Maito ja me 4/2021

Maito ja me VA L I O N O M I S TA J AY R I T TÄ J I E N

A M M AT T I L E H T I / 0 4 — 2 0 2 1

MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN LISÄARVOJAUHEET

SÄHKÖPIHI PIHATTO 14 MAME_painoon taitto.indd 1

STRATEGIASTA TOIMINTAAN 20

SÄÄTÖSALAOJIA TURVEPELLOILLE 52 18.11.2021 14.03

TUOTANTOKUSTANNUS KANNATTAA TUNTEA

Säilörehun tuotantokustannus vaikuttaa merkittävästi maitotilan kannattavuuteen. Jo parin sentin nipistys kuiva-ainekilokustannuksesta voi säästää tuhansia euroja vuodessa. Siksi kustannus kannattaa selvittää. Se on lähtökohta kannattavuutta parantavien toimenpiteiden suunnittelulle. Selvitä kustannus laskurin avulla, löydät sen osoitteesta atriatuottajat.fi/sailorehulaskuri.

Asiakkuuspäällikkömme ovat apunasi rehustukseen ja rehujen valintaan liittyvissä kysymyksissä sekä säilörehun tuotantokustannuksen laskemisessa. Heiltä saat myös ajankohtaiset tiedot rehujen energian ja valkuaisen hintojen vertailuun.

Ota yhteyttä!

Oman alueesi asiakaspäällikköön atriatuottajat.fi/ota-yhteytta-maitotilat Tuottajapalvelu puh. 020 422 7060

MAME_painoon taitto.indd 2

18.11.2021 14.03

1 2 0 2 — 04

SISÄ

LT Ä Ä

Te e m a n a TILAN KEHIT TÄMINEN

Pääkirjoitus……..…………..…........…...………04 Alkutuotantojohtaja...……...….…….…...…05 Uutisia.......………………………….....…....…..…06 Valion hallintoneuvosto….....…..…….....…10 Johdon katsaus..............….........…..….....…13 14

Energiatehokkaampi pihatto..................14

34

Kannattavuus sopimustuotannossa..20 Maitotilayrityksen strategia...................22 Aurinkosähköä navetan katolta............28 Sorkka-alueen ihotulehdus eli DD.......32 Lisäarvojauheet kiinnostavat...............34

22

Hallituksen puheenvuoro....….............…39

42

Vasikoiden kylmästressi.........................40 Työnohjaus edistää hyvinvointia.…......42 Työ kevyeksi.........................................……44 Nasevasti.....…......................................……45 Talous..….…........................................………47 Asiantuntija vastaa…..…..……......…………48

28

Eläinlääkäri vastaa..….......….....…..…..……49

54

Laboratoriossa……….............................…50 Koneklinikka...…......................................…52 Turvepeltojen säätösalaojitus...........…54 Uutta Valiolta….........................................56 Tavataan Valiolla.............................….……58 Hiilineutraali maito 2035......................…61

56

Minä yrittäjä..………............…...............……62

RISTÖMER PÄ

I KK

MAITO JA ME Julkaisija Valio Oy, PL 10, 00 030 Valio Konsepti A-lehdet Oy Toimitus Päätoimittaja Anu Artjoki, puh. 050 398 4456, anu.artjoki@valio.fi, maitojame@valio.fi Toimituspäällikkö Anna Jalas-Karjalainen Toimituskunta Ilkka Pohjamo (pj), Marjo Ala-Kopsala, Heidi Huttunen, Hanna Laitinen, Esa Manninen, Ari Mäkelä, Juha Nousiainen, Laura Nyholm, Kaj Nyman, Kristiina Sarjokari, Taina Vuotilainen Taitto Johanna Siljola Tilaukset ja osoitteen­muutokset Valio Oy, maitojame@valio.fi Ilmoitusmyynti Petra Käkelä, Valio Oy, puh. 010 381 2144, ilmoitusmyynti@valio.fi Painatus Grano Oy Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja me ilmestyy 23.2.2022.

MAITO JA ME -AMMATTILAISSIVUSTO maitojame.fi

YM

32

M

IL J

ÖMÄRK

T

Painotuote 4041 0955

MAITO JA ME * 03

MAME_painoon taitto.indd 3

18.11.2021 14.03

P

IRJ ÄÄK

OITU

S

Ratkaisuja tuottavaan tulevaisuuteen

M

aidontuotannon ja maatalouden toimintaympäristö on ollut syksyn ajan jopa historiallisen tukala haastavan kasvukauden ja jatkuvan kustannusnousun myötä. Ratkaisuja on etsitty useilla tiloilla suurempia ja pienempiä kiviä kääntäen.

Yrittäjän keinot vaikuttaa kustannusten nousuun ovat rajalliset – mahdollisuuksia toki silti on! Wiks Gårdin maitotilan Magnus Wik kertoo sivuilla 14–19, miten on saanut maitotilansa sähkökulutuksen lähes puolitettua. Wikin tavoitteena on saada tilastaan tulevaisuudessa sähköomavarainen. Tyynismaan tilalla (s. 28–31) on taas sijoitettu aurinkopaneeleihin ja maalämpöön, jotka ovat laskeneet navetan energiakuluja.

Tilan kustannusten hallintaan kuuluu se, että yrittäjä käyttää työpanoksensa oikein ja tuotteliaasti. Työnohjauksen avulla voi saada ulkopuolista näkemystä ja neuvoja, miten työt olisi järkevintä järjestellä ja tehdä niin, että yrittäjän arki sujuu stressittömämmin ja aika riittää kaikkein tärkeimpään – myös työn ulkopuoliseen elämään. Työnohjauksesta lisää sivuilla 42–43.

Maitotilan strategian ja johtamisen merkityksestä Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Esa Kotala jututtaa sivuilla 22–27 maitotilayrityksen johtamiskäsikirjan kirjoittajia, Margit Närvää ja Matti Ryhästä.

Joulukuussa julkaistavaan maidontuotannon yksikkökustannuslaskuriin voit tutustua sivulla 47.

Valion liiketoiminnassa lisäarvojauheiden merkitys on kasvanut viime vuosina. Lisäarvojauheiden bisneksessä vastuullisuus ja raaka-aineen puhtaus nousevat erityisen tärkeiksi tekijöiksi. ”Yrityksen kansainvälisen menestyksen takana on luotettava raaka-aineiden laatu, puhtaus ja tuoteturvallisuus”, myyntijohtaja Timo Pajari toteaa aihetta käsittelevässä artikkelissa (s. 34-37).

Lisäarvojauheiden valmistus on mahdollista maitotiloillamme tehdyn huolellisen työn ansiosta sekä Valion innovatiivisen tuotekehityksen tuloksena, jota esittelee palkittu tutkija Päivi Myllärinen Tavataan Valiolla -palstan sivuilla 58–59.

Rauhallista joulunaikaa, ANU ARTJOKI P äätoimittaja

04 * MAITO JA ME

MAME_painoon taitto.indd 4

18.11.2021 14.03

AJA

HT NKO

AIST

A

Vastuullisuusohjelman vapaaehtoisista toimista jokaiselle jotakin

V

astuullisuusohjelman uudet Vastuullisuusohjelman uudistuksen kolmas toimenpiteet otetaan käyttöön osa-alue koostuu ilmastotoimenpiteistä. alkuvuodesta 2023. Valio-ryhCARBO® ympäristölaskurin täyttäminen ja män tavoitteena on ollut rakensiinä olevien tietojen päivittäminen on tärkeää, taa malli, joka sopii mahdollijotta Valio-ryhmän hiilijalanjäljen ja -kädensimman hyvin laajalle tilajoukolle. jälkien määrä saadaan tarkennettua. Muut ilmastotoimenpiteet koostuvat hiiliviljelijäUudet toimenpiteet ovat vapaaehtoisia ja koulutuksista ja pelloilla toteutettavista hiiliniistä tullaan maksamaan korvausta, joka vaihtelee toimenpiteiden mukaan. Vaihtoehtoja, viljelytoimenpiteistä. joista voi valita omalle tilalleen Valvonta ei ole uudistuksen parhaiten sopivat toimenpiteet, keskeisin asia, mutta toimenpiteitä tullaan todentamaan, on useita. jotta osuuskuntien jäsenten Kokonaisuus koostuu kolmesta tasapuolinen kohtelu toteutuu. osa-alueesta: eläinten hyvinvoin”Luonnon moninin parantamisesta, luonnon Kuluttajat ja asiakkaat luottamonimuotoisuuden edistämisestä vat Valio-ryhmän toimintaan. muotoisuus ja ja ilmastotoimenpiteistä. Nämä On selvää, että luottamus halusen parantataan säilyttää. kolme osa-aluetta ovat tutkitusti miseksi tehtävät Valmasta löytyy lisätietoa tärkeitä asioita kuluttajille ja Valion asiakkaille. uudistuksesta. toimenpiteet Eläinten hyvinvoinnin paranTällä hetkellä tulevat nousetamiseksi tulee tarjolle useampia kustannuskriimaan lähisistä selviätoimenpidevaihtoehtoja laiduntamiseen ja ulkoiluun. Tämä minen on vuosina yhä tukee Valio-ryhmän tahtotilaa. akuutti asia. tärkeämmiksi.”

Iso kuva on selkeä: laidunnukseen Vastuullija ulkoiluun kannattaa panostaa. suusohjelman uudisToinen osa-alue on luonnon taminen monimuotoisuuden edistäminen.

Joku voi perustellusti pohtia, vapaaehtoisilla toimenpiteillä on tärkeä kannattaako luonnon monimuotoisuuden edistämiseen käyttää resursseja, kun maitotilat edisosa tulevaisuuden menestystävät luonnon monimuotoisuutta monin eri mahdollisuuksien parantatavoin jo tällä hetkellä. Tämä on totta, mutta misessa. kuten liiketoiminnassa yleisesti, vahvuuksia kannattaa vahvistaa. Luonnon monimuotoisuus I LKKA POHJAMO ja sen parantamiseksi tehtävät toimenpiteet tuA lkutuotanto­j ohtaja Valio Oy levat nousemaan lähivuosina yhä tärkeämmiksi.

MAITO JA ME * 05

MAME_painoon taitto.indd 5

18.11.2021 14.03

Jo yli 800 valiolaista maitotilaa on ottalaskenut tu idon a m sa ma n hiilijalanjäljen!

Vuoden 2022 Valio Akatemia® stipendiaatit valittu

VALIO OY

UUTISET

V

alio jakaa myös ensi vuonna raha-, tuote-, ja ravitsemusstipendejä lasten ja nuorten liikuntaharrastusten tukemiseen. Valio Akatemia® on valinnut 340 stipendin saajaa ensi vuodelle.

Stipendiaatit valitaan yhdessä ohjelman kummien kanssa.

Stipendejä jaetaan yksilöurheilijoille, joukkueille ja koululaisryhmille ympäri Suomea. Valinnoissa painotetaan yhteisöllisyyttä, harrastusten mahdollistamista ja pitkäjänteisyyttä, ravitsemuksen kehittämistä ja liikunnan iloa. Stipendin voivat saada sekä kilpaurheilijat että liikuntaharrastuksen vasta-alkajat.

Lue lisää Valio Akatemia® ohjelmasta ja stipendiaateista: valio.fi/akatemia

@laurakoleh Kuin kaksi marjaa? #valiomaitoa

Valio Carbo® ympäristölaskuri uudistui Laskuri on nyt entistä käyttäjäystävällisempi ja monipuolisempi. Tervetuloa mukaan joulukuun koulutuksiin!

V

alion tavoitteena on hiilineutraali maitoketju vuonna 2035.

Jotta pystymme seuraamaan matkaamme kohti tavoitetta, tarvitsemme myös mittareita. Tärkein tilatason mittareistamme on raakamaidon hiilijalanjälki. CARBO® ympäristölaskurin avulla voit laskea tilasi tuottaman raakamaidon hiilijalanjäljen, vertailla omaa tulostasi Valion keskiarvoon ja seurata tilasi tuottaman raakamaidon hiilijalanjäljen kehittymistä vuositasolla.

Olemme uudistaneet Valio Carbo® ympäristölaskuria syksyn aikana tiloilta saamamme palautteen perusteella. Uudistuneessa laskurissa voit määrittää tarkemmin esimerkiksi laidunkauden keston ja ulkoilupäivien määrän karjassasi. Myös lypsylehmien ruokintatietojen syöttö on aiempaa helpompaa. Lisäksi näet laskurista vuosittaisen kokonaisrehunkulutuksen, kun ruokintatiedot on syötetty laskuriin.

Uudistuneeseen laskuriin voit määrittää sekä syöttöyksikön että kuiviketyypin, ja viljelytietoihin saat syötettyä eri rehulajien pinta-ala-, maalaji- ja lannoitustiedot sekä todellisen sadon määrän ja varastointihävikin. Ympäristölaskurin tuloksissa esitetään nyt myös tilalta poistetun karjan lihan hiilijalanjälki sekä tilalla viljeltyjen rehujen hiilijalanjäljet. Siten laskurin käyttäjä voi määrittää laskurilla jatkossa jopa myyntirehujensa ilmastovaikutuksia.

Valio Carbo® ympäristölaskurin omalta Valma-sivulta löydät käyttäjäkoulutusten päivämäärät.

Tervetuloa joulukuun koulutuksiin!

06 * MAITO JA ME

MAME_painoon taitto.indd 6

18.11.2021 14.04

L AURA S AUKKO N EN

UUTISET

Valiokokous keräsi yhteen osuuskunnat, maitotilayrittäjät ja valiolaiset

L

okakuussa juhlitaan Valion nimipäivää.

Siitä on saanut ajanT-Median tutkimuksessa mitattiin seuraavia osa-alueita: talous, hallinto, johto, kohtansa myös Valiokokous, innovaatiot, vuorovaikutus, tuotteet & palvelut, työpaikka ja vastuullisuus. joka pidettiin pitkästä aikaa kasvotusten Helsingissä. Perinteeksi muodostuneessa syksyisessä kohtaamisessa Valion hallitus ja hallintoneuvosto sekä osuuskuntien hallinto ja toimitusjohtajat tapaavat Valio sai mIttaushistoriansa parhaat tulokset Luottamus & Valion johtoa ja keskustelevat Maine -tutkimuksessa. yhdessä ajankohtaisista asioista − niin Valion liiketoiminnasta alio ylsi mittaushistoriansa parhaisiin tuloksiin T-Median kuin maitotilojen tilanteesta ja tekemässä vuoden 2021 Luottamus & Maine -tutkimuksessa terveisistä. nousten Suomen viiden maineikkaimman yrityksen joukkoon.

Tämän syksyn Valiokokouksessa käytiin läpi liiketoiminTämän vuoden tutkimustuloksissa Valio sai korkeat arvosanat kaikissa kahdeksassa mitatussa osa-alueessa, mutta erityisen korkeat pisteet nan ajankohtaisia kuulumisia ja tulevaisuudennäkymiä ja saimme taloudesta ja tuotteista sekä palveluista. keskusteltiin siitä, että tilojen ”Kiitos sekä jokaiselle valiolaiselle että maitotiloillemme maikustannuskriisissä liiketoiminTOP 10 neen eteen tehdystä työstä. Mainan onnistuminen on tärkeämneen rakentaminen tapahtuu yhpää kuin koskaan. Ohjelmassa Sija Organisaatio Maine dessä – jokainen kohtaaminen oli myös kurkistus ruoan tulevaisuuteen ja katsaus suomaasiakkaiden, kumppanien, sidos1.

Ponsse 4.15 ryhmien, tuttavien tai perheen laisten median käyttöön.

2. KONE 4.09 kanssa rakentaa sitä”, Valion kulutHaluatko kuulla lisää näistä 3. Supercell 4.08 tajanäkemystiimiä vetävä Laura mielenkiintoisista aiheista?

4. Fazer 4.04 Käy lukemassa pidempi juttu Vesterholm sanoo.

Valmasta! Ja jos haluat olla 5. Valio 3.88 Lähde: Luottamus & Maine tulevaisuudessa itse mukana 6. Marimekko 3.87 Q2/2021. Tutkimukseen vastasi Valiokokouksessa, kannattaa 7.

Fiskars-konserni 3.86 yhteensä 9 265 suomalaista kesälähteä aktiivisesti mukaan 8. IKEA 3.85 kuussa 2021. Taulukossa esitetyt oman osuuskunnan hallintoon.

9. S-Ryhmä 3.79 luvut on pyöristetty kahden desiValiokokous on yksi niistä foo10. Finlayson 3.78 maalin tarkkuudella. Sijoitukset rumeista, joissa omistajien ja muutokset on määritetty pyöääni kuuluu.

ristämättömistä luvuista.

Valio Suomen viidenneksi maineikkain yritys

V

MAITO JA ME * 07

MAME_painoon taitto.indd 7

18.11.2021 14.04

UUTISET

MastiittiResistenssi2022 -hanke käynnistyy

H

ankkeessa tutkitaan utaretulehdusta aiheuttavien bakteereiden antibioottiherkkyyttä.

Tutkimus on osa FINRES-Vet ohjelmaa sekä mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallista toimintaohjelmaa (AMR-NAP). Tutkimus tehdään Lue lisää Ruokaviraston, Valion ja HelLaboratoriossasingin yliopiston yhteistyönä. palstalta s. 50!

@kauhantila Nuoriso ilta-auringossa. #maatila #maatilanelämää #hiehot #valiomaitoa #kauhantila #holstein #ayrshire #aurinko

Parhaat merkit

LEADING MILK COOLING SOLUTIONS

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus • Lisävarusteena lämmöntalteenotto • Ympäristöystävällinen R134a kylmäaine Alueesi huolto (24h) ja myynti Järvelä: Jarkko Mäkelä Tomi Mustasalo Veli Pekka Poutanen Hämeenlinna: Juha Karjalainen Jyväskylä: Juha Mikkonen Jyväskylä: Ari Viitala Kaustinen: Pasi Leskinen Nivala: Kimmo Palovaara Oulu: Joonas Hietala

WWW.KYLMAKARKI.FI

041 440 1172 041 440 1176 041 440 1179 041 440 1177 040 450 1020 040 905 2552 040 519 5756 0400 286 781 045 773 48748

Jourdain on maailman ykkönen nautakalusteissa. Suositut, hiljaiset lukkoaidat, vinoputki- ja hankoaidat, karsina-aidat, ruokintakehät.

Kiinnikkeet helppoon asennukseen.

Pehmeyttä ja pitoa.

Karjasi hyvinvointiin korkealaatuiset Kraiburg parsipedit ja kumimatot. Takuu jopa 10 vuotta. Vähäinen kuiviketarve!

Ransuco Oy | puh. 02-484 080 | www.ransuco.fi

MAME_painoon taitto.indd 8

18.11.2021 14.04

kit

TULOSSA

VA PA A L L A PE TRA THO DIN IN KOTIALBUMI

Uudet yrittäjät Valiolla

U

usien maitotilayrittäjien perehdyttämistilaisuus järjestetään Valiolla Helsingin Pitäjänmäen toimipisteessä ja Radisson Blu Royal -hotellissa 18.−19.1.2022. Tilaisuudessa tuotantonsa hiljattain aloittaneille yrittäjille kerrotaan Valion ja osuuskuntien toiminnasta ja globaalista toimintaympäristöstämme. Lisäksi tarjolla on oiva tilaisuus tutustua muihin yrittäjiin ja valiolaisiin rennon keskustelun, yhdessäolon ja hyvän ruoan merkeissä.

Osuuskunnat kutsuvat uudet yrittäjät perehdyttämiskoulutukseen – ole siis kuulolla!

Valio-ryhmän pihattoseminaari

V

alio-ryhmän pihattoseminaari järjestetään 15.–16.2.2022 Tampereella Sokos Hotel Tornissa. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsitellään muun muassa vastuullisuuteen ja biokaasun tuotantoon liittyviä aiheita perinteisiä talouteen liittyviä esityksiä unohtamatta.

Valio pihattoseminaarin ohjelma ja ilmoittautumislinkki julkaistaan myöhemmin.

Lämpimästi tervetuloa seminaariin!

Ideat jouluun Murulta!

R

eseptibotti Murulta voit kysyä ideoita ja vinkkejä jouluherkkujen valmistukseen kellon ympäri vaikka jouluaattona.

Tutustu Muruun ja jouluresepteihin: valio.fi/joulu

o.fi

Altaassa fysiikka rasittuu ja mieli palautuu Kilpailuvietti sai maitotilayrittäjä Petra Thodinin, 53, palaamaan kilpauinnin pariin.

K

ilpailen aikuisuimarien masters-sarjassa.

Kilpasarjoja on viiden vuoden välein 25-vuotiaista alkaen, yläikärajaa ei ole.

Omat päämatkani ovat 50 m ja 100 m perhosuinti sekä 50 m ja 100 m vapaauinti.

Kilpauinti tuli elämääni jo lapsena Pietarsaaressa, ja sillä tiellä jatkoin kauppakorkeakouluun asti. Opiskeluaikoina meillä oli harrasteporukka, joka treenasi pari kertaa viikossa. Lasten myötä oma harrastukseni jäi tauolle, mutta sitten kuulin, että eräs vanha opiskelukaverini oli aloittanut kilpailemaan masters-sarjassa. Vanha kilpailunhaluni heräsi, ja niinpä 41-vuotiaana kaivoin vanhan harrastuksen naftaliinista.

Altaalla kroppa rasittuu mutta henkinen puoli palautuu. Viime vuosina olen uinut paljon Eetu Karvosen harjoitusohjelman mukaan, jossa jokaisella harjoituskerralla on oma teema ja fokus. Jos on huono päivä, murheet jäävät veteen, kun keskityn suoritukseen.

Aloittelevalle uimarille on tärkeintä oppia rentoutumaan vedessä. Jos jännittää kehoa, menee liikaa voimaa ja energiaa pinnalla pysymiseen.

Kun sen oppii, voi alkaa parantaa tekniikkaa.

Uinti on kaikille hyväksi, se pitää tukilihakset kunnossa eikä rasita niveliä.

Suomen masters-uimareilla on todella kiva porukka. Kisoja järjestetään kahdesti vuodessa, ja vaikka kilpailutilanteessa mitellään tosissaan, vapaalle vaihdetaan heti kisojen jälkeen. Silloin tavataan ja syödään hyvin.

Kaikki lapseni ovat myös harrastaneet uintia, kaksi poikaani SM-tasolla. Nyt tyttäreni Emma käy kanssani masterseissa kisaamassa. Matkoilla meillä on paljon aikaa keskustella. Se on ollut meille mukavaa yhteistä aikaa.”

MAITO JA ME * 09

MAME_painoon taitto.indd 9

18.11.2021 14.04

202

1

Valion hallintoneuvosto

Valion hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa yhtiön hallintoa. Hallinto­neuvosto valitsee halli­tuksen jäsenet ja hallituksen puheen­ johtajan. Halli­tus nimittää toimitusjohtajan.

Valion hallinto­neuvoston 27 jäsenestä 23 edustaa omistajayrittäjiä.

Mats Broända, 54 v. Åsbro Mjölk ja Åsbrogård Ab, Kruunupyy. Lypsylehmiä 420, nuorkarjaa 400. Viljelyala 450 hehtaaria. Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen.

Valion Eläkekassan hallintoneuvoston jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2021.

Hannu Gröhn, 38 v.

Pasolan tila, Nurmes.

Lypsy­lehmiä 110, nuorkarjaa 90.

Viljelyala 175 ha.

Osuuskunta Maitosuomen halli­tuksen jäsen. Valion hallinto­ neuvostossa vuodesta 2020.

Tuomo Haikonen, 55 v.

Kotirannan tila, Heinola.

Lypsy­lehmiä 40, nuorkarjaa 35.

Viljelyala 85 ha. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvos­ tossa vuodesta 2015.

Ville Hakala, 54 v.

Nokkalan tila, Hartola.

Lypsylehmiä 34, nuorkarjaa 30. Viljelyala 50 ha.

Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen.

Valion hallintoneuvos­tossa vuodesta 2016.

Arto Heikkinen, 45 v.

Peltolan tila, Pyhäntä.

Lypsylehmiä 70, nuorkarja.

Viljelyala 100 ha. Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen.

Valion hallinto­neuvostossa vuodesta 2013.

Mikko Heikkinen, 44 v.

Likolahden tila maatalous­ yhtymänä, Lapinlahti.

Lypsylehmiä 165, nuor­karja kasvaa sopimustilalla.

Viljelyala 215 ha. Osuuskunta Maitosuomen hallituksen puheenjohtaja. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2017.

Jari Hekkala, 52 v.

Särkelän tila, Kalajoki.

Lypsylehmiä 70, nuorkarjaa 60.

Viljelyala 75 ha.

Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen varapuheenjohtaja.

Valion hallintoneuvos­tossa vuodesta 2012.

Tarja Hietanen, 41 v.

Valio Jyväskylä. Tuotepakkaaja.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2021.

Hannu Hokkanen, 52 v.

Ala-rantalan tila, Kangasniemi.

Lypsylehmiä n. 60, nuorkarjaa 50–60. Viljelyala 137 ha.

Osuuskunta Maitosuomen hallituk­sen varapuheen­johtaja.

Valion Eläkekassan hallintoneuvoston puheenjohtaja.

Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2018.

Mikko Huuskonen*, 43 v.

Valio Suonenjoki.

Prosessiasian­tuntija.

Ammattiliitto PRO. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2017.

Esa Karjalainen, 55 v.

Könnön tila, Puumala.

Lypsylehmiä 70, nuorkarjaa 70.

Viljelyala 110 ha.

ProAgria Etelä-Savon hallituksen jäsen. Metsä Groupin piiri­toimikunnan jäsen. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen jäsen.

Valion hallinto­neuvostossa vuodesta 2016.

Esa Kotala, 56 v.

Hallintoneuvoston puheen­johtaja.

Kotalan tila, Lapua. Lypsylehmiä 50, nuorkarjaa 50. Viljelyala 120 ha.

Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvos­tossa vuodesta 2010.

Katariina Lampela, 59 v.

Keski-Rötkösen tila, Tervola.

Lypsylehmiä 64, nuorkarjaa 103, sonnit kasvatetaan itse.

Viljelyala 120 ha.

Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen jäsen. Valion hal­linto­neuvostossa vuodesta 2012.

10 * MAITO JA ME

MAME_painoon taitto.indd 10

18.11.2021 14.04

Matti Leikkanen, 50 v.

Hatanpään tila, Sastamala.

Lypsylehmiä 50, nuorkarjaa 50. Viljelyala 145 ha.

Osuuskunta Länsi-Maidon hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2016.

Janna Luotola*, 61 v.

Valio Helsinki.

Sopimusvalmistuspäällikkö.

Ylemmät toimihenkilöt.

Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2016.

Lassi Mäkinen, 61 v.

Leppämäen tila, Lieto.

Lypsylehmiä 73, nuorkarjaa 55. Viljelyala 100 ha.

Osuuskunta Länsi-Maidon hallintoneuvoston puheen­ johtaja. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2015.

Petri Natunen, 50 v.

Alatalon tila, Joroinen.

Lypsylehmiä 120, nuorkarjaa 100. Viljelyala 160 ha.

Osuus­kunta Maitosuomen hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2019.

Markus Ojanperä*, 42 v.

Valio Riihimäki.

Tuotantoasiantuntija.

Meijerialan Ammattilaiset MVL. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2020.

Vesa Parvinen, 49 v.

Tarvaslahden tila, Parikkala.

Lypsylehmiä 145 ja nuor­ karja. Viljelyala 140 ha, lisäksi sopi­musaloja. Lihakunnan hallinnossa. Osuuskunta Tuottajain Maidon halli­tuksen jäsen. Valion hallinto­ neuvostossa vuodesta 2015.

Mauri Penttilä, 64 v.

Penttilän tila maatalous­ yhtymänä, Vesilahti.

Lypsy­lehmiä 60 ja nuorkarja.

Viljely­ala 70 ha. Osuuskunta Länsi-Maidon hallituksen puheenjohtaja. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2001. * Valion henkilökunnan edustaja.

MAME_painoon taitto.indd 11

Jarkko Pirinen, 45 v.

Tupaselan tila maatalous­yhtymänä, Iitti. Lypsylehmiä 90 ja nuorkarjaa 70. Viljelyala 170 ha. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen varapuheenjohtaja. Valion hallinto­ neuvostossa vuodesta 2014.

Jari Puhakka, 52 v.

Liepalan tila maatalousyhtymänä, Ilomantsi. Lypsylehmiä 65, nuor­karjaa 45. Viljelyala 106 ha.

Ilomantsin Lämpö Oy toimitus­ johtaja. Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2018.

Satu Pulkka, 48 v.

Hallintoneuvoston varapuheen­ johtaja. Perkkiön tila, Vieremä.

Lypsylehmiä 130, nuorkarjaa 90.

Viljelyala 180 ha. Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen.

Valion hallintoneuvostossa vuo­desta 2018.

Jukka Rahja, 53 v.

Rahjan tila, Kalajoki. Lypsylehmiä 70, nuorkarjaa 40. Viljelyala 100 ha.

Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen jäsen. Valion Eläkekassan hallintoneuvoston jäsen.

Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2021.

Antti Saari, 41 v.

Siltasaaren tila, Lapua. Lypsylehmiä 180, nuorkarjaa 130. Viljelyala 190 ha. Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2020.

Juha Törmä, 61 v.

Haapalan tila, Tyrnävä.

Lypsylehmiä 74, nuorkarjaa 60.

Viljelyala 66 ha. Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen puheenjohtaja. Valion hallinto­ neuvostossa vuodesta 2017.

Päivi Ylä-Outinen, 58 v.

Aution tila yhtymänä Katri-sisaren kanssa, Lappeenranta. Lypsylehmiä 38, nuorkarja kasvatetaan sekä osittain omalla että siskon puolison tilalla. Viljelyala 70 ha. Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen puheenjohtaja. Valion Eläkekassan hallintoneuvoston jäsen. Valion hallintoneuvostossa vuodesta 2008.

MAITO JA ME * 11

18.11.2021 14.04

Melli - edelleen kehityksen kärjessä Melli-tuoteperhe kasvaa ja kehittyy, sillä haluamme tarjota vain parasta suomalaisille lehmille ja tuottajille.

Melli-sarja on aina ajan hermolla. Kivennäisten kehitystä ohjaa viimeisin tieto, ja siksi ne tukevat yhä paremmin lehmien hyvinvointia, terveyttä ja hedelmällisyyttä.

Melli-kivennäistäydennys auttaa lehmää tuottamaan runsaasti maitoa sekä lisäämään sen vastustus- ja stressinsietokykyä. Laajasta Melli-sarjasta on helppo valita juuri oikea, tilan ruokintasuuntaan istuva kivennäinen lehmän tuotantovaiheen mukaan. Tarjoathan sinäkin lehmillesi vain parasta?

kauppa.lantmannenagro.fi

MAME_painoon taitto.indd 12

18.11.2021 14.04

DON JOH AUS S K AT

VESA KAUNISTO Hallituksen puheenjohtaja Va l i o O y

ANNIKKA HURME To i m i t u s j o h t a j a Va l i o O y

Tilityshinnan noston taustalla liiketoiminnan onnistuminen ja säästötoimenpiteet

V

alion hallitus päätti korottaa osuuskunnille maksettavaa maidon tilityshintaa marraskuun alusta kaksi senttiä tavanomaiselle maidolle ja sentin luomumaidolle. Elokuussa päätimme maksaa lisähintaa ensimmäisen vuosipuoliskon aikana vastaanotetulle maidolle. Hinnankorotukset ja alkuvuodelta maksettu lisähinta perustuvat maitotuoton kasvuun, joka on saavutettu Valion liiketoiminnan ja säästötavoitteiden onnistumisella. Jälkitilin tasosta päätetään myöhemmin, kun koko vuoden tulos on selvillä.

Valion maitotuotto on viimeisten viiden vuoden aikana noussut noin 20 prosenttia, mikä on kuluvana vuonna mahdollistanut tilityshinnan kasvattamisen. Valio maksaa mahdollisimman suuren osuuden maitotuotostaan tilityshintana osuuskunnille. Venäjä-pakotteiden jälkeen Valio maksoi osuuskunnille viiden vuoden ajan korkeampaa tilityshintaa kuin mitä tienasimme markkinoilta.

Lähivuosina olemme joutuneet kuromaan umpeen tätä lovea kassassa.

Mitkä asiat ovat parantaneet maitotuottoamme?

Valiolla on vuodesta 2018 ollut käynnissä #2021säästöohjelma, jolla on haettu kustannussäästöjä ja lisätuottoja lukuisten eri projektien avulla. Työ on tuottanut tulosta. Nykyinen ohjelma päättyy vuoden lopussa, mutta Valion toiminnan edelleen tehostaminen jatkuu, kun ##2021-ohjelmalle tulee ensi vuonna jatkoa.

Myös sopimustuotanto ja maitomäärien hyvä hallinta ovat tukeneet maitotuoton kehitystä. Kun tehtaisiin tulevien maitomäärien ennustetarkkuus on parantunut, jalostuskapasiteettimme on riittänyt paremmin lisäarvojauheille. Niiden maitotuotto on merkittävästi perusjauheita parempi. Jos maitoa olisi tullut enemmän, olisimme joutuneet tekemään niin sanottua ohjausjuustoa ja enemmän

bulkkijauhetta maidon läpimenon varmistamiseksi.

Myös hyvät uutuudet ja onnistunut hinnoittelu ovat parantaneet maitotuottoa. Esimerkiksi Valio Oltermanni® Monterey Jack on myynyt niin hyvin, että olemme saaneet ponnistella riittävän valmistusmäärän turvaamiseksi. Valio kanelikreemi ja kermainen kantarellikastike ovat uutuuksia, joissa ei ole vielä hintakilpailua, ja niissä on kuluttajien arkea helpottavaa lisäarvoa. Valio Oddlygood® Barista kaurajuoma korvapuustissa meillä on ollut ennakoitua kolme kertaa suurempi myynti.

Maitotuoton kasvun taustalla on myös maidon maailmanmarkkinahintojen suotuinen kehitys.

Kysyntä maailmanmarkkinoilla on säilynyt hyvänä ja varsinkin maitorasvan kysyntä on ollut vahvaa jouluajan lähestyessä. Hyvää kysyntääkin merkittävämpi tekijä maailmanmarkkinoiden kannalta on tarjonnan maltillinen kehitys. Kun maitoa on tarjolla vähemmän, sen hinta on parempi.

Kustannusnousu maitotiloilla jatkuu edelleen kovana. Koronarajoitusten hellitettyä energiantuotanto ei ole pysynyt lisääntyneen kysynnän tahdissa, mikä on nostanut etenkin polttoaineiden hintoja. Sähkön hinnan nousun taustalla näyttää olevan myös päästökauppa. Energian korkea hinta näkyy lannoitteiden hinnoissa, johon vaikuttaa lisäksi muun muassa Kiinan päätös rajata lannoitteiden raaka-aineiden vientiä maasta. Maitotilojen kustannuksissa näkyvä tekijä on lisäksi rehujen hinnan nousu, jonka takana on osin viime kesän huono viljasato. Maailmanmarkkinoilla rehujen hintojen nousun taustalla on etenkin Kiinan kova kysyntä.

Tulevien kuukausien osalta maitomarkkinoiden näkymät ovat suhteellisen positiiviset, mutta kysynnän ja tarjonnan tasapaino on herkkä ja tilanteet voivat muuttua nopeastikin. Valion tavoitteena on edelleen nouseva maitotuottokehitys.

MAITO JA ME * 13

MAME_painoon taitto.indd 13

18.11.2021 14.04

Sähköpihi pihatto WIKS GÅRDISSA ON OTETTU KÄYTTÖÖN MONTA TAPAA SÄÄSTÄÄ ENERGIAA. SÄHKÖLASKU ON KEVENTYNYT TUHANSILLA EUROILLA VUODESSA. T E K S T I J A K U VA T M A R K K U P U L K K I N E N

Magnus Wik on asentanut navetan viereen 20 kuution vesisäiliön. Yöllä säiliöön laskettu halvempi vesijohtovesi käytetään lehmien juomavedeksi ja navetan askareisiin päivällä. Säiliön hankkiminen ja pystyttäminen maksoivat noin 6 000 euroa.

14 * MAITO JA ME

MAME_painoon taitto.indd 14

18.11.2021 14.04

WIKS GÅRD, UUSIKAARLEPYY Yrittäjät

Eläimet

Navetta

Viljely

Henny, 34, ja Magnus Wik, 38. Perheeseen kuuluvat 2- ja 5-vuotiaat lapset.

Tila muutettiin yhtymäksi Magnuksen vanhempien kanssa vuonna 2005, lopullinen sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2020. Tilalla on kaksi työntekijää, Anders Wik ja Rashko Petkov.

90 lehmää (45 % ho, 55 % ay). Maitoa meijeriin viime vuonna 10 292 kg EKM/ lehmä. Tila kasvattaa omat sonnit teurasikään teurasikään (sonnien keskim. päiväkasvu 692 g).

Vuonna 2006 rakennettu ja vuonna 2016 remontoitu pihatto 14-paikkaisella lypsyasemalla. Lehmillä on pääsy ulkotarhaan ja pienelle laitumelle, laajempi laidunnus suunnitteilla. Nuorkarjapihatto on rakenteilla. Seosrehuruokinta.

Luomuviljeltyä peltoalaa 106 ha, lisäksi 40–50 ha nurmisopimusalaa. Säilörehunurmea sopimusalat mukaan lukien noin 90 ha. Pelloilla kasvaa lisäksi ohra-kauraseosviljaa, joka murskesäilötään. Säilörehu korjataan yhteisillä koneilla naapuritilan kanssa.

MAITO JA ME * 15

MAME_painoon taitto.indd 15

18.11.2021 14.04

UUSIKAARLEPYYLÄISEN Wiks Gårdin pihaton takana seisoo vesitorni. Tai ei ihan vesitorni, mutta iso vesisiilo kuitenkin, ja asialle löytyy luonnollinen selitys. ”Alueella on turkistarhoja, jotka kuluttavat paljon vettä. Jotta putkien kapasiteetti riittää, on vesilaitos hinnoitellut yöllä käytetyn veden viidenneksen halvemmaksi kuin päivällä käytetyn. Siksi täytämme 20 kuution vesisäiliön yöllä ja käytämme varastoitua vettä päivällä”, yrittäjä Magnus Wik selventää.

Valion vanhasta Kaitsorin meijeristä hankittu vesisäiliö toimii myös kriisivarastona, jos veden tulo kunnallisesta verkosta jostain syystä lakkaa. Vesisäiliön hankkiminen ja pystytys maksoivat hieman alle 6 000 euroa. Säiliön ansiosta vesilasku pieneni jo ensimmäisenä vuonna 2 000 eurolla.

Vesisäiliö on Wikille yksi tapa säästää tuotantokustannuksissa.

Vuonna 2006 valmistuneessa pihatossa on monta muutakin ratkaisua, joilla on säästetty kustannuksia ja edistetty samalla eläinten ja ihmisten hyvinvointia. ”Tykkään teknisten asioiden pohtimisesta. Työn ilo syntyy siitä, kun jokin pitkään mietitty ratkaisu toimii”, Wik hymyilee. Miehestä paistaa se, että nykyinen työ, jossa saa käyttää omia aivojaan ja tehdä omilla käsillään, on yrittäjälle mieleen.

Wik hoitaa navetta- ja peltotyöt isänsä, Anders Wikin, ja yhden palkatun työntekijänsä kanssa. Wikin puoliso ja yrittäjäkumppani, Henny Wik, keskittyy tällä hetkellä perheen 2- ja 5-vuotiaiden lasten hoitoon.

LYPSYASEMALLA lypsetyn maidon lämpö otetaan navetassa tarkasti talteen. Maito kulkee tilatankkiin esijäähdyttimen kautta. Esijäähdyttimessä kierrätetään vesisiilossa olevaa vettä, jolloin siiloon yöllä pumpattu vesi lämpenee lypsyn yhteydessä.

Valion alkutuotannossa muun muassa energia-asioista vastaava kehityspäällikkö Kaj Nyman on mitannut Wikin navetassa esijäähdytyksen vaikutusta maidon lämpötilaan ja energian kulutukseen. ”Maidon lämpötila putoaa esijäähdyttimessä 30 asteesta keskimäärin 15–16 asteeseen. Näin pystytään vähentämään tilasäiliön sähkönkulutus noin puoleen ja maidon lämpö saadaan hyötykäyttöön”, Nyman sanoo.

Suorajäähdytteisen tilasäiliön sähköntarve on tyypillisesti 20 wattituntia maitolitraa kohden, kun maito jäähdytetään lypsylämpötilasta neljään asteeseen. Tällä kaavalla laskettuna esijäähdytys säästää Wikin navetassa sähköä noin 9 000 kilowattituntia vuodessa, mikä tarkoittaa yli tuhannen euron säästöä.

Maidon lämmön talteenotossa on vielä toinenkin vaihe. Tilasäiliön vaipassa kiertävä kylmäaine ohjataan levylämmönvaihtimelle lämmittämään vesivaraajan vettä.

Maidon jäähdytystä Wik aikoo vielä tehostaa kierrättämällä glykolia talvella ulkoilman kautta esijäähdyttimeen, jolloin ulkoilman kylmyys saadaan jäähdyttämään maitoa. Tämä keksintö on vielä kokeiluasteella, mutta otettaneen käyttöön tulevana talvena.

Maitohuoneen pariovien yläpuolelle Wik on asentanut suunnittelemansa ilmanvaihtoventtiilit. Ne avautuvat automaattisesti, kun tilasäiliön kylmäkone käynnistyy.

16 * MAITO JA ME

MAME_painoon taitto.indd 16

18.11.2021 14.04

Valion Kaj Nyman (vas.) ja Magnus Wik tarkastelevat, paljonko esijäähdytys laskee maidon lämpötilaa ennen tilasäiliöön laskemista. Lypsyasemalta tulleen maidon lämpötila oli kesällä 30 astetta. Esijäähdytys laski lämpötilan 16 asteeseen.

”Esijäähdytyksellä pystytään vähentämään tilasäiliön sähkönkulutus puoleen ja maidon lämpö saadaan hyötykäyttöön.”

MAITO JA ME * 17

MAME_painoon taitto.indd 17

18.11.2021 14.04

SÄHKÖN SÄÄSTÖÖN Magnus Wikillä on käytössä vielä monta muutakin konstia. ”Vaihdoin loisteputket led-putkiin pihaton remontin yhteydessä viisi vuotta sitten. Se oli vaivaton operaatio, sillä led-putket sopivat vanhoihin valaisimiin. Samalla parani myös työmukavuus.”

Samassa remontissa navetan ilmanvaihto muutettiin koneellisesta painovoimaiseksi. Kiinteiden ikkunoiden tilalle Wik rakensi edulliset kennolevyluukut ja lisäsi kattoon poistohormeja. Ilmanvaihdon muutoksen hän arvioi vähentäneen sähkön kulutusta 16 000 kilowattitunnilla vuodessa. Tämäkin muutos kohensi työmukavuutta ja eläinten hyvinvointia.

Lypsyasemalla säästyy sähköä sen ansiosta, että Wik on muuttanut vanhojen tyhjiöpumppujen ohjauksen kierroslukusäätöiseksi. Aikaisemmin kaksi 2,2 kilowatin pumppua kävivät koko ajan täysillä kierroksilla. Nyt lypsyssä käytetään enää noin 1,7 kilowatin tehoa aikaisemman 4,4 kilowatin sijaan.

Kaikkien edellä mainittujen muutosten ansiosta pihatossa kuluu sähköä nyt noin 55 000 kilowattituntia vuodessa, kun sitä aikaisemmin kului noin 90 000 kilowattituntia. Säästöjä kertyy noin 4 000 euroa vuodessa, mikä tarkoittaa yrittäjälle yli 300 euroa parempaa palkkaa jokaiselle kuukaudelle.

Wikiltä eivät ideat hevin lopu. Nyman nimittääkin Wikiä leikkisästi Uusikaarlepyyn Pelle Pelottomaksi.

NAVETAN VESIPUMPUISSA on navetan vesivuotojen varalle automaattinen hälytysjärjestelmä. Pumppujen ohjauslogiikka tunnistaa normaalista poikkeavan kulutuksen ja antaa siitä hälytyksen. Sähkökatkoksen sattuessa vedensyöttö siirtyy automaattisesti omasta säiliöstä kunnan vesijohtoverkon puolelle. Veden paine-erolla toimivan venttiilin käännön Wik on kehittänyt ja rakentanut itse.

Wik rakensi myös pesupöydän vasikoiden tuttiämpäreille, kun työterveyshuollon asiantuntijat sanoivat, että ämpäreiden pesu lattialla rasittaa selkää. Peseminen onnistuu nyt metrin korkeudella olevalla tasolla selkä suorana. Tasoon yhdistetty näppärä roiskesuoja vähentää pesijän kastumista. Pesupöydän voi nostaa käytön jälkeen pystyyn, jolloin se ei vie tilaa käytävällä.

Toinen työtä helpottava keksintö on erilliskarsinassa sijaitseva, itse rakennettu sorkanhoitohäkki, jossa voi nopeasti ja turvallisesti hoitaa lehmän sorkan akuutin ongelman kuntoon.

Pohdinnassa on tällä hetkellä myös tuulivoimalan rakentaminen.

Käytetyn tuulivoimalan osat ovat jo varastossa. Mylly saattaa pyöriä jo ensi vuonna. Wiks Gård sijaitsee muutaman kilometrin päästä Pohjanlahden rannasta, joten tuulta riittää useimmiksi päiviksi.

Aurinkopaneelitkin ovat harkinnassa. ”Pitkän ajan tavoitteenani on tehdä tilasta sähköomavarainen”, Wik linjaa.

Uuden nuorkarjapihaton rakentaminen on vienyt tänä vuonna leijonanosan yrittäjän työajasta. Rakennus valmistuu vuoden loppuun mennessä ja sen jälkeen Wik vetää hieman henkeä. Aika ei käy silloinkaan pitkäksi, sillä perheen lapset pitävät varmasti isänsä liikkeellä.

18 * MAITO JA ME

MAME_painoon taitto.indd 18

18.11.2021 14.04

Vasikoiden juottoämpärit pestään karsinan seinästä laskettavalla tasolla. Enää ei selkä rasitu, kun työ tehdään lattiatason sijaan metrin korkeudella.

”Pitkän ajan tavoitteena on tehdä tilasta sähköomavarainen.”

MAITO JA ME * 19

MAME_painoon taitto.indd 19

18.11.2021 14.04

MINNA KLEMETTI Agrologi AMK, ProAgria

K A T I P A R TA N E N Lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Kuinka kehitän yritykseni kannattavuutta sopimustuotannossa?

SÄILÖREHUN KORJUU PÄÄSI VENÄHTÄMÄÄN. MAIDON PITOISUUDET LASKEVAT JA MAIDONTUOTANNON KAUSIVAIHTELUT LISÄÄNTYVÄT. MITÄ TAPAHTUI, JA ERITYISESTI MITÄ TULISI TEHDÄ?

M

aitotilan kehittämiseen on paljon mahdollisuuksia, ja sopimustuotanto on ohjannut yrittäjät laajentamaan näkökulmia tilan kehittämisen suhteen esimerkiksi kausivaihtelun tasaamiseen, tuotantokustannusten hallintaan ja eri tuotantostrategioiden kustannushyötysuhteen arviointiin.

Tässä artikkelissa pureudumme yhden esimerkkitilan kautta kehittämisen vaihtoehtoihin. Esimerkkitila on Osuuskunta Maitosuomen alueelta, joten opinnäytetyössä on keskitytty Maitosuomen sopimustuotantomalliin. Esimerkkitilalla tuotanto on vakiintunutta ja sopimusmäärä lehmäpaikkaa kohden on varsin hyvä.

Tarkasteltaviksi kehittämiskeinoiksi esimerkkitilalla valikoituivat sopimusmäärän tuottaminen eri lehmämäärillä ja tuotoksilla, kausivaihteluiden tasaaminen, vasikoiden täysmaitojuotto sekä maidon pitoisuuksien kehittäminen.

NYKYTILANTEEN analysointi on tuotannon kehittämisen lähtökohta.

Tuotantokustannusrakenne tulee selvittää, ja sitä voi vertailla esimerkiksi kannattavuuskirjanpitoaineistoihin. Vertailussa tulee kuitenkin ottaa huomioon, millä tavoin laskel-

”Sekä tuottojen kehittäminen että kustannusten hallinta vaativat toimivaa johtamista.”

mat on tehty, jotta ne ovat vertailukelpoisia. Opinnäytetyössä analysoimme esimerkkitilan nykytilannetta ja arvioimme tuotannon kehittämismahdollisuuksia.

Sopimusmäärän ylittäminen heikentää kannattavuutta, joten sitä kannattaa välttää. Tutkimuksessa tarkasteltiin, millainen vaikutus kausivaihtelun tasaamisella on tilan talouteen. Esimerkkitilan maidontuotanto on ollut tyypilliseen tapaan voimakkainta kevätkuukausina, jolloin maidon hinta romahtaisi ilman tasaustiliä ja kehittämistoimenpiteitä. Kausivaihtelun tasaamisella saataisiin 30 euron lisäys yrittäjän voittoon lehmää kohden, mikä esimerkkitilalla tarkoittaa kokonaisuudessaan yli 2 000 euroa.

C-hinnoitellun maidon tuottaminen voi olla kannattavaa yksittäisen kuukauden aikana, jos sopimusmäärä alittuu tasauskauden muina kuukausina. Muutoin C-maidon tuottaminen on kannattamatonta, ja tuotannon välttämiseksi tehtäviä toimenpiteitä kannattaa katsoa yhtä tasauskautta pidemmällä tähtäimellä. Lehmiä voidaan esimerkiksi umpeuttaa etukäteen, mutta lehmää ei kannata poistaa, mikäli seuraava tasauskausi uhkaa jäädä alle A-sopimusmäärän.

Lyhyen aikavälin vaihtoehto heikomman hintaluokan maidon tuo-

20 * MAITO JA ME

MAME_painoon taitto.indd 20

18.11.2021 14.04

L ÄHDE : MIN N A KLEME T TI, O PIN N ÄY TE T YÖ, 2021.

Esimerkkitilan kuukausittaisen maidon hinnan havainnointi ilman tasaustiliä A-hinta

B-hinta

C-hinta

€/l

Maitotili € / kk

23 000

0,36

22 000 0,35 21 000 0,34 20 000 0,33

19 000

18 000

Maidon tilityshinta € / l

0,37

24 000

1

2

tantoon on vasikoiden täysmaitojuotto. Täysmaitoa voitaisiin juottaa silloin, kun A-hinnoitellun maidon tuotantomäärä ylittyy. Tämä osoittautui laskennan perusteella varsin hyväksi vaihtoehdoksi ennen kausivaihtelun tasaamista: lehmäkohtainen yrittäjän voitto parani yli 80 euroa. Kausivaihteluiden tasaannuttua maitojauhejuoma oli AB-maitoa edullisempi juoma vasikoille laskelman ajankohdan hinnoilla.

TUTKIMUKSESSA tarkasteltiin myös maidon pitoisuuksien kehittämisen vaikutusta esimerkkitilan kannattavuuteen. Säilörehun laadulla on varsin suuri vaikutus pitoisuuksiin, ja mikäli esimerkiksi maidon rasvapitoisuutta saadaan parannettua 0,1 prosenttiyksikköä, yrittäjän voitto kasvaa noin 74 euroa lehmää kohden. Mikäli säilörehun laadun parantaminen onnistutaan tekemään rehunkorjuukäytänteitä muuttaen ilman kustannuslisäystä ja sekä valkuais- että rasvapitoisuuksia saadaan nostettua 0,1 prosenttiyksikköä, vaikutus yrittäjän voittoon on jopa 110 euroa per lehmä. Hyvälaatuisen säilörehun tuottaminen ei lähtö-

3

4

5

6

7

8

9

kohtaisesti maksa enempää kuin heikkolaatuisenkaan, ja heikkolaatuisella säilörehulla on huomattavia vaikutuksia maidontuotantoon ja sen kannattavuuteen sekä eläinterveyteen.

Maitotilayrityksen kannattaa tarkastella myös sitä, onko lehmien keskituotos optimaalisella tasolla suhteessa kustannuksiin. Erityisen korkeaan tuotokseen pyrkiminen ei ole nykyään välttämättä taloudellisesti kannattavaa. Myös tukipolitiikalla on vaikutusta eri kehittämistoimenpiteiden valintaan. AB-alueella voitaneen tuottaa maidon kuiva-ainetta jossain määrin maitolitrojen kustannuksella, kun taas C-tukialueella yhden maitolitran tuotannon vähennys aiheuttaa myös maidon tuotantotuen menetyksen. Myös eläinten terveystilanteen parantaminen lisää kannattavuutta, joten sekin on huomioitava kehittämiskohteena.

SOPIMUSMÄÄRÄN tuottamisessa lehmämäärällä ei ollut suurta vaikutusta esimerkkitilan tuotannon kannattavuuteen. Jos lehmämäärää kasvattaa, kannattaa ottaa huomioon navetan toiminnallisuus: esimerkiksi

10

11

12

0,32

ruokintapöydän ja lypsyrobotin tai -aseman kapasiteetin riittävyyttä tulee arvioida. Ahtaus voi lisätä työmäärää, jos lypsyrobotti ruuhkautuu ja viivelehmien määrä kasvaa. Eläintiheydellä on vaikutusta myös ensikkotuotoksiin.

Sekä tuottojen kehittäminen että kustannusten hallinta vaativat toimivaa johtamista. Kun maitotilayrittäjät johtavat yritystään strategisesti ja strategia saadaan vietyä käytäntöön, saadaan tuloksia aikaiseksi. Onnistumisen mittareina voidaan käyttää paitsi euroja, myös yrittäjien arvoista ja tavoitteista riippuen myös esimerkiksi vapaa-ajan lisääntymistä tai eläinten hyvinvoinnin parantumista.

Strategiset tavoitteet ja onnistumisen seurannassa käytettävät mittarit vaihtelevat yrityskohtaisesti.

Lähde: Klemetti Minna 2021.

Maitotilayrityksen kehittäminen sopimustuotannossa. Opinnäytetyö.

Sähköinen versio: www.theseus.fi/ handle/10024/499028

MAITO JA ME * 21

MAME_painoon taitto.indd 21

18.11.2021 14.04

HAA

ST

EL AT T

USS

A

Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Esa Kotala selvittää tässä juttusarjassa maito- ja ruokaalan taustalla vaikuttavia asioita ja ajankohtaisia ilmiöitä.

Maitotilayrittäjän tulee analysoida toimintaympäristöään jatkuvasti ja toimintaansa on oltava valmis muuttamaan tarvittaessa, sanoo yliopettaja Margit Närvä.

22 * MAITO JA ME

MAME_painoon taitto.indd 22

18.11.2021 14.04

Päämäärä selkeäksi maitotilayrityksessä JOHTAMISOPAS TÄHDENTÄÄ, ETTÄ STRATEGIA ON VÄLTTÄMÄTÖN TYÖKALU MAITOTILAYRITYKSEN TOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. T E K S T I R A I L A A A LT O N E N K U VA T T U O V I P U L K K A N E N

S

einäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) yliopettajat saivat keväällä valmiiksi käsikirjan, joka havainnollisesti ja askel askeleelta opastaa maitotilayrittäjiä oman yrityksensä strategiseen johtamiseen.

Esa Kotala pistäytyi jututtamassa kirjan tekijöitä.

Maitotilayrityksen kokonaisvaltaisen johtamisen käsikirja ei syntynyt tutkijakammioiden rauhassa, vaan sen takana on useiden maitotilallisten yhteistyö ja paneutuminen.

Kotala oli yksi hankkeen taustavoimista. Hän pyytää Matti Ryhästä ja Margit Närvää aluksi kertomaan, miten projekti alkoi ja eteni. ”Lähtökohtana oli maatalousyrittäjien tarve saada apuvälineitä johtamiseen”, Ryhänen kertoo. ”Heille tarjottava koulutus ja neuvonta ovat edelleen pitkälti prosesseihin liittyvää, ruokintaa ja kasvinviljelyä, vaikka maitotilayrittäjät ovat pitkään kaivanneet neuvontaa

nimenomaan johtamisessa ja talousasioissa.”

Projektia olivat kätilöimässä myös Eero Isomaa MTK:n maitovaliokunnasta, Mauri Penttilä Maitovaltuuskunnasta sekä Jarno Kämäräinen ja Ilpo Lukkarinen Osuuskunta Maitosuomesta. Projekti eteni eri kehitysja tutkimushankkeina, joihin osallistui myös professori Timo Sipiläinen Helsingin yliopistosta. ”Hankkeessa kartoitettiin maitotilayrityksien johtamisen nykytilaa ja mietittiin, millaista sen pitäisi olla.

Haastattelimme 40 maitotilayrittäjää ja 12 maitotilojen kanssa kiinteästi yhteistyössä olevien sidosryhmien edustajaa selvittääksemme, mitä apuja yrittäjät kokevat tarvitsevansa kokonaisvaltaiseen johtamiseen”, Närvä kuvaa.

Kotala haluaa tietää, miksi tilakohtaisen strategian luominen on johtamisessa niin oleellinen asia. ”Strategia muodostaa pohjan pitkän aikavälin suunnittelulle. Se määrittelee, millainen oman yrityk-

sen halutaan olevan 10–15 vuoden kuluttua. Kun on selkeä päämäärä, saadaan toiminta sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä menemään haluttuun suuntaan”, Närvä selventää.

Jos tavoitetta ei ole selkeästi määritelty, valintatilanteissa on paljon vaihtoehtoja ja virhepäätösten riski kasvaa.

Mutta entä jos tavoitteena on luopua karjasta muutaman vuoden päästä? Onko se perusta johtamiselle, Kotala kysyy. Kyllä, vastaa Närvä: ”Luopujia koskee sama kuin kehittäjiä. Kun asian on suunnitellut, osaa suunnata toimintaa sen mukaisesti.”

RYHÄNEN korostaa, että johtamistarpeet ovat muuttuneet maataloustuloneuvotteluiden ajoista radikaalisti. Toimintaympäristön markkinaohjautuvuus kasvaa jatkuvasti ja samalla kasvaa maitotilayrityksen kilpailukyvyn merkitys. Maataloustutkimuksessa tämä näkökulma on Ryhäsen mukaan loistanut poissaolollaan.

MAITO JA ME * 23

MAME_painoon taitto.indd 23

18.11.2021 14.04

Matti Ryhänen, Margit Närvä ja Esa Kotala kannustavat maitotilayrittäjiä kartoittamaan omat henkilökohtaiset yrittäjäominaisuutensa johtamisoppaan tarjoamien työkalujen avulla.

”Kokonaisvaltaisen johtamisen käsikirja maitotilayrityksille on ensimmäinen julkaisu, jossa edetään strategiasta johdetun toimintamallin ja toimintasuunnitelman kautta käytännön toimintaan.” ”Eräässä hankkeessa mukana olleet maitotilayrittäjät kysyivät, millaisia arvosanoja annan heidän tekemilleen strategioille. Vastasin, että laatimanne strategia on se, millä kilpailette markkinoilla. Aikaa myöten näette, miten strategianne toimii ja miten te kilpailussa pärjäätte.”

Yritystoiminnassa strategian lähtökohtana on yleensä erilaistaminen, niin Valiollakin. Maataloudessa lähtökohta on toinen: prosessiteollisuus tarvitsee tasalaatuista tuotetta, joten maitotilayrittäjä ei voi erilaistaa tuo-

tettaan. Tavoitteena on tuottaa sellaista maitoa kuin meijeri tarvitsee. ”Mutta mitkä ovat keskeiset asiat maitotilan toimintaympäristön analysoinnissa”, Kotala johdattelee.

Närvän mukaan maatalouspolitiikka ja markkinat ovat keskeisimmät. ”On äärimmäisen tärkeää, että toimintaympäristöä analysoidaan myös strategian luomisen jälkeen.

Siinä tapahtuvia muutoksia on seurattava ja tarvittaessa tehtävä muutoksia omaan toimintaan.”

Ryhänen varoittaa perusteettoman optimistisista hintaodotuksista. ”Politiikan vaikutukset toimintaympäristöön on ymmärrettävä, samoin markkinahinnan muodostuminen. Vahinkoja syntyy, kun

”Kokonaisvaltaisen johtamisen avulla lyhyen aikavälin päätökset saadaan palvelemaan pitkän aikavälin tavoitteita.”

24 * MAITO JA ME

MAME_painoon taitto.indd 24

18.11.2021 14.04

”Miten varmistetaan, että maataloudelle suunniteltavat toimenpiteet ovat vaikuttavia, ettei vaan sohita ja huomata myöhemmin, ettei näillä ollutkaan merkitystä”, Kotala kysyy.

asioita ei pohdita, vaan lähdetään kiireellä laajentamaan. Jos maidon hinta sitten jää laskelmassa oletetusta 45 sentistä 35:een ja tuotannon ylös ajo kestää useita vuosia, joudutaan taloudellisiin vaikeuksiin.”

Lisäksi strategiaa varten on tärkeää arvioida omat yrittäjäominaisuutensa ja tunnistaa tavoitteensa.

Käsikirjan tekijät kertovat yllättyneensä työpajoissa siitä, että maitotilayrittäjät ottivat asian hyvin tärkeänä esiin. Testausvaiheessa yrittäjäominaisuuksien painotusta lisättiin testaajien toiveen mukaan. ”He olivat tässä suhteessa yllättävän avarakatseisia. Lisäksi yrittäjät toivoivat, että voisivat sparrata toinen toisiaan ryhmissä, ehkä valmentajankin avulla”, Ryhänen kertoo.

”Kun maitotilayrittäjä aidosti pohtii omaa motivaatiotaan ja sitä, ovatko omat taidot ja kyvyt riittäviä markkinajohtoisessa taloudessa, on helpompi välttää kalliita virhepäätöksiä.”

MAITOTILAYRITTÄJÄLLÄ on käytännön työtä kädet täynnä. Moni kokee ongelmaksi, että johtamiselle ei jää aikaa, kun rutiinityöt vievät kaiken ajan. Ryhänen neuvoo laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen. ”Yritysjohtaminen on se tärkein asia, ja sillä saa huomattavasti suuremman korvauksen työpanokselleen kuin rutiinitöitä tekemällä. Hyvän johtamisen ansiosta ei tule virhepäätöksiä ja yllättäviä lisäkustannuksia. Rutiinitöihin kannattaa mahdol-

lisuuksien mukaan palkata ne työt osaavia henkilöitä.”

Kokonaisvaltaisen johtamisen avulla lyhyen aikavälin päätökset saadaan palvelemaan pitkän aikavälin tavoitteita. Silti vastaan voi tulla yllättäviä houkutuksia, kuten peltoa myyntiin aivan omalta rajalta.

Ryhänen kehottaa sitoutumaan tiukasti strategiassa määriteltyihin isoihin maaleihin. ”Navetan seinälle kannattaa kirjoittaa, että älä maksaa liikaa edes naapurin pellosta. Ja koneiden ostoon pätee periaate, että osta vasta kun todella tarvitset.”

PITKÄN aikavälin strategiasta siirrytään maitotilojen akuuttiin tilanteeseen. Kustannukset ovat nousseet MAITO JA ME * 25

MAME_painoon taitto.indd 25

18.11.2021 14.04

kymmeniä prosentteja lyhyessä ajassa. Kotala kysyy, miten tässä tilanteessa tilaa pitäisi viedä eteenpäin ja mitä pitää ottaa huomioon. ”Tässä tarkastellaan, mitä voidaan tehdä olemassa olevan tuotantovälineistön kanssa. Jos maidon hinta laskee tai panosten hinta nousee, pitää sopeuttaa omaa tuotantoaan: alentaa panosten käyttötasoa ja tuotosta uuteen optimiin. Kun kokonaistarjonta alenee, se näkyy vientipaineen vähenemisenä ja sitä kautta mahdollistaa maidon hinnan nostamisen”, Ryhänen sanoo. ”Lyhyen aikavälin sopeutuksessa lähdetään hakemaan, miten sopimuksessa olevan maitomäärän pystyy tuottamaan minimikustannuksilla. Tilanteet ovat erilaisia,

ja ruokinnan optimoinnissa auttavat laskentamallit, kuten Karjakompassi.”

Yksittäinen tila voi kohdata muitakin kriisejä: karja voi sairastua tai henkilöriski toteutua. Tällöin tärkeään osaan nousevat Ryhäsen mukaan verkostot ja erilaiset muut yhteistyömallit, joiden kautta apua on saatavilla. ”Yhteistyöverkosto auttaa hallitsemaan äkillisiä riskejä, mutta siitä voi olla hyötyä myös kustannusten hallinnan näkökulmasta. Verkostot mahdollistavat kiinteiden yksikkökustannusten alentamisen.”

Närvä jatkaa ajatusta: ”Kun tuotantoa on laajennettu, rahat ovat kiinni investoinneissa pitkän aikaa eikä toimintaa pysty

heti muuttamaan. Siksi jo strategian luontivaiheessa on mietittävä, mikä osa toiminnoista voidaan ulkoistaa tai tehdä yhteistyössä. Silloin kiinteitä kustannuksia siirtyy urakoitsijalle tai ne jakautuvat usean eri maitotilayrityksen kesken. Kun tekee laskelmia ja näkee, miten paljon kiinteisiin kustannuksiin voidaan yhteistyöllä vaikuttaa, se vie ajattelua eteenpäin.”

Maitotilayrityksen kokonaisvaltaisen johtamisen käsikirja ja työkirja ovat ladattavissa netistä osoitteessa www.seamk.fi/maitotilayrityksenkokonaisvaltaisen-johtamisenkasikirja-ja-tyokirja-julkaisuparimaitotilayrittajille/

26 * MAITO JA ME

MAME_painoon taitto.indd 26

18.11.2021 14.04

Maitotilayrittäjien ei pidä erilaistaa tuotettaan, vaan tuottaa sellaista maitoa kuin meijeri tarvitsee, yliopettaja Matti Ryhänen muistuttaa.

012

3455689 34 65

6 6 6 6 4 9 684 4 6

3465 56 49 659 46 4 546 54 6 59 6 4 0121 5 6 65

3455689 434

3465 565 4469 6 59 5 4 6

46 4 6 6 4

Muutosjohtamisen tarve korostuu maitotiloilla. Nousevat tuotantokustannukset aiheuttavat hankaluuksia kaikille, mutta erilaisia äkkitilanteita voi tulla tiloilla muutenkin, sanoo johtamisoppaan taustavoimiin kuulunut Esa Kotala.

Juustot maistuvat yliopettajille

M

atti Ryhänen on maitotilalta lähtöisin ja työskennellyt maitotilayritysten kannattavuuden parissa pian 40 vuotta.

Hän ei aio vaihtaa alaa eläkevuosikymmenelle päästyään. ”Aihe on edelleen mielenkiintoinen eikä tunnu työnteolta, vaan siltä että ollaan yhteisellä asialla. Enkä ilmeisesti ole saanut maitotilayrittäjiä suututettua, kun vieläkin saan tehdä yhteistyötä heidän kanssaan”, hän sanailee. Valion tuotteista hänen suosikkejaan ovat erikoisjuustot, kuten Valio Mustaleima™, Valio Keisarinna® ja Valio Alppi Kreivi®.

Margit Närvä on tutkinut maitotilayrittämistä vuodesta 2007.

Hän kertoo oppineensa käsinlypsyn taidon isovanhempiensa maatilalla. Kolmen alakouluikäisen lapsen perheessä syödään paljon perusjuustoja, ja yliopettajan jokainen aamu alkaa Valio OLO™ jogurtilla.

MAITO JA ME * 27

MAME_painoon taitto.indd 27

18.11.2021 14.04

Aurinkosähkö keventää kuluja TYYNISMAAN TILALLE ASENNETTIIN TÄNÄ VUONNA ENSIMMÄISET AURINKOPANEELIT. AURINKOSÄHKÖN JA MAALÄMMÖN ANSIOSTA NAVETAN ENERGIAKUSTANNUKSET PYSYVÄT KURISSA. T E K S T I J A K U VA T M A R K K U P U L K K I N E N

Kymmenen kilowatin aurinkopaneelit jauhavat noin 10 000 kilowattituntia sähköä vuodessa.

Se on noin 15 prosenttia navetan sähkönkulutuksesta. Arto Tyynismaa (vas.) tarkastelee aurinkopaneeleiden toimintaa Valion Kaj Nymanin kanssa.

28 * MAITO JA ME

MAME_painoon taitto.indd 28

18.11.2021 14.04

A

uringonsäteet kultaavat Purmojärven pinnan Kauhavalla.

Aurinko paistaa esteettä myös pienellä töyräällä sijaitsevan pihaton katolle.

Aurinkopaneelit jauhavat elokuisena iltapäivänä sähköä seitsemän kilowatin teholla, kuukaudessa sähköä kertyy reilut tuhat kilowattituntia. ”Navetassa kuluu sähköä noin 70 000 kilowattituntia vuodessa.

Viime keväänä asennettu aurinkovoimala tuottaa siitä noin 15 prosenttia”, yrittäjä Arto Tyynismaa arvioi. ”Voimala on toiminut hyvin ja saatamme sitä laajentaakin jossain vaiheessa. Säästämme sähköä myös lämmittämällä navetan käyttöveden maalämmöllä. Maalämmön asensimme uuden pihaton rakentamisen yhteydessä kuusi vuotta sitten.”

Edellä mainittujen energiansäästötoimien lisäksi tila ottaa lämmön talteen tilasäiliötä viilentävästä kylmäaineesta. Maidon esijäähdytin on vielä hankkimatta, mutta sekin siintelee mielessä. Monet tuotantokustannukset ovat nousseet kovaa vauhtia, joten säästö sähkössä on tuotannon kannattavuudenkin kannalta tärkeä asia.

MAIDONTUOTANTO pyörii hyvin Tyynismaan yhden robotin tilalla.

Tuotosta on saatu hyvien tuotantoolojen ansiosta nostettua. Nyt 60 lehmän EKM-keskituotos on hieman yli 12 000 kiloa lehmää kohti vuodessa. ”Olemme tuotokseen tyytyväisiä, mutta sitä voisi ruokintaa tarkentamalla vielä nostaa. Kävimme jo hie-

man korkeammassakin tuotoksessa”, Hanne Tyynismaa sanoo. ”Navetassa on kesälläkin ollut viileää, sillä tuuli pääsee puhaltamaan vapaasti navetan läpi. Navettaan ei ainakaan toistaiseksi tarvita lisätuulettimia. Lehmillä on vapaa pääsy laitumelle, mikä parantaa eläinten terveyttä ja elinikäistuotosta.”

”Talousasiat ovat olleet tänä syksynä aiempaa enemmän tapetilla.”

Tänäänkin lehmät näyttävät viihtyvän hyvin laitumella. Eläinten hyvinvoinnista huolehditaan laidunnuksen ja ympärivuotisen ulkoilun lisäksi kuivittamalla parret kaksi kertaa päivässä ja hoitamalla sorkat säännöllisesti. Eläinlääkäri tekee terveydenhuoltokäynnin joka kuukausi. ”Pidämme navetan tarkoituksella hieman vajaatäytöllä. Maitoa tulee paremmin, kun aremmatkin lehmät pääsevät helposti syömään. Pihatossa on 70 lehmäpaikkaa ja lypsyssä on hieman yli 50 lehmää kerrallaan”, Hanne kuvailee.

Hyvän tuotoksen yhdeksi avaimeksi Tyynismaat nimeävät myös vasikoiden huolellisen ternimaitojuoton. Jokaiselta poikineelta lehmältä mitataan ternimaidon Brixarvo. Jos arvo ei ole riittävän korkea, otetaan riittävästi vasta-aineita sisältävää ternimaitoa pakkasesta.

TYYNISMAAN pihatto loistaa puhtauttaan, sillä Tilapesut Luoma Oy kävi jokavuotiseen tapaan pyyhkäisemässä navetan puhtaaksi elokuussa. ”Navettaa suunnitellessa pyrimme yksinkertaisuuteen, jotta eläinten hoito olisi sujuvaa. Aloitimme käytetyllä lypsyasemalla. Lasten kasvaessa huomasimme, että jalkapallo- ja jääkiekkoharjoitukset ovat aina navettatöiden aikaan. Vaihdoimmekin robottiin neljä vuotta sitten”, Hanne kertoo.

Tyynismaat haluavat pitää navetan ja sen ympäristön siistinä, sillä se kertoo kuluttajille suomalaisen maitoketjun laadukkuudesta. Esimerkiksi paalimuovit haetaan kaksi kertaa vuodessa alueellisen Ekoroskyhtiön kierrätettäväksi. Ensi kesänä on tarkoitus järjestää taas avointen ovien päivä, koska kaksi kesää on jäänyt koronan takia väliin.

Kuluttajat ja lähiseutujen asukkaat näkevät Tyynismaan tilan ihmisten ja eläinten kuulumisia myös Facebook-sivuilta. ”Tämän vuoden ehdoton kohokohta oli Jekku-lehmän satatonnaripalkinto. Jekku on meidän ensimmäinen satatonnarimme”, Hanne hymyilee. Jekku on ollut navetassa seitsemän tuotantokautta, joten keskituotokseksi muodostuu 14 300 kiloa vuodessa.

MAITO JA ME * 29

MAME_painoon taitto.indd 29

18.11.2021 14.04

Arto ja Hanne Tyynismaa ovat pyörittäneet maitotilaa kymmenen vuotta. Uusi pihatto valmistui vuonna 2015.

Navetan päädystä on varattu Hannelle tilat leipäjuustojen ja pitoruokien valmistamiseen.

Tila viestii aktiivisesti senkin vuoksi, että Hanne Tyynismaa valmistaa maitohuoneen vieressä olevassa elintarviketilassa leipäjuustoja oman tilan maidosta. Kauppa käy hyvin tilamyyntinä, kahdeksan Reko-renkaan kautta ja lähialueen markkinoilla. Energinen emäntä hoitaa myös juhlien ruokatarjoiluja lähiseudulla. Keittiössä valmistuvat lämpimät ruoat, salaatit, tilan oma salaatinkastike, voileipäkakut ja muutkin kakut.

PELTOVILJELYYN on panostettu uuden navetan valmistuttua entistä enemmän. Arto Tyynismaa on osallistunut Valio CARBO® hiiliviljelijä -koulutukseen. ”Meillä on ollut tähänkin saakka hyvä viljelykierto, joten hiilensidontaa tuskin saadaan paljon lisättyä.

Omat viljelyopit ovat saaneet koulutuksessa vahvistusta. Nurmet uusimme suojaviljalla neljän vuoden välein”, Arto kertoo. ”Uutena konstina otimme käyttöön korkeamman niiton. Jätämme sängen nyt kymmensenttiseksi, niin seuraava sato lähtee nopeammin kasvuun.”

Yrittäjäpari on pohtinut tuotantopanoshankinnat tänä syksynä normaalia tarkemmin. ”Nyt on pitänyt katsoa aika tarkasti, mihin rahansa laittaa. Lannoit-

”Jätämme sängen kymmensenttiseksi.

Seuraava sato lähtee silloin nopeammin kasvuun.”

teet hankimme heinäkuussa vielä kohtuullisen hinnan aikaan. Ohran ja kauran siemenetkin on ostettu ensi keväälle. Puolitiivisteen hinnan kiinnitimme syksyllä, joten senkään hinta ei nouse ennen vuodenvaihdetta”, Arto luettelee.

”Paalimuovit on vielä ostamatta.

Yli sadan euron rullahinta vähän hirvittää. Siinä on neljänneksen nousu vuoden takaiseen.”

YRITTÄJÄT tekivät marraskuussa ProAgrian kirjanpitäjän kanssa välitilinpäätöksen ja kuukausibudjetin seuraavalle vuodelle. Taloustilanne käydään läpi neljän kuukauden välein. ”Meillä on hyvä ja tiukka kirjanpitäjä, joka pitää meidät kurissa.

Talousasioiden säännöllinen tarkastelu on tärkeää, koska emme ole itse perehtyneet kovin syvällisesti kirjanpitoon. Eniten kirjanpitäjä kovistelee isäntää konehankinnoista”, Hanne nauraa. ”Mietimme parhaillaan sähköiseen kirjanpitoon siirtymistä. Se helpottaisi kuittien kanssa pelaamista ja taloustilanne olisi helposti nähtävissä omalta koneelta.”

Yrittäjät pohtivat myös siirtymistä kuukausittaiseen arvonlisäveromenettelyyn nykyisestä vuosimenettelystä. Talousasiat ovatkin olleet tänä syksynä aiempaa enemmän tapetilla.

30 * MAITO JA ME

MAME_painoon taitto.indd 30

18.11.2021 14.04

Tyynismaan tila sijaitsee kauniilla paikalla Kauhavan Purmojärven rannalla. Navetan ympärillä on kymmenisen hehtaaria laitumia.

Nuorkarja asustaa edelleen takana vasemmalla näkyvässä vanhassa navetassa.

TYYNISMAAN TILA, KAUHAVA Yrittäjät Arto, 46, ja Hanne, 44, Tyynismaa. Perheeseen kuuluvat lisäksi Amanda, 7, Arttu, 11, ja Anni, 13.

Sukupolvenvaihdos tehty vuonna 2011.

Eläimet Pihatossa keskimäärin 60 lehmää (40 % ho, 60 % ay).

Nuorkarja kasvatetaan vanhassa navetassa.

Maito 12 kuukauden keskituotos 12 000 kg EKM/lehmä/v.

Maidon hiilijalanjälki 0,76 kg CO2e/kg EKM (valiolaisilla tiloilla keskimäärin 1,03).

Pelto Viljelyalaa 110 ha. Säilörehunurmea 60–70 ha, laidunta 10 ha. Nurmet uusitaan neljän vuoden välein. Säilörehu paalataan. Ohra-kauraseosviljaa 30 ha. Vilja puidaan ja kuivataan.

Navetta Yhden robotin pihatto valmistunut vuonna 2015.

Erillisruokinta, väkirehu kolmesta kioskista. Yksi leveä ruokintapöytä sivulla. Katolla 10 kilowatin aurinkovoimala. Maalämpö käyttöveden lämmitykseen. Vapaa laidunnus.

Lakisääteiset

TYÖELÄKEVAKUUTUKSET Valion Eläkekassasta

Valiolaiset maitotilat voivat järjestää tilalla työskentelevien työntekijöidensä laki­sääteisen työeläkevakuuttamisen Valion Eläkekassassa. Nykyisen vakuutuksen siirtäminen eläkeyhtiöstä Eläkekassaan tai uuden vakuutuksen ottaminen hoituvat nopeasti ja helposti Eläke­kassan verkkosivuilla täytettävällä lomakkeella. Lisätiedot: Valma, www.valionelakekassa.fi tai Pekka Huovila puh. 0400 773 585.

Tilan menestystekijät Terveet eläimet. Laidunnus. Hyvä peltoviljelytulokset. Hyvä kirjanpitäjä. Yrittäjien myönteinen asenne ja ulospäinsuuntautuneisuus.

MAME_painoon taitto.indd 31

18.11.2021 14.04

N EN TILA TÄMIN IT KEH

Lypsylehmien sorkkaalueen ihotulehdus – tietoa DD:stä Suomessa SORKKA-ALUEEN IHOTULEHDUS ELI DD ON MAAILMAN MERKITTÄVIN LYPSYLEHMIEN ONTUMISTA AIHEUTTAVA SORKKASAIRAUS. T E K S T I A I N O R I I H I M Ä K I , E L Ä I N L Ä Ä K Ä R I , T O H T O R I K O U L U T E T TA VA , H E L S I N G I N Y L I O P I S T O N E L Ä I N L Ä Ä K E T I E T E E L L I N E N T I E D E K U N TA

S

orkka-alueen ihotulehdus alentaa lehmien tuotosta, heikentää hyvinvointia ja aiheuttaa ennenaikaisia poistoja karjassa. Sorkkaalueen ihotulehdusta hallitaan sorkkakylpyjen avulla, mutta niissä käytetyt kemikaalit kuten kuparisulfaatti ovat ympäristölle haitallisia. Tauti on monibakteeritauti, mutta varsinkin muutamat Treponema-bakteerilajit on yhdistetty tautiin. Suomessa ongelmia aiheuttavia DD-muutoksia on tähän saakka raportoitu vain harvoissa karjoissa.

Monet intensiiviseen lypsykarjatalouteen liittyvät tekijät on todettu taudin riskitekijöiksi maailmalla.

Suurempi karjan koko, eläinten ostot, tilan heikko ulkoinen tautisuojaus, lehmien korkeampi maitotuotos sekä märät ja likaiset olosuhteet ovat aiemmin todettuja riskitekijöitä. Eri yksilöiden ja eri tuotosvaiheessa olevien lehmien riski sairastua vaihtelee. Hollantilaisten, saksalaisten ja kanadalaisten tutkimusten mukaan suurin riski sorkkaalueen muutoksiin on keskilypsykaudella, laihemmilla lehmillä sekä ensikoilla. Saksalaiset ja ranskalaiset tutkijat ovat todenneet vuosina 2014

ja 2015 tekemissään tutkimuksissa, että lehmillä, joilla on ollut aiemmin DD-muutos, on suurempi riski sairastua uudelleen.

”Tutkimusaineistossa elävien eläinten ostot karjaan nousivat merkittävämmäksi riskitekijäksi.”

TAUDIN HALLINTA maailmalla perustuu yleensä säännöllisiin sorkkakylpyihin sekä mansikkamaisten muutosten havainnointiin ja paikallishoitoon sorkkasiteellä. Muutokset sijaitsevat yleensä takajaloissa kantapallojen välissä lähellä ruununrajaa.

Jalkojen nostaminen sorkkahoito-

telineessä on paras menetelmä löytää muutokset. Se on kuitenkin työlästä ja lehmää stressaavaa. Maailmalla jalat tutkitaan usein peilaamalla lypsyasemalla seisovien lehmien jalat.

Helsingin yliopistolla tehtiin vuosina 2018–2021 Makera-rahoitteinen tutkimus DD:n esiintyvyyden ja riskitekijöiden selvittämiseksi. Tässä tutkimuksessa keräsimme tietoa ja käytimme peilausta menetelmänä DD-muutosten löytämiseksi. Sorkista otetut bakteerinäytteet ja kudosnäytteet tutkittiin Ruokavirastossa.

Hankkeen aikana vierailtiin 81 satunnaisesti valitussa yli 45 lehmän pihattokarjassa ympäri Suomea.

Taudin havaitsemiseksi testattiin peilausmenetelmää parsiosastoissa.

Kaikkien lypsylehmien jalat tutkittiin peilillä ja taskulampulla. Riskitekijöitä DD:lle Suomessa etsittiin tilakäynneillä tehdyn kyselyn pohjalta.

Tutkimuksessamme testasimme uutta menetelmää ja peilasimme jalat pihatossa makuuparsissa tai ruokintapöydän edessä vapaana seisovilta lehmiltä. Menetelmällä muutokset löydettiin hyvin, mutta niiden erottelu toisistaan on epävarmaa.

Käytännön työssä peilausta voi käyttää esitarkastuksena sairaiden yksi-

32 * MAITO JA ME

MAME_painoon taitto.indd 32

18.11.2021 14.04

SUV I -TUULI KAN KAAN PÄ Ä

SUV I -TUULI KAN KAAN PÄ Ä

Reilusti kuivitetut parret vähentävät sorkkasairauksia.

Hiekka puhdistaa sorkkien välejä.

löiden löytämiseksi. Tarkastuksen perusteella epäilyttävien lehmien jalat kannattaa nostaa ylös sorkkahoitotelineessä ja laittaa samalla sorkkaside tarvittaessa.

Yllätykseksemme havaitsimme DD-tyyppisiä muutoksia kaikissa karjoissa yhtä lukuun ottamatta.

Useimmiten muutokset olivat kroonisia muutoksia, jotka eivät aiheuttaneet lehmien ontumista. Osa havaituista muutoksista oli erittäin lieviä, ja on vielä epäselvää, liittyvätkö nämä DD:hen vai ainoastaan likaisuuden aiheuttamaan ärsytykseen.

Aktiivisia, mansikkamaisia muutoksia havaittiin vain 12 prosentilla karjoista ja niissäkin vain muutamilla lehmillä.

TUTKIMUSAINEISTOSSAMME elävien eläinten ostot karjaan nousivat merkittävämmäksi riskitekijäksi.

Automaattilypsykarjoissa muutoksia oli harvemmilla lehmillä kuin asemalypsykarjoissa. Myös sorkkavälin liikakasvumuutosten esiintyminen karjassa todettiin riskitekijäksi. Yksittäisen lehmän kannalta ayrshire-rotuisilla on suurempi riski muutokselle, samoin vanhemmilla lehmillä, ja sorkkamuutos havaitaan todennäköisimmin keskilypsykaudella. Kar-

jassa esiintynyt ärhäkkä ajotulehdusepidemia näyttää lisäävän lehmän sairastumisriskiä.

Pohjoismaissa ajatellaan, että mitä useampia tautia aiheuttavia Treponema-lajeja karjassa esiintyy, sitä vaikeampi tauti on. Uudet Treponema-lajit tulevat todennäköisesti ostoeläinten mukana karjaan, joten uusien elävien eläinten ostot kannattaa suunnitella huolella. Yksittäinen jalostuseläin, esimerkiksi astutussonni, voisi olla viisainta hankkia alkiona. Laajennuksia varten uusia eläimiä kannattaisi ostaa mahdollisimman harvoista karjoista ja yhdestä karjasta suurempi määrä kerrallaan. Ostoeläinten lähtökarjan sorkkaterveystilanne kannattaa tarkastaa sorkkahoitoraporteista ja terveystodistuksesta.

On kuitenkin huomioitavaa, että DD:n esiintyvyyteen vaikuttavat karjan olosuhteet: kuivissa ja puhtaissa olosuhteissa muutoksia esiintyy vähemmän. Vasikat ovat DD:n kannalta turvallisimpia eläimiä ostaa. Karjoissa, joihin on tullut tuontieläimiä tai eläimiä tuontieläimiä ostaneista karjoista, tauti näyttäisi olevan vaikeampi.

Jatkotutkimuksissa pyritään selvittämään, onko tautia aiheuttavien

bakteerien joukko Suomessa erilainen kuin muissa maissa vai mistä johtuu, että tauti on Suomessa useimmiten lievempi, eikä aina aiheuta ontumista.

DD-hankkeen tutkijat haluavat kiittää lämpimästi kaikkia tutkimukseen osallistuneita tuottajia ja näytteiden otossa avustaneita sorkkahoitajia. Hanke kiittää myös tutkimuksen rahoittajia, Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeraa , Suomen eläinlääketieteen säätiötä, Eläinlääketieteen tutkimuksen tukisäätiötä sekä hankkeen yhteistyökumppania, Valio Oy:tä.

DD-tutkimuksessa ovat mukana Helsingin yliopiston kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osastolta hankkeen johtaja, professori Timo Soveri sekä Minna Kujala-Wirth, Heli Simojoki, Päivi Rajala-Schultz ja hankkeen tuloksista väitöskirjaansa työstävät Hertta Pirkkalainen ja Aino Riihimäki. Ruokavirastosta tutkimuksessa ovat mukana Sinikka Pelkonen, Taru Lienemann, Miia Kontturi ja Marjukka Anttila.

Katso DD-webinaarin tallenne Valman videokirjastosta Valio Terveys -osiosta.

MAITO JA ME * 33

MAME_painoon taitto.indd 33

18.11.2021 14.04

VA L

IO

Monien mahdollisuuksien lisäarvojauheet LISÄARVOJAUHEIDEN OSUUS VALION JAUHELIIKETOIMINNASSA ON KASVUSSA – EIKÄ SYYTTÄ. ASIAKKAILLE UUSIA, RÄÄTÄLÖITYJÄ RATKAISUJA MAHDOLLISTAVILLA LISÄARVOJAUHEILLA ON KIINNOSTAVAA KASVUPOTENTIAALIA GLOBAALISTI. T E K S T I M A R I S S A R Ä M Ä N E N , K U VA T VA L I O

V

alio on jo vuosikymmeniä valmistanut maito- ja herapohjaisia jauheita elintarviketeollisuudelle.

Jauheiden tuotannon osuus Valion toiminnassa on viime vuosina kasvanut. Erityisen kiinnostavia Valion näkökulmasta ovat lisäarvojauheet, jotka eroavat muista elintarvikejauheista niissä hyödynnetyn teknologian ja niiden tarjoamien käyttömahdollisuuksien vuoksi. Laktoosittomat Valio Eila® jauheet ovat yksi esimerkki maitopohjaisista lisäarvojauheista – niillä voidaan laajentaa asiakkaan mahdollisuuksia valmistaa tuotteita, jotka tarjoavat loppuasiakkaalle lisäarvoa jonkin erityisen edun tai ominaisuuden muodossa.

“Kyse on nimensä mukaisesti siitä lisäarvosta, jota asiakkaalle tarjoamme. Lisäarvojauheiden avulla asiakas voi luoda parempia tuotteita, ratkaisuja tai hyötyjä, jotka eivät muuten olisi mahdollisia”, lisäarvojauheiden vientikaupasta Valiolla vastaava myyntijohtaja Timo Pajari kuvaa.

Lisäarvojauheet ovat uudenlaisia tuotteita, joten meidän on pystyttävä osoittamaan asiakkaalle niistä saatava hyöty, toteaa lisäarvojauheiden vientikaupasta Valiolla vastaava myyntijohtaja Timo Pajari.

VALIO on Suomen suurin elintarvikeviejä, ja lisäarvojauheitakin viedään jo noin 50 maahan ja 300 asiakkaalle. Vienti koostuu kuluttajatuotteista valikoiduille lähimarkkinoille ja elintarviketeollisuuden käyttämistä raaka-aineista, B2B-tuotteista, kuten teollisuusvoista ja maitojauheista.

Kansainvälisen menestyksen takana on luotettava raaka-aineiden laatu, puhtaus ja tuoteturvallisuus.

Valio haluaakin hyödyntää omia vahvuuksiaan ja erottua niiden avulla kansainvälisillä markkinoilla.

Tällä hetkellä Euroopassa tuotetaan paljon maitoa, ja esimerkiksi Kiina on ilmoittanut vähentävänsä maitojauheen tuontiaan. Tämän kaltaiset muutosvoimat vaikuttavat myös Valion toimintaan, mutta Valion tehtaista, tuotannosta ja logistiikasta vastaava johtaja Juha Penttilä uskoo vaikutuksen olevan ensisijaisesti positiivinen.

34 * MAITO JA ME

MAME_painoon taitto.indd 34

18.11.2021 14.04

”Yrityksen kansainvälisen menestyksen takana on luotettava raaka-aineiden laatu, puhtaus ja tuoteturvallisuus.”

“Toivon, että Valio on tässä muutoksessa voittaja. Meillä on laadukkaat ja puhtaat raaka-aineet ja hallitsemme koko tuotantoketjun maitotilalta asiakkaan ratkaisuksi. Niillä voimme vakuuttaa asiakkaan.” ”Valion toimintavarmuus ja vastuullisuus näyttäytyvät vahvuuksina asiakkaiden suuntaan”, Pajari lisää.

Lisäarvojauheiden valmistus vie tavanomaisiin jauheisiin verrattuna tehtailla suuremman kapasiteetin.

Tuotannon optimoinnin kannalta on tärkeää, että pystymme ennakoimaan maitomääriä, Valion tehtaista, tuotannosta ja logistiikasta vastaava johtaja Juha Penttilä muistuttaa.

TOISIN kuin perusmaitojauheet, joita valmistetaan kansainvälisillä markkinoilla paljon, ja joiden hinta määräytyy pitkälti maailmanmarkkinahintojen mukaan, lisäarvojauheet tarjoavat Valiolle paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kaupan kannattavuuteen ja tuotteiden kaupallistamiseen.

Lisäarvojauheiden arvo ja potentiaali onkin asiakkuusmielessä tunnistettu, ja niiden merkitys on kasvanut Valion toiminnassa. Lisäarvojauheiden tuotanto on kehittynyt erityisesti Venäjän kaupan hiipumisen jälkeen, kun elintarviketeollisuuden asiakkaita ympäri maailman on haluttu palvella entistä paremmin.

“Lisäarvojauheet palvelevat laajaa kirjoa asiakkaita myös kansainvälisillä markkinoilla. Esimerkiksi Valio Eila® jauheita hyödynnetään laktoosittoman, vähemmän sokeria sisältävän suklaan valmistuksessa sekä proteiinipitoisemman jäätelön valmistuksessa, kun taas herapohjaisia jauheita käytetään lastenruoissa. Eteläkorealainen asiakkaamme Maeil Dairies lanseerasi Nutri F+ erikoisjauheseokseemme perustuvan, senioreille suunnatun Golden Milk -tuotteen”, Timo Pajari kertoo.

Jauheiden viennin lisäksi Valio tarjoaa kansainvälisille kumppaneille osaamista ja oikeanlaisia jauheseoksia erilaisten tuotteiden valmistukseen, mikä vauhdittaa MAITO JA ME * 35

MAME_painoon taitto.indd 35

18.11.2021 14.04

NICO BACKSTRÖM NICO BACKSTRÖM

VA L

IO

Lapinlahden tehtaan jauhetuotannon haihduttimissa riittää kokoa.

Haihdutuksen ja kuivatuksen jälkeen äidinmaidonkorvike pakataan suursäkkeihin, minkä jälkeen se pakataan kuluttajapakkaamossa pienempiin kuluttajapakkauksiin.

tuotekehitystä ja markkinointia asiakkaan päässä. Tämä osoittaa tuotteiden tarjoamaa lisäarvoa puhtaimmillaan.

“Lisäarvojauheiden myyntiä ajatellen tämän hyödyn sanoittaminen on aivan keskeistä. Kyse on uusista tuotteista, joten meidän on osoitettava asiakkaille niistä saatava hyöty”, Pajari muistuttaa.

Juha Penttilä katsoo vientiä tuotannon näkökulmasta.

“Viennin kasvattamisessa on tärkeää, että tarjoamme tasalaatuisia ja laadukkaita tuotteita ja osoitamme hallitsevamme prosessin hyvin. Keskeistä on myös asiakastarpeiden kartoittaminen ja huomioiminen tuotekehityksessä ja tuotannossa.”

LISÄARVOJAUHEIDEN tuotanto on monimutkainen prosessi, jossa tärkeää roolia näyttelevät tuotanto ja tuotekehitys. Valmistuksessa on huomioitava myös viranomaisten taholta tulevat vaatimukset: valmistusprosessiin liittyy lainsäädännöllisiä vaatimuksia sekä erilaisia hygieniavaatimuksia, jotka on täytettävä valmistusprosessin kaikissa vaiheissa.

Myös toimitusketju poikkeaa niin sanotuista perusjauheista. Siinä, missä perinteisiä jauheita valmistetaan varastoon ja toimitetaan sieltä eteenpäin, valmistetaan lisäarvojauheita asiakaskohtaisten tilausten perusteella.

“Ero toimitusketjuissa on todella keskeinen. Tehokkuuden varmistamiseksi ennakoitavuus on erityisen tärkeässä roolissa. Sopimustuotannon myötä olemme saaneet tehostettua tuotantoa kiitettävästi, kun tehtaisiin sisään tuleva maitomäärä on paremmin tiedossamme. Myös läpinäkyvyys ja informaation jakaminen tehtaiden kesken ovat avainasemassa tuotannon optimoinnissa”, Penttilä kertoo.

Sopimustuotannolla on lisäarvojauheiden tuotannon kasvattamiseen merkittävä vaikutus, koska lisäarvojauheiden valmistus vie tavanomaisiin jauheisiin verrattuna tehtailla suuremman kapasiteetin. Jalostus-

36 * MAITO JA ME

MAME_painoon taitto.indd 36

18.11.2021 14.04

”Valio on Suomen suurin elintarvikeviejä, ja lisäarvojauheitakin viedään jo noin 50 maahan ja 300 asiakkaalle.”

kapasiteetti riittää paremmin, kun maitoa tulee hieman vähemmän sisään ja vastaanotettava maitomäärä on paremmin etukäteen tiedossa ja ennakoitavissa. Jos maitoa tulee liikaa, joudutaan valmistamaan enemmän heikommin kannattavia tuotteita.

Valio valmistaa lisäarvojauheita kolmella paikkakunnalla, Lapinlahdella, Seinäjoella ja Haapavedellä.

Tehtailla on jo varauduttu tulevaisuuden kysyntään: valmistuskapasiteettia on nostettu ja valmistusprosessia on tuettu investoinneilla sekä kehittämällä toimintamalleja ja tuotantotehokkuutta.

Penttilä näkee, että tulevaisuudessa datan hyödyntämisellä on tärkeä rooli toiminnan kehittämisessä.

“Hyödyntämällä runsasta dataamme johtamisen tukena voimme optimoida ja tehostaa kokonaisuutta.”

Lisäarvojauheiden tarina on vasta alussa, ja käyttömahdollisuudetkin lisääntynevät kokemuksen ja kokeilujen myötä. Lisäarvojauheet edustavat hyvin Valion erityisyyttä: kun raaka-aineiden laadukkuus yhdistyy pitkään kokemukseen ja huippuluokan teknologiseen osaamiseen, syntyy innovaatioita, jotka avaavat uusia ovia.

LEHMIEN HYVINVOINTIIN HIVELIC KETOOSI PLUS

Runsaasti propyleeniglykolia ja muita glukogeenisia aineita. Suunniteltu ylläpitämän veren sokeritasoa

5 litraa

HIVELIC MG PLUS

Runsaasti magnesiumia sisältävää tuotetta käytetään vähentämään laidunhalvausriskiä ja lisämagnesiumin lähteeksi lypsylehmille.

5 litraa

HIVELIC KALSIUM PLUS

Sisältää mm. runsaasti nopeasti imeytyvää kalsiumia ja sitä suositellaan käytettäväksi lehmille, joilla on poikimahalvausriski.

5 litraa

HIVELIC PROPPI 100 %

Sisältää propyleeniglykolia ja hivenaineita. Energia-arvo on erittäin korkea 21,4 MJ/kg. Syömättömyys- ja ketoosi- eli asetonitautitapauksiin.

Myös luomutiloille (eläinlääkäri/ eläintenhoitosuunnitelma).

5 litraa 200 1000 litraa litraa

Tiedustele tuotteita meijeristäsi puh. 010 402 7700, www.vilomix.fi

MAME_painoon taitto.indd 37

18.11.2021 14.04

uudistunut

GEA DAIRYROBOT R9500 R95 00 EDITION 2021

- UUSI ASKEL AUTOMAATTILYPSYYN Markkinoiden kestävin, luotettavin, nopein ja miellyttävin lypsyrobotti

KYSY LISÄÄ JA PYYDÄ TARJOUS!

0400 166 660 • mestarifarmi@mestarifarmi.fi • mestarifarmi.fi

MAME_painoon taitto.indd 38

18.11.2021 14.04

L HAL

ITUS

Haastavaan toimintaympäristöön sopeutuen

M

e viljelijät olemme tottuneet toimimaan luonnon ehdoilla, vaikka sääolosuhteisiin olemmekin harvoin tyytyväisiä. Viime kasvukausi oli poikkeuksellisen vaikea lähes koko maassa. Kevään märkyys ja keskikesän pitkä hellejakso veivät rehuviljasadon laadun ja määrän olemattomiksi, ja nurmirehusadoista ainakin yksi jäi useilla tiloilla vaatimattomaksi. Pula rehujen raaka-aineista on nostanut ostorehujen hinnat ennätyskorkeiksi, joten tiloilla on nyt järkevää panostaa kotoisten rehujen tehokkaaseen käyttöön pitoisuudet edellä, litrojenkin kustannuksella.

Vaikka COVID-19 haittaa edelleen ihmisten arkipäivää, maailmantalous alkoi elpyä pandemiasta jo vuosi sitten. Kysynnän nopea kasvu nosti energian hinnat pilviin, millä oli välitön vaikutus tuotantokustannuksiin. Maatalousmuovien hinnat nousivat ensimmäisinä, öljy ja sähkö seuraavina, ja viimeisenä jo kesällä lannoitteiden avaushinnat olivat korkeat. Eikä hintojen nousulle näy loppua.

Energian hinnan ja tuotantokustannusten nousu on havaittu myös Valiolla. Vuonna 2018 aloitettu #2021-säästöohjelma on tuonut merkittävän määrän tehostuskohteita, joilla on säästetty rahaa. Sähköja lämmitysenergian hankintoja on jo vuosia siirretty uusiutuviin, edullisempiin lähteisiin.

Valion maitotuotto on ollut viime vuodet maltillisessa nousussa. Parina viime vuonna siitä on ollut välttämätöntä siirtää osa Valion tulokseen ja vahvistaa yrityksen taloutta tulevia investointeja varten.

Valion hallitus on keväästä asti arvioinut, milloin saavutettu maitotuotto mahdollistaa lisätilitykseen osuuskunnille. Elokuussa teimme 1,5 sentin lisätilityksen tammikesäkuun aikana vastaanotetulle maidolle.

Tilityshinnan nosto tuli voimaan marraskuun alusta: 2 senttiä tavanomaiselle maitolitralle ja 1 senttiä luomulle. Lopullisesta jälkitilistä päätetään vuodenvaihteessa.

Vuoden alusta Valio-ryhmässä alkanut sopimustuotanto on tuonut yritykseen tehokkuutta ja ennustettavuutta, jota sillä haettiinkin. Kaiken tekemisemme tavoitteena on tulevaisuuden valiolaisten maitotilayrittäjien menestyksen turvaaminen.

Omistajien kannalta sopimustuotannon ensiaskeleet olisivat ansainneet paremmat tuotanto-olosuhteet, ja osalle tuottajista sopimuksen määräytymisvuosi on osuuskunnissa tehdyistä erilaisista sopeutumismalleista huolimatta aiheuttanut harmia ja tulonmenetystä.

Rakennekehitys valiolaisilla tiloilla jatkuu, ja sopimuslitroja vapautuu jatkavien tilojen käyttöön. Oikeudenmukaisia keinoja jakaa vapautuvia litroja jatkaville tiloille on arvioitu osuuskunnissa keväästä lähtien. Kuten tähänkin asti, hallinto tekee linjaukset ja osuuskunnan toimiva johto tilakohtaiset ratkaisut. Myös uusinvestointeja tarvitaan jo lähivuosina. Tiekarttaa tulevaisuuteen tekevät Valion alkutuotanto ja osuuskunnat yhdessä.

Vastuullisuus- ja ilmastokeskustelu on tullut jäädäkseen. Välillä keskustelu näyttää hieman harkitummalta, mutta edelleen ruoantuotannon roolin ja merkityksen korostuminen ilmastomuutoksen aiheuttajana on kohtuuton.

Asiakkaat ja kuluttajat kuitenkin vaativat toimijoilta näyttöjä eläinten yhä paremmasta kohtelusta sekä toimista ympäristön hyväksi. Vastuullisuuslisän maltilliset lisätoimet ovat olleet Valion ja osuuskuntien hallintojen valmistelussa jo jonkin aikaa, ja lisätoimista päätettiin tehdä vapaaehtoisia. Valion hallitus on tehnyt päätöksen, että lanseeraamme lisätoimet vasta vuoden 2023 keväällä.

Näin maitotilayrittäjät ehtivät tutustua eri toimenpidevaihtoehtoihin rauhassa ja tehdä tiloilleen sopivat valinnat esimerkiksi laidunnukseen liittyen. Toimenpiteistä tilat voivat koota paketin, jolla vastuullisuuslisään saa korotusta.

SAULI LÄHTEENMÄKI Va l i o n h a l l i t u k s e n j ä s e n

”Valion maitotuotto on ollut viime vuodet maltillisessa nousussa.”

Hyvää jatkoa ja jaksamista.

MAITO JA ME * 39

MAME_painoon taitto.indd 39

18.11.2021 14.04

VO

A I M AV

SIKK

A

ANN-HELENA HOKKANEN E LT, m a i t o t i l a y r i t t ä j ä

Kylmässä tarvitaan paljon ruokaa ja kuiviketta VASIKOIDEN HOIDOSSA ON TÄRKEÄÄ TUKEA ELÄINTEN LÄMPÖTALOUTTA, SILLÄ PIKKUVASIKOIDEN KYLMÄSTRESSI ON NIILLE ERITTÄIN HAITALLISTA.

V

asikan perusaineenvaihdunta ja lihastyö tuottavat jatkuvasti lämpöä, jota sitten menetetään ympäristöön usealla eri tavalla. Vasikoiden elimistö sääteleekin ruumiinlämpöä aktiivisesti pitääkseen sen vakiona ympäristön lämpötilan vaihteluista huolimatta. Runsas ravinto ja lämmin paikka nukkua turvaavat vasikoiden hyvinvointia, terveyttä ja kasvua. Erityisesti ne auttavat sopeutumisessa viileisiin ja kylmiin olosuhteisiin.

TERMONEUTRAALILLA alueella tarkoitetaan lämpötila-aluetta, jossa elimistön aktiivista lämmittämistä tai viilentämistä ei tarvita. Se on siis eläimelle ”mukavin” lämpötila-alue. Ylempi kriittinen lämpötila on termoneutraalin alueen yläraja ja siis se ympäristön lämpötila, jonka yläpuolella eläimen täytyy tehostaa haihduttamiseen perustuvaa lämmönhukkaa, jotta ruumiinlämpö ei alkaisi nousta. Alempi kriittinen lämpötila taas on termoneutraalin alueen alaraja ja se ympäristön lämpötila, jonka alapuolella eläimen täytyy lisätä lämmöntuottoaan, jotta

ruumiinlämpö ei alkaisi laskea.

Nautojen termoneutraaliin alueeseen vaikuttavat hyvin monet eri tekijät kuten eläimen ikä, tuotosvaihe, rotu, karvapeite, sääolosuhteet, eläinsuojan pohjamateriaali, kuivitus, karvapeitteen kunto ja puhtaus, ravinto, käyttäytyminen sekä kylmään sopeutuminen.

Nopeasti kasvavat naudat ja lypsylehmät tuottavat aineenvaihdunnassaan runsaasti lämpöä ja niiden alemmat kriittiset lämpötilat ovat hyvinkin alhaisia, hyvissä olosuhteissa jopa -35 °C. Vastasyntyneillä vasikoilla taas alempi kriittinen lämpötila on paljon korkeampi vaihdellen noin + 9 ja + 13 °C välillä. Vastasyntyneiden vasikoiden termoneutraali alue vaihtelee + 9 ja + 26 °C välillä.

Kuukauden ikäisillä vasikoilla se on 0 °C ja + 23 °C välillä riippuen edellä mainituista seikoista.

FYSIKAALINEN lämmönsäätely tarkoittaa lämmönhukan lisäämistä tai vähentämistä kehon lämmöneristystä säätelemällä. Kylmissä oloissa ihon pintaverisuonten supistaminen erityisesti kehon ääriosissa ja karvojen nostaminen pystyyn lisäävät lämmöneristystä. Yritys säästää kehon

lämpöä supistamalla pintaverisuonia johtaa siihen, että korvat ja jalat tuntuvat alilämpöisellä vasikalla hyvin kylmiltä.

KEMIALLISEEN lämmönsäätelyyn kuuluvat lihasvärinä ja ruskean rasvakudoksen polttaminen. Viluinen vasikka vapisee. Lihasvärinä voi moninkertaistaa elimistön lämmöntuotannon muutamassa sekunnissa, mutta tähän tarvitaan runsaasti energiaa eikä pahoin alilämpöinen, sairas tai kuivunut vasikka pysty tuottamaan lämpöä tällä tavalla. Polttamalla ruskeaa rasvakudosta taas saadaan nopeasti lisälämpöä ilman lihasvärinää, mutta tätä rasvakudosta vasikoilla on vain vähän.

Elimistön lämpöä säädellään myös käyttäytymisen avulla. Asennon muuttaminen vaikuttaa siihen, miten paljon ihon pinta-alasta on näkyvissä. Siksi kylmässä maataan enemmän ja jalat suljetaan tiukasti kehon alle, jolloin lämpöä haihduttavaa pinta-alaa olisi mahdollisimman vähän. Jos kuiviketta on riittävästi, lämpöä säästetään viileässä ja kylmässä myös kaivautumalla kuivikkeisiin. Lisäksi kylmässä vasikat makaavat lähellä toisiaan. Vanhemmat

40 * MAITO JA ME

MAME_painoon taitto.indd 40

18.11.2021 14.04

!

Vasikan maitojuoman hapotukseen

US U T UU

Sisältää orgaanisia hivenaineita!

vasikat osaavat myös hakeutua suojaan tai esimerkiksi lämpölampun alle.

VASIKAT OVAT aikuisia nautoja alttiimpia kylmästressin haitallisille vaikutuksille. Terveet vasikat kuitenkin sietävät ympäristön kylmää lämpötilaa, jos ne saavat sopeutumiseen apua. Erityisesti tarvitaan runsaasti ruokaa sekä lämmin paikka nukkua. Runsas olkikuivitus helpottaa lämmönsäätelyä, turvaa unta ja tukee näin terveyttä ja kasvua. Vapaa juotto on tärkeää, sillä lämmöntuotantoon täytyy saada tarpeeksi energiaa ravinnosta, jotta sitä ei tarvitse ottaa kasvun ja puolustuskyvyn tarpeista. Lisäksi riittävä ravinto antaa energiaa liikkumiseen. Terveet, kylläiset vasikat ovatkin hyvin aktiivisia ja lihastyö tuottaa lämpöä.

5 kg pussi riittää 667 litran hapotukseen

Startti Pro-Hapote Toivottu uutuus, käyttöturvallinen tuote vasikoiden juoman hapattamiseen on nyt saatavilla meijeristäsi.

Startti Pro-Hapote on maidon sekaan helposti sekoittuva jauhe, jolla saadaan laskettua maitojuoman pH ja lisättyä juomaan vasikan tarvitsemia hivenaineita. Startti Pro-Hapote soveltuu käytettäväksi sekä maidolle että juottorehuille.

Startti Pro-Hapote on vasikoille suunniteltu täydennysrehu, jonka avulla hapotat vasikalle tarjoiltavan maitojuoman turvallisesti.

Startti Pro-Hapote • Sisältää orgaanisia hivenaineita.

• Parantaa juoman säilyvyyttä.

• Positiivinen vaikutus ruoansulatukseen.

Lisätietoja: www.valio.fi/startti

MAME_painoon taitto.indd 41

18.11.2021 14.04

JA TYÖ EYS V TER

Työnohjaus edistää hyvinvointia TYÖNOHJAUKSESSA SELVITELLÄÄN KESKUSTELLEN JA HARJOITELLEN ESIMERKIKSI SITÄ, MITEN MAITOTILAYRITTÄJÄN ARKI SUJUISI STRESSITTÖMÄMMIN JA AIKA RIITTÄISI KAIKKEEN TÄRKEÄÄN, MYÖS TYÖN ULKOPUOLELLA. T E K S T I S U S A N N A C YG N E L

M

aitotilayrittäjä Minna tuntee olonsa päivästä toiseen stressaantuneeksi ja väsyneeksi.

Hän ei saa öisin unta miettiessään, mitä ihmettä pitäisi tehdä maitotilan kannattavuuden turvaamiseksi. Hän kokee jäävänsä paitsi lastensa elämästä ja puolisokin harmittelee tuon tuosta, että vaimon kaikki aika menee navetassa.

Minna kertoo riittämättömyyden tunteestaan hanketyöntekijälle, joka ehdottaa työnohjausta. Minna epäröi, hupeneeko työnohjaukseen lisää arvokasta aikaa, joka muutenkin on kortilla. Hanketyöntekijä kannustaa kuitenkin kokeilemaan työnohjausta, koska moni maitotilayrittäjä on hyötynyt siitä.

Minna löytää koulutetun työnohjaajan läheltä ja sopii tapaamisen – näin alkuun kasvotusten, vaikka myös etätapaaminen olisi mahdollinen. Matka kohti parempaa hyvinvointia ja jaksamista on alkanut.

TYÖNOHJAUS on oman työn, työroolin, työympäristön ja työn tekemisen tavan tarkastelua koulutetun työnohjaajan kanssa. Sen tärkeitä tavoitteita ovat työssä jaksamisen parantuminen ja työn mielekkyys. ”Ohjaus voi kohdistua esimerkiksi työtapojen kehittämiseen tai työn herättämien tunteiden jäsentämiseen.

Ohjaus voi kohdistua esimerkiksi työtapojen kehittämiseen tai työn herättämien tunteiden jäsentämiseen, kertoo työnohjaaja Pirjo Latvanen.

Työnohjauksessa voidaan myös keskittyä johonkin tilan muutosprosessiin”, kuvailee työnohjaaja Pirjo Latvanen.

Ohjaus auttaa suhtautumaan asioihin – haasteisiinkin – rakentavasti. Kaikki tarvittava tieto ja vastaukset ohjattavalla yleensä jo onkin itsellään, mutta ohjaajaa tarvitaan houkuttelemaan niitä esiin. ”Työnohjaaja auttaa kysymyksillään tai erilaisilla harjoituksilla ohjattavaa pohtimaan työtään, ja ratkaisut löytyvät sieltä pohdinnoista.”

TAVOITTEIDEN määrittely on yleensä työnohjauksen ensimmäinen vaihe. Ihminen voi haluta helpotusta esimerkiksi stressiin ja uniongelmiin, mutta keskustelussa työnohjaajan

kanssa tavoite yksilöityy ja konkretisoituu kohti työntekemisen tapoja. ”Monet työnohjaukseen tulevat eivät vielä edes tunnista, mistä on kyse, vaan tuntevat epämääräistä pahaa oloa ja uupumusta. Usein jo tavoitteiden sanominen ääneen helpottaa”, kertoo työnohjaaja Heikki Kruus.

Vaikka työnohjaus ei ole varsinaisesti terapiaa, siinä puhutaan elämän haasteista laajemminkin.

Maatilayrittäjän työnohjauksessa puhutaan usein myös parisuhteesta ja perheestä. ”Herätän ensimmäisenä arvokeskustelun siitä, mitä ihminen pitää elämässään tärkeänä. Aikaa saattaa mennä paljon sellaiseen, mitä ei itse edes pidä tärkeänä, ja ristiriitatilanne purkautuu huonona olona.”

Usein jo tavoitteiden sanominen ääneen helpottaa, sanoo työnohjaaja Heikki Kruus.

42 * MAITO JA ME

MAME_painoon taitto.indd 42

18.11.2021 14.04

123RF

”Ihminen voi haluta helpotusta esimerkiksi stressiin ja uniongelmiin.”

TAVOITTEITA kohti lähdetään pienin askelin. Oivalluksia alkaa tulla heti, mutta uusien ajattelutapojen tai rutiinien juurruttaminen voi vaatia aikaa ja harjoittelua. ”Jos maitotilayrittäjä haluaa eroon jatkuvasta kiireen tunteesta, hän voi kokeilla erilaisia ajanhallintatyökaluja. Seuraavalla kerralla sitten arvioidaan, onko niistä ollut apua”, Kruus sanoo.

Latvanen antaa mielellään ohjattavalleen pohdinta- ja havainnointitehtäviä, mutta kiireisessä elämässä ne saattavat jäädä tekemättä. ”Silloin asioiden työstämiseen keskitytään vastaanotolla. Monen mielestä on innostavaa istua rauhassa omien asioiden ääreen ja keskustella niistä toisen kanssa.”

Kuinka työnohjaukseen voi päästä?

Maitotilayrittäjät voivat anoa Melan ostopalveluseteleitä esimerkiksi Välitä viljelijästä -hankkeen kautta. Hakemus tehdään yhdessä hanketyöntekijän kanssa.

Ketkä työnohjaukseen voivat osallistua?

Työnohjaukseen voi tulla yksin, pariskuntana tai perheenä.

Myös eri tilojen yrittäjät voivat osallistua yhdessä ryhmätyönohjaukseen, jolloin tarjolla on innostavaa vertaistukea.

Kuinka kauan työnohjaus kestää?

Työnohjaus voi kestää muutaman käynnin tai pidempään tarpeen mukaan. Yksi ostopalveluseteli (arvo 500 euroa) kattaa muutaman kerran työnohjaajan taksan mukaan.

Mistä tietää, että työnohjaaja on pätevä?

Suomen Työnohjaajat ry:n jäsenet ovat koulutettuja ammattilaisia. Työnohjaajilla voi olla muitakin asiantuntemusta vahvistavia tutkintoja: Pirjo Latvanen ja Heikki Kruus esimerkiksi ovat molemmat myös psykoterapeutteja.

MAITO JA ME * 43

MAME_painoon taitto.indd 43

18.11.2021 14.04

TYÖ KEVYEKSI

Stressi kuuluu elämään

S

tressi on sopeutumisreaktio, jonka voi laukaista mikä tahansa myönteinen tai kielteinen muutos. Reaktio johtuu ihmisen aiemmista kokemuksista, joustavuudesta, näkökulmista ja asenteista.

Lyhytkestoinen ja sopiva stressi saa ihmisen tekemään parhaansa, se parantaa ongelmanratkaisutaitoja, keskittymiskykyä ja saa luovuuden kukkimaan. Pitkittyessään stressi on haitallista. Olennaista on palautuminen. Hyvät vaikutusmahdollisuudet työhön ja sosiaalinen tuki suojelevat stressin haitallisilta vaikutuksilta.

Stressi voi oirehtia vatsavaivoina, päänsärkynä ja ihottumana.

Myös rytmihäiriöt, selkä- ja niskavaivat sekä toistuvat flunssat voi-

MAME_painoon taitto.indd 44

vat olla merkkejä liiasta stressistä.

Stressi vaikuttaa mielialaan. Jännittyneisyys, unihäiriöt, levottomuus, masennus ja muistiongelmat ovat tyypillisiä.

Yleisiä stressin syitä ovat liiallinen työmäärä ja kiire sekä vähäiset vaikutusmahdollisuudet. Stressiä aiheuttaa, jos vastuu taloudesta, ihmisistä tai eläimistä ei ole tasapainossa mahdollisuuksien kanssa. Myös epäselvät tavoitteet sekä tuen ja arvostuksen puute ovat stressitekijöitä.

On hyvä tunnistaa oman työn ja elämän kuormittavat tekijät. Voitko poistaa stressin syyn tai voitko muuttaa työtä ja elämää vähemmän stressaavaksi? Kaikkeen et voi vaikuttaa, keskity siihen mihin voit. Stressinhallintaan on monia

keinoja, sopivimmat löydät kokeilemalla. Tarkastele arvojasi, laita asiat tärkeysjärjestykseen. Hallitse aikaasi, tee realistinen aikataulu, jossa on riittävästi joustoa. Opettele myötätuntoa ja joustavuutta itseäsi ja muita kohtaan. Liiku, nuku ja syö hyvin!

Lue lisää ja ilmoittaudu tapahtumiin, joissa teemana on stressinhallinta: www.mela.fi.

ANNA-RIIKKA PUKARI Asiantuntija, Mela

18.11.2021 14.05

N A S E VA S T I

Katso tautisuojausluennot tallenteena

T

ilan kehittäminen vaatii paljon asiantuntemusta.

ETT:n Kansalliset laatujärjestelmät osana kestävää ruokajärjestelmää -hankkeen tavoitteena on parantaa tuottajien ja eläinlääkäreiden osaamista eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä viestiä eläinlääkärin roolista osana laatujärjestelmiä. Keskeisiä toimenpiteitä ovat koulutukset muun muassa mikrobilääkkeiden käytön vähentämiseksi ja tautisuojauksen parantamiseksi.

Syksyn Ota koppi nautaterveydestä -luentosarja keskittyi tautisuojaukseen. Tarttuvien tautien ehkäisemiseksi on syytä kiinnittää huomiota ulkoiseen ja sisäiseen tautisuojaukseen: ennen kaikkea

eläinten ostoon ja eläinliikenteeseen sekä tilan rehujen ja lannan käsittelyyn. Nasevan merkitys eläinliikenteen ohjauksessa on noussut arvoonsa, kun erityistilanteen käyttö yleistyy. Erityistilannemerkinnän voi myös tila itse laittaa päälle silloin, kun tilalla on esimerkiksi virusripuli, hengitystietulehdus tai muu tarttuva tauti. Tällöin muun muassa teurastamon eläinvälittäjä saa suoraan tiedon reittien suunnittelua varten.

Ruokaviraston uuden nautarekisterirajapinnan maaliskuinen käyttöönotto lähestyy. Tarkistathan, että oman tilasi nautarekisterivaltuutukset ovat kunnossa.

Eläinten terveys ETT ry:lle kannattaa antaa valtuutus nautarekisteritiedon katseluun hyvissä ajoin

ennen rajapinnan käyttöönottoa.

Ohjeita valtuutuksen antamiseen löytyy Nasevan Ohjeet ja lomakkeet -sivulta. Mikäli valtuutus ei ole voimassa, ei nautarekisteritiedonsiirto Ruokavirastosta Nasevaan toimi.

Ota koppi nautaterveydestä -luento sarja on katsottavissa tallenteena ETT:n verkkosivuilla: www.ett.fi/ rkh3-nautakoulutus/

Samasta paikasta on ladattavissa myös lyhyt tautisuojausesite.

Luentosarjaan liittyvä nautatilan haittaeläinopas ilmestyy vuodenvaihteessa.

ERJA TUUNAINEN Asiantuntijaeläinlääkäri, Naseva

NIR-APEREHUANALYYSI Säilö-ja korsirehupohjaisille appeille

Viljavuustutkimusta Suomessa vuodesta 1952 alkaen P. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli (lähetä rehunäytteet Mikkeliin) P. 044 5885 262 • Nuottasaarentie 17 • 90400 Oulu

www.eurofins.fi/agro

MAME_painoon taitto.indd 45

18.11.2021 14.05

Me

terveitä sorkkia

Kumpaan sinä panostat - sorkkaterveyden edistämiseen vai sorkkaongelmien hoitoon?

Puhtaat ja pehmeät käytävät sekä kuivat parret parantavat lehmiesi sorkkaterveyttä. Käytävämatot pidentävät lehmien askelia, matoilla on helpompi liikkua ja eläimet käyvät syömässä useammin. Koska matot lisäävät luonnollista pehmeyttä ja pitoa sorkan alla, lehmät näyttävät kiimat selvemmin. Kumimattopintaisilla käytävillä esiintyy vähemmän myös liukastumis- ja kaatumisvammoja.

pehmuste Jopa

25mm paksu pehmuste

RM37F UUTUUS DeLaval käytävä- ja parsimatot

DeLaval lannanpoistojärjestelmät

Kuivat ja puhtaat parret

PARANTAA PARREN PUHTAUTTA!

DRYMAXX™ KUIVIKELISÄ 22 KG

SORKANHOITOAINE EASYSTRIDE 20 L

SORKKAKYLPYALLAS DELAVAL

NORM. 44,10 | AL92067004 (1,59 €/KG) Tehokas kuivikkeen lisäaine. 100 % luonnontuote, piimaata. Kokeile ja huomaa ero ilmanlaadussa!

NORM. 253,00 | AL741007861 (9,95 €/L) Turvallinen ja tehokas sorkanhoitoaine.

Voidaan käyttää sorkkakylpynä ja sumutteena.

NORM. 376,00 | AL4787027097 Muovinen allas voidaan sijoittaa kulkuväylälle. Hygieeninen. Koko 200x85x15 cm

VASIKKABAARI N1

DELAVAL ALKALI 1+ 10/25 KG

KÄSIENPESUAINE REGULAR 1 L

NORM. 46,50 | AL87180101 Tuttien vaihto onnistuu kätevästi kierteiden ansiosta. N1-mallissa tutin voi asentaa etutai takapuolelle tarpeen mukaan.

NORM. 74,00/137,00 | AL96030101/AL96030701 Matalavaahtoinen, tehokas ja helppoliukoinen jauhepesuaine. Erinomainen pesu- ja desinfiointikyky, toimii kaikissa vesilaaduissa.

NORM. 7,20| AL92065510 Mieto ja hellävarainen käsisaippua jokapäiväiseen pesuun. pH lähellä ihon omaa arvoa

35,-

199,-

290,-

BAARI SAATAVILLA MYÖS 3 JA 5 TUTILLA!

35,-

60,-/95,-

6,-

VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN, OSA TUOTTEISTA TILAUSTUOTTEITA. TARJOUKSET VOIMASSA 1.11-31.12.2021. KYSY LISÄÄ LÄHIMMÄSTÄ HANKKIJAN MYYMÄLÄSTÄ TAI OMALTA DELAVAL-TARVIKEMYYJÄLTÄSI! HANKKIJA.FI JA DELAVAL.COM/FI

DeLaval_Hankkija_MjaM4_200x280.indd 1 MAME_painoon taitto.indd 46

27.10.2021 10.08 18.11.2021 14.05

TAL

OUS

ILKKA POHJAMO A l k u t u o t a n t o­j o h t a j a Va l i o O y

Maidon yksikkökustannuslaskuri julkaistaan pian

la

et

LASKURI HUOMIOI MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUSTANNUKSET JA LASKEE MAIDON TUOTANTOKUSTANNUKSET SENTTEINÄ LITRAA KOHTI.

M

ontako senttiä maidon tuotantokustannukset ovat tuotettua maitolitraa kohti laskettuna? Kysymys on lyhyt ja kuulostaa yksinkertaiselta.

Siitä huolimatta uskallan väittää, että siihen ei ole helppo vastata. Keskeistä on, että yrittäjällä olisi mahdollisimman tarkka vastaus itseään varten – verottajaa tai naapuria varten tietoa ei tarvita.

Valio-ryhmän tavoitteena on tukea yrittäjiä pyrkimyksissä alentaa tuotantokustannuksia. Yksi tapa tähän on varmistaa, että yrittäjien käytössä on toimivia taloustyökaluja.

ProAgria ja Mtech kehittävät tällä hetkellä valiolaisten maitotilayritysten käyttöön yksikkökustannuslaskuria. Se rakentuu Kustannuspuntari-laskurin pohjalle. Tavoitteena on tehdä helppokäyttöinen ja yksinkertainen laskuri, jonka avulla yrittäjät voivat laskea maidon tuotantokustannukset sentteinä litraa kohden, ottaen huomioon muuttuvien kustannusten lisäksi myös kiinteät kustannukset.

YRITYSTOIMINNAN peruslähtökohtia on, että ilmaista työtä ei ole

”Yritystoiminnan peruslähtökohtia on, että ilmaista työtä ei ole ja pääomalla tulee saada tuottoa.”

laskuriin. Tällä hetkellä noin neljäsosa maitotilayrittäjistä on hyödyntänyt tätä mahdollisuutta ja laskuria.

Mikäli kaikki tilan koneet on syötetty laskuriin, se tuottaa yhteenvetotiedon koneiden nykyarvosta. Tämä luku on mahdollista syöttää tulevaan yksikkökustannuslaskuriin.

TTS-Kone-laskurissa työn huomioiminen on tärkeää. Palkattujen henkilöiden osalta tämä on helppoa.

Oman työn osalta tulee arvioida työn määrä ja oma palkkavaatimus. Jos tilalla työskentelee useita henkilöitä omasta perheestä, voi palkkavaatimuksena käyttää keskiarvoa.

Eläinpääoman ja sitä koskevan korkovaatimuksen laskeminen on helppoa, sillä laskurissa on linkki ProAgrian Eläinpääomalaskuriin.

ja että pääomalla tulee saada tuottoa. Maitotilayrityksessä pääomaa on kiinni pelloissa, eläimissä, koneissa, laitteissa, rakennuksissa, salaojissa ja monessa muussa. Maitolitran tuotantokustannuksia laskettaessa nämä asiat on huomioitava ja se teettää hieman työtä.

Valman kautta on mahdollista kirjautua ilman erillisten tunnusten ja salasanojen käyttöä TTS-Kone-

YKSIKKÖKUSTANNUSLASKURI julkaistaan joulukuussa 2021. Jatkossa laskuria on tarkoitus kehittää ennustavaksi työkaluksi. Alkuvaiheessa se toimii edellisen vuoden tiedoilla ja laskee toteutunutta yksikkökustannusta. Niillä tiloilla, jotka käyttävät WebWakkaa kirjanpidossa, on mahdollista hakea osa tiedoista automaattisesti. Lukuja on mahdollista syöttää myös manuaalisesti.

MAITO JA ME * 47

1 10.08 MAME_painoon taitto.indd 47

18.11.2021 14.05

N NTU A I S A TA A VA S

TIJA

Mitä huomioida, kun käyttää lietteestä separoitua kuivajaetta kuivikkeena?

K

uivajae tarjoaa maitotiloille taloudellisen ja uusiutuvan kuivikevaihtoehdon. Se ei ole täysin riskitön, mutta hyvällä managementilla riskejä voidaan hallita. Kuivajae sisältää luonnostaan enemmän mikrobeja kuin muut kuivikemateriaalit, minkä vuoksi yleisimmin huolen aiheena onkin lehmien utareterveys.

Siirryttäessä kuivajaekuivitukseen karjan terveyden seuranta on tärkeää. Korkeat bakteerimäärät kuivikkeessa eivät kuitenkaan automaattisesti johda lisääntyneisiin utareterveysongelmiin, jos hygieniasta huolehditaan ja eläinten vastustus-

kyky on hyvä. Parsien puhtaana pito ja lypsyhygienia ovat oleellisia utareterveyden hallinnassa. Ihovaurioiden osalta kuivajaekuivike voi olla jopa muita kuivikkeita parempi vaihtoehto, ja eläimet ovat yleensä kuivajaekuivituksella puhtaampia.

Kuivajae on levitettävä parsiin mahdollisimman tuoreena, ettei se lämpene hallitsemattomasti. Syväparsien tapauksessa täytön on tapahduttava hiljalleen, jotta uusi kuivajaekerros ehtii aina kuivua ennen uutta jakoa. Kosteus ja kuumuus edistävät mikrobien kasvua, joten navetan ilmanvaihdon on oltava kunnossa. Myös kuivajakeen kuiva-

LILLI FRONDELIUS Tu t k i j a , F M Luke

ainepitoisuuden olisi syytä olla riittävän korkea, mielellään yli 30 prosenttia.

Eläintautien leviämisen ehkäisemiseksi on aina syytä käyttää vain oman tilan lietteestä separoitua kuivajaetta, ja on hyvä huomioida myös se, että tarttuvien eläintautien riski kasvaa, jos separaattori on usean tilan yhteisessä käytössä. Kuivajaekuivitus vaatii tarkkuutta, mutta toimiessaan se on taloudellinen ja sekä ympäristön että eläinten hyvinvoinnin kannalta edullinen kuivikevaihtoehto.

PARASTA

REHUNSÄILÖNTÄÄN

TILAA NYT BONSILAGET

ENNAKKOKAMPANJAHINTAAN! KYSY TARJOUS LÄHIMMÄLTÄ EDUSTAJALTASI! Lisäarvoa rehunsäilöntään:

BONSILAGE PRO PROPYLEENIGLYKOLIA OMASTA SÄILÖREHUSTA

BONSILAGE SPEED SÄILÖREHUN KESÄSYÖTTÖÖN JA AIKAISIN SYKSYLLÄ AVATTAVIIN SIILOIHIN

BONSILAGE FORTE KOSTEALLE REHULLE p. 010 3211 950 www.eurotrading.fi

MAME_painoon taitto.indd 48

18.11.2021 14.05

ÄK INLÄ Ä L E TA A VA S

ÄRI

Tuoko separoidun lantakuivikkeen käyttö lehmille terveyshaasteita tai -hyötyjä?

S

eparoinnissa lannasta puristetaan nestejae mahdollisimman hyvin pois, ja jäljelle jää turpeen tapaista kuitua.

Oikein prosessoituna lantakuivike on kuivaa, ilmavaa ja hajutonta.

Huolellisesti ylläpidetyissä syväkuivikeparsissa lantakuivike tuottaa mukavan pedin lehmälle ja tarjoaa syväparren edut: kinnervauriot ja ontumat vähenevät ja makuuaika ja sitä myötä päivätuotos lisääntyy.

Lehmät pysyvät puhtaina ja parren bakteerimäärät kurissa, jos tuoreen lannan poistosta huolehditaan asiallisesti. Yrittäjän kannalta tästä kuivikejakeesta ei tule pulaa, jos sepa-

raattorin huolto toimii. Tällöin myös parret tulee pidettyä täysinä ja hyödyt ulosmitataan täysimääräisenä.

Tutkimusten ja kokemustenkin mukaan riski maidon solupitoisuuden nousuun ja oireilevien utaretulehdusten (muun muassa E.coli ja Klebsiella) lisääntymiseen on todellinen, vaikka se ei läheskään aina toteudu. Suurimmat haasteet liittynevät kuivituksen tekniseen toteutukseen: kuivike jää liian märäksi (ka pitoisuus < 30–35 %) tai kuivike ei kuivu parsissa. Navetan ilmastoinnin pitää toimia ja ilman pitää olla raikasta kaikkina vuodenaikoina, eikä kosteus saa tiivistyä pinnoille.

MARI HOVINEN E LT, k l i i n i n e n o p e t t a j a Helsingin yliopisto

Maailmalla lantaa on käytetty kauan, mutta usein kompostipohjana navetoissa, joissa ei ole parsia. Silloin kuivikkeen koneellinen pöyhintä onnistuu kerran päivässä. Parsissa lantaa pitää myös pöyhiä niin, että kuivikepinta pysyy tasaisena. Lehmät kaivavat itselleen kuoppia kuivikkeeseen, jolloin kova lattia paljastuu ja parsien väliin voi kasautua kova kuivikemuuri.

Kiusaus käyttää separoitua lantaa parsipedin päällä kuivikkeena voi olla myös suuri. Silloin antaudutaan molempien systeemien huonoille puolille eli kovalle alustalle ja hygieniariskeille.

Nopea vaikutus VALMA Calcium Bolus liukenee nopeasti ja imeytyy tehokkaasti lehmän verenkiertoon nostaen veren kalsiumpitoisuutta.

Kahden kalsiumlähteen ansiosta tuote on sekä nopea että pitkävaikutteinen.

UUTUUS!

Turvallinen Yksi 200 g bolus sisältää

Pakkauskoot: 20x200 g ja 100x200 g

45 g kalsiumia, josta 34 g kalsiumkloridista (76 %) ja 11 g kalsiumsulfaatista

VALMA Calcium Bolus on pinnoitettu rasvakalvolla, joka suojaa ruokatorvea ja etumahojen limakalvoja ärsytykseltä.

Kustannuksia ja ympäristöä säästävät pakkaukset tilojen tarpeisiin!

MYYNTI: VALMAKAUPAT

MAME_painoon taitto.indd 49

18.11.2021 14.05

LAB

OR

RIO AT O

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat VALMAKAUPOISTA! KALSIUM-pasta Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.

Pakkaus 4 x 390 g

Green Line KALSIUM-pasta Sopii myös luomutiloille!

Poikimahalvausriskin pienentämiseen.

FOSFORI-pasta Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Pakkaus 6 x 380 g

Pakkaus 4 x 370 g

KETOOSI-pasta

PÖTSI-pasta

Sopii myös luomutiloille!

Kun lehmä ei syö!

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

pH-Pasta

MAGNESIUM-pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmaha­ haavaumariskin pienentämiseen.

Sopii myös luomutiloille!

Kun on riski laidun­ halvaukseen, myös sisä­ ruokinnassa.

HIILI-pasta

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Kiinteyttää lantaa.

Pakkaus 4 x 330 g

Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 335 g

Pakkaus 4 x 330 g

Pakkaus 4 x 390 g

Pakkaus 4 x 360 g

Toimittaja

Valmistaja

puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

www.finncow.fi

MAME_painoon taitto.indd 50

SSA

MINNA-KAISA MAUNUMAA Kehitysvastaava Seinäjoen aluelaboratorio

Utaretulehdusbakteereiden antibioottiherkkyyttä tutkitaan vuonna 2022 TUTKIMUKSEEN VALITUILLE TILOILLE LÄHETETÄÄN NÄYTTEENOTTOPUTKET OHJEINEEN.

S

uomessa utaretulehdusta aiheuttavien bakteereiden antibioottiherkkyyttä on tarkasteltu noin 10 vuoden välein.

Tulevassa MastiittiResistenssi2022hankkeessa selvitetään utaretulehdusta aiheuttavien bakteereiden antibioottiherkkyyttä Suomessa. Ruokavirasto tulee lähestymään maitotilayrittäjiä tutkimukseen osallistumiseen ja tutkimuksen taustaan liittyen vuonna 2022.

Tutkimus on osa FINRES-Vet ohjelmaa.

FINRES-Vet on Suomessa vuodesta 2002 alkaen käynnissä ollut antibioottiresistenssin seurantaohjelma. Ohjelmassa tutkitaan eläinten ja ihmisten välillä leviävien taudinaiheuttaja- eli zoonoosibakteerien, eläimille tautia aiheuttavien bakteerien sekä indikaattoribakteerien antibioottiherkkyyttä.

Tutkimus on myös osa Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallista toimintaohjelmaa (AMR-NAP).

Tutkimus tehdään Ruokaviraston, Valion ja Helsingin yliopiston yhteistyönä.

Tutkimukseen kutsutuille tiloille lähetetään näytteenottoputket ohjeineen vuoden 2022 aikana maitoauton mukana. Tilan tulee ottaa äkillisistä ja piilevistä utaretulehduksista normaalin PCR-näytteen lisäksi neljännesmaitonäytteet bakteeriviljelyä varten.

Näytteet lähetetään normaalissa näytekuljetuksessa maitoautojen ja kuriirikuljetusten mukana Valion

18.11.2021 14.05

MINNA-KAISA MAUNUMAA

AA

orio

Näytteiden annostelua PCR-levyille Seinäjoen aluelaboratoriossa.

Seinäjoen aluelaboratorion mastiittilaboratorioon, missä näytteet analysoidaan PCR-menetelmällä, kerätään rinnakkaisnäytteet, pakastetaan ne ja toimitetaan Ruokaviraston käyttöön.

Ruokavirastossa näytteet valitaan bakteeriviljelyyn PCR-tutkimustuloksen perusteella. Valituista näytteistä eristetään taudinaiheuttajabakteerit ja määritetään niiden antibioottiherkkyys. Tuloksia julkaistaan Maito ja me -lehdessä, kansallisissa ja kansainvälisissä resistenssiseurantaraporteissa sekä tieteellisinä artikkeleina kansainvälisissä julkaisuissa. Lisäksi aiheesta järjestetään Valio Terveys -webinaari. Valitettavasti emme toimita tiloille tilakohtaisia tuloksia suuren tilamäärän vuoksi, mutta alueelliset esiintymistiedot käydään läpi webinaarissa.

• Tutkimukseen ei tarvitse ilmoittautua ja osallistuminen on vapaaehtoista.

• Tutkimukseen valituille tiloille lähetetään maitonäytteenottoputket sekä tarkemmat ohjeet.

Vasikanhoitolaitteet vasikoiden hyvinvointiin ja työsi helpottamiseen Hyvä vasikka-aines ansaitsee hyvät olosuhteet! Faban kautta saatavilla Holm & Lauen vasikanhoitolaitteilla parannat vasikoiden hyvinvointia ja tehostat omaa työtäsi.

• • • •

MilkTaxi helpompaan ämpärijuottoon CalfExpert ja juottoasemat nykyaikaisiin tarpeisiin Iglut yhdelle tai useammalle vasikalle Yksittäiskarsinat

Kysy lisää ja pyydä tarjous teknisiltä myyjiltämme: faba.fi/yhteystiedot

Teksti on tehty yhteistyössä Ruokaviraston johtavan asiantuntijan Tiina Aution kanssa.

MAME_painoon taitto.indd 51

18.11.2021 14.05

Pesuvahti vahtii

KAJ NYMAN Kehityspäällikkö Va l i o Ly p s y - p a l ve l u t

󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾

LYPSYKONEEN TAI TILASÄILIÖN PESUVESIEN SEKOITTUMINEN TILASÄILIÖMAITOON JOHTAA LIEVIMMÄSSÄKIN TAPAUKSESSA MAITOERÄN HYLKYYN JA HÄVITTÄMISEEN.

P

esuvesivahinkoja sattuu tiloilla harvoin, ja maitoautoon tai meijerille asti poikkeavia maitoeriä päätyy vielä harvemmin. Valtaosa tapauksista olisi kuitenkin ollut estettävissä yksinkertaisella valvontatekniikalla..

Taloudellinen vahinko voi olla suurikin riippuen maitomäärästä ja siitä, missä vaiheessa maitoketjua vahinko havaitaan. Pahimmassa tapauksessa asia havaitaan vasta kyseisen hakukerran maitonäytteen jäätymispistepoikkeamasta. Tällöin maitoerä voi olla jo tuotannossa ja hylkyyn voi mennä suuriakin maitomääriä ja valmistettuja tuotteita. Pesuvesivahingosta aiheutuu myös aina lisätyötä ja vaivaa, ja maidon joukkoon mahdollisesti joutuva pesuaine on elintarviketurvallisuusriski.

Yleensä syy pesuvesien sekoittumiseen tilasäiliömaitoon on inhimillinen virhe. Tyypillisesti lypsyn lopetusvaiheen normaali työrutiini keskeytyy jonkin yllättävän tapahtuman johdosta ja maidonpumppausletku jää tilasäiliöön lypsyn jälkeen.

Pesu käynnistetään, ja huuhtelu- ja pesuvedet päätyvät tilasäiliöön.

Yleensä asia huomataan nopeasti, mutta vahinko on silloin jo tapahtunut, ja tilasäiliössä ollut maito joudutaan tyhjentämään pois.

näköisesti huomataan ensimmäisen lypsyn käynnistyksen yhteydessä.

Automaattilypsyssä tilasäiliön täyttö alkaa automaattisesti heti pesun jälkeen, eikä tilasäiliöön mahdollisesti jäänyttä vettä välttämättä huomata.

Nykyaikaisen tilasäiliön ohjauskeskukseen on mahdollista liittää säiliön tyhjentymistä valvova anturi.

Pesun jäljiltä säiliöön jääneestä vedestä tulee hälytys, ja säiliö ei suostu ottamaan vastaan maitoa ennen kuin vesi on poistettu säiliöstä.

maidonpumppausletkun pesuyhteeseen. Lypsykoneen pesulaitteen valvonta-automatiikka sallii pesun käynnistämisen vain, jos maidonpumppausletku on pesuyhteessä, ja toisaalta lypsy ei käynnisty, jos maidonpumppausletku on pesuyhteessä. Valvonta-automatiikka estääkin hyvin tehokkaasti inhimillisestä virheestä johtuvien pesuvesivahinkojen synnyn.

LYPSY-/PESUTURVAKYTKIN on anturi, joka tunnistaa, onko lypsykoneen maidonpumppausletku paikallaan. Yleensä anturi on asennettu

TILASÄILIÖÖN voi pesun jäljiltä jäädä vettä, jos pesuveden tyhjennys ei toimi normaalisti. Perinteisessä lypsyssä säiliöön jäänyt vesi toden-

DeLavalin lypsy-/pesuturvakytkimen anturi näkyy maidonpumppausputken pesutelineputken yläpäässä. Anturi tunnistaa, onko maidonpumppausputki pesutelineessä vai ei.

LYPSYROBOTTIEN suunnittelussa mahdolliset vikatilanteet on huomioitu, mutta nekin tarvitsevat valvontaa. Jos esimerkiksi maidonohjausventtiilejä ohjaavan paineilmasyötön kanssa on ongelmia, venttiilit kääntyvät mekaanisen voiman avulla asentoon, jossa maito ei ohjaudu tilasäiliöön. Venttiilien asentoantureilla voidaan valvoa, että venttiili on ohjauskäskyn mukaisessa asennossa.

Asentovalvonta estää lisävahingot pysäyttämällä robotin toiminnan vikatilanteessa. Osassa robotteja venttiilien asentovalvonta on vakioominaisuus ja osassa lisävaruste.

Pesuvesivahinkojen lisäksi venttiilien asentovalvonta on myös tärkeä ominaisuus antibioottivahinkojen ehkäisemisen kannalta.

Jos omasta lypsykoneestasi puuttuu lypsy-/pesuturvakytkin tai robotissa ei ole maidonohjausventtiilien asentovalvontaa, keskustele asentamismahdollisuudesta oman laitemyyjäsi tai huoltomiehen kanssa.

V

R

L

V S

E -K

Ku

󶬾󶬾 V 󶬾󶬾 M 󶬾󶬾 2 󶬾󶬾 E

j

Sä et

52 * MAITO JA ME

MAME_painoon taitto.indd 52

P

18.11.2021 14.05

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa

Varmista saatavuus ja kilpailukykyiset hinnat tilaamalla rehunsuojatuotteet Valmakaupastasi!

ium Prem SUOJAUS

Power XL -käärintämuovi

Winner-sidontaverkko

󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾

Winner on kolmivärinen verkko, jossa on ainutlaatuiset tekniset ratkaisut ja joka on suunniteltu toimimaan kaikissa koneissa ja olosuhteissa. Erittäin luja paalausverkko, joka peittää koko paalin.

Muovihylsy 10 % enemmän metrejä rullassa Vähemmän rullan vaihtoja Vähemmän pakkausjätettä Edullinen metrihinta 7-kerrosteknologia takaa erinomaiset mekaaniset ominaisuudet, minimaalisen hapenläpäisyn ja erinomaisen liimaantuvuuden

Toimii kaikissa koneissa

valkoinen, vihreä, punainen

Valkoinen, vihreä ja musta

Paksuus

22 µ (micron)

Rullan pituus

1650 m

Teknologia

7-kerros

Leveys

500 ja 750 mm

VARMISTA KUIVIKKEEN SAATAVUUS SEPAROIMALLA

󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾

UV-suoja Kantokahvat 28 % enemmän metrejä rullassa Takuumitta 3850 m joka rullassa Valmistettu neitseellisestä HDPE:stä Varoitusmerkki ennen rullan loppua

Rullan pituus

3850 m

Leveys

1230 mm

Halkaisija

280 mm

Vetolujuus

270 (280) kg

LAADUKKAAT LJM- TUOTTEET FINNLACTOLTA LJM-PUMPUT

Varmatoiminen ja kestävä

EYS-SEPARAATTORIT JA -KUIVIKESEPARAATTORIT Kuivittamiseen ja lietteen jakeistamiseen

󶬾󶬾 Valurautaa ja ruostumatonta terästä 󶬾󶬾 Myös kylmään tilaan 󶬾󶬾 2,2 kW, 5,5 kW ja 11 kW Kysy 󶬾󶬾 Erittäin kestävä rakenne tarjous!

LJM-LANTARAAPAT 󶬾󶬾 Useita erilaisia malleja erilaisiin navetoihin 󶬾󶬾 Saatavana vaijeri-, köysi- ja ketjuvetoisena

LJM-SEKOITTIMET

LMJ-VARAOSAT 󶬾󶬾 Kauttamme saa LJM-tuotteiden varaosia.

Köydet, vaijerit ja ketjut, myös muihin merkkeihin

ja seulasto

Heikki Kiljala 044 363 1419

Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@finnlacto.fi

MAME_painoon taitto.indd 53

Kari Kangasniemi 040 515 2490

Tero Savela 044 284 1160

Jukka Lähetkangas 050 432 0303

TUOTANTOTARVIKKEET

INVESTOINTITUOTTEET

Kysy lisää myyjiltämme!

Tuomas Wilen 050 541 3112

Pasi Niemi 040 544 9036

www.finnlacto.fi

18.11.2021 14.05

Turvepeltojen päästöjä voidaan pienentää oikeanlaisella viljelyllä MAITOAHON TILAN TURVEPELLOILLA SÄÄTÖSALAOJITUS VÄHENTÄÄ KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJÄ JA TUO SATOVARMUUTTA. T E K S T I K R I S T I I N A K L E M E T T I K U VA T J O R M A K Ä R K K Ä I N E N

Kuivana kesänä toinen säilörehusato olisi ollut heikko ilman säätösalaojitettuja turvepeltoja, Jarno Kämäräinen kertoo.

54 * MAITO JA ME

MAME_painoon taitto.indd 54

18.11.2021 14.05

T

urvepeltojen viljely puhuttaa, ovathan turvepellot maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen suurin päästölähde. Vaikka Suomen kokonaisviljelyalasta vain noin 10 prosenttia on turvemailla, ovat niiden päästöt noin 60 prosenttia kaikista maatalouden ilmastopäästöistä.

Turvepeltojen aiheuttamien päästöjen leikkaaminen on paitsi Valion, myös Suomen hallituksen keskeinen tavoite. Yksi keino leikata päästöjä on pohjaveden pinnankorkeuden säätely turvepelloilla.

MAITOTILAYRITTÄJÄ Jarno Kämäräisellä on kolmen vuoden kokemus turvemaiden päästöjen vähentämisestä säätösalaojatekniikalla. Valion hallituksen jäsenenäkin toimiva Kämäräinen on yrittäjänä Kiuruvedellä sijaitsevassa Maitoahon maitotilayrityksessä, jonka kaikkiaan noin 400 hehtaarin peltoalasta 50–60 hehtaaria on turvemailla. Tällä hetkellä noin 17 hehtaaria turvepelloista on säätösalaojitettu. Maitoahon pelloille säätösalaojitus tehtiin kolme vuotta sitten, kun vanha salaojitus tuli käyttöikänsä päähän. ”Säätösalaojituksen avulla pohjaveden pinnankorkeutta säädellään padotuskaivojen avulla. Kun pohjaveden pinta on korkealla ja maan kosteus kasvaa, turpeen hajoamisesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Lisääntynyt maan kosteus parantaa kasvien veden ja ravinteiden ottoa, mikä kasvattaa satoa ja vähentää huuhtoutuvien ravinteiden määrää maassa. Turvepellot ovatkin hyvin satovarmoja myös kuivina kesinä”, Jarno Kämäräinen kuvailee.

Säätösalaojituksessa peltojen kokoojaojiin asennetaan säätökaivoja, joista purkautuvan veden määrää voidaan säätää padotuslaitteilla.

Kun pohjavesi nousee padotuskorkeuden yläpuolelle, vettä purkautuu ojastosta, kunnes pohjaveden pinta laskee padotuskorkeuteen.

Säätösalaojitus vaatii toimivan salaojituksen, jonka laskuaukkoihin tehdään säätökaivot pohjaveden pinnankorkeutta säätelemään. Maitoahon pelloilla on 8 kaivoa, joista vesi valuu eteenpäin. Säätökaivon luukun ollessa kiinni pohjaveden pinta nousee, ja sen auki ollessa pinta laskee. Työmäärä ei kasva merkittävästi. Riittää, kun salaojien luukut käy muutaman kerran vuodessa avaamassa ja sulkemassa.

”Pohjaveden pinta lasketaan 1–3 viikkoa ennen kuin pellolle mennään koneilla, jotta pellon pinta ehtii kuivua ja kestää koneiden painon.

Muuna aikana veden pinnankorkeus pidetään 20–30 senttiä korkeammalla, jolloin kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Kun maa jäätyy tai tulee ensilumi, luukut avataan, jotta kaivoihin ei tule routavaurioita. Talviaikaan turvepeltojen ilmastovaikutukset vähenevät lämpötilan laskun myötä, ja myös kasvipeitteisyys hillitsee päästöjä”, Kämäräinen kertoo.

MAITOAHON TILAN tuottaman maidon hiilijalanjälki vuonna 2020 oli 0,98 kg CO2e/kg EKM. Tulos on erittäin hyvä, etenkin jos sitä vertaa FAO:n käyttämään keskimääräiseen 2,5 ekvivalenttikiloon maitokiloa kohden. Valion vastaanottaman maidon keskimääräinen hiilijalanjälki on 0,7–1,3 kg CO2e/kg EKM. Maidon hiilijalanjäljessä ei toistaiseksi ole huomioitu turvepeltojen hiilidioksidipäästöjä eikä toisaalta myöskään peltojen hiilensidontaa maaperään.

Tutkimusta tarvitaan sekä päästöistä, nieluista että päästöjä vähentävien viljelytekniikoiden tehosta.

Maitoahon pelloilla kasvihuonekaasupäästöjä on seurattu nyt vuoden verran kolmivuotisessa OMAIHKAtutkimushankkeessa. Valio on mukana Luonnonvarakeskuksen vetämässä hankkeessa, jossa kehitetään ratkaisuja nautakarjatilojen orgaanisten peltomaiden päästöjen hillitsemiseksi ja tuotetaan tietoa kansallisen ilmastopolitiikan tueksi. Turvepeltojen kasvihuonekaasumittauksia tehdään neljällä valiolaisella tilalla. ”Ympärivuotisen nurmiviljelyn, pohjaveden pinnankorkeuden säätämisen ja maan muokkauksen vähentämisen avulla on mahdollista vähentää turvepeltojen päästöjä. Tällä hetkellä maatalouden päästölaskennasta puuttuu vielä tietoa siitä, miten paljon näiden toimien avulla voidaan vähentää päästöjä. Siksi on tärkeää, että tutkimme tätä asiaa tarkemmin eri tutkimushankkeissa”, kehityspäällikkö Tuuli Hakala Valiolta sanoo.

Kämäräisen kokemuksen mukaan säätösalaojitus on toimiva ja järkevä ratkaisu turvepellolla paitsi päästöjen pienentämisen, myös satovarmuuden kasvattamisen näkökulmasta. ”Kuivana kesänä toinen säilörehusato olisi ollut heikko ilman säätösalaojitettuja turvepeltoja. Kun hiesupohjaisella pellolla sato oli heikko, saimme turvepelloilta normaalia paremman sadon kuivasta kesästä huolimatta.

Ero hiesupohjaisten peltojen satoon oli merkittävä”, Jarno summaa.

MAITO JA ME * 55

MAME_painoon taitto.indd 55

18.11.2021 14.05

U U T T A V A L I O LT A

Markkinointi kasvattaa myyntiä Työtä rakastettujen brändien ja tuotteiden eteen tehdään monissa kanavissa.

V Valio Oltermanni® Monterey Jack juuston somemainonnassa aktivoitiin pohtimaan erilaisia käyttötarkoituksia uutuusjuustolle.

”Valion mainonta lisää ostokiinnostusta enemmän kuin muiden elintarvikemainostajien.” 1

VIITTEET: 1 Valion keskiarvo 55 %, lähde: Valion tutkitut mainonnan kampanjat 2019–2021.

Elintarvikemainostajien keskiarvo 49 %, lähde: Mediatoimisto Dagmarin tietopankki.

2 Sustainable Brand Index 2021 3 T-Median Luottamus & Maine -tutkimus 2021 4 Nielsen Homescan, ostot arvossa 52 viikkoa 12.9.2021

alion markkinoinnin tehtävä on edistää tuotteidemme myyntiä ja pitää brändimme ihmisten mielissä kovenevan kilpailun keskellä. Tuotteesta, brändistä ja kohderyhmästä riippuen kiinnostava kulma ja keinot vaihtelevat. Uutuustuotteissa on tärkeää tehdä tuotepakkauksia, tuotteen ominaisuuksia ja makuja tutuiksi. Klassikkotuotteiden kohdalla taas luodaan kasvun ohella brändimielikuvaa, jotta pysyisimme ihmisten mielissä sekä varmistamme paikan ostoskorissa jatkossakin.

Valion markkinoinnissa Suomessa tehdään noin 30 isoa mediakampanjaa vuodessa eri tuotteille ja kohderyhmille, ja ne tavoittavat noin kaksi miljoonaa suomalaista kuukaudessa. Eri kohderyhmille teemme mainontaa eri tavoin. Esimerkiksi nuoret tavoitamme digitaalisten kanavien kuten YouTuben kautta. Uudessa Fight for Joy -tubesarjassa suosittu vaikuttaja Mmiisas kokkaa ja leipoo Valion tuotteilla tunnettujen kasvojen kanssa.

OSTETUN median lisäksi omissa somekanavissamme ja verkkopalvelussamme tehdään tärkeää työtä rakastettujen brändituotteidemme eteen.

Valio.fi-verkkopalvelussa Valion tuotteilla tehtyä reseptejä ja muita sisältöjä tutki 1,8 miljoonaa kävijää syyskuussa 2021 (7,6 prosenttia kasvua syyskuuhun 2020 verrattuna) ja herkullista ruokainspiraatiota tarjoavalla Valion Instagram-tilillä on lähes 70 000 seuraajaa. Omista kanavistamme maininnan ansaitsee tietenkin myös vanha kunnon tölkkimainonta, joka takaa näkyvyyden suomalaisten ruokapöydissä: kerromme tuotepakkauksissamme uutuuksista ja inspiroimme tuotteiden käyttöön reseptien avulla.

PUOLUEETTOMAT tutkimukset kertovat, että Valio brändi voi todella hyvin. Valio on valittu tänä vuonna jälleen Suomen vastuullisimmaksi brändiksi2. Saimme myös Luottamus & Maine -tutkimuksessa3 mittaushistoriamme parhaat tulokset sijoittuen viidenneksi. Viimeisimpien mittausten mukaan Valio on onnistunut pitämään markkinaosuutensa ja jopa kasvattamaan sitä esimerkiksi välipaloissa ja juustoviipaleissa4.

Jo valmiiksi korkeilla osuuksilla se on erinomainen saavutus.

TÄNÄ SYKSYNÄ onnistuneita uutuustuotelanseerauksia ovat olleet esimerkiksi Valio Oltermanni® Monterey Jack, Valio kermainen kantarellikastike, Valio kanelikreemi, Valio Ei lisättyä sokeria -tuoteperheen uudet jogurtit ja marjakeitot sekä makeutusaineettomat Valio PROfeel® proteiinivanukasuutuudet, jotka ovat kaikki myyneet yli myyntitavoitteiden.

Tämä ei tietenkään ole yksin markkinoinnin ansiota, vaan yhteistyötä tehdään koko putken läpi pellolta tuotanOUTI LINDERG toon ja tuotekehityksestä myyntiin.

Head of Marketing, Finland Va l i o O y Valiojengissä on voimaa!

56 * MAITO JA ME

MAME_painoon taitto.indd 56

18.11.2021 14.05

VALIO OY

U U T T A V A L I O LT A

Hedelmäinen uutuuskeitto ilman lisättyä sokeria Kietaise talven tummat maut rullalle! Tämä herkkupala löytyy Valio.fi -reseptipalvelusta nimellä luumukääretorttu.

Jouluna maistuu luumu

L

uumun makua vaikka jokaiseen päivään saa helposti Valio Ei lisättyä sokeria -tuoteperheen uutuusjogurtista.

Valio Luonnonjogurtti+™ luumu saa makeutensa luontaisesti luumuista. Sesongin kuohkein kausituote on Valio Herkku mousse luumu. Lempeän täyteläinen Valio maustettu rahka luumu-kaneli tuo luumuista makua joulun ajan leivontaan ja herkutteluhetkiin. Puuron kaverina ja välipalaksi nautitaan tietenkin perinteikästä Valio luumu-rusinakeittoa.

R

aikkaan ja pehmeän makuinen Valio persikkapäärynäkeitto maistuu koko perheelle.

Hyvää ihan sellaisenaan, mutta kannattaa ilman muuta kokeilla myös smoothieen tai puuron tai rahkan kaveriksi.

Runsaasti persikkaa ja päärynää sisältävän runsaskuituisen keiton makeus on peräisin hedelmistä.

Uutuuksia perheen pienimmille

V

alio Onni® tuoteperheeseen on saatu kaksi kauraista tulokasta.

Molemmat uutuudet ovat maidottomia kaurapuuroja ilman lisättyä sokeria. Valio Onni® päärynä-kaurapuuro sopii lapsen ruokavalioon 5 kk iästä alkaen maisteluannoksina ja sisältää viljoista vain kauraa. Mieto maku on suunniteltu ensimmäisiin puuromaisteluihin sopivaksi. Valio Onni® banaani-mustaherukkakaurapuuro sopii lapsen ruokavalioon 8 kk iästä alkaen, ja sekin sisältää viljoista vain kauraa. Puuron hieman karkeampi rakenne syntyy kaura- ja kaurahiutalejauhoista sekä kauraleseistä. Kauran, banaanin ja mustaherukan makuyhdistelmä on juuri sopivan lempeä ja raikas. Puurot ovat on UHT-käsiteltyjä ja säilyvät avaamattomina huoneenlämmössä.

Onni on oma lusikka!

MAITO JA ME * 57

MAME_painoon taitto.indd 57

18.11.2021 14.05

N TA A A V TA A IOLL L A V

Innovaatioiden äärellä VALION VASTAAVAA TUTKIJAA KIINNOSTAVAT MAITOPROTEIINIT, KAURA, TÄRKKELYS JA KUIDUT. T E K S T I J A N I K A A R O J A A N N A - J A L A S K A R J A L A I N E N K U VA T J A A N A K I E S I L Ä I N E N J A 1 2 3 R F

J

os Päivi Myllärisen pitkä ura tutkijana ja tuotekehittäjänä pitäisi summata yhdellä virkkeellä, se voisi olla tämä: Hyvät ideat tulevat aina takaisin. Hyvä esimerkki on Valion vuosien takainen innovaatiopalaveri, jossa kirjoitettiin uusia tuoteideoita keltaisille lapuille. Myllärinen kirjoitti omaansa: Viljamaito.

"Se ei kiinnostanut silloin ketään", hän sanoo. "Ja katso maailmaa nyt!"

Jos Mylläriseltä kysyttäisiin neuvoa nuorelle tutkijalle, hän vastaisi: "Jos ideasi tyrmätään, älä ole harmissasi. Odota vain viisi tai 20 vuotta, niin näet, miten se tulee takaisin."

Myllärisen tie hyvien ideoiden parissa alkoi 1980-luvulla. Ensin hän pääsi töihin VTT:n koeleipomoon ja hetken päästä Helsingin yliopistoon opiskelemaan viljateknologiaa.

"Molemmissa paikoissa päivän sana oli kaura", hän kertoo.

YLIOPISTOLLA kaura henkilöityi voimakkaasti viljateknologian ensimmäiseen professoriin Hannu Salovaaraan. Kauran beetaglukaanien suotuisa vaikutus kolesteroliin ja verenpaineeseen herätti kiinnostusta uudenlaisiin kauratuotteisiin.

Varsinaista kaurabuumia saatiin

kuitenkin odottaa 20 vuotta.

Kaura sai Myllärisen innostumaan tärkkelyksestä.

"Halusin ymmärtää, miten kosteasta, löysästä taikinapallosta tulee uunissa muheva ja kiinteä leipä. Jos sellaista halusi ymmärtää, oli ymmärrettävä tärkkelystä."

Hän muistuttaa, että tärkkelys on ajankohtainen ilmastonmuutoksenkin takia.

"Paljon puhutaan siitä, miten paljon kasvit sitovat hiiltä. Mutta mihin kasvit hiilen sitovat? Tietenkin tärkkelykseen", hän sanoo.

Kun Myllärinen siirtyi tutkijaksi Valiolle, muutos oli melkoinen.

"VTT:LLÄ minulla oli koeputkia, pipettejä, millilitroja ja mikrogrammoja. Mutta täällä oli valtavat sammiot ja keittoastiat ja joka päivä tuoretta maitoa tuhansia litroja. Se oli kokonaan toinen maailma."

Aluksi Myllärinen kiersikin Valion tuotantolaitoksissa ja tutustui niiden erilaisiin prosesseihin. Hän hyppäsi jopa maitoauton kyytiin ja oli mukana, kun auto keskellä yötä saapui meijeriin. Näin alkoi hahmottua, mitä Valiolla tehtiin.

Sen jälkeen hän on ollut mukana juonimassa useita uusia tuotteita.

Yksi näistä on Valio MiFU®.

"Valio halusi maitoproteiinista tehdyn uudenlaisen tuotteen ja minä innostuin heti, että haluan tehdä maitomakkaraa", sanoo Myllärinen.

Maitomakkara ei kuitenkaan mennyt läpi. Sen sijaan haluttiin jokin tofua muistuttava tuote, jota voisi paistaa pannulla ja lisätä esimerkiksi salaattiin.

MiFUn kehittämisessä oli haasteensa. Sen raaka-aineena on maitoproteiini, eli kaseiini. Kaseiinin tunnusomainen piirre on, että lämmitettäessä se sulaa. Uusi tuote ei kuitenkaan saanut sulaa.

"Kesti satoja ajoja ennen kuin keksimme, miten estämme sulamisen."

Myllärinen on ollut myös kehittämässä Valion kauratuotteita. ”Maito-osaamista Valiolla tietenkin on valtavasti. Maidottomien tuotteiden kohdalla meidän piti kuitenkin luoda kaikki alusta. Kun samoissa tuotantolaitoksissa päätettiin alkaa tehdä tuotteita sekä maidosta että kaurasta, aluksi kaikkein isoin haaste oli allergeenien taklaaminen.”

Kokonaan uudenlaisen tuotteen matka tuotantoon on pitkä. ”Vaatii paljon laboratorio- ja tutkimustyötä sekä kuluttajatutkimusta, että löytyy kuluttajia aidosti kiinnostava, hyvänmakuinen tuote, jonka valmistaminen on kannattavaa.

58 * MAITO JA ME

MAME_painoon taitto.indd 58

18.11.2021 14.05

Tuotekehitys tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja, joista sitten lähdetään liiketoiminnan kanssa haarukoimaan parasta vaihtoehtoa. Ja kun tuote päätetään ottaa tuotantoon, on uutuuslanseerauksia tärkeä tukea markkinoinnin keinoin.”

MIKSI sitten Valiolta tulee niin paljon uutuuksia? ”Visiomme on olla maailman innovatiivisin maito- ja ruokatalo.

Maailma muuttuu sellaista vauhtia, että tuotevalikoiman uudistuminen on kannattavan liiketoiminnan edellytys. Meillä on huippuluokan osaamista ja tekijöitä, ja käytämme talon resursseja hirvittävän hyvin.”

Niin sanottu perustuotteisto on tärkeä osa Valion DNA:ta, Myllärinen näkee. ”Maailmanluokan Valio voi, palkitut emmentalimme sekä osaamisemme laktoosittomissa tuotteissa ovat kaikki asioita, joista Valio tunnetaan maailmalla. Meidän täytyy kuitenkin olla aina askeleen edellä innovaatioissa.”

Uudenlaisten tuotteiden kehittäminen vaatii rohkeutta ja määrätietoisuutta. ”Kun tulin Valiolle 16 vuotta sitten, täällä kehitettiin ensimmäisenä maailmassa maidon proteiinien suodatustekniikkaa. Kun tavoittelimme korkeampia proteiinipitoisuuksia tuotteisiimme ja sitä varten teimme koe- ja tutkimusajoja ulkomaisilla laitevalmistajilla, monet heistä ihmettelivät ääneen, miksi ihmeessä kukaan olisi kiinnostunut runsasproteiinisista tuotteista. Ja kun asiaa katsoo nykypäivän vinkkelistä, niin korkeaproteiiniset Valio PROfeel® tuotteet ovat olleet viime vuosien parhaiten menestyneimpiä tuotteitamme. Nyt kiinnostus proteiini-

tuotteisiin on herännyt myös maailmalla.”

Uutuuksia nähdään myös tutuissa tuoteryhmissä. Ne kiinnostavat niin kauppaa kuin kuluttajiakin. ”Uutuuksien avulla tavoitellaan tietenkin lisämyyntiä. Tavoitteenamme on lanseerata markkinoiden kiinnostavimmat ykkösuutuudet, jotka kaupan kannattaa ottaa valikoimiinsa. Rajattomasti hyllytilaa ei tietenkään ole, joten yleensä heikoimmin myyviä tuotteita korvataan uusilla.”

Valion tuotteiston tulevaisuudennäkymiä hän pitää todella mielenkiintoisina. ”Tutkijana näen paljon uusia mahdollisuuksia. Alkutuotantoa tullaan tarvitsemaan aina, koska jokainen meistä tarvitsee ruokaa joka päivä. Valion kaikki tuotot maksetaan osuuskuntien kautta maitotiloille, oli sitten kyse jogurtista, juustosta, MiFUsta tai kasvipohjaisista Oddlygood tuotteista. Kun kehitämme tuotteistoa myös rohkeasti uudenlaisilla raaka-aineilla, se mahdollistaa Valion omistajayrittäjien toimeentulon tulevaisuudessakin.”

TYÖNI VALIOLLA Työskentelen vastaavana tutkijana Valiolla. Kehitystiimeissä tutkimme ja ideoimme yhdessä tuoteryhmien ja tuotantolaitosten kanssa uusia tuotemaailmoita ja valmistusteknologioita – sopivasti jalat irti maasta.

VALION SUOSIKKITUOTTEENI Leivän päällä parasta on tietenkin Valio voi ja lettujen kanssa kermavaahto. Pizzaan laitan usein täytteeksi Valio MiFU® rakeita ja iltapäiväkahvin joukkoon lorautan korvapuustin makuista Valio Oddlygood® Barista kaurajuomaa.

MAITO JA ME * 59

MAME_painoon taitto.indd 59

18.11.2021 14.05

Puhdas makuasia

MAME_painoon taitto.indd 60

18.11.2021 14.05

AA UTR E N I HIIL O 2035 T MAI

LI

Viljava maa on maamiehen ja ilmaston turva

K

otikylälläni Pohjois-Savossa on maamerkkejä isoisäni ja hänen aikalaistensa viljelijöiden kovasta työstä peltojen kasvukunnon parantamiseksi.

Näkyvillä on savi- ja suohautoja, joista hevospelillä ajettiin kivennäismaata pehmeille turvemaille ja suohaudoista vastaavasti orgaanista maa-ainesta koville hiesulohkoille. Näitä maamerkkejä näkyy edelleen muillakin seutukunnilla. On pakko ihailla tämän työn viisautta ja sitkeyttä.

Peltojen kasvukunnon parantaminen on ollut viljelijöiden ikiaikainen tavoite.

Ennen vanhaan, kun väkilannoitteita ja kasvinsuojeluaineita ei ollut käytössä, piti ottaa kaikki keinot käyttöön, jotta pelloilta saatiin leipään ruista, hevosille kauraa ja lehmille talven heinät.

Nykyisin puhumme hiiliviljelystä tai paremminkin uudistavasta viljelystä, mutta perusopit pätevät edelleen. Tuottoisa nurmikasvusto sitoo paljon hiiltä sekä kasvustoon että maaperään ilman hiilidioksidin muodossa.

Osa maaperään suuntautuvasta hiilisyötteestä muuntuu pysyväksi hiilivarastoksi lisäten maan multavuutta sekä veden että ravinteiden sitomiskykyä. Tämä on sitä viljavuutta, johon isoisänikin pyrki.

Prosessia vahvistavia viljelytoimia kutsutaan hiiliviljelyksi tai uudistavaksi viljelyksi, johon Valio kouluttaa omistajayrittäjiään. Meillä on ollut ja on jatkossakin lähikoulutuksia ja lisäksi olemme mukana Uudistavan viljelyn e-opistossa. Lähikoulutusten parasta antia ovat keskustelut sekä kokemusten ja oivallusten vaihtaminen viljelijältä viljelijälle. E-opisto antaa mahdollisuuden perehtyä aiheeseen silloin, kun on sopiva aika ja paikka.

Parhaimmillaan maitotilan kivennäismaiden nurmiviljely voi laskea maidontuotannon hiilijalanjälkeä jopa 30–40 prosenttia. Turvemailla jatkuva nurmipeite säilyttää paremmin maaperän hiilivaraston ja vähentää kasvihuonepäästöjä merkittävästi. Kulunut kesä oli vähäsateinen ja hyvät turvemaat antoivat monin paikoin erinomaisen sadon. Kasvukauden aikainen pellon hiilitase voi näissä olosuhteissa olla jopa nettosidonnan puolella.

Pitkään on ollut käsitys, että poikkeuksellinen kasvukausi on kerran 10 vuodessa.

IPCC:n ilmastoraportin tulosten mukaan ”uusi normaali” voikin olla 2–3 poikkeavaa kasvukautta 10 vuodessa. Eikä tämä kehitys valitettavasti lopu, vaikka koko ihmiskunnan päästöt nollattaisiin ensi viikolla.

Maatalouden sopeutumistoimet olisi aloitettava heti päästöjen vähentämisen lisäksi.

Monimuotoisuus maan alla ja päällä sekä orgaanisen aineksen lisääminen ovat tärkeimpiä sopeutumiskeinoja.

Maan viljavuuden ylläpito on maamiehen – ja ilmastonkin – turva. Se luo ruokaturvaa sekä täällä Suomessa että globaalisti. Maapallon niin sanotuilla nurmi- ja ruohikkoalueilla asuu noin miljardi ihmistä. Jos näillä alueilla ei enää tuotettaisi ruokaa märehtijöiden avulla, olisi globaali ruokakriisi vääjäämättä edessä.

Nurmeen pohjautuvan ruoantuotannon kestävyys ja kiertotalousluonne on päässyt unohtumaan ruokakeskustelussa.

Meidän tehtävämme on pitää maan viljavuudesta huolta, mutta samalla kertoa kuluttajille ymmärrettävästi, kuinka arvokasta nurmitalous yhteiskunnalle on. Niin arvokasta, että siitä kannattaa maksaa kunnollinen korvaus.

JUHA NOUSIAINEN Hiilineutraalin maitoketjun johtaja Va l i o O y

”Peltojen kasvukunnon parantaminen on ollut viljelijöiden ikiaikainen tavoite, mutta nyt se on nyt tärkeämpää kuin koskaan.”

MAITO JA ME * 61

MAME_painoon taitto.indd 61

18.11.2021 14.05

ME ÄT TÄJ T I R Y

Mitä teille merkitsee olla Valion omistajia?

Se on kunnia-asia, koska Valio kantaa vastuunsa ja on luotettava.

Tavoitteena hiilineutraalius HAAPAVETINEN KESKITALON TILA ON MUKANA CARBO®-HANKKEEN NURMIPILOTISSA, JONKA YHTENÄ TAVOITTEENA ON PIENENTÄÄ MAIDON HIILIJALANJÄLKEÄ. HIILEN SIDONNAN MITTAUKSISTA ON SAATU HYVIÄ TULOKSIA. T E K S T I S U S A N N A C YG N E L K U VA K E S K I TA L O N T I L A N KO T I A L B U M I J A 1 2 3 R F

K

eskitalon tilalla syystyöt ovat paketissa ja ensi vuotta kohti edetään rauhallisissa tunnelmissa. ”Kesällä saimme kolme hyvää, laadukasta rehusatoa. Haapavedellä ei kärsitty kuivuudesta, vaan säät suosivat – olemme tyytyväisiä rehun määrään sekä laatuun”, maitotilayrittäjä Tuukka Laitila kertoo.

Tuukka on toiminut vaimonsa Kaisan kanssa yrittäjänä kymmeni-

sen vuotta. Myös Haapavedellä sään ääriolot ovat yleistyneet viime vuosina niin, että kesällä voi olla kuivaa ja kuumaa, mutta myös hyvin märkää.

Viime kasvukauden säät eivät kuitenkaan olleet erityisen haastavat.

Tuukka ja Kaisa suhtautuvat tulevaisuuteen luottavaisesti mutta fiksusti varautuen. ”Pitää olla laadukasta säilörehua reilusti varastossa, että pärjätään hyvin seuraavaan kesään. Huolellisesti varastoidut säilörehut ja viljat säily-

vät laadukkaina ylivuotisinakin.”

Säilörehun teko on sujunut jo pitkään samalla kaavalla: ulkopuolinen urakoitsija niittää ja toinen urakoitsija karhottaa rehun. Keruu tehdään omalla tarkkuussilppuriketjulla.

Tärkeintä on saada rehu talteen nopeasti hyvän sään aikana.

KESKITALON tila on kolmatta kesää mukana CARBO®-hankkeen nurmipilotissa, jonka tavoitteina on muun muassa hiilensidontaa lisäävä viljely

62 * MAITO JA ME

MAME_painoon taitto.indd 62

18.11.2021 14.05

”Olemme havainneet, että kun niitämme viimeisen sadon ajoissa, nurmi talvehtii hyvin.”

ja tarkka ravinteiden käyttö. Pelloilta on otettu Valio Artturi® -korjuuaikanäytteitä, mitattu sadon määrät tarkasti ja laskettu ravinnetaseita.

Lannoitukseen on kiinnitetty nurmipilotin myötä enemmän huomiota niin, että viljelykasvit saavat typpeä, fosforia ja kaliumia mahdollisimman sopivassa suhteessa.

Lannoitus aloitetaan, kun nurmi on lähtenyt kasvuun, eli Haapavedellä toukokuun alkupuolella. Ensimmäinen sato korjataan ennen juhannusta ja heti sen jälkeen levitetään lietettä kakkossadolle apulannalla täydentäen. Kolmossato lannoitetaan kaliumpitoisella lannoitteella ja korjataan elo-syyskuun vaihteessa – mieluummin elokuun puolella. ”Olemme havainneet, että kun niitämme viimeisen sadon ajoissa, nurmi talvehtii hyvin”, Tuukka toteaa.

HIILIDIOKSIDITASAPAINOA eli peltojen kykyä sitoa hiilidioksidia on nurmipilotin aikana mitattu Keskitalon tilalla sekä kivennäismailta että turvemailta.

Pellolle asennettiin kirkaskupuinen hiilivuoanalysaattori, jonka sisällä mittaus tapahtuu. Se sisältää hiilidioksidianturit, auringon säteitä mittaavan par-anturin ja lämpötilaanturit. Yksittäisistä hiilivuomittauksista koostetaan ensisijaisesti vuorokauden keskiarvo, joka sisältää sidonnan ja päästön. Jokaisessa mittauspisteessä on myös maaperäanturi, joka mittaa maan kosteuden ja lämpötilan viiden sentin syvyydessä.

Mittauksia tehtiin kasvukauden ajan kahden viikon välein, ja yksi mittaus kesti kerrallaan vuorokauden. Tuloksista selvisi, että kivennäismaa sitoo hyvin hiiltä, mutta

ainakin tänä kesänä myös turvemaan sidontakyky oli uskottua parempi. Se hävisi sidontakyvyssä vain himpun verran kivennäismaalle. ”Ennen ensimmäistä niittoa turvemaa sitoi keskiarvoisesti hiilidioksidia tehokkaasti, mutta niiton jälkeen vapautuminen oli voimakkaampaa. Kivennäismaa puolestaan oli hiilinielu ensimmäisen niiton jälkeen aina toiseen niittoon asti.

Toisen niiton jälkeen molemmilta lohkoilta vapautui hiilidioksidia, mutta loppukesästä molemmat lohkot sitoivat hiiltä”, Tuukka kertoo.

TURVEMAIDEN päästöjä voidaan Tuukka Laitilan mukaan hillitä parhaiten viljelemällä niissä monivuotisia nurmia. ”Nurmen uusimisväli kannattaa pitää mahdollisimman pitkänä, mutta samalla varmistaa, että kasvusto pysyy tiheänä. Se onnistuu, kun huolehtii, että nurmi talvehtii hyvin. Tarvittaessa voi myös täydennyskylvää.”

Nurmen uusimisvaiheessa turvemaan päästöjä voi pienentää nopeudella: pelto muokataan vasta keväällä ja heti sen jälkeen perustetaan nurmi suojaviljaan. ”Näin kasvipeitteetön aika jää hyvin lyhyeksi, noin viikkoon. Tavoitteena on aina hyvä sato, ja fiksulla nurmiviljelyllä turvamaiden päästöjä voidaan reilusti vähentää," Tuukka pohtii.

HIILIJALANJÄLKEÄ hallitaan Keskitalon tilalla myös uudella biokaasulaitoksella, jonka toimintaa käynnistellään vuodenvaihteessa. ”Kevättalvella on sellainen hetki, jolloin tilamme muuttuu energia-

omavaraiseksi sähkön ja lämmön tuotannossa. Tulevaisuudessa laitoksella voidaan pienillä lisäinvestoinneilla tuottaa biokaasua myös liikennekäyttöön, kunhan kaasulle tulee lisää markkinoita”, Tuukka kertoo.

KESKITALON TILA, HAAPAVESI Yrittäjät Tuukka (38) ja Kaisa (39) Laitila. Perheeseen kuuluu myös neljä kouluikäistä lasta. Tilalla yksi vakituinen työntekijä navetalla ja kesäisin alan opiskelijoita kausityöntekijöinä.

Eläimiä 195 lehmää, nuorkarjaa noin 100.

Navetta Vuonna 2012 rakennettu ja vuonna 2018 laajennettu pihatto kolmella lypsyrobotilla.

Pelto 320 ha peltoa, josta nurmella kaksi kolmasosa ja loput seosviljalla (ohra, vehnä ja kaura).

Pelloista 20 prosenttia turvemaita ja loput kivennäismaita.

Nurmi Lajikkeina timoteita, apilaa, nurminataa ja englanninraiheinää.

Hiilijalanjäki 0,96 kg CO2e/kg EKM

MAITO JA ME * 63

MAME_painoon taitto.indd 63

18.11.2021 14.05

Talvi-illat

ON TEHTY

JAETTAVIKSI

Kotimaiset herkuttelujuustomme ovat kypsyneet Valio Juustomestarien hellässä huomassa ja ovat parhaimmillaan juuri nyt. Joulusesongin aikaan Valio kolmiopalajuustoista on tarjolla myös pidempään kypsytettyjä erikoisuuksia.

MAME_painoon taitto.indd 64

18.11.2021 14.05