48 Koekeittiö….......................…….……………52 Markkinointitekoja….............................54 Uutta Valiolta…......................................55 Riitan aamulypsy...................................57

52

Tavataan Valiolla ..……….............….……58

R PÄ

ISTÖME

R KK I

MAITO JA ME Julkaisija Valio Oy, PL 10, 00 030 Valio Konsepti A-lehdet Oy Toimitus Päätoimittaja Anu Artjoki, puh. 050 398 4456, anu.artjoki@valio.fi, maitojame@valio.fi Toimituskunta Ilkka Pohjamo (pj), Johanna Heinonen, Heidi Huttunen, Hanna Laitinen, Esa Manninen, Ari Mäkelä, Juha Nousiainen, Laura Nyholm, Kaj Nyman, Kristiina Sarjokari, Taina Vuotilainen Tuottaja Susanna Cygnel Taitto Johanna Siljola Tilaukset ja osoitteen­muutokset Edita Prima Oy, Rekisteripalvelut/Maito ja me, p. 020 450 00, rekisteripalvelut@edita.fi Ilmoitusmyynti Cupik-Media Oy, p. (09) 278 7711, cupik@cupik.fi Painatus Edita Prima Oy Tilaushinta 50 euroa/vsk, ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja me ilmestyy 4.12.2019. MAITO JA ME -AMMATTILAISSIVUSTO maitojame.fi

YM

36

M

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet 4041 0428

MAITO JA ME * 03

PÄ

JO ÄKIR

ITUS

Valoisin mielin sisäruokintakauteen

U

usi Osuuskunta Maitosuomi aloitti toimintansa, kun kaksi perinteikästä osuuskuntaa yhdistyivät. Maitosuo­ men toimitusjohtaja Ilpo Lukkarinen toteaa sivuilla 28−29, että osuus­ kunnan kirkkain tavoite on auttaa maitotilayrittäjiä kehittämään tilaansa ja menestymään. Jatkossa tarvitsemme edelleen rohkeita päätöksiä ja selkeän suunnan, jotta voimme vastata maatalous- ja elintarvike­alan tiukkenevaan kilpailuun. Valion vapaan lehmän maito on toivottu vastaus kuluttajien odo­ tuksiin vastuullisesti tuotetuista maitotuotteista.

Maitotilojen rehutilanne näyttää onneksi parem­ malta kuin viime vuonna. Erityisesti kakkossadon määrää ja laatua ovat paikoin verottaneet kuitenkin kuivuus ja yöpakkaset. Säilörehujen koostumus ja sulavuus ovat paremmin tasapainossa kuin viime vuonna, arvioi Valio Artturi® kehityspäällikkö Laura Nyholm sivuilla 20−21. Kattavan yhteen­­vedon Valio Artturi® säilörehunäytteiden tuloksista saamme lokakuussa.

Valiolaisilla maitotiloilla työskennellään vuoden jokaisena päivänä ja tehdään ilmastotekoja. Eläinten hyvä terveys, kestävyys ja jalostuksellinen taso sekä tehokas rehuntuotanto ja maan viljelykunnosta huo­ lehtiminen tukevat yhteistä tavoitettamme Kohti hiilineutraalia maitoa 2035.

Valion Hiilineutraali maitoketju -tiimi kertoo sivuilla 22−24 mahdollisuuksista vaikuttaa lehmien kasvihuonekaasupäästöihin ruokinnan ja jalostuk­ sen avulla. Koska metaanin osuus raakamaidon hiilijalanjäljestä on yli puolet, on keskeistä löytää uusia keinoja metaanipäästöjen vähentämiseen.

Kutsumme kaikki yrittäjät mukaan myös syksyn hiiliviljelykoulutuksiin Tahkolle ja Aulangolle lokamarraskuun vaihteessa − tervetuloa!

ANU ARTJOKI Päätoimittaja Twitter: @ anuar tjoki

04 * MAITO JA ME

AJA

N

TA KOH

ISTA

Isoja askeleita vastuullisuudessa

V

astuullisuus ja sen edistäminen mitä kesällä 2018 osattiin odottaa. Muuttuvat on ollut ajankohtainen asia kustannukset lähtivät viime kesän jälkeen poik­ Valiossa jo pitkään, mutta viime keuksellisen rajuun nousuun. aikoina on tapahtunut paljon.

Talven jälkeen tilanne on hieman helpottanut Kesällä Valion vastuullisuus­ ja suunta on parempaan päin, vaikka vieläkin lisä nousi sentistä kahteen senttiin litralta. Syys­ mennään korkealla kustannustasolla. kuussa kauppoihin tuli Valion vapaan lehmän maito. Soijan Luonnonvarakeskus LUKE:ssa käytöstä valiolaisilla tiloilla on kehitetty maidontuotannon luovuttiin kokonaan jo hyvän muuttuvien kustannusten in­ aikaa sitten – Brasilian metsä­ deksi. Kyseessä on maidontuo­ "Vastuulliset palot muistuttivat siitä, minkä tantoon sovellettu versio Tilas­ yritykset takia soijasta tuli luopua. tokeskuksen julkaisemasta maa­ Valiolla on kunnianhimoi­ talouden tuotantovälineiden tulevat nen tavoite saavuttaa hiilineut­ ostohintaindeksistä. menestymään raali maitoketju. Hihat on kää­ Indeksin perustasona 100 on markkinoilla." ritty, mutta urakka on kova ja tammikuu 2015. Viime vuoden jatkuu vielä pitkään. lopulla indeksi kävi korkeimmil­ Vastuullisuus ei ole sana­ laan tasolla 117 ja kesäkuuhun helinää ja vaatii paljon töitä 2019 mennessä indeksi oli jokaisena päivänä − niin Va­ laskenut tasolle 110. Eli liossa kuin tiloillakin. Vastuulliset yritykset tule­ indeksin perusteella kesäkuussa maidon­ vat menestymään markkinoilla ja vastuuttomat tuotannon muuttuvat kustannukset oli­ tulevat tippumaan kyydistä. vat 10 prosenttia korkeammat kuin vuo­ den 2015 tammikuussa. Tilojen välillä voi Euroopan maitomarkkinat ovat olleet tänä olla eroja kustannusten kehittymisessä. vuonna paremmin tasapainossa kuin pitkään aikaan.

Maitotilayritykset kehittävät toimin­ Maitotuotemarkkinoilta poistui niin sanottu taansa, ja niin tehdään myös Valion ylimääräinen myyjä EU:n interventiovarastojen Alkutuotannossa. Katseet on suuntyhjennyttyä. Tämä on näkynyt erityisesti rasvat­ nattu eteenpäin. toman maitojauheen hintatasossa, joka on nous­ Valioryhmän neuvonnan sut yli 30 prosenttia viime vuoteen verrattuna. kehittämisessä keskeinen Pitkän aikavälin vertailussa maitojauheen hinta kysymys on, kuinka voimme on kuitenkin maltillisella tasolla. tukea parhaalla mahdol­ Myös tilatasolla lähiaikojen näkymät ovat lisella tavalla maitotila­ paremmat kuin vuosi sitten. Nyt tiedetään se, yrittäjiä menestymään.

ILKKA POHJAMO Alkutuotanto­j ohtaja, Valio Oy Twitter: @ ilkpohjamo

MAITO JA ME * 05

Uusi Osuuskunta Maitosuomi

Maitotilayrittäjä Johanna Vakkamäki Vihdistä vapaan lehmän maidon kuvauksissa.

O

suuskunta Maitosuo­ mi aloitti toimintansa 1.9.2019 Osuuskunta ItäMaidon ja Osuuskunta Mai­ tosuomen sulautuessa yhteen.

Valioryhmään kuuluvan uuden Osuuskunta Maitosuomen omistaa noin 2 400 maitotilayrittäjää laajalla alueella, joka ulottuu ruotsinkieliseltä Poh­ janmaalta Pohjois-Karjalaan ja Pirkanmaan pohjoisosista Ylä-Kainuuseen.

Maitosuomen jäsentilojen tuottama maitomäärä oli vuon­ na 2018 noin 888 miljoonaa litraa eli noin puolet kaikesta Valioryhmässä tuotetusta maidosta. Tilojen keskimääräinen maidontuotanto oli 311 000 litraa. Maidonkeräilyä hoitaa 35 maitoautoyhdistelmää.

Osuuskunta Maitosuomi on Valion suurin omistaja. Osuus­ kunta omistaa 42,7 % Valio Oy:n osakkeista ja toimittaa noin puolet Valion vastaanot­ tamasta maidosta.

Osuuskunta Maitosuomen hallitus muodostuu maitotila­ yrittäjistä. Hallituksen pu­ heenjohtajana toimii Mikko Heikkinen Lapinlahdelta ja varapuheenjohtajana Hannu Hokkanen Kangasniemeltä.

Valion hallintoneuvoston 23 maidontuottajajäsenestä 10 tulee Osuuskunta Maitosuo­ mesta. Hallintoneuvoston pu­ heenjohtaja on Maitosuomen hallituksen jäsen, lapualainen maitotilayrittäjä Esa Kotala.

Valion nelihenkisessä hallituk­ sessa Maitosuomesta jäsenenä on maitotilayrittäjä Jarno Kämäräinen Kiuruvedeltä.

Osuuskunta Maitosuomen verkko­sivut www.maitosuomi.fi

06 * MAITO JA ME

VALIO OY

UUTISET

Vapaan lehmän maidot Valion tutut maidot ovat jatkossa vapaan lehmän maitoa. yyskuun puolivälistä alkaen Valion litran ja 1,75 litran maidot eli rasvaton maito, ykkösmaito, kevyt­ maito ja täysmaito, ovat olleet vapaan lehmän maitoa. Maidot ovat Valion kuluttajatuotteiden suurin ryhmä, ja siksi ne ovat mer­kittävä lisäys vastuullisemmin tuotettujen maitojen valikoimaan.

Vapaan lehmän maidon mai­ noskuvauksissa mukana ollut Vakkamäen tilan maitotilayrittäjä Johanna Vakkamäki Vihdistä toteaa, että oli mielenkiintoista päästä seuraamaan kuvausam­ mattilaisten työtä. ”Aloitimme aamuvarhain, jotta kuviin saatiin hyvä valo − ja se

kannatti”, Vakkamäki toteaa. ”On hienoa, että Valio tuli mukaan vapaan lehmän maidon markkinaan, koska pihattoleh­ mien osuus kasvaa jatkuvasti.

Toivon, että kehitämme vastuulli­ suustuotteitamme ja vapaan leh­ män maitoja edelleen eteenpäin ja saamme tulevaisuudessa mukaan lisää ekstraa − esimerkiksi laidun­ tavien lehmien maidosta valmis­ tetut tuotteet”, Vakkamäki sanoo.

Valion vapaan lehmän maitoa tuottavia tiloja on eri puolilla Suo­ mea. Maito kerätään erillisillä keräilyautoilla ja pidetään erillään myös meijerissä samaan tapaan kuin luomumaito, mutta muutoin maidon käsittely ei eroa tavan­ omaisesta. Vapaan lehmän maito pakataan Valion Riihimäen, Jyväskylän ja Oulun meijereissä.

Nurmipienryhmän oppeja

Nurmien syyskatsaus

S

K

iinnostus lehmille syö­tet­tävän rehun laatuun innosti Jukka Luoman Kauha­joel­ta mukaan Maito­aka­temian nurmipienryhmään.

Oppeja pienryhmästä on tullut muun muassa satotason mittaa­ miseen, nurmien havainnointiin, lajik­keisiin ja säilörehun tuotanto­ kustannusten määrittä­miseen.

Lue lisää www.maitojame.fi/ osio/ruokinta-ja-rehu

J

ärvenojan tilalla Toho­ lammilla treffattiin elokuussa nurmien syys­ katsauksen merkeissä. Tapaami­ sessa pohdittiin peltojen perus­ kuntoon satsattujen eurojen kotiuttamista sekä keskusteltiin muun muassa kuivuuden vaikutuk­ sista kasvustoon, nurmien uusimi­ sesta ja nurmien kasvinsuojelusta.

Lue lisää www.maitojame.fi/ osio/ruokinta-ja-rehu

Tänäänkin on hyvä päivä valmistautua

UUTISET

MaitoCoachhankkeen tuloksia

talveen!

Meiltä löydät kuivikkeet, rehut ja lämmitettävät juoma-altaat sekä kupit talven tarpeeseen.

S

uomen Yrittäjäopiston ja Maito­ yrittäjät ry:n yhteishanke Maito­ Coach päättyi Seinäjoella loppu­ seminaariin 27. elokuuta. Hankkeessa oli mukana 18 maitotilaa Etelä-Pohjan­ maalta ja 14 MaitoCoachia eli valmentajaa.

Coach­eina toimivat muun muassa toiset yrittäjät, talousosaajat ja bisnesvalmentajat.

Hankkeen aikana luotiin MaitoCoachtoimintamalli, jonka avulla yrittäjä saa tilal­ leen sparrausta sekä monipuolista näkö­­kul­maa yrityksensä kehittämiseen. Maito­ Coachin avulla yrittäjillä on mahdollisuus keskittyä omiin tavoitteisiinsa ja löytää nii­ tä ratkaisuja ja askelmerkkejä, joilla kehit­ tää tilaa.

MaitoCoach-valmentajan tavoitteena on olla ns. luotettava pallotteluseinä yrit­ täjän ideoille ja ajatuksille. Hankkeeseen osallistuneet tilat kuvasivat matkaa Maito­ Coachin kanssa prosessiksi, jossa pohdi­ taan, haastetaan ja suunnitellaan yrityksen ja yrittäjän tulevaisuutta.

Jos kiinnostuit MaitoCoachin löytä­ misestä omalle tilallesi, ota yhteyttä Suomen Yrittäjäopistoon Jenni Koskeen, jenni.koski@syo.fi tai puh. 050 554 1440.

Termoallas 630 ja 640 Suevia

• Juoma-altaan seinämät lämpöeristetty, ei erillistä lämpövastusta • Pysyy sulana noin -20°C, riippuen asennuspaikasta ja mm. tuuliolosuhteista • UV -suojatusta muovista Malli 630

500784591

TAPIO S A U N A M Ä K I

Suomen Yrittäjäopiston ja Maitoyrittäjät ry:n yhteishanke Maito­Coach päättyi Seinäjoella loppuseminaariin 27. elokuuta.

Tutustu tuotteisiin: www.lantmannenagro.fi

580,-

Malli 640

500654888

779,-

Suevia 43A

• Lämmitettävä uimurikuppi, 180 W vastus, pysyy sulana noin –20°C • Lisäksi tarvitaan muuntaja 500727145

279,-

Suevia 46

• Lämmitettävä juomakuppi putkiventtiilillä • Pysyy sulana noin –10 °C, 80 W vastus • Ylä-/alakiinnitys • Lisäksi tarvitaan muuntaja 500785910

Lokakuussa

224,Svh. 249,-

Hinnat (sis. alv 24 %) ovat voimassa 31.10.2019 asti. Osa tuotteista toimitusmyyntinä ja mahdolliset rahtikustannukset lisätään hintoihin.

Lue lisää MaitoCoach-hankkeesta www.maitojame.fi/osio/tilan-kehittaminen

UUTISET

Valio 115 -vuotta seminaari ja omistajaristeily 21.−22.1.2020

T

ervetuloa mukaan Valion 115 juhlavuoden seminaariin ja omistajaristeilylle. Aloitam­ me seminaarilla tiistaina 21.1.2020 Clarion hotellissa Helsingissä ja jatkamme 21.-22.1. Silja Europalla Tallinnaan.

Valioristeilyllä on mukana viihdyttämässä mm.

Arttu Wiskari ja Jarkko Tamminen show. Risteilyn toisena päivänä laivalla Minimessut, joilla esillä Valion eri toiminnot ja tuoteuutuudet. Mahdollisuus vierailla myös Tallinnassa.

Lue seminaarin ja risteilyn ohjelmasta, aikatau­ luista, bussi- ja junakuljetuksista sekä osallistumis­ hinnoista tarkemmin Valmasta.

Varaa paikkasi: www.matkapojat.fi/valio

@koskenojan_tila #Nintendo teki heti tuttavuutta kameran kanssa #lehmälive nähtävissä @valiofi #facebookissa #valiomaitoa

PARASTA

REHUNSÄILÖNTÄÄN

Tilaa nyt Bonsilaget ennakkoehtoon

10 + 1

10 purkin ostajalle 1 veloituksetta kaupan päälle!

Lisäarvoa rehunsäilöntään:

BONSILAGE PRO PROPYLEENIGLYKOLIA OMASTA SÄILÖREHUSTA

BONSILAGE SPEED SÄILÖREHUN KESÄSYÖTTÖÖN JA AIKAISIN SYKSYLLÄ AVATTAVIIN SIILOIHIN

BONSILAGE FORTE KOSTEALLE REHULLE p. 010 3211 950 www.eurotrading.fi

TULOSSA

VA PA A L L A JO HAN N A HEIN O SEN ARKISTOT

Maitotiloista hiilitiloja Tervetuloa oppimaan lisää hiiliviljelystä!

S

euraavat Valio Artturi® hiiliviljelijä­ koulutukset järjestetään 29.−30.10.2019 Hämeenlinnassa Kylpylähotelli Scandic Aulangolla ja 6.−7.11.2019 Nilsiässä Tahko Spa Hotellissa.

Koulutuksissa perehdytään maito­tilojen hiilen­ sidonnan keinoihin ja luennoitsi­joina ovat muun muassa Luken johtava tutkija Perttu Virkajärvi, Syken erikoistutkija ja hiili­viljelijä Tuomas Mat­ tila, tutkija ja hiiliviljelijä Juuso Joona, ProAgrian nurmiasiantuntija ja hiilivilje­lijä Anu Ellä ja Luken tutkimusprofe­ssori Kristiina Regina. Tilaisuudet järjestää Baltic Sea Action Group ja Valio.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset Valmassa.

Nyt kannattaa tilata kivennäiset ja erikoisrehut koko sisäkaudeksi!

KUN TILAAT 1000 kg rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja PremiTähti-kivennäisiä tai 2000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla Saat halutessasi kampanjaedun alennuksena.

SAAT KAUPAN PÄÄLLE CAT CT1205, ladattava vedenkestävä työvalaisin.

Kampanja voimassa 1.9.–31.10.2019.

08 514 4700 kinnusentahtirehut.fi

Johanna Heinonen oikealla Kuninkuusraveissa.

Hevoshullu Maitotilayrittäjä Johanna Heinonen omistaa ravihevosia.

Harrastan raviurheilua, tarkemmin hevosen omistamista. En siis itse valmenna ravureita, vaan ammattivalmentajat.

Omistan hevosia 10–50 hengen kimppa­porukoissa, joissa jaetaan kuluja. Olen myös kimpan­ vetäjä, eli pidän yhteyttä valmentajiin ja muut perillä hevosten kuulumisista. Käyn raveissa tai seuraan niitä netin välityksellä. Lisäksi kotona on siitostammoja ja varsoja, jotka omistan yksin.

Olen tehnyt viestintätöitä Suomen Hevosen­ omistajien Keskusliitossa, joka sijaitsee Lahdes­ sa Jokimaan raviradalla. Sieltä olen imeytynyt myös ravi­radan toimintaan. Kesällä työskentelin Kuninkuusravien viestintäpäällikkönä.

Hevonen on upein olento, jonka luoja on luonut. Kesyttömän oloinen hevonen osoittaa sydämen halkaisevaa lojaalisuutta sitä ihmistä kohtaan, johon se luottaa täysin. Äiti vei minut pikkutyttönä talutusratsastuk­ seen, ja siitä alkoi hevoshulluuteni. Aloin hoi­taa läheisellä ravitallilla tiinettä tammaa. Kun tamma myytiin, siirryin hoitamaan sitä uuteen paikkaan. Lopulta ostin sen itselleni, vaikka olin vasta 16-vuotias.

Tamma eli 24-vuotiaaksi ja teki minulle en­ simmäiset varsani. Kaikki hevoseni ovat minulle tärkeitä, mutta tämän merkitys oli erityinen, koska kasvoin sen kanssa.

Minun on vaikea kuvitella elämääni ilman ravi­urheilua – se on osa minua. Siihen sisältyy suurten tunteiden kirjo, ihmiset ja ystävyydet, ihan kaikki.

Olemme valiolaisia maitotilayrittäjiä yhdessä miehen kanssa ja pystymme vuorottelemaan tilan töissä tarvittaessa, jotta pääsemme har­ rastuksiimme.

Lypsyrobotti helpottaa aikatauluttamista ja mieheni selviää töistä yksinkin välillä – ja voin lähteä iltaisin raveihin.”

DeLaval VMS™ V300 Täysin uusi lypsykokemus!

Juhli kanssamme VMS V300-lypsyjärjestelmän ensimmäistä vuotta! Yli 2500 maidontuottajaa ja lähes 150 000 lehmää nauttivat jo VMS™ V300:sta sen käyttöönoton jälkeen, miksi et myös sinä?

Verkkokauppa on avattu!

Rekisteröidy OmaDeLaval-tilillesi asiakasnumerollasi tai luo uusi tili Y-tunnuksellasi

-10% ensimmäisestä tilauksesta

Jos olet jo DeLavalin asiakas, sinulle on luotu valmiiksi OmaDeLaval-tili ja sinulla on käytössä samat alennusprosentit kuin muutenkin DeLavalin kanssa sioidessasi. Löydät rekisteröitymiseen tarvittavan asiakasnumerosi viimeisimmästä laskusta. Jos et ole vielä DeLavalin asiakas, rekisteröidy yrityksesi Y-tunnuksella.

www.facebook.com/delaval

www.instagram.com/delavalsuomi

TOIM

ITUS

TA JOH

J A LT

A

Uudet avaukset vastaavat kysyntään

K

aunis kesä on takana. Herra Olter­ mannin eli Oltermanni-ukon kam­ panja koulumatkojen turvaamiseksi aloitti Valion myynnissä syyskauden.

Food service -puolella koulut ja oppi­ laitokset ovat palanneet lomilta, ja kauppojen väli­ palatarjonta on saanut meiltä uuden sysäyksen.

delle niin Suomessa kuin ulkomailla. Food service -valikoimiimme kuuluu laaja kattaus erilaisia ruokatuotteita: tuoreita, valmiita elintarvikkeita eli eineksiä sekä pakasteita.

Kaurapohjainen Valio Oddlygood® tuoteperhe ja Valio MiFU® maitoproteiini tuotteet ovat esi­ merkki uusista, kasvavista tuotekategorioista, joihin meiltä löytyy erityisosaamista. Haluamme vastata asiakkaiden ja kuluttajien kysyntää − siksi teemme uusia tuote- ja tuotekategoria-avauksia.

Valion liiketoiminnassa vuoden ensimmäinen puolisko on sujunut suunnitelmien mukaisesti.

Liikevaihto on kasvanut oman toiminnan tulok­ sena, mutta myös maitojau­ heen suotuisan hinnankehityk­ Vaatimukset vastuullisesta toi­ sen ansiosta. Valio PROfeel® minnasta niin ilmaston kuin eläin­ vanukkaat ja vähäsokerinen ten hyvinvoinnin osalta ovat tul­ "Haemme uusi Valio Luonnonjogurtti+™ leet jäädäkseen. Jatkossa tulemme kannattavaa menestyvät markkinalla ja Va­ tekemään entistä enemmän töitä kasvua lio ValSa® tuotteiden myynti sen eteen, että maitotilojen ja Va­ on kasvanut ilahduttavasti. lion vastuulliset teot tulevat tutuk­ strategiamme Teemme jatkuvaa työtä kus­ si kuluttajille niin tuotteiden kuin mukaisesti." tannustehokkuuden paranta­ mainonnan ja viestinnän kautta. miseksi. Haemme kannattavaa Myös tuotteiden hiilijalanjälki kasvua strategiamme mukai­ kiinnostaa kuluttajia. Ensimmäi­ sesti, mutta suurimmat epävarmuustekijät liike­ set laskurit tuotteiden hiilij­alanjäljen laskentaan toiminnan osalta liittyvät meistä riippumatto-­ ovat jo markkinoilla, ja käytössä on monenlaisia miin seikkoihin. Rasvan maailmanmarkkinahin­ laskentatapoja. nat ovat selkeässä laskussa, ja hallitsemattomat Teemme hiilijalanjälkilaskentaa Valiolla Brexit, Mercosur ja USA sekä keskustelut Kiinan kansainvälisten ohjeistusten mukaan, ja tullista, lisäävät epävarmuutta ja hintavaihtelua. lisäksi haluamme saada hiilijalan­jälkiSe mitä tapahtuu maailmanmarkkinalla, heijas­ luvuillemme ja -laskentatavalle puotuu välittömästi myös Valioon. lueettoman tahon hyväksynnän. HiiliTeemme vahvaa uudistumista myös maitotuot­ jalanjäljen laskeminen tuotteille ei ole teissa ja uusissa kategorioissa. Avaan taustaa sille, yksinkertaista − siinä on huo­mioitava miksi olemme kehittäneet maidosta uusia tuote­ koko ketju. Lisäksi ilmastovaikutusten ryhmiä ja maidon rinnalle muita tuoteryhmiä: vertailussa tulisi aina huomioida tuotteiden ravitse­muksellinen sisältö, Valiolla on vahva, vuosikymmenien aikana sillä maito on ainutlaatuisen rikas kasvanut marja- ja mehuosaaminen. Valio marja­ ja maistuva ravinnonlähde. keitot, Valio Hedelmätarha® ja Valio Gefilus® ovat Hyvää alkavaa sisäruokintavahvoja brändejä, joita on kehitetty innovatiivi­ kautta toivottaen, sesti. Erityisosaamistamme on erilaisten hillojen, ANNI KKA HURME marmeladien ja suolaisten sekä makeiden täytToimitusjohtaja, teiden valmistus, ja olemme vahva toimittaja ja Valio Oy Twitter: @A nnikkaHurme yhteistyökumppani muulle elintarviketeollisuu­ MAITO JA ME * 11

2019

Valion hallintoneuvosto

Valion hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa yhtiön hallintoa. Hallinto­neuvosto valitsee halli­tuksen jäsenet ja hallituksen puheen­ johtajan. Halli­tus nimittää toimitusjohtajan.

Valion hallinto­neuvoston 27 jäsenestä 23 edustaa omistajayrittäjiä.

Kyösti Anttila, 59 v.

Luopajärven tila, Kurikka.

Lypsylehmiä 62, nuorkarjaa n. 50. Viljelyala 62,5 ha.

Osuuskunta Maitosuomen ylimenokauden hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2005.

Tuomo Haikonen, 53 v.

Kotirannan tila, Heinola.

Lypsy­lehmiä 40, nuorkarjaa 35.

Viljelyala 85 ha. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvos­ tossa vuodesta 2015.

Ville Hakala, 52 v.

Nokkalan tila, Hartola.

Lypsylehmiä 34, nuorkarjaa 30.

Viljelyala 50 ha. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvos­ tossa vuodesta 2016.

Arto Heikkinen, 43 v.

Peltolan tila, Pyhäntä.

Lypsylehmiä 70, nuorkarja.

Viljelyala 95 ha. Osuuskunta Maitosuomen ylimenokauden hallituksen jäsen. Valion hallinto­ neuvostossa vuodesta 2013.

Mikko Heikkinen, 42 v.

Likolahden tila maatalous­ yhtymänä, Lapinlahti.

Lypsylehmiä 120, nuorkarja kasvaa sopimustilalla.

Viljelyala 174 ha. Osuuskunta Maitosuomen ylimenokauden hallituksen puheenjohtaja.

Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2017.

Jari Hekkala, 50 v.

Särkelän tila, Kalajoki.

Lypsylehmiä 70, nuorkarjaa 60.

Viljelyala 75 ha. Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen varapuheenjohtaja. Valion hallintoneuvos­tossa vuodesta 2012.

12 * MAITO JA ME

Hannu Hokkanen, 50 v.

Ala-rantalan tila, Kangasniemi.

Lypsylehmiä n. 60, nuorkarjaa 50–60. Viljelyala 137 ha.

Osuuskunta Maitosuomen ylimenokauden hallituksen vara­ puheenjohtaja. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2018.

Mikko Huuskonen*, 41 v.

Valio Suonenjoki. Prosessi­asiantuntija. Ammattiliitto PRO. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2017.

Esa Karjalainen, 53 v.

Könnön tila, Puumala.

Lypsylehmiä 70, nuorkarjaa 70.

Viljelyala 110 ha. ProAgria EteläSavon hallituksen jäsen.

Metsä Groupin piiri­toimikunnan jäsen. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen.

Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2016.

Raimo Kielenniva, 58 v.

Teerimäen tila, Kärsämäki.

Lypsylehmiä 40, nuorkarjaa 40.

Viljelyala 85 ha. Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2004.

Esa Kotala, 54 v.

Hallintoneuvoston puheen­ johtaja. Kotalan tila, Lapua.

Lypsylehmiä 50, nuorkarjaa 50.

Viljelyala 100 ha. Osuuskunta Maitosuomen ylimenokauden hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2010.

Katariina Lampela, 57 v.

Keski-Rötkösen tila, Tervola.

Lypsylehmiä 64, nuorkarjaa 103, sonnit kasvatetaan itse.

Viljelyala 120 ha.

Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen jäsen.

Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2012.

Tapio Lehto*, 62 v.

Valio Seinäjoki.

Tuotepakkaaja.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry.

Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2013.

Matti Leikkanen, 48 v.

Hatanpään tila, Sastamala.

Lypsylehmiä 50, nuorkarjaa 50.

Viljelyala 145 ha. Osuuskunta Länsi-Maidon hallituksen jäsen.

Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2016.

Janna Luotola*, 59 v.

Valio Helsinki.

Sopimusvalmistuspäällikkö.

Ylemmät toimihenkilöt.

Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2016.

Lassi Mäkinen, 59 v.

Leppämäen tila, Lieto.

Lypsylehmiä 73, nuorkarjaa 55.

Viljelyala 100 ha.

Osuuskunta Länsi-Maidon hallintoneuvoston puheen­ johtaja. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2015.

Petri Natunen, 48 v.

Alatalon tila, Joroinen.

Lypsylehmiä 120, nuorkarjaa 100. Viljelyala 160 ha. Osuus­ kunta Maitosuomen ylimeno­ kauden hallituksen jäsen.

Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2019.

Vesa Parvinen, 47 v.

Tarvaslahden tila, Parikkala.

Lypsylehmiä 145 ja nuorkarja.

Viljelyala 140 ha, lisäksi sopi­musaloja.

Lihakunnan hallinnossa.

Osuuskunta Tuottajain Maidon halli­tuksen jäsen.

Valion hallinto­neuvostossa vuodesta 2015.

Mauri Penttilä, 62 v.

Penttilän tila maatalous­ yhtymänä, Vesilahti.

Lypsy­lehmiä 60 ja nuorkarja.

Viljely­ala 70 ha. Osuuskunta Länsi-Maidon hallituksen puheenjohtaja. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2001.

Jarkko Pirinen, 43 v.

Tupaselan tila maatalous­ yhtymänä, Iitti. Lypsylehmiä 90 ja nuorkarjaa 60. Viljelyala 132 ha. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen varapuheenjohtaja. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2014. * Valion henkilökunnan edustaja.

Ari Pirttiniemi, 54 v.

Jokelan tila, Saarijärvi.

Lypsylehmiä 32, nuorkarjaa 30.

Viljelyala 40 ha. Valion hallinto­ neuvostossa vuodesta 2017.

Jari Puhakka, 50 v.

Liepalan tila maatalousyhtymänä, Ilomantsi. Lypsylehmiä 65, nuor­karjaa 45. Viljelyala 76 ha.

Ilomantsin Lämpö Oy toimitus­ johtaja. Osuuskunta Maitosuomen ylimenokauden hallituksen jäsen.

Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2018.

Satu Pulkka, 46 v.

Perkkiön tila, Vieremä.

Lypsylehmiä 130, nuorkarjaa 90.

Viljelyala 163 ha. Osuuskunta Maitosuomen ylimenokauden hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2018.

Jaakko Rouhiainen, 64 v.

Hallintoneuvoston varapuheenjohtaja. Piispalan tila, Juva.

Lypsylehmiä 50, nuorkarjaa 45.

Viljelyala 90 ha. Osuuskunta Maitosuomen ylimenokauden hallituksen jäsen. Valion eläkekassan ja Valion keskinäisen vakuutusyhtiön hallintoneuvoston puheenjohtaja.

Valion hallinto­neuvostossa vuo­ desta 2001.

Juha Törmä, 59 v.

Haapalan tila, Tyrnävä.

Lypsylehmiä 74, nuorkarjaa 60.

Viljelyala 66 ha. Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen puheenjohtaja. Valion hallinto­ neuvostossa vuodesta 2017.

Juhani Ylikauma*, 64 v.

Valio Haapavesi. Tuotantovastaava.

Meijerialan Ammattilaiset MVL. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2014.

Päivi Ylä-Outinen, 56 v.

Aution tila yhtymänä Katri-sisaren kanssa, Lappeenranta. Lypsylehmiä 34, nuorkarja kasvatetaan sisaren puolison tilalla. Viljelyala 70 ha.

Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen puheenjohtaja. Valion eläkekassan ja Valion keskinäisen vakuutusyhtiön hallintoneuvoston jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2008.

MAITO JA ME * 13

”Hiekkavuoren valloittajat. Johanna Vakkamäki on erittäin tyytyväinen uuden navetan hiekkaparsiin. Ensimmäisen luokan aloittaneen Ainon hiekkalaatikkoleikit alkavat olla jo takanapäin.”

14 * MAITO JA ME

Terveet eläimet tuovat tuloksen ja hyvän mielen VAKKAMÄEN TILALLA VIHDISSÄ SIIRRYTTIIN HIEKKAPARSIPIHATON MYÖTÄ UUTEEN AIKAKAUTEEN. UUDET OLOSUHTEET EDISTÄVÄT ELÄINTEN HYVINVOINTIA ENTISESTÄÄN. T E K S T I J A K U VA T MARKKU PULKKINEN

MAITO JA ME * 15

TEE

MA KAUNIIN PUNAINEN pihatto loistaa auringossa Vihdin Otalammella.

Navetan takana avautuvat kymmenen hehtaarin peltolaidun ja kol­ men hehtaarin metsälaidun. Puoli vuotta käytössä olleessa 2 400neliöisessä pihatossa on ikkunapäädyt, ja sisätilat vaikuttavat miellyttävän avarilta, viileiltä ja valoisilta. Ei olekaan ihme, että eläimet näyttävät tyytyväisiltä elämäänsä.

Tilan omistaja, maitotilayrittäjä Johanna Vakkamäki on koulutuk­ seltaan eläinlääkäri, mikä edistää karjan hyvinvointia: orastaviin ter­ veysongelmiin voidaan puuttua välittömästi. Vakkamäen kumppanina tilan töissä ja päätöksenteossa on IT-yrittäjänä toimiva puoliso Juho Ruuhijärvi. ”Satsaus olosuhteisiin on kannattanut. Muuton jälkeen hieman notkahtanut tuotos on jälleen nousussa. Muutoksesta parempaan suuntaan kertoo myös se, että lehmien kintereisiin ovat kasvaneet karvat takaisin”, Vakkamäki kertoo.

Kierrämme navettaa yhtenä kesän lämpimimmistä päivistä. Lämpö ei kuitenkaan tunnu sisällä, sillä katossa pyörii 12 viilennyspuhallinta ja verhoseinät sekä päätyovet pidetään auki. ”Päätimme asennuttaa viilentimet saman tien uuteen navettaan, koska nosturikin oli paikalla. Muuten viilentimien asentaminen olisi saattanut venyä ja ainakin olisi ollut hankalampaa.”

VAKKAMÄEN TILA on Valion vastuullisuuslisän piirissä, kuten 82 prosenttia muistakin tiloista. Naseva on luonnollisesti käytössä eläinten terveydentilan ja lääkitysten kirjaamisissa. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto hoituu omin voimin. ”Teen nupoutukset ja tiineystarkastukset noin kolmen viikon välein. Kaikki terveyden- ja sairaudenhoitoon liittyvät tiedot ja doku­ mentit on kätevä kirjata Nasevaan, ja käytänkin sitä säännöllisesti.

Suosittelen muillekin Nasevan käyttöönottamista, jos se on vielä jäänyt tekemättä”, Vakkamäki kannustaa. ”On hyvä, että kaikki terveystieto on yhdessä paikassa. Naseva toimii mielestäni erittäin hyvin.”

Oman tilan ja ison karjan hoitaminen vie lähes kaiken Vakkamäen ajan, ja hän tekeekin eläinlääkärin työtä vain muutamalla muulla koti­eläintilalla. ”Nasevaan liittyvä eläinlääkärin terveydenhuoltokäynti on hyödylli­ nen kaikille tiloille, ja käynnistä kannattaa ottaa kaikki tieto irti. Sään­ nöllisten käyntien ansiosta ongelmiin pystytään puuttumaan nopeasti.

Toivoisin, että eläinlääkäri olisi koko ajan osa tilan hyvinvointitiimiä, eikä vain Naseva-käynnillä kerran vuodessa”, Vakkamäki esittää.

ELÄINTEN hyvää terveyttä ja kestävyyttä aletaan rakentaa Vakkamäen tilalla heti eläimen synnyttä. Lähes kaikki poikimiset valvotaan, jotta vasikka saa varmasti hyvän alun.

Emä otetaan saman tien lypsylle ja vasikalle annetaan varastossa olevaa ternimaitoa, jotta kaikki vasikat saavat riittävästi vastustus­ kykyä kehittävää ternimaitoa. ”Katsomme, että vasikka juo riittävästi ternimaitoa ensimmäisellä kerralla. Jos ei juo, niin maito letkutetaan vasikalle. Ternimaitoa tarjotaan noin kolme päivää. Sen jälkeen annetaan viikon ajan tuttiämpäreistä tavallista maitoa 12–14 litraa päivässä. Sitten aletaan vähitellen totutella starttirehuun”, Vakkamäki kuvailee.

Eläinten hyvän terveyden peruskiveksi Vakkamäki nimeää myös

16 * MAITO JA ME

VAKKAMÄEN TILA, VIHTI Yrittäjät Johanna Vakkamäki, 37, ja IT-alan yrittäjä Juho Ruuhijärvi, 37. Perheeseen kuuluu myös 7-vuotias Aino-tytär. Tilan töissä ovat mukana pitkäaikainen työntekijä Antti Lehtonen, Johannan äiti Mirja Vakkamäki, isänisä Paavo Vakkamäki, sekä osa-aikaisesti veli Jussi Vakkamäki.

Tila

Omaa peltoa 100 ha ja saman verran vuokrapeltoa. 80 ha nurmea, 60 ha viljaa ja loput seos

kasvustoja. Säilörehu varastoidaan pääosin torniin ja osin aumoihin.

Eläimet 120 lehmää, joista 85 prosenttia holstein- ja 15 prosenttia ayrshire-rotua, myös muutama

suomenkarjan lehmä. Hiehot kasvatetaan itse ja sonnit myydään terneinä välitykseen.

Eläimet siemennetään itse. 10 hehtaarin laidun otetaan käyttöön syksyllä ja sinne on vapaa

kulku kolmesta ovesta. Lisäksi on 3 hehtaarin metsälaidun nuorelle karjalle. Talviulkotarha on

tulossa navetan yhteyteen. Tila on mukana Nasevassa.

Maito

Keskituotos tällä hetkellä hieman yli 10 000 kiloa/lehmä/v., rasvaa 4,3 % ja valkuaista 3,5 %.

Tuotos on uusien olosuhteiden ansiosta nousussa, tavoitteena 12 000 kilon keskituotos.

Navetta Helmikuussa 2019 käyttöönotettu, pitkästä tavarasta paikan päällä rakennettu kahden robotin

hiekkaparsipihatto verhoseinillä ja lasipäädyillä. Katossa on 12 viilennyspuhallinta. 162 lypsylehmä paikkaa ja varaus kolmannelle robotille. Lanta poistetaan raapalla. Lattiassa on 2 prosentin kaato.

Navetan suunnitteli 4dBarnin Jouni Pitkäranta ja rakensi Kallelan Timpurit.

Menestystekijät Väljä ja toimiva navetta hiekkaparsineen. Eläimistä ja niiden hyvinvoinnista kiinnostuneet ihmiset.

Tulevaisuus Aikaisempi navetta remontoidaan vuoden 2019 loppuun mennessä nuorkarjalle ja umpilehmille.

Hiehopihaton rakentaminen suunnitteilla tulevina vuosina.

"Vakkamäen tilan uusi navetta otettiin käyttöön kuluvan vuoden helmikuussa. Kaikki ratkaisut on tehty eläinten hyvinvoinnin ehdoilla, mikä näkyy navetan väljyytenä ja valoisuutena.

Hyvä ja riittävä ape on myös perusta eläinten hyvälle terveydelle.

”Kaikki terveyden- ja sairaudenhoitoon liittyvät tiedot ja dokumentit on kätevä kirjata Nasevaan.”

MAITO JA ME * 17

laadukkaan, riittävästi kuitua sisältävän säilörehun ja oikeat ape­ reseptit. Ape jaetaan kerran päivässä ja automaattinen rehunsiirtäjä huolehtii, että ape on varmasti lehmien ulottuvilla. ”Jakaessani appeen katson samalla, että vastapoikineet lehmät tule­vat ensimmäisinä syömään. Jos eivät tule, on parempi mennä tar­ kastamaan lehmän kunto, koska tällöin on usein jotain vialla. Parsien kolaamisen yhteydessä tarkistan vielä, että lehmillä on pötsit täynnä.”

Puhtaat parret ovat utareterveyden perusta. Solujen määrää lypsy­ kertaa kohden seurataan robotin tiedoista sekä tankkimaidosta.

UUDESSA NAVETASSA ei ole ilmennyt pienintäkään sorkkaongel­ maa anturahaavaumista tai valkoviivoista puhumattakaan. ”Ontumisia on ollut todella vähän, mikä on ollut pieni yllätys. Kun ongelmia kuitenkin varmasti joskus ilmenee, on tärkeää, että niihin puututaan välittömästi”, Vakkamäki painottaa.

Sorkkaterveyttä ja eläinten muutakin terveyttä edesauttaa myös laiduntamismahdollisuus. Myös talviulkotarha on tulossa navetan yhteyteen.

Vaikka Johanna Vakkamäki on itsekin eläinterveyden ammattilai­ nen, hänellä on tukitiimissään mukana maidontuotannon asiantunti­ ja ProAgriasta ja jalostuskonsulentit kahdesta eri yrityksestä. ”Omalle toiminnalleen sokeutuu helposti, ja siksi on hyvä kuulla muidenkin näkemyksiä.”

Jalostussuunnitelman Vakkamäki tekee itse. Kaikki uuden navetan lehmät on kasvatettu omasta karjasta.

HIEKKAPARSIA Vakkamäki kehuu estoitta. Hän on viime vuosien aikana tutustunut hiekkaparsiin sekä Pohjois-Amerikassa että Tans­ kassa ja keskustellut aiheesta paljon ulkomaalaisten asiantuntijoiden ja tilallisten kanssa. ”Hiekkaparret ovat toimineet todella hyvin ja olemme tyytyväisiä niihin. Lehmien on helppo mennä makuulle parteen, ja ne makaavat­ kin huomattavasti enemmän kuin edellisessä navetassa. Hiekka antaa myös pitoa betonikäytäville, eikä liukastumistapaturmia ole sattunut.”

Samalla hetkellä kaksi lehmärouvaa ottaa robotin edessä hieman yhteen, mutta heikommankin osapuolen sorkka pitää – ilman hiekkaa jommankumman sorkat olisivat todennäköisesti livenneet. Hiekan kanssa ei Vakkamäen mielestä tarvita käytävämattoja, vaikka muuten hän niitä suositteleekin. ”Hiekkaa kuluu noin 15 litraa lehmää kohti päivässä eli reilut viisi kuutiota vuodessa. Raekooltaan alle neljän millimetrin hiekan ostam­ me viiden kilometrin päästä. 60 senttiä syvä parsi saa olla aika täynnä hiekkaa, jotta lehmät makaavat oikeassa kohdassa ja parsi pysyy puh­ taana”, Vakkamäki neuvoo.

Hän hiekoittaa parret traktorilla ja sivusta purkavalla kauhalla kerran viikossa. Hommaan kuluu kolme tuntia.

Lantaraapat putsaavat käytävät kahden tunnin välein ja ovat toimi­ neet hiekasta huolimatta hyvin, mutta poikkikuiluraappojen kanssa saa Vakkamäen mukaan olla tarkkana. Lietelanta johdetaan ensin pie­ nempään säiliöön, jonne hiekka putoaa. Sen täyttyessä nesteosa pum­ pataan isompaan säiliöön.

Vasikoiden, nuoren karjan ja umpilehmien olot paranevat Vakka­ mäen tilalla entisestään, kun vanhan navetan remontti valmistuu vuoden loppuun mennessä. Seuravana investointina siintää silmissä hiehopihaton rakentaminen.

18 * MAITO JA ME

FeedtechTM – ENNAKKOMYYNTI KÄYNNISSÄ!

Maittavampaa säilörehua, koneita säästäen.

FEEDTECH™ M20XC – TEHOKAS ITIÖITÄ VASTAAN Nurmi- ja kokoviljarehuille.

Soveltuu luomutuotantoon ja parhaiten paalirehulle.

FEEDTECH™ M20XCE – VAIKEISIIN OLOSUHTEISIIN Nurmi- ja etenkin apila- sekä sinimailas- ja palkokasvipohjaisille rehuille.

Entsyymi varmistamassa säilönnän onnistumisen. Soveltuu luomutuotantoon ja kaikkiin varastotyyppeihin (paalit, auma, siilo).

FEEDTECH™ F600 – TEHOKKAASEEN JÄLKILÄMPENEMISEN ESTOON Nurmi- ja/tai palkokasvipohjaiselle murske- ja kokoviljasäilörehulle.

Soveltuu luomutuotantoon ja kaikille varastotyypeille.

150

ALKAEN /REHUTONNI (SIS. ALV) "Lehmät makaavat hiekkaparsissa huomattavasti enemmän kuin entisen navetan parsimatoilla.

Niskaputken muotoilu ohjaa lehmän makaamaan oikeaan paikkaan, jotta lanta putoaa käytävälle."

UUTUUS

FEEDTECH™ SODIUM NATRIUMBETSOAATTI – ESTÄÄ HOMEIDEN JA HIIVOJEN KASVUA Käyttö varmistaa rehun laadun erityisesti silloin, kun rehun kuiva-ainepitoisuus on korkea (35-70%). Käytetään yhdessä Feedtech M20XC ja M20XCE:n kanssa.

LISÄTIETOJA MYYJÄLTÄSI • VERKKOKAUPPA:

hankkija.fi

TEE

MA

LAURA NYHOLM Kehityspäällikkö Va l i o A r t t u r i ® - p a l ve l u t

Valkuainen & D-arvo kohdillaan nurmessa KESKIKESÄN KUIVUUS NIPISTÄÄ TOISEN SADON KUITUPITOISUUDESTA, MUTTA D-ARVO JA ETENKIN VALKUAISPITOISUUS VAIKUTTAVAT RIITTÄVILTÄ SEKÄ ENSIMMÄISESSÄ ETTÄ TOISESSA SADOSSA.

E

nsimmäisen sadon nurmisäilörehut ovat Valio Artturi® -rehu­ analyysin säilörehun raaka-ainenäytteiden perusteella keskimäärin D-arvon tavoitteessa (keskiarvo 680 g/kg ka).

Keskimääräinen D-arvo on hie­ man matalampi kuin vuosi siten ensimmäisessä sadossa. Toisaalta D-arvoa nostaa tänä vuonna val­ kuaispitoisuus, joka on normaalia korkeampi (raakavalkuainen keski­ määrin 151 g/kg ka).

Vuonna 2018 korkeaa D-arvoa selitti osittain erittäin korkea sokeri­ pitoisuus, mutta matala kuitupitoi­ suus aiheutti ongelmia ruokinnan suunnittelussa. Tämän kauden en­ simmäisen sadon rehujen koostumus ja sulavuus ovat siten paremmin tasapainossa kuin viime vuonna.

KUITUPITOISUUS on ensimmäisen sadon nurmisäilörehujen raaka-aine­näytteiden perusteella lypsylehmille erittäin hyvää tasoa suhteessa D-ar­ voon, keskimäärin NDF 573 g/kg ka.

Sokeripitoisuus on tänä vuonna kotimaisille nurmikasveille tyypilli­ 20 * MAITO JA ME

sesti melko matala (keskimäärin 100 g/kg ka).

TOISEN säilörehusadon korjuu on osassa maata kesken ja kolmas sato vasta kasvamassa tätä kirjoitettaessa.

Alustavien tulosten perusteella toisen sadon säilörehun raaka-aine­ näytteet ovat ensimmäiseen satoon verrattuna kuivempia.

D-arvo on keskimäärin hyvä ja joillain alueilla jopa korkeampi kuin ensimmäisessä sadossa. Ensimmäi­ sen sadon maidontuotantovaikutus on tutkimusten mukaan kuitenkin parempi samassa D-arvossa.

Kuitua on toisessa sadossa hieman vähemmän kuin ensimmäisessä, ja sokeripitoisuus on toisessa sadossa korkeampi kuin ensimmäisessä.

Toisen sadon raaka-ainenäyttei­ den perusteella myös rehujen val­ kuaispitoisuus näyttäisi olevan kor­ keampi kuin vuosiin.

SÄILÖREHUN raaka-aineiden analyysituloksista saa hyvän arvion säilörehun koostumuksesta ja ruo­ kinnallisesta laadusta, jos säilöntä onnistuu hyvin.

Säilörehujen säilöntälaadun ja lopullisen ruokinnallisen arvon saa selville vasta analysoimalla valmiit säilörehut Valio Artturi® -säilörehu­ analyysillä, jossa tulee analysoitua myös säilönnän vaikutukset.

Säilörehut eri sadoista ja erilaisis­ ta eristä kannattaa analysoida, jotta saa tiedon, mitkä rehuerät sopivat minkäkin eläinryhmän ruokintaan.

Myös kivennäispitoisuus on hyvä analysoida eri satojen säilörehuista ruokinnan suunnittelua varten.

Valio Artturi® -rehuanalyysissä kivennäisanalyysi on edullinen lisä­ analyysi, joka kattaa tärkeimmät kivennäis- ja hivenaineet. Tarvit­ taessa seleeni, natrium, kloridi ja rikki on myös mahdollista analysoi­ da rehuista lisäanalyysinä.

SÄILÖREHUJEN riittävyyttä on tätä kirjoittaessa vielä vaikea arvioi­da, koska kolmas sato vasta kasvaa ja toisen sadon korjuukin on osittain kesken.

Sadon määrän arvio ensimmäi­ sestä nurmisadosta, joka on lypsy­ lehmien kannalta tärkein sato, näyt­ tää hyvältä suuressa osassa maata.

50

Kotimainen kumppani

Karjatilan parhaat merkit Jourdain on maailman ykkönen nautakalusteissa – kuvassa suositut hiljaiset lukkoaidat. Valitse laajasta valikoimasta portit ja aidat, nostoportit, käsittelyaitaukset sekä ruokintakehät.

Kotimaiset Ransu-kalusteet räätälöitynä tilan mukaan. Erikoistuotteena kuivikepihaton aidat kesto- ja vinokuivikepohjalle.

Kraiburg kumimatot ja Svea lantakoneet.

Kuivuus alkoi haitata nurmien kasvua vasta pää­ osin ensimmäisen niiton jälkeen eri puolilla maata.

Sateita ei Etelä- ja Länsi-Suomessa saatu juuri koko toisen nurmisadon kasvun aikana. Pohjois-Pohjan­ maalla yöpakkaset haittasivat paikoin toisen sadon kasvua.

Myös maissikasvustot kärsivät paikoin hallasta.

Pohjanmaan rannikolla on lisäksi kuivia alueita, joissa toinen sato jäi niukaksi.

Lapissa satomäärät ovat pääosin tavanomaiset.

Alueella on kuitenkin yksittäisiä tiloja, joilla nur­ met kärsivät kuivuudesta ja sato jäi tavoiteltua pie­ nemmäksi.

Itä-Suomessa Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella sekä Keski-Suomessa nurmien satotilanne vaikuttaa hyvältä. Nurmisatoa täydennetään koko­ viljasäilörehuilla, mutta sen määrästä ja osuudesta ei ole arviota eri puolilta Suomea.

KUIVUUDESTA kärsineillä alueilla rehutilannetta pahentaa, että samoilla alueilla viime vuosikin oli kuiva eikä ylivuotisia säilörehuja ole reservissä.

Osa tiloista joutuu mahdollisesti hankkimaan säilö­rehua oman tilan ulkopuolelta. Säilörehujen ostamiseen ja myyntiin löytyy apua Valio Artturi® Facebook-ryhmästä.

Myös Valmakaupan ilmoitustaulua voi käyttää tilojen väliseen säilörehukauppaan. Se löytyy osoit­ teesta www.valmakauppa.fi/valio.

.fi

Verstaantie 4, 31500 Koski Tl

puh. 02 484 080

Päivitä vanhat hydrauliset ja vaijerivetoiset raapat nykyaikaiseen Manure Master Rfit -lannanpoistoon!

• Käytäväleveydet vakiona 1,5-4 m • Kiitetty puhdistustulos - terveet sorkat • Palkittu esteentunnistus - tyytyväiset lehmät.

Lisätietoja aluemyyjältäsi: www.pellon.fi/myynti Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.fi

TEE

MA

TUULI HAKALA kehityspäällikkö Hiilineutraali maitoketju Va l i o O y

JUHA NOUSIAINEN johtaja Hiilineutraali maitoketju Va l i o O y

Lehmän ominaisuuksien ja ruokinnan vaikutus maidon hiilijalanjälkeen METAANIN OSUUS RAAKAMAIDON HIILIJALANJÄLJESTÄ ON NOIN PUOLET. JOTTA MAITOKETJUSTA SAADAAN HIILINEUTRAALI, TARVITAAN KEINOJA ERITYISESTI METAANIPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISEKSI.

S

uomen kasvihuone­ kaasupäästöistä noin viisi prosenttia on peräisin maito- ja lihakarjasta. Nauto­ jen suorat kasvihuonekaasupäästöt syntyvät pääosin ruoansulatuksen ja lannankäsittelyn metaani- ja typpi­ oksiduulipäästöistä.

Valion maitotiloilla tehdään pal­ jon pieniä jokapäiväisiä ilmastoteko­ ja. Eläinten korkea jalostuksellinen taso, hyvä terveys ja kestävyys sekä tehokas rehuntuotanto ja maan vil­ jelykunnosta huolehtiminen tuke­vat yhteistä tavoitettamme Kohti hiilineutraalia maitoketjua vuonna 2035.

MÄREHTIJÄT pystyvät hyödyntä­ mään ihmiselle kelpaamatonta nur­ mirehua laadukkaiksi maidon ja lihan proteiineiksi pötsissä elävien mikrobien avulla. Metaani on pötsimikrobin tapa päästä eroon anaero­ bisessa energiantuotannossa synty­ västä vedystä, joten metaanintuo­ 22 * MAITO JA ME

tanto on tavallaan hinta tästä pro­ sessista.

Metaania syntyy keskimäärin 12–14 grammaa raakamaitokiloa kohden, mikä vastaa noin kuutta prosenttia rehun sisältämästä brut­ toenergiasta. Luku ei sisällä karjan uudistusta.

LEHMÄN eri ominaisuudet vaikutta­ vat sen kasvihuonekaasupäästöihin.

Maidontuotantokyvyn paran­ tuessa lehmän ylläpitoon tarvitsema energia jakautuu useammalle maito­ litralle ja pienentää siten maitokilo­ kohtaista hiilijalanjälkeä.

Viimeisen 50 vuoden aikana suo­ malaisen lypsykarjan keskituotos on jalostuksen ansiosta yli kaksinker­ taistunut ja metaanintuotanto vä­ hentynyt 35 prosenttia. Keskituotok­ sen noustessa yli 10 000 kg/v vaiku­ tus maidon hiilijalanjälkeen alkaa kuitenkin lieventyä (Kuva 2.).

Tuotosjalostuksen lisäksi tarvi­ taan uudenlaisia keinoja ilmasto­

”Valion maitotiloilla tehdään joka päivä paljon pieniä ilmastotekoja. ”

tehokkaamman maidontuotannon edistämiseksi.

ON OSOITETTU, että lehmäpopu­ laation sisällä on runsaasti perinnöl­ listä vaihtelua lämmöntuotannossa tuotettua maitolitraa kohti. Syntyvä hukkalämpö on niin sanottua rehu­ energian muuntotappiota ylläpidossa

CH4 5–10 % metanogeneesi happokäyminen

CH4 90-95 % rehu

selluloosa hemiselluloosa tärkkelys pektiini

hydrolyysi rasvahapot glukoosi

asetogeneesi

energia mikrobeille

sekä tuotannossa ja kuvastaa eläimen kykyä hyväksikäyttää rehua.

Lypsykarjan rehunkäyttökykyä on siis mah­ dollista jalostaa, mutta haasteena on ominaisuu­ den eli käytännössä rehunkulutuksen mittaami­ nen yksilötasolla. Faba julkaisi elokuussa 2019 Rehunsäästö-työkalun, jolla voidaan tilakoh­ taisessa jalostuksessa parantaa lehmien rehun­ hyväksikäyttöä. Työkalu ei kohdistu maidontuo­ tantoon, vaan ainoastaan lehmän ylläpitoon.

Odotettavissa on lehmien koon kasvun hidas­ tumista. Kehitystyötä tulee jatkaa niin, että jatkossa myös maidontuotannon lämpöenergia­ hävikki saadaan mukaan jalostuskohteeksi. Tällä olisi merkittävä vaikutus maitotilojen rehukus­ tannuksiin ja samalla koko alkutuotannon kasvi­ huonekaasupäästöihin.

LYPSYKARJAN kestävyyttä kannattaa edistää eläinten hyvinvoinnin ja taloudellisten syiden lisäksi myös ilmaston näkökulmasta.

Kun lehmien käyttöikä pitenee ja karjan uudistusprosentti pienenee, hiehonkasvatuk­ sen vaatima rehuenergia jakautuu suuremmalle määrälle maitoa ja tuotekilokohtaiset kasvihuonekaasupäästöt vähenevät.

vety, vesi ja lyhytkestoiset rasvahapot

energia lehmälle

Kuva 2 Energiakorjatun maidon (EKM) hiilijalanjäljen muutos maidon keskituotoksen noustessa.

1,3 1,2 kg CO2e / kg EKM

hienonnus

1,1 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 6000

8000

10 000

12 000

14 000

16 000

18 000

Maidon keskituotos (kg/lehmä/vuosi)

Viimeisen 50 vuoden aikana suomalaisen lypsykarjan keskituotos on jalostuksen ansiosta yli kaksinkertaistunut ja metaanintuotanto vähentynyt 35 prosenttia. Keskituotoksen noustessa yli 10 000 kg/v vaikutus maidon hiilijalanjälkeen alkaa kuitenkin lieventyä.

MAITO JA ME * 23

123RF JA JO HAN N A SILJO L A

Metaani on pötsimikrobien tapa päästä eroon vedystä, joka syntyy anaerobisessa energiantuotannossa.

Karjan kestävyyteen kannattaisi satsata erityisesti tiloilla, joiden uudistusprosentti on yli 30, ja työ tulee aloittaa jo vasikasta.

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat NYT VALMAKAUPOISTA! Green Line KALSIUM-pasta

UUSI

Sopii myös luomutiloille!

Poikimahalvausriskin pienentämiseen lehmillä.

Sisältää runsaasti kalsiumia, 45 g/tuubi.

Pakkaus 6 x 380 g

KALSIUM-pasta

FOSFORI-pasta

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Pakkaus 4 x 360 g

Pakkaus 4 x 400 g

KETOOSI-pasta

PÖTSI-pasta

Kun lehmä ei syö!

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g

Pakkaus 4 x 330 g

pH-Pasta

MAGNESIUM-pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmaha­ haavaumariskin pienentä­ miseen.

Kun on riski laidun­ halvaukseen, myös sisäruokinnassa.

Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 410 g

HIILI-pasta

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolisto­ häiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Kiinteyttää lantaa.

Pakkaus 4 x 335 g

Pakkaus 4 x 360 g

Toimittaja

Valmistaja

puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

www.finncow.fi

LYPSYKARJAN ruokinnalta odotetaan paljon mai­ don ilmastovaikutusten hillitsemiseksi. Perinteisillä ruokinnan muutoksilla voidaan kuitenkin melko vähän vaikuttaa lehmän metaanin tuotantoon.

Väkirehun osuuden lisäämisellä on todettu jonkin verran metaanin tuotantoa vähentävää vaikutusta pötsikäymisen muutoksen kautta. Tämä perustuu siihen, että vetyä tuottava etikka- ja voihapposyntee­ si vähenee ja vetyä käyttävän propionihapon tuotanto lisääntyy. Tämä muutos on kuitenkin melko pieni.

Lisäksi väkirehun osuuden nostaminen voi lisätä metaanin muodostusta lietelantavarastossa. Myös peltopäästöt (typpioksiduuli ja hiilidioksidi) ovat viljan viljelyssä suuremmat kuin nurmenviljelyssä.

Nurmipelto kivennäismaalla voi päinvastoin olla merkittävä hiilinielu.

”Lypsykarjan ruokinnalta odotetaan paljon maidon ilmastovaikutusten hillitsemiseksi. ”

REHUN lisäaineista voi sitä vastoin löytyä uusia ratkaisuja. Paras tiedossa oleva teknologia on 3-NOPyhdiste. Sillä voidaan tutkimusten mukaan vähentää märehtijän metaanin tuotantoa jopa 30 prosenttia.

Tämä on merkittävä vaikutus ja vastaa jopa 15 pro­ sentin laskua raakamaidon hiilijalanjäljessä.

3-NOP-lisäaine ei kuitenkaan paranna lehmän tuotantoa tai rehun hyväksikäyttöä, joten tilatasolle täytyy luoda muita motiiveja ottaa tuote käyttöön lypsylehmien ruokinnassa.

Tällä hetkellä tutkitaan myös muita rehun lisä­ aineita. Ongelmana monissa on kuitenkin se, että metaanin tuotantoa vähentävä vaikutus on vain lyhyt­aikainen. Pötsi on hyvin puskuroitu systeemi, ja koska metaani on mikrobeille helpoin tapa päästä ylimääräisestä vedystä eroon, pötsikäyminen palau­ tuu helposti takaisin lähtötilanteeseen.

Huippukarjaa kannattaa mellitellä LANTMÄNNEN FEED OY Koko: 1/1 sivu

TULOSSA PERJANTAINA 6.9.

SIJOITETAAN REPROSSA PAIKOILLEEN

Suomessa kehitetyt ja valmistetut Mellikivennäiset täydentävät lehmien ruokintaa kaikissa tuotantovaiheissa. Mellien ainesosat lisäävät vastustus-ja stressinsietokykyä ja antavat eväät korkeaan tuotokseen, hyvään hedelmällisyyteen ja tehokkaaseen kasvuun.

Melli-syystarjous -20 €/tonni Minimiostomäärä 1 lava Voimassa 14.10.2019 asti Soita ja tilaa: 02 3610 3600 lantmannenfeed.fi

Tuottavasti. Kestävästi. Yhdessä.

MA

Juho ja Ville Saarelan tila Vetelissä on yksi pilottikohteista, jonne on asennettu Vaisalan sääasema.

Automaatio avuksi nurmentuotantoon VALION JA YARAN YHTEISEN NURMI-PILOTIN TAVOITTEENA ON PIENENTÄÄ RUUANTUOTANNON YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIA DIGITALISAATION AVULLA.

N

avetoissa alkaa olla monenlaista auto­ maatiota seuraamassa jokaista tapahtumaa lehmien elämässä ja maidontuotannossa. Niiden käyttö tehostaa toimintaa ja parantaa eläin­ ten hyvinvointia; data on käytössä tilan toiminnan kehittämiseen.

Myös peltopuolella hyödynnetään digitekniikkaa: Valion ja Yaran yhteishankkeessa etsitään uuden­laisia tapoja ympäristövaiku­ tusten pienentämiseen ruuantuo­ tannossa. ”Suomen pelloista noin 30 pro­ senttia on nurmea, joten kun maa­ talouden ympäristövaikutuksia halutaan vähentää, nurmentuotan­ nossa on mahdollisuuksia”, toteaa Mervi Seppänen Yaralta.

Jotta digitaalista tietotaitoa saa­ daan tuotua nurmiviljelyyn tarkoi­ tuksenmukaisella tavalla, tarvitaan erilaisia tahoja hoitamaan omia osaamisalueitaan. ”Kun on kumppanuuksien rypäs, saavutetaan laajempia ympäristö­ etuja. Esimerkiksi IBM on Yaran kumppani digitekniikassa ja maail­ man johtava sääasematoimija 26 * MAITO JA ME

T E K S T I S U S A N N A C YG N E L

”Kun resurssitehokkuus kasvaa, syntyy sekä ekologista että ekonomista kestävyyttä.”

Vaisala omalla erikoisalueellaan”, Seppänen kertoo.

Valio tuo Nurmi-pilottiin koko maitoketjuosaamisensa aina nurmen viljelystä lähtien. Nurmirehun laa­ dun analysoinnissa Valiolla ja valio­ laisilla maitotiloilla on pitkät perin­ teet, koska hyvälaatuinen nurmirehu luo perustan laadukkaalle maidolle.

Nurmi-pilotti on osa Valion Kohti hiilineutraalia maitoa 2035 -hanket­ ta, jonka tavoite on maidontuotan­ non hiili­jalanjäljen nollaaminen. ”Nurmisadon määrän mittaami­ sessa ollaan vasta alkutaipaleella,

mutta jos jotain halutaan parantaa, sitä täytyy pystyä mittaamaan. Ja jotta mittaamisesta tulee rutiini, sen täytyy sujua helposti. Haemme ratkaisuja teknologiasta ja digitali­ saatiosta”, toteaa kehityspäällikkö Laura Nyholm Valio Alkutuotan­ nosta.

Nurmen hehtaarikohtaisen keski­ sadon on arvioitu Suomessa olevan­ keskimäärin 5 000 kuiva-ainekiloa. ”Tässä on parantamisen varaa ja jopa tuplaaminenkin on täysin mah­ dollista. Hyvät nurmisadot, jotka on tuotettu ympäristön kannalta kestä­ vällä tehostamisella, kulkevat käsi kädessä nurmien hyvän hiilensidon­ takyvyn kanssa, ja sitä tässä projek­ tissa tavoitellaan”, Nyholm sanoo.

Nurmi-pilotti on kolmen vuoden hanke, joka on vasta saatu aluilleen.

Tähän mennessä 50 valiolaiselle pilottitilalle on toimitettu Vaisalan säähavaintoasemia. ”Tiloilla ratkaistaan nyt tiedon­ siirtoon ja tiedon keräämiseen liitty­ viä haasteita. Kaksi seuraavaa vuotta toteutetaan eli katsotaan viljelijöiden suunnitelmat ja yhdistetään satotie­ toja muuhun kerättävään tietoon”, Seppänen kuvailee hanketta.

YARA

S AAREL AN TIL AN ARKISTOT

TEE

JUHO ja Ville Saarelan tila Vetelissä on yksi pilotti­ kohteista, jonne on asennettu kuluneen kesän aika­ na Vaisalan sääasema. Tilalla on viljelyssä 340 heh­ taaria, josta nurmella on 180 hehtaaria. Nurmi on puhdasta timoteitä. ”Sääasema mittaa ilman lämpötilaa, kosteutta ja painetta sekä tuulen suuntaa ja määrä sekä sadetta.

Asema laskee viiden päivän sääennustetta eteen­ päin. Maa-anturit mittaavat kosteutta ja lämpötilaa 5:n, 15:n ja 25 senttimetrin syvyydessä, mikä on erityisen kiintoisaa. Voimme esimerkiksi seurata, miten routa sulaa ja maalämpö käyttäytyy”, Saare­ lat kertovat. ”Maan kosteuden seuranta on tänä kesänä kiin­ nostanut eniten, koska on ollut kuivaa, mutta myös sademäärän ja haihdunnan seuranta on tuntunut tärkeältä. Sääennuste auttaa tekemään suunnitel­ mia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Asema laskee myös lämpösummaa, mikä on kasvien kannalta olennaista.”

Vielä tänä kesänä hankkeessa ei ole päästy kun­ nolla käyntiin, koska säähavaintoaseman hyödyntä­ minen ja automaatio vaativat perehdytystä sekä har­ joittelua. Seuraavana kesänä toivotaan jo hyötyjä.

KESTÄVÄ kasviravitsemus on ollut Yaran tärkeä painopiste 1990-luvulta asti. ”Yhtä investoitua typpikiloa kohden pitäisi saada tuotettua mahdol­ lisimman iso sato. Kun resurssitehokkuus kasvaa, hiilijalan­jälki pienenee ja syntyy sekä ekologista että ekonomista kestävyyttä”, Seppänen kuvailee.

Hän on siirtynyt Yaraan yliopistomaailmasta, jossa kestävyysajattelua käsitellään vielä enemmän kuin käytännön maailmassa. ”Kuluttajat tietävät harmillisen vähän siitä, mitä kestävässä viljelyssä on jo saavutettu. Itse uskon, että resurssitehokuutta voidaan parantaa edelleen.

Yksi tärkeä osa on myös raaka-aineiden jäljitettä­ vyys, ja siinä digitaalisella kehityksellä on tärkeä osa: tiedettä hyödynnetään siihen, että tuotteen alkuperä voidaan selvittää ja sen kulkua pystytään seuraamaan.”

Tehokas viljely ja ympäristöajattelu eivät ole vastakkaisia asioita. Kestävä tehostaminen voi Sep­ päsen mukaan tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hyvä sato kannattaa tuottaa pienemmältä alalta resurssi­ tehokkaasti, jolloin tuotanto on myös taloudellisesti kannattavinta. Vapautuvan peltoalan käyttöä voi­ daan puolestaan suunnitella esimerkiksi pölyttävien hyönteisten ja biodiversiteetin lisäämisen näkökul­ masta. ”Teknologian pohjautuvalla satelliittitekniikalla voidaan tarkentaa niitä alueita pellossa, joilla on mahdollista tuottaa hyvää satoa. Siellä kannattaa lannoittaa enemmän ja jättää vähemmän poten­ tiaalisia aloja lannoittamatta.”

Omien peltojen kasvuindeksejä voi katsoa mak­ sutta MyYara-satelliittipalvelussa. puh. 010 402 7700, www.vilomix.fi

M TEE

Maitosuomen alueelliset asiantuntijat

A

Pudasjärvi

Taivalkoski

Oulu Puolanka Carola Kankkonen Laatuasiantuntija, svensk service 050 394 0542

Te i j a Tu o v i n e n Ly p s ya s i a nt u nt i j a 050 384 0476

Hyrynsalmi

Siikajoki Siikalatva Haapavesi

Larsmo Karleby Jakobstad Kronoby

Suomussalmi

Vaala

Ristijärvi Paltamo

Kuhmo Kajaani Sotkamo Pyhäntä Minna Jolkkonen

Vieremä Haapajärvi Eläinten hyvinvoinnin Valtimo Pyhäjärvi Sonkajärvi asiantuntija Kiuruvesi 050 384 2632 Nykarleby Pedersöre Iisalmi Rautavaara Nurmes Evijärvi Pihtipudas Pielavesi Lapinlahti Korsholm Vörå Lieksa Perho Kauhava Vimpeli Juuka Keitele Kivijärvi Vaasa Lappajärvi Kyyjärvi Viitasaari Siilinjärvi Kaavi Isokyrö Malax Lapua Alajärvi Kannonkoski Tervo Laihia Polvijärvi Soini Vesanto Ilomantsi Kuopio Korsnäs Seinäjoki Karstula Tuusniemi Kontiolahti Kuortane Ilmajoki Äänekoski Suonenjoki Saarijärvi Outokumpu Närpes Konnevesi Ähtäri Teuva Kurikka Alavus Uurainen Rautalampi Leppävirta Liperi Joensuu Multia Heinävesi Karijoki Kauhajoki Laukaa Pieksämäki Varkaus Rääkkylä Virrat Keuruu Petäjävesi Hankasalmi Karvia Kristinestad Tohmajärvi Joroinen Muurame Enonkoski Mänttä-V Isojoki Kitee Rantasalmi Toivakka JKL Ruovesi Kangasniemi Ikaalinen Jämsä Savonlinna Juva Sulkava Joutsa Ylöjärvi Mikkeli

Sanna Eteläaho Eläinten terveyden asiantuntija 050 398 7093

Sirpa Helin Palvelutukiasiantuntija 010 381 5220

Arja Rissanen Laatuasiantuntija 050 384 1015

Osuuskunta Maitosuomi

UUDEN OSUUSKUNTA MAITOSUOMEN OMISTAA 2 400 MAITOTILAYRITTÄJÄÄ LAAJALLA ALUEELLA, JOKA ULOTTUU RUOTSINKIELISELTÄ POHJANMAALTA POHJOIS-KARJALAAN JA PIRKANMAAN POHJOISOSISTA YLÄ-KAINUUSEEN.

K

T E K S T I O S U U S K U N TA M A I T O S U O M I J A A N U A R TJ O K I K U VA T M M L J A J O H A N N A S I L J O L A

aksi vahvaa ja perin­ teikästä maitoalan toimijaa, Osuuskunta ItäMaito ja Maito­ suomi, sulautuivat yhteen syyskuun alussa. Syntyi uusi Osuuskunta Maitosuomi.

Osuuskunnan toimitusjohtajan Ilpo Lukkarisen mukaan sulautu­ neet osuuskunnat ovat kehittäneet toimintojaan tulevaisuuden 28 * MAITO JA ME

tarpeita silmällä pitäen. ”Omistajahallinnon ja osuuskun­ nan henkilökunnan kanssa olemme suunnitelleet ja miettineet ennen kaikkea sitä, mitä tulevaisuuden maitotilayrittäjät hankintaosuus­ kunnalta odottavat”, Lukka­rinen sanoo. ”Maitosuomen kirkkain tavoite on auttaa maitotilayrityksiä kehittä­ mään tilaansa ja menestymään.”

UUDELLA Maitosuomella on laaja toiminta-alue. ”Suuren osuuskunnan sisällä väli­ matkat aiheuttavat omat haasteensa − samojen haasteiden edessä ovat monet muutkin organisaatiot Suo­ messa. Jotta olemme tehokas toimi­ ja, haemme ennakkoluulottomasti uusia, nykyaikaisia tapoja ja välinei­ tä toimia”, Lukkarinen jatkaa.

Jäsentilojen tuottama maito­

määrä oli viime vuonna noin 888 miljoonaa litraa, joka on lähes puolet Valion vastaanottamasta mai­ dosta. Keskimäärin tilat tuottivat 311 000 litraa maitoa, ja keräilyä hoitaa 35 maitoautoyhdistelmää.

Toimintaympäristön muutos ja maitotiloilla tapahtuvat rakennemuutokset edellyttävät, että osuuskuntaa muovataan myös tulevina vuosina. ”Fuusio antaa erinomaisen mahdollisuuden työn jatkamiseen”, Lukkarinen lupaa. ”Hallinnon osuus­ kunnalle asettamat tavoitteet saavutamme motivoi­ tuneen ja ammattitaitoisen henkilökunnan ja hy­ vien yhteistyökumppaneiden avulla.”

MAITOSUOMEN tavoitteena on tarjota laadukkaat ja tasapuoliset omistajapalvelut maitotilayrittäjille koko toiminta-alueellaan. ”Olemme tilojen tukena maidon laadussa, tilan kehityksessä ja Valio Artturi® -nurmiasioissa sekä esimerkiksi Valion hiilineutraalin maidon tavoit­ teissa”, kertoo Osuuskunta Maitosuomen hankinta­ päällikkö Ann-Charlott Kjerp.

Kjerp vastaa Maitosuomen omistajapalveluista yhdessä kehityspäällikkö Olavi Koskimäen kanssa. ”Palvelut ovat suurelta osin tut­tuja, ja niitä kehi­ tetään jatkuvasti tulevaisuuden tarpeet huomioi­ den. Kaikkea emme tee itse, vaan yhteis­työ tulee olemaan tiivistä useiden yhteistyökumppaneiden kanssa”, Kjerp jatkaa.

Uudessa osuuskunnassa neuvoja-nimitys on jäänyt historiaan ja jatkossa kenttätyötä tekevät asian­tuntijat. He toimivat maitotilojen lähitukena, ja lisäksi jokaisella asiantuntijalla on oma erikois­ osaamisalueensa. Kehityspalveluissa työskentelevät asiantuntijat palvelevat maitotiloja koko osuuskun­ nan alueella.

OSUUSKUNNAN Palvelutuki on startannut 9. syys­ kuuta ja on aivan uusi palvelumuoto Valioryhmässä.

Omistajapalveluiden lisäksi uuden Maitosuomen toimintoja ovat esimerkiksi sijoitustoiminta sisäl­ täen Valio Oy:n 42,7 prosentin osakeomistuksen, maidontilitys ja taloushallinto yhteistyössä Osuus­ kunta Pohjolan Maidon kanssa, Valmakauppa, tila­ säiliöpalvelut sekä maidon keräilykuljetus.

Uuden Maitosuomen syksyllä valittava edusta­ jisto päättää aluetoimikuntien toiminnasta. Alueel­ linen toiminta ja yhteydenpito on nähty myös tule­ vaisuudessa tärkeänä.

Edustajisto käyttää Maitosuomessa korkeinta päätösvaltaa ja valitsee osuuskunnan hallituksen jäsenet. Syksyn aikana järjestetään maakunnittain Maitosuomipäiviä, jossa kerrotaan ajankohtaisten maitoasioiden lisäksi osuuskunnan toiminnoista sekä tulevista edustajiston vaaleista.

Lue lisää uudesta Osuuskunta Maitosuomesta www.maitosuomi.fi

Koko Maitosuomen alueella palvelevat: Ann-Charlott Kjerp Hankintapäällikkö • omistajapalvelut • viestintä

050 384 1271 Olavi Koskimäki Kehityspäällikkö • maidontuotannon kehittäminen • Valio Artturi® -palvelut

050 384 0729 Tero Kanala Kehitysasiantuntija • navetan suunnittelu ja työnkäyttö • investoivan tilan polku, navettakonseptit

050 384 1125 Sari Perälä Säilörehuasiantuntija • Valio Artturi® -palvelut • hiilineutraali maidontuotanto

050 384 0116 Taina Voutilainen Viestintäassistentti • omistajakirjeet, Valma,

www.maitosuomi.fi • tuottajatilaisuudet

050 384 2900

PALVELUTUKI Osuuskunta Maitosuomi aloitti uuden palvelumuodon maitotilayrittäjille, josta vastaa Palvelutuki-asiantuntija.

Palvelutuki kiireellisissä maidon laatua koskevissa asioissa: Palvelutuki-puhelinpalvelu ma–pe klo 9.00–11.00 puh. 010 381 5220 Palvelutuki-sähköpostipalvelu ma–pe klo 8.30–16 palvelutuki.maitosuomi@valio.fi Viikonloppu- ja juhlapyhäpäivystys klo 14.00–16.00 puh. 010 381 5135 Svensk service tel. 050 384 0542

MAITO JA ME * 29

RITT ME Y

ÄJÄ

T

Stubbin tilalla eläimet kuuluvat sekä työ- että vapaa-aikaan. Neljävuotias Adina hyppää äitinsä Lotta Stubbin shetlanninponin selkään jo innokkaasti.

Daniel Stubb valitsee mieluummin nelipyöräisen kulkuneuvon. Yhden robotin pihatto valmistui 1,5 vuotta sitten.

30 * MAITO JA ME

Lue lisää vasikoiden vierihoidosta Stubbin tilalla artikkelista ”Vierihoidolla vasikat vahvaan kasvuun" www.maitojame.fi/osio/terveys-ja-hyvinvointi

Vierihoidolla hyvä alku vasikalle STUBBIN TILALLA PEDERSÖRESSÄ VASIKAT SEURAAVAT IMETTÄJÄLEHMÄÄ KUIN HAI LAIVAA. ENSIMMÄISTEN KUUKAUSIEN VIERIHOIDOLLA VASIKOISTA KEHITTYY TERVEITÄ, ELINVOIMAISIA LEHMIÄ JA SONNEJA.

Y

rittäjät Daniel, 34, ja Lotta Stubb, 36, ovat hoitaneet yhdessä maitotilaa Stubbin kylässä Ähtävällä seit­ semän vuotta. Daniel otti tilan hal­ tuunsa jo aikaisemmin sukupolven­ vaihdoksessa vuonna 2009. Perheeseen kuuluu myös neljävuotias Adi­ na-tytär. Danielin veli Simon Stubb on mukana tilan töissä ja vastaa etu­ päässä lihakarjan kasvattamisesta.

TILA Stubb Lantbrukilla on viljeltyä alaa noin sata hehtaaria, josta lähes kaikki on nurmella. Vilja ostetaan tilan ulkopuolelta. Navetan vieressä on kymmenen hehtaarin laidun.

Maidontuotannon lisäksi tilalla tuo­ tetaan lihaa. Kaikki syntyvät sonnit ja liharotuiset lehmät kasvatetaan itse teurasikäisiksi.

NAVETTA Yhden robotin ja 83 par­ sipaikan Robora-navetta valmistui viime vuoden keväällä. Navetassa on iso, neljän karsinan olkikuivitettava poikimaosasto. Parsissa on vesipedit ja muoviset parrenerottajat. Rehu valmistetaan kiinteässä apesekoitti­ messa ja jaetaan mattoruokkijalla.

Lanta poistuu slalom-menetelmällä.

Lantarobotti puhdistaa matottomat ritilälattiat veden kera.

Lotan mukaan navetassa satsat­ tiin helppohoitoisuuteen sekä eläin­ ten ja yrittäjien hyvinvointiin. ”Aikaisemmassa parsinavetassa ilmenneet selkäkivut hävisivät, kun siirryttiin uuteen.

ELÄIMET Pihatossa on tällä hetkellä 65 lehmää, joista hieman yli puolet

T E K S T I J A K U VA M A R K K U P U L K K I N E N

on holsteineja ja loput ayrshirejä. ”Karja muuttuu vähitellen hols­ teinvaltaiseksi. Parretkin on mi­ toitettu sen mukaan. Odotan myös kohta tuotantoikään tulevia lypsy­ simmentalhiehoja”, Lotta sanoo.

Keskituotos on tällä hetkellä hie­ man yli 10 000 kiloa lehmää kohti vuodessa. Rasvapitoisuus on keski­ määrin 4,4 ja valkuaispitoisuus 3,6 prosenttia. Daniel Stubb kertoo keskituotoksen jäävän tavoitteesta, koska ruokintajärjestelmän hankin­ ta epäonnistui: apesekoittaja on liian pieni ja siksi tasalaatuisen appeen valmistaminen on mahdotonta.

ELÄINTEN HYVINVOINTI ja ter­veys ovat Stubbin tilan johtotähtiä. ”Kasvatimme lehmät uuteen na­ vettaan itse. Erään 20 eläimen kar­ jan ostimme, koska tiesimme sen täysin terveeksi. Uudessa navetassa ei ole ilmennyt sorkkaongelmia, soluja, tulehduksia tai halvauksia”, Lotta iloitsee.

Lehmät pääsevät navetasta va­ paasti laitumelle, myös talvella. Kun teurasauto hakee poistettavia eläi­ miä, yrittäjät kuljettavat ne ensin 300 metrin päähän lihakarjanave­ talle, jotta maitopihatto ja sen ympä­ ristö pysyvät varmasti tauti­vapaana.

VASIKOIDEN VIERIHOITO imettäjälehmineen on ollut tilalla käytössä 2,5 vuotta. Lotta Stubb innostui vie­ rihoidosta nähdessään erään tutta­ van tilalla, että vierihoidetut vasikat kasvavat muita nopeammin. Hän pitää menetelmää hyvänä myös ku­ luttajamielikuvan kannalta. ”Ensimmäiset vierihoidetut vasi­

”Imettäjälehmiä käytettäessä tuttijuottoa ei tarvita lainkaan.”

kat tulivat juuri lypsyyn. Päivätuotos oli saman tien 40 kiloa ja parhailla yli 50 kiloa. Olen entistä vakuuttu­ neempi vierihoidon hyödyistä.”

Vasikat ovat imettäjälehmän kanssa 3 kuukautta karsinassa tai ulkosuojassa ja laitumella. Yksi imet­ täjälehmä huolehtii 3–4 vasikasta. ”Imettäjälehmien käyttö vähentää työtä, sillä tuttijuottoa ei tarvita lain­ kaan. Imettäjälehmiksi valitsemme parhaat lehmät, sillä vasikoiden pi­ tää saada riittävästi hyvää maitoa.”

TYÖN ILO JA VAPAA-AIKA Lotta löytää parhaan työnilon energisistä ja terveistä vasikoista sekä kuluttajatyöstä. Tila järjestää tapahtumia päiväkotilapsille, koululaisille ja kuluttajille sekä esiintyy aktiivisesti sosiaalisessa mediassa.

Viime vuosina yrittäjien vapaaaika on ollut kortilla eikä kunnon lomia ole pystytty pitämään. Uuden navetan myötä he toivovat saavansa enemmän mahdollisuuksia lomai­ luun. Työstä Lotta irtautuu parhai­ ten viiden shetlanninponinsa kanssa.

Daniel toivoo jatkossa ehtivänsä metsätöihin.

MAITO JA ME * 31

A L I T K I N AT A B GLO OMARK T MAI

Hillittyä kasvua Euroopassa ALKUVUODESTA MAIDONTUOTANTO ON KASVANUT TÄRKEIMMILLÄ VIENTIALUEILLA HILLITYSTI, ESIMERKIKSI EU:SSA VAIN PUOLISEN PROSENTTIA.

M

T E K S T I T I I N A K A N E R V O & R I I T TA B R A N D T

onissa isoissa tuotan­ tomaissa, kuten Sak­ sassa, Ranskassa, Ita­ liassa ja Hollannissa, tuotanto on supistu­ nut. Puolassa, Belgiassa, Britannias­ sa ja Tanskassa maitomäärä on jat­ kanut kasvuaa. Erityisen voimakasta se on ollut Irlannissa, mutta sielläkin alkaa olla painetta kasvun hillit­ semiseen ympäristösyistä.

Uuden-Seelannin vaikutus maa­ ilmanmarkkinoilla on samaa suu­ ruusluokkaa kuin EU:n. Muutokset maitomäärässä vaikuttavat siten voi­ makkaasti tarjontaan ja hintoihin.

Maitomäärät putosivat tavallista voi­ makkaammin maalis-toukokuussa eteläisen pallonpuoliskon siirtyessä kohti talvikautta.

Australiassa 2018–2019 -kausi on ollut vaikea ja maitomäärä jää 7–9 prosenttia edellisestä kaudesta.

Alkuvuodesta on kärsitty kuivuudesta ja kuumuudesta, vaikka tosin Pohjois-Australiassa kärsittiin voi­ makkaista tulvista.

YHDYSVALLOISSA alkuvuosi on ollut poikkeuksellinen, sillä vuosia jatkunut maidontuotannon kasvu on loppunut. Yksi syy siihen on ollut kauppapolitiikan aiheuttaneet viennin vaikeudet ja maidon heikko hinta. Loppuvuodelle ennustetaan suotuisampaa kehitystä, sillä kysyn­ nän kasvu tervehdyttää markkinaa 32 * MAITO JA ME

ja vientikin kasvaa huolimatta Kiinan sekä Meksikon viennin vai­ keuksista.

Valko-Venäjä on nousemassa yhdeksi merkittäväksi viejäksi, ja sen viennistä arviolta 80 prosenttia menee Venäjälle. Viimeisten vuosien jatkuva maidontuotannon kasvu on myös Valko-Venäjällä kääntynyt negatiiviseksi alkuvuonna 2019.

VOIN hinta on laskenut merkittä­ västi, vaikka maitotuotteiden kysyn­ tä on kasvanut maailmailla ja toi­ saalta tuotanto on kasvanut maltil­ lisesti. Hinta on lähes puolittunut vuodentakaisesta piikistä täysin odottamattomasti.

Tosin voin hinta on edelleen koh­ tuullinen, jos sitä vertaa vuosien takaiseen tilanteeseen.

Voin hinta Euroopassa on alem­ pana kuin heinäkuussa 2016, jolloin hinnat alkoivat nousta ennennäke­ mättömällä tavalla. Voin kalleus on houkutellut elintarvikealan yrityksiä muuttamaan reseptejään ja suosi­ maan kasvirasvoja.

Markkinaa sekoittaa myös Brexit, mikä ennen maaliskuun ero­päivää täytti kylmävarastot Britan­niassa.

Sama saattaa toistua ennen loka­ kuun loppua.

Samaan aikaan rasvattoman mai­ tojauheen hinta on vahvistunut, kun markkinoita heikentänyt EU:n interventiovarasto on saatu tyhjennettyä.

BREXIT saattaa vaikuttaa myös raakamaidon siirtoihin. Britannia ei ole maidossa tai maitotuotteissa omavarainen. Eron jälkeen siitä tu­ leekin ehdottomasti EU:ssa tuotet­ tujen juustojen suurin vientikohde.

Irlannin saarella tilanne on kui­ tenkin toinen. Pohjois-Irlannista vie­ dään reilut 750 miljoonaa litraa mai­ toa Irlantiin jalostettavaksi, mikä on kolmannes Pohjois-Irlannissa tuote­ tusta maidosta.

Maidon vienti on merkittävää myös Tšekeistä suhteutettuna tuo­ tettuun maitomäärään: neljännes raakamaidosta viedään Saksaan.

Vaikka Saksa sekä vie että tuo pal­ jon, nettotuonti ei ole kuin pari pro­ senttia oman maan maidontuotan­ nosta.

Sen sijaan Italiassa ja Belgiassa tuonnilla on Irlannin tavoin huo­ mattava merkitys jalostavalle teol­ lisuudelle: Italiassa tuonnin osuus raakamaidosta on 6 prosenttia ja Belgiassa jopa 19 prosenttia.

Raakamaidon siirtyminen maas­ ta toiseen on sisämarkkinoilla täy­ sin tavallista ja varsinkin monessa maassa toimiville meijeriyrityksille jopa aivan luonnollista.

Tiina Kanervo työskentelee Valiolla talousjohtajana ja Riitta Brandt edunvalvontajohtajana.

Maidontuotannossa ei ole suuria muutoksia edellisvuoteen verrattuna tärkeimmillä maidontuotantoalueilla.

EU 2019 EU 2018 EU 2017

USA 2019 USA 2018 USA 2017 Verrattuna edellisvuoden vastaavaan jaksoon

16 14 12 10 8 6 4 2 0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

EU Tammi-touko muutos vs 2018

67,6 mrd kg 0,3 mrd kg 0,5 %

USA Tammi-kesä muutos vs 2018

50,0 mrd kg 0,05 mrd kg 0,1 %

Uusi-Seelanti Tammi-kesä muutos vs 2018 -

8,5 mrd kg 0,10 mrd kg

-1,2 %

12

9.8.2019 Lähde: CLAL, EUROSTAT, USDA, FAO

Uusi-Seelanti 2019 Uusi-Seelanti 2018 Uusi-Seelanti 2017

Voin hinta maailmanmarkkinoilla on pudonnut selkeästi huipputasostaan, samaan aikaan rasvattoman maitojauheen hinta on nousussa. €/Kg 7,0 6,0

3,65

5,0 4,0 3,0

2,14 2,0

Verrattuna edellisen vuoden vastaavaan viikkoon: + 48 % (Rasvaton maitojauhe) Hinnat ns. official quotations, jotka kuvastavat julkaisuhetken hintaa (jossain määrin spekulatiivisia), joilla uusia myyntisopimuksia on tehty edellisellä viikolla.

2019

2018

2017

2016

2015

2013

2014

2012

2011

2010

2008

2009

2007

2006

2005

2004

2002

2003

2001

1,0

Verrattuna edellisen vuoden vastaavaan viikkoon: -32 % (voi)

Lähde: EU, CLAL

SMP (rasvaton maitojauhe), Ranska Interventiohinta, SMP

7.8.2019

Voi, Ranska Interventiohinta, voi

Saksa on EU:n suurin raakamaidon tuoja ja viejä. UK, Tšekki ja Hollanti ovat seuraavaksi suurimpia maidon viejiä. Belgiaan, Irlantiin ja Italiaan tuodaan eniten raakamaitoa.

Vienti

Tuonti

2 000

1 000

500

0 Sa

ks

a

i i i l i i i g a a a a a a a a a a a a a a a a o U K e k k a n t s k u o l e n i u r k a r s k a l t a k i l g i t t u V i r a n j u g a t v i a n i a n t a r i a t i ot s o m a l i i k k a l t n P l g ro R u S u I t re M t L a m I rl v mb Un an täv lov Be ie l p r s o Tš Hol Ra u T I L K K E Po B S S l k se Ro Lu

MAITO JA ME * 33

8.8.2019 Lähde: EUROSTAT

Milj. kg

1 500

EN UKS T I O L HAL ENVUOR E PUH

PENTTI SUOKANNAS Va l i o n h a l l i t u k s e n varapuheenjohtaja

Huimia tuottavuusloikkia

V

alion kehitys on jatkunut myönteisissä merkeissä.

Tilityshinnassa olemme kyenneet tekemään pientä eroa merkittävimpiin eurooppalaisiin kilpailijoihin. Odotukset lähitulevaisuudessa ovat varovaisen opti­ mistiset. Tätä kirjoitettaessa Brexit muo­ dostaa selkeän uhkakuvan EU:n maito­ markkinoiden ylle.

Alkukesästä satotoiveet olivat korkealla, mutta pitkä sateeton jakso tiputti satoodotuksia niin nurmessa kuin viljassakin.

Onneksi vuoden takaiset vaikeudet eivät toistuneet.

Viime aikoina tiedotusvälineissä on annet­ tu ymmärtää, että maitotilojen lukumäärä ja suomalainen maidontuotanto romahta­ vat. Näin ei ole tapahtumassa.

On totta, että rakennekehitys on viime aikoina hieman kiihtynyt. Pitkällä aika­ välillä tilojen lukumäärä on kuitenkin vähentynyt samaan tahtiin kuin aiemmin­ kin. Tosin alueelliset erot kasvavat, ja tämä kehitys on huolestuttavaa.

Tämän vuosituhannen alussa maito­ tiloja oli lähes nelinkertainen määrä nykyiseen verrattuna, mutta maitoa tuo­ tettiin vain hieman enemmän kuin tällä hetkellä.

Maidontuotannossa on tapahtunut huimia tuottavuusloikkia ja rakennekehitys on ollut nopeaa. Isot investoinnit tai keskimääräisen lehmäluvun kasvu eivät kuitenkaan ole itseisarvoja. Ne eivät

ole syy, vaan seurausta siitä, että tilat pyrkivät parantamaan kilpailukykyään.

Jalostuksen ja ruokinnan kehittyminen näkyvät keskituotosten kasvuna. Tämä on positiivinen asia paitsi maitotilayrittäjille, mutta myös Valiolle. Tavoittelemme hiili­ neutraalia maitoketjua, ja tuottavuuden parantuminen vie kohti tätä tavoitetta.

Investointitukirahojen loppuminen on huolettanut monia maitotilayrittäjiä.

Tämä pelko on jossain tapauksissa saat­ tanut jopa jouduttaa investointipäätöksiä.

Suomen tuoreessa hallitusohjelmassa asia on huomioitu ja tällä hetkellä näyt­tää siltä, että investointien rahoituksessa vältytään välivuosilta. Ne olisivat monella tavoin haitallisia koko ketjulle.

"Isot investoinnit tai keskimääräisen lehmäluvun kasvu eivät kuitenkaan ole itseisarvoja."

Valtavat metsäpalot Brasilian sade­metsissä vahvistavat käsitystä, että Valion tekemä pitkäaikainen vastuullisuustyö ei ole ollut turhaa. Oli oikea päätös luopua kokonaan soijan käytöstä eläinten ruokin­ nassa valiolaisilla maitotiloilla, niin kuin viime vuoden maaliskuun alusta alkaen tehtiin. Myös kuluttajat arvostavat tämän kaltaisia toimia yhä enemmän.

MAITO JA ME * 35

TER & Ö TY

VEY

S

Vakuutus myös sairauksien varalle TAPATURMAVAKUUTUKSEN RINNALLE KANNATTAA HANKKIA VAKUUTUS SAIRAUKSIEN VARALLE.

M

oni maitotilayrittäjä on hankkinut tapa­ turmavakuutuksen, mutta ei sairauskuluvakuutusta. Sairastelu kuitenkin voi haitata yrittäjän työtä ja muuta elämää tapaturmia enem­ män, sillä sairaudet aiheuttavat suurimman osan maatalousalan työkyvyttömyydestä ja sairaus­ poissaoloista.

Maitotilayrittäjän pitäisi saada nopeasti hyvää sairaanhoitoa, eikä hoitoon pääsyn odottelu tule kovin­ kaan usein kyseeseen. Julkisella puolella voi kuitenkin joutua jonot­ tamaan pitkiäkin aikoja, jolloin sai­ raus pitkittyy ja maitotilan hoito tuottaa ongelmia. ”Sairastumiseen voi varautua sairaus- tai hoitokuluvakuutuk­sella, joka korvaa tutkimus- ja hoito­toimenpiteitä sairauden yllättäes­sä”, kertoo vakuutuspäällikkö Sirpa Arffman Pohjola Vakuutuk­ sesta.

Pohjola Vakuutuksen tarjoama Terveysturva-vakuutus sisältää maaja metsätalousasiakkaiden ryhmä­ edun, joka on osa maatalousyrittä­ jille tarjottavia tukitoimia. ”Terveysturva tarjoaa nopeaan hoitoon pääsyn sekä korvaa sairauk­ sien ja tapaturmien aiheuttamia hoito- ja tutkimuskuluja”, Arffman selvittää.

36 * MAITO JA ME

T E K S T I S U S A N N A C YG N E L K U V I T U S 1 2 3 R F

VAKUUTUS myönnetään maatalous­ yrittäjille ja tilalla työskenteleville ilman terveysselvitystä, mikä on todella merkittävä etu. ”Olemassa olevat sairaudet tule­ vat vakuutuksen piiriin, eikä niitä rajata korvattavien sairauksien ulko­ puolelle. Tällainen vakuutus täy­ dentää työterveyspalveluita ja tukee näin maatalousyrittäjän työkykyä ja arkea nopeuttamalla hoitoketjua”, Arffman perustelee.

Kaikkein yleisimmin maatalous­ puolella hoitoa haetaan tuki- ja lii­ kuntasairauksien sekä muiden pitkä­ aikaissairauksien hoitoon.

Palauttavan ja kehittävän liikun­ nan vähyys aiheuttavat hartiavai­ voja, olkavarsien särkyä ja lanne– risti­selän kiputiloja. Monella maa­ talousyrittäjällä on pitkäaikaisia tai usein toistuvia, työperäisiä henkisiä tai fyysisiä vaivoja. ”Koneet, laitteet ja eläimet, niiden jatkuva käsittely ja pitkät työpäivät luovat jatkuvan riskialttiin työympäristön”, Arffman kuvailee. ”Maatalous­yrittäjät kokevat työ­ kykynsä ja terveytensä heikommaksi kuin työssäkäyvät ja heillä on run­ saammin työtä haittaavia sairauksia kuin muilla.”

MAITOTILAYRITTÄJÄ voi itse päät­ tää vakuutuksen laajuuden, eli miten paljon tutkimusta ja hoitoa se korvaa.

Sen voi rajata vain kalliimpiin hoi­ toihin, kuten leikkauksiin, tai hie­ man laajemmin erikoislääkäri­ tasoiseen sairaalahoitoon, joka täy­ dentää yleislääkäritason sisältäviä työterveyshuoltopalveluita.

Kaikkein kattavin Ekstra Terveys­ turva on yleis- ja erikoislääkäritasoi­ nen hoitokuluvakuutus, jonka piiris­ sä voi valita yksityisen laitoksen va­ paasti ja saada hoitoa laajasti. Se on maatalousyrittäjillä kaikkein yleisin. ”Kun hoito tapahtuu Pohjolan kumppanilla, asiak­kaan ei tarvitse edes tehdä korvaushakemusta. Se tarkoittaa, ettei lääkärikäynnillä tar­ vitse avata omaa lompakkoa lain­ kaan”, Arffman kertoo.

POHJOLA VAKUUTUS on myös vahvasti mukana Melan Välitä vilje­ lijästä -projektissa, jossa maitotila­ yrittäjälle tarjotaan erilaisia tukitoi­ mia ja apua jo varhaisessa vaiheessa.

Arffman huomauttaa, että työ­ terveyshuollolla on tärkeä rooli työ­ kyvyn ylläpitämisessä. ”Työterveys­ palveluun sisältyvällä tilakäynnillä saa ohjausta ja neuvoja muun muas­ sa työergonomiaan ja suojainten käyttämiseen. Se tuo oivalluksia omiin työtapoihin.”

PIDÄ HUOLTA HYVINVOINNISTASI – 5 FIKSUA VINKKIÄ 1. Tasapainota arki

Rutiinit pitävät mielen terveenä ja arjen tasapainossa.

2. Karsi kuormitusta

Fyysistä rasitusta koituu muun muassa huonosta työasennosta, nostamisesta, kantamisesta ja melusta. Yksin uurastaminen rasittaa.

3. Tee asia kerrallaan

Lopeta monen asian tekeminen yhtä aikaa, etteivät työt vyöry päälle. Varaa aikaa asioiden selvittämiseen, puhelinsoittoihin ja muuhun sellaiseen.

4. Syö ja liiku itsellesi sopivasti

Jokainen kävelty porras, pihalenkki, asennon ojennus ja säännöllinen ruokailu on askel oikeaan suuntaan.

5. Piipahda naapurissa

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu: • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus: • Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integroidun kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta • Kysy lisätiedot myyjältä MYYNTI / HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Hämeenlinna: Juha Karjalainen arjalainen 041 440 1177 Seinäjoki: Ville Kamppila 050 307 0002 Jyväskylä: Jarkko Eskonen 040 450 1020 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Perho: Ari Viitala 040 905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748 Kangasniemi: Juha Mikkonen 040 510 6177 www.kylmakarki.fi

Vuorovaikutukset ystävien, sukulaisten, perheen­jäsenten ja lemmikkien kanssa antavat meille voimaa.

MPÖ Plus

Vallankumouksellinen työkonediesel vaativiin olosuhteisiin MPÖ PLUS -TYÖKONEDIESEL on ensimmäinen erityisesti työkoneiden dieselmoottoreille suunniteltu moottoripolttoöljy. Sen laadukkaat lisäaineet puhdistavat polttoainejärjestelmää ja myös pitävät sen puhtaana. Puhdas moottori pääsee käymään täydellä teholla, minkä seurauksena kulutus ja käyttökustannukset pienenevät.

MPÖ Plus toimii ensiluokkaisesti kaikissa työkoneiden dieselmoottoreissa ja suoriutuu erityisen hyvin pölyisissä ja kovaa vääntöä edellyttävissä olosuhteissa.

Myynnissä polttoöljyä myyvillä St1- ja Shellasemilla, sekä St1-polttoaineita myyvillä jälleenmyyjillä.

Lue lisää www.st1.fi/mpo-plus

S UUTUU

TYÖ & TERVEYS

Sijoita tulevaisuuteen – pidä lomaa Pidätkö töissä riittävästi taukoja? Entä lomailetko koskaan? Vai tuntuuko loman pitäminen täydeltä mahdottomuudelta, kuten yrittäjien kuulee usein sanovan?

L

omittajan saamisen hankaluus on tietenkin todellinen syy olla pitä­ mättä lomaa. Mutta jos syy lomien pitämättömyyteen on, että töitä tuntuu tilalla olevan liikaa tai omaa tuotantoa ei uskalla jättää vieraalle, kannattaa vielä kerran miettiä.

Viime aikoina on tullut esiin tutkimuksia, joissa korostetaan, että etenkin yrittäjien tulisi

lomailla. Lomien pitäminen on yrittäjille tärkeää, koska useat yrit­ täjät tekevät reippaasti yli 55-tun­ tista työviikkoa – ja se voi olla tut­ kimustiedon valossa terveysriski.

On esimerkiksi havaittu, että jos yrittäjä ei lomaile riittävästi, se lisää selkeästi työkyvyttömyyden eli sairaseläkkeen riskiä.

Lomailu ei siis ole pelkkä kulu­ erä, vaan erittäin järkevä inves­ tointi omaan jaksamiseen ja tätä kautta tilan tuottavuuteen. Ihmi­ nen kun on kuitenkin rakennettu niin, että tarvitsemme niitä huolto­ katkoja kuten konekin. Jatkuvasti ylikierroksilla käyvä moottori leikkaa jossain vaiheessa kiinni.

Yritetään siis raivata lomalle tilaa kalentereistamme. On kes­

tämätöntä ajatella, että työvuodet paiskitaan hommia hullun lailla ja lomaillaan sitten eläkkeellä – eläkkeellä ei nimittäin jaksa vält­ tämättä lomailla, jos voimat ovat kuluneet työiässä uurastamiseen ilman irtiottoja töistä.

PIRJO SAARI tiiminvetäjä / työhyvinvointiasiat Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela

N A S E VA S T I

Erityistilanne rohkeasti käyttöön Tilan erityistilanne -ilmoitusta Nasevassa olisi suotavaa käyttää entistä rohkeammin.

N

asevan rekisterivastaava laittaa erityistilanteen päälle vasta positiivisen tutkimustuloksen tallennuksen yhteydessä, jolloin se voi olla eläin­ liikenteen kannalta myöhäistä.

Siksi on parempi, että erityis­ tilanteen asettaa tuottaja, hoitava eläinlääkäri, teurastamo tai mei­ jeri mielellään heti, kun epäillään tarttuvaa tautia. Se varmistaa, että kaikki tilan valtuuttamat tahot osaavat huomioida tautiriskit.

Kun tilalla epäillään tai on todettu tarttuva eläintauti, erityis­

tilanne merkintä on tehtävä Nase­ vaan viipymättä. Tilan valtuutta­ ma teurastamo saa siitä ilmoituk­ sen ja voi suunnitella esimerkiksi välitysvasikoiden noudon niin, ettei tautia levitetä tilalta toiselle.

Ilmoitus menee myös meijerille sekä maitotila- ja jalostusneuvo­ jalle, jotka toimivat tilanteen edel­ lyttämällä tavalla.

Erityistilanteen asettanut hen­ kilö myös päättää erityistilanteen sovittujen kriteerien mukaisesti, kun tautitilanne on ohi.

Virallisesti vastustettavia taute­ ja lukuun ottamatta erityistilanne voidaan poistaa, kun eläinlääkäri toteaa, ettei tartuntavaaraa enää ole. Erityistilanne tulee päättää heti, kun mahdollista, sillä roik­

kumaan jääneet merkinnät mitä­ töivät nopeasti ilmoitusten merki­ tyksen.

Jos ilmoitus olikin aiheeton, sen voi poistaa, eikä Nasevaan jää mitään merkintää. Poistaminen tapahtuu avaamalla ilmoitus, lisäämällä päättymispäivä ja tal­ lentamalla. Roskakori-painiketta ei pidä käyttää, jos on tarkoitus päättää aiheellinen erityistilanne.

PAUL A HALKOS A ARI , rekister ivastaava, Naseva

Lue lisää www.naseva.fi/ kohdasta”Ohjeet ja lomakkeet”

Uuden ajan utaretulehdustesti

Havaitse kliininen mastiitti nopeasti, tarkasti ja edullisesti - vain 12 tuntia mastDecide® testin edut: Helppo pitää mukana lypsytilalla Tuloksen saanti kestää vain 12 h Kliinisesti tarkka johtuen testin herkkyydestä ja spesifisyydestä Nopeuttaa patogeenispesifisten hoitomuotojen valintaa ja näin minimoi antibioottien käyttöä Määrittää onko kyseessä Gramvai Gram+ patogeeni Säästää tuotantokustannuksia Prof. Dr. med. vet. Volker Krömker mastDecide® tuotteen kehittäjä Erikoisalueet: mastiitin epidemiologia, mastiitin patogeenien virulenssimekanismit (etenkin Str.uberis), mastiitin riskitekijät ja riskianalyysi, mastiitin torjunta ja mastiittihoito, maitohappobakteerit

Maahantuonti & markkinointi: Symppis International Oy puh. 0207 353333 info@symppis.com www.symppis.com

Nyt kannattaa ajatella ensi kesää.

AIV-myyntikausi alkaa lokakuun alussa.

Hyödynnä nyt ennakkotilaajan etuhinnat ja varmista tulevan kauden onnistunut rehunsäilöntä. Meiltä löydät tutkitusti tehokkaat tuotteet kaikkiin tarpeisiin ja olosuhteisiin. Lisäksi turvanasi on ainutlaatuinen AIV Laatutakuu.

Tilaa nyt kotimaiset AIV-tuotteet kauden parhaaseen hintaan! Takuulla.

Tuoteneuvonta

020 710 8484

AIV.FI Tutustu AIV 2 Plus Na, AIV Ässä Na, AIV Pro NC, Eastman Propcorn Plus, Eastman Propcorn NC, Eastman Stabilizer Pig Na tuotteisiin myymälässä tai osoitteessa AIV.fi

TAL

OUS

Paras hinta viljasta mobiilisti

P

MARKO SAAPUNKI To i m i t u s j o h t a j a FPI Partners Oy

UUDEN VILJATORI-MOBIILISOVELLUKSEN AVULLA VILJASTA SAA KÄTEVÄSTI PARHAAN HINNAN.

erinteinen Viljatoripalvelu on tarkoitettu käytettäväksi pöytä­ tietokoneella, mutta suurin osa on kuiten­ kin käyttänyt sitä kännykällä. Siksi nyt lanseerataan uusi Viljatori-mo­ biilisovellus, joka hyödyntää mobii­ lin tarjoamia mahdollisuuksia ja tekee Viljatorista entistäkin kette­ rämmän käyttää.

Lisäksi viljelijät ovat toivoneet helpompia mahdollisuuksia tarjo­ ta viljaa. Palveluun on myös kaivat­ tu enemmän mahdollisuutta aktiivi­ seen kaupankäyntiin ja eri ostajien tarjoamien hintojen vertailuun. Näi­ täkin on nyt tuotu uuteen Viljatorimobiilisovellukseen.

MOBIILILAITTEILLE suunnitellun Viljatorin hintakyselyssä on samaa tuntua kuin jos viljan myyjä soittaisi

suoraan ostajille: viljelijä lähettää viljaerästään yhden hintakyselyn esimerkiksi oman maakuntansa ostajille ja saa puhelimeensa hinta­ tarjoukset paremmuusjärjestykses­ sä. Sovelluksen avulla viljelijä pystyy vaivatta vertailemaan ostajien anta­ mia hintoja.

Hintakyselyn tekeminen ei sido myyjää mihinkään. Hänen ei ole pakko myydä ilmoittamaansa vilja­ erää, jos hintatarjoukset eivät tyydy­ tä. Palvelun käytöstä maksetaan vas­ ta, kun kauppa toteutuu.

Hintakyselyä tehtäessä valitaan ensin peltokasvi, arvioitu määrä ja tilan sijainti. Sitten valitaan ostajat, joille hintakysely halutaan lähettää – kyselyn voi kohdistaa tiettyihin maa­ kuntiin. Kiinnostuneet ostajat vas­ taavat kertomalla, minkä hinnan he olisivat valmiita maksamaan vil­ jaerästä. Sen jälkeen myyjä valitsee

sopivan hintatarjouksen ja myy, jos haluaa.

Kaupankäyntimaksu on 1 euro + alv viljatonnia kohden, ja se laskute­ taan ostajalta.

MOBIILISOVELLUKSEN voi ladata ilmaiseksi puhelimeen sovelluskau­ pasta, ja Viljatorin käyttäjäksi rekis­ teröityminen on maksutonta.

Omista viljaeristä ilmoittaminen, muiden tekemien ilmoitusten selaa­ minen tai markkinatietojen seuraa­ minen eivät maksa rekisteröityneelle käyttäjälle mitään. Rekisteröitymi­ nen siis kannattaa, vaikkei ajankoh­ taisia viljakauppa-aikeita olisikaan.

Hintakysely tulee osaksi Viljato­ rin pöytäkoneversiota samalla, kun mobiilisovellus julkaistaan. Viime vuonna käyttöönotetulla Viljatorilla on tällä hetkellä runsaat 1 600 rekis­ teröitynyttä käyttäjää.

ARVOISA VILJELIJÄ KALKITSE 13 PH-PITOISELLA NESTEKALKILLA Lietteet ennen levittämistä, sitoo typen Sänkimaat ennen kylvöjä Heti vaikuttava: NESTEKALKKI, korjaa pellon Hinnottelu: Kuutiokaupalla: t/m3 OMANA TYÖNÄ - omalla koneella, Hyöty kotiin.

Soita. Pyydä tarjous: P: 0400-207088 kalkituspalvelu@kolumbus.fi

HKT-YHTIÖ HÄMEEN KALKKITUKKU OY 40 v. tietotaito

Vain aidolla kalkilla lannoitusvaikutus 100 %

MAITO JA ME * 41

AL Y NTIJ KYS U T N ASIA

TA

Miten estetään kuivien rehujen lämpeneminen syötössä?

S

äilörehusäilön jälkilämpe­ neminen on seurausta mik­ robien, lähinnä hiivojen ja homeiden, kasvusta rehussa. Lämpe­ neminen aiheuttaa ravintoainetap­ pioita sekä lehmien valikoivaa ja vähentynyttä syöntiä.

Jälkilämpenemisen riski kasvaa, jos rehusiilo tai auma avataan kes­ ken käymisprosessin. Suositeltava käyttöönotto on aikaisintaan neljän viikon kuluttua rehunteosta. Nope­asti kuluvan pyöröpaalirehun voi ottaa syöttöön heti teon jälkeen, koska mikrobien kasvu ei ehdi pilata sitä.

Tasainen leikkuupinta hidastaa hapen pääsyä rehuun, eli rehun repi­

mistä on vältettävä. Huonommalla rintauksella on tutkimuksissa ha­ vaittu hävikissä seitsemän prosen­ tin kasvu. Säilörehurintauksen tu­ lisi edetä lämpimänä aikana vuoro­ kaudessa noin 30 cm ja talvella noin 15 cm.

Jos rehu on kovin lämpenemis­ herkkää, voi olla tarpeen irrottaa vain puolikkaita rehukakkuja. Leik­ kuun yhteydessä varissut rehu siivo­ taan pois, sillä se on erityisen herk­ kää lämpenemään.

Rehua irrotetaan vain kerralla käytettävä määrä. Seosrehutilalla voi olla tarpeen tehdä seos kaksi kertaa päivässä. Seokseen voi lisätä säilöntä-

SARI PERÄLÄ Va l i o A r t t u r i ® s ä i l ö r e h u o s a a j a Osuuskunta Maitosuomi

ainetta, joka estää hiivojen ja homei­ den kasvua (mm. propionihappo­ pitoista säilöntäainetta 2–3 litraa/ rehutonni). Jos seosrehuun jou­ dutaan lisäämään vettä, hapon tai muun sellaisen lisäys on erityisen tarpeellista.

Ruokintapöytä puhdistetaan päivittäin, sillä homeiset rehujätteet haisevat pahalle ja vähentävät leh­ mien syöntiä sekä saavat uuden rehun pilaantumaan nopeammin.

Jatkoa ajatellen on hyvä miettiä, mikä vaikutti rehun säilönnällisen laadun heikkenemiseen, jotta voi korjata tilanteen seuraavalla kerralla.

T Y ÄRIL K KYS Ä INLÄ ELÄ

Ä

KRISTIINA SARJOKARI Te r v e y d e n h u o l t o e l ä i n l ä ä k ä r i V a l i o Te r v e y s - p a l v e l u t

Mikä on riittävä kuivitus?

K

uivikkeiden käyttö on riittävää, kun eläimet ja niiden makuualueet ovat puhtaita sekä kuivia ja makuualueesta johtu­ via ihovaurioita ei juuri esiinny.

Kuivikkeet eristävät tarvittaessa myös kylmältä. Lisäksi niiden avulla makuupaikalle saadaan lisää peh­ meyttä, mikä edistää makuulla märehtimistä, parantaa rehun hy­ väksikäyttöä ja mahdollistaa riittä­ vän levon.

Vasikoilla kuiviketta tulee käyttää kylmän kelin aikaan riittävästi: nii­ den pitää voida kaivautua kuivikkee­ seen niin, ettei jalkoja näy maatessa.

Hiehojen makuuparret on hyvä

kuivittaa hiertymien ehkäisemiseksi ja makuumukavuuden vuoksi. Piha­ tossa ne oppivat näin myös parem­ min parsiin, eivätkä makaile käytä­ villä. Kuivikepohjaisissa karsinoissa pinta on kuivitettava niin usein ja reilusti, ettei lantapanssareita muo­ dostu.

Lehmien parsissa kuivikkeen riit­ tävä määrä vaihtelee parren kovuu­ den mukaan. Paksujen ja pehmeiden parsipetien kanssa riittää vähäinen määrä kuiviketta, noin kolmen sen­ tin kerros, joka pitää parren puhtaa­ na ja eristää ihon hiostavasta sekä hiertävästä pinnasta.

Kovan parsimaton tai pelkän be­

tonin päällä kuiviketta tarvitaan mahdollisimman reilusti, jotta saa­ daan puhtauden lisäksi pehmeyttä.

Noin 10–25 senttimetriä olisi todel­ lisuudessa riittävästi, mutta käytän­ nössä näin suuren määrän pysymi­ nen parressa vaatii takakynnystä puusta tai kumiläpästä eli syväkuivi­ keparren rakentamista.

Eläinsuojelulaki määrittää hyväk­ syttävän minimirajat. Lain valvon­ nassa kiinnitetään huomiota eläin­ ten puhtauteen ja mahdollisiin hier­ tymiin. Jos eläimet ovat likaisia tai niillä on paljon hiertymiä, makuu­ paikka ei ole riittävän puhdas tai pehmeä.

Pidämme lehmäsi terveinä Emovetin eläinlääkärit ovat apunasi, kun haluat lisätä karjasi hyvinvointia ja terveyttä.

Eläinlääkärimme ovat nautojen terveyden asiantuntijoita. He keskittyvät huolellisesti lehmiisi, tekevät käytännön hoitotoimet ja kehittävät kanssasi karjan tuottavuutta.

Terveydenhuoltopalveluihin voit hyödyntää Neuvo2020-tukea.

Tutustu Emovetin palveluihin ja eläinlääkäreihin: www.emovet.fi/palvelut

LAB

OR

RIO AT O

SSA

MINNA-KAISA MAUNUMAA Kehitysvastaava, Seinäjoen aluelaboratorio Va l i o La b o r at o r i o - p a l ve l u t

Ruokintaa tukevia määrityksiä

K

SEINÄJOEN ALUELABORATORION REHULABORATORIOSSA TUTKITAAN VUODESSA NOIN 42 000 REHUNÄYTETTÄ.

SUURIN OSA NIISTÄ ON SÄILÖREHUNÄYTTEITÄ.

esällä tutkitaan paljon korjuuaika- ja raakaainenäytteitä. Koko vuoden näytemääräs­ tä näiden näytteiden osuus on 26 prosenttia.

Korjuuaikanäyte otetaan kasva­ vasta nurmesta ja säilörehun teon yhteydessä raaka-ainenäyte. Näyte analysoidaan raaka-aine näytteenä, kunnes käymisprosessin katsotaan olevan lopuillaan. Säilönnällisen laadun tutkimustulokset ovat luo­ tettavia sen jälkeen, kun säilörehun käymisprosessi on mennyt loppuun.

Säilörehu-, korjuuaika- ja raakaainenäytteiden lisäksi rehulabora­ toriossa tutkittavia näytteitä ovat laidunruoho, säilöheinä, heinä, viljat (ohra ja kaura) ja säilöviljat.

Eri rehu- ja kasvilajeista tehtä­ vät määritykset löytyvät kokonai­ suu­dessaan Valmasta Valio Artturi® -osiosta Artturi®-rehuanalyysin hinnaston liitteestä.

KIVENNÄISMÄÄRITYS sisältää säi­ lörehun tyypillisimmät kivennäis- ja hivenaineet. Määritys tehdään, kun se on tilattu näytteestä.

Syksyn säilörehujen ruuhka-aika­ na syys-marraskuussa määrityksen saa kahden–neljän päivän viiveellä, ja muulloin tulos saadaan muiden tulosten valmistumisen yhteydessä näytteen saapumisesta seuraavana 44 * MAITO JA ME

työpäivänä. Rehulaboratoriossa työs­ kennellään pääsääntöisesti arkisin.

Sopiva rehunäytteen määrä tutki­ muksiin on Artturi-rehunäyte pus­ sillinen. Näytepussin saa tilattua Valmakaupasta Artturi-rehunäyte­ pussi nimellä. Pusseja voi saada myös maitoautoista.

Loppuvuoden aikana kehitetään uudistetun näytepussin viivakoodin hyödyntämistä näytetietojen lähettä­ miseen.

ALIHANKINTANA tehdään tällä het­ kellä rehu- ja viljanäytteiden seleeni-, natrium-, kloridi-, rikki- ja tärkkelys­ pitoisuusanalyysit.

Lisämäärityksiä tilattaessa labo­ ratorioon kannattaa lähettää koko näytepussillinen näytettä, jotta sitä riittää myös lähetettäväksi eteenpäin.

Tulokset alihankinta-analyyseistä raportoidaan Valion kautta Valmaan.

Alihankintana tehdään myös pui­ tu herne, härkäpapu, maissinjyvät, vehnä, ruis, seosrehut ja teollista rehua sisältävät näytteet.

Ruokintaa tukevia määrityksiä ovat rehututkimusten lisäksi tilasäi­ lömaidosta sekä lehmäkohtaisista näytteistä tehtävät ureamääritykset raakamaitolaboratoriossa. Lisäksi seleenipitoisuus on mahdollista ana­ lysoida maitonäytteestä. Määritys tehdään alihankintana ja raportoi­ daan Valion kautta Valmaan.

REHUNÄYTTEISTÄ TEHDÄÄN SEURAAVIA REHUANALYYSEJÄ: Koostumus • Kuiva-aine • Valkuainen • NDF-kuitu • D-arvo • Sokeri • Tuhka Säilönnällinen laatu • pH • Ammoniakkityppi • Maito- ja muurahaishappo • Haihtuvat hapot Rehuarvot • Energia- ja valkuaisarvot • Syönti-indeksi • ME-indeksi Kivennäismääritys • Kalsium, fosfori, kalium, magnesium, mangaani, rauta, kupari, sinkki Hehtolitrapaino

Teollisuushankinta - Yli 25 vuotta maataloustarvikkeiden maahantuontia ja tukkukauppaa.

CID LINES -TUOTTEET NYT VALIKOIMASSAMME UTARETERVEYTEEN KENOPURE

KENODIN SD

KENOMINT SD

Laimennettava vedinten vaahtopesuaine, 10 litraa.

Käyttövalmis jodipoh­ jainen vedinkastoaine (kastettava tai suih­ kutettava). Soveltuu myös robottilypsyyn.

20, 60 ja 200 litraa.

Klooriheksidiinipoh­ jainen käyttövalmis vedintenkastoaine (kastettava tai suih­ kutettava). Soveltuu myös robottilypsyyn.

20, 60 ja 200 litraa.

VAAHTOPESUUN

DESINFIOINTIIN

KRYPTOSPORIDIOOSIIN

KENOSAN

VIROCID

KENOCOX

Vaahtopesuaine, 22 kg/astia.

Desinfiointiaine.

Tehoaa mm.

Salmonella, E.coli, ASF (afrikka­ lainen sikarutto) 5 litraa/astia.

Erikoisdesinfiointiaine.

ETT:n hyväksymä.

Koko 10 litraa.

Oy Teollisuushankinta TH Ab puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

ANALYYSITULOKSET NOPEASTI Viljavuustutkimustulokset alle 3 viikossa Mikkelistä Rehut NIR-analyysinä 3 - 5 päivässä P. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli (lähetä rehunäytteet Mikkeliin) P. 044 5885 262 • Nuottasaarentie 17 • 90400 Oulu

www.viljavuuspalvelu.fi • www.suomenymparistopalvelu.fi

ESA MANNINEN Neuvontapäällikkö Va l i o Ly p s y - p a l ve l u t

Huolehdi lypsykoneesta VÄÄRIN TOIMIVA LYPSYKONE ALTISTAA LEHMÄT UTARETULEHDUKSILLE JA HUONOSTI PESEYTYNYT LYPSYKONE NOSTAA MAIDON BAKTEERIPITOISUUKSIA JA VOI HEIKENTÄÄ LEHMIEN UTARETERVEYTTÄ.

V

äärä alipainetaso johti eräällä maito­ tilalla 100 000 euron tappioihin: Suuren lypsyaseman alipai­ netaso oli pikkuhiljaa kahden vuo­ den aikana noussut 3 kPa. Utareter­ veysongelmat pääsivät kehittymään todella pahoiksi, ennen kuin havah­ duttiin epäilemään lypsykonetta.

Alipainemittareita laitteistossa oli kaksin kappalein ja niistä toinen oli jämähtänyt paikoilleen. Alipaineen säädön jälkeen utareterveystilanne rauhoittui vähitellen. Lypsykonetta ei huollettu noiden kahden vuoden aikana lainkaan.

Toisella tilalla huono pesutulos johti 100 000 euron tappioihin: Kalanruotolypsyaseman maitoput­ kisto ei ollut peseytynyt kunnolla, koska pesujärjestelmän lisälaite ei kuulunut vuosihuoltopakettiin.

Huonon pesutuloksen seurauksena maitoputkisto tukkeutui aseman pe­ rältä ainakin osittain, jolloin kehään asennetusta maitoputkistosta tuli yksitieasennus.

Tämän seurauksena etenkin herk­ kälypsyisimpien lehmien ryhmä oli lypsyn aikana rauhaton todennäköi­ sesti vaihtelevan lypsyalipaineen takia. Lisäksi on mahdollista, että lypsykoneen huono pesutulos edes­ auttoi utaretulehdusbakteerien leviämistä. Kun lisälaite saatiin kun­ 46 * MAITO JA ME

toon, utareterveysongelmat väheni­ vät merkittävästi.

Kolmannella tilalla vaihteleva alipainetaso johti 20 000 euron tap­ pioihin: Parsinavetan lypsykoneen alipainetasot olivat epävakaat. Tek­ nistä syytä ei tahtonut löytyä. Lypsyn aikana tehdyt alipainemittaukset vahvistivat alipaineen vaihtelevan todella merkittävästi. Aiheuttajaksi epäiltiin aluksi tukkeutuneita ali­ paineputkistoja, mutta lopulliseksi syyksi paljastui tyhjöventtiilin epä­ tasainen kartio, joka ei säätänyt alipainetta aina samalle tasolle.

Venttiilin uusimisen jälkeen alipai­ netaso rauhoittui.

EDELLÄ kuvatuista tapauksista kah­ dessa oleellisessa roolissa oli laitteis­ ton alipaineen taso tai sen tasaisuus.

Tärkeä päivittäin seurattava kohta onkin lypsykoneen alipainemittari, joka on käytännössä ainoa mittari perinteisessä lypsykoneessa.

Valitettavan usein tuo mittari ei ole kunnossa tai sen lasi on niin likainen, että mittarin osoittamaa alipainelukemaa on hankala lukea.

Jotkut maitotilayrittäjät ovat edellä mainituista syistä hankkineet tar­ kempia ja helpommin luettavia ali­ painemittareita.

Alipainetason osoittavan mitta­ rin ohella tärkeitä lypsykoneen kom­ ponentteja ovat kaikki ne osat, jotka ovat lähellä lehmää, eli nännikumit, tykytin, yhdyskappale ja automaatti­ nen lypsimen irrotin sekä kaikki täs­ sä lypsy-yksikkökokonaisuudessa olevat letkut.

Nännikumien ja letkujen kun­ nosta huolehtiminen ei välttämättä vaadi erityisiä mittareita. Tykytti­ mien testaaminen ja yhdyskappaleen tiiviyden ja ilmanoton mittaaminen vaativat jo lypsykoneen huoltajalla olevia mittareita.

MONELLA maitotilalla poikineet ja eroon lypsettävät lehmät lypse­ tään sankokoneella. Myös sanko­ koneiden kunnosta on pidettävä huolta – kukaan tuskin haluaa lyp­ sää juuri poikinutta tai sairaana olevaa lehmää väärin toimivalla lypsykoneella.

LUONNOLLISESTI TEHOKKAIN Kanssamme turvaat tilasi ympäristökestävyyden ilman tuottamattomia investointeja. Hankkijan ainutlaatuiset rehuratkaisut ja uudistunut OIV-optimointi parantavat luonnollisella tavalla rehujen hyväksikäyttöä sekä tukevat lehmien kestävyyttä. Ruokintapanoksien kohdentuessa tehokkaasti maidon tuottamiseen parannat myös tilipussisi kestävyyttä.

Lehmät kestää Ympäristö kestää Talous kestää

Hankkijan ruokinta-asiantuntijoiden avulla saat käyttöösi avaimet sekä ruokinnan taloudellisen että ympäristöllisen kestävyyden seuraamiseen ja kehittämiseen.

Ole rohkeasti ylpeä ruokintasi ympäristökestävyydestä, ota yhteyttä!

Lisätietoja ruokinta-asiantuntijaltasi.

Verkkokauppa: hankkija.fi

VA S

LL TUU

48 * MAITO JA ME

ISUU

S Palmia Oy on Helsingin kaupungin omistama palveluyhtiö.

Se tuottaa ruoka-, kiinteistö-, siivous- ja turvallisuuspalveluja julkisille toimijoille, yrityksille ja yhteisöille Etelä-Suomessa.

Palmia toimii mm. toimistotiloissa, lounasravintoloissa, juhlatiloissa, yleisötapahtumissa, liikennevälineissä, oppilaitoksissa, päiväkodeissa, sairaaloissa ja palvelutaloissa.

Palmian Erika Korpelainen (vasemmalta), Valion Tuomas Sorri, Palmian Nina Rokkila ja Valion Anneli Heikkinen vierailivat Päivi Pakaraisen ja Erno Rastilan maitotilalla kesäkuussa.

Parhaat raaka-aineet tulevat läheltä RUOKAPALVELUITA TUOTTAVALLE PALMIALLE ELINTARVIKKEIDEN KOTIMAISUUS JA PUHTAUS OVAT TÄRKEIMPIÄ ARVOJA, JA SIKSI VALIO ON SEN PITKÄAIKAINEN KUMPPANI. VALIOLAISELLA MAITOTILALLA TIEDETÄÄN, MITEN PARASTA MAITOA TUOTETAAN VASTUULLISESTI.

L

T E K S T I S U S A N N A C YG N E L K U VA T M A R I A M I K L A S

ammilaisessa navetas­ sa vietetään leppeää kesäpäivää. Tuulen­ vire käy mukavasti avoimista ovista ja tuuletusikkunoista reilun 60 lypsä­ vän avaraan tilaan. Olo ei käy tuka­ laksi, vaikka pihalla on yli 20 asetta lämmintä.

Osa eläimistä odottaa pääsyä lypsyrobotille. Pihaton puolella on tällä hetkellä 12 umpilehmää, jotka pysyvät varjossa sisällä eivätkä tohdi lähteä aurinkoiselle laitumelle, vaik­ ka voisivat.

Yksi lehmä lepäilee poikimiskarsi­ nassa päivän ikäisen vasikan kanssa.

Kymmenkunta vasikkaa on jo siir­ retty vasikkalan puolelle odottamaan kasvamista.

Päivi Pakarainen ja Erno Rastila ovat tyytyväisiä tähän siistiin ja ilma­ vaan navettaansa, joka rakennettiin viisi vuotta sitten. Lypsyrobotti on vähentänyt työn fyysistä raskautta verrattuna entiseen lypsyasemaan.

Hyvät elinolot heijastuvat tilan keskituotoksessa, joka on 11 000 lit­ raa lehmää kohden. Tankkiauto ha­ kee joka toinen päivä tilalta 4 000 litraa maitoa.

TÄNÄÄN navettaan on saapunut innostuneita ja tärkeitä vieraita, sillä juuri nyt lehmiä rapsuttelevat toimi­ tusjohtaja Nina Rokkila ja maito­ tuotteiden hankinnasta vastaava Erika Korpelainen Palmiasta.

Palmia on Valion pitkäaikainen kumppani ruuan tarjoamisessa jul­

kisella puolella. Kaikki Palmian mai­ totuotteet – yhteensä noin 200 nimi­ kettä – hankitaan Valiolta. ”Rasvaton maito on ykkönen, kevytmaito kakkonen ja maitojuoma kolmonen”, Korpelainen listaa.

Palmian liikevaihdosta kolman­ nes tulee ravintola- ja ruokapalve­ luista, jossa tehdään aterioita kaiken ikäisille asiakkaille muun muassa kouluissa, päiväkodeissa, vastaanot­ tokeskuksissa, hoitolaitoksissa, sai­ raaloissa ja lounasravintoloissa Kan­ ta-Hämeen ja Uudenmaan alueella. ”Etenkin koulujen osuus asiak­ kaistamme on kasvanut viime vuosi­ na voimakkaasti”, Rokkila kertoo.

Palmialle kotimaisuus on olennai­ nen osa toimintaa, ja se käyttää mahdollisuuksien mukaan aina Suomes­ sa tuotettuja elintarvikkeita. Mitä lä­ hempää ruoka tulee ja mitä tarkem­ min alkuperä voidaan jäljittää, sitä parempi. ”Olemme kotimaisuudesta todella ylpeitä ja pidämme sitä todellisena kilpailuetuna”, Rokkila kertoo. ”Ku­ luttajatkin, esimerkiksi koululaisten vanhemmat, ovat yhä enemmän tie­ toisia ja vaativat kotimaisuutta sekä vastuullisuutta.”

Nina Rokkila ihailee elämän­ tapaa, jossa ruuat hankitaan omilta pelloilta, metsistä ja järvistä, ja pitää sitä kaikkein hiilineutraalimpana.

Kotimaiset laadukkaat maitotuotteet ovat hänen mielestään terveellisen ruokavalion kulmakiviä ja sama pätee muuhunkin ravintoon. ”Kunnon perusruoka hyvistä ko­

"Kaikki Palmian maitotuotteet tulevat Valiolta."

timaisista raaka-aineista ilman mi­ tään hömpötyksiä on kaikkein paras­ ta ja terveellisintä”, Rokkila sanoo.

Maitotilayrittäjät Päivi Pakarai­ nen ja Erno Rastilakin ihmettelevät, miten kotimaassa vastuullisesti tuo­ tettu maito on otettu niin tiukasti tarkastelun alle ilmastomuutoskes­ kustelussa, mutta muualta tuodaan surutta elintarvikkeita, joiden alku­ perästä ei ole välttämättä tietoa ja kokonaisympäristövaikutukset ovat kyseenalaisia. ”Esimerkiksi maito- ja lihatuot­ teita korvaava soija ei tule viereiseltä pellolta, vaan se lennätetään jostain toiselta puolelta maailmaa. Sitä ei aina ajatella ja muisteta ilmastokes­ kustelussa”, he kummastelevat.

VASTUULLISUUSASIAT otetaan sekä Palmiassa että Valiolla erittäin vakavasti, ja ne ohjaavat molempien toimintaa. ”Valion maitotiloista peräti 93 prosenttia on vastuullisuuslisän piirissä, kuten Pakaraisen tila, ja MAITO JA ME * 49

Maitotilayrittäjä Päivi Pakarainen on ylpeä siitä, että hänen tilallaan tuotetaan maitoa vastuullisesti.

TUTUILLE PESUAINEILLE ON MYÖNNETTY

JOUTSENMERKKI

4070

0003

Kiilto tarjoaa ainoana maailmassa Joutsenmerkittyjä puhdistusaineita elintarviketeollisuuteen.

Elintarviketeollisuuden pesuihin kehitetyille F 24 Fabox-, F 47 Tarmo- ja F 60 Ciro -pesuaineille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki. Merkki löytyy vain ympäristön kannalta parhaista tuotteista ja palveluista. Ne täyttävät tiukat elinkaariajatteluun perustuvat ympäristökriteerit – turvallisuutta, laadukkuutta ja tutkittua tehoa unohtamatta.

www.kiilto.com

vuonna 2020 toivon mukaan kaikki tilat täyttävät vastuullisuuslisän kriteeristön, joka on tiukempi kuin mitä lainsäädäntö määrää”, kertoo kaupalli­ nen johtaja Tuomas Sorri, joka vastaa Valion Food service- ja teollisuusmyynnistä. ”Vastuullisuusasiat, esimerkiksi lehmien kuu­ luminen nautojen terveydenhuoltorekisteri Nase­ vaan, ovat nykyään usein kriteeristönä isommissa kilpailutuksissa.”

Useilla valiolaisilla tiloilla vastuullisuuslisän maksun edellytykset ovat täyttyneet jo ennen lisän tuloa vuonna 2018. ”Vasikat on meillä aina nupoutettu kivunlievi­ tyksessä ja eläinlääkäri on käynyt säännöllisesti.

Antibioottia käytetään vain tarpeeseen, joka ar­ vioidaan maitonäytteistä”, Pakarainen ja Rastila miettivät. ”Valion tavoitteena on nollata maidon hiili­ jalanjälki vuoteen 2035 mennessä. Se tarkoittaa, että päästöjä vähennetään ja sidotaan ilmasta saman verran kuin niitä syntyy maidon matkalla tilalla, kuljetuksissa, tehtaalla ja pakkauksissa”, Sorri kertoo.

Kumppanit, kuten Palmiakin, voivat ottaa tästä tavoitteesta hyödyn irti esimerkiksi kilpailutuksis­ sa, koska hiilineutraalius on myös julkisella sekto­ rilla tulevaisuuden kilpailuvaltti. ”Pellot pidetään kasvipeitteisinä ja niiltä ote­ taan maksimaalinen sato”, Erno Rastila kertoo yhdestä maitotilallisen keinosta lisätä hiilen­ sidontaa.

HÄVIKIN minimoiminen on Palmian toiminnas­ sa merkittävä osa vastuullisuusajattelua. Henki­ löstöravintoloissa on jo otettu yhdeksi keinoksi ylijääneiden annosten myynti kotiin.

Kouluruokailussa hävikin minimointi voi olla haastavaa, sillä tietty määrä annoksia pitää tuot­ taa, että kaikille varmasti riittää, mutta mitään varmuutta ei ole, etteikö ruokaa jäisi yli: koululai­ set syövät välillä innokkaasti ja välillä eivät.

Valiolla hävikin pienentäminen kuuluu tiiviisti jokapäiväiseen, vastuulliseen toimintaan. Tehtailla hävikkiä vähennetään tehokkaalla tuotannon pro­ sessisuunnittelulla ja seurannalla.

a t s i a m i t o K e l l i m i ä l e a i t n i o v hyvin

Palmian toimitusjohtaja Nina Rokkila ja Valion kaupallinen johtaja Tuomas Sorri tutustuvat Pakaraisen maitotilaan.

Ruuan maittavuuteen kiinnitetään Palmiassa huomiota, mutta myös ravintosuositusten tarkka seuraaminen on tärkeää. Asiakkaat pääsevät vai­ kuttamaan kyselyissä ruokalajeihin ja esimerkiksi toiveruokapäiviä on kouluissa säännöllisesti. ”Makutottumuksissa on selviä paikkakunta­ kohtaisia eroa. Yleispiirteenä voisi sanoa, että maaseudulla kaikki ruoka maittaa hienosti, mutta kaupunkien kouluissa ruuan menekkiä voi olla vaikea arvioida ja makutottumuksia on hyvin moninaisia”, Rokkila selittää.

Kouluruokailuihin liittyy kuitenkin valtava potentiaali, joka Palmiassa halutaan hyödyntää. ”Meillä on arvokas mahdollisuus kasvattaa tulevaisuuden vastuullisia kuluttajia. Nykynuoret alkavat olla yhä tiedostavampia kuluttajia ja vas­ tuullisuuspyrkimyksillämme on kuulijoita ja vas­ taanottajia. Asenneilmapiirin muutos on selvästi meneillään”, Rokkila toteaa.

PALMIAN VASTUULLISUUS RUUASSA Avainlippu:

Palmian toiminnan kotimaisuusaste on noin 80 prosenttia. Avainlippua varten kotimaisuus­ asteen on oltava vähintään 50 prosenttia.

Kotimaiset raaka-aineet ja lähiruoka: Palmia käyttää kotimaisia raaka-aineita ja lähiruokaa aina, kun se on mahdollista.

Kaikkien elintarvikkeiden kotimaisuusaste on noin 75–80 prosenttia.

Reilun kaupan tuotteet:

Palmia käyttää ruoka- ja ravintola­palveluissaan Reilun kaupan tuotteita, kuten kahvia, teetä, kaakaota ja hunajaa.

Luomua:

Palmian käyttää ruokatuotannossaan mm. seuraavia luomutuotteita: hiutaleita, kahvia, tofua, herneitä, teetä, banaania, maitoa ja pastaa.

Energiapitoinen elektrolyyttivalmiste

HYDRAID

vasikoiden ripuliin liittyvän kuivumisen ja painonmenetyksen sekä elektrolyyttitasapainon hallintaan.

• • • •

katkaisee ripulin nopeasti liukenee hyvin veteen kotimainen yhdellä 5 kg:n pakkauksella hoidat 5 vasikkaa

Helppokäyttöiset ja tehokkaat

KALSIVIT ja RUMEVIT • annos 200 ml kaksi kertaa vuorokaudessa • turvallinen käyttö annostelupistoolilla • valmisteita voidaan käyttää tarvittaessa samanaikaisesti.

KALSIVIT NESTE poikimisen yhteyteen, sisältää kalsiumia, magnesiumia, vitamiineja ja lisäenergiaa. Nostaa veren kalsiumtason nopeasti ja tehokkaasti.

RUMEVIT NESTE poikimisen jälkeisen asetonitaudin (Ketoosi) riskin vähentämiseen ja uusiutumisen välttämiseksi. Milka Rumevit nostaa tehokkaasti verensokeria ja auttaa ylläpitämään ruokahalua, sekä tukee pötsin toimintaa.

Katso jälleenmyyjät ja tutustu tuotteisiin biofarm.fi

A I 09-2252560 TO JA ME * 51 Yrittäjäntie 20, 03600 KarkkilaM p.

IO VA L E I T T I Ö K KOE

Gulassi on unkarilainen liharuoka, pata tai keitto. Siihen kuuluu kunnon tujaus täyteläistä smetanaa, jonka voi antaa hautua ruoan mukana tai lisätä valmistuksen lopputai tarjoiluvaiheessa. Tällä ohjeella valmistat paprikaisen mausteisen padan.

Pataruoka lämmittää syksyn viiletessä

GULASSI 6 annosta

1 kg naudan ulko- tai sisäpaistia 250 g sipulia 3–4 valkosipulin kynttä 2 punaista paprikaa 4 (300 g) tomaattia 1 + ½ tl suolaa 3–4 rkl Valio voita 3 rkl tomaattipyreetä 1 rkl paprikajauhetta 5 dl vettä ½ tl kokonaisia mustapippureita 1 prk (120 g) Valio Eila® smetanaa ½ –1 rasiaa (à 200 g) Valio Viola® kevyt paprika-chili tuorejuustoa 1. Ota liha huoneenlämpöön ½ –1 h ennen valmistusta.

2. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulin kynnet. Halkaise paprikat, poista siemenet ja valkoiset siemenkalvot ja paloittele. Kuutioi tomaatit.

3. Kuumenna voi valurautapadassa. Ruskista lihapalat voissa muutamassa erässä. Mausta suolalla (1 tl). Lisää joukkoon sipulit ja valkosipulin kynnet. Paista 3–4 min, kullanruskeiksi. Lisää joukkoon tomaattipyree, paprikajauhe, paprikat ja tomaatit. Paista n. 5 min.

4. Lisää vesi. Mausta lopulla suolalla (½ tl) ja pippureilla. Nosta pata 175 asteiseen uuniin ilman kantta ensin 5–10 minuutiksi. Peitä kannella ja hauduta 1 h 15 min.

5. Lisää tuorejuusto ja smetana. Kuumenna.

6. Tarjoa perunoiden ja leivän kera.

52 * MAITO JA ME

RIISTAKAUSI JA JUURESSATO OVAT NYT PARHAIMMILLAAN. KOKOSIMME MAAILMALTA ERILAISIA PATA- JA PAISTIRUOKIA TUOMAAN VAIHTELUA PERINTEISEN KOTIMAISEN OHJEEN RINNALLE. Katso lisää www.valio.fi/ reseptit

Katso lisää •• www.valio.fi/reseptit

Karee raisu eli japanilainen curry sisältää tuttuja kasviksia, kuten perunaa ja sipulia sekä hirven tai naudan paistia. Tällä ohjeella saat loihdittua hyvin alkuperäisen makuisen japanilaisen lihapadan.

MEKSIKONPATA 4 annosta

2 paprikaa, punainen ja vihreä 200 g sipulia 1 pkt (250 g) Valio MiFU® jauhista Texmex 1 rkl tomaattipyreetä 1 rkl Valio Oivariini® juoksevaa 1 tl suolaa ½ - 1 tl cayennepippuria ½ tl jauhettua kanelia 1 tl kaakaojauhetta 1 tlk (400 g) kokonaisia säilyke- tomaatteja tai säilykekirsikka-­ tomaatteja 3 dl vettä 1 tl maissitärkkelystä 1 tlk (400/240 g) punaisia kidneypapuja 100 g pakastemaissia ½ ruukkua tuoretta korianteria tai lehtipersiljaa TARJOILUUN 1 lime lohkoina 1. Paloittele paprikat ja hienonna sipulit.

2. Paista paprikat Oivariini rasvassa padassa, isossa paistokasarissa tai kattilassa. Lisää Mifu ja sipuli. Paista, kunnes Mifu on kevyesti ruskistunut. Sekoita joukkoon mausteet.

3. Lisää tomaattipyree ja tomaattisäilyke. Pilko tomaatit esim. paistolastalla 3–4 osaan.

Mittaa vesi säilyketölkin kautta ja lisää joukkoon. Keitä 5 min.

4. Lisää huuhdellut pavut ja maissi. Kuumenna kiehuvaksi.

Sekoita maissitärkkelys tilkkaseen vettä. Valuta pataan samalla sekoittaen.

5. Anna kiehua hiljalleen kannen alla muutama min.

6. Lisää hienonnettu yrtti. Tarkista maku.

7. Tarjoa pata limelohkojen ja keitetyn riisin kanssa.

JAPANILAINEN LIHAPATA 6 annosta

1 kg hirven tai naudan ulko- tai sisäpaistia 1 prk (2,5 dl) Valio täyteläinen kuohu­kermaa 2 rkl currya 1 rkl garam masala -mauste­sekoitusta 1 lihaliemikuutio 1 rkl hunajaa 800 g perunaa 400 g porkkanaa 1 tl suolaa 200 g sipulia 4 dl vettä 2 rkl vehnäjauhoja PAISTAMISEEN Valio Eila® voita LISÄKSI ( japanilaisittain) keitettyä riisiä tai leipää

1. Paloittele liha. Sekoita keskenään 4 rkl kermaa, curry, garam masala, murennettu liemikuutio ja hunaja.

Hiero tahna lihan pintaan.

2. Anna lihan maustua huoneenlämmössä 1 h.

3. Kuori kasvikset, paloittele.

4. Ruskista lihapalat voissa padassa muutamassa erässä. Lisää kasvikset. Mausta suolalla.

4. Sekoita vesi ja vehnäjauhot tasaiseksi seokseksi kulhossa, jossa marinoit lihat ja lisää pataan. Näin saat kaikki makuaineet ruokaan mukaan. Lisää loppu kerma.

6. Nosta uuniin ja kuumenna ensin ilman kantta 225 asteessa 10 min, laita kansi päälle ja hauduta 1–2 h riippuen käyttämästäsi lihasta.

7. Tarjoa sellaisenaan leivän tai ( japanilaisittain) keitetyn riisin kanssa.

Tilaa Valion uutiskirjeellä herkulliset reseptit •• www.valio.fi/uutiskirje

VALIO OY

MARKKINOINTITEKOJA Pop-up-ravintolan pöydässä kävi yhteensä 640 vierasta.

Yhteinen kokkailu poistaa illalliskutsujen stressiä VALIO AVASI KEVÄÄKSI POP-UP-RAVINTOLAN HELSINKIIN. PÖYTÄ KATETTIIN KERRALLAAN VAIN YHDELLE SEURUEELLE, JOKA VALMISTI ITSE RUOKANSA. RAVINTOLA PÖYDÄSSÄ kävi yhteensä 640 vierasta. Nuorille aikuisille kerrottiin illallismahdol­ lisuudesta sosiaalisessa mediassa.

Illallispöytään haki 1 600 hakijaa, joiden joukosta arvottiin onnekkaat. ”Halusimme laskea nuorten aikuisten yhdessä syömisen ja ruuanlaiton kynnystä rennolla ta­ valla. Kävijät oivalsivat, että kun valmistelut ja kokkaus tehdään yh­ dessä, järjestäjän stressitaso laskee tuntu­vasti”, Valion markkinointi­ päällikkö Outi Lindberg kertoo.

"Kävijöille tehtiin palautekyse­ ly ja monessa vastauksessa nousi esiin yhteisen ruoanvalmistuksen mukavuus. Kokonaisuus sai kävi-

54 * MAITO JA ME

Katso jaksot Neloselta, Ruudusta tai valio.fi/ yhdessapoydassa

jöiltä keskiarvon 9,4 ja kävijöiden kiinnostus valio.fi-sivuston tarjoa­ maa reseptiikkaan kasvoi." ”Voimme olla varmoja, että jä­ timme heihin hyvän vaikutuksen”, Lindberg sanoo.

TV-SARJASSA YLLÄTYTÄÄN #YHDESSÄPÖYDÄSSÄ Ravintolassa kuvattiin kuusiosai­ nen tv-sarja Yllätys Yhdessä Pöy­ dässä, jossa huippukokki Teemu Laurell luotsaa ystäväporukoita ruuanlaiton iloihin yllätysten saat­ telemana. Löydät sarjassa kokattu­ jen ruokien reseptit valio.fi:stä.

JENNI LUOMA Sisällöntuottaja Va l i o O y

Mifu uutuudet

V Valio Herkku – maistuu isommalta kuin on

P

itäkää lusikoistanne kiinni, sillä syksyn uutuutena kylmähyllyi­ hin saapuu Valio Herkku - uusi herkku täynnä makua. Valio Herkku rahkojen makuyhdistelminä hurmaavat lakka-vanilja, mustikka-valkosuklaa ja sitruunajuustokakku, jonka kannesta löytyy keksimuruja. Samalla tutut rahkavaahdot uudistuvat ja saavat nimen Valio Herkku mousse. Suosikkimakujen mansikan ja mango-passionin rinnalle saapuu uutuus appelsiini-stracciatella. Tästä lähtien herkuttelu alkaa jo kylmähyllyltä!

Mikä on syksyn uusi Valio­jogurtti® kausi­maku?

Miltä näyttää Polar brändi­uudistuksen jälkeen?

Mistä kolmesta uutuustuotteesta löytyy trendikästä kauraa? Katso kaikki uutuudet osoitteesta valio.fi!

alio Mifu® syksyn uu­ tuusmaut tuovat vaih­ telua syksyn ruuanlait­ toon. Myydyin Mifu-tuotetyyppi eli jauhis saapuu kauppoihin tex­ mex-maustettuna. Se tekee tortil­ lojen, texmex-henkisen jauheliha­ kastikkeen ja meksikolaisten pa­ tojen valmistamisesta helppoa ja nopeaa. Monikäyttöisiin Mifusuikaleisiin saapuu herkullinen uutuusmaku yrtti-valkosipuli, joka sopii mainiosti esimerkiksi pastaan ja pannuruokiin.

Katso uudet reseptit osoitteesta valio.fi/mifu

SMARTCOW JOTTA SAISIT ENEMMÄN

Smartcow tarjoaa takuuhuolletut lypsyrobotit, kulutus- ja varaosat, osien korjauspalvelut sekä pesuaineet parhaaseen hintaan.

MAITOTILALLISEN ASIALLA

LYPSYROBOTIT

KULUTUS­ TARVIKKEET

me on Tavoitteem aito­ parantaa m mää. tilallisen elä tavalla , Teemme sen iten jonka parha VARAOSAT JA osaamme : ­ KORJAUSPALVELUT PESUAINEET k u d a la lla a tarjoam altaan kaita ja hinn KUUKAUDEN TARJOUKSET tteita VERKKOKAUPASSA. edullisia tuo ita.

KÄY TUTUSTUMASSA! sekä palvelu

PUHELINTILAUKSET 045 125 8202

WWW.SMARTCOW.FI

VALIO OY

U U T T A V A L I O LT A

MAINOS

Uudenlainen mahdollisuus helpottaa korkeatuottoisen lypsylehmän umpeenmenoa BOVIKALC® DRY -TÄYDENNYSREHUVALMISTE AUTTAA VÄHENTÄMÄÄN LEHMÄN MAIDONTUOTANTOA UMPEENPANON YHTEYDESSÄ.

Boehringer Ingelheimin kehittämä valmiste on saanut Euroopassa innostuneen vastaanoton, se mm. sai Eurotier 2018 -messuilla ’Innovation of the year’ -tunnustuksen Animal health -kategoriassa. Bovikalc® Dry on tullut Suomessa saataville keväällä 2019.

Nykyaikaisessa maidontuotannossa lehmät pyritään umpeuttamaan suhteellisen korkeasta päivätuotoksesta.

Korkeasta tuotoksesta umpeuttaminen on lehmälle epämukavaa, ja lisää lehmän todennäköisyyttä sairastua utaretulehdukseen seuraavan poikimisen jälkeen. Keinoja nopeuttaa maidon ehtymistä umpeenpanon yhteydessä on pyritty kehittämään jo pitkään.

Bovikalc® Dry on Bovikalc® -tuoteperheen toinen tuote Suomessa.

Bovikalc® Dry -kapseli sisältää anionisia kivennäissuoloja. Kapselit annostellaan lehmälle Bovikalc®annostelijalla. Ohjeannos on 2 kapselia kerta-annoksena. Paras hyöty tuotteesta saadaan, kun kapselit annostellaan noin 2 vuorokautta ennen viimeistä lypsyä.

Valmisteen vaikutus perustuu lehmän elimistön happo-emästasapainon muutokseen. Elimistön happo-emästasapainon muuttamista anionisuoloja syöttämällä on perinteisesti käytetty hyväksi umpikauden rehustuksessa poikimahalvauksen ennaltaehkäisemiseksi.

Kahden Bovikalc® Dry -kapselin

aikaansaaman muutoksen happamuudessa lehmän elimistö palauttaa ennalleen kahdessa vuorokaudessa kapselien annostelusta.

Tämä ohimenevä muutos riittää kuitenkin rajoittamaan laktoosisynteesiä ja lehmän ruokahalua noin kolmeksi päiväksi, mikä johtaa maidon tuotannon vähenemiseen.

Ymmärrys siitä, miten stressi heikentää elimistön vastustuskykyä erilaisia taudinaiheuttajia vastaan, lisääntyy jatkuvasti. Umpeenpano aiheuttaa lehmälle monenlaista stressiä: Siirto uuteen ryhmään ja ympäristöön, tuttujen rutiinien ja ruokinnan muuttuminen, ja pakkautuvan maidon paine utareessa.

Umpeenpano on lehmän terveenä pysymisen kannalta kriittinen hetki

On todettu, että lehmät makaavat normaalia vähemmän umpeenpanon jälkeen, etenkin viimeistä lypsyä seuraavan vuorokauden aikana.

Sitä vähemmän, mitä suuremmasta maitomäärästä ne on jätetty umpeen.

Täyden utareen päällä ei ole mukava maata. Riittämätön lepo lisää lehmän umpeenpanon yhteydessä kokemaa stressiä.

Lypsylehmän tuotantokierrossa utaretulehduksia esiintyy eniten poikimisen jälkeen, alkulypsykaudella sekä umpeenpanon yhteydessä ja sen jälkeen.

Tiedetään myös, että suuri osa alkulypsykauden utaretulehduksista saa alkunsa umpikaudella. Utare tulehtuu poikimisen jälkeen sitä todennäköisemmin, mitä suuremmasta maitomäärästä lehmä on laitettu umpeen. Isosta maidosta umpeen jätetyllä lehmällä vedinkanavat pysyvät auki huomattavan pitkään, yli 21 kg:n päivämaidosta umpeutetuilla lehmillä jopa puolet vedinkanavista voivat olla avoinna vielä kuukausi umpeenpanon jälkeen.

Bovikalc® Dry -valmistetta saaneet lehmät ovat tutkimuksissa viettäneet enemmän aikaa makuulla viimeistä lypsyä seuraavan 24 tunnin aikana, kuin ilman Bovikalc® Dry -valmistetta samasta maitomäärästä umpeutetut.

Pienempi maidon paine utareessa viimeisen lypsyn jälkeen on hyväksi sekä lehmän hyvinvoinnille että utareen terveydelle.

8.2019

Anne Saarinen Asiantuntijaeläinlääkäri Vetcare Finland Oy vetcare@vetcare.fi vetcare.fi Lähteet: Maynou et al. ” Effects of oral administration of acidogenic boluses at dry-off on performance and behavior of dairy cattle” J Dairy Sci. 2018 Dec;101(12):11342-11353 Bradley and Green “The importance of the nonlactating period in the epidemiology of intramammary infection and strategies for prevention” Vet Clin Food Anim 20 2004 547-568 Rajala-Shulz et al. “Effect of gradual or abrupt cessation of milking at dry off on milk yield and somatic cell score in the subsequent lactation” J Dairy Sci. 2017 Mar;100(3):2080-2089 Rajala-Schultz et al, “Association Between Milk Yield at Dry-Off and Probability of Intramammary Infections at Calving” J. Dairy Sci. 2005 Feb;88(2):577–579

AN R I I T LY P S Y U AAM

Kauppapolitiikka mutkistaa maitomarkkinoita

G

lobaalit maitomarkkinat ovat muutoksen tilassa. Toisaalta joidenkin maiden väliset kau­ panesteet muuttavat kauppa­ virtoja, ja maitomarkkinoilla kyse on kysynnän sekä tarjonnan globaalista tasapainosta.

Kauppapolitiikka on ratkaisu sujuvam­ paan markkinoillepääsyyn, mutta hyvin edennyt maailmankaupan vapautuminen on viime vuosina ottanut askeleita taaksepäin.

Tästä on paljon esimerkkejä myös maito­ tuotteiden viennistä Suomesta.

Venäjän vastapakotteet ovat olleet voimassa jo viisi vuotta, ja niitä on toistaiseksi jatket­ tu vuoden 2020 loppuun. Tänä aikana Ve­ näjällä on satsattu oman tuotannon kehittä­ miseen, ja jalostettavaksi toimitetun maidon osuus onkin Venäjällä noussut. Vastapakot­ teet eivät koske Valko-Venäjää, ja siitä onkin tullut suurin maitotuotteiden viejä Venäjälle.

Vieläkin suurempi merkitys EU:n maito­ markkinoihin on Ison-Britannian markki­ noilla. Juuston vienti, tänä päivänä vielä sisämarkkinakauppaa, on EU-27 maista noin 500 miljoonaa kiloa, eli tuplamäärä Venäjän vientiin verrattuna. Vieläkään ei varmasti tiedetä, minkälainen kauppa­suhde EU-27 maiden ja Ison-Britannian välille tulee jatkossa.

Seuraava vakava tilanne on muodostu­massa lentokonevalmistajien Eurooppalaisen Airbusin ja Yhdysvaltalaisen Boeingin valtio­ tuista, jotka ovat WTO-sääntöjen vastaisia.

EU:sta viedään 133 miljoonaa kiloa juus­ toa Yhdysvaltoihin, joka onkin tällä hetkellä EU:n merkittävin vientimarkkina. Yhdysval­ lat on uhannut asettaa eurooppalaisille juus­ toille 100 prosentin vastatullit. Toteutues­ saan ne vaarantaisivat myös Valion viennin.

Myös kaukainen Indonesia on asettamassa esteitä eurooppalaisten maitotuotteiden viennille. Se on vastatoimi sille, että EU on asettanut tasoitustullin Indonesian valtion tukemalle biodieselille.

Indonesia aikoo korottaa EU:n maito­ tuotteiden tulleja 5:stä 25 prosenttiin ja kieltäytyy myöntämästä tuontilisenssejä tai viivyttää niiden käsittelyä. Lisäksi tuojia opastetaan hankkimaan maitovalmisteita muista maista.

Suomesta ei ole suoraa vientiä Indone­ siaan, mutta viennin estyminen vaikuttaa EU:n maitomarkkinoihin ja sitä kautta tännekin.

R I I T TA B R A N D T Edunvalvontajohtaja Va l i o O y

"Hyviä saavutuksia ovat EU:n ja Etelä-Korean sekä EU:n ja Japanin väliset vapaakauppasopimukset."

Yhdysvallatkin kohtaa kaupan esteitä.

Välit Kiinan kanssa ovat tulehtuneet. Kiina on nostanut Yhdysvalloista tuotavien maito­ tuotteiden tulleja, mutta myös afrikkalaisen sikaruton leviäminen Kiinassa on vähentä­ nyt rehuherajauheen kysyntää – sitä on viety paljon nimenomaan Yhdysvalloista.

Toki kauppapolitiikassa on saavutettu myös hyviä asioita, kuten EU:n ja Etelä-Korean sekä EU:n ja Japanin väliset vapaakauppa­ sopimukset sekä Kanada-sopimus.

Seuraavana hyväksymistä odottaa EU:n ja Vietnamin välinen sopimus, jonka pitäisi helpottaa maitovalmisteiden vientiä. Myös Meksikon uusittu etuussopimus edistää eu­ rooppalaisen juuston ja jauheen myyntiä, kunhan se saadaan ratifioitua.

Sen sijaan MERCOSUR*-sopimuksesta ei ole merkittävää hyötyä tai haittaa, sillä molemminpuoliset kiintiöt jäivät vienti­ halukkuuteen nähden valitettavan pieniksi.

*Argentiina, Brasilia, Paraguay, Uruguay MAITO JA ME * 57

N TA A A V TA IOLLA VA L

Kasvo Kirsti Rautio, hankintajohtaja, Valio Oy

M

MUIS TO NI M A ATILA LTA

TERH I H ON KON EN

uistan vielä Virosta Neuvosto­ liiton ajan, jolloin myös nave­ tat olivat ”suuria ja mahtavia”.

Mummolassa taas oli pieni navetta ja siellä pääsin itsekin kokeilemaan perinteistä lypsämistä. Muistan äänen, kun lämmin maito osui metalliämpä­ riin. Ja hauskinta oli, että aina kun lypsy oli alkamassa, kaikki lähistön kissanpennut ilmestyivät jonotta­maan lypsy­lämmintä maitoa.

58 * MAITO JA ME

Tehostaminen vastuullisesti hankintojen ytimessä T E K S T I A N U A R TJ O K I

TEHTÄVÄNI VALIOLLA Vastaan Valion hankinnoista, sopi­ musvalmistuksesta ja pakkauskehi­ tyksestä. Suomen tiimissämme on noin 20 ihmistä ja One Valio -tasolla eli tytäryhtiömme mukaan luettuna meitä on yhteensä yli 30.

Hoidamme pääkonttorilta Valion strategista hankintaa keskitetysti.

Hankintatiimimme tehtävänä on varmistaa tehokkaasti ja vastuul­ lisesti Valion toimittajayhteistyö sekä kaikkien hankintakategorioiden strategiset päätökset − esimerkiksi kilpailutukset ja suurimmat sopi­ mukset. Operatiivista hankintaa, kuten tilaus-toimitusketjua ja ma­ teriaalivirtojen ohjausta, hoidetaan pääsääntöisesti toimipaikoilla.

Olemme hankinnassa jo pitkään tehneet kansainvälistä yhteistyötä tytäryhtiöiden kanssa. Olemme ke­ hittäneet yhteisiä One Valio -toimin­ tatapoja esimerkiksi Venäjän, Kiinan ja USA:n kanssa sopimusvalmistuk­ sessa, ja meillä on ollut useita yhtei­ siä hankintaprojekteja Viron sekä Venäjän tytäryhtiöiden kanssa.

Sopimusvalmistuksessa huoleh­ dimme sopimukset ja toimitusketjun kuntoon ulkoisten toimijoiden kans­ sa, ja ne valmistavat Valio brändin alle lopputuotteita. Suomessa sopi­ musvalmistuksen osuus on pieni, mutta esimerkiksi Venäjällä ja USA:ssa hyvin suuri.

Pakkauskehitystä Valiolla hoitaa neljä ihmistä, ja tehtävämme on var­ mistaa myyvien, kuluttajaystävällis­ ten ja vastuullisten pakkausratkaisu­ jen tuominen tuotteisiin.

TEHOSTAMISELLA SÄÄSTÖJÄ JA UUSIA TOIMINTATAPOJA Valiolla viime vuonna käynnistyneen Lisätuottoa #2021 -ohjelman tavoit­teena on kilpailukyvyn ja liike­

toiminnan kannattavuuden paran­ taminen. Se tarkoittaa hankinnalle merkittäviä säästötavoitteita. Valion hankintojen tehostamisen tavoittee­ na on käytännössä vähentää talosta ulosmaksettavien eurojen määrää.

Hankinnat voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin. Suoria hankintoja ovat pakkaukset, raaka-aineet sekä apuja lisäaineet − nämä hankinnat liit­ tyvät tuotteisiin. Epäsuoria hankin­ toja sen sijaan ovat kaikki muut tar­ vikkeet ja materiaalit, joita ei käytetä tuotteisiin, sekä palvelut.

Helppoa konstia hankinnoissa säästämiseen ei ole, vaan meidän on opittava tekemään monia asioita uu­ della tavalla − isompia kokonaisuuk­ sia, parempaa ja pitkäjänteisempää suunnittelua, tiukempaa kulukuria ja tarkempaa toimittajien ohjausta.

Olemme ottaneet käyttöön uuden mallin kulujen johtamiseen ja meillä on valmiina hyvä ja kattava suunni­ telma säästöehdotuksista, joiden toteutus on jo käynnissä.

VASTUULLISUUS HANKINNOISSA Hankintojen vastuullisuuden kivi­ jalka rakentuu elintarvike- ja ympä­ ristöturvallisuudesta, tuotteiden korkeasta laadusta sekä jäljitettä­ vyydestä ja hankintaketjun läpinäky­ vyydestä.

Edellä mainittujen seikkojen täyt­ tyminen ei kuitenkaan enää riitä tekemään hankinnoista vastuullisia.

Yhä suuremassa määrin yritysten hankinnoilta edellytetään hankinta­ ketjun eettisyyttä ja sosiaalisen vastuun kantamista. Myös ilmasto, ympäristö ja hiilijalanjälki liittyvät vahvasti hankintoihin ja niiden vas­ tuullisuuteen.

Hankintaketjun vastuullisuus ja sen dokumentointi teettävät runsaasti työtä, ja dokumentointi­

velvoitteet ovat lisääntyneet viime vuosina.

TYÖURANI Aloitin Valiolla työt vuonna 2001 Venäjän logistiikkapäällikkönä, ja sen jälkeen työskentelin Valion tytär­ yhtiössä Belgiassa hankintapäällik­ könä. Siitä elämä vei takaisin Lap­ peenrantaan, jossa olin kaupungin elinkeinoyhtiön palveluksessa kan­ sainvälisissä tehtävissä useamman vuoden. Vuonna 2013 tulin takaisin Valiolle ja siirryin Venäjän tytär­ yhtiöön. Venäjällä vastasin muun muassa hankinnasta, sopimusval­ mistuksesta ja laadusta, kunnes viime vuonna siirryin Suomen orga­ nisaatioon nykyiseen tehtävääni.

Olen valmistunut Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta kauppa­ tieteiden maisteriksi pääaineenani tietojohtaminen.

PERHE JA VAPAA-AIKA Perheeseeni kuuluu kaksi aikuista lasta ja avopuoliso. Olen kotoisin Tallinnasta. Äitini ja veljeni asuvat siellä, joten käyn Virossa edelleen usein. Ystävät ovat minulle tärkeitä ja niitä onkin paljon ympäri maa­ ilmaa. Puhun viittä kieltä ja pidän matkustamisesta. Olen luonteeltani ulospäinsuuntautunut ja iloinen: tanssiminen ja erityisesti latino­ rytmit innostavat, mutta myös lenkkeily on mukavaa.

VALION SUOSIKKITUOTTEENI Ehdoton uusi suosikkini on Valio täyteläinen kuohukerma. Toinen suosikkini on Valio Gefilus® Kefir Vadelma, joka maistuu ihanalle shampanjalasista vadelmalla koris­ teltuna − suosittelen kokeilemaan!

MAITO JA ME * 59

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon

YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

RINNAKKAISTUOTTEET ROBOTTILYPSYYN Punaisille:

Sinisille:

ROBO Red RoboRed®-tuotteita mm.: • Hapanpesuaine • Emäspesuaine • Harjapesuaine • Maitosuodattimet • Pesuharjat

ROBO Blue

RoboRed®- ja RoboBlue®-tuotesarjat tarjoavat laadukkaan ja edullisen vaihtoehdon laitetoimittajien alkuperäistuotteille. Tehokkaat pesuaineet vastaavat alkuperäisiä ja ovat kaiken lisäksi SUOMESSA VALMISTETTUJA. Kaikkiaan tuotteita on alkuvaiheessa noin 20 erilaista, mutta tuotteisto täydentyy ajan myötä. Käytössä monilla tiloilla.

RBT2500 Jodi-vedinhoitoaine

Tuoteuutuudet RBT Lactic ja RBT Gold ensiesittelyssä KoneAgriassa 10.-12.10.2019

Vaikuttava-aine Jodi Pakkauskoot: 22kg, 60kg, 200kg ja 1000kg

RBT LACTIC Maitohappo- vedinhoitoaine

Vaikuttava- aine Maitohappo UUTUUS Korkea pitoisuus hoitavia aineita Pakkauskoot: 22kg ja 60kg

Vaikuttava- aine Maitohappo + LSA Pakkauskoot: 22kg ja 60kg

• RBT-tuotteet soveltuvat sekä PUNAISILLE että SINISILLE roboteille.

ROBO Blue

Maitohappovedinhoitoaine

Onneksi on

vaihtoehto

RBT

LACTIC

RBT GOLD Maitohappo + LSA-vedinhoitoaine UUTUUS Erittäin korkea pitoisuus hoitavia aineita

ROBO Red

lypsyroboteille ja lypsylaitteille

ROBO Red

Finnlacto Oy • PL 343, 60101 Seinäjoki •

RoboBlue®-tuotteita mm.: • Hapanpesuaine • Emäspesuaine • Maitosuodattimet • Nännikumi • Letkut

ROBO Blue

06 421 0300 • info@finnlacto.fi • www.finnlacto.fi

Maitohappo+LSAvedinhoitoaine

Onneksi on

vaihtoehto

RBT GOLD

lypsyroboteille ja lypsylaitteille Finnlacto Oy • PL 343, 60101 Seinäjoki •

06 421 0300 • info@finnlacto.fi • www.finnlacto.fi

Tervetuloa osastollemme D210

MYYNTI: VALMAKAUPAT

www.finnlacto.fi • 064 210 300