__MAIN_TEXT__

Page 1

Maito ja me VA L I O N O M I S TA J AY R I T TÄ J I E N

A M M AT T I L E H T I / 0 1 — 2 0 2 0

PIDEMPI SÄNKI, LAADUKAS NURMISATO

TERVEISIÄ EDUN­ VALVONNASTA 20 MAME02020.indd 1

NURMISATO PUNTARIIN 24

RAAKAMAIDON YMPÄRISTÖLASKURI 48 12/02/2020 11.25


MAME02020.indd 2

12/02/2020 11.25


0 2 0 2 — 01

SISÄ

LT Ä Ä

Te e m a n a REHUNTUOTANTO

Pääkirjoitus……..…………..…..………………04 Alkutuotantojohtaja...……….…….………05 Uutisia.......………………………….…..……..…06 Toimitusjohtajalta……...…...…..……………11 EM-tason nurmi.................................….12 12

Säilörehun kivennäiset........................18

36

Kotala selvittää.....................................20 Punniten pontta nurmen viljelyyn....24 Viljan tuoresäilöntä..............................28 Nurmipilotti..…...................................…30 Globaalit maitomarkkinat...….........…32 Hallituksen puheenvuoro....…...…...…35

20

Lujasti yhdessä...…............................…36

44

Työ ja terveys...….............................……38 Nasevasti.....…..................................……39 Talous..….…......................................………41 Kysy asiantuntijalta…..…..……..…………42 Kysy eläinlääkäriltä..….......….…..….……43 Laboratoriossa……….......................……44

24

51

Koneklinikka...…...............................……46 Vastuullisuus.…..................................…48 Perinnebiotooppi…...................…….……51 Uutta Valiolta….....................................54 Lisäarvojauheet....................................56 Riitan aamulypsy.........................….……59 Minä yrittäjä..……….............…..........……60

62

Tunnelmakuvia Valioristeilyltä.....…..62

RISTÖMER PÄ

I KK

MAITO JA ME Julkaisija Valio Oy, PL 10, 00 030 Valio Konsepti A-lehdet Oy Toimitus Päätoimittaja Anu Artjoki, puh. 050 398 4456, anu.artjoki@valio.fi, maitojame@valio.fi Toimituskunta Ilkka Pohjamo (pj), Johanna Heinonen, Heidi Huttunen, Hanna Laitinen, Esa Manninen, Ari Mäkelä, Juha Nousiainen, Laura Nyholm, Kaj Nyman, Kristiina Sarjokari, Taina Vuotilainen, Anna Jalas-Karjalainen Tuottaja Susanna Cygnel Taitto Johanna Siljola Tilaukset ja osoitteen­muutokset Valio Oy, maitojame@valio.fi Ilmoitusmyynti Petra Käkelä, Valio Oy, puh. 050 384 0300, petra.kakela@valio.fi Painatus Grano Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja me ilmestyy 22.4.2020. MAITO JA ME -AMMATTILAISSIVUSTO maitojame.fi

YM

46

M

IL J

ÖMÄRK

T

Painotuote 4041 0955

MAITO JA ME * 03

MAME02020.indd 3

12/02/2020 11.25


P

IRJ ÄÄK

OITU

S

Nurmi levittäytyy kaikkialle

U

seat maitotilan kannalta merkitykselliset asiat kiertyvät tiiviisti nurmen ympä­rille. Tilan talous ja työnkäyttö, eläinten ruokinta ja terveys, ilmastonmuutoksen torjunta ja päästöjen vähentäminen − nurmella on vahva vaikutus näihin kaikkiin. Nurmi on maidontuotannon perusta, jonka merki­ tystä ei voi koskaan liikaa korostaa. Vuoden ensimmäisen Maito ja me -lehden teemana on rehuntuotanto. Tilajutuissa Reisjärvellä ja Siilin­ järvellä käsittelemme tärkeitä nurmiaiheita: kasvuston niittokorkeutta, nurmirehun laatua ja satomäärän mittaamista. Nurmeen liittyy tällä hetkellä vahvasti myös keskustelu sen kyvystä sitoa hiiltä maaperään ja kasvustoon. Valmakauppa laajentaa tulevalle kasvukaudelle valikoimaansa Valio CARBO® -siemenseoksissa, ja kuudesta seoksesta löydät sopivan eri nurmen käyttötarkoituksiin. Syksyllä saamme valiolaisten tilojen käyttöön ympäristölaskurin, jolla voi mitata oman tilan ilmastovaikutuksia ja raakamaidon hiilijalanjälkeä syöttämällä las­ku­riin tilakohtaiset tiedot. Kansainvälisestikin kiitetty ja korkeatasoinen laskuri on upea mahdollisuus saada faktatietoa raakamaidon hiilijalanjäljestä niille, jotka haluavat syventyä oman tilan ympäristövaiku-­ tuksiin ja päästä vaikuttamaan niihin eri toimenpiteillä, esimerkiksi nurmi­viljelyn kautta. Tieto raakamaidon hiilijalan­jäljestä on tärkeä, kun seuraamme koko ketjun matkaa kohti hiilineutraalia maitoa 2035. Toki tietoja voimme käyttää hyödyksi esimerkiksi viestinnässä ja markkinoinnissakin. Rehuntuotannon aiheiden lisäksi toivon, että luette lehden uuden juttusarjan ensimmäisen osan, jossa Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja, maitotila­ yrittäjä Esa Kotala Lapualta, haastattelee maito- ja ruoka-alan vaikuttajia ajankohtaisista aiheista. Maito­ edunvalvonnan kuulumiset voit lukea sivuilta 20−22. Suotuisaa alkanutta vuotta ja tulevaa kasvukautta! ANU ARTJOKI P äätoimittaja Twitter: @ anuar tjoki

04 * MAITO JA ME

MAME02020.indd 4

12/02/2020 11.25


AJA

HT NKO

AIST

A

Maitosektori kehittyy ja kiinnostus alkutuotantoa kohtaan kasvaa

V

alio täyttää tänä vuonna kunMonet meijerialan yritykset eri puolilla nioitettavat 115 vuotta. Se on maailmaa ovat viime aikoina tehneet työtä kova saavutus maailmassa, parantaakseen maitomäärien ennakoimista jossa isojen yritysten keski­ ja tuotannonohjausta. Myös Valio on tehnyt määräinen ikä tätä työtä, ja se on omistajien on ollut laskussa jo pitkään. edun mukaista. Esimerkiksi 500 markkinaarvoltaan suurimman pörssi­ Viikissä järjestetään kahden yrityksen keskimääräinen ikä vuoden välein kaksipäiväiset USA:ssa on tätä nykyä alle Maataloustieteen päivät. Tänä 20 vuotta, kun se vielä muu"Maataloudessa vuonna päiville osallistui yli tama vuosikymmen sitten oli 650 henkilöä, mikä on kaikkien ratkotaan isoja yli kolminkertainen nykyiseen aikojen ennätys. globaaleja verrattuna. Se on yksi osoitus siitä, että Suuret ja mahtavat yritykkiinnostus alkutuotantoa haasteita." set, myös maitosektorilla, kohtaan on kovassa kasvussa. voivat kaatua tai kutistua Puheet kuihtuvasta elinkeinosta varjoiksi entisestä ja hyvin voi unohtaa, sillä maataloudessa nopeasti. Maailmalla on ratkotaan isoja globaaleja haastästä tuoreita esimerkkejä, teita. kuten Dean Foodsin kon­Suomalaisella kurssi USA:ssa. maidontuotannolla on kiistattoMistä tämä johtuu? Yritysten toimintaympämia vahvuuksia, jotka korosristö muuttuu tällä hetkellä huomattavan notuvat lähivuosina. Tällä hetpeasti, ja väärä analyysi tai hidas reagoiminen kellä näkyy selviä merkkejä voivat koitua kohtalokkaiksi niin pienille kuin siitä, että julkisessa keskusisoillekin yrityksille. telussa ilmastoaiheiden Tammikuussa järjestetty Valio 115 vuotta rinnalle nousee huoli maa­ -juhlavuoden seminaari ja omistajaristeily talousmaan nopeasta kuluolivat osoitus yhdestä Valioryhmän vahvuudesmisesta ja viljelymenetelmista, eli hyvästä yhteishengestä. Se on yksi niistä tä. Samalla nurmiviljelyn ja pilareista, jotka jatkuvaan menestymiseen nurmeen perustuvan ruokinpyrkivällä yritykselle on oltava kunnossa. nan arvostus kasvanee. Eurooppalainen maitosektori on viime vuo­det sopeutunut maitokiintiöiden jälkeiseen aika­kauteen. Muutos ei tapahtunut ongelmitta. Entinen maatalouskomissaari Phil Hogan totesi aikoinaan, että kiintiöiden poistuessa maito­ sektorilla toimivien yritysten vastuu kasvaa.

I LKKA POHJAMO A lkutuotanto­j ohtaja Valio Oy

MAITO JA ME * 05

MAME02020.indd 5

12/02/2020 11.25


AN U ARTJO KI

UUTISET

Valio ja Stora Enso testaavat biokomposiittia ruokapakkauksissa

Uudet omistajayrittäjät tutustuivat Valioon

Valioryhmässä maidon­tuo­tannon aloittaneet yrittäjät vierailivat Valiolla 20.−21.1.20.

U

usien maitotilayrittäjien perehdyttämispäivillä avataan Valion ja maidon­ hankintaosuuskuntien toimintaa ja keskustellaan maitosektorin ajankohtaisista aiheista. Yrittäjät voivat verkostoitua kollegoiden kanssa sekä keskustella Valion toimivan johdon ja hallinnon kanssa. Päivät keräsivät Helsinkiin noin 70 Valion omistaja­yrittäjää. Kaksipäiväisessä tilaisuudessa

puhuivat Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme, Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto, Valion alkutuotantojohtaja Ilkka Pohjamo sekä tutkimus- ja kehitysjohtaja Harri Kallioinen. Ensimmäisenä päivänä yrittäjät perehtyivät Valion toimintaan. Toisen aamupäivän he viettivät osuuskuntien tilaisuuksissa ja kuulivat muun muassa MTK:n maito­ asiamies Marjukka Mannista. Suurin osa uusista yrittäjistä jatkoi perehdyttämispäiviltä Valio 115 vuotta -juhlavuoden omistajaseminaariin ja risteilylle. Asta (vas.) ja Tuomas Lestinen ovat toimineet puoli vuotta maitotilayrittäjinä Sysmässä. ”Eniten meitä kiinnostavat nurmeen ja eläinterveyteen liittyvät aiheet. Toki toivomme perehdyttämispäiviltä lisä­tietoa myös Valion visiosta ja yrityksen hengestä. Toivomme, että tutustumme kollegoihin ja saamme vaihdettua heidän kanssaan ajatuksia”, Lestiset sanovat. Valio Artturi® -palveluiden kehityspääl­ likkö Laura Nyholm (oik.) jutteli paris­ kunnan kanssa nurmentuotannosta.

ANU ARTJ OK I

V

alio ja Stora Enso jakavat 10 000 puukuitupohjaisesta biokomposiitista valmistettua kestokantta, joiden avulla testataan biokomposiittia elintarvikepakkauksis­ sa. Kannella on helppo suojata purkissa oleva käyttämättä jäänyt rahka, kermaviili tai muu tuote. Niitä on jaettu Valion myyntiesittelypisteillä alkuvuoden aikana. Kannet ovat kestävää ja pestävää, hygieenistä DuraSense® by Stora Enso -biokomposiittimateriaalia, yhdistelmä puukuituja ja polymeerejä. Biokomposiitin avulla voidaan jopa puolittaa muovin osuus erilaisissa tuotteissa, ja näin vähentää sekä hiilijalanjälkeä että fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Pakkaukset ovat osa laajaa kokonaisuutta, jolla tähtäämme maitoketjun hiilijalanjäljen nollaamiseen vuonna 2035.

Marjatta (oik.) ja Henri Aitto-oja ovat hoitaneet 40 lehmän parsinavettaa Haapa­järvellä vuoden ajan. ”Perehdyttämispäivillä parasta on ollut mielenkiintoiset puheenvuorot ja johtohenkilöiden tapaaminen”, pariskunta toteaa. Henrin sylissä on nuorin päivien osallistujista, puolivuotias Ilmari. Valio Laatu -palveluiden kehityspäällikkö Hanna Laitinen (vas.) esitteli yrittäjille antibioottitesteriä.

Maito ja me -lehti tiloille maitoautojakeluna

M

aito ja me -lehti jaellaan vuoden 2020 alusta alkaen maitotiloille maitoauto­jakeluna. Jakelutavan muutos tuo kustannussäästöä Valion #2021 Lisätuottoa -kustan-

nussäästö­ohjelman henges­sä. Maito ja me -lehden numero 1/20 jaetaan tiloille osuuskunnasta ja maitoauton reitistä riippuen viikon 9 aikana, viimeistään 1.3.2020.

06 * MAITO JA ME

MAME02020.indd 6

12/02/2020 11.25


AN U ARTJO KI

VALIO OY

UUTISET

Omistajaseminaarin avasivat Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme ja Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Esa Kotala: ”Valiolla haasteet on aina osattu kääntää mahdollisuuksiksi niin uusien innovaatioiden ja tuotteiden kuin vientimarkkinoiden kautta.”

Valio 115 vuotta -omistaja­ seminaarin tunnelmia

V

alio 115 vuotta -juhla­ vuoden omistajasemi­ naari Valio vastuullisuuden edelläkävijänä keräsi yli 850 Valioryhmän maitotilallista Hotel Clarioniin Helsinkiin 21.1.2020. Juhlavassa mutta rennossa seminaarissa katsottiin tulevaisuuteen niin Valion johtoryhmän, hallituksen ja hallintoneuvoston puheenjohtajien, maa- ja metsä­ talousministerin sekä asiakkaiden

ja sidosryhmien edustajien puheenvuoroissa ja paneelikeskus­ teluissa. Mielenkiintoisen seminaarin jälkeen starttasi Valion juhlavuoden omistajaristeily 21.−22.1.2020 Silja Europalla Tallinnaan. Lue iloisia risteilytunnelmia lehden viimeiseltä aukeamalta. Omistajaseminaarin tallenteen voit katsoa Valmasta Valion ja toimialan uutiset -osiosta.

Voimavasikkapienryhmät käynnissä

V

alion Voimavasikkapienryhmistä saa hyviä vinkkejä vasikoiden alkukasvatukseen. Koko maassa toimivaa projektia pyörittää monipuolinen osaajien verkosto, sillä mukana ovat maito-osuuskuntien lisäksi Atrian, HKScanin, Snellmanin ja ProAgrian neuvojat sekä Emovetin ja Lehmälääkäreiden eläinlääkärit. Ryhmät kokoontuvat osallistujien tiloilla, ja syksyllä pidetään yhteenvetoseminaari. Voima­ vasikka pienryhmillä on myös aktiivinen, suljettu fb-ryhmä. Kuvassa ovat Aila Loikkanen Osuuskunta Tuottajain Maidosta (vas.), Jenni Kivinen ProAgria Etelä-Suomesta, Harri Jalli HKScanista, Kristiina Sarjokari Valio Oy:stä ja Sanni Kallio Lehmälääkäreistä.

Lue lisää www.maitojame.fi/osio/ terveys-ja-hyvinvointi

Valio CARBO® -nurmiseokset uudistuvat ja monipuolistuvat

U

udet, satoisat Valio CARBO® nurmi­siemenseokset edistävät hiilen sitoutumista maa­perään. Pitkäikäisillä ja syväjuurisilla seoksilla on lypsy­lehmille hyvä ruokintaarvo ja maittavuus. Tälle kasvukaudelle Valio CARBO® -nurmi-

siemenseoksia on valittavissa jo kuusi. Valio CARBO® Kolmen niiton seos Valio CARBO® Kahden niiton seos Valio CARBO® Turvemaaseos Valio CARBO® Täydennyskylvöseos Valio CARBO® Laidunnurmiseos Valio CARBO® Luomunurmiseos

Kysy omasta Valmakaupastasi!

Ulkoilupäivää pikku pakkasessa @justiina84 #valiomaitoa @valiofi

MAITO JA ME * 07

MAME02020.indd 7

12/02/2020 11.25


UUTISET

Ympäristölaskuri maitotiloille

V

alio lanseeraa ensi syksynä ympäristölaskurin tiloille. Laskurilla voi laskea tilatasoisen raakalamidon hiilijalanjäljen (HJJ) ja myöhemmin muita ympäristövaikutuksia. Se on ensimmäinen erityisesti maitotiloja varten tehty laskuri. Ympäristölaskurilla tilat voivat mitata omia ilmasto­ vaikutuksiaan ja saada yksityiskohtaista tietoa siitä, mistä kasvihuonekaasupäästöt syntyvät. Hiilijalan­jäl­ keen voi vaikuttaa esimerkiksi tehostamalla ruokinnan optimointia ja karjan rehun hyväksikäyttöä, nurmenkorjuuta ja rehusatoa, lannan prosessointia tai energian­kulutusta. Tulosten perusteella tilat voivat ryhtyä toimenpiteisiin maidon hiilijalanjäljen ja päästöjensä pienentämiseksi. Tuottavuuden lisäys parantaa kannattavuutta ja ilmastotehokkuutta. Valion ympäristölaskurin on sertifioinut riippuma­ton ympäristöasiantuntemukseen erikoistunut yhtiö Carbon Trust. Laskuri on helppokäyttöinen. Valion tavoitteena on, että kaikki tilat käyttävät työkalua seuraavien viiden vuoden aikana. Lue ympäristölaskurista lisää sivulta 48.

@some_emanta Terkkuja #somevasikka Rosmariinilta! Ikää lähes 4 kk. #valiomaitoa @valiofi

Teollisuushankinta - Yli 25 vuotta maataloustarvikkeiden maahantuontia ja tukkukauppaa.

NOPEA APU RIPULOIVALLE VASIKALLE VASIKAN BENEFIT

SID-arvo noin 66

Voimakastehoinen – estää vasikan kuivumisen ja palauttaa neste- ja elektrolyyttitasapainon. Sisältää runsaasti energiaa muodostaen vasikkaa elvyttävää limaa suolistoon. Korkea SID-arvo (60-80) kertoo, että valmiste korjaa tehokkaasti elimistön happamoitumista ja palauttaa elimistöön ripulin mukana menetettyä natriumia.

Lisätietoa tuotteista:

MAME02020.indd 8

KENOCOX Erikoisdesinfiointiaine navettoihin, sikaloihin ja kanaloihin. Bakteereja, viruksia ja alkueläimiä vastaan. Ei korrosoiva. Koko: 10 litraa

VAAHTOPESUUN KENOSAN

Sopii käytettäväksi sekä maidon, että veden kanssa. Yksi purkki sisältää 3 kg jauhetta eli 30 kerta-annosta. Kun huomaat ensimmäiset oireet vasikan ripulista, toimi välittömästi: anna Vasikan Benefit joko maitoon tai veteen sekoitettuna (n. + 40 C). Annostellaan 2-3 kertaa päivässä.

KRYPTOSPORIDIOOSIIN

Valmistettu Suomessa

Maatalous- ja puutarhakäyttöön. Irroittaa biologisia jätöksiä, nokea ja rasvaa. Ei korrosoiva. Koko: 22 kg.

Oy Teollisuushankinta TH Ab puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

12/02/2020 11.25


TULOSSA

VA PA A L L A S AMI SUT TISEN ARKISTO

Valio Artturi® Urakoitsijapäivät Tampereella

V

alio Artturi® ja Eastman AIV järjestä­vät 12.–13.3.2020 koulutuspäivät urakoitsijoille ja säilörehun tekijöille Sokos Hotel Ilveksessä Tampereella. Säilörehu-urakoitsijoiden vuoden päätapahtumassa tarjolla ajankohtaista hyötytietoa muun muassa peltourakoinnin trendeistä, urakoitsija-asiakassuhteista sekä rehunteon ja rehu-urakoinnin tuotantokustannuksista. Tilaisuus on maksuton, majoitus omakustanteinen. Tule viettämään mukavia hetkiä kollegoiden kanssa! Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumislinkki Valmassa. Lisätietoja saat myös Valio Artturi® -Facebook-ryhmästä tai kehityspäällikkö Laura Nyholmilta puh. 050 384 2591.

Tervetuloa mukaan säilörehuurakoinnin ammattilaiset!

Valio Artturi® Hiiliviljelijäkoulutus Levillä

aa.

T

ervetuloa Valion ja Elävä Itämeri -säätiön (BSAG) viidenteen hiiliviljelijäkoulutukseen Leville 2.−3.4.2020! Koulutuksessa opiskellaan keinoja, joilla maito­ tilalla voidaan lisätä maaperän hiilensidontaa nurmiviljelyssä ja pienentää maitoketjun hiili­ jalanjälkeä. Ennen koulutuspäiviä verkossa jär­ jestetään luento hiiliviljelyn perusteista, jotta koulutuksessa pääsemme syvemmälle asiaan. Tilaisuus on maksuton yhdelle osallistujalle per tila. Lue lisätiedot ja tutustu ohjelmaan Valmassa Valio Artturi® -osiossa.

Tervetuloa mukaan!

Sami Suttinen tapasi vaimonsa Katri Salovaaran lavatansseissa Kolmilammilla.

Tanssilavojen taituri Maitotilayrittäjä Sami Suttisen mieli lepää lavatansseissa.

K

äyn lavatansseissa noin kerran viikossa ja kesällä joskus useampanakin iltana. Tanssiminen on hyvää vastapainoa maitotilan arjelle ja työasioille. Parketilla unohtuvat navettahuolet, ja kaupan päälle saan mukavasti liikuntaa. Yhdet tanssit kestävät noin neljä ja puo­li tuntia, joskus pidempäänkin, joten kunto kohenee. Tanssiessa ylävartalon asento ja lapatuen käyttö on keskeistä ja siksi ryhti pysyy hyvänä. Tärkeää on myös lajin sosiaalisuus ja iloinen ilmapiiri. Usein tulee juteltua ihmisten kanssa kahvion puolella, ja meille onkin vaimoni kanssa kertynyt kiva kaveriporukka tanssitutuista. Lisäksi pidän tanssittavasta musiikista ja kuuntelen sitä muutenkin. Kiinnostuin tansseista heti armeijan jälkeen ja kävin pari kertaa katselemassa. Innostuin opettelemaan ja menin myös kursseille. Lavatansseissa tanssitaan nykyään perintei­ sen foksin, valssin, tangon ja humpan lisäksi lattareita ja kädenalitansseja, kuten buggia ja fuskua. Nämä ovat itselläni jo ihan mukavasti hanskassa, ja suurin oppi on tullut ihan vain tanssimalla. Suomalainen lavatanssikulttuuri on voimissaan. Lavoilla riittää tanssitaitoista porukkaa, mutta sinne kannattaa lähteä myös kokeilemaan ilman aiempaa kokemusta tai vain nauttimaan musiikista ja tunnelmasta. Kun reippaasti kertoo olevansa ensimmäistä kertaa kokeilemassa, saa aivan varmasti tsemppiä ja opastusta. Varus­teillakaan ei ole väliä, sillä mukavat hieman luistavapohjaiset kengät ja siistit vaatteet riittävät.”

MAITO JA ME * 09

MAME02020.indd 9

12/02/2020 11.25


Suunniteltu lehmien ja maidontuottajien tarpeisiin Lely Astronaut A5-lypsyrobotteja on toiminnassa useilla tiloilla ympäri Suomen. Lähde tutustumaan suuren suosion Suomessa ja maailmalla saavuttaneeseen A5-lypsyrobottiin käytännössä. Kysy lisää myyjiltämme. Yhteystiedot: www.nhk.fi

MAME02020.indd 10

12/02/2020 11.25


ITUS TA M I TO AL TAJ H O J

Uudistumista 115 vuotta

V

alio täyttää tänä vuonna 115 vuotta. Yrityksen historiaa on sävyttänyt usko omaan tekemiseen, uuden luominen ja olemassa olevan uudistaminen.

Teollisuustuotteissa Valiolla on vahva osaaminen muun muassa demi- eli herajauheiden valmistajana. Lisäarvojauheita ostavat sekä makeis-, jäätelö- että lastenruokateollisuus. Viime vuonna lisäarvojauheiden vienti kehittyikin positiivisesti: meillä on potentiaalia myydä Valiolla on ollut aina kyky kääntää haasteet niitä maailmalle yhä enemmän esimerkiksi lasvoitoiksi. Yrityksen alkutaipaleella voin laatu­ tenruokateollisuuden raaka-aineeksi. Ylpeänä ongelmat ratkaistiin kehittämällä Nobel-palkinvoin myös todeta, että Valio on tänä päivänä non arvoinen AIV-rehu. maailman johtava laktoosittomien tuotteiden 1970-luvulla voivuorista ja rasvasodasta syntyi valmistaja ja ratkaisujen asiantuntija. tuotteistomme yksi kulmakivisVahvan tuotekehityksen tä, Valio Oivariini®. Sioille syöohessa viime vuonna keskitetystä ylijäämäherasta kehitimtyimme erityisesti Valion liike­ me esimerkiksi äidinmaidonkortoiminnan kannattavuuden vikkeiden raaka-aineena ympäri sekä oman kilpailukykymme "Valiolla on maailman käytetyt lisäarvojauparantamiseen. Edellisvuonna ollut aina heet, Valio Gefilus® tuotteet ja aloitettu #2021 Lisätuottoa lopulta heran mineraaleista -kustannussäästö­ohjelma eteni kyky kääntää upean Valio ValSa® maitosuosuunnitellusti, ja uudistimme haasteet lainnovaation. Pohjois-Karjalaviime vuoden alussa myös yrivoitoiksi." projekti pani suomalaiset syötyksen johtamis- ja raportointimään terveellisemmin, ja siitä mallin. syntyivät Valion kevyt- ja proteiinituotteet. Valiolla 115-juhlavuosi on käynnistynyt positiivisessa Viime vuonna Valion liikevaihto kehittyi myön­ vireessä. Jatkamme intensiivistä ja tinkimätöntä teisesti sekä koti- että ulkomaan markkinalla. uutuuksien kehittämistä samalla toimintaamme Erityisesti onnistuimme kasvamaan Kiinassa, tehostaen. Kevään juhlasesonkiin lanseeraamme vaikka lähimarkkinat Ruotsissa, Virossa ja esimerkiksi uudenlaisia kermoja sekä muita Venäjällä sekä kotimaassa ovat ylivoimaisesti herkullisia uutuuksia maidosta. tärkeimpiä liike­toimintamme peruskiviä. PiloItse aion heti kokeilla uutta kermaista tointia teimme Espanjan ja Puolan vähittäis­ currykastiketta ja Valio Koskenlaskija® kaupoissa välipalatuotteillamme, ja Puolassa Ruoka & Dippejä. Arkea kevennän myydään myös juustoja ja voita. Katseemme on luonnonjogurteilla, jossa ei ole lisättyä aina suunnattu myös Suomen rajojen ulkopuosokeria, ja maaliskuussa herkutellaan lelle uusia vientimah­dollisuuksia etsien. Valio Jäätelöfabriikin uusilla pikkuKotimaan markkinalla viime vuonna kasvua pikareilla sekä uutuusmauilla suloinen synnyttivät erityisesti välipalasegmentti ja kasvi­ sahrami ja salmiakkipommi. pohjaiset tuotteet. Valio PROfeel® jatkoi vahParhaat ruokaohjeet löydät vaa kasvuaan, ja vuosi sitten lanseeratut uudet valio.fi/reseptit -sivuilta. proteiinivanukkaat olivat supermenestys. Kasvi­ Maistuvaa alkuvuotta! pohjaisissa tuotteissa valikoima laajeni Valio Oddlygood® Veggie viipaleilla, raasteilla ja yhdessä kahviammattilaisten kanssa kehitetyllä ANNI KKA HURME Valio Oddlygood® Barista kaurajuomalla, joka Toimitusjohtaja on löytänyt tiensä kahvinjuojien sydämiin sekä Valio Oy Twitter: @A nnikkaHurme Suomessa että Ruotsissa. MAITO JA ME * 11

MAME02020.indd 11

12/02/2020 11.25


UNREH ANTO T TUO

12 * MAITO JA ME

MAME02020.indd 12

12/02/2020 11.25


EM-tason nurmi ILOLAN MAATALOUSYHTYMÄSSÄ REISJÄRVELLÄ KOKEILTIIN NURMEN SÄNGEN JÄTTÄMISTÄ NORMAALIA PIDEMMÄKSI. TULOKSET SELVIÄVÄT ENSI KESÄNÄ. T E K S T I J A K U VA T M A R K K U P U L K K I N E N

Hyvä tiimi. Koskelan Konepojat Oy:n Rauli (edessä vas.) ja Jarno Koskelan sekä Ilolan maatalous­ yhtymän Tarmo (takana vas.), Anne, Jenna ja Tommi Ilolan yhteistyö nurmenviljelyssä sujuu mainiosti. Tuloksena on yleensä yli 10 000 kilon kuivaainesato hehtaarilta.

MAITO JA ME * 13

MAME02020.indd 13

12/02/2020 11.25


UNREH ANTO T TUO TALVI viivytteli tuloaan myös Pohjois-Pohjanmaan Reisjärvellä. Tammikuun lopulla navetan vieressä olevalla nurmikentällä pystyi vaivatta potkimaan palloa. Peliareena oli mukavan pehmeä, sillä kesän kolmannessa korjuussa kyseinen nurmi niitettiin 12 sentin korkeuteen. ”Halusimme kokeilla, miten sängen jättäminen pidemmäksi vaikuttaa nurmen kasvuun ja talvehtimiseen. Todennäköisesti pitkä sänki pitää kasvuston ilmavampana ja talvehtiminen on varmempaa. Tänä talvena asia ei välttämättä selviä, koska lunta ei näytä tulevan”, Tarmo Ilola pohtii. ”Korkeamman niiton ansioista kahdesta korjuusta kertyi niin paljon rehua, ettemme tarvinneet kovin suurta kolmatta satoa. Panostimme mieluummin laatuun. Uskon, että ensi kesänäkin niitämme ainakin osan lohkoista korkeampaan sänkeen.” Idea kokeiluun ja muuhunkin nurmiviljelyn kehittämiseen on tullut osittain sen ansiosta, että Valio Artturi® -korjuuaikanäytteet otetaan Ilolan pelloilta. Navetan nurkalla on Valion ja Yaran nurmipilotin kautta tilalle saatu sääasema, josta voi seurata tarkasti kasvukauden lämpö­ summaa. Osuuskunta Pohjolan Maidon Valio Artturi® -asiantuntija Jari Korva kannusti niittokorkeuskokeiluun. ”Sängen jättämisestä normaalia korkeammaksi on tutkimusten mukaan, ja maalaisjärjelläkin ajatellen, monia hyötyjä. Kun nurmen jättää pidemmäksi, se lähtee nopeammin uuteen kasvuun. Tämä on ymmärrettävää, koska yhteyttäminen tapahtuu kasvin vihreissä osissa. Nurmi kestää myös hieman paremmin kuivuutta. Nopea kasvuunlähtö on myös etu hiilensidonnan kannalta”, Korva perustelee. ”Toisessa ja kolmannessa korjuussa kannattaa jättää heinän juuressa oleva kuivunut osa korjaamatta, sillä kuivuneessa osassa ei ole juurikaan ravitsemuksellisia arvoja. Rehun maittavuuskin paranee. Korkeampi niitto vähentää myös vaaraa maan joutumisesta rehuun.” Ainoana huonona puolena nurmineuvoja pitää sadon määrän pienoista putoamista. Sadon parempi laatu korvaa kuitenkin pienemmän määrän. ILOLAN maatalousyhtymän tärkeä kumppani nurmenviljelyssä on urakointiyritys Koskelan Konepojat Oy, joka hoitaa koko 110 hehtaarin nurmialan niitot. Yhteistyö alkoi jo edellisen sukupolven aikana ja jatkuu edelleen. Tarmo Ilola kysyi urakoitsijoilta, onnistuisiko niitto 12–13 sentin korkeuteen, ja he lupasivat sen onnistuvan. ”Niittomurskain kulkee korkeammassa niitossa hieman nokka pys­ tyssä, mutta jälki on silti hyvää. Lakopaikoissa saattaa jäädä pieni osa nurmesta korjaamatta, koska terät eivät nosta kaikkia heinänvarsia ylös”, Jarno Koskela kuvailee. Koneyrittäjät kertovat käyvänsä mielellään Ilolassa niittohommissa. ”Tänne on aina mukava tulla, sillä lohkot ovat isoja ja pellot tasaisia, eikä kiviä ole. Täällä ei ole tainnut mennä yhtään terälappua näiden vuosien aikana”, Rauli Koskela kiittelee. Tarmo, Anne, Tommi ja Ira-Christa Ilolan omistamassa maatalous­ yhtymässä on aina satsattu nurmiviljelyyn. Pelloilta korjataan rehu 160 lehmän navettaan ja 200 sonnin kasvat­ tamoon. Nurmen viljelyn onnistumisessa auttavat myös hyvät maat. Osa pelloista on vanhaa järvenpohjaa. Muillakin lohkoilla maata on pidetty hyvin ja rakenne on säilynyt tuottavana. Traktoreilla ja noukin­ vaunuilla kuljetaan vain tiettyjä ajouria pitkin.

14 * MAITO JA ME

MAME02020.indd 14

12/02/2020 11.25


MAATALOUSYHTYMÄ ILOLA, REISJÄRVI Yrittäjät Tarmo, 38, ja Anne Ilola, 33, sekä Tommi, 50, ja Ira-Christa Ilola, 44. Tilalla työskentelee myös Tarmon ja Annen tytär Jenna Ilola, 19. Tila Viljelyssä 217 ha, josta 110 ha nurmea, 17 ha maissia ja loput ohra-kaura-vehnäseosviljaa. Ei laidunta. Nurmien suojaviljat korjataan kokoviljasäilörehuna, muut viljat murskesäilötään. Eläimet 160 lehmää (holstein 65 %, ayrshire 25 % ja brown swiss 10 %), 200 lihasonnia ja nuorkarja. Maito Keskituotos 10 800 kg EKM/12 kk, rasvaa 4,3 % ja valkuaista 3,4 %. Soluja keskimäärin 78 000/ml. Navetta Lypsyasemapihatto (valm. v. 2012), umpilehmäosasto (v. 2020) ja sonnikasvattamo (v. 2006). Ajettava apevaunu. Säilörehu Timotei-nurminata-ruokonatanurmesta korjataan sato 4–5 vuotena. Kolme niittoa kesässä niittomurskain-noukinvaunu-­ ketjulla. Säilöntä hapolla laakasiiloihin ja tiivistys urakoitsijan pyöräkuormaajalla. Nurmen perustus hajakylvönä ohra-kaura vehnäsuojaviljaan. Nurmen keskisato hieman yli 10 000 kg ja maissin 9 000 kg ka/ha.

Ilolan tilalle tuli Valion ja Yaran yhteisen nurmipilotti­ hankkeen kautta sääasema, josta saa paljon hyödyllistä tietoa myös nurmenviljelyn tueksi. Sääaseman takana näkyvä lypsyasemapihatto on valmistunut vuonna 2012. Navetan vieressä on 20 hehtaarin hyväkasvuinen nurmilohko.

MAITO JA ME * 15

MAME02020.indd 15

12/02/2020 11.26


UNREH ANTO T TUO Hyvä nurmen kasvu alkaa huolellisesta kylvöstä. Timotei-nurminataruokonataseos kylvetään erikseen ohra-kaura-vehnäsuojaviljan jälkeen hajakylvönä rikkaäkeellä, jossa on ilmanpaineella toimiva piensiementen kylvölaite. Suojavilja korjataan ajosilppurilla kokoviljasäilörehuksi. ”Haraamme ja täydennyskylvämme nurmet kymmenen kilon siemenmäärällä joka kevät. Lannoituksessa ei säästellä, vaan ravinteita annetaan ympäristökorvauksen maksimitasojen mukaan. Levityksen tasaisuuden varmistamme käyttämällä ajo-opastinta ja levittimen lohkoautomatiikkaa. Ajamme lohkon ensin läpi reunoja myöten ja syötämme lannoitteiden määrät levittimeen. Sen jälkeen kone huolehtii oikeasta levitysmäärästä”, Tarmo Ilola kuvailee. Säilörehun korjuu tapahtuu korjuuaikapalvelun antamien tulosten perusteella optimaaliseen aikaan. Säilöntään käytetään happoa. Tilan noukinvaunu on jo 15 vuotta vanha, mutta huolellisten pesujen ansiosta happo ei ole sitä juurikaan kuluttanut eikä vaihtotarvetta ole. TILA on saanut huolellisesta nurmen viljelystä myös tunnustusta, sillä se sijoittui muutama vuosi sitten Yaran nurmisatokilpailussa kolmanneksi. Sato oli yhdellä valitulla lohkolla 11 995 kiloa kuiva-ainetta hehtaarilta. Satotavoitteena on joka vuosi 10 000 kiloa hehtaarilta, mikä yleensä saavutetaankin. Viime vuonna rehua tuli hieman yli tavoitteen. Nurmista kerätään sato yleensä neljänä, joskus viitenä, vuonna. Nurmiviljelyn tulosten seuraamiseksi tilalle hankittiin yliajettava vaaka jo kuusi vuotta sitten. Osa rehukuormista ajetaan vaa’an yli, jolloin saadaan selville tarkat lohkokohtaiset satomäärät. ”Vaaka on ollut hyvä hankinta. Sitä käytetään myös tuoreena ostettavien viljojen punnitsemiseen.” Ilolan väen rehuinnostus ei suinkaan lopu nurmeen, sillä tilalla on viljelty neljänä vuonna maissia. Kiinnostus maissin viljelyyn syntyi keskusteluissa naapuritilan kanssa. Tilat ovat yhdessä hankkineet maissin kylvökoneen, joka kylvämisen lisäksi levittää maavaikutteisen rikkakasviaineen ja katekalvon. ”Viime vuonna korjattu seitsemän tonnin hehtaarisato oli maissin viljelyhistorian huonoin, sillä alkukesän pakkaset vioittivat kasvustoa. Edellisenä vuonna saimme maissista 13 tonnin sadon. Urakoitsija hoitaa maissin korjuun ajosilppurilla syys-lokakuun vaihteessa”, Tarmo Ilola kertoo. Maissisäilörehun tuotantokustannus on nurmisäilörehua suurempi, mutta maittavuus eläimille on erinomainen. Viime kesän maissiala oli 17 hehtaaria. Yhtymän yrittäjänelikon yhteistyö toimii mainiosti navetan sisälläkin. 160 lehmää tuottavat asemalypsyssä lähes 11 000 kilon energiakorjatun keskituotoksen. ”Jalostuksessa keskitymme tällä hetkellä lehmien kestävyyden lisäksi tuotokseen ja maidon virtausnopeuteen. Melkein puolet siemennyksistä tehdään liharoduilla”, Anne Ilola kertoo. Ensi kesäkuussa Ilolan nurmet joutuvat kovalle koetukselle, kun niitä tallaa 80 000 ihmistä: maatalousyhtymä on vuokrannut 40 hehtaaria neljännen vuoden nurmiaan lestadiolaisten Suviseuroille. ”Korjaamme neljännen vuoden nurmista vain ensimmäisen sadon. Tiheät nurmet kestävät takuulla tallaamista, vaikka vähän sataisikin. Syksyllä lohkot joka tapauksessa kynnetään. Lasten mielestä parasta Suviseuroissa on se, että saamme lähikaupan viikoksi ihan naapuriin”, Ilolat nauravat.

16 * MAITO JA ME

MAME02020.indd 16

12/02/2020 11.26


JARI KO R VA

”Korkeampi niitto vähentää vaaraa maan joutumisesta rehuun.”

Säilörehunurmen kolmas korjuu tapahtui 18. syyskuuta. Silloin nurmi niitettiin 12 sentin korkeuteen. Korkeammalla niitolla kolmannesta sadosta saatiin erittäin hyvälaatuinen, ja samalla varmistettiin nurmen talvehtimista.

MAME02020.indd 17

12/02/2020 11.26


UNREH ANTO T TUO

TIINA KARLSTRÖM Kotieläinagrologi ProAgria Huippuosaaja - lypsykarjan ruokinta, terveys ja hyvinvointi ProAgria Oulu

Säilörehun kivennäiset tasapainoon LEHMÄ TARVITSEE KIVENNÄISAINEITA LUKUISIIN ELINTOIMINTOIHINSA.

P

erusrehuista saatavaa kivennäisten määrää täydennetään teollisilla kivennäisrehuilla, joissa kivennäiset ovat orgaanisessa muodossa. Mitä vähemmän ruokinnassa on väki­ rehuja, sitä suuremman osan päivittäisestä kivennäistarpeestaan lehmä saa nurmesta. Kivennäistäydennys on tehtävä oikein. Yliruokinnalla vaarannetaan kivennäisten keskinäistä tasapainoa ja kuormitetaan ympäristöä. Vain riittävän usein analysoitu ruokinta kertoo ruokinnan todellisuuden. Kun kivennäisiä puuttuu tai niiden keskinäinen tasapaino on eläimen kannalta virheellinen, voi tulla puutossairauksia. Kivennäisruokinnan epätasapainosta aiheutuu monia sairauksia, joita voitaisiin ennalta­ ehkäistä: halvauksia, lihasrappeumaa, hedelmällisyyshäiriöitä ja monia pienempiä harmeja. PÄÄKIVENNÄISISTÄ kalsiumin tarve on suurin. Maidontuotannossa kalsium ja natrium ovat ensimmäisiä tuotosta rajoittavia kivennäisiä. Hyvä kalsiumin määrä säilörehussa on 5 g/kg ka. Apilapitoisessa rehussa

"Yleinen ongelma on kaliumin liian suuri ja natriumin liian vähäinen saanti."

ja sinimailasessa se on korkeampi. Säilörehuanalyysin alhainen fosforilukema saattaa säikäyttää. Keskimääräisellä suomalaisella ruokinnalla, jossa rypsi on päävalkuaisrehu, lehmän fosforin saanti on pääsääntöisesti kunnossa. Rypsirouhe sisältää fosforia 13,2 g/kg ka (LUKE). Fosforin alhainen määrä säilörehussa tuo kuitenkin tärkeää viestiä peltojen tilanteesta ja se kannattaa huomioida viljelysuunnittelussa. MAGNESIUM on uusimpien tutkimusten myötä havaittu vähintään

yhtä tärkeäksi kuin kalsium. Magne­ siumin puute johtaa myös kalsiumin puutteeseen, sillä se vähentää lisä­ kilpisrauhashormonin erittymistä. Lisäkilpirauhashormoni pitää huolen siitä, että veren kalsiumpitoisuus on riittävä. Parhaiten magnesiumin vajeen huomaa virtsanäytteestä. Jos umpilehmien ruokinta perustuu pelkästään nurmirehuun, sen keskimääräinen magnesiumpitoisuus ei riitä täyttämään lehmien tarvetta. Myös umpilehmien rehut tulee analysoida, jotta tiedetään oikea täydennys. Umpilehmien magnesiumin tarve on 0,4 prosenttia kokonaisrehun kuiva-aineesta. Suurikokoisen umpilehmän 15 kuiva-ainekilon syönnillä se on jopa 60 grammaa päivässä. Magnesiumin puute näkyy lihas­ värinänä, kosketusherkkyytenä ja jopa kouristuksina. Magnesium vaatii pötsistä imeytyäkseen optimaaliset olosuhteet. Ruokinnan on siis oltava kaikilta osin kunnossa, jotta magnesium imeytyy tavoitteen mukaisesti. Erityisesti nuoressa nurmessa on korkea kaliumpitoisuus, joka häiritsee muiden kivennäisaineiden imey-

18 * MAITO JA ME

MAME02020.indd 18

12/02/2020 11.26


Karjakompassin Seuranta- ja suunnitteluosioilla saadaan tarkat tiedot karjan kokonais­rehustuksen kivennäis- ja hivenainetarpeiden täyttymisestä.

tymistä ja metaboliaa. Magnesiumin ja kalsiumin alhaiset pitoisuudet yhdistettynä suureen määrään kaliumia aiheuttavat naudoille hypomagnesemian eli laidunhalvauksen. Käytännön havainnot maitotiloilla tehdyistä koko ruokinnan kivennäislaskelmista osoittavat, että yleinen ongelma kivennäisten saannissa on kaliumin liian suuri ja natriumin liian vähäinen saanti. Säilörehunurmen esikuivatuksessa kalium ei poistu puristenesteen mukana. Maitotiloilla on yleistä, että kaliumin saanti on kolmin–nelinkertainen lehmän tarpeeseen nähden. Kun samaan aikaan natriumin saanti usein on vain puolet tarpeesta, tulee kaliumin ja natriumin suh­ teesta virheellinen, ellei sitä oikaista kivennäisrehustuksella. KALIUM karjan ruokinnassa on vahvasti sidottu käsitteeseen DCAD (Diet Cation-Anion Difference) eli dieetin kationi-anioni-erotus. DCAD-arvo tarkoittaa rehun sisältämien kivennäisaineiden positiivisten ja negatiivisten sähkövarausten erotusta. Rehun DCAD-arvo lasketaan kaliumin ja natriumin, jotka ovat

kationeja (positiivisesti varautuneita ioneja) sekä kloorin ja rikin, jotka ovat anioneja (negatiivisesti varautuneita ioneja), pitoisuuksista. Laajaan säilörehun kivennäisanalyysiin tarvitaan siis lisäksi tilattuina analyysit rikistä ja kloorista. Koko rehuannoksen DCAD-arvo on tärkeä ottaa huomioon nimenomaan tunnutuskaudella. Arvo nimittäin vaikuttaa lehmän kalsium­ aineenvaihduntaan, jonka häiriin­ tymisen takia poikimahalvaukset ja utaretulehdukset yleistyvät. Kalsiumvajeesta kärsivä lehmä vuotaa maitoa, koska vetimien sulkijalihakset eivät toimi kunnolla. Ennen poikimista ruokinnan DCAD-arvon tulee olla mahdollisimman alhainen, suositus on –50 mEq/kg ka. Poikimahalvauksen riski kasvaa, kun arvo ylittää 250 mEq/kg ka. Suurin osa karjoistamme silti selviää laskennallisesta poikimahalvausriskistä ongelmitta, mikä on mysteeristä. Merkittävä tekijä on siis myös karjamanage­ mentin onnistuminen kaikilla osaalueilla ja se, että lehmä syö sille annetun rehun suunnitellusti. Suomalaisilla rehuilla negatiivisen DCAD-arvon saavuttaminen on

haastavaa. Tavallisimmat Suomessa mitatut DCAD-arvot ovat 200–300 mEq/kg ka. Säilörehujen, jotka sisältävät runsaasti rikkakasveja, DCAD-arvo voi olla yllättävän korkea. Pelkän voikukan DCAD-arvo on yli 750 mEq/kg ka ja leinikkien 550 mEq/kg. LEHMÄN ruokinnan kannalta on hyvin tärkeää, että peltoviljely hoi­ detaan asianmukaisesti. Kasvien tulee saada tarvitsemansa ravinteet ja pellossa pitäisi kasvaa sinne kylvetyt kasvit. Rikkakasvien kivennäispitoisuudet sisältävät melkoisen monimuotoisuuden, ja ne saattavat olla monen yllättävän kivennäisepätasapainon takana. Kun tilalle hankitaan tilakohtainen kivennäinen, sen tulee perustua kattaviin korsirehujen kivennäis­ analyyseihin, myös umpilehmillä.

Miten sieppaus, massavirtaus ja diffuusio eroavat toisistaan? Lue ProAgrian nurmi- ja luomutuotannon asiantuntijan Olli Valtosen juttu kivennäisaineiden kulkeutu­misesta nurmikasveihin: www.maitojame.fi/ osio/ruokinta-ja-rehu

MAITO JA ME * 19

MAME02020.indd 19

12/02/2020 11.26


HAA

ST

EL AT T

USS

A

Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Esa Kotala selvittää tässä juttusarjassa maito- ja ruoka-alan taustalla vaikuttavia asioita ja ajankohtaisia ilmiötä.

MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin on työskennellyt MTK:ssa Simonkadulla aikaisem­ minkin. Edunvalvon­nan tehtävissä on paljon tuttua, mutta jotain on myös muuttunut: kuluttajiin on pidettävä entistä tiiviimmin yhteyttä.

20 * MAITO JA ME

MAME02020.indd 20

12/02/2020 11.26


Edunvalvonnassa tarvitaan yhä syvempää yhteistyötä ESA KOTALA KÄVI MTK:SSA OTTAMASSA SELVÄÄ, MISSÄ MERKEISSÄ MAITOEDUNVALVONNAN JA KOKO TUOTTAJAJÄRJESTÖN TYÖVUOSI ON ALKANUT.

V

T E K S T I R A I L A A A LT O N E N K U VA T P E K K A R O U S I

alion hallintoneuvoston puheenjohtajan Esa Kotalan viikko on kulunut Valion tehtävissä. Hän on tavannut nuoria maitotilayrittäjiä ensin seminaarissa Pitäjänmäellä ja sen jälkeen risteilyllä. Viimeinen rasti on lehtijutun teko Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitossa MTK:ssa Helsingin Simonkadulla. Sitten hän ehtii kotiin Lapualle ja ehkä iltalypsylle. Kotala tapaa aamukahvin ääressä haastateltavansa, MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallinin ja maitoasiamies Marjukka Mannisen. Molemmat ovat tehtävässään melko uusia: Manninen aloitti työt marraskuussa ja Wallin vuoden alussa. Manninen toimii maitovaltuuskunnan ja maitovaliokunnan sihteerinä. Valtuuskunnassa on 52 osuuskuntien valitsemaa edustajaa, ja se kokoontuu kahdesti vuodessa.

Suppeampi maito­valiokunta puolestaan kokoontuu lähes kuukausittain. Manninen työskentelee tiiviisti maitovaliokunnan puheenjohtajan Asko Miettisen ja varapuheenjohtaja Tuomo Haikosen sekä valtuuskunnan puheenjohtaja Mauri Penttilän kanssa. ”Tehtävämme on vahtia Suomen maidontuottajien etua niin päivittäisissä asioissa kuin pitemmän aikavälin politiikassakin”, Manninen tiivistää. ”Perinteisesti edunvalvonnassa keskityttiin maatalouspolitiikkaan, mutta nyt on pakko ottaa yhä enemmän osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun esimerkiksi ilmastonmuutoksesta ja siitä, mitä saa ja mitä ei saa syödä.” Kotala tiedustelee, mitä ovat edun­valvonnan isot kysymykset tänä vuonna. Mannisen mukaan tälle ajalle on leimallista, että kuluttajien suunnasta tulee maitoalalle entistä kovemmat paineet. ”Eläinten hyvinvointiasiat ja maitoketjun läpinäkyvyys ovat nousseet voimakkaasti julkiseen keskusteluun. Siinä keskustelussa meidän on pakko pysyä tiukasti kiinni, sillä lainsäädäntö muuttuu hitaasti ja myös tilatasolla muutokset ovat hitaita”, Manninen sanoo.

ILMASTONMUUTOSTA pohtivat myös maidontuottajat. Esa Kotalan mukaan mielipiteet jakautuvat, sillä toiset ovat ajan hermolla ja valmiita muuttamaan omaa toimintaansa, mutta toiset kokevat keskustelun uhkaksi elinkeinolleen. Miten MTK:ssa ajatellaan tuottajien roolista? Wallinin mielestä maatalous on iso osa ratkaisua, eikä missään nimessä syypää. Repivä ja kypsymätön keskustelu harmittaa häntä. ”Syyt ovat tiedossa: meitä ihmisiä on paljon enemmän kuin ennen, fossiilisia polttoaineita hyödynnetään enemmän ja myös ruokaa kulutetaan enemmän”, hän sanoo. ”Nyt mietitään hiilinielujen tehostamista peltoviljelyssä. Joitain asioita pitää oppia tekemään uudella tavalla, mutta viljelijällä on tarpeeksi tekemistä siinä, että saa hoidettua bisneksen kannattavasti. MTK pyrkii ainakin auttamaan siinä, että syyllisyydentunnetta ei jäsenkunnassa tulisi.” Valio tavoittelee hiilineutraalia maitoketjua vuoteen 2035 mennessä. Wallin pitää hanketta loistavana, mutta toivoo lisää näkyvyyttä maidontuottajien jo tekemälle työlle. ”Toimintaa on kehitetty jo paljon. Etenkin somessa tästä pitäisi kertoa enemmän, koska siellä sitä ahdistustakin ilmenee eniten.”

MAITO JA ME * 21

MAME02020.indd 21

12/02/2020 11.26


”Edunvalvonnassa on pyrittävä syventämään yhteistyötä niissä asioissa, joissa se on kannattavaa”, Marjukka Manninen sanoo.

Esa Kotala toi valiolaisten maidontuottajien terveisiä edunvalvonnan pääpaikalle. Keskustelijat toivoivat lisää resursseja koulutukseen ja tutkimukseen, jotta ruokaturvasta voidaan pitää huolta ja löytää ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin.

”Tuntuu ihan hölmöltä Suomessa miettiä, mitä täällä pitäisi ruveta vaikeuttamaan tai rajoittamaan globaalien ongelmien ratkaisemiseksi. Meidän hyviä käytäntöjä pitäisi sitä vastoin pystyä viemään maan rajojen ulkopuolelle”, Wallin linjaa. ”Tietysti pitää tiedostaa myös, että elinkeinon pitää tehdä oma osansa. Mutta tuskin sellaista maidontuottajaa on, joka ajattelee, että mitään ei tarvitse tehdä.” Wallinin mukaan maataloudessa tehdään koko ajan kaikkia asioita vähän entistä paremmin. Hän muistuttaa mielellään myös asioiden mittasuhteista: kolme neljäsosaa päästöistä tulee fossiilisista polttoaineista. Polttoaineista Wallin pääsee toiseen itseään innostavaan aiheeseen, energiaan. Biokaasun tuotanto tuo uusia mahdollisuuksia tulonmuodostukseen peltopuolella ja samalla auttaa irti hiiliriippuvuudesta. ”Näkymät ovat lupaavat. Toivottavasti maan hallitus ja EU antavat mahdollisuuden kehittää tätä sektoria.” ”Tiloilla on valmiutta hiilitoimiin

"Uudet temput jäävät tekemättä, jos tilojen kannattavuus ei ole kunnossa."

tutkitun tiedon perusteella, mutta vaadittavat muutokset eivät saisi ainakaan heikentää taloutta”, tuumii Kotala. Wallin komppaa: ”Uudet temput jäävät tekemättä, jos tilojen kannattavuus ei ole kunnossa.

”MTK keskittyy ilmastoasioissa voimakkaasti ratkaisuihin”, vakuuttaa vuodenvaihteessa toiminnanjohtajaksi tullut Jyrki Wallin.

22 * MAITO JA ME

MAME02020.indd 22

12/02/2020 11.26


KOTALA haluaa tietää, mitä muutoksia tiloille on odotettavissa capuudistuksesta. ”Suomi teki pitkän aikavälin rahoitusohjelmasta kompromissi­ esityksen joulukuussa. Siitä saataneen päätöksiä vasta loppuvuonna, Saksan puheenjohtajuuskaudella. Kokonaisuuteen vaikuttaa myös Brexit. Vasta kun tiedämme, pal­ jonko rahaa on käytettävissä, capin lopullinen olemus alkaa rakentua”, Wallin taustoittaa. ”Lisäksi komission green deal -paketti lyö läpi kaikkiin juttuihin. Todennäköisesti tulee kahden vuoden siirtymäaika, jolloin on käytössä uudet rahat vanhan ohjelmakauden ehdoin.” Manninen vahvistaa, että poliittista päätöstä uudesta capista odotellaan loppusyksystä. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus ovat vahvasti esillä. Vaatimustasoa kasvatetaan ja rahoja leikataan. ”Uutta on tulosperusteinen ajat­ telu. Komissio on asettanut yhdeksän tavoitetta, ja jäsenmaat tekevät omat strategiset ohjelmat, joilla niihin vastataan. Joissain asioissa jäsenmaille tulee enemmän liikkumavaraa, mutta monia yksityiskohtia komissio säätää edelleen sitovilla säädöksillä.” Suomessa on Mannisen mukaan tehty pitkään hyviä ympäristötoimenpiteitä. Nyt pitäisi keksiä tilojen kannalta kiinnostavia uusia toimia ja niille asianmukainen korvaus. ”Yhteensovittaminen on haaste, koska tietty prosentti rahoituksesta pitää kohdistaa ympäristö- ja ilmastotoimiin. Positiivista on, että meille tärkeistä, tuotantoon sidotuista tuista ilmeisesti saadaan pidettyä hyvin kiinni ja nuorille ollaan suuntaamassa enemmän rahaa.” ”Tukikatto, joka edellisessä uudistuksessa saatiin torpattua, näyttää nyt tulevan capiin, mutta se ei näyttäydy tässä hetkessä suurimpana uhkana Suomen maitotiloille.” Kun maatalouden perinteistä rahoitusta leikataan, tuotteista täytyy saada parempi hinta markkinoilta. ”Myös ympäristötoimia tehostavan green dealin kautta maatalouteen on tultava lisää rahaa”, Wallin

Kokeneet MTK-laiset uusissa tehtävissä

M

arjukka Manninen on agronomi ja kotoisin Klaukkalasta. Nuoruuden hevosharrastus sytytti hänen kiinnostuksensa maatalouteen ja johdatti opiskelemaan maatalouspolitiikkaa. Manninen on ehtinyt toimia MTK:n maatalouslinjalla muun muassa liha-asiantuntijana ja kolme vuotta Brysselissä MTK:n, SLC:n ja Pellervon yhteisenä kotieläin­ asiamiehenä.

J

yrki Wallin varttui lypsykarjatilalla Kalannissa ja muistaa yhä lämpimänä kuohuvan maidon, jota isä lypsyn jälkeen kaatoi hänelle muoviseen

mukiin. Kiinnostus maatalousteknologiaan vei miehen Viikkiin, mutta työura johti edunvalvontahommiin ensin Varsinais-Suomen tuottajaliittoon ja sitten MTK:hon, jossa ensimmäinen pesti oli puutarha-asiantuntijana. Uudenmaan tuottajaliitto sai Wallinista toiminnanjohtajan muutamaksi vuodeksi, kunnes hän palasi keskusliittoon järjestöryhmän vetäjäksi. Agronomiliiton toiminnanjohtajana hän työskenteli vuodet 2004–2019.

huomauttaa. Hän on innolla lueskellut esityksiä, joissa tavoitteena mainitaan järjestelmän yksinkertaistaminen. ”Tätä on yritetty aina, mutta vaarana on, että nytkin maatalous­ yrit­täjiä työllistetään ihan väärillä asioilla. Eurooppalaisen maatalouden kilpailukyky ei kestä lisää hallinnollista kuormaa tilatasolla.” Manninen pelkää, että viljelijän kannalta järjestelmä tuskin yksinkertaistuu, eikä Kotalakaan ole järin toiveikas. MTK:N järjestöuudistus on meneillään, ja se kiinnostaa Esa Kotalaa. Toiminnanjohtaja Wallin vakuuttaa, että sekä edunvalvonnan edellytykset että jäsenpalvelut paranevat muutoksen myötä. ”Järjestön on pidettävä huolta siitä, että mahdollisimman moni haluaa olla jäsen. Tämä vuosi on

meille ison toiminnan vuosi, sillä säännöt muuttuvat niin metsänhoito- kuin tuottajayhdistyksissä ja tuottajaliitoissa kuin keskusjärjestössäkin. Jäsenpalveluja ja viestintää parannetaan ja MTK-Hankinnat Oy tuo uuden konseptin jäsenetujen tarjontaan.” Jäsenmaksujenkin rakenne uudistuu. ”Mutta paranevatko jäsenten vaikuttamismahdollisuudet”, tiukkaa Kotala. Wallin uskoo näin käyvän. Vuoden päästä nähdään, mikä kaikki on paremmin. ”Toivon, että silloin nekin, jotka eivät nyt ole jäseniä, kokevat, että jäsenmaksu kannattaa maksaa. Kyllä kyyti on kylmää, ellei etuja valvota tiukasti kansainvälisiltä foorumeilta asti”, Wallin sanoo. ”Ja meidän on myös tuotava työtä ruoantuotannossa näkyväksi, sillä ihmiset eivät osaa arvostaa sellaista, mitä eivät tunne.” MAITO JA ME * 23

MAME02020.indd 23

12/02/2020 11.26


UNREH ANTO T TUO

MAATALOUSYHTYMÄ LAPPALA, SIILINJÄRVI Yrittäjät Anna, 59, Jussi, 62, ja Juha-Pekka Lappalainen, 32. Antti Lappalainen, 34, työskentelee myös yhtymässä, mutta ei ole vielä osakas. Lisäksi on yksi vakituinen työntekijä. Tila Viljelyssä noin 350 ha, josta 200 ha nurmella. Lisäksi viljellään ohraa murskesäilöviljaksi. Peltotöistä rehunkorjuu ja puolet lannanlevityksestä on ulkoistettu. Yhtymä muodostuu kolmesta tilasta: Siilinjärven Pöljällä ovat lypsylehmät, Siilijärven Toivalassa nuorkarja ja Lapinlahden Alapitkällä kasvinviljelyä. Eläimet 240 lehmää (holstein 99 %, ayrshire 1 %) ja nuorkarja. Maito Keskituotos 12 170 kg EKM/12 kk, rasvaa 4,25 % ja valkuaista 3,63 %. Navetta Vuonna 2003 valmistunut ja vuonna 2017 remontoitu neljän lypsyrobotin pihatto. Ape jaetaan mattoruokkijalla. Osa parsista on syväparsia, joissa käytetään kuivikkeena separoitua lantaa. Säilörehu Timotei-nurminata-ruokonatanurmesta korjataan ajosilppurilla kolme satoa 3–4 vuonna. Varastointi laakasiiloihin ja osa kolmannesta sadosta paaleihin. Nurmen keskisato 8 000– 9 000 kg ka/ha. Tilalla panostetaan nurmisatojen parantamiseen.

Sari Perälä ja Antti Lappalainen kannustavat muitakin tiloja vaakojen hankintaan. Nurmituotannon kehittäminen on helpompaa, kun tietää, paljonko kukin lohko tuottaa satoa. Akselivaaka näyttää kuorman painon kymmenen kilon tarkkuudella 20 000 kilon akselipainoon saakka.

24 * MAITO JA ME

MAME02020.indd 24

12/02/2020 11.26


Punniten pontta nurmen viljelyyn LAPPALAN MAATALOUSYHTYMÄSSÄ SIILINJÄRVELLÄ TOTUTELTIIN AJOVAA’AN KÄYTTÖÖN VIIME KESÄNÄ. YRITTÄJIEN MIELESTÄ VAAKA SUJUVOITTAA TYÖTÄ. T E K S T I J A K U VA T M A R K K U P U L K K I N E N

K

olme vuotta sitten hankittu 240 lehmän pihatto, toisella tilalla sijaitseva hieho­ kasvattamo ja 350 hehtaarin viljelyala pitävät Lappalan maatalousyhtymän yrittäjät liikkeellä. Vuonna 2003 rakennetussa lypsylehmäpihatossa on tehty viime vuosina paljon remonttia, ja navetta onkin vienyt pääosan yrittäjien ajatuksista sekä työajasta. Nyt alkaa olla aikaa keskittyä myös nurmen viljelyn kehittämiseen. Peltoja on paranneltu tähänkin saakka noin 15 hehtaarin vuotuisella salaojitustahdilla. Yli ajettava akselivaaka hankittiin tilalle nurmiviljelyn kehittämisen tueksi. Vaaka kertoi viime vuonna selvästi muun muassa eri lohkojen satopotentiaalien erot. Parhaat lohkot tuottavat tuplasti suuremman sadon kuin huonoimmat. Näitä eroja on tarkoitus kaventaa. ”Ilman vaakaa on hankala arvioi­ da lohkokohtaisia satoja. Nyt joka lohkolta on kolmen vuoden ajalta tarkat sato- ja laatutiedot ja voimme niiden perusteella suunnitella viljelytoimet paremmin”, Antti Lappalainen kertoo. LAPPALAISET korjasivat viime kesänä 200 hehtaarin säilörehunurmiltaan noin 8 000 kilon hehtaari­sadon. Kahdesta ensimmäisestä niitosta kertyi lähes 7 000 kiloa. Viimeinen sato korjattiin pelkästään paaleihin.

Maatalousyhtymä Lappalaisen pihatossa on 240 lehmää. Hiehot kasvatetaan maatalousyhtymän toisella tilalla 35 kilometrin päässä.

”Tavoitteena lähivuosille on 9 000 tonnin kuiva-ainesato hehtaarilta. Osa lohkoista on vielä sen verran huonossa kasvukunnossa, että toistaiseksi ei ole mahdollisuutta parempaan”, Lappalainen sanoo. Nurmiviljelyn perusperiaatteet ovat maatalousyhtymässä selkeät. Uusi nurmi kylvetään kynnettyyn ja joustoäkeellä muokattuun maahan suojaviljaohran kanssa. Viljan ja nurmikasvien kylvö tapahtuu yhdellä ajolla ja nurmen siemenet kylvetään riviin. Suojavilja puidaan ja murskesäilötään. Siemenseoksessa on 65 prosenttia timoteitä, 20 prosenttia nurminataa ja 15 prosenttia ruokonataa. Apiloita ei käytetä, koska rikkakasveja torju-

taan kemiallisesti. Täydennyskylvöjä tai kevätharauksia tilalla ei yleensä tehdä. Nurmista korjataan sato kolmena tai neljänä vuonna. Lannoitus tapahtuu ympäristökorvauksen maksimitasojen mukaan. Lietteenlevitys hoidetaan yli puolella pinta-alasta vetoletkulevityksenä. Urakoitsijan hoitamaan letkulevitykseen yrittäjät ovat olleet tyytyväisiä. Letkulevitysalaa aiotaan lisätä ja yhtymän kolmannelle tilalle Lapinlahdelle rakennetaankin etäliete­säiliö. Kauempana tilakeskuksista sijaitseville pelloille yrittäjät levittävät lietelannan omalla, 14 kuution multaavalla vaunullaan. Rehunkorjuun Lappalaiset ovat ulkoistaneet ajosilppuriurakoitsijalle, joka hoitaa myös niiton ja karhottamisen. Osan rehun ajamisesta ja siilotyön tilan väki hoitaa itse. Rehu levitetään siiloilla kaivinkoneella ja tiivistetään traktorilla. Viime vuonna tiivistämisessä oli mukana urakoitsijan pyöräkuormaaja. Rehu säilötään AIV 2 -hapolla. AKSELIVAA’AN navetan ja rehusiilojen väliselle piha-alueelle Lappalaiset asensivat viime vuonna juuri ennen ensimmäisen korjuun alkua. ”Asentaminen oli helppoa. Vaa’an alle valettiin betonilaatta. Samoin vaa’an kummallekin puolelle tehtiin muutaman metrin pituiset betoni­ valut. Ajotien pitää olla punnitus­ levyn molemmin puolin tasainen, jotta kärry kulkee tasaisesti vaa’an MAITO JA ME * 25

MAME02020.indd 25

12/02/2020 11.26


Ohjauskeskus asetetaan vaa’an läheisyyteen. Se tallentaa kuormien painot automaattisesti sähköiseen muotoon.

Vaaka ei juuri hidasta rehun tekoa. Punnituslevyn yli ajetaan hiljaa, jota se ehtii mitata jokaisen akselin painon. Asvaltoidun tai betonoidun ajotien tulee olla tasainen vaa’an molemmin puolin, jotta peräkärry ei heilahda vaa’alle tullessa.

yli eikä mittavirheitä tule”, Jussi Lappalainen tietää. ”Vaa’alle pitää ajaa suoraan ja kummankin puolen renkaiden pitää olla samassa kohdassa punnituslevyä. Jos vaa’alle ajaa vähänkin vinossa, tulos on väärä. Traktorin vauhti saa olla korkeintaan kolme kilometriä tunnissa, jotta vaaka ehtii mitata kaikkien akseleiden painot.” Vaa’an asennuskulut olivat yrittäjien mukaan korkeintaan muutamia satoja euroja. Asentaminen onnistui omin voimin yhdessä päivässä. Sähkövirran vaativa vaakapääte sijoitetaan punnituslevyn viereen, jotta sen käyttäminen on vaivatonta. Vaakapäätteen kautta vaa’an anturit saavat virran. Vaa’assa on myös pieni akku sähkökatkojen varalle. Vaakapakettiin kuuluu isompi digitaalinäyttö, jonka voi kiinnittää vaikka navetan seinään ja josta kuljettaja näkee helposti kuorman painon. Vaa’an mukana tulee myös kauko­ säädin, jonka avulla kuormat voi kuitata hytistä poistumatta. REHUNKORJUUAIKANA Lappalan vaa’alla päivysti lopputyötään tekevä työntekijä, joka merkitsi jokaisen kuorman painon ja korjuulohkon ruutuvihkoon. Myöhemmin tulokset siirrettiin excel-taulukkoon, josta oli helppo laskea lohkokohtainen keskisato. Vaa’assa on tallentava toiminto, mutta sitä ei ehditty tilalla ottaa viime

kesänä käyttöön. Jokaisesta punni­ tuksesta voi halutessaan tulostaa myös kuitin. Lappalassa punnitaan kaikki rehu­kuormat ja jokaisesta kuormasta otetaan myös näyte rehun raaka-aine­analyysiin.

”Vaakaa käytetään myös tilalle ostettavan viljan punnituksiin."

”Vaakaa käytetään myös tilalle ostettavan viljan punnituksiin. Siihenkin tarkoitukseen se sopii hyvin. Viljakuorman painosta ei jää epäselvyyttä ostajalle tai myyjälle. Punnitsemme myös kaikki omat viljamme. Paalikuormiakin punnitsemme joskus, jotta kuormassa ei ole maantielle lähdettäessä ylipainoa”, Jussi Lappalainen kuvailee. Antti Lappalainen kertoo, että vaa’alla on tarkoitus punnita jatkossa myös navetassa syömättä jäänyt

Vaakatalon akselivaa’an mukana tulee pienen näytön lisäksi isompi näyttö, jonka lukemat erottaa hyvin traktorin hytistä.

rehu, jotta rehuhävikki saadaan selville ja sitä pystytään vähentämään. LAPPALAISET hankkivat Vaakatalon DAS-15-akselivaa'an Valmakaupasta, jossa sen arvonlisäveroton hinta on 5 220 euroa. Osuuskunta Maitosuomen Valio Artturi® -asiantuntija Sari Perälä kertoo, että Valmakaupan kautta on myyty muutamia kymmeniä ajo­ neuvo­vaakoja. Kaupassa on myynnissä myös etukuormainvaakoja. ”Akselivaaka on hintaansa nähden hyvä hankinta ja maksaa itsensä takaisin rehuntuotannon tarkentumisen kautta. Vaa’an avulla saadaan luotettava tieto nurmisadon määrästä, jota tarvitaan muun muassa säilörehun tuotantokustannuksen laskemisessa. Se on tärkeä tieto tuotannon kannattavuutta parannettaessa”, Perälä kannustaa. Hän kertoo, että vaa’an avulla pystyy tarkistamaan myös säilöntäaineen annostelun. Kun tiedetään kuormassa oleva rehun määrä, on helppo laskea ja seurata, onko säilöntäaineen annostus kohdillaan. Valion ja Yaran yhteisessä nurmipilotissa mukana olevat 50 pilotti­ tilaa saavat hankkeen kautta käyttöönsä kevyemmät, siirrettävät vaa’at. Lappalan tilallakin liikuteltava vaaka oli käytössä kaksi vuotta, mutta kiinteä malli on huomattavasti huolettomampi käyttää.

26 * MAITO JA ME

MAME02020.indd 26

12/02/2020 11.26


Herotu joukosta! Tilaa Hero-ilmastorehuja nyt, saat kaupan päälle kaksi Hero t-paitaa!

kampanja voimassa helmikuun loppuun

Ilmastotyö vaatii heronleimauksia Lehmä on sankari. Se pystyy laiduntamaan mailla, joilla vilja ei kasva, ja muuttamaan ihmisravinnoksi sopimatonta kuitua ja elintarviketuotannon sivujakeita maidoksi ja lihaksi. Uusilla rehukeksinnöillä maidon- ja lihantuotannon hiilijalanjälki saadaan pienemmäksi.

Maituri Hero, Benemilk Hero, Opti Hero sekä Mullin Herkku Hero -ilmastorehut pienentävät metaanin muodostusta pötsissä, lisäävät tutkitusti tuotosta ja tukevat ruoantuotannon sankareiden hyvinvointia.

lantmannenfeed.fi MAITO JA ME * 27

MAME02020.indd 27

12/02/2020 11.26


UNREH ANTO T TUO

K A TA R I I N A M A N N I , tutkija, Luonnonvarakeskus

ARTO HUUSKONEN, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus

E R K K I J O K I -T O K O L A , erityisasiantuntija, Luonnonvarakeskus

Viljan kosteuden hyödyt ja haasteet tuoresäilönnässä VILJAN TUORESÄILÖNTÄ ON EDULLINEN JA YMPÄRISTÖÄ SÄÄSTÄVÄ VAIHTOEHTO, JOKA VÄHENTÄÄ PUINNIN SÄÄRISKIÄ. ONNISTUNEESTI SÄILÖTYN TUOREVILJAN KOOSTUMUS VASTAA KUIVATTUA.

K

ostea vilja on pölyämätöntä ja sopii eri­ tyisesti seosrehu­ ruokintaan tuoden seokseen kosteutta. Onnistuneesti säilötyn tuoreviljan koostumus vastaa kuivattua viljaa kuiva-aineesta laskettuna, eli nauta ei hyödy kuivauksesta. Viljan tuoresäilöntä säästää ym­ päristöä, kun kuivauksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt jäävät pois. Jos viljasadon määrä on 3 500 kiloa hehtaarilla ja se kuivataan 25 prosentin kosteudesta 14 prosentin varastointikosteuteen, kuivaukseen kuluu 80 litraa polttoöljyä. Litrasta polttoöljyä muodostuu palaessa 2,7 kiloa hiilidioksidia.

nän edellytys. Haittapuolena on, että kostea vilja hidastaa puintia. Mikäli tavoitteena on maksimoi­da puintityö ja ehkäistä säilötyn viljan jäätymistä, vilja voidaan puida suosituksia kuivempana. Tällöin riskinä on lisääntynyt homeiden kasvu säilönnän kaikissa vaiheissa erityisesti, jos viljan kosteus on alle 30 prosenttia.

Lisäksi kuivahkon viljan tiivistäminen vaikeutuu, mikä edelleen lisää homehtumisriskiä. Pienenkin ilmamäärän pääsy viljan sekaan varastoinnin aikana saattaa riittää homeiden kasvuun. Suosituksia kuivempien tuore­ viljojen osuus vaihtelee vuosittain, mikä näkyy Valion analysoimista tuoreviljanäytteistä. Joinakin vuo­

MURSKESÄILÖTTÄVÄ vilja puidaan tyypillisesti keltatuleentumisasteella. Tällöin se on saavuttanut täyden energia- ja valkuaisarvon, mutta jyvät ovat suurempia ja pehmeämpiä kuin täysin tuleentuneessa viljassa. Suositus murskesäilöttävän viljan puintikosteudelle on 35–45 prosenttia. Hyvä nyrkkisääntö viljan sopivalle kosteudelle on, että se pysyy hetken kasassa kädessä puristettaessa. Tällöin vilja tiivistyy säilöntävaiheessa hyvin, mikä on onnistuneen säilön28 * MAITO JA ME

MAME02020.indd 28

12/02/2020 11.26


Viljan lämpötilan muutokset puinnin jälkeen kahdeksan vuorokauden ajalta.

sina kuivien viljojen osuus saattaa olla huomattava, kuten vuonna 2018, jolloin kasvukausi oli monin paikoin hyvin kuiva. Viljan murskesäilöntä perustuu hapettomuuteen ja happamuuteen. Viljan huolellinen tiivistäminen ja aumamuovin painotus estävät ilman pääsyä. Riittävä pH:n lasku varmistetaan säilöntäaineilla. Kun viljan kosteus on suositusalueella, voidaan käyttää muurahaishappopohjaisia tai biologisia säilöntäaineita. Mikäli vilja säilötään suosituksia kuivempana, homehtumisriskiä voidaan pienentää käyttämällä propionihappoa sisältäviä säilöntäaineita. Yksi vaihtoehto kuivahkon viljan murske­säilöntään on ureapohjainen säilöntä, joka perustuu ammoniakin muodostumiseen. Yksi viljan tuoresäilönnän haaste on viive puinnin ja murskauksen välissä. Yleensä säilöntäaine lisätään viljan sekaan murskausvaiheessa. Tällöin puitu vilja on saattanut odottaa murskausta useita tunteja, pahimmillaan jopa muutamia vuorokausia. Seurauksena viljan mikrobi­pitoisuudet lisääntyvät ja vilja lämpenee. Aerobisten mikrobien kasvua ja viljan lämpenemistä voidaan estää

lisäämällä viljaan propionihappoa sisältävää säilöntäainetta jo puintivaiheessa tai heti sen jälkeen. Propionihappo ehkäisee erityisesti homeiden ja hiivojen kasvua. LUONNONVARAKESKUKSESSA Ruukin koetoiminta-asemalla testattiin, ehkäiseekö propionihappoa sisältävä Propcorn Plus -säilöntäaine vastapuidun viljan lämpenemistä. Koe tehtiin syksyllä 2019 ohralla, jonka puintikosteus oli keskimäärin 45 prosenttia. Säilöntäaine sekoitettiin välittömästi puinnin jälkeen 20 kilon viljaeriin. Säilöntäaineen annostelutasoja oli kolme, eli 2, 4 tai 6 litraa tonnia kohden, sekä kont­ rollikäsittely ilman säilöntäainetta. Säilöntäkäsittelyiden jälkeen viljat laitettiin avo­naisiin 30 litran styrox-laatikoihin, joita pidettiin ulkolämpötilaa vastaavassa tilassa. Viljan ja varasto­ilman lämpötilaa mitattiin tunnin välein 10 vuoro­ kauden ajan. Kaikilla käsittelyillä viljan lämpötila oli varastoinnin alussa alle varastolämpötilan, mutta jo tunti säilönnästä se oli noussut yli varastolämpötilan. Säilöntäaine kuitenkin rajoitti lämpenemistä kontrolliin verrattuna.

Kahdella suurimmalla säilöntäaine­ määrällä lämpötilan nousu oli selkeästi pienempää kuin kontrollilla ja pienimmällä säilöntäainemäärällä. Lisäksi niillä lämpötila kääntyi laskuun 10 tunnin kuluttua säilönnän alusta, kun taas kontrollilla ja pienimmällä säilöntäainemäärällä lämpötila jatkoi edelleen nousua. Viljan kosteus oli tavoiteltua suurempi epätasaisen tuleentumisen takia. Vaikka propionihappoa sisältävä säilöntäaine on tarkoitettu ensisijai­ sesti kuivan viljan säilöntään, tulosten perusteella sitä voidaan käyttää kosteammallakin viljalla ehkäisemään viljan lämpenemistä, mikäli murskaus viivästyy. Viljan korkean kosteuden takia säilöntäainemäärät olivat melko suuria vaikutusten aikaansaamiseksi. Tämä heikentää viljan tuoresäilönnän kannattavuutta. Lisätutkimusta tarvitaan vastaavan kokeen tekemiseen kuivemmalla viljalla sekä käyttäen eri säilöntäaineita.

Artikkeli perustuu Rehuviljaa entistä edullisemmin -hankkeessa tehtyyn tutkimukseen. Hanketta rahoitettiin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. MAITO JA ME * 29

MAME02020.indd 29

12/02/2020 11.26


Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat NYT VALMAKAUPOISTA! Green Line KALSIUM-pasta

UUSI

Sopii myös luomutiloille! Poikimahalvausriskin pienentämiseen lehmillä. Sisältää runsaasti kalsiumia, 45 g/tuubi. Pakkaus 6 x 380 g

Nurmiviljelyä tehostamalla kohti hiilineutraalia maitoketjua PIETILÄN TILALLA NURMISADON ONNISTUMINEN ON ENSIARVOISEN TÄRKEÄÄ TILAN TALOUDELLE, ELÄINTEN RUOKINNALLE JA HIILENSIDONNALLE. T E K S T I T U U L I K K I S U I H KO N E N , YA R A S U O M I K U VA A R I - P E K K A H I H N A L A

KALSIUM-pasta

FOSFORI-pasta

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Pakkaus 4 x 390 g

Pakkaus 4 x 370 g

KETOOSI-pasta

PÖTSI-pasta

Kun lehmä ei syö!

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g

Pakkaus 4 x 330 g

pH-Pasta

MAGNESIUM-pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmaha­ haavaumariskin pienentä­ miseen.

Kun on riski laidun­ halvaukseen, myös sisäruokinnassa.

Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 390 g

HIILI-pasta

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolisto­ häiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa.

Pakkaus 4 x 335 g

Pakkaus 4 x 360 g

Toimittaja

Valmistaja

puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

www.finncow.fi

MAME02020.indd 30

V

alio ja Yara kutsuivat tammikuussa yhteiseen nurmipilottiin kuuluvia viljelijöitä Kalajoelle työpajaan, johon maitotilayrittäjä Teemu Pietilä osallistui yhdessä vaimonsa Riikan ja poikansa Eemin kanssa. Pietilän tilalla Kälviällä tehtiin sukupolven vaih­­dos kolme vuotta sitten. Viimeisten vuosien aikana on satsattu etenkin pellon peruskuntoon ja suuriin nurmi­satoihin. ”Viime kasvukausi onnistui hyvin. Nurmen keskisato oli noin 10 500 ka kg/ha. Vuoden 2020 sadosta tavoittelemme tietysti taas hieman suurempaa”, isäntä hymyilee. Lohkojen välistä vaihtelua pyritään tasoittamaan esimerkiksi kohdentamalla kalkitusta turvepitoisten maiden pH:n nostoon ja siten ravinteiden käytön tehostamiseen. ”Jos maitotila haluaa menestyä, on löydettävä kehityskohteet myös navetan ulkopuolelta”, Pietilä tähdentää. Suuri sato voidaan optimoida sitomaan paljon hiiltä, kun maaperän kasvukunto ja mikrobitoiminta ovat samalla tehokkaita. Myös monivuotiset, moni­ lajiset ja syväjuuriset nurmiseokset ovat tärkeitä ilmastotalkoissa. Työpajassa nurmien kehityspäällikkö Mervi Seppänen Yaralta korosti, että tasapainoinen kasvinravitsemus lisää myös ravinteiden käytön tehokkuutta. ”Pilottilohkojen sadon mittaaminen sekä erilaisten viljelyn kestävyyden ja resurssitehokkuuden paramet-

12/02/2020 11.26


HYDRAID

Milka

Pietilän tilan Teemu, Riikka ja Eemipoika.

rien seuraaminen ovat tärkeä osa hiilitietoista nurmiviljelyä”, Seppänen toteaa. PIETILÄN tilalla nurmesta korjataan kolme satoa. Ensimmäinen sato lannoitettiin viime keväänä ennätysaikaisin jo huhtikuun puolella. Lannoitteena käytettiin YaraMila Y 4 -lannoitetta (500 kg/ha). Toiselle sadolle levitettiin YaraMila NK 2 (200 kg/ha) ja lietettä. Kolmannen sadon lannoitus tehtiin YaraMila NK 2 -lannoitteella (200 kg/ha). ”Kolmannen sadon lannoitus näkyy selvästi myös seuraavan kevään nurmen kasvuun lähdössä. Kiinnostuneina odotamme, miltä tämä kevät näyttää”, Pietilä sanoo. Käytössä ovat myös Megalab-analyysi ja lehtilannoitteet. YaraVita Starphos MnP ja YaraVita Gramitrel-lehtilannoitteet on ruiskutettu yhdessä kasvinsuojeluaineiden kanssa ensimmäiselle sadolle. ”Jos joku rantu jää ruiskuttamatta, se näkyy selvänä värierona kasvustossa.” VALIO kehittää parhaillaan tilatason ympäristölaskuria ja sen käyttöliittymää. Laskurin tarkoituksena on muun muassa auttaa hahmottamaan keinoja, joilla tilan ja raakamaidon hiilijalanjälkeä kyetään pienentämään tehokkaasti. ”Laskuri on nyt testivaiheessa ja toivottavasti kaikkien valiolaisten tilojen saatavilla ensi syksynä”, kehityspäällikkö Aleksi Astaptsev Valiolta kertoo. Laskuri eroaa muista siinä, että se on tilatasoinen ja laskennassa käytetään maitotilalta saatavia todellisia lukuja. Laskennassa huomioidaan pienimmätkin vaikuttavat tekijät. Laskurin on sertifioinut Carbon Trust, joka on riippumaton ympäristöasiantuntemukseen erikoistunut yhtiö. Edellisten tutkimusten mukaan suomalaisen maidon hiilijalanjälki on 0,8–1,5 kg CO2 e/kg raakamaitoa. Astapsev korostaa, että laskenta on haastavaa, sillä se sisältää paljon epävarmuustekijöitä. Myös jokainen maitotila ja tuotantovuosi ovat erilaisia. Tilatasoinen laskuri on askel kohti Valion tavoitetta hiilineutraalista maitoketjusta 2035. Lue lisää ympäristölaskurista sivuilta 48–49.

Katkaisee ripulin nopeasti

Energiapitoinen elektrolyyttivalmiste

vasikoiden ripuliin liittyvän kuivumisen ja painonmenetyksen sekä elektrolyyttitasapainon hallintaan. Hydraidin koostumus vastaa hyvälle elektrolyyttivalmisteelle asetettuja vaatimuksia. Hydraidissa on elimistöä neutraloivina aineina asetaattia, propionaattia ja sitraatti. Hydraid sisältää suositusten mukaan: Natriumia (Na) 130 mmol/l Kaliumia (K) 19 mmol/l Kloridit (Cl) 61 mmol/l Alkalisointikyky SID (strong ion difference) 91

Yrittäjäntie 20, 03600 Karkkila p. 09-2252560 www.biofarm.fi

MAME02020.indd 31

12/02/2020 11.26


Australian maidontuotanto kärsii maastopaloista AUSTRALIAN MAIDONTUOTANTO OLI LASKUSSA JO ENNEN TUHOISIA MAASTOPALOJA.

J

T E K S T I R I I T TA B R A N D T J A T I I N A K A N E R V O

o edellisellä tuotantokaudella, vuosina 2018–2019, kärsittiin kuivuudesta, mikä yhdessä kohonneiden rehu- ja vesikustannusten kanssa johti maidontuotannon supistumiseen 5,7 prosentilla 8,8 miljardiin litraan. Maidontuotanto on keskittynyt Victorian ja Uuden Etelä-Walesin osavaltioihin, jotka sijaitsevat Australian kaakkoisosassa. Victoriassa tuotetaan peräti 63 prosenttia ja Uudessa Etelä-Walesissa 12 prosenttia maan maidosta. Maastopalot ovat riehuneet samalla alueella mantereen kaakkoiskulmassa, missä pääosa maitotiloista sijaitsee. PALOT alkoivat syyskuussa, ja marraskuussa maidontuotanto oli vähentynyt koko maassa yhteensä 3,4 prosenttia: Victoriassa 2,3 ja Uudessa Etelä-Walesissa 8,8 prosenttia. Paloalueella karja kärsii tietysti itse palosta, ja joidenkin tietojen mukaan jopa 70 000 lehmää olisi menehtynyt. Lisäksi haittaa aiheutuu siitä, että kaikille tiloille ei ole saatu toi­mitettua rehua ja myös laitumet ovat palaneet. Energian puute on saattanut estää lypsykoneiden toiminnan ja joissain tapauksissa maitoa ei ole pystytty hakemaan meijerille, vaan se on jouduttu hävittämään. Marraskuun jälkeen tilanne on vain huonontunut.

2000-LUVUN alkuvuosina maidontuotanto oli Australiassa huipussaan, ja tuotanto ylitti useana vuonna 10 miljardia litraa. Huippu­ vuodesta on tultu alaspäin melkein 20 prosenttia. Australia oli vielä vuonna 2009 neljänneksi suurin maitotuotteiden viejä Uuden-Seelannin, EU:n ja USA:n jälkeen. Osuus oli kuitenkin vain noin 7 prosenttia maailman viennistä. Vuonna 2018 neljännelle sijalle oli kirinyt Valko-Venäjä, ja vuonna 2019 Australian edelle meni vielä Argentiina. Samaan aikaan kun maitotuotteiden maailmankauppa on kasvanut yli 30 prosenttia, Australian kyky tuottaa juustoa ja maitojauhetta on heikentynyt – vaikka kysyntä on kasvanut. Pahiten on kärsinyt rasvaisen maitojauheen vienti, joka on puolittunut 115 790 tonnista 52 546 tonniin kymmenessä vuodessa. Ainoastaan maidon ja kerman vienti on kasvanut. SÄÄILMIÖT vaikuttavat maidontuotantoon myös Euroopassa. Kesän lämpöaallot, sateen vähyys ja näistä johtuva kuivuus heikensivät rehutilannetta laajasti eri jäsenmaissa. Kuivuus esti myös laidunnusta, jota edellytetään joidenkin erityisjuustojen tuotannossa. Jopa puolet maantieteellistä suojaa nauttivista ranskalaisista juustoista kärsi tilanteesta. Kesän sää vaikutuksesta maitomäärä kasvoi EU:ssa maltillisesti vain 0,6 prosenttia vuonna 2019.

"Sääilmiöt vaikuttavat maidontuotantoon myös Euroopassa."

Tuotannon kasvu on ollut tavallista vaatimattomampaa myös Yhdysvalloissa ja supistunut Australian lisäksi myös Uudessa-Seelannissa, jossa laajoilla alueilla ei ole saatu sadetta viikkoihin. Koska maitovalmisteiden kysynnässä ei odoteta merkittäviä muutoksia lähiaikoina, pidetään markkinatilannetta ja maailmanmarkkinahintoja melko vakaina. Tosin äärimmäistä sääilmiötä eletään Euroopassa myös nyt. Ilma on tavallista lämpimämpi, mikä saattaa kasvattaa kevään maitomääriä. Myös kaupan esteet voivat lisääntyä: USA tarkastelee uudelleen laittomien Airbus-tukien vastatullien listaa, jossa rangaistaan laajasti EU:n juustojen tuontia. Toinen kiista on syntymässä Indonesian kanssa, sillä EU ei pidä Indonesian palmu­ öljyä kestävänä bioenergiana. Sen sijaan Ison-Britannian kanssa käydään kauppaa vuoden loppuun vanhoin ehdoin EU-erosta huolimatta.

32 * MAITO JA ME

MAME02020.indd 32

12/02/2020 11.26


Lähde: CLAL

Australian maidontuotanto on suurissa vaikeuksissa: tuotanto on laskenut 7 % edellisvuoteen verrattuna

Lähde: CLAL

Australian maitotuotteiden vienti on maitoa lukuunottamatta ollut laskussa

Äärimmäiset sääilmiöt vaikuttavat maidontuotantoon myös Euroopassa Sään ääri-ilmiöt 1.8.–10.9.2019

Keskilämpötilojen vertautuminen historiallisiin lämpötiloihin 1.6.–31.8.2019

Sateen ylijäämä Sateen puute

Lähde: EUROPEAN COMISSION

Lämpimin vuosi 2. lämpimin vuosi 3. lämpimin 4. lämpimin 5.-10. lämpimin

Lämpöaalto Kuivuus

MAITO JA ME * 33

MAME02020.indd 33

12/02/2020 11.26


MAME02020.indd 34

12/02/2020 11.26


HAL

LITU

S

Voimakas ilmastonmuutoskeskustelu vaikuttaa kulutustottumuksiin

V

alio tavoittelee hiilineutraalia maitoketjua vuoteen 2035 mennessä. Keskei­senä pontimena on ollut keskustelu ilmastonmuutoksesta, sen torjunnasta ja muutokseen vaikuttavista tekijöistä. Ilmaston lämpenemiseen keskeisesti vaikuttava tekijä on fossiilisten poltto­ aineiden runsas käyttö energian lähteenä, jolloin miljoonien vuosien aikana maa­ perään sitoutunut hiili vapautuu ilma­ kehään lämmittämään ilmastoa. Osana ilmastonmuutoskeskustelua on ollut ruoantuotanto ja sen vaikutukset ilmaston lämpenemiseen. Keskustelussa ruoan osuus on ollut suuri sen vaikutuksiin nähden. Yksittäisen ihmisen vaikutusmahdollisuudet linjauksiin ja ilmastonmuutokseen ovat häviävän pienet: helpoimmin ilmastoon voi vaikuttaa omilla kulutustottumuksillaan. Toisaalta osalla keskustelijoista saattaa olla toinen agenda kuin ilmastonmuutos, esimerkiksi eläin­ peräisen tuotannon kieltäminen. Ilmastokeskustelu on siis varsin värit­ tynyttä ja pohjautuu globaaleihin näkökulmiin. On totta, että nautojen ruoan­ sulatuksesta vapautuu voimakasta kasvi­huonekaasua, metaania. Mutta arvioi­ taessa nautakarjatalouden ilmastovaikutusta on otettava huomioon kokonaisuus, ei vain vapautuva metaani. Arvioinnissa on otettava huomioon suomalainen tuotantotapa ja tuotanto-olosuhteet, puhumattakaan ravitsemuksellisesta hiilijalanjäljestä. Yleensä hiilijalanjälki lasketaan ruokakilolle, vaikka sitä tulisi huomioida ravitsemussuositusten mukaisen lautasmallin pohjalta. Emme voi kuitenkaan tuudittautua ajatukseen, että todellisuudessa tuotantotapamme olisi vastuullinen myös ilmaston lämpenemisen ehkäisyssä. Voimakkaan ilmastonmuutoskeskustelun myötä länsi-

maisissa kulutustottumuksissa on tapahtumassa suuri muutos, jota myös valtiolliset ja julkiset toimijat pyrkivät ohjailemaan yhä enemmän. Nautakarjataloustuotteiden kulutus on pienentynyt. Mikäli trendi jatkuu, se syö meidän parasta markkinaamme, kotimarkkinaa, ja heikentää merkittävästi tilityskykyämme. Ongelma on isompi kuin pelkästään kuluttajien valinnat. Keskustelun lisääntyessä suorat asiakkaamme reagoivat kuluttajatottumusten muutokseen. Kauppojen sisäänostajat ja julkisten hankintojen päättäjät alkavat asettaa ehtoja ostettaville tuotteille. Myytäville tuotteille on saatava hyväksyntä kuluttajien silmissä ja kauppojen valikoimista päättävien keskuudessa.

JARNO KÄMÄRÄINEN Va l i o n h a l l i t u k s e n j ä s e n

"Syksyllä lanseeraamme Valion oman ympäristölaskurin tiloille."

Meidän on kyettävä osoittamaan polkumme uskottavuus matkalla hiilineutraaliuteen. Työtä on tehtävä läpi koko ketjun ja edettävä kohti maalia kokonaisuutta katsoen. Hiilijalanjälkeä pienentääksemme meidän on lisättävä hiilensidontaa pelloilla, vähennettävä kasvihuonekaasujen päästöjä ja pyrittävä korvaamaan fossiilinen energia uusiutuvilla energianlähteillä. Tekemämme työ ja saavutetut muutokset on kyettävä myös todentamaan. On tärkeää käydä hiiliviljelijäkoulutus, ottaa opit käyttöön ja ajan myötä myös dokumentoida tapahtuneet muutokset. Syksyllä lanseeraamme Valion oman ympäristölaskurin tiloille, joka vie hiili­ jalanjälkilaskentamme uudelle tasolle. Laskurin avulla viljelijät saavat yksityiskohtaista tietoa muun muassa siitä, mistä oman tilan ilmastopäästöt syntyvät. Tällöin päästöihin voi myös vaikuttaa esimerkiksi lehmien ruokinnan optimoinnin, nurmenkorjuun, tehokkaan lannankäsitte­ lyn tai energiankulutuksen kautta. Tästä hyötyvät sekä ilmasto että tilan talous. Valio on vuosikymmenten kuluessa kyennyt kääntämään vaikeudet kilpailueduksi. Se on mahdollista myös nyt. MAITO JA ME * 35

MAME02020.indd 35

12/02/2020 11.26


R & TE TYÖ

VEY

S

Lujasti yhdessä PARISUHDE ON MAITOTILAYRITTÄJÄLLE MERKITTÄVÄ VOIMAVARA JA SEKSUAALISUUS SEN POLTTOAINETTA. T E K S T I S U S A N N A C YG N E L K U VA M A R I K E K Ä L Ä I N E N

K

umppani on maatalousyrittäjälle lähes tärkein asia. Näin julistaa pielavetinen seksuaalineuvoja ja maitotila­yrittäjä Susan Partanen, eikä ole lainkaan väärässä. ”Ensin tulee terveys, sitten pari­suhde ja vasta sen jälkeen kaikki muu. Kun parisuhde voi hyvin, isotkaan myrskyt eivät kaada. Mutta jos tulee ero, tila saattaa kaatua, eli parisuhteen mukana menee

pahimmillaan toimeentulo”, Partanen perustelee. ”Olen itse lypsykarjatilallinen ja koen yhdeksi parhaimmista voimavaroistani toimivan parisuhteen ja hyvän seksielämän. Suhteeseen kannattaa satsata. Kumppania pitäisi esimerkiksi halata ja suukotella aina tilaisuuden tullen, päivittäin.” Partanen halusi kouluttautua seksuaalineuvojaksi huomattuaan, että parisuhdeasiat puhututtavat ja huolestuttavat maatilayrittäjien keskustelupalstoilla. Hän haaveilee päätoimisesta seksuaalineuvojan työstä. ”Maatilallisia seksuaalineuvojia on vähän, mutta lypsäjiä riittää. Haluaisin keskittyä nimenomaan maatilayrittäjien parisuhdeasioihin”, Partanen suunnittelee. SEKSUAALISUUS on Partasen mukaan paljon enemmän kuin pelkkä seksi. ”Se on sitä, mitä ihminen on, miten hän käyttäytyy, miten hän puhuu ja niin edelleen”, Partanen kertoo. Voidakseen hyvin ihmisen pitäisi oppia hyväksymään itsensä ja näkemään itsensä viehättävänä. Meillä on taipumusta nähdä itsessämme vain epätäydellisyydet – ne iänikuisen rypyt ja vatsamakkarat. ”Ihminen voisi katsoa itseään lempeästi ja ihastella itsessään jotain, ihan mitä vaan. Siitä se lähtee, vaikka kauniista pikkusormen kynnestä”, Partanen ehdottaa.

MAME02020.indd 36

12/02/2020 11.26


"Maatilallisia seksuaalineuvojia on vähän, mutta lypsäjiä riittää."

Seksi kuuluu parisuhteeseen ja voi olla loistava mieliala- sekä unilääke. ”Seksissä olisi tärkeää kuunnella itseä ja kump­ pania sekä olla läsnä, eikä esimerkiksi tilan asioita pitäisi miettiä lakanoiden välissä. Kun puhuu omista mieltymyksistään ja toiveistaan, kommunikaatio muistakin asioista helpottuu.” Usealla maitotilayrittäjällä on siinä mielessä etuoikeutettu asema, että kumppani on samalla työ­ paikalla. ”Seksiä voi harrastaa vaikka lounastauolla. Siinäpä vasta työhyvinvointipalaveri”, Partanen vinkkaa. ”Tai jos ei ole muuta yhteistä harrastusta, seksi voi olla sellainen. Kalenteriin merkitään yhteinen seksinharrastusaika ja pidetään siitä kiinni.” IHMISET ottavat seksuaalineuvojaan yhteyttä monista erilaisista syistä. Ongelmat voivat olla pieniä tai isoja, toiminallisia, psykologisia tai vaikka sosiaalisia. ”Voi olla, että toinen haluaa useammin kuin toinen tai puolisot haluavat eri aikaan. Taustalla voi olla myös jokin kriisi, kuten uskottomuus”, Partanen sanoo. Seksuaalinevoja saattaa antaa tarvittaessa myös suoria seksineuvoja. Yleensä pari käyntiä neuvojalla riittää. ”Voin myös ohjata toiselle asiantuntijalle, jos seksuaalineuvonta ei auta. Jos esimerkiksi yhdyntä sattuu, lantiopohjalihaksissa voi olla jotain lääkärin tai fysioterapeutin apua vaativaa ongelmaa. Tai ihmisellä voi olla seksuaalisuuden ongelmien taustalla jokin trauma, joka voi vaatia pitkäaikaista terapiaa.” Entä miten seksuaalineuvoja hoitaa omaa pari­ suhdettaan maitotila­yrittäjän kiireisessä arjessa? ”Meillä on käytössä pusutulli, eli kumppanini ei pääse ohi, ennen kuin halaa tai antaa minulle pusun. Tullimaksu voi olla mikä vaan, mikä tuntuu omasta kumppanista hyvältä, esimerkiksi puristus takapuolesta ja ’olet ihana’ -sanat.”

Enemmän yhteistä aikaa ja rohkeutta puhua

V

aliolainen maitotilayrittäjä Susan Partanen, 45, opiskeli seksuaaliterapeutiksi Sexpossa. Hän toteutti lopputyönsä Seksuaalisuus ja suhteet -kyselyn Facebookin kolmessa viljelijäryhmässä: Maaseudun naiset, Maitotilan emännät ja Maajussit. Kyselyyn vastanneet olivat iältään 18–57vuotiaita. Vastauksia kertyi 268. Valtaosa vastaajista oli naisia. Pääosa vastaajista ja etenkin maitotilalliset toivoivat parisuhteelleen enemmän yhteistä aikaa. Tärkeäksi haasteeksi nousi kommunikoinnin vaikeus, ja toivottiin rohkeutta kertoa, mitä haluaa ja minkä kokee parisuhteessa sekä seksuaalisuudessa tärkeäksi. Haasteita koettiin kehon kuvassa. Etenkin naiset näkevät itsensä usein epämiellyttävinä, rumina tai muuten ei-kiinnostavina. ”Yllättävän vähän näissä vastauksissa parisuhdetta tuntui rasittavan tilan taloudelliset ongelmat”, Partanen kertoo. ”Toinen yllätys oli, että appivanhempien häärimisen tilalla ei koettu haittaavan, vaikka se voi vaikuttaa seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen merkittävästi. Olisikin tärkeää, että sukupolvenvaihdoksen jälkeen vanhempi polvi antaa seuraajilleen oman rauhan”, Partanen sanoo. Kyselyyn vastanneet olivat pääosin tyyty­ väisiä tai hyvin tyytyväisiä omiin avo- tai avioliittoihinsa. Yli 20 vuotta kestäviä suhteita oli 74 prosentilla vastaajista. Eroaminen koetaan erittäin hankalaksi muun muassa tilan suuren velkataakan takia. Monella lähtijällä olisi myös huoli eläimien hyvinvoinnista. Kiinnostaako parisuhde ja seksuaalisuus? Ota yhteyttä seksuaaliterapeutti Susan Partaseen: seksuaalineuvojasusan@gmail.com

MAITO JA ME * 37

MAME02020.indd 37

12/02/2020 11.26


TYÖ & TERVEYS

Älä kiirehdi! Monen maataloudessa sattuvan tapaturman aiheuttaa kiire.

K

iire stressaa ja saa ihmiset hätäilemään. Se syntyy suuresta työn määrästä ja niukasta ajasta, mutta erityisesti kiire on tunne. Eläinten kanssa työskennellessä kiirehtimisestä on harvoin hyötyä. Kiireeseen kietoutuu monen­ laisia asioita. Oletko koskaan miettinyt, mistä oma kiireesi muodostuu? Onko tekemiselle liian vähän aikaa? Tuleeko keskeytyksiä juuri, kun olet päässyt tekemisen makuun? Sujuuko työ hitaammin, kuin mitä osasit olettaa? Etkö voi päättää, mitä teet milloinkin ja missä rytmissä?

Aikaa on vaikea hallita, saati hidastaa sen kulkua. Tehtäviä voi sen sijaan suunnitella. Ennen kuin suunnittelet yksittäisiä tehtäviä, käännä katseesi kauemmaksi tulevaisuuteen. Mieti, mitä tahdot olla tai saavuttaa vaikka viiden vuoden kuluttua. Selvää päämäärää kohti on hyvä suunnata. Kiire selätetään hyvällä suunnittelulla. Mieti, mikä on tärkeää, ja luovu turhasta. Erään arvion mukaan vain viidesosa tekemisis­ tämme on oikeasti tuloksellista. Päätä esimerkiksi viikon aluksi kolme tärkeää asiaa, jotka tukevat pitkän aikavälin tavoitteesi saavuttamista. Huolehdi siitä, että pysyt keskittymään tärkeisiin asioihin. Jos et suunnittele ja tavoittele mitään, kiire vie helposti mennes-

sään – ja sinä vikiset. Melan Nolla tapaturmaa maataloudessa -kampanjan maaliskuun teemana on kiire. Hae parhaat vinkit ja jaa hienoimmat oivalluksesi: mela.fi/nollatapaturmaa. Tehdään yhdessä Suomen maataloudesta maailman turvallisin työ!

ANNA-RIIKKA PUKARI asiantuntija Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela

Uusi VMS V310 tekee myös tiineystarkastukset ja löytää kiimat ™

32 %

parempi siemennysprosentti*

P v M

• • • •

Ota yhteys laitemyyjääsi ja kysy kuinka se sopii sinun tilallesi: www.delaval.com/fi/yhteys TERVETULOA TUTUSTUMAAN V310 SARKA MESSUILLE

www.delaval.com/fi/ratkaisumme/lypsy/vms/v310 MAME02020.indd 38

www.delaval.fi 12/02/2020 11.26


N A S E VA S T I

Estä tautien leviäminen kaluston mukana Eläintaudit voivat tarttua tilalta toiselle koneurakoinnissa ja koneiden yhteis­­käytössä.

O

ikeilla toimilla tautien leviäminen kaluston mukana voidaan kuitenkin estää. Kun tilat ilmoittavat tartunnoista etukäteen yhteistyökumppaneilleen, riskejä pystytään monesti hallitsemaan ja työt hoitamaan. Koneet pitää tilalta toiselle siirryttäessä puhdistaa niin, ettei niiden mukana kulkeudu lantaa tai muuta ainesta piha-alueille tuotantorakennusten läheisyyteen ja sieltä koneiden pyörissä tai ihmisten jaloissa rehuvarastoon tai eläintilaan. Tämä auttaa jo paljon ehkäistäessä ulosteen mukana

leviäviä tartuntoja, kuten salmonellaa ja viime aikoina yleistynyttä kryptosporidioosia. Lannanlevityskalustosta peltoon päätyneet taudinaiheuttajat eivät ole kovin suuri riski, jos rehun tuotannossa noudatetaan hyviä hygieniakäytäntöjä. Suurempi riski liittyy esimerkiksi seosrehu-urakointiin, jossa päivittäin käydään samalla vaunulla usean tilan eläintiloissa ja ollaan jopa kontaktissa eläimiin. Tällöin leviävät myös virusperäiset hengitystietulehdukset ja ripulit, Mycoplasma bovis sekä pälvisilsa. Jos jollakin seosrehurenkaan tilalla havaitaan tarttuvaa tautia, se on todennäköisesti jo levinnyt huomaamatta muillekin renkaan tiloille. Tartunnoista ilmoittamisesta ja varotoimista kannattaa

sopia etukäteen ja mieluiten kirjallisina. Lannan levitykseen kryptosporidioositiloilla pätevät samat periaatteet kuin muuhunkin koneurakointiin: kaluston tulee olla päältä puhdas, kun siirrytään tilalta toiselle. Lietevaunu voidaan pestä ulkopuolelta puhtaaksi höyrypesurilla ja säiliö huuhdella sisäpuolelta pariin kertaan vedellä, joka levitetään peltoon. Desinfiointiaineiden käytöstä ei ole juuri hyötyä, sillä kryptosporidien ookystat ovat erittäin kestäviä. OLLI RUOHO A siantuntijaeläinlääkär i, varato iminnanjo htaja Eläinten ter veys E T T r y

Kauko-ohjattava nostoportti • Helpottaa työtä ja säästää selkää • Parantaa turvallisuutta • Tukeva ja hiljainen

p Websho

UUTTA! Päivitä vanhat hydrauliset ja vaijerivetoiset raapat nykyaikaiseen Manure Master Rfit -lannanpoistoon! • Käytäväleveydet vakiona 1,5-4 m • Kiitetty puhdistustulos - terveet sorkat • Palkittu esteentunnistus - tyytyväiset lehmät. • Käytössä jo yli 200 käytävää

Lisätietoja aluemyyjältäsi: www.pellon.fi/myynti

Pellon Group Oy | Puh. +358 6 483 7555 | www.pellon.fi webshop.pellon.fi

MAME02020.indd 39

12/02/2020 11.26


KERÄÄ KOKO SARJA – KOIRAMÄKI + KIVENNÄISET Mauri Kunnaksen kuvittama Koiramäki-mukisarja ja Plus-kivennäissarja laajenevat. Plus-kivennäiset on kehitetty tukemaan vahvasti lehmien tiinehtyvyyttä, hyvinvointia ja sorkkaterveyttä. Suuren kysynnän johdosta Plus-kivennäissarjaa on täydennetty Mg+ ja Fosfori+ -tuotteilla, jotka vastaavat lisääntyneisiin haasteisiin magnesiumin ja fosforin riittävyydestä lypsylehmien ruokinnassa.

Tilatessasi vähintään 1200 kg Hankkijan kivennäisiä saat kampanjaetuna kaksi kappaletta Mauri Kunnaksen Hankkijalle kuvittamia Koiramäki-mukeja, joiden teemana on elonkorjuu.

Kampanja on voimassa 30.4.2020 asti. Rehut ja ruokintaohjeet: hankkija.fi/rehut

MAME02020.indd 40

12/02/2020 11.26


TAL

OUS

EERIKKI KAILA Asiantuntija T T S Ty ö t e h o s e u r a

TTS-Kone auttaa konekustannusten laskennassa KONEKUSTANNUKSET MUODOSTAVAT MERKITTÄVÄN OSAN MAATALOUDEN TUOTANTOKUSTANNUKSISTA.

S

äilörehun tuotantokustannuksista konekustannukset voivat helposti olla jopa neljänneksen ja näin vaikuttaa koko maitotilan kannattavuuteen. TTS Työtehoseura kehitti jo 1990-luvulla TTS-Kone konekustannusten laskentaohjelman, joka julkaistiin viime vuonna ensimmäisen kerran netissä. Valion maitotilayrittäjät saavat nyt tämän ohjelman ilmaiseksi käyttöönsä Valman kautta. Koneiden yksikkökustannuksiin vaikuttaa suuresti niiden vuotuinen käyttömäärä, mikä käy TTS-Koneella helposti selville. OMIEN koneiden hankinnan vaihtoehtoina on konevuokraus tai työn ulkoistamisen. On mahdoton selvittää, kumpi on edullisempi, jos omien koneiden yksikkökustannuksia ei ole tarkkaan laskettu. Eri vaihtoehtojen valintaan vaikuttavat konekustannusten lisäksi monet muutkin tekijät, kuten esimerkiksi tilalla töihin käytettävissä

oleva aika ja urakointipalveluiden saatavuus lähialueella. Uusi ohjelma on selainpohjainen ja toimii tietokoneen lisäksi tableteilla sekä älypuhelimilla. Valion maitotilayrittäjät pääsevät ohjelmaan Valma-verkkopalvelu linkistä. Erillistä kirjautumista TTS-Koneeseen ei tarvita. Ensimmäisellä käyttökerralla pitää hyväksyä ohjelman käyttöehdot. Kaikilla on jatkossa aina uusin ohjelmaversio käytössään, ja tehdyt laskelmat pysyvät palvelimella tallessa. OHJELMAAN voi kustannuslasken­ nan lisäksi tallentaa konekohtaisia muistiinpanoja, tiedostoja ja myös valokuvan koneestaan. Omista koneista listautuu ohjelmaan koneluettelo, jossa näkyvät tiedot vuosimallista, hankintavuodesta, hankintahinnasta, omistusosuudesta ja nykyarvosta. Uudessa versiossa on yli 260 esimerkkilaskelmaa, joiden pohjalta omien koneiden kustannuslaskelmien teko käy helposti. Ohjelma sisältää Työtehoseurassa viime vuonna

tehdyn urakointihintakyselyn tulokset toteutuneista urakointihinnoista. Kevään aikana koneiden hinta­ tiedot päivitetään vastaamaan vuoden 2020 hintatasoa. Kuluvan vuoden aikana ohjelmaan luodaan koneiden sähköinen huoltokirja ja tarkennetaan koneiden huolto- ja korjauskustannusten laskentaa. KONEURAKOITSIJA voi käyttää ohjelmaa oman urakointipalvelun hinnoittelun apuna. Sillä voidaan laskea, mikä on kustannukset kattava urakointitaksa tai kuinka paljon urakointitöitä pitää koneelle vuodessa kertyä, jotta koneinvestointi olisi kannattava. Laskelmia voidaan käyttää myös vertailtaessa oman koneen ja konetyön kustannuksia urakointipalveluiden käyttöön. Muutkin kuin Valman käyttäjät saavat ohjelman tilaamalla sen maksullisena netistä osoitteesta https://ttskone.tts.fi. Oppilaitoksiin ja muihin organisaatioihin räätälöidään sopivat käyttölisenssit tapauskohtaisesti. MAITO JA ME * 41

MAME02020.indd 41

12/02/2020 11.26


T Y IJAL T N KYS NTU ASIA

A

Valio Artturi® -näytepussit ovat jo käytössä

R

ehunäytteiden uudistuneet näytepussit alkavat olla jakelupisteissä. Uudistuneessa pussissa on valmiiksi painettu viivakoodi. Se on pussissa kahdessa kohdassa, pussin repäisy­ reunan yläosassa ja pussin keski­osassa. Lisäksi pussissa on ruudukko lisämäärityksille. Valio tekee parhaillaan yhteistyötä ohjelmistotoimittajien kanssa, jotta viivakoodia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää näytetietojen lähettämiseen. Tavoitteena on, että näytteen tunnistetiedot voi tallentaa viivakooditiedon taakse lukemalla viivakoodi Valmaan kännykällä tai viivakoodilukijalla ja

lähettää tiedot sähköisesti laborato­ rioon. Tällöin erillistä paperi­saatetta ei tarvita. Sähköisen tiedon lisäksi labora­to­ riossa tarvitaan näytteiden esilajittelua varten pussiin ruksattava lisämääritystarve. Tämä tieto auttaa lajittele­maan näytteet muun muassa analysointiin tarvittavan näytemäärätarpeen mukaan. Tämä lisämääritystarve tulee antaa myös sähköiseen muotoon. Pussin yläreunan repäisyliuska on suunniteltu laboratorion käyttöön. Sähköisen näytetietojen lähetyksen alkamisesta tiedotetaan erikseen Valmassa. Siihen asti rehunäytteen mukaan täytyy tulostaa paperinen saate.

MINNA-KAISA MAUNUMAA Kehitysvastaava Seinäjoen aluelaboratorio Va l i o La b o r at o r i o - p a l ve l u t

Uudistuneessa rehunäytepussissa on sama viivakoodi kahdessa kohdassa. Seuraavassa painoksessa on huomioitu kaksikielisyys.

t

ANALYYSITULOKSET NOPEASTI Viljavuustutkimustulokset alle 3 viikossa Mikkelistä Rehut NIR-analyysinä 3 - 5 päivässä

Ja

Si P. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli (lähetä rehunäytteet Mikkeliin) P. 044 5885 262 • Nuottasaarentie 17 • 90400 Oulu

www.eurofins.fi/agro • www.suomenymparistopalvelu.fi

MAME02020.indd 42

12/02/2020 11.26


T Y ÄRIL K KYS Ä INLÄ ELÄ

Ä

Mikä on taloudellisesti järkevä lehmien poistoprosentti?

H

aluaisin lisätä karjan tuottavuutta vähentämällä vuosittain poistettavien lehmien määrää, mutta mikähän olisi taloudellisesti järkevä taso ja paljonko liharotusiemennyksiä uskaltaa käyttää, kun lehmien terveystilanne vaihtelee ja välillä joutuu poistamaan St. aureuksen takia enemmän lehmiä? Karjan keskilehmäluku on 96, keskituotos 10 700 kg, poikimaväli 405 päivää ja nykyinen poistoprosentti 34.

Poistoprosentin talou­del­linen optimi riippuu monesta asiasta, muun muassa maidon ja lihan hinnasta, mutta myös karjan terveystilanteesta ja tiinehty­vyydestä – eli kuinka paljon tilalla joudutaan tekemään niin sanottuja pakollisia poistoja ja kuinka paljon näiden lisäksi halutaan uudistaa karjaa jalostukselli­ sista syistä. Tilan taloudellinen optimi voin vaihdella paljonkin, mutta useimmiten se on 15–25 prosenttia. Kysymyksen tiedoilla tarkkaa arviota ei siis voi tehdä, vaan laskentaan tarvitaan lisää tietoa, kuten

KRISTIINA SARJOKARI Te r v e y d e n h u o l t o e l ä i n l ä ä k ä r i V a l i o Te r v e y s - p a l v e l u t

kuinka paljon karjassa esiintyy utare­tulehduksia, poikimahalvauksia, ketooseja, ontumista sekä lehmä- ja vasikkakuolleisuutta sekä kuinka hyvin lehmävasikat kasvavat ja minkä ikäisenä hiehot saadaan poikimaan. Joka tapauksessa ainakin karjan poikimaväliä kannattaisi lyhentää. Oman karjan optimiarvot ja esi­ merkiksi poikimavälin lyhentämisen ja sairastavuuden vähentämisen euromääräisen arvon voit mallintaa Valman SimValiokarja-laskurilla. Se löytyy Valmasta Valio Terveys -palveluiden alla.

Nurmiviljelyn lajikevalinnalla on suuri taloudellinen merkitys maidontuotannossa Nurmiviljelyyn kannattaa valita lajike, jolla voidaan nostaa lehmän maitotuotosta. NuuttiBOR -timotein sulavuus on erittäin korkea ja se laskee hitaasti korjuun viivästyessä. NuuttiBOR on myös satoisa ja talvenkestoltaan erinomainen. Meiltä myös laadukas InkeriBOR -nurminata sekä KarolinaBOR -ruokonata.

NuuttiBOR -timotein lisätuotto

Jalostaja:

NuuttiBOR -timotei on sulavuudeltaan markkinoiden parhaimpia lajikkeita

Laskelman lähtötiedot Lehmien lukumäärä ..............................................................................120 Maidon tuottajahinta, 11/2019, LUKE ..........................................40 snt / litra Ohran hinta, 1/2020, Altia Oyj ........................................................140 € / tn Täysrehun hinta, 1/2020, A-Rehu verkkokauppa ........................281 € / tn Rypsirouheen hinta , 1/2020, Kinnusen mylly........................................................................................280 € / tn Sisäruokintakauden pituus ..................................................................275 vrk D-arvot NuuttiBOR (D-arvo 1. niitto: LUKE, vir. lajikekokeet 2011-2018) ...680 g / kg D-arvoltaan heikompi lajike ...............................................................667 g / kg

Nuutin laadun aikaansaaman lisämaitotuotoksen arvo vuodessa 8 580 € Jos säilörehu on tehty lajikkeesta, jonka D-arvo on 1,3 %-yksikköä Nuuttia alhaisempi, päästään samaan maitotuotokseen lisäämällä väkirehuruokintaa —> lisäkustannus

Siemenmyynti:

n)

MAME02020.indd 43

Lisäkustannus / vilja + rypsirouhe 8 649 € Lisäkustannus / täysrehu + rypsirouhe 12 055 € D-arvon vaikutus maitotuotokseen perustuu LUKE:n kotieläintutkimuksen ruokinta-kokeisiin. Teoreettisessa esimerkkilaskelmassa säilörehu on tehty puhtaasta timotei-nurmesta. Eurosummat ovat laskennallisia ja suuntaa antavia.

12/02/2020 11.26


LAB

OR

RIO AT O

SSA

MINNA-KAISA MAUNUMAA Kehitysvastaava Seinäjoen aluelaboratorio Va l i o La b o r at o r i o - p a l ve l u t

Maksuttomia analyysi­ palveluita tarjolla

V

TILAN ON MAHDOLLISTA SAADA VALION JA OSUUSKUNTIEN TUKEMIA LABORATORIOMÄÄRITYKSIÄ ESIMERKIKSI 1 600 EUROLLA VUODESSA JA JOPA ENEMMÄN.

alio mahdollistaa tankkimaitojen ja lehmäkohtaisten maitojen analysoinnin Valion Seinäjoen aluelaboratoriossa. Määritykset ovat maitotilayrittäjille maksuttomia. Tankkimaidon määritykset voi saada halutessaan jokaiselta maidonhakukerralta. Analysointipyynnön saa asetettua haluamalleen tihey­­delle Valmasta kohdasta Analyysit/ Maitonäytetilaukset. Hinnoittelunäytteinä tankkimaidoista tutkitaan tällä hetkellä 4 näytettä kuukaudessa. Tankkimaitojen analyysipyyntöjen toteumassa päästään 98 prosenttiin. Toteutumattomana analyysipyyntönä näkyvät muun muassa näyte­keräykset viranomaisille, näytteenoton puutteellisuus tai näytteiden lämpeneminen.

Lehmäkohtaisille näytteille on olemassa joko esikoodattuja viivakoodipikareita tai itsetarroitettavia pikareita. Esikoodatuissa pikareissa ei ole tarrojen liimaamisen vaivaa. ProAgrian nettisivuilta saa lisä­ tietoa esikoodattujen viivakoodi­ pika­rien käytöstä. Lehmätiedon ja pika­rin viivakoodin yhdistämiseen

tar­vi­taan ProAgrian NäyteLinkkisovellus. VALIOLAISET osuuskunnat maksa­ vat valiolaisten omistajayrittäjien säilörehu-, raaka-aine- ja korjuu­­aika­näytteiden analysoinnin. Hinnoittelu on pyritty laskemaan omakustanteiseksi (ks. hintoja alta).

LEHMÄKOHTAISISTA näytteistä tutkitaan maidon koostumus ja solut. Tuotosseurantaan kuuluvien tilojen lehmäkohtaiset näytteet voi analysoida 2, 4, 6 tai 8 viikon välein. Jos näytteitä otetaan 2 kuukauden välein 50 lehmän tilalla, vuodessa saadaan 300 määritystä. 44 * MAITO JA ME

MAME02020.indd 44

12/02/2020 11.26


Analysointipalveluun kuuluu näytteiden kuljetuspalvelu tilalta laboratorioon, näytteenottotarvikkeet ja reaaliaikainen tulospalvelu.

Startti Mysli soijaton rehu vasikoille uaromi Uusi mak ä – entist mpaa maittava

Ensirehu vasikoille Lisäksi Valion Seinäjoen aluelaboratoriossa tarjotaan seuraavat maksulliset analyysipalvelut: • Lehmäkohtaisten näytteiden tiineys- ja progesteronimääritykset • Utaretulehdusnäytteiden tulehduksen aiheutta- neen bakteerin selvitys • Rehumääritykset säilörehu- ja korjuuaikanäytteiden lisäksi heinälle, säilöheinälle, kauralle, ohralle, säilöviljalle sekä laaja kivennäismääritys • Raakamaidon estoainemääritykset • Talousvesinäytteiden määritykset ANALYSOINTIPALVELUUN kuuluu näytteiden kuljetuspalvelu tilalta laboratorioon, näytteenottotarvikkeet ja reaaliaikainen tulospalvelu. Näytteenottotarvikkeita saa Valmakaupoista, ja ne ovat maitotila­yrittäjille maksuttomia. Näytteenottotarvikkeista saa lisätietoa Valman labora­ torio-osiosta. Valmiit tulokset toimitetaan reaali­ aikaisesti Valmaan. Toimiakaseen analysointipalvelut tarvitsevat osaavan ja motivoituneen henkilökunnan sekä useita tukitoimintoja, kuten helposti saatavilla olevan tietojärjestelmätuen, analysointilaitteiden huolto- ja käyttötuen vika- ja ongelmatilanteissa sekä laboratorion tarvitsemien regagenssi- ja tarvikehankintojen toimivat tilaus- ja kuljetustoiminnot. Tukitoimintojen saatavuus voi toisinaan heijastua myös analysointipalveluun.

Startti Myslissä on pötsiä rakentavaa voimaa Vasikan pötsi, 6 viikkoa, maito-vilja -ruokinta.

Vasikan pötsi, 6 viikkoa, Startti Mysli -ruokinta.

Startti Myslissä on kaikki. Se korvaa muut väkirehut. Ensimmäisten viikkojen aikana lisäksi tarvitaan vain vettä ja vapaasti karkearehua. Mitä ennemmin vasikka oppii syömään Startti Mysliä, sitä turvallisemmin se voidaan vierottaa juotolta. Saatavana kaikista meijereistä. Lisätietoja: www.valio.fi/startti

MAME02020.indd 45

12/02/2020 11.26


ESA MANNINEN Neuvontapäällikkö Va l i o Ly p s y - p a l ve l u t

Lypsykoneen tykytin määrää tahdin NÄNNIKUMIN JA TYKYTTIMEN YHDISTELMÄ KUULUU SEKÄ PERINTEISEEN SANKOKONEESEEN ETTÄ UUDENAIKAISEEN LYPSYROBOTTIIN.

L

ypsyn aikana nännikumin sisällä on jatkuva alipaine eli lypsy­ alipaine, mutta nänni­ kumin ulkopuolella, hylsyn ja nännikumin välisessä tilassa, alipaine vaihtelee tykyttimen ohjaamassa tahdissa. Silloin kun nännikumin ja hylsyn välisessä tilassa on korkea alipaine, nännikumi on auki ja maito virtaa vetimestä ulos. Jotta vetimen verenkierto ei pysähtyisi lypsyalipaineen vaikutuksesta, nännikumi on suljettava hetkeksi. Samalla sulkeutuva nännikumi hieroo vedintä. Tykytin siis päästää normaalin ilmanpaineen navettailmaa nänni­ kumin ja hylsyn väliseen tilaan. Tämä erittäin tärkeä hierontavaihe mahdollistaa vetimen normaalin verenkierron edellyttäen, että nännikumi on mitoiltaan lypsettäville vetimille sopiva. HIERONTAVAIHEEN tulisi kestää vähintään 150 millisekuntia eli 0,150 sekuntia. Yleensä hieronta-ajat ovat 200–250 millisekuntia. Alle 150 millisekunnin hierontaajat saattavat johtaa vedinten verenkierron heikkenemiseen ja vedinten turpoamiseen, minkä seurauksena lypsyn jälkeen vedinkanava ei välttä-

mättä sulkeudu kunnollisesti ja utaretulehdusbakteerit pääsevät helposti vetimen sisälle. Lisäksi turvonnut vetimen pää estää vedinkanavan avautumista, mikä puolestaan voi hidastaa lypsyä. Nopean lypsyn kannalta on myös tärkeää, että nännikumi avautuu kunnolla ja pysyy auki riittävän pitkään. Tykytyksen korkean alipaineen pitää olla selkeästi korkeammalla tasolla kuin nännikumin sisällä oleva lypsyalipaine. Tämä varmistaa, että nännikumi on kunnolla avautunut ja silloin myös vedinkanava pääsee avautumaan täysin. Nännikumi ei saa kuitenkaan olla auki liian kauan, koska silloin vetimen verenkierto pysähtyy. Maito virtaa vetimestä korkeintaan noin puolen sekunnin ajan, minkä jälkeen virtausnopeus laskee vetimeen kertyvän kudosnesteen vaikutuksesta. JOS EPÄILET tykyttimen toimintaa, irrota tykytysletku nännikupista. Letkuun menevän ilmanvirtauksen pitää olla jaksottaista. Jos ilman­ virtaus on jatkuvaa, tykyttimessä on vakava vika; nännikumi on toden­ näköisesti jatkuvasti auki. Jos ilmanvirtausta ei ole lainkaan, nännikumi on jatkuvasti kiinni, jolloin utare ei tyhjene lainkaan. Syynä voi olla esi-

merkiksi tykytinventtiiliin takertunut roska. Jos nännikumi on haljennut, tykyttimeen, letkuihin ja hanaput­ kistoon on päässyt maitoa. Tykytysletkut, tykytin ja hanaputkisto kannattaa huuhdella heti vedellä. Tarkempi hanaputkiston huuhtelu­ ohje on Valmassa Lypsytiimin kir­ jastossa. TYKYTINTESTERILLÄ saa tarkistettua tykyttimen toiminnan varmasti, mutta ilman testauslaitettakin voi tehdä hyödyllisiä havaintoja. Kaksoislyöntien määrä minuutissa on laskettavissa kellon avulla. Yleensä tämä on noin 60 lyöntiä minuutissa. Sähkötykyttimien lyöntinopeus on yleensä kunnossa, mut­ta alipaineohjattujen tykyttimien nopeus voi vaihdella. Varmistu siitä, että tykyttimien ilmansuodattimet ovat puhtaat ja letkut tykyttimen ja nännikuppien välillä (tykytysletkut) auki. Ilman pitää päästä nännikupin ja nänni­ kumin väliseen tilaan, jotta nänni­ kumi sulkeutuu suunnitellusti. Varmistu myös siitä, että tykytysletkut ovat auki ja ehjät. Pienikin reikä tai litistymä tykytysletkussa estää nännikumia avautumasta kunnolla, jolloin lypsy hidastuu.

46 * MAITO JA ME

MAME02020.indd 46

12/02/2020 11.26


WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Reikä tykytysletkussa johti tämän neljänneksen poikkeuksellisen pitkään lypsyaikaan: nännikumi ei avautunut kunnolla, mikä esti maidon normaalin virtauksen.

Maidon laatu: • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus: • Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integroidun kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta • Kysy lisätiedot myyjältä MYYNTI / HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY

Järvelä:

Letkunkannatin on pikkuhiljaa kuristanut tykytysletkut lähes kokonaan kiinni, mikä estää nännikumin liikkeen miltei täysin.

MAME02020.indd 47

Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Jyväskylä: Ari Viitala 040 905 2552 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748 Kangasniemi: Juha Mikkonen 040 510 6177

www.kylmakarki.fi

12/02/2020 11.26


AL TRA U E IN HIIL O 2035 T MAI

I

A L E K S I A S TA P T S E V Ke h i t y s p ä ä l l i k k ö, LC A - t u t k i j a Hiilineutraali maitoketju, Va l i o O y

Maitotiloille oma raakamaidon ympäristölaskuri VALIOLTA ON TULOSSA MAITOTILOJEN KÄYTTÖÖN YMPÄRISTÖLASKURI, JOLLA ON MAHDOLLISTA LASKEA RAAKAMAIDON TILATASOINEN HIILIJALANJÄLKI JA MYÖHEMMIN MUITA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIA.

Y

mpäristölaskuria on kehitetty jo yli kymmenen vuotta. Alunperin laskuri oli tila­tasoinen ravinne­tasemalli, jolla oli mahdollisuus optimoida lypsykarjan ruokavaliota ottamalla huomioon sen ravinnetarpeet ja ruokinnan taloudellinen kannattavuus. Kun malliin yhdistettiin arviointimenetelmät ja laskelmat kasvihuone-­­ kaasupäästöistä, laskuriin saatiin mukaan raakamaidontuotannon ilmastovaikutukset. Niiden ansiosta raaka­maidon hiilijalanjäljen (HJJ) laskennassa pystytään huomioimaan pienetkin tekijät. Myöhemmin laskuriin lisättiin vielä rehevöitymis- ja happamoitumispotentiaalien arviointimallit, jolloin laskentatarkkuus parani entisestään. VALION ympäristölaskuri eroaa muista yleisistä laskentamalleista dynaamisuudellaan. Siinä yhdenkin tekijän muutos vaikuttaa kaikkiin sektoreihin, jolloin laskuri yrittää

"Tarkoitus on saada ympäristölaskuri kaikkien tilojen käyttöön syksyllä 2020."

tasoittaa uudestaan kaikkia massa­ taseita ja optimoida lypsy­lehmien ruokavaliota vastaamaan uusia tarpeita. Lämpötilan, paikan ja ajan vaikutukset ovat myös huomioitu laskennassa, mikä mahdollistaa jopa yksittäisen päivän kasvihuonekaasupäästöjen tarkastelua. Yleensä kerran vuodessa tapahtuva mittarointi on riittävä taso. Viime syksynä Valio sertifioi ym-

päristölaskurinsa HJJ-laskentamenetelmän. Sertifikaatin myönsi Carbon Trust, joka on riippumaton ympäristöasiantuntemukseen erikoistunut yhtiö. Samanaikaisesti Valio on yhdessä Biocode-yhtiön kanssa aloittanut ympäristölaskurin käyttöliittymän suunnittelun, jotta maitotilat pääsisivät itse laskemaan raakamaitonsa hiilijalanjäljen. TÄNÄ KEVÄÄNÄ aloitetaan pilotointi, ja tarkoituksena on saada ympäristölaskuri kaikkien tilojen käyttöön syksyllä 2020. Ensimmäisessä versiossa ympäristölaskuri tarjoaa käyttäjälle mahdollisuuden laskea eri tuotantovuosien raakamaidon HJJ:n ja tutkia suurimpia tulokseen vaikuttavia tekijöitä. Laskurin muut ominaisuudet lisä­ tään päivityksien myötä. Laskuria kehitetään jatkuvasti, ja tulevaisuudessa siihen lisätään hiilinielut ja -taseet, turvemaiden hiilidioksidipäästömalli ja biolaitosskenaariot sekä muut ympäristövaikutukset.

48 * MAITO JA ME

MAME02020.indd 48

12/02/2020 11.26


VALIO OY

Maitotilayrittäjä saa ympäristölaskurilla tietoa oman tilansa ilmasto­vaikutuksista.

Ympäristölaskuriin pitää syöttää paljon tietoja, mutta tarkat tiedot takaavat laskennan tason ja tarkkuuden. Käyttö­liittymään tulee toiminto, jossa osan syöttötiedoista voi poimia muista palveluista ja kirjanpidoista, jos kysytty syöttötieto on raportoitu ennestään. Mikäli kaikkia tietoja ei ole käytettävissä, syöttö­ tiedoille voidaan hakea oletusarvoja, jotka ympä­ ristölaskuri laskee käyttäen muita syötettyjä tietoja hyväkseen. YMPÄRISTÖLASKURIN käytöstä on maitotilayrit­ täjälle hyötyä. Sen avulla tila saa enemmän tietoa ilmastovaikutuksistaan sekä mahdollisuuden mittaroida omaa edistystään kohti ilmastoystävällisempää maidontuotantoa. Valio hyödyntää maitotilojen vuosittaisia HJJlaskentoja suositusten laatimiseen ja hiilijalanjälkeä pienentävien keinojen kehittämiseen. Samalla Valio käyttää ilmoitettuja HJJ-tuloksia seurannassaan varmistaakseen, että olemme etenemässä kohti hiilineutraalia maitoketjua.

Lue lisää hiilijalanjälkilaskelmien kehittymisestä ja keinoista pienentää raakamaidon hiilijalanjälkeä maitotilalla www.maitojame.fi/osio/tilan-kehittaminen

Parhaat merkit

Jourdain on maailman ykkönen nautakalusteissa. Suositut, hiljaiset lukkoaidat, vinoputki- ja hankoaidat, karsina-aidat, ruokintakehät. Kiinnikkeet helppoon asennukseen.

Pehmeyttä ja pitoa. Karjasi hyvinvointiin korkealaatuiset Kraiburg parsipedit ja kumimatot. Takuu jopa 10 vuotta. Vähäinen kuiviketarve!

Ransuco Oy | puh. 02-484 080 | www.ransuco.fi MAME02020.indd 49

12/02/2020 11.26


Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa

󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾

Värit

valk., vihreä, pun.

Halkaisija

280 mm

Rullan pituus

3600 m ja 4200 m

Vetolujuus

270 (280) kg

Leveys

1230 mm

Teknologia

Edge to Edge

UV- Suoja Kantokahvat 20 % enemmän metrejä rullassa Takuumitta 3600 m joka rullassa Valmistettu neitseellisestä HDPE:stä Varoitusmerkki 70 m ennen rullan loppumista

Toimii kaikissa koneissa

󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾

Paaleja per rulla 25 (+10 %)

7 Kerroksia

Tikkatesti**

n. 90

Pituus

1650 m

Novatex on vuonna 1977 perustettu italialainen käärinverkkojen valmistaja. Novatex-verkot ovat tunnettuja lujuudestaan, hyvästä levittyvyydestään ja laajoista testauksista eri koneilla. Tuotannosta yli 70 % suuntautuu vientimarkkinoille. Tama-yhteistyön ansiosta Novatex-verkoissa käytetään Patentoitua Edge to Edge -teknologiaa. Novatex yhdessä Taman kanssa tuottavat yli 50 % maailman käärintäverkoista, yli 3 miljoona rullaa.

350 gr

Power XL -käärintämuovi

Paalin ilmatiiviys***

Winner-käärintäverkko

Värit

valk., vihreä, musta

Paksuus

22 µ (micron)

Rullan pituus

1650 m

Teknologia

7-kerros

Leveys

500 ja 750 mm

10% enemmän metrejä rullassa Vähemmän rullan vaihtoja Vähemmän pakkausjätettä Edullinen metrihinta 7-kerros teknologia antaa erinomaiset mekaaniset ominaisuudet, mm. minimaalinen hapenläpäisy

Power-sidontamuovi

Made in Italy

"Viiden tähden tuote!"

Laadukas verkko varmistaa onnistuneen käärinnän ja optimaalisen säilyvyyden. Tiiviin paalin aikaansaaminen vaatii verkolta huippuominaisuudet. Edge to Edge® -teknologia varmistaa, että verkko säilyttää aina oikean leveyden paalauksen aikana. Ainutlaatuiset mekaaniset ominaisuudet varmistavat paalien turvallisen siirtelyn ja säilyvyyden. Jokainen Novatexrulla sisältää varmasti pakkauksessa ilmoitetun määrän verkkoa.

Värit

valkoinen

Rullan pituus

2000 m

Leveys

1280 ja 1380 mm

Paksuus

16 µ (micron)

Teknologia

7-kerros

7 kerrosta

󶬾󶬾

󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾

󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾

Vaihtoehto käärintäverkolle Minimaalinen hapenläpäisy Helpompi kierrättää Ei jäädy kiinni rehuun

UV-Suoja Paremmat mekaaniset ominaisuudet Tarkemmat toleranssit Parempi happisulku Parempi liimautuvuus Premium-suorituskyky Markkinoiden vahvimmat tuotteet

Finnlacto Oy:n markkinoimat käärintämuovit valmistaa Aspla Sa, joka on osa Armando Alvarez groupia. Armando on yli 400 000 tonnin vuosituotannollaan maailman suurimpia muovin jalostajia. Maatalouskalvoissa yritys on maailman suurin. Kaikki Power-käärintämuovit valmistetaan huippumodernilla 5- ja 7-kerros puhallustekniikalla. Monikerrosteknologia mahdollistaa juuri oikeiden ominaisuuksien sijoittamisen oikeisiin kohtiin. Näin varmistetaan, että kalvojen mekaaniset ja rehunsäilönnälliset ominaisuudet ovat huippuluokkaa. Kaikista Power-käärintäkalvoista on saatavilla viralliset EN-testitulokset.

Myynti: Valmakaupat Jukka 050 432 0303 • Tero 044 284 1160 • Kari 040 515 2490 • www.finnlacto.fi

MAME02020.indd 50

12/02/2020 11.26


alez oain. pken ja ta t.

VA S

T

LIS UUL

UUS

Laiduntajat edistävät luonnon monimuotoisuutta AUTION MAITOTILA SELVITTI AMMATTILAISEN AVULLA TILAN BIODIVERSITEETTIARVON JA KEHITTÄMISTOIMENPITEET.

L

T E K S T I S U S A N N A W I N Q V I S T K U VA M A A R I T S AT O M A A

ehmät laiduntavat hakamaalla. Niityillä kasvaa kissankelloja ja siankärsämöitä – maisemat ovat hienot. Ilmassa pörrää kimalaisia ja perhosia. Heinikosta kuuluu ruisrääkän surahtava rääk rääk -narina. Tämä kuulostaa ja näyttää Suomi-filmiltä, mutta tapahtui viime syyskuun alkupäivinä Mika ja Paula Aution maitotilalla. Aution tilalla Kärsämäen Sydänmaan kylässä on 70 lypsylehmää. Hiehot ja umpilehmät laiduntavat noin 11 hehtaarin laidunalalla. Maisema-asiantuntija Maarit Satomaa Oulun Maa- ja kotitalous­ naisista kulkee tilan mailla Aution pariskunnan kanssa. Hän merkitsee huolellisesti ylös laidunalat, rakennelmat sekä kasvien, lintujen ja hyönteisten lajimäärät. Käynnissä on Valion Carbo-hankkeen lumo- eli luonnon monimuotoisuus -kartoitus. ”Oman tilan luonnon monimuotoisuuden kartoittaminen ja kehittäminen kiinnostaa erityisesti, kun kartoituksen sai ilman kustannuksia”, Mika Autio perustelee asian­ tuntijan kutsumista paikalle. TILAN biodiversiteettiarvo eli biologinen monimuotoisuus on kartoi­ tuksen perusteella kolme. Arvo on hyvä, neliportaisen asteikon toiseksi paras. Aution maitotilalla on pitkät perinteet laiduntamisessa. ”Luonnon monimuotoisuutta yllä­ pitävät perinnebiotooppeja ja reuna-­ vyöhykkeitä laiduntavat lehmät.

lajien monipuolisuus. ”Arjen kiireessä harvemmin ehtii kovin tarkkaan seuraamaan ja kartoit- tamaan ympäristöä”, hän toteaa.

Tilalla noudatetaan monipuolista viljelykiertoa ja hoidetaan alueita niit­tämällä”, Satomaa summaa kartoituksessa selvinneitä tärkeimpiä lumo-tekijöitä. Paikallinen kylä­ yhdistys on hakenut kohteelle ym­ päristösopimuksen. Alueelta ei löytynyt harvinaisia kasveja tai kovin uhanalaisia eläimiä, mutta runsaasti indikaattori- eli ilmentäjälajeja. ”Lumon kannalta on tärkeää, että yleisetkin kasvilajit viihtyvät ja lisääntyvät niille tyypillisissä elin­ ympäristöissä”, Satomaa painottaa. ”Hoidetut reunavyöhykkeet, laidun­ alueiden maakivet, maisemapuut ja lukuisat ladot tarjoavat suojaisan elinympäristön eläimille.” Mika Aution yllätti oman tilan

KARTOITUKSEN päätteeksi Satomaa ohjeistaa Autioita, miten biodiversiteettiarvon voi säilyttää kolmosessa. Myös kehityskohteita mieti- tään yhdessä. ”Ojan pientareilla kannattaa suosia myöhäistä niittoa. Hyön-­ teisille arvokkaat ravintokasvit säilyvät ja kukkivat kasvit ehtivät siementämään. Tilakeskuksen läheisyydessä on hakamaa-alueita ja Luomajokeen rajautuvia joenvarsiniittyjä, joita olisi mahdollista laiduntaa. Näille alueille voisi hakea ympäristösopimuksia”, Satomaa vinkkaa. Tilalla on omaa peltoa 80 hehtaaria ja vuokrattua 20. Pelloilla viljellään nurmea omien eläinten rehuksi. Aution tilalla erinomaiseen biodiversiteettiarvoon pääseminen edellyttäisi luomuviljelyyn siirtymistä. Siihen Autiot eivät ainakaan vielä ole valmiita. Muita hiilineutraalin viljelyn toimenpiteitä hiiliviljelijäkoulutuksen käynyt Mika Autio on valmis toteuttamaan. ”Käytämme jatkossakin moni­ puolisia siemenseoksia, kiinnitämme huomiota lajikevalintaan ja kasvinsuojeluaineiden määrään sekä jätämme pidemmän sängen”, Autio luet­ telee matalan kynnyksen toimia. ”Tulevaisuudessa on tarkoitus kokeilla myös, miten robottilypsyssä olevien lypsylehmien laidunnus onnistuisi.” MAITO JA ME * 51

MAME02020.indd 51

12/02/2020 11.26


UU TU US

OUTOA VAIN NIMI

Koko välipalavalikoima gluteeniton

MAISTA UUSIA RUNSAAN HEDELMÄISIÄ JA VÄHÄSOKERISIA GURTTEJA! MAME02020.indd 52

12/02/2020 11.26


123RF

VINKKI

Kartoita tilasi ammattilaisen avulla Vuonna 2020 Maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntijat eri puolilla Suomea tekevät yhteensä 30 kartoitusta. Olisiko yksi käyn­neistä teillä?

V

alion sekä Maa- ja kotitalousnaisten tavoitteena on, että tulevaisuudessa hiili­ neutraalia valio­maitoa tuotetaan yhä monimuotoisemmassa maatalousympäristössä. On tärkeää, että maitotilayrittäjä tietää konkreettiset luonnon monimuotoisuuden (lumo) kehittämisen keinot. Työkaluna käytetään kartoitusta, johon kuuluu alku­kartoitus, maastokäynti ja keskusteluita. Alkukartoitus hyödyntää tilan viljelykirjanpitoa ja kartta-aineistoa. Maastokäynnillä kartoitetaan muun muassa arvokkaita luontokohteita, indikaattorilajeja ja vieraslajeja. Yrittäjä saa kartoituskäynnin tulokset ja toimen­pide-ehdotukset suullisesti ja kirjallisesti. Palvelu on maksutonta. Kysy lisää: Kehityspäällikkö Heidi Huttunen, Valio Alkutuotanto, heidi.huttunen@valio.fi

Kehitysjohtaja Leena Lahdenvesi-Korhonen, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus Ry, MKN maisemapalvelut, leena.lahdenvesi-korhonen@ maajakotitalousnaiset.fi

ENERGIATÄYDENNYSREHUT LEHMILLE MELICA ENERGIA TRIMMI Monipuolinen energiatäydennysrehu lypsylehmille. Sisältää glyserolia, pötsisuojattua rasvaa ja propyleeniglykolia. Lisäksi tuotteessa on pötsin pH:ta ylläpitävää natriumbikarbonaattia ja pötsin mikrobistoa ylläpitävää patentoitua Progut-hiivaa.

25 KG

900 KG

10 KG

20 KG

TEHOMELASSIGLYKOLI PLUS Nestemäinen täydennysrehuseos lypsylehmille ketoosiriskin vähentämiseen. Sisältää veren sokeripitoisuutta kohottavia propyleeniglykolia ja glyserolia, maksan rasva-aineenvaihduntaa edesauttavaa koliinia ja pötsimikrobeille energiaa antavaa seosmelassia.

230 1200 KG KG

KARJAN PROPYLEENI PLUS Märehtijöille ketoosiriskin vähentämiseen tarkoitettu propyleeniglykolivalmiste, joka kohottaa tehokkaasti veren sokeripitoisuutta ylläpitäen ruokahalua. Tuote sisältää myös mm. betaiinia ja nikotiiniamidia, jotka tehostavat maksan toimintaa.

10 KG

20 KG

210 KG

1050 KG

HEIDI HUTTUNEN Kehityspäällikkö, Va l i o La at u - p a l ve l u t

Tiedustele tuotteita meijeristäsi puh. 010 402 7700, www.vilomix.fi

MAME02020.indd 53

12/02/2020 11.26


VALIO OY

Pienet Koskenlaskija® uutuudet

U U T T A V A L I O LT A Oltervaani, maailman lapsi­ystävällisin asuntoauto.

V

alio Koskenlaskija® Ruoka & Dippi -tuotteiden uudet maut ovat nyt pienemmässä pakkauskoossa. Jalapeno-cheddar sopii loistavasti nachojen seuraan sekä Texmex-ruokiin, ja AURA® on täydellinen pari vaikkapa wingseille tai dippikaaleille. Tuotteet ovat laktoosittomia ja koukuttavan herkullisia.

Lomaseikkailuja Uusia makuja ja kokoja Valio Luonnon­ jogurtti+™ -sarjaan

V

ain hedelmistä makeutensa saavat Valio Luonnonjogurtti+™ -sarjan jogurtit on otettu hyvin vastaan. Uutuusmaut banaani sekä omena & lakka ovat 400 gramman pikareissa, jotka sopivat erityisen hyvin pienempiin talouksiin.

Oltervaanin kyydissä

Suomalaisten suosikkijuusto Oltermanni juhlii tänä vuonna 40-vuotissyntymäpäiviään. Juhlan kunniaksi laskemme liik­keelle iloisen keltaisen Oltervaanin, maailman lapsi­ystävällisimmän asuntoauton, jonka kyydissä suomalaiset lapsiperheet pääsevät huristelemaan ympäri Suomea helmikuusta lokakuuhun.

L

iikenteessä taatusti erottuva auto on lämpimän kodikas ja täynnä iloisia yllätyksiä. ”Haluamme auttaa lapsiperheitä nauttimaan yhdessä­ olosta. Suunnittelimme asuntoauton, jossa koko perhe varmasti viihtyy. Oltervaanissa on riippumatto aikuisille ja lapsille, pikkuruinen Herra Oltermannin punkka, köysitikkaat, juustomaja, polkupyöriä, pelejä ja tietenkin jääkaappi täynnä herkullista Valio Oltermanni® kermajuustoa”, kertoo markkinointipäällikkö Sanna Kuosa. Suomalaisperheet voivat hakea Oltervaania käyttöönsä osoitteessa www.valio.fi/oltermanni. Hakuaika on 17.1.– 31.8.2020, ja hakijoiden joukosta arvotaan lomailijat. Arvottavat reissut kestävät viisi päivää ja neljä yötä. Oltervaanilla pääsee lomailemaan myös viisi ANNA JALAS-KARJALAINEN Hope ry:n tukiperhettä. C o p y w r i t e r, V a l i o O y

Katso kaikki kauden uutuustuotteet, reseptit ja vinkit osoitteesta valio.fi

54 * MAITO JA ME

MAME02020.indd 54

12/02/2020 11.27


Mitä kuuluu Valion mainontaan?

M

ANN-MARI HÄMÄLÄINEN Markkinointi- ja viestintäjohtaja Va l i o O y

edian parissa vietetään yhä enemmän aikaa, mutta kenttä on entistä pirstaleisempi. Liikkuvaa kuvaa seurataan tele­ vision tai tietokoneen sijaan yhä useammin suoratoisto­ palveluista tai älypuhelimen ruudulta. Nuorista sanotaan, että puhelin on liimaantunut käteen ja totta onkin, että sosiaalinen media on yhä tärkeämpi osa nuoren sukupolven elämää. Kaikki tämä vaikuttaa luonnollisesti myös mainontaan ja tekemiimme kampanjasisältöihin. Meidän pitää olla läsnä siellä, missä ihmiset ovat.

SISÄLTÖÄ JA MAINONTAA KANAVAN MUKAAN Facebook on edelleen suosituin some-kanava, mutta nuoria ja nuoria aikuisia saavuttaakseen on jalkauduttava heidän omiin kanaviinsa. Siksi Valio toteuttaa sisältöjä näihin kanaviin sekä itse että yhteistyössä vaikuttajien, eli esimerkiksi YouTubesta, Instagramista tai suosituista blogeista tunnettujen tähtien kanssa. 15–29 -vuotiaista naisista 44 % sanoo luottavansa bloggaajien suosi­ tuksiin ostopäätöksensä tukena, kun mainonnan vastaava luku on 20 %. Onnistunut vaikuttajayhteistyö on uskottavaa ja mielenkiintoista niin vaikuttajan kuin hänen yleisönsä näkökulmasta. Tästä syystä teemme reseptiyhteistyötä muun muassa Kinuskikissan kanssa, joka on leivontamaailman ykkösnimi Suomessa. Suositun tubettajan Mmiisasin kanssa toteutetuilla Hyvvää-kokkailuvideoilla taas kokeillaan ja kokkaillaan Valion tuotteita sekä reseptejä. Seuraamme tarkasti mainontamme toimivuutta myös painetuissa julkaisuissa, televisiossa ja ulkomainonnassa. A-lehdet nosti Valion aika­ kausilehtimainonnan viime vuoden aktivoivimpien ilmoitusten joukkoon. Esimerkiksi Kotivinkissä julkaistu pääsiäisreseptimme nosti ostokiinnostuksen jopa 86 prosenttiin. Valio ValSa® tv-kampanja kaksinkertaisti tuotteiden tunnettuuden ja Herkku-tuotesarjan lanseerauksessa onnistuttiin erottautumaan sekä saavuttamaan erinomaiset huomioarvot. KOHTAAMISIA VERKOSSA JA KYLMÄHYLLYSSÄ Omat kanavamme ovat Valiolle myös hyvin tärkeitä. Joulukuussa 2019 saavutimme kaikkien aikojen kävijäennätyksen Valio.fi-verkkopalvelussa. Noin 2,1 miljoonaa kävijää tutki reseptejä ja sisältöjä kuukauden aikana yli 6,1 miljoonaa kertaa. Se on Suomen kokoisessa maassa melkoinen saavutus. Jokainen uutisvirrassa vastaan tuleva sosiaalisen median julkaisu tai käynti sivuillamme on työtä rakastetun brändin eteen. Valion tuotteisiin, brändiin ja Valio Koekeittiön testattuihin resepteihin luotetaan. Ja tämä muistetaan myös kylmähyllyllä asioidessa. Valion markkinointi- ja viestintätiimi tekee laaja-alaisesti töitä sen eteen, että tälläkin vuosikymmenellä ostoskoriin valittaisiin mahdollisimman monipuolisesti Valion tuotteita.

VALIO OY

U U T T A V A L I O LT A

Keittiön kermaiset oikotiet

T

uttu Valio kermainen ruskea kastike sai kaverin, joka tuo curryn lempeää mausteisuutta arkikokkailuun. Valio kermainen currykastike on lämmitystä vaille valmis ja laktoositon. Katso herkulliset ohjeet resept­iliitteestä!

Valio Oddly­ good® tuoteperhe laajenee ja uudistuu

V

alio Oddlygood® tuoteperhe on täydentynyt uusilla jäsenillä. Kasvipohjaisten välipalojen suosio jatkaa kasvuaan, samoin kiinnostus vähäsokerisia ja gluteenittomia tuotteita kohtaan. Kaurapohjaisten gurttien uudet marjaisat maut ovat vadelma & mustikka sekä mansikka & boysenmarja. Sarjaan saadaan lisäksi vähäsokeriset hedelmäiset maut persikka & banaani sekä omena & mango. Samalla koko tuoteperheen ulkoasu uudistuu värikkäämmäksi ja erottuvammaksi. Kaikki Oddlygood® välipalat on valmis­tettu kotimaisesta pudaskaurasta ja ovat gluteenittomia.

MAITO JA ME * 55

MAME02020.indd 55

12/02/2020 11.27


N TA A A V TA A IOLL L A V

Lisäarvojauheet Valion liiketoiminnassa MERKITTÄVÄ OSA VALION VIENNISTÄ SUUNTAUTUU MUUALLE KUIN LÄHIMARKKINALLE. VIENNISSÄ JAUHEIDEN HYVIÄ PUOLIA OVAT PITKÄ SÄILYVYYS, TEHOKAS VALMISTUS SEKÄ KULJETUS.

K

T E K S T I A N N A J A L A S - K A R J A L A I N E N K U VA VA L I O J A 1 2 3 R F

un Venäjän raja sulkeutui vienniltä vuonna 2014, Valion liikevaihdosta mureni päivässä merkittävä osa ja maitoa alkoi ohjautua enemmän ja enemmän jauhe­tuotantoon. Lisääntyvät jauhemäärät tarkoitti­vat myös, että Valio tilitykyvyn riippu­vuus suhteessa maailman­markkina­ hintojen kehittymiseen kasvoi.

Markkinoiden vaihtelujen vaiku­ tuksen pienentämiseksi lähdimme kiihdyttämään lisäarvotuotteiston kehittämistä. Merkittävä osa Valion viennistä suuntautuu muualle kuin lähimarkkinalle. Pääasiassa viemme jauheita, juustoa ja voita. Jauheiden hyviä puolia ovat pitkä säilyvyys, tehokas valmistus sekä kuljetus. Lisäarvo­ jauheissa on paljon potentiaalia. Valiolle on jo nyt auennut sellaisiakin portteja, jotka ovat olleet muuten kiinni. "Esimerkiksi Venäjälle on mahdollista viedä lastenruokia pakotteista huolimatta. Kiinassa meidät on puolestaan tunnettu pitkään luotet­ta­vana ja laaduk- kaana

herajauheiden toimittajana, ja hyvien suhteiden kautta pystymme tarjoamaan myös pidemmälle jalostettuja tuotteita. Valion etuna on tuotteiden luotettavuus ja laadukkuus, ja osaamistamme todella arvostetaan”, Valion Jauheet, lastenruoka ja jäätelö -liiketoimintayksikön liiketoimintajohtaja Jussi Mattsson toteaa. JAUHEIDEN valmistuksella on iso merkitys Valion liiketoiminnassa. Viime vuonna maitojauheita valmistettiin yli 60 miljoonaa kiloa. Tähän tarvittiin kymmenkertainen määrä eli noin 600 miljoonaa litraa maitoa. Toisin sanoen jopa kolmasosa raaka­ maidosta menee maitojauheisiin. Tämän päälle tulee vielä juuston­ valmistuksesta yli jäävä heraa, herajauheiksi kuivattuna noin 25 miljoonaa kiloa. Valio valmistaa jauheita Suomessa neljällä eri paikkakunnalla, ja tuotannon suunnittelua on tehtävä myös tuotantolaitostemme välillä: valmistus pyörii täysillä käyttöasteilla. ”Pullonkauloja ratkaisemalla ja hyvällä suunnittelulla olemme pystyneet raivaamaan kapasiteettia tuotantoon. Lisäarvojauheissa Eila, lastenruoka ja Luomu ovat hyvin kannat-

56 * MAITO JA ME

MAME02020.indd 56

12/02/2020 11.27


Erilaisia jauheita eri tarkoituksiin Valion jauheliiketoiminta jakaantuu kahteen osa-alueeseen: maitojauheisiin ja herajauheisiin.

M Valion Jauheet, lastenruoka ja jäätelö -liiketoimintayksikön liiketoimintajohtaja Jussi Mattsson.

tavia, mutta valmistusprosessi on näissä tuotteissa huomattavasti hitaampi kuin perus­jauheiden, mikä haastaa tuotantoamme. Haasteista huoli­matta lisä­arvojauheet ovat aina kannattavam­paa tuotantoa korkeamman hinta­tason vuoksi kuin perustuotteet”, Mattsson toteaa.

aitojauheet syntyvät maidosta ja heraa saadaan juustonvalmistuksen sivutuotteena. Tuotannonsuunnittelun pääperi­aatteena on, että tuoretuotteet käyttävät ensin tarvitsemansa maidon ja sen jälkeen maito ohjataan rasvoille, juustoille ja jauheille. Valion lisäarvojauheissa tuotteiden ominaisuuksia on kehitetty niin, että ne tuottavat asiakkaalle etuja (esimerkiksi sokerin vähentäminen, proteiinipitoisuuksien nosto, parempi maku lopputuotteessa tai kus­tannushyöty tuotteen valmistuksessa). Suurin osa tuotteista myydään teollisuus­ asiakkaille, esimerkiksi makeis-, lasten­­ruoka- ja leipomoteollisuudelle Euroop­paan ja Asiaan. Olemme keskittyneet erityisesti lastenruokaan ja laktoosit­tomiin jauheisiin.

KASVUPOTENTIAALIA lisäarvo­ jauheissa on paljon, mutta se edellyttää myös toiminnan ja tuotteiston kehittämistä. Jauheliiketoiminnassa tehdään paljon kehitystyötä, ja tuotannossa valmistetaan uudenlaisia ja entistä vaikeampia tuotteita, mennään uusille teollisuudenaloille ja markkinoille. Hyödynnämme kokemuksia ja osaamista laktoosit­ tomien tuotteiden ja lastenruokien valmistuksesta. ”Olemme vasta matkan alussa ja uuden äärellä. Tällä hetkellä lisäarvojauheiden osuus jauhetuotannosta on hieman alle 10 prosenttia. Tulevaisuudessa lisäarvojauheiden nähdään jatkavan kasvu-uralla, mutta sen toteutumisen näkökulmasta maitomäärien ennustettavuus on kaikki kaikessa”, Jussi Mattsson toteaa. Tutustu jauheisiin ja resepteihin www.valio.fi/jauheet

MAITO JA ME * 57

MAME02020.indd 57

12/02/2020 11.27


Hyvä alku vasikalle kotimaisella Startilla

Kaikki valkuainen maidosta, ei sisällä soijaa!

Hyvin hoidettu vasikka tulee aikuisena lypsämään paremmin. Startissa on maidon raaka-aineet ja kaikki, mitä vasikka tarvitsee terveeseen kasvuun. Tuottajat tietävät, että kotimainen Startti antaa varmat tulokset kaikissa juottomuodoissa. Siksi se on Suomen suosituin – vuodesta toiseen.

Startti Talous

Startti-maitojuomat – parasta vasikan alkuruokintaan – erityisesti hapanjuottoon

www.valio.fi/startti

MAME02020.indd 58

12/02/2020 11.27


AN R I I T LY P S Y U AAM

Euroopan vihreä politiikka

E

uroopan unionin maatalouspolitiikan uudistusta on valmisteltu pitkään. Asetusehdotukset julkaistiin kesäkuussa 2018, minkä jälkeen niitä on käsitelty maatalous- ja kalastusneuvostossa ja Euroopan parlamentissa. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta äänesti edellisen parlamentin kaudella maatalouspolitiikan uudistuksesta, mutta nykyinen valiokunta avaa paketin uudestaan ja keskustelee joistain sen yksityiskohdista. Ison-Britannian EU-eron viivästymisen takia pitkäaikaista rahoituskehystä ei ole saatu päätetyksi, ja ilman rahoitusta maatalous­ politiikan muutoksestakaan ei voida päättää. Näyttää siltä, että päätöksenteko viivästyy ja jo päätetyn vuoden siirtymäkauden päälle tarvitaan toinenkin vuosi aikaa ennen uuden järjestelmän käyttöönottoa. Tuleva maatalouspolitiikka on entistä vihreämpi, mutta myös uuden Euroopan komission julkaisema Green deal eli Euroopan vihreän kehityksen ohjelma lisää maatalouden velvoitteita. Ohjelman iso tavoite on, että EU on hiili­ neutraali vuoteen 2050 mennessä. Se kos­kee tietenkin kaikkia sektoreita, ei pelkäs­tään maataloutta, mutta ohjelma pitää sisällään useita tavoitteita, jotka koskettavat myös maataloustuotantoa ja elintarvike­ teollisuutta. Euroopan komission uusi puheenjohtaja Ursula von der Leyen on valtuuttanut Euroopan vihreän kehityksen ohjelman Pellolta pöytään -strategian toteuttamisen terveys ja elintarviketurvallisuus komissaari Kyriakidekselle. Maatalouskomissaari Wojciechowskille on annettu tehtäväksi saattaa maatalouspolitiikan uudistus valmiiksi ja vain myötävaikuttaa Pellolta pöytään -strategian toteutumiseen.

Pellosta pöytään -strategia julkaistaan keväällä 2020. Sen tarkoituksena on torjua ilmastonmuutosta, suojella ympäristöä, säilyttää biologinen monimuotoisuus, lisätä luomutuotantoa ja varmistaa edullinen ja kestävästi tuotettu ruoka. Tavoitteena on vähentää kemiallisten torjunta-aineiden, lannoitteiden ja antibioottien käyttöä. Lisäksi strategialla on tarkoitus edistää kiertotaloutta, jossa kiinnitetään huomiota tehokkaampaan elintarviketuotantoon sekä pakkauksiin ja varastointiin, tavoitellaan tervettä kulutusta, hävikin vähentämistä ja tuotetaan enemmän tietoa edellä mainituista aiheista kansalaisille. Myös eläinten hyvinvoinnin lisäämiseen kiinnitetään huomiota. Se, miten Pellolta pöytään -strategia ja maatalouspolitiikan muutos sitten nivotaan yhteen, on vielä hieman epäselvää. Joitakin suuntaviivoja voi löytää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman liitteestä. Vuosina 2020 ja 2021 on tarkoitus peilata jäsenmaiden strategisia suunnitelmia Pellolta pöytään -strategian tavoitteita vastaan. Kemiallisten torjunta-aineiden, lannoitteiden ja antibioottien käytön vähentämistä säädetään osittain lainsäädännöllä, mitä on tarkoitus ehdottaa vuonna 2021. Biodiversiteettistrategia julkaistaan keväällä 2020.

R I I T TA B R A N D T Edunvalvontajohtaja Va l i o O y

"Iso tavoite on, että EU on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä."

Valioryhmässä tehdään jo hartiavoimin töitä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden suuntaisesti: on esimerkiksi hiilineutraali maitoketju 2035 -tavoite, pitkäaikainen työ eläinten hyvinvoinnin eteen, vastuullinen antibioottien käyttö ja Valion työ energiatehokkuuden, pakkaus­ kehityksen sekä terveyttä edistävien innovaatioiden eteen. Euroopassa olemme edelläkävijöitä, joten lainsäädännöllä ei tulisi asettaa nykyisiä käytäntöjä tiukempia vaatimuksia. Omista lähtökohdista kumpuavalle toiminnan kehittämiselle tulisi jättää tilaa tulevassa politiikassa. MAITO JA ME * 59

MAME02020.indd 59

12/02/2020 11.27


Ä MIN Ä TÄJ T I R Y

Mitä sinulle merkitsee, että olet Valion omistaja? Olen kasvanut valiolaiseksi. Valion arvot ja vastuullisuus vastaavat omiani: kotimaisuus ja laadukas toiminta.

Parhaat palkinnot tulevat arkisesta tekemistä VILLE TOLOSEN MIELESTÄ LAIDUNYHDISTYS RY:N SÄÄTIÖN NURMIPALKINTO KUULUU KOKO KAINUULLE.

M

T E K S T I A N N A J A L A S - K A R J A L A I N E N K U VA T O L O S T E N KO T I A L B U M I J A 1 2 3 R F

aitotilayrittäjäksi ryhtymistä ei tarvinnut ehdottaa kainuulaiselle Ville Toloselle, koska se oli ollut oma haave pienestä pitäen. ”Osallistuin lapsena kotitilan töihin aina, kun oli mahdollista, ja kyllä ne leikitkin aihepiiristä keksit­ tiin. Oli käpylehmää ja tein rehua omien leikkitraktoreiden peräkärryyn. Lypsyssä olin apuna kuusi­ vuotiaasta lähtien eli heti, kun yletyin parren­erottajan päältä laittamaan letkut kiinni.” Peruskoulun jälkeen oli luonte­vaa suorittaa ammatillinen perus­ tutkinto, ja sen jälkeen Tolonen

jo ostikin puolet Puolangalla sijait­se­ vas­ta koti­tilastaan. Päätös ei ole kaduttanut koskaan. ”Aina sanotaan, että pitäisi käydä maailmaa katsomassa, mutta minulla on ollut hyvä näin, kotikulmilla, kotitilalla.” Tolosen perheeseen kuuluvat avovaimo Emma Nissinen sekä neljä lasta, 12-vuotias Amanda, 11-vuotias Siiri, 9-vuotias Kielo ja 7-vuotias Erkki. Yrittäjyyden Ville jakaa äitinsä Kaija Tolosen kanssa. Oman perheen ohella 280 lypsävän lehmän tilalla on neljä vaki­tuista työntekijää, ja lisäksi käytetään kunnallista lomituspalvelua tarpeen tullen.

MAITOPISARA OY palkittiin syksyllä 2019 Laidunyhdistys ry:n säätiön valtakunnallisella nurmipalkinnolla. ”Ainahan se tuntuu hyvältä, että pitkäjänteisestä työstä palkitaan ja työnteko noteerataan, mutta kyllä tässä työssä parhaat palkinnot saadaan ihan siitä arkisesta tekemisestä. Nurmipalkinto ei kuulu ainoastaan meidän tilallemme, vaan koko Kainuulle. Täällä on paljon hyvin hoidettuja tiloja ja osaamista jaetaan. Meillä on myös todella osaavat asiantuntijat nurmipuolella”, Tolonen summaa. Haasteet kuuluvat maitotilayrittäjän arkeen. Se sopii Tolosen luonteelle, ja juuri haasteiden ratkominen

60 * MAITO JA ME

MAME02020.indd 60

12/02/2020 11.27


"Haasteiden ratkominen on maitotilayrittäjyyden parhaita puolia." on hänen mielestään jopa maito­­tila­yrittäjyyden parhaita puolia. ”Tykkään aidosti työstäni. On palkitsevaa saada ratkottua eteen tulevia haasteita ja sellaista tulosta aikaan, jolla on oikeasti merkitystä. Uurastus näkyy konkreettisesti lehmien hyvinvoinnissa, tuotoksessa ja nurmisadoissa.” TOLONEN arvostaa tilan hyvää työporukkaa ja osaavia asiantuntijoita. Arjessa auttaa jaksamaan, kun tietää, että apua ja neuvoja on tarvittaessa saatavilla. ”Meillä on käytäntönä säännölliset tiimipalaverit, joihin osallistuu maitotilaneuvoja ProAgrialta, oma eläinlääkäri sekä Faban jalostus­ neuvoja.” Tolonen hyödyntää myös Pro­ Agrian järjestämiä maidon, nurmen ja johtamisen pienryhmiä. Parasta pienryhmissä on osaamisen ja kokemusten jakaminen. ”Siellä puhutaan ihan päivittäisistä asioista ja kokemuksia vaihdetaan porukalla.” Maitopisaran lehmien tuotos on ollut hyvä, mutta ei se ole itsestään selvä asia. ”Meillä yritetään arjen tekemisessä katsoa kokonaiskuvaa. Koko ajan petrataan ja parannetaan. Rehujen ja navetan olosuhteiden on oltava kohdillaan. Siihen liittyy paljon yksityiskohtia”, Tolonen kertoo. Tilalla on myös pyritty satsaamaan eläinten hyvinvointiin ja sai­ rauksien ennaltaehkäisyyn. Eläinlääkäri käy noin kolmen viikon välein ja jalostussuunnittelua tehdään pitkäjänteisesti. Tila ja perhe-elämä pitävät kiireisenä, niin että vapaa-ajan ongelmia ei Tolosella ole.

”Töiltä jäävän ajan pyrin viettämään lasten ja perheen kanssa. Olen myös penkkiurheilija”, Tolonen kertoo. REHUNTUOTANNOSSA Tolosen tilalla luotetaan hyvään perustekemiseen, siihen, että rehu saadaan puhtaana oikeaan aikaan siiloon, peitellään huolellisesti ja niin edelleen. Toistaiseksi satotasoja on mitattu perinteisesti kuutioina, mutta nyt hankintalistalla on vaaka kuormien punnitsemiseen. Viljelytavassa on kiinnitetty huomiota hiilensidontaan, ja viljely on nurmipainotteista. Viljaa on joukossa jonkin verran. Kokeilussa on ollut myös syysruista nurmen perustamisessa sekä hernettä viljaseosten joukossa. Kokemukset näistä ovat olleet myönteisiä. ”Sadon onnistumisella on vuosi­ tasolla iso vaikutus tilan talouteen, sillä se on merkittävin yksittäinen taloudellinen tekijä. Pitää olla hyvissä ajoin selvillä ja valmiiksi mietittynä, miten ja millä eväillä pellolle mennään lumien lähdettyä. Suunnitelmallisuus on kaiken A ja O ja apuna käytetään nurmineuvojaa. Ensi kesän siemenet ja lannoitteet tilasimme jo syksyllä.” MAANVILJELYS ja rehuntuotanto kehittyy koko ajan. Miten tietotulvan keskellä pysyy ajan tasalla? ”Paljon on erilaisia innovaatioita, ja kehitystä on hyvä seurata alan lehdistä ja netistä. Sieltä tiedon joukosta jokainen löytää ne omalta tuntuvat juttunsa. Parasta on kokemuksien jakaminen muiden tilallisten kanssa”. Vastuulliseen ruokatuotantoon kuuluu myös vastuu ympäristöstä.

Tolosen tilalla on esimerkiksi perus­ tettu 20 hehtaarin kosteikko sitomaan valumavesiä peltoalueelta, mikä vaikuttaa myös maiseman monimuotoisuuteen. Tolonen uskoo, että ympäristöasioiden merkitys vain kasvaa tule­ vaisuudessa ja että suomalaisen ruoan ja tuottajien arvostus kasvaa. ”Suomalainen ruoka on niin puhdasta ja ainutlaatuista, että sitä ei oikein voi verrata mihinkään. Suomessa tuotantoeläinten hyvinvointia arvostetaan”, Tolonen miettii. ”Lisäksi on jo itsessään arvokasta, että omasta maasta saadaan ruokaa. ”

MAITOPISARA OY, PUOLANKA, KAINUU Yrittäjät Ville Tolonen ja Kaija Tolonen Eläimiä 280 lypsävää, nuorta karjaa 170 Pelto 450 ha peltoa viljelyksessä Pihatto Lypsylehmien pihatto on rakennettu 2006 ja ummessa olevien ja nuorkarjan pihatto 2016. 2 x 10 takalypsyasema. Täysaperuokinta. Tuotos 12 823 kg EKM, rasvaa 4,45 %, valkuaista 3,69 %

MAITO JA ME * 61

MAME02020.indd 61

12/02/2020 11.27


VA

IST LIOR

E I LY

5

1

3

2

4

6

Tunnelmia Valio 115 -risteilyltä

V

T E K S T I J A K U VA T TA I N A V O U T I L A I N E N P A LV E L U A S S I S T E N T T I , O S U U S K U N TA M A I T O S U O M I

alioristeilyn minimessuaamu Tallinnassa koitti puolipilvisenä ja tuulisena. Jarkko Tammisen huikea show ja Arttu Wiskarin mukaansatempaava esitys karehtivat hymyinä huulilla Valioristeilyväen meriaamiaisen jälkeen. Iloinen puheensorina täytti messutilat kymmenestä lähtien. Monella messuihin perehtyminen korvasi maissa vierailun. Sekä työpajoihin että eri esittely­pisteisiin muodostui jonoa. Välillä oli hyvä istahtaa messu­ aulaan juttelemaan tuttavien kanssa. Moni kertoikin tulevansa Valion tilaisuuksiin juuri samanhenkisyyden ja verkostoitumisen takia. Lähimmän naapurinkin saattaa tavata kerran vuodessa jossain tapahtumassa. 1 MARKUS JA NIINA KIVELÄ Kälviältä olivat kahdestaan ristei­ lyllä. Kotiin jäivät kolme poikaa ja lomittajat hoitamaan kahden robo-

tin navettaa. Kivelät olivat ensimmäisten joukossa seuraamassa Valion kehityspäällikkö/LCA-tutkija Aleksi Astaptsevin ympäristö­ laskurin esittelyä. Heidän mielestään oli hyvä kuulla Valion Carbo-projektin etenevän ja todeta Valion tekevän ilmasto­ myllytyksessä tärkeää työtä tuotta­ jien eteen. ”Valio tekee ja tutkii asiat perinpohjaisesti. Sertifiointi on oleellinen asia. Nyt meillä on oikeaa tietoa keskusteluihin kuluttajien kanssa, ja Valiolla faktaa tuotteiden myymiseksi.” Seuraavaksi Kivelät tutustuvat hyvinvointityöpajaan: ”Terveydestä ja hyvinvoinnista on pidettävä huolta, sillä edessä on pitkä ura.” 2 PÄIVI PAKARAINEN JA JUHO JA ERNO RASTILA olivat lähteneet risteilylle Lammilta. Juho oli viettänyt seminaarin ajan Valion järjestämässä lapsiparkissa. ”Risteilyllä tapaa tuttuja. Porukka on mukavaa

ja rentoa. Messutapahtumassa oli sopivasti tietoiskuja lisätiedon hankintaan”, he mainitsivat. 3 SATU AATULA oli kouluttamassa viikkoa aiemmin tilan haltuunsa ottanutta tytärtään Janitaa valio­ laisuuteen. ”Verkostoidu ja hakeudu piireihin”, hän kehottaa Janitaa 33 vuoden maitotilayrittäjän uran jälkeen, ”täältä saat vertaistukea.” Heinolassa kylmäpihatossa maitoa tuottaa nelisenkymmentä hols­tein­ lehmää. Jari Lepän risteilyä edeltäneen omistajaseminaarin sanat ”maito­ tila­yrittäjän ammatti on maailman arvokkain” olivat päällimmäisenä mielissä. Satu sanoi olevansa varma, että jonain päivänä maitotilayrittä­ jille annetaan taas arvoa. ”Tässä porukassa on edelleen sama fiilis ja se vain paranee!” Osuuskunta Tuottajain Maidon kenttäpäällikkö Antti Vauhkonen (kuvassa keskellä), jää eläkkeelle pitkän uran jälkeen keväällä.

62 * MAITO JA ME

MAME02020.indd 62

12/02/2020 11.27


7

8

4 SUVI JA JUHA RANTALA olivat omatoimimatkalla. He olivat tiistaiaamuna tehneet aamutyöt Kauhavalla ja matkustaneet suoraan laivalle. Jogurttimaistiaisia merimaisemassa nauttiessaan he kehuivat risteilyn iltaohjelmaa ja samanhenkistä porukkaa, jonka kokoontuminen yhteen luo erityisen tunnelman. 5 RAUNI TIETÄVÄINEN JA MARKO KÄRKKÄINEN Juvalta tutkivat hyvinvoinnin työpajassa tuoreita InBody-mittauksiaan. ”Olemme pitäneet kuntokuuria, ja kehitystä on mielenkiintoista seurata.” Messujen maistiaistarjoiluja he kiittelivät ja Jarkko Tammisen esitys terävine poimintoineen omistajaseminaarista sai kiitosta. 6 NEA, NETTA JA LOTTA KESKI-SOINI kävivät työskentelemässä minimessujen askarteluhuoneessa, ja takana siintävät Tallinnan satamamaisemat. ”Parasta matkalla oli käynti kävelyllä Tallinnassa ja uimassa laivalla”, he kertoivat. 7 KOUVOLALAISET maitotilayrittäjät pohtivat hiilijalanjälkilaskennan kehitystä ja kustannusten nousun hillitsemistä. 8 ANNA-MAIJA KOSKINEN Juupajoelta tarkasteli Valmassa olevaa SimValiokarja-laskuria yhdessä Valion terveydenhuoltoeläinlääkäri Kristiina Sarjokarin (vas.) kanssa. Hänen mielestään oli mielenkiintoista nähdä, miten muutos karjan tunnusluvuissa vaikuttaa erityisesti taloudelliseen tulokseen.

MAME02020.indd 63

Tervetuloa tutustumaan uudistettuun verkkokauppaamme. Avatessasi tilin ja verkkokauppatunnukset, muista mainita tarjouskoodi ”AGRI”. Käydessäsi ETRA Megacenterissä ostoksilla mainitse AGRI-hinnoittelu.

www.etra.fi

12/02/2020 11.27


UU TU US

TÄYDELLISET DIPPAILUUN

VAHVA VAIKUTUS AIDOSTA JUUSTOSTA

MAME02020.indd 64

12/02/2020 11.27

Profile for Lue Maito ja me -lehtiä pdf muodossa

Maito ja me 1 / 2020