Page 1

Maito ja me VA L I O N O M I S TA J AY R I T TÄ J I E N

A M M AT T I L E H T I / 0 3 — 2 0 1 8

S-RYHMÄ VAIKUTTUI LEINON TILALLA PAREMPI TILI KUIVA-AINEELLA 12

RIITTÄÄKÖ SATO? 24

EHKÄISE SUURPALO 32


DeLaval VMSTM V300 US

UUTU

AUTOMAATTILYPSYN UUSI AIKAKAUSI Lue lisää: www.delaval.com/fi/VMSV300

Ennakoitavissa olevat huoltokustannukset

10%

suurempi kapasiteetti

enemmän kuin

3 500kg

Lyhyempi lypsyaika

maitoa päivässä

99,8 %

99

%

kiinnitysaste

osumatarkkuus

AITO neljännes lypsy

Jopa

50 %

tankkimaitoa ei mene hukkaan

www.facebook.com/delaval

lyhyempi kiinnitysaika

www.instagram.com/delavalsuomi


8 1 0 2 — 03

SISÄ

LT Ä Ä

Te e m a n a RUOKINTA JA HYVINVOINTI

26

28

32

18

Tuliko riittävästi luomurehua?...........24 Säilörehussa haasteellinen kesä.......25 Analysoi hivenaineet........................…26 Me yrittäjät .....….………........……….………28 Hallituksen puheenvuoro ...…...…....…31 Työ ja terveys ...…............................……32 Työ kevyeksi...........................................34 Nasevasti ...…....................................……35 Talous..….…..................................…………37 Valioryhmä ........…...……….…………...……39 Kysy asiantuntijalta …..……………………40 Kysy eläinlääkäriltä ..………......…..….……41 Laboratoriossa ………......................……42 Valio vastaa x 3..…….....................………45 Koneklinikka ...…..............................……46 Vastuullisuus ..…………………………………48 Koekeittiö ........…..…..............…….....……52 Uutuuksia ….................………………………54 Riitan aamulypsy ............................……57 Tavataan Valiolla ..……….............….……58

48

52

58

R PÄ

ISTÖME

R KK I

MAITO JA ME Julkaisija Valio Oy, PL 10, 00 030 Valio Konsepti A-lehdet Oy Toimitus Päätoimittaja Anu Artjoki, puh. 010 381 2904, anu.artjoki@valio.fi, maitojame@valio.fi Toimituskunta Juha Nousiainen (pj), Reima Luomala, Jaana Kiljunen, Heidi Huttunen, Riikka Peltola Tuottaja Susanna Cygnel Taitto Johanna Siljola Tilaukset ja osoitteen­ muutokset Edita Prima Oy, Rekisteripalvelut/Maito ja me, p. 020 450 00, rekisteripalvelut@edita.fi Ilmoitusmyynti Cupik-Media Oy, p. (09) 278 7711, cupik@cupik.fi Painatus Edita Prima Oy Tilaushinta 50 euroa/vsk, ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja me ilmestyy 5.12.2018. MAITO JA ME ­AMMATTILAISSIVUSTO: maitojame.fi

YM

12

Pääkirjoitus ……..…………..…………………04 Alkutuotantojohtaja ...…………….………05 Uutisia .......………………………….…..…….…06 Toimitusjohtajalta ……...…...………………11 Kuiva-aineella parempi tili...............…12 Säilörehujen laatu.............................….18 Mitä säilörehusi maksaa?...................20 Laiduntava eläin voi hyvin...................21 ProAgrian ruokinnan palvelut............22

M

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet 4041 0428

MAITO JA ME * 03


JO ÄKIR

ITUS

Yhdessä eteenpäin

S

uomalainen maataloustuotanto on murroksessa. Vallitsevaan tukalaan tilanteeseen ovat johtaneet sekä markkinataloudelliset, poliittiset että luonnon oloista

johtuvat syyt. Valio on suomalaisessa mittakaavassa todella ainutlaatuinen osuustoiminnallinen yritys, jonka omistavat Valioryhmän maito-osuuskunnat omistajayrittäjineen. Pystymme kilpailemaan innovatiivisilla ja puhtailla tuotteillamme globaalilla markkinalla suurten meijerijättien rinnalla ja hyödyntämään työssä upeaa, arvokasta ja perinteikästä Valio-brändiämme. Teemme pitkää päivää sekä maitotiloilla että myös Valiolla; tavoitteemme on säilyttää suomalainen maidontuotanto elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä. Kilpailukyvyn säilyttäminen vaatii kilpailluilla maitomarkkinoilla armotonta työtä, ammattitaitoa sekä jatkuvaa parantamista ja tehostamista. Se vaatii koko ketjulta tekemistä yhteisvoimin. Jokainen meistä Valioryhmän maitoketjussa työskentelevistä tekee omalla tahollaan myös kuluttajatyötä eli kertoo suomalaisesta maitoketjusta ja Valiosta esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa tai kohdatessaan sidosryhmiä ja tuotteidemme ostajia kasvotusten. Valiolta pyrimme auttamaan teitä yrittäjiä jatkossa yhä paremmin kuluttajatyöhön, ja tehostamme omistajaviestintäämme ja esimerkiksi Valman käyttöä tiedonvälitykseen. Yhteisvoimin pääsemme kriisien yli ja ponnistamme vahvoina tulevaisuuteen.

ANU ARTJOKI P äätoimittaja Twitter: @ anuar tjoki

04 * MAITO JA ME


AJA

N

TA KOH

ISTA

Jaettavaa kakkua on saatava kaikin keinoin lisää

V

alio ja valiolaiset osuuskunnat ovat tehneet kuluvan vuoden aikana päätöksiä maidon koostumushinnoittelusta. Kuten aina, muutokset herättävät keskustelua päätösten syistä ja seurauksista. Tätä keskustelua pitääkin käydä.

Tilakohtainen optimointi on edelleen yhtä tärkeää, ellei jopa tärkeämpääkin kuin aiemmin. Tämä ei ole muuttunut mihinkään. On laskettava, mitä tilakohtaisesti kannattaa tehdä ja millä painoarvolla. Onko panostettava pitoisuuksiin, litroihin vai kenties molempiin? Todennäköisesti vastaus on, että molemmat ovat tärkeitä, koska maidosta saatava kokonaistulo on litrojen ja pitoisuuksien tulo.

Keskeistä päätetyissä muutoksissa on, että haluamme kasvattaa yhteistä, omistajille "On laskettava, Hinnoittelussa nesteeseen jaettavaa kakkua. Tämä on mitä tilakeskittyminen ei siis kasvata myös omistajien antama perustehtävä Valiolle, Euroopan yhteistä maitokatteen kertykohtaisesti mää, ja siksi hinnoittelumuuparas maidon hinta maksikannattaa moimalla maidon arvo kaikilla tos on haluttu tehdä. Tiloilla tehdä ja millä mahdollisilla keinoilla. ja neuvonnalla on sekä lyhyen Nykyisessä ja näköpiirissä että pitkän aikavälin työkalupainoarvolla." olevassa Valion toimintaymja, joilla vaikutetaan maidon päristössä kaikki hyötyvät siikoostumukseen ja määrään. tä, että maidon koostumushinKannustan laskimien ja noittelua viedään kuiva-ainetta Exceleiden käyttöön tilapainottavaan suuntaan. Kaikki faktat puhuvat kohtaisesti. Kannustan myös neuvonnan sen puolesta, että yhteistä kakkua ei kasvata se, haastamiseen siinä, mitä ja millaisia että lehmillä tuotettaisiin painotetusti nestettä työkaluja ruokinnassa ja eläinjalostuksessa kannattaa tiloilla ottaa ja vielä niin, että siitä palkitaan hinnoittelussa. käyttöön. Uskon, että jokaiselle tilalle niitä löytyy ja monet On tärkeää tunnistaa ja tunnustaa myös se, ovatkin jo niitä löytäneet. että muutoksessa joku voittaa ja joku häviää lyhyellä tähtäimellä. Tämä johtuu siitä, että Keskustelua yhteisen kakun lyhyellä tähtäimellä jaettava maitokate ei kasva kasvattamisesta pitää käydä nyt nopeasti ja maidon koostumuksessa on tilakohtaisia eroja. entistä enemmän. Silloin ollaan Toisaalta muutos on varsin maltillinen. Onasian ytimessä – ja myös Valion han koostumus vaikuttanut maidon tilakohtaiperustehtävän ytimessä. seen hintaan niin pitkään kuin meijeriteollisuutta on ollut olemassa. Yhteisen kakun kasvattamista on koko tämä aika tavoiteltuja ja koko JUHA NOUSI AI NEN tämän ajan ovat hyvät maidon pitoisuudet kasA lkutuotanto-ja maidonhankinta johtaja, vattaneet tilakohtaista maidon hintaa. Nyt maiValio Oy don kuiva-aineesta tulee koko hinta. Tämä näytTwitter: @ JuhaNousiainen tää olevan selkeä suunta myös kaikilla muillakin meijeritoimijoilla kuin Valiolla.

MAITO JA ME * 05


UUTISET

Osuuskunta ItäMaito ja Osuuskunta Maitosuomi aikovat yhdistyä

V

alion maidonhankintaosuuskunnat ja omistajat Osuuskunta ItäMaito ja Osuuskunta Maitosuomi aikovat yhdistyä 1.9.2019 aloittavaksi uudeksi osuuskunnaksi. Osuuskuntien hallitusten puheenjohtajat allekirjoittivat sulautumissopimuksen keskiviikkona 29.8.2018 Helsingissä. Sulautumisesta päätetään lopullisesti osuuskuntien edustajistojen kokouksissa syksyllä. Muodostuvan uuden osuuskunnan nimeksi tulee Osuuskunta Maitosuomi ja sen kotipaikka sijaitsee Lapinlahdella. Osuuskuntafuusio mahdollistaa maitotilayrittäjien palveluiden kehittämisen ja resurssien tehokkaan käytön. Osuuskunnan viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Uusi osuuskunta tulee olemaan Valion suurin omistaja 20 849 osakkeellaan (42,7 % Valion 48 861 osakkeesta) ja noin 900 miljoonan litran maitomäärällään. Aiheesta lisää Valmassa.

Roimolan tilalla mennään kohti maidon parempia pitoisuuksia Lue tilajuttu: www.maitojame.fi/ sections/tilan-kehittaminen

06 * MAITO JA ME

Kärkölässä sijaitseva navetanpääty voitti kisan.

Onnea Kaunein navetanpääty -kisan voittajalle! Valioryhmän maitotiloille järjestetyn Kaunein navetanpääty -kisan voitti Satu ja Jari Teppisen navetanpääty.

S

osiaalisessa mediassa järjestetyssä yleisöäänestyksessä jyränneen Lehtimäen tilan navettarakennuksen sisäänkäynti on koristeltu hauskoilla lehmämaalauksilla. Esikarsinnan tehnyt navettarakentamisen ammattilaisraati luonnehti sisäänkäyntiä muun muassa nätiksi.

Kisassa äänestäjiä oli huimat 3 643, joten navetanpäädyt kiinnostivat myös kuluttajia. Satu ja Jari Teppisen navetanpääty voitti ylivoimaisella 34,1 prosentin äänienemmistöllä. Kisan voittaja palkittiin Valion tuotekorilla ja vapaavalintaisella Valion brändätyllä asulla Valmakaupan mallistosta. Äänestäjien kesken arvottiin 10 lehmätarjotinta. Kiitos kisaan osallistuneille tiloille ja onnea kisan voittajalle!

Haaste yhteisiin karkearehutalkoisiin

R

ehusadot ovat jääneet Suomessa paikoin alle puoleen. Nyt on tärkeää, että saamme ohjattua rehun tarvitsijat ja myyjät yhteen.

VALIORYHMÄN VÄLITYSKANAVAT OSTAJILLE JA MYYJILLE: • Valio Artturi® -Facebook-ryhmä • Valmakaupan sähköinen ilmoitustaulu • Myös Valioryhmän osuuskunnat keräävät tietoja tiloista, joilla rehua on yli oman tarpeen sekä niistä, joilla lisärehulle on tarvetta. Ota näissä tilanteissa yhteyttä osuuskuntaasi!


UUTISET

Valio johtoryhmässä muutoksia 1.8.2018 alkaen Juha Penttilä ja Jyri Virrantuomi Valion johtoryhmään.

V

alion johtoryhmän jäsen­ ten vastuissa on tapah­ tunut muutoksia, kun johtaja Rauno Hiltunen jää eläk­ keelle vuodenvaihteessa ja talous­ johtaja, varatoimitusjohtaja JyriPekka Kinnunen eläköityy vuoden 2019 aikana. Meijeriteknikko Juha Penttilä on nimitetty Valion tuo­ tannosta ja logistiikasta vastaavaksi johtajaksi ja Valio johtoryhmän jäseneksi 4.6.2018 alkaen. Hän vastaa Valion tuotanto­ ja toimi­ tusketjusta, laatu­ ja vastuulli­ suusasioista sekä kiinteistö­, ym­ päristö­ sekä engineering ­toimin­ noista. Penttilä on toiminut Valiolla tehtaanjohtajana, kehitysjohtajana sekä viimeiset neljä vuotta Valion tietohallintojohtajana.

Eläinten hyvinvointi kiinnostaa Euroopassa

E

uroMaito­hankkeessa mukana olevat 12 maito­ tilaa Itä­Suomesta osal­ listuivat eurooppalaiseen eläinten hyvinvointi ­kyselyyn.

Lue lisää kyselyn tuloksista: www.maitojame.fi/ sections/ terveys-ja-hyvinvointi

KTM Jyri Virrantuomi on nimitetty Valion talous­ johtajaksi ja Valion johto­ ryhmän jäse­ neksi 1.9.2018 al­ kaen. Hän vastaa Valion tietohal­ linto­, hankinta­ ja taloustoimin­ noista. Virrantuomella on moni­ puolinen kokemus talouden ja liiketoiminnan kansainvälisistä kehitystehtävistä muun muassa Orakselta, Fiskarsilta ja Finn­ linesilta. Valiolle hän siirtyi Oras Groupin talousjohtajan tehtävästä. Johtaja Teresa Laimio vastaa jatkossa lakiasioiden lisäksi myös HR­, Edunvalvonta­ ja Alkutuo­ tanto ja maidonhankinta ­toimin­ noista. Johtaja Rauno Hiltunen vastaa edelleen strategian johtamisesta. Hiltunen ja Jyri­Pekka Kinnunen jatkavat Valio johtoryhmän jäseni­ nä huolehtien vastuiden siirroista.

Minielokuvia maitotiloilta

A

loitamme syyskuussa maito­, jogurtti­ ja marjakeittotölkkien kyljessä kampanjan, joka esitte­ lee maitotiloja MeOmistajat­fil­ mien kautta. Tärkein viestimme suomalaisille kuluttajille on, että 5 500 suomalaista maitotilaa omistaa Valion, ja paras tapa tu­ kea tuottajaa on valita suomalai­ sesta maidosta valmistettu tuote. Tölkkien mainospaikka ja vi­ deot heräävät eloon puhelimeen ladattavan Arilyn­sovelluksen avulla. Mainoksessa hyödynne­ tään lisätyn todellisuuden tekno­ logiaa (AR=augmented reality). Kampanjan toteutuksessa hyödynnämme aiemmin teh­ tyä MeOmistajat­kampanjan videomateriaalia. Tölkin kyljessä pyörivät elo­ kuvat vaihtuvat syksyn mittaan. Katso filmit: www.valio.fi/ valiomaitoa/uutisvirta/ tarinoita-maitotiloilta/

PARANNA KARJASI TUOTOSTA! VARAA ENNAKKOON -säilöntäaineet

kesän 2019 säilörehun sekä murskeviljan säilöntään.

NYT MYÖS LUOMUTUOTANTOON! Tilaukset ja lisätiedot: Jukka Lehtola www.ecosyl.fi jukka.lehtola@lakkapaa.com p. 040 142 6889 www.ecosyl.com www.lakkapaa.com AVOINNA 24/7 MAITO JA ME * 07


UUTISET

Biokaasuauto testiin Valio ottaa syksyllä testikäyttöön jakeluauton, joka kulkee uusiutuvalla suomalaisella biokaasulla.

A Yötyöt kesäyönä @hhenuliini #milkdriver #valio #valiomaitoa #maitoamaalta #nightshift

uto kuljettaa Valion tuotteita Helsingin päävarastolta Helsingin alueen asiakaspisteisiin. Biokaasulla kulkevan CNG-auton hiilidioksidipäästöt ovat jopa 75 prosenttia dieselautoa pienemmät. "Haluamme testata uusia, ympäristöä säästäviä polttoaineita. Biokaasun raaka-aineena käytetään muun muassa Valion meijereiden putkistojen pesuvesiä. Tämä on kiertotaloutta parhaimmillaan", logistiikkapäällikkö Mika Jyrkönen Valiolta kertoo.

NIR-REHUANALYYSIN tulokset 3-4 päivässä Mikkelistä Muista myös kivennäis- ja hivenaineanalyysit ruokintasuunnitelman pohjaksi

P. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli P. 044 5885 260 • Sammonkatu 8 • 90570 Oulu (lähetä rehunäytteet Mikkeliin)

www.viljavuuspalvelu.fi • www.suomenymparistopalvelu.fi


t e s i a m i t o K uutuudet:

Koulutuspäivät lokakuussa Tampereella Valio ja maidonhankintaosuuskunnat järjestävät valiolaisille maitotilayrittäjille Tulevaisuuden valiomaidon tekijät -koulutuspäivät lokakuussa.

Milka

TULOSSA

HYDRAID

K

oulutuspäivien tarkoituksena on lisätä tietoisuutta toimintaympäristöstämme, Valiosta, osuuskunnista ja maitomarkkinoista. Tavoitteena on myös verkostoitua, saada ideoita sekä keskustella. Tilaisuus on tarkoitettu erityisesti alle 10 vuotta yrittäjinä toimineille. Koulutuspäivät järjestetään Tampereella Holiday Club Tampereessa 30.–31.10.2018. Tilaisuus on matkojen ja majoituksen suhteen omakustanteinen, Valio vastaa ohjelmasta ja osuuskunta ruokailuista. Koulutuspäiviin mahtuu 100 ensiksi ilmoittautunutta ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Valman kautta viimeistään 7.10.

Energiapitoinen elektrolyyttivalmiste vasikoiden ripuliin liittyvän kuivumisen ja painonmenetyksen sekä elektrolyyttitasapainon hallintaan.

• katkaisee ripulin nopeasti • liukenee hyvin veteen

Valioryhmä on mukana KoneAgriassa Jyväskylässä 11.–13.10.2018.

• kotimainen

N äh d ä ä n!

Luomumaitoyrittäjien päivät marraskuussa

L

uomumaitopäivä valiolaisille luomumaitoyrittäjille järjestetään 8.11.2018 Valiolla Helsingissä. Ilmoittautumiset osuuskuntiin. Tervetuloa!

Uusien yrittäjien tilaisuus

P

erinteiset uusien yrittäjien koulutuspäivät järjestetään 23.–24.1.2019 Valiolla. Lisätietoja myöhemmin Valmasta.

Tervetuloa!

Navettaseminaari

V

alioryhmän suosittu navettarakentamisen ammattilaistapahtuma Navettaseminaari järjestetään 5.–6.2.2019 Tampereella. Lisätiedot myöhemmin Valmasta.

• yhdellä 5 kg:n pakkauksella hoidat 5 vasikkaa

Milka® ENERGY EXTRA Liuosmainen energiatäydennysrehu märehtijöille • vahva koostumus, ei ylimääräisiä täyteaineita • täydentää rehuseoksen energia-arvoa • lisää rehuseoksen maittavuutta ja näin houkuttaa lehmiä syömään enemmän •

soveltuu käytettäväksi automaattisissa annostelujärjestelmissä, mutta voidaan käyttää myös appeen seassa

Katso jälleenmyyjät ja tutustu tuotteisiin www.biofarm.fi

Yrittäjäntie 20, 03600 Karkkila p. 09-2252560


Enemmän rasvaa, parempi maitotili

Kun maidon perushinta laskee, on löydettävä uusia keinoja tuottavuuden turvaamiseksi. Me Raisioagrolla olemme kehittäneet sinulle rehuja, joilla saat tuotannostasi kannattavampaa. Avainasemassa on rasva, josta meijerit maksavat jatkossa parempaa hintaa. Uudet Maituri- ja Opti-pitoisuusrehumme sekä Benemilk nostavat tutkitusti maidon rasva- ja valkuaispitoisuutta tavalla, joka näkyy maitotilissä. Pyydä asiakkuusvastaavaasi näyttämään €KM®-laskurilla, paljonko pitoisuuksien muutos vaikuttaa sinun tilallasi.


TOIM

ITUS

TA JOH

J A LT

A

Kannattavuuskriisiin etsitään ratkaisuja

R

uoantuotanto ja etenkin maidon­ tuotanto käyvät läpi vaikeaa mur­ rosaikaa. Maatalouden kannatta­ vuuskriisiin etsitään ratkaisuja sel­ vitysmies Reijo Karhisen johdolla, ja Valioryhmää on kuultu selvityksen puitteissa. Odotukset ratkaisujen löytämiseksi ovat korkeal­ la, vaikka kuivan kesän aiheuttamiin ongelmiin ne eivät tuokaan helpotusta.

kuluttajat kertoivat, että ovat valmiita maksa­ maan maidosta nykyistä enemmän. Tahtotilaa tuottajien tukemiseen löytyy. Toisaalta, Valion vastaanottamasta maidosta vain 5 prosenttia menee perusmaitoihin, joten on tärkeää, että kuluttajat ostavat myös suomalaisia juustoja ja muita tuoretuotteita. Vaikka tuoretuotteissa on hyvä kotimaisuus­ aste, niin juusto liikkuu yli rajojen, myös Suomeen. Haluamme mui­ den kotimaisten meijereiden kans­ "Valion omat kulut sa herätellä suomalaisia ymmärtä­ omien valintojen vaikutuk­ suunnataan kasvun mään set kotimaisen ruoantuotannon synnyttämiseen." jatkuvuudelle ja pyrimme nosta­ maan juustojen arvostusta tänä syksynä juustokampanjalla.

Valion tilityskyky omistaja­ osuuskunnille riippuu siitä, miten paljon kuluttajat tuot­ teitamme ostavat ja miten hy­ vin kauppa ne valikoimiinsa ottaa sekä miten paljon saam­ me myytyä tuotteitamme val­ tion, kuntien ja ravintoloiden keittiöihin. Viennin kannattavuuteen vaikuttavat mm. hinta, jonka saamme maitojauheesta ja vois­ ta maailmalta, sekä se, miten hyvin etenkin Ruot­ sin, Viron ja Venäjän euromääräiset myynnit ke­ hittyvät. Valio vastaanottaa noin 80 prosenttia suoma­ laisesta maidosta. Kotimaan markkina tuo 60 prosenttia liikevaihdostamme – se on kannatta­ vuutemme selkäranka.

Suomessa maitotuotteiden tuoretuotemarkkina on erittäin kilpailtu. Sen voi todeta, kun katsoo kauppojen laajoja ja monipuolisia maito­ ja tuore­ tuotehyllyjä. Nestemaitomarkkinalla ja kermoissa kilpailu jo pelkästään suomalaisten toimijoiden kesken on kovaa, ja tarjontaa on enemmän kuin kulutusta. Neuvottelemme asiakkaidemme kanssa jopa kolme kertaa vuodessa tukkuhinnoista ja määris­ tä, ja yhtenä asiana esillä on tänä syksynä mm. tilojen kustannusten muutokset. Kokonaiskan­ nattavuuden ratkaisee hinnan lisäksi myydyt volyymit: Jos hinta nousee, mutta myyty määrä pienenee, lopputulos voi olla negatiivinen. Erityisen tärkeää vähittäiskauppamyynnin lisäksi on onnistua food service ­tukkukaupan myynnissä sekä julkisten hankintojen kilpailu­ tuksissa. On upeaa, että Ylen teettämässä kyselyssä

Valion viennin osuus on 40 prosenttia liikevaih­ dosta. Ruotsi on suurin kuluttajatuotteiden vien­ timaamme, ja siellä olemme kasvaneet tasaisesti. Venäjällä ja Virossa toimimme nyt monen kan­ sainvälisen bränditalon tavoin: ostamme raaka­ ainetta vain sen minkä tarvitsemme, minimoim­ me raaka­aineiden kustannukset ja teemme kokonaisuudella voittoa, joka voidaan tulouttaa omistajille. Teollisuuspuolella voin hinta ja kysyntä ovat olleet korkealla. EU:n suurten interventio­ varastojen vuoksi maitojauheen hinta on matala, mikä on heikentänyt Valion tulosta. Jos tänä vuonna Valion myymästä rasvatto­ masta maitojauheesta saataisiin edelleen vuoden 2013 huippuhintaa, olisi sen vai­ kutus Valion maitotuottoon 3,9 snt/l. Valion omat kulut suunnataan kasvun synnyttämiseen. Käynnissä on jatkuva kustannussäästöohjelma, jonka toteutu­ mista valvoo maitotilayrittäjistä koostuva Valion hallitus. EU:n paras ja tasaisin maidon hinta omistajaosuuskunnille on omistaja­ strategiamme kulmakivi ja ohjaa toimintaamme Valiolla – haemme omistajien maidolle parhaan mahdollisen katteen niin koti­ kuin ulkomaan markkinoilta.

ANNIK K A HU R M E Toimitus johta j a , Valio Oy Twitte r : @A n nik kaHur me

MAITO JA ME * 11


Kuiva-aineella parempi tili VANHA MIKKILÄN TILALLA LIEKSASSA SATSATAAN MAIDON RASVA- JA VALKUAISPITOISUUKSIIN, MIKÄ TUO VUODESSA TUHANSIA EUROJA PAREMMAN MAITOTILIN. PITOISUUDET ON SAATU KORKEIKSI TARKKUUSSILPUTULLA SÄILÖREHULLA JA PUOLITIIVISTEEN SEKÄ VILJAN KÄYTÖN OPTIMOINNILLA. T E K S T I J A K U VA T M A R K K U P U L K K I N E N

”Hyvä säilörehu on laadukkaan maidon perusta”, Jukka Kurki painottaa. Nurmen kasvua elokuun alussa mittailivat myös Mari Kiljunen (vas.) ja ProAgrian neuvoja Aija Vartiainen.

12 * MAITO JA ME


MAITO JA ME * 13


TEE

MA KUIVUUS kuritti nurmisatoa Pohjois-Karjalassa, kuten koko Suomessa. Maitotilayrittäjä Jukka Kurki arvioi, että sadosta menetettiin kolmannes. Rehupula ei kuitenkaan iske, sillä Kurki sai ostettua muilta viljelijöiltä noin 30 hehtaarin nurmirehut. Rehuviljasta hän toivoo laadukkaampaa satoa kuin viime vuonna. ”Viime vuoden vilja oli sen verran huonoa, että emme päässeet rasvaja valkuaispitoisuuksissa tavoitteeseemme”, Kurki kertoo. Maidon kuiva-ainepitoisuuksia ei voi vastoinkäymisestä huolimatta pitää huonoina. Viimeisimmän 12 kuukauden aikana rasvapitoisuus on ollut 45 lehmän karjassa parhaimmillaan 5,2 ja valkuaispitoisuus 3,7 prosenttia. Energiakorjattu maidon keskituotos (EKM) on 10 380 kiloa vuodessa. ”Maidon perushintaan verrattuna hyvät pitoisuudet tuovat vuodessa noin 14 000 euron lisätulon”, Kurki laskee. YRITTÄJÄNÄ Jukka Kurki on toiminut lähes 20 vuotta. Hänen avopuolisonsa Mari Kiljunen on työskennellyt yrittäjäkumppanina kahdeksan vuotta. Yrittäjien selkeä tavoite on ollut koko ajan mahdollisimman vahvan maidon tuottaminen. ”Pelkkää nestettä ei kannata meijeriin kuljettaa. Maidossa pitää olla riittävästi kuiva-ainetta”, Kurki linjaa. Hänen mielestään energiakorjattu keskituotos onkin litramäärää parempi mittari tuotannon kannattavuudelle. Aivan ilmaiseksi isot rasva- ja valkuaispitoisuudet eivät synny. Säilörehua pitää viljellä tosissaan ja ostorehujakin tarvitaan. Yrittäjät laskevat tarkasti, että panostukset kannattavat taloudellisesti. ”Olemme mukana ProAgrian tuotosseurannassa ja teemme päivälaskelmat kerran kuukaudessa. Ruokintasuunnitelmat teetämme luottoneuvojallamme. Tällä hetkellä hyödynnämme myös uutta KPI-mittaristoa päivittäin. Se on todella hyvä johtamisen väline.” TILAN luottoneuvoja on ProAgria Itä-Suomen tuotanto- ja talousasiantuntija Aija Vartiainen. Toimivaa yhteistyötä on takana yli vuosikymmen. Sen huomaa yrittäjien ja neuvojan jutustelusta. ”Olemme tavalla tai toisella yhteyksissä vähintään kerran kuukaudessa. Se on sähköisillä työkaluilla helppoa. Näytemitan jälkeen tarkastan tilan tuotostulokset. Ne kertovat omalta osaltaan ruokinnan onnistumisesta”, Vartiainen kertoo. ”Ruokintasuunnitelma päivitetään tilalle aina säilörehun vaihtuessa ja muutenkin, jos tarvetta ilmenee. Nelisen kertaa vuodessa käymme asiat läpi kasvotusten. Tilakäynneillä keskitytään tulosten tulkintaan ja navettahavaintojen tekemiseen.” Vartiainen laatii tilalle myös tilinpäätökset ja muut talouslaskelmat. Maidontuotannon toimet onkin kytketty tiiviisti tilan kannattavuuteen. YRITTÄJÄT haluavat tietää minkä laatuista rehua eläimet saavat. Siksi pelloilta otetaan korjuuaikanäytteet ennen säilörehun sadonkorjuuta. ”Kaikissa nurmissamme on apilaa, ja rehun valkuaispitoisuus onkin yleensä riittävän hyvä. Kiinnitän enemmän huomiota kuituun ja korjaan rehun hieman vanhempana. D-arvotavoitteemme on 69”, Kurki kertoo. Säilörehunäytteet tila ottaa noin viikko siilon avaamisen jälkeen. Laakasiiloja on vain kolme, joten laadunhallinta on melko yksinkertaista. ”Rehu on varsin tasalaatuista läpi siilon. Otamme kuitenkin usein toisen näytteen, kun siilo on syötetty puoleen väliin. Rehuviljoista teetämme myös analyysit.”

14 * MAITO JA ME


VANHA MIKKILÄN TILA, KYLÄNLAHTI, LIEKSA Yrittäjät: Eläimet:

Mari Kiljunen, 46, ja Jukka Kurki, 43, sekä 16- ja 18-vuotiaat pojat ja 4-vuotias tyttö 45 lehmää (ayrshire 50 %, holstein 50 %), nuorta karjaa 65 (lihasonnit ja -hiehot kasvatetaan itse) Pelto: 82 ha (24 ha omaa peltoa), nurmea 40–50 ha, loppu rehukauraa Navetta: Lypsyasemalla varustettu pihatto (1999), laajennus yhdelle robotille ja yhteensä 60 lehmälle rakenteilla, jaloittelutarha. Tuotos: 10 300 kg (EKM), rasvaa 5,2 %, valkuaista 3,7 %, 365 000 l maitoa meijeriin/v. Menestystekijät: Hyvät nurmet ja säilörehu sekä henkilöstö Motto: Terveenä eläkkeelle!

Vanha Mikkilän tila sijaitsee kauniin Viekijärven rannalla Lieksassa. Navettaan asennetaan parhaillaan ensimmäistä robottia. Eläinmäärä nousee remontin myötä 60 lehmään.

”On tärkeää laskea, että ostorehukustannukselle saa myös katetta. Tähän asti on saanut.” MAITO JA ME * 15


Kurki tykkää pyöritellä numeroita. ”KPI-mittariston luvut katson joka päivä puhelimeltani. Karjakompassin kannattavuuslaskelmat käymme myös huolella läpi. Maidon hyvien pitoisuuksien ansiosta olemme saaneet pidettyä litrahinnan 40 sentin tietämissä. Siinä on raja, jolla pää pysyy veden pinnalla”, Kurki tiivistää. MAIDON hyvän laadun perustaksi Kurki nimeää säilörehun lisäksi puolitiivisteen käytön. ”Puolitiivisteen määrällä pystymme säätämään tarkasti maidon pitoisuuksia. Mitä tarkemmin optimoi puolitiivisteen käytön, sitä enemmän saa rasvaa ja valkuaista, ja näin kannattavuuskin paranee. Ilmaista tiiviste ei ole ja siksi on tärkeää laskea, että ostorehukustannukselle saa myös katetta. Tähän asti on saanut erittäin hyvin”, Kurki iloitsee. Puolitiivisteenä tilalla käytetään Benemilkiä. Sitä annetaan lehmille keskimäärin 5–6 kiloa päivissä, parhaille jopa 7–8 kiloa. Puolitiiviste ja omat viljat tarjotaan kahdesta kioskista. Säilörehu jaetaan ruokintapöydälle rehuvaunulla ja päälle ripotellaan vitamiinirehu. Ruokintapöydän aitaan on kiinnitetty myös reilusti suolakiviä. Aija Vartiainen korostaa, että puolitiivisteen vaikutus maidon määrään ja laatuun näkyy kunnolla vasta 3–4 kuukauden päästä. Kokeilut ja johtopäätelmät kannattaakin tehdä ajan kanssa. Vanha Mikkilän tilalla puolitiivistettä alettiin käyttää vuonna 2014. Melko nopeasti rasvapitoisuus nousi 4,6 prosentista yli viiteen. Samalla energiakorjattu maitotuotos nousi silloisesta 9 000 kilosta 10 000 kiloon. MAIDON laatua kehitetään luonnollisesti myös jalostuksella. Tällä hetkellä tilan lehmistä puolet on ayrshirejä ja toinen puoli holsteineja. ”Ayrshire antaa selvästi enemmän rasvaa kuin holstein. Jalostamme kumpaakin rotua jalostusneuvojan kanssa enemmän rasvaa tuottavaan suuntaan”, Mari Kiljunne sanoo. ”Hyvä utarerakenne on myös tärkeimpiä tavoitteitamme. Keskitymme myös eläinten kestävyyden parantamiseen.” KURKI ja Kiljunen eivät jää laakereilleen lepäämään, vaikka eläinaines on hyvä, ruokinta osataan ja pihatto sekä lypsyasema toimivat hyvin. Tilalla on parhaillaan menossa lypsyrobotin asennus ja siihen liittyvät pihaton muutostyöt. ”Nostamme eläinmäärän 60 lehmään. Nykyisten seinien sisälle mahtuu 15 uutta parsipaikkaa. Investoinnin on tarkoitus olla valmis marrasjoulukuussa”, Kurki kertoo. Uudessakin navetassa säilyy erillisruokinta. Väkirehu jaetaan laajennuksen jälkeen kahdesta kioskista ja robotilta. Yrittäjien tavoitteena on robotin avulla nostaa keskituotos kahden vuoden sisällä 11 000–11 500 kiloon ja hieman myöhemmin 12 000 kiloon. Huolellisesti suunniteltu investointi maksaa noin 300 000 euroa. ”Tänä vuonna keskitymme robotin käyttöönottoon. Ensi vuoden alussa tarkennamme ruokintaa niin, että saamme rasvan ja valkuaisen määrät taloudellisesti mahdollisimman korkeiksi. Osuuskunnan hinnankorotus rasvalle pitää hyödyntää”, Kurki painottaa. Kurki suunnittelee, että navetan laajennuksen jälkeen hän voi vähentää urakointitöitään ja olla enemmän navetassa. Urakointi on laajentunut ajankäytön kannalta hieman liikaakin. Robotin avulla on helpompi saavuttaa myös yrittäjien yhteinen ja tärkein pitkän tähtäimen tavoite. ”Haluamme päästä terveinä eläkkeelle”, yrittäjäkumppanit hymyilevät. Ainakin tällä hetkellä näyttää hyvältä. Ilmeet ovat iloiset pitkistä työpäivistä huolimatta. 16 * MAITO JA ME


TEE

MA

LAURA NYHOLM Kehityspäällikkö Va l i o A r t t u r i ® - p a l ve l u t

Säilörehujen laadussa ja määrässä isoja eroja

M

POIKKEUKSELLISEN KUIVAN JA LÄMPIMÄN KASVUKAUDEN SÄILÖREHUT NÄYTTÄVÄT RAAKA-AINENÄYTTEIDEN TULOSTEN PERUSTEELLA RUOKINNALLISELTA ARVOLTAAN VAIHTELEVILTA.

yös säilörehujen määrässä on suuria alueellisia eroja ja jopa saman tilan eri lohkojen välillä on suuret erot rehun määrässä ja laadussa. Osalla tiloista rehumäärä jää haastavien olosuhteiden takia tavallista ja jopa tarvetta pienemmäksi. Säilörehujen ostamiseen ja myyntiin saa apua Valio Artturi® Facebook-ryhmästä. ENSIMMÄISEN sadon säilörehujen raaka-aineet ovat keskimäärin tavallista kuivempia, D-arvo on hieman korkeampi ja kuitupitoisuus matalampi kuin viime vuosina. Sokeripitoisuus on ensimmäisen sadon säilörehun raaka-aineissa korkea, mutta valmiiden säilörehujen sokeripitoisuus selviää kuitenkin vasta, kun säilörehu analysoidaan säilönnän jälkeen. Toisen ja kolmannen sadon korjuu on osassa maata vielä kesken. Alustavien tulosten perusteella myös toisen sadon säilörehun raaka-ainenäytteet ovat viime vuosia kuivem18 * MAITO JA ME

pia. D-arvot ovat keskimäärin matalampia ja kuitua on hieman enemmän viime vuosiin verrattuna. Säilörehun raaka-aineiden koostumustulosten perusteella saa arvion säilörehun koostumuksesta ja ruokinnallisesta laadusta, jos säilöntä onnistuu hyvin. Lopullisen rehun koostumuksen, rehuarvot ja säilöntälaadun kertoo Valio Artturi® -säilörehuanalyysi, jossa säilönnän vaikutukset tulevat myös analysoitua. JOS SÄILÖREHUSTA on pulaa tai vastaavasti jos sitä rehumäärien arvioinnin jälkeen näyttää olevan yli oman tarpeen, Valio Artturi® Facebook-ryhmästä voi löytyä apua. Valiolaisille maitotilayrittäjille tarkoitetussa Facebook-ryhmässä on säilörehuille myydään/ostetaan -palsta, johon voi jättää oman ostotai myynti-ilmoituksensa. Tätä kautta voi myös tarjota kolmatta nurmisatoa muille korjattavaksi, jos itsellä ei ole tarvetta. Myös osuuskunnat keräävät tietoja tiloista, joilla rehua on yli oman

Tilastot säilörehujen raaka-aineista ja laadusta löytyvät Valman Valio Artturi® -osiosta tarpeen, sekä tietoja lisärehua tarvitsevista tiloista. Ota yhteyttä osuuskuntasi Valio Artturi® -asiantuntijaan. Valmakaupan sivustolla olevaa ilmoitustaulua voi käyttää tilojen väliseen säilörehukauppaan. Jätä ilmoitustaululle oma ostoilmoitus tai tarjoa säilörehua myyntiin. Lue lisää aiheesta: www.maitojame.fi/ sections/ruokinta-ja-rehu


Korjuuaikanäytteistä apua 1. sadon korjuuajankohdan arvioinnissa

K

orjuuajan arvioinnissa korjuuaikanäytteistä oli tänä vuonna varsinkin ensimmäisen sadon korjuun aikaan suuri apu, koska pelkät kasvustohavainnot saattoivat johtaa harhaan. Vaikka timotei tuli tähkälle, D-arvon lasku oli sen jälkeen alkukesästä maltillista. Jos ravinteita ja kosteutta riitti, kannatti sadonkorjuuta hieman myöhästyttää ja odotella sadon määrän kasvua sekä seurata D-arvon kehitystä korjuuaikanäytteiden avulla.

Korjuuaikanäytteiden määrä 2016–2018 1 400

2016

1202

1 200

1098

2017

1 000 549

600

394

400 200

ij Ev

är

os

48

16

0

n ve

2018

712

800

u

m us

O

su

ei

us

je

k

ri

t un

aL

än

M si-

O

su

ai

u

to

u sk

nt

aI

t

O

M ä-

su

ai

us

k

to

t un

aM

O

a

s

it

u os

s uu

om

ku

n

i

P ta

oh

O

Nurmesta kasvun aikana otettavien korjuuaikanäytteiden määrä on noussut viime vuosina. Tänä vuonna korjuuaikanäytteitä oli elokuun puoliväliin

jo

su

n la

k us

M

un

ai

t

to

uo aT

tt

M

aj

uu

n ai

M

tu t(

ai

tk

to

im

us

la

i to

e ks

ty

m

.)

mennessä otettu jo yli 4 000 kappaletta. Korjuuaikanäytteitä voi käyttää yhtenä apuvälineenä oikean korjuuajankohdan arviointiin ja päätöksentekoon.

MAITO JA ME * 19


TEE

MA

Mitä säilörehusi maksaa laskuri paljastaa SÄILÖREHUN TUOTANTOKUSTANNUSLASKURI KERTOO, KUINKA PALJON SÄILÖREHUN TUOTTAMINEN MAITOTILAYRITTÄJÄLLE MAKSAA. SEN SAA KÄYTTÖÖNSÄ VALIO ARTTURI®-TIIMILTÄ.

I

lman säilörehua ei ole maidontuotantoa. Mitä laadukkaampaa säilörehu on, sitä pa­ remmat edellytykset tilalla on kannattavaan tuotantoon. Säilörehun kustannuksiin vaikut­ tavat koneista ja pellosta aiheutuvat kustannukset, kuten polttoaineet, korjaukset ja pellon vuokrat. Säilörehun tuotantokustannukset vaihtelevat tiloilla valtavasti – aina yrittäjä ei välttämättä edes tiedä, kuinka kilpailukykyistä oma nur­ mentuotanto on. ”Maitotilayrittäjä voi vaikuttaa säilörehun tuotantokustannuksiin omilla valinnoillaan toisin kuin mo­ neen muuhun asiaan”, huomauttaa Maitoakatemian projektityöntekijä Antti Keskipalosaari Osuuskunta Pohjolan Maidosta. ”Mitä halvempaa laadukas säilö­ rehu on, sitä enemmän maitotilalli­ selle jää rahaa muuhun käyttöön.” KUSTANNUSTEN arvioimisessa auttaa säilörehun tuotantokustan­ nuslaskuri, joka kertoo, paljonko säilörehun tuottaminen maitotila­ yrittäjälle maksaa (snt/kg ka). Laskurin saa käyttöönsä oman osuuskunnan neuvojalta, ja tavoit­

20 * MAITO JA ME

T E K S T I S U S A N N A C YG N E L

teena on saada se myös Valmaan mahdollisimman nopeasti. Maitotilallisten kokemukset ovat olleet myönteisiä. ”Laskuri on helpottanut kustan­ nusten vertailua ja yhä kannatta­ vamman maidontuotannon suunnit­ telua”, Keskipalosaari kertoo. ”Mitä voit laskea, sitä voit kehittää.” MAITOTILAYRITTÄJÄ Aki Kannia­ la tutustui säilörehun tuotantokus­ tannuslaskuriin Maitoakatemian pienryhmässä. Hän työskentelee vanhempiensa kotitilalla, jossa on 50 lypsävää ja saman verran nuor­ karjaa. Peltoalaa tilalla on 135 heh­ taaria, jos laskee yhteen omat ja vuokratut alueet. Lähitulevaisuudes­ sa tilan suunnitelmissa on investoida uuteen 150­paikkaiseen navettaan ja lisätä peltopinta­alaa. Kanniala aikoo ottaa laskurin

käyttöön kotitilallaan. ”Olisi tärkeä tietää, miten paljon säilörehun tuo­ tanto maksaa, jotta voisimme vaikut­ taa kustannuksiin”, hän perustelee. ”Laskurilla saisin tietää vuosikohtai­ set vaihtelut säilörehun tuotantokus­ tannuksissa ja olisin nykyistä parem­ min ajan tasalla siitä, mitä jää vii­ van alle.” Kannialan tilalla ei ole aikaisem­ min mitattu tuotantokustannuksia. ”Olemme pyrkineet tuottamaan mahdollisimman suuria säilörehu­ satoja maksimoimalla korjatun sa­ don määrän mahdollisimman pie­ nillä kustannuksilla.” LASKURI on tehty Excel­pohjaan, johon merkittään omat ja vuokrapel­ tojen pinta­alat hankinta­ ja vuokra­ hintoineen sekä kesäaikana kertynyt sato siltä alalta. ”Sarakkeisiin mer­ kitään myös tukialueet sekä kaikki mahdolliset kustannukset, kuten käytetyt muovit, säilöntäaineet ja polttoaineet”, Kanniala listaa. Laskurin käyttö vaatii Kannialan mukaan perehtymistä ja lisäksi tieto­ jen päivittämistä, kun jokin asia, esi­ merkiksi peltopinta­ala, muuttuu. ”Uskon, että siitä saatava tieto on kuitenkin vaivan arvoista, sillä täy­ tyyhän tilallisen tietää kulunsa.”


TEE

MA

Laiduntava eläin voi hyvin OSUUSKUNTA POHJOLAN MAIDON MAITOTILAYRITTÄJIEN MIELESTÄ ELÄINTEN HYVINVOINTI JA TERVEYS ON TÄRKEIN PERUSTE LAIDUNTAMISEN JA JALOITTELUN JÄRJESTÄMISEEN.

E

T E K S T I A N N I I N A S Ä I S Ä , E M M A A A M U V U O R I j a M AT T I J Ä R V I

läinten ulkoiluttami­ sesta ja laiduntami­ sesta koetaan olevan imagohyötyä, koska kuluttajat näkevät lai­ duntavan lehmän. Laiduntaminen edistää myös hoitajan hyvinvointia ja mahdollistaa lehmälle selkeämmät kiimat. Se on myös taloudellista. MAITOTILAYRITTÄJÄT näkevät laiduntamisen tulevaisuuden risti­ riitaisena. Etenkin ne maitotilayrit­ täjät, joilla on parsinavetta, eivät usko laiduntamisen lisääntymiseen suurenevan karjakoon ja pihatto­ navetoiden yleistymisen vuoksi. Kuitenkin suurten pihattonavet­ tojen omistajat uskovat, että laidun­ taminen lisääntyy, jos laiduntamisen ja jaloittelun mahdollisuudet osa­ taan huomioida uuden navetan rakentamisen ja vanhan navetan laajennuksen suunnittelussa. Moni maitotilayrittäjä kaipaisi asiantuntija­apua laiduntamisen järjestämiseen. Esimerkiksi auto­ maattilypsytilat haluavat tietoa hyvistä laidunnuskäytänteistä. Suurimpana kannustavana tekijä­ nä laiduntamisen lisäämiseksi näh­ dään erilaiset taloudelliset kannusti­ met. Maitotilayrittäjät haluavat saa­

da laidunmaidosta lisähintaa, joko tukina tai maidosta maksettavana lisähintana. Myös hyvinvointituen kohdentaminen kannustaisi laidun­ tamiseen. SUURIN haaste laiduntamisen jär­ jestämisessä on soveltuvien peltoloh­ kojen hankala sijainti. Monilla tiloil­ la laitumelle pääsy edellyttäisi pitkää kulkumatkaa ja autoteiden ylityksiä. Automaattilypsypihatoissa lai­ duntamisen järjestäminen ilman siihen soveltuvia peltolohkoja näh­ dään usein mahdottomana. Syynä on muun muassa huoli siitä, millainen vaikutus laiduntamisella olisi eläin­ ten kulkuun robotilla. Jaloittelun mahdollisuudet näh­ dään parempina: eläimillä ei ole jaloittelutarhassa tarjolla vettä tai rehua, joten ne kulkevat useammin navettaan. Nykypäivänä suurissa pihatto­ navetoissa eläimet jaloittelevat ja ulkoilevat, eivät laidunna. Ne joutu­ vat käymään syömässä myös sisäl­ lä laidunkauden aikana, koska pi­ haton pinta­ala ei riitä täyttämään ravinnontarvetta. Ja vaikka pihatos­ sa eläin pystyykin liikkumaan va­ paasti, liikkumisen määrä monin­ kertaistuu laitumella.

Jos laidunolosuhteet ovat kunnos­ sa, ulkoilusta on kiistatointa hyötyä. Liikunnan myötä eläimen veren­ kierto tehostuu ja lihaksisto vahvis­ tuu, mikä vaikuttaa positiivisesti eläimen yleiskuntoon. Yleiskunnon kohentumisen myötä muun muassa poikimisen on koettu sujuvan hel­ pommin. Hedelmällisyyden on arvioitu myös paranevan. Laidun on lehmälle luontainen ympäristö, jossa se pää­ see toteuttamaan luontaista käyttäy­ tymistään. Se helpottaa kiimojen havainnointia. Jaloittelu on eduksi myös eläinten hyvinvoinnille ja sorkkaterveydelle. Lähde: "Lypsykarjan laidunnus ja jaloittelu Osuuskunta Pohjolan Maidon toiminta-alueella"-opinnäytetyö. Maitotilayrittäjille tehtiin lomakekysely, johon vastasi 165 henkilöä. Lisäksi haastateltiin 10 maitotilayrittäjää. Kirjoittajat ovat Oulun ammattikorkeakoulun 3. vuoden agrologiopiskelijoita ja heidän työnsä ohjannut opettaja. Opinnäytetyön kypsyysnäyte on kokonaisuutena luettavissa maitojame.fi:ssä. Muita tuloksia voi tarkastella myöhemmin Theseuksessa julkaistavassa opinnäytetyössä.

MAITO JA ME * 21


TEE

MA

Satsaa ruokinnan suunnitteluun

T U I J A H U H TA M Ä K I Johtava asiantuntija, lypsylehmien ruokinta ProAgria Keskusten Liitto

PROAGRIAN UUDISTUVAT PALVELUT YHDISTÄVÄT TOIMIVAN RUOKINNAN JA TUOTTAVIMMAT TOIMINTA- JA HOITOKÄYTÄNNÖT.

Y

hä useammat ja suuremmat tilat luottavat ProAgrian ruokin­ nan suunnitteluun, jon­ ka vahvuutena on riip­ pumattomuus. Suun­ nitelmat ja vertailut tehdään kunkin tilan tuotantotavoitteiden ja käytettävissä ole­ vien rehujen, hinto­ jen ja resurssien poh­ jalta. ProAgria laskee, mihin asti säilörehu riittää ja miten paljon tarvitaan ostorehuja. KarjaKompassi on Pro­ Agrian ruokinnan suunnitte­ luohjelma. Se löytää kulloinkin käytössä olevista vaihtoehdoista ne rehut, jotka antavat eniten maito­ tuloa rehukustannusten vähentämi­ sen jälkeen. Päivälaskelman avulla selvitetään nykyisen ruokinnan oi­ keellisuus niin lehmän kuin talou­ denkin näkökulmasta, mikä tuottaa hyvät seurantamittarit KPI:hin. RUOKINNAN ohjaus ­palvelut uudis­ tuvat. Tavoitteena on tuottaa run­ saasti sekä maitoa että pitoisuuksia, mutta säilyttäen eläinten terveys ja ruokinnan kannattavuus. Keinot ovat tuttuja: rehujen hyvä laatu ja sen tunteminen sekä säännöllinen ruokinnan onnistumisen seuranta, karjahavainnot ja tarvittavat kor­ 22 * MAITO JA ME

Koska tuotantotavoitteisiin pää­ seminen edellyttää paitsi ruokin­ nan myös hoidon, olosuhtei­ den ja työrutiinien hallin­ taa, ProAgria on kehittä­ nyt Ruokinnan ohjaus ­palveluiden tueksi eri osa­alueet yhdistä­ viä täsmäpalveluita. Nämä moduuleiksi­ kin kutsutut napakat, yhden tilakäynnin mittaiset kartoitus­ ja sparrauskäynnit toimivat ongelman ratkaisussa sekä ope­ tustuokioina ja enna­ koivina kartoituksina.

Napakat, yhden tilakäynnin mittaiset ja tuotannon eri osa-alueisiin pureutuvat täsmäpalvelut täydentävät Ruokinnan ohjausta. Niissä yhdistyy kerätty tieto, yhdessä tehdyt havainnot ja pohdinta sekä hyvät käytännöt.

jaukset. Uutta on ruokinnan paketti­ palvelujen korvaaminen palvelukoko­ naisuudella, joka räätälöidään mai­ totilayrittäjän tarpeisiin ja joka mu­ kautuu muutoksiin vuoden aikana. Palvelun perusta on esimerkiksi puoli­ tai neljännesvuosittain tai vaikka kuukausittain tehtävä ruo­ kinnan tarkastelu.

SEOSTSEKKI­palvelussa käy­ dään maitotilayrittäjän kanssa läpi koko seosprosessi rehusiiloilta vaunun kautta ruokintapöydälle ja edelleen lehmiin. Seoksen tekemi­ sen taloudellisuus sekä seoksen tasa­ laatuisuus ja toimivuus ruokinnassa käydään läpi. Vasikoista vauhtiin ­palvelussa keskitytään alle kahden kuukauden ikäisiin vasikoihin ja käydään läpi muun muassa vasikan ensihetket, ternimaidon laatumittarit ja poh­ ditaan, tehdäänkö vasikkalan työt joka kerta samalla tavalla. LEAN­ideologia on uusissa täsmäpalveluissa aina mukana: poistetaan hukkaa eli ylimääräistä, etsitään parannuksen kohteita ja yhdenmukaistetaan tekemistä.


Voimmeko auttaa sinua menestymään?

LISÄTIETOJA RUOKINTA-ASIANTUNTIJALTASI. VERKKOKAUPPA:

hankkija.fi

<

100 päivää maidossa

Paljon maitoa Terveet lehmät • 50 kg maitoa/päivä • 3,3 % valkuaista • 4,0 % rasvaa

<

Tavoitteet, tarpeet ja haasteet vaihtelevat lypsykauden eri vaiheissa. Keskity olennaiseen ja nosta maitotuotto uusiin ennätyksiin. Suunnittelemalla ja toteuttamalla lypsylehmien ruokinta tilasi tuotantoon sopivalla Hankkijan ruokintaohjelmalla, olet askeleen edellä.

100 päivää poikimisesta

FOKUS TUOTOSVAIHEISIIN, KAIKKI KOHDALLEEN! 100 päivää maidossa

Korkeat pitoisuudet Kuntoluokat haltuun • 35 kg maitoa/päivä • 3,5 % valkuaista • 4,5 % rasvaa


TEE

MA

Tuliko riittävästi luomurehua?

T I I N A P E LT O N E N Tu o t a n t o n e u v o n n a n harjoittelija Osuuskunta Maitosuomi

VAIKKA LUOMUPELTO KESTÄÄ KUIVUUTTA JOPA PAREMMIN KUIN TAVANOMAINEN PELTO, HELTEINEN KUIVA KESÄ AIHEUTTAA LUOMUMAITOTILAYRITTÄJILLE HUOLTA SÄILÖREHUN RIITTÄVYYDESTÄ.

L

uomunaudan ruokin­ ta pohjautuu laaduk­ kaaseen apilapitoiseen säilörehuun. Ensim­ mäinen säilörehusato sisältää usein vähän valkuaista ja jää pienemmäksi kuin toinen sato. Luomutiloille on yleistä korjata nurmipelloilta vain kaksi satoa. Oikeiden nurmiseosten valinta ja pellon kasvukunnosta huolehti­ minen ovat luomuviljelyssä avain­ asemassa. OMISTA ja vuokrapelloista saatava vuotuinen keskimääräinen rehu­ määrä auttaa ennakoimaan ja suun­ nittelemaan ruokintaa seuraavaan kasvukauteen saakka. Jokainen tila pyrkii saamaan vähintään tarvitsemansa säilörehun omilta pelloilta. Kaikilla luomu­ tiloilla ei ole mahdollisuutta viljellä omaan tarpeeseen viljoja tai val­ kuaiskasveja, mutta niiden tarve ruokinnassa on kuitenkin tiedossa. Ensimmäinen säilörehusato jäi tänä kesänä useilla tiloilla paljon pienemmäksi kuin normaalisti, mikä herätti huolen rehujen riittävyydestä talven yli. Tilat ovat paikanneet puu­ tetta mahdollisuuksien mukaan korjaamalla SV2­ ja luomuviher­ lannoitusnurmia säilörehuksi. 24 * MAITO JA ME

KOKOVILJASÄILÖREHU on hyvä lisä nurmisäilörehuun, ja lisäksi se tuo vaihtelua luomutilan viljely­ kiertoon. Viljoista saadaan energiaa sekä kuitua ja palkokasveista valku­ aista sekä sulavuutta rehuun. Seos­ kasvustoista saadaan myös enem­ män satoa, ja ne lisäävät rehun oma­ varaisuutta. Tänä vuonna monet ovat hake­ neet rehumääriin täydennystä ke­ räämällä puintitarkoitukseen kylve­ tyn viljan kokoviljasäilörehuksi joko omilta tai sopimusviljelijöiden pel­ loilta. Monin paikoin viljapelloilla kävikin niin, että nurmet kasvoivat viljakasvuston läpi. Parhaiten kokoviljasäilörehu sopii lypsäville, kun se yhdistetään ensim­ mäiseen tai kolmanteen rehusatoon. YHTEISÖLLISYYS ja verkostoitumi­ nen muiden luomuviljelijöiden kans­ sa helpottaa puuttuvien rehukompo­ nenttien hankintaa. Kannattaa osal­ listua pienryhmien kokoontumisiin ja Luomuliiton paikallisosastojen toimintaan. Vapailla markkinoilla olevia rehu­, vilja­ ja valkuaiskasvieriä on helppoa kysellä tutuilta tai tutun tutuilta. Facebookissa toimii Luomutori­ ryhmä, jossa voi ostaa ja myydä luo­ mukelpoisia rehueriä. Täysrehun

hankinnassa kannattaa olla ajoissa liikkeellä. Rehun alkuperä ja luomukelpoi­ suus pitää aina muistaa varmistaa. Luomukirjanpitoon tarvitaan myös asiakirjaselvitys sekä vaatimuksen­ mukaisuusvakuustodistus. Viime vuonna myönnettiin poik­ keuslupia märän syksyn takia muun kuin luomukelpoisen viljan hankki­ miseen. Tällä hetkellä ei ole vielä tiedossa vastaavaa menettelytapaa helteisen ja kuivan kesän takia. Eh­ dot olivat silloinkin tiukat ja aiheut­ tivat hämmennystä lopputuotteiden käyttäjissä eli kuluttajissa.

VARMISTA SÄILÖREHUN RIITTÄVYYS • Pidä puolen vuoden määrä säilörehua reservissä. • Verkostoidu muiden luomutuottajien kanssa • Huolehdi tehokkaasta ja monipuolisesta viljelykierrosta riittävällä peltopinta-alalla.


TEE

MA

Säilörehussa haasteellinen kesä

AUVO SAIRANEN Erikoistutkija Luonnonvarakeskus Luke, Maaninka

KULUNUT KUIVA KESÄ ON OLLUT KARKEAREHUSADOSSA MONILLA TILOILLA VAIKEA TAI JOPA KATASTROFAALINEN. EI PALJON LOHDUTA, ETTÄ EUROOPASSA TILANNE SAATTAA OLLA VIELÄ PAHEMPI.

I

lmastonmuutoksen myötä sääilmiöiden ääripäiden on ennustettu voimistuvan. Varsinkin syyssateiden uskotaan lisääntyvän tulevina vuosina. Ainoa keino hallita vaihtelevia säitä on karkearehutuotannon monipuolistaminen ja riittävän puskurivaraston ylläpito. Väkirehua voidaan tarvittaessa ostaa, mutta säilörehun siirrettävyys on rajallista. VALIO ARTTURI® -analyysien perusteella tämän kesän ensimmäinen sato on D-arvoltaan keskimäärin yli 700 g/kg ka ja kuiva-ainepitoisuus yli 400 g/kg. Vastaavasti kuitupitoisuudet ovat matalia. Ruokinnalliselta arvoltaan rehut ovat olleet niittoaikaan todella hyviä. Laatu ei kuitenkaan pysty korvaamaan puuttuvaa satomäärää. Liian pieneksi jäävää varastoa ei voi hapanpötsiriskin vuoksi korvata väkirehumäärää lisäämällä. Toisen niiton rehujen keskimääräinen sulavuus raaka-aineanalyysien perusteella on ollut hieman keskimääräistä matalampi. Ensimmäisen ja toisen sadon sekoittaminen on järkevä tapa hyödyntää ensimmäisen sadon korkeaa D-arvoa.

vajeen täydennykseksi ruokintaan voi lisätä olkea tai kokoviljasäilörehua korkean väkirehuprosentin vastapainoksi. Satovajaustilanteessa talvikauden varastot täytyy mitata poikkeuksellisen tarkasti kuiva-ainepitoisuus huomioiden. TÄNÄ KESÄNÄ tehtyjen rehujen jälkilämpenemisriski on poikkeuksellisen suuri, sillä rehut on monesti saatu korjuuseen tavoitetta kuivempina. Tällöin kahden säilön pitäminen auki yhtä aikaa voi olla huono ratkaisu. Tässä tapauksessa on uskallettava muuttaa ruokinnan väkirehuosuutta totuttua reippaammin: hyvin sulavan ensimmäisen sadon rehun kanssa vähemmän väkirehua pötsiterveyden varmistamiseksi ja huonommin sulavan kakkossadon rehun kanssa enemmän väkirehua. KORKEAN väkirehuosuuden ruokinnassa rehuanalyysit ja ruokinnansuunnittelu ovat avainasemassa. Tärkkelyspitoisen viljan sijaan väkirehukomponentteina kannatta käyttää kuitupitoista leikettä tai ohrarehua, jos sellaista on saatavilla. Rehutehtailla on myynnissä myös muita myllyteollisuuden sivutuotteita sisältäviä kuitupitoisia rehuja. Mahdollisen säilörehun varasto-

SUOMEEN on suunniteltu tuotavaksi myös karkearehusta pelletöityä lisärehua. Tuote on suunnattu lähinnä hevosille, mutta sitä on mahdollista käyttää myös lypsykarjalle. Pelletöity lisärehu voi tulla kyseeseen, jos oma rehu ei riitä ja väkirehua ei voi enää lisätä ruokintaan. Lämmin kesä mahdollistaa kolmannen sadon korjuun useimmilla maitotiloilla. Syksyllä niitetty nurmi on tyypillisesti kuitupitoisuudeltaan matala ja D-arvoltaan korkea. Myöhään syksyllä korjattu rehu jää helposti kuiva-ainepitoisuudeltaan matalaksi. Syysrehu ei aina ole niin hyvää rehua lypsylehmille kuin mitä rehuanalyysit antavat odottaa, koska rehua syödään muita niittoja vähemmän. Parhaimmillaan kolmas niitto voi olla toisen niiton veroista. Kokonaisuuden kannalta syysniitto kannattaa ohjata nuorkarjalle tai mahdollisesti ajankohtaan, jolloin karjassa on vähiten vastapoikineita lehmiä. MAITO JA ME * 25


TEE

MA

Analysoi hivenaineet

LAURA KULKAS Te r v e y e d n h u o l t o eläinlääkäri, V a l i o Te r v e y s - p a l v e l u t

LEHMIEN HIVENAINEPUUTOKSIEN HÄIRIÖT OVAT USEIN EPÄMÄÄRÄISIÄ, JOTEN PARHAITEN HIVENAINEIDEN RIITTÄVYYDEN SAA SELVILLE TUTKIMALLA PELLON JA SÄILÖREHUN HIVENAINEPITOISUUDET JA ANALYSOIMALLA MAIDON.

H

ivenaineet ovat elintärkeitä monissa eläinten ja ihmisten aineenvaihdunnan toiminnoissa. Ne ovat mukana muun muassa puolustus- ja hormonitoiminnoissa sekä ravintoaineenvaihdunnassa. Eläinten hivenaineruokinnasta voi vetää johtopäätöksiä tarkastelemalla peltomaan hivenainepitoisuuksia, rehun ja etenkin säilörehun hivenainepitoisuuksia sekä laittamalla maito- ja verinäytteitä laboratorioanalyyseihin. Hivenainepuutoksista johtuvat häiriöt ovat eläimissä usein epämääräisiä, joten niistä on yleensä vaikea päätellä ongelman syitä. PELTOMAAN hivenainepitoisuudet vaikuttavat niillä tuotettujen kasvien hivenainepitoisuuksiin ja siten eläinten rehujen hivenainepitoisuuksiin. Tilakohtainen ympäristökorvausjärjestelmä ohjaa maanäytteiden ottamista ja viljavuustutkimusten tekoa. Suomessa peltomaasta analysoidaan hivenaineista yleensä kupari, sinkki ja mangaani. Kupari ja seleenitasot ovat usein niukat. Valio Artturi® -rehuanalyysissä on lisäanalyysinä mahdollisuus tutkia kivennäis- ja hivenaineet kaiken tyyppisistä rehuista. Valion rehu-

26 * MAITO JA ME

laboratoriossa analysoidaan hivenaineista mangaani, rauta, kupari ja sinkki. Lisäksi voidaan teettää alihankkijalla seleenianalyysi. Tankkimaidosta kannattaa aika ajoin analysoida seleenipitoisuus, jotta tulee pidettyä seleeniruokinta sopivalla tasolla. ELÄIMEN syömien ja suoliston kautta imeytyneiden hivenaineiden määrät näkyvät pääosin hyvin verinäytteistä, joten niitäkin kannattaa silloin tällöin analysoida. Esimerkiksi vasikoiden ja umpilehmien seleenisekä kuparitasoja on hyvä tarkastella. MOVET-laboratoriossa analysoidaan naudan verestä sinkki, kupari, seleeni ja rauta. Eläinten jodin saannista emme käytännössä tiedä kovin paljon, joten selvitys olisi tarpeen. Kilpirauhasen koon kasvua on tiettävästi viime vuosina esiintynyt joillakin vasikoilla, mikä viittaa joko niukkaan jodin tai seleenin saantiin – seleenin puute aiheuttaa häiriötä jodista riippuvaisiin toimintoihin. RAVINNON normaalit sulamis- ja imeytymisprosessit ovat tärkeitä, jotta eläimet voivat ylipäänsä saada ravinnosta riittävästi ravintoaineita. Erityisesti huolestuttavia ovat hapanpötsiongelmat, jotka monesti

ovat piileviä. Ne ovat usein seurausta liiallisesta väkirehuruokinnasta joko absoluuttisesti tai suhteessa säilörehun D-arvoon. Aperuokinnassa liian epätasainen sekoittuminen tai liian hienoksi sekoittaminen myös aiheuttavat herkästi pötsihäiriöitä.

RIITTÄVÄSTI HIVENAINEITA Katso säilörehun hivenainepitosuuksia Valman Valio Artturi® -osiossa kohdasta Artturi - Artturi rehuanalyysi - Rehuanalyysitilastoja • valma.valio.fi/ Verinäytteiden kivennäisanalyysit: • www.movet.fi REHUJEN LISÄANALYYSIEN HINTOJA: Kivennäis- ja hivenaineet (Mn, Fe, Cu, Zn) kaiken tyyppisistä rehuista: 9,20 €, alv 0 %. Valion rehulaboratorion alihankintana seleenianalyysi: 31 €, alv 0 %.


ME

TÄ YRIT

28 * MAITO JA ME

J ÄT

Juha Salinille tuli heinäkuussa täyteen ensimmäinen vuosi maitotilayrittäjänä. Anu Fräntilä vastaa navetasta ja karjasta apunaan kuusi työntekijää.


Luomutila pisti ison vaihteen silmään JUHA SALIN TAVOITTELEE YRITTÄJÄNÄ PITKÄN AIKAVÄLIN SUUNNITTELUA JA RATKAISUITA, JOTKA EIVÄT SULJE POIS MUITA MAHDOLLISIA KEHITYSKULKUJA. LYPSYNAVETTA ON MAATILAYHTIÖN ENTINEN LIHANAUTAKASVATTAMO. T E K S T I J A K U VA R A I L A A A LT O N E N

YRITTÄJÄ Juha Salin, 34, on toiminut vuoden maitotilayrittäjänä. Perheeseen kuuluu vaimo ja 3- ja 5-vuotiaat tyttäret. TILA Salinin tila Oy harjoittaa luomumaidontuotantoa Virroilla, Ikkalan kylässä ja emolehmätuotantoa Keuruulla. Peltoala on 650 hehtaaria, josta nurmirehua korjataan 500 hehtaarilta. Perinnebiotooppeja, kuten metsälaitumia on 200 hehtaaria. ”Huonojakin maita on ostettu ja kunnostettu. Ei se ole ollut helppoa, mutta kuitenkin mahdollista”, Juha Salin kertoo. Juha ja hänen veljensä ottivat tilan hoitaakseen vuonna 1999, aluksi yhtymänä äitinsä ja sisarensa kanssa, ja vuodesta 2005 eteenpäin kahdestaan. Osakeyhtiönä tila on toiminut vuodesta 2013. Toinen omistaja on nyt edesmenneen Jukka Salinin kuolinpesä. ELÄIMET JA NAVETTA Navetta on alun perin rakennettu lihanautakasvattamoksi vuonna 2009. Tuotannon kannattavuuden heikentymisen vuoksi päätettiin vuonna 2016 siirtyä luomumaitoon. Maidontuotanto aloitettiin vuoden 2017 alussa ja lypsynavetta valmistui viime vuoden heinäkuussa. Vuoden 2018 loppuun mennessä lypsyssä on 360 lehmää ja ensi vuoden tuotantotavoite on 3,5 miljoonaa maitolitraa. Lehmät ostettiin Honkolan kar-

tanosta. Lisäksi hiehoja on ostettu kahdelta tilalta 18 kappaletta. Karjasta 80 prosenttia on ayrshirea, mutta holsteinin osuus nousee. Kuusirivisessä (3 + 3) pihatossa on 350 parsipaikkaa ja syväkuivikeparret. Poikimaosastoissa on lisäksi 20 paikkaa. VMS-lypsyrobotteja on seitsemän. Älyportti päästää lehmät lypsyn jälkeen ulos. Pikkuvasikat juotetaan igluissa. Nuorkarjalle ja umpilehmille on omat kylmäpihatot. RUOKINTA Tavoitteena on 30 kilon päivätuotos lehmää kohti. Siihen päästään tasaisen laadukkaalla ja maittavalla säilörehulla, jolloin myös väkirehuprosentti pysyy pienenä. Säilörehu korjataan vielä tänä kesänä paaleihin. Kun rehusiilot saadaan rakennettua, siirrytään korjaamaan rehu ajosilppurilla tai noukinvaunulla. Tavoitteena on entistä tasaisempi rehun laatu. Nurmet kylvetään yhdessä herneen, virnan ja härkäpavun kanssa. Myös valkuaiskasvit paalataan säilörehuksi. Rehuvilja ostetaan toisilta luomutiloilta. ”Tähän asti ollaan ostettu viljaa sekä tuoreena että kuivattuna sieltä, mistä ollaan saatu. Nyt alamme tehdä tuotantosopimuksia, joissa viljan laadulle on hintaportaat. Vuoden tarve on vajaa miljoona kiloa.” KARJAN TERVEYS ”Laidun on tärkeä hyvinvoinnin kannalta, vaikka lehmille sillä ei ole ruokinnallista

”Eläinlääkärin käynti kuuluu tilan viikkoohjelmaan.”

merkitystä. Hiehoja viemme kesällä etälaitumille ja tässä kotona olevat pikkuhiehot pääsevät kasvattamosta laiduntamaan”, Salin kertoo. Luomutuotannossa painottuu ennaltaehkäisevä terveydenhoito. Eläinlääkärin käynti kuuluu tilan viikko-ohjelmaan ja lehmien sorkat huolletaan kahdesti vuodessa. Akuutit sairastumiset pyritään näillä toimilla pitämään poissa. Hoitokertojen määrällä on luomussa tavallista suurempi taloudellinen merkitys: neljännestä hoitokerrasta lehmä siirtyy tavanomaiseksi ja sen maito kelpaa jalostukseen vasta siirtymäkauden jälkeen. VAPAA- AIKA Kun perheellä on yhteistä aikaa, isän kännykkä on usein äänettömällä. Ammattireissut ja metsästysharrastus pitävät vireyttä yllä. ”Yrittäjällä pitää olla aikaa ajatella, ja siihen oppii löytämään sopivat hetket”, Juha Salin sanoo.

MAITO JA ME * 29


EN UKS T I O L HAL ENVUOR E PUH

PENTTI SUOKANNAS Va l i o n h a l l i t u k s e n varapuheenjohtaja

Kuivuus kuritti – järkevin säästöin eteenpäin

K

ulunut kesä saattoi olla lomailijan unelma, mutta monelle maitotilayrittäjälle se oli erittäin vaikea. Kuivuudesta aiheutuneet vahingot vaihtelevat suuresti tilojen välillä. Vaikka valtaosa maitotilayrityksistä on vält­ tänyt pahimman mahdollisen kadon, niin alhaiset satotasot kasvattavat tuotanto­ kustannuksia ja teettävät paljon ylimääräis­ tä työtä. Joillekin tiloille katovuosi voi olla pahin koko tilan historiassa. Tilojen välinen yhteistyö on osoitus Valioryhmässä vallitsevasta hyvästä yhteis­ hengestä. Niillä tiloilla, joilla omat rehu­ varastot on saatu riittävälle tasolle, on tehty rehua myytäväksi niille, joilla siitä on pulaa. Valio Artturi® ­tiimi ja osuuskunnat auttavat karkearehun välitystoiminnassa. Kuivuus koetteli muitakin maita: varsin yleisen näkemyksen mukaan Eurooppa kohtasi pahimman kuivuuden 40 vuoteen. Elokuun aikana ei kuitenkaan nähty isoja reaktioita EU:n maitomarkkinoilla. EU:n interventiovarastot ja viime vuosina tapahtunut tuotannon kasvu sotkevat edelleen maitomarkkinoita. Tämän vuoden ensimmäisen puolik­ kaan aikana EU:n maidontuotanto kasvoi lähes 2 prosenttia. Markkinoilla näkyy myös EU:n interventiovarastojen purka­ minen. Elokuun lopussa varastoista myytiin pitkään varastoituna ollutta maitojauhet­ ta noin 31 miljoonaa kiloa. Valion vienti­ markkinoilla on tällä hetkellä meneillään erittäin kova kilpailu, eikä kannattavan kasvun toteuttaminen ole helppoa.

Määrätietoinen työ tulee kuitenkin tuottamaan tulosta. Valiossa on meneillään pitkäjänteinen kustannussäästökuuri. Kustannussäästöjen hakeminen Valion kokoisessa yrityksessä noudattaa samoja lainalaisuuksia kuin tilatasolla­ kin. On varottava säästämästä väärissä paikoissa, ettei tuottopuoli pääse not­ kahtamaan säästämisen seurauksena enemmän kuin mitä säästöllä voidaan saavuttaa. Valiolla on selkeä tavoite kasvattaa liikevaihtoa ja tilityksiä omistajille. Tämä tavoite ei toteudu yksinomaan säästämällä, joten painotus on tehok­ kuuden parantamisessa ja lisäpanos­ tuksien tarkassa kohdistamisessa.

"Tilojen välinen yhteistyö on osoitus Valioryhmässä vallitsevasta hyvästä yhteishengestä."

ARVOISA VILJELIJÄ KALKITSE 13 PH-PITOISELLA NESTEKALKILLA Lietteet ennen levittämistä, sitoo typen Sänkimaat ennen kylvöjä Heti vaikuttava: NESTEKALKKI, korjaa pellon Hinnottelu: Kuutiokaupalla: t/m3 OMANA TYÖNÄ - omalla koneella, Hyöty kotiin. Soita. Pyydä tarjous: P: 0400-207088 kalkituspalvelu@kolumbus.fi

HKT-YHTIÖ HÄMEEN KALKKITUKKU OY 40 v. tietotaito

Vain aidolla kalkilla lannoitusvaikutus 100 %

MAITO JA ME * 31


JUHANI SAVOL AINEN Riskipäällikkö L ä h i Ta p i o l a P a l v e l u t O y

Ehkäise suurpalo & varaudu pahimpaan MAATALOUDELLE KOITUU USEIDEN MILJOONIEN EUROJEN SUURPALOVAHINGOT JOKA VUOSI. KATASTROFIN SATTUESSA HYVÄT PELASTUSSUUNNITELMAT JA AMMATTILAISTEN TUKIVERKKO AUTTAVAT.

V

uosittain maatiloilla tapahtuu 20–30 suurpaloa, ja vahingot voivat nousta useisiin miljooniin euroihin. Sähkölaitteistoista alkavia paloja on yli puolet. Muita yleisimpiä suur­ paloihin johtavia syitä ovat moottori­ työkoneista, lämpökeskuksista, tuli­ töistä ja varomattomasta tulen käsit­ telystä aiheutuvat palot. Erityisesti öiseen aikaan palot pääsevät leviämään tuotantoraken­ nusten kuivissa ja pölyisissä puu­ rakenteissa niin suuriksi, että oma­ toiminen palon alkusammutus ja eläinten pelastamainen on lähes mahdoton tehtävä. Suurpaloissa tuotantotilat tuhou­ tuvat usein eläimineen sekä irtai­ mistoineen ja keskeyttävät tuotanto­ toiminnan jopa parin vuoden ajaksi, ennen kuin uudet rakennukset, 32 * MAITO JA ME

koneet ja tuotanto­ eläimet saadaan hankittua tilalle. YRITTÄJÄ voi pie­ nentää tilansa suur­ paloriskiä merkittä­ västi oikeilla toimilla. Tärkeimpiä asioita ovat sähkö­ asennusten ja laitteiden vuosittainen kunnossapito sekä ammattilaisen tekemät sähkötarkastukset viiden vuoden välein. Lisäksi sähköasen­ nusten vikavirtasuojaus sekä tuo­ tantotiloihin soveltuvat valaisimet ja lämmittimet pienentävät paloriskiä. Palo­osastointien kunnossapidol­ la ja palo­ovien toimivuudella on mahdollista vähentää palonvaaraa. Tärkeää on myös tulitöiden suoritus erillään tuotantotiloista aina, kun se on mahdollista. Moottorityökoneet olisi pidettävä

puhtaina sekä huollettava ja säily­ tettävä ne erillään tuotantotiloista. Päävirtakytkimen käyttö aina, kun koneella ei työskennellä, ehkäisee paloja. Tilakeskukseen asennettu vuo­ sittain huollettu palovaroitinjärjes­ telmä kertoo jo kytevästä alkupalos­ ta; varhainen palon havaitseminen mahdollistaa eläinten pelastamisen ja omatoimisen alkusammutuksen oman väen voimin. MAATILAYRITYKSEN kannattaa varautua huolellisesti tilalla tapah­ tuviin yllättäviin takaiskuihin. Suu­ rena apuna on etukäteen mietitty tilakeskuksen ja tuotantotoiminto­ jen pelastussuunnitelma katastro­ fien varalle. Valmiit suunnitelmat helpottavat kriisissä poikkeustilojen päätöksiä ja tilapäisratkaisuja. Sopivia tilapäissuojia ovat usein


jo kylmilleen jääneet navetat, joiden lypsy­ tekniikkaa ja maidonkäsittelyä tulee osittain uusia, huoltaa ja testata, ennen kuin siirrettävä karja voidaan lypsää. Myös eläinten ruokinta ja lannankäsittely voi olla työlästä ja aikaa vievää, josta ei selviä normaalilla työvoimalla. Laiduntavilla tiloilla pelastamista helpottavat ulkotarhat, joihin eläi­ met ovat tottuneet liikkumaan. MAITOTILAA kohtaavan katastrofin, esimerkiksi tulipalon, sattuessa maito­ tilayrittäjä tarvitsee kaiken mahdollisen tuen. Maidonhankintaosuuskunnan henkilö­ kunta voi antaa kriisitilanteessa ulkopuolista näkemystä siihen, miten asiat saadaan jousta­ vimmin järjestettyä ja hoidettua. Tulipalon seurauksena maidonkeräilyyn saattaa tulla muutoksia, joka on myös hyvä muistaa ilmoit­ taa osuuskuntaan. ”Jos palotilanteessa ei ole eläimille omaa väistösuunnitelmaa, osuuskunnissa on hyvä tieto siitä, löytyisikö käyttöön esimerkiksi lypsykontti tai onko lähellä mahdollisesti tuo­ tantonsa lopettaneita tiloja, jonne eläimet voitaisiin sijoittaa”, kertoo Osuuskunta Tuotta­ jain Maidon hankintapäällikkö Antti Vauhkonen. ”Myös muista mahdollisista eläinten sijoi­ tuspaikoista meillä on tietoa, ja Valioryhmän joillakin osuuskunnilla on varastossaan lypsy­ kontti.” Osuuskunnissa pystytään etsimään sijoitus­ tiloja esimerkiksi robottilypsyssä oleville eläi­ mille robottitiloilta ja asemalypsyssä oleville lehmille asemalypsytiloilta. Myös tilasäiliö jär­ jestyy osuuskunnan kautta tuhoutuneen tilalle. Vauhkonen kertoo, että Osuuskunta Tuotta­ jain Maidon alueella vakavia tulipalotilanteita on sattunut noin kerran vuodessa. ”Katastrofin keskellä yrittäjä saattaa itse olla niin järkyttynyt ja pää pyörryksissä, että me osuuskunnista voimme auttaa näkemään, mi­ ten tilanteessa on järkevää toimia.” HETI vahingon jälkeisen ajan tärkeimpiä rat­ kaisuja on vakuutuksesta yleensä korvattavan uuden vastaavan navetan rakentamispäätös. Myös mahdollinen laajennushanke, joka vai­ kuttaa tulevaisuudessa kannattavuuteen ja tehostaa tuotantoa, arvioidaan. Maatilayrittäjä tarvitseekin suunnitelmiensa ja päätöstensä tueksi hyvän kumppanuus­ ja neuvontaverkon, jotta toimiva navettaratkaisu onnistuisi.

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979

Biorumin – Biorumin on pötsin ruokintaperäistä happamuutta tasapainottava jauhe, joka sisältää myös pötsin mikrobitoimintaa edistävää elävää hiivaa. Biorumin tarjoaa myös monipuolisesti ravintoaineita pötsimikrobien käyttöön. • Yksilöllisesti akuutissa pötsiasidoositilanteessa • Erinomainen täydennysrehu ruokinnan epätasapainotilanteissa • Pitää pötsin toimintakuntoisena ruokinnan muutostilanteissa Tiedustele tuotteita meijeristäsi tai alue-edustajiltamme.

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi


TYÖ & TERVEYS

Innostavaa työtä Mela järjesti hyvinvointipäivien yhteydessä arvonnan, jossa kysyttiin maitotilayrittäjiltä, mikä omassa työssä innostaa.

Y

llättävän yhtenäisistä vastauksista nousi esille työn itsenäisyyden tär­ keys, eli että voi olla oman työnsä herra. Tärkeinä pidettiin myös työn monipuolisuutta ja työnjäljen näkymistä konkreettisesti. Monet korostivat luontoyhteyt­ tä ja mahdollisuutta työskennellä eläinten parissa. Lisäksi innostaa, kun saa selvitettyä haasteellisen ongelman. Aika ajoin olisi tärkeää pysäh­ tyä miettimään, mikä omassa työs­ sä innostaa eniten. Mitkä ovat nii­ tä asioita, joita on mukava tehdä ja

joista saa energiaa? Mitkä ovat nii­ tä asioita, joissa on parhaimmil­ laan? Mitkä ovat omat vahvuudet töissä? Tällaisen pohdinnan avulla voi etsiä keinoja lisätä mukavia asioita työpäivään ja parantaa omaa työ­ hyvinvointiaan. Puhutaan myös työn tuunaamisesta, eli omaa työ­ tään voi ja kannattaakin muokata sellaiseksi, että pääsee tekemään mahdollisimman paljon mieluisia asioita. Usein pienelläkin muutok­ sella on suurta merkitystä omalle työhyvinvoinnille. Työtä voi tuunata esimerkiksi vaihtelemalla työjärjestystä tai työrooleja, opettelemalla uusia työmenetelmiä tai panostamalla palautteen antamiseen ja vuoro­ vaikutukseen. Maatilan työyhtei­ sössä on tärkeää satsata ihmis­

MPÖ Plus

Vallankumouksellinen työkonediesel vaativiin olosuhteisiin MPÖ PLUS -TYÖKONEDIESEL on ensimmäinen erityisesti työkoneiden dieselmoottoreille suunniteltu moottoripolttoöljy. Sen laadukkaat lisäaineet puhdistavat polttoainejärjestelmää ja myös pitävät sen puhtaana. Puhdas moottori pääsee käymään täydellä teholla, minkä seurauksena kulutus ja käyttökustannukset pienenevät. MPÖ Plus toimii ensiluokkaisesti kaikissa työkoneiden dieselmoottoreissa ja suoriutuu erityisen hyvin pölyisissä ja kovaa vääntöä edellyttävissä olosuhteissa. Myynnissä polttoöljyä myyvillä St1- ja Shellasemilla, sekä St1-polttoaineita myyvillä jälleenmyyjillä.

Lue lisää www.st1.fi/mpo-plus

S UUTUU

suhteiden toimivuuteen, kuten muillakin työpaikoilla. Se voi tar­ koittaa myös armollisuuden oppi­ mista itseä kohtaan tai asenteen tarkastamista. Ihminen saa valtavasti energiaa tehdessään asioita, joissa on hyvä. Siksi työpäivään kannattaa lisätä mahdollisuuksia käyttää vahvuuk­ siaan. Heikkouksia korjaamalla ei synny kukoistusta, vaan vahvuuk­ sia kehittämällä.

PIRJO SAARI Tiiminvetäjä/työhyvinvointiasiat Mela


N A S E VA S T I

Lääkityksestä Nasevaan mobiilisti Tänä vuonna Nasevaan on tulossa käyttäjille ilmainen mobiilisovellus, jonka avulla voi siirtää lääkitsemistiedot Nasevaan kätevästi.

M

aitotilayrittäjistä ja eläinlääkäreistä koostuva testiryhmä käyttää sovellusta parhaillaan hankkien siitä käyttökoke­ musta. Mahdollisesti esiin tulleet viat korjataan ja käyttäjien toivomia parannuksia tehdään, minkä jälkeen sovellus on ladattavissa eri sovel­ luskaupoista. Tämän appi on kaivattu työkalu etenkin niille tiloille, joille luovutetaan lääkkeitä tule­ vien tautitapausten hoitoon. Varalle luovutet­ tujen lääkkeiden osaltahan eläinlääkäri ei voi lähettää Nasevaan tietoja omasta eläinlääkäri­ ohjelmastaan, sillä lääkkeitä ei ole luovutus­ hetkellä vielä käytetty. Työn alla on myös sähköinen terveydenhuol­ tosopimus. Sen avulla jo Nasevassa oleva tila voi päivittää sopimuksensa, ellei tilan perustie­ doissa ole tarvetta muutoksiin. Päivityksellä voi muuttaa vuosittaisten terveydenhuoltokäyntien määrää ja vaihtaa sopimuseläinlääkäriä. Turvalliseen eläinliikenteeseen keskitytään Ruokaketju 2 ­hankkeessa, jossa parhaillaan selvitetään, olisiko Nasevassa olevien tietojen perusteella mahdollista luokitella tiloja terveys­ statuksen mukaan. Naseva näyttää samalta kuin ennen, mutta taustalla on tehty ja tehdään jatkossakin uudis­ tuksia, joista osa ei näy maatilalle asti. Esimer­ kiksi teurastamot ja meijerit siirtävät sähköises­ ti tietoja terveydenhuoltokäynneistä ja lääkitse­ misdatasta omiin järjestelmiinsä viime vuonna rakennetun rajapinnan kautta. Tämä mahdol­ listaa seurannan automatisoinnin, joka on vält­ tämätöntä suuria tietomassoja käsiteltäessä.

PA UL A H A LKO S A A R I R ek i ster ivastaava, N aseva E RJA T U UN A I N E N a s ia ntu nt ij ae l äi n l ääkäri , E T T ry


Parasta rehunsäilöntään Suomessa jo 20 vuotta

Uutuus! IKUVA MALL

Bonsilage Speed Uusi bakteerilaji Lactobacillus Diolivorans estää erittäin tehokkaasti jälkilämpenemistä. Voit avata siilot jo kahden viikon kuluttua rehunteosta. Kuiva-ainepitoisuussuositus 28-50 %.

2

viikkoa

Valmakaupoista ja alue-edustajiltamme kautta maan.

www.eurotrading.fi • p. 010 321 1950


TAL

OUS

Panosta pitoisuuksiin

M

MARJA ESKELINEN Tu o t e r y h m ä j o h t a j a , Lisääntymispalvelut Fa b a O s k

MEIJERIMAIDON HINNOITTELUPERUSTEET MUUTTUVAT ENSI VUODEN ALUSTA, JOTEN NYT VIIMEISTÄÄN KANNATTAA KIINNITTÄÄ HUOMIO PITOISUUKSIIN.

aidon valkuais- ja rasvapitoisuus sekä juustoutuminen ovat lehmän osittain perinnöllisiä ominaisuuksia. Ruokinnalla voidaan vaikuttaa maidon rasva- ja valkuaispitoisuuteen hyvin nopeasti. Säilörehuvaltaisessa ruokinnassa muutokset ovat kuitenkin varsin vähäisiä ja jäävät muutamaan prosentin kymmenykseen tai sadasosaan. Sen sijaan perinnölliset erot eläinten välillä voivat olla suuriakin, valkuaispitoisuudessa yhden prosenttiyksikön ja rasvapitoisuudessa jopa kahden prosenttiyksikön verran. OMAN karjan kehittämisessä kannattaa kiinnittää entistä enemmän huomiota maidon kuiva-aineeseen. Pitoisuuksia voi vertailla tutkimalla yksittäisten eläinten energiakorjatun maidon (EKM) määrää. EKM huomioi maitokilojen lisäksi myös maidon valkuais-, rasva- ja laktoosipitoisuudet, jolloin eri eläinten tuotos saadaan näiden suhteen vertailukelpoiseksi keskenään. Energiakorjattu maito lasketaan seuraavalla kaavalla: Maito kg * (383 * rasva-% + 242 * valkuais-% + 165,4 * laktoosi-% (oletus 4,61 %) + 20,7) / 3 140.

Karjan energiakorjattua maitomäärää saa lisättyä valitsemalla käyttöön sonneja, joilla on korkea tuotosindeksi. Tuotosindeksi ennustaa, millaisia maidon, rasvan ja valkuaisen tuottajia eläimen jälkeläiset keskimäärin ovat populaation keskiarvoon verrattuna. Ruokinnan avulla saa muutettua hetkellisesti maidon koostumusta, mutta jalostamalla karjaa tuotosindeksin avulla pystyy parantamaan pysyvästi maidon pitoisuuksia karjassaan. KUIVA-AINEEN tuottaminen on myös eettisesti ja ekologisesti hyvä vaihtoehto. Lehmän tarkoitus ei ole tuottaa vettä, vaan ravitsemuksellisesti tärkeitä proteiineja ja rasvoja. Eläimelle on parempi vaihtoehto tuottaa vähemmän litroja kovemmilla pitoisuuksilla kuin päinvastoin. Myös meijeriteollisuus arvostaa maidon kuiva-ainetta. Veden kuljettaminen tiloilta jalostuslaitoksiin ja siellä tapahtuva veden erottelu rasittavat jalostavaa teollisuutta. Panostamalla pitoisuuksiin parannat karjasi eläinten kestävyyttä ja tehostat koko maitoketjun toimivuutta. TUOTOS kehittyy parhaiten, kun eläinvalinnassa keskitytään tuotos-

"Panostamalla pitoisuuksiin parannat karjasi eläinten kestävyyttä."

ja maitokiloindekseihin. Eläimen koolla ei ole yhteyttä tuotoksen kanssa. Tuotos parantuu käyttämällä tuotosominaisuusryhmän sonneja, jolla on parhaat NTM-arvot. Niiden avulla voi parantaa pysyvästi maidon pitoisuuksia, saavutettu edistyminen on pysyvää ja näkyy heti seuraavassa sukupolvessa. Kiinnitä huomiota myös terveysja hedelmällisyysominaisuuksiin sekä utarerakenteeseen, jolloin varmistat eläimen kestävyyden. Laskuri pitoisuuksien vaikutuksesta maidon tuotannon katteeseen: www.luke.fi/tietovarannot/ maa-ja-elintarviketalous/poikimavali/

MAITO JA ME * 37


Hygieenisen teollisuuden optimointia

Olemme Alfa Laval -tuotteiden pääjälleenmyyjä Suomessa ja tarjoamme parhaat ratkaisut hygieenisen teollisuuden prosesseihin. Ratkaisuissamme ja korkealaatuisissa tuotteissamme on kiinnitetty huomiota erityisesti veden ja energian säästöön, sekä tehokkuuteen ja hygieenisyyteen.

Thinkflow Oy | Savirunninkatu 2 04260 Kerava | www.thinkflow.fi | 09-7206 310


V

RY ALIO

HMÄ

Tämä on meille tärkeää Kirjoitin kolme vuotta sitten Maito ja me -lehteen otsikolla ”Mikä on meille tärkeää”. Silloin Venäjän rajan sulkeutumisesta oli reilu vuosi, ja orastavaa toivoa tilanteen normalisoitumisesta lähitulevaisuudessa.

T

ilanne ei ole Valiolla tai kilpailijoilla palannut ennalleen, eikä näköpiirissä ole oleellisia muutoksia. Tuloja ei tule maitoketjuun riittävästi. Nyt on entistä ajankohtaisempaa miettiä, mikä on todella tärkeää. Selvitysmies Reijo Karhinen on saanut päämisteriltä ja maa- ja metsätalousministeri Lepältä toimeksiannon löytää keinoja lisätä elintarvikeketjuun 500 miljoonaa euroa. Olin Seinäjoella ideointitilaisuudessa, jossa oli tuottajia, teollisuuden edustajia ja kaupan edustajia. Mitään sellaista vipua ei löytynyt, jota kääntämällä tilanne muuttuisi nopeasti toisenlaiseksi. Kokouksessa tuli vahvasti esille varsinkin tuottajilta kaupan sopimusten auki repiminen ja hintojen tasotarkistus. Tämä toisi varmasti lisää tuottoja, mutta samalla riski tuonnin lisääntymiseen ja markkinaosuuden menettämiseen kasvaisi. Hinta on edelleen kuluttajille se ykköskriteeri, ja kaupat kilpailevat ostoskorin hinnalla. Oman tilan kärsivällinen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Jokaisen on päätettävä, mitkä ovat seuraavien vuosien tavoitteet, mittarit ja toimenpiteet. Tilan kehittäminen on kestävyyslaji, eikä pikavoittoja ole jaossa. Muutaman

osuuskunnan alueella toimivat Maitoakatemia-pienryhmät tuovat uutta tietoa ja uusia näkemyksiä myös sellaisille tiloille, joita on kehitetty jo pitkään. Hankalin tilanne on tiloilla, joissa isot investoinnit rasittavat taloutta ja kaksi peräkkäistä huonoa satovuotta, maidon hinnanlasku sekä kustannusten nousu tyhjentävät kassan lopullisesti. Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja kuluttajien odotukset muuttuvat. Maidon tuottaminen ei tapahdu erillään ympäröivästä yhdyskunnasta, vaan kuluttajien toiveet ja odotukset on tunnistettava. Kulutus sirpaloituu ja kaupan hyllyltä löytyy entistä enemmän vaihtoehtoja maidolle. Myös maitotiloista on tullut tuotteiden markkinoijia ja liikeyrityksiä. Jos emme pysty täyttämään kuluttajien odotuksia, maidontuottamisella ei ole pitkällä aikavälillä mahdollisuuksia ylläpitää nykyistä tasoa kannattavasti.

REIMA LUOMALA To i m i t u s j o h t a j a Osuuskunta Maitosuomi

"Valioryhmässä omistajaohjaus on poikkeuksellisen vahvaa."

Tuotteiden hintojen laskiessa kaikilla elintarvikesektorin alueilla on julkisesti vaadittu omistajaohjauksen vahvistamista. Valioryhmässä omistajaohjaus on poikkeuksellisen vahvaa. Se on nähty kautta vuosien vaikeissa tilanteissa. Nykyisessä markkinatilanteessa omistajuus ei muuta markkinatilannetta. Omistajuus takaa sen, että tulonjako teollisuuden ja alkutuottajan välillä on oikeudenmukaista. Osuuskunta Maitosuomessa ja ItäMaidossa omistajaohjaus toteutui siten, että osuuskuntien hallitukset allekirjoittivat sulautumissopimuksen ja lopullisesti fuusio päätetään edustajistojen syyskokouksissa. Paine rakenteen kehittämisestä on tullut omistajilta. Ilman omistajien selkeää tahtoa ei tällaisia muutoksia voi tapahtua. Rakenteiden täytyy elää ajassa. MAITO JA ME * 39


AL Y NTIJ KYS U T N ASIA

TA

Miten varmistan rehujen soijattomuuden?

S

oijan käyttökielto valiolais­ ten lehmien ja nuorkarjan rehuissa alkoi 1. maaliskuu­ ta. Jos soijapitoisia rehuja on vielä tilan varastossa, ne voi käyttää lop­ puun ennen 28. helmikuuta 2019. Soijattoman rehuketjun vaati­ mus koskee Valioryhmään kuuluvan maitotilan lypsyrotuisia lehmävasi­ koita, hiehoja ja lypsylehmiä. Myös maitotilojen ulkopuolella, esimer­ kiksi hiehohotellissa, kasvatettavat valiolaiseen maidontuotantoketjuun kuuluvat eläimet tulee ruokkia soi­ jattomilla rehuilla.

HEIDI HUTTUNEN Kehityspäällikkö Va l i o La at u - p a l ve l u t

Rehun mahdollisen soijapitoisuu­ den saa selville kysymällä rehutoi­ mittajalta ja tarkastamalla rehupak­ kausten vakuustodistukset tai kuor­ makirjat. Ruokintasuunnittelijan kanssa on hyvä käydä läpi sisäruokintakauden rehutilanne ja rehuanalyysit, jotta mahdollinen valkuaistäydennys voi­ daan optimoida tilan säilörehulle sopivaksi. Soijan käytöstä luovuttiin, koska soijasta vapaa maidontuotantoketju on Valiolle erinomainen lisäarvo­

Tutustu esittelyvideoon!

Manure Master

- älykäs lannanpoistojärjestelmä • Puhtaus parantaa maitohygieniaa • Herkkyyden säädöllä turvallisuutta • Terveet sorkat • Energian säästö • Helppokäyttöinen • Tehokas virtsanerotus Kysy lisää: www.pellon.fi/myynti Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | www.pellon.fi

tekijä kansainvälisillä maitomarkki­ noilla. Varsinkin ulkomaiset asiak­ kaat velvoittavat meijeriyrityksiä vähentämään maitotuotteiden ym­ päristövaikutuksia ja soijasta luopu­ minen on konkreettinen teko ympä­ ristövaikutusten vähentämiseksi. Soijan käytön vähentäminen on myös huomioitu Suomen julkisten hankintojen maitotuotteiden kritee­ reissä. Suomalaisella nurmisäilö­ rehuruokinnalla rypsi ja rapsi sopi­ vat lehmien valkuaistäydennykseen paremmin kuin soija.

IS - UNÄR E H N V E I S JA K I IKO PAN R M E JA K A

Hyvää vääntöä syksyn ruokintaan Kun tilaat 1 000 kg

Kaupan päälle

rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähtikivennäisiä tai 2 000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusentahtirehut.fi

Bahcon työkalut

Liukunivelpihdit 8223-8226: Ammattilaiskäyttöön laadukkaat pihdit. 808050L Räikkä Bit -ruuvain: Räikkätoiminto + led-valo.

Kampanja-aika 1.9.–31.10. Saat halutessasi edun alennuksena. Myynti: maatalouskaupat


T Y ÄRIL K KYS Ä INLÄ ELÄ

Ä

Kannattaako ternimaidon lypsy ja vasikan juotto erottaa toisistaan?

M

onella lypsykarjatilalla on ongelmana, että erityisesti alkuyöstä poikineen lehmän lypsy viivästyy ja ternimaidon laatu ehtii heiketä merkittävästi lypsyyn mennessä. Jos lehmä valuttaa maitoa, ternimaidon vasta-ainetaso heikkenee vieläkin nopeammin. Vasta-aineiden imeytyminen vasikan suolen seinämän läpi heikkenee myös nopeasti syntymän jälkeen. Mitä isommaksi karja kasvaa, sitä vaikeampaa on yleensä lypsää poikinut lehmä ajoissa ja saada vasikalle reilu vasta-aineannos. Poikineiden lehmien lypsyprosessi

ja vasikoiden ternimaitojuottoprosessi voidaan erottaa, mikä nopeuttaa vasikan juottoprosessia. Yöllä poikineet lehmät lypsetään aamulla. Ternimaitojen vasta-ainetasot mitataan esimerkiksi Brix-mittarilla ja hyvä ternimaito pakastetaan esimerkiksi ColoQuick-menetelmällä. Paras ternimaito on todennäköisesti viimeksi poikineilla vanhemmilla lehmillä. Vasikoiden juottoprosessi tapahtuu omia aikojaan erillään emien lypsystä. Eli vastasyntyneelle vasikalle sulatetaan mahdollisimman nopeasti (ColoQuick-menetelmällä

LAURA KULKAS Te r v e y d e n h u o l t o eläinlääkäri, V a l i o Te r v e y s - p a l v e l u t

15 minuutissa) hyvää ternimaitoa lähellä vasikoita olevasta pakastimesta. Näin ei tarvitse odotella emien lypsyä ja taataan vasikoille aina hyvät ternimaidon vasta-ainetasot. Vasikat voivat toki imeä emiään, mutta tutkimusten mukaan siihen liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Ternimaidon laadusta ei esimerkiksi ole tietoa ja emät eivät välttämättä anna vasikoiden imeä. Koska vasikoillamme on ongelmia saada riittävän hyvää ternimaitoa ajoissa, niiden vastustuskyky taudinaiheuttajia vastaan jää puutteelliseksi ja riskit sairastua ovat merkittävät.


LAB

O

OR R AT

IOSS

A

MINNA-KAISA MAUNUMAA Laboratorion esimies, tuottajalaboratoriot Va l i o La b o r at o r i o - p a l ve l u t

Näytteitä raakamaidosta MAITOAUTONKULJETTAJAN OTTAMIEN TILAMAITOJEN ANALYSOINTI SUUNNITELLAAN ANALYSOINTISUUNNITELMASSA.

J

okaiselle maitoauton reitille tallennetaan analysointisuunnitelmaan kuukaudeksi kerrallaan neljä hinnoittelunäyteajankohtaa. Maitolaboratorion henkilökunta laatii ja tallentaa hinnoittelunäyteajankohdat laboratorion tietojenohjausjärjestelmään eli LATOoon. Hinnoittelunäytteistä tutkitaan rasva, proteiini, laktoosi, kuiva-aine, jäätymispiste, vapaat rasvahapot, solut ja kokonaisbakteerit. Näiden lisäksi hinnoittelunäytteistä tutkitaan viranomaisvaatimusten mukaisesti estoainejäämät. Tuotantoneuvojat ja maitotilayrittäjät voivat lisäksi tallentaa analysointisuunnitelmaan omia näytepyyntöjään Valman kautta. Mikäli lisänäytteet ja omat näytteet osuvat samalle päivälle hinnoittelunäytepyynnön kanssa, hinnoittelunäyte korvaa neuvonnan tai maitotilayrittäjän näytepyynnöt. Analysointisuunnitelmaan tallentuu myös automaattisesti lisänäytepyyntö, mikäli solu tai baktee42 * MAITO JA ME

telunäytteestä lisänäytteeksi, mikäli kaikkia analyysejä ei saada, eli esimerkiksi bakteeritulokset on jouduttu poistamaan kuljetuksessa lämpenemisen vuoksi. Tämä muutos tehdään ennen tuloksen raportoitumista. Jos hinnoittelunäytteen yksi analyysi jää toteutumatta, ohjelma lisää automaattisesti analysointisuunnitelmaan uuden hinnoittelunäytepyynnön. Analysoidun ja raportoidun näytteen näytetyyppiä voidaan muuttaa vain osuuskunnan pyynnöstä, mutta osuuskunnat ja Valio ovat sopineet muutokselle yhteiset kriteerit. ritulos menee hinnoittelunäytteessä I- tai II-luokaan. LATO-järjestelmästä analysointitarve näytteelle välittyy vastaanottotapahtumassa ja samalla näytetiedot kohdistuvat pikarin viivakooditietoihin. LABORATORIO saa kirjata hinnoittelunäytteiksi vain sellaisia näytteitä, jotka on analysoitu ennakkoon tehdyn suunnitelman mukaisesti. Näytetyyppi voi vaihtua hinnoit-

MAITOTILAYRITTÄJÄT voivat lisätä analysointisuunnitelmaan omia näytepyyntöjä Valmasta kohdasta Analyysit, Maitonäytetilaukset. Valittavana on joko yksi näyte, yksi näyte/ viikko tai näyte joka hakukerta. Mikäli keräilevässä reitissä tapahtuu muutos, analysointisuunnitelmaan voi jäädä virheellinen tieto. Tällöin kannattaa tehdä Valmassa näytepyynnön tallennus uudelleen.


Varmista nyt huippulaatu ennakkotilaajan edulla! AIV-myyntikausi alkaa lokakuussa. Hyödynnä nyt ennakkotilaajan etuhinnat ja varmista tulevan kauden onnistunut rehunsäilöntä. Meiltä löydät tutkitusti tehokkaat tuotteet kaikkiin tarpeisiin ja olosuhteisiin. Lisäksi turvanasi on ainutlaatuinen AIV Laatutakuu.

Tilaa nyt kotimaiset AIV-tuotteet kauden parhaaseen hintaan! Takuulla.

Tuoteneuvonta

020 710 8484

AIV.fi


Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat

NYT VALMAKAUPASTA SEKÄ VALMA-VERKKOKAUPASTA! Lehmän KALSIUM -pasta – markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste

Pakkaus 4 x 360 g

Täydennysrehu. Poikimahalvausris­ kin pienentämiseen lehmille. Tuote on sekä nopea sekä pitkävaikut­ teinen. Yksi pastatuubi sisältää 55 grammaa puhdasta kalsiumia (40 g kalsiumkloridista ja 15 g kalsium­ propionaatista), joka on optimaalinen ja tehokas kerta­annos lehmälle.

Lehmän KETOOSI -pasta – kun lehmä ei syö!

Pakkaus 4 x 330 g

Täydennysrehu. Ketoosin eli ase­ tonitautiriskin pienentämiseen leh­ mille, sopii myös lampaille. Nostaa nopeasti lehmän veren sokeripitoi­ suutta ja kohentaa lehmän ruokaha­ lua. KETOOSI ­pastassa lehmä saa propyleeniglykolia 2 x 230 g/päivä eli optimiannoksen.

Lehmän pH -Pasta – Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen.

– täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille

Pakkaus 4 x 400 g

Pakkaus 4 x 330 g

Hiili sitoo tehokkaasti bakteerien tuottamia myrkkyjä ja haitallisia aineita suolistosta. Yksi pastatuubi sisältää suuren määrän tehokasta Carbovet® ­hiili­valmistetta, sisältö 114 g.

Pakkaus 4 x 335 g

Toimittaja:

Lehmän FOSFORI­pasta sisältää hyvin imeytyvää natriumdivetyfos­ faattia. Fosforimäärä on 46 g/tuubi, 92 g/päivä. Käytetään lehmille, joilla on poikimisen jälkeen taipumusta jäädä makuulle (ns. makuri­lehmä) riippumatta lisäkalsiumin annoste­ lusta tai joilla epäilet olevan fosforin puutosta.

Pötsin toimintaa elvyttävä täyden­ nysrehu lypsylehmille pötsin vajaa­ toiminnan yhteydessä. Sopii myös lampaille. Tuotteen vaikutus perus­ tuu elävään hiivaan, propyleenig­ lykoliin ja Gentiana­lääkekasvijau­ heeseen, jotka parantavat lehmän ruokahalua.

Lehmän MAGNESIUM -pasta

- kun on riski laidunhalvaukseen, myös sisäruokinnassa

Pakkaus 4 x 410 g

Lehmän HIILI -pasta – nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

lehmille

Lehmän PÖTSI -pasta – vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Täydennysrehu lehmille. Lehmän pH­pasta vaikuttaa nopeasti mä­ rehtijälle, joka on saanut ylisuuren väkirehuannoksen tai jolla on selvät merkit happamasta pötsistä. Vaikutus on nopea.

Pakkaus 4 x 430 g

UUTUUS

Lehmän FOSFORI -pasta

Täydennysrehu. Laidunhalvausriskin pienentämiseen lehmille. Sisältää magnesiumsulfaattiheptahydtaattia ja magnesiumtrisilikaattia. Yksi tuu­ bi sisältää 30g puhdasta magnesiu­ mia. Voidaan annostella peräsuolen kautta, jos lehmä ei pysty enää nie­ lemään sitä.

Vasikan HIILI-geeli – nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa. Sisältää tammihiiltä, jonka rakenne sitoo bakteerien tuottamia myrkkyjä ja haitallisia aineita vasikan suolis­ tossa. Sisältää myös elektrolyyttejä, jotka korvaavat ripulin yhteydessä poistuvia suoloja. Vasikan HIILI­gee­ li kiinteyttää lantaa ja samalla eh­ käisee vasikan kuivumista.

VASIKAN Pakkaus 4 x 360 g

Puh. 020 765 9580

www.teollisuushankinta.fi


JA T TA U L KU ELU P A LV

-

Valio vastaa x 3 VALION KULUTTAJAPALVELU KERTOO, MITEN PAKKAUSTEN MUOVIN MÄÄRÄÄ VOIDAAN VÄHENTÄÄ JA VOIKO PAKKAUKSIA UUSIOKÄYTTÄÄ.

01 MITEN PAKKAUKSISSA KÄYTET­ TÄVÄN MUOVIN MÄÄRÄÄ VOI­ DAAN VÄHENTÄÄ? MIKSI MAITO­ PURKEISSA ON MUOVIKORKIT? Lähes kaikki Valion tuotteet vaativat pakkauksilta nestetiiveyttä tai vesihöyrysuojausta, joka toteutetaan pakkaustyypin mukaan joko muovikerroksella tai kokonaan muovisella pakkauksella. Tästä syystä lähes kaikissa pakkauksissa on ainakin jonkin verran muovia. Muovi on toistaiseksi paras raakaaine elintarvikkeiden pakkaamiseen useasta syystä: se suojaa elintarvikkeita, varmistaa niiden hygieenisyyden ja turvallisuuden sekä parantaa tuotteiden säilyvyyttä. Valiolle vastuullisuus pakkauksissa tarkoittaa etenkin tuotteen turvallisuutta ja hygieenisyyttä, pakkauksen kierrätettävyyttä sekä oikeaa pakkauskokoa, jolla ehkäistään ruokahävikkiä. Valio toimii aktiivisesti pakkausalan kehitysverkostossa yhdessä alan koti- ja ulkomaisten toimijoiden kanssa. Kaikki Valion pakkaukset ovat kierrätettäviä, ja kokonaan muoviset pakkaukset sopivat muovipakkauskierrätykseen. Korkillinen maitopurkki on helppo avata ja sulkea. Sen voi säilyttää avauksen jälkeen vaakatasossa jääkaapissa. Tiivis korkkisuljenta suoje-

03 lee maitoa makuvirheiltä ja pidentää käyttöikää. Valion tuotevalikoimaan kuuluu myös korkittomia maitopakkauksia. Korkin voi kierrättää joko muovipakkauskierrätyksen tai pakkauksen mukana kartonkipakkauskierrätykseen.

02 VOIKO JUUSTOJEN ZIPPAKKAUS­ TEN PUSSEJA UUSIOKÄYTTÄÄ ESIMERKIKSI MARJOJEN PAKAS­ TUKSEEN? Uudistunut juustopalapakkaus otettiin käyttöön viime keväänä Valio Joensuun pakkaamissa palajuustoissa kuten Valio Polar®, Valio Sala­ neuvos® ja Valio Emmental. Kätevästi suljettavassa zippakkausessa juusto pysyy paremmin suojattuna avaamisen jälkeen, mikä vähentää ruokahävikkiä. Zippakkauksia voi periaatteessa pestä, uusiokäyttää ja pakastaa. Sulkumekanismi ei kuitenkaan ole täysin ilmatiivis, kuten esimerkiksi Minigripeissä: pakastettaessa marjojen päälle saattaa tiivistyä kosteutta, joka kiteytyy marjoihin. Kannattaakin kokeilla pakastusta ensin pienellä marjamäärällä!

MIKSI LASTEN SUOSIMIEN VALIO PLAY® JOGURTTIEN KANSISTA ON POISTETTU KIRJAINKUVIOT? Valio Play® lusikoitavia jogurtteja valmistetaan Valio Riihimäen R1 tehtaan lisäksi uudella R2 välipalatehtaalla, jonne valmistus siirtyy kokonaan tulevaisuudessa. R2:n pakkauskoneet ovat erilaiset: pakkausuudistuksen myötä kannet vaihdettiin ja kirjaimet jäivät pois. Monipakkausjogurttien kansia yhdenmukaistettiin kaikissa Valion eri brändeissä. Kuluttajia on kuultu ja kirjainkannet on suunniteltu otettavaksi uudelleen käyttöön Valio Play® lusikoitavissa jogurteissa seuraavien kansimateriaalien tilauksen yhteydessä.

Lisätietoa täysin uusiutuvista pakkauksistamme: www.valio.fi/yritys/artikkelit/ kokonaan-uusiutuva-pakkaussaastaa-luonnonvaroja/ Lue lisää ohjeita kierrätykseen: http://rinkiin.fi/kotitalouksille/ lajitteluohjeet/ www.muovikuuluukiertoon.fi/

MAITO JA ME * 45


KO

LIN NEK

IKKA

VaDialla parempaa utareterveyttä T E K S T I E I L A A L A S I R N I Ö , A N N A TA M M I N E N J A M AT T I J Ä R V I

Oulun ammattikorkeakoulun agrologiopiskelijat keräsivät opinnäytetyönään palautetta VaDia-neuvontapalvelun kehittämiseksi.

V

aDia-neuvontapalvelu auttaa utareterveyden hallinnassa ja lypsyjärjestelmän toiminnan tarkistamisessa. Suurin osa palvelua käyttäneistä maitotilayrittäjistä on ollut tyytyväinen siihen. Neuvontapalvelu sai kiitosta myös Valioryhmän osuuskun-

tien VaDia-mittauksia ja tilakäyntejä tekeviltä asiantuntijoilta. Palvelua toivotaan kehitettävän niin, että mittaustulosten raportti olisi helpompi tulkita. Asiantuntijat toivoivat myös enemmän mittalaitteita käyttönsä ja tablettitietokoneita, joilla mittauksen onnistumista voisi seurata jo mittauksen aikana. VADIA-NEUVONTAPALVELUSSA lypsylaitteistoon kiinnitettävä alipainetallennin mittaa lypsykoneen alipaineita ja tykytysaikoja lypsyn aikana. Vääränlainen alipaine lisää utaretulehdusriskiä ja aiheuttaa kipua lehmille. Lypsyn aikana alipainetallennin toimii itsenäisesti ja antaa

VaDia-asiantuntijalle mahdollisuuden tarkastella samaan aikaan lypsyrutiinia, lehmiä ja niiden olosuhteita navetassa. Nämä ovat erittäin oleellisia VaDia-neuvontapalvelun osia. Mittausten tuloksista ja havainnoista lähetetään jälkikäteen sähköpostise raportti yrittäjälle. OULUN ammattikorkeakoulun agrologiopiskelijat lähettivät VaDia-neuvontapalvelukyselyn niille 89 tilalle, joille oli tehty VaDia-mittaus viime vuonna. Vastausprosentti oli kaikissa osuuskunnissa hyvä, keskimäärin 41,6 prosenttia. Palvelu sai kokonaisarvosanaksi kiitettävän sekä maitotilayrittäjiltä että asiantuntijoilta.

Käytän VaDia-neuvontapalvelua tulevaisuudessa Neuvontapalvelu motivoi tekemään muutoksia Neuvontapalvelu täytti odotukset Pidän siitä. että asiantuntija huomioi muitakin asioita kuin VaDia-mittauksen Asiantuntija oli asiantunteva Asiantuntija oli selkeä Palvelu vastasi sen hetkiseen tarpeeseen Kaikki asiantuntijan julkituomat ehdotukset olivat oleellisia Kaikki havainnot olivat tarpeellisia Neuvontapalvelu oli kokonaisuudessaan onnistunut

0% Täysin samaa mieltä

46 * MAITO JA ME

Osittain samaa mieltä

En osaa sanoa

20 %

40 %

Osittain eri mieltä

60 %

80 %

Täysin eri mieltä

100 %


"Suurin osa tilallisista oli tyytyväisiä palveluun, ja sitä pidettiin kokonaisuudessaan onnistuneena."

Maitotilayrittäjiltä tuli myös kehittämisehdotuksia. Tilakäyntiraporttia pidettiin hyvänä, mutta mittaustuloksia oli kuitenkin vaikea tulkita ilman asiantuntijan apua. Lisäksi yrittäjät toivoivat, että asiantuntija ottaisi neuvontakäynnin jälkeen yhteyttä, ja joidenkin mielestä jälkitarkastuksen sekä uusintamittauksen toteuttamista kannattaisi harkita. Ehdotettiin, että tilakäyntiraportti lähetettäisiin nopeammin neuvontakäynnin jälkeen ja siitä tehtäisiin selkeämpi. Tällä tavoin yrittäjä pystyisi ymmärtämään sitä ilman asiantuntijan tulkinta-apua. Ratkaisu olisi lukuopas, johon tulisi kuvia erilaisista alipainekäyristä ja niiden ominaisuudet kerrottaisiin selkeästi. Myös asiantuntijat pitivät tilakäynnin raportin lukuopasta hyvänä ehdotuksena, ja se aiotaan toteuttaa pikimmiten. Raportista tulisi tehdä yksinkertaisempi myös raportin laatijan eli asiantuntijan kannalta. ASIANTUNTIJAT tarvitsisisivat käyttöönsä enemmän tallentimia, jotta mittauksia voitaisiin tehdä enemmän samalla käynnillä ja saataisiin tulos, joka edustaa karjaa paremmin. Asiantuntijat toivoivat käyttöönsä tablettitietokoneita, joiden avulla nähtäisiin reaaliajassa mittauksen onnistuminen, ja epäonnistuneet mittaukset vähenisivät. Myös lypsykoneen poikkeava toiminta paljastuisi jo mittauksia tehtäessä. Tällä hetkellä asiantuntijoiden liiallinen työmäärä rajoittaa neuvontapalvelun toteuttamista, koska tilakäyntipyyntöjä on paljon. Yksi kehittämisehdotus onkin kouluttaa lisää VaDia-asiantuntijoita. Lue Eila Alasirniön ja Anna Tammisen opinnäytetyö kokonaisuudessaan osoitteessa www.theseus.fi/handle/10024/149546 Löydät VaDia-asiantuntijamme Valmasta Valio Lypsytiimin esittelystä: http://valma.valio.fi/

Kotimainen kumppani

Karjatilan parhaat merkit Jourdain on maailman ykkönen nautakalusteissa – kuvassa suositut hiljaiset lukkoaidat. Valitse laajasta valikoimasta portit ja aidat, nostoportit, käsittelyaitaukset sekä ruokintakehät. Kotimaiset Ransu-kalusteet räätälöitynä tilan mukaan. Erikoistuotteena kuivikepihaton aidat kesto- ja vinokuivikepohjalle. Kraiburg kumimatot ja Svea lantakoneet.

.fi

Verstaantie 4, 31500 Koski Tl

puh. 02 484 080


VA S

LL TUU

SOK:n vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen tuumaa, että jokaisen suomalaisen pitäisi tietää, mistä maito tulee. Myös tietoutta eläintenpidosta ja hyvinvoinnista pitäisi lisätä harhaluulojen kumoamiseksi.

48 * MAITO JA ME

ISUU

S

Anssi Leino kertoo, että upouudessa navettassa on nyt 34 lehmää, mutta eläinmäärä kasvatetaan lähes kaksinkertaiseksi.


Eläinten ja ympäristön ehdoilla ELÄINTEN HYVINVOINTI JA ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMINEN OVAT LEINON MAITOTILAYRITTÄJILLE TÄRKEITÄ ARVOJA. NE OHJAAVAT MYÖS VALION JA SEN TÄRKEÄN ASIAKKAAN, S-RYHMÄN TOIMINTAA.

L

T E K S T I S U S A N N A C YG N E L K U VA T M A R I A M I K L A S

einon maitotilan upouudessa navetassa eletään lämmintä kesäpäivää. Lehmät syövät, märehtivät ja käyvät automaattilypsyllä omassa tahdissaan. Tänään maitotilan yrittäjäpariskunta Tuula ja Juha Leino sekä nuorempi isäntä Anssi ovat saaneet tärkeitä vieraita. Vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen ja hankintajohtaja Jari Simolin SOK:lta ovat saapuneet Mäntsälään katsomaan, mistä valiomaitoa S-ryhmän liikkeisiin oikein tulee. Sekä Rankinen että Simolin ovat navetassa lehmien seurassa kuin kotonaan. Rankisen lapsuudenkodissa kasvatettiin karjaa. Simolin sen sijaan on kaupunkilaispoika ainakin kolmannessa polvessa, mutta silti maatilan asiat ovat lähellä hänen sydäntään – sieltähän se ruoka tulee. ”Leinon tilan toiminta on erittäin ammattitaitoista mutta samalla niin inhimillistä. On ihailtavaa, miten Tuula, Juha ja Anssi havainnoivat ja tarkkailevat lehmiä koko ajan”, Simolin kehuu. ”Suurista ikkunoista tulviva valo ja korkea katto tuovat navettaan valtavasti tilantuntua. Lehmät vaikuttavat tyytyväisiltä ja rauhallisilta”, Rankinen luonnehtii rapsutellessaan ruokailemaan tulleen eläimen otsaa. Anssi Leino esittelee automaattilypsypistettä ja kertoo, mitä kaikkea tietokone rekisteröi lehmistä. Siitä näkee esimerkiksi eläimen aktiivisuuden vuorokauden aikana, mistä voi päätellä esimerkiksi kiiman lähestymisen tai sairastumisen. ”Jos

joku eläin on käynyt laiskasti lypsyllä tai tuottanut huonosti maitoa lypsyn aikana, ryhdymme heti selvittämään syytä”, Anssi Leino kertoo. ”Maitotilallisilla on käytössään uskomattoman paljon dataa, joka kertoo suoraan lehmän hyvinvoinnista ja antaa mahdollisuuden tarttua ongelmiin nopeasti”, Jari Simolin miettii ja toteaa, että tarkka seuranta takaa ihan varmasti laadukasta maitoa kaupan hyllyille. VALIO on S-ryhmän suurin tavarantoimittaja ja S-ryhmä Valion tärkeä asiakas. Näiden kahden tiiviin ja rakentavan yhteistyön ansiosta me suomalaiset saamme juodaksemme ja syödäksemme Leinon maitotilan ja muiden valiolaisten maitotilojen tuotteita lähikaupasta. ”Jo pelkästään se, että Leinot tuottavat laadukasta kotimaista maitoa, on jo sinänsä suuri vastuullisuusteko”, Simolin kiittää Leinoja ja samalla muita Valion maitotilayrittäjiä. Vastuullisuus onkin nyt ykkösjuttu S-ryhmässä. Kuluttajien omistamassa yrityksessä vastuullisuusajattelu kulkee läpi kaiken toiminnan ja arvoketjujen. Toiveet kumpuavat kansan syvistä riveistä. ”Kuuntelemme asiakkaitamme ja henkilökuntaamme siitä, mitä he pitävät tärkeänä, ja haluamme aidosti vaikuttaa ja muuttaa maailmaamme paremmaksi”, Rankinen kertoo. SUURIN VASTUULLISUUSTEEMA S-ryhmässä juuri nyt on ilmastonmuutoksen hallitseminen. Iso juttu -kampanjan tavoitteena on vähentää

"Valio on S-ryhmän suurin tavarantoimittaja."

yhdessä kumppaniyritysten kanssa miljoona tonnia päästöjä vuoteen 2030 vuoden 2015 tasosta. Valio lähti mukaan kampanjaan ensimmäisten joukossa. ”Yhteistä tahtotilaa löytyy! Valio tunnetaan vastuullisuudesta ja läpinäkyvyydestä, joten Valion mukaan tulo oli odotettavaa – ovathan kuluttajat äänestäneet monta vuotta peräkkäin Valion Suomen vastuullisimmaksi brändiksi”, Rankinen huomauttaa. Energiantuotannosta aiheutuu eniten kasvihuonepäästöjä eli oikeilla valinnoilla on iso merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä. Leinon tila vaihtoi juuri sähkösopimuksen tuulivoimaksi, mikä on esimerkki toimesta ilmastonmuutoksen päästöjen vähentämiseksi, ja tilalla on käytetty uusiutuvaa energianlähdettä eli haketta lämmittämiseen jo 20 vuotta. ”Maidon jäähdytystä tehostetaan kylmällä vedellä ja jäähdytyksestä vapautuvaa lämpöä käytetään lehmien juomaveden lämmitykseen”, Juha Leino lisää. MAITO JA ME * 49


Yrittäjäpariskunta Tuula ja Juha Leino ajattelevat lehmien hyvinvointia koko ajan. "Ilman terveitä eläimiä meillä ei olisi elinkeinoa."

TUOTANTOELÄINTEN hyvinvointi kiinnostaa yhä enemmän ihmisiä. Se onkin S-ryhmällä ilmastomuutoksen torjumisen lisäksi toinen merkittävä teema vastuullisessa ruuantuotannossa. Juha ja Tuula ostivat tilan Juhan isältä lähes 30 vuotta sitten. Eläinten hyvinvoinnista ja kohtelusta puhutaan nyt paljon enemmän kuin silloin. Leinon tilalla eläimistä on aina huolehdittu suurella sydämellä, mutta erilaiset kannustimet, kuten eläinten hyvinvointituki, ohjaavat ajattelua oikeaan suuntaan. Vastuullinen maidontuotanto on Valion kantava teema. Vastuullisuuslisää maksettiin heinäkuussa 2018 jo yli 92 prosentille Valion vastaanottamasta maidosta. Yksi vastuullisuuslisän ehtojen täyttymiseen kuuluva peruste on voimassa oleva terveydenhuoltosopimus eläinlääkärin kanssa. Sen mukaan eläinlääkäri tekee terveydenhuollon vuosikatsauskäynnin tilalle vähintään 12 kuukauden välein. ”Meillä eläinlääkäri käy kerran kahdessa tai kolmessa kuukaudessa joka tapauksessa tekemässä esimerkiksi tiineystarkastuksia, joten sopimus ei tuonut suuria muutoksia”, Juha ja Tuula kertovat. Leinot ovat miettineet, että antibioottien vastuullinen käyttö on yksi hyvä esimerkki asiasta, josta pitäisi saada asiallista tietoa kuluttajille yhä enemmän. Suomessa eläimiä lääkitään vain tarpeen mukaan ja eläinlääkärin valvonnassa. Varoajat lääkkeen annon jälkeen ovat pitkiä ja 50 * MAITO JA ME

Hankintajohtaja Jari Simolin ja vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen SOK:lta tutustuvat lypsyrobotin toimintaan.

jokaisella tilalla on antibioottitesteri, jolla varmistetaan vielä varoajan jälkeenkin lääkkeen poistuminen eläimen elimistöstä. ”Maitoauton kuljettaja ottaa tilan maitoerästä näytteen ja jos siinä on antibioottijäämiä, saadaan katkaistua antibioottia sisältävän maidon tie maitoketjussa saman tien. Me olemme todella tarkkoja siitä, että maidossamme ei ole antibioottijäämiä”, Juha Leino huomauttaa.

"Tuotantoeläinten hyvinvointi kiinnostaa yhä enemmän ihmisiä."

VASTUULLISUUS on hyvää bisnestä. Tätä mieltä ovat sekä S-ryhmä että Valio maitotilayrittäjineen. ”Kun asiat tehdään oikein ja järkevästi, ne myös tuottavat entistä paremmin”, Simolin vakuuttaa. Eläinten hyvinvointi on paras esimerkki siitä, että tuottavuus ja vastuullisuus kuuluvat yhteen: jos lehmät voivat hyvin, ne tuottavat hyvin. ”Eläimet ovat minulla ensimmäisenä aamulla mielessä ja viimeisenä illalla”, Juha Leino kertoo. ”Lehmät ovat elinkeinomme koko perusta. Mitä paremmin ne voivat, sitä paremmin ne tuottavat. Nämä kaksi asiaa kulkevat aivan käsi kädessä”, Tuula Leino vahvistaa. Vastuullisuustyö on pitkäjänteistä sekä kaupan alalla että alkutuotannossa. Lea Rankinen on huomannut, että äkillisillä suunnanmuutoksilla ja boikoteilla ei saada mitään hyvää aikaan. ”Haluamme olla vastuullisia myös tuottajien suuntaan, eli mietimme tarkasti, millaisia vaikutuksia valinnoillamme on isossa kuvassa”,

Rankinen sanoo. Esimerkiksi kananmunien tuottajien investoitua virikekanaloihin ihmiset alkoivatkin vaatia vapaan kanan munia. S-ryhmä myy kuitenkin edelleen myös virikekanojen munia, koska se on vastuullisuutta tuottajien suuntaan. Leinot tekivät uudessa navetassaan miljoonan euron investoinnin ja sitoutuivat sillä tavalla tuottamaan maitoa ainakin seuraavat 20 vuotta. He myös toivovat, että S-ryhmä sitoutuu myymään heidän tuottamaansa maitoa. S-ryhmässä myytävien maitojen ja kermojen kotimaisuusaste on 100, voin 98 ja juustojen 63 prosenttia. ”Maito meidän hyllyissä on sataprosenttisesti kotimaista, joten kyllä me myymme Leinojen ja muiden valiolaisten maitotilayrittäjien tuottamaa maitoa. Enemmänkin kotimaisia maitotuotteita menisi”, Simolin vinkkaa.


Lokakuun ajankohtaiset Miljoona tonnia päästösäästöjä S-RYHMÄ kampanjoi ilmastomuutosta vas­ taan yhtenä tavoitteenaan vähentää yhdessä kumppaniyritysten, kuten Valion, kanssa miljoona tonnia päästöjä vuosien 2015 ja 2030 välillä. ”Tehostamme energian käyttöä ja lisääm­ me uusiutuvan energian käyttöä, kitkemme ruokahävikkiä ja kehittämme materiaalien kierrätystä”, listaa SOK:n vastuullisuusjoh­ taja Lea Rankinen ilmastomuutoksen hil­ lintäkeinoja. S­ryhmä on jo vuosia investoinut omaan tuulivoimaan, ja kuluvan vuoden aikana noin 40 S­ryhmän liikkeen katolle nousee tuhan­ sia aurinkopaneeleita tuottamaan sähköä Prismojen ja S­marketien omaan käyttöön. VALIO etsii myös innovatiivisia ratkaisuita ilmastomuutoksen hillitsemiseen: suurin osa päästöistä syntyy kuitenkin alkutuotannossa. Valio esimerkiksi tekee työtä maitotilayrittä­ jien kanssa miettien, miten maaperästä saa­ taisiinkin hiilinielu, eikä hiilen lähde, ja mikä olisi optimaalinen ruokinta eläimille päästö­ jen vähentämiseksi. Valio on kehittänyt ja patentoinut ensim­ mäisenä maailmassa vuonna 2017 mene­ telmän, jonka avulla lietelannasta saadaan tehtyä puhdasta vettä sekä fosfori­ ja typpi­ lannoitejakeita. Prosessissa voidaan tuottaa myös biokaasua. ”Nyt Valio haluaa laajentaa lannankäsit­ telyä kokonaisvaltaiseksi ekosysteemiksi, jossa tavoitteena on saada maitotilojen tuot­ tama lanta mahdollisimman laajaan proses­ sointiin”, kertoo toimitusjohtaja Ari Mäkelä Osuuskunta Tuottajain Maidosta. ”Toinen konkreettinen kehittämisaskel hiilijalanjäljen pienentämiseksi on Valio­ ryhmän ensimmäisen LNG­kaasuauton käyttöönotto maidonkeräilyssä ensi vuoden alussa”, Mäkelä lisää.

RaniWrap

-kiristekalvot • Raniwrap-käärintäkalvo on puhallusmenetelmällä valmistettu monikerroskalvo • Tehostettu UV-suoja – suojaa rehusadon ja varmistaa maittavuuden vielä ylivuotisenakin • Tehostettu liimautuvuus – varmistaa ettei happi ja kosteus pääse paaliin

Rahtivapaa tilatoimitus!

Rondotex®

-pyöröpaaliverkot • Vetolujuus 2600 N ja elastisuus 15-20 % takaavat lujemman sidonnan vähemmällä verkkomäärällä • Moderni kudontatekniikka ja oikea raaka-ainekoostumus takaavat hyvän leviämisen paalin reunasta reunaan

Heinänkosteusmittari Wile 500 • Automaattinen tiheyskompensaatio arvioi paalin tiheyden ja parantaa näin kosteuden mittaustarkkuutta • 1000 mittaustuloksen tallennusmahdollisuus • USB-portti 501929542

350,-

Tilaa nyt 1000 kg rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä tai 2000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla, saat Bahcon huipputyökalut kaupan päälle!

Uutuus!

Rehukaira porakoneeseen • Heinä-ja rehunäytteiden ottoon 501964352

209,-

Kahden Feedex-kivennäis- tai vitamiinilavan ostajalle 200 kg veloituksetta ja tilaus rahtivapaasti tilalle toimitettuna! • Yhden lavan ostajalle 100 kg veloituksetta ja rahti 40 eur (alv 0%)*. *normaali toimitusalue

Lisätiedot Kinnusen Myllyn ja Feedexin kampanjoista Lantmännen Agrosta. Hinnat tarvikkeissa (sis. alv 24%) ovat voimassa 31.10.2018 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan.


Syysmakuja SADONKORJUUN SAALIISTA SYNTYY MAUKKAITA TÄYTELÄISIÄ SYKSYN HERKKUJA.

VINKKI ras Tarjoa pii issa is ja tu illanis okana tai pääru era. salaatin k

MIFU JAUHISPIIRAKKA 6–8 annosta

POHJA 2 ½ dl vehnäjauhoja ½ tl leivinjauhetta 100 g Valio voita 2 rkl punaista pestoa TÄYTE 1 (100 g) sipuli 2 valkosipulin kynttä 200 g paprikaa 100 g parsakaalia 1 rkl Valio voita 1 pkt (250 g) Valio MiFU® jauhista 52 * MAITO JA ME

1 pussi (150 g) Valio TexMex juustoraastetta 2 kananmunaa 2 dl Valio ruokakermaa 1. Sekoita vehnäjauho ja leivinjauhe kulhossa. Nypi joukkoon voi, lisää lopuksi pesto ja painele tasaiseksi. 2. Laita leivinpaperi korkeareunaisen irtopohjavuoan (Ø 22 cm) pohjalle. Painele taikina pohjalle ja reunoille n. 2–3 cm:n korkeuteen. 3. Siirrä piiraspohja jääkaappiin täytteen valmistamisen ajaksi. 4. Hienonna sipuli ja valkosipulin kyn-

net. Suikaloi paprika ja leikkaa parsakaalinnuput muutamaan osaan. 5. Kuumenna rasva pannulla. Lisää jauhis, paista hetki ja lisää sipulit. Kun sipulit ovat kuullottuneet, nosta pannu liedeltä. 6. Levitä puolet jauhisseoksesta vuoan pohjalle. Lisää paprikat, parsakaalit ja puolet juustoraasteesta. 7. Levitä päälle loput jauhiksesta ja juustoraaste. 8. Sekoita munat ja ruokakerma tasaiseksi seokseksi. Kaada vuokaan. 9. Paista uunin ala- / keskitasolla 175 asteessa n. 50 min tai kunnes kypsä.


Sadonkorjuun reseptit •• www.valio.fi/sadonkorjuu

OMENAPIIRAKKA PELLILLINEN

JUURES-JAUHELIHAMUREKE

1 ½ dl Valio Oivariini® juoksevaa 3 dl sokeria 1 prk (200 g) Valio Eila® kermaviiliä 2 kananmunaa 6 dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta 2 dl mantelilastuja TÄYTE 1 kg omenoita 1 rasia (200 g) Valio Viola® vanilja tuorejuustoa 1 prk (200 g) Valio maustettua rahkaa vanilja 1 kananmuna 4 rkl fariinisokeria jauhettua kanelia

1 prk (200 g) Valio dippi & kastike jogurttia valkosipuli 1 ½ dl korppujauhoja 1 dl hienonnettua persiljaa 1 ½ tl suolaa mustapippuria myllystä 150 g porkkanaa 100 g punajuurta 1 sipuli 2 kananmunaa 750 g naudan jauhelihaa

1. Esikäsittele ensin omenat: Kuori tarvittaessa, poista siemenkodat ja leikkaa lohkoiksi. 2. Sekoita Oivariini, sokeri, kermaviili ja munat. Lisää lopuksi joukkoon vehnäjauho-leivinjauheseos. Sekoita nopeasti tasaiseksi. 3. Levitä taikina uunipannulle (30 x 40 cm) leivinpaperin päälle. Ripottele päälle mantelilastut. Esipaista 225 asteessa uunin ylimmällä tasolla 5–7 min, kunnes mantelilastut ovat hieman paahtuneet. 4. Sekoita tuorejuusto, rahka ja muna tasaiseksi. Valuta ja levitä seos kauttaaltaan esipaistetulle piirakkapohjalle. Lado päälle omenat. Ripottele päälle fariinisokeri ja hieman kanelia. 5. Nosta pelti uunin keskitasolle. Alenna lämpötila 200 asteeseen ja paista n. 30 min. Tarjoa jäähtyneenä.

6 annosta

RUISTIKUT JA PUNAJUURIDIPPI 3 - 4 annosta

3 ruispaahtoleipää 3 rkl Valio Luomu™ voita ½ dl hienonnettua persiljaa DIPPIKASTIKE 1 prk (180 g) Valio Luomu™ kermaviiliä 1 pieni etikkapunajuuri raastettuna ½ tl sokeria ripaus kardemummaa ja suolaa

1. Sekoita kulhossa jogurtti, korppujauhot ja mausteet. 2. Kuori ja raasta juurekset raastimen hienolla terällä. Kuori ja hienonna sipuli. Lisää jogurttiseokseen. Sekoita. 3. Lisää munat ja jauheliha. Vaivaa tasaiseksi massaksi. Muotoile murekkeeksi leivinpaperille uunipellille. 4. Paista uunin keskiosassa 200 asteessa 45 min. 5. Tarjoa perunasoseen tai keitettyjen perunoiden ja salaatin kanssa.

1. Sekoita ensin dippikastikkeen ainekset keskenään, siirrä kylmään. 2. Voitele leivät huoneenlämpöisellä voilla molemmin puolin. Painele pinnoille persiljasilppu. 3. Paista leivät molemmin puolin paistinpannulla. Lisää tarvittaessa voita pannulle. 4. Anna leipien jäähtyä ja leikkaa ne n. 1 cm:n levyisiksi tikuiksi. 5. Tarjoa rapsakoituneet ruistikut ja kylmä punajuuridippi alkuruokana tai osana muita tarjoiluja.

Tilaa Valion uutiskirjeellä herkulliset reseptit •• www.valio.fi/uutiskirje


Valio Oltermanni® Port Salut — suosikkijuusto ranskalaisella vivahteella

V

alio Oltermanni© juustoperhe kasvaa suomalaiseen makuun valmistetulla Port Salut -juustolla. Puhtaasta suomalaisesta maidosta valmistetun juuston maku on ranskalaisen esikuvansa mukaisesti tavallista kermajuustoa täyteläisempi ja rakenne aavistuksen pehmeämpi. Juuston täyteläinen maku saadaan aikaan port salut -hapatteilla ja tavallisia kermajuustoja pidemmällä kypsytysajalla. Valio Oltermanni® Port Salut maistuu kaikkialla missä tavallinenkin Oltermanni: kokeile siis uutta makua vaikka lempileipäsi päälle viipaloituna. Valmistaja: Valio Haapavesi

Jäätelöfabriikin uutuusmaut yllättävät

J

ännittävistä makuyhdistelmistä tunnetuksi tullut Valio Jäätelöfabriikki jatkaa yllättävällä linjalla. Uutuusmakuina jäätelöhyllyihin saapuvat AURA® laku ja super vanilja. AURA® laku yhdistää rakastetun lakritsijäätelön ja Suomen suosituimman sinihomejuuston samaan kippoon. Super vaniljan valloittavan maun salaisuutena ovat kermajäätelön sekaan pyöräytetyt vaniljakastikeraidat. Hyvää tuulta on siis luvassa syksylläkin! Valmistaja: Valio Oulu Lue lisää Valio Jäätelöfabriikista: www.valio.fi/jaatelo

Jogurttihyllyn hedelmäiset ja raikkaat tulokkaat

V Katso kaikki uutuudet www.valio.fi/ tuotteet

54 * MAITO JA ME

aliojogurtti© Thaimaa aloittaa ”Makuja maailmalta” -kausimakujen sarjan. Mangoa, papaijaa ja passiohedelmää täydentää sitruunaruoho. Kaukomatkan maut on pakattu kilon tölkkiin. Suomen suosituimpiin kuuluvaa jogurttimakua, hedelmäpommia, saa nyt myös kaurapohjaisena gurttina. Valio Oddlygood© hedelmäpommi myydään kilon tölkeissä ja 150 gramman pikareissa. Syksyn raikkain jogurttiuutuus on Valio A+™ kreikkalaisen luonnonjogurtin rasvaton versio, jonka rakenne on tuttuun tapaan herkullisen täyteläinen. Valmistaja: Valio Riihimäki

VALIO OY

U U T T A V A L I O LT A


Innovaatio suomalaisesta maidosta

V Mifusta on moneksi

K

uka olisi muutama vuosi sitten uskonut, että suomalaiskodeissa kokataan ruokaa, jossa pääraaka-aineena ovat maito ja maitoproteiini? Maitopohjaiset Valio MiFU® tuotteet sopivat käytettäväksi siellä missä liha ja kanakin. Tuoteperheen uutuus Mifu jauhis haastaa arkiruoan rakastetun moniottelijan, jauhelihan. ”SYKSYN UUTUUS MIFU JAUHIS on täydellinen vaihtoehto kotikokeille, jotka etsivät helppoa, koko perheelle maistuvaa vaihtoehtoa jauhelihalle”, Valio MiFU® tuotteista vastaava liiketoimintapäällikkö Pia Järvinen vinkkaa. MIFU JAUHIKSELLA KOKKAAMINEN on äärimmäisen helppoa: riittää, kun sitä ruskistaa pannulla muutaman minuutin ja lisää ruokaan, jossa tavallisesti käyttäisi jauhelihaa. 250 gramman jauhispakkaus vastaa 400 grammaa jauhelihaa resepteissä. Tuote on valmiiksi maustettu, joten se ei välttämättä kaipaa seurakseen edes suolaa. Mifu jauhis sopii kastikkeisiin, laatikkoruokiin ja -vuokiin sekä pizzoihin ja tortilloihin. VALIO MIFU® SUIKALEET: KÄYTÄ KUTEN KANASUIKALEITA. Viime syksynä kauppoihin saapui Mifu suikale, jolla on

helppo korvata kanasuikaleet tutuissa resepteissä. Suikaleet ovat valmiiksi maustettuja, joten niillä voi helposti luoda haluamansa makumaailman. Erityisen hyvin suikaleet sopivat tortillojen täytteeksi, kastikkeisiin ja patoihin. Rapea paistopinta syntyy vain kahdessa minuutissa paistamalla. Niin helppoa ja nopeaa! VALIO MIFU® RUOKARAE: KÄYTÄ KUTEN TOFUA TAI PAPUJA. Moni tuntee myös Mifu ruokarakeen, joka muistuttaa ulkonäöltään raejuustoa. Raejuustosta poiketen Mifu ruokarae kestää paistoa ja kuumennusta. Lisäksi ruokarakeessa on mukana rypsiöljypohjainen maustekastike. Erityisen hyvin ruokarae sopii pannuruokiin, munakkaisiin ja wokkeihin. Käyttö on helppoa: riittää, kun ravistat purkkia, avaat kannen ja lisäät Mifu ruokarakeet pannulle ruskistumaan tai suoraan ruokaan. Hyvää ruokahalua!

JENNI LUOMA Sisällöntuottaja Va l i o O y

alio MiFU® suikaleet ja jauhis valmistetaan Valion Vantaan tuotantolaitoksessa, ruokarakeet Seinäjoella.

TOMAATTINEN MIFU JAUHISKASTIKE ELI MIFUGNESE 4 annosta

1 pkt (250 g) Valio MiFU® jauhista Original 1 rkl Valio Oivariini® juoksevaa 4 dl tomaattipastakastiketta, Bolognese 1 dl Valio Eila® paksumpi ruokakermaa (½ dl tuoretta yrttiä, esim basilikaa tai persiljaa) 1. Ruskista Mifu jauhis korkeareunaisessa pannussa Oivariini rasvassa. 2. Lisää joukkoon pastakastike ja ruokakerma. Kuumenna kiehuvaksi. Viimeistele hienonnetuilla yrteillä. 3. Tarjoa keitetyn pastan kanssa.

Uutuudet Mifu jauhis, Mifu suikaleiden maku hunajainen curry ja Mifu ruokarae sweet & sour tuovat vaihtelua arkiruokaan.

Katso muut helpot Mifu-reseptit: www.valio.fi/mifu

MAITO JA ME * 55

VALIO OY

U U T T A V A L I O LT A


FeedtechTM

ENNAKKOMYYNTI KÄYNNISSÄ – maittavampaa säilörehua, koneita säästäen FEEDTECH™ M20XC – TEHOKAS ITIÖITÄ VASTAAN

FEEDTECH™ F600 – TEHOKKAASEEN JÄLKILÄMPENEMISEN ESTOON

Nurmi- ja kokoviljarehuille. Soveltuu luomutuotantoon ja erinomaisesti siiloon.

Nurmi- ja/tai palkokasvipohjaiselle ja kokoviljarehulle. Soveltuu luomutuotantoon ja siiloon.

FEEDTECH™ M20XCE – VAIKEISIIN OLOSUHTEISIIN

ALKAEN

Nurmi- ja etenkin apila- sekä sinimailas- ja palkokasvipohjaisille rehuille. Soveltuu luomutuotantoon ja siiloon.

TRI-FENDER™

CALSIUM SUPLEMENT

KARVANLEIKKUUKONE CB35

Jodipohjainen ja tehokas vedinhoitoaine, joka soveltuu juoksevan koostumuksen ansiosta erinomaisesti myös robottikäyttöön.

SUOS. OVH 90,21 (SIS. ALV)

SUOS. OVH 484,46 (ALV 24%)

–10%

79,-

Poikimahalvauksen ehkäisyyn. Uusi, parempi koostumus. Imeytyy helposti ja nostaa veren kalsiumtasoa nopeasti. Ei ärsytä nielua ja limakalvoja.

420,-

150

/REHUTONNI (SIS. ALV)

PARSIMATTO RM21BS

–10%

Pehmeä alusta parteen ja karsinoihin. Alapuolen nystyt tekevät matosta Varmaa ja tehokasta trimmausta. Akkujoustavan ja estävät kosteuden käyttöinen, kevyt ja hiljainen ammattikerääntymisen maton alle. Maton laiskone, todella mukava käyttää. paksuus on 21 mm.

LISÄTIETOJA MYYJÄLTÄSI • TARJOUKSET VOIMASSA 31.10.18 SAAKKA • VERKKOKAUPPA:

hankkija.fi


AN R I I T LY P S Y U AAM

R I I T TA B R A N D T Edunvalvontajohtaja Va l i o O y

Rasvatonta maitojauhetta varastossa vielä pitkään

K

uivuus on vaivannut laajalti maataloustuotantoa Euroo­ passa, mutta myös Austra­ liassa ja Yhdysvalloissa. Jopa niinkin sateiset maat kuin Irlanti, Iso­Britannia ja Belgia ovat kärsi­ neet aivan poikkeavasta kuivuudesta. EU:n virallisten tilastojen mukaan mai­ dontuotanto kasvoi tammi­kesäkuussa 1,8 prosenttia ja 1,7 miljardia kiloa, melkein saman verran kuin Valio vastaanottaa mai­ toa vuodessa. Heinä­elokuun virallisia lukuja ei vielä ole tiedossa, mutta on melko selvää, että suunta on muuttunut ja maidontuotan­ to alittaa viime vuoden tason. Heikko rehu­ tilanne laajoilla alueilla vaikuttaa toden­ näköisesti pidemmällä ajanjaksolla. Vaikka maitoa tuli alkuvuodesta enem­ män, vienti ei kuitenkaan kasvanut. Osoi­ tetta lisämaidolle ei siis ole löydetty. Vienti jopa supistui 9 prosenttia EU:n tärkeimpään vientikohteeseen Yhdysvaltoihin. Euroopan markkinatilanne näyttää jatku­ van kaksitahoisena. Voista maksetaan edel­ leen historiallisesti korkeaa hintaa, ja hetkel­ lisen hintojen laskun jälkeen voin hinta lähti uudelleen vahvistumaan heinäkuun lopussa. Sen sijaan tuoreen rasvattoman maitojau­ heen hinta painui alle interventiohinnan viime syyskuussa ja on alimmillaan käynyt niinkin alhaalla kuin 1,33 eurossa. Rasvattoman maitojauheen interventio­ varastoon ehti kertyä 375 miljoona kiloa maitojauhetta pääasiassa kriisivuonna 2016. Kuluvan vuoden huhti­kesäkuun aikana sii­ tä onnistuttiin myymään yli 100 miljoonaa kiloa 1,05­1,20 euron kilohintaan. Aikoinaan jauhe ostettiin varastoon interventiohinnalla eli 1,70 eurolla kilo. Siitä, mihin tämä ulos

myyty jauhemäärä on päätynyt, ei ole tark­ kaa kuvaa. Sitä on saatettu käyttää elintar­ vikkeiden valmistukseen, mutta todennäköi­ sesti suurin osa siitä on mennyt vasikkarehu­ jen raaka­aineeksi. Jo ajoissa päätettiin, että jauhetta ei vuonna 2018 osteta interventioon kiinteällä hinnalla, vaikka perusasetus olisi niin edellyttänyt. Sama poikkeus aiotaan toistaa ensi vuonnakin. Maitomarkkinoita sekoittavat erilaiset tapahtumat maailmalla. Yhdysvaltojen teräs­ ja alumiinitulleista liikkeelle lähteneet Mek­ sikon ja Kiinan vastatullit ovat kohdistuneet myös maitotuotteisiin. Tosin NAFTAn eli Pohjois­Amerikan vapaakauppasopimuksen päivittämisessä on nyt päästy eteenpäin. Maitotuotteiden vienti Yhdysvalloista on kärsinyt, ja siellä onkin päätetty tukipaketis­ ta, joissa tuottajille maksetaan suoraa tukea noin 0,2 senttiä maitokilolle, markkinoilta ostetaan budjettivaroilla valmiita tuotteita ja vientipromootioon osoitetaan lisää rahaa. Toisaalta niinkin yllättävä maa kuin Intia aikoo maksaa vientitukea rasvattomalle mai­ tojauheelle, ja suunnitelmissa on jopa 100 miljoonan jauhekilon vienti. Maaliskuussa 2019 toteutuvan Brexitin vaikutusta EU:n maitomarkkinoihin odotetaan kauhulla. Mitään sopimusta EU:n ja Britannian välillä ei vieläkään ole. Selvää näkemystä maitomarkkinoiden kehityksestä ei ole. Voin hinnan olettaisi pitävän pintansa, mutta niin kauan, kun maitojauheen interventiovarastoa ei ole saatu puretuksi, tuoreen rasvattoman mai­ tojauheen hinta ei pääse korjaantumaan. Ainoa selvä asia on se, että laajoilla alueilla Euroopassa Suomi mukaan lukien, rehusta on pulaa ja sen hinta nousee.

"Voista maksetaan edelleen historiallisesti korkeaa hintaa."

MAITO JA ME * 57


N TA A A V TA IOLLA VA L Kasvo Teresa Laimio, 41 Johtaja Laki, HR, Edunvalvonta, Alkutuotanto ja maidonhankinta Valio Oy

MU IS TO NI M A ATILALTA

V

iime kesänä, kun Suomi oli kauneimmillaan, pääsin maitoauton matkaan nou­ tamaan maitoa päivän ajan parilta­ kymmeneltä tilalta. Maidonkeräily­ prosessin loppuun asti hiottu toi­ minta sekä kuljettajan varmat otteet suuren auton ratissa ahtaissakin paikoissa tekivät suuren vaikutuksen. Oli mukava huomata, että tiukasta aikataulusta huolimatta jäi aikaa myös rupatteluun yrittäjien kanssa.

58 * MAITO JA ME


Valion arvot ohjaavat toimintaa T E K S T I A N U A R TJ O K I K U VA J U H A VA L K E A J O K I

TEHTÄVÄNI VALIOLLA Vastaan Valion lakiosaston, HR:n eli henkilöstöhallinnon, edunvalvonnan sekä alkutuotannon ja maidonhan­ kinnan toiminnasta. Toimin lisäksi Valion hallintoneuvoston ja hallituk­ sen sihteerinä. Valion toiminnan lainmukaisuu­ den ja eettisyyden varmistaminen kuuluu olennaisena osana vastuu­ alueeseeni. Lakiasiainjohtajan ja kolmen juristin muodostama tiimi laatii sopimuksia, neuvottelee, rat­ kaisee riitoja ja neuvoo liiketoimin­ nan eettisyyteen liittyvissä asioissa kaikkia Valion toimintoja. Valion henkilöstöhallinnon orga­ nisaatioon kuuluu työsuhdeasioiden, palkkahallinnon ja henkilöstön ke­ hittämistoimintojen lisäksi myös esi­ merkiksi työterveys­ ja henkilöstö­ ruokalan palvelut. HR:ssä työsken­ telee noin 50 työntekijää. Alkutuotannon ja maidonhan­ kinnan tiimissä palvelee maidon­ ja nurmentuotantoon, investointeihin ja prosesseihin perehtyneitä ammat­ tilaisia. Heidän vastuullaan on myös laatu­ ja toimintajärjestelmien yllä­ pito ja kehittäminen, eläinterveydes­ tä huolehtiminen ja myynnin tuki. Runsaan 10 henkilön tiimi työsken­ telee tiiviissä yhteistyössä maidon­ hankintaosuuskuntiemme kanssa. Lisäksi organisaatioon kuuluu Sei­ näjoen ja Lapinlahden laboratoriot, jotka varmistavat, että valiolainen maito ja tuotteet ovat aina laadul­ taan ensiluokkaista. Edunvalvonnan ammattilaisem­ me avaavat ruoka­, kauppa­ ja maa­ talouspolitiikan aiheita teille omis­ tajayrittäjille esimerkiksi Maito ja me ­lehdessä ja Valmassa. MITEN PIDÄMME KIINNI PARHAISTA OSAAJISTA? Haluamme varmistaa, että Valiolla on parhaat osaajat jokaiseen tehtä­

vään. Onnistuminen työntekijöiden rekrytoinnissa on äärimmäisen tär­ keää. Huolehdimme systemaatti­ sesti osaamisen kehittämisestä ja tarjoamme työntekijöillemme mah­ dollisuuksia siirtyä tehtävästä toi­ seen, syventää osaamista ja kou­ luttautua. Olemme muun muassa lisänneet mahdollisuuksia verkko­ koulutukseen eCampus­oppimis­ ympäristön avulla. Kehitämme parhaillaan suorituk­ sen johtamisen mallia, jonka avulla pysytmme jatkossa tunnistamaan paremmin ns. Talentit, ohjaamaan heitä oikeaan suuntaan ja pitämään heidät talossa. Esimerkiksi ylempien toimihenkilöiden ja johtajien suoriu­ tumista arvioidaan henkilökohtais­ ten tavoitteiden toteutumisen, am­ matillisen pätevyyden ja valiolaisten arvojen noudattamisen osa­alueiden kautta. Valiolta eläköityy vuosittain noin sata henkilöä ja seuraajien tarve mietitään tapauskohtaisesti. Koska uusien vientimarkkinoiden rakenta­ minen vaatii aikaa ja resursseja eri­ tyisesti kuluttajamarkkinoiden avaa­ miseksi, kansainväliseen myyntiin olemme palkanneet viime aikoina lisää työntekijöitä. TAPAMME TOIMIA Olemme täsmentäneet tapaamme toimia erilaisissa tilanteissa Valion arvojen mukaisesti. Yrityksen ”Code of conduct”­ohjeistus määrittelee sen, millainen toiminta on sallittua ja toivottua yrityksen kulttuurissa. Ohjeistus toimii kaikkien valiolais­ ten eettisenä ohjeistuksena niin Suo­ messa kuin tytäryhtiöissäkin. Valion toiminnan arvot ovat asia­ kaskeskeisyys, vastuullisuus, uudis­ tuminen ja yhteistyö. Yksi tärkeistä arvoista on vas­ tuullisuus: haluamme huolehtia omistajista, valiolaisista, eläimistä,

ympäristöstä ja yhteiskunnasta parhaalla mahdollisella tavalla. Liiketoiminnassa se tarkoittaa eri­ tyisesti sitä, että valiolaista ajattelua ohjaa tuloslähtöisyys ja jokainen meistä kantaa henkilökohtaisen vastuun työstään. Code of conduct avaa työntekijöille myös sen, mitä osuustoiminnallinen tapamme toi­ mia merkitsee Suomessa ja suoma­ laisille omistajayrittäjillemme. INTOHIMOINEN UUDEN OPPIJA Olen peruskoulutukseltani juristi, ja Valiolla aloitin työt vuonna 2002. Sitä ennen työskentelin vakuutus­ yhtiössä ja IT­yrityksessä. Haluan oppia intohimoisesti uutta ja viimei­ sin tutkintoni on työn ohessa suori­ tettu Executive MBA, josta olen saa­ nut hyvää apua esimerkiksi bisnes­ puolen johtamiseen. PARASTA TYÖSSÄNI Viihdyn työssä, jossa on pähkinöitä purtavaksi. Valio on tarjonnut haas­ teellisia tehtäviä sopivassa määrin ja nautin työssäni muiden ihmisten kanssa yhdessä tekemisestä. Vastuu Valion johtoryhmässä toimimisessa on suuri, koska päätetyt asiat kosket­ tavat lopulta omistajayrittäjiämme – kentän vaikeat tilanteet heijastu­ vat Valiolle ja johtoryhmään välittö­ mästi. PERHE JA VAPAA- AIKA Perheeseemme kuuluu kolme kou­ luikäistä tytärtä ja puoliso. Har­ rastamme yhdessä musiikkia, ja oma instrumenttini on poikkihuilu. Lisäksi lenkkeilen ja pyöräilen Tuu­ sulanjärven maisemissa ja uppou­ dun mielelläni hyviin kirjoihin. SUOSIKKITUOTTEENI VALIOLLA Valio A+™ maustamaton luonnon­ jogurtti mustikoilla.

MAITO JA ME * 59


Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon

RINNAKKAISTUOTTEET ROBOTTILYPSYYN RoboRed®- ja RoboBlue®-tuotesarjat tarjoavat laadukkaan ja edullisen vaihtoehdon laitetoimittajien alkuperäistuotteille. Tehokkaat pesuaineet vastaavat alkuperäisiä ja ovat kaiken lisäksi SUOMESSA VALMISTETTUJA. Kaikkiaan tuotteita on alkuvaiheessa noin 20 erilaista, mutta tuotteisto täydentyy ajan myötä. Käytössä monilla tiloilla.

• pesuaineet • vedinhoitoaineet • letkut • pesuharjat • nännikumit • maitosuodattimet • ym. ym.

Sinisille:

ROBO Blue

Punaisille:

ROBO Red

Jodivedinhoitoaine RBT 2500

UUTUUS

YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

Soveltuu sekä PUNAISILLE että SINISILLE roboteille.

• Käynnistyy eläimen koskiessa harjaa • Varustettu ylikuormitussuojalla: pysähtyy ja pyörähtää 2 kierrosta vastakkaiseen suuntaan, jos jokin takertuu harjaan tms. • Kiinnitystarvikkeet ja sähköjohto sisältyvät toimitukseen • Käyttöjännite 230 VAC

Rajoitettu erä superhintaan:

Pakkauskoot: 22 kg, 60 kg ja 1000 kg

99900

sis. alv. 24 %

+ rahti

KOKONAISVALTAINEN, 3-VAIHEINEN SORKKATERVEYDEN YLLÄPITO

1

PARANNA

2

SUOJAA

3

EHKÄISE

Auttaa parantamaan sorkka-alueen ihotulehduksia (mm. Digital Dermatitis DD) • Ei antibiootteja • Ei karsinogeenejä • Tunkeutuu ihon alle • Ympäristöystävällinen

MYYNTI: VALMAKAUPAT

www.finnlacto.fi • 064 210 300

Profile for Lue Maito ja me -lehtiä pdf muodossa

Maitojame 3 2018  

Maito ja me on Valion omistajayrittäjien ammattilehti. Numeron 3/2018 teemana on ruokinta ja hyvinvointi.

Maitojame 3 2018  

Maito ja me on Valion omistajayrittäjien ammattilehti. Numeron 3/2018 teemana on ruokinta ja hyvinvointi.