Maito ja me 02 - 2019

Maito ja me VA L I O N O M I S TA J AY R I T TÄ J I E N

A M M AT T I L E H T I / 0 2 — 2 0 1 9

ROBOTTILYPSYN VINKIT

SÄILÖREHUN MIKROBIT 20 heidinmame0219.indd 1

EMON JA VASIKAN SUHDE 28

OTA PUHEEKSI 38 8.4.2019 11.31

Suunniteltu lehmien ja maidontuottajien tarpeisiin

Lely Astronaut A5 -lypsyrobotteja on toiminnassa useilla tiloilla ympäri Suomen. Lähde tutustumiskäynnille.

Kysy lisää myyjiltämme. Yhteystiedot www.nhk.fi

heidinmame0219.indd 2

8.4.2019 11.31

9 1 0 2 — 2 0

SISÄ

LT Ä Ä

Te e m a n a M A I D O N L A A T U J A T E R V E Y D E N H U O LT O

Pääkirjoitus ……..…………..…………………04 Alkutuotantojohtaja ...…………….………05 Uutisia .......………………………….…..…….…06 Toimitusjohtajalta ……...…...………………11 Tehoa automaattilypsyyn...............….12 12

Erinomaista raakamaitoa....................18

50

Säilörehun mikrobit .............................20 Laiduntaminen robottilypsytilalla....23 Osuuskuntafuusio...............................24 Pidempi vierihoito................................28 Pitoisuuspienryhmä..........................…31 Me yrittäjät....….........................….…...…32

23

24

Globaalit maitomarkkinat ...….........…34 Hallituksen puheenvuoro……..….....…37 Ota puheeksi....................................……38 Työ ja terveys ...…............................……40 Nasevasti.....…...................................……41 Talous..….…....................................………43

32

Kysy asiantuntijalta …..…..…….…………44

54

Kysy eläinlääkäriltä ..….......……..….……45 Laboratoriossa ………......................……46 Koneklinikka ...…..............................……48 Fazer ja vastuullisuus….......….…………50 Uutta Valiolta….................…………………54 Hiilineutraali maitoketju johtaja….....57

58

Tavataan Valiolla ..……….............….……58

R PÄ

ISTÖME

R KK I

MAITO JA ME Julkaisija Valio Oy, PL 10, 00 030 Valio Konsepti A-lehdet Oy Toimitus Päätoimittaja Anu Artjoki, puh. 010 381 2904, anu.artjoki@valio.fi, maitojame@valio.fi Toimituskunta Ilkka Pohjamo (pj), Johanna Heinonen, Heidi Huttunen, Hanna Laitinen, Esa Manninen, Ari Mäkelä, Juha Nousiainen, Laura Nyholm, Kaj Nyman, Kristiina Sarjokari, Taina Vuotilainen Tuottaja Susanna Cygnel Taitto Johanna Siljola Tilaukset ja osoitteen­muutokset Edita Prima Oy, Rekisteripalvelut/Maito ja me, p. 020 450 00, rekisteripalvelut@edita.fi Ilmoitusmyynti Cupik-Media Oy, p. (09) 278 7711, cupik@cupik.fi Painatus Edita Prima Oy Tilaushinta 50 euroa/vsk, ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja me ilmestyy 25.9.2019. MAITO JA ME -AMMATTILAISSIVUSTO: maitojame.fi

YM

28

M

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet 4041 0428

MAITO JA ME * 03

heidinmame0219.indd 3

8.4.2019 11.32

P

IRJ ÄÄK

OITU

S

Kehittyviä palveluita

V

alion tehtävä on jalostaa omistaja­ osuuskuntien tuottama maito mahdollisimman tehokkaasti ja hyvällä lisäarvolla kuluttajia kiinnostaviksi tuotteiksi. Yhdessä osuuskuntien kanssa Valio tarjoaa omistajayrittäjilleen palveluita, jotka tuovat maitotiloille ja koko maitoketjuumme tehokkuutta ja hyötyjä. Yhtenä osoituksena laadukkaista palveluista ja osaamisesta voi pitää Valioryhmässä tuotetun E-luokkaisen maidon määrää: sivujen 18−19 laatukatsauksessa kehityspäällikkö Hanna Laitinen kertoo, että viime vuonna parhaimman laatuluokan maitoa tuotettiin Valioryhmässä lähes 97 prosenttia vastaan­otetusta maidosta.

Kiitos E-luokkaisen maidon tuottajille pitkäjän­ teisestä ja periksiantamattomasta työstä, ja onnitte­ lut kaikille laatumitalijuhlissa palkituille tiloille!

Te omistajayrittäjät olette Valiolle vahvuus ja toiminnan perusta. Tekemänne työ esimerkiksi sosiaalisessa mediassa huomataan, ja on tärkeää, että ohjaamme laivamme kulkua yhteiseen suun­ taan. Muistetaan tämä sekä Valiolla, osuuskunnissa että maitotiloilla.

On myös tärkeää, että omistajat pitävät huolta omistamastaan yrityksestä ohjaten toimintaa vah­ vasti Valion hallituksessa ja hallintoneuvostossa.

Selvityshenkilö Reijo Karhisen peräänkuuluttama omistajaohjaus toimii Valioryhmässä.

Syyskuun alussa toimintansa aloittavan uuden Osuuskunta Maitosuomen ylimenokauden hallituk­ sen puheenjohtaja Mikko Heikkinen toteaa sivuilla 24−26, että osuuskuntafuusion yhtenä tarkoituksena on turvata laadukkaat ja kehittyvät jäsenpalvelut Valion omistajayrittäjille.

Tähän on helppo yhtyä: edellä kiteytetysti tavoite, joka koskettaa koko Valioryhmää.

ANU ARTJOKI P äätoimittaja Twitter: @ anuar tjoki

04 * MAITO JA ME

heidinmame0219.indd 4

8.4.2019 11.32

AJA

HT NKO

AIST

A

Monia mahdollisuuksia uuden oppimiseen

V

alion Alkutuotanto aloitti huhti­ ja tehdään päätöksiä. Epävarmuutta tuovat kah­ kuun alussa uudistuneella orgadet vaalit, joiden myötä ainakin osa nykyisistä nisaatiolla. päätöksentekijöistä vaihtuu.

Muutokset ovat seurausta Europarlamenttivaalit ovat toukokuussa. yhteistoimintaneuvottelujen Parlamentin valta on kasvanut maatalouspolitii­ kassa, ja vaalien lopputulos vaikuttaa tulevalla myötä tapahtuneesta toiminnan tehostamisesta ohjelmakaudella harjoitettavaan maatalouspoli­ ja vaihdoksista tehtävänkuvissa. Minullekin tuli tiikkaan. Myös Euroopan komissio vaihtuu lop­ isoja muutoksia, kun sain aloittaa alkutuotanto­ johtajana huhtikuun alusta. pusyksystä.

Uudet haasteet ja lisäänty­ Tulevassa uudistuksessa jäsen­ vä vastuu vaativat venymistä maiden vaikutusmahdollisuudet ja uuden oppimista, olipa kyse maatalouspolitiikkaan kasvavat sitten sukupolvenvaihdokses­ lainsäädäntöehdotusten perus­ "Valion ta, navettainvestoinnista tai teella. On siis entistä tärkeäm­ Alkutuotannon pää, että uudessa eduskunnas­ uudesta ja vaativasta työteh­ tävästä. paras vahvuus ja sa ja hallituksessa on riittävästi asiantuntemusta ja ymmärrystä Yhteistä edellä mainituille samalla tärkein asioille on myös se, että onnis­ ruokaketjuista. voimavara ovat tuminen edellyttää ymmärrys­ tä alati muuttuvasta toimin­ osaavat ihmiset." Valio otti viime vuoden taympäristöstä ja realistista aikana selkeän etu­rivin käsitystä käytettävissä olevis­ paikan ilmastoasioissa. ta aineellisista ja aineettomista Ratkaisu on osoittau­ tunut oikeaksi: Valio voimavaroista. toimii suunnannäyttäjänä, jota muut Valion Alkutuotannon paras vahvuus ja sa­ malla tärkein voimavara ovat osaavat ihmiset. alan toimijat joutuvat seuraamaan.

Tarkoituksena on parantaa edelleen vauhtia Tavoitteet on asetettu korkealla ja niiden toteuttamiseksi on tehtävä ja tehostaa yhteistyötä osuuskuntien kanssa, jotta Valioryhmä ja maitotilayrittäjät menestyi­ rajusti töitä. Valio tekee mittavan sat­ sivät mahdollisimman hyvin. sauksen hiilineutraaliin maitoketjuun Juha Nousiaisen johdolla monella Tätä kirjoittaessani eduskuntavaalit ovat ovella, eri rintamalla. eikä politiikasta ole puuttunut nopeita käänteitä Tällä hetkellä ilmastoviime aikoina. Isoja uudistuksia siirtyi seuraa­ keskustelu käy todella valle eduskunnalle ja hallitukselle. kuumana, eikä ylilyönneiltä ole vältytty.

Maitosektorin kannalta sekä lomitusjärjes­ telmän uudistaminen että eläinten hyvinvointia Keskustelu ilmastosta koskeva laki ovat todella pitkään valmistelussa on tullut jäädäkseen, olleita asioita, jotka tulisi saada hoidettua järke­ mutta toivottavasti vällä tavalla valmiiksi.

– ja oletettavasti – sen laatu paranee EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus tulevina vuosina. lähestyy vähitellen vaihetta, jossa käydään tiuk­ koja neuvotteluja kaikkien vaikeimmista asioista

I LKK A PO HJA M O A lku tuo ta nto­j o hta j a , Valio O y Twitte r : @ i l k p o hj a mo

MAITO JA ME * 05

heidinmame0219.indd 5

8.4.2019 11.32

TERHI HO N KO N EN

UUTISET

Valio Akatemia® stipendien haku käynnistyi

L

asten ja nuorten Valio Akatemia® stipendien haku on käynnistynyt.

Alle 18-vuotiaille suunnattuja liikunta- ja ravitsemusstipen­ dejä jaetaan nyt 7. kertaa. Sti­ pendien avulla Valio haluaa tukea ja lisätä lasten ja nuorten liikuntaa ja hyvinvointia.

Stipendiä voivat hakea kaikki vuonna 2001 ja sen jälkeen syntyneet liikuntaa harrastavat tai siitä kiinnos­ tuneet. Hakija voi olla yksilö­ urheilija, joukkue tai koulu­ laisryhmä. Haettavana on raha-, tuote-, tapahtuma- ja ravitsemusstipendejä.

Vuonna 2019 Valio Aka­ temia® ohjelman kummeina toimivat jalkapalloilija Joel Pohjanpalo, estejuoksija ja suunnistaja Topi Raitanen, hiihtäjä Kerttu Niskanen, jääkiekkoilija Roope Hintz ja hiihtotubetusryhmä Real Skifi. Kummit osallistuvat stipendiaattien valintaan ja kannustavat heitä liikunnan ja terveellisten elämäntapojen pariin Valion verkkosivuilla, sosiaalisen median kana­vissa sekä tapaamalla heitä eri tilaisuuksissa.

Stipendien hakuaika 15.4.–28.7.2019.

Hae stipendiä osoitteessa: www.valio.fi/akatemia

Maitotilayrittäjä Martti Heiskanen (vas.) Tohmajärveltä vastaanotti kultamitalin ja kunniakirjan. Palkinnot jakoi ministeri Jari Leppä.

Kultamitaleja laatumaidosta Walter Ehrströmin säätiö palkitsi 19. maaliskuuta 219 Valioryhmän maitotilaa parhaan E-luokkaisen maidon tuottamisesta yhtäjaksoisesti 25 tai 50 vuoden ajan.

W

alter Ehrströmin säätiön juhlallisen tilaisuuden Helsingin yliopiston juh­ lasalissa avasi säätiön puheenjoh­ taja, Eviran pääjohtaja Matti Aho. Hän onnitteli muiden palkittavien lisäksi erityisesti Osuuskunta Itä­ maidon maitotilayrittäjä Martti Heiskasta, joka vastaanotti pal­ kinnon yli 50 vuoden ajan E-luok­ kaista maitoa tuottaneena tilana.

Tänä vuonna 50-vuotispalkinnon

Valio.fi uudistuu – kävijämäärät kasvussa

V

alio.fi-verkkosivustoa uudistetaan ripeää vauh­ tia. Uudistuksen tavoit­ teena ovat parempi kävijä­kokemus sekä enemmän kävijöitä sivustolla.

Tavoitteet ovat lähteneet toteutumaan suunnitellusti. Tänä vuonna tammi-helmikuussa verkkosi­ vustolla on ollut noin 34 prosent­ tia enemmän vierailuja kuin edel­ lisen vuoden vas­taavalla jaksolla.

Käy kurkkaamassa uudistuneella sivustolla: www.valio.fi/reseptit/

sai kaksi tilaa, kaikkiaan palkittuja maitotiloja oli 247.

Kultamitalit ja kunniakirjat jakoi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Hän totesi tilaisuuden olevan ministeritehtävän hienoim­ pia hetkiä.

Ministeri korosti onnittelu­ puheessaan, että maitotilayrittä­ jältä edellytetään monipuolista osaamista muun muassa rehun­käsittelystä, ruokinnasta, hygie­ niasta, omavalvonnasta ja nyky­ aikaisen tekniikan hallinnasta.

Valiolaisten tilojen juhlapäivä alkoi Finlandiatalossa yhteisellä lounaalla. Tilaisuudessa juhla­ puheen piti Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto.

Tee sähköinen viljelysopimus

R

ehujen riittävyys on mieti­ tyttänyt viimeisten vaikei­ den viljelyvuosien aikana.

Viljatorin kautta tilat voivat tehdä keskenään viljelysopimuksia sähköisesti. Laatukriteerien lisäksi on mahdollista kiinnittää hinta.

Tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia luomutuotantoon.

Tarkista Viljatorin suorat osto- ja myyntitarjoukset: www.viljatori.fi/

06 * MAITO JA ME

heidinmame0219.indd 6

8.4.2019 11.32

UUTISET

Oppia utareterveyden hallintaan

U

tareterveys hallintaan -pienryhmien päätösseminaari järjestettiin Valiolla 27.-28.3.2019.

UT-pienryhmiä oli kaikkiaan tällä kaudella 11, ja jokaisessa ryhmässä oli mukana 5 tilaa.

Päätösseminaariin osallistui 65 maito­tilayrittäjää. Seminaa­ rissa kuultiin tilojen keinoista utaretervey­den hallitsemiseen ja asiantuntijoiden puheenvuoroja utare­terveyteen liittyen.

@nea_j_auv

Katso kuvia päätösseminaarista www.maitojame.fi/osio/ terveys-ja-hyvinvointi

Ystävyyttä karvoihin katsomatta #maitotila #maaseudunelämää #valiomaitoa @valiofi

Maksutonta ja puolueetonta apua

M

TK liittojen ja Melan hy­ vinvointihankkeet tarjo­ avat apua monin eri ta­ voin. Hanketyöntekijöihin kan­ nattaa ottaa rohkeasti yhteyttä kaikissa maaseutuyritysten muu­ tos- tai ongelmatilanteissa, joihin kaipaa ulkopuolista tukea. Keskus­ teluissa kartoitetaan yrittäjän ti­ lanne ja kuormitusta aiheuttavia asioita sekä mietitään yhdessä, miten tilannetta lähdetään purka­ maan. Voit hakea myös ostopalve­ lusitoumusta, jonka maksimi on 500 euroa x 2 kpl/henkilö.

Alueellisten projekti- ja hanke­ työntekijöiden yhteystiedot: www.mela.fi/fi/tyohyvinvointi/ valita-viljelijasta/yhteystiedot www.mela.fi/fi/tyohyvinvointi/ valita-viljelijasta/yhteystiedot Tietoja myös MTK-liittojen kotisivuilta.

50

Kotimainen kumppani

Karjatilan parhaat merkit Jourdain on maailman ykkönen nautakalusteissa – kuvassa suositut hiljaiset lukkoaidat. Valitse laajasta valikoimasta portit ja aidat, nostoportit, käsittelyaitaukset sekä ruokintakehät.

Kotimaiset Ransu-kalusteet räätälöitynä tilan mukaan. Erikoistuotteena kuivikepihaton aidat kesto- ja vinokuivikepohjalle.

Kraiburg kumimatot ja Svea lantakoneet.

.fi heidinmame0219.indd 7

Verstaantie 4, 31500 Koski Tl

puh. 02 484 080

8.4.2019 11.32

Pro-Lanta-hackathonissa kova taso!

V

alio järjesti helmikuussa ProLanta-hackat­ honin, jossa kehitettiin teknologisia ja logistisia ratkaisuja maatiloilla syntyvän lannan nykyistä parempaan hyödyntämiseen.

Tapahtumaan valittiin hakemusten perusteella yhdeksän tiimiä. Hackathonissa tiimit työskentelivät kaksi päivää omien ideoidensa parissa mentoreiden opastuksella. Tapahtuman päätteeksi valittiin voit­ taja. Lisäksi kolmen tiimin kanssa aloitetaan jatko­ neuvottelut ratkaisun hyödyntämisestä käytäntöön.

Voittajatiimi oli Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Luken yhteinen. Voittajatiimi oli Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Luken yhteinen. Voittajien ratkaisussa lietelannasta saadaan eroteltua typpi­ pitoinen nestejae ja samalla tuotettua laadukasta ja hygieenistä kuiviketta sekä lämpöenergiaa.

Samalla lietteenkäsittelystä syntyviä päästöjä saa­ daan vähennettyä. ”Ammattitaitoisten tiimien ideat olivat positiivi­ nen yllätys ja hackathonin taso todella korkea", tuomariston puheenjohtaja, hiilineutraali maito­ ketju johtaja Juha Nousiainen Valiolta toteaa.

HEIDI HUT TUN EN

UUTISET

Tule mukaan Valion luontoprojektiin!

H

arrastatko itse tai joku perheenjäsenistäsi eläintai kasvilajien bongausta?

Huolestuttaako luonnon monimuotoisuuden heikentyminen? Etsimme valiolaisia omistajayrittäjiä mukaan ketterään luonnon moni­ muotoisuutta tukevaan projektiin.

Tavoitteemme on seurata Luonnon­tieteellisen keskusmuseo Luomuksen kanssa eräiden kasvi-, lintu- ja hyönteislajien (ns. maatalousympäristöjen indikaattorilajit) esiintymistä maitotiloillamme.

Lajihavaintojen tekeminen on yksi Valion ja osuus­ kuntien Kohti hiilineutraalia maitoa -hanketta.

Käytännössä valiolaiset omistajayrittäjät havainnoivat muutaman kerran kesän aikana maatalousympäristöjen indikaattorilajeja omalla tilallaan 1.5.−31.8.2019 välisenä aikana ja havainnot kirjataan laji.fi-tieto­kantaan valiolaisten omalle lomakkeelle.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 30.4.2019 sähkö­postilla heidi.huttunen@valio.fi

Parasta rehunsäilöntään Nyt myös säilöntäaineuutuudet Bonsilage Pro ja Bonsilage Speed

Suomessa jo 20 vuotta

KA

Valmakaupoista kautta maan.

Hyödynnä ostohyvitys – ota eurot kotiin!

heidinmame0219.indd 8

www.eurotrading.fi • p. 010 321 1950

8.4.2019 11.32

a t s i a m i t o K e l l i m i ä l e a i t n i o v n i hyv

TULOSSA

Laitumellelaskut 2019

V

Energiapitoinen elektrolyyttivalmiste

123 R F

alio ja omistajaosuuskunnat jär­ jestävät keväällä 2019 kuusi Laitu­ mellelasku-tapahtumaa eri puolilla Suomea. Kuluttajat voivat tulla seuraamaan maitotilojen vuotuista kevään kohokohtaa ja tutustua maitotilojen elämään!

• La 4.5. klo 10−13 Viikin opetus- ja tutkimustila, Helsinki • La 11.5. klo 11−14 Ohelan tila, Korpilahti • Ke 15.5. klo 10−14 Savon koulutuskuntayhtymä, Iisalmi • To 23.5. klo 11−13 Koivikon koulutila, Muhos • La 25.5. klo 10−14 Sorvon tila, Elimäki • La 25.5. klo 11−14 Veittoo Paavolan tila, Teisko

Okra kutsuu Oripäähän

K

esän 2019 suurin maatalousnäyttely Okra järjestetään 3.−6. heinäkuuta Oripäässä. Näyttelyyn odotetaan tuttuun tapaan yli 80 000 kävijää.

Valioryhmän teltta-alueella ovat esillä alkutuotannon palvelut, maito-osuuskunnat ja Valmakauppa. Osastolla voit myös maistel­ la ja ostaa Valio Jäätelöfabriikki® jäätelöitä.

Kesäistä maitojuhlaa vietämme torstaina 4.7. kotieläinkentän näyttelykehässä. Perjan­ taina 5.7. Okran päälavalla järjestetään haus­ ka leivonta­kisa, jota vetää Valion leipomo­ konsultti, Koko Suomi leipoo -ohjelmastakin tuttu Mika Parviainen. Lava­tanssit joka päivä klo 14.30-15.30 Valion osastoalueella.

ARVOISA VILJELIJÄ KALKITSE 13 PH-PITOISELLA NESTEKALKILLA Lietteet ennen levittämistä, sitoo typen Sänkimaat ennen kylvöjä Heti vaikuttava: NESTEKALKKI, korjaa pellon Hinnottelu: Kuutiokaupalla: t/m3 OMANA TYÖNÄ - omalla koneella, Hyöty kotiin.

Soita. Pyydä tarjous: P: 0400-207088 kalkituspalvelu@kolumbus.fi

HYDRAID

vasikoiden ripuliin liittyvän kuivumisen ja painonmenetyksen sekä elektrolyyttitasapainon hallintaan.

• • • •

katkaisee ripulin nopeasti liukenee hyvin veteen kotimainen yhdellä 5 kg:n pakkauksella hoidat 5 vasikkaa

Helppokäyttöiset ja tehokkaat

KALSIVIT ja RUMEVIT • annos 200 ml kaksi kertaa vuorokaudessa • turvallinen käyttö annostelupistoolilla • valmisteita voidaan käyttää tarvittaessa samanaikaisesti.

KALSIVIT NESTE poikimisen yhteyteen, sisältää kalsiumia, magnesiumia, vitamiineja ja lisäenergiaa. Nostaa veren kalsiumtason nopeasti ja tehokkaasti.

RUMEVIT NESTE poikimisen jälkeisen asetonitaudin (Ketoosi) riskin vähentämiseen ja uusiutumisen välttämiseksi. Milka Rumevit nostaa tehokkaasti verensokeria ja auttaa ylläpitämään ruokahalua, sekä tukee pötsin toimintaa.

Katso jälleenmyyjät ja tutustu tuotteisiin biofarm.fi

HKT-YHTIÖ HÄMEEN KALKKITUKKU OY 40 v. tietotaito

Vain aidolla kalkilla lannoitusvaikutus 100 %

heidinmame0219.indd 9

Yrittäjäntie 20, 03600 Karkkila p. 09-2252560

8.4.2019 11.32

s.

Viilennyspuhallin DF710 Pidä navetta viileänä!

Kun lämpötila nousee yli 25 °C:een, lehmäsi alkavat käyttää energiaa itsensä jäähdyttämiseen maidon tuottamisen sijasta. Huono ilmanlaatu myös heikentää maidon laatua. Suuri ilmankosteus, lantakaasut, taudinaiheuttajat ja pöly ovat haitallisia lehmillesi.

87164901 norm. 721,00

Yhdistelmäpaimen ESE7BS Käytä akkupaimenta luonnonvoimalla.

Huipputehokkaat DeLaval aurinkopaneelit ylläpitävät ja jatkavat akkupaimenesi käyttöaikaa.

Aurinkokennolla toimiva paimen, jossa on kiinteä aurinkopaneeli ja integroituna 12V 7Ah akku.

Toimitetaan 230V akkulaturin ja liitäntäkaapeleiden kanssa.

88859401

359€

-20% Salt Lick - nuolukivet Parantaa pötsin mikrobiaktiviteettia ja rehun hyväksikäyttökykyä

norm. 4

37,00

Eläin pystyy säätelemään kivennäistarpeensa itse, jos kivennäisiä ja vettä on vapaasti saatavilla.

Feedtech™ suolakivien kivennäisainekoostumus kestää suomalaisiakin sääolosuhteita sulamatta tai murenematta.

Laidunaltaat ja uimuri Riittävästi vettä - enemmän maitoa!

HUOM. Rajoitettu erä!

-15%

S10, 10kg, kuparipitoinen 4,98928510 norm. 6,30

S20, 10kg, kupariton 5,98982410 norm. 7,60

Tarjous voimassa 1.5. alkaen Huoltoextrana vain huoltomiehiltä

Laidunallas P400, 400 l, ei uimuria

222,-

Laidunallas P600, 600 l, ei uimuria

263,-

Laidunallas P1000, 1000 l, ei uimuria

326,-

90561115

norm. 261,00

90561116

norm. 309,00

90561117

norm. 384,00

4781143504

norm. 61,00

Uimuriventtiili laidunaltaalle

52,-

Olemme myös Somessa:

www.facebook.com/delaval Maito ja Me 2.2019, ilm. 24.4.2019, 200 x 280 hr.indd 1 heidinmame0219.indd 10

www.instagram.com/delavalsuomi 28.3.2019 15.03.46 8.4.2019 11.32

-

-

-

-

5.03.46

TOIM

ITUS

TA JOH

J A LT

A

Vastuullisuustekoja ja tehokkuusajattelua

V

alion tavoitteena on hiilineutraali maitoketju. Kunnianhimoinen mutta saavutettavissa oleva tavoit­ teemme on saanut positiivista kes­ kustelua aikaan monissa eri sidos­ ryhmissä ja ennen kaikkea kuluttajissa. Aihe on erittäin ajankohtainen, ja herättänyt myös maail­ malla kiinnostusta.

Liiketoiminnassa Valion alkuvuosi on lähtenyt liikkeelle odotetusti: hienoisen kasvun taustalla ovat muun muassa lisäarvojauheet ja jauheiden parantunut hintataso. Kuluttajamarkkinoilla kilpailu jatkuu edelleen hyvin hinta- ja kampanja­ vetoisena.

Projekti #2021 tuo Valion toimintaan uudis­ tuksia. Koko liiketoimintamme käydään läpi ja etsimme kohteita, Valio lanseerasi reilu vuosi joiden avulla kuluja voidaan karsia sitten vastuullisuuslisän. Se ja tehostaa koko Valio-kon­ "Vastuullisuudessa lisää on keskeinen väline asiakas-, sernin toimintaa. Jatkossa keski­ Valio on monessa kuluttaja- sekä mediatyössä, tymme yhä enemmän nykyisten ja sen avulla osoitamme, miten tuotteiden maitokatteen kasvat­ suhteessa tamiseen panostamalla niiden vastuullisesti valiolainen mai­ edelläkävijä." toketju toimii. Kiitos omistaja­ myyntiin ja markkinointiin. yrittäjillemme, jotka osallistu­ Uutuuksia emme toki unohda! vat aktiivisesti vastuullisuuden Uudistuneiden Valio PROfeel® kehittämiseen! Vuoden 2019 tuotteiden myynti jatkuu vahvana.

Kevään uudet Valio Jäätelöfabriikki maut ihastutalussa yli 92 prosenttia maidostamme oli vastuul­ lisuuslisän piirissä. Tavoitteemme on saada kaik­ tavat. Kasvavalle vegaanijoukolle tuomme kasviki tilat mahdollisimman nopeasti mukaan. Huh­ peräisen vaihtoehdon juustolle − Valio Oddly­ tikuussa järjestetty ensimmäinen hiiliviljelijöiden good® Veggie. Perinteisten juustojen ystäville ke­ vätuutuuksina ovat muun muassa Valio Koskenkoulutus tuli ennätysajassa täyteen, ja lisäpaikko­ jakin tarvittiin. Syksyllä koulutukset jatkuvat, ja laskija® Ruoka & Dippi sekä tuhdisti maustetut on hienoa, että Te yrittäjät otitte koulutuksen näin kermajuustot Jalapeno Jaakko ja Pippuri Pekka. hyvin vastaan!

Maataloudessa kevät on vuoden parasta aikaa. Tulevan kasvukauden Vastuullisuudessa Valio onkin monessa suh­ teessa edelläkävijä. sääolosuhteisiin emme voi vaikuttaa, emmekä myöskään globaaleiMaailman ensimmäinen biokaasulla kulkeva hin markkinoihin tai esimerkiksi maidonkeräysauto kuljettaa Valio Luomu™ maitoa tiloilta meijeriin. Kaikki harjakattoiset Brex­itiin. Vain omaan toimintaamme voimme vaikuttaa: Meidän on maito-, piimä-, kerma- ja jogurttipakkaukset ovat 100-prosenttisesti kasvipohjaista materiaasiksi mentävä eteenpäin jatkuvasti lia. Lisäämme kierrätysmuovin käyttöä pakkauk­ parantaen, niin Valiolla kuin koko sissamme. Juusto- ja Valio MiFU® pakkausten Valioryhmässä. läpivärjätty musta muovi vaihdetaan toiseen, Suotuisia kasvukauden säitä jotta muovinlajittelukone tunnistaisi kierrätet­ toivottaen! tävän materiaalin oikein. Kaikki pakkauksemme ANNI KKA HURME ovat kierrätettäviä. Lisäksi, tuotteisiimme käyte­ Toimitusjohtaja, tään maailman puhtaimpiin lukeutuvaa maito­ Valio Oy Twitter: @A nnikkaHurme raaka-ainetta, suomalaista maitoa.

MAITO JA ME * 11

heidinmame0219.indd 11

8.4.2019 11.32

Jalostuksella tehoa automaattilypsyyn LEHMIEN NOPEA LYPSETTÄVYYS, KORKEAT MAIDON MINUUTTIVIRTAUKSET JA HYVÄ KESKITUOTOS LUOVAT ROBOTTILYPSYN KANNATTAVUUDELLE HYVÄN POHJAN. T E K S T I J A K U VA T M A R K K U P U L K K I N E N

12 * MAITO JA ME

heidinmame0219.indd 12

8.4.2019 11.32

”Liian suuri alipaine aiheuttaa vetimeen kudosvaurioita ja turvotusta. Liian pieni alipaine taas voi johtaa nännikuppien hörimiseen ja jopa nännikupin irtoamiseen.”

MAITO JA ME * 13

heidinmame0219.indd 13

8.4.2019 11.32

TEE

MA

LAAKON TILALLA Sievissä eläinten jalostustyö on kiinnos­ tanut Tiina-emäntää jo yli 20 vuotta. Hänen mielestään par­ sinavetassakin kannatti lypsää vain nopeita ja utareiltaan tasaisia lehmiä.

Kun uusi Osuuskunta Pohjolan Maidon yhden robotin konseptinavetta valmistui reilu vuosi sitten, navettaan pys­ tyttiin tuomaan pitkälle jalostettu karja. Sen tärkeimmät ominaisuudet ovat hyvä lypsettävyys ja kestävyys.

Talvi on mennyt Tiina ja Pauli Laakon karjassa hyvin, sillä keskimääräinen päivämaito oli peräti 43 kiloa lehmää kohti ja parhaana päivänä tilan päivämaitomäärissä tuli uusi ennätys, 46 kiloa. Kuluvana vuonna Laakoilla on tavoitteena nostaa koko karjan energiakorjattu keskituotos 12 000 ki­ loon, mikä tarkoittaa 800 000 litraa meijerimaitoa vuodessa.

Valion lypsyasiantuntija Kaj Nyman kertoo, että robotti­ lypsyyn siirryttäessä voi tulla ongelmia utareterveyteen. Syyt liittyvät usein lypsylupa-asetuksiin, robotin asetuksiin ja nännikumimallin valintaan.

Etenkin holsteinkarjoissa lehmien vetimien malli saattaa olla sellainen, että lypsy rasittaa vetimiä voimakkaastikin.

Samoin paljon ensikoita sisältävissä ayrshirekarjoissa veti­ mien lyhyys voi tuoda lypsettävyysongelmia. ”Meillä oli alkuvaiheessa myös ihmeellisiä solutuksia, joi­ hin ei tahtonut löytyä syytä”, Tiina Laakko muistelee.

Osuuskunta Pohjolan Maidon neuvonnan ja robottihuol­ lon toimivalla yhteistyöllä syy löytyi, ongelma ratkaistiin ja isommalta katastrofilta vältyttiin.

KAJ NYMAN arveli ongelmien osasyyksi lypsyrobotin säätöjä, sillä alipaineen säätäminen on tarkkaa erityisesti korkeatuottoisilla lehmillä. Maidon pitää virrata utareista nopeasti, jotta lypsyaika ei veny, mutta liian kovia alipainei­ ta pitää välttää. ”Monesti seurataan vain lypsyaikaa sekä lypsykertojen määrää ja pyritään sillä maksimoimaan robotin kapasiteetti.

Lypsyajan seuraaminen on toki tärkeää, mutta yhtä tärkeää on seurata maidon virtausnopeutta ja maitomäärää per lyp­ sy”, Nyman painottaa. ”Liian suuri alipaine aiheuttaa vetimeen kudosvaurioita ja turvotusta, jolloin utaretulehduksen vaara kasvaa. Liian pieni alipaine voi puolestaan johtaa nännikuppien hörimi­ seen ja pahimmillaan nännikupin irtoamiseen. Liian matala alipaine hidastaa myös turhaan lypsyä”.

SUOMESSA ja muissa Pohjoismaissa lypsyalipaineeksi eli vetimeen vaikuttavaksi alipaineeksi suositellaan 36–40 kilo­ pascalia (kPa) silloin, kun maidon virtausnopeus on kolme kiloa minuutissa. Maailmanlaajuisen ISO-standardin suosi­ tushaarukka on vähän isompi, eli 32–42 kPa. Laakot käyttävät tällä hetkellä Lely A4 -robotissaan 42,5 kilopascalin perusalipainetta ja virtauksen mukaan säätyvää 14 * MAITO JA ME

heidinmame0219.indd 14

8.4.2019 11.32

LAAKON TILA, SIEVI

Pauli, 39, ja Tiina Laakko, 39. Perheeseen kuuluvat myös 7-vuotias Jesse, Yrittäjät

3 berninpaimenkoiraa ja 2 saksanpaimenkoiraa.

Tila Viljelyala 90 ha, josta 60 ha nurmella. Tilalla on myös säilörehun korjuu-urakointia

(KoneJaket Ay) neljällä ajosilppurilla.

Eläimet 70 lehmää (ho 95 %, ay 5 %) ja nuorkarja. Jalostussuunnittelu ja siemennys tehdään

itse. Hyvä lypsettävyys ja kestävyys ovat tärkeimmät jalostustavoitteet.

Maito Keskituotos 11 620 kg/lehmä (EKM) v. 2018, rasvaa 4,5 %, valkuaista 3,6 %. Tavoitteena

800 000 litraa maitoa meijeriin v. 2019.

Navetta Helmikuussa 2018 käyttöön otettu Pohjolan Maidon konseptipihatto, 1 robotti,

74 parsipaikkaa, leveä ruokintapöytä sivulla, mekaanisesti säädettävät kennolevy seinät, avokourut kumimatolla ja raapalla.

Ruokinta Aperuokinta ruokintapöydän läpi ajettavalla apevaunulla. Hyvät kokemukset herneen

käyttämisestä appeen valkuaiskomponenttina. Vasikat juotetaan ainoastaan täysmaidolla.

Menestystekijät Erinomainen eläinaines, uudet lehmät kasvatetaan omista vasikoista.

Tulevaisuus Seuraava investointi on uusi navetta umpilehmille ja hiehoille.

Pohjolan Maidon Maitopihatto R 1 -konseptinavetta on ollut Laakon tilalla käytössä reilun vuoden.

Konseptinavetan hinta on 585 000 euroa ilman lypsyrobottia ja maitotankkia.

”Lypsyajan ja lypsykertojen määrän lisäksi on tärkeää seurata maidon virtausnopeutta ja maitomäärää.”

MAITO JA ME * 15

heidinmame0219.indd 15

8.4.2019 11.32

alipainetta, mikä on osoittautunut sopivaksi heidän lehmil­ leen. Robotti säätää alipainetta automaattisesti lypsyn ede­ tessä. Kun maidon virtaus nousee yli kahteen kiloon minuu­ tissa, robotti lähtee nostamaan alipainetasoa. Nosto kompen­ soi suuremman maitovirtauksen aiheuttamaa alipainehäviötä ja lypsyalipaine pysyy suositusalueella. Korkeimmillaan lait­ teistoalipaine on 50 kilopascalia, sillä parhaimmilla lehmillä maidon virtausnopeus yltää yli 11 kiloon minuutissa.

Nyman painottaa utareen esikäsittelyn tärkeyttä myös robottilypsyssä, jotta eläimen maidonantorefleksi voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin. ”Perinteisessä parsi- ja lypsyasemalypsyssä suositus en­ simmäisen kosketuksen ja lypsinten kiinnitykseen väliseksi ajaksi on 60–90 sekuntia. Robotilla nännikupit kiinnittyvät useimmiten nopeammin. 45–60 sekuntia pesun alusta nän­ nikuppien kiinnittymiseen on vielä turvallinen aika, mutta sitä nopeammin lypsyä ei kannata aloittaa. Jos lypsinten kiinnitys kestää yli kaksi minuuttia, maidonantorefleksi menee jo osittain ohi ja lypsyaika pitenee”, Nyman tietää.

TILAN ISÄNTÄ, Pauli Laakko seuraa tarkasti robotin lypsy­ nopeutta. Tällä hetkellä lehmä viipyy lypsyboksissa keski­ määrin kuusi ja puoli minuuttia. Nopeimmat lehmät sel­ viävät lypsystä viidessä minuutissa. Esikäsittelyaika sisään­ tuloportin aukeamisesta nännikuppien kiinnittymiseen on 130 sekuntia. Eri robottimerkit rekisteröivät lypsyyn kuluvan ajan eri tavalla, ja siksi niitä ei voida suoraan verrata toisiinsa.

Laakko on pohtinut, voisiko esikäsittelyaikaa lyhentää ja siten lisätä robotin kapasiteettia. Nyman kuitenkin toppuut­ telee ja perustelee näkemystään riittävän pitkän esikäsittely­ ajan tärkeydellä, jota maidonantorefleksi toimisi optimaa­ lisesti. Laakot yrittävät nostaa päivittäiset lypsykerrat kol­ meen, kun nyt lypsykertoja on hitusen alle kolme.

MYÖS nännikumien ominaisuudet vaikuttavat lypsynopeu­ teen. Laakoilla käytetään mustia, kumisia nännikumeja pu­ naisten, silikonisten sijaan. ”Mustilla nännikumeilla lypsettäessä virtausnopeus nou­ see 0,2–0,3 kilolla minuutissa silikonisiin verrattuna”, Pauli Laakko konkretisoi.

Lely black -nännikumien suositeltu vaihtoväli on 2 500 lypsyä, kun silikonikumien vaihtovälisuositus on 10 000 lypsyä. ”Robottilypsy vaatii hoitajalta jatkuvaa aktiivisuutta ja hyvät yhteistyökumppanit. Yhteistyö eläinlääkärin, huollon ja neuvonnan kanssa auttaa tiloja parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Utareongelmat robottilypsyn alkuvaiheessa eivät ole lainkaan tavattomia ja siksi kannattaakin ottaa tar­ vittaessa yhteys osuuskunnan neuvontaan. Osuuskunnan neuvojilla on alipainemittauksiin tarvittavat VaDia-mittaus­ laitteet ja koulutus tulosten tulkintaan”, Kaj Nyman toteaa.

16 * MAITO JA ME

heidinmame0219.indd 16

8.4.2019 11.32

Robotin käyttöönotto verotti viime vuonna luonnollisesti Pauli ja Tiina Laakon jaksamista. Nyt näyttää hyvältä ja hymyt irtoavat helposti. ”Huilataan nyt hetki ennen seuraavaa investointia, mikä on navetta nuorkarjalle”, Pauli kertoo.

MAITO JA ME * 17

heidinmame0219.indd 17

8.4.2019 11.32

TEE

MA

HANNA LAITINEN Kehityspäällikkö Va l i o La at u - p a l ve l u t

Erinomaista raakamaitoa VALIOLAISTEN MAITOTILOJEN TUOTTAMA RAAKAMAITO OLI VIIMEKIN VUONNA LAADULTAAN ERINOMAISTA.

P

arhaimman eli E-luokkaisen maidon osuus oli viime vuon­ na sama kuin edellis­ vuonna: 96,9 prosent­ tia eli 1 765 080 857 litraa. Ihan vielä ei ylitetty 97 prosenttia.

II-luokkaisen maidon määrä oli 0,01 % eli 179 259 litraa. I-luokan osuus oli 3,08 % eli 56 116 964 litraa.

RAAKAMAIDON laatuluokittelu määräytyy solu- ja bakteeritulosten geometristen keskiarvojen perus­ teella. Hinnoittelunäytteiden määrä nousi viime vuoden alussa kolmesta neljään kuukaudessa.

Soluissa laskennassa oli siten mukana kuukausittain 12 tulosta (kolmen viimeisimmän kuukauden tulokset) ja bakteereissa vastaavasti 9 tulosta (kahden kuukauden tulokset).

Lisäksi todetut antibioottijäämät tai muut maidon käytön estävät kuormapoikkeamat pudottavat laa­ tuluokan E-luokasta 1-luokkaan.

Maidon luokittelu I-luokkaan joh­ tuu useimmiten soluista. Bakteerien vuoksi I-luokkaan meni viime vuon­ na vain noin 0,1 % maidosta, kun taas solut olivat syynä 2,93 %:ssa.

II-luokkaan putoamisen syynä ovat usein samanaikaiset bakteerija soluongelmat.

SOLULUKUJEN geometriset vuosikeskiarvot ovat olleet viimeiset vuo­ det vajaat 130 000/ml ja viime vuonna 129 450/ml. Bakteerikeski­ arvot ovat olleet noin 5 000/ml ja viime vuonna 5 540/ml.

Vuodenaikaisvaihtelua on edel­ leen. Soluissa alhaisimmat luvut olivat vuoden 2018 lokakuussa (116 880) ja korkeimmat elokuussa (157 850). Bakteereissa matalimmat luvut ovat helmikuulta (5 090) ja korkeimmat vastaavasti heinäkuul­ ta (6 370).

Kesän 2018 kuumuus näkyi edel­ lisvuosia korkeampana solupiikkinä elokuussa, mutta bakteerissa ei ollut samaa havaittavissa.

MAITOKUORMIEN poikkeamia en­ naltaehkäistään siten, että poikkea­ mat havaitaan ajoissa. Äärimmäisen tärkeää on havaita poikkeama ennen maidon keräilyä, jolloin kyseistä maitoa ei pumpata autoon ja kuor­ man laatu säilyy hyvänä.

Kun tila ilmoittaa poikkeamasta osuuskuntaan ennen keräilyä, se saa

”Kesän 2018 kuumuus näkyi solupiikkinä.”

kerran vuodessa hyvitystä puolet maitoerän arvosta. Tilat tekevätkin ilmoituksia kiitettävästi.

Maitoautonkuljettajat havaitsevat vastaanottotarkastuksessa erityisesti lämpötilapoikkeamat, mutta myös aistinvaraisia poikkeamia havaitaan.

Näistä kaikista havaituista poikkea­ mista tehdään KAMU-poikkeamail­ moitus.

VALIORYHMÄSSÄ maksettiin en­ simmäisen kerran vastuullisuuslisää viime vuoden tammikuussa.

Kriteerit täyttävää maitoa tuotet­ tiin vuoden lopussa 93,2 % ja tiloista lisän sai 82,2 %.

18 * MAITO JA ME

heidinmame0219.indd 18

8.4.2019 11.32

Tuottajamaidon laadun kehitys v. 1990–2018 Valioryhmässä E-luokka (E1 lk 1990–1992)

II-luokka (2.+3.lk 1990–1994)

% maidosta 100 90

89,5

92,0

91,9

91,9

92,9

92,7 93,2

94,7

93,1 94,1

94,6 95,3

94,1 93,9 95,3

94,7

95,7

95,1

96,1 96,5

96,9 96,9

74,5

70 60

84,5

82,0

80

88,4 90,5

64,9 55,6

50 40 30 20

0,01

14 20 15 20 16 20 17 20 18

13

12

0,01

20

20

11

20

10

20

20

20

09

0,08 0,06 0,06 0,06 0,03 0,03 0,02 0,02 0,01

20

07

0,10

08

06

0,11

20

05

0,13

20

04

0,19

20

0,25

20

02

20

20

0,3

03

0,4

20

0,6

00 20 01

0,6

99

0,5

98

0,9

19

0,8

97

1,4

19

3,5

94 19 95 19 96

93

19

91

92

19

90

19

19

4,4

0,9

19

1,4

2.0

0

19

10

Valiolaisten maitotilojen tuottaman raakamaidon laatu oli jälleen erinomaista v. 2018. Parhaimman eli E-luokkaisen maidon osuus oli sama kuin edellisvuonna, 96,9 % eli 1 765 080 857 litraa. Ihan vielä ei ylitetty 97 %:a. II-luokkaisen maidon määrä oli 0,01 % eli 179 259 litraa. I-luokan osuus oli 3,08 % eli 56 116 964 litraa.

Maidossa havaitut poikkeamat v. 2016–2018 8 Pumppauslämpötila ylittynyt

183

7 Muu maitoon liittyvä poikkeama

114

6 Vettä / pesuainetta maidossa

104

5 Antibioottimaito

172

168

251 66

158

120

95 139

122

4 Poikkeava maidon ulkonäkö 3 Poikkeava maidon haju 2 Maito jäässä 3435 53 1 Maito yli 3 tuntia yli 6 °C tai lämpötila yli 10 °C

281 0

100

194 200

v. 2016 yht. 883 kpl

300

400

270 500

v. 2017 yht. 870 kpl

600

700

800

v. 2018 yht. 834 kpl

Yhteenveto vuosien 2016–2018 todetuista tilasäiliömaidon poikkeamista. Tilat ilmoittavat etukäteen antibioottimaidoista sekä lämpötila- ja pesuvesipoikkeamista. Tilojen ilmoitusten määrä on noussut, vaikka poikkeamien kokonaismäärä on vähentynyt tasaisesti vuosi vuodelta. Mukana poikkeamat, joista tehty KAMU-poikkeamailmoitus.

MAITO JA ME * 19

heidinmame0219.indd 19

8.4.2019 11.32

TEE

MA

M A R C I A F R A N C O, postdoc-tutkija Luonnonvarakeskus, Luke

I L M A TA P I O , erikoistutkija Luonnonvarakeskus, Luke

M A R K E T TA R I N N E , tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus, Luke

Mikrobiomi auttaa nurmen säilönnän hallinnassa TUTKIMUSMENETELMIEN KEHITTYMINEN ON MAHDOLLISTANUT YHÄ TARKEMMAN MIKROBIEN TUTKIMISEN MYÖS SÄILÖREHUSSA.

M

ikrobeita, eli baktee­ reja, homeita, hiivoja, alkueläimiä ja arkki­ bakteereja, on joka paikassa, mutta yleen­ sä ne ovat näkymättömiä.

Joskus mikrobit intoutuvat kasva­ maan niin paljon, että ne voi nähdä vaikkapa homeläikkinä tai ne voivat aiheuttaa sairauksia. Yleensä mikro­ bit eivät kuitenkaan ole pahoja, vaan ehdottoman tärkeitä lukuisille elolli­ sille prosesseille mukaan lukien säi­ lörehun säilyminen.

Mikrobiomi on jossakin elinym­ päristössä, esimerkiksi säilörehussa tai vaikka ihmisen ruoansulatus­ kanavassa, elävien eri mikrobilajien muodostama kokonaisuus.

"Herrasmiehet, se on mikrobit, joilla on viimeinen sana”, totesi kuuluisa mikrobiologi Louis Pasteur (1822–1895).

OLEMME oppineet hallitsemaan säilörehun käymisprosessia esikui­ vauksen, säilöntäaineiden ja siilo­ työskentelyn keinoin, mutta toistai­ seksi tiedämme hyvin vähän säilön­ tätekniikan vaikutuksista säilörehun mikrobiomiin.

Kehittyvä tieteen ala, metage­­no­­miikka, tulee avuksi eri mikrobi­

lajien ja niiden suhteellisten osuuk­ sien tunnistamisessa. Lukessa olem­ me aloittaneet säilörehun mikrobio­ min selvittämisen ja olemme saa­neet tuloksia ensimmäisistä kokeista. Säi­ löntäainevalinta vaikutti huomatta­ vasti eri bakteerilajien osuuksiin säilörehuissa.

Ruohoraaka-aineen mikrobiomi

vaihtelee huomattavasti, ja se yhdes­ sä säilöntätekniikan kanssa muokkaa säilörehun käymislaatua. Vas­ taan voi tulla niin kutsuttu perhos­ vaikutus, eli pienikin ero lähtötilan­ teessa saattaa ohjata käymisproses­ sin yllättävään suuntaan.

SÄILÖREHUN mikrobiomien tutki­ minen on vasta alussa ja tiedon hyö­ dyntäminen käytännössä vielä edes­ sä. Haasteena on tiedon analysointi, koska yhdestä näytteestä voidaan analysoida useita satoja eri mikrobi­ lajeja. Tulosten tulkinnan avuksi tarvitaan bioinformatiikkaa.

Tutkimusmenetelmien nopea kehittyminen voi avata jatkossa mo­ nenlaisia kiinnostavia mahdollisuuk­ sia. Säilöntätekniikan ja säilöntä­ aineiden kehittämisessä voidaan päästä täsmätyöhön.

Mikrobien muodostamiin hai­ tallisiin aineisiin, kuten homemyrk­ kyihin, voidaan saada parempi ote.

Ehkä säilörehusta voidaan kehittää myös probioottinen terveystuote eläimille. Mikrobien viimeinen sana on vielä sanomatta.

20 * MAITO JA ME

heidinmame0219.indd 20

8.4.2019 11.32

Bakteeripääjaksot ruohossa ja säilörehuissa

1

Syanobakteerit Bakteroideetit

0,8

Aktinobakteerit

Osuus (%)

Firmikuutit Proteobakteerit

0,6 0,4 0,2 0

Ruoho

Kontrolli

Näin säilörehun mikro­biomia tutkittiin

Happo

Suola

Ennen säilöntää ruohon mikrobiomi on hyvin erilainen kuin valmiissa säilörehussa. Yllä kuvassa on esitetty eri pääjaksoihin kuuluvien bakteerien osuudet. Syanobakteerit yhteyttävät, joten ne häviävät nopeasti, kun auringonvaloa ei enää ole käytettävissä. Säilöntäainevalinta vaikuttaa myös selvästi mikrobiomiin. Muurahaishappopohjainen säilöntäaine vähentää ja maitohappobakteeriymppi lisää firmikuutteja, joihin kuuluu maitohappoa tuottavia bakteereja.

Bakteerisuvut säilörehussa

K

1 0,8 Osuus (%)

oesäilörehuista otettiin vä­ littömästi siilojen avaamisen jälkeen näytteet, jotka pa­ kastettiin –80 ˚C:ssa DNA:n hajoa­ misen estämiseksi. Mikrobien DNA eristettiin monivaiheisella menetel­ mällä, monistettiin ja sekvensoitiin, eli DNA:n emäsjärjestys selvitettiin.

Emäsjärjestyksestä tunnistettiin eri bakteerilajit käyttämällä alukkeita. Tässä tarkastelussa mukana oli vain bakteerien alukkeita, joten emme saaneet tietoja hiivoista ja homeista. Osa bakteerilajeista jäi tunnistamatta, koska niihin sopivia alukkeita ei ollut käytettävissä.

Tuloksena muodostuu tieto siitä, mikä eri bakteerilajien osuus on kai­ kista näytteen bakteereista. Baktee­ rien kokonaismäärästä ei tällä mene­ telmällä saada tietoa, joten siihen tarvitaan muita menetelmiä, kuten perinteisiä maljakasvatuksia tai qPCR-menetelmää.

Ymppi

0,6 0,4 0,2 0

Kontrolli

Happo

Ymppi

Suola

Carnobacterium Pääjakso firmikuutteihin kuuluvien bakteerisukujen yleisyys vaihteli eri säilöntäaineilla säilötyssä nurmirehussa. Menetelmällisistä haasteiden takia iso osa suvuista jäi tunnistamatta.

Enterococcus Pediococcus Lactobacillus Tunnistamattomat suvut

MAITO JA ME * 21

heidinmame0219.indd 21

8.4.2019 11.32

TEE

MA

Brasilialainen tohtori uppoutuu säilörehututkimukseen

M

arcia Franco on työskennellyt tutkijana Luonnon­ varakeskuksessa puolitoista vuotta niin kutsutulla postdocpestillä pätevöityäkseen tutkijana väitös­kirjan valmistumisen jälkeen. ”Tutkimusaiheeni liittyvät säilö­ rehujen säilöntään ja tunnen kulke­ vani nobelisti A. I. Virtasen viitoit­ tamalla tiellä”, Franco kertoo.

Kehittyvät tutkimusmenetelmät tuovat uusia ulottuvuuksia säilö­ rehun laadun pa­rantamiseen.

Franco on muun muassa eris­tänyt säilörehusta mikrobien DNA:ta ja pyrkii ymmärtämään säilörehun mikro­biomin yhteyksiä rehun laatuun. ”Selvitän myös elintarviketeolli­ suuden sivutuotteiden säilyvyyttä ja rehukäyttöä, mikä kiinnittää koti­

eläintuotannon entistä vahvemmin kiertotalouteen”, hän toteaa.

Franco on kotoisin Brasiliasta, mutta sopeutuminen Suomeen on sujunut hyvin. Opiskeluaikana hän asui USA:ssa ja työskenteli väitös­ työn valmistumisen jälkeen vuoden Ruotsin maatalousyliopistossa.

Nyt hän kertoo nauttivansa Jokioisten rauhallisesta tieteellistä työtä tukevasta ilmapiiristä. Toisaalta hän pitää matkus­te­lemisesta, johon Eu­ roopassa on hyvät mahdollisuudet.

Franco kokee pystyvänsä kehitty­ mään tutkijana Luken laadukkaassa tutkimus­ympäristössä. Suomalainen maidontuotan­tokin tulee koko ajan tutummaksi, vaikka timotei maail­ malla varsin eksoottinen kasvi onkin. ”Brasiliassa tutkitaan jopa kaktus­ ten rehukäyttöä”, hän mainitsee.

Miten raakamaidon hometoksiinipitoisuuksia seurataan?

R

aakamaidossa tai maito­ valmisteissa saattaa joskus esiintyä terveydelle haital­ lista, karsinogeenistä aflatoksiini M1 -homemyrkkyä. Sen lähde on eläinten syömä homeinen vilja tai muu rehu­komponentti.

Aflatoksiinimäärityksiä ei voida analyysin kalleuden vuoksi tehdä rutiinimäärityksinä, mutta pitoisuuk­ sia seurataan jatkuvasti sekä kansal­ lisessa vierasainevalvonnassa että Valion omavalvonnassa.

Ruokavirasto tutkii aflatoksiini M1:tä tuotantotiloilta sekä kuljetus­ eristä otetuista raakamaitonäytteistä kansallisen vierasainevalvonnan mukaisesti.

Valion omassa valvontaohjelmassa

jokaisen tuotantolaitoksen kaikista raakamaito­siiloista otetaan näytteet kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä.

Siilonäytteitä tulee analysoitavaksi Seinäjoen Aluelaboratorioon yhdellä kertaa noin 60. Jos siilonäytteiden afltoksiinin M1 -pitoisuudet ylittävät raja-arvon, siiloon puretuista kuor­ mista otetaan näytteet. Jos kuormista tulee ylityksiä, niihin kerättyjen tilo­ jen maitonäytteet tutkitaan. Jos tila­ näytteissä on ylityksiä, osuuskunnan neuvonta on yhteydessä kyseiseen ti­ laan/tiloihin tilanteen selvittämiseksi ja korjaamiseksi.

Aflatoksiini M1:tä on löytänyt jois­ takin näytteistä, mutta pitoisuudet ovat olleet muutamaa poikkeusta

lukuun ottamatta selvästi pienempiä kuin sallittu enimmäispitoisuus (raja-arvo = 50 ppt eli 50 ng/kg).

Pääsääntöisesti homemyrkkypitoi­ suudet ovat olleet alle määritysrajan eli alle 5 ppt. Viime vuosina ei ole tarvinnut tehdä tila­tason selvityksiä siilotulosten perusteella.

Myös lopputuotteesta löytyvä ho­ memyrkky saattaa aiheuttaa selvitys­ tarpeen. Muutama vuosi sitten tuli maitojauheesta asiakkaan tekemänä aflatoksiini M1 -löydös (tulos oli rajaarvon alapuolella). Asiaa selvitettiin aina tiloille saakka, syy löytyi ja tilan­ ne korjattiin.

HANNA L AI TI NEN Kehityspäällikkö, Valio Laatu - pa l vel u t

22 * MAITO JA ME

heidinmame0219.indd 22

8.4.2019 11.32

TEE

MA

Laiduntaminen onnistuu robottilypsytilalla LEHMÄT VOIVAT ROBOTTILYPSYTILALLAKIN NAUTTIA LAIDUNTAMISEN RIEMUSTA. T E K S T I J A K U VA L I N N E A N O R D L I N G

K

uukkajärven tilalla Uuraisissa käy tasai­ nen rouske, kun leh­ mät ovat ulkona lai­ duntamassa. Pellervo Kässin ja Ulla Heinosen tilalla on laidunnettu niin kauan kuin tilan nykyinen isäntä muistaa.

Tilalla on siis kaksi lypsyrobottia – ja tilan eläimet laiduntavat. Kässi myöntää, että 115 lehmän laidunnus lypsyrobottitilalla vaatii organisoin­ tia ja kontrolloimista. ”Tämä on jatkuvaa tasapainoilua.

Varsinkin laidunkauden alussa on aina haastavampaa. Kasvu­kauden sää vaikuttaa paljon”, Kässi tuumii.

Tilalla on 8,5 hehtaaria laidun­ pinta-alaa ja seitsemän laidunlohkoa, joilla eläimiä kierrä­tetään.

Lohkoa vaihdetaan kerran päivässä.

Lisäpinta-ala ei olisi isännän mu­ kaan pahitteeksi, jotta kasvustolle jäisi aikaa palautua laidunnuksesta ja maaperä kuluisi vähemmän.

heidinmame0219.indd 23

LAIDUNKAUSI pyritään aloitta­ maan, kun nurmi on 15-senttistä, eli toukokuun puolen välin tienoilla.

Laitumelle lasku on iloinen hetki sekä maitotilalliselle että eläimille. ”Eläimet nauttivat, ja siitä tulee itsellekin hyvä olo. Laitumella leh­ mät pääsevät toteuttamaan sosiaa­ lista käytöstään ihan toisella tavalla kuin navetassa”, Kässi tuumii.

Kuukkajärven tilalla laidunnuk­ seen puututaan mahdollisimman vähän. Navetan nurkan ovi on lai­ dunkaudella yleensä jatkuvasti auki, joten eläimet pääsevät omatoimi­ sesti laitumelle tai navettaan aina halutessaan. ”Kuumilla keleillä lehmät teke­vät lyhyempiä pyrähdyksiä ulkona.

Päiväsaikaan ne ovat suurimmaksi osaksi navetassa ja yöt ulkona, kun on viileämpää”, Kässi kertoo.

Jos laidunnus toimii hyvin, isän­ nän ja emännän tehtäväksi jää lä­ hinnä halutun laidunlohkon portin

avaaminen ja sulkeminen kerran päivässä. Laidunkauden alussa aitoja joutuu toisinaan myös korjailemaan.

LEHMÄT syövät noin kolmanneksen ravinnostaan laitumelta. Lypsyrobo­ tilta ne saavat keskimäärin neljä kiloa täysrehua päi­vässä ja lopun rehun vapaasti tar­joiltavana seosrehuna.

Laiduntaminen laskee Kuukka­ järven tilalla tuotosta vajaa pari kiloa päivää kohden, mutta tilanne tasaantuu myöhemmin laidunkau­ della. Kustannuksia tasaa se, että lehmät hakevat itse osan eväästään.

Kässin mukaan laidunnus ei tuota suurempia maidon laatuongelmia, mutta pieni vaikutus sillä on alkulai­ dunkaudesta: ensimmäisinä kertoi­ na, kun eläimet pääsevät ulos, tulee usein piikki solu- ja mikrobimääriin.

Lue lisää: www.maitojame.fi/artikkelit/ robottilypsytilalla-laidunnuksenjarjestaminen-vaatii-suunnitelmallisuutta/33919386

8.4.2019 11.32

TEE

MA

Uuden Maitosuomen siirtymäajan hallituksen puheenjohtaja ja Valion hallintoneuvoston jäsen Mikko Heikkinen toivoo, että Valion omistajayrittäjät kantaisivat yhä enemmän vastuuta yrityksestä oman tekemisensä kautta. ”Valion on pystyttävä erikoistumaan, olemaan tehokkaampi ja luovempi kuin muut sekä osattava myydä tuotteensa.”

Yhteistuumin työtä maitoketjun ja jäsenten parhaaksi UUDEN OSUUSKUNTA MAITOSUOMEN YLIMENOKAUDEN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA MIKKO HEIKKINEN USKOO, ETTÄ ITÄMAIDON JA MAITOSUOMEN FUUSIO TURVAA LAADUKKAAT JA KEHITTYVÄT JÄSENPALVELUT MAITOTILAYRITTÄJILLE.

U

T E K S T I A N U A R TJ O K I K U VA T K A I J Ä D E R H O L M

usi Osuuskunta Maito­suomi aloittaa toimintansa ensi syys­ kuun alussa. Ylimeno­ kauden hallitus on työskennellyt tiiviisti osuuskunnan strategiatyön parissa puheenjohta­ jansa Mikko Heikkisen johdolla.

Fuusiossa syntyvälle osuuskunnalle on nimetty johtoryhmä eli toiminto­ jen vastuuvetäjät hankinta- ja asian­ tuntijapalveluiden, Valmakaupan, keräilyn ja kuljetuksen, tilasäiliöpal­ veluiden sekä taloushallinnon osalta.

Organisaatiota ja osuuskunnan uusia toimintatapoja on rakennettu hallituksen johdolla. ”Fuusion avulla turvaamme riittävän leveät hartiat jäsenpalvelujen tuottamiselle jatkossakin. Suurempi osuuskunta voi satsata palvelujen laatuun ja erikoistua”, viime joulu­ kuussa järjestäytyneen hallituksen

puheenjohtaja Mikko Heikkinen sanoo. ”Maitosuomella tulee olemaan noin sata työntekijää, ja osuuskun­ nan perustamistyöt on tehtävä niin, että ne palvelevat pitkälle tulevai­ suuteen. Ei ole sama mitä työnteki­ jöillämme teetämme ja mitä heiltä odotamme.”

Fuusioprosessi on melko helppo, koska sekä ItäMaidolla että Maito­ suomella on kokemusta fuusioista lähimenneisyydestä. ”Emme takerru yksityiskohtiin.

Olemme pitäneet tärkeänä oikeaa marssijärjestystä sekä sitä, että uuden osuuskunnan strategia- eli pohja­työt tehdään kunnolla”, Heik­ kinen toteaa.

Uusi Maitosuomi on niin suuri, että se tulee olemaan väistämättä Suomessa suunnannäyttäjä. Fuusion jälkeen osuuskunta omistaa Valion

osakkeista 42,7 prosenttia.

Siirtymävuosi on ollut hallituksen puheenjohtajan mukaan erikoinen, koska päällekkäin toimii molemmis­ sa osuuskunnissa kaksi hallitusta. ”Tavoitteemme on, että fuusio­ hetki ei näy maitotilayrittäjillemme mitenkään. Sitä mukaa, kun uusia järjestelmiä on luotu, siirrymme käyttämään niitä. Kun vanhojen osuuskuntien toiminta elo-syyskuun vaihteessa loppuu, kaiken on oltava valmiina”, Heikkinen sanoo.

Ensi syksyn edustajiston vaaleista ja edustajiston järjestäytymisestä alkaa uuden osuuskunnan normaali vuosirytmi. Tämän jälkeen valitaan myös uusi, ensimmäinen varsinai­ nen osuuskunnan hallitus. Hallinto tulee olemaan alkuvaiheessa mitta­ va, mutta elää ajassa sopeutuen tila­ määrän kehitykseen. ”Asiat siirtyvät luontevasti uuden

24 * MAITO JA ME

heidinmame0219.indd 24

8.4.2019 11.32

Perustetun Osuuskunta Maitosuomen ylimenokauden hallitus Puheenjohtaja maitotilayrittäjä Mikko Heikkinen, Lapinlahti Varapuheenjohtaja maitotilayrittäjä Hannu Hokkanen, Kangasniemi Maitotilayrittäjä Kyösti Anttila, Kurikka Maitotilayrittäjä Mats Broända, Kruunupyy Maitotilayrittäjä Hannu Gröhn, Nurmes Maitotilayrittäjä Arto Heikkinen, Pyhäntä Maitotilayrittäjä Esa Kotala, Lapua Maitotilayrittäjä Jarno Kämäräinen, Kiuruvesi Maitotilayrittäjä Petri Natunen, Joroinen Maitotilayrittäjä Jari Puhakka, Ilomantsi Maitotilayrittäjä Satu Pulkka, Vieremä Maitotilayrittäjä Antti Saari, Lapua

osuuskunnan hallituksen päätettä­ viksi. Nykyiset osuuskunnat eivät ole fuusiosopimuksessa sitoneet uuden osuuskunnan päätöksen­tekoa millään tavoin. Luottamus on erit­ täin vahva, että viisaita ratkaisuja tehdään.”

PUHEENJOHTAJA Mikko Heik­ kinen on pitkän linjan luottamus­ aktiivi, joka peri innostuksen yhteis­ ten asioiden hoitoon ukiltaan. ”Hän oli mukana muun muassa pankin ja paikallisten meijereiden hallinnossa sekä kuntapolitiikassa.

Itse aloitin maaseutunuorten toi­ minnasta, ja toimin seitsemän vuotta MTK-Pohjois-Savon johtokunnan puheenjohtajana − kautta aikain Suomen nuorimpana. Pojan synty­ män jälkeen vuonna 2010 halusin hengähtää hetken ja keskittyä tilan kehittämiseen”, Heikkinen kertoo.

Vuonna 2014 Heikkinen hyppäsi mukaan Osuuskunta ItäMaidon hallintoon, ensin edustajiston vara­ puheenjohtajaksi, ja syksyllä 2016 hallituksen jäseneksi ja puheen­ johtajaksi. ”Siitä alkoi maitoasioiden hoito.”

Oppia luottamustoimien hoitoon Heikkinen on hakenut erilaisilta kursseilta ja koulutuksista, mutta paljon oppia on tullut myös käytän­ nön ja kantapään kautta. ”Valion hallintoneuvoston jäse­ nenä olen toiminut vuodesta 2017.

”On osattava vastata, miksi tekemämme työ on tärkeää. ”

Hallintoneuvostolla oma roolinsa Valiolla, ja olemme mukana esimer­ kiksi työstämässä Valion strategiaa”.

LAPINLAHDELLA Syvärinjärven rannalla Mikko ja kaksi vuotta nuo­ rempi veli Matti Heikkinen hoitavat Likolahden kotitilaansa maatalous­ yhtymänä. Tila on ollut suvussa vuo­ desta 1890 ja veljesten omistuksessa vuodesta 2005. Tilaa on laajennettu ja kehitetty 14 vuoden aikana inten­ siivisesti. Pihaton laajennusremontti alkaa tänä vuonna − sopimukset on tehty ja laitetoimittajat valittu. ”Jatkamme eläinhallia 40 metril­ lä, ja lypsävien määrä kasvaa 100:sta 175:een. Kaikki muu päivitetään, mutta asemalypsy säilyy.” ”Isännyysaikanamme tilan lehmä­ määrä on viisinkertaistunut, maito­ määrä kuusinkertaistunut ja pelto­

ala seitsenkertaistunut. Nuorkarjan kasvatuksen ulkoistaminen ja ura­ koitsijoiden käyttö ovat mahdollista­ neet tilan lehmämäärän kasvattami­ sen”, Heikkinen sanoo.

Viljeltyä pinta-alaa 175 hehtaaria, josta tulevalla kasvukaudella nur­ mella on 80 ja noin 80−85 viljalla.

Nurmisadot on saatu nostettua yli 9 000 kuiva-ainekiloon hehtaarilta, ja vain rypsiä ja kivennäisiä ostetaan tilan ulkopuolelta.

Heikkinen kertoo, että haastetta viljelyyn tuo tilan pirstaleinen tilus­ rakenne: tilan keskilohkokoko on noin kaksi hehtaaria. Se vaatii enn­akointia ja priorisointia satopoten­ tiaalia omaaviin lohkoihin. Jopa vuokrapeltoja on salaojitettu, joten pelto­viljelyyn on panostettu. Omaa peltoalaa on 50 hehtaaria.

Tilalla työskentelee täysipäiväi­ sesti karjanhoitaja sekä yksi seson­ kityöntekijä. Yhteensä tila työllistää 3,5 henkilöä. ”Avopuolisoni Soilimaria Korhonen työskentelee tilan ulkopuolella, mutta hän tekee tarpeen vaatiessa myös navetalla työvuoroja, mistä onkin suuri apu”, Mikko kiittää.

SUOMALAISEEN maitokenttään Mikko Heikkinen toivoo malttia ja viisautta elinkeinon asioiden yhte­ näiseen viestintään ja eteenpäin­ viemiseen: Tästä hyötyvät kaikki suomalaiset maitotilayrittäjät.

MAITO JA ME * 25

heidinmame0219.indd 25

8.4.2019 11.32

Kiilto® ROBO

LYPSYROBOTTIEN PUHTAUTEEN Kiilto Robo -tuotteet on kehitetty ja testattu yhteistyössä robottitilojen kanssa. Korkealaatuinen tuotesarja tarjoaa kokonaisratkaisun kaikkien johtavien lypsyrobottimerkkien vaativaan puhdistukseen.

Mikko Heikkinen näkee, että maitotilojen on hoidettava eläimet hyvin ja toimittava vastuullisesti − tästä ei välttämättä saa lisähintaa tuotteille, vaan se on nykyaikana enemmänkin itsestäänselvyys. ”Vastuullisuus- ja ilmastokeskustelussa Valion on ehdottomasti oltava aktiivisesti mukana.”

KOTIMAINEN, LUOTETTAVA JA KUSTANNUSTEHOKAS

”Emme kaipaa yhtään enempää jakolinjoja. Valio­ lainen yhtenäisyys on paras ja varmin edellytys Valion tulevaisuuden menestykselle. Mitä paremmin me yrit­ täjät ymmärrämme Valion toimintaa, sitä realistisem­ pia odotuksemme yritystä kohtaan ovat.”

Maitoalan kohtaama kritiikki kasvattaa painetta avoimeen toimintaan. Heikkisen mukaan on selvää, että maitoala joutuu perustelemaan olemassaolonsa oikeutusta. ”On osattava vastata, miksi tekemämme työ on tärkeää.”

Toiminnan vastuullisuus ja eläimistä sekä ympäris­ töstä huolehtiminen ovat tärkeitä seikkoja, jotta tuot­ teet käyvät kaupaksi jatkossakin. ”Näiden asioiden mallikkaasta hoitamisesta ei vält­ tämättä saada aina edes lisähintaa.” ”Esimerkiksi ilmastoasioissa voimme tuoda ratkai­ suja esiin etunenässä, kuten olemmekin tehneet. Il­ mastonmuutos on suuri ja monimutkainen asia, johon ratkaisut voivat olla kuitenkin hyvin arkipäiväisiä.”

Mitä yrittäjät sitten voivat tehdä omalla tilallaan omistamansa Valion eteen? Heikkisen mukaan esi­ merkiksi ottamalla vieraita vastaan ja kertomalla ku­ luttajille tilastaan ja maidontuotannosta. ”Myös osuuskunnan ja yrittäjän välille toivon erityi­ sen lämmintä suhdetta. Kun tilalla on huolia, toivon, että ensimmäinen yhteydenotto olisi osuuskuntaan”, Heikkinen tuumaa.

www.kiilto.com

heidinmame0219.indd 26

8.4.2019 11.32

ETRA-AGRI KEVÄT TARJOUKSET 2019 Pineline Car+Go 25 l

Valvoline ULTRAMAX HVLP 46 20l

10340006736

46,21

10340007141

45,-

/kpl

57,30 ALV 24%

/kpl

55,80 ALV 24%

Valvoline ULTRAMAX HVLP 46 208l 10340007140

360,-

Kuumavesipainepesuri HDS 7/16 C 10260014245

1850,-

/kpl

446,40 ALV 24%

/kpl

2294,00 ALV 24%

Laadukkaat tuotteet I Nopea toimitus Tuoterekisterissämme on yli 300.000 nimikettä ja varastoissamme on noin 100.000 nimikettä.

Sähköisen luettelon piirissä on jo yli 100.000 tuotetta ja sitä laajennetaan jatkuvasti.

Nopea tuotteiden toimitus suoraan tilalle tai nouto lähimmästä myymälästä.

Nyt Teillä on mahdollisuus ostaa tuotteet suoraan maahantuojan tukkurin verkkokaupan kautta.

MAINITSE

www.etraonline.fi/login

TARJOUSKOODI

”AGRI” Tarjoushinnat päivittyvät tiliasiakkaaksi rekisteröityneille.

Tutustu tuotteisiin sähköisestä MAITO JA ME tuoteluettelosta www.etra.fi

heidinmame0219.indd 27

* 27

8.4.2019 11.32

TEE

MA

VIR VE KORHONEN Te r v e y d e n h u o l t o eläinlääkäri Lehmälääkärit.com Oy

Pidempi vierihoito MYÖHÄISEMMÄLLÄ VIEROITUKSELLA SAATTAA OLLA KAUASKANTOISIA MYÖNTEISIÄ VAIKUTUKSIA LEHMÄN JA VASIKAN TERVEYTEEN, HYVINVOINTIIN JA TUOTOKSEEN.

L

VARHAISEN vieroituksen tutkittuja vaihtoehtoja ovat lyhyt imetys, imet­ täjälehmien käyttö sekä pidempi, joko rajoitettu tai vapaa vierihoito.

Vierihoito sallii luontaisen emo- ja imemiskäyttäytymisen sekä sosiaali­ suuden. Emä edistää vasikan elinvoimaisuutta ja vasikoiden päiväkasvu imetyksen aikaan on runsaan

dittava, että kaikki vasikat näyttävät kylläisiltä ja terveiltä emänkin alla.

maidonsaannin vuoksi merkittävästi parempi kuin rajoitetulla juotolla olevilla vasikoilla.

Vierihoidossakin ternimaidon saanti on kuitenkin varmistettava, jotta vasikan vastustuskyky kehit­ tyisi parhaalla mahdollisella tavalla.

Riittävä ja riittävän nopea ternimai­ don saanti voi vaarantua emän huo­ non utarerakenteen, epänormaalin emokäyttäytymisen tai vasikan heik­ kouden vuoksi. Päivittäin on huoleh­

TUOREESSA norjalaistutki­ muksessa osa vasikoista ope­ tettiin pidemmän vierihoidon aikana myös automaattijuotolle, mikä hel­ potti vasikoita sopeutumaan emästä erottami­ seen; päiväkasvut py­ syivät hyvinä ja stres­ siin viittaava käyttäyty­ minen oli vähäisempää kuin niillä vasikoilla, jot­ ka eivät osanneet käyttää automaattia. Tutkimusase­ telma on hyvä esimerkki jär­ jestää pidempi vierihoito: var­ mistetaan, ettei emän maito ole vasikoiden ainoa ravinnon lähde, jatketaan maitojuottoa ja säilytetään fyysinen kontakti emään vielä ime­ tyksen loppumisen jälkeenkin ja vieroitetaan juotolta asteittain.

Varhaisen vieroituksen negatii­ visia vaikutuksia vasikoiden hyvin­ voinnille voidaan vähentää ryhmä­ kasvatuksella ja vapaalla maitojuo­ tolla. Vierihoidosta olisi kuitenkin todennäköisesti hyötyä muun muas­ sa vasikoiden sosiaalisten taitojen kehittymiselle.

Lue lisää: www.maitojame.fi/ osio/terveys-ja-hyvinvointi

KU VA : HAN NAM ARIA AHO

ypsyrotuisten vasikoiden varhainen vieroitus on noussut yhdeksi suurim­ mista kuluttajien huolenaiheista maidontuotannossa. Luonnon­ oloissa emä vieroittaa 6−10 kuukauden ikäi­ sen vasikkansa vähitel­ len noin kahden viikon aikana, mutta sosiaa­ linen kontakti emän ja vasikan välillä säilyy vieroituksen jälkeenkin.

Varhain vieroitetuilla vasikoilla on todettu olevan enemmän suuhun liittyvää häiriökäyttäytymistä kuin pi­ dempään emän alla olleilla. Emä­ kontaktin puuttuminen saattaa vai­ kuttaa haitallisesti myös vasikoiden myöhempään stressiherkkyyteen, millä voi olla vaikutusta esimerkik­ si eläinryhmiä yhdisteltäessä ja rutii­ nien tai rehujen vaihtuessa.

28 * MAITO JA ME

heidinmame0219.indd 28

8.4.2019 11.32

Manure Master -lannanpoistojärjestelmät Valio Terveys toteuttaa keväällä 2019 kyselytutkimuksen maitotilayrittäjien kokemuksista ja kiinnostuksesta kokeilla erilaisia vieroitusvaihtoehtoja.

Tutkimus tehdään yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.

Vastaathan kyselyyn Valmassa!

• Parempi sorkkaterveys » hyvin voivat eläimet » lisää tuotosta • Kaksoissiipi » puhtaampi käytävä » puhtaammat eläimet, mukavammat työolot • Alhaisempi (250W) tehon tarve » 50–90 % pienempi energiankulutus muihin ratkaisuihin verrattuna » säästö sähkölaskussa

Päivitä vanhat hydrauliset ja vaijerivetoiset lantaraapat nykyaikaiseen Manure Master Rfit järjestelmään!

• Käytäväleveydet vakiona 1,5-4 m.

• Useamman käytävän kohteissa soveltuu tavanomaisia raappoja paremmin keskenään eripituisille käytäville.

Manure Master Twin

4 X PIDEMPI VIERIHOITOTAPA RAJOITETTU KONTAKTI Imettäjänä vasikan oma emä, joka voi olla myös lypsyssä. Vasikka pääsee imemään 1–3 kertaa päivässä 15–120 mi­ nuutin ajan. Muun ajan vuorokaudesta vasikka ja emä ovat toisistaan erossa.

Vasikoille voidaan tarjota lisämaitoa.

PUOLIPÄIVÄINEN VIERIHOITO Imettäjänä vasikan oma emä, joka voi olla myös lypsyssä. Vasikka pääsee ime­ mään vain päiväaikaan tai vain yöaikaan (n. 12 h/vrk). Muun ajan vuorokaudesta vasikka ja emä ovat toisistaan erossa.

Vasikoille voidaan tarjota lisämaitoa.

VAPAA VIERIHOITO Imettäjänä vasikan oma emä, joka voi olla myös lypsyssä. Emä ja vasikka ovat yhdessä ympäri vuorokauden niin, että vasikan on mahdollista imeä milloin tahansa.

Vasikoille voidaan tarjota lisämaitoa.

IMETTÄJÄLEHMÄ Imettäjälehmällä on yleensä imetettävänä 2–4 vasikkaa, joista yksi voi olla imettäjä­ lehmän oma, mutta kaikki vasikat voivat olla myös vieraita. Imettäjälehmä voi olla lisäksi myös lypsyssä. Imetys voi olla joko rajoitettua tai vapaata.

heidinmame0219.indd 29

UU

TUU

• Tarkoitettu kohteisiin joiden käytäväpituus > 80 m • Vetokoneistot sijaitsevat käytävien molemmissa päissä • Ohjaus ja patentoitu esteentunnistus toimivat täsmälleen samoin kuin alkuperäisessä Manure Masterissa • Twin-versio on saatavilla uudiskohteisiin virtsakourumallina ja remontoitaviin kohteisiin Rfit -mallina.

S!

Lisätietoja aluemyyjältäsi: www.pellon.fi/myynti Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.fi

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu: • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus: • Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integroidun kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta • Kysy lisätiedot myyjältä MYYNTI / HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Hämeenlinna: Juha Karjalainen arjalainen 041 440 1177 Seinäjoki: Ville Kamppila 050 307 0002 Jyväskylä: Jarkko Eskonen 040 450 1020 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Perho: Ari Viitala 040 905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748 Kangasniemi: Juha Mikkonen 040 510 6177 www.kylmakarki.fi

8.4.2019 11.32

Melli maistuu hyvinvoinnilta Millainen rehu

• Melli-kivennäiset ja erikoistuotteet turvaavat tehokkaan tuotannon ja tukevat eläinten hyvinvointia • Laaja valikoima tuotannon eri vaiheisiin

Millaisille tiloille

• Tiloille, jotka tähtäävät tasapainoiseen kivennäisruokintaan • Tiloille, jotka panostavat umpikauteen • Tiloille, jotka pyrkivät vähentämään herumiskauden ongelmia

Tuottajalle tärkeää

heidinmame0219.indd 30

• Lehmien hyvä hedelmällisyys ja terveys • Tehokas pötsin toiminta sekä utare- ja sorkkaterveys • Onnistunut poikimisen aika

lantmannenfeed.fi

8.4.2019 11.32

RY PIEN

HMÄ

Pitoisuudet ylös luomussa PÄIVI JA PEKKA MAANINKA OVAT OSALLISTUNEET PITOISUUSPIENRYHMÄÄN, JA RASVA ON NYT PYSYNYT YLI NELJÄSSÄ.

V

aalan Pelsolla asus­ telee asemapihatos­ sa reilut 40 lypsävää, ja lisäksi on nuorkar­ jaa. Päivi Maaninka pyörittää miehensä Pekka Maa­ ningan kanssa luomumaitotilaa ja on osallistunut Osuuskunta Pohjo­ lan Maidon Maitoakatemian Pitoi­ suus-pienryhmään toiveenaan nos­ taa rasvan osuutta maidossa. ”Useimmiten maidon rasvapitoi­ suus on ollut alle neljän, mutta viime aikoina se on saatu pidettyä hieman yli neljässä. Valkuainen on pysytellyt 3,3:n pinnassa”, Maaninka kertoo. ”Hollstein-karja on ollut hoikan­ puoleista ja tuntuu, että energia­ vajetta on ollut.”

Rasvapitoisuustavoite on Maanin­ gan tilalla 4,3, mutta siihen on vielä matkaa. ”Emme ole päässeet kertaakaan tavoitteeseen, mutta nyt oli jo kerran 4,16. Olisi hienoa, jos rasva pysyisi koko lypsyvuoden yli neljässä.”

Päivi Maaninka huomauttaa, että pitoisuuksia ei toki kannata tavoitel­ la liikaa, koska se pudottaa maito­ määrää. Tilalla on 10 000 litran kes­ kituotos, mikä on kelpo tulos luo­ mussa. ”Parasta olisi tietysti saada pitoisuudet ylös niin, että myös mai­ tomäärät pysyvät.”

TILALLA käytettiin viime vuoden lokakuulle asti erillisruokintaa, mut­ ta Maaningat alkoivat pohdiskella, jääkö lehmille rehuvajetta. Koekäyt­ töön otettiin apevaunu, joka vaikut

T E K S T I S U S A N N A C YG N E L K U V I T U S 1 2 3 R F

kivennäistäydennys. Seosrehuun lisä­ tään vettä, koska se on ollut kuivaa.”

tikin toimivalta ratkaisulta, ja seos­ rehun siirryttiin kokonaan. ”Seosrehuun siirtymisen jälkeen lehmä ovat pyöristyneet sopiviksi ja herkkämahaisetkin ovat pärjänneet paremmin”, Maaninka iloitsee.

Maaningan tilalla kevätrehu teh­ dään omaan siiloon ja syysrehu omaansa. ”Kun kevätrehua syötet­ tiin syksyllä, rasva alkoi nousta, ja kun tultiin syysrehuun, rasva putosi”, Maaninka kertoo.

Erillisruokinnassa eläimille tar­ joillaan yleensä yhtä rehulaatua ker­ rallaan, mutta nyt seosrehuun sekoitetaan syys- ja kevätrehua. Se on pa­ rantanut pitoisuuksia kokonaisuu­ dessaan. ”Syysrehu ei lypsätä niin hyvin, mutta sekoitus näyttäisi antavan pa­ remman tuoton. Vuosi pitää katsoa, mutta nyt vaikuttaisi hyvältä.”

Tilalla on käytössä kioski, josta menee saman verran väkirehua kuin robotti antaisi. ”Kioskilla on täys­rehu.

Seosrehussa on vilja-, valkuais- ja

PÄIVI MAANINKA kertoo olevansa pienryhmien suurkuluttaja ja inno­ kas koulutuksien käyttäjä. Hän on aiemmin perehtynyt budjetin tekoon talous-pienryhmässä ja ottanut siel­ tä käyttöönsä hyödyllisen budjetti­ pohjan.

Pitoisuus-pienryhmän alkaessa Maaninka houkutteli miehensäkin mukaan. ”Isäntä ei ole yhtä innos­ tunut pienryhmistä ja koulutuksista kuin minä, mutta sanoin, että rehu vaikuttaa pitoisuuksiin niin paljon, että nyt kannattaa osallistua. Hän meillä säilörehun ja appeen kuiten­ kin tekee.”

Pitoisuuspienryhmän osallistu­ jilla oli Maaningan huomioiden mukaan paljon osaamista. ”Jotkut osallistujista ovat ihan huippu AIV-tekijöitä ja olimme hy­ vin vaikuttuneita, kun he kertoivat ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Yri­ timme saada heidän ideoistaan kiin­ ni, koska he ovat satsanneet säilö­ rehuun tosissaan ja pitoisuudet ovat parempia kuin meillä.”

LUOMUSSA säilörehulla on Maa­ ningan mukaan vielä enemmän merkitystä kuin muuten. ”Kun on hyvä säilörehu, niin lehmät kyllä lypsävät. Karkearehu vaikuttaa pitoisuuksiin, eli mitä parempi kuiva-ainepitoisuus on, sitä paremmat pitoisuudet.”

MAITO JA ME * 31

heidinmame0219.indd 31

8.4.2019 11.32

RITT ME Y

ÄJÄ

T

Martti Heiskanen haluaa jakaa Walter Ehrström -säätiön 50 vuoden laatumaitomitalin edellisen sukupolven lisäksi kaikkien yhteistyökumppaneidensa kanssa. ”Lomittajat, eläinlääkäri, seminologi ja rehu-urakoitsija ovat korvaamaton osa toimivaa maitoketjua.”

32 * MAITO JA ME

heidinmame0219.indd 32

8.4.2019 11.33

Yksinkertainen systeemi toimii KOIVIKKOLAN TILAN PARSINAVETASSA TOHMAJÄRVELLÄ ON LYPSETTY E-LUOKAN MAITOA PERÄTI 50 VUOTTA. HYVÄ LAATU SYNTYY HUOLELLISELLA TYÖLLÄ JA ELÄIMET TUNTEMALLA. T E K S T I J A K U VA M A R K K U P U L K K I N E N

Y

rittäjä Martti Heiskanen, 52, on hoitanut maitotilaansa Peijon­ niemen kylän kum­ puilevissa maisemissa 20 vuotta, joista ensimmäiset 15 vuotta yrittäjäkumppaninsa ja expuolisonsa Saara Heiskasen kanssa.

Heitä ennen laatumaitoa tuottivat Martin vanhemmat, Esa ja Terttu Heiskanen.

TILA Tilalla on 45 hehtaaria peltoa.

Koko ala on laidun- ja säilörehunurmea. Ohra ja vehnä ostetaan muilta tiloilta. Matkaa kauimmai­ selle lohkolle on vain reilut neljä kilometriä.

ELÄIMET JA NAVETTA Martti Heiskasen yrittäjyysaikana vuonna 1952 rakennetun parsinavetan tilat on tuplattu ja lehmien määrä nous­ sut 18:sta 32:een. Parret ovat kah­ dessa rivissä. Ruokintapöydän toisel­ la puolella on lehmät, toisella hiehot.

Alle 15 kuukauden ikäisille vasikoille on ryhmäkarsinat. Sonnivasikat läh­ tevät välitykseen terneinä. ”Yksinkertaisen isännän yksin­ kertainen navetta”, Heiskanen vään­ tää ja nauraa päälle. Hän haluaa pitää kaiken työn mahdollisimman yksinkertaisena ja suoraviivaisena. ”Lypsäminen on nopeaa, kun lehmät ovat samassa rivissä. Ras­ kaimmat työvaiheet olen koneista­ nut. Kiskoilla kulkeva repijävaunu jakaa säilörehun ruokintapöydälle ja samoilla kiskoilla kulkeva vaaka­ vaunu väkirehun.”

MAIDON MÄÄRÄ JA LAATU Tilan ayrshirelehmät heruttavat huippu­ tuotosta. Vuonna 2017 keskituotos oli 10 800 kiloa (EKM) lehmää koh­ den. Viime vuonna ikääntyneitä, hy­ vätuottoisia lehmiä piti laittaa pois ja keskituotos putosi 9 600 kiloon.

Viimeisimmän maitokuitin mukaan rasvapitoisuus on 5,0 ja valkuaispi­ toisuus 4,0 prosenttia. Viime vuonna pitoisuudet olivat keskimäärin 4,7 ja 3,6 prosenttia. Viime vuoden keskimääräinen solumäärä, 93 000 solua millilitrassa, kertoo lypsytyön ja eläinten hoidon huolellisuudesta. ”Suurin tekijä hyviin tuloksiin on laadukas säilörehu. Tavoitteeni on korjata joka vuosi yli 500 grammaa kuitua ja 140–160 grammaa valku­ aista kuiva-ainekiloa kohti sisältävä säilörehu, jonka D-arvo on 700–720.

Maidon pitoisuuksiin satsaan jatkos­ sakin, sillä vettä saapi halvemmalla hanasta”, Heiskanen linjaa.

Navetan sisääntuloaula ja maito­ huone ovat siistimmät kuin keski­ määräinen keittiö. Laadun tuottami­ nen lähteekin nurkkien ja koneiden kunnossa pitämisestä. Maidon laa­ tua on varmistettu huolellisen lyp­ sytyön lisäksi siten, että joka maa­ nantai kaikista lehmistä on otettu solunäytteet, jotta mahdolliset uta­ reongelmat saadaan selville ennen niiden pahenemista.

TALOUS Heiskanen keskittyy myös tuotannon kannattavuuteen. ”Tila on velaton ja tuotantokustannusten osuus liikevaihdosta alle puolet.

Uusia koneita en ole hankkinut

”Maidon pitoisuuksiin satsaan, sillä vettä saapi halvemmalla hanasta.”

muutamiin vuosiin, koska rehun­ korjuukin on ulkoistettu siilotyötä lukuun ottamatta. Tuotantopanokset ostan halvimman hintakauden aika­ na ja peltotyökoneet ovat useamman tilan yhteisiä.” ”Hyvälaatuinen säilörehu on avain kustannustenkin hallintaan. Hyvän rehun, viljan sekä peruskivennäisen ja -tiivisteen lisäksi lehmät eivät tar­ vitse muita herkkuja. Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot”, taskulas­ kintaan ahkerasti käyttävä Heiska­ nen hymyilee.

TULEVAISUUS ”Olen tyytyväinen nykyiseen tuotantoon, enkä haikaile laajennusten perään. Työtä on nytkin yhdelle miehelle riittävästi”, Heiska­ nen sanoo.

Lomia ja harrastuksia vilkasliik­ keisellä ja -puheisella miehellä ei paljon ole, mutta hirvimetsälle hän ehtii muutamana päivänä. Paloittelu­ taitoiselle isännälle onkin hirviporu­ kassa kysyntää.

MAITO JA ME * 33

heidinmame0219.indd 33

8.4.2019 11.33

T LIT BAA RKKINA O L G A TOM MAI

Euroopan maidontuotanto kasvussa

EU:N MAIDONTUOTANTO KASVOI VIIME VUONNA ALLE PROSENTIN. ALKUVUODESTA KASVUVAUHTI OLI NOPEAMPI, MUTTA KESÄN KUUMUUS JA KUIVUUS VAIKUTTVAT REHUSATOON JA SITEN MAIDONTUOTANTOON USEISSA JÄSENMAISSA.

E

T E K S T I T I I N A K A N E R V O & R I I T TA B R A N D T

niten maidontuotanto kasvoi Saksassa, Irlannissa ja Puolassa.

Vaikka Saksan tuotan­ tomäärä kasvoi vain 1,7 prosenttia, se tarkoitti maitomää­ rissä huikeaa 554 miljoonaa litraa eli neljäsosa Suomen tuotannosta.

Tuotanto supistui edelleen Hol­ lannissa fosfaattirajoituksen vuoksi.

Vuonna 2017 toimenpiteet perustui­ vat Hollannissa sektorin vapaaehtoi­ suuteen, mutta velvoittava lainsää­ däntö tuli voimaan 2018.

TAMMIKUUN 2019 tuotanto oli isois­ sa tuottajamaissa Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa alle edellisvuoden vastaavan kuukauden. Puolassa mai­ toa sen sijaan lypsettiin hieman enemmän. Arviot varsinkin kevään tuotantomäärien kasvusta ovat ylei­ sesti melko maltillisia. Esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa tuotannon odotetaan jäävän alle viime vuoden.

EU-komission arviot ovat saman­ suuntaisia, alkuvuodesta ollaan hie­ man miinuksella ja loppuvuodesta plussalla, kuitenkin kokonaisuudes­ saan alle prosentin vuotuisessa kas­ vuvauhdissa.

Globaalisti merkittävimpien vien­ timaiden yhteenlaskettu tuotanto hiipui hieman loppuvuodesta, erityi­ sesti EU:n ja Australian. Kasvu oli Yhdysvalloissa tavallista hitaampaa, sen sijaan Uusi-Seelanti ylsi uuteen tuotantoennätykseen.

MARKKINAT ovat paremmin tasa­ painossa kuin aikaisempina vuosina, sillä EU:n rasvattoman maitojau­ heen interventiovarastot on pystytty purkamaan.

Tosin samaan aikaan, kun tuo­ reen jauheen hinta on vahvistunut, voin hinta on heikentynyt.

Markkinoita varjostaa Britannian ero EU:sta. Britannia on julkistanut listan tulleista, jotka koskisivat kaik­ kia maita ja tulisivat voimaan kovan Brexitin tapahtuessa. Tullit ovat huomattavasti alemmat kuin WTO-tul­ lit, joten vienti EU:sta Britanniaan jatkuu merkittävällä tasolla.

Voin ja jauheen hinta heijastuu suoraan maidon tuottajahintaan.

Tammikuun keskimääräinen hin­ ta oli EU:ssa 35 snt/100 kg maitoa.

Hinta on korkeampi kuin voin ja jauheen hinnoista laskettava teoreet­ tinen tuottajahinta.

Suomessa maidon hinta on kor­ keampi kuin lähimmissä kilpailija­ maissa ja selvästi EU:n keskimää­ räistä hintaa parempi.

MAITOTUOTTEIDEN maailman­ kauppa piristyi viime vuonna hie­ man. Erityisesti rasvattoman maito­ jauheen maailmankauppa kasvoi, mihin saattoi vaikuttaa EU:n inter­ ventiovarastoista purkama edullinen tavara.

Myös juuston ja herajauheen maailmankauppa jatkoi tasaista kas­ vuaan. Rasvaisen maitojauheen ja

voin kauppa palasivat notkahduksen jälkeen kasvu-uralle.

Tärkein yksittäinen tekijä on Kiinan vahva kysyntä. Tuonti ylitti huippuvuoden 2014 tuonnin. Hera­ jauheen, rasvattoman maitojauheen, rasvaisen maitojauheen, juuston ja voin tuonti Kiinaan kasvoi edellis­ vuodesta.

Sen verran tuonnin rakenteessa on tapahtunut muutoksia, että ras­ vaisen maitojauheen tuonti on pie­ nentynyt huippuvuosista 2013 ja 2014. Kiina on syrjäyttänyt Venäjän suurimpana voin tuojamaana.

UUSI-SEELANTI on suurin voin viejä ja kasvattanut vientiään viime vuonna 5 prosentilla. EU:n voin vienti supistui. Vietävää ei ollut, eikä hintakaan ollut kilpailukykyinen maailmanmarkkinoilla.

Rasvattoman maitojauheen vienti kasvoi EU:sta 7 prosenttia. Jauheen hinta oli hyvin alhainen ja siten ikään kuin kilpailukykyinen maail­ manmarkkinoilla. Osa viennistä oli interventiovaraston purkua. Rasvat­ toman maitojauheen vienti Yhdys­ valloista kasvoi voimakkaasti.

EU on merkittävin juuston toi­ mittaja maailmanmarkkinoille 830 miljoonalla kilolla. Se on yli kaksin­ kertainen määrä Uuden-Seelannin tai Yhdysvaltojen vientiin verrattu­ na. Saksassa, Hollannissa ja Itäval­ lassa on uutta juustokapasiteettia, joka tukee viennin kasvua edelleen.

34 * MAITO JA ME

heidinmame0219.indd 34

8.4.2019 11.33

EU:n maidontuotanto EU:n maidontuotanto

22.2.2019 Lähde: EUrostat

EU:n maidontuotanto kasvoi vuonna 2018, mutta kasvu oli odotettua maltillisempaa pääosin sääolosuhteista johtuen.

Maidontuotannon kasvu edellisvuoteen verrattuna oli 0,8 % (1,3 Mrd kg).

Maidon tuottajahinta Suomessa ja EU:ssa Snt / kg 50

Suomi Ruotsi Hollanti EU keskimäärin Saksa

45 40

25.3.2019 Lähde: EU-komissio

35 30 25

2019

2018

2017

2016

2015

2014

20

Rasvattoman maitojauheen (SMP) ja voin vienti (2017 vs. 2018) SMP vienti USA

Uusi-Seelanti

Australia

Valko-Venäjä

Tn 900 000 800 000

500 000 400 000

Valko-Venäjä

USA

Ukraina

Tn 779 825

450 000 665 250

401 002

157 266 109 463

100 000 2017

455 242

400 000 300 000

362 309

250 000 200 000

200 000

432 512

350 000

547 371

300 000

0

EU-28

500 000

834 092

700 000 600 000

Uusi-Seelanti

155 567 119 948

100 000 50 000

2018

175 577

150 000

0

72 939 29 601 24 513 2017

28.3.2019 Lähde: EU MMO

EU-28

Voi ja voiöljyt vienti

161 779 78 176 48 744 26 938 2018

MAITO JA ME * 35

heidinmame0219.indd 35

8.4.2019 11.33

Hyvän maidon eväÄt Säilörehulla, viljalla ja valkuaistäydennyksellä on jokaisella oma tehtävänsä rehustuksen onnistumisessa. Kun suhde on kunnossa, saadaan parempaa maitoa: lisää litroja, rasvaa ja valkuaista.

Rehuillamme ja asiantuntijoiden neuvoilla varmistat optimaalisen ruokinnan. Käytämme täysrehuissa ja puolitiivisteissä ohrarehua hyvin sulavan kuidun lähteenä. Rehut eivät sisällä ureaa, jonka ansiosta pötsin mikrobit ja eläin itse saavat tarvitsemiaan aminohappoja rypsistä.

Etikkahappo

Sulava kuitu

Haihtuvat rasvahapot

Glukoosi

Tärkkelys

MAIDON RASVA

Voihappo

Rajoittuneesti käynyt säilörehu

Sokeri

Hyvälaatuinen vilja

Tärkkelys

Energiaa mikrobeille

Valkuaistäydennys (rypsi)

Aminohappoja mikrobeille

Mikrobivalkuainen

A-Rehun rehuissa on käytetty vain suomalaista viljaa.

A-Rehun asiakkuuspäälliköt varmistavat oikean väkirehutäydennyksen tilan omille säilörehuille.

Lypsävät ja umpilehmät

Laktoosi

Vasikat ja hiehot

Ruokinnan suunnittelu

MAITOLITRAT

Rehujen ohitusvalkuainen

MAIDON VALKUAINEN

Navetan olosuhteet

Asiantuntija Titta Jämsä, Atria Nauta asiakkuuspäällikkö

tuottaja Titta Jämsä, maitotilallinen

Kukapa sitä paremmin ymmärtäisi tuottajan elämää kuin toinen tuottaja?

Nauta tuottajapalvelu p. 020 472 7060 • www.atriatuottajat.fi/atrianauta

heidinmame0219.indd 36

8.4.2019 11.33

N KSE U T I O L HAL ENVUOR E PUH

VESA KAUNISTO Va l i o n h a l l i t u k s e n puheenjohtaja

Lisää faktoja keskusteluun

Y

mpäristöjärjestöt syyllis­ tävät surutta kotieläintuo­ tantoa ja haluaisivat ohjata ruoan kulutusta kasviksiin.

Ohjauskeinoina on nostet­ tu esille liha- ja maitoverot sekä maatalous­ tukien siirtäminen kotieläintuotannolta kasvituotannolle.

Tässä keskustelussa sekoittuvat faktat ja fiktiot. Suomen olosuhteissa, joissa nurmi kasvaa hyvin, on nurmeen perustuva mai­ don- ja lihantuotanto hyvin perusteltua ja myös ympäristön sekä ilmaston kannalta kestävää ruoantuotantoa − puhumattakaan ravitsemuksellisesta näkökulmasta.

Toistaiseksi muutokset kuluttajien ruokai­ lutottumuksissa ovat pienempiä kuin julki­ sesta keskustelusta voisi olettaa. Lihansyön­ ti on pysynyt entisellä tasolla ja siipikarjan­ lihan syönti on jopa lisääntynyt. Suurinta muutos on ollut viime vuosina nestemaidois­ sa, joiden kulutus on ollut laskussa globaa­ listi. Viimeisten viiden vuoden aikana neste­ maitojen juonti on vähentynyt Euroopassa viiden prosentin ja USA:ssa kolmen prosen­ tin vuosivauhtia. Suomi on maidon juonnis­ sa edelleen maailman kärkimaita, mutta viime vuosina suunta on meilläkin ollut globaalin trendin mukaisesti alaspäin.

Maitoa korvaavien tuotteiden myynti on vielä vähäistä, mutta maitotuotteiden korvikkeiden myynti on viime vuosina kas­ vanut maailmanlaajuisesti 8 prosentin vuo­ sivauhtia. Markkinamuutoksista huolimatta myös maidon kysynnän odotetaan kasvavan 2,5 prosenttia vuodessa, kun kulutus kehitty­ villä markkinoilla Aasiassa ja Afrikassa kas­ vaa. Kun maitotuotteiden markkinat painot­ tuvat maatieteellisesti yhä etäämmälle, on entistä suurempi osa maitotuotteista jalos­ tettava pitkään säilyvään muotoon.

OP:n entinen pääjohtaja Reijo Karhinen julkisti helmikuussa raporttinsa, jonka tavoitteena on maatalouden yrittäjätulon kasvattaminen. Myös Valion hallitus tapasi raportin luovutuksen jälkeen Karhisen ja käytiin hyvä, laaja keskustelu selvitystyön aikana esille nousseista asioista. Helppoa tavoitteen mukainen 500 miljoonan euron yrittäjätulon nos­ to ei ole, vaan se vaatii koko ruokaketjun panostusta yhteisen tavoitteen saavutta­ miseksi.

Ruoantuotannon säilyminen Suomessa pitkällä aikavälillä edellyttää kannattavaa alkutuotantoa. Valio on jo vuosi sitten käynnistänyt Projekti #2021 -tehostamisohjelman, jolla tavoitellaan maitotuottotason nostoa.

"Keskustelu ruoan ympärillä käy ehkä kovempana kuin koskaan."

Maitomarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan tasapaino vaikuttaa hyvin keskeisesti maidon tuottajahintoihin. Erittäin hyvä asia tasapainon kannalta oli EU:n maito­jauheen interventiovarastojen tyhjeneminen vuoden alussa, mikä on piristänyt rasvattoman maitojauheen hintaa maailmalla.

Viime kesänä Keski- ja Pohjois-Euroo­ passa pitkään jatkunut kuivuus- ja helle­jakso jarrutti maidon virtausta syksyllä ja talvella, ja leikkasi merkittävästi tarjontaa. Tänä keväänä Euroopassa olosuhteet ovat olleet erittäin hyvät, ruoho kasvaa laitumilla ja jännityksellä odotetaan, pysyykö maitomarkkina kevään maidontuotannon huipun aikana tasapainossa vai tulviiko maitoa Euroopassa yli äyräiden.

Riippumatta siitä, mitä maitomarkkinoilla tapahtuu, Valio tekee omia tehosta­ mistoimiaan, joilla pyritään kasvattamaan eroa eurooppalaiseen keskihintaan.

MAITO JA ME * 37

heidinmame0219.indd 37

8.4.2019 11.33

R & TE TYÖ

VEY

S

Suoraa puhetta jaksamisesta JOS HUOMAAT YSTÄVÄN, KOLLEGAN TAI NAAPURIN UUPUNEEN JA SYNKISTYNEEN, VOIT OTTAA ASIAN REILUSTI PUHEEKSI. T E K S T I S U S A N N A C YG N E L K U V I T U S 1 2 3 R F

U

upumuksen merkit ovat moninaisia.

Navettaa ei ole sii­ vottu vähään aikaan.

Yhtäkkiä vasikkakuol­ leisuus nousee tai eläimet alkavat sairastella. Maidossa ilmenee laatu­ häiriöitä. Laskupinot kasaantuvat pöydälle. Aikaisemmin valoisa ih­ minen alkaa kuulostaa kyyniseltä tai kielteiseltä. Vierailijoita ei enää pyy­ detä kahvipöytään. ”Tutusta ihmisestä huomaa, kun jokin on muuttunut”, kertoo Maija Pispa, joka työskentelee hankepääl­ likkönä MTK-Pirkanmaan Voimaa farmarille -hankkeessa. Hän opastaa esimerkiksi tuotantoneuvojia siinä, miten otetaan kipeitäkin asioita pu­ heeksi maatalousyrittäjän kanssa. ”Paine voi kasvaa niin pikkuhiljaa, että ihminen alkaa tottua voimia nakertavaan tilanteeseensa. Hyvä kysymys onkin, että jos ihminen hei­ tettäisi yhtäkkiä omaan elämäänsä, jäisikö hän tyytyväisenä siihen vai juoksisiko mieluummin karkuun”, Pispa puntaroi.

ENNEN kyläyhteisöt olivat tiiviimpiä ja ongelmat huomattiin herkästi.

Asioita osattiin ottaa reilusti pu­ heeksi ja ihmisiä uskallettiin mennä auttamaan. ”Sitä kutsuttiin kyttäämiseksi”, Pispa naurahtaa.

Nykyäänkin moni käy maitotilalla eri asioita toimittamassa, mutta hä­ veliäisyys ja turha kohteliaisuus saat­ tavat estää puuttumisen toisen elä­ mään. Se kuitenkin olisi yrittäjän etu. Niinpä tuotantoneuvoja, eläin­ lääkäri, lomittaja, sukulainen, yh­ teistyökumppani, kollega, naapuri tai ystävä voi ottaa huomaamansa ongelmat rohkeasti ja suoraan esille. ”Puheeksi ottamisessa on tärkeä toimia ytimekkäästi. Eli pitää kysyä suoraan toisen vointia pelkäämättä reaktiota”, Pispa neuvoo. ”Voi esimer­ kiksi sanoa: Huomaan, että olet väsy­ nyt ja uupunut. Tarvitsetko apua?”

Ei siis hyödytä tiedustella ympäri­ pyöreästi kuulumisia ja jutella aidanseipäistä, vaan mennä mutkittele­ matta asiaan. ”Itse kukin voi miettiä, mitä haluai­si kuulla, jos olisi huono olla eikä jaksaisi edes pyytää apua.

Haluaisiko kiertelyä ja kaartelua vai suoraa puhetta”, Pispa haastaa miettimään.

Etsi apua! www.mela.fi/fi/ tyohyvinvointi/ valita-viljelijasta/ yhteystiedot

Voi toki käydä niin, että ihminen suutahtaa uteluista, mutta ei se haittaa. Kysymys saattoi silti olla kullan­arvoinen ja asia voi edetä.

Pispa kehottaa antamaan aikaa. ”Vihastuminen saattaakin mer­ kitä, että asia on ajankohtainen, mutta ihminen tarvitsee aikaa avun tarpeensa hyväksymiseen. Hän voi olla välttelevä ja vähättelevä, mutta harvoin ihmiset siitä suuttuvat, että toinen on aidosti huolissaan.”

KESKUSTELUN tueksi kannattaa ottaa mukaan auttavien tahojen puhelinnumeroita, joista maito­ tilayrittäjä saa apua.

38 * MAITO JA ME

heidinmame0219.indd 38

8.4.2019 11.33

Mela tarjoaa hankalassa tilanteessa oleville maa­ talousyrittäjille apua Välitä viljelijästä -projektissa.

Joskus voi esimerkiksi auttaa puhuminen terapeu­ tin tai työnohjaajan kanssa; meneillään voi olla iso henkilökohtainen kriisi tai vaikka sukupolvenvaih­ doksesta seurannut hallitsematon tilanne, jonka jäsentäminen ammattilaisen kanssa helpottaa.

Ihminen saattaa myös olla niin loppu, että puhe­ linsoitto auttavaan tahoon tuntuu liian rankalta.

Silloin puheeksi ottaja voi pyytää lupaa soittaa yrit­ täjän puolesta esimerkiksi Välitä viljelijästä -hanke­ työntekijälle tai vaikka työterveyshuoltoon.

VOIMAA farmarille on Pirkanmaan alueella valta­ kunnallisen Välitä viljelijästä -projektin yhteistyö­ taho. Maija Pispa kertoo, että yhteydenotosta Voimaa farmarille -hanketyöntekijään seuraa yleensä tilan­ teen kartoitus ja tilavierailu. ”Siellä puhutaan yrittäjän kanssa taloudesta, työssä jaksamisesta, yksityiselämästä ja niin edelleen.

Seuraavaksi mietitään, mitä yhteistyötahoja on ole­ massa ja sovitaan, miten yhteydenpitoa jatketaan”, Pispa kuvailee.

Joskus yrittäjän asioiden järjestäminen aloitetaan tilan töiden aikatauluttamisesta. ”Hallinnan tunne on tärkeä, eli että ihminen kokee olevansa asioiden päällä, eikä juokse kieli vyön alla niiden perässä. Hallinta alkaa kadota, kun työt kes­ keytyvät koko ajan muiden töiden takia. Siitä seuraa kierre, joka alkaa uuvuttaa.”

Ratkaisuksi voidaan tehdä esimerkiksi työlistat, jotka auttavat keskittymään. ”Lypsykarjatilalla on paljon töitä, ja ne pitää pystyä jäsentämään ja järjestelemään mielekkäästi”, Pispa huomauttaa.

Hän kertoo, että Voimaa farmarille -hankkeessa ongelmatilanteet ovat aina lähteneet purkautumaan siitä, että joku muu on ottanut asian puheeksi maa­ talousyrittäjän kanssa.

Nilfisk-pesurit ammattilaiselle

Kuumavesipainepesuri Nilfisk MH 4M-220/1000

• • • •

Jopa 4-6 h:n päivittäiseen käyttöön Veden määrä max: 1000 l/h Max paine: 220 bar 15 m:n paineletku + letkukela

FA 501977211 FAX 501896662

Kuumavesipesuri Nilfisk MH 8P -180/2000 FAX Vedentuotto 2000 l/h!

• 1450 rpm moottori • Työpaine 180 bar 700000341

M

aitotilayrittäjän työ ja vapaa-aika nivou­ tuvat usein toisiinsa ja voi olla vaikea sanoa, missä työpäivä päättyi ja vapaaaika alkoi. Pidemmän päälle jaksamista naker­ taa, jos kokee olevansa aina enemmän tai vähem­ män töissä. ”Raja työn ja vapaa-ajan välille pitäisi opetel­ la vetämään. Pitäisi lähteä tietoisesti töistä pois ja erottaa oma aika työajasta, vaikka työpaikka olisikin omassa pihapiirissä”, neuvoo Maija Pispa Voimaa farmarille -hankkeesta.

heidinmame0219.indd 39

4.990,-

Kylmävesipainepesuri Nilfisk MC 2C-140/610 XT • Max paine: 140 bar • Veden määrä max: 610 l/h 501976757

849,-

Lakaisulaite Nilfisk Floortec 592M • Työnnettävä (Jopa kuusi kertaa nopeampi käsinlakaisuun verrattuna) • Ylösnostettavat sivuharjat • Säädettävä harjan painatus 501977218

VINKKI: EROTA TYÖ JA VAPAA-AIKA

3.290,-

390,Kiinteä pesuri Nilfisk SC Duo 7P-180/2400

• Erittäin vaativiin kohteisiin, kuten navettojen ja tallien puhdistukseen • 180 bar / 2400 l/h – yksi tai kaksi käyttäjää samaan aikaan • Räätälöidään vastaamaan juuri kyseisen kohteen puhdistustarpeita ja varmistaa näin matalammat kokonaiskustannukset

Kysy tarjous lähimmästä Lantmännen Agrosta!

Hinnat (sis. alv 24 %) ovat voimassa 31.5.2019 asti. Osa tuotteista toimitusmyyntinä ja mahdolliset rahtikustannukset lisätään hintoihin.

8.4.2019 11.33

TYÖ & TERVEYS

Varhainen välittäminen tukee työkykyä Mela on perustanut Välitä viljelijästä -verkoston tukemaan ja edistämään maatalousyrittäjien työkykyä.

V

erkoston tarkoituksena on auttaa maatalous­ yrittäjiä työkyvyn haas­ teissa ja pyrkiä ennaltaehkäise­ mään työkykyä uhkaavia riskejä.

Verkostot muodostuvat maatalou­ den sidosryhmäorganisaatioista ja toimivat maakunnallisten hank­ keiden sekä Välitä viljelijästä -pro­ jektin kokoamina.

Työkyvyn edistäminen ja yllä­ pitäminen varmistavat jokaisen yrityksen toimintaa ja tuottavuut­ ta. Työkyvyn tukimuodot ja -mal­ lit ovat palkansaajilla vakiintunei­ ta käytäntöjä työyhteisön toimin­

heidinmame0219.indd 40

nassa ja johtamisessa.

Maatalousyrittäjä tekee työ­ tään yksin, eikä hänellä ole tuke­ naan henkilöstöhallintoa tai työ­ yhteisöä. Näin ollen puuttuvat myös työkyvyn varhaisen tuen toimintamuodot.

Tätä tukea voivat kuitenkin tarjota maatalouden sidosryhmä­ organisaatiot, kuten lomitus, neu­ vojat, eläinlääkärit ja työterveys.

Ne toimivat yhdessä varhaisen tuen turvaverkkona, jonka jäse­ net tekevät omassa työssään ha­ vaintoja maatalousyrittäjien jaksa­ misesta, ottavat asian tarvittaessa puheeksi ja ohjaavat avun piiriin.

Kaikki toiminta on ehdottoman luottamuksellista ja apua hanki­ taan vain maatalousyrittäjän omalla suostumuksella.

Verkostoon kuuluvan organi­ saation tunnistaa verkostotunnuk­ sesta, joka kertoo organisaation työntekijöiden saaneen koulutusta ja perehdytystä varhaisen tuen toi­ mintaan. Siellä osataan huomioida vaitiolosäännökset ja eettiset näkö­kulmat ja sitoudutaan niiden mu­ kaiseen toimintaan.

Meistä jokaisella on oikeus tulla autetuksi ja meillä jokaisella on moraalinen velvollisuus tarvittaes­ sa auttaa toista. Työkyvyn riskite­ kijöiden varhainen tunnistaminen ja hoitaminen on aina helpompaa ja tuloksekkaampaa kuin pitkän ajan kuluessa kasautuneiden on­ gelmavyyhtien selvittely.

ARJA PELTOMÄKI-VA STAMA A Työter veyshuo llo n asiantuntij a , M el a

8.4.2019 11.33

N A S E VA S T I

Varoajat kuntoon Nasevaan siirtyy kattavasti hoito- ja lääkitsemistietoa eläinlääkäriohjelmien ja Minun maatilani -ohjelman kautta. Nasevasta puolestaan siirtyy lääkitsemistietoa teurastamon tuotannonseurantaohjelmiin ja uuden sähköisen terveyskansion siemennyskortille.

T

allentaessasi lääkityksiä voit muuttaa tarvittaessa Nasevan ohjeellista varo­ aikaa eläinlääkärisi määräyksen mukaiseksi.

Olemme muuttaneet joidenkin Nasevassa olevien lääkkeiden ohjeel­lisia varoaikoja vastaamaan paremmin tarkoi­tustaan.

Osalla lääkevalmisteilla on

heidinmame0219.indd 41

varo­aikakoodi 9999 ”ei elintarvikkeeksi”. Se tarkoittaa, että hoi­ don jälkeen maito tai liha ei sovel­ lu elintarvikkeeksi. Vain vasikoille tarkoitetuissa lääkeval­misteissa hämmennystä aiheuttanut maidon varoaika 9999 on nyt korvattu varoajalla 181 vrk (eläin on vasik­ kana 180 vrk). Vasikalle annettuna tällaiset lääkkeet eivät enää näytä maidolle ”ikuista” varoaikaa.

Lääkevalmisteissa on erillinen Näytä lääkkeen lisätiedot -teksti, joka kertoo valmistajan tarkan ohjeen varoajoista.

Umpivalmisteissa käytetään nyt ohjeellisesti pisintä mahdollis­ ta valmistajan antamaa maidon varoaikaa. Katso lääkkeen lisä­ tiedoista, miten umpivalmisteen varoajat muodostuvat. Kun umpi­

hoitolääkkeitä käytetään, varo­ ajassa on syytä olla tarkkana ja muuttaa se vastaamaan valmis­ tajan ohjetta. Se määrittyy lääk­ keen antamisajankohdasta poiki­ miseen nähden.

Luomuvaroajat ovat kaksin­ kertaisia verrattuna tavanomaisiin varoaikoihin. Luomutilan tuleekin tallentaessa muuttaa varoajat vas­ taamaan maidon ja teurastuksen luomuvaroaikoja. Tosin luomu­ eläimen pystyy tarvittaessa teu­ rastamaan ”tavanomaisena”.

PAUL A HALKOS A ARI , rekister ivastaava, Naseva ERJA TUUNAI NEN, asiantuntijaeläinlääkär i, E T T r y

8.4.2019 11.33

Älä anna seosrehun lämmetä!

AIV Ässä Na parantaa seosrehun stabiilisuutta jopa yli 40 tuntia! (Luke 2017) Suoraan rehuun lisättävä AIV Ässä Na -liuos on tehokas ratkaisu seosrehun lämpenemisongelmaan.

45 Aika, tuntia

Ässän kaliumsorbaatti ja propionihappo ehkäisevät hiivojen sekä homeiden kasvua – ja muurahaishappo vähentää haitallisten bakteerien määrää.

Seosrehun stabiilisuus ennen lämpenemistä

40 35 30 25 20 15

Ei ainetta

AIV Ässä Na 2 l/t AIV Ässä Na 3 l/t

Tuoteneuvonta

020 710 8484

AIV.FI Tutustu AIV® 2 Plus Na, AIV® Ässä Na, AIV® Pro NC, Eastman™ Propcorn Plus, Eastman™ Propcorn NC, Eastman™ Stabilizer Pig Na tuotteisiin myymälässä tai osoitteessa AIV.fi

heidinmame0219.indd 42

8.4.2019 11.33

TAL

OUS

Tieto lisää mahdollisuuksia – ei tuskaa

PETRI NATUNEN Osuuskunta ItäMaidon edustajiston pj Uuden Maitosuomen hallituksen jäsen

KUN OSTAT REHUN MUUALTA, NÄET KUSTANNUKSEN LASKUSTA JA VOIT KILPAILUTTAA HINTOJA. SAMA ON POLTTOAINEESSA. MUTTA SÄILÖREHUN TUOTANTOKUSTANNUKSET PITÄÄ SELVITTÄÄ ITSE.

S

äilörehun tuotanto­ kustannuslaskurei­ den hyödyntäminen on tärkeä osa tilan hoitoa ja johtamista.

Sanotaan, että tieto lisää tuskaa, mutta tässä tapauksessa se antaa mahdollisuuden puuttua asioihin ja parantaa tilan tuottavuutta: tarvit­ taessa voi tehdä muutoksia tai sitten myhäillä tyytyväisenä.

Laskuri auttaa jättämään enem­ män rahaa viivan alle. Rehun tuotan­ tokustannukset ovat suuri osa kulu­ ja, joten korjausliikkeillä on merkit­ tävä vaikutus maitotilan tuottoon.

ALOITIN säilörehun tuotantokus­ tannuslaskureiden käytön viitisen vuotta sitten ProAgrian mallilla. Sil­ loin käytimme korjuussa noukinta­ vaunua ja laskimme sen kustannuk­ sia ProAgrian neuvojan kanssa.

Viime aikoina olen käyttänyt Atrian ja Valion omatoimilaskureita.

Harjoittelimme Valion MaitoAka­ temian nurmipienryhmässä Atrian mallin käyttöä, ja kun Valio Artturi säilörehun tuotantokustannuslasku­ ri julkistettiin, olen pyöritellyt luku­ ja siinäkin.

Jos ei ole ikinä käyttänyt laskuria ja haluaa päästä helposti alkuun, kannattaa aloittaa Valio Artturi laskurista. Sillä saa nopeasti ja vai­

vatta rehun tuotantokustannuksen esille.

Jos haluaa pistää aikaa laskurin käyttöön sekä vertailla tilan lukuja ja mahdollisuuksia, kannattaa hyö­ dyntää myös Atrian laskuria, joka on laajempi ja mahdollistaa monipuoli­ sen vertailemisen.

Kaikkiin tuotantokustannuslas­ kureihin tarvitaan kuitenkin samat tiedot, esimerkiksi tilan satotaso, rehumäärät ja konekustannukset.

OLEN itse tutkinut kustannuslasku­ rin avulla esimerkiksi etäisyyksien vaikutuksia rehun tuotantokustan­ nuksiin. Tilamme sijaitsee kahden järven välissä, lohkot ovat hajallaan ja kauimmaiset pellot 20 kilomet­ rin päässä. Laskurin mukaan etäi­ simmällä lohkolla kuiva-ainemäärää hehtaa­rilla pitäisi nostaa 7 000:sta 9 000:een, jotta kustannus olisi sama kuin pellolla navetan nurkalla.

Ajaminen tulee kalliiksi.

Olen myös vertaillut tukikelvot­ tomien ja tukikelpoisten peltojen kustannuksia. 40 prosenttia rehun­ tuotannostamme on ollut sopimus­ lohkoilla eli tuettomilla aloilla. Jos kaikki pellot olisivat omassa hallin­ nassa, tuotantokustannus putoisi nykyisestä 12 sentistä kuiva-aine­ kiloa kohden 10:een. Tänä talvena olemmekin saaneet puolet sopimus­

pinta-aloista muutettua vuokrasopi­ mukseksi eli tuen määrä lisääntyy.

Parasta olisi siis saada navetan vierestä tukikelpoista peltoa, mutta meidän kokoiselle tilalle – 120 lyp­ sävää ja nuorkarja päälle kahden lypsyrobotin navetassa – ei ole mah­ dollista saada kaikkea peltoa navetan nurkalle. Laskuri näyttää eri mahdollisuudet ja auttaa puntaroi­ maan niitä: voi kokeilla napata tuet, mutta siirtää pellot lähemmäs ja katsoa sen vaikutus kustannuksiin.

Raivaamme tällä hetkellä pelto­ ja tilan lähelle ja vaikka raiviolle ei saa täysiä tukia, niin läheinen sijain­ ti laskee kustannuksia, koska matka­ kustannus on niin korkea.

MYÖS konehankintoihin tuotanto­ kustannuslaskuri antaa suuntaa.

Kun olimme siirtymässä ajosilppuri­ ketjuun, säilörehun tuotantokustan­ nuslaskuri auttoi miettimään vaih­ toehtoja monelta kannalta. Laskin, millaiseksi oman tilan rehun hinta muodostuisi, jos urakoitaisiin muil­ lakin tiloilla.

Teimme ratkaisun ajosilppuri­ ketjun käytöstä, ja nyt urakoimme 75 prosenttia kesärehun korjuupin­ ta-alasta muille. Pohjalla oli aiem­ mat ProAgrian kanssa tehdyt laskel­ mat noukintavaunuketjusta.

MAITO JA ME * 43

heidinmame0219.indd 43

8.4.2019 11.33

T Y IJAL T N KYS NTU ASIA

A

Miten maitohuoneen lämpötila vaikuttaa tilasäiliön sähkönkulutukseen?

M

ari Rajaniemi tutki työ­ ryhmänsä kanssa vuonna 2017 koko lypsyprosessin sähkönkulutusta muutamilla suo­ malaisilla maitotiloilla. Yksi tutki­ muksen osa-alueista oli mitata mai­ don jäähdytyksen sähkönkulutusta.

Yhdellä mittaustilalla sattui kes­ ken mittausjakson yllättävä muutos maidon jäähdytyslaitteiston ympä­ ristöoloissa, kun ovi jäi vahingossa auki ja maitohuoneen lämpötila las­ ki 35:stä 17 asteeseen vähän pidem­ mäksi aikaa. Tämän seurauksena maidon jäähdytyksen sähkönkulu­ tus laski lähes 40 prosenttia, vaikka maitomäärä ja muut sähkönkulu­

tukseen vaikuttavat tekijät pysyivät lähes muuttumattomina.

Tanskalainen, noin parikymmen­ tä vuotta sitten tehty selvitys tukee tätä havaintoa ja prosenttiluvut ovat samaa kokoluokkaa. Siinä päätelmä oli, että maidon jäähdytyksen ener­ giankulutus muuttuu noin 20–30 % maito- tai konehuoneen ympäristö­ lämpötilan muuttuessa 10 °C. Selvi­ tyksessä myös todettiin, että maidon jäähdytysaika pitenee tai lyhenee noin 1 % maidon jäähdytyslaitteiston ympäristölämpötilan muuttuessa 1 °C. Nämä mittaukset tehtiin mai­ donjäähdytyslaitteistolla, jossa kaikki maidon lämpö siirrettiin ilmaan.

KAJ NYMAN Laatuasiantuntija Va l i o Ly p s y - p a l ve l u t

Siirtämällä maidon lämpöä esi­ merkiksi veteen esijäähdyttimen tai lämmöntalteenoton avulla, voi­ daan merkittävästi vaikuttaa mai­ tohuoneen ilmanvaihtotarpeeseen.

Näillä tavoilla maidon lämpö saa­ daan myös hyötykäyttöön ja voidaan säästää energiakustannuksissa.

Maito- tai konehuoneen ilman­ vaihdosta kannattaa huolehtia jo energiankulutuksenkin takia, varsinkin nyt, kun kevät ja kesä on tulossa. Myös maidon esijäähdytys ja lämmöntalteenotto kannattaa ottaa käyttöön. Lisätietoa saa osuus­ kunnan neuvonnasta tai tilasäilö­ huollon kautta.

M

V t o

M er m pu se tä kä

M di ja

M as jä

L

heidinmame0219.indd 44

8.4.2019 11.33

T Y ÄRIL K KYS Ä INLÄ ELÄ

Ä

Mikä on riittävä sorkkahoidon taso?

S

orkkien asianmukainen hoito on todella tärkeää lehmien hyvinvoinnille ja tuottavuudelle. Puutteellinen sork­ kahoito aiheuttaa asentovirheitä altistaen sorkkasairauksille, jotka ovat kivuliaita ja alentavat tuotosta.

Tämän tuotosvaikutuksen ym­ märtäminen tuntuu joskus hanka­ lalta, sillä sorkistaan kipeä lehmä on usein korkeatuotoksinen, mutta ter­ veenä se tuottaisi vieläkin enemmän.

Juuri ja juuri havaittavissa oleva ontuma alentaa tuotosta noin 5 %.

Jos pystyt erottamaan, mikä jalka on kipeä, tuotos on pudonnut yli 15 %.

KRISTIINA SARJOKARI Te r v e y d e n h u o l t o e l ä i n l ä ä k ä r i V a l i o Te r v e y s - p a l v e l u t

Sorkkahoitokerroissa tulee huo­ mioida navetan olosuhteet, karjan sorkkaterveystilanne ja yksilöiden sorkkahoidon tarve. Useimmiten hoitokertoja tarvitaan lehmää koh­ den 1–4 kertaa vuodessa.

Koska sorkkahoitaja pystyy hoita­ maan vain rajallisen määrän lehmiä päivässä, käyntejä tarvitaan eri mää­ rä karjakoon mukaan. Pienissä kar­ joissa pärjätään yhdellä tai kahdella vuosittaisella käyntikerralla, mutta suurissa karjoissa voidaan tarvita käynti jopa kuukausittain.

Sorkkia hoitavan tulee olla pereh­ tynyt sekä sorkkahoidon perusteisiin

MPÖ Plus

että oikeaan hoitotekniikkaan. Tarvitaan myös välineet hoidon kunnol­ liseen toteuttamiseen: muun muassa tarpeelliset suojavarusteet, turvalli­ nen sorkkahoitoparsi, rälläkkä ja sopivia laikkoja, sorkkapuukko sekä sorkkakenkiä.

Sorkkien riittävä hoidon taso näkyy niin, että sorkat ovat kelvolli­ sessa kunnossa valtaosalla lehmistä, eikä pitkiä tai väärin hoidettuja sorkkia ole kuin harvoilla lehmillä (korkeintaan 5-10 %). Prosenttiluvut ovat vain suuntaa antavia, koska pie­ nessä karjassa yksikin tapaus nostaa luvun suureksi.

S UUTUU

Vallankumouksellinen työkonediesel vaativiin olosuhteisiin MPÖ PLUS -TYÖKONEDIESEL on ensimmäinen erityisesti työkoneiden dieselmoottoreille suunniteltu moottoripolttoöljy. Sen laadukkaat lisäaineet puhdistavat polttoainejärjestelmää ja myös pitävät sen puhtaana. Puhdas moottori pääsee käymään täydellä teholla, minkä seurauksena kulutus ja käyttökustannukset pienenevät.

MPÖ Plus toimii ensiluokkaisesti kaikissa työkoneiden dieselmoottoreissa ja suoriutuu erityisen hyvin pölyisissä ja kovaa vääntöä edellyttävissä olosuhteissa.

Myynnissä polttoöljyä myyvillä St1- ja Shellasemilla, sekä St1-polttoaineita myyvillä jälleenmyyjillä.

Lue lisää www.st1.fi/mpo-plus

heidinmame0219.indd 45

8.4.2019 11.33

LAB

O

OR R AT

IOSS

A

MINNA-KAISA MAUNUMAA Kehitysvastaava, Seinäjoen aluelaboratorio Va l i o La b o r at o r i o - p a l ve l u t

Kotimaiset maitonäytepikarit

VALION maitolaboratoriossa näytteet analysoidaan Bernerin maahan­ tuomilla ja huoltamilla analysaatto­ reilla.

Näytteistä tutkitaan kokonais­ bakteerimääritykset Fossin Bacto­ Scan-analysaattorilla, kemiallinen koos­tumus eli rasva, valkuainen, kuiva-aine, laktoosi, urea, jäätymis­ piste sekä vapaat rasvahapot Fossin MilkoScan FT -analysaattorilla sekä somaattiset solut Fossin Fossomaticanalysaattorilla. Tiineysmääritykset analysoidaan utaretulehduslabora­toriossa Elisa-menetelmällä.

IS M O R Y HÄ N E N

ikareita käytetään Valiolla lehmäkohtai­ sissa tuotosseuranta­ näytteissä ja tiineys­ näytteissä, maitoauto­ jen ottamissa tankkimaitonäytteissä sekä tuotantolaitosten ottamissa kuorma- ja siilonäytteissä.

Maitonäytepikareiden uusi toimittaja on suomalainen perheyritys, Berner Oy. Pikarit valmistetaan Joensuussa Valukumpu Oy:ssa, joka on osa Ouneva Groupia.

Valukumpu on yksi Suomen suu­ rimpia alihankkijoita muovien ruis­ kuvalussa.

Pikarien tuotantosolu Valukumpu Oy:ssä.

MI NNA -KAI S A MAU NUM AA

P

VALION LABORATORION MAITONÄYTEPIKARIT TOIMITTAA ALKUKESÄSTÄ LÄHTIEN SUOMALAINEN BERNER OY, JA NE VALMISTETAAN VALUKUMPU OY:SSÄ JOENSUUSSA.

Tarran sijoittelu pikariin on tärkeää. Viivakoodien tunnistus ja näytetelineiden liikkuminen sujuu, kun viivakoodit ovat oikeilla kohdilla.

Valio, Proagria, Valukumpu ja Berner Oy ovat kehittäneet yhteistyössä pikareita entistä paremmiksi.

Korkin sulkeutumiseen ja lämmi­ tyksen aikaisen paineen sietämiseen on kiinnitetty huomioita.

Myös viivakooditarran luettavuut­ ta on parannettu sekä merkkimäärää kasvatettu. On tärkeää, että Näyte­ linkkiohjelmaa käyttävät ovat päivit­ täneet ohjelmasta uusimman version vuodelta 2018 koneelleen, jotta viiva­ koodin numerosarja kokonaisuudes­ saan tallentuu. Apua ohjelmapäivi­ tykseen voi pyytää ProAgrian asian­ tuntijoilta.

VALION näytepikari valmistetaan Valukumpu Oy:ssä samoissa puht­aissa tiloissa (ISO class 7) kuin lääke- ja laboratorioteollisuuden sekä pakkaus­teollisuuden tuotteetkin.

Pikarien materiaali on kirkasta, läpinäkyvää polypropeenia. ”Pikareihin annostellaan säilöntä­ aine, tarroitetaan ja pussitetaan puh­ dastilan automatisoidulla linjastolla tuotteen vaatimusten mukaisesti”, kertoo tuotepäällikkö Ismo Ryhänen Valukummusta.

46 * MAITO JA ME

heidinmame0219.indd 46

8.4.2019 11.33

Hankkij

VARAUDU SÄILÖREHUKAUTEEN! PARAS VALIKOIMA PAALAUSVERKKOJA! Kotimaiset Piippo-paalausverkot ja nyt myös huippulaadukkaat mustavalkoiset TamaNet-paalausverkot Hankkijalta!

UUTTA HANKKIJALLA!

TAMANET EDGE TO EDGE Paras leviävyys – reunasta reunaan.

Sopii kaikkiin paalaimiin.

Takuumitta – ilman kompromisseja.

Premium vetolujuus 2800, 3800 ja 4500 m.

UUTUUS! PIIPPO HYBRID EDGE MASTER

MEILTÄ LAADUKKAAT RANI SILO -AUMAKALVOT JOPA 22 M LEVEYTEEN ASTI.

UUSI VESITIIVIS PAKKAUS!

LAADUKKAAT TRIOPLAST-KÄÄRINTÄKALVOT NYT HANKKIJALTA!

TRIOPLUS®

HORSEWRAP®

TRIOWRAP®

Enemmän paaleja, vähemmän työtä – tinkimättä rehun laadusta.

Kun vain paras on kyllin hyvää!

Kokeiltu, testattu, hyväksi havaittu!

KYSY LISÄÄ LÄHIMMÄSTÄ HANKKIJAN MYYMÄLÄSTÄ!

VERKKOKAUPPA: hankkija.fi

Hankkija_Maito&Me_200x280.indd 1 heidinmame0219.indd 47

29.3.2019 13.42 8.4.2019 11.33

Valmistaudu laidunkauteen -laidunaltaat • Helppo ja nopea tyhjentää sekä puhdistaa ison tyhjennysaukon kautta • Laidunaltaan reunat kaartuvat sisäänpäin, mikä vähentää eläinten veden läikyttämistä • Ei sisällä uimuria Esim.

850 l

700000572

585,-

V

229,-

500722926

Suevia WT600 • Tilavuus 600 l • Ei sisällä uimuria 500728385

269,-

Nuolukivisanko Mg Plus, 25 kg

• Runsaasti magnesiumia ja vitamiineja • Seleeniä 30 mg/kg 501118603

Touko-kesäkuussa!

Nuolukivivati Universal, 15 kg

28,95

L

• Laadukkaita mineraaleja ja hivenaineita, mm. sinkkiä ja seleeniä 501101874

Touko-kesäkuussa!

L

18,95

= Voidaan käyttää luonnonmukaisessa tuotannossa asetusten (EY) N:o 834/2007 ja (EY) N:o 889/2008 mukaisesti.

Meiltä myös Joseran juomarehut!

Olli Protector 11

• Valvoo aidan kuntoa ja säätää 24 h sekä hälyttää aidan äkillisen kunnon muututtua ja rajoittaa antoenergian viiteen jouleen 501060041

Huhtikuussa!

479,-

Hinnat (sis. alv 24 %, rehuissa 14 %) ovat voimassa 30.6.2019 asti. Osa tuotteista toimitusmyyntinä ja mahdolliset rahtikustannukset lisätään hintoihin.

heidinmame0219.indd 48

Yhä enemmän automaattilypsytiloja Arviolta jo lähes 40 prosenttia Suomen maidosta lypsetään lypsyroboteilla.

Suevia WT400 • Tilavuus 400 l • Ei sisällä uimuria

ESA MANNINEN Neuvontapäällikkö Va l i o Ly p s y - p a l ve l u t

iime vuoden aikana 63 maitotilaa siirtyi automaattilypsyyn Suomessa. Tämä on hieman vä­ hemmän kuin edellisenä vuonna (78 tilaa), mutta enemmän kuin vuosina 2015 ja 2016, jolloin tiloja siirtyi auto­ maattilypsyyn 46 ja 47.

Lypsypaikkojen eli lypsyrobottien määrä kasvoi viime vuonna 136:lla. Edellisen kerran lypsyrobotteja myytiin näin paljon vuonna 2014, jolloin niitä tuli 165 lisää.

Automaattilypsytiloja oli viime vuoden lopussa kaikkiaan 1 138, mikä on 18,2 prosenttia kaikista maitotiloista. Arviolta noin 38–40 prosenttia Suomen maitomäärästä lypsetään automaattisella lypsyjärjestelmällä. Tämä on tosiaankin arvio, sillä tarkkaa tilastotietoa koko Suomesta ei ole olemassa.

VUOSITTAIN päivitettävä automaattilypsytilojen ja -lypsypaikkojen tilasto perustuu lypsyrobotteja maahantuovilta yrityksiltä kerättyihin tietoihin.

Kyseessä on vuoden lopun tilanne, ja mukaan on laskettu vain aktiiviset automaattilypsytilat sekä käytössä olevat lypsyrobotit tai lypsypaikat.

Vuosien 2000–2011 luvut kokosi yhteen Maito­ koneet-yksikkö MTT:ssä (nyk. Luke). Tämän jäl­ keen tietojen kokoamisesta on vastannut Valio Alkutuotannon neuvonta.

Vastaava kartoitus tehdään kaikissa Pohjois­ maissa, ja pohjoismaisten meijerijärjestöjen mai­ don laatutyöryhmä (NMSM) kokoaa tiedoista vuosittain oman tilaston.

8.4.2019 11.33

Uusia AMS -tiloja ja robotteja v. 2000–2018 Tiloja lisää/v

Lypsypaikkoja lisää/v

180 160

Tiloja ja lypsypaikkoja lisää / vuosi

142

140

125 129

115

120

111

100 80

74

78

76

63

65

47 46

.0 9 .12 .10 31 .12 .1 31 1 .12 .1 31 2 .12 .13 31 .12 .14 31 .12 .15 31 .12 .16 31 .12 .1 31 7 .12 .18 31

.12 31

31

.12

.0

8

.0 7

31

.12 31

.12

.0

.0

6

5

4

31

.12 31

.12

.0

31

.0

.12 31

3

2

1

.0

.0

0

31

101

86 80

57

51

102

101

12

7

.12

.0

14

7

2

0

111

136

131

29

.12

20

.12

58

37

40

67

60

135

83

95

67

60

31

Luvut saatu maahantuojilta

165

Automaattilypsyä käyttävien tilojen määrän kehittyminen v. 2000–2018 Lypsypaikkoja yhteensä

2000

Tiloja yhteensä 1729 1593

1600 1400 1200 959

1000

465

1138

818

717

576 641

1075

997

.18

31

.12

.17

.16

.12

31

.15

.12 31

.14

.12

31

.13

.12 31

.12

31

.12

.11

.12

.12

31

31

.12

31

.12

.0

8 .0

.10

385

.12

.12

.0 7

311

563

31

31

.12

.0

6

5 .0

.12

4

.12

.0

3 .0

31

.12

.12 31

216

108 159

50

31

1 .0 .12

0

31

.0

21 2

9

2

254

187

127

31

9

2

0

23 60

.0

200

31

400

.12

452

369

9

600

904 950

705

Luvut saatu maahantuojilta

1462

1094

830

800

31

1361

1259

31

Tiloja ja lypsypaikkoja

1800

AMS-tilojen osuus kaikista maitotiloista v. 2000–2018 20,0 %

18,2 %

18,0 %

15,8 %

Osuus, %

16,0 %

AMS-tilojen määrät saatu maahantuojilta

13,6 %

14,0 %

12,0 %

12,0 % 10,0 % 8,0 % 5,4 %

6,0 % 4,0 % 2,0 %

1,0 %

.12 .

31 02 .12 .0 31 3 .12 .0 31 4 .12 .0 31 5 .12 .0 31 6 .12 .0 31 7 .12 .0 31 8 .12 .0 31 9 .12 .1 31 0 .12 .1 31 1 .12 .12 31 .12 .1 31 3 .12 .1 31 4 .12 .1 31 5 .12 .1 31 6 .12 .1 31 7 .12 .18

1 .0

31

.12

31

31

.12

.0

0

0,0 %

MAITO JA ME * 49

heidinmame0219.indd 49

8.4.2019 11.33

VA S

LL TUU

ISUU

S

Tupamäen tilaa kehitetään jatkuvasti.

"Uusia rakennuksia niin eläimille kuin kalustollekin tulee tasaiseen tahtiin", kertoo isäntä Perttu Uusitalo Sari Kilkille.

50 * MAITO JA ME

heidinmame0219.indd 50

8.4.2019 11.33

Nurmen ja maidon kymppikerholainen FAZERIN RAVINTOLOISSA JUODAAN VAIN KOTIMAISTA MAITOA. TUPAMÄEN TILA TUOTTAA SITÄ MILJOONAA LITRAA VUODESSA ERINOMAISELLA RUOKINTA- JA NURMIOSAAMISELLA.

L

T E K S T I S A M I T U R U N E N K U VA T M A R I A M I K L A S

ietoa lähestyttäessä maisema mataloituu ja katse kantaa kauas.

Vaikka viimeiset lumi­ läikät vielä sinnittele­ vätkin, kevät tekee tuloaan myös Tupamäkeen. Sitä odottelee myös Perttu Uusitalo, tilan 15. isäntä.

Uusitalon suku on viljellyt lieto­ laisia – Uusitalon mukaan tarvas­ jokelaisia – peltoja vuodesta 1604.

Tupamäki on lohkottu kantatilasta vuonna 1930. ”Tila siirtyi minulle heinäkuun ensimmäinen päivä vuonna 2005 kello 12. Siitä lähtien tilaa on kehi­ tetty, eikä ole vuotta, etteikö jotain rakennettaisi”, Uusi­talo hymyilee.

Pihapiirissä riittääkin rakennuk­ sia. Pelkästään navettoja on neljä.

Muita varastoja ja halleja kohoaa pitkin loivia rinteitä.

Tilalla on 200 eläintä, joista lyp­ säviä on 130. Maitoa suomalaisiin ruokapöytiin lähti viime vuonna miljoona litraa. ”Tavoite olisi päästä 1,2 miljoonaan litraan. Liikevaihtoa tehdään noin 700 000 euroa vuo­ dessa”, Uusitalo kertoo.

Tila pitää kiireisenä. Lypsettävää riittää, ja viime vuonna poikimisia riitti lähes joka toiselle päiväl­ le. Uusi­talon naisystävä on töissä muualla, mutta osallistuu tarvittaes­ sa tilanhoitoon. Säännöllisenä apuna on kolme vakituista palkattua kar­ janhoitajaa.

Uusitalon lehmät ruokitaan pää­ asiassa omalla rehulla. Peltoa on pari sataa hehtaaria, josta omaa on vajaa puolet.

Modernin viljelijän vastuullisuus kiteytyy muun muassa peltoihin.

Pellot pidetään mahdollisimman pitkän aikaa vuodesta kasvipeittei­ sinä ja vihreinä, jolloin ne toimivat hiilinieluina. Uusitalo on mukana ProAgrian Paimion nurmiryhmäs­ sä, joka tutkii nurmilajikkeita sekä niiden ominaisuuksia ja vaikutuksia maaperään. ”Meillä on noin kymme­ nen hengen rinki, joka vierailee vuo­ rollaan jokaisen tilalla ja jakaa par­ haita käytäntöjä. Seudulla onkin eri­ tyisen paljon nurmiosaamista.”

Uusitalo sanoo olevansa jonkin sortin Pelle Peloton. Hän on ahkera kokeilija ja kouluttanut kollegoita myös ProAgrian tilaisuuksissa. Nur­ miryhmä käy myös säännöllisesti ulkomailla katsomassa, miten nur­ mia siellä hoidetaan.

Skotlannin vierailulla ihmeteltiin kuvaa naisten alushousuista, kunnes selvisi, miten ne liittyvät maaperän ja nurmen tutkimukseen. ”He laittoivat peltoon 30 sentin syvyyteen pellava-alushousut, ja kun ne kaivettiin ylös kahdeksan viikon päästä, jäljellä oli käytännössä vain kuminauha.

Se todisti, että maa on kunnossa ja siellä on monenlaista elämää.”

Uusitalolle vastuullisuus tarkoit­ taa myös eläinten kotoista rehua ja sitä, että lämmitys hoidetaan koti­ maisella hakkeella. Tupamäki saa Valion vastuullisuuslisää, joka vaatii muun muassa säännölliset eläinlää­ kärin käynnit tilalla sekä asianmu­ kaisen kivunlievityksen ja rauhoituksen vasikoiden nupoutuksessa.

"Modernin viljelijän vastuullisuus kiteytyy muun muassa peltoihin."

PIHATON lypsyroboteille on kiiree­ tön jono, ja pyöröporttien edessä seisoskelee leppoisia lehmiä. Lypsä­ vien keskituotos on 9 800 kiloa.

Tupamäkeen oli tulossa kolmas­ kin lypsyrobotti, jota kuljetusliike kuitenkin kolhi sen verran, että se oli viisainta jättää asentamatta. Uusi­ talo ei hötkyile, vaan miettii rauhas­ sa kolmannen robotin aikataulua.

Pihaton päädyssä komeilee raken­ tamisvuosi 2009. Kymmenen vuot­ ta on lyhyt pätkä aikaa suvun yli 400-vuotisessa historiassa. ”Ei menneisyys nuorempana mer­ kinnyt niin paljon, mutta nyt se on hyvin tärkeää. Maatalous Suomessa vähenee, mutta itse haluan kasvattaa ja kehittää toimintaa, jotta suo­ malaista ruokaa on jatkossakin.

Koskaan ei ole käynyt mielessäkään, ettenkö jatkaisi tilan tarinaa”, 39-vuotias Uusitalo miettii.

Vaikka Uusitalo on maahan ja eläimiinsä sidottu, työssä parasta on vapaus.

MAITO JA ME * 51

heidinmame0219.indd 51

8.4.2019 11.33

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat NYT VALMAKAUPOISTA! Green Line KALSIUM-pasta

UUSI

Sopii myös luomutiloille!

Poikimahalvausriskin pienentämiseen lehmillä.

Sisältää runsaasti kalsiumia, 45 g/tuubi.

Pakkaus 6 x 380 g

KALSIUM-pasta

FOSFORI-pasta

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Pakkaus 4 x 360 g

Pakkaus 4 x 400 g

KETOOSI-pasta

PÖTSI-pasta

Kun lehmä ei syö!

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g

Pakkaus 4 x 330 g

pH-Pasta

MAGNESIUM-pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmaha­ haavaumariskin pienentä­ miseen.

Kun on riski laidun­ halvaukseen, myös sisäruokinnassa.

Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 410 g

HIILI-pasta

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolisto­ häiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Kiinteyttää lantaa.

Pakkaus 4 x 335 g

Pakkaus 4 x 360 g

Toimittaja

Valmistaja

5 2puh. * M020 A I T765 O 9580 JA ME www.teollisuushankinta.fi

www.finncow.fi

heidinmame0219.indd 52

Sari Kilkki Fazer Food Serviceltä vieraili maitotilalla ensimmäistä kertaa.

”Vaikka en minä koskaan ole ilman kännykkää”, hän nauraa.

Tuotannon vastuullisuuteen kuuluu myös itses­ tä huolehtiminen, sillä ilman jaksavaa isäntää eläimetkään eivät voi hyvin. Uusitalo sanoo pitä­ vänsä tarkasti kaikki MYELin kautta tulevat 26 lomapäivää. Ja silloin kun lomaillaan, lomail­ laan kunnolla: hän käy hiihtämässä ja vaeltamassa pohjoisessa tai viettää kaupunkilomaa. ”Viime viikollakin mentiin navigaattorin kanssa ympäri pääkaupunkia”, Uusitalo hekottelee.

Periaate on, että silloin kun lomittaja on tontil­ la, isäntä ei ole. ”Minulla on vastuu, mutta annan sitä myös muille, kun on sen aika.”

TILALLA on käymässä hankintapäällikkö Sari Kilkki Fazer Food Servi­celtä. Maidontuotanto kiinnostaa, koska yritys käyttää Valion nestemäi­ siä maitotuotteita lähes viisi miljoonaa litraa vuo­ dessa. ”Me haluamme, että tuotteet ovat turvallisia ja laadukkaita ja että tavarantoimittajat toimivat vas­ tuullisesti kaikilla osa-alueilla”, sanoo maitotuot­ teiden ostoista vastaava Kilkki.

Hän onkin vaikuttunut eläinkohtaisesta mai­ dontuotannon ja hyvinvoinnin datasta, jota Uusi­ talo näyttää läppäriltään.

Fazer Food Service käyttää mahdollisimman paljon suomalaisia tuotteita – vaikka osan saa­ tavuus toki vaihtelee sesongin mukaan. Juotavat maidot tulevat kuitenkin aina Suomesta.

Fazer Food Servicen alle kuuluvat palvelubrän­ dit Amica, Fazer Food & Co sekä Tastory. Yhteensä yritys tarjoaa päivässä 130 000 ateriaa työpaikoilla ja toimistokiinteistöissä sekä päiväkodeissa, kou­ luissa, sairaaloissa ja hoitokodeissa. ”Tehokas logistiikka on meille tärkeää, jotta voimme turvata 600 ravintolamme päivittäisen toiminnan eri puolilla Suomea. Toimivalla logis­ tiikalla pienennämme myös hiilijalanjälkeämme, joka on osa Fazerin vastuullisuustavoitteita.”

Hävikin vähentäminen koko tuotantoketjussa on myös tärkeä osa Fazerin vastuullisuutta. Se kiinnostaa myös Perttu Uusitaloa. ”Vaikka tiedämmekin hyvin päivittäiset ruokai­ lijamäärät ja osaamme huomioida esimerkiksi

8.4.2019 11.33

lomat, yllätyksiä tulee aina. Valmistettavan ruuan määrää optimoidaan päivittäin”, Kilkki kertoo.

KARHEANPÖRRÖINEN navettakissa Hansu näyt­ tää tietä, kun siirrytään navetalta toiselle.

Kasvatustilalta edellispäivänä palautuneet puo­ litoistavuotiaat Orkesteri, Odesse ja Olga kurkki­ vat tulijoita hieman epäluuloisesti, eivätkä anna rapsutella. Silti ne vaikuttavat reippailta ja hyvin­ voivilta.

Lehmien hyvä hoito tuottaa tuloksia: sataton­ nareita on ollut tilalla kaksi, ja 50 tonnia lypsä­ neistä on rivi todistuksia tilan toimiston seinällä.

Valio tekee myös Fazerin kanssa näkyväksi sitä, mistä maito oikeasti tulee. ”Kuluttajia kiinnostaa ja me haluamme kertoa, millainen määrä lehmiä tuottaa käyttämämme maidon. Kampanjassa kerroimmekin, että ravin­ toloissa juodun maidon kautta työllistämme noin 40 keskikokoista suomalaista maitotilaa ja niiden 1 430 lehmää”, Sari Kilkki sanoo. ”Meille maidontuotannossa tärkeintä ovat koti­ maisuus, puhtaus ja tuoteturvallisuus”, luettelevat Valion viestintäpäällikkö Aino Laakso ja myynti­ päällikkö Paavo Hallberg.

Kansainvälisen ilmastopaneelin viimesyksyinen raportti kiihdytti ympäristökeskustelun aivan uu­ teen vauhtiin. Valiolle tulee yhä enemmän kyselyi­ tä myös ruuan alkuperästä ja eläinten hyvinvoin­ nista. Palveluprosessia ja tietojärjestelmiä on ke­ hitetty, jotta ihmisille voidaan vastata nopeasti ja kaikki kuluttajapalautteet saadaan vietyä osaksi toiminnan kehittämistä.

Laakso kuitenkin muistuttaa, että ilmastokysy­ mykset eivät ole hetkellinen juttu, vaan töitä esi­ merkiksi hiilineutraalin maidon eteen on sitou­ duttu tekemään vuosia eteenpäin. ”Se on hyvin pitkäjänteistä toimintaa."

Liian uskaliaat peurat ja kauriit ovat välillä riesana Tarvasjoella. "Ne käyvät syömässä rehua suoraan siiloista", Uusitalo manailee.

MAITO JA ME * 53

heidinmame0219.indd 53

8.4.2019 11.33

Rouheaa makua kuumaan kesään: Valio Koskenlaskija® Ruoka & Dippi savupekoni

VALIO OY

U U T T A V A L I O LT A

V

alio Koskenlaskija® Ruoka & Dippi sopii rentoon ruoanlaittoon.

Savupekonin makuinen uutuus sopii erinomaisesti esimerkiksi hampurilaisiin, pastan joukkoon sekä dippailuun sellaisenaan.

Maista ja ihastu!

Saammeko esitellä: Jalapeno Jaakko ja Pippuri Pekka!

M

onikäyttöiset juustouutuudet saapuvat maustamaan kesäseson­ kia. Kyseessä ovat maustetut kermajuustoviipaleet, joihin aidot ja selkeästi erottuvat maustehiput tuovat runsaasti makua. Ne tuovat uutta makua leivän päälle, lämpimiin voileipiin, pizzoihin ja burgereihin. P.S. Juustot ovat erinomaisia myös naposteluun.

*) Lähde: Taloustutkimus Oy, Valio Luonnonjogurtti+ makutesti 11/2018, N=75

Jogurtti, jonka makeus on peräisin vain hedelmistä

K

uvittele lusikoivasi pak­ sua täyteläistä luonnon­ jogurttia hurmaavan hedelmäisellä maulla. Siltä mais­ tuvat uudet Valio Luonnonjogurtti+™ mango & persikka sekä päärynä & banaani jogurtit.

Jogurtin makeus on peräisin vain hedelmistä: tuote on siis makeu­ tusaineeton ja sokeroimaton.

Uutuustuotteet voittivat maku­ testissä vastaavat vain hedelmillä makeutetut tuotteet*.

Valio Oddlygood® Veggie – kasviperäinen vaihtoehto juustolle

M

aku ja käyttöominaisuudet ovat tärkeitä kasviperäisissä juuston tavoin käytettävissä tuotteissa. Kasviperäinen vaihtoehto juus­ tolle houkuttelee sekä vaihtelunhaluisia että maidotonta ruoka­ valiota noudattavia ihmisiä. Kuluttajatestien mukaan uutuuksissa on saavutettu hyvä maku ja pehmeä suutuntuma. Raaste toimii erittäin hyvin myös ruoanvalmistuksessa.

Viipaleissa maistuu kaksi makua: Valio Oddlygood® Veggie slices gouda flavoured lainaa goudajuustojen makumaailmaa. Valio Oddlygood® Veggie slices smoked on miedosti savunmakuinen, aidolla leppäsavulla savustettu variantti. Viipaleet ovat parhaimmillaan leivän päällä ja toastien tai burgereiden välissä.

Valio Oddlygood® Veggie grated on juuston tavoin käytettävä raaste, jota voidaan käyttää ruoissa, joissa perinteisesti käytettäisiin juusto­ raastetta. Raaste sulaa tasaisesti kastikkeisiin ja keittoihin ja tuo mehe­ vyyttä ruokiin. Se sopii erityisen hyvin esim. pizzan päälle.

54 * MAITO JA ME

heidinmame0219.indd 54

8.4.2019 11.33

VALIO OY

U U T T A V A L I O LT A

Helpon lakkakakun ohje valio.fi a reseptihauss en iti ”ä lä el nim päiväkakku”.

Äitienpäiväkakussa maistuu juhlavasti lakka

Y

hdessäolo on tärkeintä äitienpäivänä. Parhaista lahjoista jäävätkin jäljel­ le lämpimät makumuistot. Koko­ simme yhteen vinkit äitienpäivän aamiaiselle, brunssille ja suloisiin kakkuihin.

Kevät on juhlien parasta aikaa

K

evät tuo mukanaan iloiset juhlan aiheet, kuten valmistu­ jaiset, rippijuhlat ja muut kevään kestit. Kuinka paljon kakkua pitää varata? Mitä eroa on kuohu- ja vispikermal­ la? Miten juustokakku irtoaa nätisti vuoasta? Miten voi­ leipäkakku kootaan? Kokosimme yhteen vastauksia kysy­ myksiin, jotka nousevat usein esiin, kun kädet ovat jo taikinassa. Poimi parhaat vinkit Valion tuotteiden käyttöön leivonnassa ja opi ohjeet on­ nistumiseen Valio Koekeittiön asiantuntemuksen avulla. Löydät sivulta tietysti myös juhlakauden herkullisimmat reseptit!

VAPPU ALOITTAA KEVÄÄN JUHLAKAUDEN Nyt on aika ottaa piknikmatot esiin, kaataa simaa lasiin ja nuolaista munkkien sokeria huulilta. Osoitteesta valio.fi/vappu löytyvät ideat niin piknikille kuin arvaamattomalta vappusäältä sisätilojen suojassa järjestettävälle vappubrunssille.

Inspiroidu osoitteessa valio.fi/vappu

Onnistutaan kevään juhlavalmisteluissa yhdessä! valio.fi/leivonta

JENNI LUOMA Sisällöntuottaja Va l i o O y

Katso kaikki vinkit onnistuneeseen äitienpäivään: valio.fi/aitienpaiva

Mökkireissujen suosikki: täyteläinen uutuuskerma

V

alio täyteläinen kuohukerma sopii ruoanval­ mistuksessa hyvin erilai­ siin kastikkeisiin, keittoihin ja pa­ toihin, joihin se tuo täyteläisyyttä jo pienellä lorauksella. Täyteläinen kuohukerma on nopeampi vaah­ dottaa kuin perinteinen kuohu­ kerma – se vaahtoutuu hyvin käsin vispaamalla ja jopa puolitäyttä purkkia ravistamalla.

Loistava tuote siis jälkiruokiin, mm. mousseihin, helppoihin itsetehtyihin jäätelöihin ja hyydytettyihin jälkiruokiin. Tuotteessa on rasvaa 48 %.

MAITO JA ME * 55

heidinmame0219.indd 55

8.4.2019 11.33

UUSIA RAITOJA PAKKASESSA

Valio jäätelö 480 ml passion-kookos laktoositon

Valio jäätelö 480 ml unelma suklaa laktoositon

Valio jäätelö 480 ml lemon curd laktoositon

Valio jäätelö 480 ml omena-kaurapiirakka laktoositon

KOKO SARJA LAKTOOSITON

heidinmame0219.indd 56

8.4.2019 11.33

T INEU L I I H TO MAI

RAA

LI

Lanta kiertoon ja biokaasuksi

R

uoan ja liikenteen hiilijalan­ jälki on kuuma puheenaihe, joka koskettaa jokaista suo­ malaista. Maidon osuus Suo­ men kasvihuonekaasupääs­ töistä on noin neljän prosentin luokkaa, ja liikenne tuottaa päästöistä viidenneksen. On selvää, että ilmastonmuutoksen hidastami­ seen tarvitaan uusia keinoja joka sektorilta.

Valion tavoite on saavuttaa hiilineutraali maitoketju vuoteen 2035 mennessä. Tavoit­ teeseen voidaan päästä erityisesti kahta reit­ tiä: nurmipeltoihin ja maaperään on sidotta­ va ilmasta hiilidioksidia nykyistä enemmän, ja lannasta ja muista sivuvirroista tehty bio­ kaasu on saatava korvaamaan fossiilisia polttoaineita.

Nyt on hyvä hetki kääntää katseet het­ keksi lantaan, ja miten tavoitteeseen voidaan päästä.

tuottaa biokaasua lannan kuivajakeesta ja muista maitoketjun sivuvirroista.

Lannan kierrätys biokaasuksi voisi pienentää maidon hiilijalanjälkeä jopa 50 prosenttia. Lannasta tuotettu biokaasu vähentäisi fossiilisten polttoaineiden käyttöä, ja myös lannan säilytyksen ja levityksen aikana syntyvät metaanipäästöt vähenisivät.

Valion ja Gasumin solmiman aiesopi­muksen yhteistyön muoto tulee tarkentumaan tämän vuoden aikana. Aiesopimus on käyn­ nistänyt selvitykset, joiden tavoitteena on löytää sopiva yhteistyömalli. Yksi vaihto­ ehdoista on rakentaa yhteinen biolaitos tai useamman biolaitoksen verkosto. Samalla Valio tulee jatkamaan Nivalaan, Pohjan­ maalle suunnitellun biolaitoksen suunnitte­ lua yhdessä Gasumin kanssa. Nivalan mah­ dollisesta laitoksesta ei ole investointipää­ töstä, vaan hanke on suunnitteluasteella.

Suomessa syntyy vuosittain noin 15 miljoo­ naa tonnia lantaa, jonka sisältämä energia voitaisiin hyödyntää biokaasuksi*. Lanta­ määrä tekee siitä kiinnostavan raaka-aineen biokaasun tuotannossa myös suuremmassa mittakaavassa. Muualla Pohjoismaissa val­ tion tuet mahdollistavat lannan käytön bio­ kaasun raaka-aineena sekä kierrätyslannoit­ teina tehostaen parempaa ravinteiden kier­ toa. Suomessa lannan käyttöä biokaasuksi ovat jarruttaneet taloudelliset seikat.

Valiolla on yhteinen tavoite energiayhtiö Gasumin kanssa saada lanta kiertoon ja tuottamaan biokaasua, joilla korvataan fos­ siilisia polttoaineita. Valio patentoi ensim­ mäisenä maailmassa vuonna 2017 mene­ telmän, jonka avulla lietelannasta saadaan puhdasta vettä sekä helposti kuljetettavia ja maahan levitettäviä luomukelpoisia fosforija typpilannoitejakeita. Samalla voidaan

Valiolla tehtävämme on etsiä uusia keinoja maitoketjun ympäristövaikutusten pienentä­miseen. Olemme laskeneet, että jos tilojen kaikesta lannasta tuotettaisiin bio­ kaasua, se riittäisi polttoaineeksi maatilo­ jen koneille ja Valion kuljetusautoille. Tavoit­ teemme on kuitenkin saada kierrätyksen ja prosessoinnin piiriin se osa lannasta, joita tilat eivät itse pysty hyödyntämään.

Joillain maitotiloilla on jo nyt omia bio­ kaasulaitoksia. Tarvitsemme Suomeen kuitenkin verkoston, jossa on sekä maa­ tilakohtaisia laitoksia että isompia bio­ kaasulaitoksia, joilla on kyky tuottaa liiken­ nepolttoainetta.

JUHA NOUSIAINEN Hiilineutraalin maitoketjun johtaja Va l i o O y

"Lannan kierrätys biokaasuksi voi pienentää maidon hiilijalanjälkeä jopa 50 prosenttia."

* Lähde: Suomen normilanta -järjestelmä, Luonnonvarakeskus Luke. Laitumelle ja ulkotarhoihin jäävä lanta on vähennetty.

MAITO JA ME * 57

heidinmame0219.indd 57

8.4.2019 11.33

AN AT A T AV I O L L A VA L

Kasvo Ukri Hokkanen, 45 v., tietohallintojohtaja, Valio Oy

A

M UIS TO NI MA ATILALTA

suimme Lahden Kiveriössä 1970-luvulla. Jostain syystä tuohon aikaan oli lyhyt jakso − olisiko ollut jonkin lakon aikaan − kun kaupasta ei saanut maitoa, vain maitojauhetta. Mieleeni on jäänyt elävästi reissut Mäntyharjun kupee­ seen Kousan maitotilalle, josta haimme maitoa lakon aikana.

Maitoa ilman ei voinut olla!

58 * MAITO JA ME

heidinmame0219.indd 58

8.4.2019 11.33

Digitaalisen arvoketjun arkkitehti T E K S T I A N U A R TJ O K I K U VA M A R K K U L E M P I N E N

TEHTÄVÄNI VALIOLLA Aloitin Valiolla tietohallintojohta­ jana (SVP, IT) viime joulukuussa.

Tehtäväni on johtaa yrityksen IT:n eli tietohallinnon toimintaa, digitaa­ lisen arvoketjuarkkitehtuurin kehi­ tystä ja mallintamista. Valion tieto­ hallinnossa työskentelee Suomessa runsaat 30 henkilöä ja noin 10 hen­ kilöä eri maissa erilaisissa kehittä­ mis-, asiantuntija- ja johtamistehtävissä. IT:n henkilöstöllä on laaja näkymä koko Valion liiketoimintaarkkitehtuuriin ja toimintatapoihin.

MIKSI VALIO? Tiivistäen – on koti, isänmaa ja Valio, joka on kansainvälisesti toi­ miva, mutta samalla Suomessa niin tuttu talo sekä makea brändi. Valion toimiala on kiinnostava, kuten tie­ tysti myös se, miten kehitämme tek­ nologian kautta digitalisaatiota. Vali­ olla on rajapintoja kuluttajamyyntiin ja hektinen 24/7 kokonaisuus.

IT:N MERKITYS Digitalisaatio myllertää organisaa­ tioiden toimintaympäristöä ja tuo lukemattomia tapoja tehdä asioita toisin. Yhä enemmän yritysten tieto­ hallinnossa on kyse liiketoiminnan kehittämisestä, eikä IT missään ta­ pauksessa toimi siitä erillisenä. Tie­ tohallinnon tulee tarjota etulinjassa ratkaisuja yrityksen eri toimintojen erityisiin tarpeisiin.

Yrityksen IT muuntaa liiketoi­ minnan vision ja tahtotilan tekno­ logiseksi toteutukseksi. Avainroolis­ sa ovat tietohallinnon erinomaiset asian­tuntijat ja tiimit, joilla on oltava esimerkiksi Valiolla ymmärrystä

siitä, miten maitotuotto muodostuu.

Tämä tieto käännetään palvelemaan koko yrityksen liiketoiminnan ja itse IT:n kehitystä. Usein juuri tietohal­ linnon on helpointa lähteä yritykses­ sä kansainvälistymään, koska tekno­ logia ei tunne maiden rajoja.

Kuluttajistuminen näkyy vahvas­ti työssäni. On ymmärrettävä, että tietohallintoa on kehitettävä siihen suuntaan, miten ihmiset käyttäyty­ vät ja hoitavat asioitaan esimerkiksi kodeissaan. Yritysten on tehtävä kovasti työtä pysyäkseen mukana ihmisten teknologisten tarpeiden kehityksessä.

Valiolla ajatuksiamme ohjaavat kuluttajat, jotka hakevat itselleen arkea helpottavia palveluita ja tuot­ teita. Olisi tärkeää luoda uudenlaisia rajapintoja esimerkiksi eri teknolo­ gisten hyvinvointisovellusten kanssa, esimerkkinä vaikkapa Oura-älysor­ mus ja sen tuomat mahdollisuudet ohjata tai tukea käyttäjien ravintoosaamista erilaisissa tilanteissa.

ARVOKETJUARKKITEHTUURI JA MAITOTUOTTO Mallinnettu digitaalinen arvoketju­ arkkitehtuuri auttaa ennustamaan, miten tietohallinnossa yhden rattaan liikahtaminen tiettyyn suuntaa vai­ kuttaa muihin rattaisiin ja lopulta yrityksessä viivan alle jäävään tulok­ seen ja Valiolla maitotuottoon. Mei­ dän on ymmärrettävä datan yhteys koko arvoketjuumme: Jos arvoket­ jun komponentit muuttuvat, se tulee näkymään maitotuotossamme.

IT:n tehtävänä onkin nimen­ omaan tuoda erilaisten teknologis­ ten kyvykkyyksien tarjoamat mah­

dollisuudet kaikkien tietoon ja mah­ dollistaa liiketoiminnalle näkyvyys tiedon arvoon sekä tiedon muuttumisen vaikutukseen koko arvoketjussa.

Valiolla meillä on paljon proses­ seja, ja mitä paremmin niitä saadaan harmonisoitua ja digitalisoitua, sitä tehokkaammin voimme toimia. Ha­ luamme käyttää Valiolla myös sisäi­ sesti moderneja työkaluja ja mene­ telmiä ilman tietoturvariskejä.

TYÖURANI Siirryin Valiolle Tikkurilasta, jossa vedin koko yrityksen kattavia IT-toi­ mintoja. Olen työskennellyt koko työurani kansainvälisissä yrityksissä, ja kokemusta on kaikista mantereis­ ta ja maista aina Serbiasta Kiinaan.

Toimialat ja hankkeet ovat olleet hy­ vin kiinnostavia, kuten esimerkiksi Itellassa nähdä kirjepostin sähköistyminen ja sen vaikutus erilaisten palveluiden digitalisoitumiseen.

Urani aloitin metsäteollisuudessa.

PERHE JA VAPAA- AIKA Olen naimisissa ja meillä on yksi tytär. Asumme Lahdessa. Vapaaajallani pidän omilla käsillä tekemi­ sestä: olen rakentanut kesämökin ja tehnyt itse kaikki kodin remontit.

Ekologisuus ja talotekniikka innos­ tavat. Muita harrastuksiani ovat lenkkeily, salilla käyminen ja uistelu.

VALION SUOSIKKITUOTTEENI Lapsena minulla oli jääkaapissa ihan oma puolen litran maitotölkki, ja maito on yhä perusjuomani ate­ ri­oilla. Viime aikoina ehdottomiksi suosikeiksi ovat nousseet Valio PROfeel® tuotteet.

MAITO JA ME * 59

heidinmame0219.indd 59

8.4.2019 11.33

ium Prem SUOJAUS

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon

Kehittäville ja investoiville tiloille

YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

Bioret-vesipedit

LAC®-ranchbed

EasyFix-ritilämatot

EasyFix-navettakalusteet

Agritubel-navettakalusteet

Kuivituslaitteet

Harjalaitteet

Lannankäsittely

Vasikoiden ryhmäjuotto

Vasikoiden yksilöjuotto

Vasikkaiglut ja -karsinat

Tilaratkaisut

Ilmanvaihto

Vesilaitteet

Lehmän terveyden tarkkailu

Sorkanhoitotelineet

MYYNTI: VALMAKAUPAT

Jukka 050 432 0303 • Tero 044 284 1160 • Kari 040 515 2490 www.finnlacto.fi • 064 210 300

heidinmame0219.indd 60

8.4.2019 11.33