__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

Maito ja me VA L I O N O M I S TA J AY R I T TÄ J I E N

A M M AT T I L E H T I / 0 2 — 2 0 2 0

SUOSITTELEMME LAIDUNTAMISTA! HUOMIO BIOTURVAAN 20 MAME02020_heidi.indd 1

ÄLYKÄS LYPSYKONE 26

VAALITAAN LUMOA 53 6.4.2020 15.06


Suunniteltu lehmien ja maidontuottajien tarpeisiin Lely Astronaut A5-lypsyrobotteja on toiminnassa useilla tiloilla ympäri Suomen. Lähde tutustumaan suuren suosion Suomessa ja maailmalla saavuttaneeseen A5-lypsyrobottiin käytännössä. Kysy lisää myyjiltämme. Yhteystiedot: www.nhk.fi

MAME02020_heidi.indd 2

6.4.2020 15.06


0 2 0 2 — 2 0

SISÄ

LT Ä Ä

Te e m a n a M A I D O N L A A T U J A T E R V E Y D E N H U O LT O

Pääkirjoitus……..…………..….....……………04 Alkutuotantojohtaja...……….…….…...…05 Uutisia.......………………………….…..……..…06 Toimitusjohtajalta……...…...…..……...……11 Laidunnus tuo iloa yrittäjillekin….......12 9

97 prosenttia ylittyi reilusti!................18

32

Maitotilat ja bioturva............................20 Raakamaidon antibioottijäämät.......24 Lypsykoneen älykkyys.........................26 Kryptosporidioosin riskit tietoon..…28 Toimiva tautisulku……...…...….....………30 Lypsylehmien kuolinsyyt…......…..……32

12

Globaalit maitomarkkinat...….........…34

46

Hallituksen puheenvuoro....…...…...…37 Nuoret tilan töissä.............................…38 Työ ja terveys...….............................……40 Nasevasti.....…...................................……41 Talous..….….....................................………43 Kysy asiantuntijalta…..…..……..…………44

20

Kysy eläinlääkäriltä..….......….…..….……45

53

Laboratoriossa……….......................……46 Koneklinikka...…...............................……48 Vastuullisuus.…..................................…50 Tehdään lumo näkyväksi..........….……53 Uutta Valiolta…......................................56 Tavataan Valiolla.........................….……58 Hiilineutraali maito 2035...............……61

58

Minä yrittäjä..……….............…...........……62

RISTÖMER PÄ

I KK

MAITO JA ME Julkaisija Valio Oy, PL 10, 00 030 Valio Konsepti A-lehdet Oy Toimitus Päätoimittaja Anu Artjoki, puh. 050 398 4456, anu.artjoki@valio.fi, maitojame@valio.fi Toimituskunta Ilkka Pohjamo (pj), Johanna Heinonen, Heidi Huttunen, Hanna Laitinen, Esa Manninen, Ari Mäkelä, Juha Nousiainen, Laura Nyholm, Kaj Nyman, Kristiina Sarjokari, Taina Vuotilainen, Anna Jalas-Karjalainen Tuottaja Susanna Cygnel Taitto Johanna Siljola Tilaukset ja osoitteen­muutokset Valio Oy, maitojame@valio.fi Ilmoitusmyynti Petra Käkelä, Valio Oy, puh. 050 384 0300, petra.kakela@valio.fi Painatus Grano Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja me ilmestyy 30.9.2020. MAITO JA ME -AMMATTILAISSIVUSTO maitojame.fi

YM

26

M

IL J

ÖMÄRK

T

Painotuote 4041 0955

MAITO JA ME * 03

MAME02020_heidi.indd 3

6.4.2020 15.06


P

IRJ ÄÄK

OITU

S

Maailma muutoksessa

K

reikkalaisen filosofin Herakleitoksen vii­ saus Vain muutos on pysyvää on konkre­ ti­soitunut tänä keväänä erityisellä tavalla koko maailmassa. Laajalle levin­nyt korona­ viruspandemia on suistamassa talouksia niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella vaikeuksiin. Kotimaisen ruoantuotannon arvostus on kasvanut, kun ihmiset ovat tiedostaneet globaalin ruoantuotannon haasteet ja rajoitteet kriisitilanteissa.

Pandemian vuoksi kevään ja kesän tilaisuudet, esimer­ kiksi Laitumelle lasku -tapahtumat ja Farmari 2020 Maatalousnäyttely, on peruttu. Myös muut Valio-ryhmän tilaisuudet on kevään ajalta siirretty myöhempään ajan­ kohtaan, peruutettu tai muutettu verkkotilaisuuksiksi. Tätä kirjoittaessani huhtikuun alussa selvitämme Valiolla mahdollisuuksia järjestää suosittuja tapahtumia ja tilaisuuksia − esimerkiksi kevään Laitumelle laskuja − verkkolähetyksinä eli livestream-tilaisuuksina. Kun fyysiset tapaamiset eivät ole mahdollisia, on sosiaalisten kontaktien ylläpitoon hyvä löytää muita keinoja. Maitotiloilla varautuminen koronaviruksen aiheut­ta­­miin sairastumistilanteisiin on aloitettu pohtimalla tilan turva­verkkoja ja työvoiman varajärjestelyjä normaalia tarkemmin. On minimoitu kontakteja, ja parannettu hygieniaa entisestään. ETT ry:n toiminnanjohtaja Ina Toppari nostaa sivuilla 20−23 esiin maitotilojen bioturvan ja tautisuojauksen merkityksen. Tautisuojauskäytännöissä saattaa olla jollain tiloilla vielä aukkoja. Jokaisen maito­ tilan olisi järkevää käyttää Nasevaa sekä karjan terveyden­ huollon että tautisuojauksen työkaluna. ETT ry:n asiantuntijaeläinlääkäri vinkkaa sivulla 30 tiloja kokoamaan selkeät ohjeet ja opasteet, joita noudat­tamalla tilalla vieraileva osaa toimia oikein tautiris­ kien mini­moimiseksi. Lisää työkaluja toimivan tauti­sulun toteutta­miseen löydät Valman Valio Terveys -osion kirjastosta. Valmasta löydät myös maitotilaa koskevaa informaatiota koronaviruksesta Maitotilan kriisivalmius -osiosta. ANU ARTJOKI P äätoimittaja Twitter: @ anuar tjoki 04 * MAITO JA ME

MAME02020_heidi.indd 4

6.4.2020 15.06


AJA

HT NKO

AIST

A

Valio-ryhmä siirtyy sopimustuotantoon

M

aailma on tällä hetkellä poikkeuk­ tarve lisätä jalostettavaksi tulevan maidon mää­ sellisessa tilassa koronaviruksen rää − tavoitteena ei missään nimessä ole ajaa takia. Ihmisten terveyden lisäksi maidontuotantoa alas. talous kokee kovia ja pandemial­ la tulee olemaan Isot muutokset ovat harvoin kauaskantoisia vaikutuksia. helppoja. Siirtyminen sopimus­ tuotantoon ei tee poikkeusta. Tässä vaiheessa on kuitenkin Osuuskunnat tekevät itsenäiset keskityttävä olennaiseen. Valio päätökset osuuskunnan ja maito­ Alkutuotannon ja maidonhan­ ”Isot muutokset kinnan osalta se on tarkoitta­ tilojen välisestä toteutuksesta. ovat harvoin nut aiemmin tehtyjen kriisiYhteistä Valio-ryhmän osuus­ helppoja. varautumissuunnitelmien ja kunnille on se, että juuri valmis­ tuneet ja valmistumassa olevat skenaarioiden päivittämistä Siirtyminen investoinnit pyritään huomioi­ sekä reagointia muuttuvaan sopimustilanteeseen. Samaa tapahtuu maan mahdollisimman hyvin. tuotantoon ei maitotiloilla. Tilanteen vaka­ Sopimustuotantoon siirtymi­ vuus on tullut kaikille selväksi. tee poikkeusta.” nen vaikuttaa eniten niihin tiloi­ Torstaina 26.3. Valio ja osuushin, joilla on lähiajalle suunni­ kunnat tiedottivat sopimustuotelmia maitomäärän kasvattami­ tantoon siirtymisestä. Kyseessä seen investoinnin tai on erittäin suuri muutos. On päivänselvää, että jonkin muun toimenpiteen kaut­ ta. Investoinnin lykkääntymi­ päätös aiheuttaa paljon keskustelua ja myös nen on pienempi paha kuin tuohtumusta. Miksi Valio, maidontuottajien kannattamattoman inves­ omistama maidonjalostusyritys, vähentää mai­ totilojen vapautta ja vaikeuttaa tilojen tulevai­ toinnin toteuttaminen. Tällä suuden suunnitelmia? Vastaus on yksinkertai­ viittaan siihen tilanteeseen, nen: Jotta Valio menestyisi ja ennen kaikkea, mikä olisi voinut olla edessä, että valiolaiset maidontuottajat menestyisivät mikäli päätös sopimustuo­ tantoon siirtymisestä olisi myös tulevaisuudessa. jätetty tekemättä. Valio pyrkii hankkimaan osuuskunnilta niin Valiolaisen maitoketjun paljon maitoa, kuin se pystyy järkevällä ja tehok­ kaalla tavalla käsittelemään käytettävissä olevan kaikkien osa-alueiden kehittäminen jatkuu. jalostuskapasiteetin ja markkinatilanteen huo­ mioon ottaen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lyhyellä aikavälillä pyrimme vähentämään I LKKA POHJAMO maltillisesti jalostettavaksi tulevan maidon mää­ A lkutuotanto­j ohtaja Valio Oy rää. Pidemmällä aikavälillä Valiolle voi tulla

MAITO JA ME * 05

MAME02020_heidi.indd 5

6.4.2020 15.06


VALIO OY

UUTISET

Valio Artturi® Korjuuaikapalvelusta apua nurmen korjuupäätökseen

V

alio Artturi® Korjuu­ aikapalvelu toimii Val­ massa kesällä nurmen­ korjuun aikaan. Korjuuaikapal­ velun kasvustonäytteitä otetaan noin sadalta paikkakunnalta eri puolilta Suomea kaksi kertaa vii­ kossa ennen 1. sadon korjuuta ja kerran viikossa 2. ja 3. sadon korjuuta ennen. Korjuuaikapalvelu tulokset antavat suuntaa nurmien kehi­ tyksestä alueellisesti. Korjuu­ aikapalvelun näytteistä analy­ soidaan koostumus ja D-arvo. Myös kuiva-ainesadon määrän kehitystä seurataan kehikko­ menetelmän avulla. Korjuuaikapalvelun näyt­ teenotto käynnistyy toukokuun lopulla alkaen Etelä-Suomesta sen mukaan, miten kasvukausi etenee. Korjuuaikapalvelun näyttei­ den tulokset julkaistaan Valman Artturi-osiossa. Korjuuaikapal­ velu avautuu Valmassa klikkaa­ malla Valio Artturi -logoa ja va­ litsemalla sivupalkista Art­turi® Korjuuaikapalvelu. Näytteenot­ topaikkojen taustatiedot (kasvi­ lajit, -lajikkeet, maalaji, lannoi­ tus) saat näkyviin paikkakunnan vieressä olevasta infopallukasta. Tilannetta voit seurata myös kuvien ja kommenttien muodos­ sa Artturin Facebook-ryhmässä.

Valio siirtyy maidonhankinnassa sopimustuotantoon

V

alio on tehnyt hankinta­ osuuskuntiensa kanssa sopimukset Valion vas­ taanottaman raakamaidon mää­ ristä lähivuosille. Tavoitteena on tehostaa maidonhankintaproses­ sia Valion ja sille maitoa toimitta­ vien osuuskuntien välillä. Sopi­ mustuotantoon siirrytään vuoden 2020 aikana, ja tilatasolla vaiku­ tukset alkavat näkyä ensi vuoden alussa. Sopimustuotanto mahdollistaa

maitomäärän paremman hallin­ nan ja lisäarvojauheiden kapasi­ teetin kasvattamisen sekä turvaa tehokkaan ja kannattavan maidon­ jalostuksen. Maidonhankintaosuuskunnat tekevät itsenäisesti päätökset toteuttamisen yksityiskohdista ja sopimusmalleista, ja tiedottavat asiasta maitotilayrittäjäjäseniään. Olethan yhteydessä aiheeseen liittyen omaan osuuskuntaasi. Lue lisää aiheesta Valmasta.

Valion vuosi 2019

V

alio-konsernin liikevaihto vuonna 2019 oli 1 787 miljoonaa euroa, ja kasvua tuli 3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna (1 734 milj. eur). Kotimaan liikevaihto kasvoi puoli prosenttia, ja ulkomaan liikevaihto noin 7 prosenttia. Vuonna 2018 aloitettu, liike­ toiminnan kannattavuuden parantamiseen keskittyvä työ eteni suun­ni­ tellusti, mikä näkyi maitotuoton parantumisena. Valion taloudellista onnistumista mitataan maitokatteella ja -tuotolla. Vuonna 2019 maito­ katetta kertyi 838 miljoonaa euroa, ja maitotuotto oli 41,2 senttiä litralta. Tutustu Valion hallituksen toimintakertomukseen ja tilinpäätökseen www.valio.fi/vastuullisuus/raportit

06 * MAITO JA ME

MAME02020_heidi.indd 6

6.4.2020 15.06


MAA- JA KOTITALO USN AISE T

UUTISET

Suomen vastuullisin brändi -tunnustus Valiolle seitsemännen kerran

NIITYN LUMO - Vuoden 2020 maisemateko -kilpailu Maa- ja kotitalousnaiset järjestävät Vuoden maisemateko -kilpailun jo kuudetta kertaa.

T

ämän vuotisella Niityn lumo -teemalla kannus­ tamme kiinnittämään huomiota luonnon monimuotoi­ suuteen sekä hoitamaan ja edis­ tämään erilaisten niittyjen moni­ muotoisuutta. Kilpailun suoje­li­jana toimii kansanedustaja PirkkaPekka Petelius.

Vapaa toteutus. Maisemateko on teko: • joka nostaa esille paikallisia lumo- ja kulttuuriympäristöarvoja. • lisää yhteisöllisyyttä ja edistää kohteen säilymistä tuleville sukupolville kestävällä tavalla. Niityn lumo -teemaa voi toteuttaa vapaasti. Hoidettava niitty voi olla: • pitkän laidun- ja niittohistorian aikaansaamaa edustava perinnebiotooppi • pihanurmesta kehitetty • luontaisesti kehittynyt pihaniitty • tienvarren monilajinen piennar.

Kohde voi olla pieni tai laaja. Keskeistä on, että lajisto on moni­ puolinen, aluetta hoidetaan ja kehitetään aktiivisesti.

S

uomalaiset valitsivat Valion Suomen vastuul­ lisimmaksi brändiksi seitsemättä kertaa peräkkäin. Sustainable Brand Index on Euroopan suurin brändien vas­ tuullisuutta mittaava tutkimus. Sen mukaan ihmiset pitävät tär­ keinä erityisesti Valion kotimai­ sia tuotteita, eläinten hyvinvoin­ tia ja ympäristön kannalta kestä­ viä pakkauksia.

Kilpailuun osallistuminen Kilpailuun voi osallistua sähköisellä lomakkeella tai ilmoittau­tu­malla suoraan oman alueen Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskukseen. Lomakkeen ja piirikeskusten yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.maajakotitalousnaiset.fi/ vuodenmaisemateko Kilpailuaika päättyy 31.9.2020.

@karppinen_ville The ämmy. #ayrshire #faba_osk #vikinggenetics #valiomaitoa @valiofi

MAITO JA ME * 07

MAME02020_heidi.indd 7

6.4.2020 15.06


UUTISET

Valion Eläkekassa vakuuttaa maitotilojen työntekijät

V

aliolaiset maitotilat voivat järjestää tilalla työskentelevien työntekijöidensä lakisääteisen työeläkevakuuttamisen Valion Eläkekassassa. Eläkekassa aloitti vakuuttamisen tämän vuoden alusta ja se on saanut maitotiloilta erittäin hyvän vastaanoton. Nykyisen vakuutuksen siirtäminen eläkeyhtiöstä Eläkekassaan tai uuden vakuutuksen ottaminen hoitu­ vat nopeasti ja helposti Eläkekassan verkkosivuilla täy­ tettävällä lomakkeella. Eläkekassa vakuuttaa sekä vaki­ tuiset että kausityöntekijät. Palkkatiedot eläketurvan ja vakuutusmaksujen määrittämistä varten se saa suoraan tulorekisteristä. Maitotila voi Eläkekassan asiakkaana käyttää Verohallinnon maksutonta palkka.fi-palvelua palkanlaskennassaan. Mikäli asia kiinnostaa, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Valion Eläkekassaan asiakkuuspäällikkö Pekka Huovilaan, pekka.huovila@valio.fi, puhelin 0400 773 585. Yhteystiedot ovat myös osoitteessa www.valionelakekassa.fi ja Valmassa.

@laaksoheidi Laaksontilan jätti Kyllikki #holstein #valiomaitoa @valiofi

Jou nau luk kar Kiin

Peh Kar kor Kra ja k jopa Väh kuiv

Ran MAME02020_heidi.indd 8

6.4.2020 15.07


TULOSSA

MILL A VAHTIL A

VA PA A L L A

Valio-ryhmän tulevista tapahtumista

K

oronaviruspandemian vuoksi Valion ja maidonhankintaosuuskuntien tapahtu­ mat on peruttu kevään ajalta. Seuraathan Valmaa kevään aikana järjestettävistä webinaa­ reista ja osallistut mukaan verkossa! Walter Ehrströmin säätiön kultamitalijuhla, jossa palkitaan yhtäjaksoisesti 25 tai 50 vuotta E-luokkaista maitoa tuottaneita yrittäjiä, on siir­ retty myöhemmin ilmoitettavaan ajankohtaan. Farmari 2020 Maatalousnäyttely on päätetty siirtää vuoden 2022 heinäkuulle, pitopaikkana säilyy Mikkeli. Kevään Valio Artturi® hiiliviljelijäkoulutukset on siirretty loppuvuoteen.

Valman Korona-infosivuille on koottu maito­ tilayrityksiä koskevaa sisältöä koronaviruksesta Tutustu korona-infoon Valmassa!

Parhaat merkit

Jourdain on maailman ykkönen nautakalusteissa. Suositut, hiljaiset lukkoaidat, vinoputki- ja hankoaidat, karsina-aidat, ruokintakehät. Kiinnikkeet helppoon asennukseen.

Pehmeyttä ja pitoa. Karjasi hyvinvointiin korkealaatuiset Kraiburg parsipedit ja kumimatot. Takuu jopa 10 vuotta. Vähäinen kuiviketarve!

Ransuco Oy | puh. 02-484 080 | www.ransuco.fi MAME02020_heidi.indd 9

Heli Heikkisen tavoitteena on rikkoa 50 leuanvedon raja.

Täyttä terästä Maitotilayrittäjä Heli Heikkinen, 51, on leuanvedon hallitseva maailmanmestari.

O

len voittanut päälajissani toistoleuan­ vedossa kaikki kisat, joihin olen osal­ listunut. Ennätykseni on 46 peräkkäis­ tä leukaa. Leuanvetoliike vaatii voimaa ylävartalosta ja keskivartalosta, etenkin selkälihaksista. Ote­ voima on myös olennaista, eli tangosta täytyy jaksaa pitää kiinni koko kolmen minuutin suori­ tuksen ajan. 20 toistoa menee helposti, mutta sen jälkeen alkaa tuska. Loppusuoritus tuntuu jo todella pahalta. Minulta menee kaksi viikkoa palautua kilpailusuorituksesta – niin rankkaa se on. Käyn leuanvetokisoissa yrittämässä omia ennätyksiäni ja myös siksi, että siellä on kivaa porukkaa: missään en ole kohdannut niin innos­ tavaa ja kannustavaa ilmapiiriä kuin leuanveto­ kisoissa. Pelasin nuorempana pitkään jalkapalloa SM-sarjatasolla. Vanhat futiskaverit saivat minut jokin vuosi sitten innostumaan pelaami­ sesta uudestaan. Huomasin olevani rapakun­ nossa, joten pelaamisen ohella aloin lenkkeillä ja käydä salilla. Rakensimme uuteen taloomme punttisalin ja sinne sain joululahjaksi leuanvetotangon. En ollut ikinä vetänyt leukoja, mutta kokeilin ja yllätyin: viisi. Siitä alkoi innostus ja lajiin perehtyminen sekä myös kisaaminen. Harjoittelen kolmesti viikossa. Treenaaminen tuo voimaa arkeen. Meillä on mieheni kanssa 25 lehmän parsi­ navetta. Pidän maitotilayrittäjän työn ehdotto­ mana edellytyksenä kovaa kuntoa, sillä muuten voi näin fyysistä työtä ei jaksa.”

MAITO JA ME * 09

6.4.2020 15.07


Varmista maidon korkea laatu optimaalisella ruokinnalla Maidon laatu on sekä maidon kemiallista koostumusta, rasvaa ja valkuaista, että mikrobiologista laatua, bakteerien ja somaattisten solujen määrää. Ruokinnalla voidaan vaikuttaa näihin kaikkiin.

1

Hyvin sulava, rajoittuneesti käynyt nurmisäilörehu lisää maidon rasva- ja valkuaispitoisuutta

Ruokinnan täytyy aina vastata lehmän ravintoaineiden tarvetta kulloisessakin tuotannon vaiheessa. Hyvin sulava, rajoittuneesti käynyt nurmisäilörehu on korkean maitotuotoksen ja hyvän maidon laadun peruspilari. Se lisää maidon rasva- ja valkuaispitoisuutta verrattuna paljon maitohappoa sisältävään säilörehuun. Lisäksi laadukas, hyvin säilynyt säilörehu ei sisällä voihappoitiöitä, jotka voisivat kulkeutua lypsyn välityksellä maitoon heikentäen sen laatua. Oikein optimoitu ruokinta pitää lehmien sonnan sopivan kiinteänä, jolloin utareiden likaantuminen ja sitä kautta riski bakteerien päätymisestä maitoon vähenee.

2

Riittävä energian saanti tukee vahvaa vastustuskykyä umpi- ja siirtymäkaudella

Umpi- ja siirtymäkauden ruokinnalla on suuri merkitys lypsykauden alun energiataseeseen ja sitä kautta lehmän kykyyn vastustaa utaretulehduksia aiheuttavia bakteereja. Negatiivisessa energiataseessa olevat lehmät ovat alttiita sairastumaan ketoosiin. Kliinisen ketoosin on todettu kaksinkertaistavan riskin lehmän sairastua kliiniseen utaretulehdukseen. Puolustusjärjestelmä vaatii runsaasti sokeria energiakseen. Lehmä tuottaa sokerin pääosin maksassaan ja ketoosissa maksa rasittuu, jolloin glukoosin tuottaminen heikentyy. Siirtymäkauden ruokintaan ja eläinten hoitoon onkin kiinnitettävä erityistä huomiota.

3

Immuniteettia vahvistamaan tarvitaan kuhunkin kauteen sopiva määrä kivennäisiä ja mineraaleja

Lehmän kykyä vastustaa utaretulehduksia voidaan tukea oikeanlaisen energia- ja valkuaisruokinnan lisäksi huolellisella kivennäisruokinnalla. E-vitamiini, seleeni ja kupari ovat tärkeitä mineraaleja tukemaan vastustuskykyä. Kaikki A-Rehun kivennäiset ja teolliset rehut sisältävät helposti imeytyvää orgaanista seleeniä. Lisäksi tarvittaessa, esimerkiksi poikimisen yhteydessä, voidaan käyttää Vahva Vitamiini Seleeni-E täydennysrehua tukemaan immuniteettia. Umpikaudella kalsiumin saannin rajoittaminen, käyttämällä A-Rehun Kalkitonkivennäistä, ehkäisee piileviäkin poikimahalvauksia, jotka altistavat lehmää utaretulehduksille.

Asiantuntijamme auttavat sinua löytämään sopivimmat ruokintaratkaisut OTA YHTEYTTÄ! Nauta tuottajapalvelu p. 020 472 7060 • www.atriatuottajat.fi/atrianauta

MAME02020_heidi.indd 10

6.4.2020 15.07


Keskellä poikkeuksellista kevättä

T

ätä kirjoittaessani on aprillipäivä, ja elämme kolmatta viikkoa koro­ naepidemian vuoksi myös Valiolla kriisijohtamismallissa. Selvää on, että erityistilanne tulee jatkumaan

varmuustekijöiden lisääntyessä. Mitä paremmin maitomäärä ja tuotantokapasiteetti vastaavat ko­ timaan ja viennin kysyntää, sitä paremmat edelly­ tykset sekä Valiolla että maitotilayrittäjillä on me­ nestyä tulevaisuudessa.

koko kevään. Koronaviruspandemian yhteiskunnallisia ja On hyvä, että Valiolla on takanaan liiketoimin­ nan osalta vahva vuosi, joka antaa tukea poikkeustaloudellisia vaikutuksia on mahdotonta arvioi­da tilanteeseen. Vuonna 2019 liikevaihtomme kasvoi kokonaisuudessaan. Eri skenaarioihin varaukolme prosenttia, ja myös tuloskehitys parani. dumme jo tässä vaiheessa, jotta toipuminen krii­ sin jälkeen olisi mahdollisimman nopeaa. Koti­ Vuonna 2018 aloitettu, liiketoiminnan kannatta­ vuuden parantamiseen keskittyvä työ eteni suun­ maan osalta meneillään olevan kriisin vaikutukset nitellusti, mikä näkyi maito­ ovat näkyneet konkreettisimmin tuoton parantumisena. Vuonna FoodService-puolella, kun kah­ 2019 maitokatetta kertyi 838 viloiden, ravintoloiden ja lounasruokaloiden toiminta on loppu­ miljoonaa euroa ja maitotuot­ ”Koronaepidemia to oli 41,2 senttiä litralta. Koti­ nut tai vähentynyt merkittäväson nostanut ti. Vähittäiskauppojen myynti­ maassa kasvua oli mm. väli­ määrissä on ollut selkeää kas­ palatuotteissa ja myös kasvi­ keskusteluihin pohjaisissa tuotteissa. Juotavan vua, kun ihmiset ovat viettäneet myös huoltomaidon kulutus laski edelleen. enemmän aikaa kotona ruoan­ varmuuden.” Viennissä menestyivät lisäarvo­ laiton ja leipomisen parissa. jauheet ja Kiinan liiketoiminnan Viennin osalta haasteita on niin kasvu oli peräti 40 prosenttia. mannertenvälisessä rahtiliiken­ teessä kuin EU:n sisäisessä rekkaliikenteessä. Viennin merkitys on Valiolle tärkeä, ja osuutem­ me koko Suomen ruokaviennistä on 25 prosenttia. Kuluttajien odotukset sekä omasta että ympä­ röivän yhteiskunnan taloudesta ovat luonnolli­ Pääasiassa viemme maitojauheita, juustoa ja ANNIK K A HU R M E voita. Tulemme hakemaan kasvua erityisesti lisä­ sesti heikentyneet. Toimi tus j o hta j a arvo­jauheista. Lisäarvojauheet ovat usein teolli­ Koronaepidemia on nostanut keskusteluihin Valio O y Twitte r : @Anni k ka Hur me suusasiakkaillemme räätälöityjä jauheita, joiden myös huoltovarmuuden. Kotimaisen ruoan laatu ja riittävyys tulee konkreettisella tavalla ominaisuudet tuovat heille erilaisia etuja: esimer­ kiksi leipomo tai makeisvalmistaja voi vähentää esille poikkeusoloissa. On tärkeää, että pystymme säilyttämään elintarvike-­ sokeria tai urheiluvälipalojen valmistaja voi lisätä ketjumme toimintakyvyn kaikissa tuotteisiin proteiinia. olosuhteissa. On myös välttämätöntä, Kasvuamme rajoittaa tällä hetkellä lisäarvo­ että saamme joka ketjun osaan lisä-­ jauheiden kuivatuskapasiteetti. Lisäarvojauhe­ työvoimaa oikea-aikaisesti, jotta kilon valmistus vie noin kaksinkertaisen ajan pystymme pitämään tehtaamme ja jauhe­tornin kuivatuskapasiteetista muihin jau­ logistiikkamme toiminnassa. heisiin verrattuna. Tätä kapasiteettia lisäämme Kevät on alkutuotannossa uuden mm. tänä vuonna uusimalla yhden jauhetorneis­ tamme. Lisäksi maitomäärän tarkempi ja parempi kasvukauden alun aikaa. Tällä hetkellä tiloilla luodaan pohjaa kotimaiselle ennustettavuus niin vuosi- kuin viikkotasolla aut­ taa meitä optimoimaan kapasiteetimme käyttöä. huoltovarmuudelle, jotta seuraavanakin vuonna ruokaa riittää taas Lisäarvojauhekapasiteetin riittävyyden näkökul­ masta siir­tyminen maidonhankintaosuuskuntien meille kaikille. kanssa sopimustuotantoon on tärkeää. Vastaan­ otettavan maitomäärän parempi ennustettavuus Hyvää terveyttä ja alkavaa kasvukautta! on välttämätöntä myös toimintaympäristön epä­ MAITO JA ME * 11

MAME02020_heidi.indd 11

6.4.2020 15.07


EN EYD V R TE LT O HUO

-

”Pian on taas nakuteltava aidat kuntoon”, toteavat Simo Mäki ja Mirka Puhakka. Aikainen laidunnuksen aloitus saa lehmät palaamaan paremmin navettaan lypsylle. Savipohjaisen laitumen pitää kuitenkin olla kunnolla kuiva, jottei synny tallausvaurioita.

12 * MAITO JA ME

MAME02020_heidi.indd 12

6.4.2020 15.07


Laidunnus tuo iloa yrittäjillekin MÄEN MAATILAN LEHMÄT VIIHTYVÄT LAITUMELLA USEIN LOKAKUUHUN ASTI. KELLON KILKATTAESSA NE VIILETTÄVÄT JUOKSUJALKAA HERKKUPÖYTÄÄN. T E K S T I J A K U VA T M A R K K U P U L K K I N E N

MAITO JA ME * 13

MAME02020_heidi.indd 13

6.4.2020 15.07


DEN VEY R E T LT O HUO

-

VARSINAIS-SUOMI lainehti vettä maaliskuussa. Laidunten kunto Salon Kuusjoella oli olemattoman talven jäljiltä vielä hieman arvoitus. ”Todennäköisesti laitumet ja muutkin nurmet selviävät talvesta hyvin, koska pelloille ei tullut jääpeitettä”, Simo Mäki arvelee. Viiden hehtaarin laidun sijaitsee sadan metrin päässä navetasta. ”Muutama tolppa on näköjään taas katkennut. Peuratkin niitä katko­ vat. Olen hieman pettynyt kestopuutolppiin, sillä viiden vuoden aikana olen joutunut uusimaan niitä aika paljon”, Mäki harmittelee. Laitumelle saavuttaessa saa hetken aikaa nostella saappaita savilie­jussa, mutta pienen matkan päässä nurmi näyttäisi olevan valmis kevään ensimmäisiin lämpimiin päiviin. Mäen Maatila Oy:n yrittäjät Simo Mäki ja Mirka Puhakka rakensivat luomutuotantoon soveltuvan pihaton kuusi vuotta sitten metsäiselle mäelle, lähelle sopivia laidunlohkoja. ”Laiduntamismahdollisuus oli ehdoton edellytys rakennuspaikan valinnalle. Osuuskunta Länsi-Maidon kenttäpäällikkö Petri Uusitalo keksi lopulta satelliittikuvasta tämän paikan, vaikka emme tulleet itse tätä ajatelleeksi”, Puhakka kertoo. Rakentaminen kalliotontille sujui hyvin. Vain lietesäiliön sijoittami­ sessa piti tehdä kompromissi kallion pinnan hävitessä liian syvälle. Liete­ säiliö kaivettiin melkein navetan seinään kiinni, eikä tien rakentaminen navetan ja säiliön väliin onnistunut. LUOMUKARJAN 125 lehmää on jaettu kahteen robottiryhmään, sillä leveä ruokintakäytävä sijaitsee keskellä navettaa. Kumpikin ryhmä pääsee navetan päädyn pienistä ovista laidunlohkoilleen omaa kujan­ nettaan pitkin. Lehmien ja ajoneuvojen päivittäiset kulkureitit eivät risteä missään kohtaa. Lehmien lenkkipolku laitumelle on päällystetty kivituhkalla, joka uusitaan muutaman kerran kesässä. Reilun viiden hehtaarin laidun on jaettu kolmeen lohkoon, joista yksi on umpilehmille. Lohkoja syötetään kokonaisuudessaan, eikä niille rajata syöttökaistoja. Puhakka arvioi lehmien saavan kesällä noin kymme­ nesosan rehustaan laitumelta. Ruokinta navetassa jatkuu saman tyyppi­ senä ympäri vuoden, mutta seosrehun määrää säädetään kulutuksen mukaan. Seoksen syönti vakiintuu nopeasti laidunkauden alun jälkeen. Talvella lehmiä ei päästetä laitumelle, eikä niillä ole jaloittelutarhaa. Länsi-Suomen kosteat talvet eivät ole innostaneet ulkotarhan rakenta­ miseen, vaikka sen saisi melko helposti sijoitettua navetan päätyyn. Aitojen rakentaminen on laiduntamisesta koituva suurin lisätyö ja kustannus. Tilalle palkattiin navetan valmistuttua määräaikainen työntekijä rakentamaan aitoja. Hän rakensikin niin hyvät aidat, että sai jäädä vakituisiin töihin. ”Teimme aidoista tarkoituksella vahvat. Reuna-aidoissa on kolme 2,5-millistä High Tensile -teräslankaa. Kestopuutolppienkin piti kestää, mutta ne ovat olleet pettymys”, Mäki kertoo. Lehmät ovat pysyneet hyvin aidoissaan. Salon seudullakin nähdyt sudet mietityttävät silti isäntäväkeä. Ne voivat ajaa lehmät ja nuorkarjan aidoista läpi, vaikka eivät eläimiä raatelekaan. 15 hiehon karkumatkan syyksi viime kesänä Mäki veikkaa nimenomaan susia.

14 * MAITO JA ME

MAME02020_heidi.indd 14

6.4.2020 15.07


MÄEN MAATILA OY, KUUSJOKI, SALO Yrittäjät Tila Eläimet

Simo Mäki, 57, ja Mirka Puhakka, 47. Uusperheen lapset auttavat ehtiessään. Kaksi vakituista työntekijää. Tila yhtiöitettiin vuonna 2012. Luomuviljelyssä 358 ha (185 ha säilörehunurmella). Laitumia on 20 ha. Lisäksi viljellään kevätvehnää, härkäpapua ja herne-härkäpapu-viljaseosta. Urakoitsija hoitaa lietteenlevityksen, kylvön ja puinnin. 125 lehmää (holstein 62 %, ayrshire 38 %), 73 hiehoa ja 16 härkää. Keskipoikimakertoja on 2,7. Maito Keskituotos 10 030 kg EKM/12 kk, rasvaa 4,0 % ja valkuaista 3,4 %. Tavoitteena suuremmat pitoisuudet. Navetta Luomutuotantoon sopiva kahden robotin pihatto valmistui vuonna 2014 kilometrin päähän tilakeskuksesta. Raappalannanpoisto ja kumimatot käytävillä. Aperuokinta keskellä sijaitsevalle ruokintapöydälle. Laidunnus Kesällä mahdollisimman pitkään. Laidunseoksessa timoteitä, nurmi nataa, koiranheinää, englanninraiheinää sekä valko- ja alsikeapilaa.

Mirka Puhakka ja Simo Mäki suunnittelivat vuonna 2014 valmistuneen kahden robotin pihaton laiduntamisen ehdoilla. Sijainti on nyt tilakeskusta parempi, sillä asfalttitielle on matkaa vain 600 metriä.

MAITO JA ME * 15

MAME02020_heidi.indd 15

6.4.2020 15.07


DEN VEY R E T LT O HUO

-

YRITTÄJÄT eivät ole havainneet laiduntamisen alentavan maitotuotosta. ”Kesällä tuotos laskee kuumina päivinä joka tapauksessa, joten on vai­ kea sanoa, onko laiduntamisella siihen osuutta. Lypsykertoja on kesällä 2,6 ja talvella 2,9 vuorokaudessa”, Puhakka kertoo. Kesäiltoina lehmät viihtyvät laitumella niin hyvin, että lypsyrobotin hä­ lytysraja piti siirtää kahdesta viivetunnista kolmeen. Puolen yön aikoihin lehmät hakeutuvat vähitellen navettaan, ja auringon noustessa kaikki ovat sisällä. Aurinkoisina päivinä lehmät hakevat viileyttä ja varjoa sisätiloista. Laiduntamisen myönteiset puolet ovat kiistattomat niin Mäen tilalla kuin muuallakin. ”Eläinten terveys paranee, jalat vahvistuvat ja sorkat puhdistuvat. Parsien puhdistaminen ja kuivittaminen on helpompaa. Lietelantaa syntyy vähemmän, ja laiduntaminen luo hyvää mielikuvaa kuluttajille”, Mäki luettelee. Tilalla on keksitty oiva keino saada lehmät laitumelta navettaan, kun on tarvetta vaikkapa eläinlääkärin hoitotoimille. ”Sain Keski-Euroopan opintomatkalla idean hankkia karjakellon, jolla kutsun lehmät sisälle. Kellonsoiton jälkeen ruokintapöydälle ripo­ tellaan härkapapujauhoa. Lehmät ehdollistuivat kelloon todella nopeasti. Nyt kaikki tulevat navettaan juoksujalkaa laitumen perimmäisestä nur­ kasta asti”, Puhakka nauraa. OSUUSKUNTA Länsi-Maidon tuotantoneuvoja Rikard Westerlund kertoo, että monella muullakin länsisuomalaisella maitotilalla varaudu­ taan robottinavetan suunnittelussa laidunnukseen. ”Laiduntamisesta on hyviä kokemuksia useammalta robottitilalta. Rohkaisenkin kokeilemaan laiduntamista, vaikka tarjolla olisi vain terapia­ laidun. Yleensä laiduntamiseen ei tarvita edes kalliita laidunnusportteja. Laidunnus on toki silti aina tilakohtainen ratkaisu”, Westerlund tiivistää. Valion Pihattoseminaarissa helmikuussa puhunut dosentti Eva Spörndly Ruotsin maatalousyliopistosta on tutkinut erilaisten laidunnus­ ratkaisujen vaikutusta eläinten hyvinvointiin ja tuotokseen. Laiduntami­ nen kaikissa muodoissaan on parantanut maidontuotannon kannatta­ vuutta pitkällä tähtäimellä. Jos laidunalaa on vähän tai haluaa varmistaa maitotuotoksen pysy­ misen entisellään, voi harjoittaa osa-aikalaidunnusta. Se on eläinten terveyden kannalta lähes yhtä hyödyllistä kuin kokoaikalaidunnus. Tutkimusten mukaan lehmät laiduntavat mieluiten aamulla ja illalla. Neljän tunnin laidunnusaika aamulla ja sama illalla voisi Spörndlyn mukaan olla paras ratkaisu robottilypsyyn laiduntamisen tehokkuuden ja maitotuotoksen kannalta. Tutkija kehottaa satsaamaan laidunnuksessa erityisesti alkukesään, jolloin ruohon kasvu on parhaimmillaan. Hän muistuttaa, että laidun on aina edullista rehua, joten se parantaa tuotannon kannattavuutta. Laitumen pitäisi sijaita mahdollisimman lähellä navettaa, jotta lehmät menisivät sinne mielellään eikä energiaa kuluisi kävelyyn. Spörndly on havainnut tutkimuksissaan, että lähilaitumille ei tarvitse välttämättä järjestää juottoa. Lehmät pärjäävät laiduntamisen ajan ilman vettä, eikä veden puuttuminen vaikuta maitotuotokseen, lypsykertoihin tai eläinten terveyteen. Sama asia on havaittu myös Mäen tilalla. ”Veden puuttuminen laitumelta ei näytä olevan lehmille ongelma. Ne tulevat sisälle juomaan ja samalla lypsylle. Meillä työmäärä vähenee, sillä juottoaltaat pitäisi kuitenkin pestä kerran päivässä”, Simo Mäki sanoo. 16 * MAITO JA ME

MAME02020_heidi.indd 16

6.4.2020 15.07


Tuotantoneuvoja Rikard Westerlund kannustaa muitakin robottitiloja kokeilemaan laidunnusta, vaikka käytössä olisi vain pienehkö terapialaidun.

Kuusjoen kellonsoittaja. Kun Mirka Puhakka kilauttaa sveitsiläistä lehmänkelloa, lehmät palaavat laitumelta juoksujalkaa navettaan. ”Normaalitilanteessa ape, vesi ja tarve päästä lypsylle houkuttelevat lehmät sisälle, eivätkä lypsy­ kerrat kesällä juurikaan vähene”, Simo Mäki kertoo.

MAITO JA ME * 17

MAME02020_heidi.indd 17

6.4.2020 15.07


DON MAI U T LAA

HANNA LAITINEN Kehityspäällikkö Va l i o La at u - p a l ve l u t

97 prosenttia ylittyi reilusti! VALIOLAISTEN MAITOTILOJEN TUOTTAMAN RAAKAMAIDON LAATU SAAVUTTI VIIME VUONNA UUDEN ENNÄTYKSEN. PARHAIMMASSA ELI E-LUOKASSA OLI 97,6 PROSENTTIA VASTAANOTETUSTA MAIDOSTA.

E

-luokkaisen maidon osuus lisääntyi edel­ lisvuoteen verrattuna 0,7 prosenttia. I-luo­ kan osuus oli 2,4 pro­ senttia eli 43 227 515 litraa. II-luok­ kaisen maidon määrä oli 0,01 pro­ senttia eli 175 219 litraa. Laatu kehittyi suurin harppauk­ sin 1990-luvulla, kun EU-laatuvaa­ timukset tulivat voimaan. Vuonna 1990 E-luokan maitoa oli vain reilut 55 prosenttia, mutta vuonna 2000 sen osuus oli jo 92 prosenttia. Siitä eteenpäin laatu on parantunut hitaammin, mutta tasaisesti. Erinomaista on, että II-luokan maidon osuus on todella pieni ja pysynyt samalla tasolla viimeiset neljä vuotta, noin 0,01 prosentissa. E-luokan maidon lisäys johtuu siis I-luokan maidon vähenemisestä. SOLULUKUJEN geometriset vuosi­ keskiarvot ovat olleet viimeiset vuodet vajaat 130 000/ml, ja viime vuonna ka. oli 126 980. Bakteeri­ keskiarvot ovat olleet alle 6 000/ml, ja viime vuonna ne olivat 5 860/ml. Vuodenaikaisvaihtelua on edel­ leen. Soluissa alhaisimmat luvut (119 000) olivat viime vuoden loka­

”On siis vielä matkaa siihen tavoitteeseen, että kaikki tilat olisivat vastuullisuuslisän piirissä tämän vuoden lopussa.”

kuussa ja korkeimmat (141 000) kesä- ja elokuussa. Kesän solupiikki jäi edellisvuotta matalammaksi. Bakteereissa matalimmat luvut (4 900) kirjattiin tammikuulta ja korkeimmat (6 720) kesäkuulta.

VALIORYHMÄSSÄ maksettiin en­ simmäisen kerran vastuullisuuslisää vuoden 2018 tammikuussa. Kriteerit täyttävää maitoa tuotettiin viime vuoden lopussa 93,9 prosenttia, ja 83,1 prosenttia tiloista sai lisän. Tämän vuoden helmikuun luvut oli­ vat vastaavasti 94,8 ja 85 prosenttia. On siis vielä matkaa siihen tavoit­ teeseen, että kaikki tilat olisivat vas­ tuullisuuslisän piirissä tämän vuo­ den lopussa. MAITOKUORMIEN bakteriologinen laatu parani viime vuonna edellis­ vuodesta. Tulosten keskiarvo oli vuonna 2019 pienempi kuin vuon­ na 2018, ja poikkeamia, eli tulos yli 100 000, oli vähemmän. Bakteeri­ poikkeamat eivät estäneet maidon käyttöä. Antibioottikuormien määrä sen sijaan kasvoi, mutta siitä huolimatta antibioottimaitolitrat puolittuivat edellisvuodesta. Tämä johtuu siitä, että antibioottijäämät havaittiin lähes joka kerta kuormatasolla, eikä antibioottimaitoja päätynyt siiloon asti kuin yhden kerran. Muut mai­ don käyttöä estävät kuormapoikkea­ mat vähenivät.

18 * MAITO JA ME

MAME02020_heidi.indd 18

6.4.2020 15.07


Hygieenisen teollisuuden laitteet ja ratkaisut www.thinkflow.fi

Maidon laadun kehitys Valioryhmässä 1990–2019, E- ja I-luokka E-luokka

I-luokka

% maidosta 100

92,0

90

94,1

93,9

95,3

95,1

95,7

96,1

96,5

96,9

96,9

97,6

80 70 60 50 40

55,6 42,4

30 20

7,4

10

5,8

6,0

4,7

4,9

4,2

3,9

3,5

3,1

3,1

0 1990

2000

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2,4 2019

MAITO JA ME * 19

MAME02020_heidi.indd 19

6.4.2020 15.07


HAA

ST

EL AT T

USS

A

Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Esa Kotala selvittää tässä juttusarjassa maito- ja ruokaalan taustalla vaikuttavia asioita ja ajankohtaisia ilmiötä.

Ina Toppari on johtanut ETT ry:tä pian vuoden. Hän on työskennellyt eläinlääkärinä monissa eri tehtävissä. Kandikesä vuonna 2003 Lappajärvellä opetti perusasiat maataloudesta.

20 * MAITO JA ME

MAME02020_heidi.indd 20

6.4.2020 15.07


Maitotilojen terästettävä bioturvaansa VALION HALLINTONEUVOSTON PUHEENJOHTAJA ESA KOTALA TAPAA ELÄINTEN TERVEYS RY:N TOIMINNANJOHTAJA INA TOPPARIN OTTAAKSEEN SELKOA ETT:N UUDESTA STRATEGIASTA JA UUSISTA TUULISTA NAUTOJEN TERVEYDENHUOLLOSSA.

I

T E K S T I R A I L A A A LT O N E N K U VA T P E K K A R O U S I

na Toppari tulee tapaamiseen suoraan ETT ry:n vuosikokouksesta tuoreen uutisen kanssa: Ilkka Pohjamo Valiolta on juuri valittu yhdistyksen hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi. Toppari on itsekin vakanssissaan melko tuore. Hän siirtyi toiminnan­ johtajaksi toukokuussa 2019 toimit­ tuaan sitä ennen Sikavan asiantunti­ jaeläinlääkärinä. Ensi töikseen Toppari alkoi val­ mistella yhdistykselle uutta strate­ giaa yhdessä ETT:n hallituksen kanssa, ja nyt linjaukset ovat saaneet vuosikokouksen hyväksynnän. Mi­ tään mullistavaa uudistusta strategia ei hänen mukaansa tuo, mutta pai­ notuksia on tarkistettu. ”Jo yhdistyksen alkuvuosina luo­ tiin tilatason tautisuojauksen avuksi ETT:n kymmenen käskyä. Tämä näkökulma tuodaan nyt taas painokkaasti esiin. Eläinten hyvinvointi on viime vuodet ollut paljon esillä, mutta nyt on pureuduttava nauta­ tiloilla ilmenneisiin tautiriskei­ hin”, hän sanoo.

Kymmenillä nautatiloilla on tehty salmonellasaneerauksia viime ja edellisenä vuotena. Vasikoilla on todettu ihmisiinkin tarttuvaa kryp­ tos­poridioosia. Mycoplasma bovis on vaivannut useita karjoja viime vuonna, ja sen vastustukseen etsi­ tään tehokkaampia keinoja. ”Suomessa on ajateltu, että tauti­ tilanteemme on hyvä ja meidän käytännöt riittäviä. Nyt kuitenkin huo­ mataan, että tilojen tautisuojaukses­ sa on aukkoja. Ja kun tiloja kannustetaan pitämään eläimet ulkona, entistä suurempi huomio on kiinni­ tettävä mahdollisiin tartunta­reit­teihin rehu- ja eläinliikenteen risteä­ miskohdissa”, Toppari sanoo. Tautisuojauskäytäntöjä sika- ja broileritiloilla arvioidaan ja kehite­ tään Biocheck.UGent-työkalulla, ja nyt ETT kouluttaa eläinlääkäreitä sen käyttöön myös nautatiloilla. Pilottikohteissa tehdyt arvioinnit ovat paljastaneet, että maitotilojen käytännöissä on edelleen parantami­ sen varaa. ”On ajateltu, ettei aukkoja ole, mutta niitä on.” Ilmastonmuutoksen tuomat haasteet on myös tiedostettava: lämpe­ne­minen saattaa lisätä muun muassa

hyönteisten välittämien vektori­ tautien esiintymistä, jos ei heti, niin 10 tai 20 vuoden kuluttua. Topparin mukaan heti ei tarvitse alkaa investoida, mutta tietoisuus muutos­ tarpeista auttaa parantamaan käy­ täntöjä. MAITOTILOISTA jo lähes 90 pro­ senttia kuuluu nautojen terveyden­ huoltorekisteri Nasevaan. Vastuulli­ suuslisän ehdot toivat uusia valiolai­ sia tiloja järjestelmän piiriin, ja nyt Valion vastaanottamista maitolit­ roista 94 prosenttia tulee Nasevatiloilta. Pienemmillä maitotiloilla Nase­ van suosio on selvästi jäljessä isoista tiloista. Toppari ymmärtää syyt tähän, mutta toivoo silti tilanteen kohenevan. ”Tautiriskien hallinnan näkökul­ masta pienemmätkin karjat olisi saatava mukaan. Tietomme nauto­ jen terveyden tasosta paranee sitä mukaa kuin Nasevan kattavuus paranee, ja tiedon lisääntyminen auttaa tehostamaan toimia tautien leviämisen estämiseksi.” Nasevan laatujärjestelmä aiotaan sertifioida, jos ETT saa hakemansa rahoituksen Ruokaketjuhanke 3:een.

MAITO JA ME * 21

MAME02020_heidi.indd 21

6.4.2020 15.08


Yhdistyksen toiminnassa painotusta siirrettiin tautisuojaukseen, jotta asian tärkeys ei unohtuisi tautiepidemioiden välilläkään, Ina Toppari sanoo.

Sikava sai kansallisen laatujärjes­ telmän statuksen vuonna 2013. Ruo­ kavirasto totesi Sikavan edellyttävän tiloilta eläinterveyden ja elintarvike­ turvallisuuden eteen toimia, jotka ylittävät lainsäädännön vaatimukset merkittävästi. Hyväksyttävän laatu­ järjestelmän tulee olla Topparin mu­ kaan myös ulkopuolisen toimijan tar­ kastama, eli käytännössä sertifioitu. ”Maidontuotannossakin kansalli­ nen laatujärjestelmä toisi esille nau­ tojen terveyden ja hyvinvoinnin sekä kansanterveyden eteen tehdyn, laki­ sääteisen tason ylittävän laatutyön. Sitä voisi myös käyttää kriteerinä jul­ kisissa hankinnoissa”, Toppari sanoo. ”Valiolle se toisi varmasti etuja liiketoimintaan”, Kotala komppaa. UUTTA Nasevassa on tautiriskiluo­ kitus. Suurimman riskin luokassa ovat tilat, jotka eivät kuulu Nase­ vaan, joilla on erityistilanne päällä tai joilla on puutteita tautisuojauk­ sessa. Seuraava taso on perustaso. Kakkosessa eli Naseva-tasolla ovat tavanomaiset tilat ja erityisesti vasi­ koita välitykseen myyvät tilat. Kor­ kein taso on premium, joka myy jalostus- ja eloeläimiä. ”Kriteereitä on työstettävä edel­ leen, ja luokituksen käyttötapaa vielä mietitään”, Toppari toteaa. ”Pääseekö kryptosporidioosin ko­ kenut tila koskaan pois riskitasolta, jos tartuntaa ei saa saneerattua”,

Maitotiloilla tarvitaan hiottuja ja pitkäjänteisiä toiminta-tapoja, kun haasteet kasvavat, Esa Kotala näkee.

miettii Kotala ja saa kuulla, että eri­ tyistilanne voidaan ottaa pois, kun oireet vasikoissa lakkaavat eikä lää­ kityksille ole enää tarvetta. ”Tiloja ei ole tarkoitus leimata loppuelämän ajaksi.” Toppari kertoo, että kryptospori­ dioositartunnat olivat ennen taval­ lisia eläinlääkäriopiskelijoilla Saa­ ren klinikalla. ”Tartunnat loppuivat opettajan neuvoon pitää suu kiinni saappaita pestessä”, hän sanoo. Toppari toivoo myös eläinlääkä­ rien kokevan Nasevan hyödyt omas­ sa työssään. Myönteinen asenne hei­ jastuu hänen mukaansa asiakkaalle heti puhelimessa, kun Nasevaan kuuluvasta terveydenhuoltokäynnis­ tä sovitaan. ”Nasevaa ei olisi ilman niitä eläin­ lääkäreitä, jotka käyvät tiloilla sen merkeissä. Toivomme, että eläinlää­ kärit ymmärtävät tärkeän roolinsa osana laatujärjestelmää.” ”Lisäämme Nasevaan visuaali­ suutta, jota varsinkin nuoremmat ihmiset kaipaavat, ja seuraamme käyttäjäkokemuksia yhä tarkemmin. Tavoitteena on tarjota konkreettista hyötyä niin tuottajille, eläinlääkäreil­ le kuin ETT:n jäsenyrityksillekin.” UUDESSA strategiassa nousee aiem­paa enemmän esille myös tie­ don tuottaminen tuotantoeläinten tervey­destä ja sen hyödyntäminen. ”Meille kertyy paljon tietoa eläin­

ten hyvinvoinnista ja terveydestä, jota tuottajat voivat käyttää oman toimintansa kehittämisessä ja jäsen­ yrityksemme esimerkiksi omassa markkinoinnissaan. Vaikkapa anti­ bioottien käyttö lehmille tuotettua maitolitraa kohden voisi olla kiin­ nostavaa tietoa Valion markkinoin­ nin tueksi.” Esa Kotala pitää linjausta erittäin tervetulleena tuottajien kannalta. ”Mutta onko tieto myös kansainväli­ sesti vertailukelpoista”, hän kysyy. ”Olemme olleet mukana työryh­ mässä, jossa kehitetään yhteistä, Euroopan laajuista mittarointia lääkkeiden käytölle. Suomessa lää­ kekirjanpito Nasevassa on jo erittäin kattava, ja järjestelmä tuottaa tietoa eläinten lääkitystarpeesta. Käyttö­ määrät ovat Suomelle kansainväli­ sessä vertailussa eduksi”, Toppari selvittää. Antibioottivahingot maitotiloilla ovat viime aikoina hieman lisäänty­ neet. Kotala uskoo tilojen kaipaavan lisää tietoa pohjaksi omille ennalta­ ehkäiseville toimenpiteilleen. ”Eläinlääkäritkin toivovat lisää yhteistyötä meijereiden ja teurasta­ moiden kanssa”, Toppari sanoo. ”Tuotannon kehittämiseen on yhteinen tahtotila. Naseva-käynti ei ole tarkastus, vaan kertyneen tiedon pohjalta eläinlääkärin tulisi tehdä myös ehdotuksia eläintervey­den ja tilan tuotannon parantamiseksi.”

22 * MAITO JA ME

MAME02020_heidi.indd 22

6.4.2020 15.08


”Tietomme nautojen terveyden tasosta paranee sitä mukaa kuin Nasevan kattavuus paranee.”

Lappajärvi opetti eläinlääkäriä

E

spoolainen Ina Toppari suunnitteli opin­ tojensa alussa ryhtyvänsä hoitamaan marsuja ja hevosia. Kiinnostus tuotanto­ eläimiin kuitenkin vei mukanaan maatalouden maailmaan. Toppari lähettää terveisiä Lappa­ järvelle, jossa työskenteli kandina kesällä 2003 ja sijaisti kunnaneläinlääkäriä useaan otteeseen valmistumisen jälkeenkin. ”Perustietoni maidontuotannosta ovat peräisin sieltä. Opin poi´ittamaan, Naseva tuli tutuksi ja sitä ennen teurastamojen omat terveydenhuolto­ käynnit”, Toppari kertoo. Lappajärven jälkeen Toppari työskenteli jon­ kin aikaa Seinäjoen kaupungilla ja aluehallinto­ virastossa. Valvojana hän pääsi tutustumaan mo­ nipuolisesti eläinten pitoon myös turkistarhoilla ja siipikarjatiloilla. ”Näin hirveän määrän tiloja, ja asiat olivat pääsääntöisesti kunnossa”, hän kuvaa kokemuksiaan. Valvonnasta hän kuitenkin hakeutui kuuden vuoden jälkeen Eviraan tuotantoeläinpatologian tutkijaksi. ”Siat olivat pääosassa, mutta kaikki avattiin mitä ovesta tuli, niin vasikat ja lehmät kuin siipi­ karjakin. Se oli opettavaista. Kun näki hengitys­ oireiden vuoksi lopetetun vasikan keuhkot, taju­ si, että mikään antibiootti ei olisi pystynyt eläintä pelastamaan.” Toppari on tehnyt myös tarkastuseläinlääkärin töitä teurastamossa. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän työskenteli ETT:ssä Sikavan asiantuntija­ eläinlääkärinä reilut kolme vuotta. Monipuolinen työkokemus on antanut hyvät eväät eläintervey­ den kehittäjälle. Ina Toppari asuu Seinäjoella miehensä ja neljävuotiaan poikansa kanssa.

MAME02020_heidi.indd 23

6.4.2020 15.08


DON MAI U T LAA

HANNA LAITINEN Kehityspäällikkö Va l i o La at u - p a l ve l u t

Raakamaidon antibioottijäämät ANTIBIOOTTITAPAUKSET AIHEUTTAVAT PILALLE MENNEEN MAIDON LISÄKSI AINA PALJON YLIMÄÄRÄISTÄ TYÖTÄ JA KUSTANNUKSIA TUOTANTOLAITOKSISSA, OSUUSKUNNISSA JA TILOILLA. TAPAUSTEN ESTÄMINEN ON SIIS KAIKKIEN ETU.

V

aliolaisen raaka­ maidon laatu on parantunut vuosi vuodelta. E-luokkai­ sen maidon osuus lähestyy jo 98:aa prosenttia. Huolta ovat viime vuonna ja kuluvan vuoden alussa kuitenkin aiheutta­ neet antibioottijäämiä sisältäneet maitokuormat: niitä on ollut 48, kun taas aiempina vuosina luku on ollut noin 30. Vuosittain kuormista tehdään testejä reilusti yli 100 000, joten valtaosa maidosta on kuitenkin puhdasta. Pilalle menneen eli bio­ energialaitokseen viedyn maidon määrä puolittui viime vuonna edel­ lisvuosiin verrattuna. Laki vaatii, että lääkityn lehmän maito pitää lypsää erilleen lääkityk­ sen ja varoajan aikana. Valiolaisen käytännön mukaisesti hoidetun leh­ män maito on myös testattava Delvotest SP NT -antibioottijäämätestillä varoajan jälkeen, ja testin tuloksen on oltava negatiivinen, ennen kuin maidon saa lypsää tilasäilöön. Jos tilalla on hoidossa olevia lehmiä, tuotantolaitokseen lähtevän maidon antibioottijäämättömyyden voi varmistaa vain testaamalla tila­ säiliömaidon ennen maitoauton

”Herkkyyserojen vuoksi tilasäiliömaitonäytteet testataan Delvotest SP NT:llä, joka on käytössä myös tiloilla.”

tuloa. Silloin mahdolliset virheet lääkityksessä tulevat esiin, kuten tuubi väärään lehmään, muut inhi­ milliset virheet ja tekniset ongelmat esimerkiksi lypsyrobotilla. TILASÄILIÖMAIDON testaaminen saattaa olla haasteellista Delvotestin kolmen tunnin kasvatusajan vuoksi, mutta töiden oikealla suunnittelulla se onnistuu. Antibioottijäämien

pika­testien tulos tulee muutamassa minuutissa. Niitä on kovasti toivottu myös tiloille. Tämän vuoden aikana Valiolla selvitellään testivaihtoehtoja ja eri testien soveltuvuutta lehmän- ja tila­ säiliömaidon testaukseen. Testin va­ linnassa pitää huomioida myös herk­ kyydet eri antibiooteille, eli se, missä pitoisuudessa testi antaa positiivisen tuloksen eri antibiooteille. Testi ei saa olla liian herkkä tai epäherkkä. Maitokuormat testataan tuotan­ tolaitoksessa kahteen kertaan. Kul­ jettaja tekee ennen purkua kuorman osareittinäytteistä kolme pikatestiä, jotka valmistuvat viidessä minuutis­ sa. Viime vuoden keväästä lähtien käytössä on ollut BetaStar S Combo -testi, jolla voidaan todeta beetalak­ taami-, ceftiofur- ja tetrasykliinian­ tibiootit. Jos testin tulos on negatiivinen, maidon saa purkaa maitosiiloon. Jos testin tulos on positiivinen, kul­ jettaja ottaa kuormasta säiliökohtai­ set näytteet: esimerkiksi nupissa on kolme säiliötä. Näistä näytteistä tehdään pikatestit, jotta antibiootti­ maidon määrä saadaan rajattua mahdollisimman pieneksi. Positiivi­ set tulokset varmistetaan vielä posi­ tiivi- ja negatiivikontrolleilla. Kuljet-

24 * MAITO JA ME

MAME02020_heidi.indd 24

6.4.2020 15.08


Antibioottitapaukset ja niiden syyt vuosina 2017–2019

Vuosi 2017

% tapauksista

Vuosi 2018

% tapauksista

Vuosi 2019

% tapauksista

Automaattilypsy 58 48 46 Perinteinen lypsy 38 41 54 Tila ei tiedossa 4

10

Inhimilliset syyt 46 45 64 Tekniset syyt 33 24 13 Syy ei selvillä

17

Tila ei tiedossa

4

taja purkaa positiiviseksi todetun maidon erilleen, ja se toimitetaan hävitettäväksi bioenergialaitokselle. Maidon vastaanoton henkilö tekee kyseiseen kuormaan kerättyjen tilo­ jen maitonäytteistä Delvotest SP NT -testit. Jokaisen tilan maidosta ote­ taan jokaisella hakukerralla näyte auton näytteenottolaitteella, joten näytteet ovat aina olemassa. Jos jon­ kin tilan näytteistä saadaan positii­ vinen tulos, kyseisen osuuskunnan neuvonta ryhtyy selvittämään asiaa. Muutaman kerran kaikki tilanäytteet ovat olleet negatiivisia Delvotest SP NT -testillä, vaikka pikatesti on antanut positiivisen tuloksen. Tämä johtuu pikatestin ja Delvotest SP NT:n välisistä herk­ kyyseroista eri antibiooteille. Joissa­ kin tilanteissa antibioottipitoisuus on ollut niin sanottu rajatapaus, joka on ollut pikatestillä juuri ja juuri po­ sitiivinen, mutta Delvotest SP NT:n herkkyysalueella negatiivinen. Maito hävitetään aina, jos pika­ testi on antanut varmistetun positii­ visen tuloksen, vaikka tilaa ei voida jäljittää. Juuri herkkyyserojen vuok­ si tilasäiliömaitonäytteet testataan Delvotest SP NT:llä, joka on käytös­ sä myös tiloilla. Kuormat testataan toisen kerran

21

22

10

siiloon purun jälkeen ennen maidon käyttöä Delvotest SP NT -testillä, sillä se on laajakirjoisempi kuin pika­ testi, eli näyttää myös muiden ryh­ mien antibiootteja. Testit tehdään kuormanäytteistä, jotka on otettu kuorman purkamisen aikana. Jos testin tulos on positiivi­ nen, kaikki kyseisessä siilossa oleva maito hävitetään. Viime vuonna näin kävi yhden kerran ja aikaisempina vuosina yleensä viisi–kuusi kertaa. Siilotapausten vähenemisen vuoksi hävitettävän maidon määrä puolittui ja oli viime vuonna vajaat 570 000 litraa. Nyt käytössä oleva pikatesti on siis herkkyydeltään pa­ rempi estämään siilovahinkoja. Herkkyyseron vuoksi tapauksia tulee ilmi vähän enemmän, mutta koko­ naistappiot ovat pienemmät. ANTIBIOOTTITAPAUSTEN syyt yritetään aina selvittää perusteelli­ sesti, mutta siitä huolimatta selkeää syytä ei aina saada selville. Noin puolet tapauksista on robotti- eli automaattilypsytiloilla. Perinteisen lypsyn tiloilla syyt pai­ nottuvat enemmän inhimillisiin vir­ heisiin, kun taas automaattilypsys­ sä on enemmän teknisiä virheitä tai syytä ei ole saatu selville.

Ohjeet, merkinnät ja testaus! Oman navetan toimintatavat kannattaa käydä läpi ja korjata puutteet, jotta antibioottivahinkoja ei pääse syntymään.

T

ärkeintä on, että jokainen navetassa työsken­ televä tietää, mitä tekee (ohjeet) ja hoidetut/hoidettavat lehmät tunnistetaan varmasti (merkinnät). Tilasäiliömaidon testaaminen antibioottijäämä­ testillä ennen maitoauton tuloa varmistaa, että mikään ei ole mennyt pieleen (testaus).

Inhimillisiä syitä antibioottitapauksille:

• väärän lehmän hoitaminen (piikki tai tuubi)

• hoidetun lehmän maidon • • • • • •

lypsäminen tilasäiliöön (puutteelliset ohjeet) hoidetun lehmän lypsäminen epähuomiossa tilasäiliöön (ohjeista huolimatta) hoidetun lehmän merkitse- mättä jättäminen umpilehmä lypsettävien joukossa umpituubeilla umpeen hoidetun lehmän lypsäminen tilasäiliöön hoidetulle lehmälle ei laitettu erottelua päälle kirjausvirhe robotilla

Teknisiä syitä antibioottitapauksille:

• tyhjennystulpat peseytyneet huonosti ab-maidon jäljiltä

• viallinen maitolinjan puhal- lusventtiili

• venttiilivika robotilla • riittämätön laitteiston huuh- telu/pesu hoidetun lehmän jälkeen

MAITO JA ME * 25

MAME02020_heidi.indd 25

6.4.2020 15.08


UNREH ON D MAI U T LAA

ESA MANNINEN Neuvontapäällikkö Va l i o Ly p s y - p a l ve l u t

Lypsykoneen älykkyys VaDia-mittauksissa LYPSYROBOTEISSA ON NYKYÄÄN ÄLYKÄSTÄ TYKYTYSTÄ JA SÄÄTYVÄÄ ALIPAINETTA SEKÄ MUITA FIKSUILTA KUULOSTAVIA OMINAISUUKSIA. LYPSYN AIKANA TEHTÄVÄT VADIA-MITTAUKSET JA HAVAINNOT AUTTAVAT ARVIOIMAAN, ONKO NIISTÄ HYÖTYÄ.

A

lykkään tykytyksen ideana on lypsää leh­ mä mahdollisimman nopeasti. Tykytyksen eli nännikumin liik­ keen tarkoituksena on ylläpitää ja mahdollistaa lypsyn aikana vetimen luontainen verenkierto. Maito virtaa vetimestä nänniku­ min olleessa auki, ja niinpä tykytyk­ sen säätöjen tavoitteena on pidentää nännikumin aukioloaikaa. Tähän päästään joko hidastamalla tykytti­ men lyöntinopeutta, muuttamalla tykytyksen imusuhteita tai molem­ pia. Liian pitkä nännikumin auki­ oloaika johtaa kuitenkin kudosnes­ teen kertymiseen vetimeen ja vedin­ kanavan ympärille, mikä pienentää vedinkanavan poikkipinta-alaa ja siten myös maidon virtausta. Toinen keino nopeuttaa lypsyä on etsiä lyhin mahdollinen nänni­ kumin kiinniolo- eli hieronta-aika, jolloin nännikumia ehditään pitää auki pidemmän aikaa. Liian lyhyen hieronta-ajan aikana vedin ei ehdi palautua, eli verenkierto ei ehdi kul­ jettaa kudosnesteitä pois vetimestä. Nämä edellä kuvatut tykytyksen

”Lehmät antavat vastauksen siihen, onko tykytysasetus älykäs vai ei.”

säätöperiaatteet voivat olla lehmä­ kohtaisia, jolloin lehmäyksilölle etsi­ tään nopeimman lypsyn tuottava tykytysasetus. Toisessa säätöperi­ aatteessa maidon virtaus ohjaa suo­ raan tykytyksen toimintaa, eli tyky­ tys muuttuu jokaisen lypsyn aikana maidonvirtauksen mukaan. Kohdal­ leen osuessaan säätyvä tykytys no­ peuttaa lypsyä ja vähentää vetimeen kohdistuvaa rasitusta.

Osuuskuntien asiantuntijat teke­ vät lypsynaikaisia mittauksia VaDia -alipainetallentimella, jonka avulla nähdään, millainen tykytys on mit­ tauksen kohteena olevan lehmäyk­ silön lypsyssä. Oleellinen osa lypsyn analysointia on asiantuntijan teke­ mät havainnot vedinten kunnosta. Nämä havainnot yhdistettynä Va­ Dian tallentamiin tietoihin antavat hyvän pohjan arvioida lypsyn onnis­ tumista. Arvio on tehtävä tilakohtaisesti ja lehmät antavat vastauksen siihen, onko käytetty tykytysasetus älykäs vai ei. SÄÄTYVÄ alipaine tarkoittaa lypsy­ koneen laitteistoalipaineen tai lypsyyksikön alipaineen säätämistä leh­ män antaman maidonvirtauksen perusteella. Fysiikan sääntöjen mukaan pit­ kissä maitoletkuissa virtaava maito ja ilma aiheuttavat kitkaa, minkä seurauksena nännikumin sisällä vai­ kuttava lypsyalipaine alenee. Alene­minen on sitä voimakkaampaa, mitä korkeampi maidon virtaus on ja mitä pidempi maitoletku on.

26 * MAITO JA ME

MAME02020_heidi.indd 26

6.4.2020 15.08


Nopealypsyisillä lehmillä lypsyali­ paine on alhaisempi kuin tiukemmin maitonsa antavilla lehmillä. Matala lypsyalipaine hidastaa lypsyä, mutta hitailla lehmillä samal­ la laitteistoalipaineen tasolla lypsy­ alipaine saattaa olla liian korkea. Tämän eron vähentämiseksi lypsy­ robotissa voi olla niin sanottu sää­ tyvä laitteistoalipaine tai parsinave­ tan lypsy-yksikössä voi olla lypsyali­ painetta rajoittava säätöjärjestelmä. Lypsyroboteissa on neljännes­ kohtaiset pitkät maitoletkut, jolloin lypsyalipaineen alenemaan vaikut­ taa vain kyseisen neljänneksen mai­ don virtaus. Jos robotissa on maidon virtauksen mukaan säätyvä laitteisto­ alipaine, ongelmaksi voi muodostua, että joidenkin neljänneksien mai­ donvirtaus on alhaisempi kuin mui­ den. Silloin lypsyalipaine on kysei­ sessä neljänneksessä turhan korkea, mikä voi näkyä vetimen rasittumi­ sena lypsyssä. Tätä ristiriitaa ei ole lehmillä, joiden neljännesten vir­ taukset ovat samalla tasolla. LUKUISTEN VaDia-mittausten pe­ rusteella näyttäisi, että laitteiston ali­ paineen säätö maidon virtauksen pe­ rusteella saattaa olla turhan voima­ kas, koska usein huippuvirtausten aikana lypsyalipaine on korkeimmillaan, ja jos tuo taso on yli 40 kPa, lypsy voi olla vetimille liian rasittavaa. Tämän ehkäisemiseksi on tärkeää varmistua siitä, että laitteiston pe­ rusalipainetaso on sopivan alhainen. VaDia-mittauksista saadaan tuo kes­ kimääräinen lypsyalipaineen taso, ja kun tämä tieto yhdistetään lypsyn aikana tehtyihin vedinten kuntoha­ vaintoihin, voidaan arvioida lypsyn onnistuminen lehmän kannalta. Vastauksen antaa siis jälleen lehmä. Parsinavetan lypsy-yksiköiden alipaineen säätö näyttäisi toimivan hyvin: lypsyalipaine on koko lypsyn ajan ja eri lehmillä tavoitealueella, eli hieman alle 40 kPa. Koska kaikkien neljännesten maidonvirtaus yhdiste­ tään yhdyskappaleessa ja maito nos­ tetaan yhtä maitoletkua pitkin mai­ toputkistoon, kaikkiin neljänneksiin vaikuttaa sama lypsyalipaine. Lait­ teisto toimii hyvin, kun se huolletaan säännöllisesti.

VaDia-alipainetallentimella voidaan seurata ja tallentaa lypsyn aikaisia tapahtumia nännikupissa. Mittauksen avulla nähdään, onko lypsyalipaine sopivalla tasolla, toimiiko tykytys niin kuin pitääkin, minkä verran tulee tyhjälypsyä ja onko nännikumi sopiva.

VUONNA 2018 valmistui opinnäyte­ työnä tehty selvitys VaDia-neuvonta­ palvelun kehittämiseksi. Maitotila­ yrittäjät antoivat neuvontapalvelulle tuolloin kiitettävän yleisarvosanan. Raportoinnin lomakkeita on ke­ hitetty palautteen perusteella ja mit­ tausten tulkintaohje on laadittu. Valioryhmän asiantuntijoilla on nyt käytössään enemmän alipainetallen­ timia, jotta mittaukset olisivat edus-

tavampia. Hiljattain käyttöönotettu­ jen tablettien avulla voidaan paikalla varmistaa mittausten onnistuminen ja havaita lypsykoneen poikkeava toi­ minta jo mittausten aikana. Valiolaisten maitotilayrittäjien palveluksessa ovat siis Valioryhmän asiantuntijoiden ajanmukaiset työ­ välineet ja kokemuksen mukanaan tuoma ammattitaito.

MAITO JA ME * 27

MAME02020_heidi.indd 27

6.4.2020 15.08


DEN VEY R E T LT O HUO

-

TUULIA EMBOM Hanketutkija, Ruokavirasto, eläintautibakteriologian ja -patologian yksikkö

TIINA AUTIO Johtava asiantuntija, Ruokavirasto, eläintautibakteriologian ja -patologian yksikkö

Kryptosporidioosin riskit tietoon KRYPTO-HANKKEESSA SELVITETÄÄN KRYPTOSPORIDIOOSI-TARTUNNAN LEVIÄMISTÄ MAITOTILOILLA. ESIMERKIKSI OMAN PUHELIMEN KÄYTTÖ ELÄINTILOISSA KASVATTAA RISKIÄ.

C

ryptosporidium-alku­ eläin aiheuttaa ihmi­ sille ja eläimille suolis­ totulehdusta ja ripulia, kryptosporidioosia. Vasikkaripulia aiheuttava Cryptos­ poridium parvum -laji tarttuu ulos­ teen välityksellä vasikasta ihmiseen, ihmisestä vasikkaan ja ihmisestä toiseen. Vasikoilla C. parvum -ripuli oli aiemmin harvinainen, mutta vii­ me vuosi­kymmenenä moninkertais­ tunut. Myös ihmisten kryptosporidioosi on lisääntynyt runsaasti. Vuosi sitten alkanut yhteistutki­ mushanke ”Kryptosporidioosi – nouseva zoonoosiuhka nautakarjoissa” (KRYPTO) on edennyt hyvin. Erityi­ nen kiitos tästä kuuluu lypsykarja­ tiloille, jotka ovat kiitettävästi halun­ neet osallistua tutkimukseen. Hankkeessa selvitetään, mitkä tekijät ja olosuhteet edesauttavat tar­ tunnan leviämistä ja taudinpurkauk­ sen syntymistä tiloilla, sekä tekijöitä, jotka altistavat ihmisiä tartunnoille.

rollitilat valittiin satunnaisesti sel­ laisista Valion maitotiloista, joilla ei ollut todettu vasikkaripuliongelmaa viimeisen vuoden aikana. Kontrolli­ karjoja ilmoittautui nopeasti yli ta­ voitemäärän, joka oli 150 tilaa. Ihmisten sairastumista voidaan vähentää, kun alle kuukauden ikäis­ ten vasikoiden sairastuminen saa­ daan hallintaan ja kryptosporidien ookystien eritys vähenee. Vasikoilla tartuntaketjun katkaiseminen on avainasemassa. TILAKYSELYN tuloksista on jo noussut esiin useita tartunnan leviämistä edesauttavia riskitoimia eläintiloissa,

kuten juominen, syöminen, tupakointi ja purukumin tai nuuskan käyttö. Näissä kaikissa kryptosporidien ookystat voivat joutua suuhun ja tar­ tuttaa ihmisen. Käsienpesussa on puutteita. Navettasuunnittelussa pitää huomioida käsienpesupaikko­ jen sijoittelu ja riittävyys. Suurin osa vastaajista kertoi käyt­ tävänsä henkilökohtaista puhelin­ taan navetassa. Näyttää siltä, että monikaan ei ole tiedostanut puheli­ men merkitystä tautiriskissä: hyvin pieni määrä ookystia on riittävä aiheuttamaan taudin. Puhelin kan­ nattaa suojata pussilla, jonka läpi sitä käytetään eläintiloissa.

TILOILLE tehtävässä kyselytutkimuksessa tarkastellaan muun muassa toi­ mintatapoja, eläinliikennettä, tau­ dinpurkausta edeltäviä tapahtumia tilalla sekä muita karjan sairauksia. Tapaustiloiksi on mukaan kutsut­ tu lypsykarjatiloja, joissa on vasikoil­ la todettu kryptosporidioosia. Kont­ 28 * MAITO JA ME

MAME02020_heidi.indd 28

6.4.2020 15.08


Nautakarjojen kryptosporidioositutkimukset ja todetut tapaukset 2005–2019

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat NYT VALMAKAUPOISTA! UUSI

Green Line KALSIUM-pasta

Sopii myös luomutiloille! Poikimahalvausriskin pienentämiseen lehmillä. Sisältää runsaasti kalsiumia, 45 g/tuubi. Pakkaus 6 x 380 g

Lähde: Ruokavirasto

ERITYISESTI sairaita vasikoita hoidettaessa ja esi­ merkiksi karsinoita puhdistettaessa täytyy suojautua. Hankkeessa on tehty ”Työturvallisuusohje kryptosporidioosin torjuntaan”. Siinä on käytännön ohjeita käsihygieniaan ja henkilökohtaiseen suojautumiseen. Ohjeen voi lukea sekä Työterveyslaitoksen että Ruoka­ viraston sivuilta. Hankkeen tulosten perusteella tehdään myöhem­ min tarkempi työterveysopas. Kontrollitiloille lähetettiin näytteenottovälinepa­ ketit helmikuussa. Tavoitteena on selvittää, esiintyykö C. parvum -alkueläintä karjoissa ilman ripulioireita ja mitkä edesauttavat taudin syntyä. Toiveena on, että kaikki kontrollitilat lähettäisivät näytteitä vasikoista. KRYPSTOSPORIDIOOSIIN sairastuneiden ihmisten tartuntojen lähteitä selvitettiin lähettämällä kysely kaikille potilaille, joiden tartunta on varmistettu laboratoriossa viime vuoden heinä–joulukuun aikana. Alustavien tulosten perusteella muun muassa nautakontakti ja sairastunut perheenjäsen olivat kryptosporidioositartunnan riskitekijöitä. Potilasnäytteiden tulokset viittaavat nautojen merkitykseen riskin kasvattajina: Tällä hetkellä noin 10 näytteessä 300:sta on todettu ihmisen omaa C. hominis -lajia. Suurimmassa osassa aiheuttajana on C. parvum. Analysointia jatketaan alalajityypityk­ sellä ja on kiinnostavaa nähdä, kuinka samanlaisia potilaista ja vasikoista todetut kannat ovat. KRYPTO-hanke: Ruokavirasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos, Eläinten terveys ETT ry, Helsingin yliopisto, Valio Oy ja EU:n lois­tautien vertailulaboratorio, ISS, Italia. Hanketta rahoittaa Maatila­talouden kehittämis­rahasto Makera.

MAME02020_heidi.indd 29

KALSIUM-pasta

FOSFORI-pasta

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Pakkaus 4 x 390 g

Pakkaus 4 x 370 g

KETOOSI-pasta

PÖTSI-pasta

Kun lehmä ei syö!

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g

Pakkaus 4 x 330 g

pH-Pasta

MAGNESIUM-pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmaha­ haavaumariskin pienentä­ miseen.

Kun on riski laidun­ halvaukseen, myös sisäruokinnassa.

Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 390 g

HIILI-pasta

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolisto­ häiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa.

Pakkaus 4 x 335 g

Pakkaus 4 x 360 g

Toimittaja

Valmistaja

puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

www.finncow.fi

6.4.2020 15.08


DE VEY R E T LT O HUO

N-

H E R T TA P I R K K A L A I N E N Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ETT ry

Valman Valio Terveys -osiosta kohdasta Kirjasto --> Tarttuvat taudit, löydät lisää ohjeita tautisulun toteuttamiseen sekä erilaisia kylttipohjia tarttuvien tautien hallinnan avuksi.

Naveten oveen kannattaa laittaa opastekyltti ja siihen tilan henkilökunnan puhelinnumerot.

Toimiva tautisulku – osa tilan ulkoista tautisuojausta TAUTISULULLA VÄHENNETÄÄN TARTTUVIEN TAUTIEN LEVIÄMISTÄ TILALLE JA TILALTA ETEENPÄIN. VIERAILIJA TARVITSEE SELKEÄT OHJEET, MITEN TILALLA TOIMITAAN.

H

yvä tautisulku alkaa selkeästi merkitystä sisäänkäynnistä ja ti­ lasta, johon vierailija voi jättää ulkovaat­ teensa ja -kenkänsä. Tilan varustei­ den pukemiseen osoitetaan selkeästi erillinen ja puhdas alue. Vierailijaa varten tautisulussa on puhtaat suoja­ vaatteet (haalarit) ja päähine. Suoja­ vaatteita ja kertakäyttöhanskoja pi­ tää olla useaa eri kokoa. Tarvittaessa alueella on myös erityissuojavarus­ teita, kuten hengityssuojaimia. Puhtaalla alueella tulee olla mah­ dollisuus pestä ja desinfioida kädet sekä työvälineet. Käsien pesuun tar­ vitaan lämmintä vettä sekä neste­ saippuaa ja käsien kuivaamiseen kertakäyttöpyyhkeitä tai puhdas kä­ sipyyhe. Puhdas alue tulee pitää siis­ tinä ja siellä on suositeltavaa kävellä esimerkiksi kevyillä muovikengillä. Vierailijan tuomille varusteille on hyvä varata helposti puhdistettava työtaso, jonka voi suojata esimerkik­ si sanomalehtipaperilla. Erillisessä,

siistissä työkalupakissa tai laatikossa vierailija voi viedä vain tarpeelliset varusteensa navetan puolelle Työjalkineet kannattaa sijoittaa eläintilan oven läheisyyteen. Työjal­ kineita, kuten turvakärkisiä saappai­ ta, tulisi olla useaa eri kokoa, ja koot kannattaa merkitä näkyvästi. Eläintilan oven lähettyvillä pitäisi voida pestä saappaat. Jos tilalla ei ole lämmintä paikkaa vaatteiden vaihtamiseen, vierailijalle pitää vähintään viedä suojavaatteetja jalkineet. Vierailijan autolle on osoitettava selkeä pysäköintipaikka. Eläintilan oveen kiinnitetään ohjeistus, eli vähintään kyltti, jossa on tilan henkilökunnan puhelin­ numero. Lisäksi vieraalle tarjotaan mahdollisuus pestä kädet lämpimällä vedellä ja saippualla sekä kuivata ne. KAIKKIEN vierailijoiden tulee nou­ dattaa tilan antamia ohjeita. Mikäli vierailijan täytyy hakea kesken työn tavaroita tai työvälineitä autostaan, hänen tulisi kulkea tautisulun kautta

vaihtaen tilan vaatteet omiinsa. Tär­ keintä on, että eläintiloissa käytettä­ villä jalkineilla ei mennä hakemaan varusteita autosta. Ideaalitilanteessa tilan omalle henkilökunnalle olisi erillinen tauti­ sulku, mutta myös vierailijoiden kanssa yhteinen sisäänkäynti on mahdollinen. Tällöin tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, etteivät vierailijan ja tilan henkilökunnan ulkovaatteet ja -kengät sekoitu. NASEVAAN pitää laittaa erityis­tilannemerkintä, jos tilalla on todettu tai epäillään jotain tarttuvaa tautia. Asiasta pitää lisäksi aina ilmoit­ taa etukäteen kaikille tilan tuotanto­ tiloihin tuleville välttämättömille kävijöille, kuten eläinlääkäreille, seminologeille, lomitta­jille, huolto­ miehille ja sorkkahoita­jille, jotta nämä osaavat ottaa tilan­teen huo­ mioon järjestellessään päivän töitä. Lisäksi tilalla voidaan laittaa erityisohjeita tautisulun yhteyteen tai jopa tilan ulko-oveen.

30 * MAITO JA ME

MAME02020_heidi.indd 30

6.4.2020 15.08


Enemmän rasvaa, parempi maitotili

Maidon hinnoittelu keskittyy entistä vahvemmin maidon pitoisuuksiin. Erityisesti rasvapitoisuuteen panostaminen kannattaa. Esimerkiksi 120 lehmän ja kahden lypsyrobotin tilan on oikeanlaisilla rehuilla ja oikeaoppisilla ruokintakäytännöillä kasvattaa vuosittaista maitotiliä jopa yli 100 000 euroa.

lantmannenfeed.fi MAME02020_heidi.indd 31

6.4.2020 15.08


Lypsylehmien kuolinsyitä selvitetään raadonavauksilla VOIT PYYTÄÄ TILALLA KUOLLEEN LYPSYLEHMÄN KUOLINSYYN TUTKIMUKSEN LYKKY-HANKKEESSA RAATONETIN KAUTTA.

E

T E K S T I J A K U VA M A I J A K Y R Ö

nemmän kuin joka kymmenennen nau­ dan elämä päättyy teu­ rastamon sijaan navet­ taan tai laitumelle. Lypsylehmän kuolema kotitilalla on ennenaikainen ja suunnittelema­ ton. Usein menetetään tuotantonsa huipulla olevia, pitkälle jalostettuja ja hoitajilleen tärkeitä yksilöitä, joi­ den kuolema heikentää entisestään lehmien pientä tuotannosta poistoikää. Suuntaus on ollut sama maail­ manlaajuisesti. Tarkempi kuolinsyy jää yleensä mahdollisen kuolemaa edeltävän diagnoosin tai ulkoisista havainnois­ ta saadun arvion varaan. Sen enem­ pää karjanomistaja kuin hoitava eläinlääkärikään ei ryhdy käytännön syistä kuluja aiheuttaviin tut­ kimuksiin. HELSINGIN yliopiston tutkimus­ ryhmä aloittaa tilalla kuolleiden nau­ tojen kuolinsyytutkimusta Makeran rahoittamalla kolmivuotisella Lykkyhankkeella. Siinä selvitetään nyt tilalla kuol­ leiden lypsylehmien kuolinsyitä. Kar­ janomistajien luvalla tutkitaan yli 300 Honkajoelle toimitettua lehmää raadonavauksin, näytteenotoin ja eri­ laisin laboratoriotutkimuksin. Raa­ donavaukset tehdään karjanomista­ jan luvalla Honkajoki Oy:n tiloissa. Valio Oy osallistuu tutkimuksen toteutukseen ja saa samalla tietoa, jonka avulla voidaan lisätä lehmien kestävyyttä ja pienentää maidon­ tuotannon hiilijalanjälkeä.

Osa teurastamoista on mukana hankkeessa Honkajoki Oy:n kautta. ProaAgrialta saadaan tutkimukselle tärkeitä taustatietoja esimerkiksi tuotosseurannan tietokannasta. Tutkimuksella pyritään selvittä­ mään myös lehmäkuolleisuuden alueellisia vaihteluja ja sen yhteyttä esimerkiksi tilan tuotantosuuntaan, navettatyyppiin ja karjakokoon.

Lehmien kuolinsyitä ryhdytään tutkimaan raadonavauksin Honkajoki Oy:n taustalla näkyvässä hallissa. Vasemmalta Jarmo Lahtinen Honkajoki Oy:ltä sekä Karoliina Hagner, Päivi Rajala-Schultz, Heli Nordgren ja Kirsi Aaltonen Helsingin yliopistosta.

TUTKIMUSTIEDOT ja -tulokset ovat täysin luottamuksellisia, eikä karjanomistajan tarvitse olla huolissaan tietojensa leviämisestä. ”Taustatiedot ovat tärkeitä tutki­ muksen kannalta. Esitiedot käsitel­ lään siten, että niitä ei liitetä tilaan. Avattavan naudan omistaja on avaa­ jien tiedossa siksi, että tuloksista voidaan tiedottaa tilalle”, vakuuttaa eläinlääketieteen tohtori ja yliopisto­ lehti Heli Nordgren, hankkeen vas­ tuullinen tutkija. Hankkeen johtaja professori Päivi Rajala-Schultz eläinlääketieteellisen tiedekunnan Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osastolta huomauttaa, että karjanomistajat ovat tärkeä lenkki tutkimuksen onnistumiselle. ”Tutkimusaineisto tulee heiltä”, hän toteaa. Honkajoki Oy:n panos on myös merkittävä. Tiloilla kuolleiden eläin­ ten keskitetty kerääminen mahdol­ listaa maan eri puolilta tulevien nau­ tojen tutkimisen. Yritys antaa tilat raadonavauksiin, joita tekevät Heli Nordgren ja tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri, tohtorikoulu­ tettava Karoliina Hagner saman

32 * MAITO JA ME

MAME02020_heidi.indd 32

6.4.2020 15.08


HYDRAID

Milka

Kun lypsylehmä kuolee tilalla • tilaa kuolleen eläimen kuljetus Honkajoelle mahdollisimman nopeasti Raatonetistä.

• rastita kohta, jossa annat suostumuksen ruhon tutkimuskäyttöön.

• kuljetuksiin liittyvissä kysymyksissä neuvovat Raatonetin palvelunumerot.

• Kuolinsyytutkimuksen yhteyshenkilöt Helsingin yliopistosta: Heli Nordgren (p. 029 415 7134) ja Karoliina Hagner (p. 029 415 7081).

tiedekunnan Eläinlääketieteellisten biotieteiden osastolta. Tutkijaryhmään kuuluvat lisäksi mikrobiologi Kirsi Aaltonen, ELT Helena Rautala ja apulais­ professori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta sekä terveydenhuoltoeläinlääkäri Kristiina Sarjokari Valiolta. TUTKIJAT kertovat Honkajoki Oy:n Raatonettiä päivitettävän niin, että karjanomistaja voi kulje­ tusta tilatessaan samalla ilmoittaa suostumuk­ sensa raadonavaukseen ja siitä saatavien tietojen nimettömään käyttöön tutkimuksessa. Tutkimus on karjan­omistajalle ilmainen, mutta kuljetuk­sesta veloitetaan normaaliin tapaan. Kaikkia noudettuja ja tutkimuskäyttöön annet­ tuja eläimiä ei välttä­mättä voi tutkia esimerkiksi siksi, että ruho on pilaantunut. Tilanne selviää vasta, kun avausta valmistellaan. Luotettava tutki­ mustulos edellyttää tuoreita näytteitä. Tilalla kuol­ leen lehmän nouto kannattaa siis tilata heti, jotta kuolinsyyn tutkimus onnistuisi. Raadonavauksessa tutkitaan ruho, vatsa- ja rinta­ontelo sekä pää. Näin selvitetään muun muas­ sa mahdolliset verenvuodot ja kiinnikkeet, ylimää­ räiset nesteet, elimien kunto ja poikkeava sijainti sekä suun ja nielun tila. Lisäksi otetaan histologi­ sia ja mikrobiologisia näytteitä tarpeen mukaan. ”Pyrimme tiedottamaan karjanomistajaa no­ peasti, jos kuolinsyy on selvä ja tiedolla voidaan säästää karjan muita eläimiä”, Nordgren lupaa. Kuolema on voinut aiheutua esimerkiksi akuu­ tin taudin tai pilaantuneen rehun vuoksi. Toisaalta tuloksen varmistuminen voi kestää pitkäänkin, jos näytteiden analysointi vaatii aikaa. Hankkeen tärkeinä tavoitteina ovat muun muassa tiedon lisääminen ruokintaan, navetta­ suunnitteluun ja tarttuvien tautien hallintaan. Tulokset auttavat tulevaisuudessa maidontuottajia, eläinlääkäreitä ja neuvojia terveysongelmien eh­ käisyssä ja ratkaisussa.

Katkaisee ripulin nopeasti

Energiapitoinen elektrolyyttivalmiste

vasikoiden ripuliin liittyvän kuivumisen ja painonmenetyksen sekä elektrolyyttitasapainon hallintaan. Hydraidin koostumus vastaa hyvälle elektrolyyttivalmisteelle asetettuja vaatimuksia. Hydraidissa on elimistöä neutraloivina aineina asetaattia, propionaattia ja sitraatti. Hydraid sisältää suositusten mukaan: Natriumia (Na) 130 mmol/l Kaliumia (K) 19 mmol/l Kloridit (Cl) 61 mmol/l Alkalisointikyky SID (strong ion difference) 91

Yrittäjäntie 20, 03600 Karkkila p. 09-2252560 www.biofarm.fi

MAME02020_heidi.indd 33

6.4.2020 15.08


Markkinahinnat laskussa koko maailmassa HYVIN MONET ASIAT VAIKUTTAVAT GLOBAALIEN MAITOMARKKINOIDEN TASAPAINOON, KUTEN SÄÄ, ELÄINTAUDIT JA NYT PANDEMIA.

T

T E K S T I R I I T TA B R A N D T J A T I I N A K A N E R V O

ähän asti on nähty talouden, tuotannon kannattavuuden, sään ja eläintautien muuttavan markki­ noiden tasapainoa. Nyt kuvaan on selvästi tullut uusi ilmiö, eli koronaviruksen aiheuttama pandemia. Virus on levinnyt kaik­ kialle. Ihmisten liikkumista rajoite­ taan eri puolilla maailmaa, ja se vai­ kuttaa kulutuskäyttäytymiseen. Viime vuoden loppupuolella maail­manmarkkinahinnat vahvis­ tuivat, ja vielä alkuvuodesta näytti siltä, että globaalit maitomarkkinat olisivat tasapainossa. Tähän yhtenä keskeisenä syynä oli tavallista hi­ taampi maidontuotannon kasvu tär­ keimmissä vientimaissa. Maidontuotanto kasvoi EU:ssa viime vuonna vain puoli prosenttia. Leuto talvi on kuitenkin aikaistanut nurmen kasvua, ja maitomäärät ovat tällä hetkellä reippaassa kasvussa useimmissa jäsenmaissa. Toistaiseksi Euroopassa on kyetty keräilemään ja jalostamaan kaikki tuotettu maito. Huolta aiheuttaa tautitilanteen kehittyminen ja hen­ kilökunnan riittävyys sekä keräilyssä että jalostuksessa. Koska kaiken lisäksi ollaan menossa kohti tuotan­ non huippua, riittävän henkilökun­ nan tarve korostuu. Muutamat maat ovatkin aikeissa pyytää EU komis­

siolta vapaaehtoisia maidontuotan­ non rajoitusohjelmia. VAIKKA Eurooppaan ja Yhdysvaltoi­ hin odotetaan leudon talven ansiosta maidontuotannon kasvua, Oseanias­ sa tuotantokausi hiipuu odotettua nopeammin. Siellä kärsitään saman­ aikaisesti pohjoisen kuivuudesta ja etelän tulvista. Tarjonnan hiipumi­ nen lievittää hieman hintojen terä­ vintä laskua. Kiinan kysyntä supistui korona­ viruksen vuoksi. Merkittävä tekijä oli ruokapalvelujen romahtaminen, sillä niissä käytetään paljon juustoa, voita ja kermaa. Häiriöt Kiinan mai­ toketjussa johtivat rasvaisen maito­ jauheen valmistamiseen, mikä puo­ lestaan heijastuu rasvaisen maito­ jauheen maailmanmarkkinahintaan. Vaikka Kiinan kysynnän arvellaan normalisoituvan vuoden 2020 toi­ sella puoliskolla, koko vuoden tuonti jää heikon alkuvuoden takia viiden­ neksen alle edellisvuoden tuonnin. Maailmanmarkkinahinnat ovat laskeneet merkittävästi monen tapahtuman yhteisvaikutuksesta: Kiinan kysyntä hiipui, kuljetuskalus­ to jumittui Kiinan satamiin aiheut­ taen konttipulan, öljyn hinta laski ja leuto talvi sai maidontuotannon kas­ vamaan odotettua enemmän Euroo­ passa. Maaliskuun GDT (Global Dairy

Trade) huutokaupassa rasvattoman maitojauheen hinta laski 8 prosent­ tia. Se oli seurausta eurooppalaisten hintojen laskusta, koska sekä mui­ den maitovalmisteiden kysynnän hi­ dastuminen että maidontuotannon kasvu ovat lisänneet rasvattoman maitojauheen valmistusta. Rasvaisen maitojauheen hinnan­ laskuun taas vaikutti kiinalaisten ostajien heikko kiinnostus ja LähiIdän maiden heikko läsnäolo, sillä heikentynyt öljyn hinta vaikuttaa niiden talouteen ja siten kysyntään. KORONAVIRUS vaikuttaa siis voi­ makkaasti myös maitomarkkinoiden tasapainoon, koska turismin hiipu­ minen ja joukkoruokailun vähene­ minen pienentävät maitotuotteiden kysyntää. Pandemia heikentää merkittä­västi myös globaalia talouskasvua, millä on vaikutusta maitotuotteiden kysyntään pidemmällä aikavälillä. Samaan hetkeen sattuva keväinen maidontuotannon huippu Euroo­ passa ja Yhdysvalloissa vaikeuttaa tilannetta hetkellisesti. Kuitenkin näkymät vuoden loppupuolella näyttäisivät olevan paremmat, jos Kiinaan kysyntä odo­ tetusti elpyy ja pandemia väistyy Euroopasta. Ilman virusinfektiota markkinat olisivat olleet melko hyvin tasapainossa.

34 * MAITO JA ME

MAME02020_heidi.indd 34

6.4.2020 15.08


Tammikuun maidontuotannon kasvu Ranskassa, Saksassa, Puolassa ja Alankomaissa oli seurausta poikkeuksellisen hyvistä sääoloista. Kasvun odotetaan jatkuvan ainakin huhtikuuhun.

bn

Muutos % / M kg Tammikuu 2020 / 2019 EU +1,2 % +156 M kg

Lähde: EUROSTAT

Suomi +1,4 % / +3 M kg Viro +3,1 % / +2 M kg Hollanti +2,8 % / +33 M kg Ranska +1,3 % / +28 M kg Belgia +4,5 % / +16 M kg Saksa +0,7 % / +20 M kg Puola +5,9 % / +58 M kg Ruotsi -0,4 % / -1 M kg Tanska -0,2 / -1 M kg UK -1,8 % / -24 M kg Joulukuun tiedot: Irlanti -4,7 % / -12 M kg

Rasvattoman maitojauheen ja voin hinnat EUssa € / kg SMP (rasvaton maitojauhe), Ranska Interventiohinta, SMP

€/Kg 7,0 6,0

3,34

5,0 4,0

2,46

Verrattuna edellisen vuoden vastaavaan viikkoon: -19 % (voi) Verrattuna edellisen vuoden vastaavaan viikkoon: +26 % (rasvaton maitojauhe)

3,0 Lähde: US EIA, FT, YLE

Voi, Ranska Interventiohinta, voi

2,0

2020

2018

2019

2017

2016

2015

2014

2013

2012

2011

2010

2009

2008

2007

2006

2005

2004

2003

2002

2001

1,0

Öljyn hinta on laskenut n. 60 % vuoden alusta. Laskun taustalla on koronaviruksen leviäminen sekä Saudi-Arabian erimielisyydet Opec-maiden kanssa tuotannon rajoittamisesta ja hintasota sen seurauksena Öljyn hinta keskimäärin € / tynnyri

Globaali finanssikriisi

Venäjän pakotteet

Lähde: US EIA, FT, YLE

€/barrel 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0

20.3.2020 23,4

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

MAITO JA ME * 35

MAME02020_heidi.indd 35

6.4.2020 15.08


Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa

PREMIUM-TUOTTEET UTARESUOJAUKSEEN RBT2500 Jodi-vedinhoitoaine Vaikuttava aine Jodi Pakkauskoot: 22 kg, 60 kg ja 200 kg

UUTUUS

RBT LACTIC Maitohappo- vedinhoitoaine

UUTUUS

RBT GOLD Maitohappo + LSA-vedinhoitoaine

Vaikuttava aine Maitohappo Korkea pitoisuus hoitavia aineita Pakkauskoot: 22 kg ja 60 kg

Vaikuttava aine Maitohappo + LSA Erittäin korkea pitoisuus hoitavia aineita Pakkauskoot: 22 kg ja 60 kg

UUTUUS

RBT CHLORHEX Klooriheksidiini-vedinhoitoaine Vaikuttava aine Klooriheksidiini Korkea pitoisuus hoitavia aineita Pakkauskoot: 22 kg ja 60 kg

Gds Electric -sorkanhoitoteline Ammattilaisten ominaisuuksilla varustettu kohtuuhintainen sorkanhoitoteline. Varustettu 5 x 220 V sähkövinsseillä Kumimatto 3 sähköpistoketta rälläkälle ym. työvälineille LED-Työvalo Erittäin tukeva rakenne Galvanoitu runko Takajalan lisätuki Mitat: 225 x 135 x 190 cm (korkeus x leveys x pituus) Paino 580 kg

󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾

Lisävarusteina: Siirtopyörät Hydraulinen takaportti

󶬾󶬾 󶬾󶬾

Uudistettu takajalan lisätuki

Katso video finnlacto.fi

KOKONAISVALTAINEN, 3-VAIHEINEN SORKKATERVEYDEN YLLÄPITO

1 EHKÄISE

2 SUOJAA

3 PARANNA

Auttaa parantamaan sorkkaalueen ihotulehduksia (mm. Digital Dermatitis DD)

󶬾󶬾 Ei antibiootteja 󶬾󶬾 Ei karsinogeenejä 󶬾󶬾 Tunkeutuu ihon alle 󶬾󶬾 Ympäristöystävällinen Myynti: Valmakaupat Jukka 050 432 0303 • Tero 044 284 1160 • Kari 040 515 2490 • Tuomas 050 541 3112 • www.finnlacto.fi

MAME02020_heidi.indd 36

6.4.2020 15.08


N

ne

ka-

D)

HAL

LITU

S

Sopimustuotanto tehostaa toimintaamme

V

alio siirtyy yhdessä hankintaosuuskuntiensa kanssa vuoden 2021 alusta sopi­ mustuotantoon. Sopimus­ tuotannon käytännön to­ teuttamisen ja tiedottamisen tuottajilleen hoitaa jokainen osuuskunta erikseen. Sen jälkeen, kun EU luopui maitokiin­ tiöistä vuoden 2015 keväällä, Euroopan maidontuotanto on toiminut lähes täysin markkinoiden ehdoilla. Kiintiöiden jälkei­ seen aikaan ajoittuu myös maitokriisi, jol­ loin EU:n keskimääräinen tuottajahinta painui alimmillaan 26 senttiin. Tuolloin Euroopan komissio joutui puuttumaan markki­noiden toimintaan ja pehmentä­ mään kriisin vaikutuksia tuottajiin ja meijeri­yrityksiin. Viime vuosien ja koko maito­kriisin ajan Valio on kuitenkin pystynyt maksamaan maidosta selkeästi EU:n kes­ kimääräistä korkeampaa tuottajahintaa. Valion keskeinen tehtävä on tuottaa omistajiensa maidolle mahdollisimman paljon lisäarvoa ja mahdollistaa kannattava maidontuotanto tiloillamme. Sopi­ mustuotantoon siirtyminen antaa Valiol­le paremmat edellytykset toteuttaa tehtä­ väänsä, ja sen avulla voimme sovittaa yh­ teen markkinoiden kysynnän ja tarjonnan. Viime vuosina on tapahtunut monia asioita, jotka ovat horjuttaneet maito­ markkinoiden tasapainoa. Merkittäviä asioita ovat olleet mm. Venäjän rajan sul­ keutuminen, juotavan maidon kulutuksen voimakas lasku ja ilmastonmuutoskeskus­ telu. Viimeisimpänä markkinoita sekoit­ tavana asiana on laajeneva koronavirus­ pandemia, jonka kaikkia vaikutuksia mai­ tomarkkinoihin ja yhteiskuntaan emme vielä edes tiedä. Viime kuukausina koti­ maisen ruoan merkitys ja huoltovarmuus ovat nousseet voimakkaasti esiin, ja tur­ vallisen ruokaketjumme merkitys ymmär­ retään nyt paremmin kuin vielä alkuvuo­ desta. Sopimustuotannon avulla saamme eväitä omavaraisen, kannattavan maidon­ tuotannon turvaamiseen.

at

Kotimaisen ruoantuotannon jatku­ vuuden edellytyksenä on, että se on kannatta­vaa myös raaka-aineita tuotta­ville maa­talousyrittäjille. Tuotantomää­rien parempi ennustettavuus auttaa tavoitteen saavuttamisessa. Vienti on merkittävä osa Valion liike­ toimintaa, ja olemme Suomen suurin elintarvikkeiden viejä. Valio vie tuotteitaan noin 60 maahan ja meillä on hyvät vientikanavat. Viennin kasvattaminen ei sinänsä ole ongelma, mutta Valion tavoit­ teena on kasvattaa kannattavaa vientiä, joka tukee vahvaa tilityshintaa maidosta. Maailmanmarkkinoilla liikkuvista maitotuotteista noin 90 prosenttia on perus­ tuotteita. Vain 10 prosenttia viennistä on lisäarvotuotteita, ja tuon lisäarvoviennin osuutta ja määrää pyrimme jatkuvasti kasvattamaan. Muun lisäarvoviennin ohella olemme viime vuosina kasvattaneet lisäarvojauheiden vientiä, jossa näemme edelleen suurta potentiaalia. Lisäarvo­jauheiden valmistus kuitenkin syö valmistus­ kapasiteettiamme enemmän kuin perus­ jauheiden valmistus, ja käytännössä kapa­siteetin puute on rajoittanut lisäarvojauheiden viennin kasvua. Tulemme kas­ vattamaan kapasiteettia investoinneilla, mutta tämänhetkisessä epävarmassa markkinatilanteessa on tärkeää pystyä paremmin ennustamaan jalostettavaksi tuleva maitomäärä ja näin varmistaa lisä­ arvojauheiden tuotanto nykyisellä jalos­ tuskapasiteetilla. Sopimustuotanto on suomalaisessa maidontuotannossa uusi asia ja se herät­ tää paljon kysymyksiä omistajayrittäjien keskuudessa. Jokainen osuuskunta tekee itsenäisesti päätökset toteuttamisen yksi­ tyiskohdista ja sopimusmalleissa voi olla eroja. Osuuskuntien sopimustuotanto­ mallit eivät ole vielä täysin valmiita, mutta kaikissa osuuskunnissa järjestelmistä pyritään rakentamaan kaikkien yrittäjien kannalta mahdollisimman oikeuden­ mukaiset ja tasapuoliset.

VESA KAUNISTO Va l i o n h a l l i t u k s e n puheenjohtaja

”Valion tavoitteena on kasvattaa kannattavaa vientiä, joka tukee vahvaa tilityshintaa maidosta.”

MAITO JA ME * 37

MAME02020_heidi.indd 37

6.4.2020 15.08


Nuoret tilan töissä

ANNA-RIIKKA PUKARI Ty ö t u r v a l l i s u u d e n a s i a n t u n t i j a Mela

MAATILAN TÖISSÄ TULEE OTTAA HUOMIOON ERITYISESTI NUORTEN TYÖNTEKIJÖIDEN JA PERHEENJÄSENTEN TURVALLISUUS JA TERVEYS.

L

aki nuorista työntekijöistä koskee 14−17vuotiaita. Lain on tar­ koitus suojata nuorta liialliselta, kehitystä haittaavalta työrasitukselta. Lakia sovelletaan pääsääntöisesti työsuh­ teessa tehtävään työhön, mutta siitä saa hyviä suuntaviivoja myös kotitilalla perheenjäsenenä työskente­ leville. Alle 14-vuotiaille maatila ei ole työpaikka. Lapset voi ottaa mukaan maatilan keveisiin ja vaarattomiin töihin samoin kuin heitä tutustute­ taan esimerkiksi kotitaloustöihin. Kaikissa tehtävissä tulee ottaa huo­ mioon lapsen kehitysvaihe. Aikuinen on aina vastuussa ala­ ikäisistä lapsista ja nuorista. Ohjaus, valvonta, turvallinen ympäristö ja oma esimerkki ovat avainasemassa. OPASTUSTA TYÖHÖN Työnantajan tai vanhemman tulee huolehtia erityisen hyvin työnopas­ tuksesta ja työn valvomisesta. Ennen työhön ryhtymistä on varmistettava, että nuori on perehtynyt työhön ja sen vaaroihin. Nuoren työntekijän on

työskenneltävä kokeneen, ammatti­ taitoisen henkilön ohjauksessa ja valvonnassa, eikä häntä saa unohtaa työn edetessä. Työ ei saa haitata nuo­ ren henkistä tai ruumiillista kehitys­ tä ja vaativuuden pitää olla oikeassa suhteessa nuoren voimiin ja ikään. Työnantajalla on velvollisuus ar­ vioida työn riskit ja henkilönsuojain­ ten tarpeellisuus. Jos suojaimia tar­ vitaan, työnantajan pitää hankkia ne ja valvoa käyttöä. Työntekijällä puo­ lestaan on velvollisuus noudattaa oh­ jeita ja käyttää työn­antajan antamia suojaimia. SOPIVAT JA KIELLETYT TYÖT Maatilalla on paljon nuorille sopivia töitä, kuten vaarattomien kotieläin­ ten ruokinta- ja hoitotyöt, poiminta-, istutus-, kitkemis- ja aputyöt, puh­ taanapito- ja siivoustyöt, tavaroiden vastaanottaminen ja kevyet varasto­ työt, lajittelu- ja käsittelytyöt, varas­ toissa laskenta- ja merkitsemistyöt sekä muut vastaavanlaiset kevyet tehtävät. Alle 18-vuotiailta kiellettyjä töitä ovat esimerkiksi voimansiirtoa vaati­ van traktoriyhdistelmän käsittely

ja yksin työskentely silloin, kun tapa­ turmavaara on ilmeinen sekä myr­ kyllisten ja vaarallisten aineiden käsittely. Myöskään siiloihin tai säi­ liöihin nuorta ei saa päästää. VAARALLISET TYÖT Vaarallisiksi luokiteltavia töitä ei saa teettää alle 16-vuotiailla lainkaan. 16 vuotta täyttäneillä vaarallisia töitä saa teettää, jos työn turvallisuudesta on huolehdittu riittävästi. Jos 16−17vuotiaat tekevät vaarallisia töitä, on työnantajan ilmoitettava tästä alue­ hallintovirastoon. Poikkeuslupaa ei kuitenkaan tarvita, jos työ sisältyy ammatilliseen koulutukseen. Vaarallisiksi maatalouden töiksi luetaan erilaisilla koneilla ja työ­ välineillä työskentely. Tällaisia ovat esimerkiksi työskentely traktorilla, joka on varustettu vinssillä, kuor­ mausnosturilla tai etu- tai takakuor­ maimella. Leikkuupuimurin käyttö on vaarallinen työ. Vaativissa olo­suhteissa moottorikäyttöisellä ruohon­leikkurilla, mönkijällä ja moot­ torikelkalla tai pienkuormaajalla työskentely ovat vaarallisia töitä. Moottorisaha, sirkkeli, pyörösaha,

38 * MAITO JA ME

MAME02020_heidi.indd 38

6.4.2020 15.08


kulmahiomakone, metallisorvi, kaasuhitsauslaite ja paineilmanaulain ovat vaarallisia työvälineitä. Kemiallisia vaaroja on muun muassa kasvinsuoje­ luaineissa. Melu ja voimakkaasti tärisevät työkoneet, kuten myös terveydelle vaarallinen kylmyys ja kuu­ muus ovat vaarallisten töiden luettelossa. Vaarallisek­ si työksi lasketaan raskaiden taakkojen nostaminen ja yksipuolisesti kuormittava työ, kuten myös vaarallis­ ten tai arvaamattomien eläinten parissa työskentely. Rakennusten purkutyöt ja työt, joissa on erityinen putoamisvaara ovat niin ikään vaarallisia töitä. Mönkijällä ajaminen tiellä ja liikenteessä edellyt­ tää ajoneuvoluokan mukaista ajokorttia ja sitä kautta vähintään 15 tai 17 vuoden ikää. Maastomönkijän aja­ miseen tarvitaan vähintään 15 vuoden ikä, vaikka ajo­ kortti ei ole pakollinen. Mönkijällä ajaessa on käytet­ tävä kypärää. TYÖAJAN PITUUS Nuorten työntekijöiden työajan pituudesta, enim­ mäistyöajoista, sijoittelusta ja lepoajoista on laissa säännökset. 14-vuotiaan työaika on enintään 7 tuntia, eikä ylitöitä saa teettää. Iltatyöt ovat rajoitettuja ja yö­ työt kiellettyjä. Keskeytymättömän lepoajan tulee olla 14 tuntia vuorokaudessa. 15 vuotta täyttäneiden työ­ aika saa olla sama kuin täysi-ikäisenkin, myös ylitöi­ den tekeminen on sallittua. Yötyötä ei kuitenkaan saa tehdä alle 18-vuotias. Oppivelvollisen maksimityöaika kouluaikana vapaapäivänä on 7 tuntia ja koulupäivänä 2 tuntia. Viikoittainen työaika on enintään 12 tuntia. Jos nuori on yli kolmen kuukauden työsuhteessa, on hänen käytävä työnantajan kustantamassa terveystarkastuksessa. Tietoa nuorten työturvallisuudesta ja vakuuttamisesta saa tietokortista Nuoret - Turvallisuutta maa­ tilalla työskenteleville nuorille. Tilaa maksuton julkaisu mela.fi/tietokortit. Lisätietoa nuorten työsuojelusta ja artikkelin lähteinä käytetyn lainsäädännön löydät www.tyosuojelu.fi/ tyosuhde/nuori-tyontekija

Nolla tapaturmaa maataloudessa -teemavuosi 2020

V

uosi 2020 on työturvallisuuden teema­vuosi. Tarjoamme monipuolisia palveluita nolla tapaturmaa -tavoit­ teen saavuttamiseksi. Tartu tilaisuuteen ja osal­ listu teemavuoden tilaisuuksiin ja kilpailuihin − Tehdään yhdessä Suomen maataloudesta maailman turvallisin työ! Kampanja näkyy ja kuuluu kampanjan sivuilla mela.fi/nollatapaturmaa ja Melan somekanavissa.

MAME02020_heidi.indd 39

Terve ja tuottava karja tuo tulosta Eläinten terveys ja hyvinvointi ovat avainasemassa tuotannon taloudellisen kannattavuuden parantamisessa. Menestysreseptinä toimivat kestävä eläinaines ja eläinten hyvinvointia ja hedelmällisyyttä tukevat palvelut. Terveyttä ja kestävyyttä periyttävät huippusonnit löydät Faban verkkokaupasta: webshop.faba.fi Karjan ja karjanomistajan hyvinvointia sekä navetan hyviä olosuhteita varten löydät monipuolisen palveluvalikoiman Faban kotisivuilta.

Parempaa tulosta hyvinvointiin panostamalla: https://faba.fi/karjan-hyvinvointi/

6.4.2020 15.08


TYÖ & TERVEYS

Nouse penkistä liikkumaan Istuminen kuormittaa maatalousyrittäjää kausittain. Yli seitsemän tunnin yhtäjaksoinen istuminen on suuri terveysriski.

A

sentoa vaihtamalla vi­ reystila paranee, veren­ kierto vilkastuu, lihakset ak­tivoituvat ja nivelet notkistuvat. Istuminen haittaa tervyttä niin kuin tupakointi, liiallinen alko­holin käyttö ja ylipaino. Edes parin tunnin juoksulenkki työpäivän jälkeen ei korjaa istutun päivän rasi­tuksia. Sen sijaan istumisen tauottamisesta on hyötyä, ja lyhyet­kin jaloittelut istumatyön lomassa auttavat. Maatalousyrittäjät liikkuvat työssään huomattavasti muita

enemmän. Erään liikuntatestin mukaan maatalousyrittäjä käveli työviikkonsa aikana 84 kilometriä, kun toimistotyöntekijän vastaava luku oli vain 7 kilometriä. Työtä ja arkea helpottavat ko­ neet sekä laitteet ovat vaikuttaneet istumisen lisääntymiseen. Lypsy­ karjatilallisista 25 prosenttia ajaa traktoria yli tuhat tuntia vuodessa. Yhdessä vuosikymmenessä trakto­ rissa istumisen määrä on kaksin­ kertaistunut. Myös paperityöt ovat lisänneet istumista. Säännöllinen liikkuminen ja kohtuullinen istuminen vähentä­ vät tuki- ja liikuntaelinten vaivoja, ehkäisevät ylipainoa sekä tukevat terveyttä ja hyvinvointia. Monia asioita voi istumisen si­ jaan tehdä seisten tai kevyesti lii­

kuskellen. Pienikin liike on hyö­ dyllistä. Asentoja vaihtelemalla keho ja mieli pysyvät vireänä. Osallistu Melan Nolla tapatur­ maa maataloudessa -kampanjaan: mela.fi/nollatapaturmaa. Tarjolla on tietoa, palveluita ja kilpailuja. Tehdään yhdessä maataloudes­ ta maailman turvallisin työ!

ANNA-RIIKKA PUKARI Asiantuntija Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela

Teollisuushankinta - Yli 25 vuotta maataloustarvikkeiden maahantuontia ja tukkukauppaa.

CID LINES -TUOTTEET NYT VALIKOIMASSAMME UTARETERVEYTEEN KENOPURE

KENODIN SD

KENOMINT SD

Laimennettava vedinten vaahto­ pesuaine. 10 ja 25 litraa.

Käyttövalmis jodipoh­ jainen vedinkastoaine (kastettava tai suih­ kutettava). Soveltuu myös robottilypsyyn. 20, 60 ja 200 litraa.

Klooriheksidiinipoh­ jainen käyttövalmis vedintenkastoaine (kastettava tai suih­ kutettava). Soveltuu myös robottilypsyyn. 20, 60 ja 200 litraa.

VAAHTOPESUUN

DESINFIOINTIIN

KENOSAN

VIROCID

Vaahtopesuaine, maatalous ­ ja puu­ tarha käytöön 0,5­2% liuoksena. Irroittaa te­ hokkaasti likaa, nokea ja rasvaa. 22 kg.

Desinfiointiaine. Tehoaa mm. Salmonella, E.coli, ASF (afrikkalainen sikarutto) 5 litraa

KRYPTOSPORIDIOOSIIN KENOCOX

V so

Erikoisdesinfiointiaine. Tehoaa todistetusti bak­ teereja, viruksia ja alku eläimiä vastaan. Käyttö: navetat, sikalat ja kanalat. Turvallinen käyttäjille ja eläimille, ei sisällä fenolia. 10 litraa.

Lä av sa

Ky pu m 33

Oy Teollisuushankinta TH Ab puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

MAME02020_heidi.indd 40

6.4.2020 15.08


a.

N A S E VA S T I

Ihmisten koronavirus ei tartu nautoihin Maailman terveysjärjestö WHO julisti 11. maaliskuuta koronaviruksen (COVID-19) aiheuttaman tartuntataudin pandemiaksi. Suomeen julistettiin poikkeustila 19. maaliskuuta.

K

oronavirus (SARS-CoV2) tarttuu ihmisten välillä pisaratartuntana, mutta ei tartu nautoihin. Nautojen oma koronavirus (BCoV), joka aiheut­ taa virusripulia ja hengitystietu­ lehduksia, ei ole vaaraksi ihmisille. Nautatilalla koronavirukseen sairastunut henkilö on THL:n ohjeiden mukaisesti kotonaan eristettynä ja välttää läheistä kon­ taktia muihin perheenjäseniin. Ensisijaisen tärkeää on huolehtia

hyvästä käsihygieniasta. Muu tilan väki voidaan asettaa karanteeniin, jos heidän katsotaan altistuneen virukselle. Jos joku tilan henkilöstöstä ase­ tetaan karanteeniin altistuksen vuoksi, muu tilanväki ei lähtökoh­ taisesti ole karanteenissa ja voi hoitaa eläimiä normaalisti. THL:n ohjeistuksia tulee noudattaa. Tilan väki itse vastaa eläintensä hoidosta ja hyvinvoinnista. Työ­ kuntoinen, karanteenissa oleva henkilö voi hoitaa eläimiä, jos sa­ moissa tuotantotiloissa ei saman­ aikaisesti työskentele tilan ulko­puolista väkeä. Terveydenhuolto­ käyntejä voidaan ainakin toistai­ seksi tehdä ETT:ssä ja Nasevassa laaditun linjauksen mukaisesti. Maitoa voidaan keräillä, sillä

tämänhetkisen tiedon mukaan koronavirus ei tartu elintarvikkei­ den välityksellä. Sen joutuminen maitoon ja leviäminen maitoauton mukana on epätodennäköistä. Lisäksi maidon pastörointi tuhoaa taudinaiheuttajat. Maitohuone tule pitää puhtaana. Lähteet ja lisää tietoa: ETT, THL, TTL ja Ruokavirasto

H E R T TA P I R K K A L A I N E N Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ETT ry

DeLaval viilennyspuhaltimet

Viilennyspuhallin DF710 Vaikuta kesäaikaiseen maitotuotokseen, maidon pitoisuuksiin, sorkka- ja utareterveyteen sekä hedelmällisyyteen. Lämpötilan, kosteuden, lantakaasujen, taudinaiheuttajien ja pölypitoisuuksien hallinta asianmukaisen ilmanvaihdon avulla on ensiarvoisen tärkeää, jotta lehmät saavat jatkuvasti tarvitsemaansa raikasta ja puhdasta ilmaa, pystyvät saavuttamaan tuotantopotentiaalinsa ja pysyvät terveinä.

Kysy tarjous juuri sinun navettaasi sopivasta tehokkaasta automaattisesta puhallinjärjestelmästä alueesi laitemyyjältäsi tai tilaa pienempien ja matalampien tilojen tehokas viilentäjä DeLaval DF710 viilennyspuhallin 33% alennuksella hintaan 496€ sis. alv. Tarjous voimassa 1.4 - 28.6.2020 MAME02020_heidi.indd 41

6.4.2020 15.08


Huipputarjouksia megacentereissä ja verkkokaupassamme

Tarjoukset voimassa 30.6.2020 saakka.

Panasonic porakone EY74A2PN2G32R

Panasonic porakone EY74A2LJ3G32

• • • • • • • •

• • • • • • • •

• • • •

10480024740 Suuritehoinen hiiliharjaton moottori (32/50Nm) Kaksi kompaktia tehoakkua 18V 3,0Ah RA JOITETTU ERÄ! Elektroninen kierrosnopeuden säädin ‘Pehmeä aloitus‘ elektroninen nopeudenhallinta Pikaistukka karbidi -leuoilla Akun kapasiteetin ilmaisin ja LED -valo Erittäin kompakti 178mm runko ja Red Carbonpinnoite Dual Voltage 14,4/18V -teknologia IP Kosteus- ja pölysuojaus Sähköjarru Vyökoukku ja kantolaukku

299,-

• • • •

10480025232 Suuritehoinen hiiliharjaton moottori (32/50Nm) Kolme kompaktia tehoakkua 18V 5Ah RA JOITETTU ERÄ! Elektroninen kierrosnopeuden säädin ‘Pehmeä aloitus‘ elektroninen nopeudenhallinta Pikaistukka karbidi -leuoilla Akun kapasiteetin ilmaisin ja LED -valo Erittäin kompakti 178mm runko ja Black Carbonpinnoite Dual Voltage 14,4/18V -teknologia IP Kosteus- ja pölysuojaus Sähköjarru Vyökoukku ja kantolaukku

/kpl

241,12 ALV 0%

219,-

/kpl

176,61 ALV 0%

Makita iskevä ruuvinväännin DTD170Z RA JOITETTU ERÄ!

Laadukas Nitto PVC aumateippi muovien paikkaamiseen

• 10480024634 • Kompakti ja kevyt hiiliharjaton iskevä väännin 1/4” kuusiokolokiinnityksellä. • Konetta on helppo käyttää keveytensä ja pienen kokonsa ansiosta ja se tarjoaa 175Nm väännön. • Koneessa on neljä tehoasetusta. • Käyttöä helpottaa LED-valo. • Runkoversio ilman akkua ja latauslaitetta.

• Saatavana 50mm, 75mm ja 100mm leveyksinä. • 10580012439 NITTO 21A 100mm x 20m valkoinen PVC teippi • 10580012438 NITTO 21A 100mm x 20m musta PVC teippi

199,160,48 ALV 0%

8,90

/kpl

/rll

7,18 ALV 0%

Fixtainer lajitelma box

Sormikas Etra Fusion Grip

• 70325600001 • Kodin kiinnikelajitelma, useita erilaisia kiinnikkeitä. Taattua fischer laatua! • 50 kpl SX 5 Tulppa + ruuvit 25 kpl • 50 kpl SX 6 Tulppa + ruuvit 25 kpl • 20 kpl SX 8 Tulppa + ruuvit 10 kpl • 8 kpl taulukiinnikekoukku kipsilevyyn musta • 8 kpl taulukiinnikekoukku kipsilevyyn valkea • 8 kpl GKM metallinen kipsilevytulppa + 8 ruuvia

• • • • • • • • • •

25,20,16 ALV 0%

/kpl

10660046545-10660046549 Kämmenosa kestävää amara-kuitua Kämmenen silikonikuviointi takaa erinomaisen pidon Vuoriton Soveltuu kromiallergikoille Konepestävä Koot: 7, 8, 9, 10, 11 Pakattu pareittain piikkipakkaukseen Pakkauskoko 12 pr / 240 pr CE - kategoria I

2,50

/kpl

20,16 ALV 0%

Tervetuloa tutustumaan uudistettuun verkkokauppaamme www.etra.fi. Avatessasi tilin ja verkkokauppatunnukset, muista mainita tarjouskoodi ”AGRI”. Käydessäsi ETRA Megacenterissä ostoksilla mainitse AGRI-hinnoittelu.

MAME02020_heidi.indd 42

6.4.2020 15.08


TAL

OUS

kka.

Katse maatilan logistiikkaan

Ä!

ILKKA SUUR-USKI Logistiikan lehtori JAMK

MAITOTILAN TUOTANTOPROSESSIN TOTEUTUMINEN LAADUKKAASTI VAATII HYVÄÄ LOGISTISTA OSAAMISTA JA KOKONAISUUKSIEN HALLINTAA.

L

ogistiikan läsnäoloa ei välttämättä huomaa, mutta sen toimimat­ tomuus huomataan kyllä: huono logistiikka tuo yrityksellesi kustannuksia menetettynä tuotantona, ylimääräi­ sinä ponnisteluina ja lisäarvoa tuot­ tamattomana toimintana. Logistiik­ kaa tarvitaan kustannustehokkaa­ seen tuotantoon. Meijerisi ei esimerkiksi maksa maidosta, jota sinne ei ole toimitet­ tu. Loppuasiakas ei halua maksaa tehottomasta toimitusketjusta, vaan markkinoiden ja asiakkaan odotuk­ siin tulee vastata tehokkaalla, kokonaisvaltaisella ja kestävän kehi­ tyksen huomioivalla toimitusketjulla. Monesti ajatellaan liian suppeasti ja vähätellään yksittäistä prosessin osaa tai toimitusketjun vaihetta. Jos kaikki osapuolet pyrkisivät tehok­ kaaseen, läpinäkyvään logistiseen prosessiin, voitaisiin todella sanoa, että logistiikan avulla vaikutetaan maatilan talouteen aina alkutuotan­ nosta ruokapöytään. MAITOTILAN tuotantoprosessi voi­ daan jakaa logistiikan termien avulla toiminnoittain hankintaan, sisä­ logistiikkaan ja kuljettamiseen. Sisälogistiikka pitää sisällään kai­ ken tilakeskuksen sisällä tapahtuvan toiminnan ja materiaalien käsittelyn, varastoinnin ja siirtämisen. Kuljetta­ mista on kaikki tilakeskukseen saa­

”Maitotilan tuotantoprosessin tehokkuus on monen eri osatekijän summa.”

puva ja lähtevä tavara. Tämän lisäksi merkittävä osa kuljettamisesta ta­ pahtuu tilan hallinnassa olevilta pel­ loilta, yhteistyökumppaneilta, muil­ ta tiloilta, teollisuudesta ja kaupasta. Tilalta poispäin kuljettamista tapah­ tuu meijeriin, teurastamoon ja tie­ tysti pellolle. Maidonkeräily onkin jo ulkoistet­ tu mallikkaasti − mutta entä muu kuljetustoiminta? Muissa kuljetuk­ sissa maitotilayrittäjällä on iso mer­ kitys. Tuote on saavuttanut suurim­ man kulueränsä saapuessaan tilakes­ kukseen, ja siksi sekä hankinnan että toimitusketjun kustan­nusten hah­ mottaminen ovat taloudellisuudessa keskeistä. Tila­keskuksen varastois­ ta käyttöön siirtyvä ”materiaalivirta” on vain pienempää syöttöliikennet­ tä navetan suuntaan, eli sisälogistiik­

kaa, mutta varastot ja niihin sitoutu­ nut pääoma on tasapainoilua mate­ riaalin riittävyyden ja taloudellisen kannattavuuden välillä. TUOTANTOPROSESSIN tehokkuus on monen eri tekijän summa. Kuin­ ka usein kartoitetaan toimintaan sitoutuneet resurssit? Miten toimim­ me poikkeustilan­teissa? Miten olemme varautuneet ja pal­ jonko olemme valmiita maksamaan varautumisesta, jotta se on taloudel­ lisesti järkevää? Näitä kaikkia tulisi miettiä maitotilan tuotantoproses­ sien kokonaistarkastelussa. Jokaisella tilalla on omat tapansa toimia, ja monesti niihin liittyy pit­ kät sekä menestyksekkäät perinteet. Eri osa-alueiden tehostamista kan­ nattaa kuitenkin rohkeasti miettiä ja uudistaa, jos oma tapa ei enää ole se kannattavin. Johtamisessa on keskeistä miettiä kokonaisuutta ja haastaa omat toi­ mintamallit: Onko kuljettaminen itse edullisempi tapa kuin sama pal­ velu ostettuna? Miten paljon on tar­ peellista varastoida? VALTAKUNNALLISESTI on menossa monia eri hankkeita maatalouden tuotannon kehittämiseksi ja kannat­ tavuuden parantamiseksi. Toivoisin, että vielä rohkeammin nostettaisiin logistiikka ja toimitusketjun hallinta sekä hankintaosaaminen mukaan tähän keskusteluun. MAITO JA ME * 43

MAME02020_heidi.indd 43

6.4.2020 15.08


T Y IJAL T N KYS NTU ASIA

A

Minkälaiselta alalta korjuuaikanäyte tulisi ottaa?

K

orjuuaikanäytteessä oleellista on sen edustavuus. Näytteen tulisi kuvata koko sitä kasvus­ toa, joka pellolla kasvaa, eikä vain sel­ laisia kohtia, joissa on paras kasvusto. Näytteenottopaikan valinnalla on aivan keskeinen vaikutus tuloksiin. Näytettä on hyvä ottaa useammasta kohdasta: esimerkiksi 30 x 30 senttimetrin alueilta leikataan näyte nel­ jästä-viidestä eri kohdasta peltoa. Erityisesti monilajisissa nurmi­ kasvustoissa on tärkeää, että näytet­ tä on isommalta alueelta kuin pelkkä kourallinen sieltä täältä. Näin var­ mistetaan, että kaikkia lajeja ja lajikkeita tulee mukaan näytteeseen.

Näyte tulee sekoittaa hyvin ennen pakkaamista Valio Artturi®-rehu­ näytepussiin. Korjuuaikanäytteille käytetään läpinäkyvää näytepussia, jonka sivutaskuun liitetään saate­ kortti. Korjuuaikanäytteen leikkuukor­ keutena käytetään niittokorkeutta. Korjuuaikanäytteen avulla voidaan arvioida myös nurmen satotasoa. Silloin näytenurmi leikataan neljästä kohdasta 50 x 50 senttimetrin alueil­ ta eli yhteensä neliömetrin alueelta. Kun tämä koko satsi punnitaan ja kerrotaan 10 000:lla, saadaan yhden hehtaarin tuoresato. Se voidaan muuttaa kuiva-aine sadoksi, kun

laboratoriosta saadaan kuiva-aine analyysi. Seuraamalla omien nurmilohko­ jen kehitystä ja ottamalla korjuuaikanäytteitä pari kertaa viikossa saat hyvän kuvan omien nurmikasvusto­ jen kehityksestä.

SARI PERÄLÄ Va l i o A r t t u r i ® s ä i l ö r e h u o s a a j a Osuuskunta Maitosuomi

M

V t o

M er m p se tä kä

M d ja

M as jä

L

MAME02020_heidi.indd 44

6.4.2020 15.08


T Y ÄRIL K KYS Ä INLÄ ELÄ

Ä

Mikä lehmää sylettää − miksi märepaloja tippuu?

P

erinteisesti märepalojen pudottelun syynä on pidetty pötsin happamoitumista tai hammasongelmia. Lisäksi oire liite­ tään sairauksiin, joissa nieleminen on vaikeutunut, tai kipuun. Märepalat putoavat yleensä ma­ kuupaikalle. Kun niitä löytyy toistu­ vasti, kannattaa seurata, mikä eläi­ mistä pudottaa niitä. Jos kyseessä on yksittäinen lehmä, seurataan sen terveyttä. Jos pudottelijoita on enemmän, on syytä selvittää myös ruokintaa, eli onko karjassa ongel­ mana pötsien happamoituminen. Pudottelijaa voi ensin seurata omin keinoin: märehtiikö se, onko

tuotoksessa tai käytöksessä muutok­ sia, onko ketoosia, miten lehmä syö ja ovatko sen mahat täynnä? Tarvit­ taessa kannattaa teettää eläinlääkäritutkimus. Jos eläin märehtii, syö ja tuottaa, voidaan seurata rauhassa, onko pu­ dottelu ohimenevää. Lyhytaikaisen pudottelun taus­ talla voi olla hampaiden vaihtumi­ nen. Se ajoittuu lehmillä 1. ja 2. poi­ kimisen aikaan ja voi vaikeuttaa väliaikaisesti pureskelua. Muutkin hammas­ongelmat voivat johtaa märepalojen putoamiseen. Myös hapanpötsi on todennäköistä alku­ lypsykaudella, jolloin väkirehumäärä

MPÖ Plus

MERVI YLI-HYNNILÄ Te r v e y d e n h u o l t o e l ä i n l ä ä k ä r i Lehmälääkärit.com

on juuri lisääntynyt. Karjan terveyden selvittämisessä hyvää tietoa saa aktiivisuusmittarei­ den märe-laitteista ja muista seuran­ talaitteista, joita on jo paljon muual­ lakin kuin robottitiloilla. Maidon rasvan ja valkuaisen suh­ de niin yksilöillä kuin tankissakin sekä BHB-verinäytteet auttavat sel­ vittämään ruokinnan tasapainoa pe­ rinteisten eläinlääkärin tutkimusten ohella. Rehuanalyysit ja ruokinnan suunnittelijan apu ovat tärkeitä, kun etsitään syytä pötsien happamoitu­ miselle ja erityisesti, kun korjataan ruokintaa.

S UUTUU

Vallankumouksellinen työkonediesel vaativiin olosuhteisiin MPÖ PLUS -TYÖKONEDIESEL on ensimmäinen erityisesti työkoneiden dieselmoottoreille suunniteltu moottoripolttoöljy. Sen laadukkaat lisäaineet puhdistavat polttoainejärjestelmää ja myös pitävät sen puhtaana. Puhdas moottori pääsee käymään täydellä teholla, minkä seurauksena kulutus ja käyttökustannukset pienenevät. MPÖ Plus toimii ensiluokkaisesti kaikissa työkoneiden dieselmoottoreissa ja suoriutuu erityisen hyvin pölyisissä ja kovaa vääntöä edellyttävissä olosuhteissa. Myynnissä polttoöljyä myyvillä St1- ja Shellasemilla, sekä St1-polttoaineita myyvillä jälleenmyyjillä.

Lue lisää www.st1.fi/mpo-plus

MAME02020_heidi.indd 45

6.4.2020 15.08


LAB

VEDINTEN JA UTAREIDEN DESINFIOINTIIN TEHOTIPPI

SSA

MINNA-KAISA MAUNUMAA Kehitysvastaava Seinäjoen aluelaboratorio Va l i o La b o r at o r i o - p a l ve l u t

Näytekuljetukset ja puuttuvat analyysit VALIOLAISILTA MAITOTILOILTA KULJETETAAN MONENLAISIA NÄYTTEITÄ SEINÄJOEN ALUELABORATORIOON ANALYSOITAVAKSI.

Tehokas jodipitoinen vedinkastotiiviste vedinten ja utareiden desinfiointiin. Pitkäkestoinen desinfioimisvaikutus (sisältää hitaasti vapautuvaa PVP-jodia). Sopii myös ihon haavaumien puhdistukseen.

5 KG

TEHOTIPPI SOFT PLUS Jodipohjainen käyttövalmis vetimien desinfiointiaine. Sopii hyvin myös roboteille. Tuotteella on bakteereja ja hiivoja tuhoava vaikutus. Sisältää lisäksi vedinihoa hoitavaa ja kosteuttavaa glyseriiniä.

OR

RIO AT O

20 KG

60 KG

200 1000 KG KG

M

aitoautot toimittavat Valion tilauksesta rehu-, utaretulehdus-, tiineys-, proges­ teroni-, talousvesi- ja tuotosseuranta­ näytteet maitotiloilta tuotantolaitok­ seen, jonne maito puretaan. Kuriirit sekä muun muassa kermaa ja nanohera­ tiivisteitä kuljettavat siirto­autot hoitavat kuljetukset tuotantolaitoksilta Seinä­joen aluelaboratorioon. Siir­ toautoissa on jääkaapit näytteitä varten. Päivittäin Seinäjoelle liikennöi kolme kuriirikul­je­­tusfirmaa: Oulusta lähtevä pohjoisen kuriiri kul­kee Haapaveden ja Toholammin kautta Seinäjoelle ollen perillä klo 5.30. Etelän kuriiri kulkee Kouvolan, Helsingin, Riihimäen ja Tampereen kautta ollen pe­ rillä klo 5.45. Idän reitti kulkee Lapinlahden, Jyväs­ kylän ja Äänekosken kautta ollen perillä klo 6.00. Joensuun ja Lapinlahden välillä liikennöi siirto­ autot, joissa kuljetetaan näytteet Lapinlahdelle. Siir­ toautojen näytekuljetuksiin siirryttiin joulukuun alussa. Muutos toi haasteita, jotka heijastuivat maito­ tiloillekin aluksi analysoinnin viivästymisinä. Näytekuljetukset mahdollistavat jääkaapit lisätään alkuvuoden aikana kaikille Joensuun ja Lapinlahden välillä liikennöiville siirtoautoille. Tällä haetaan lisä­ varmuutta kuljetusten sujumiselle.

Tiedustele tuotteita meijeristäsi puh. 010 402 7700, www.vilomix.fi

MAME02020_heidi.indd 46

6.4.2020 15.08


JAN N E V IIN AN EN

Kunnon eväillä kesää kohti! KUN TILAAT karjallesi 1000 kg rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä tai 2000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla

SAAT KAUPAN PÄÄLLE sinun evääsi viileänä pitävän Sortino Trail -kylmärepun.

LABORATORIOSSA seurataan tankkimaitonäytteiden analysoinnin toteutumista mittarilla, jossa verra­ taan järjestelmässä olevia näytepyyntöjä toteutuneisiin näytepyyntöihin. Mittarin mukaan vuonna 2019 ana­ lysoitiin 98 prosenttia kaikista pyydetyistä näytteistä. Syitä toteutumattomiin analysointipyyntöihin ovat olleet vialliset näytepikarien viivakoodit. Viallisia näytetarvikkeita oli päässyt jakeluun kesällä 2019. Ne vedettiin pois, mutta valitettavasti vielä kuluvan vuoden alussa löytyi jakelusta poistettua erää. Tilanne saatiin korjattua muutamassa päivässä. Toteutumattomia näytepyyntöjä aiheuttavat myös Ruokaviraston pyytämät viralliset selvitysnäytteet. Näytteet poimitaan analysoinnista pois myös tilanteis­ sa, joissa ne tarvitaan antibioottivarmistuksiin kuor­ manäytteen positiivisen antibioottilöydöksen vuoksi. Näytteiden tuloksia poistuu myös, mikäli näytteen kuljetukselle asetetut lämpötilatavoitteet eivät täyty tai mikäli näytteen otosta näytteen analysointiin on kulunut liian pitkä aika.

Älä toimita itse näytteitä suoraan

K

oronaviruksen leviämisen ehkäise-­ ­mi­seksi maitotiloilta tulevat näytteet otetaan vastaan Valion alue­labo­ratorioon vain maitoautojen kuljettamina. Tehtaiden portit on toistaiseksi suljettu ulko­puolisilta kävijöiltä, joten näytteitä ei voi itse toimittaa suoraan laboratorioon Seinä­joelle tai tehtaille.

MAME02020_heidi.indd 47

Kampanja voimassa 16.3.–31.5.2020 Saat halutessasi kampanjaedun alennuksena. 08 514 4700 kinnusentahtirehut.fi

LEADING MILK COOLING SOLUTIONS

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus • Lisävarusteena lämmöntalteenotto • Ympäristöystävällinen R134a kylmäaine Alueesi huolto (24h) ja myynti Järvelä: Jarkko Mäkelä Tomi Mustasalo Veli Pekka Poutanen Hämeenlinna: Juha Karjalainen Jyväskylä: Juha Mikkonen Jyväskylä: Ari Viitala Kaustinen: Pasi Leskinen Nivala: Kimmo Palovaara Oulu: Joonas Hietala

041 440 1172 041 440 1176 041 440 1179 041 440 1177 040 450 1020 040 905 2552 040 519 5756 0400 286 781 045 773 48748

WWW.KYLMAKARKI.FI

6.4.2020 15.08


Startti Mysli soijaton rehu vasikoille uaromi Uusi mak ä – entist mpaa maittava

ESA MANNINEN Neuvontapäällikkö Va l i o Ly p s y - p a l ve l u t

Ensirehu vasikoille

Startti Myslissä on pötsiä rakentavaa voimaa Vasikan pötsi, 6 viikkoa, maito-vilja -ruokinta.

Vasikan pötsi, 6 viikkoa, Startti Mysli -ruokinta.

Startti Myslissä on kaikki. Se korvaa muut väkirehut. Ensimmäisten viikkojen aikana lisäksi tarvitaan vain vettä ja vapaasti karkearehua. Mitä ennemmin vasikka oppii syömään Startti Mysliä, sitä turvallisemmin se voidaan vierottaa juotolta. Saatavana kaikista meijereistä.

AMS-tilojen määrä kasvoi tasaisesti UUSIA AUTOMAATTILYPSYTILOJA TULI VIIME VUONNA SAMA MÄÄRÄ KUIN EDELLISENÄ VUONNA.

V

iime vuoden aikana 63 maitotilaa siirtyi Suomessa automaattilypsyyn. Edellise­nä vuonna uusia AMStiloja tuli täsmälleen sama määrä. Lypsypaikkojen eli lypsyrobottien määrä lisääntyi viime vuonna 134 kappaleella, mikä myös on edellisen vuoden tasolla. Automaattilypsytiloja oli viime vuoden lopussa kaikkiaan 1 201, mikä on 20,8 prosenttia kaikista maitotiloista. Arviolta noin 42 prosenttia Suomen maitomää­ rästä lypsetään automaattisella lypsyjärjestelmällä. Tämä on tosiaankin arvio, sillä tarkkaa tilastotietoa koko Suomesta ei ole olemassa. VUOSITTAIN päivitettävä automaattilypsytilojen ja -lypsypaikkojen tilasto perustuu tietoihin, jotka kerätään lypsyrobotteja maahantuovilta yrityksiltä. Kyseessä on vuoden lopun tilanne, ja mukaan on laskettu vain aktiiviset automaattilypsytilat ja käy­ tössä olevat lypsyrobotit tai lypsypaikat. Vuosien 2000–2011 luvut kokosi yhteen MTT:ssä (nyk. Luke) toiminut Maitokoneet-yksikkö. Tämän jälkeen tietojen kokoamisesta on vastannut Valion Alkutuotannon neuvonta. Vastaava kartoitus teh­ dään kaikissa Pohjoismaissa, ja pohjoismaisten meijerijärjestöjen maidon laatutyöryhmä (NMSM) kokoaa niistä vuosittain oman tilaston.

48 * MAIT O JA ME Lisätietoja: www.valio.fi/startti

MAME02020_heidi.indd 48

6.4.2020 15.09


Uusia AMS-tiloja ja robotteja vuosittain 2000–2019 Tiloja lisää/v

Lypsypaikkoja lisää/v

160

142

140

125 129

115

120

111

100 80

78

76

63 63

65

47 46

.18 .12 .19

.17

.12 31

31

.16

.12

31

.15

.12 31

31

.12

.14

.13

.12 31

31

.12

.12

.11

.12

.12

31

31

9

.10

31

.12

8

.12

.0

.0

31

31

.12

6

.0 7

.12

31

31

.12

.0

.0

5

4

31

.0 .12

31

31

.12

3

2

1

.12

.0

.0

0

.12

.0

31

74

134

101

86 80

57

51

102

101

12

7

.0

2

0

111

136

131

29

14

7

.12

20

.12

58

37

40

67

60

135

83

95

67

60

31

Luvut saatu maahantuojilta

165

31

Tiloja ja lypsypaikkoja lisää / vuosi

180

Automaattilypsyä käyttävien tilojen määrän kehittyminen 2000–2019 Lypsypaikkoja yhteensä

2000

Tiloja yhteensä 1863 1729 1593

1600 1400 959

1000

465

.19

.18

31

.12 31

.12

.17

.16

.12

31

.15

.12 31

.14

.12

31

.13

.12 31

31

.12

.12

31

.12

.11

.12

31

9

.10

.0

31

.12

.0

.12 31

818

717

576 641

1075

997

1138

385

8

311

.0 7

6

31

.12

.0

.0

5

4

31

.12

3

.12

.0

.0 .12

31

216

108 159

.12

127 50

31

1 .0

.12 31

31

.12

0

21 2

9

2

.0

23 60

9

2

0

.0

200

254

187

1201

904 950

705

.12

369

400

.12

452

563

31

600

Luvut saatu maahantuojilta

1462

1094

830

800

31

1361

1259

1200

31

Tiloja ja lypsypaikkoja

1800

25 % 20,8 % 20 %

18,2 %

AMS-tilojen määrät saatu maahantuojilta

15,8 % 13,6 %

15 %

12,0 % 10 % 5,4 % 5% 1,0 %

.0 4 .12 . 31 0 5 .12 .0 31 6 .12 .0 31 7 .12 . 31 08 .12 .0 31 9 .12 .10 31 .12 . 31 11 .12 .1 31 2 .12 . 3 1 13 .12 .14 31 .12 .1 31 5 .12 . 3 1 16 .12 .1 31 7 .12 .1 31 8 .12 .19

3

31

31

.12

.0

2 .0

.12

31

.12

.0

.12

31

.0 .12

31

31

1

0% 0

AMS-tilojen osuus kaikista maitotiloista, %

AMS-tilojen osuus kaikista maitotiloista 2000–2019

MAITO JA ME * 49

MAME02020_heidi.indd 49

6.4.2020 15.09


Se on sitä aitoa ja parasta kotimaista. AIV-tuotteet ovat Suomessa valmistettuja rehunsäilöntäaineita. Ne valmistetaan Oulussa tarkkojen kotimaisten laatustandardien mukaisesti. Siksi niihin voi luottaa. Ja siksi niille on myönnetty myös Avainlippu. AIV-valikoimasta löydät sopivat tuotteet kaikkiin rehunsäilöntarpeisiin, joten tehdään yhdessä tulevasta suvesta hyvä.

LUE LISÄÄ: AIV.fi/avainlippu

MAME02020_heidi.indd 50

6.4.2020 15.09


Ä: u

VA

UL STU

LISU

US

RIKU LUMIARO Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Suomen ympäristökeskus

Luonnon monimuotoisuus tarvitsee karjataloutta

P

erinneympäristöjen määrä on vähentynyt viime vuosisadalla yli 99 prosenttia. Aiem­ mat niityt, ahot ja karjan laitumet ovat nykyään tavan­ omaisesti viljeltyjä peltoja tai pusi­ koituneet umpeen. Lisäksi viljelymaat ovat muuttu­ neet yksipuolisemmiksi viljelykuvioi­ den suurentuessa, avo-ojien kado­ tessa ja lannoituksen lisääntyessä. Myös torjunta-aineiden käyttö on lisääntynyt. Kaiken kukkuraksi ilmastonmuu­ tos nopeuttaa perinneympäristöjen rehevöitymistä typpilaskeuman ja sateisuuden kasvaessa. Viime vuonna tehdyssä Suomen lajien uhanalaisarvioinnissa perinne­ ympäristöjen uhanalaisten lajien määrä kasvoi hieman ja on nyt 21,4 prosenttia uhanalaisista lajeista. Metsien jälkeen toiseksi eniten uhan­alaisia lajeja, kuten putkilo­ kasveja, pistiäisiä ja perhosia, on juuri perinneympäristöissä. Pääasiallinen syy 639 lajin uhan­ alaisuuteen on avoimien alueiden sulkeutuminen. Vuonna 2018 julkais­ tussa luontotyyppien uhanalaisuus­ tarkastelussa kaikki perinneympä­ ristötyypit luokiteltiin uhanalaisiksi,

JANNE VIINANEN

LAIDUNNUS JA TORJUNTA-AINEIDEN KÄYTÖN VÄHENTÄMINEN OVAT ESIMERKKEJÄ HYVISTÄ KEINOISTA YLLÄPITÄÄ LUONNON MONIMUOTOISUUTTA PERINNEYMPÄRISTÖISSÄ JA PELLOILLA.

eikä yhdenkään arvioitu säilyvän sel­ laisenaan. Suomen omista ja kansainvälisis­tä tavoitteista huolimatta luonnon monimuotoisuuden häviämistä ei ole saatu pysähtymään. Suomen lajeista noin 12 prosenttia ja luonto­tyypeistä joka toinen on uhanalainen. 2000luvulla lajien ja luontotyyppien uhan­ alaistuminen on jatkunut suojelusta huolimatta. Nykyiset toimet eivät riitä pysäyttämään luonnon moni­ muotoisuuden katoa. Luontopääoman häviäminen on peruuttamaton ilmiö, eikä suku­ puuttoon kuolleita lajeja saa takaisin.

Suomesta tiedetään hävinneen 312 lajia, joista suurin osa on kovakuo­ riaisia. Niistä yli puolet on esiinty­nyt juuri ihmisen muokkaamissa perinneympäristöissä. LAIDUNTAVAT eläimet ovat keskei­sen tärkeitä monipuolisen maa-­ talousluonnon ylläpitäjinä. ”Tutkimuksissa on havaittu, että siellä, missä laidunnus loppuu, luon­ toarvot alkavat laskea merkittävästi”, tutkija Janne Heliölä Suomen ympä­ ristökeskuksesta toteaa. ”Peltonurmillakin laidunnus hyö­ dyttää peltolinnuston lisäksi monia selkärangattomia. Eniten luonto­ arvoja on peltojen ulkopuolisilla niitty- ja metsälaitumilla sekä ran­ talaitumilla. Ikävä kyllä, heikompi tuottavuus on vähentänyt luonnon­ laitumien käyttöä ja laiduntamista. Perinneympäristöjen suurin uhka onkin karjatalouden yleinen vähe­ neminen”, Heliölä jatkaa. Eniten uhanalaisia maatalous­ ympäristön lajeja on luonnonlaitu­ mien kuivilla niityillä sekä haka­ mailla ja lehdesniityillä. Sen sijaan vähi­ten, ainoastaan kaksi prosenttia näistä uhanalaisista lajeista, elää vil­ jelysmaalla. Maatalouden luonnon moni­muotoisuuden säilyttämisessä MAITO JA ME * 51

MAME02020_heidi.indd 51

6.4.2020 15.09


VA S

LL TUU

ISUU

S

kuivien niittyjen hoito laidunnuksella on merkittävin toimenpide. ”Ikävä kyllä sekä nautojen että nautatilojen määrä laskee vakaasti, eikä siihen ole muutosta näköpiiris­ sä. Nautatalouden laajamittainen jatkuvuus on kohtalonkysymys maa­ talousalueiden luonnon monimuo­ toisuudelle. Lampaita ja hevosia on niin vähän, ettei sillä ole suurta vaikutusta kokonaisuuteen, alueelli­ sesti kylläkin, kuten saaristossa”, Heliölä pohdiskelee. MAATALOUSLUONNON monimuo­ toisuuden edistämisessä ympäristö­ korvausjärjestelmä on hyvä työkalu. Uhanalaisten perinnebiotooppien hoito ja säilyminen onkin täysin ym­ päristösopimusten varassa. Ilman ympäristötukea peltojen monimuo­ toisuus olisi vähentynyt huomatta­ vasti rajummin. ”Luonnonhoitopeltojen pinta ala laskenut ja monimuotoisuuspeltojen pinta ala pysynyt pienenä. Pientarei­ den alan väheneminen jatkuu, ja tut­ kimuksissa tehokkaiksi havaittuja kukkakaistoja on perustettu niukasti peltojen reunoille. Ja ennen kaikkea laiduntaminen vähenee kaikkialla, myös nurmipelloilla”, erikoistutkija Mikko Kuussaari Suomen ympäris­ tökeskuksesta harmittelee. Mikäli monimuotoisuudesta ha­ lutaan huolehtia, on lisättävä pitkä­ aikaisten luonnonhoitopeltojen ja kesantojen alaa. Lisäksi tarvitaan kukkakaistojen ja niittypeltojen pe­ rustamista sekä monimuotoisuus­ toimiin painottuvaa neuvontaa. PELLOILLA käytettävät kemialliset torjunta-aineet vaikuttavat muihin­ kin kuin torjunnan kohteena oleviin eliöihin. Hyönteistuholaisten tor­ junta-aineet rasittavat myös maa­ taloudelle tärkeitä hyönteisiä, kuten pölyttäjiä ja tuholaisten luontaisia vihollisia. ”Käyttöohjeita noudattamalla voi­ daan vähentää muiden kuin torjun­ nan kohteena olevien eliöiden altis­ tumista, mutta haittoja luonnolle ei

Vähennä torjunta-aineiden käyttöä – kokeile vaihtoehtoisia kasvinsuojelukeinoja • • • • • • • •

Rikkakasveja tukahduttavien aluskasvien käyttö Katteet Harsot Houkutuskasvit Kylvöaikojen siirtäminen tuholaisten esiintymishuippujen välttämiseksi Viljelykierto Sekaviljelymenetelmät, jotka hidastavat kasvintuhoajien leviämistä Luontaisen biologisen torjunnan tehostaminen monivuotisten nurmi- ja niittykasvikaistojen ja peltoja reunustavien viljelemättömien, puoliluonnontilaisten alueiden avulla.

Toimi maatalouden luonnon monimuotoisuuden hyväksi • • • • • •

Laidunna karjaa Hoida ja perusta luonnonlaitumia, niittyjä ja ketoja Ylläpidä kesantoja, pientareita, kukkakaistoja ja muita avoimia viljelemättömiä alueita Suosi laho- ja lehtipuita laitumilla ja metsänreunoilla Vähennä torjunta-aineiden käyttöä Arvosta perinnemaisemia.

voi välttää kokonaan. Lieväkin altis­ tuminen voi aiheuttaa esimerkiksi pölyttäjien käyttäytymismuutoksia ja vastustuskyvyn sekä lisääntymisen heikkenemistä. Erilaisten torjuntaaineiden pitkäaikaiset vaikutukset ja yhteisvaikutukset tunnetaan huonosti”, ylipistolehtori Marjaana Toivonen Helsingin yliopistosta kertoo. Rikkakasvien torjunta-aineet vähentävät ongelmarikkojen ohella myös kasveja, joista ei olisi viljely­ kasveille varsinaista haittaa. Esimer­ kiksi pienikokoiset rikkakasvit viljelykasvin juurella suojaavat maanpin­ taa eroosiolta sekä pidättävät ravin­ teita pellossa, ja ne kilpailevat suuri­ kokoisemman viljelykasvin kanssa

suhteellisen vähän valosta ja ravin­ teista. Jos kaikki rikkakasvit torju­ taan tarkasti, myös hyönteisten ja lintujen ravintovalikoima kapenee. Monia luonnolle haitallisia tor­ junta-aineita on kielletty. Toisaalta tilalle on tullut usein uusia aineita, joiden vaikutuksista tiedetään vä­ hemmän. Tärkeintä olisi etsiä ja kehittää vaihtoehtoisia kasvinsuojelukeinoja, joiden avulla torjunta-aineiden tarve vähenisi. Kemiallisia torjunta-ainei­ ta voisi korvata myös biologisilla tor­ junta-aineilla, mutta toistaiseksi yri­ tykset eivät ole ihmeemmin kiinnostuneet niiden kehittämisestä”, Toivo­ nen sanoo.

52 * MAITO JA ME

MAME02020_heidi.indd 52

6.4.2020 15.09


VA

UL STU

LISU

US

Tehdään lumo näkyväksi

HEIDI HUTTUNEN Kehityspäällikkö Va l i o La at u - p a l ve l u t

HANKKEISIIN OSALLISTUMALLA VOIMME KERTOA KULUTTAJILLE SIITÄ HIENOSTA TYÖSTÄ, JOTA MAITOTILOILLA TEHDÄÄN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN HYVÄKSI. ILMOITTAUDU NOPEASTI MUKAAN VAIKKA KAIKKIIN! HEIDI HUT TUN EN

Monimuotoisuuskartoitus selvittää maitotilan luontoarvot Valion ja Maa- ja kotitalousnaisten yhteisessä hankkeessa selvitetään maitotilojen lajien runsautta ja arvokkaita luontokohteita sekä löydetään keinoja monimuotoisuuden lisäämiseen.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: kehityspäällikkö Heidi Huttunen, Valio Alkutuotanto, heidi.huttunen@valio.fi, p. 050 398 7416, tai kehitysjohtaja Leena LahdenvesiKorhonen, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus Ry, leena.lahdenvesi-korhonen@maajakotitalousnaiset.fi

L

uonnon monimuotoisuus heikkenee myös Suomessa, mutta maitotiloilla on mah­ dollisuuksia hidastaa lajien ja niiden elinympäristöjen katoamista. Tavoitteenamme Valiolla on, että tulevaisuudessa hiilineutraalia valiomaitoa tuotetaan yhä moni­ muotoisemmassa maatalousympä­ ristössä. Tämäkin projekti on osa Valion Carbo-hankekokonaisuutta ja sopii kaikenkokoisille sekä -tyyppi­ sille tiloille. Maitotilan monimuotoisuus­ kartoituksen maastokäynnillä Maaja kotitalousnaisten maisema-asian­ tuntija ja maitotilayrittäjä kartoittavat yhdessä tilan arvokkaita luon­ tokohteita, indikaattorilajeja sekä vieraslajeja hyödyntäen olemassa olevaa kartta-aineistoa ja viljelykir­ janpitoa. Samalla pohditaan, miten maito­ tila voi lisätä luonnon monimuotoisuutta kyseiselle tilalle sopivilla toi­ menpiteillä. Yrittäjä saa kartoitus­ käynnin tulokset ja toimenpideehdotukset suullisesti ja kirjallisesti.

Lue Aution tilan kokemukset kartoitus palvelusta: www.maitojame.fi/ artikkelit/laiduntajat-edistavatluonnon-monimuotoisuutta/54555349

Maatalousympäristön lajiseuranta – löytämisen iloa!

Palvelu on Valioryhmän maitotila-­ yrittäjälle maksutonta ja kartoitus­ käynti on sovittavissa yrittäjän aika­ taulujen mukaan. Edelliskesän monimuotoisuus­ kartoitukset saivat erinomaista palautetta maitotilayrittäjiltä. Pal­ velun avulla yrittäjät löysivät uusia näkökulmia tilan kehittämiseen. Kesällä 2020 kartoitusta tarjotaan 30 uudelle maitotilalle. Ilmoittaudu siis nopeasti mukaan! Laiduntajat edistävät luonnon monimuotoisuutta -artikkelissa kerrotaan, kuinka Aution maitotila selvitti ammattilaisen avulla tilan biodiversiteettiarvon ja kehittämistoimen­piteet.

Harrastatko itse tai harrastaako joku perheenjäsenistäsi eläintai kasvilajien bongausta? Huolestuttaako luonnon monimuotoisuuden heikentyminen?

E

tsimme valiolaisia omista­ jayrittäjiä perheineen mu­ kaan pieneen ja ketterään luonnon monimuotoisuutta tuke­ vaan projektiin, joka on osa Valion Carbo-hankekokonaisuutta. Tavoitteenamme on seurata yhdessä Luonnontieteellisen kes­ kusmuseo Luomuksen ja Suomen Lajitietokeskuksen kanssa eräiden kasvi-, lintu- ja hyönteislajien esiin­ tymistä maitotiloillamme. Lajit on valittu siten, että ne ovat tyypillisiä, helposti tunnistettavia MAITO JA ME * 53

MAME02020_heidi.indd 53

6.4.2020 15.09


HEIDI HUT TUN EN

maatalousympäristöjen lajeja, joiden esiintymisestä haluaisimme saada Luomuksen kanssa lisää tietoa. Mukana ovat esimerkiksi kottarai­ nen, mesimarja ja neitoperhonen. Käytännössä osallistuminen tar­ koittaa, että lajeja havainnoidaan touko-elokuussa kerran kuukaudes­ sa tilan mailla ja havainnot kirjataan Suomen Lajitietokeskuksen Vihkotietokantaan valiolaisten omalle lo­ makkeelle. Muitakin lajihavaintoja voi halutessaan tallentaa. Lajihavain­ toja on helppo tehdä esim. kasvusto­ jen tarkkailun lomassa. Havainnointiin ovat tervetulleita muutkin kuin tilalla asuvat tai työs­ kentelevät henkilöt, kunhan vaan lajit havainnoidaan Valioryhmän maitotilalla, luonnollisesti omistajan luvalla. Järjestämme keväällä koulu­ tusta, jossa havainnoitavat lajit esi­ tellään ja käytännön asiat käydään läpi. Kannattaa siis ilmoittautua nopeasti mukaan! Lisätiedot ja ilmoittautumiset: kehityspäällikkö Heidi Huttunen, Valio Alkutuotanto, heidi.huttunen@valio.fi, p. 050 398 7416

Valtakunnallinen perinnebiotooppien inventointi Löytyykö tilaltasi vanhoja laitumia tai niittyjä? Perinnebiotooppien inventointi kerää tiedot yhteen vuosina 2019−21.

P

erinnebiotoopit, eli niityt, kedot, hakamaat ja metsä­ laitumet, ovat perinteisen karjatalouden muovaamia lajirikkai­ ta elinympäristöjä. Perinnebiotoopeilta on kerätty karjan talvirehua, ja niitä on käytetty laitumina. Maatalouden tehostuttua perinnebiotoopit ovat nykyään riip­ puvaisia perinteistä käyttöä muistut­ tavasta aktiivisesta hoidosta. Hoito on ensisijaisesti laidunnusta ja niittoa sekä puuston ja pensaiden raivausta. Perinnebiotooppien hoitoa rahoitetaan pääasiallisesti maatalou­ den ympäristökorvausjärjestelmän kautta. Valtakunnallisesti tai maa­ kunnallisesti arvokkaiden kohteiden hoitoon voi hakea korotettua ympä­ ristökorvausta.

Tällä hetkellä Suomessa on noin 30 000 hehtaaria hoidettuja perin­ nebiotooppeja. Tavoitteeksi on ase­ tettu 60 000 hehtaaria, jotta perin­ nebiotoopit ja niiden lajisto voisivat säilyä. Viime vuonna alkoi koko Suo­ messa perinnebiotooppien päivitys­ inventointi. Tietojen päivittäminen on tarpeen, jotta hoito- ja kunnos­ tustoimenpiteet voidaan kohdistaa mahdollisimman hyvin. Uuden tie­ don myötä tavoitteena on lisätä hoi­ dettua pinta-alaa 15 000 hehtaaria muutaman vuoden aikana. Inventointiin toivotaan mukaan mahdollisimman paljon niittyjä, jotta arvokkaat ja kunnostuskelpoiset kohteet löydettäisiin ja saataisiin hoidon piiriin. Jo aikaisemmin arvo­ tettujen kohteiden lisäksi kiinnosta­ via ja mahdollisesti arvokkaita voivat olla esimerkiksi pitkään laidunnuk­ sessa olleet alueet. Vaikka hoito olisi päättynyt, alueil­la voi olla perinnebiotooppi­ arvoja jäljellä tai ne voivat olla palau­ tettavissa kunnostuksella ja sen jäl­ keen uudelleen aloitettavalla hoidol­ la. Myös hyvin pienet kohteet voivat olla arvokkaita. Lisäksi arvokkaiden kohteiden lähellä olevat avoimet ja puoliavoi­ met alueet voivat olla merkittäviä, etenkin jos niitä on joskus laidunnet­ tu tai niitetty. Tällaisia alueita kun­ nostamalla ja hoitamalla voi olla mahdollista laajentaa olemassa ole­ via arvokkaita kohteita. Jos omalla tilallasi on laidunnet­ tuja niittyjä tai muita mahdollisesti arvokkaita perinnebiotooppikohtei­ ta, voit olla yhteydessä oman alueesi ELY-keskukseen tai inventointien koordinaattoriin Sonja Forssiin. Tällöin kohde voidaan arvioida ja tarvittaessa ottaa mukaan inven­ tointiin. Inventoinnit toteutetaan ELYkeskuksissa ja Metsähallituksessa, ja niitä ohjataan ja koordinoidaan ympäristöministeriössä sekä Suomen ympäristökeskuksessa. Lisätiedot: Sonja Forss, sonja.forss@ymparisto.fi p, 0295 251 120

54 * MAITO JA ME

MAME02020_heidi.indd 54

6.4.2020 15.09


PARASTA

REHUNSÄILÖNTÄÄN

Lisäarvoa rehunsäilöntään:

BONSILAGE PRO PROPYLEENIGLYKOLIA OMASTA SÄILÖREHUSTA

BONSILAGE SPEED SÄILÖREHUN KESÄSYÖTTÖÖN JA AIKAISIN SYKSYLLÄ AVATTAVIIN SIILOIHIN

BONSILAGE FORTE KOSTEALLE REHULLE

p. 010 3211 950 www.eurotrading.fi

MAME02020_heidi.indd 55

6.4.2020 15.09


U U T T A V A L I O LT A

Erilainen kesäjakso edessämme

Leivotaan

RAKKAUDELLA

VALIO

TOIMIVAT

RESEPTIT

Tutustu toukokuun uutuuksiin Valion Reseptiliitteessä!

Uutuuksia mehuhyllyssä

V

alio Hedelmätarha® mehujen sarja täyden­ tyy kahdella raikkaalla uutuusmaulla. Samalla Hedelmätarha® mehuissa otetaan käyt­ töön täysin kierrätettävä, valkaisematon kartonkipakkaus. Valio Hedelmätarha® luomupuolukkamehu on täynnä puolu­ kan mukavan kirpakkaa makua. Pirteä sitrusmaku Valio Hedelmätarha® kolme sitrushedelmää on täysmehu, jossa tuttu appelsiini saa uutta twistiä mandarii­ nista ja veriappelsiinista.

Takana on monella tapaa aivan poikkeuksellinen kevät. Poikkeustilanteessa arjen perusasiat kuten ruoka ovat entistä tärkeämpiä.

V

aliolaisilla maitotiloilla tehdään tärkeää työtä huolto­ varmuuden takaamiseksi kaikenlaisina aikoina. Näin myös tuotantolaitoksissamme ja logistiikassa. Jos tilan­ teessa haluaa nähdä jotakin positiivista, niin puhdasta, suomalaista ja omavaraista ruokatuotantoa arvostetaan epidemian jälkeen taas enemmän. MARKKINOINNISSA ja viestinnässä seurataan tilannetta ja ennusteita tarkasti. Tässä kohtaa voi todeta kuitenkin, että tuleva kesä on erilai­ nen kuin suunnittelimme. Uutuuksia lanseerataan, osa suunnitellussa aikataulussa, osa myöhemmin syksymmällä. Lykkäämiseen voi olla syynä muuttunut markkinatilanne tai esimerkiksi tehtaan valmistus­ linjalle tuleva osa, joka tarvitsisi ulkomaisen asentajan. Suunnitelmat elävät ja me pyrimme elämään siinä muutoksessa mukana. Haastavassa tilanteessa on myös tehty merkittäviä säästöjä markkinoinnista yrityksemme kilpailukyvyn varmistamiseksi. Uutuus­ tuotteet tarvitsevat edelleen markkinoinnin tukea, jotta ne löytävät ostajansa. Meidän tehtävämme on löytää oikeat kanavat. Olemme esi­ merkiksi vähentäneet suunnitelmissamme ulkomainontaa ja siirtäneet painopistettä digitaalisiin kanaviin, joissa vietetään entistä enemmän aikaa. Tapahtumia ja maistatuksia tänä kesänä ei nyt luonnollisesti­ kaan tehdä. PYRIMME tuomaan helpotusta ja myötäelämistä arkeen tarjoamissam­ me sisällöissä, muun muassa some-kanavissamme ja valio.fi reseptii­ kassa. Nyt esimerkiksi monessa perheessä laitetaan ruokaa enemmän kuin pitkään aikaan, ja vaihtelua kaivataan. Oman arkeni helpottajana keväällä on ollut mainio uutuutemme Valio kermainen currykastike. Arkireseptit ja kouluruokien suosikit ovat löytäneet yleisönsä. Koti­keittiöissä myös leivotaan enemmän. Se voi olla tilanteeseen sopivaa taikinaterapiaa ja yhteistä tekemistä perheen kesken. VALION laadukkailla tuotteilla onkin paikkansa monessa eri hetkessä, monia eri tarpeita tyydyttämässä. Myös tulevana kesänä.

Molemmat uutuusmaut sopivat hyvin myös juomasekoituksiin! Kokeilisitko Sitrus Shandya vai Puolukka-vadelma mocktailia?

ANN-MARI HÄMÄLÄINEN Markkinointi- ja viestintäjohtaja Va l i o O y

Katso ideoita arkiruokaan osoitteesta valio.fi/arkiruoka

56 * MAITO JA ME

MAME02020_heidi.indd 56

6.4.2020 15.09


Jäätävän herkullisia uutuuksia

VALIO OY

U U T T A V A L I O LT A

Virtaa vihersmoothiesta

V

O

nko toiveissa lusikallinen suloisuutta vai ärhäkämpi makuelämys? Valion jäätelöuutuuksista löytyy nyt kaksi ääripäätä: Valio Jäätelöfabriikki salmiakkipommi tarjoaa pommin­ varman helpotuksen akuuttiin salmiakin­himoon jäätelön muodossa. Suloinen sahrami taas on kauniin keltainen ja hurmaavan herkullinen jäätelö, jossa hunajakastike ja ihanasti rouskuvat karamellin palaset täydentävät sahramin hienostuneisuutta.

alio Luomu™ vihersmoothien raikas maku ja väri syntyy luomu­ hedelmistä ja -vihanneksista: omenasta, ananaksesta, pinaatis­ ta, piparmintusta ja sitruunasta. Annospakkaus säilyy avaamatto­ mana huoneenlämmössä, joten se on helppo napata mukaan myös evääksi. Isommasta 0,75 l pakkauksesta riittää aamiais­ pöydässä useammallekin.

PIENEEN JÄÄTELÖNHIMOON Iso purkki voi olla liian iso kerralla nautittavaksi. Tai sitten ei. Joka tapauksessa pienempiäkin löytyy. Valio Jäätelöfabriikin suosikkimaut unelmasuklaa, kreisi kinuski ja super vanilja ovat nyt saatavilla myös 150 ml pikkupikareina.

Mikä ihmeen Härtelö® ?

H

ärtelö® on härkäpavuista valmistettua kasvipohjaista jäätelöä, jonka taustalla on seitsemän Helsingin yliopiston elintarvike­ tieteen opiskelijan perustama Lipasu Oy. Nuoret yrittäjät halu­ sivat tuoda markkinoille kasvipohjaisen jäätelön, joka olisi yhtä herkul­ lista ja täyteläistä kuin tavallinen jäätelö. Härtelö sai tunnustusta S-ryhmän Suomalainen Menestysresepti 2019 -kilpailussa, jonka loppumetreillä se sai kumppanikseen Valion: ”Herkullisessa yhteistyössä Härtelö® jatkaa itsenäisenä yrityksenä ja brändinä. Valio auttaa vastaamaan kysyntään ja kansainväliseen kiin­ nostukseen business-enkelin roolissa ja taustatukea antaen”, jäätelöiden kategoriapäällikkö Tea Ijäs kertoo. Härtelöstä on saatavilla kolme herkullista makua: suklaa, limepassion ja minttu.

ANNA JALAS-KARJALAINEN C o p y w r i t e r, Va l i o O y

Kun mokkapala kohtasi berliinin­ munkin, syntyivät pinkit palat! Ohje näihin ihanuuksiin sekä kaikkeen muuhunkin leivontaan osoitteesta valio.fi/leivonta MAITO JA ME * 57

MAME02020_heidi.indd 57

6.4.2020 15.09


N TA A A V TA A IOLL L A V

JAAKKO ROUHIAINEN

Syntynyt Juvalla v. 1955 Piispalan maitotilan isäntä Juvan Vuorenmaalla Valion hallintoneuvoston varapuheenjohtaja vuosina 2002−2020 Valion Eläkekassan hallintoneuvoston puheen­ johtaja vuosina 2005−2020

58 * MAITO JA ME

MAME02020_heidi.indd 58

6.4.2020 15.10


Meijerikentän kuohuissa JUVALAISELLA MAITOTILAYRITTÄJÄ JAAKKO ROUHIAISELLA ON MITTAVA LUOTTAMUSTOIMIURA VALIO-RYHMÄSSÄ. VALION HALLINTONEUVOSTON VARAPUHEENJOHTAJANA HÄN ON TOIMINUT VUODESTA 2002. TIETÄ OVAT VÄRITTÄNEET MONENLAISET TAPAHTUMAT JA KÄÄNTEET.

V

T E K S T I A N U A R TJ O K I K U VA TA P I O H O N K A M A A

alion hallintoneu­ voston varapuheen­ johtaja Jaakko Rouhiainen arvioi, että eri vuosikymmenille ulottuva luottamustoimiura meijeri­ kentässä on antanut erityisesti pers­ pektiiviä katsoa asioita eri näkökul­ mista niin kotimaassa kuin myös kansainvälisesti. ”Vuodet ovat olleet hyvin mielen­ kiintoisia, ja mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin on antanut voimaa lähteä ajamaan ani varhain räntä­ sateessa Juvalta Helsinkiin kokouk­ siin”, Jaakko Rouhiainen sanoo. Rouhiaisen maitoalan luottamus­ toimiura alkoi vuonna 1977 Juvan Osuusmeijerin hallintoneuvostosta, ja Valion hallintoneuvoston varapu­ heenjohtajaksi hänet valittiin 2002. Hänen voi todeta tuntevan Valion ja maitoalan kuin omat taskunsa. Valio Oy on Rouhiaisen mielestä elintarvikealan ehdoton ykkönen Suomessa. ”Meillä ei olisi tällaista Valiota, jos olisimme pörssiyritys. Kasvolliset omistajat ovat vahvuutemme.” Syvä luottamus omistajahallinnon ja toimivan johdon kesken antaa va­ kautta ja turvaa tehdä sellaisia pää­ töksiä, jotka ovat maitosektorin ja omistajayrittäjien kannalta kestäviä. VAIKEITAKIN päätöksiä on mahtu­ nut Rouhiaisen uran varrelle, vii­ meisimpänä Valio-ryhmän siirtymi­ nen sopimustuotantoon. Pitkällä tähtäimellä päätös antaa vakautta yritykselle, ja tiloille kehittämisen

näkökulmasta tarpeellisia tietoja. Valion vastaanottaman maitomäärän parempi ennustettavuus on entistä tärkeämpää toimintaympäristöön liitty­vien epävarmuustekijöiden li­ sääntyessä. Vuosikymmenten aikana muita suuria muutoksia ovat olleet Rouhi­ aisen mukaan esimerkiksi Valio Oy:n syntyminen Osuuskunta Valiosta vuonna 1992, ja Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995. Luottamustoimiuran parhaimpia hetkiä ovat olleet ne, jolloin hallin­ nossa on voitu päättää esimerkiksi maidon tilityshinnan nostosta. ”Valiolla osuuskunnille makset­ta­ vasta maidon tilityshinnasta päättää maitotilayrittäjistä koostuva hallitus. Kaikki liikenevä ja yritystoiminnan turvaamisen kannalta mahdollinen tuotto maksetaan osuuskunnille ja edelleen maitotilayrittäjille maidon tuottajahinnassa”, Rouhiainen sanoo. On muistettava, että Valion ansi­ osta Suomessa maidon tuottajahinta on pystytty pitämään EU-hintatasoa keskimääräistä korkeampana, kaik­ kien haasteellisten vuosien ajan. “En toki väitä, että hintataso olisi ollut suomalaisille maitotiloille riittävä.” MAAILMANLAAJUISEKSI pande­ miaksi levinneen koronaviruksen vaikutukset meijeritoimialaan ovat vielä osin hämärän peitossa. Tule­ vaisuutta värittää kuitenkin jonkin­ asteinen epävarmuus. ”Maito on joka tapauksessa maa­ talouden selkäranka Suomessa ja

tuotantosuunnista se kannattavin. Valiolla on myös tärkeä rooli, kun sen takaa osaltaan maamme huolto­ varmuutta ja ruokaturvaa”, Rouhiai­ nen muistuttaa. Koronavirus on haastatteluhetkel­ lä maaliskuun loppupuolella vaikut­ tanut Valion eri toiminnoissa esimerkiksi tuotteiden tilaus- ja toimi­tus­ määriin sekä eri toiminnoissa käyt­ töön otettuihin uusiin toimintatapoi­ hin ja erikoisjärjestelyihin. Yritykses­ sä on varauduttu eri skenaari­oihin epidemian edetessä ja jatkuessa. ”Vaikeuksista on selvitty Valioryhmässä aina. Tämän kevään aika­ na kotimaisen elintarviketuotannon arvostus on noussut entisestään, joka on hyvä asia.” JAAKKO Rouhiaisen pitkän ja aktii­ visen uran hallinnossa ovat mahdol­ listaneet sekä perhe että Piispalan tilan pitkäaikaiset työntekijät Reima Pekurinen ja Ville Myyryläinen. Hei­ dän lisäkseen myös hyvin toiminut lomitus ansaitsee kiitosta. Rouhiai­ sen puoliso Aini Rouhiainen työs­ kentelee Mikkelissä opinto-ohjaaja­ na ja Ella-tytär opiskelee samassa kaupungissa kaksoistutkintoa. ”Reissussa ei ole kiva olla, jos kotona asiat eivät ole hyvin”, Rou­ hiainen toteaa. ”Kiitän Valion omistajien edusta­ jia siitä tuesta, jota he ovat näiden vuosien aikana minulle antaneet. Kiitän myös Valion henkilöstöä hyvästä yhteistyöstä.”

MAITO JA ME * 59

MAME02020_heidi.indd 59

6.4.2020 15.10


Keittiön

KERMAISET

OIKOTIET Herkullinen arkiruoka valmistuu näppärästi pienellä oikaisulla. Kun valitset valmiin kastikkeen, ruoka valmistuu nopeasti ilman turhaa tiskiä. Vähemmän aikaa keittiössä, enemmän aikaa yhdessä perheen kanssa.

UUTUUS

MAME02020_heidi.indd 60

6.4.2020 15.10


AA UTR E N I HIIL O 2035 T MAI

LI

Hiilineutraalin maitoketjun kuulumiset

T

ätä kirjoittaessani korona­ viruksen aiheuttama pande­ mia runtelee koko maailmaa. Suomessa elämme jo poik­ keusoloissa ja pahin tauti­ huippu taitaa olla vielä edessäpäin. Turva­ taksemme terveytemme yhteiskuntaa ollaan laittamassa säppiin. Samaan aikaan julkiste­ taan tieto, että Valio on seitsemännen kerran peräkkäin valittu Suomen vastuullisimmaksi brändiksi. Mielestäni tieto on pysäyttävä. Eritoten muis-taen sen, millaiseen pyörityk­ seen maitoala on ilmastoasioiden osalta mediassa joutunut. Kotimaisella vastuulli­ sesti ja kestävästi tuo­tetulla ruoalla on sitten­ kin laaja arvostus ja kysyntä, mikä korostuu kriisiaikana. Vastuulliseen ja kestävään tuotantoon tähtää myös Hiilineutraali maitoketju 2035 -ohjelmamme. Minulta on kysytty useita kertoja − ihan aiheesta − mitä hiilineutraali maidontuotanto maksaa ja kuka sen maksaa. En pysty vastaamaan täydellisesti ja tyhjen­ tävästi, mutta yritän muutaman esimerkin avulla valottaa asiaa. Esimerkkeinä käytän hiiliviljelyä, eläinten jalostusta ja metaanin tuotannon vähentämistä ruokinnan avulla. Hiiliviljelyssä tuotamme nurmesta paitsi satoa karjan rehuksi, myös orgaanista aines­ ta maaperään. Nurmipelto on paitsi rehua, myös hiilinielu. Hiiliviljelyssä käytämme monipuolista siemenseosta, pidennämme viljelykiertoa, vähennämme muokkausta ja erityisesti syyskyntöä, käytämme karjan­ lantaa sekä korjaamme sadon pidempään sänkeen. Näistä tekniikoista ei tule tiloille lisä­kustannuksia. Toki pidempään sänkeen niitto voi laskea satoa, mutta vastaavasti parantaa nurmen jälkikasvuun lähtöä. Sato­ taso voi pidemmällä aikavälillä jopa nousta

ja raakamaidon hiilijalanjälki laskee noin 20−30 prosenttia, mahdollisesti enem­ mänkin. Lehmien jalostuksessa painopiste on tällä hetkellä rehun hyväksikäytön parantami­ sessa. Osittain työkaluja on jo olemassa sekä kokonaisjalostusarvon määrittämiseen että tilakohtaiseen sonni- ja lehmävalintaan. Esimerkiksi FABAn lanseeraaman rehu­säästöindeksin käyttöönotto on hyvä alku. Lisäkehitystä toki tarvitaan ja hyöty­potentiaali on melkoinen. On laskettu, että 15 vuoden tähtäimellä olisi mahdollista saavuttaa lisätuotosta yli 1 000 EKM kiloa lehmää kohden vuodessa ilman, että rehun­ syöntimäärä nousisi lainkaan. Tämä vastaa noin 10 prosentin parannusta rehun hyväksi­ käytössä ja saman verran pienentyneinä ruo­ kintakustannuksina per maitolitra. Samalla päästöt vähenevät maitolitraa kohden sekä pellolla että navetassa. Lehmien ruoansulatuksessa muodostuvan metaanin vähentäminen kannattavasti on edellisiä esimerkkejä hankalampaa. Tekno­ logioita on kyllä olemassa ja lisää kehitetään. Parhaalla tällä hetkellä tiedossa olevalla tekniikalla voidaan vähentää metaanin tuo­ tantoa noin 30 prosenttia ilman, että maito­ tuotos laskee. Tämä pienentää maidon hiili­ jalanjälkeä noin 15 prosenttia. Teknologialla on kuitenkin kustannus, jota pienempi rehunkulutus per maitolitra ei kompensoi. Tässä korvauksen täytyy siis tulla muualta kuin alkutuotannosta. Kun pyrimme vähähiiliseen tuotantoon, emme voi tuijottaa pelkästään saavutettuihin päästösäästöihin. Menetelmien kehittämisessä on aina oltava mukana tuottavuus- ja kustannusnäkökulmat. Tuottavuutta paran­ tavien ja kustannuksia alentavien keinojen käyttöönotolle on matalampi kynnys.

JUHA NOUSIAINEN Hiilineutraalin maitoketjun johtaja Va l i o O y

”Nurmipelto on paitsi rehua, myös hiilinielu.”

MAITO JA ME * 61

MAME02020_heidi.indd 61

6.4.2020 15.10


Ä MIN Ä TÄJ T I R Y

Mitä teille merkitsee, että olette Valion omistajia? On hienoa olla omistajana tunnetussa, arvostetussa yrityksessä, joka jalostaa monipuolisia ja turvallisia tuotteita niin Suomeen kuin muuallekin.

Laatumaitoa kolmannessa polvessa KARHULAN TILALLA ON TUOTETTU PARHAASEEN E-LUOKKAAN KUULUVAA MAITOA JO VUODESTA 1969. TILAN PITKÄJÄNTEINEN TYÖ PALKITAAN KULTAMITALILLA TOISTAMISEEN.

W

T E K S T I A N N A J A L A S - K A R J A L A I N E N K U VA K A R H U S T E N KO T I A L B U M I J A 1 2 3 R F

alter Ehrströmin sää­ tiön kultainen mitali myönnetään 50:n tai 25 vuoden ajan yhtä­ jaksoisesti tuotetusta E-luokkaisesta eli parhaan laatuluo­ kan maidosta. Tänä vuonna kolme tilaa saa tuplakultamitalin 50:n yh­ täjaksoisen tuotantovuoden jälkeen. Heidän joukossaan ovat Karhulan tilan Timo ja Tuula Karhunen. ”Onhan se hieno asia, että tilalla on onnistuttu tuottamaan laadukas­ ta maitoa jo puoli vuosisataa. Siinä kerkeää tapahtumaan monenlaista. Maidon laadulla on merkitystä jo jatkojalostuksenkin kannalta. Emme

voi kuitenkaan kokonaan ottaa kun­ niaa, koska lypsyhommaa tehdään Karhulassa jo kolmannessa polves­ sa”, Timo Karhunen muistuttaa. TIMO ja Tuula alkoivat pyörittää tilaa vuonna 2002. Sitä ennen yrit­ tä­jinä toimivat Timon vanhemmat Pekka ja Sinikka Karhunen, jotka ottivat vastaan edellisen 25-vuotis­ kultamitalin. Heille tila oli siirtynyt Timon isovanhemmilta Einari ja Hilda Karhuselta. Timo on kasvanut maitotilalla ja ollut tilan töissä siitä asti, kun mu­ kana pysyi. Tuulalla ei ollut aiempaa kokemusta maitotilan arjesta, joten

paljon on opittu matkan varrella. ”Joka päivä sitä oppii edelleen uutta, kun maitotilan hoitamiseen ja johtamiseen liittyy niin monenlaista tekemistä. Vaikka tässä työssä jatku­ vat omat toistuvat rutiininsa, jokai­ nen päivä on kuitenkin erilainen. Olen tykännyt myös siitä, että asioita voi tehdä omassa järjestyksessä päi­ vätyötä vapaammin”, Tuula kertoo työn hyvistä puolista. ”Työssä jaksamista on auttanut, että lomittaja on saatu helposti ja on päästy irtaantumaan tilan töistä harrastusten pariin. Iso kiitos lomit­ tajille huolellisuudesta ja hyvin teh­ dystä työstä!”

62 * MAITO JA ME

MAME02020_heidi.indd 62

6.4.2020 15.10


”Tilalla on onnistuttu tuottamaan laadukasta maitoa jo puoli vuosisataa.” ELT Walter Ehrström oli maito­ hygienian uranuurtaja. Hän työs­ kenteli Helsingin kaupungineläin­ lääkärinä vuosina 1918–1954 ja väit­ teli maitohygienian alalta tohtoriksi Saksan Leipzigissä vuonna 1920. Hänen aikanaan, noin sata vuotta sitten, maidon laatu oli keskimäärin huomattavasti heikompaa kuin ny­ kyisin. Kun Karhulan tila perustet­ tiin, tilanne oli jo varsin hyvä, mut­ ta paljon on vuosien varrella muut­ tunutkin. ”Näytteenotto oli tärkeä osa tur­ vallista maidontuotantoa jo silloin, kun isä ja äiti olivat yrittäjinä. Näyt­ teitä otettiin, mutta tietysti esimer­ kiksi tuloksia jouduttiin kirjepostissa odottamaan pidempään. Siinä saat­ toi viikkokin mennä. Nykyään tulok­ set saa yleensä jo seuraavana päivä­ nä”, Timo pohtii. Näytteenottoon ja saatuihin tu­ loksiin ja niiden toimitusaikoihin Karhuset ovat olleet tyytyväisiä. ”Meidän yrittäjäaikanamme mai­ don laatu on ollut hyvä oikeastaan koko Suomessa. Näytteenotto toi­ mii hienosti, ja näin pystytään rea­ goimaan nopeasti. Siitähän sitä tie­ tää, mitä tankkiin menee”, Karhuset kertovat. ”Pari kömmähdystä on vuosien varrella meillekin sattunut, mutta onneksi ne on huomattu riittävän ajoissa ennen maidonkeräilyä, eikä vahinkoa ole päässyt tapahtumaan. Meillä Valman hälytysarvot on pi­ detty minimissä, jolloin heti huoma­ taan poikkeukset maidon solu- ja bakteeritasoissa.” Tiloilla tehdään paljon työtä mai­ don laadun eteen. ”Onhan sillä merkitystä elintar­ viketurvallisuuden ja jatkojalostuk­ senkin kannalta. Täällä Kuopion

seudulla valtaosa raakamaidosta menee juustonvalmistukseen, ja ilman laadukasta maitoa ei synny laadukasta juustoa”, Timo sanoo. KARHULAN tilalla laadukkaan maidon tuottamisessa on onnistuttu huolellisella perustekemisellä. ”Meillä kun on 35 lypsävän leh­ män parsinavetta, niin lypsäjän rooli korostuu. Siinä täytyy lypsäjän pitää silmät auki ja ajatus mukana, vaik­ ka työ sinänsä onkin yksinkertaista. Esimerkiksi lypsykoneen huollosta täytyy aina huolehtia ajallaan”, Tuu­ la kertoo. Karhulan tilalla on käytetty Valion tarjoamaa VaDia-palvelua esimer­ kiksi tilanteessa, kun jatkettiin mai­ toputkistoa. Tämän jälkeen halut­ tiin testata, että kaikki toimii, niin kuin pitää. Säilörehulla ja rehustuksella on myös iso merkitys. Tilalla oli pitkään käytössä happosäilöntä, mutta vii­ me kesänä siirryttiin pyöröpaalaa­ miseen ja biologisen säilöntäaineen käyttöön laite- ja käyttäjäystävälli­ syyden takia. Tähän mennessä Kar­ huset ovat olleet tyytyväisiä rehun laatuun. ”Ympäristöäkin ajatellen on mu­ kava käyttää luonnollisempia ai­ neita. Happoa käytetään säilönnäs­ sä silloin, jos rehu joudutaan korjaa­ maan kovin märkänä.” Tilalla on satsattu siihen, että lehmille saataisi ensiluokkaista rehua. ”Aiemmin säilörehu tehtiin pää­ asiassa siiloihin ja urakoitsija paalasi vain osan. Nyt kun paalaaminen teh­ dään itse, pystytään keräämään rehu talteen silloin, kun tarve on ja olo­ suhteet ovat siihen parhaat. Ei olla tässäkään vieraan varassa.”

LEHMÄT ovat Karhulan tilalla laitu­ mella keskimäärin toukokuun puo­ livälistä syyskuun loppuun. Nurmet ovat pääasiassa timotei-nurmi-rai­ heinä-seoksia. ”On hyväkin, että joka puolella pidetään nyt ympäristöasioita esillä. Meillä maitotiloilla on viljelyssä monivuotisia nurmia, jotka sitovat hiiltä.” Karhuset lähettävät terveisiä Valion suuntaan: ”Olisi hyvä pitää esillä kaiken­ kokoisia tiloja ja erilaisia toiminta­ malleja. Pienen tilan maito on yhtä tärkeää kuin useamman robotin tiloilta tuleva.”

KARHULAN TILA, JUANKOSKI, KUOPIO Yrittäjät Timo ja Tuula Karhunen Eläimiä 35 lypsävää, nuorta karjaa 20 Pelto 47 ha peltoa viljelyksessä, vii­ meiset 3 vuotta kaikki nurmella Navetta: Parsinavetta, rakennusvuodet 1948, 1977 ja 2004, putkilypsy Tuotos 9 653 kg EKM, rasvaa 4,45 %, valkuaista 3,61 %

MAITO JA ME * 63

MAME02020_heidi.indd 63

6.4.2020 15.10


UU TU US

Kaikki hyvää

JA MAKEUS VAIN HEDELMISTÄ

MAME02020_heidi.indd 64

6.4.2020 15.10

Profile for Lue Maito ja me -lehtiä pdf muodossa

Maito ja me 2/2020  

Valion omistajayrittäjien ammattilehti, nro 2/2020. Teemana maidon laatu ja terveydenhuolto.

Maito ja me 2/2020  

Valion omistajayrittäjien ammattilehti, nro 2/2020. Teemana maidon laatu ja terveydenhuolto.