Päätoimittaja & Senior Content Specialist, jonka lempipalstatila löytyy omasta kasvatuslaatikosta.
Uusia tuulia
Huomasitko jotakin erilaista tämänkertaisessa numerossa? Uudistunut Valiobrändi on rantautunut Maito ja me -lehden sivuille: lehden logo, fontit ja värien käyttö sekä graafiset elementit noudattavat nyt samaa linjaa Valion muun viestinnän kanssa. Tutut juttutyypit ovat kuitenkin ennallaan – hieman uudessa paketissa vain.
UUDISTUKSIA ON LUVASSA myös ensi vuoden puolella: tämä on toistaiseksi viimeinen päätoimittamani Maito ja me -lehti. Lämmin kiitos teille kaikille lukijoille ja aivan erityisesti maitotilayrittäjille, jotka olette jakaneet kokemuksianne ja oppejanne lehden sivuilla. Kiitos myös kaikille asiantuntijoille, joiden kanssa olen saanut tehdä yhteistyötä. Kärsivällisyyttä on varmasti välillä koeteltu kysymysteni kanssa – vuodet lehden parissa ovat olleet antoisia ja opetta-
vaisia. Tätä kirjoittaessani kevään numeron suunnittelu on jo täydessä vauhdissa uudella otteella – hommat siis jatkuvat!
VALION 120-VUOTISJUHLAVUOSI lähenee loppuaan. Olen saanut olla mukana muun muassa juhlavuoden startanneessa Illallinen kansallismaisemassa -tv-ohjelmassa sekä tekemässä Onnen murusia -keittokirjaa, jonka Valio lahjoitti kaikille valiolaisille maitotilayrittäjille ja työntekijöille. Toivottavasti molemmat ovat tuoneet iloa ja makuelämyksiä myös teidän arkeenne.
Tämän numeron sivuilta löytyy jälleen tuhti paketti ammattiasiaa ja kiinnostavia näkökulmia Valion liiketoimintaan. Toivotan teille kaikille hyvää loppuvuotta ja antoisia lukuhetkiä Maito ja me -lehden parissa!
Anna Jalas-Karjalainen
Päätoimittaja
Numeron 1/2025 ristikon ratkaisun löydät Maito ja me -lehden verkkoversiosta: maitojame.fi/maito-ja-me-lehdet
70 Koneklinikka: Nopea, hellävarainen ja täydellinen lypsy
VALIOTEKOJA
36 Kuluttajaymmärrys ohjaa päätöksiä
46 Hallitukselta: Satu Pulkka
48 Tavataan Valiolla: Hanna Laitinen
60 Valion hyllyssä
63 Luottotuote: glögi
72 Me yrittäjät Young Farmers Meetissä
75 Terveiset johdolta: Annikka Hurme
JOKA NUMEROSSA
3 Toimitukselta: Anna Jalas-Karjalainen
7 Pinnalla: Ulf Jahnsson
9 Valiopalat
13 Vapaalla: Pia Leskinen
55 Ilmastopuntari: Ilmastotyöstä liiketoimintaa
”Alue on ollut maatalouskäytössä satoja vuosia, mahdollisesti 1500-luvulta lähtien.”
Peltolan tila, Muurame
Kotimainen startti vasikan alkuruokintaan
Kaikki valkuainen maidosta!
Suomen suosituin – vuodesta toiseen.
Starttien raaka-aineet saadaan aidosta suomalaisesta maidosta ja niissä on kaikki, mitä vasikka tarvitsee terveeseen kasvuun.
Hyvin hoidettu vasikka kasvaa nopeammin ja tulee aikuisena lypsämään paremmin. Tuottajat tietävät, että Startit antavat varmat tulokset kaikissa juottomuodoissa. Startti Talous soveltuu erityisesti hapanjuottoon.
Startti-juottorehut ovat saatavilla 20 kg säkkien lisäksi 800 kg lavoina tai suursäkkeinä – suoraan tilalle toimitettuna. Tiedustele omasta meijeristäsi, teurastamoista tai hyvin varustelluista maatalousmyymälöistä.
Startit valmistetaan Suomessa – aurinkoenergiaa hyödyntäen.
Lue lisää: www.valio.fi/startti
PINNALLA
Valion alkutuotantojohtaja, joka varhaisviljelee vihanneksia Turunmaan saaristossa ja harrastaa metsästystä sekä kalastusta.
Kasvukauden 2025 jälkipyykki
Sadon onnistuminen antaa toivoa, mutta samalla muistuttaa siitä, että maatalouden menestys on monen tekijän summa.
KASVUKAUSI 2025 alkaa olla päätöksessään. Tätä kirjoittaessani juureksia vielä nostetaan, mutta iso kuva kaudesta on jo selvillä. Kokonaissato oli ennätyksellinen –lopullisia lukuja ei ole vielä julkaistu, mutta voidaan perustellusti sanoa, että kasvukausi oli erinomainen sadon osalta. Tämä koskee niin nurmisatoa, viljaa kuin vihanneksiakin. Lähtökohtaisesti kaikki näyttää hyvältä, mutta onko tilanne kuitenkaan niin yksinkertainen?
Viljamarkkina on tällä hetkellä kovassa paineessa. Tarjontaa on liikaa suhteessa kysyntään, mikä väistämättä johtaa hintojen laskuun. Tämä kehitys oli nähtävissä jo kesän aikana, kun satoennusteita alkoi tulla sekä Suomesta että Euroopan lähimarkkinoilta.
Lähes kaikki ennusteet osoittivat hyviä satoja, mikä heijastui myös Suomen markkinaan.
Lopulta markkina on yhteinen, ja Suomen etäisyys sekä Itämeri välissä päämarkkinoille vaikuttivat siihen, että viljan hinta laski merkittävästi.
Kotieläintuotannon ja siihen liittyvien tuotantokustannusten osalta tilanne vaikuttaa ensisilmäyksellä hyvältä, mutta alkutuotannon kokonaisuuden kannalta tilanne ei ole yksiselitteinen. Mitään varsinaista hopealuotia ongelmien ratkaisemiseksi ei ole, mutta yksi asia on päivänselvää: kotimainen viljantuotanto tarvitsee kotieläinketjua ja päinvastoin – ei ole toista ilman toista. Tämä symbioosi on suomalaisen maatalouden perusta.
Ratkaisuksi tarjotaan usein kotimaisen valkuaiskasvien viljelyä. Se auttaisi, sillä viljamäärä vähenisi, mutta edelleen valkuaiskasvien viljelyvarmuus on haaste. Toisaalta herneen viljely on lisääntynyt parempien lajikkeiden ansiosta, ja toivottavasti tämä trendi jatkuu.
KUKA Ulf Jahnsson
VALIO
Startti Myslissä on pötsiä rakentavaa voimaa!
Startti Myslissä on kaikki. Se korvaa muut väkirehut. Ensimmäisten viikkojen aikana lisäksi tarvitaan vain vettä ja vapaasti karkearehua. Mitä ennemmin vasikka oppii syömään
Startti Mysliä, sitä turvallisemmin se voidaan vierottaa juotolta.
Saatavana kaikista meijereistä.
Lisätietoja: www.valio.fi/startti
”Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että alan toimijat tekevät yhteistyötä ja etsivät ratkaisuja yhdessä.”
Valkuaiskasvit voisivat tuoda kaivattua monipuolisuutta ja vakautta viljelykiertoon, mutta niiden yleistyminen vaatii vielä työtä sekä tutkimusta.
Positiivista on, että lukujen perusteella kotieläintuotanto näyttää juuri nyt hieman valoisammalta. Tämä toivottavasti kannustaa erityisesti nuoria tuottajia pohtimaan tulevaisuuden suunnitelmiaan ja antaa uskoa investointeihin. Vaikka mitään varsinaista investointiryntäystä ei ole nähtävissä, viime aikoina on kuitenkin nähty rohkeiden ja tulevaisuuteen uskovien nuorten tuottajien tekemiä navettainvestointeja. Nämä investoinnit ovat merkki siitä, että uskoa tulevaisuuteen löytyy.
NUORTEN TUOTTAJIEN rooli on erityisen tärkeä, sillä he tuovat alalle uusia näkökulmia ja halua kehittää toimintaa. Investoinnit eivät synny tyhjästä – ne vaativat luottamusta tulevaisuuteen, rahoitusmahdollisuuksia ja toimivaa tukiverkostoa. On tärkeää, että nuorille tuottajille tarjotaan riittävästi tietoa, koulutusta ja kannustimia, jotta he uskaltavat ottaa askelia kohti omia investointejaan.
Kasvukauden onnistuminen sadon osalta antaa toivoa, mutta samalla muistuttaa siitä, että maatalouden menestys on monen tekijän summa. Markkinat, sääolosuhteet ja politiikka vaikuttavat. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että alan toimijat tekevät yhteistyötä ja etsivät ratkaisuja yhdessä – vain siten voidaan varmistaa suomalaisen alkutuotannon elinvoimaisuus ja kilpailukyky myös tulevina vuosina. •
uutisia • ihmisiä • tietoa & tapahtumia
VALIOPALAT
TÄSTÄ ILAHDUMME
Valio on maailman vahvin ruoka- ja maitobrändi
Valio sijoittui yhdeksänneksi maailman arvokkaimpien meijeribrändien listalla.
Brand Financen tuoreissa raporteissa (Nordic 150 - ja Food & Drink 2025 -raportit) Valio on arvioitu Pohjoismaiden vahvimmaksi brändiksi ja maailman vahvimmaksi ruoka- ja maitobrändiksi. Valio sai poikkeuksellisen korkeat pisteet brändin vahvuudesta ja sen markkina-arvoksi arvioitiin 1,8 miljardia euroa. Erityisesti Valion tuotteiden laatu, innovatiivisuus ja hiilineutraalisuustyö saivat kiitosta.
Valio sijoittui yhdeksänneksi maailman arvokkaimpien meijeribrändien listalla. Pohjoismaiden brändien vahvuutta arvioivassa raportissa Valio oli ykkönen, ja sen perässä tulivat ICA ja Prisma.
”Valion brändiä on rakennettu pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti jo 120 vuotta. Olemme osa lähes jokaisen suomalaisen kotitalouden arkea. Raportin mukaan Valiolla onkin poikkeuksellisen vahva asema kuluttajien mielissä ja omilla kotimarkkinoilla, mikä heijastuu brändin vahvuuden
pisteytyksessä. Brändin rahallisessa arvossa kilpailemme menestyksekkäästi meitä huomattavasti suurempien meijerien ja ruokatalojen kanssa. Uudistaessamme Valio-brändiä olemme huomioineet vahvan historiamme ja sitoumuksemme rakentaa tulevaisuuden ruokataloa. Tämä sijoitus osoittaa omistautumistamme Valion brändin kehittämiseen. Toivon kaikkien Valion omistajien ja työntekijöiden olevan ylpeitä brändistämme, joka on maailman valioluokkaa”, sanoo Valion strategiasta, brändeistä, markkinoinnista, tiedolla johtamisesta, innovaatioista, digitaalisesta asiakaskokemuksesta sekä kuluttajaymmärryksestä vastaava johtaja Ismo Nikkola.
Brand Finance korosti Valion tuotteiden taustan, laadun sekä innovatiivisuuden ja hiilineutraalisuustyön merkitystä tuloksen saavuttamisessa. Valiota arvostettiin jokaisella osaalueella, erityisesti mieltymyksen, harkinnan, ymmärryksen ja suosituksen kategorioissa.
VALIOPALAT
TULEVAT TAPAHTUMAT
Pihattoseminaari helmikuussa
Tervetuloa mukaan
Valion Pihattoseminaariin Tampereelle 3.-4.2.2026. Luvassa on jälleen kiinnostavaa asiaa ja uusia näkökulmia moderniin maidontuotantoon, eläinten hyvinvointiin ja pihattojen kehitykseen. Seuraa Valman uutisia ja ilmoittaudu mukaan!
Ilmastotyöstä kannattavaa liiketoimintaa
MENNEET TAPAHTUMAT
Valion 120-vuotisjuhlaseminaari
Tiistaina 4.11. vietettiin Valion 120-vuotisjuhlaseminaaria Finlandiatalolla Helsingissä. Paikalla oli niin sidosryhmiä, asiakkaita kuin valiolaisiakin.
Valion Carbo™-kumppanuusohjelma auttaa asiakkaita vähentämään päästöjä.
Valion pitkäjänteinen työ alkutuotannon päästöjen vähentämiseksi tuottaa myös kaupallisesti merkittäviä tuloksia. Päästövähennystyöllä on suuri merkitys myös Valion asiakkaille: elintarvikealan yritykset etsivät ratkaisuja epäsuorien Scope 3 -päästöjen vähentämiseen. Valion kehittämän Carbo™-kumppanuusohjelman ytimessä ovat maitotiloilla toteutettavat ilmastotoimet, joiden päästövähennysvaikutukset siirtyvät arvoketjussa eteenpäin aina asiakkaalle asti.
Ilmastotoimien kaupallistettavuus riippuu siitä, miten niiden vaikutus voidaan todentaa sekä siitä, miten ne on mahdollista ottaa käyttöön maitotiloilla. Vuoteen 2028 mennessä
ohjelmassa on tavoitteena olla 5–8 kaupallistettavaa päästövähennystoimenpidettä.
Tällä hetkellä keskeinen kaupallistettu ilmastotoimenpide on metaanipäästöjä vähentävä ruokintaratkaisu, jota on pilotoitu muutamalla kymmenellä maitotilalla. Ratkaisu vähentää lehmien metaanipäästöjä 20–25 prosenttia, mikä pienentää maidon hiilijalanjälkeä 10–15 prosenttia. Vuoden 2026 alusta Valio alkaa maksaa pilottitiloille litrakohtaista korvausta ruokintaratkaisun käytöstä 0,2 senttiä.
Ilmastotoimien kaupallistaminen tarjoaa merkittävän mahdollisuuden rahoittaa kestävän maidontuotannon kehittämistä. Ilmastotoimilla alkutuotannossa on suuri merkitys myös liiketoiminnan kannalta.
Suomen Lantakaasun hankkeet etenevät
Nurmon laitos aloittaa ensimmäisenä syötteiden vastaanoton huhtikuussa 2026.
KIURUVESI
Kiuruvedellä rakentaminen etenee hyvää vauhtia. Siellä juhlittiin harjannostajaisia 11.11.2025. Kaikki sopimuksen tehneet viljelijät kutsuttiin juhliin.
LAPINLAHTI
Lapinlahden satelliittilaitoksen rakentaminen etenee aikataulussa. Laitos on määrä ottaa käyttöön vuoden 2026 aikana.
NURMO
Nurmossa harjannostajaisia vietettiin kesäkuussa ja laitos aloittaa ensimmäisenä syötteiden vastaanoton huhtikuussa 2026.
NURMES
Nurmeksen satelliittilaitosten rakentaminen etenee aikataulussa. Laitos on määrä ottaa käyttöön vuoden 2026 aikana.
VALIOPALAT
HYVÄ LUKU
Valion
Pöytäpuhettapodcastia on kuunneltu yli
14 500
tuntia ja 120 000 kuuntelukertaa*.
”Tämä on todellista Valio-brändin parissa vietettyä laatuaikaa. Parhaimmillaan Pöytäpuhetta ylsi nousussa olevien podcastien Spotify-listalla sijalle 3. Kakkoskaudelle tavoitellaan vastaavia lukemia, ja aiheita ovat muun muassa sienestys ja satokauden herkkujen säilöminen, arjen makumatkat, syysiltojen hyggeily, nostalgiset kotiruoat sekä vinkit joululeivontaan ja rentoon, stressittömään jouluun”, kertoo Valion sisältöasiantuntija Netta Kekkonen .
Pöytäpuhettapodcastin löydät Valio sovelluksesta!
*Pöytäpuhettapodcastin 1. kauden kuuntelumäärät / 1.9.2025.
TÄSSÄ ONNISTUIMME
”Kesän rehusato toi sekä määrää että laatua. Lehmät tuottavat noin 40 kg/pv. Ruokinnan optimointi ja kustannusten hallinta on huomattavasti helpompaa laadukkaalla säilörehulla.”
Minna Klemetti toimii maitotilayrittäjänä Ala-Korholan maitotilalla Kuopion Vehmersalmella.
Kuluvan
kauden suosituimmat vastuullisuustoimenpiteet
Valio-ryhmän alkutuotannon vastuullisuusohjelmassa on valittu vapaaehtoisia toimenpiteitä ahkerasti.
Valio-ryhmän alkutuotannon vastuullisuusohjelma muodostuu kaikkia koskevista toimenpiteistä ja vapaaehtoisista toimenpiteistä. Kaikille tiloille maksetaan yksi sentti per maitolitra pakollisista toimista. Lisäksi tilat voivat kerätä enintään kaksi lisäsenttiä per maitolitra valitsemalla vapaaehtoisia toimenpiteitä ja saada hiiliviljelystä vielä yhden lisäsentin per maitolitra.
Toimenpidekokonaisuuksista suosituimpia olivat ilmastotoimenpiteet, seuraavaksi suosituin lypsylehmien hyvinvointiin liittyvät toimet ja kolmantena maidon laatuun ja elin-
tarviketurvallisuuteen liittyvät toimenpiteet.
Kaksi toimenpidettä jakaa suosituimman toimenpiteen paikan: sähköinen lääkekirjanpito ja maidon ympäristövaikutusten laskenta Carbo® ympäristölaskurilla. Näitä molempia toimenpiteitä toteuttaa yli 68 % valiolaisista tiloista. Seuraavaksi suositumpia toimenpiteitä ovat hiiliviljelytoimenpiteiden toteuttaminen ja hiiliviljelykoulutus. Hiiliviljelyä toteutti yli 60 % tiloista ja hehtaareja oli mukana yli 200 000 ha. Hiiliviljelykoulutuksen on käynyt tiloista reilu puolet.
KUKA
Pia Leskinen
Ratalan tila, Joensuu
Pia Leskinen on maitotilayrittäjä miehensä sukutilalla. Yhden lypsyrobotin pihatossa elää 110 eläintä, joista 63 on tällä hetkellä lypsäviä. Perheen kaksi aikuista poikaa on ottanut paljon vastuuta tilan hoidosta, ja sukupolvenvaihdos on suunnitelmissa.
Lännenratsastus vaatii todellista hevosmiestaitoa
Pia Leskinen on oppinut lännenratsastuksessa niin taitavaksi, että yltää kärkisijoille kansainvälisissä kilpailuissa.
TEKSTI SUSANNA CYGNEL
Pia Leskinen kokeili lännenratsastusta ensimmäisen kerran 29 vuotta sitten ja viehättyi saman tien. Hänellä oli tuolloin takanaan pitkä ura este- ja kouluratsastajana sekä ratsastustalliyrittäjänä.
”Lännenratsastus toi hevosten kanssa tekemiseen jotain aivan uutta. Se vaatii todellista kykyä käsitellä hevosta hallitusti ja kunnioittavasti”, Pia kuvailee.
Lännenratsastuksessa hevosta esimerkiksi käsitellään pitkillä ohjilla, joita pidetään vain yhdessä kädessä. Se on tietyllä tavalla vapaampaa ja samalla myös vaativampaa kuin perinteinen kouluratsastus.
”Varsinkin talvella yritän ratsastaa paljon ilman satulaa, jotta ryhtini ja tasapainoni pysyisi hyvänä.
On vapauttavaa laukata isolla pellolla lumihangessa niin, että hevosella on pelkkä kaulanaru. Se pitää sekä minun että hevoseni Mindyn mielet virkeänä kisakauden ulkopuolella.”
Pia ja Mindy harjoittelevat päivittäin maitotilan omalla harjoituskentällä. Kisakauden aikana Pia tapaa italialaista valmentajaansa jopa kahdesti viikossa etäyhteydellä.
Lännenratsastukseen kuuluu yli 50 eri lajia, joista Pia kilpailee muun muassa western pleasure-, western horsemanship-, trail- ja working pleasure -luokissa. Näyttävyys on tärkeä osa lajia, joten kilpailuissa hän pukeutuu kimalteleviin asuihin ja koristeellisiin varusteisiin western-tyylin mukaisesti.
Parasta harrastuksessa...
Lännenratsastus antaa mielenrauhan kesken töiden. Hevosen kanssa touhutessa kaikki muu unohtuu – se on parasta vastapainoa maitotilan arjelle.
Mistä kipinä syttyi?
Tutustuin lajiin harrastetallikoulutuksessa. Jokin hevosen ja ihmisen yhteistyössä viehätti heti.
Tätä ihmiset eivät tiedä... Lännenratsastus ei ole rodeota, vaikka moni niin luulee. Käytän kyllä lassoa, mutta vain tietyissä lajeissa.
Mitä haluaisit vielä saavuttaa?
Haluaisin voittaa Euroopan mestaruuden ja päästä kisaamaan MM-kisoihin Yhdysvaltoihin.
Vinkkisi aloittelijoille:
Tutustu aluksi eri lajeihin vaikkapa AQHA:n (American Quarter Horse Association) verkkosivuilla. Suomessakin on valmentajia eri puolilla maata, joten kannattaa rohkeasti lähteä tutustumaan lajiin. Varoitan, että tähän voi jäädä oikeasti koukkuun!
VAPAALLA
PIA LESKISEN KOTIALBUMI
PÄIVÄMAIDON metsästäjä
Kirkkaat tavoitteet tekevät yrittäjän työstä mielekästä. Kankaanpääläinen Janne Paloviita pääsee tavoitteisiin kovalla työllä ja hyvällä työtiimillä.
TEKSTI JA KUVAT MARKKU PULKKINEN
Laura ja Janne Paloviita viihtyvät hyvin oman tilan maisemissa. Välillä he pakkaavat reput ja lähtevät kävellen tai sähköpyörillä makkaranpaistoon Lauhavuoren kansallispuistoon.
YRITTÄJÄT ESITTÄYTYVÄT
Paloviidan Tila Oy, Kankaanpää
Yrittäjät Janne (36) ja Laura Paloviita (31). Perheeseen ja työtiimiin kuuluvat lisäksi Jannen vanhemmat, Kalevi ja Marjatta Paloviita , pikkuveli Teemu Paloviita ja osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajana toimiva isoveli Tuomas Paloviita Lisäksi tilalla on yksi puolipäiväinen, vakituinen työntekijä. Sukupolvenvaihdos tapahtui 2018. Maatila muutettiin Jannen omistamaksi osakeyhtiöksi 2024.
Paloviidan tilalla on tuotettu E-luokan maitoa 32 vuoden ajan.
Kassavirta. Kate. Kasvu. K-alkuiset sanat toistuvat maitotilayrittäjä Janne Paloviidan puheessa tiheään. Olemme vierailulla tilalla, jossa asioita tehdään vain tarkan harkinnan jälkeen, ei tavan vuoksi.
”Maitotilalla pitää keskittyä maidontuotantoon ja tuottaa pelloilla rehua vain oman tilan tarpeisiin. On turha viljellä yhtään enempää kuin mitä tilan omat eläimet syövät”, Paloviita tiivistää.
Vuodesta 2018 alkaen yrittäjänä toiminut Janne Paloviita (36) tarinoi tilan asioista yhdessä puolisonsa Laura Paloviidan (31) kanssa. Lauralla on sairaanhoitajan työ tilan ulkopuolella, mutta hän tekee myös tilan töitä ja on osakeyhtiön hallituksen jäsen.
Viime vuonna tapahtunut maatilan yhtiöittäminenkin on seurausta Janne Paloviidan talousajattelusta.
”Voin, ja oikeastaan tykkäänkin, ajaa ruosteisella Hiacella.”
”Tuntui hölmöltä tyhjentää kassa aina vuoden päätteeksi, jotta saisi verotuksen järkeväksi. Nyt maatilaan suhtautuu myös enemmän yrityksenä. Se pysyy paremmin erossa muusta elämästä”, Paloviita kuvailee.
Maatilamuodossa toimiessaankin Paloviidan ohjenuorana oli pitää yksityistalouden menot tiukasti kurissa.
”Voin, ja oikeastaan tykkäänkin, ajaa ruosteisella Hiacella”, mies nauraa.
Navetan mittareista Janne Paloviita näkee tärkeimmäksi päivämaidon määrän. Haastatteluhetkellä, kovilla kesähelteillä, maitoa herui 37–39 litraa lehmää kohti. Keskituotos holstein-voittoisella karjalla on yli 11 000 kiloa vuodessa.
”Maitolitrat syntyvät hyvästä karja-aineksesta ja siitä, että lehmät syövät mahdollisimman paljon laadukasta rehua. Yksinkertaista. Terveet eläimet takaavat myös kannattavuuden. 130 lehmän karjassa lääkittiin viime vuonna vain kaksi utaretulehdusta”, Paloviita kertoo.
Eläinten terveyttä edistää se, että pihatto pidetään tarkoituksella hieman väljänä. Kahdella robotilla on lypsyssä koko ajan 115–120 lehmää.
Tuotantotilat ovat kunnossa. Vuonna 2020, kaksi vuotta sukupolvenvaihdoksen jälkeen,
Paloviidan Tilan pellot sijaitsevat lähellä tilakeskusta. Monipuoliset, osittain eloperäiset maat, varmistavat satoa erilaisissa sääoloissa.
”Jokaisen hehtaarin on oltava tuottavassa käytössä.”
valmistui uusi pihatto. Lehmien määrä nousi 40:stä 130:een. Sen jälkeen on muun muassa investoitu aurinkovoimalaan. Tänä vuonna navettaan asennetaan tuulettimet. Aktiivisempi laiduntaminen on suunnitteilla.
PELLOT LÄHELLÄ
Käymme kurkkaamassa, miltä pihatossa näyttää. Tuuli pääsee puhaltamaan päädystä toiseen ja lehmät märehtivät tyytyväisinä. Päivämaitoa puskee tänäänkin.
Lähdemme Hiacella, sillä ruosteisella, toisen tärkeän tuotantokoneiston äärelle. Pitkälle ei tarvitse matkustaa, sillä yrittäjän periaatteiden mukaisesti peltojen pitää sijaita mahdollisimman lähellä tilakeskusta.
”Ajomatkojen on oltava inhimillisiä ja lohkojen riittävän isoja. Peltoihinkin pitää investoida. Jokaisen hehtaarin on oltava tuottavassa käytössä. Kesantoja pidetään vain painavasta syystä, kuten salaojitettaessa. Urakoitsija salaojittaa joitain hehtaareja joka vuosi. Myös kalkitus on todella tärkeää”, Paloviita luettelee.
Kävelemme ohrapeltoon, josta kuka tahansa viljelijä saisi olla ylpeä. Isoa jyvää on tulossa, mutta matalakatteista, joten kaikki menee tarkasti omille eläimille jatkojalostukseen.
Paloviidassa viljellään reilun 200 hehtaarin peltoalaa. Puolet siitä on nurmella. 90 hehtaarilla viljellään kuivattavaa ohraa ja kauraa, lopulla alalla kasvaa kokoviljana korjattavaa rehua. Monipuolisissa nurmiseoksissa on myös syväjuurisia kasveja.
Omavaraisuuden lisäksi tilan rehukuluja hallitaan termiinisopimuksilla. Ostorehuista tehdään pidempiaikaisia kiinteähintaisia sopimuksia, kun sopiva tarjous osuu kohdalle. Rehutoimittajia myös kilpailutetaan säännöllisesti.
”Kassan pitää olla koko ajan kunnossa, jotta voi ostaa lannoitteet tai kasvinsuojeluaineet Valma-kaupasta silloin, kun niitä tulee sopivaan hintaan myyntiin.”
Uusien peltojen ostamista Paloviidan tilalla harkitaan hyvin tarkasti.
”Tilan talous tykkää enemmän pitkistä vuokrasopimuksista kuin omasta pellosta, etenkin, kun pääomaa on jo muuten kiinni eläimissä, koneissa ja rakennuksissa. Oma pelto on silti kannattava sijoitus pitkällä aikavälillä, varsinkin läheltä ostettaessa”, Paloviita puntaroi.
Miljoonan euron liikevaihtoa tuottavaa tilaa pyöritetään pitkälti oman perheen voimin. Jannen vanhemmat ovat tilalla töissä joka päivä. He asuvat 200 metrin päässä tilakeskuksesta, vuonna 2017 rakennetussa hirsitalossa. Pikkuveli Teemu Paloviita työskentelee tilalla kokoaikaisesti ”pehtoorina”. Teollisuuden johtotehtävissä arkipäivät touhuava isoveli Tuomas Paloviita on osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Tilalla on lisäksi yksi osa-aikainen työntekijä ja kesäisin harjoittelija.
UUSI ELÄMÄ ALUILLAAN
Paloviidan pariskunnan tie nykyiseen tilanteeseen on hyvin suunniteltu ja toteutettu. Suunnitelmat ulottuvat pitkälle tästä eteenpäinkin.
”Jossain vaiheessa tuotanto tuplataan. Ja sitten taas tuplataan. Alamme todennäköisesti kasvattaa lihavasikat itse teuraaksi, koska lihalle on nyt kysyntää. Rakennamme yhden kylmähallin lihakarjalle. Sen voi muuttaa myöhemmin nuorkarjalle sopivaksi. Biokaasutuotantokin tulee harkintaan, kun tilan koko kasvaa”, yrittäjät visioivat yhdessä.
Yrittäjät nauttivat kovan työnteon lisäksi retkeilystä lähiluonnossa Lauhavuoren ja Kauhanevan maastoissa kävellen ja sähköpyörillä.
Kuvauksissa käsi etsiytyy kesällä häälahjaksi saadulla maitolaiturilla toiseen käteen. Maidontuotantoa suurempi muutos on tulossa pian yksityiselämän puolella.
”Esikoisen on määrä syntyä tammikuussa”, Janne ja Laura hymyilevät. •
Paloviidan Tila Oy KANKAANPÄÄ
ELÄIMET JA NAVETTA
130 lehmää, joista 80 % holstein- ja 20 % ayrshirerotua. Keskituotos yli 11 000 kiloa. 1,4 miljoonaa litraa maitoa meijeriin vuodessa. Vuonna 2020 valmistunut kahden robotin pihatto. Seosrehuruokinta traktorivetoisella apevaunulla.
PELLOT 110 ha omaa peltoa ja noin 100 ha vuokrapeltoa. Puolet pelloista nurmella, puolet rehuviljalla. Rehu korjataan urakoitsijan noukinvaunulla neljään laakasiiloon. Lähes kaikki vilja kuivataan. Peltojen kasvukuntoon panostetaan muun muassa vuosittaisilla salaojituksilla. Lannoituksista ei tingitä.
TOP 3 menestystekijät
1 ÄÄRETTÖMÄN AHKERA TYÖNTEKO
Yrittäjät ja työntekijät viihtyvät tilalla ja työssään. Selkeä omistajan ja lähipiirin näkemys yrityksen tavoitteista. Kaikki ymmärtävät, mistä kate ja palkka tulevat: laatumaidosta.
2 KOKONAISVALTAINEN OSAAMINEN
Yrittäjä osaa johtaa kokonaisuutta, johon kuuluvat tiiviissä vuorovaikutuksessa ihmiset, eläimet, tekniikka, peltoviljely ja talous. Hyvät verkostot ja luotettavat ammattilaiset tukevat yrittäjän osaamista ja jaksamista.
3 KUSTANNUSTEHOKKUUS
Tarkka rehuomavaraisuus, ei liikaa peltoa. Terveet eläimet. Lähellä sijaitsevat pellot. Osto-osaaminen. Tiukka yksityistalous. Tarkka verosuunnittelu.
Mitä enemmän lehmä syö, sitä enemmän se tuottaa maitoa – ja rahaa. Rehuun kannattaa panostaa.
TALOUS
Maito on aina ykkösenä. Kassavirta pysyy kunnossa korkeilla päivämaitomäärillä. Peltoa pidetään vain sen verran kuin sitä itse tarvitaan. Yksityistalouden menot pidetään tiukasti kurissa. Taloussuunnittelussa käytetään apuna konsulttia. Osakeyhtiö auttaa verosuunnittelua. Tilan liikevaihto on noin 1,0 milj. euroa.
TULEVAISUUS
Maidontuotantoa laajennetaan. Aloitetaan lihantuotanto. Laajennusten jälkeen rakennetaan biokaasulaitos.
”Pidetään yritys ja yksityiselämä erillään ja nautitaan elämästä ja työnteosta.”
MAIDON HIILIJALANJÄLKI
1,25 kg CO₂e/l maitoa
Miten olet hyötynyt
Tulevaisuuden Valiot -ohjelmasta?
Kysyimme kolmelta osallistujalta, millaisia kokemuksia he ovat saaneet viime keväänä alkaneesta Tulevaisuuden Valiot -ohjelmasta.
KUVAT SANNA NOKKA
Ideoita tilakoon kasvattamiseen
”Meillä on 25 lypsylehmän pihattotila, jota hoidan isäni kanssa, olen ollut mukana jo kuusi vuotta täysipäiväisesti. Tilasta tehdään tulevaisuudessa maatalousyhtymä, mutta isäni on vielä pitkään mukana.
Kiinnostuin Tulevaisuuden Valiot -ohjelmasta, koska haluan tutustua muihin samanikäisiin maitotilallisiin. Lähiseudun alan ihmiset ovat selvästi vanhempia. Tällä alalla tarvitsee vertaistukea. Saan muilta vinkkejä, miten asioita kannattaa hoitaa ja ongelmistakin selvitään – jos vaikka koneita hajoaa tai eläin sairastuu.
Olemme keskustelleet tilojen tilanteista, perhetilan jatkamisesta ja tilojen erilaisista ratkaisuista tulevaisuuden suunnittelussa.
Haaveissani on lypsyrobotin hankkiminen, mikä vaatisi eläinmäärän kaksinkertaistamista ja uusien tilojen rakentamista umpilehmille. Tilan pinta-alan puolesta se on mahdollista, mutta haluan kuulla muiden kokemuksia tuotannon kasvattamisesta.
Ensimmäinen tapaamisemme oli viime keväänä Valiolla. Tuntui hyvältä nähdä ihmisiä, jotka työskentelevät meidän maitotilallisten kumppaneina – saimme kasvot Valiolle.”
Akaa Huovilan tila, KareMaito
Vertaistukea yrittäjän arkeen
”Osallistuin Tulevaisuuden Valiotohjelmaan, koska maidontuottajien määrä vähenee koko ajan.
Olemme tavanneet kasvotusten muiden tulevaisuuden maidontuottajien kanssa ja jatkaneet keskustelua verkossa. Mitä tutummaksi porukka tulee, sitä helpommalta tuntuu jakaa ajatuksia ja tuoda erilaisia näkökulmia tilan hoitoon. Aina ei tarvitse edes puhua työasioista. Vain toinen maitotilallinen voi ymmärtää, mitä vastuu ja sitovuus käytännössä tarkoittavat: ei voi kadota lomalle tai ottaa vapaata hetken mielijohteesta. Eläimet on hoidettava joka päivä.
Taidan olla osallistujista kokeneemmasta päästä, olemme puolisoni kanssa pyörittäneet tilaa seitsemän vuotta sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Olen kertonut kokemuksiani vuosi sitten tehdystä navettainvestoinnista, jonka toteuttamista moni vielä suunnittelee. Olemme keskustelleet siitäkin, millaisia haasteita ja kipuilua sukupolvenvaihdokseen liittyy. Osa miettii, haluaako edes jatkaa sukutilan hoitamista, ja sitäkin pohdintaa on voitava käydä. Rehellistä puhetta tarvitaan. Jos tätä työtä ei aidosti halua tehdä, siitä tulee ennen pitkää raskasta.”
Karja elvyttää perinnelaitumen
Hiehot ennallistavat umpeen kasvaneita ketoja, niittyjä, hakamaita ja metsälaitumia. Niiden jäljiltä palaavat uhanalaiset kasvi- ja hyönteislajit ammoisille asuinpaikoilleen.
TEKSTI RAILA AALTONEN
Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten katoamiseen on havahduttu viime hetkillä. Perinteiset laidunmaisemat ovat käyneet yhä harvinaisemmiksi sitä mukaa kun maatilat ovat luopuneet eläintuotannosta. Ilman eläimiä vuosikymmenien tai jopa satojen vuosien laidunkulttuurin jäljet katoavat luonnosta nopeasti. Laidunnuksen ja muun aktiivisen hoidon piirissä on Suomessa noin 30 000 hehtaaria perinnebiotooppeja, ja ala on tarkoitus nostaa 52 000 hehtaariin vuoteen 2030 mennessä. Tähän tarvitaan eläintiloja ja maanomistajia. Tukea ja rahoitusta on saatavissa monelta suunnalta.
”Karjan runsaan 15 000 maitolitran keskituotos on valiolaisten tilojen kirkkainta kärkeä.”
LAIDUN KASVATTAA KESTÄVÄKSI
Muuramelaisen Peltolan tilan hiehot ovat ahkeroineet perinnebiotooppialueella jo kahtena kesänä. Hannu Peltolan ja Tuomo Kanasen tilalla
on 50 lypsävää ja nuorkarja, ja karjan runsaan 15 000 maitolitran keskituotos on valiolaisten tilojen kirkkainta kärkeä.
”Tavoite oli olla paras ja nykyinen tuotos saavutettiin aika kivuttomasti. Lehmien terveys on ihan ratkaiseva tekijä. Robottilypsy alkoi 2020 ja silloin tuli hurja nousu, kun päivittäiset lypsykerrat lisääntyivät”, Peltola kuvaa.
Laidun on yksi kulmakivistä, joiden varaan karjan terveyttä, pitkäikäisyyttä ja tuottavuutta rakennetaan.
”Eläimet laiduntavat kesäisin puolivuotiaasta alkaen. Liikunnan ansiosta ne ovat parempikuntoisia, mikä vaikuttaa tulevaan tuotoskykyyn. Lypsävillä on pihatosta jaloittelumahdollisuus.”
SATOJEN VUOSIEN
PERINNE
Perinnebiotooppi on kilometrin päässä navetasta. Alue rajautuu peltoon, jota tila oli vuokrannut samalta maanomistajalta jo aiemmin.
”Naapuritilan aiemmin emolehmillä laiduntama perinnebiotooppi oli jäämässä ilman eläimiä. Ely-keskus otti meihin yhteyttä ja kysyi kiinnostusta ottaa alue laitumeksi. Siitä se lähti.” Hiehoille aidatun alueen yhteydessä oli vanhaa hakamaata, josta tila teki seuraavana vuonna naapurin kanssa sopimuksen. Noin neljän hehtaarin perinnebiotoopilla on metsälaidunta, hakaa, kosteaa niittyä, rantalaidunta sekä niittyä lähentelevää monimuotoista nurmea. Alue on ollut maatalouskäytössä satoja vuosia, mahdollisesti 1500-luvulta lähtien.
Peltola ja Kananen tekivät vuokraamilleen alueille luonnonhoitosopimuksen. Ely-keskus raivasi aitalinjat ja aitasi laitumen, jatkossa vuokralaiset huolehtivat aidoista itse. Eläimet tarkastetaan päivittäin samalla kun niille viedään kärryllä vettä.
Lauman kuntoa seurataan, ja jos hiehot ilmoittavat tyytymättömyyttään luonnonantimiin, ne otetaan välillä peltolaitumelle. Rehualaa tilalla on reilusti, joten laitumen kanssa ei tarvitse pihistellä.
”Laitumia on alkukesästä noin 10 hehtaaria ja rehunteon jälkeen 15–20 hehtaaria”, Kananen sanoo.
”Hankaluuksia on ollut vain peuroista ja kauriista. Jos ne särkevät aidan, hiehot pääsevät väärälle puolelle. Syyspuolella iltojen pimetessä hirvet alkavat liikkua ja on entistä tarkemmin seurattava, että aidat ovat kunnossa.”
Kahdentoista noin vuoden ikäisen hiehon laidunkesä kesti tänä vuonna juhannuksesta syyskuun alkuun.
Tulevina kesinä Peltola ja Kananen seuraavat kiinnostuksella, miten perinnebiotoopin kasvilajisto alkaa muuttua laidunnuksen myötä. Laitumille he ovat laittaneet linnunpönttöjä peipoille, kirjosiepoille ja tiaisille.
Tilakeskuksen pääskyset ovat heidän erityisessä suojeluksessaan, sillä ne pitävät kärpäset tehokkaasti kurissa. Pääskysten pesintä pihaton ja lähirakennusten räystäissä on lisääntynyt viime vuosina.
”Viime vuonna laskettiin 40 pesää, ja osa teki kahdet poikaset. Ensi kesäksi hankimme räystäspääskyille keinopesiä. Pihaton ovet pidetään kesällä aina auki.”
ALUEITA LÖYTYY MONIN
PAIKOIN
Sopimukset, joilla eläimetön tila saa arvokkaille maisema-alueilleen laiduntajia, hyödyttävät molempia osapuolia:
eläinten tekemän hoitotyön ansiosta ei tarvita työlästä niittoa tai raivausta, eläinten omistajalle laidunalan lisäys mahdollistaa esimerkiksi eläinmäärän kasvattamisen.
Marjaana Hassani työskentelee maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntijana Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisilla ja ProAgria Keski-Suomella. Hän tekee työtä sen eteen, että laiduntavat eläimet ja hoidotta jääneet alueet kohtaavat. Työ painottuu etenkin alkuvuodesta laidunten hoitosuunnitelmiin.
Ympäristösopimuksia hän kertoo tekevänsä vuosittain noin 15 kohteelle. Sopivia uusia alueita löytyy edelleen.
Peltolan tilan Hannu Peltola ja Tuomo Kananen ovat tyytyväisiä laidunnuskokeiluun perinnebiotooppialueilla.
Alueilta voi löytyä myös erityisempääkin lajistoa, kuten kuvassa oleva perinnebiotooppien laji rantatädyke.
Niittyjen lajisto on monimuotoista ja tarjoaa ravintoa myös pölyttäjille.
Metsäkurjenpolvi ja poimulehdet ovat tyypillisiä niittyjen ja luonnonlaidunten kasveja.
Laiduntavat eläimet hoitavat samalla myös maisemaa.
”Usein laiduntajina käytetään lampaita, mutta hoitajiksi sopivat myös hevoset, lihakarja ja maitotilojen nuorkarja.”
”Usein apua pyytää uusi maanomistaja, joka haluaa selvittää sopivaa hoitotapaa jollekin tietylle alueelle. Sopimuksessa voi olla useita alueita kaukanakin toisistaan. Itsekin katsastelen autolla liikkuessani kriteereihin sopivia saarekkeita tai reunametsiä. Niitä on yllättävän paljon.”
Perinnebiotoopeiksi sopivat esimerkiksi nurmilaidunten läheisyydestä löytyvät hakamaat, rantavyöhykkeet ja kosteat tai kiviset niityt, joilla peltoviljely ei onnistu. Maisema on tyypillisesti pienipiirteistä, ja käsittää usein metsälaitumia tai pieniä kallioisia ketoja.
Hassanin mukaan myös nurmilaitumille jäävillä kivisaarekkeilla, kosteilla painanteilla ja reunavyöhykkeillä on iso merkitys luonnon monimuotoisuudelle, vaikka niille ei voisi tehdä luonnonhoitosopimusta. Suojavyöhykkeet vesistöjen vieressä voi myös hoitaa laiduntamalla, hän kannustaa.
Monet vaalivatkin näitä maiseman tuttuja piirteitä ilman sopimusta. Luonnonlaitumet tukevat tilojen laidunkokonaisuutta myös hankalina kasvukausina ja lisäävät karjan hyvinvointia tarjoamalla suojaa.
NUORKARJA TEKEE HYVÄÄ TYÖTÄ
Luonnonhoitoa tuetaan hehtaariperusteisella korvauksella. Maatalousluonnon ja maisemanhoitosopimuksen ehdot täyttävä, paikallisesti arvokas kohde saa 460 €/ha, maakunnallisesti tai kansallisesti arvokas kohde 610 €/ha vuodessa.
Lisäksi voidaan maksaa kertaluontoinen korvaus esimerkiksi aitaamiseen tai alueen raivaamiseen. Sopimus edellyttää viisivuotista hoitosuunnitelmaa, jossa määritellään muun muassa käytettävät laiduneläimet.
”Usein laiduntajina käytetään lampaita, mutta hoitajiksi sopivat myös hevoset, lihakarja ja maitotilojen nuorkarja”, Hassani kertoo.
”Jos kunnostetaan vanha alue tilalla, joka on aiemmin luopunut eläimistä, sille voidaan lainata tai vuokrata eläimiä muualta laidunkaudeksi. Vaihtoehtoisesti eläinten omistaja voi vuokrata alueen ja tehdä sille ympäristösopimuksen.”
Käytännöt vaihtelevat paljonkin, ja hyötyjä kannattaa puntaroida asiantuntijan kanssa. On myös sovittava, kuka vastaa eläinten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Sopimusalueilla ei saa antaa lisäruokaa, joten ravinnon riittävyyttä tulee seurata varsinkin kesän lopulla.
”Helpointa on, kun sekä hoidettavat laidunalueet että eläimet ovat omia”, Hassani toteaa. •
Marjaana Hassani tekee töitä sen eteen, että laiduntavat eläimet ja hoidotta jääneet alueet kohtaavat.
Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa ympäristösopimuksia
Fingrid tukee voimajohtolinjojen perinnebiotooppien hoitoa
Valio edistää luonnonlaidunnusta muun muassa vastuullisuuslisän vapaaehtoisten toimenpiteiden avulla.
Kunnat ja säätiöt voivat rahoittaa laidunnusta
Helmi-elinympäristöohjelma edistää luonnon monimuotoisuutta
Priodiversity LIFE -hanke edistää luonnon monimuotoisuutta
Neuvontaorganisaatiot tekevät käytännön työtä maatilojen ja yhdistysten kanssa hoidon mahdollistamiseksi.
KUKA
Hannu Krook
Suomen Osuuskauppojen
Keskuskunta SOK:n
pääjohtaja (2021–)
Syntynyt Tammisaaressa 1965, asuu Helsingissä
Kauppatieteiden
maisteri, kauppaneuvos
Naimisissa, kaksi aikuista lasta
"Arvostan Valion osaamista, sillä otatte erinomaisesti kuluttajien tarpeet ja kulutuksen trendit huomioon niin tuotekehityksessänne kuin myös markkinoinnissa", Hannu Krook sanoo.
MIKKO HEIKKINEN
Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja kutsuu Valiolle tärkeitä sidosryhmiä keskusteluun ajankohtaisten aiheiden äärelle.
Edullisen ruokakorin vartija
Osuustoiminta luo arvoa omistajilleen, joita SOK:lla ovat kuluttajat ja Valiolla tuottajat.
S-ryhmä on ruokakaupan suurin toimija Suomessa ja Valio sen merkittävin tavarantoimittaja. Yhteistyö on tiivistä monilla tasoilla, mutta pääjohtaja Hannu Krook ja Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Mikko Heikkinen tapaavat toisensa nyt ensimmäistä kertaa.
Krookista tuli S-ryhmän pääjohtaja viisi vuotta sitten. Nykyistä pestiä edelsi kahdeksan vuoden toimitusjohtajuus Osuuskauppa VarubodenOslalla, joten osuuskuntamallinen liiketoiminta on Krookille perin juurin tuttu juttu.
Osuustoimintatausta yhdistää Valiota ja SOK:ta, vaikka toisen omistavat tuottajat, toisen kuluttajat. Heikkinen kysyy, mitä yhtäläisyyksiä ja mitä eroavaisuuksia tämä asetelma tuottaa.
Krookin mukaan osuustoimijoita yhdistää pitkäjänteisyys, kotimaisuus ja kotimainen hyvinvointi, sekä ylipäätään arvon luominen omistajakunnalle.
TEKSTI RAILA AALTONEN KUVAT PEKKA ROUSI
”Kuluttajaosuuskuntana me haluamme helpottaa asiakasomistajan arkea. Mietimme, mitä hän juuri tällä hetkellä haluaisi, ja tarjoamme sitten oikeita tuotteita. Missiomme, Teemme yhdessä paremman paikan elää, ohjaa meitä vahvasti. Yhdessä viittaa niin tavarantoimittajiin kuin kuluttajiin.”
Kuluttajat ovat käyneet Krookin mukaan yhä hintatietoisemmiksi. Tutkimusten mukaan joka neljäs kotitalous elää palkasta tai tuesta seuraavaan, ja yhtä monella jää kuukausittain enintään satanen ylimääräistä.
”Uusien kanavien avulla palvellaan asiakkaita, joille helppous ja yksilöllisyys ovat tärkeitä. Verkkokaupassa voi verrata ostoskorinsa hintaa kilpailijoihin ja S-mobiilissa analysoida ostostensa alkuperää, hiilijalanjälkeä ja kotimaisuusastetta. Hintavertailu on käytetyin analyysi, mutta käyttökertoja tulee eniten oman myymälän etukupongeista.”
YHTEISTYÖ ON AVAINSANA
S-ryhmän ketjujen toiminnassa myymälöiden valikoima rakentuu täysin datan pohjalta, ja tilaukset muodostetaan ennustejärjestelmässä, josta ne siirtyvät automaattisesti Sipoon logistiikkakeskukseen kerättäviksi, Krook kertoo.
”Joka myymälään räätälöidään kysynnän mukaan mahdollisimman tehokas valikoima. Käytännössä myymälät tilaavat itse vain paikallisten yritysten tuotteita.”
”Samalla tavalla Valiokin muokkaa tarjontaansa kuluttajien tarpeiden mukaan. Voitaisiinko tässä tehdä parempaa yhteistyötä?”, Heikkinen kysyy.
”Kaupallisen organisaation puolella yhteistyömme on erittäin tiivistä, sillä Valio on suurin toimittajamme. Kaupan valikoimajaksot ovat neljän kuukauden mittaisia. Pitkän ennustettavuuden ansiosta teollisuus pystyy tekemään tietyt investoinnit ja ostamaan muualta kapasiteettia tarvittaessa.”
Krookin mielestä jauhelihan saatavuusongelma oli hyvä esimerkki ennusteiden merkityksestä. Tapaus osoitti
myös, että jos ennuste menee pieleen, markkinahäiriön oikaisu kestää kauan.
”Jauhelihan kulutus väheni koronaaikana, nousun alkua ei huomattu ajoissa ja lopputulos yllätti meidät kaikki. Jos meidän ennusteet eivät toimi, petämme asiakkaat, mutta eivät tyhjät hyllyt ole lihantoimittajienkaan toive.”
KASVIPOHJAISTA, TERVEELLISTÄ
Heikkinen pyytää Krookia kurkistamaan tulevaisuuteen. Mitä trendejä ja muutoksia kauppa näkee siellä?
”Monikanavaisuus, digitaalisuus ja automaatio tulevat muokkaamaan kaupan ja kuluttajien toimintaa. Isoista trendeistä hinta pysyy yhä tärkeänä, kotimaisuus nousee ja kasvipohjaisten tuotteiden osuus kasvaa. Oman vastuullisuusstrategiamme mukaan kasvipohjaisten tuotteiden osuutta tulisi lisätä 60 prosentista 65:een.”
”Valmisruoan rooli kasvaa. Myös ruoka-aineiden terveellisyyttä on voitava parantaa. Meidän tekomme ovat tärkeitä, kun niin iso osuus suomalaisten syömästä ruuasta tulee meidän kauttamme”, Krook sanoo.
Heikkinen kysyy, näkyykö S-ryhmän toiminnassa se, että kyselytutkimusten mukaan kuluttajat ovat valmiita maksamaan ruoasta enemmän, jos tuottajille maksetaan hyvin.
Kauppa on Krookin mukaan puhtaasti kuluttajan asialla.
”Meidän lähtökohtamme on tehdä työtä sen eteen, että ostoskori olisi kuluttajalle mahdollisimman edullinen. Kotimaisten tuotteiden osuus myynnistä on suuri, noin 80 prosenttia, ja se sataa tuottajien pussiin.”
Heikkinen muistuttaa, että kansallinen lainsäädäntö nostaa riman korkealle elintarviketuotannossa, ja sillä on myös oma hintalappunsa.
”Miten voidaan määritellä kaikille osapuolille reilu hinta, kun kaupan hyllyssä on myös tuotteita, jotka eivät täytä suomalaisia tuotantovaatimuksia?”, hän kysyy.
”Kilpailulaki edellyttää, että kaikki toimittajat kilpailutetaan samoilla
”Säätelyn jatkuva lisääntyminen on iso yhteiskunnallinen ongelma.”
ehdoilla. Kun sopimukset on tehty, ostohintoihin ei kajota kesken jakson. Se luo ennustettavuutta ja suojaa sekä kuluttajia että tavarantoimittajia”, Krook toteaa.
HALPUUDESTA EI TINGITÄ
Heikkinen pyytää Krookia avaamaan kaupan omien tuotemerkkien rooleja ja niiden suhdetta Valion sekä muiden bränditalojen tuotteisiin.
”Brändituotteilla on vahva paikkansa valikoimissamme. Tärkeää on myös, että Valiolta tulee uutuuksia, ja kolmantena tekijänä on kotimaisuus. Omat merkit eivät korvaa brändejä”, Krook linjaa.
Hän korostaa myös toimivan vuoropuhelun merkitystä kaupan ja Valion välillä. Tietoa on hyvä jakaa hiljaisista signaaleista ja kasvavista trendeistä, joista voidaan yhdessä luoda jotain hyvää.
”Private label -tuotteilla tarjoamme edullisen ja silti terveellisen vaihtoehdon heille, joilla on vähän tiukempaa. Kotimaista-merkki on noussut kymmenessä vuodessa Suomen vahvimpien tuotemerkkien joukkoon. Coop tuli korvaamaan Rainbowta, ja sen tunnettuus on hyvällä tasolla.”
Kaupan merkkien osuus pysyy Krookin mukaan S-ryhmässä tasaisesti noin 20 prosentissa. Valtaosa ruoasta myydään joka päivä halvat hinnat -periaatteella, mikä tuo tasaisen menekin, parhaan ennustettavuuden ja pienentää hävikkiä.
”Sekä suomalainen kauppa että elintarviketeollisuuden toimijat ovat maailman kärkeä monessa suhteessa”, korosti Hannu Krook keskustelussaan Mikko Heikkisen kanssa.
”S-ryhmälle vastuullisuutta on tarjota edullinen ruokakori kuluttajille, joilla on tiukkaa, mutta pitää myös osata kertoa vaihtoehdoista. Valiolla on teknologinen osaaminen siihen, millaisilla toimilla vastuullisuutta edistetään”, Hannu Krook vastaa.
EPÄREILU YLISÄÄNTELY KURIIN
Heikkinen kysyy vielä Krookin näkemystä kotimaisen ruoantuotannon menestymisen eväistä.
”Vahvat suomalaiset kuluttajabrändit ovat juuri ruoantuotannossa. Valion lisäksi muun muassa Paulig ja Fazer tekevät älyttömän hyvää brändityötä, innovoivat, luovat uusia ja kasvattavat vanhoja kysyntäalueita. Toivotamme aina uutuudet tervetulleiksi, sillä ne tuovat myymälään energiaa ja elämyksellisyyttä”, Krook sanoo. Kasvun mahdollisuudet ovat kuitenkin toisenlaisia kuin takavuosina.
PÄÄJOHTAJAN
VALIO-SUOSIKIT
Hannu Krookilla on Valion tuotteiden joukossa useita suosikkeja niin päivittäiseen käyttöön kuin juhlahetkiin.
”Käytän kahvissa kasvipohjaisia tuotteita, ja Oddlygood Barista on huikean hieno ja hyvänmakuinen. Leivän päällä Oivariini merisuola osuu omaan makuhermooni. Enkä osaa kuvitella joulua ilman Valio Aura -sinihomejuustoa. Kesällä, kun pääsee grillaamaan, laitan Koskenlaskijaa herkkusienten sisään ja pekonia kyytipojaksi. Ei ne koskaan jää syömättä.”
”Nyt etsitään kasvulle uusia taskuja. Valion Profeel-proteiinituotteet ovat hyvä esimerkki. Otettiin vähän vanhaa, kehitettiin sitä ja tuotiin uusi hyvä tuote kokonaan uuteen käyttötilanteeseen.”
Alkutuotannolle ja kaupalle on Krookin mukaan yhteistä kova regulaatio.
”Säätelyn jatkuva lisääntyminen on iso yhteiskunnallinen ongelma. Tuotteiden hintoihin sillä on inflatorinen vaikutus. Meidän täytyy suomalaisina yrityksinä ja etujärjestöinä olla vahvasti mukana vaikuttamassa, sillä ylisääntelystä tulee meille äkkiä iso Suomi-lisä. Se on epäreilua!”
Maitotilayrittäjä Heikkinen on asiasta samaa mieltä.
”On alkutuotannon, yhteiskunnan ja koko EU:nkin ongelma, jos sääntelemme itsemme ulos markkinoilta”, hän toteaa. •
suorituskykyä
kautta
linjan
Vaihda VMS V300:een! Parempaa
DeLaval Suomi 100 vuotta 2025
YHTEYTTÄ Yhteystiedot löydät tästä
Hyödynnä DeLaval Suomi 100 vuotta
DELAVAL
SUOMI 100 V. JUHLAVUODEN
TARJOUS!
DRYMAXX™ KUIVIKELISÄ 22 KG 100,-
3 KPL
NORM. 53,95/KPL | AL92067004 (1,52 €/KG)
Tehostaa uskomattomasti kuivikkeen tehoa. 100 % luonnontuote, pienirakeista piimaata. Imee jopa 140 % oman painonsa verran kosteutta!
PAALIVEITSI HAYKNIFE 4295
NORM. 55,95 | AL86904901 Erinomainen työkalu pyöröpaalimuovien ja suursäkkien avaamiseen. Ergonominen pitkä varsi ja vahva terä helpottavat ja nopeuttavat työtä.
VALIKOIMAT
DELAVAL
SUOMI 100 V. JUHLAVUODEN TARJOUS!
UIMURIKUPPI CF7
100,-
NORM. 169,00 | AL97282490
Kestävä uimurikuppi, joka pitää vedenpinnan aina tasaisena. Emaloitua valurautaa, ruostumaton suojalevy.
KLIPPERI R2 AKKUKÄYTTÖINEN
569,-
NORM. 749,00 | AL2150007720 Kevyt ja ergonominen klipperi kahdella akulla. Latausaika 70 min ja käyttöaika n. 2 h/lataus. Mukana leikkuuterät 21/23. 2 vuoden takuu.
TAI OMALTA DELAVAL-TARVIKEMYYJÄLTÄSI! HANKKIJA.FI JA DELAVAL.COM/FI
JUOMAKUPPI COLORADO S22
159,-
NORM. 209,00 | AL90602883
Ruostumattomasta teräksestä valmistettu huippukuppi korkeatuottoisille eläimille. Virtaus jopa 22 l/min, kupin tilavuus 4 L.
KARVANLEIKKUUKONE CB35 2 AKULLA
399,-
NORM. 519,00 | AL94247100
Pieni ja ketterä vain 440 g painava akkuklipperi esim. utareiden klippaukseen. Mukana kaksi akkua. 2 vuoden takuu.
4 x ensiluokkainen Esko-raportti
Asiantuntijana HANNA CASTRO
Kehityspäällikkö, ELT Valio Terveys -palvelut
Esko-vastuullisuusraportti on maitotilayrittäjän valttikortti rahoitusneuvotteluissa. Hyvä raportti tarjoaa luotettavan ja kattavan kuvan yrityksen vastuullisuudesta ja liiketoiminnan kehittämisestä.
Kuvaa tilanne avoimesti
1
Vastuullisuusraportointi on maitotilayrityksille vapaaehtoista, mutta kattava Esko-raportti on rahoitusneuvotteluissa eduksi.
Kuvaa yritystäsi totuudenmukaisesti – myös silloin, kun tulokset eivät ole toivotulla tasolla. Raportin jokaisessa kohdassa on kommentointimahdollisuus. Sitä kannattaa hyödyntää perustelemalla poikkeavat luvut ja kuvaamalla mahdolliset korjaavat toimenpiteet.
Esko-raportin luotettavuus perustuu lähtötietojen oikeellisuuteen. Varmista, että Carbo® Ympäristölaskuriin ja Valmaan syöttämäsi tiedot ovat paikkansapitäviä ja ajantasaisia.
Tuo tilan vahvuudet esiin
2
Esko-raportin etusivulla on tilaesittely, johon kannattaa koostaa tärkeimmät tiedot maitotilayrityksestä ja sen vastuullisuustyöstä. Voit myös kertoa yrityksen onnistumisista ja vahvuuksista. Eskossa on tekoälyyn perustuva kirjoitusavustaja, joka luonnostelee tilaesittelyn raportin tietojen perusteella. Kirjoitusavustajan tuottama tilaesittely on laadukkaampi, kun se pohjautuu valmiiksi täytettyyn raporttiin. Lue ja tarvittaessa muokkaa kirjoitusavustajan tuottamaa tekstiä ennen sen tallentamista.
Kun tilan vastuullisuus on dokumentoitu systemaattisesti, myös muutoksien vaikutuksia voidaan arvioida luotettavasti.
Arvioi vastuullisuusvaikutukset
3
Esko-raportin kehityssuunnitelma kertoo rahoittajalle, miten yritystä ja sen vastuullisuutta kehitetään. Tavoitteena on myös perustella, miten strategiset investoinnit mahdollistavat liiketoiminnan kestävän kasvun.
Kirjaa kehityssuunnitelmaan yrityksen kehitystavoitteet, tarvittavat investoinnit ja toimenpiteet, suunniteltu aikataulu sekä arvioidut vastuullisuusvaikutukset. Carbo® Ympäristölaskurin avulla voidaan tuottaa laskelmia investointien ympäristövaikutuksista eri skenaarioissa.
Tee johtaminen näkyväksi
4
Vastuullisuuden johtaminen vaatii tietopohjaa, jonka avulla asettaa tavoitteita, seurata kehitystä ja tehdä päätöksiä. Tilan johtamisen tueksi Esko sisältää laajan valikoiman numeerisia mittareita, joiden kautta kehitystä voi seurata graafisesti ja suhteuttaa tuloksensa vertailuryhmän keskiarvoon. Rahoitusneuvottelujen lisäksi sitä voi hyödyntää keskusteluissa henkilöstön ja sidosryhmien kanssa, lisäämään yhteistä ymmärrystä sekä kannustamaan jatkuvaan parantamiseen.
VALIO
Tulevaisuuden kuningasideoita
Mitä yhteistä on maaseudun aerosoleilla, jauhetuilla kananluilla, laidunten satelliittimittauksella, sieniproteiinilla ja ruohosta tehdyillä pakkauksilla? Ne kaikki ovat osa kansallista Food 2.0 -ohjelmaa, jota Valio koordinoi.
TEKSTI JANI KAARO
”Entä jos tulevaisuudessa yhä suurempi osa kauran 450 miljoonan kilon viennistä olisikin kauraa sisältäviä elintarvikkeita?”
Food 2.0. -ohjelman tavoitteena on luoda Suomeen taloudellisesti ja ekologisesti kestävä ruokajärjestelmä.
”Maailman ruokajärjestelmä on murroksessa ja tarvitaan uusia ideoita”, sanoo hankkeen ekosysteemiä koordinoiva Veera Virtanen Valiolta.
”Ruokajärjestelmän kestävyyteen ei ole olemassa mitään yhtä kuningasideaa, joka toimisi kaikkialla. Päinvastoin, tarvitaan monia ideoita, ja Suomi tarvitsee ideoita, jotka toimivat Suomessa.”
Food 2.0:n on tarkoitus tuoda nämä ideat yhteen ja synnyttää uusia.
Ohjelma on lähtenyt hyvin käyntiin ja siihen on liittynyt jo lähes kaksi sataa yhteistyökumppania − yrityksiä, yliopistoja, tutkimuslaitoksia, aluekehitysyhtiöitä, rahoittajia ja kaupunkeja. Hankkeessa eri toimijat muodostavat ekosysteemin, jossa julkisen puolen tutkijat tekevät yhteistyötä yritysten kanssa. Erilaisia tutkimusprojekteja on tällä hetkellä 21. Tärkeintä on, että eri toimijoiden välille syntyy uusia yhteyksiä ja kaikki voivat oppia toisiltaan.
Food 2.0:n päärahoittaja on Business Finland. Muuta rahoitusta on tullut esimerkiksi Maa- ja metsätalousministeriöltä, EU:lta ja Vaikuttavuussäätiöltä.
LAATUA KAURAAN
Valion kannalta eräs ohjelman kiinnostavimpia hankkeita on FABulOATS-projekti, jossa luodaan pohjaa kauran paremmalle elintarvikekäytölle.
”Elintarviketeollisuuden kiinnostus kauraa kohtaan on pysynyt korkealla”, sanoo hanketta
Valiolla koordinoiva tuotekehitys- ja teknologiajohtaja Saara Pöyri
Vuonna 2023 Suomesta vietiin ulkomaille 450 miljoonaa kiloa kauraa. Entä jos tulevaisuudessa yhä suurempi osa viennistä tapahtuisikin kauraa sisältävinä elintarvikkeina?
”Tähän päästäksemme meidän on opittava tuntemaan kaura paremmin”, sanoo Pöyri, ja tähän FABulOATS-projekti nimenomaan pyrkii.
Pöyri kertoo, että kauraa on tähän asti käytetty elintarvikkeissa lähinnä hiutaleina tai jauhona. Niiden elintarvikevaatimukset ovat toisenlaisia kuin mitä tarvitaan kaurajuomissa, kauragurteissa ja muissa uusissa kauratuotteissa.
Kauralta vaaditaan siis uusia ominaisuuksia, jotka vaihtelevat geenien, kasvupaikan ja kenties kasvuolosuhteidenkin mukaan. Luonnonvarakeskuksen johtamassa FABulOATS-projektissa kaivaudutaan syvälle näihin kysymyksiin. Tavoitteena on löytää juuri oikeanlaista kauraa juuri oikeanlaisiin elintarvikkeisiin.
Pöyri vertaa kauran tilannetta ohraan, jota käytetään pääosin panimoteollisuudessa.
”Ohran ominaisuudet on tunnettu jo pitkään, joten panimo voi tilata ohraa tuotteeseensa sopivana mittatilaustyönä ja vaikuttaa koko arvoketjuun lajikekehityksestä alkaen”, hän sanoo.
Kauran kohdalla tällaista tietoa ei ole sen vertaa, että elintarvikkeiden valmistajat tietäisivät mitä tilata. Kun FABulOATS-projekti valmistuu, ollaan askeleen lähempänä sitä, että kauraakin voidaan tilata räätälöidysti. Hankkeessa vastaavan tutkimuksen kohteena on myös härkäpapu, josta tiedetään vielä vähemmän kuin kaurasta.
>
”Laktoosin avulla voidaan kasvattaa ihmisravinnoksi kelpaavaa puhdasta sieniproteiinia.”
SIENI + LAKTOOSI
Kiertotalous on Food 2.0 -ohjelmassa vahvasti edustettuna. Kiertotaloushan tarkoittaa taloutta, jossa jätteen ja päästöjen määrä pyritään minimoimaan materiaaleja kierrättämällä ja uudelleen käyttämällä. Valion kannalta kiintoisimpia kiertotalouden projekteja on yhteistyö sieniproteiini Pekiloa tuottavan Eniferin kanssa. Enifer aikoo maailmanmarkkinoille kasvattamalla sieniproteiinia Valion prosesseista ylijäävällä laktoosilla.
”Laktoosi on mahtava raaka-aine. Sen avulla voimme kasvattaa puhdasta, ihmisravinnoksi kelpaavaa Pekilo-sieniproteiinia”, sanoo Eniferin toimitusjohtaja Simo Ellilä
Pekilon ja laktoosin kohtaamisessa voi kuulla historian siipien havinaa. Pekilosieni nimittäin löydettiin jo 1970-luvulla, aikana, jolloin väestön kasvu ja ruoan riittävyys huolestuttivat ihmisiä. Pekilosientä kasvatettiin vuosien ajan paperiteollisuuden sivuvirroissa, joten se on varhainen esimerkki kiertotaloudesta. 1990-luvulla pekilosienen kasvatuksesta kuitenkin luovuttiin ja se unohtui vuosikymmeniksi VTT:n mikrobikokoelmiin.
VTT:llä pekilosientä alettiin tutkia uudelleen vuonna 2016, ja se todettiin ihanteelliseksi sivuvirtojen hyödyntämisessä. Sieni kasvoi monenlaisilla orgaanisilla sivuvirroilla ja tuotti vastalahjaksi ihmisravinnoksi kelpaavaa proteiinia. Raaka-aineesta riippuen Enifer valmistaa sieniproteiinia ihmisravinnoksi, rehuksi tai kalanruoaksi.
”Laktoosin puhtausaste on niin hyvä, että siitä saadaan ihmisravinnoksi kelpaavaa proteiinia”, sanoo Ellilä.
Historian siipien havinaa on kuitenkin myös siinä, että Valio ylipäänsä tuottaa laktoosia. Suurin osa maailman maitotaloista nimittäin muokkaa tuotteensa laktoosittomiksi mikrobien avulla. Mikrobit syövät laktoosin pois, joten laktoosia ei jää jäljelle.
Valio sen sijaan on kehittänyt laktoosin poistoon oman kalvotekniikan, minkä ansiosta prosessissa jää jäljelle laktoosia. Tätä ylijäämälaktoosia on vuosien varrella myyty moniin eri tarkoituksiin – ja nyt Eniferille.
PELLEPELOTTOMAT
VAUHDISSA
Food 2.0 tarjoaa kodin myös monelle muulle kiertotalouden start-upille, joita ei voi mielikuvituksen puutteesta syyttää.
Lahtelainen Aircohol kierrättää juomateollisuudessa syntyvän hiilidioksidin omiin prosesseihinsa. Hiilidioksidi puhdistetaan ja sillä ruokitaan bioreaktorissa elävää kasvia, joka tuottaa vastalahjaksi sokereita, proteiineja ja öljyjä. Sokeri myydään takaisin juomateollisuudelle hiivan kasvatusalustaksi. Syntyy suljettu kierto, ja hiilidioksidi pidetään poissa ilmakehästä.
Tuore start-up, Three Mushketeers, taas on kolmen tutkijan perustama yritys, jossa sieniviljelyn sivuvirroista koetetaan luoda maistuvampia vegaanituotteita. Kuluttajamarkkinoille kelpaamattomista sienistä tehdään jauhetta, jota lisätään vegaanisiin elintarvikkeisiin. Sienijauheessa on runsaasti umamia, jota prosessissa kehittyy vielä lisää. Tämä tuo vegetuotteisiin täyteläisemmän maun ja toisaalta peittää palkokasvien lievästi karvasta makua.
Yhtiöstä kerrotaan, että he lähtivät alun perin kehittämään uudenlaista sieniproteiinia, mutta teollisuuden puolella oltiinkin kiinnostuneita innovaatioista, jotka parantaisivat vegaanituotteiden makua.
Sieniviljelyn sivuvirroille on tähän asti ollut varsin vähän hyötykäyttöä, vaikka sitä syntyy suuret määrät. Euroopassa viljellyistä sienistä noin 20 prosenttia, eli 62 000 tonnia, päätyy jätteeksi joka vuosi.
Mielenkiintoa herättää myös uusi startup Superground, joka hyödyntää kanojen luut ja kalojen ruodot. Luut ja ruodot jauhetaan, ja ne voidaan kierrättää nugettien ja makkaroiden kaltaisiin tuotteisiin. Yrityksen mukaan tuotteesta noin 20–30 prosenttia voi olla luujauhoa ilman, että tämä heikentää tuotteen laatua.
Innovaatioilla, joissa hyödynnetään kanojen tai kalojen kovia osia, on kova tarve, koska sivuvirrat ovat niin suuria. Suomessa teurastetaan vuosittain noin 80 miljoonaa kanaa ja tuotetaan noin 15 miljoonaa kiloa kalaa, josta 95 prosenttia on kirjolohta. Siinä kertyy paljon luuta.
LEVÄSTÄ RUOHOON
Öljy-yhtiöt ovat koettaneet jo vuosia viljellä mikroleviä tuottaakseen niistä biopolttoainetta.
Tulokset ovat jääneet laihoiksi, mutta tehty pohjatyötä hyödynnetään nyt elintarviketeollisuudessa.
Turun yliopiston johtamassa AlgaCirclehankkeessa leviä viljellään jätevedessä. Levät imevät itseensä ravinteita, ja kun prosessi toistetaan riittävän monta kertaa, tuloksena on paksu massa levää ja puhdasta vettä.
Prosessi ei siis ainoastaan ehkäise vesistöjen rehevöitymistä, vaan tuottaa massoittain ravintorikasta levää, jolle etsitään projektissa käyttötarkoituksia. Ne voivat toimia esimerkiksi kasviravinteina, jolloin ravinteet saadaan takaisin kiertoon.
Valiolla on innovaatioon oma kiinnostuksensa: sen linjastojen huuhtelussa syntyy jätevettä, jota voitaisiin puhdistaa levätekniikalla.
EU:n rahoittamassa Primary-projektissa taas etsitään uudenlaista käyttöä ruoholle. Taustalla on karjatilojen väheneminen, mikä vähentää tarvetta ruoholaitumille.
Ruoholle voi kuitenkin löytyä uutta käyttöä yllättävistä suunnista. Ruoho voidaan esimerkiksi
puristaa nesteeksi, joka sisältää yllättävän paljon proteiinia.
”Ruohoproteiini” on ravitsemuksellisesti soijaproteiinin tasoa, ja se voidaan eristää nesteestä ja kuivattaa jauheeksi. Ruohossa on myös runsaasti kuitua, ja siksi Food 2.0-ohjelmassa selvitetään mahdollisuuksia tuottaa ruohokuidusta tuotteita pakkausteollisuudelle.
PÖRRIÄISETKIN HUOMIOIDAAN
Food 2.0 -ohjelmassa otetaan huomioon myös luonnon monimuotoisuus. Karjan laidunnus on ratkaisevan tärkeää maaseudun lintu-, kasvi- ja hyönteislajeille. Karjatilat alkavat olla viimeisiä paikkoja Suomessa, missä vielä elää runsaasti pääskyjä ja muita peltolintuja.
”Valio on suuri toimija, joten otamme monimuotoisuuskysymykset vakavasti”, sanoo kehityspäällikkö Virpi Kling Valiolta.
Hyvä esimerkki tästä on vastuullisuuslisä, jota maksetaan maidontuottajille, jotka edistävät monimuotoisuutta omilla tiloillaan.
Valion uudessa projektissa halutaan seurata monimuotoisuuden suojelua tarkemmin. Siinä karjatilojen maaston ja maiseman piirteitä tarkastellaan satelliittikuvista.
”Kuvista nähdään, miten paljon tilasta on laidunta, kivikkoa, vesistöä tai metsikköä – ja miten nämä ajan kanssa muuttuvat”, sanoo Kling.
”Ajatuksena on, että mitä pienipiirteisempää maasto on, sitä enemmän se tarjoaa elinympäristöjä kasveille ja pikkueläimille.”
Vaikka projekti on Valion aloittama, Kling sanoo, että siihen koetetaan saada mukaan muutkin karjankasvattajat – eli lihakarjan tuottajat ja maitotilalliset muista meijereistä. Näin koko karjankasvatus Suomessa voisi ottaa ison kestävyysloikan. •
”Voisiko ruohosta valmistaa ruohoproteiinia, tai ruohokuidusta pakkauksia?”
Kuluttajaymmärrys
luotaa kohti huomisen
Mikä yhdistää maitopohjaista tuoteuutuutta, uudenlaista jogurttipakkausta, proteiinivanukkaan makuvarianttia ja Oivariini-brändiuudistusta? Kaikki pohjautuvat Valion kuluttajaymmärrystiimin tuottamaan tietoon.
TEKSTI TEIJA LAAKSO KUVAT VALIO
Valion Consumer Insight -tiimiä vetää Kevin Deegan (oik.), seurassaan tiimiläiset Jarno Rautio, Kaisu Vuokko ja Sara Helminen.
Valion kuluttajatutkimuksen ja kuluttajaymmärryksen tiimi on ketterä, mutta strategisesti keskeinen asiantuntijajoukko, joka vie koko organisaatiota eteenpäin.
Innovaatiojohtajan ja kolmen kuluttajaymmärryspäällikön tiimi tekee paljon muutakin kuin perinteistä kuluttajatutkimusta. Se analysoi maailman menoa, sparraa liiketoimintaa ja auttaa uuden innovoinnissa. Se vie viestiä ja kuluttajaymmärrystä eri puolille Valion organisaatiota, jotta tieto ei siiloudu eikä tehdä päällekkäistä työtä.
”Meidän tehtävämme on varmistaa, että aina kun meillä kehitetään uusia tuotteita, se perustuu siihen tietoon mitä meillä on kuluttajista, markkinoista tai yhteiskunnasta”, tiimiä johtava Kevin Deegan tiivistää.
Tiimi toimii strategisena kumppanina koko liiketoiminnalle. Jakamansa tiedon avulla se varmistaa, että eri puolilla isoa taloa ymmärretään Valion strategia yhtenevällä tavalla.
TUKENA KOKO ELINKAAREN
Kuluttajaymmärrystiimi työskentelee Valion tuotekehityksen, markkinoinnin, strategiatyön ja brändinhallinnan tukena. Tiimi tuottaa ja kokoaa tietoa, joka tukee Valion tuotekehitystä tuoteideoinnista lanseerauksiin ja aina pakkausdesigniin ja mainonnan viestikärkiin asti.
”Mitä aiemmin olemme mukana, sitä enemmän pystymme auttamaan. Ihanteellisesti olemme paikalla jo ideointivaiheessa”, sanoo Kaisu Vuokko
Kun varmistetaan ajoissa, että suunniteltu tuote, mainonta tai pakkaukset ovat asiakkaiden tarpeiden ja
Toisin sanoen ei tehdä toimimattomia mainoksia tai tuotteita, jotka eivät lopulta kiinnostakaan kuluttajaa.
Brand Tracking -tutkimuksessa seurataan tiiviisti Valion, sen tuotebrändien sekä kilpailijoiden brändimielikuvaa, tutkimuksesta vastaava Jarno Rautio kertoo.
Kuluttaja ei tee jokapäiväisiä ostopäätöksiään kovinkaan syvällisesti. Laadukkaat kattobrändit ohjaavat siihen, että kuluttaja tulee valinneeksi kaupan hyllyltä mielestään takuuvarmasti hyvänmakuisen ja muutenkin mieltymyksiinsä sopivan tuotteen.
ARJEN HAVAINNOINTI PALJASTAVAA
Valion tutkimuksiin vastaa vuodessa noin 90 000 vastaajaa. Vuotuinen tutkimusten määrä ylittää kaksisataa.
Verkkokyselyt ovat yleisin tapa selvittää vastaajien mielipiteitä tai tarpeita. Tiimi hyödyntää myös esimerkiksi henkilökohtaisia haastatteluja, ryhmäkeskusteluja sekä etnografiaa eli havainnointia kuluttajien arjessa.
Kun tiimi seuraa kuluttajaa ostosreissullaan, moni kertoo suosivansa kotimaisia tuotteita – mutta valitsee hetken kuluttua edullisimman vaihtoehdon. Tunne ja käytäntö ovat usein ristiriidassa, ja silloin tarvitaan kuluttajaymmärrystä.
On myös tärkeä ymmärtää, että ei ole olemassa erilaisia kuluttajaryhmiä, vaan kulutushetkiä.
”Sama ihminen tekee arjessa ja viikonloppuna aivan eri valintoja. Siksi segmentointi perustuu nykyään tilanteisiin eli kulutushetkiin, ei ihmisryhmiin”, Sara Helminen kuvaa.
”Tällä hetkellä tärkeimmät ruokatrendit ovat kokonaisvaltainen hyvinvointi, helppous, vastuullisuus ja ruokavalinnat osana identiteettiä.”
Tutkittua tietoa tuoteuutuuksiin
VALIO BALANS
Kun Valio ryhtyi kehittämään Valio Balanstuotesarjaa, haasteena oli esimerkiksi lainsäädäntö, joka rajaa tiukasti, mitä painonhallintatuotteista saa sanoa. Tutkimuksissa selvisi myös, että ihmiset kokevat painonhallinnan jatkuvana valintojen sarjana – jokainen ateria on tilaisuus valita “paremmin”. Se tuntui stressaavan monia.
Tämä ohjasi uuden tuotteen luomista: sen piti olla helppo valita, arkeen sopiva ja kuluttajalle looginen. Viestin tuli olla hienovaraista ja intuitiivista.
Myös värit, pakkausdesign ja mainonnan viestit testattiin huolella.
Brändin nimi Balans syntyi sekin tutkimuksen kautta.
MAITOA KULUTETAAN TULEVAISUUDESSAKIN
Kuluttajaymmärrys ei ole vain nykytilan kuvaamista, vaan myös tulevan ennakoimista. Tiimi tuottaa ymmärrystä kuluttajien ruokatrendeistä ja -ilmiöistä, ja tämän avulla koko organisaatio pysyy ajan hermolla.
Miltä maidon tulevaisuus tiimin mielestä näyttää? Vaikka maidon juominen sellaisenaan vähenee, sen tulevaisuus näyttää tiimin mielestä kirkkaalta.
Prosessi kesti lähes kaksi vuotta –ja tammikuussa 2024 lanseerattu sarja on otettu kohderyhmässään erinomaisesti vastaan.
”Maito on edelleen yksi maailman parhaiten tunnetuista luonnollisista raaka-aineista. Sen maku, ravitsemuksellinen arvo ja muunneltavuus tekevät siitä relevantin myös tulevaisuudessa”, Kevin Deegan arvioi.
Hän korostaa, että maidon tulevaisuus ei ole vain perinteisissä tuotteissa.
”Maito voi näkyä osana juotavia välipaloja, kylmiä kahvijuomia tai uudenlaisia hyvinvointituotteita. Kyse on siitä, miten se raakaaineena muuntuu ajan vaatimuksiin. Tässä kuluttajan tarpeiden ymmärtäminen on meille keskeinen kompassi.”
Tällä hetkellä tärkeimmät ruokatrendit ovat kokonaisvaltainen hyvinvointi, helppous, vastuullisuus ja ruokavalinnat osana identiteettiä.
”Trendit eivät vain tapahdu – Suomen isoimpana ruokatalona meillä on myös mahdollisuus osaltamme luoda ja muovata niitä. Kuluttajaymmärrys antaa meille työkaluja innovointiin ja auttaa kääntämään muutokset kilpailueduksi.” •
KULUTTAJAYMMÄRRYSTIIMIN TOIMINTAKENTTÄ
Kuluttajatutkimuksia: n. 210 vuodessa
Markkinat: 17 eri maata
Vastaajia: n. 90 000 kuluttajaa vuosittain (joista 80 % Suomesta)
Tutkittavat:
18–74-vuotiaita, maantieteellisesti edustava otos suomalaisista
Valion omat aineistot, yhteistyö tutkimustoimistojen ja paneelien kanssa, globaalit trendianalyysit
Keskeiset seurantatyökalut:
Brand tracking (päivittäinen kuluttajadata), ilmiö- ja trendianalyysit
Tukea brändin päivittämiseen
PROfeel®
2000-luvun proteiinibrändi PROfeel taas on oiva esimerkki siitä, miten tutkimusta ja insightia hyödynnetään olemassa olevan tuotemerkin uudistamisessa.
PROfeel lanseerattiin jo 2007, mutta vuosien varrella brändi vaati päivitystä. Tutkimus paljasti, että kuluttajien asenteet proteiininsaantiin olivat muuttuneet: PROfeelin alkuperäinen painonhallintaviesti ei enää resonoinut proteiinituotteissa. Tilalle nostettiin mielikuvaa aktiivisesta elämäntyylistä ja monipuolisesta hyvinvoinnista.
Vuoden 2017–2018 brändiuudistuksessa PROfeel sai uuden visuaalisen ilmeen, brändiväri vaihtui punaisesta mustaksi ja laajeni esimerkiksi suklaavanukkaisiin.
Muutos osui nappiin: myynti lähti nousuun. Brändi yhtiöitettiin omaksi yrityksekseen 2025 ja lähti myös kansainvälisille markkinoille.
PROfeel-proteiinituotteet ovat viime aikoina valloittaneet uusia tuotekategorioita ja markkinoita.
4 askelta parempaan johtamiseen
Tilanpito on yritystoimintaa, jossa johdetaan sekä itseä että muita tilalla työskenteleviä ihmisiä.
Poimi ProAgrian asiantuntijoiden parhaat vinkit parempaan johtamiseen!
TEKSTI SUSANNA CYGNEL
Asiantuntijana
MINNA LAITINEN
Maatilojen yritysasiantuntija ja työnohjaaja
ProAgria, Etelä-Savo
Asiantuntijana
ARTO KARILA
Talouden ja johtamisen erityisasiantuntija
ProAgria, Etelä-Savo
Eläinten tarpeet, vuodenkierto ja sääolot määrittävät maitotilan töitä, ja siksi maitotilan johtaminen poikkeaa monesta muusta yritystoiminnasta. Maitotila on myös usein perheyritys, jossa työ ja yksityiselämä kietoutuvat tiiviisti yhteen.
Maitotilan johtaminen rakentuu arjen päätöksistä: kuka tekee mitäkin, miten töitä jaetaan ja millä perusteella valintoja tehdään. Siihen kuuluu yhtä lailla suunnitelmallisuus kuin erilaisiin tilanteisiin reagoiminen hetkessä.
ProAgrian asiantuntijat Minna Laitinen ja Arto Karila korostavat, että johtamisen tulee muuttua yrityksen kasvun mukana. Esimerkiksi tilakoon kasvaessa tarvitaan yhä enemmän itsensä tuntemista, johtamistyön tunnistamista ja johtamisen ammattitaitoon satsaamista.
ASKEL 1: SELKEYTÄ ROOLIT
Pienellä perhetilalla työt saattavat hoitua ilman roolien erityistä sopimista, mutta muutosvaiheissa, kuten sukupolvenvaihdoksessa tai uusien työntekijöiden aloittaessa tilalla, roolien selkeyttäminen on erityisen tärkeää.
Karila kertoo eräästä maatalousyrityksestä, jossa työkeskustelut siirrettiin kodin ruokapöydästä navetan toimistoon.
”Perheenjäsenten roolit vaihtuvat työrooleihin paikan mukaan. Perheessä todettiin, että tämä selkeytti asioiden hoitoa ammattimaisemmaksi ja kaikki tiesivät, missä roolissa kulloinkin ollaan.
Yrittäjien vastuualueiden tulisi näkyä niin tilan työntekijöille kuin ulkopuolisille yhteistyökumppaneillekin. Kun vastuuhenkilö on tiedossa,
”Tilakoon kasvaessa tarvitaan yhä enemmän itsensä tuntemista, johtamistyön tunnistamista ja johtamisen ammattitaitoon satsaamista. ”
työt ja yhteydenpidot sujuvat ilman häiriöitä.
Yrittäjän on rakennettava jokaisen roolia ja tuettava sen vahvistumista niin, että vastuun mukana tulee valta hoitaa asioita itsenäisesti ja yhteydenotot ohjautuvat uudelle vastuuhenkilölle”, Karila huomauttaa.
Myös yrityskuvan merkitys laajentuvalla maitotilalla kasvaa.
”Hyvän yrityskuvan pohja on rakennettava niin, että luvatut asiat, laskut ja muut velvoitteet hoidetaan ajallaan. Hyvä yrityskuva helpottaa työntekijöiden saamista, yhteistyötä eri tahojen kanssa ja yhteistyökumppanien löytymistä”, Laitinen pohtii.
ASKEL 2:
ENNAKOI JA SUUNNITTELE
Yrittäjän pitäisi pystyä elämään nykyhetken lisäksi huomista ja pohtia, mitä tilalla tehdään seuraavina kuukausina
ja vuosina. Työntekijöiden taas täytyy voida keskittyä tämän päivän töihin ja tekniikkaan.
Suunnitelmallisuus vähentää turhaa stressiä ja auttaa jaksamaan, jotta tilan arki ei muodostu pelkäksi selviytymiseksi ja tulipalojen sammutteluksi.
Suunnittelu alkaa pienistä asioista, kuten työvuorojen ja vastuiden selkeästä sopimisesta. Investoinneissa suunnitelmallisuus on ratkaisevaa jo rahoittajienkin näkökulmasta.
Yrittäjyys on jatkuvaa oppimista myös työnantajana olemisesta. Johtamisen vaatimukset voivat tulla yllätyksenä tilakoon kasvaessa. Väliporrasta voidaan tarvita silloin, kun tilalla on useita työntekijöitä ja työtä on jaettava selkeästi. Työntekijöiden kehityspolkujen rakentaminen tuo jatkuvuutta ja sitouttaa ihmisiä tilalle.
”On eri asia ohjata yhtä kesätyöntekijää kuin johtaa useampaa työnteki-
jää tai vaikkapa monikulttuurista työntekijöiden kokoonpanoa”, Laitinen painottaa.
Yrittäjä voi vaikuttaa tulevaisuuteensa oikeilla valinnoilla – eikä oikea valinta ole aina laajentaa ja suurentua. Karila kertoo, kuinka vastaan on tullut tilanteita, joissa yhteisten pohdintojen jälkeen ei olekaan haluttu laajentaa tilaa ja ryhtyä työnantajaksi.
ASKEL 3: HYÖDYNNÄ MUIDEN OSAAMINEN
Maitotiloilla käy jatkuvasti erilaisia asiantuntijoita, kuten eläinlääkäreitä, ruokinnan suunnittelijoita, rehumyyjiä ja talous- ja johtamisasiantuntijoita.
”Asiantuntijat kannattaa nähdä osa-aikaisina työporukan jäseninä, joiden osaaminen vahvistaa tilan johtamista. Heistä voi muodostaa ikään kuin tilan johtoryhmän”, Karila vinkkaa. >
Johtaminen on ennen kaikkea kuuntelemista ja vuoropuhelua niin tilan oman väen kuin yhteistyökumppaneidenkin kanssa.
”Asiantuntijat eivät vie johtajuutta yrittäjältä, vaan tukevat sitä.”
Hän neuvoo kutsumaan asiantuntijat mukaan tilan päätöksiin ja työpalavereihin, joissa kerrotaan tilan tavoitteet ja resurssit.
”Asiantuntijat eivät vie johtajuutta yrittäjältä, vaan tukevat sitä. He tuovat arvokasta ja ajankohtaista tietoa eläinten hoidosta, ruokinnasta ja taloudesta.”
Yhteinen keskustelu auttaa näkemään, mitä osaamista maitotilayrittäjän kannattaa kehittää omassa työssään ja millaisissa asioissa ulkopuolisesta avusta on eniten hyötyä.
Tilan työntekijät ovat oman tehtävänsä parhaita asiantuntijoita, joten heidän ammattitaitonsa hyödyntäminen tilan kehittämisessä kuuluu taitavaan johtamiseen.
Työntekijöillä on usein hyviä ideoita tilan kehittämiseen, ja heitä kannattaa sitouttaa osallistamalla mahdollisimman paljon. Vastuun antaminen kasvattaa motivaatiota ja tuloksia”, Laitinen toteaa.
ASKEL 4: KUUNTELE JA KESKUSTELE – ÄLÄ OLETA
Johtaminen on ennen kaikkea kuuntelemista ja vuoropuhelua niin tilan oman väen kuin yhteistyökumppaneidenkin kanssa. Kuunteleminen ja keskustelu luovat luottamusta, joka helpottaa arjen päätöksiä ja tukee tilan pitkän aikavälin kehittämistä.
Tilan tulee kehittyä pysyäkseen kilpailussa mukana.
”Avoin keskustelu auttaa sopeutumaan tarvittaviin muutoksiin. Silloin, kun eri ikäpolvet pyörittävät tilaa yhdessä, on tärkeää kysyä ja keskustella, miten asioita hoidetaan. Ei tule olettaa toisen ajatuksia tai aikeita, vaikka kyse olisikin läheisestä perheenjäsenestä”, Karila painottaa.
Monella tilalla on ulkomaalaisia työntekijöitä, jotka eivät ymmärrä suomea kovin hyvin. Jos heidän ryhmässään on suomea osaava henkilö, hänestä voi tulla hieman huomaamatta muiden esihenkilö.
”Maitotilayrittäjän kannattaa huomata tällaiset keskinäiset suhteet työntekijöissä ja hyödyntää niitä tehtävien jaossa. Se voi parantaa tiedonkulkua ja vahvistaa koko työyhteisön toimivuutta”, Laitinen opastaa.
Yrittäjän kannattaa pysähtyä kuuntelemaan myös itseään. Mikä on oma tapa johtaa yritystä? Millaiset käytännöt tukevat jaksamista ja selkeyttävät arkea? Pienet asiat, kuten selkeä toimisto ja sovitut pelisäännöt, auttavat jaksamisessa ja johtamisessa.
Johtaminen on arvokasta työtä. On oleellista ymmärtää sen arvo. Käytäntö osoittaa, että toimivia johtamistapoja on lukemattomia.
”Tuntuu motivoivalta luoda itselle ja tilalle menestystä tuova, palkitseva johtamistapa”, Karila tiivistää. •
Hyvälaatuinen rehu tarvitsee ravinteet maasta!
Tulevaisuuden tuottava karja
Fabafuturen avulla saat tilallesi tulevaisuuden eläinaineksen sekä sen kehittämiseen tarvittavat asiantuntijapalvelut. Suunnittelu lähtee aina tilasi tarpeista ja tavoitteista eläinaineksen kehittämiselle.
Fabafuturen sonnivalikoimalla saat optimaalista maidon koostumusta, terveyttä, helppohoitoisuutta ja hyvää rehuhyötysuhdetta eli taloudellisesti kannattavaa eläinainesta. Konseptiin kuuluu VikingGeneticsin ja kansainvälisten jalostusyritysten sonnivalikoiman lisäksi myös laajasti eri siementyyppejä.
Fabafuturen jalostussuunnittelupalveluilla pääset varmasti ja nopeasti kohti tilasi jalostustavoitteita. Käytössäsi ovat kaikki työkalut oikeaan lehmävalintaan, tavoitteiden toteutumisen seurantaan sekä sonnivalintaan.
Valinnat tulevaisuuden kilpailukyvyn puolesta tehdään tänään!
Lue lisää: faba.fi
Hyvä rehu - parempi tuotos!
Parasta ja taloudellisinta on, että eläinten tarvitsemat kivennäiset ja hivenet löytyvät karkearehusta jo valmiiksi! Hyvä ja ravinteikas maa tuottaa parasta rehua!
Muista tilata hivenravinteiden analyysit viljavuustutkimuksen yhteydessä!
P. 015 320 400 • Graanintie 7 • 50190 Mikkeli P. 044 5885 262 • Voudintie 2 • 90400 Oulu
P. 040 8255300 • Rasintie 1a • 64700 Teuva
Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa
���� 7-kerrosteknologia takaa erinomaiset mekaaniset ominaisuudet, minimaalisen hapenläpäisyn ja erinomaisen liimaantuvuuden
Värit valk., vihr., musta
Rullan pituus 1650 m
Leveys 500 ja 750 mm
Paksuus 22 µ (micron) Teknologia 7-kerros
Winner-sidontaverkko
Winner on kolmivärinen verkko, jossa on ainutlaatuiset tekniset ratkaisut ja joka on suunniteltu toimimaan kaikissa koneissa ja olosuhteissa. Erittäin luja paalausverkko, joka peittää koko paalin.
���� 28 % enemmän metrejä rullassa
���� Takuumitta 3850 m joka rullassa
���� Valmistettu neitseellisestä HDPE:stä
���� Rullan varoitusmerkki ennen rullan loppumista
���� Kantokahvat
���� UV-suoja
Toimii kaikissa koneissa
Värit valk., vihr., pun.
Rullan pituus 2850 m, 3850 m ja 4200 m
Leveys 1230 mm
Halkaisija 280 mm
Vetolujuus 270 (280) kg
Teknologia Edge to Edge
3 syytä, miksi raakamaidossa
ei saa olla
pesuainejäämiä
Raakamaitoon voi päätyä pesu- ja desinfiointiaineiden jäämiä, jos tilalla tapahtuu virheitä maidonkäsittelylaitteiden pesuissa. Useimmiten syynä on unohdus tai huolimattomuus.
Tuomas Wilen, 050 541 3112, tuomas.wilen@finnlacto.fi KYSY LISÄÄ MYYJILTÄMME
www.finnlacto.fi
esuaine- ja kloorijäämät aiheutuvat esimerkiksi pesuohjelman virheellisestä toiminnasta, pesukemikaalien väärästä annostelusta tai veden liian korkeasta klooripitoisuudesta. Pesun epäonnistuessa pesuvedet päätyvät maidon joukkoon, mikä näkyy poikkeavana jäätymispistelukemana. Virheellinen pesuaineannostelu, väärin ohjelmoitu tai tehty pesu sekä käyttöveden liiallinen kloorimäärä paljastuvat yleensä vasta jäämävalvonnassa.
LAKI MÄÄRITTÄÄ RAJA-ARVOT
1
Elintarvikelainsäädännössä on määritetty raja-arvot pesu- ja desinfiointiainejäämille. Ne koskevat myös raakamaitoa, josta tulee voida turvallisesti valmistaa jatkojalosteita ilman riskiä raja-arvojen ylittymisestä. Myös asiakkaiden vaatimukset kiristyvät. Maitovalmisteita ostavat asiakkaat vaativat usein vielä tiukempia rajoja kuin viranomaiset. Esimerkiksi lastenruuan kloraattijäämiin on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota.
JÄÄMÄT EIVÄT HÄVIÄ JALOSTUKSESSA
2
Pesuainejäämät eivät häviä maidosta tuotantoprosessin aikana. Jos tilasäiliömaitoon on jäänyt pesu- ja desinfiointiainetta esimerkiksi virheellisen huuhtelun tai väärän annostelun seurauksena, lopputuotteeseen voi päätyä jäämiä ja elintarvikkeet täytyy mahdollisesti hävittää tai vetää pois myynnistä.
JÄÄMÄT JA MAITO VOIVAT REAGOIDA KESKENÄÄN YLLÄTTÄVÄLLÄ TAVALLA
3
Tietyt pesu- ja desinfiointiaineiden kemikaalit voivat reagoida esimerkiksi maidon proteiinien tai rasvan kanssa. Näiden reaktioiden seurauksena voi syntyä uusia, jopa haitallisia yhdisteitä, joiden vaikutuksia ei tunneta. Tämä tekee jäämistä entistä arvaamattomampia ja voi aiheuttaa terveysriskejä, joita ei pystytä ennakoimaan tavallisilla laadunvalvontamenetelmillä.
MILLOIN JA MITEN PESUAINEJÄÄMÄT TULEVAT ILMI?
Parhaassa tapauksessa tila huomaa jäämäriskin itse ennen keräilyä, eikä maito päädy maitoautoon.
Maitoauton kuljettaja voi havaita poikkeavuuksia keräilyn yhteydessä, esimerkiksi jos maidonsiirtoletku on tilasäiliössä.
Valmasta tulee hälytys poikkeavasta jäätymispistetuloksesta, kun maito on jo siilossa.
Osuuskunnan neuvonta huomaa poikkeavat analyysitulokset ja selvittää, onko kyse jäämistä, näytteenottovirheestä vai esimerkiksi ruokinnasta.
KUKA
Satu Pulkka
Valion hallituksen jäsen, jonka vapaaaikaa vauhdittavat lenkit koirien kanssa. Paras rauhoittumisen paikka löytyy omasta puutarhasta, josta kerätään herkkuja pitkin kasvukautta – koko perheen odottamista uusista perunoista syksyn satoisiin kesäkurpitsoihin ja lehtikaaliin.
Toimiva strategia kestää toimintaympäristön myllerrykset
TÄTÄ KIRJOITTAESSANI syyskuun lopulla maitomarkkinoilla on tapahtumassa jälleen kerran muutoksia. Maitotuotteiden hinnat ovat laskeneet jyrkästi. Erityisesti ennätyskorkealla ollut voin hinta on laskenut merkittävästi. Yksi merkittävistä pääsyistä on ollut, että EU:ssa tuotetussa maidossa on ollut enemmän rasvaa kuin aiempina vuosina. Samalla maidontuotanto on pysynyt lähes viime vuoden tasolla. Perinteisesti maidon tuotanto on EU:ssa syksyllä laskussa, mutta nyt maitoa on toimitettu viime vuotta enemmän. Tämä on lisännyt rasvan määrää voin ja kerman tuotantoon.
Lisäksi aiemmat korkeat hinnat ovat kannustaneet voin tuotannon kasvuun ja tuotanto on ylittänyt odotukset. Samaan aikaan voin kysyntä on hieman heikentynyt korkeiden hintojen vuoksi ja kulutus siirtynyt edullisimpiin tuotteisiin. Lisäksi EU:hun on tullut halpaa voita Uudesta-Seelannista ja Yhdysvalloista.
Juustomarkkinoilla hinnat ovat myös tulleet alaspäin. Heraproteiinimarkkinat ovat toistaiseksi säilyttäneet hintatasonsa. Myös raakamaidon spot-markkinoilla hinnat ovat tulleet alaspäin.
Kuluttajien luottamus omaan talouteensa on edelleen heikko, vaikka Suomessa kuluttajien varallisuus on kasvanut. Ukrainan sodan
aiheuttama epävarmuus ja huoli omista työpaikoista on tehnyt kuluttajista hyvin hintatietoisia, mikä on lisännyt kaupan PL-tuotteiden menekkiä. Lisäksi ulkona syöminen on vähentynyt ja monet ravintolat ovat joutuneet talousvaikeuksiin ja ovat sulkeneet ovensa lopullisesti. Kuluttajat haluavat kuitenkin helpotusta arkeensa, mikä näkyy valmisruokien ja puolivalmisteiden kulutuksen lisääntymisenä.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN nopeissa muutoksissa Valion määrätietoinen strategian toteutus on mahdollistanut edellytykset sekä liikevaihdon että tilityskyvyn kasvuun. Nykyinen strategia lanseerattiin viisi vuotta sitten syyskuussa 2020. Valion visio on olla johtava maito- ja ruokatalo, joka tarjoaa rakastetut brändit ja innovatiiviset ratkaisut. Valio Aimo® -tukun synty Heinon tukun oston myötä huhtikuussa 2021 oli iso strateginen siirto. Oddlygood® yhtiöitettiin ja Suomen Lantakaasu Oy syntyi myös 2021. Vuosittain on ollut merkittäviä toimia, joilla kuljetaan strategian viitoittamalla tiellä. Maitoon pohjautuva liiketoiminta on kivijalkamme, samalla haetaan kasvua uusilta alueilta. Meille on myös hyvin tärkeää vauhdittaa kasvua lisäarvojauheissa ja kehittää niistä entistä kyvykkäämpiä palvelemaan kansainvälisiä teollisuusasiakkaita.
”Maitoon pohjautuva liiketoiminta on kivijalkamme, samalla haetaan kasvua uusilta alueilta.”
Kuluttajabrändiliiketoiminta on sitä mistä Valio tunnetaan parhaiten. Meidän vahvat brändituotteemme ovat tärkeässä osassa yhä kiristyvässä kilpailussa kaupan parhaista hyllypaikoista ja varmistavat tuotteidemme paikan kaupan valikoimissa. Valion brändejä on rakennettu pitkään ja harkitusti jo 120 vuotta. Tämä usean sukupolven työ on tuottanut merkittävää tulosta. Brand Financen Food & Drink 2025 -raportissa arvioidaan erilaisten tuotemerkkien arvoa ja vahvuutta. Valio nousee tässä raportissa maailmanlaajuisesti vahvimpien brändien listalle ruoka- ja meijerisektorilla. Valio-brändin markkina-arvoksi arvioitiin 1,8 miljardia euroa. Tutkimuksessa on korostettu Valion tuotteiden taustan ja laadun sekä innovatiivisuuden ja hiilineutraalisuustyön merkitystä tuloksen saavuttamisessa.
VALION STRATEGISENA tavoitteena on edistää maidontuottajaomistajien elinkeinoa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä olla asiakkaan halutuin kumppani. Tämä vaatii toiminnan tehokkuuden kehittämistä ja kannattavuuden on oltava alan huippua. Näin maidontuottajana on helppo ymmärtää, että tilityskyvyn turvaaminen pitkällä ja lyhyellä aikavälillä on oleellisen tärkeää. Yhtälö olisikin ihan erilainen ja helpompi, jos ei tarvitsisi miettiä kuin toista aikamäärettä. Maitotilan kehittäminen on myös hyvin pitkäjänteistä ja määrätietoista toimintaa. On oltava selkeä päämäärä ja strategia, joita kohti kuljetaan oman tilan vahvuuksista ja lähtökohdista. Tilan kehittäminen on useasti useamman sukupolven mittainen taival. Niin Valion kuin tilojenkin investointien on palveltava usein useamman vuosikymmenten ajan. Päätösten on kestettävä toimintaympäristön myllerrykset ja mentävä omaa vakaata polkuaan. Samalla on varmistettava, että rahoitusstrategiakin on kunnossa ja kilpailukykyinen.
Kesän kiireiden jälkeen on hyvää aikaa miettiä omia strategisia tavoitteita. Niihin on myös hyvä lisätä itsensä ja läheisten hyvinvoinnin ja virkeyden strateginen edistäminen!
Lakisääteiset TYÖELÄKEVAKUUTUKSET
Valion Eläkekassasta
Valiolaiset maitotilat voivat järjestää tilalla työskentelevien työntekijöidensä lakisääteisen työeläkevakuuttamisen Valion Eläkekassassa. Nykyisen vakuutuksen siirtäminen eläkeyhtiöstä Eläkekassaan tai uuden vakuutuksen ottaminen hoituvat nopeasti ja helposti Eläkekassan verkkosivuilla täytet-tävällä lomakkeella. Lisätiedot: Valma, www.valionelakekassa.fi tai Pekka Huovila puh. 0400 773 585.
Olemme kotimainen!
TAVATAAN VALIOLLA
KUKA Hanna Laitinen
Maidon laadusta vastaava kehityspäällikkö jää eläkkeelle helmikuussa 2026, jolloin hänellä on entistä enemmän aikaa neuloa, kuunnella äänikirjoja, kuntoilla ja viettää aikaa lastenlastensa kanssa.
TEKSTI SUSANNA CYGNEL KUVAT VALIO JA HANNA LAITISEN KOTIALBUMI
TYÖURANI
Aloitin työni Valiolla 7.5.1990 maidon laadun erikoisneuvojana alkutuotannossa. Sitä ennen työskentelin Helsingin yliopistossa ja Hämeenlinnan meijerioppilaitoksessa. Pääaineeni maatalous-metsätieteellisessä oli maitotaloustiede.
Koko Valio-urani ajan olen työskennellyt tavalla tai toisella maidon laatuketjun kehityksessä. Rakensin osuuskuntien kanssa 1990–2000-luvuilla laatujärjestelmiä tiloille, osuuskunnille ja maidon keräilyyn. Koulutimme tiloja laatuasioissa.
1990-luku toi mukanaan suuria muutoksia: Suomi liittyi EU:hun, maitotilojen ja meijereiden määrä väheni nopeasti ja Valioryhmässä otettiin käyttöön uusia tietojärjestelmiä, kuten MOT ja Neuvontasovellus.
Osallistuin myös Valman kehittämiseen. Kun se 2000luvun alussa otettiin käyttöön, viestintä maitotilojen suuntaan mullistui: tilat saivat analyysitulokset sähköisesti ja hälytykset kännykkään.
Jokaisella maidon keräilykerralla alettiin vuonna 2005 ottamaan pasteur-pipettiin näyte, mikä mullisti antibioottikuormien jäljityksen. Vuoden 2015 alussa pipettinäytteistä luovuttiin, kun Aluelaboratorion automaatio ja maitoautojen KAMU-uudistukset mahdollistivat kattavan näytteenoton keräilyn yhteydessä.
MUISTO MAATILALTA
”Olen maitotilan
tyttö Sotkamon Naapurinvaaralta.
Muistan lapsuuteni kesät 1960–70-luvuilta kauniina ja lämpiminä – ja kiireisinä.
Jo nuorena piti olla heinäpellolla haravanvarressa, hanko kädessä, traktorissa ja ladossa heiniä polkemassa.”
Samoihin aikoihin neuvonta organisoitui eri tiimeiksi, joihin kuului asiantuntijoita osuuskunnista ja Valion Alkutuotannosta. Laatutiimin tehtävänä on ylläpitää ja kehittää raakamaidon laatua.
Vastuullisuusasiat nousivat entistä vahvemmin esiin 2000-luvulla. Laatujärjestelmäuudistus aloitettiin vuonna 2014 ja vastuullisuuslisän maksaminen vuonna 2018. Se oli suuri askel.
Olen myös toiminut henkilöstön edustajana Valion hallintoneuvostossa ja eläkekassan hallinnossa yli 15 vuoden ajan. Se on tuonut arvokasta lisämaustetta työhöni, sillä olen saanut tutustua maidontuottajiin ja hallinnon väkeen sekä perehtyä muun muassa eläkelainsäädäntöön.
KOHOKOHDAT 35 VUODEN AIKANA
Työuraltani ovat jääneet mieleen erityisesti muutokset näytteenotossa ja analysoinnissa.
Tärkeä etappi oli myös antibioottijäämien pikatestin, MilkSafen, lanseeraus tiloille: pitkä prosessi, jossa testattiin eri vaihtoehtoja ja löydettiin tiloille sopiva testi. Olin tyytyväinen, kun hanke saatiin maaliin ja tilojen käyttöön yksi laatutyökalu lisää. Olen myös ylpeä siitä, että maidon laatu on parantunut huimasti Valio-vuosieni aikana. Vuonna 1990 E-luokan maidon osuus oli noin 55 prosenttia, kun se tällä hetkellä on yli 97 prosenttia.
TÄTÄ JÄÄN KAIPAAMAAN VALIOLLA
Ihania työkavereita sekä Valiolla että osuuskunnissa tulee varmasti ikävä. Monien kanssa olen tehnyt töitä koko työuran ajan. Valio on ollut erinomainen työpaikka. Jään eläkkeelle hyvillä mielin, sillä olen saanut tehdä työtä, jonka olen kokenut tärkeäksi ja jonka osaan.
VALIOTUOTTEENI
Pidän kaikista hapanmaitotuotteista. Erityisesti Valio AB®-piimä on suosikkini.
Laidunnus on hieno mahdollisuus
Miten laiduntaminen kannattaa aloittaa, miten laiduntaminen onnistuu suurella tilalla ja millaisia maineasioita laiduntamiseen yhdistyy?
Maitotilayrittäjät kertovat.
Suomalaiselle maaseudulle kuuluu olennaisesti rauhoittava näkymä, jossa naudat käyskentelevät vapaasti laitumella ruohoa syöden.
Kun eläimet pääsevät ulos, vaikutukset ulottuvat kauas: laidunnus lisää hyvinvointia, mutta tuo myös maitotilallisille myönteisiä kokemuksia ja ylpeyden aihetta.
Maidontuotanto tulee myönteisellä tavalla näkyväksi myös muille ihmisille.
Laiduntaminen on naudalle luontaista käyttäytymistä, ja siksi laidunnus on nostettu keskeiseksi teemaksi Valion vastuullisuusohjelmassa. Viime vuonna 76 prosenttia valiolaisista tiloista laidunsi jotain eläinryhmäänsä.
Parhaimmillaan laidun toimii edullisena karkearehuna. Se voi myös näkyä maitotilallisen tilipussissa: Valio maksoi viime vuonna yli 12 miljoonaa euroa maitotilayrittäjille lainsäädännön ylittävistä laidunnustoimenpiteistä. Lisäksi Ruokavirasto maksaa eläinten hyvinvointikorvausta nautojen laidunnuksesta ja ulkoilusta 33–67 euroa yhtä eläinyksikköä kohden.
TEKSTI SUSANNA CYGNEL
ANTERO PANTSAR
Järvikummun maitotilalla Pellossa on kaksi pihattonavettaa ja 70 nautaa, jotka pääsevät laitumelle halutessaan.
Laiduntamisen aloittaminen
ei ollutkaan
vaikeaa
Maitotilayrittäjä Antero Pantsar korostaa, että laidunnuksen perustana on hyvä suunnittelu: kun asiat tekee kunnolla, laidunnus tuo iloa sekä eläimille että ihmisille eikä ole niin vaikeaa kuin usein ajatellaan.
”Meillä otettiin laidunnus uudelleen käyttöön yli kymmenen vuoden tauon jälkeen. Aiemmin navetan rakentaminen vei kaikki resurssit ja laitumelle sopivaa pinta-alaa oli liian vähän. Rahalliset kannustimet innostivat aloittamaan uudestaan.
Ensimmäinen reaktioni oli, että onpa tämä helppoa! Lehmät lähtivät rennosti ulos, eikä siitä syntynyt mitään hämminkiä.
KANNATTAA VALMISTAUTUA AJOISSA
Laidunnuksen onnistuminen alkaa hyvistä valmisteluista. Tarvikkeet kannattaa tilata jo talvella, jotta kaikki on valmista kevättöiden käynnistyessä.
Minä laskin aitatarpeet ja tilasin materiaalit ajoissa. Rakensimme kestävät aidat. Eläimet tosin käyttäytyivät niin rauhallisesti, ettei aitojen kaatumisen vaaraa edes ollut.
Laidunnettavilla lohkoilla pellon kasvukunto ja laidunseos pitää huomioida hyvissä ajoin. Seoksen tulee sopia pellolle ja maalajille, ja sitä täytyy myös voida täydentää.
Olen hyödyntänyt emolehmätilojen kokemuksia, sillä heillä on paljon osaamista laidunnuksesta. Lisäksi olen hakenut asiantuntija-apua ja kysynyt vinkkejä muilta tiloilta.
ILOA ARKEEN
Lehmät viihtyvät laitumella, jos sää ja ötökät sen sallivat. Jos ne eivät sadepäivänä pääse ulos, niin seuraavana päivänä ne lähtevät oikein juoksujalkaa laitumelle. Toisaalta ne ovat aika laiskoja, eivätkä halua kulkea kovin kauas navetalta.
Kuluttajien silmissä laidunnus tuo lisäarvoa, mutta minulle se tuo myös iloa arkeen. Kun näen lehmien syövän ja asettuvan makuulle laitumella, minusta tuntuu, että olen tarjonnut niille mahdollisuuden luontaiseen elämään.
Kuluttajatkin haluavat nähdä lehmiä ulkona, ja se on koko elinkeinolle myönteinen asia.
Viestini muille tilallisille on selvä: laidunnus ei ole niin vaikeaa kuin ehkä pelätään. Kun suunnittelee ja tekee kerralla kunnolla, niin sekä eläimet että ihmiset viihtyvät.”
”Tarvikkeet kannattaa tilata hyvissä ajoin jo talvella.”
Suuren tilan laidunnus: aidoista ei voi tinkiä
Maitotilayrittäjä Pekka Partasen mukaan laidunnus on luonnollinen osa eläinten hyvinvointia, mutta isossa mittakaavassa se vaatii tarkkaa suunnittelua, jatkuvaa valvontaa ja myös kompromisseja.
”Meillä lypsylehmät laiduntavat omana ryhmänään. Ummessa olevat muodostavat oman ryhmänsä, kuten myös hiehot. Kauempana on vielä toinen hiehoryhmä sekä kantavat hiehot omanaan.
Pyrimme aina siihen, että laitumen reunassa olisi tuotantorakennus, mutta se ei ole aina mahdollista.
Kaikkein tärkeintä on huolehtia aidoista. Lehmät eivät saa karata missään tilanteessa, ja siksi pitkäaikaiset aidat rakennetaan pylväs- ja kulmatolpilla.
Eläinten käsittely ja siirrot ovat keskeinen osa laidunnusta. Meillä siirrot tehdään traktorikiinnitteisellä kuljetusvaunulla, jolloin laitumen yhteyteen on hyvä järjestää pieni tarha, jos karjarakennusta ei ole.
LISÄRUOKINTA
TARPEEN
Erittäin tärkeää on myös huolehtia lisäruokinnasta, koska harvoin laidunmaata on niin paljon, että eläin saisi kaiken tarvitsemansa rehun laitumelta. Maidontuotanto notkahtaa nopeasti, jos lypsylehmät eivät saa riittävästi rehua.
Suurin osa eläimistä pääsee tarvittaessa navettaan syömään. Yhdellä laitumella meillä on betoninen ruokintapöytä. Käytämme myös ruokintahäkkejä ja lisäksi paalaamme pienen määrän heinää, jota on helppo viedä laitumelle.
Nuorille eläimille annamme kuivaheinää, koska niiden pötsi ei ole vielä riittävän kehittynyt pelkälle tuoreelle rehulle.
Sisäruokinnassa appeen resepti ei muutu merkittävästi, mutta appeen määrä otetaan huomioon laidunruohon sulavuuden mukaan.
Automaattinen appeenjako helpottaa annostelua niin, että ape ei lopu päivän aikana kesken, mutta kyllä myös kokenut apevaununkin käyttäjä osaa arvioida oikean määrän.
KULKUVÄYLÄT KANTAVIKSI
Sateinen kesä on suurin haaste. Kuivuuden kanssa vielä pärjää, mutta jatkuva sade tekee maasta liejuista eikä nurmi kestä painavia eläimiä. Silloin lypsylehmät on pakko pitää sisällä.
Kulkuväylät laitumelle ovat tärkeä yksityiskohta laidunnuksessa. Meillä ne on tehty sorapintaisiksi, mikä on vähimmäistaso. Pinnoitettu päällyste olisi ihanteellisin kulkuväylä, koska siihen ei synny vesilätäköitä kerääviä painanteita.”
”Maidontuotanto notkahtaa nopeasti, jos lypsylehmät eivät saa riittävästi rehua.”
PEKKA PARTANEN
Koivikon Kartano Oy on noin 200 naudan luomutila Kiteen Puhoksessa.
MARIA PIRTTIMAA
Pirttimaan tila Tornion Kaisajoella on 60 lypsylehmän ja noin 100 eläimen koti.
Maidontuotannon maine vahvistuu
Torniolainen maitotilayrittäjä Maria Pirttimaa uskoo, että laiduntaminen on hyväksi sekä eläinten terveydelle että maidontuotannon maineelle
”Minulle laiduntaminen on olennainen osa eläinten hyvinvointia. Kun lehmät saavat olla ulkona raittiissa ilmassa, niiden sorkat pysyvät terveempinä, ne voivat paremmin ja poikimisetkin sujuvat hyvin.
Meillä on iso laidunnusalue, jossa lehmät voivat kävellä pitkiäkin matkoja. Pihatossakin ne liikkuvat vapaasti, mutta laitumella askel on vielä rennompi, ja samalla ne saavat syödä tuoretta heinää.
Navetan ovet ovat auki yötä päivää. Kuumina kesäpäivinä lehmät viihtyvät tuulettimien alla sisällä, mutta yön tullen ne kulkevat ulos.
Minulle on tärkeää, että eläimet saavat itse valita, missä haluavat olla. On erityisen kaunis näky, kun vasikka syntyy laitumelle ja on pian jo tissillä syömässä.
”Laidunnuskuvat somessa innostavat ihmisiä eniten.”
LEHMÄT LAITUMELLA – KAUNIS JA KIINNOSTAVA NÄKY
Näen keittiön ikkunasta laitumelle, ja se näkymä palkitsee minut joka aamu, ja siitä näkymästä nauttivat myös ohikulkijat. Mökkiläiset ovat jääneet jopa juttelemaan laitumella oleville lehmille, ja osa on tullut pihalle asti kyselemään, saisiko nähdä vasikoita tai miten lypsyrobotti toimii.
Olen pitänyt Lehmä-liveä, jossa kerron lehmien ja maitotilan arjesta lapsille navetasta käsin etäyhteydellä. Esittelen lehmiä nimeltä ja kerron, kuinka lehmät kulkevat robotille ja miten maito etenee eteenpäin.
Lapset kysyvät usein myös, pääsevätkö lehmät ulos ja mitä ne laitumella tekevät. Myöhemmin olen saanut viestejä, että aiheesta puhutaan vielä kotonakin ja kaupan maitopurkin kohdalla on muistettu, mistä maito oikeasti tulee.
MAITOTIETOA SOMEKANAVISSA
Jaan somekanavissa kuvia ja videoita maitotilan perusarjesta. Juuri laidunnuskuvat saavat ihmiset innostumaan eniten.
Moni on myös kertonut, ettei olisi tullut ajatelleeksi, kuinka paljon työtä maidontuotantoon liittyy. He ihmettelevät, miten suuren työmäärän saa yhdistettyä perheen arkeen.
Meidät palkittiin hiljattain vuoden ruokakasvattajana. Se tuntuu hyvältä, koska laiduntamisen ja eläinten hyvinvoinnin lisäksi haluan välittää tietoa maataloudesta laajemminkin. Ihmisiä aivan selvästi kiinnostaa ihan tavallinen maitotilan arki ja erityisesti laidunnus.” •
LAITUMELLA-PODCAST
Laitumella on käytännönläheinen podcast maitotilayrittäjille ja laidunnuksen parissa työskenteleville. Sen jaksoissa maitotilayrittäjät ja asiantuntijat kertovat, miten laidunnus suunnitellaan ja toteutetaan eri kokoisilla tiloilla aloituksesta ison karjan arkeen ja umpilehmien erityistarpeisiin.
Podcastissa keskustellaan muun muassa valinnanvapaudesta, eläinten hyvinvoinnista, lohkotuksesta ja kulkureiteistä, aidoista ja vesipisteistä, lisäruokinnasta, lämpöstressistä sekä sorkkaterveydestä.
Startti Hydral on kehitetty vakauttamaan vasikoiden ja muiden nuorten eläinten vesi- ja elektrolyyttitasapainoa ruoansulatushäiriöiden (ripuli) aikana.
Startti Hydralissa on runsaasti energiaa ja elektrolyyttejä (Na, K, Cl) sekä sinkkiä, seleeniä, pektiiniä, suolistoa stabiloivia maitohappobakteereja sekä käymiskelpoisia ja käymiskelvottomia ravintokuituja.
Startti Hydralissa on myös tanniinia suoliston toiminnan parantamiseksi sekä ruoansulatushäiriöiden ehkäisemiseksi.
• Tasapainotettu elektrolyyttipitoisuus ja suositusten mukaisesti korkea SID-arvo ➞ tehokas alkalisointikyky!
• Tasapainoinen kivennäislisä, jossa on rautaa, sinkkiä ja seleeniä
• Helposti imeytyvää energiaa
Ilmastotyöstä liiketoimintaa ja kilpailuetua
VALIO-RYHMÄ on sitoutunut saavuttamaan hiilineutraalin maidon arvoketjun vuoteen 2035 mennessä. Tavoitetta kohti edetään yhteistyössä tutkimuslaitosten, yliopistojen ja erityisesti yrityskumppaneiden kanssa. Työn tuloksena syntyy ratkaisuja, joilla on kasvavaa kaupallista kysyntää erityisesti elintarvikealan yrityksissä, jotka pyrkivät vähentämään epäsuoria niin sanottuja scope 3 -päästöjään. Näihin kuuluvat esimerkiksi raaka-aineiden ja tuotteiden ostojen aiheuttamat päästöt.
Lanseerasimme Valion vientimyynnin teollisuusasiakkaille keväällä 2024 Carbo™ -kumppanuusohjelman. Se tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden pienentää omaa hiilijalanjälkeään hyödyntämällä maitotiloilla ja Valion teollisuudessa tehtyjä ilmastotoimia. Ohjelmassa päästövähennykset siirtyvät arvoketjussa tiloilta Valiolle ja edelleen asiakkaalle. Valio vastaa koko prosessin hallinnasta ja varmistaa, että toimet täyttävät lainsäädännön ja standardien vaatimukset. Myytävät ilmastoyksiköt varmennetaan riippumattoman osapuolen toimesta. Lisäksi asiakkaat saavat käyttöönsä Valion ilmastoasiantuntijoiden tuen.
Yksi ohjelman ensimmäisistä toimenpiteistä on metaanipäästöjä vähentävä ruokintaratkaisu. Tämä EU:ssa hyväksytty innovaatio vähentää lehmien ruoansulatuksessa syntyviä metaanipäästöjä 20–25 %, mikä pienentää maidon hiilijalanjälkeä suomalaisilla tiloilla 10–15 %. Valio on pilotoinut ratkaisua kaupallisesti useilla tiloilla vuosina 2024 ja 2025, ja vuonna 2026 siirrytään kaupallisen pilotin toiseen vaiheeseen.
Valion ilmastoohjelman johtaja, joka kuuntelee bluesia ja nauttii retkipyöräilystä, lukemisesta ja puutöistä.
kumppanuusohjelmaan vaiheittain uusia ilmastotoimia. Uusien toimien kaupallistaminen perustuu niiden vaikutusten todennettavuuteen ja soveltuvuuteen käyttöön otettavaksi maitoketjussa. Vuonna 2026 kaupallistettavia toimenpiteitä on suunniteltu olevan kolme: vähäpäästöinen typpilannoite, päästötön sähkö ja metaanin tuotantoa vähentävät toimet. Tavoitteena on, että vuoteen 2028 mennessä ohjelmassa on mukana 5–8 toimenpidettä, joista syntyy kaupallistettavia päästövähennyksiä.
Kumppanuusohjelmassa tehtävän arvoketjuyhteistyön lisäksi Valio selvittää mahdollisuuksia kaupallistaa ilmastotoimia niin sanotun joustomekanismin kautta. Tämä perustuu kansalliseen, tänä vuonna voimaan tulleeseen lainsäädäntöön. Joustomekanismissa liikennepolttoainejakelija voi täyttää osan biojakeluvelvoitettaan rahoittamalla taakanjako- tai maankäyttösektorilla tehtäviä ilmastotoimia. Myös nämä toimet Valio voisi raportoida omassa kasvihuonekaasuinventaariossaan.
Ilmastotoimien kaupallistaminen tarjoaa Valioryhmälle merkittävän mahdollisuuden rahoittaa kestävän maidontuotannon kehittämistä ja luoda uutta kannattavaa liiketoimintaa. Tämä työ on keskeistä Valion kilpailukyvyn varmistamiseksi tulevaisuudessa ja tukee koko elintarvikealan siirtymää kohti vastuullisempaa tuotantoa.
”Kolmessa vuodessa kohti nollaa”
Hiilineutraaliuden tavoittelu kuuluu Tulimaidon maitotilalla jokapäiväiseen arkeen.
TEKSTI SUSANNA CYGNEL KUVAT TUUKKA KIVIRANTA
Hiilineutraalissa maidontuotannossa päästöt ja maaperän sitoma hiili ovat tasapainossa. Valion Hiilineutraali maitotila -ohjelman tavoitteena on, että neljä pilottitilaa saavuttaa tämän tasapainon eli nollapäästöt kolmessa vuodessa, vuoteen 2028 mennessä.
Yksi pilotin tiloista on Virroilla sijaitseva Tulimaito, jonka hiilijalanjälki on tällä hetkellä 0,7 kg CO₂-ekvivalenttia maitokiloa kohden. Ensimmäisen kerran se mitattiin neljä vuotta sitten vuonna 2021, jolloin luvuksi saatiin 0,73.
”Tämä on pitkäjänteistä työtä, eivätkä tulokset näy nopeasti. Hiilineutraaliutta kohti olemme kuitenkin menossa ja teemme joka päivä asioita sen eteen”, sanoo tilan nuori isäntä ja peltovastaava Kalle Koivunen
Hiilineutraalius vaatii mitattavuutta, suunnitelmallisuutta ja jatkuvaa oppimista. Teknologiaa on tullut viime vuosina lisää ja se tuo tarkkuutta hiilineutraaliuden seuraamiseen,
MT TULIMAITO
MT Tulimaito on maatalousyhtymä, jossa Kalle Koivunen työskentelee vanhempiensa Kaijan ja Hannun kanssa.
Sukupolvenvaihdos on tehty, mutta vanhemmat ovat vielä täysipäiväisesti mukana: Kaija vastaa navetasta, Hannu ruokinnasta ja Kalle pelloista sekä koneista.
Tilanpito on ollut Kallen haave jo yläasteelta saakka.
Tulimaidon tilalla on huomattu, että vihreänä pysyvä pelto sitoo tehokkaasti hiiltä kasvukauden aikana.
mutta Koivunen korostaa, ettei vastuullisuustyö ole uusi asia.
”Suomessa on tehty ilmastotyötä pitkään, mutta nyt se pitäisi saada näkyväksi. Teknologian avulla me voimme näyttää, että pystymme toimimaan vastuullisesti ja ympäristön huomioiden”, Koivunen painottaa.
TEKNOLOGIA TUO TULOKSET NÄKYVIIN
Tulimaidossa käytetään Carbo® Ympäristölaskuria, joka kertoo, paljonko päästöjä syntyy. Laskuriin syötetään tilan tiedot, eli kuinka paljon energiaa kuluu, millaista rehua eläimet syövät ja miten peltoja hoidetaan.
Hiilensidonnan tutkimista varten tilan pellolle asennettiin syksyllä 2024 mittalaitteisto, joka mittaa muun muassa maan lämpötilaa, kasvien sitomaa hiiltä ja maaperän päästämiä hiilidioksidimääriä.
”Ensihavainnot osoittavat, että vihreänä pysyvä pelto sitoo tehokkaasti hiiltä kasvukauden aikana”, Koivunen kertoo.
Maatalousyhtymä Tulimaito, Virrat
ELÄIMET
160 lypsävää lehmää (86 % holstein, 10 % ayrshire, myös jersey ja brown swiss), noin 80 hiehoa.
PELLOT
190 ha viljelyssä, joista 60 ha viljaa (ohraa, ruisvehnää, hernettä), 10 ha laidunta ja 5 ha monimuotoisuuspeltoja (mm. kukka- ja riistapeltoja).
NURMISEOKSET
Monilajisia, vaihtelevat vuosittain ja maalajin mukaan.
LYPSY
Kolme Lely A5 -lypsyrobottia, syväparsipihatto, mattoruokkija, aperuokinta
KESKITUOTOS
12 200 kg/lehmä, keskipoikimakerta 3,4
Lisäksi kaikki säilörehusadot on Tulimaidossa nyt ensimmäistä kertaa punnittu.
”Näin saamme tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon rehua kertyy. Hyödynnämme tietoa lannoituksessa ja hävikin vähentämisessä.”
Tulimaidon tila osallistuu pilotissa myös kustannusvaikutusten tarkasteluun. Siinä selvitetään, mitä uudet ilmastoteot tilalle maksavat ja mitä hyötyä niistä on taloudellisesti.
”Uskon, että suurin osa ilmastoa hyödyttävistä toimista on myös tilan talouden kannalta kannattavia”, Koivunen pohtii.
ELÄINTEN JALOSTUS AVAINASEMASSA
Maidontuotannon ilmastovaikutuksia pyritään Tulimaidossa vähentämään monin keinoin.
Keskeinen osa tilan päästövähennystyötä on eläinten jalostus niin, että ne tuottavat tehokkaasti maitoa suhteessa syömäänsä rehumäärään sekä pysyvät terveinä ja elävät pitkään.
”Ilmastotyötä on tavallaan tehty tilalla aina, mutta nyt sitä on alettu laskea ja seurata systemaattisesti.”
”Jalostus on tehokkain keino pienentää hiilijalanjälkeä, koska niin eläimistä tulee tuottavampia ja terveempiä. Meillä on tehty jalostusta jo vuosikymmeniä”, Koivunen kertoo.
Toinen merkittävistä toimista on ollut Bovaer-rehulisäaine, jota on käytetty tilalla jo kahden vuoden ajan. Bovaer vähentää lehmien ruoansulatuksessa syntyvää metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu.
”En ole havainnut Bovaerilla olevan mitään vaikutusta eläinten hyvinvointiin tai tuotokseen”, Koivunen toteaa.
LAIDUNNUSTA JA TÄSMÄLLISTÄ LANNOITTAMISTA
Täsmälannoitus on tärkeä osa resurssitehokkuutta. Olennaista on, että lannoitteet levitetään juuri niihin kohtiin, missä niitä tarvitaan, ja juuri sen verran kuin on tarpeen. Tavoitteena on vähentää ylilannoituksen riskiä ja säästää kustannuksia.
”Käytämme Yara Atfarm -palvelua, joka hyödyntää satelliittikuvia kasvuston kehityksen seuraamiseen ja lohkokohtaisten levityskarttojen laatimiseen”, Koivunen kertoo.
Myös laidunnus on palannut Tulimaidon tilalle pitkän tauon jälkeen, sillä noin 40 hiehoa laiduntaa nyt kesät sektorilaitumilla: laidunaluetta vaihdetaan kolmen päivän välein, mikä estää ylilaidunnusta ja antaa kasvustolle aikaa toipua. •
Juttu perustuu Maito ja Me -lehden lukijoiden tekemiin kysymyksiin. Hiilineutraaliuden kustannusvaikutuksia ja pilottiin osallistuvien tilojen mittaustuloksia käsitellään tarkemmin Maito ja me -lehden seuraavissa numeroissa.
Tehokkaat kotimaiset
Lehmän-pastat
VALMAKAUPOISTA!
UUSI
PAKKAUSKOKO
MERVI YLI-HYNNILÄ
Terveydenhuoltoeläinlääkäri Lehmälääkärit.com
KALSIUM-pasta
Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi. Pakkaus 4 x 390 g uusi pakkauskoko: 24 x 390 g
Sisältää myös lukuisten tutkimusten mukaan tehokasta kalsiumkloridia.
UUSI PAKKAUSKOKO
KETOOSI-pasta
Kun lehmä ei syö!
Pakkaus 4 x 330 g uusi pakkauskoko: 24 x 330 g
pH-Pasta
Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen.
Pakkaus 4 x 430 g
HIILI-pasta
Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.
Pakkaus 4 x 335 g
Toimittaja
PÖTSI-pasta
Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!
UUSI PAKKAUSKOKO
Pakkaus 4 x 330 g uusi pakkauskoko: 24 x 330 g
FOSFORI-pasta
Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.
Pakkaus 4 x 370 g
MAGNESIUM-pasta
Kun on riski laidunhalvaukseen, myös sisäruokinnassa.
Pakkaus 4 x 390 g
Vasikan HIILI-geeli
Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa.
Pakkaus 4 x 360 g
Valmistaja
Miksi hiehot eivät näytä kiimaa?
Aktiivisuusmittarit löytävät kiimat tehokkaasti.
Kiimantarkkailu on vaikeaa, kun hiehot ovat omassa yksikössään − ne näyttävät kiiman vain toisilleen. Toki ruokintakin on hyvä tarkistaa, erityisesti kivennäisten, hiventen ja vitamiinien saanti. Myös kuntoluokitus ja kasvun mittaus on tarpeen ruokintaa arvioitaessa.
Useimmilla tiloilla apu kiimojen löytymiseen on saatu hankkimalla aktiivisuusmittarit. Pannat kaulassa rekisteröivät liikkeestä kiimat. Pannat kannattaa laittaa kaulaan jo 13 kk:n iässä, jotta päästään siementämään 14–15 kk:n ikäiset.
Hiehojen poikimaiän optimi on 24 kk, jos hiehot ovat normaalisti kasvaneita ja kehittyneitä. Kun poikiminen viivästyy, on riski lihoa. Lihavana poikiminen johtaa terveysongelmiin, sillä rasvan sulattelu poikimisen jälkeen altistaa sairauksille. Syöntikyky kärsii ja ruokahalun puute robottilypsyssä vähentää kiinnostusta lypsykäynneille.
Poikimaiän viivästyessä kasvatustiloja tarvitaan nuorkarjalle enemmän. Ahtaus altistaa kolhiintumiselle. Rikkoutumissa elää haavatulehdusbakteereita, joiden lisääntyminen karjassa altistaa utaretulehduksille.
Kun hiehot saadaan poikimaan ajallaan, vältytään monilta sairauksilta, lisätyöltä ja kasvatustilojen tarve vähenee. Poikivat hiehot ovat ehjiä ja vastustuskykyisiä aloittamaan elämänsä lypsylehmänä. •
ANNA-RIIKKA PUKARI
Melan työkykypalvelut
”Kaksikymppisen valontarve on puolet nelikymppisen ja kymmenesosa kuusikymppisen valontarpeesta.”
Huomio valaistukseen!
Syksyn hämärä tuo mukanaan haasteita työympäristön valaistukseen. Näkeminen on vaikeampaa ja tapaturmariski kasvaa. Hyvä valaistus ei ole vain mukavuustekijä – se on olennainen osa työturvallisuutta ja tehokkuutta.
Oikea valaistus
1Eri töissä tarvitaan eri määrä valoa: eläintiloissa vähemmän kuin koneiden huollossa.
Tehokkaat valaisimet sijoitetaan kulkureiteille, portaisiin ja työskentelypisteisiin. Sopivassa valaistuksessa työskentely on tehokkaampaa ja nopeampaa kuin hämärässä. Pelkkä valon voimakkuus ei ratkaise. Merkitystä on myös varjoilla, häikäisyllä tai heijastuksilla.
2
Tarkista kunto
Valaisimetkin kaipaavat huoltoa säännöllisesti. Lamput tulee vaihtaa paitsi hajottuaan, myös silloin kun niiden teho alkaa vanhetessaan heiketä. Valaisimien, katon ja seinien likaantuminen alentaa valaistustasoa jopa puoleen. Keinovalon tarve korostuu syksyllä ja talvella.
Ikä vaikuttaa näköön
Näkökyky heikkenee iän myötä. Sopeutuminen valaistuksen vaihteluihin hidastuu. Ongelman huomaa esimerkiksi ulkoa sisälle tultaessa, ja sopeutuminen voi kestää puolikin tuntia. Vanhemmiten myös hämäränäkö heikkenee. Kaksikymppisen valontarve on puolet nelikymppisen ja kymmenesosa kuusikymppisen valontarpeesta. •
Rohkea rommirusinarahka
Valio Keittiön maustettujen rahkojen kauden uutuus on täysi kymppi klassikkomaku rommi-rusinan ystäville. Paistonkestävä rommirusinarahka toimii upeasti leivonnaisissa ja jälkiruoissa, ja hyvää se on ihan sellaisenaankin.
Käytännöllinen kanelikreemi
Ihanan kätevä Valio Keittiön kanelikreemi palasi hyllyyn juuri sopivasti omenasesonkiin. Kääntele omenapalojen joukkoon piirakkatäytteeksi tai kätke kanelipullan kierteisiin.
Pirteitä uutuuksia
Valio Gefilus®
Makuja maailmalta
Gold&Green®valmisateriat ovat kunnollista kasvisruokaa, helposti ja herkullisesti!
1 + 1
ohje Valio.fi:stä!
Hyvinvointitrendin myötä maailmalla suuren suosion saavuttanut kefiiri on valloittanut myös suomalaisten sydämet. Tänä syksynä litran
Valio Gefilus® Kefir -pakkauksiin saadaan uutuusmaku vihreä omena, ja annoskokoisissa juomissa makuina ovat vadelma ja persikka.
”Nopeat, juotavat välipalat kasvattavat suosiotaan. Osa kuluttajista kaipaa vähemmän makealta maistuvia vaihtoehtoja. Vatsan hyvinvointi, riittävä proteiinin ja kalsiumin saanti sekä maitohappobakteerit kiinnostavat myös. Valio
Sipaise pullataikinan (itse tehty tai pakaste) kierteisiin kanelikreemiä.
Gefilus® Kefir -juomat vastaavat kaikkiin näihin tarpeisiin. Jos Kefir ei ole vielä tuttu, pirteän pirskahteleva maku on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen”, vinkkaa tuotteistosta vastaava liiketoimintapäällikkö Anni Norppa. Valio Gefilus® Kefirtuotteet valmistetaan hapattamalla käyttäen moderneja hapatteita, jotka saavat aikaan juotavan välipalan ainutlaatuisen maun ja pirskahtelevan koostumuksen. Kefir maistuu juotavana välipalana sellaisenaan tai vaikkapa hedelmien ja myslin kanssa.
Kaksi vastustamatonta makua: Thai Curry -ateriassa maistuvat currymausteet, kookos, värikkäät kasvikset ja ruokaisa kasviproteiini. Tikka Masala taas hurmaa lempeän tulisella kookospohjaisella tomaattikastikkeellaan, jota maustaa intialaisesta keittiöstä tuttu garam masala -mausteseos.
Molemmissa aterioissa on lisukkeena jasmiiniriisi. Tuotteille on myönnetty Sydänmerkki, joka kertoo, että tuote on rasvan ja suolan määrän kannalta parempi valinta omassa tuoteryhmässään.
Täytä pullat rommi-rusinarahkalla. Voitele, paista ja nauti! ROMMIRUSINAPULLAT
ohje Valio.fi:stä!
VINKKI Pistaasikrokantin voit valmistaa hyvissä ajoin etukäteen – se säilyy pitkään ja tuo ihanan rapeutensa juuri ennen tarjoilua. Pistaasi on trendikäs ja tuo puuroon kauniin joulunvihreän sävyn, mutta halutessasi voit tehdä krokantin myös kuorellisista manteleista.
Joulupuurossa yhdistyvät rakastetut perinteet ja uudet maut. Trendimaku pistaasi ja mausteinen glögikeitto viimeistelevät juhlavan puuron.
Joulupuuro
4 ANNOSTA
2 dl vettä
2 dl puuroriisiä
1 l Valio Kiehu® maitojuomaa
½ tl suolaa
RUSKISTETTU KARDEMUMMAVOI
75 g Valio voita
½-1 kardemummaa
PISTAASIKROKANTTI
1 pussi (70 g) Kuorittuja pistaasipähkinöitä
1 ½ dl sokeria ripaus sormisuolaa
LISÄKSI
Valio glögikeittoa, lämmitettynä
Valio Keittiön kanelikreemiä kotimaisia pakastevadelmia ja puolukoita
Aloita krokantista. Rouhi pistaasit veitsellä. Lämmitä sokeria pannulla matalalla lämmöllä, kunnes sokeri on sulanut. Nosta lämpöä ja kuumenna, kunnes seos on saanut kauniin karamellisen värin. Kun sokeri on karamellisoitunut, ota pannu pois liedeltä. Levitä pistaasit tasaisesti leivinpaperilla vuoratulle pellille. Kaada paahtunut sokeri varoen pistaasirouheen päälle. Lisää pinnalle ripaus sormisuolaa. Anna jäähtyä. Rouhi kovettunut krokanttilevy veitsellä.
Keitä puuro. Kiehauta vesi ja riisi, keitä kunnes vesi imeytyy. Lisää maitojuoma, kuumenna ja keitä miedolla lämmöllä välillä sekoitellen noin 45 minuuttia. Mausta suolalla. Kuumenna voita keskilämmöllä pienessä kattilassa, kunnes se on kullanruskeaa ja pohjalle muodostuu ruskeita hippuja. Sekoita välillä, ettei voi pala pohjaan.
Siirrä kattila pois liedeltä ja lisää joukkoon kardemumma. Anna maustua miedolla lämmöllä muutama minuutti.
Sekoita voi puuron joukkoon.
Kokoa annokset. Jaa puuro lautasille. Lisää annosten pinnalle kanelikreemiä, pistaasikrokanttia ja marjoja.
Valuta reunoille glögikeittoa.
OONA HEIKKINEN
Ruoka-asiantuntija
Valio Koekeittiö
Marjakeittojen talvinen kausimaku Valio glögikeitto yhdistää marjakeiton ja glögin parhaat puolet, samettisen rakenteen ja jouluisen maun!
Glögikeitto sopii erinomaisesti riisipuuron kanssa tarjottavaksi, mutta todellinen joulufiilistelijä voi lorauttaa sitä aamiaisella ihan kaurapuuronkin joukkoon. Kokeile myös jogurtin ja rahkan kaveriksi sekä leivontaan!
Oma suosikkini on joulupuuro. Reseptissä perinteinen riisipuuro saa uuden sävyn ruskistetusta kardemummavoista ja pehmeästä kanelikreemistä. Kun annoksen viimeistelee glögikeitolla, puuro saa kauniin jouluvärin ja mausteisen vivahteen – klassikko saa juhlavan silauksen.
TIESITKÖ?
Glögi on suosittu joulujuoma kaikissa Pohjoismaissa. Glögiä tai sitä muistuttavia joulujuomia nautitaan myös muualla Euroopassa. Saksalaisilla joulumarkkinoilla lämmittää viinijuoma Glühwein ja Ranskassa vin chaud . Englannissa maustettu lämmin joulujuoma kulkee nimellä mulled wine
Talven tunnelmajuomat
Joko olet avannut glögikauden? Valion glögit ja Hehku-juomat sopivat talvi-illan tunnelmointiin täydellisesti. Lämmitä liedellä tai mikrossa, ja anna joulun tuoksujen levitä kotiin. Maista myös uutta glögikeittoa!
PERINTEISIN
MAUSTEIN
Kaneli, neilikka, inkivääri ja ripaus muskottia – juuri niitä tuoksuja, joita jouluun kaipaa. Perinteisen glögin ystävä valitsee syvänpunaisen tumman glögin. Vaaleampi vaihtoehto hurmaa pehmeällä omenalla ja lempeällä inkiväärillä.
Valio glögit ovat joulunajan kausituotteita, jotka ovat myynnissä lokakuusta joulukuuhun.
SOKEROIMATON
Sekä vaaleasta että tummasta glögistä on nyt saatavilla myös sokeroimaton versio!
HEHKUTUKSEN ARVOISET
Valio Hehku™ -juomat ovat makumaailmaltaan rohkeampi valinta. Tumma Valio Hehku maistuu kirsikalta ja rommilta. Vaaleassa Hehkussa yllättää ripaus inkivääriä ja rosmariinia.
MAUSTA MAKUSI MUKAAN
Glögin kylkeen sopivat tietenkin rusinat ja mantelit, mutta kokeile myös kuivattuja hedelmiä tai luomuappelsiinin kuorta. Glögi muuntautuu helposti myös juhlaviksi mocktaileiksi – lisää vaikka tilkka kuplivaa ja koristele omenalla tai kanelitangolla! Katso ideat: valio.fi/artikkelit/ joulun-parhaat-glogireseptit
Maitoauto hääautona
Juha ja Karoliina Kippo tapasivat maidon merkeissä. He rakastuivat ja menivät naimisiin. Hääautokseen Kippot valitsivat maitoauton – minkäpä muunkaan!
TEKSTI SUSANNA CYGNEL KUVAT ELISA KARHULA
Juha ja Karoliina Kippo ovat tuore aviopari. He sanoivat toisilleen syyskuussa ”tahdon” Kälviän kirkossa perheen, suvun ja ystävien todistaessa tunteikasta hetkeä. Karoliinan aikuiset pojat saattoivat äitinsä alttarille.
Kirkosta vastanaineet nousivat maitoautoon, joka oli koristeltu hääautoksi harsoilla ja anopin vanhoilla kumisaappailla. Maitoautoa ajoi tuttu mies, jonka työvaatteet olivat tällä kertaa vaihtuneet pukuun.
”Kiitämme Kuljetusliike Reino Mäkelää Kannuksesta ja osuuskunnan ajojärjestelijää tämän haaveen toteutumisesta”, Kippot sanovat.
Maitoautolla oli pariskunnalle erityinen nostalginen merkitys, sillä Karoliinan pappa ajoi aikanaan Lapin ensimmäistä maitoautoa.
”Olen lapsena istunut tuhansia kilometrejä maitoauton kyydissä
Maitoautolla oli pariskunnalle erityinen nostalginen merkitys, sillä Karoliinan pappa ajoi aikanaan Lapin ensimmäistä maitoautoa.
ympäri maakuntia. Pidän maitoautoa suomalaisen maaseudun ja maatalouden symbolina: se kulkee joka säällä ympäri maan ja pitää huolta, että maito päätyy turvallisesti meijeriin”, Karoliina ylistää.
JUHLATARJOTTAVAT
OMALTA TILALTA
Maitoauto vei Kippon pariskunnan juhlapaikalle, juhlatilana toimivaan vanhaan navettaan.
”Alkumaljana oli tietysti Valion laktoositonta Eila-maitoa”, Juha kertoo. ”Häävieraat joivat maitomaljat lasinpohjia myöten tyhjiksi.”
Juhlaruokien raaka-aineet kerättiin pääosin Kippojen omalta tilalta ja toimitettiin tuoreeltaan ravintolaan, joka valmisti ruuat.
Pöytiin kannettiin itse kasvatettua nyhtönautaa ja omalta kasvimaalta nostettuja perunoita paahdettuna
Maitokippo Oy
LOHTAJA, KESKI-POHJANMAA
Tilalla on paikat 70 lypsylehmälle ja tarvittavalle nuorkarjalle.
Tilalla työskentelee pariskunnan lisäksi kaksi työntekijää.
sekä hunajaglaseerattuja kasviksia. Illemmalla herkuteltiin muun muassa Valio-juustoilla.
”Halusimme näyttää, että kotimaisesta maidosta ja ruuasta voi rakentaa upean juhlan. Se on meille ylpeyden aihe”, pariskunta painottaa.
VAHVA USKO MAIDON TULEVAISUUTEEN
Juha ja Karoliina tutustuivat maitotilayrittäjyyden kautta osuuskunnan luottamustehtävissä.
”Maito toi meidät sattumalta yhteen,” he kiittävät.
Molemmat käyvät maitotilan töiden lisäksi töissä tilan ulkopuolella: Karoliina on sairaanhoitajana KeskiPohjanmaan hyvinvointialueella, ja Juha tekee Ruokavirastossa tietojärjestelmiä.
Karoliina on ollut aiemminkin maitotilayrittäjä. Nykyään hän jakaa
Maitokippo Oy:n arjen Juhan kanssa. Pariskunnan haaveena olisi tulevaisuudessa täysipäiväinen maitotilayrittäjyys. Uuden navetan investointikustannukset ovat lykänneet toteutusta.
”Olemme tottuneet tekemään paljon työtä, mutta maitotilan pitäisi myös elättää. Tällä hetkellä se ei yksin riitä”, Juha harmittelee.
Karoliina ja Juha uskovat kuitenkin maidon arvostukseen ja kotimaisen ruuantuotannon merkitykseen tulevaisuudessa, sillä kotimaista ruokaa arvostetaan ja omavaraisuuteen pohjautuva huoltovarmuus on tärkeää.
”Meille maito ja ruoka merkitsevät yhdessä tekemistä ja elämäniloa. Toivomme, että saamme jatkaa tätä työtä ja viettää mahdollisimman paljon aikaa lastemme ja jälkikasvun kanssa”, pariskunta kertoo tulevaisuudensuunnitelmistaan. •
Viettele lehmäsi lypsylle
Uudet Maituri-robottirehut houkuttavat lypsylle
Uusien Maituri-robottirehujen korkea energiapitoisuus ja huippumaittavuus varmistavat lehmiesi tasaisen ja runsaan tuotoksen, erinomaiset maidon pitoisuudet sekä hyvän hedelmällisyyden.
Maituri Omega ja Maituri Omega Pro tehostavat energian hyväksikäyttöä ja rehuhyötysuhdetta. Sisältävät Easylinia.
Robo-Maiturit 18, 20 ja 21E ovat tehokkaita, energiapitoisia houkutusrehuja robotille.
Uudet robottirehut eivät sisällä kivennäisiä, joten suosittelemme Melli-kivennäistäydennystä appeeseen.
kauppa.lantmannenagro.fi
Lue lisää:
Kestävyyden tekijät tulevaisuuden maitobisneksessä
Maidontuotannon pitkän aikavälin näkymät ovat hyvät ja kauppapolitiikka tuo uusia haasteita sekä mahdollisuuksia.
Maatalousvisio ja kotieläinstrategia
1
EU:n maatalousvisio yhdistää taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristönäkökulmat kestävään maatalouteen. Se luo perustaa tulevalle lainsäädännölle ja CAP-uudistuksille.
Komission odotetaan julkaisevan visioon pohjautuvan kotieläinstrategian ensi vuoden keväällä.
Kotieläinstrategia linjaa kestäviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja kotieläinsektorille sekä tukee maidontuotannon toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä.
Budjettivääntö alkaa
2
Komissio esitti ehdotuksensa EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF) ja maatalouspolitiikasta (CAP) kesällä. Edessä on kahden vuoden mittainen vääntö tulevasta budjetista.
Budjettia esitetään kasvatettavan noin 1,26 %:iin EU:n BKT:sta, ja budjetin rakennetta ollaan yksinkertaistamassa. Tulevan budjetin määrää ei vielä tiedetä, ja sen suuruus riippuu jäsenmaista. Maatalouden osalta ehdotuksessa korostetaan yksinkertaistamista, joustavuutta ja valinnanvapautta jäsenmaille. Budjettiehdotus on saanut kritiikkiä maatalouden osuuden pienentymisestä. Suomelle tärkeät tuotantosidonnaiset tuet, eläinten hyvinvointija investointituet olisivat mahdollisia jatkossakin. Ehdotuksessa korostetaan myös nuorten viljelijöiden tukemista.
Komissio työstää
EU:n kotieläinstrategiaa ja tulevan rahoituskauden neuvottelut ovat käynnissä.
JUSSI SAVANDER
EU-asiantuntija, kotieläin- ja osuustoiminta-asiat
Maidon hintakehitys vakaata
3
Maidontuotanto ja hintakehitys ovat olleet kuluneen vuoden ajan vakaita. EU:n maidon kokonaistuotannon arvioidaan olevan noin prosentin suurempi kuin viime vuonna. Jäsenmaakohtaiset erot tuotannossa ovat kuitenkin suuria.
Myös maidon tuottajahinta on ollut alkuvuoden ajan vakaa. Kauppapolitiikan vaikutukset näkyvät kuitenkin jo, ja maidon hintakehitys on kääntynyt hieman laskuun. Voin ja rasvattoman maitojauheen hinnat ovat pudonneet alle viiden vuoden keskiarvon.
USA:n asettamat tullit luovat paineita maidon hintaan. EU:n edistämät kauppasopimukset, kuten Mercosur, voivat tuoda maitosektorille lisää vientimahdollisuuksia.
Maidolla hyvät markkinanäkymät
EU on edelleen maailman suurin maidontuottaja ja maitotuotteiden viejä. Maidontuottajien keski-ikä kasvaa, tilamäärän ennakoidaan laskevan ja maidontuotannon kokonaistason säilyvän. Globaalisti maidon markkinanäkymä nähdään hyvänä.
Eläintautitilanne ei ole pahentunut. Rokotusten avulla sinikielitauti on saatu pidettyä kurissa. Komission odotetaan julkistavan ensi vuonna uutta eläinten hyvinvointilainsäädäntöä.
Suomalaisen maidontuotannon vastuullinen toimintamalli on saanut myönteisen vastaanoton. Eläinten hyvinvoinnin parantaminen, hiiliviljely ja monimuotoisuuden tukeminen toimivat esimerkkinä muille EU-maille.
Pälvisilsatartunnat kuriin yhteisvoimin
Pälvisilsatartunnat ovat lisääntyneet huomattavasti
viime aikoina. Tilanteen saaminen hallintaan vaatii yhteistoimia. Jokainen tila voi tehostaa tautisuojaustaan.
Samoilla kengillä ja vaatteilla ei sovi käyskennellä tilalla ja seuraavaksi naapurissa tai ABC:n kahvipöydässä.
Pälvisilsa näkyy naudan iholla pyöreinä, karvattomina läiskinä. Iho on punertava, ja muuttuu vähitellen harmaaksi ja panssarimaiseksi. Tavallisesti läiskiä esiintyy pään ja kaulan alueella, mutta myös muualla.
Tyypillisimmillään oireet näkyvät vasikoissa, mutta monessa suomalaisessa karjassa oireet ovat alkaneet aikuisten eläinten osastolta. Oireet kestävät noin 2–6 kuukautta.
Pälvisilsa ei aiheuta kutinaa, mutta ihovaurioihin voi tulla kutiava bakteeritulehdus. Naudan vastustuskyky on koetuksella, joten se voi altistua muille taudeille. Jotkut ulkoloiset voivat aiheuttaa samantyyppisiä karvattomia kohtia, joten diagnoosi on hyvä varmistaa eläinlääkärin ottamilla näytteillä.
Pälvisilsa on zoonoottinen, eli tauti voi tarttua myös ihmiseen ja aiheuttaa hilseileviä ja märkiviä läiskiä iholle.
PÄLVISILSA ON SANEERATTAVISSA
Pälvisilsa on yksi nautasektorin tautivastustusstrategian painopisteistä. Kansallisen tason tavoitteena on, että eloeläimiä myyvällä tilalla ei ole pälvisilsaa.
Pälvisilsa on saneerattavissa rokotusten ja puhdistustoimenpiteiden avulla. ETT osallistuu kustannuksiin korvaamalla lypsykarja- ja emolehmä-
TEKSTI HERTTA PIRKKALAINEN, ETT
”Kun eläimillä havaitaan oireita, tehokas tiedotus on valttia.”
tiloilla puolet saneerausohjelman pälvisilsarokotteiden kuluista.
Subvention edellytys on, että tila kuuluu Nasevaan, terveydenhuoltokäynnit on tehty ajallaan eikä tilalla ole välitysvasikoihin perustuvaa naudanlihan tuotantoa eikä tuontieläimiä.
TIEDONKULKU ON TÄRKEÄÄ
Kun eläimillä havaitaan oireita, tehokas tiedotus on valttia. Paikalle kutsutaan eläinlääkäri, joka tautia epäillessään ottaa pälvisilsanäytteet ja asettaa tilalle erityistilanteen Nasevaan.
Tieto menee tilan yhteistyökumppaneille, jotka tila on valtuuttanut –yleensä meijerille, teurastamolle ja keinosiemennysorganisaatiolle.
Teurastamolle on kerrottava asiasta pikaisesti, sillä välitysvasikat pyritään välittämään kasvattamolle, jossa tiedetään jo olevan pälvisilsaa. Muutos voi hetkellisesti viivästyttää eläinliikennettä.
Vasikoita voidaan välittää terveinä, kun pälvisilsarokotuksia on tehty kuuden kuukauden ajan eikä tilan naudoissa ole esiintynyt oireita kolmeen kuukauteen. Eläinlääkäri voi tässä kohtaa merkitä vasikkaliikenteen erityistilanteen päättyneeksi.
TILOJA TUETTAVA
SANEERAUKSESSA
Pälvisilsan saneeraus ei aina ole helppoa. Oireilevat eläimet levittävät sieniitiöitä ympäristöön, ja itiöt saattavat säilyä pölyssä vuosikausia. Rokotusten lisäksi on tartuttava tehokkaasti puhdistustoimiin.
Koko karja on rokotettava kahteen kertaan. Rokotuksia jatketaan ostoeläimillä ja syntyvillä vasikoilla kolmen vuoden ajan oireiden katoamisesta.
Navettarakennuksen pesu on syytä ajoittaa lämpimään vuodenaikaan. Mitä vähemmän eläimiä rakennuksessa on, sitä perusteellisemmin pesu
sujuu. Sähkölaitteet voidaan suojata ja puhdistaa erikseen.
Ennen pesua irtopöly, lanta ja kuivikkeet siivotaan pois. Emäksinen, vaahtoava pesuaine irrottaa rasvaa ja valkuaista tehokkaasti. Itse pesuun käytetään painepesuria ja lämmintä vettä. Kun tilat ovat kuivahtaneet, käytetään desinfiointiainetta.
Tila tarvitsee saneeraukseen tukea, selkeän suunnitelman mitä tehdään ja milloin sekä jonkun seuraamaan suunnitelman toteutumista - esimerkiksi tuottajasta, meijerin ja teurastamon neuvojista ja eläinlääkäristä koostuvan tilatiimin. Vastaavista tiimeistä on kokemuksia salmonellasaneerauksista.
TAUTISUOJAUS ON LAAJA KÄSITE
Sana tautisuojaus luo mieliin kuvan tautisulusta. Käsien pesu, suojahaalari ja päähine ei riitä suojaamaan taudeilta. Tautisuojauksen eli bioturvallisuuden käsitettä on laajennettava käsittämään toimenpiteet, joilla estetään taudinaiheuttajien kulkeutuminen tilalle, tilalla ja tilalta.
Tärkeintä on käyttää eläinkaupassa aina terveystodistuksia: pyytää ne, lukea ne, arvioida riskit – ja päättää vasta sitten ostosta.
Eläimiä haettaessa lähtötilalla on erillinen lastaustila. Eläinkuljetusauton ovi ei aukea suoraan navettaan, kuski ei mene navettaan asti ja lastaustila puhdistetaan saman tien. Eläimet otetaan vastaan erillisessä karanteenitilassa ja pidetään siellä kuukauden ajan.
Tilalla liikkuville lomittajille, huolto- ja rehuntekoväelle sekä urakoitsijoille ilmoitetaan tilalla esiintyvistä taudeista ja he ymmärtävät, miten taudit leviävät. Samoilla vaatteilla ja kengillä ei siis käyskennellä ruokintapöydällä, traktorissa, taukotilassa ja seuraavaksi naapuritilalla tai ABC:n kahvipöydässä. Tilalla kävijä ei laita työlaukkuaan vasikkakarsinaan ja seuraavalla tilalla halvaantuneen lehmän viereen. •
Kirjoitus on laadittu osana ETT:n Vastuuki-hanketta, joka on saanut rahoitusta MMM:ltä.
Pälvisilsa
Trichophyton verrucosumsienen aiheuttama ihotulehdus.
ZOONOOSI
Tarttuu eläinten ja ihmisten välillä.
OIREET
Pyöreitä, karvattomia laikkuja pään ja kaulan alueella, joskus selässä ja takapäässä.
LEVIÄMINEN
Sieni-itiöitä voivat levittää naudat, ihmiset vaatteissaan tai välineissään, haittaeläimet ja työkoneet, jopa tuuli.
SANEERAUS
Kaikki tilan naudat rokotetaan kahdesti. Syntyvien ja tilalle ostettujen nautojen rokotuksia jatketaan kolmen vuoden ajan oireiden katoamisesta. Eläintilat pestään ja desinfioidaan perusteellisesti.
LEVIÄMISEN ESTÄMINEN Tartunnasta kerrotaan avoimesti. Kaikki käyttävät eläintiloihin siirtyessään tautisulkua, tiloihin viedään mahdollisimman vähän varusteita ja ne puhdistetaan huolella. Urakoitsijat ja muut kävijät tietävät taudeista ja liikkuvat tilalla tautiturvallisesti. Huolehditaan haittaeläintorjunnasta – pihapiirissä ei vilistä jyrsijöitä ja lintuja.
Asiantuntijana
KAJ NYMAN
Valio Lypsy -palvelut
Sujuvasti lypsäen
Tavoitteena maidon nopea, hellävarainen ja täydellinen lypsy.
Lypsyssä nopeus on tärkeää siksi, että aika on rahaa myös tässä asiassa. Hellävaraisuus on tärkeää, jotta lypsy ei altista lehmää utaretulehduksille tai heikennä eläimen hyvinvointia. Täydellisyys tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että utare tyhjenee kunnolla maidosta, mutta ilman haitallista tyhjälypsyä lypsyn alussa tai lopussa.
Sujuva lypsy syntyy lehmän, koneen ja ihmisen onnistuneesta yhteistyöstä. Automaattilypsyssä kone hoitaa suuren osan fyysisestä työstä. Ihmisen tehtävänä on edelleen määritellä, millä asetuksilla, säädöillä ja nännikumeilla robotti lypsää.
Keskeistä on hyödyntää lehmän maidonantirefleksin tuottama maidonvirtaus mahdollisimman tehokkaasti. Maidonantirefleksi käynnistyy esikäsittelyllä; noin 15 sekunnin vedinten ja utareen esikäsittely ja puhdistus riittävät käynnistämään maidonantirefleksin.
Lypsin tulisi kuitenkin kiinnittää vasta 60–120 sekuntia esikäsittelyn alusta. Näin lypsyn ajoitus osuu vaiheeseen, jossa maidonvirtaus on suurimmillaan ja utare tyhjenee nopeasti, hellävaraisesti ja täydellisesti.
Liian nopea kiinnitys lisää bimodaalisen maidonvirtauksen riskiä, kun taas liian myöhäinen kiinnitys ei hyödynnä parasta virtauspotentiaalia. Perinteisessä lypsyssä ajoitus perustuu lypsäjän lypsyrutiiniin, automaattilypsyssä taas käyttäjän määrittelemiin asetuksiin.
Erityisesti automaattilypsyssä lypsylupa-asetuksilla voidaan vaikuttaa lypsyn tehokkuuteen ja hellävaraisuuteen. Matalan täyttöasteen utareita ei tule lypsää liian usein, sillä se heikentää lypsytehoa
ja lisää vetimien rasitusta, mikä puolestaan on riski utareterveydelle ja lehmän hyvinvoinnille.
Lypsykoneen asetuksissa lypsyalipainetaso, tykytyksen säätö, nännikumin ominaisuudet ja irrotusvirtauksen säätö ovat sujuvan lypsyn kannalta keskeisiä ja muodostavat kokonaisuuden, jossa kaikki tekijät vaikuttavat toisiinsa.
Korkea lypsyalipainetaso nopeuttaa lypsyä, mutta lisää vetimen turpoamisen riskiä. Tämä voi heikentää maidonvirtausta, koska vetimen turpoaminen pienentää vedinkanavan halkaisijaa. Vetimen turpoaminen pidentää myös vedinkanavan sulkeutumisaikaa, mikä lisää utarebakteerien pääsyn riskiä.
Tykytyksen ja nännikumin tuottama hieronta pyrkii ehkäisemään vetimen turpoamista. Hieronnan tulee kohdistua oikeaan kohtaan ja olla ajallisesti sekä voimallisesti sopivaa. Nämä riippuvat nännikumin ominaisuuksista, mitoituksesta sekä tykytyksen asetuksista.
Valtaosa vetimelle haitallisista vaikutuksista tapahtuu matalan tai nollavirtauksen aikana. Tyhjälypsyä lypsyn alussa tai lopussa on vältettävä: alussa se ehkäistään hyvällä esikäsittelyllä ja oikea-aikaisella kiinnityksellä, lopussa riittävän korkealla irrotusvirtauksella.
Osuuskuntien neuvojien tekemät lypsynaikaiset mittaukset ovat erinomainen keino optimoida lypsyä. Mittaukset antavat tietoa lypsyn toiminnasta, lypsyrutiinin toimivuudesta ja nännikumin valinnasta. Niiden avulla voidaan optimoida lypsytehoa ja hallita utareterveysriskejä.
Lisätietoa lypsynaikaisista mittauksista saa oman osuuskunnan asiantuntijoilta. •
Sujuva lypsy syntyy lehmän, koneen ja ihmisen onnistuneesta yhteistyöstä.
Sujuva ja tehokas lypsy
OPTIMOI lypsylupa-asetukset – vältä liian pienten maitomäärien lypsyä
OPTIMOI esikäsittely ja lypsimen kiinnityksen ajoitus
VALITSE nännikumi, joka sopii mitoiltaan ja ominaisuuksiltaan lypsettäville vetimille
SÄÄDÄ lypsyalipaine ja tykytys kokonaisuuden mukaan
VÄLTÄ lopun tyhjälypsy riittävän korkealla irrotusvirtauksella
Laitteet ja ratkaisut hygieeniseen teollisuuteen
Vertaistuesta selkänojaa nuorille tilallisille
Young Farmers Meet kokosi syyskuussa Tahkolle parisenkymmentä nuorta miettimään omaa yritystoimintaansa. Rakennuspalikoiksi tarjottiin suunnitelmallisuutta, johtamistaitoja ja verkostoitumista.
TEKSTI VESA JÄÄSKELÄINEN
Nuoret seurasivat esityksiä tarkasti ja tiukkojakin kysymyksiä kysyttiin. Heistä välittyi vahva tahto kehittää omaa yritystään.
Simo Gröhn (vas.) koki tapahtuman hyvin antoisana. Hän totesi, että parhaimmat mallit saa, kun toteutukset ja ratkaisut näkee käytännössä. Kuvassa mukana YFM-päivien vetäjä Bartje Harmoinen.
Juukalainen maitotilallinen Simo Gröhn tuli Young Farmers Meet -päiville hakemaan uusia ideoita. Avauspäivästä hän sai osuvaa antia johtamisosaamiseensa lähtien jo työvoiman rekrytoinnista tilalle.
”Tähän liittyy myös töiden organisointi, eli mitä on järkevää tehdä itse ja mitä teettää muilla”, Gröhn mietti, puntaroiden työntekijän palkkaamista tulevaisuudessa.
Kytemään jäivät myös neuvot strategian luomiseksi omaan yritystoimintaan: on määriteltävä selkeä suunta tilan kehittämiselle ja tehdä päätöksiä pitkän aikavälin tavoitteiden, ei vain kiireiden perusteella.
Koulutuksessa nuoria patistettiin miettimään valmiiksi omat visionsa tilan kehittämiseksi jo ennen kuin yrittäjiksi siirtymistä. Tarkoitus on siis ryhtyä yrittäjäksi eikä vain jäädä tilalle jatkajaksi.
Osuuskunta Maitosuomen toimitusjohtaja Ilpo Lukkarinen kannusti avauspuheessaan kuulijoita tekemään visiot todeksi: ”Haasteita on, mutta alan tulevaisuus näyttää positiiviselta. Ruokaa tarvitaan edelleen.”
Työpajassa osallistujat ottivat koppia yrittäjyyteen ja esittivät kukin vuorollaan kysymyksiä, joita lähdettiin työstämään yhdessä.
LASKENTA JA SOME HALTUUN
Tilan talouden hallinnassa korostuu laskennan merkitys. Emolehmäyrittäjä Mikko Piippo kertoikin nojaavansa laskelmiin aina ennen päätöksentekoa. Kattava kalkulointi luo kokonaiskuvan tilan rahavirroista ja parantaa ennakoitavuutta. Jos kaikkea ei osaa itse, kannattaa hyödyntää palveluja.
Tämäkin jäi Simo Gröhnille korvan taakse jatkomietintään. Hänellä on ammatillinen peruskoulutus, ja lisäoppia oman tilan töistä yli 10 vuoden ajalta.
”Korkeakoulutus olisi tuonut enemmän eväitä talouden hallintaan, mutta nyt haen niitä käytännön esimerkeistä: koulutuksista ja tilakäynneiltä.”
Myös somen vaikutus tiedonsaannissa tuli ohjelmassa esille. Sosiaalisten verkostojen merkitys kasvaa, kun maatilojen määrä vähenee. Kaveripiiristä saa nopeasti vertaistukea, jos jokin yrityksen kehittämisessä askarruttaa.
Somevaikuttaja Jarkko ’Hyde’ Hyttisen esitys upposikin yleisöön. Jarkko tuo kotimaiselle maataloudelle hyvää näkyvyyttä hurtin huumorin keinoin, mutta kasvattaa samalla alan arvostusta.
Young Farmers Meet
Nuorille maidon- ja naudanlihantuottajille sekä tuottajaksi aikoville. Tähän mennessä tavoittanut neljässä tapahtumassa jo satakunta nuorta nykyistä tai tulevaa yrittäjää.
TEEMAT
Verkostoituminen, yrittäjyys, oman tilan kehittäminen, inspiraatio.
TAVOITE
Vertaistuki, uudet ideat ja rennot kohtaamiset alan nuorten kesken.
Puheenvuoroja tuottajilta, asiantuntijoilta ja hankevetäjiltä. Työpajoja kokemusten jakamiseen ja ratkaisujen hakemiseen, tilavierailuja käytännön työn ja ratkaisujen esittelemiseksi.
PÄIVÄT TOTEUTTI
EU:n osarahoittama Nauta ja Maito Itä -hanke, nuorina vetäjinään
Mira Siikalahti ja Bartje Harmoinen
LISÄTIETOJA atriatuottajat.fi maaseutu.fi
Nuorille hän painotti, että itsestä pitää muistaa aina huolehtia. On tavoiteltava omaa kehittymistä yrittäjänä yrityksen kehittämisen rinnalla.
TILAVIERAILUISTA UUTTA KIPINÄÄ
Young Farmers Meetin vierailukohteina olivat lapinlahtelaiset Alapihan emolehmätila ja Länsiharjun maitotila. Emolan hyvinvointi- ja rakenneratkaisut osoittautuivat mielenkiintoisiksi, mutta Länsiharjun navetan 8 500 euron lehmäpaikan hinta pääsi yllättämään Simo Gröhnin.
“Tässä ei ole käytetty yhtään ylimääräistä betonia! Yksi pöytä keskellä navettaa tuo ison kustannussäästön”, hän totesi silmäillessään avaraa tilaa.
Gröhnilläkin on mahdollisesti edessä siirtyminen robottilypsyyn lähivuosina.
”Jos tällaisen navettaprojektin aloittaisi, se veisi viitisen vuotta. Pelkkään suunnitteluun olisi hyvä varata vähintään pari−kolme vuotta.”
”Säästäisi pitkän pennin, kun ei aina tarttuisi ensimmäisen tarjoukseen”, Gröhn tuumi. Samaa jäi pohtimaan moni muukin nuori farmari. •
BARTJE HARMOINEN
SAUDILAAKEA BIASSA
ANDIEN
INTIAANIT
ARAPALJAS NAPAKKAA HYVINVOINTITIEIOA
ILMOIT
RIESA
VAATE LEKIN
ALUKSEN IDEAALI VAINIO JUOKSIJA
RUSI-
RÄSSÄ
METSÄKANALINNUT ANNETTUA
PUU-
SATAKERTA & PÖTSI PÖNKÄT
KIERO 10/12
HARMI-
MA-PE RISTUA TELLA
OSAKE200 W
PETÄJÄ SOIJA-
PILSNERI
2 W PAKA-
1 GHz 10 MHz HANTELLÄ PUIDA KINNAT
TAATOT
HIIHTOPUVUT NOUSTA
BLOM &
SEPÄN TYÖ
JUO-
SOK:N HANNU HUVI KANJONI SUORISET
KÄSI-
NAPANOUDOT
OLYMPIA 1988
LAULU-
NÄYTELMÄT
PILOT***** €
PAPAT
YÖN JÄLKEEN KIETOA
PÄÄN OSA
ALANKO
LAPPEELLINEN
KIN
PAINO-
RAPORPE10 x
NIPO METAMORFOOSI
SIEVÄ
HÖLMÖILLÄ ARVO
Ristikon oikea ratkaisu: maitojame.fi/maito-ja-me-lehdet
OLEVA ALULLA PENSSELI EREH-
KARJOILRUOKAKALA NURMI-
EMÄN-
TOINTI TYÖKALU GARAM
Laadinta: Veli-Matti Kilpeläinen
Muutoksen tuulia maitomarkkinoilla
KANSAINVÄLISILLÄ maitomarkkinoilla on käynnissä monia muutoksia. Kuten Satu Pulkka hallituksen palstalla (s. 46) kirjoittaa, voin tarjonta on lisääntynyt EU:ssa ja teollisuusvoin maailmanmarkkinahinta laskenut samanaikaisesti. Osassa EU-maita tämä on vaikuttanut tuottajahinnan laskuun. Valion tavoitteena on pyrkiä tasaiseen ja ennustettavaan maidonhintaan, joten kuukausitason vaihtelut eivät ole niin suuria kuin kilpailijoilla.
MAITOALALLA ON meneillään suurten toimijoiden kasvu fuusioin ja yritysostoin. Arla ja Friesland Campina ovat kasvattaneet voimiaan maitomarkkinalla ostamalla yrityksiä ja yhdistymällä muiden toimijoiden kanssa. Arla Foodsin ja saksalaisen DMK Groupin yhdistyminen odottaa edelleen sääntelyviranomaisten hyväksyntää. FrieslandCampinan ja Milcobelin fuusiosta on julkaistu lopullinen ehdotus ja päätöksenteko osuuskuntien hallinnoissa on sovittu joulukuulle 2025. Yhdistämällä voimansa Milcobelin kanssa FrieslandCampina kasvattaa markkina-asemaansa ja kykyään investoida tuottavuuteen, innovointiin ja kestävyyteen.
KUKA Annikka Hurme
Valion toimitusjohtaja, joka rakastaa tavallista perhearkea sekä sudokujen ratkomista ja ulkoilua metsässä.
maatalouden rahoitus pienenee, on muiden instrumenttien kautta mahdollista saada Suomelle rahaa. EU:n metsäkatoasetuksen voimaantuloa halutaan lykätä toistamiseen perusteenaan se, etteivät yritykset, jäsenvaltiot ja kolmannet maat ole riittävän valmistautuneita vaatimuksiin esimerkiksi toimitusketjujen riskinarviointien, valvontamekanismien ja tietojärjestelmien osalta. Haemme alana kevennyksiä sääntelyyn mutta tiedostamme, etteivät ilmastoon ja vastuullisuuteen liittyvät vaateet poistu tulevaisuudessakaan.
”Haastavasta tilanteesta huolimatta Valion liiketoiminta sujuu suunnitelmien mukaisesti.”
KOMISSION EHDOTUKSESSA tulevaan rahoituskehykseen ja maatalouspolitiikkaan esitetään maatalous- ja aluekehitysrahaan pienennyksiä. Suomen on pidettävä huoli, että ruoantuotannon edellytyksistä huolehditaan, ja EU:sta saatavilla olevista rahoitusinstrumenteista saamme euroja sekä ruoantuotantoon että aluepolitiikkaan. EU:ssa tunnistetaan turvallisuuspoliittiset tarpeet itärajan turvallisuuden turvaamiseksi. Itä-Suomeen tulee saada kehitysrahoja, jotta voimme turvata kotimaisen ruoantuotannon edellytykset. Vaikka EU:n
VAIKKA GEOPOLIITTINEN tilanne on mutkikas ja kireäkin, ei se vaikuta suoraan meidän liiketoimintaamme. Välillisesti se näkyy siten, että osalla kuluttajista ostovoima on alhainen, kun taas he, joilla olisi varaa kuluttaa kokevat, että haluavat epävarmojen aikojen vuoksi säästää. Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassakin kuluttajat ovat ruokakaupassa hyvin hintatietoisia: ostetaan halvinta mahdollista ja kalliimmat tuotteet jäävät hyllyyn. Myös ulkona syöminen on vähäisempää ja siksi moni ravintola on vaikeuksissa. Ruotsissa on keskusteltu ruoan arvonlisäveron tilapäisestä alentamisesta.
HAASTAVASTA TILANTEESTA huolimatta
Valion liiketoiminta sujuu suunnitelmien mukaisesti. Myös #2025-tehostamisohjelma on edennyt suunnitellusti ja lisäarvojauheiden, lastenruoan, Oddlygoodin ja PROfeelin kansainvälinen kasvu tuovat meille lisäeuroja. Ruoan terveysvaikutukset ovat nousseet vahvemmin esille ja hyvinvointiin ja terveyteen liittyville tuotteille ja brändeille on kysyntää.
Vahva valikoima- ja brändityö yhdessä jatkuvan toiminnan parantamisen ja uudistamisen kanssa ovat keinomme vastata toimintaympäristön muutoksiin jatkossakin.
