Maitojame 1-2018

Maito ja me VA L I O N O M I S TA J AY R I T TÄ J I E N

A M M AT T I L E H T I / 0 1 — 2 0 1 8

SELVITÄ REHUJEN LAATU PELTO KUNTOON 18

STOP SOIJALLE 48

KIERRÄTÄ MUOVI 52

Yli 25 vuotta robottilypsyn kehityksen kärjessä

Yli kahden vuosikymmenen kokemukset automaattilypsystä ovat tehneet selväksi sen, että paras mahdollinen tuottavuus ja hyvinvointi syntyvät antamalla lehmien tehdä omat päätöksensä.

Lehmät päättävät itse milloin levätä, mennä lypsylle tai syödä. Tämä varmistaa parhaan mahdollisen suorituskyvyn jokaisen lehmän kohdalla.

Ota yhteyttä myyjiimme ja kysy lisää Lely Astronautin DLQXWODDWXLVLVWD RPLQDLVXXNVLVWD <KWH\VWLHGRW ZZZ QKN Ƭ

8 1 0 2 — 01

SISÄ

LT Ä Ä

Te e m a n a REHUNTUOTANTO

Pääkirjoitus ……..…………..…………………04 Alkutuotantojohtaja ...…………….………05 Uutisia .......………………………….…..…….…06 Toimitusjohtajalta ……...…...………………11 Kisa kiritti rehunäytteenottoon......…12 Pelto kuntoon, sato nousuun .........….18 12

28

Kalvon laatu ratkaisee.........................21 Suomen maitomarkkinakatsaus.......22 Vasikoiden pito-olosuhteet...............24 Työssäoppimassa Hollannissa.........26 Me yrittäjät .....….………........……….………28 Hallituksen puheenvuoro ...…...…....…31

18

Suojaudu!.........................................……32

32

Työ kevyeksi ...…..............................……34 Nasevasti ...…....................................……35 Talous..….…..................................…………37 Valioryhmä ........…...……….…………...……39 Kysy asiantuntijalta …..……………………40 Kysy eläinlääkäriltä ..………......…..….……41 21

52

Laboratoriossa ………......................……42 Valio vastaa x 3..…….....................………45 Koneklinikka ...…..............................……46 Vastuullisuus ..…………………………………48 Muovin kierrätys ……….…..……….....……52 Uutuuksia ….................………………………54

26

Riitan aamulypsy ............................……57

58

R PÄ

ISTÖME

R KK I

MAITO JA ME Julkaisija Valio Oy, PL 10, 00 030 Valio Konsepti A-lehdet Oy, Outi Gyldén, Jesper Vuori, Arja Kulmala Toimitus Päätoimittaja Anu Artjoki, puh. 010 381 2904, anu.artjoki@valio.fi, maitojame@valio.fi Toimituskunta Juha Nousiainen (pj), Ari Mäkelä, Jaana Kiljunen, Heidi Huttunen, Riikka Peltola Tuottaja Susanna Cygnel Taitto Johanna Siljola Tilaukset ja osoitteenmuutokset Edita Prima Oy, Rekisteripalvelut/Maito ja me, p. 020 450 00, rekisteripalvelut@edita.fi Ilmoitusmyynti Cupik-Media Oy, p. (09) 278 7711, cupik@cupik.fi Painatus Edita Prima Oy Tilaushinta 50 euroa/vsk, ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja me ilmestyy 25.4.2018.

MAITO JA ME -AMMATTILAISSIVUSTO: maitojame.fi

YM

Tavataan Valiolla ..……….............….……58

M

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet 4041 0428

MAITO JA ME * 03

PÄ

JO ÄKIR

ITUS

Vastuullisesti!

V

Valio toteutti loppuvuodesta 2017 sidosryhmätutkimuksen* vastuullisuudesta, johon pyydettiin vastauksia myös omistajayrittäjiltämme.

Vastuullisuus on olennainen osa Valion brändiä ja monelle syy ostaa Valion tuotteita. Joka neljännelle kyselyyn vastanneista eläinten hyvinvointi on keskeinen kriteeri ruokavalinnoissa. Kiertotaloudessa, energiatehokkuudessa sekä eläinten ja henkilöstön hyvinvoinnissa meillä olisi vastaajien mielestä vielä parannettavaa, koska emme riittävästi erotu muista alan toimijoista. Sen lisäksi, että teemme jatkuvasti yhdessä työtä näiden osa-alueiden kehittämiseksi entistä vastuullisemmaksi, haluamme tänä vuonna tehdä tärkeän työn läpinäkyvämmäksi viestinnän kautta.

Valion kehityshankkeista esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävä laatu- ja tuotantotapauudistus, kasvipohjaiset pakkaukset ja biolaitos olivat vastaajien mielestä merkittäviä.

Viestintä on tärkeä osa vastuullisuutta. Toteutamme kevättalvella Valioryhmän omistajayrittäjille viestintäkyselyn Valmassa, ja toivonkin että mahdollisimman moni teistä vastaa kyselyyn! Vain siten saamme suuntaviivat, miten Valioryhmän omistajaviestintää tulevaisuudessa kehitämme.

Viestinnällisin terveisin ANU ARTJOKI Päätoimittaja Twitter: @anuar tjoki

04 * MAITO JA ME

* Vastuullisuuskysely 12/2017, Prior konsultointi Oy, N=1024 kuluttajaa

alio on onnistunut erityisesti neljässä kuluttajille tärkeässä vastuullisuusasiassa: Suomea työllistävä ja taloudellinen vaikutus, huoltovarmuus, tuotteiden puhtaus ja turvallisuus sekä hankinnan kotimaisuusaste ja läpinäkyvyys.

AJA

N

TA KOH

ISTA

Valiolainen maitoketju täysin soijattomaksi

T

ammikuussa tehtiin Valioryhkokonaan soijattomaan maitoketjuun on sekä mässä historiallinen päätös: looginen että varsin helppo päätös ja vahvistaa soijan käytöstä luovutaan koValion vastuullisuusohjelmaa. konaan 1.3.2018 alkaen. Päätökseen liittyy vuoden siirtymäMonissa tutkimuksissa on selkeästi osoitettu rypsin tai rapsin valkuaisen täydentävän paremaika, jotta rehuteollisuudella on riittävä aika min lehmien rehuannosta kuin soijan. Toki on reseptimuutoksiin ja että vanhat rehuvarastot ja rehujen raaka-aineet voidaan käyt tää pois. muistettava, että nurmen ja viljan lisänä annetPäätöksen ydin on silti siinä, että laatu- ja tavan minkä tahansa valkuaisrehun hyväksikäyttö ei ole ylipäätään kovin tuotantotapaohjeissa soijan hyvä. Annetusta lisävalkuaiseskäyttö kielletään valiolaisilla ta rypsi- ja rapsirehulla menee tiloilla lehmien, hiehojen ja "Rypsi tai rapsi maitoon 10–12 prosenttia ja vasikoiden ruokinnassa. soijalla noin 8–10 prosenttia. täydentävät Valiomaidon tuotanto on Soija on vastuullisuusnäköruokintaa kulmasta ongelmallinen tuokestävällä pohjalla ruokinnasparemmin tantopanos, erityisesti täällä sa. Se pohjautuu hyvälaatuiseen nurmirehuun sekä vuosipohjoisella nurmivyöhykkeelkuin soija." lä, koska se voidaan hyödyntää kymmenien tutkimustietoon ja käytännön kokemukseen varsin tehokkaasti suoraan ihmisten ravinnoksi. Soijan hyödyntää nurmea tehokkaasti lehmien rehustuksessa. Nurmirehun osuus koko tuotanto muun muassa Etelä-Amerikassa aiheuttaa ympäristön kannalta hyvin lehmän rehuannoksessa on noin 55–60 prosenttia. Loppuosa on viljaa, teollisuuden sivujakeita haitallisia maankäytön muutoksia.

Lisäksi keskustellaan soijan kasvinja valkuaisrehua. suojelussa käytettävän parakvatin haitallisista vaikutuksista ympäSuomalaisen maidontuotannon erityispiirteenä on, että valkuaisrehuna on käytetty pääristölle ja ihmisille. osin kotimaassa tai EU:n alueella tuotettuja rypsi- ja rapsirehuja.

Erittäin painavat syyt siis Soijaa on aiemminkin käytetty poikkeukselpuoltavat soijasta luopumista kokonaan eläinten rehuissa lisen vähän toisin kuin esimerkiksi naapurivaliolaisilla tiloilla. Tämä on sekä maissamme Ruotsissa ja Tanskassa. Viime vuosina soijaa on ollut muutamia prosentteja vastuullinen että kilpailuetua tuova toimenpide. Täysin soijaton rehujoissakin teollisissa täysrehuissa ja tiivisteissä ketju on koko valiolaisen maitosekä hieman enemmän vasikoiden alkukasvatusrehuissa. ketjun vahvuus. Määrätietoinen Viime syksynä kaikki merkittävät rehualan päätöksemme on jo otettu kiittäen vastaan ja uskon, että sekä toimijat ilmoittivat, että lehmien rehut ovat asiakkaamme että kuluttajat soijattomia. Tästä on annettava iso tunnustus tulevat arvostamaan päätöstä. koko rehuteollisuudelle! Näin ollen siirtyminen

JUHA NOUSI AI NEN Alkutuotanto-ja maidonhankintajohtaja, Valio Oy

MAITO JA ME * 05

UUTISET

aaliskuun alusta Valioryhmä luopuu rehusoijan käytöstä vuoden siirtymäajalla. Siirtymäaikana 3.1.2018–28.2.2019 on mahdollisuus syöttää varastoissa olevat soijapitoiset rehut eläimille.

Soijaa ei saa käyttää valiolaiseen maidontuotantoketjuun kuuluvien lypsylehmien, hiehojen ja nuorkarjan rehuissa. Maitotilayrittäjä varmistaa, että yhteistyökumppani jolta rehut hankkii, täyttää soijattomuuden ehdon.

Lue lisää aiheesta sivuilta 48–51 Valion hallituksen puheenjohtajan haastattelusta.

M

Startti Mysli nyt soijaton ammikuun 2018 alusta vasikoiden alkukasvatusrehu Startti Mysli on valmistettu soijattomana. Valkuaislähteenä on siirrytty rapsiin ja lupiiniin. Myös makuaromia on muutettu niin, että tuote on entistä maittavampi. Siirtymävaiheen aikana Valmakauppojen varastoissa saattaa olla vielä vanhaa erää, mutta kevään kuluessa siirrytään uuteen soijattomaan rehuun. Myös säkin väritön tuotetietotarra vaihtuu kevään aikana väripainettuun.

T

Tarkemmat Startti Myslin tuotetiedot: valma.valio.fi/ startti-tuotteet/ startti-juottorehu/ startti-mysli

06 * MAITO JA ME

AN U ARTJO KI

Valioryhmä luopuu rehusoijan käytöstä Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme (vas.) keskusteli minimessujen aikana Mikko Ala-Orvolan (toinen vas.) sekä Emmi ja Juho Murron (oik.) kanssa.

Valion toiminta tutuksi omistajayrittäjille Valioryhmässä maidontuotannon aloittaneet yrittäjät vierailivat Valiolla. erehdyttämispäivillä uusille yrittäjille avataan Valion ja maidonhankintaosuuskuntien toimintaa ja kerrotaan maitosektorin ajankohtaisista aiheista. Päivillä yrittäjät voivat verkostoitua kollegoiden kanssa ja keskustella Valion toimivan johdon ja hallinnon kanssa.

Päivät keräsivät tammikuussa Helsinkiin vajaat sata omistajayrittäjää. Kaksipäiväisessä tilai-

P

suudessa puhuivat Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme, Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto, Valion Tuotanto ja logistiikka -vastuualueen johtaja Mika Koskinen, Valion alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja Juha Nousiainen, pitkään Valion T&K -toiminnossa työskennellyt johdon neuvonantaja Matti Harju ja MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Ensimmäisen päivän yrittäjät perehtyivät Valion toimintaan, toisen päivän he viettivät osuuskunnan omien aiheiden parissa.

Lue lisää ja katso kuvia: www.maitojame.fi/sections/ajankohtaista

Onnistunut lypsy

N

opea ja hellävarainen lypsy takaa tehokkaan maidontuoton ja utareterveyden.

Lue optimaalisesta lypsystä:www.maitojame.fi/sections/maidon-laatu

UUTISET

Valio järjesti kansainvälisen tiedeseminaarin Helsingissä tammikuussa. eminaari juhlisti Valion satavuotista tutkimus- ja tuotekehityshistoriaa ja toimi lähtölaukauksena seuraavalle satavuotiskaudelle. Samalla julkistettiin Valion ravitsemussitoumus, joka tähtää suomalaisten hyvinvoinnin parantamiseen vähentämällä suolan ja sokerin saantia.

Seminaarin esiintyjät tarjoilivat noin 250-päiselle yleisölle monipuolisen kurkistuksen elintarvikeja ravitsemustutkimuksen nykyhetkeen sekä tulevaisuuteen.

S

MARI KO KKO

Tiedeseminaari katsoi tulevaisuuteen ”Valion toimintaan liittyy monia globaaleja megatrendejä, kuten kestävän kehityksen mukainen ruokatuotanto, kasviperäisten ravinnonlähteiden lisääminen länsimaiseen ruokavalioon ja teknologian hyödyntäminen ravitsemuksessa. Olemme mukana ratkaisemassa isoja haasteita, ja näen Valion tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan tulevaisuuden valoisana”, Valion Tuoteryhmät, brändit ja T&K -vastuualueen johtaja Tuomas Salusjärvi toteaa.

Ravitsemussitoumuksesta lisää Tuomas Salusjärven haastattelussa sivuilla 58–59.

Valion Tuoteryhmät, brändit ja T&K -vastuualueen johtaja Tuomas Salusjärvi puhui Tiedeseminaarissa Valion tulevista 100 vuodesta.

VA L IO OY

Lue lisää Valion tiedeseminaarista: www.maitojame.fi/sections/ajankohtaista

Kuvassa vasemmalta Jarno Kämäräinen, Pentti Suokannas (vpj.), Vesa Kaunisto (pj.) ja Sauli Lähteenmäki.

Valion hallituksessa 2018 neljä maitotilayrittäjää alion hallintoneuvosto valitsi 12.12.2017 kokouksessaan Valion hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2018 maanviljelijä Vesa Kauniston.

V

VALIO-KONSERNIN HALLITUS 2018: Maanviljelijä Vesa Kaunisto, Veteli Maanviljelijä Jarno Kämäräinen, Kiuruvesi Maanviljelijä Sauli Lähteenmäki, Rusko Maanviljelijä Pentti Suokannas, Askola.

Hyppää Henna Rahkosen maitoauton kyytiin @hhenuliini.

Upeita tunnelmia tien päältä.

MAITO JA ME * 07

UUTISET

Nimitysuutinen Kimmo Luoma Finlandia Cheesen toimitusjohtajaksi alion USA:n tytäryhtiön Finlandia Cheesen uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Kimmo Luoma (MBA).

Hän on työskennellyt Valiolla vuodesta 2012 myynnissä ja markkinoinnissa muun muassa Keskofoodin ja Marsin parissa, viimeisimpänä Juustot ja rasvat -kategorian johtajana. Luoma aloittaa tehtävässään 1.4.2018.

V @seppalankyytot Instagram-tilillä pääset seuraamaan hienoja kuvia itäsuomenkarjasta ja vaikkapa Valion Valontuojaksi äänestettyä Olvia.

McHale Fusion 3 Plus -paalaimet Muovisidonnan edut • Sidontamuovia esikiristetään jopa 25 %, jolloin sidontamuovi puristaa paalia enemmän. Tiiviimmässä paalissa rehu säilyy paremmin ja hävikkiä on vähemmän. Tästä on useita asiakasreferenssejä.

• Ristikkäiset muovikerrokset kestävät sängen pistoksia paremmin.

• Muovisidonnalla tehty paali on helppo avata esim. ruokintahäkkiin nopeasti, koska eläimillä ei ole verkkoa revittävänä.

• Ei tule lajiteltavaa jätettä, kaikki muovi kierrätetään samalla tavalla.

Orbital-käärin • • • •

Supertehokas uutuus Jopa 100 paalia tunnissa 6 muovikierrosta 24 sek.

Automaattinen lastaus, paalia voi kuljettaa mukana • Paalin pystyynnostaja

Elkoplast-säiliöt säilöntäliuosten varastointiin CDC5000 ja CDC7000 pumpulla alkaen

5.950,- alv 0 % ilman pumppua alkaen

4.250,- alv 0 % WWW.TURUNKONEKESKUS.FI KONEMYYNTI 020 7459 700

UUTISET

Rehunäytekilpailussa yli sata osanottajaa Valio Artturi® -rehunäytekilpailun tavoitteena oli kannustaa säännölliseen rehunäytteenottoon ja analyysitulosten hyödyntämiseen. ilpailuun osallistuivat automaattisesti kaikki Valioryhmän tilat, jotka lähettivät Valio Artturi® -näytteen analysoitavaksi vähintään kerran kuukaudessa vuoden 2017 aikana. Mukaan laskettiin korjuuaika-, säilörehu- ja raaka-ainenäytteet.

Kaikki Valioryhmän maitotilat ottivat viime vuonna keskimäärin 6,5 Valio Artturi® -näytettä eli yhden näytteen joka toinen kuukausi.

Kilpailuun osallistuneiden 115 tilan kesken arvottiin viisi palkintoa. Arpaonni suosi: Heikki Kinnunen, Viitasaari, Lahjakortti S-hotelliin (palkinnon lahjoitti Atria) Kalle Nikula, Lieto, Melli-tuotteita (RaisioAgro) Milkkivei Oy, Kiuruvesi, Tuotepalkinto (Hankkija) Pekka ja Simo Harju, Sievi, Holiday Club -lahjakortti (Holiday Club ja Valio) Tuomas Silvaniemi, Savonlinna, Holiday club -kylpylälahjakortti (Eastman AIV).

K

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979 Hivelic Ketoosi plus – Poikimisen jälkeen lehmän verensokeri saattaa laskea haitallisen alas vähentäen lehmän ruokahalua ja energiansaantia. Hivelic Ketoosi on suunniteltu ylläpitämän veren sokeritasoa. Hivelic Ketoosi sisältää runsaasti propyleeniglykolia ja muita glukogeenisia aineita.

Hivelic Magnesium plus – Hivelic Magnesium plus sisältää runsaasti magnesiumia ja tuotetta käytetään vähentämään laidunhalvausriskiä ja lisämagnesiumin lähteeksi lypsylehmille.

Hivelic Kalsium plus – Hivelic Kalsium plus sisältää mm. runsaasti nopeasti imeytyvää kalsiumia ja sitä suositellaan käytettäväksi lehmille, joilla on n poikimahalvausriski.

Jennan tunnelmallinen @hetkiamaalla Instagram-tili on ilo niin lehmien kuin sisustuksen ystäville.

Hivelic Proppi 100 % sisältää propyleeniglykolia ja koliinia.

Energia-arvo on erittäin korkea 20 MJ/kg. Erikoistuote syömättömyys- ja ketoosi- eli asetonitautitapauksiin.

Tiedustele tuotteita meijeristäsi.

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

Juhl a-Ma ituri t-

LISÄÄ KESTÄVYYTTÄ JA TUOTOSTA Maiturin hyvinvointia ja terveyttä ylläpitävästä voimasta kertovat lukuisat satatonnarit.

Maituri maistuu lehmille ja auttaa maidontuottajaa saavuttamaan tulostavoitteensa.

RAISIOAGRO.COM

ohitu stärk kely stä m aissi sta!

TOIM

ITUS

TA JOH

J A LT

A

Tiede ja tutkimus luovat innovaatioita

V

juomat ovat osoitus Valion tuotekehitys-, teknoalio järjesti kansainvälisen tiedelogia- ja reseptiosaamisesta, joka venyy täysin seminaarin tammikuussa Finlandia-talossa. uudenlaisiin tuotekategorioihin.

Tilaisuus juhlisti Valion sataMakean avauksen koimme alkutalvella, kun vuotista tutkimus- ja tuotekehiValio Jäätelöfabriikki käynnistyi. Valion pitkät tyshistoriaa ja katsoi samalla tulevaisuuteen perinteet laadukkaan jäätelön valmistajana jatkuvat nyt 14 vuoden tauon jälkeen. On upeaa, teemalla Tämän päivän tiede on tulevaisuuden miten uutinen jäätelöliiketoimintaan paluusta hyvinvointia. on otettu vastaan!

Seminaarissa nousivat esille muun muassa ruoantarpeen lisääntyminen väetönkasvun Itse ihastuin ensi maistamalta erityisesti myötä ja ilmastonmuutoksen mansikka-basilikaan, ja odotan monen kuluttajan tavoin vaikutus ruoantuotantoalueimalttamattomasti Valion hersiin sekä se, että maailman kuttelujäätelöitä kauppojen mittakaavassa ruoantuotanto"Ainoastaan hyllyille. systeemimme romahtaisi ilinnovaatioiden man märehtijöitä. Toisaalta teknologian nopea kehittymiVuosi 2018 on käynnistynyt avulla Valio Valiolla uusien tuotekategonen voi tuoda kuluttajien lauvoi menestyä." tasille esimerkiksi mitä erilairioiden myötä positiivisissa simpia kasveja – näemmekömerkeissä, mutta globaaleilla maitomarkkinoilla tilanne ei hän joskus nurmipirtelön, joka näytä kovin hyvältä täysien sopii myös ihmisvatsalle?

EU:n maitojauhevarastojen ja maidontuotanValiolla pidämme maidon luonnollisesti tuotnon kasvun vuoksi. Valion liikevaihto on kuitenteissamme keskiössä, ja täydennämme tarjontaa kin saavuttanut tasaisen kasvuvauhdin, ja tytärviisaasti niillä tuotekategorioilla, jotka lisäävät yhtiöt etenkin Baltiassa, Venäjällä ja Ruotsissa yrityksen taloudellista tulosta. Tieteen ja tutkimuksen avulla voimme löytää ne uudet kategoovat tehneet hyvää tulosta. riat, jotka kantavat tulevaisuuteen ja turvaavat Kotimarkkinalla kilpailu on kovaa, ja omistajayrittäjiemme toimentuloa. vientimarkkinoilla ponnistelemme tasaiseen tahtiin. Haasteemme on erityisesti Ainoastaan innovaatioiden avulla Valio voi se, miten tehdä kansainvälisestä kasvusta menestyä. kannattavaa. Maailmalla Valio on toistaiseksi varsin tuntematon nimi. Pieniä Tiedeseminaari huipentui Valion ravitsemusvalonpilkahduksia on tuonut uusien sitoumuksen julkistamiseen. Ravitsemussitoumarkkinoiden avautuminen esimerkiksi muksella haluamme auttaa kuluttajia vähentäPuolaan ja Espanjaan. Myös jäätelöiden mään sokerin ja suolan käyttöä sekä helpottaa vienti aloitetaan kevään aikana Pietariin vähempisuolaisten reseptivalintojen tekemistä. ja Moskovaan.

Sitoumus on konkreettinen vastuullisuusteko, Valiolla jokaisella meistä on miejoka todentaa että etsimme jatkuvasti ratkaisuja lessämme tavoite, jonka eteen työmparemman elämän puolesta. me teemme: turvata omistajayrittäUusien tuotekategorioiden kehittelyssä kuunjille Euroopan korkein ja tasaisin telemme kuluttajia tarkasti. Vuoden alussa lanseerattu suomalaisesta kaurasta valmistettu maidon hinta sekä toimeentulo.

Valio Oddlygood® on vastaus kuluttajien toiveiHyvää alkavaa kevättä! siin kasvipohjaisista tuotteista. Gurtit ja kaura-

ANNI KKA HUR M E Toimitusjohtaja, Valio Oy Twitter: @A nnikkaHur me

MAITO JA ME * 11

Kisa kiritti rehunäytteenotossa KAUTIAN TILA NOSTAA REHUSADON MÄÄRÄÄ JA LAATUA TÄYDENNYSKYLVÖILLÄ, KAHTEEN KORJUUKERTAAN SIIRTYMÄLLÄ JA TORNISÄILÖNNÄSTÄ LUOPUMALLA. T E K S T I J A K U VA T M A R K K U P U L K K I N E N

12 * MAITO JA ME

"Valio Artturi® -kisan pääpalkinnon voitto oli kiva yllätys.

Otamme jatkossakin Valio Artturi® -näytteitä vähintään kerran kuukaudessa.

Niistä on suuri hyöty ruokinnan suunnittelussa", Elina ja Heikki vakuuttavat.

MAITO JA ME * 13

TEE

MA

VIITASAARELLA tuiskuaa lunta ja tuulee. Laakasiilo suojaa sopivasti tuulelta navetan kupeessa.

Yrittäjä Heikki Kinnunen kaapaisee tasaiseksi leikatun säilörehuauman seinämästä rehua näytteeseen metrin välein eri korkeuksilta.

Rehu irtoaa kymmenen asteen pakkasesta huolimatta helposti. Yrittäjäkumppani ja aviopuoliso Elina Kinnunen nuuhkii rehukourallista.

Lapinkoira Murokin liittyy joukkoon. Raikkaalta tuoksuu ja Muron mielestä myös maistuu. Kaikki ovat tyytyväisiä rehun laatuun.

"Laatu on tavoitteiden mukaista, mutta määrä jäi alkukesän kuivuuden vuoksi puoleen tavoitteesta. Myös 27,5 prosentin kuiva-ainepitoisuus oli pettymys", Heikki Kinnunen kuvailee.

Rehu on todellakin huippuluokkaa. Vuoden lopulla otetun näytteen mukaan D-arvo on 726, raakavalkuaispitoisuus 172, kuitupitoisuus 509, syönti-indeksi 114 ja säilönnällinen laatu 9.

Ei siis ihme, että Kautian tila voitti Valio Artturi® -näytteenottokilpailun pääpalkinnon.

80 HEHTAARIN rehualaa viljelevä tila varmistaa rehun laadun oikea-aikaisella ja nopealla korjuulla sekä huolellisella säilönnällä. ”Ensi kesänä siirrymme käyttämään kahden tilan korjuuketjuja eli kahta niittokonetta ja kahta noukinvaunua. Viime kesänä saimme ensimmäisen sadon siiloon kolmessa päivässä. Jatkossa yritämme selvitä kahdessa päivässä”, Heikki suunnittelee.

Oikean korjuuajankohdan yrittäjät päättelevät Valio Artturi® -korjuuaikanäytteistä ja kasvien, erityisesti timotein, kehitysvaiheista.

Niitetyn nurmen kuivumisen nopeuttamiseksi tilalle hankittiin ensi kesäksi pöyhin. Samalla uusittiin karhotin.

Myös säilöntäaineen annostelu muuttuu. Biologinen säilöntäaine on ruiskutettu karholle ennen noukintaa. Jatkossa se sekoitetaan nurmen joukkoon noukinvaunun sullojalla ennen silppuamista.

Näin säilöntäaine leviää rehuun tasaisemmin eikä ainetta hukkaannu peltoon.

Siilolla rehu tiivistetään traktorilla ja rehunlevityskelalla. Peittämistä kehitetään siten, että käyttöön otetaan myös reunamuovit.

Laakasiiloja on nyt kaksi. Osa rehusta säilötään torniin, jonka käytöstä kuitenkin luovutaan jo tännä vuonna: sen täyttö ja purkaminen on liian hidasta.

VIIME KESÄN poikkeukselliset säät aiheuttivat, että yrittäjät päättivät siirtyä kahteen korjuukertaan. Kolmas sato on jäänyt useimmiten pieneksi ja rehun laatu heikoksi. Riittämätön kuitumäärä on näkynyt maitomäärissä. Edes monipuolinen siemenseos ei ole auttanut.

Siemenseokset vaihdetaan nyt kahteen korjuukertaan sopiviksi.

Päälajeina ovat timotei ja nurminata. Lisäksi käytetään harkiten puna-apilaa. Yksinkertaista seosta Heikki Kinnunen perustelee helpolla kasvinsuojelulla ja edullisella siemenen hinnalla. ”Kun kolmas sato jää pois, lisäämme kuivan heinän tuotantoa ja käytämme sitä sekä ruokinnassa että kuivikkeena. Säilörehunurmien satoa on tarkoitus kasvattaa lisäämällä siemenmäärää kylvössä ja täydennyskylvössä.

Uusilla konsteilla on tarkoitus päästä 7 000–8 000 kilon keskimääräiseen kuiva-ainesatoon. Sadon määrän Kinnuset arvioivat noukinvaunukuormien lukumäärästä. Määrä tarkentuu vuoden mittaan, kun rehut punnitaan apesekoittimessa.

14 * MAITO JA ME

"Laidunnus parantaa eläinten terveyttä ja luo maidolle hyvää imagoa."

KAUTIAN TILA, NIINILAHTI, VIITASAARI Yrittäjät Eläimet Tila Navetta Tuotos Maitoa Motto

Kautialan tilan rantapellot pidetään pääasiassa nurmella. Säilörehun puristenesteet kerätään visusti talteen ja muovit menevät hävitettäviksi Ekokemille.

Elina (25) ja Heikki Kinnunen (26) 70 lehmää (hol 95 %, ay 5 %) 155 ha viljelyalaa, josta säilörehunurmea 80 ha ja laidunta 4 ha yhden robotin pihatto (2009) keskituotos 12 170 kg, EKM 11 970 kg rasvaa 3,93 %, valkuaista 3,28 % (2017) 758 000 l maitoa meijeriin (2017) Mitä mittaat, sitä voit parantaa.

MAITO JA ME * 15

”Säilörehu on meille tosi tärkeä juttu ja haluamme satsata siihen.

Viljojen viljelyn jätämme kai kokonaan”, Elina Kinnunen valottaa. ”Sampo-härkäpapua kylvämme keväällä 15 hehtaarin alalla. Koetamme nostaa valkuaisomavaraisuutta, vaikka ostorehukustannuksemme on jo nyt hyvin maltillinen”, Heikki täydentää.

RUOKINTAKAUDEN aikana yrittäjät ottavat Valio Artturi® -näytteen ainakin kerran kuukaudessa ja aina, jos maitotuotoksessa tai eläinten käyttäytymisessä havaitaan muutoksia. ”Seuraamme tarkasti lannan koostumusta ja lehmien liikkumista ja syömistä. Juuri eilen huomasimme, että osa lehmistä on hieman kuralla ja lähetimme saman tien rehunäytteen analysoitavaksi."

Näyte on helppo ottaa. Heikki repii rehua leikkuupinnasta metrin välein kolmelta eri korkeudelta kattaen koko leikkuuleveyden. Hän sekoittaa näytteet ja laittaa edustavan otoksen näytepussiin. Aikaa kuluu vain kymmenen minuuttia. Tulokset ilmestyvät Valmaan yleensä viidessä arkipäivässä.

Rehun korjuuvaiheessa Kinnuset ottavat näytteitä noin kerran päivässä säilöntäaineettomasta karhosta. Tarkemmin rehu analysoidaan vasta syksyllä, kun se on tekeytynyt biologisen säilöntäaineen kanssa. Biologista säilöntää jatketaan jo ihan työturvallisuussyistä.

Myös viljojen laatu analysoidaan tilalla tarkasti. Sekä kuivasta että murskesäilötystä viljasta tiedetään kivennäis- ja tärkkelyspitoisuudet.

Analyysien jälkeen Heikki laatii ruokintasuunnitelmat excelillä. ”Kuuntelemme ruokinta-asiantuntijoidenkin suosituksia, mutta muokkaamme heidän reseptejään oman kokemuksemme perusteella”, Elina sanoo.

REILUN VUODEN omaa maitotilaa pyörittäneillä nuorilla yrittäjillä on selkeät kehittämistavoitteet. Molemmilla on muistissa myös tuoreet opit AMK-agrologikoulutuksesta Mustialasta. ”Navetan tilanne on nyt ihan hyvä, kun saimme viime vuonna saneerattua karjaa vaivanneen Streptococcus agalactiaen pois. Keskituotos oli epidemiasta huolimatta 12 170 kiloa. Haluamme pitää keskituotoksen edelleen yli 12 000 kilossa. Määrästähän meillä maksetaan. Maidon pitoisuuksia koetamme kuitenkin hieman parantaa”, Kinnuset linjaavat. Maidon rasvapitoisuus oli viime vuonna 3,93 ja valkuaispitoisuus 3,28 prosenttia. Tänä vuonna rasva on noussut jo 4,4 prosenttiin.

Navetan toiminnallisuutta yrittäjät aikovat kohentaa siirtämällä umpilehmät mahdollisimman pian kestokuivikepohjalle vanhaan laakasiiloon. Samalla umpilehmien ruokintaa pystytään tarkentamaan.

MOLEMMAT YRITTÄJÄT arvioivat, että jossain vaiheessa laiduntaminen tulee maidontuotannossa normiksi. Paine saattaa tulla kuluttajilta tai kaupalta, kuten kananmunissakin on käynyt. ”Lypsylehmien ulkoilutarhan aiomme rakentaa mahdollisimman pian. Pyrimme siirtymään kaikkien lehmien laiduntamiseen lähivuosina, sillä pystymme tuplaamaan navetan vieressä olevan nykyisen neljän hehtaarin laidunalan. Laidunnus parantaa eläinten terveyttä ja luo maidolle hyvää imagoa”, Elina Kinnunen uskoo.

16 * MAITO JA ME

Kinnusten resepti hyvään säilörehuun

Aito motivaatio hyvän rehun tuottamiseen Kunnossa oleva, tehokas koneketju Pellon hyvä kasvukunto Oikeat, tilan maalajeille ja paikkakunnalle sopivat siemenseokset Oikea korjuuaika ja nopea korjuu Tilojen välinen yhteistyö Lypsylehmien ulkoilutarhan aiomme rakentaa mahdollisimman pian.

RAIN ER RO SEN DAHL

TEE

MA

Jos salaojat ovat tiheässä, niiden ei tarvitse olla kovin syviä mutta mitä pidempi ojien väli on, sitä enemmän tarvitaan syvyyttä.

18 * MAITO JA ME

Pelto kuntoon, sato nousuun PELLON PERUSKUNNOSTA HUOLEHTIMINEN PARANTAA SADON MÄÄRÄÄ JA LAATUA. T E K S T I S U S A N N A C YG N E L

H

yvin salaojitetulla sekä hoidetulla pellolla sulamis- ja sadevedet virtaavat nopeasti maahuokosten kautta salaojiin ja edelleen laskuojaan. Kun liika vesi poistuu pellosta nopeasti, maan rakenne pysyy hyvänä eikä pääse tiivistymään liiaksi.

Viime vuoden sateiden takia monella pellolla on meneillään huolestuttava kierre. "Maaperä tiivistyy, vesi ei pääse imeytymään, pellon pintaan jää vettä ja koneiden paino tiivistää entisestään märkää peltoa", salaojasuunnittelija Mikael Blomqvist ProAgriasta huomauttaa.

PELTO on siis pidettävä kunnossa, ja maalajeilla on merkitystä.

"Pintamaalajin viljavuus ja rakenne ovat tärkeitä ja määräävät nurmentuotantoa selkeästi, mutta pohjamaan maalaji, esimerkiksi hieta tai savi, määrää hyvin vahvasti pellon vesitalouden tai viljavuuden, kasvinjuurten ravinteiden ja veden saannin muokkauskerroksen alapuolelta", selventää projektipäällikkö Raija Suomela Oulun AMK:sta.

Kasvilaji ja -lajikevalinnoissa Suomela suosittelee huomioimaan maalajien kirjon. Syväjuuriset kasvit, perinteisistä nurmikasveista erityisesti nadat ja puna-apila, voivat hyödyntää poutivien maiden vesivaroja paremmin kuin matalajuuriset kasvit. Ne lisäävät myös eloperäistä ainesta syviin maakerroksiin ja parantavat karkeiden kivennäismaiden veden- ja ravinteiden pidätyskykyä pitkällä aikavälillä.

Turvemailla syväjuuriset heinäkasvit voivat lisätä maan kantavuutta. Hikevillä mailla, joissa on hienoa hietaa pohjamassa, timotei voi olla nurmen selkeä valtalaji, jopa ainoa kasvilaji heinänurmessa. Sama tilanne on usein turvemailla, jossa vettä riittää.

"Maittavalla ja satoisalla timoteilla voidaan tällaisilla lohkoilla tehdä parhaat nurmen satotulokset määrässä ja laadussa".

MAALAJIEN ominaisuudet pitäisi huomioida korjuun suunnittelussa.

Korjuuaikaa pystyy hieman venyttämään valitsemalla kivennäismaille nopeasti ja turvemaalle hitaammin kehittyviä lajikkeita.

"Kivennäismaan ihanteellinen korjuuhetki saattaa osua joitain päiviä aiemmaksi: sieltä on helppo aloittaa rehunteko ja siirtyä sitten kohti eloperäisempiä maita", Suomela perustelee.

Toinen vaihtoehto on yrittää saada tasalaatuista rehua eri lohkoilta samaan aikaan. Tällöin erityisesti eloperäisille maille tai turvemaalle kannattaisi valita nopeasti kehittyviä lajikkeita.

"Kesästä ei nurmentuotannossa pidä hukata hetkeäkään, ja kaikki työvaiheet kannattaa hoitaa rivakasti. Se tarkoittaa aikaista lannoitusta keväällä ja heti niittojen jälkeen, tehokasta rehunkorjuuta työvaiheineen sekä huolellista kasvuston kasvun ja kunnon seurantaa. Näin päästään suuriin ja hyvälaatuisiin satoihin", Suomela kannustaa.

PELTOJEN ojitustilanteen selvittely alkaa valtaojien tarkistamisella. Jos vesi ei pääse salaojasta eteenpäin, salaojituksestakaan ei ole höytyä.

"Kehottaisin kävelemään valtaojan läpi ja tarkistamaan, ovatko rummut ehjiä, kasvaako ojassa puita tai estääkö jokin muu virtausta", Mikael Blomqvist neuvoo.

Seuraavaksi tarkistetaan, että salaojien putket ovat auki. Laskuaukot pitäisi merkitä niin hyvin, että ne löytyvät, ja tukkeet pitäisi avata.

Apuna etsimisessä voi käyttää digitaalista salaojakarttaa tai Maanmittauslaitoksen tiedostopalvelun kautta saatavaa ilmakarttaa, josta näkyvät ojien paikat.

SALAOJAPUTKIA kannattaa huoltaa huuhtelemalla säännöllisesti.

"Huuhtelun tarve vaihtelee paikallisten olojen mukaan. Happamilla ja ruosteisilla mailla on tarvetta huudella useinkin", Blomqvist vinkkaa.

Säätökaivo on Blomqvistin mukaan hyvä asia myös happamilla ja ruosteisilla mailla, koska silloin hapetuksen riski vähenee ja ruostevauriot voidaan ehkäistä. Tämän takia säätösalaojitus on myös pakollinen happamilla sulfaattimailla.

Investointotukea salaojien tekemiseen, uudisojitukseen, täydennysojitukseen ja säätösalaojitukseen voi hakea ely-keskukselta.

Lue laajempi artikkeli salaojituksesta: www.maitojame.fi/sections/ ruokinta-ja-rehu

MAITO JA ME * 19

K Y S Y M Y S & VA S TA U S Maitotilayrittäjät Antti Jäärni Simosta, Juha-Pekka & Hanna Turta Loimaalta sekä Arto Tunkkari Vetelistä kertovat, miten huolehtivat peltojensa peruskunnosta.

Antti Jäärni, Simo 80 lehmää, turvemaat

Mikä haastaa turvepellossa?

Kantavuus, ja siinä auttaa vain, että vesitalous ja pellon muotoilu ovat kunnossa sekä koneissa on asianmukaiset renkaat. Tarvitaan myös täystiheät timoteinurmet, jolloin syntyy tasainen, kantava juurimatto. Huonosti kantavissa kohdissa ja päisteissä on syytä viljellä lisäksi syväjuurista ruokonataa.

Miten perushuollat peltoa?

Tärkeintä on pitää ojat auki, koska vesitalous on kaiken a ja o.

Turvemaat ovat happamia ja kaliköyhiä ja kalkkia tarvitaan.

Käytän maanparannuksessa Biotiittiä hidasliukoisen kalin tankkaukseen ja huolehdin kalkilla pH:sta. Satotasoa ja rehun laatua nostavat täysipainoinen jaettu lannoitus täydennettynä hivenlehtilannoituksella sekä nurmen täydennyskylvö.

Miten salaojitus on hoidettu?

Meillä on avo-ojat 16–25 metrin saroissa ja 12-metriset päisteet.

Paksuista päisteputkista tulevat vaikka turvemöykyt läpi – ei ole tarvinnut huuhdella.

Miten käytät karjalantaa?

Lanta ajetaan keväällä kantaville maille ja ensimmäisen niiton jälkeen sängelle kiekkomultaimella.

20 * MAITO JA ME

Juha-Pekka & Hanna Turta, Loimaa 35 lehmää, savimaat

Arto Tunkkari, Veteli 50 lehmää, jokirantahietikot

Minkä koette haastavaksi savimailla?

Kevätkuivuus ja tiivistyminen.

Lannanlevitys ja rehunkorjuu ovat vaikeimmat työvaiheet tiivistymisen kannalta.

Rengasvarustuksella, rengaspaineilla, kuormakoolla ja ajoreiteillä on iso merkitys. Keväällä paripyöriä käytettäessä rengaspaine on 0,5 baaria, muuten peltoajossa 1–1,5 baaria.

Miten perushuollat peltoa?

Tärkein pellon perusparannustoimi on ehdottomasti riittävä ojitus, jota parannellaan tarpeen mukaan. Pidämme kaluston kevyenä ja akselipainot maltillisina, jotta maa ei tiivistyisi. Kalkitsemme tarvittaessa maanäytteiden perusteella. Perusmuokkauksena on ollut jo vuosia kyntäminen kaikilla lohkoilla.

Miten perushuollatte peltoa?

Peltojen pH:t ovat keskimäärin yli 6. Ylläpitokalkituksia tehdään vuosittain.

Rehuhygienia varmistetaan pitämällä pellot tasaisena ja jättämällä niitossa reilun mittainen sänki.

Miten salaojitus on hoidettu?

Salaojat ovat vuosikymmenien takaa, jopa 1960-luvulta. Ongelmapaikkoja on korjattu ja täydennetty myöhemmin sekä lohkoja yhdistetty putkittamalla ojia. Varsinaista huuhtelu- ja huoltotarvetta ei ole havaittu.

Milloin levitätte karjalannan?

Urakoitsija levittää lannan viljapelloille keväällä ja syksyllä syysviljalle tai kynnön alle. Lantaa ajetaan kerralla runsaasti, jotta ei tarvitse sotkea joka vuosi samoja peltoja.

Miten salaojitus on hoidettu?

Salaojitukset ovat pääosin vanhoja, ja tiiliputkistakin tehtyjä ojituksia on edelleen käytössä.

Ojituksia on täydennetty kimppakoneella, ns. myyräauralla.

Onko maa kunnossa?

Pellot ovat testin mukaan hyvässä kasvukunnossa. Viljelykierrossa on ohraa ja nurmea. Nurmissa käytetään syväjuurisia typensitojakasveja ja välillä on ollut kokeiluissa muun muassa virnaa.

Miten käytät karjalantaa?

Sitä käytetään sekä viljalle että nurmille. Nurmille levitetään lietettä pitkin kesää heti sadonkorjuun jälkeen ja syyslevitystäkin tehdään olojen salliessa, muttei ikinä keväällä tiivistymisvaara vuoksi. Osa pelloista on pohjavesialueella, joka estää nestemäisten lantojen käytön, mutta hyödynnämme näillä lohkoilla kuivalantaa.

TEE

MA

TERO JOKELAINEN Tu o t a n t o n e u v o j a Va l i o A r t t u r i ® -säilörehuosaaja Osuuskunta ItäMaito

Kalvon laatu ratkaisee

V

almakaupat ovat aloittaneet auma- ja käärintämuovien myynnin uudelle satokaudelle. Käärintäkalvoissa on suuria eroja, jotka vaikuttavat oleellisesti rehun säilyvyyteen. Siksi Valmakaupat ovat keskittyneet enemmän myytävien käärintäkalvojen laatukriteereihin kuin hintaan: Muutaman euron kalliimpi käärintäkalvo maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin, kun rehua ei mene hukkaan ja rehun säilöntälaatu on hyvä. Lehmät syövät enemmän rehua ja lypsävät maitoa paremmilla pitoisuuksilla.

SUURIA EROJA on etenkin muovikerrosten määrässä, hapenläpäisykyvyssä, ultraviolettisuojauksessa ja repäisykestävyydessä.

Ultraviolettisuojauksen vähimmäisvaatimuksena pidetään 12 kuukauden suojaa, jolla voidaan varmistaa, ettei auringon valo huononna säilöttävän rehun laatua.

Muovikerrosten määrä vaikuttaa suoraan käärintäkalvon kestävyyteen. Laadukkaassa käärintäkalvossa on kerroksia viisi tai enemmän, ja ne on valmistettu puhaltamalla.

Mittarissa näkyy pinnasta pilaantuneen rehun lämpötila joulukuun 20. päivänä. Säästö muovissa laadun kustannuksella voi aiheuttaa turhia tappioita.

T E R O J O K E L A IN E N

SÄILÖREHUN LAATU PERUSTUU OIKEANLAISTEN KÄÄRINTÄKALVOJEN KÄYTTÖÖN PAALIREHUISSA. Tällöin muovin lujuus on riittävä ja takaa hyvän säilyvyyden vuodeksi.

AUMAMUOVEISSAKIN on suuria laatueroja. Jo pelkästään muovin pintaa kokeilemalla pystyy huomaamaan eron heikkolaatuisen ja laadukkaamman muovin välillä.

Halvemmissa muoveissa on käytetty enemmän uusiomuovia, mikä vaikuttaa suoraan muovien ominaisuuksiin. Tärkeimpiä ominaisuuksia ovat hapenläpäisy ja iskunkestävyys.

Jos aumamuovi läpäisee liikaa happea, pintarehu voi pilaantua.

Vakuumimuovit ovat hyvä keino pienentää hapenläpäisyä.

Muovin kestävyys on tärkeää, kun muovia käsitellään ja levitetään valmiin rehun päälle. Laadukkaammat muovit kestävät paremmin käsittelyä ja ovat käteviä talvella.

Parempilaatuinen aumamuovi tuo säästöä, kun pilaantunutta rehua ei tarvitse ajaa pois ja kaikki rehu on syötävää. Jos siilossa menee rehua pilalle 20 settimetrin kerros pinnasta, joudutaan heittämään hukkaan useita kymmeniä kuutioita rehua.

Se rehu, jota ei syötetä lehmille, on kaikkein kalleinta!

MAITO JA ME * 21

TEE

MA

Miten Suomen maitomarkkinat toimivat?

VIIME VUODEN ENNAKKOTIETOJEN MUKAAN SUOMEEN TUOTIIN 730 MILJOONAA LITRAA MAITOA, JOSTA JUUSTOINA YLI 90 PROSENTTIA. T E K S T I E E VA H E I K K I L Ä , K A N TA R T N S A g r i O y

M

aitoa tuotettiin Suomessa viime vuonna hieman alle 2,3 miljardia litraa. Määrä on pysynyt viime vuosina melko vakaana. Maitoa tuottavia tiloja on kuitenkin 500 eli 7 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna.

Lypsylehmiä oli 272 000 kappaletta, mikä oli 1,7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden loppua kohti maidontuotanto kääntyi kasvuun, kuten muuallakin Euroopassa. Suomessa keskituotos lähti nousuun ja lehmämäärän lasku loiveni. Alkuvuodesta tuotantoa vähensivät EU:n laajuiset tuotannon sopeuttamistoimet.

Tänä vuonna tuotannon ennakoidaan pysyvän lähellä viime vuoden tasoa. Lehmämäärän ennakoidaan laskevan vähemmän kuin viime vuonna. Viime kesänä korjattu nurmisato luo edellytykset tuotostason hyvälle kehitykselle.

Vuoden 2017 joulukuussa maitoa tuotettiin 6 800 tilalla Suomessa.

Tuotannon rakenne on kokenut EU-aikana suuren muutoksen. Maidon kokonaistuotannon lasku on ollut vähäistä, mutta tuotantomäärä maitotilaa kohti laskettuna on lähes viisinkertaistunut.

Maitotilalla on tällä hetkellä keskimäärin 40 lypsylehmää. Puolella tiloista on vähemmän kuin 30 lehmää ja vajalla neljäsosalla yli 50 lehmää. Yli 100 lehmää on kuudella prosentilla kaikista maitotiloista, 22 * MAITO JA ME

yli 400 tilalla. Näiltä tiloilta tulee jo lähes neljäsosa tuotetusta maidosta.

SUOMESSA maitotuotteiden jalostuksessa raakamaidosta käytettiin viime vuonna lähes 40 prosenttia juustoihin. Reilu neljännes kului maidon valmistukseen ja sama osuus voihin sekä maitojauheeseen yhteensä. Runsaasta kymmenestä prosentista tehtiin kermaa, jogurttia, piimää, viiliä ja muita tuoretuotteita.

Juuston käytön lisäys piti pitkään maitotuotteiden kokonaiskulutuksen kasvussa. Juustojen syönnin kasvu taittui kuitenkin pari vuotta sitten ja myös maidon kulutuksen aleneva trendi on voimistunut. Edelleen 60 prosenttia maitotuotteiden kokonaiskulutuksesta tulee juustoista.

Viime vuonna kerman kulutus jatkoi vahvaa kasvuaan. Kasvavia tuoteryhmiä olivat myös jogurtti ja voi.

VAIKKA MAITOTUOTTEIDEN kokonaiskulutus on jonkin verran miinuksella, kotimaisuusaste on noussut. Viime vuonna kotimaisten juustojen osuus nousi yli puoleen ja jugurttien ylitti 70 prosenttia.

Suosiossa olivat varsinkin kovat juustot kasvuvauhdin hipoessa kymmentä prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Suomessa maitoa tuotetaan ja kulutetaan likimain sama määrä.

Kuitenkin kolmannes maidosta

viedään ja tuodaan. Viime vuoden ennakkotietojen mukaan tuonti oli maidoksi muunnettuna noin 730 miljoonaa ja vienti 760 miljoonaa litraa. Tuonnista oli juustoja yli 90 prosenttia ja loput jogurtteja, maitoja ja muita maitonesteitä.

Juustoa tuotiin eniten Saksasta ja Tanskasta. Jogurtteja puolestaan tuli pääasiassa Saksasta, Virosta ja Puolasta.

VIENNIN MÄÄRÄ maitolitroina on viime vuosina pysynyt lähestulkoon samana. Viime vuonna pääasiallisin vientituote oli maitojauhe, jonka osuus viennistä oli noin 70 prosenttia. Lisäksi vietiin juustoja, voita ja maitonesteitä, kuten jogurtteja.

Ennen Venäjän vientikieltoa päätuote oli juusto. Maitojauheita vietiin pääasiassa Kiinaan. Seuraavaksi eniten vientiä oli Alankomaihin, Egyptiin ja Malesiaan. Juuston vienti kohdistui lähinnä USA:aan ja Belgiaan. Voin päävientikohde oli Ranska.

EDELLEEN SUOMESSA juodaan maitoa henkeä kohti lähes kaksi kertaa enemmän kuin EU-jäsenmaissa keskimäärin. Voita taas kuluu vähemmän kuin EU-jäsenmaissa keskimäärin, reilusti alle puolet siitä mitä ykkösmaissa Ranskassa ja Saksassa. Juuston kulutuksessa sen sijaan olemme Euroopan kärkimaita, aivan Ranskan tasolla.

Valitsen Yaran lannoitteet siksi, että niissä on seleeniä ja laatu kunnossa.

Homma vain toimii, kun lähdetään pellolle.

Mikko Elovaara, Lampelan tila, Kiuruvesi

Mikko ja Antti Elovaara Kiuruvedellä luottavat Yaran seleenipitoisiin lannoitteisiin. Näin karja saa rehusta tasaisesti ja turvallisesti tärkeää seleeniä.

He arvostavat myös lannoitteiden hyvää laatua. Niillä onnistuu tasainen levitys.

www.yara.fi

MAITO JA ME * 23

TEE

MA

Hyvät olot ehkäisevät vasikoiden tartuntoja KARJAKOKOJEN KASVAESSA VASIKOIDEN PITO-OLOJEN KEHITTÄMINEN TULEE YHÄ TÄRKEÄMMÄKSI, JOTTA TARTTUVAT TAUDIT PYSYVÄT KURISSA. T E K S T I T E R V E Y D E N H U O LT O E L Ä I N L Ä Ä K Ä R I T L A U R A K U L K A S J A H E I D I H Ä R T E L

V

asikoiden kuolleisuusluvut ovat kohentuneet viimeisten vuosien aikana, mikä osoittaa, että oikeaan suuntaan mennään: vuonna 2009 vasikoiden kuolleisuus oli 14 prosenttia mutta vuonna 2016 enää reilu 10 prosenttia. Olemme kuitenkin selvästi Ruotsin ja Norjan tilanteesta jäljessä, missä vasikoiden kuolleisuus jää alle 8 prosenttiin. Suomessa joillakin tiloilla vasikat voivat erinomaisesti, kun taas toisilla tiloilla on suuria vaikeuksia.

Vasikoiden sairastuvuudella ja kuolleisuudella on sekä eettistä että taloudellista merkitystä. Suuri sairastuvuus merkitsee suurta tarvetta käyttää antibiootteja, mikä vaikuttaa myös antibioottiresistenssin lisääntymiseen.

Lypsykarjatilojen vasikoiden lievätkin sairaudet saattavat aiheuttaa voimakkaan tartuntapaineen välitysvasikoilla vasikkakasvattamoissa.

24 * MAITO JA ME

Kerran kunnolla sairastuneista eläimistä tuskin tulee kunnon lypsäviä tai hyviä teurassonneja koskaan.

PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ kannattaa suunnitella ja rakentaa erillisiä vasikkaloita. Käytännössä on todettu, että ainakin yli 50 lehmän karjoissa vasikat on saatava pois vanhempien eläinten tartuntapaineesta.

Yli sadan lehmän karjassa kannattaa rakentaa kaksi erillistä vasikkalaa, jotta tartuntojen katkaisu voidaan rutiininomaisesti tehdä pari kertaa vuodessa. Toinen vasikkala voi olla kevytrakenteinen kesävasikkala, jota täytetään vastasyntyneillä vasikoilla kesäaikaan ja samaan aikaan talvivasikkala saadaan tyhjäksi, pestyä sekä tarvittaessa desinfioitua.

Tuhannen lehmän tilalla kannattaa esimerkiksi tehdä kuusi niin kutsuttua satelliittivasikkalaa niin, että tartuntakatkaisu tapahtuu joka toinen kuukausi.

Isoilla tiloilla väliaikaiset erotte-

lutilat eivät enää riitä suuren vasikkamäärän takia esimerkiksi Mycoplasma bovis -tartuntaketjun katkaisuun, vaan koko vasikkakasvatus kannattaa rakentaa valmiiksi tämän kaltaisia tilanteita varten. Ennemmin tai myöhemmin erottelutilojen tarve ilmenee lähes joka tilalla.

Merkitystä on myös vasikkalan ryhmäkoolla: mitä suuremmat ryhmät ovat, sitä enemmän tartunnat leviävät.

Ryhmäkarsinassa enimmäisryhmäsuositus on kuusi vasikkaa lypsykarjoissa. Vastasyntyneitä ei kannata pitää muuta kuin yksilökarsinoissa tai parsikarsinoissa. Vähän vanhempina, eli kun kaikki ovat vähintään viikon ikäisiä, ne voidaan yhdistää pieniin ryhmiin.

Ryhmien ikäjakauman tulee olla mahdollisimman pieni, eikä saman ryhmän vasikoiden ikäero saa olla enempää kuin pari viikkoa. Ryhmiä ei pidä sekoittaa keskenään ennen 4–6 kuukauden ikää, eli toteutetaan

karsinakohtaisesti niin kutsuttua all in - all out -metodia.

VASIKKAPUOLELLA hyvällä, puhtaalla kuivituksella on suuri merkitys ripulien ennaltaehkäisyssä. Karsinat tulee siivota esimerkiksi kerran viikossa kunnolla ja joka päivä lisätä reilusti puhdasta kuiviketta vanhan päälle. Lisäksi karsinat puhdistetaan ja desinfioidaan tarvittaessa vasikkaryhmän siirtyessä eteenpäin.

Hyvällä hygienialla, vasikkaryhmän kapealla ikäjakaumalla ja all out -vasikkakarsinan tyhjentämisellä pystyy yleensä hallitsemaan kokkidija kryptosporiditartuntoja.

Rotaviruksen hallintaan tarvitaan myös hyvä ternimaitojuotto (rokotetut lehmät!), pienet ryhmät ja kesäerottelu. Uusia vasikkatiloja kannattaa täyttää vastasyntyneillä vasikoilla eikä sinne kannata viedä vanhempia vasikoita, joilla voi jo olla monia tartuntoja. Ravinnon saannin tulee olla hygieenistä ja riittävää, eli vähintään

kahdeksan litraa juomaa päivässä.

VÄLITYKSEEN tarjottavat vasikat tulee hoitaa yhtä hyvin kuin omaan kasvatukseen tarkoitetut eläimet.

Välitysvasikat kohtaavat vasikkakasvattamoissa eri lypsykarjatilojen vasikoita, joilla kullakin on mukanaan lähtökarjan tartunnanaiheuttajia. Jotta vasikat selviäisivät sairastumatta, niillä tulee olla hyvä vastustuskyky (riittävästi ternimaitoa) ja yleiskunto (riittävästi juomarehua ja sopivaa väki- ja karkearehua).

Niiden on pitänyt päästä hyvän kasvun alkuun jo lypsykarjatilalla.

Myös välitysvasikalle tulee järjestää pehmeä, kuiva ja puhdas makuualusta, millä ennaltaehkäistään napatulehduksia ja turhia niveltulehduksiin johtavia hiertymiä sekä pidetään karvapeite puhtaana. Kaikkien vasikoiden kunto on hyvä tarkistaa pian syntymän jälkeen ja uudelleen parin viikon ikäisenä ja aina ennen vasikan lähtöä välitykseen.

Jos sairauksien oireita ilmenee, vasikat kannattaa hoitaa heti, sillä silloin paranemisennuste on vielä hyvä.

JOS VASIKOILLE ei ole erillistä rakennusta tai osastoa, ja karjassa esiintyy tarttuvista vasikkasairauksista esimerkiksi rotaviruksen tai krytosporidien aiheuttamaa ripulia, tarttuvaa hengitystietulehdusta tai sorkkavälin ajotulehdusta, on välitykseen tarkoitetut ternivasikat erotettava muusta karjasta mahdollisimman pian syntymän jälkeen.

Nämä vasikat pidetään erillään aikuisista eläimistä ja vanhemmista vasikoista, jotta ne saadaan välitettyä eteenpäin ilman vakavaa tartuntavaaraa muille. Oman karjan suojaamiseksi tartunnoilta eläinkuljettajan ei tule käydä sisällä lypsykarjanavetassa.

Välitysvasikat kannattaa aina tuoda itse ulos tai sijoittaa ne navetan ulkopuolelle lastaustilaan, esimerkiksi igluun, odottamaan noutoa.

MAITO JA ME * 25

Hollannista vauhtia tulevaisuuteen NELJÄN KUUKAUDEN TYÖSSÄOPPIMISJAKSO HOLLANNISSA OLI TULEVAISUUDEN MAITOTILALLISILLE INNOSTAVA KOKEMUS. T E K S T I S U S A N N A C YG N E L K U VA A N N A - K A I S A KO I T T O

J

uho Järvelän, 19, ja Samuli Heikkilän, 18, tavoitteena on valmistua maaseutuyrittäjiksi tänä keväänä. He opiskelevat maatalouden ammatillisessa peruskoulutuksessa Koulutuskeskus Sedussa, Ilmajoen maatalousoppilaitoksessa.

Viime keväänä ja kesänä Järvelä ja Heikkilä suorittivat opintoihinsa kuuluvan kansainvälinen työssäoppimisjakson Hollannissa. Sikäläisillä maatiloilla työskentely oli heidän mielestään erittäin mukavaa ja kiinnostavaa. ”Sain nähdä, miten siellä tuotetaan maitoa ja miten tilat eroavat suomalaisiin verrattuna. Lähtisin ehdottomasti uudestaankin ja voin suositella kaikille kansainvälistä työssäoppimista”, Heikkilä hehkuttaa. Koti-ikäväkään ei kuulemma vaivannut ja käytännöt tulivat tutuiksi ensimmäisen viikon aikana.

Hän puntaroi, että sikäläinen pihapiiri oli paljon pienempi kuin

26 * MAITO JA ME

kotitilalla tai Suomessa yleensäkin, joten rehuntekoon ja traktorin kääntelyyn oli vähemmän tilaa kuin mihin Heikkilä on tottunut. ”Iso ero oli myös se, että työssäoppimistiloilla lypsettiin lehmät asemalla, eikä ollut robotteja. Muuten nautojen käsittely oli samanlaista kuin kotona.”

Rehuntekoonkin tuli uutta näkökulmaa. ”Siellä tehtiin rehu kuivana: se pelkästään pöyhittiin ja laitettiin suoraan muoviin. Ei ollut mitään säilöntäjärjestelmää. Hollannissa on sen verran kuivempi keli, että rehunteko onnistui noin - voisihan sitä kokeilla kotonakin", Heikkilä suunnittelee.

Järvelälle jäi Hollannin maitotiloilta päällimmäisenä mieleen pieni tarve ulkopuoliseen työvoimaan niillä tiloilla, joilla hän vietti aikaa. ”Yksi tiloista oli samankokoinen kuin meidän kotitila Jalasjärvellä, mutta työssä oli vähemmän porukkaa, vaikka lehmät lypsettiin asemalla. He tekivät kellon ympäri töitä ja eräs isäntä kertoi olleensa viimeksi

vapaalla viisi vuotta sitten”, Järvelä pohdiskelee vähäisen työvoiman tarpeen taustoja.

Mieleen jäi myös huomattavasti pidempi kasvukausi. ”Rehusatoja kertyi kesässä parhaimmillaan jopa seitsemän.”

NUORUKAISETKIN paiskivat hommia kellon ympäri ja saivat suoritettua kaikki Hollannin työssäoppimiseen suunnitellut työtunnit etuajassa. Vapaalla he ehtivät jopa piipahtaa junareissulla Amsterdamissa ja Rotterdamissa. ”Koneopintojen työssäoppimista varten jouduimme vielä hankkimaan työssäoppimispaikan Suomesta, koska Hollannissa konetyöt oli tiloilla joko pääosin ulkoistettu tai sitten oli erikseen työntekijä konetöitä varten”, he kertovat.

Ensimmäisessä harjoittelupaikassa eli Dairy Campuksella Järvelän työtehtäviin kuului esimerkiksi lypsäminen, rehusiilojen avaaminen ja vasikoiden hoitaminen.

Samuli Heikkilä (oik.) ja Juho Järvelä viettivät neljä kuukautta Hollannissa työssäoppimisjaksolla.

Feehaldery J.P Roordan maitotilalla oli 180 lypsylehmää, jotka lypsetään 36 -paikkaisella takalypsykarusellilla. ”Töihini kuului kaikenlaisia töitä lypsystä lastenhoitoon”, Järvelä kertoo.

Firma De Blockenin maitotilalla oli 350 lypsävää ja Gean 2 x 24 takalypsyasema. Siellä Järvelän tehtäviin kuului pääasiassa lypsäminen ja eläinten siirto sekä jonkin verran konetöitä.

Myös Heikkilä työskenteli ensimmäisen kuukauden Dairy Campuksen koeasemalla karjanhoitotöissä ja osallistui meneillään olevien tutkimustöiden avustamiseen.

Mts Ypenga-Faberin tilalla oli 110 lypsävää lehmää, noin 10 umpilehmää, 25 hiehoa ja 10 vasikkaa. ”Lehmät lypsettiin 2 x 6 kalanruotoasemalla, joten se oli käsittämättömän hidasta. Tilan kaikki peltotyöt teki pääasiassa urakoitsija, mutta he tekivät itse kuivaa heinää vasikoille ja hakivat tuorerehua pellolta noukinvaunulla. Sain osallistua tilan

STIPENDIN TURVIN

”Tilalla sain tehdä kaikenlaisia töitä, jopa konetöitä, jos niitä oli.”

kaikkiin töihin, mutta työ oli pääasiassa eläinpainotteista.”

Rinze en Lineke Kleefstran tilalla oli lähemmäs 400 eläintä ja 2 x 16 takalypsyasema. Lehmät lypsettiin kolme kertaa päivässä paremman tuotoksen saavuttamiseksi. Peltopinta-alaa oli 120 hehtaaria. ”Sain tehdä kaikenlaisia töitä, jopa konetöitä, jos niitä vaan oli. Yleensä työskentelin eläinten kanssa.”

oulutuskeskus Sedusta pystytään antamaan opiskelijoille stipendi Erasmus plus ohjelmasta enintään kahdeksan viikon ulkomaanvaihtoon. Tätä varten Juho Järvelä ja Samuli Heikkilä saivat Koulutuskeskus Sedun apurahan, josta vähennettiin lento- ja asumiskustannukset.

Jos opiskelija haluaa olla kauemmin, niin hänen tulee järjestää tuon ajan rahoitus itse. Järvelä ja Heikkilä olivat pidempään, joten he hakivat ja saivat viimeiselle jaksolle stipendin Osuuskunta Maitosuomelta, sillä molemmat pojat ovat kyseiseen osuuskuntaa kuuluvia maitotilojen poikia ja tulevia maitotilayrittäjiä.

K

MAITO JA ME * 27

ME

TÄ YRIT

28 * MAITO JA ME

J ÄT

Ari Korhonen pohtii, että jos hän aloittaa hiehojen kasvatuksen uudestaan, niille on rakennettava halli. Samaan halliin tulisiva tilat umpilehmille, jolloin navettaan mahtuisi 120 lypsävää.

Kainuun vaaroilla ARI KORHONEN VILJELEE SOTKAMOSSA SEKÄ ISÄNSÄ ETTÄ ÄITINSÄ KOTITILAA NURMITUOTANTOA KEHITTÄEN. T E K S T I J A K U VA E E VA - K A I S A P U L K K A

YRITTÄJÄ Ari Korhonen, 38, kaksi tytärtä ja naisystävä Mervi Keinänen.

TILA Viitalan tila Naapurinvaaralla Sotkamossa on Ari Korhosen isän kotitila, ja äidin kotitila sijaitsee noin 30 kilometrin päässä. Korhonen viljelee molempia, yhteensä noin 200 hehtaaria.

NAVETTA Nykyinen navetta on rakennettu vuonna 2003 yhden robotin navetaksi. Kolme vuotta sitten tehdyssä remontissa hiehopaikat muutettiin lypsäville ja hankittiin toinen robotti. Samalla entisen hieho-osaston parsista tuli hiekalla täytetyt syväparret. Myös toisella puolella on hiekkaparret, jotka remontoidaan syväparsiksi kuluvana vuonna.

Hiekkaa lisätään parsiin kerran viikossa, ja vuodessa sitä kuluu noin 300 kuutiota. Lietesäiliöön kulkeutuva hiekka tyhjennetään kaivurilla kerran vuodessa peltojen lannoitteeksi.

KARJA Mustia lypsäjiä on hieman enemmän kuin ruskeita. 95 lehmän keskituotos on juuri ylittänyt 10 000 kilon rajan.

Navettaremontin myötä Korhonen lopetti hiehojen kasvatuksen, siemensi kaikki lehmät liharodulla ja on viime vuodet ostanut kaikki uudistuseläimet. ”Sain idean ulkomaan reissuilta. Laskin hiehohallin tulevan kalliiksi ja toisaalta hiehoja oli paljon myynnissä.”

Vaikka järjestely on toiminut hyvin, vuodenvaihteessa on synty-

nyt karjan parhailta lehmiltä ensimmäisiä lypsyrotuisia vasikoita. Ne on näillä näkymin tarkoitus itse kasvattaa lypsäviksi.

VILJELY Tilan pellot ovat luomussa kolmatta vuotta. Säilörehunurmia on 110 hehtaaria, kokoviljasäilörehuksi korjattavia aloja 20 hehtaaria ja puitavaa viljaa 50 hehtaaria. Loput alat ovat luonnonhoitopeltoja ja kuivikkeeksi kasvatettavaa ruokohelpiä.

NURMET Monipuoliset seokset ja 4–5 vuoden kierto ovat nurmien perusta. Nurmet ovat timotei-nurminata-ruokonata-alsike- ja punaapilaseoksia. Jos perustaminen epäonnistuu, paikkausseoksena käytetään timotei-englannin raiheinäalsikeapilaseosta. Talvituhoja ei yleensä juuri ole.

Kolmen nurmivuoden jälkeen on yksi tai kaksi viljavuotta, ja uusi nurmi perustetaan aina suojaviljaan joko kokoviljasäilörehuksi tai puitavaksi kylvettävän ohran alle.

Nurmille levitetään liete keväällä ja syksyllä kakkossadon korjuun jälkeen. Apila kärsi multainlevityksestä, joten levityksessä palattiin takaisin letkulevittimeen. Keinolannoitteita nurmille ei ole käytetty kymmeneen vuoteen. ”Viime kesänä syksylevityksen hyödyn näki nurmissa selvästi.”

Luomunurmissa sato on ollut noin 6 000 kuiva-ainekiloa hehtaarilta, viime kesänä apila tosin kärsi huonoista säistä ja sato jäi niukaksi.

Tavoitteena on 8 000–9 000 kuivaainekilon keskisato.

"Nurmien perustana ovat monipuoliset seokset ja 4-5 vuoden kierto."

Ari on osallistunut aktiivisesti nurmipienryhmiin, ja opit ovat kohentaneet nurmituotantoa. Lajikevalikoima on monipuolistunut, lohkojen käyttö tehostunut ja sadon mittaus tarkentunut. Kehitystyö palkittiin viime vuonna nurmipalkinnolla.

SÄILÖREHU Kesän kahdesta säilörehusadosta pääosan korjaa urakoitsija ajosilppuriketjulla siiloihin. Pienet alat korjataan omalla paalainketjulla umpilehmien rehuksi.

Lypsävien rehusta otetaan näyte kerran kuukaudessa ja paaleista kerätään kattava näyte kerralla.

VAPAA- AIKA Lentopallo ja becah volley ovat mieleisiä harrastuksia, mutta viime ajat ovat menneet enemmän lehmien parissa. Matkailu kiinnostaa ja siitä Ari toivoo itselleen uutta harrastusta. Tavoitteena on päästä ainakin yhdelle pidemmälle vapaa-ajan- tai ammattimatkalle vuodessa.

MAITO JA ME * 29

Vaihtoehdot utareen esikäsittelyyn Valitse rutiini, joka sopii parhaiten karjasi tarpeisiin!

Kuiva paperi pyyhintä

Utare vaahtopesu + paperi/pyyhe

Utaresaippua + mikrokuituliina

Esikostutettu paperi

Puhdistuskyky maidon laskeutuminen/stimulointi Vetimen ihon kunto

Very absorbant

Very resistant

Ready to use

Detaches dirt & gentle on skin

Very absorbant

Highly concentrated

(741006809) suos. 48,27

Detaches dirt

10 L+12 kp l

2 rll x 600 arkkia

Biocell kostea utarepyyhe

Gentle on teat skin

Dynamic foam

60€

39,-

Softcel™ on erittäin imukykyinen, osittain kierrätysmateriaalista valmistettu, vahva ja pehmeä kaksikerroksinen paperi, joka puhdistaa ja kuivaa vetimet tehokkaasti ja hellävaraisesti.

Triple Clean

UUTUUS

Hamra soap 10 L / 10,4kg 46,00 (741006703 ) suos. 64,74 20L/ 20,7 kg 74,00 (741006704) suos. 99,00 Utarepyyhkeet, mikrokuitua 12 kpl, 31x31cm 14,00 (92065151) suos. 17,54

Biofoam Plussan tiivis vaahto peittää koko vetimen ja irrottaa lian helposti. Pitää vetimen ihon pehmeänä ja joustavana sekä valmistelee tehokkaaseen lypsyyn, ympäristöystävällisellä tavalla.

Tutustu lisää www.delaval.fi/lypsyhygienia

Hankkija myymälästä tai huoltoteknikoltasi!

Pihaton sisustuspäivät LEDvalot

Valitse kolmesta tuoteryhmästä ja saat parhaan edun!

Kysy tarjous laitemyyjältäsi! . asti Tarjoukset voimassa 30.4

Karjah

Parsipedit

arja

-20% Juoma altaat

www.facebook.com/delaval www.instagram.com/delavalsuomi

Tarjoukset voimassa 28.2. asti

2170€ suos. 271 2€ (8 9 8 6 3 5 1 6)

Käytävä matot

EN UKS T I O L HAL ENVUOR E PUH

Investoinnit turvaavat tuotot

O

suustoiminta on vaikuttanut vahvasti Suomen nousuun köyhyydestä vaurauteen.

Ehkä merkittävin asia Suomen itsenäisyyden ajalla on ollut maamme kehittyminen todella köyhästä maasta rikkaaksi pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi. Suomen lisäksi tähän ei ole kyennyt kuin Japani ja Etelä-Korea.

Osuustoiminnalla on ollut kehityksessä merkittävä osa. Suomi on ollut ja on edelleen pääomaköyhä maa. Emme olisi kyenneet investoimaan tuotantoon ja jalostukseen ilman osuustoiminnalliselta pohjalta yhdessä kerättyjä pääomia. Tänne ei olisi syntynyt riittävän voimakkaita alkutuotantoyrityksiä, jotka kykenevät pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa ja palauttamaan yritystoiminnassa syntyviä voittoja omistajilleen.

Kuusi kymmenestä suomalaisesta suhtautuu myönteisesti osuustoimintaan, ja myönteisyys on kasvanut etenkin Etelä-Suomessa.

Viljelijöille osuuskunnat ovat tärkeitä, sillä 95 prosenttia viljelijöistä on jäsenenä ainakin jossain osuuskunnassa. Tyytyväisimpiä ovat meijeriosuuskuntien ja POP-pankkien jäsenet. Osuusmeijerien jäsenet kokevat hyötyvänsä eniten osuuskunnan jäsenyydestä.* Erityisen tärkeänä viljelijät pitävät oikeudenmukaisuutta ja vastuuta yhteisesti omistetusta yrityksestä. Parhaiten osuustoiminnan periaatteiden koetaan toteutuvan osuusmeijereissä.

Valiolaisissa osuuskunnissa osuustoiminnan periaatteet toteutuvat hyvin. Kaikille tiloille maksetaan sama hinta maidosta tilan sijainnista ja koosta huolimatta. Tulos maksetaan lähtökohtaisesti kokonaan ulos maidon hintana.

Omistajilla on suuri vastuu omistamastaan yrityksestä. Yrityksen vakavaraisuudesta ja pitkän tähtäimen toimintakyvystä huolehditaan maksamalla tuottajahintaa tuloksen mukaisesti. Toisaalta yrityksen on investoitava kyetäkseen ylläpitämään tuloksenteko-

kykyä myös tulevaisuudessa, sillä investointi on taloudellinen uhraus tulevaisuudessa saatavia tuloja vastaan.

Valio toimii osuustoiminnallisten periaatteiden mukaan ja on sitoutunut vastaanottamaan sekä jalostamaan kaiken omistajiensa tuottaman maidon, joka keräiltäessä ylittää keräilykaluston mittaustarkkuuden vaatiman 100 litran määrän. Tuotantokapasiteetin on mahdollistettava yli 1,8 miljardin litran jalostaminen, myös kriisitilanteissa.

Esimerkiksi tämän vuosikymmenen alussa tehdyn ison Lapinlahden jauhetehdasinvestoinnin ansiosta Valio pystyi jalostamaan kaiken maidon Venäjän rajan sulkeuduttua.

JARNO KÄMÄRÄINEN Va l i o n h a l l i t u k s e n j ä s e n

"Investointien suunnittelun aikajänne on pitkä, jopa vuosia".

Korvausinvestoinneilla korvataan tuotannossa kulunutta ja vanhentunutta tuotantopääomaa. Uusinvestoinneilla haetaan lisää jalostuskapasiteettia, suuntaudutaan uusille markkinoille tai uusiin tuotesegmentteihin, jopa uudenlaiseen tuotantoteknologiaan.

Esimerkkinä tästä on takavuosina Valion kehittämä teknologia laktoosin poistamiseen maitotuotteista. Saimme uuden innovaation myötä aukaistua kokonaan uuden markkinan, jolla ei ollut muita toimijoita.

Korvausinvestoinneissa riskit ovat pienempiä kuin kokonaan uusille aloille suuntauduttaessa, mutta toisaalta tuottomahdollisuudet ovat suurempia uusilla tuotteilla.

Uusilla alueilla on mahdollista saavuttaa merkittävää taloudellista kasvua.

Investointien suunnittelun aikajänne on pitkä, jopa vuosia. Siihen sisältyy puhtaan rakennus- ja tuotantosuunnitellun lisäksi markkina-analyysi tulevaisuuden kulutustottumuksista.

Elintarvikkeiden kulutustottumukset muuttuvat todella nopeaan tahtiin. Jotta Valio pysyy markkinoilla innovatiivisena ja kilpailukykyisenä yrityksenä on Valion investoitava vastatakseen tulevaisuuden haasteisiin – harkiten ja kustannustehokkaasti.

MAITO JA ME * 31

ANNA-RIIKKA PUKARI Asiantuntija Mela

Suojaudu!

KAIKKIA MAATALOUSTYÖN SISÄLTÄMIÄ RISKEJÄ EI VOI POISTAA, JA SIKSI TARVITAAN HENKILÖSUOJAIMIA.

M

aatalousyrittäjän työssä on paljon riskejä.

Tapaturmien lisäksi maataloudessa altistutaan toistuvasti esimerkiksi melulle, pölylle ja kaasuille. Teknisillä ratkaisuilla, oikeilla työmenetelmillä ja -järjestelyillä useimpia riskejä voidaan vähentää tai poistaa.

Kun keinot riskien poistamiseen on käytetty, tarvitaan henkilönsuojaimia. Ne ovat välineitä, varusteita ja vaatteita, jotka suojaavat tapaturmilta tai sairastumiselta työssä.

Maataloudessa yleisimmin käytetyt ja tärkeimmät henkilönsuojaimet ovat kuulon-, hengityksen-, käsien-, silmien-, pään- ja jalkojensuojaimet sekä työvaatteet.

Suojautumisen tarpeessa tuotantosuunnalla on väliä. Esimerkiksi karjataloudessa tarvitaan useammin hengityksensuojaimia kuin kasvinviljelytiloilla.

Kun maatalousyrittäjä toimii työnantajana, hänen on laadittava työsuojelun toimintaohjelma vaarojen poistamiseksi. Työntekijöille on kerrottava työn vaaroista, tarjottava sopivat suojaimet ja opastettava niiden käytössä. Työntekijällä on puolestaan velvollisuus käyttää suojainta.

VAIN OIKEANLAINEN suojain suojaa. Suojaimen pitää täyttää henkilönsuojaimille asetetut vaatimukset ja sopia käyttäjälleen. Ihmiset ovat 32 * MAITO JA ME

erilaisia, mutta jokaiselle löytyy sopiva suojain.

Moni arvostaa toimivuuden lisäksi ulkonäköä. Turvajalkineista, kuten muistakin henkilönsuojaimista, on tehty katu-uskottavia malleja.

Suojainta on käytettävä valmistajan ohjeiden mukaisesti. Suojaimen virheellinen käyttö voi aiheuttaa suurempaa vaaraa kuin käyttämättä jättäminen. Väärän kokoiset turvajalkineet, huonosti istuvat korvatulpat tai näkökenttää rajoittavat silmiensuojaimet voivat aiheuttaa tapaturman. Nahkakäsineiden kromi aiheuttaa joillekin allergisia oireita.

Kemikaaleja käsiteltäessä rikkinäiset suojainkäsineet päästävät aineen läpi, ihon ja käsineen väliin, jolloin se syövyttää ja ärsyttää käsiä.

MAATALOUDEN töissä käytettävissä suojaimissa on oltava CE-merkintä, jolla tuotteen valmistaja vakuuttaa suojaimen täyttävän sille asetetut vaatimukset. Suojaimissa on merkintä suojaustasosta ja vaaroista, joilta suojain suojaa. Vain vähäisiltä vaaroilta suojaavat suojaimet, kuten siivouskäsineet, voidaan varustaa pelkällä CE-merkillä.

Vähäistä vakavammilta vaaroilta suojaavat henkilönsuojaimet tyyppitarkastetaan. Tällaisia ovat esimerkiksi metsurin kypärät ja silmiensuojaimet. Tieto tyyppitarkastuksesta on suojaimen käyttöohjeessa.

Hengenvaaralta ja terveyden

menetykseltä suojaavien suojainten laatua valvotaan. Näitä ovat esimerkiksi hengityksensuojaimet. Valvovan laitoksen tunnusnumero näkyy CE-merkinnän yhteydessä.

SÄILYTÄ suojaimia asianmukaisesti.

Varaa suojaimille oma kaappi, laatikko tai muu säilytysratkaisu. Säilytyspaikan täytyy olla sopivan lämpöinen, pölytön ja kuiva.

Suojaimia kannattaa säilyttää lähellä käyttöpaikkaa. Esimerkiksi kuulonsuojaimia tarvitaan monissa töissä, kuten traktorissa, navetassa ja pajalla. Jos suojain ei ole käden ulottuvilla, se jää helposti käyttämättä.

Säilytä suojainten käyttöohjeet samassa paikassa kuin suojaimetkin.

Käyttöohjeesta selviää toimintaohjeiden lisäksi suojainten ja suodattimien käyttöajat. Noudata viimeistä käyttöpäivämäärää, sillä vanhentunut suojain ei suojaa vaan haittaa.

HUOLLA henkilönsuojaimia oikein, niin ne säilyvät kelvollisina pidempään. Suojainten puhdistaminen valmistajan käyttöohjeiden mukaan lisää myös käyttömukavuutta. Väärä huolto saattaa pilata tuotteen. Esimerkiksi vahvat pesuaineet voivat saada aikaan pahaa jälkeä.

Lue lisää suojaimista netissä: www.ttl.fi www.tyosuojelu.fi www.mela.fi

Sinustako suojainmestari? armarin suojaintutkinto verkossa on kannustava oppimisympäristö maatalouden suojaimista.

Suojaintutkinnossa perehdytään maataloudessa tarvittaviin henkilönsuojaimiin, niiden käyttöön, huoltoon ja säilytykseen. Verkko-opiskelu koostuu ytimekkäistä tietoiskuista, monipuolisista tehtävistä ja kokoavista testeistä.

Kokonaisuuteen kuuluu seitsemän osiota: hengityksen, kuulon, silmien, pään, käsien ja jalkojen suojaus sekä työvaatetus. Tehtäviä saa tehdä niin kauan, että osaa ne. Virheistä ei rangaista, vaan opitaan. Jokainen osio kestää noin 15 minuuttia. Tutkinnon voi suorittaa kerralla tai osissa, ja se on maksuton.

F

FARMARIN SUOJAINTUTKINTO on suunnattu kaikille maatalouden parissa työskenteleville, erityisesti maatalousyrittäjille ja alan opiskelijoille. Joukossamme on jo miltei 500 suojainmestaria!

Tutkinnon suorittanut todistaa pätevyytensä maatalouden riskienhallinnassa ja osoittaa valmiutensa turvalliseen työskentelyyn maatilan eri tehtävissä. Suorituksesta myönnetään suojaindiplomi ja oikeus käyttää suojainmestarin arvonimeä. Suojainmestari voi myös tilata itselleen hauskan hihamerkin.

Lue lisää www.mela.fi/suojaintutkinto

VALITSE OIKEA SUOJAIN Selvitä oikea suojain vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: + Mitä vaaraa vastaan suojainta tarvitaan? + Millaiset suojausominaisuudet suojaimelta vaaditaan vaaran ehkäisemiseksi? + Voiko suojaimen käyttämisestä koitua vaaraa? Jos, niin millaista? + Millainen suojain sopii ja tuntuu mukavalta käyttää?

Unelmiesi navettaa ei ole olemassa – Sinun täytyy luoda se!

Suunnittele robottinavettasi ja valmentaudu sen töihin yhdessä 4dBarn-tiimin kanssa.

Yhteystiedot: www.4dbarn.com www.facebook.com/4dbarn/ sähköposti: info@4dbarn.com MAITO JA ME * 33

TYÖ & TERVEYS

Apua vaikeuksiin Onko elämäsi solmussa?

Tuntuuko että olet umpikujassa? Ota yhteys Melan Tyhy-neuvojaan, ja hän auttaa vyyhdin purkamisessa. os koet työkyvyssä ja jaksamisessa ongelmia, saat puhelimitse Tyhy-neuvojalta henkilökohtaista ja ehdottoman luottamuksellista apua.

Tyhy-neuvoja auttaa tilanteen kartoittamisessa ja ohjaa oikeanlaisen avun piiriin. Hän auttaa avaamaan aivan uusia näkökulmia puuroutuneeseen tilanteeseen tai ongelmaan voidaan yhdessä keksiä ratkaisu jo keskustelun aikana.

Tyhy-neuvoja tuntee vaihtoehdot ja selvittää, löytyisikö Melaturvasta apua soittajan tilanteeseen. Mitkä Melan työhyvinvointipalvelut voisivat viedä asiaa eteen-

J

päin? Voisiko työkyvyn ylläpitämisestä, varhaiskuntoutuksesta tai maatalousyrittäjien työterveyshuollosta saada helpotusta? Miten Välitä viljelijästä -projekti kannattelisi? Tukisivatko lomituspalvelut tai kuntoutus asiakasta? Entä mitä eläkevaihtoehtoja olisi tarjolla, esimerkkinä uusi osittainen vanhuuseläke?

Tyhy-neuvoja voi ohjata asiakkaan Maaseudun tukihenkilöverkon vapaaehtoisen rinnallakulkijan luokse, neuvoa tien maakunnallisiin työhyvinvointihankkeisiin, kannustaa osallistumaan edullisiin tuettuihin lomiin tai Kelan tarjoamiin kuntoutuksiin.

neet tarvitsemaansa apua. Tyhyneuvojan palvelu on jatkuvaa ja sitä tarjotaan niin kauan, kun kysyntää riittää.

Tyhy-neuvojan vastaa puhelinnumerossa 029 435 2200 (virkaaikana) ja sähköpostitse osoitteessa tyhy@mela.fi.

Voit jättää yhteydenottopyynnön puhelinvastaajaan tai sähköpostiin. Tyhy-neuvoja lupaa ottaa yhteyttä viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Lukuisat maatalousyrittäjät ovat olleet parin vuoden aikana yhteydessä Tyhy-neuvojaan ja saa-

ANNA-RIIKKA PUKARI Asiantuntija Mela

Parasta rehunsäilöntään Bonsilage Pro

Käy myös luomuun!

Analysoimissamme kesän 2017 säilörehuissa propyleeniglykolia muodostui keskimäärin 32 g/kg kuiva-ainetta. 15 kg säilörehun kuiva-ainesyönnillä lehmä saa propyleeniglykolia tällaisesta säilörehusta 480 g päivässä!

Tutustu säilörehuanalyyseihin sivuillamme www.eurotrading.fi

- propyleenigykolia omasta säilörehusta

Bonsilage Forte Ainoana biologisena säilöntäaineena DLG-sertifikaatti ryhmässä 5a: estää voihappoitiöiden lisääntymistä rehussa.

Valmakaupoista ja alue-edustajiltamme kautta maan.

www.eurotrading.fi • p. 010 321 1950

Kotimainen kumppani

Huolehdi hoidon tallentumisesta Nasevan kehittämistyöpajassa Seinäjoella tammikuussa kirjattiin paljon hyviä kehittämiskohteita tuleville vuosille. rityisesti haluttiin helpottaa sisäänkirjautumista kaikkiin tilalla käytettäviin ohjelmiin sähköisen työpöydän kautta.

Tämä kehitystyö on Nasevassa jo varsin pitkällä.

Esille nousivat myös lääkitystietojen siirtyminen Nasevaan ja raportit lääkkeiden käytöstä.

Lisäksi lääkitysten kirjaamisen helppoutta ja kohdennettua koulutusta pidettiin tärkeänä.

Tässä tarvitaan tiivistä yhteistyötä hoitavien eläinlääkäreiden ja eläinlääkäriohjelmistoja kehittävien tahojen kanssa. Myös mobiiliversiot tietojen kirjaamiseksi olisivat tätä päivää.

E

Karjatilan parhaat merkit Jourdain on maailman ykkönen nautakalusteissa – kuvassa suositut hiljaiset lukkoaidat. Valitse laajasta valikoimasta portit ja aidat, nostoportit, käsittelyaitaukset sekä ruokintakehät.

Kotimaiset Ransu-kalusteet räätälöitynä tilan mukaan. Erikoistuotteena kuivikepihaton aidat kesto- ja vinokuivikepohjalle.

Kraiburg kumimatot ja Svea lantakoneet.

Kysy tilallasi käyviltä eläinlääkäreiltä, lähettävätkö he tietoja Nasevaan. Useimmilla eläinlääkäreillä on välineet tähän.

Mikäli eläinlääkäri ei näin kuitenkaan tee ja sinulla on lääkeluovutussopimus terveydenhuollon yhteydessä sopimuseläinlääkärin kanssa, joudut kirjaamaan tiedot itse. Seminologien keräämät hoitokoodit eivät siirry Nasevan tietoihin.

Ota tallennuksen yhteydessä esille hoitojen tallennusohje Nasevasta. Tarkista, ettei hoito jo ole Nasevassa. Tallenna hoito ohjeen mukaan joko uutena hoitona tai käytä pohjana vanhaa hoitoa. Tallennuksen voi tehdä myös ryhmähoitona, jolloin kaikille valituille eläimille tallentuu sama hoito ja samat lääkkeet yhdellä kertaa. Mikäli toivot lisäopastusta, varaa aika rekisterivastaavalta puhelinkonsultaatioon tai nettiopetukseen.

Naseva kehittää parhaillaan raportointia kuolleisuus- ja hoitotiedoista, eli jatkossa saadaan parempi käsitys kuolleisuudesta eläinryhmittäin sekä antibioottien käytöstä ja voidaan verrata omaa tilaa muihin.

.fi

Verstaantie 4, 31500 Koski Tl

puh. 02 484 080

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu: • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille aitomäärille oltoverkosto • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus: • Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää äyttää integroidun kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan kan ansiosta • Kysy lisätiedot myyjältä MYYNTI / HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 77 Seinäjoki: Ville Kamppila 050 307 0002 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 74 Perho: Ari Viitala 040 905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748

ERJA T UUN A I N E N A si a nt u nti j a e l ä i n l ääkäri , E T T ry

www.kylmakarki.fi

• • • •

• •

• • • • • • •

TAL

OUS

ILKKA POHJAMO Edunvalvontajohtaja Va l i o O y

Huippulaatua euroja unohtamatta MAITOTILAYRITYKSEN MENESTYS EDELLYTTÄÄ HUIPPULAATUISTA SÄILÖREHUA. SEN TUOTANTOKUSTANNUKSET VAIKUTTAVAT KOKO MAITOTILAYRITYKSEN KANNATTAVUUTEEN.

S

äilörehun tuotantokustannukset vaihtelevat tilojen välillä suuresti. Aina ei välttämättä tiedetä, kuinka kilpailukykyinen oma nurmituotanto on.

Mikä sitten hidastaa säilörehun tuotantokustannusten laskentaa?

Usein pullonkaulana ovat sadon määrän arvioiminen ja koneista aiheutuvien kiinteiden kustannusten laskeminen. Nurmipienryhmät tarjoavat oivan mahdollisuuden päästä alkuun tuotantokustannusten laskemisessa. Työkaluja ja neuvoja kannattaa kysyä Valio Artturi® -tiimin asiantuntijoilta. Myös ProAgrian vahvaa osaamista voi hyödyntää.

Sadon määrän selvittämiseen on olemassa sekä vanhoja että uusia konsteja. Aumassa tai laakasiilossa olevan rehusadon laskemiseen annetaan ohjeita www.karpe.fi-sivustolla.

Kuormakohtaiseen punnitsemiseen on saatavilla siirrettäviä vaakoja, ja antureihin perustuvat vaakajärjestelmät yleistyvät hiljalleen noukinvaunuissa.

Koneista aiheutuvien kiinteiden kustannusten selvittämiseen kannat-

taa nähdä hieman vaivaa tai käyttää ulkopuolista apua.

Omista koneista ja työstä aiheutuvia kustannuksia kannattaa verrata esimerkiksi Työtehoseuran keräämiin tilastoihin urakointihinnoista.

Monen maitotilayrittäjän tietokoneelta löytyy myös Työtehoseuran TTS-Kone, joka on hyödyllinen apuväline konekustannuksia laskettaessa. Muitakin vaihtoehtoja toki on.

Jos kuiva-ainekilon tuottaminen osoittautuu kalliiksi nykyisen koneketjun takia, voi muutosta tilanteeseen hakea esimerkiksi yhteistyöllä tai ulkoistamalla.

Pellosta aiheutuvien kustannusten hahmottaminen on tärkeää. Hehtaarivuokra on helppo muistaa, mutta omasta pellosta aiheutuvat kustannukset jäävät usein huomioimatta.

Esimerkiksi kaukana sijaitseva kalliilla ostettu pelto, jossa on alhainen satotaso, näkyy armotta ruokintapöydällä olevan annoksen hintalapussa.

Peltolohkojen kunto, koko ja etäisyys tilakeskuksesta vaihtelevat suuresti. Ei ole olemassa yhtä säilörehun tuotantostrategiaa, joka sopisi kai-

"Nurmipienryhmän avulla pääsee alkuun tuotantokustannusten laskemisessa."

kille tiloille. Hyvää satoa kannattaa tavoitella ja välttää säästämistä väärissä paikoissa.

Lopulta kyse on tilakohtaisesta ratkaisusta, jonka kehittämiseen käytetylle ajalle saa hyvän korvauksen. Kannattaa harkita myös Neuvo 2020 -järjestelmän hyödyntämistä.

Sieltä on mahdollista saada tuettua neuvontaa tilan kilpailukyvyn parantamiseen.

Asioista ei kannata tehdä liian vaikeita, vaan liikkeelle voi lähteä askel kerrallaan. Tavoitteena on maidon tuotantokustannuksen alentaminen ja oman kilpailukyvyn parantaminen – rehun laatua unohtamatta.

MAITO JA ME * 37

Muista tilata AIV-irtoliuokset viimeistään 31.3. mennessä!

Saat toimituksen tilallesi ennen rehuntekoa, varmistat eläinten huippulaatuisen ruokinnan – ja turvaat selustasi AIV Laatutakuulla.

ARTTURI-urakoitsijapäivät 20.-21.3.2018 KALAJOELLA Lue lisää ja ilmoittaudu 5.3. mennessä osoitteessa aiv.fi

AIV.fi

V

RY ALIO

HMÄ

REIMA LUOMALA To i m i t u s j o h t a j a Osuuskunta Maitosuomi

Monenlaiset maitotilat menestyvät Moni maitotilayrittäjä miettii, kuinka isoja investointeja pitäisi tehdä, jotta tila olisi elinkelpoinen.

K

ukaan ei pysty sanomaan, miten paljon maitoa tilan pitää tuottaa menestyäkseen.

Se vaihtelee tilan olojen ja tavoitteiden mukaan.

Osuuskunta Maitosuomen tilojen kokojakauma vastaa todennäköisesti koko Suomen keskimääräistä jakaumaa. Viime vuonna Maitosuomen kuusi isointa tilaa tuotti maitoa enemmän kuin 200 pienintä tilaa yhteensä. Suurin maitomäärä, lähes 30 prosenttia maidosta, tuli kuitenkin tilakokoluokasta 200–400 000 litraa.

On todella hienoa seurata uusien navetoiden avajaisia. Huomata, kuinka osaavia ja ammattitaitoisia yrittäjiä meillä on.

Yleensä tilan toiminnassa on jo mukana kaksi sukupolvea tai sitten se on usean tilan yhteisyritys. Yrittäjäaperheet lapsineen ovat yleensä hyvin sitoutuneita tilaan ja yrittämiseen. Tämänkaltainen iso yksikkö antaa toimentulon usealle perheelle ja mahdollistaa useammalle innokkaalle nuorelle mahdollisuuden tilalla jatkamiseen.

Iso yksikkö antaa myös mahdollisuuden tärkeiden vapaapäivien pitämiseen ja riskien jakamiseen. Isot yksiköt ovat erittäin tärkeä osa maidontuotannon jatkuvuutta Suomessa.

Myös pieni on kaunista. Suuret navettayksiköt näyttävine avajaisineen saattavat saada osan yrittäjistä mietteliäiksi. Uuden eläinsuojelulain yhteydessä käytävä keskustelu parsinavettakiellosta saattaa lannistaa ja aiheuttaa alemmuuden tuntemuksia.

Navettatyyppi ei kuitenkaan ratkaise eläinten oloja, ja myös parsinavetassa voi tehdä paljon eläinten hyvinvoinnin eteen.

Jos emme löydä keinoja kehittää tuotantoa keskikokoisilla tiloilla, maidontuotanto vähenee Suomessa oleellisesti, ja sillä on merkittävä kansantaloudellinen vaikutus.

Keinot täytyy mitoittaa oikein. Pienillä investoinneilla ja muutoksilla voi hieman kasvattaa maitomääriä ja parantaa sekä eläinten että ihmisten oloja.

Joskus tilan jopa voi kohtuullisin kustannuksin vaihtaa robottitilaksi. Tällainen toimintaa kehittävä tila antaa yhdelle perheelle elinkeinon ja ylläpitää elinvoimaa maaseudulla.

"Navettatyyppi ei ratkaise eläinten oloja."

tulevaisuuttaan miettivien tilojen kannattaa tutustua osuuskunnan koulutustarjontaan.

Eri puolilla maata on menossa pienryhmiä ja hankkeita, joissa voi pohtia asioita samassa tilanteessa olevien kollegoiden kanssa, ja jos tällaista ryhmää ei löydy, osuuskuntaa voi pyytää järjestämään sellaisen.

Maidontuotannossa on tulevaisuutta ja elinmahdollisuuksia on hyvin monenlaisille tiloille.

MAITO JA ME * 39

AL Y NTIJ KYS U T N ASIA

TA

Miten ruisvehnä soveltuu lypsylehmien ruokintaan? uisvehnäsäilörehun rehuarvo ei välttämättä poikkea merkittävästi vehnäsäilörehusta. Kasvuolosuhteet, korjuuajankohta, niittokorkeus, kasvuston lakoontuminen ja jyvien varisemistappiot vaikuttavat kasvin eri osien osuuksiin korjatussa rehumassassa ja siten myös rehuarvoon.

Ruisvehnäsäilörehun D-arvo on koeruuduilla tyypillisesti ollut noin 600–640 g/kg ka ja raakavalkuaispitoisuus noin 90–100 g/kg ka.

Tärkkelystä ruisvehnärehussa on yleensä enemmän kuin ohrasäilörehussa mutta vähemmän kuin vehnäsäilörehussa.

Matalahko sulavuus ei estä ruis-

R

vehnäsäilörehun käyttöä lypsylehmän ruokinnassa, vaan sitä voidaan käyttää samoilla periaatteilla kuin muitakin kokoviljoja. Osuus voi olla 20–40 prosenttia karkearehun kuiva-aineesta.

Kokoviljasäilörehun nurmisäilörehua heikompi sulavuus ei välttämättä laske tuotosta edes niillä lypsylehmillä, jotka ovat intensiivisellä ruokinnalla. Tämä perustuu niiden suurempaan kykyyn syödä rehua, kun ruokinta sisältää kokoviljasäilörehua. Tutkimusten perusteella rehun syönti on suurimmillaan kokoviljasäilörehun osuuden ollessa 48 prosenttia syödyn karkearehun kuiva-aineesta. Maidon pitoisuuksia

A R T O H U U S K O N E N , Tu t k i m u s p r o f e s s o r i , Luonnonvarakeskus (Luke)

kokoviljasäilörehun käyttö ei oleellisesti muuta.

Ruisvehnäsäilörehun matala valkuaispitoisuus on ruokinnassa etu.

Syöttö yhdessä valkuaispitoisuudeltaan korkean nurmisäilörehun kanssa mahdollistaa hyvälaatuisen valkuaisväkirehun käytön ilman, että koko rehuannoksen valkuaispitoisuus nousee tarpeettoman suureksi typen hyväksikäytön kannalta. Ruisvehnäsäilörehun suurimmat hyödyt eivät kuitenkaan liity ruokintaan, vaan suuriin satotasoihin, rehun tuotantokustannusten pienenemiseen ja muihin rehuntuotannollisiin etuihin, kuten lannan hyväksikäyttöön ja nurmen perustamiseen.

Nurmiviljelyn lajikevalinnalla on suuri taloudellinen merkitys maidontuotannossa Nurmiviljelyyn kannattaa valita lajike, jolla voidaan nostaa lehmän maitotuotosta. NuuttiBOR -timotein sulavuus on erittäin korkea ja se laskee hitaasti korjuun viivästyessä. NuuttiBOR on myös satoisa ja talvenkestoltaan erinomainen.

Meiltä myös laadukas InkeriBOR -nurminata sekä KarolinaBOR -ruokonata.

www.peltosiemen.fi

NuuttiBOR -timotein lisätuotto NuuttiBOR-timotei on sulavuudeltaan markkinoiden parhaimpia lajikkeita Jalostaja:

Siemenmyynti:

Laskelman lähtötiedot Lehmien lukumäärä ........................................................................... 120 Maidon tuottajahinta, 9/2017, LUKE ............................................ 39 snt / litra Ohran hinta, 10/2017, Altia Oyj ....................................................... 143 eur / tn Täysrehun hinta, 9/2017, Raisioagro verkkokauppa .................. 234 eur / tn Rypsirouheen hinta , 9/2017, Raisioagro verkkokauppa ........... 254 eur / tn Sisäruokintakauden pituus ............................................................... 275 vrk D-arvot NuuttiBOR (D-arvo: LUKE, vir. lajikekokeet 2009-2016) .................. 680 g / kg Muu lajike .............................................................................................. 667 g / kg

Nuutin laadun aikaansaaman lisämaitotuotoksen arvo vuodessa 8 652 e Jos säilörehu on tehty lajikkeesta, jonka D-arvo on 1,35 %-yksikköä Nuuttia alhaisempi, päästään samaan maitotuotokseen lisäämällä väkirehuruokintaa —> lisäkustannus Lisäkust. viljan hinnan kautta = 74 euroa / lehmä —> 8 860 e / lypsykarja Lisäkust. täysrehun hinnan kautta = 87 euroa / lehmä —> 10 425 / lypsykarja D-arvon vaikutus maitotuotokseen perustuu LUKE:n kotieläintutkimuksen ruokintakokeisiin. Teoreettisessa esimerkkilaskelmassa säilörehu on tehty puhtaasta timoteinurmesta. Eurosummat ovat laskennallisia ja suuntaa antavia.

T Y ÄRIL K KYS Ä INLÄ ELÄ

Ä

Onko fosforin vähentäminen ongelma nautojen ruokinnassa? osfori on nisäkkäille elintärkeä kivennäinen ja sitä on muun muassa DNA:ssa ja RNA:ssa, soluseinämärakenteissa sekä ATP:ssä ja ADP:ssä, siis energia-aineenvaihdunnassa.

Fosforin käyttöä on lannoituksessa ja kivennäisissä viime vuosina tietoisesti vähennetty vesistöjen rehevöitymisen estämiseksi. On vielä epäselvää, onko näillä toimenpiteillä vaikutusta nautojen terveyteen ja hyvinvointiin. Ongelmista on kuitenkin viitteitä.

Väkirehut ovat nautojen tärkein fosforin lähde. Elimistön suurin fosforivarasto on luissa, joista fosforin liikkeelle saaminen säätely-

F

järjestelmien aktivaatiolla kestää joitakin päiviä.

Fosforin puutetta esiintyy yleensä aina poikimisen yhteydessä, jolloin fosforia menee yhtäkkiä paljon maitoon. Poikimahalvauslehmillä on käytännössä aina myös matalat fosforitasot verenkierrossa.

Joskus nähdään kliinisesti ongelmia myös umpeenlaiton yhteydessä, jolloin väkirehut otetaan äkillisesti pois, eikä kivennäisissä ole fosforia.

Fosfori lähtee luista liikkeelle sen verran hitaasti, että lehmä saattaa halvaantua. Lypsykauden kivennäisistä on fosfori usein poistettu ympäristösyistä, joten umpeen laitettaville lehmille kannattaisi

L A U R A K U L K A S , Te r v e y d e n h u o l t o e l ä i n l ä ä k ä r i , Va l i o O y

tässä vaiheessa antaa fosforipitoista kivennäistä.

Nykyisten fosforiköyhien lypsykivennäisten antaminen kasvaville naudoille saattaa aiheuttaa luutumishäiriöitä. Kliinisesti tämä näkyy pitkien putkiluiden kasvulinjojen turpoamisena, eli vuohisten yläpuolella jalat ovat turvonneet. Hiehot saavat niukasti väkirehua ja tarvitsevat siksi fosforia.

Jos epäilet kivennäisruokintaongelmaa, tarkista asia verinäyteanalyysein.

t e s i a m i t Ko uutuudet:

Milka

HYDRAID

LAB

O

OR R AT

IOSS

A

Hivenainemääritykset kuuluvat nyt pakettiin Energiapitoinen elektrolyyttivalmiste vasikoiden ripuliin liittyvän kuivumisen ja painonmenetyksen sekä elektrolyyttitasapainon hallintaan.

• katkaisee ripulin nopeasti • liukenee hyvin veteen • kotimainen • yhdellä 5 kg:n pakkauksella hoidat 5 vasikkaa

Milka® ENERGY EXTRA Liuosmainen energiatäydennysrehu märehtijöille • vahva koostumus, ei ylimääräisiä täyteaineita • täydentää rehuseoksen energia-arvoa • lisää rehuseoksen maittavuutta ja näin houkuttaa lehmiä syömään enemmän • soveltuu käytettäväksi automaattisissa annostelujärjestelmissä, mutta voidaan käyttää myös appeen seassa

>Ìà B ii ÞÞ BÌ > ÌÕÌÕÃÌÕ ÌÕ ÌÌi à ÜÜÜ°L v>À °w

Yrittäjäntie 20, 03600 Karkkila p. 09-2252560

Seinäjoen rehulaboratorio aloittaa rehunäytteiden hivenainemääritykset tämän talven aikana. Myös rehunäytepussit uudistuvat.

T E K S T I S U S A N N A C YG N E L

R

ehunäytteiden hivenainemääritykset alkavat Seinäjoen rehulaboratoriossa maalis–huhtikuun aikana. Nyt hivenainemääritykset teetetään alihankintana. Uusi analysaattori on ollut testikäytössä viime marraskuusta alkaen.

"Olemme saaneet palautetta pitkästä viiveestä hivenaineiden analyyseissä. Analysointi nopeutuu oleellisesti, kun otamme uuden menetelmän käyttöön. Samalla hinta halpenee", kertoo ryhmäpäällikkö Timo Latomäki Valion Seinäjoen aluelaboratoriosta.

Tähän mennessä rehunäytteestä on voinut tilata suppean kivennäisanalyysin (Ca, P, K) tai suppean kivennäisanalyysin plus hivenaineet. Jatkossa käytössä on vain yksi kivennäispaketti, joka sisältää aina myös hivenaineet.

"Laite tulostaa samalla työmäärällä myös hivenaineet, joten pelkkä suppea kivennäisanalyysi ei olisi yhtään edullisempi", Latomäki huomauttaa.

MYÖS REHUNÄYTEPUSSIT vaihtuvat tämän vuoden aikana.

Nykyinen vihreä Valio Artturi®-pussi vaihtuu samankokoiseen läpinäkyvään muovipussiin. Saatelomakkeelle on pussin kyljessä oma tasku. Nykyinen sisäpussi jää kokonaan pois käytöstä.

Muutokseen on kaksi syytä: Ensiksikin toinen muovipussi voidaan jättää pois, mikä helpottaa näytteenottotarvikkeiden jakelua maitoautoista.

Toiseksi läpinäkyvä pussi helpottaa näytteiden käsittelyä laboratoriossa, koska näytteen lajin voi nähdä heti pussin läpi.

Lisää tilaa ja parempi ilma Saatavana sekoitusruuvi vaihdettavalla rosterireunalla!

ehulaboratorion ilmastointi- ja tilaremontti valmistui joulukuun lopussa. Rehulaboratorioon saatiin lisää tilaa ja ilmastointi parani.

"Kiitos tiloille siitä, että näytteiden määrä väheni remontin aikana marraskuun puolivälissä! Kaikki remontin aikana tulleet näytteet kuitenkin analysoitiin myös remontin aikana", toteaa Timo Latomäki Valion Seinäjoen ja Lapinlahden aluelaboratoriosta.

R

Apevaunut

"Läpinäkyvyys helpottaa työskentelyä etenkin kesällä, kun laboratorioon tulee samanaikaisesti korjuuaika- ja raaka-ainenäytteitä. Silloin joudumme priorisoimaan korjuuaikanäytteet raaka-ainenäytteiden edelle", Latomäki toteaa.

Uuteen pussiin siirrytään vähitellen, kun nykyiset Valio Artturi® -pussit on käytetty. Tiloille toimitetaan ennakkoon uusia rehupusseja keväällä ennen rehuntekoa. Laboratoriosta toivotaan, että korjuuaika- ja raaka-ainenäytteet ensi kesänä lähetettäisiin jo uusissa pusseissa.

Uusi rehunäytepussi.

Kuvan pussi on valkoinen, käyttöönotettava on läpinäkyvä.

• Luotettavat 1-, 2- ja 3-ruuviset apevaunut • 6,5-45 m3 säiliötilavuudella, langaton vaaka vakiona Lue MP2/17: • JF Impuls - sekoittaa varmasti ja JF X-range VM 3B 32 m3 etukuljetin hydraulisella sivusiirrolla vaunusta • Säiliörakenteissa ja ruuvissa käytetty erikoisterästä - parempi kulutuskestävyys!

• Saatavana myös olkilietsolla - kuivitus ja rehunjako samalla vaunulla

Tehokkain ja edullisin menetelmä viljan säilöntään

Miksi murskesäilöntä kannattaa?

• Ei kuivauskustannuksia, pienemmät työkustannukset • Maittavaa rehua - voit käyttää myös satoisampia lajikkeita • Pienempi sääriippuvuus - pidempi puintikausi - voit puida 3 viikkoa aiemmin, jolloin ravintopitoisuus on huipussaan • Viljasato jopa 30% suurempi (kuiva-aine) - parempi oljen rehuarvo

Murskesäilöntä - menestyvän tilan menetelmä.

MURSKA W-Max kiekkomyllyt • W-Max 10, 15 ja 20 - kapasiteetit 10-60 tn/h • Kotimainen tehokas kiekkomylly hiertävällä litistystekniikalla – täydellinen murskaustulos • Soveltuu kaikille rehuviljoille sekä kuivana että puintikosteana: kaura, ohra, vehnä, maissi, herne, härkäpapu ja seosviljat

www.lantmannenagro.fi

Lue lisää MP4/17: W-Max 20 CB

Valio Oddlygood® on kokonaan kasviperäinen, tavattoman täyteläinen ja ehdottoman nam.

Kokeile gurtteja ja kaurajuomia.

JA T TA U L KU ELU P A LV

-

Valio vastaa x 3 VALION KULUTTAJAPALVELU VASTAA KULUTTAJIEN KYSYMYKSIIN MAIDON TUOTANNOSTA JA LEHMIEN HYVINVOINNISTA – NYT MYÖS MAITO JA ME -LEHDESSÄ.

01

02

03

MITEN VALIO VALVOO LEHMILLE SYÖTETTÄVÄÄ REHUA, SEN ALKUPERÄÄ, GEENIMUUNTELUA JA SOIJAN KÄYTTÖÄ?

MITEN LEHMIÄ KOHDELLAAN MAITOTILOILLA?

PÄÄSEVÄTKÖ LEHMÄT ULOS LAIDUNTAMAAN?

Lehmä on Valion maitotiloilla arvokas eläin. Työskentelemme yhdessä maitotilayrittäjien kanssa tuotantoeläinten hyvinvoiINnnin kehittämiseksi. Tavoitteenamme on, että jokaisella valiolaisella maitotilalla on yhteistyösopimus terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa. Maitotilayrittäjä käy yhdessä eläinlääkärin kanssa säännöllisesti koko karjan terveystilanteen läpi ja laatii terveydenhuoltosuunnitelman kehitystä vaativista asioista.

Lehmän terveys, erityisesti utareja sorkkaterveys, sekä maidon laatu ovat terveyden mittareita. Suomessa maidon laatu on kansainvälisessä vertailussa maailman kärkeä. Eurooppalaisen hyvinvointistandardi Welfare Qualityn periaatteet ovat osa valiolaista maidontuotantotapaa.

Kaikki Valion maito on aina peräisin suomalaisilta maitotiloilta.

Valio puolestaan on maidonhankintaosuuskuntien, eli maitotilayrittäjien, omistama yritys.

Voit lukea valio.fi-verkkosivulta lisää maitotiloistamme, lehmien hyvinvoinnista, lehmän elämästä ja vastuullisuudesta.

Noin 70 prosenttia suomalaisista lehmistä laiduntaa toukokuun ja syyskuun välisenä aikana. EteläSuomessa laidunkausi kestää 4–5 kuukautta, pohjoisessa 3–4. Valio kannustaa kaikkia maitotilojaan laiduntamaan ja ulkoiluttamaan lehmiä ja nuorkarjaa mahdollisuuksien mukaan.

Kaikkien parsinavetoissa asuvien lehmien on päästävä laitumelle tai jaloittelemaan vähintään 60 päivänä vuodessa toukokuun ja syyskuun välisenä aikana. Tämä on säädetty eläinsuojelulaissa. Pihattonavetoita laidunnus- tai ulkoiluvelvoite ei kuitenkaan koske.

Valio on linjannut, että uusien navetoiden tulee olla pihatoita.

Uuden pihaton suunnittelussa tulee ottaa huomioon eläinten ulkoilumahdollisuus.

Valion maidontuotanto poikkeaa useamman muun maan maidontuotannosta siinä, että naudat eivät syö juuri lainkaan soijaa valkuaisen lähteenä vaan ravinto koostuu nurmesta, rypsistä, rapsista ja viljasta. Lehmien rehut ovat pääosin kotimaisia.

Valioryhmässä soijan käytöstä luovutaan maitotiloilla kokonaan maaliskuun alusta alkaen. Lehmillä soijaton ruokinta toteutuu suurelta osin jo nyt, ja vasikoiden ruokinnassa siirrytään soijattomuuteen tämän vuoden aikana. Soijasta luopuminen on osa Valion laajaa vastuullisuusohjelmaa.

Valion maidontuotantoketjussa ei käytetä liioin lainkaan geenimuunneltuja ainesosia sisältävää rehua.

Ohjeet rehujen alkuperästä, geenimuuntelusta ja soijan käytöstä on kirjattu Hyvän valiolaisen maidontuotannon -ohjeisiin. Valion maitotilayrittäjät ovat sitoutuneet noudattamaan ohjeita kirjallisella laatu- ja tuotantotapasopimuksella.

Uudet vastuullisuussivut avattiin! www.valio.fi/ vastuullisuus

MAITO JA ME * 45

KO

LIN NEK

IKKA

Esijäähdytä maito, säästä energiaa Lypsylämmin maito jäähdytetään, jotta maidon bakteereiden kasvu hidastuisi.

L

ämpimän maidon sisältämä lämpömäärä kannattaa käyttää hyväksi lehmien juomaveden lämmityksessä tai kuuman käyttöveden esilämmityksessä.

Esijäähdytyksellä voidaan vähentää tilasäiliössä tehtävää jäähdytystä noin 50 prosenttia. Sähköenergian kulutusta pienennetään sen mukaan, kuinka paljon ja kuinka kylmää vettä on käytettävissä.

Suomalaisilla maitotiloilla tehdyt mittaukset ovat osoittaneet maidon esijäähdytyksen laskeneen tilasäiliön energiankulutusta 40–75 prosenttia.

MARKKINOILLA on sekä levymallisia että putkimallisia esijäähdyttimiä.

Levymallisten lämmönsiirtokykyä pidetään yleensä parempana kuin putkimallisten. Levymallisen esijäähdyttimen yleinen ongelma on, että sen tiivisteet eivät kestä korkeita vastapaineita. Siksi esijäähdyttimestä poistuvan veden täytyy päästä paineettomaan varastoastiaan.

Maitosuodatin on asennettava ennen esijäähdytintä ja sitä on käytettävä myös pesun aikana. Suodatin estää likapartikkeleiden kertymisen esijäähdyttimeen.

Putkimalliset esijäähdyttimet ovat umpinaisia, eikä niissä ole tiivisteitä.

Siksi ne kestävät paineisen vesijärjestelmän paineet.

46 * MAITO JA ME

ESA MANNINEN Neuvontapäällikkö Va l i o Ly p s y - p a l ve l u t

TEHOKAS esijäähdytys edellyttää maitomäärään verrattuna 2–3-kertaista vesimäärää ja -virtausta. Siksi perinteisessä lypsyssä järjestelmään on laitettava varastosäiliö esijäähdyttimen läpi menneelle vedelle.

Paineettomasta varastosäiliöstä vesi pumpataan uudelleen lehmien juomavesijärjestelmään, jossa on painetta. Veden paineistamisen energian kulutus on noin 1,2 Wh/kg lypsettyä maitoa. Veden uudelleen paineistamisen energian kulutus on yllättävän iso (n. 6 %) suhteessa maidon jäähdytyksen energian kulutukseen, joka on yleensä noin 20 Wh/l.

MONELLA valiolaisella maitotilalla on otettu käyttöön putkimallinen esijäähdytin, jonka läpi kulkeva vesi pysyy paineisena. Siinä ei ole varastosäiliötä.

Koska lehmät juovat vettä lähes

koko ajan ja lypsäminen on lähes jatkuva tapahtuma, juomavettä kuluu silloin, kun lypsetään.

Mittaukset ovat osoittaneet tämän yksinkertaisen järjestelmän säästävän maidon jäähdytyksen energiankulutusta 50–70 prosenttia. Lisäksi lehmille on tarjolla noin 17-asteista juomavettä.

Järjestelmien takaisinmaksuajat ovat vaihdelleet 1,5 vuodesta 4,5 vuoteen, kun on huomioitu investointikulut ja vain tilasäiliön alentunut sähköenergiankulutus. Lämpimän juomaveden vaikutuksesta lehmien tuotostasoon ei ole olemassa suomalaisia tutkimustuloksia.

VALIOLAISISTA osuuskunnista saa apua joko suunnitteluperiaatteisiin tai jopa täydellisiä paketteja asennuksineen. Valmassa on tietoa suunnittelun periaatteista.

Tilasäiliön käyntiaika 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0% 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 01 01 01 01 01 01 01 01 01 01 01 01 01 01 01 01 01 01 01 01 01 01 01 01 01 01 01 01 01 01 01 .2 .2 .2 .2 .2 .2 .2 .2 .2 .2 .2 .2 .2 .2 .2 .2 .2 .2 .2 .2 .2 .2 .2 .2 .2 .2 .2 .2 .2 .2 .2 1.4 3.4 5.4 7.4 9.4 11.4 13.4 15.4 17.4 19.4 21.4 23.4 25.4 27.4 9.4 1. 5 3. 5 5. 5 7. 5 9. 5 11. 5 13. 5 15. 5 17. 5 19. 5 21. 5 23. 5 25. 5 27. 5 9. 5 31. 5 2 2

Automaattilypsytilan tilasäiliön tallentama tilasäiliön käyntiaika vuorokaudessa (%) ennen esijäähdyttimen asennusta ja asennuksen jälkeen. Maitomäärissä ei tapahtunut merkittävää muutosta.

AL

KU1 0 0 % PE O R I G R Ä I NA IN L EN

Suomen suosituin pastasarja lehmille

Uhkaako kallis poikimahalvaus?

Ota avuksi Correct Calcium Pro Pidä aina saatavilla tehokkaat, nopeavaikutteiset ja helppokäyttöiset Correct-pastat. Maatalouskaupoista ja meijeristäsi.

Correct Pötsi-Potku

Correct Magnesium

Correct Hiili+tanniini

Correct Ketosis

Märehtijöille pötsin vajaatoiminnan yhteydessä

Tehoannos lypsylehmän magnesiumvajaukseen

Auttaa lehmää ripuliongelmissa

Energialisä lypsylehmille poikimisen jälkeiseen energiavajaukseen

Correct-pastat ovat eläinlääkäreiden kehittämiä ja lääketehtaan tarkkuudella valmistettuja tuotteita. Huippulaatuiset pastat valmistaa ranskalainen Virbac-yhtiö, joka on valmistanut tuotteita maanviljelijöille ja eläinlääkintään lähes 50 vuoden ajan.

valio.fi/startti

VALIO OY

VA S

LL TUU

ISUU

S

Tutustu uusiin Valion vastuullisuussivuihin valio.fi/vastuullisuus

48 * MAITO JA ME

Soijaton maidontuotantoketju paremman elämän puolesta VALIORYHMÄN MAIDONTUOTANTOKETJU MUUTTUU TÄYSIN SOIJATTOMAKSI MAALISKUUSSA, KUN REHUSOIJAN KÄYTÖSTÄ LUOVUTAAN. EDELLÄKÄVIJÄNÄ OTAMME TÄRKEÄN ASKELEEN KOHTI YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMPÄÄ ELINTARVIKETUOTANTOA. T E K S T I A N U A R TJ O K I J A H E I D I H U T T U N E N

* Vastuullisuuskysely 12/2017, Prior konsultointi Oy, N=1024 kuluttajaa

M

aidontuotantoketjun soijattomuus on erinomainen lisäarvotekijä ja kilpailuetu. Joulukuussa 2017 tekemämme vastuullisuuskyselyn* mukaan 56 prosenttia kuluttajista pitää tärkeänä, että lehmiä ruokitaan pääasiassa nurmella ja että tavoitteena on soijaton lehmien ruokinta. Vastuullisuusasiat vaikuttavatkin yhä vahvemmin sekä kuluttajien ostopäätöksiin että asiakkaidemme kaupalliseen päätöksentekoon. Vastuullisuus on tärkeä ostokriteeri etenkin niille kuluttajille, jotka ostavat säännöllisesti Valion tuotteita: 69 prosenttia näistä kuluttajista kertoi vastuullisuuden vaikuttavan lähes aina siihen, että poimii ostoskoriinsa Valion tuotteen. ”Kuluttajat arvostavat sitä, että pysymme vastuullisuusasioissa kehityksen kärjessä – he ratkaisevat lopulta maitotilayrittäjien menestyksen. Edelläkävijyys vaatii jatkuvaa kehitystyötä”, linjaa Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto.

SOIJAN KÄYTTÖÖN liittyy monia ongelmia. Rehusoijaa viljellään eniten Yhdysvalloissa, Brasiliassa ja Argentiinassa ja jonkin verran myös Kanadassa sekä Kaakkois- ja EteläEuroopassa. Etelä-Amerikassa sade

mahdollisuuksia. Soijantuotantoon on liitetty myös ihmisoikeusrikkomuksia. ”Valioryhmälle vastuullisuus on käytännön tekoja. Soijan poistaminen rehuketjusta on yksi konkreettinen teko paremman elämän puolesta. Kokonaan soijattomia maitoketjuja ei ole tullut maailmalla itselleni vastaan, joten olemme tässä asiassa kärjessä”, Vesa Kaunisto jatkaa.

"Olemme täysin soijattoman maitoketjun edelläkävijöitä maailmassa", Vesa Kaunisto sanoo.

metsää ja savannia raivataan pelloksi soijanviljelyä varten ja viljelytoimet ovat erityisesti ympäristönäkökulmasta esimerkiksi WWF:n mukaan kestämättömiä.

Raivaaminen köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta ja lisää kasvihuonekaasupäästöjä. Yksipuolinen soijanviljely köyhdyttää maaperää ja aiheuttaa eroosiota. Orgaanisen aineksen määrä maaperässä hupenee.

Soijanviljelyssä käytetään myös suuria määriä torjunta-aineita, erityisesti haitallista parakvattia. Kestämätön torjunta-aineiden käyttö aiheuttaa ihmisille terveyshaittoja ja tuhoaa ympäristöä. Soijanviljelyn lisääminen on heikentänyt EteläAmerikassa paikallisten alkuperäiskansojen elinoloja ja toimeentulon

SOIJA ON SOPIVAA ravintoa myös ihmisille, joten on kyseenalaista, että sitä käytetään eläinten rehuna.

Euroopassa soijaa käytetään yleisesti maissisäilörehuruokinnan täydennykseen.

Soijasta luopuminen pienentää rehuketjun GMO-riskiä, koska soija on maailman yleisin geenimuunneltu rehukasvi. Noin 90 prosenttia tuotetusta soijasta on geenimuunneltua.

Suomen julkisten hankintojen vastuullisuusopas suosittelee vähentämään soijan käyttöä kotieläintuotannossa. Soijaton maidontuotantoketju voi olla kilpailuetu myös Suomessa julkisten hankintojen kilpailutuksissa Motivan mukaan. ”Soijattomuutta on kuitenkin vielä niin vähän, ettei sitä ole voitu kirjata kilpailutuksissa vaatimukseksi”, Kaunisto selventää.

MAITO JA ME * 49

Tehokeinot maittavan rehun ja murskeviljan

säilöntään

Erinomaiset riippumattomat tulokset Josilac® classic

Josilac® grass

• Paras pH:n alentaja, • Taloudellinen vaihtoehto sisältää entsyymejä – jopa 50 tn rehua • Suositellaan säilö• Suositellaan säilörehulrehulle, jonka kuile, jonka kuiva-ainepitoiva-ainepitoisuus on suus on 25-40% 25-40% (Huom. Ilman L väriainepussia.)

Josilac® extra • Jälkilämpenemisen ehkäisyyn myös luomutiloille

L

Varma happo myös vaikeisiin olosuhteisiin!

L

• Soveltuu erinomaisesti tuoreen ja esikuivatun nurmirehun säilöntään sekä murskeviljan säilöntään, vasikoiden hapanjuottoon ja sikojen liemirehun pH:n säätelyyn

Kiristekalvot ja pyöröpaaliverkot vielä ennakkohintaan Kiristekalvo • Valkoinen, UV 125 Kly • 75 cm x 1500 m • Takuu 2 vuotta

Toimi heti!

Kiristekalvo • 0,022 mm, 75 cm x 1700 m • 2-3 paalia enemmän/rulla • Saatavana valkoisena

Rondotex -pyöröpaaliverkot • Myös 3600 m rullissa! Erinomainen toiminta kaikissa koneissa

Meiltä myös juomarehut!

Easymil Calfcare, 25 kg • Herapohjainen esihapatettu juomarehu • Suositellaan ensimmäiseksi juomarehuksi ternimaitojuoton jälkeen Lue lisää www.lantmannenagro.fi tai nappaa oheinen qr-koodi puhelimeesi.

L

= Voidaan käyttää luonnonmukai sessa tuotannossa asetusten 834/2007 5 (EY) 0 * N:o MA I T O J jaA (EY) ME N:o 889/2008 mukaisesti.

VALIORYHMÄSSÄ luovutaan soijan rehukäytöstä maaliskuun alusta, mutta vuoden siirtymäajalla yrittäjät voivat käyttää loppuun mahdollisesti varastoissa olevat soijapitoiset rehut. Soijasta luopuminen on osa Valion laajaa vastuullisuusohjelmaa, jonka yksi tavoite on dokumentoida jo käytössä olevat hyvät tuotantotavat. ”Soijaa ei juuri käytetä enää Suomessa lypsävien rehuissa, ja siten meillä on luontevat edellytykset luopua siitä myös nuorkarjan rehuissa. Hyvää yhteistyötä rehuteollisuuden kanssa jatketaan nuorkarjan rehuissa”, Kaunisto toteaa.

Soijan käyttöä rajoitetaan valiolaisilla tiloilla asuvilla lypsyrotuisilla naudoilla sekä vasikoilla, jotka ovat osa maidontuotantoketjua. Samoin hiehokasvattamoissa asuvat valiolaiset eläimet tulee ruokkia ilman soijaa.

Soijapitoisia rehuja voidaan kuitenkin käyttää tutkimuslaitoksissa rehututkimuksiin.

Valkuaiskasvien viljely voi Suomessa lisääntyä, kun soijan käyttö loppuu. Palko- ja palkonurmikasvit rikastuttavat karjatilan viljelykiertoa, niillä on hyvä esikasviarvo ja usein myös maan rakennetta parantava vaikutus. Myös pölyttäjähyönteiset hyötyvät monipuolisista viljelykasveista. ”Valkuaiskasvien viljely on kehittynyt Suomessa hyvin. Nurmen valkuainen on jo itsessään hyvälaatuista – hyvälaatuinen nurmirehu onkin tärkein lehmien valkuaisrehu”, Kaunisto sanoo.

Aikuiset märehtijät eivät käytä kovin hyvin täydennysvalkuaista hyväkseen. Tutkimukset osoittavat, että lypsylehmille rypsirouhe on soijaa parempi täydennysvalkuaisrehu nurmisäilörehuun perustuvassa ruokinnassa.

YKSI KEINO vähentää täydennysvalkuaisen tarvetta on apilan, virnojen ja palkoviljojen käyttö säilörehussa.

Lisäksi lehmä saa valkuaista myös viljasta. ”Nurmentuotannossa useilla tiloilla on vielä runsaasti tehostettavaa ja erilaisia kehittämiskeinoja kaivataan.

Tällä hetkellä parhaat tilat yltävät jo todella korkeisiin nurmisatoihin”, Kaunisto kannustaa.

Hyvän valiolaisen maidontuotannon -ohjeisiin Hyvä ruokinta -kohtaan kirjataan maaliskuun alusta soijan rehukäytöstä luopuminen. Valio on tehnyt soijattomuuden eteen yhteistyötä jo useamman vuoden suomalaisten rehuvalmistajien kanssa. ”Hienoa, että rehuteollisuus on mukana ja näkee asian samalla tavalla kuin me”, Vesa Kaunisto kiittää.

Soijan lisäksi Kauniston mielestä tärkeä kilpailuvaltti on eläinten hyvinvointi ja suunnitelmallinen terveydenhuolto. ”Tavoitteemme on, että kaikki valiolaiset tilat kuuluvat suunnitelmallisen terveydenhuollon piiriin mahdollisimman pian. Nyt jo noin 90 prosenttia maidosta tulee tiloilta, joilla suunnitelmallinen eläintenterveydenhuolto on arkipäivää.”

Kaunisto muistuttaa, että eläinten ennakoiva terveydenhuolto tuo kustannussäästöä tilalle ja on myös maitotiloilla yksi tuotannon tehostamiskeino.

”Valkuaiskasvien viljely voi Suomessa lisääntyä, kun soijan käyttö loppuu .”

”Meillä on asiat hyvin, mutta edelleen on toki varaa parantaa – esimerkiksi antibioottien käyttöä tiloilla voidaan vähentää.”

Ensirehu vasikoille

VALIORYHMÄSSÄ vastuullisuutta on kehitetty jo pitkään. Yhtenä osoituksena onnistumisista on Valion valinta vuonna 2017 Suomen vastuullisimmaksi brändiksi jo neljättä kertaa peräkkäin Sustainable Brand Index™ -tutkimuksessa, joka on pohjoismaiden laajin kansalaisten näkemyksiä yritysten vastuullisuudesta kartoittava tutkimus.

Viime vuoden tutkimuksessa kuluttajien silmissä Valion nostaa ykköseksi muun muassa suhtautuminen eläimiin ja hyvä suhde kuluttajiin.

Startti Myslissä on pötsiä rakentavaa voimaa

Näin varmistut, ettei rehussa ole soijaa alio on informoinut suomalaiset rehualan yritykset ja muut sidosryhmät soijan käytön rajoituksesta helmikuussa 2018. Maaliskuun alusta alkaa vuoden mittainen siirtymäaika, jolloin maitotilayrittäjät voivat käyttää mahdolliset jo tilatut tai varastossa olevat soijapitoiset rehut loppuun.

Soijan käytöstä luopuminen 1.3.2018– 28.2.2019 siirtymäajalla kirjataan Hyvän valiolaisen maidontuotannon -ohjeisiin Valmaan.

Maitotilayrittäjät voivat selvittää rehujen soijapitoisuuden kysymällä rehutoimittajalta ja tarkistamalla rehujen vakuustodistuksista.

Yrittäjä varmistaa, että ne yhteistyökumppanit, joilta ostetaan tilan rehut, täyttävät kriteerit.

V

Vasikan pötsi, 6 viikkoa, maito-vilja -ruokinta.

12 3r f

Vasikan pötsi, 6 viikkoa, Startti Mysli -ruokinta.

Startti Myslissä on kaikki.

Se korvaa muut väkirehut. Ensimmäisten viikkojen aikana lisäksi tarvitaan vain vettä ja vapaasti karkearehua.

Mitä ennemmin vasikka oppii syömään Startti Mysliä, sitä turvallisemmin se voidaan vierottaa juotolta.

Saatavana kaikista meijereistä.

Lisätietoja: www.valio.fi/starttiM A I T O

JA ME * 51

& ILA T O T Ö MAI RIST Ä P YM

Kerää kalvot ja muut muovit KASVALAN TILALLA PISTETÄÄN PAALIMUOVIT HYÖTYKÄYTTÖÖN. SE ON HELPPOA JA TÄYSIN VÄLTTÄMÄTÖNTÄ YMPÄRISTÖN VARJELEMISEKSI. T E K S T I S U S A N N A C YG N E L K U VA F O R T U M

N

e ovat niitä arjen pieniä tekoja, joita jokainen voi tehdä, sanoo maitotilayrittäjä Päivi Kasvala Salosta. Hän puhuu muovin kierrätyksestä.

"En halua, että enää yhtään muovia päätyy metsien reunoihin ja vesistöihin saastuttamaan", Kasvala painottaa. Hänen tilallaan kierrätetään paalimuovit, muoviverkot ja kaikki muukin, joka kelpaa kierrätykseen.

Fortumin auto hakee muovijätteen Kasvalan tilalta, kun sitä on kertynyt riittävästi. Vuoden aikana sitä kertyy monta tonnia. Suomessa muutkin yritykset keräävät muovia, mutta Fortum tekee sitä suurimmassa mittakaavassa keräten keskimäärin 2 000 tonnia muovijätettä maatiloilta vuosittain.

"Kun lajittelemme muoviverkot ja paalimuovit erikseen, noutohinta on edullisempi kuin jos laittaisimme kaiken samaan kasaan. MTK:n jäsenenä saamme alennusta, joten maksamme 60 euroa tonnilta", Kasvala kertoo.

52 * MAITO JA ME

"Hinta ei ole kyllä mikään kynnyskysymys, koska maksaahan sekin, kun muovia lähtee itse kuskaamaan keräyspisteeseen", huomauttaa tilan isäntä Hannu Lainio-Kasvala. Esimerkiksi Salon jätehuollon pihalla on maatalousmuovinkeräys, ja ennen keräysauton palveluita Kasvalan tilan muovit kuskattiin kaatopaikalle.

Jätemuovin varastointi pitää suunnitella tarkasti, koska muovi ei saisi kerätä likaa ja vettä, koska noutohinta määräytyy painon mukaan.

Kasvalan tilalla muoveja säilytetään aiemmin käytössä olleen jätepuristimen kontissa ja verkot sullotaan suursäkkeihin.

"Joillakin tiloilla jätemuovin säilyttäminen voi olla haaste, koska ne pitäisi saada katon alle suojaan sateelta", Päivi Kasvala huomauttaa.

KAIKKI MAATILAN muovit kalvoista kanistereihin ja lannoitesäkkeihin kelpaavat Fortumin autoon. Ne päätyvät energialaitoksiin, jossa niistä poltetaan energiaa hyötykäyttöön.

Muoveja ei saa polttaa itse, vaan se tehdään turvallisesti asianmukaisissa jätteenpolttolaitoksissa.

Muovia voidaan myös kierrättää uusioraaka-aineeksi Fortumin Riihimäen kierrätyskeskuksessa, jossa jätemuovi lajitellaan, pestään ja jauhetaan lastuksi. Lopulta siitä tehdään pellettejä eli muoviteollisuuden raaka-ainetta, josta voi valmistaa vaikka kukkalaatikoita. Prosessiin kuluu vain 15 prosenttia siitä energiasta, joka kuluisi muovin valmistamiseen neitseellisestä raakaaineesta. Tämä on todellisuutta jo kotitalousmuovien kierrätyksessä, muttei vielä maatilamuoveissa.

Maatilamuovit ovat vielä liian likaisia uusiokäyttöön eli uusiokäyttöön kelpaavat ja kelpaamattomat ovat sekaisin. Puhdas kalvo on kierrätyskelpoista tavaraa, mutta verkkoa ei voi kierrättää vaan se poltetaan.

"Lajittelu on ollut maatiloilla vielä niin vähäistä, että kalvon uusiokäyttö on ollut mahdotonta", sanoo Mikko Koivuniemi Fortumilta.

"Heinäpaalikalvon pinnassa on liima, johon verkko tarttuu, eikä irtoa koneellisesti. Siksi lajittelu maatiloilla on niin välttämätöntä", Koivuniemi selittää.

Maatalousmuovit haetaan pihasta ortum tarjoaa maataloudessa syntyville jätemuoveille noutopalvelua, joka kattaa kaikki maatalouden muoviset pakkaus- ja suojamateriaalit, kuten säilörehupaalien kiristekalvot, mansikkamuovit, paalimuovit, aumakalvot, viljelyssä käytetyt kalvot, kanisterit ja lannoitesäkit.

F EASTMAN CHEMICAL COMPANY on tehnyt parin viimeisen vuoden aikana valtakunnallista yhteystyötä 4H-kerhon kanssa käytettyjen AIV-astioiden keräyksessä. Keräys on kantanut nimeä Vastuullinen Virtanen.

"4H on järjestänyt keräyspisteitä ympäri Suomen ja viljelijät ovat voineet palauttaa käytetyt 30:n ja 200 litran AIV-astiat näihin pisteisiin veloituksetta. Olemme huolehtineet keräyspisteiden tyhjennyksestä ja toimittaneet käytetyt astiat L&T Muoviportille Merikarvialle, jossa astiat on murskattu, pesty ja tehty uusiomuovia", kertoo Sami Saarikettu.

Maitotilayrittäjä Päivi Kasvala kertoo, että paikallinen 4H-kerho on myös kerännyt lannoitesäkkejä jo pidempään yhtenä parin viikon jaksona vuodessa. Kerho saa vähän rahaa ja maatilayrittäjät pääsevät eroon muovijätteestä.

"Useampaankin keräysjaksoon olisi tarvetta, koska lannoituskertoja tulee useampia vuodessa ja siten myös säkkejä kertyy."

MUOVIN KIERRÄTYS innostaa suomalaisia koko ajan enemmän. Sillä tavalla säästetään luontoa ja myös rahaa, koska sekajätettä kertyy tiloilla ja kotitalouksissa vähemmän.

"Kiinnostus kierrätystä kohtaan on selvästi nousussa myös maatiloilla", Koivuniemi Fortumilta kiittää.

Koulutusta maatilayrittäjille Salon seudulla on tarjonnut Likaisen muovin keräys ja kierto -hanke eli LiMuKe. "Siellä on kerrottu, miten muovia kuuluu kierrättää ja miten sitä jatkojalostetaan, miten kerätään kontteihin, pestään ja lajitetellaan ja niin edelleen", koulutuksiin osallistunut Päivi Kasvala kertoo.

MUOVIT PITÄÄ LAJITELLA KAHTEEN ERI KASAAN: 1. Kalvot ja käärintämuovit, esimerkiksi säilörehupaalien kiristekalvot ilman verkkoa.

2. Muut muovit, kuten tyhjät kanisterit (ei öljyiset) ja

lannoitesäkit sekä heinäpaalien verkot esim. jätesäkissä.

Huolehdi, että muovien seassa ei ole metalliesineitä, isoja kiviä tai muita epäpuhtauksia, jotka aiheuttavat vaaraa muovien murskauksessa. Mansikkamuovien harsot tulee toimittaa erikseen energiajätekeräykseen. Huuhtaise happokanisterit vedellä puhtaiksi.

Muovit voivat olla likaisia ja märkiä. Muovi kannattaa kuitenkin säilyttää mahdollisimman puhtaana ja kuivana.

Vesi, hiekka sekä muut epäpuhtaudet nostavat painoon perustuvaa veloitushintaa.

Maatalouden jätemuovien noutopalvelun hinnasto: Lajiteltu muovijäte, MTK:n jäsenet Lajittelematon muovijäte, MTK:n jäsenet MTK:hon kuulumattomat

60 €/tonni + alv 80 €/tonni + alv 110 €/tonni + alv

Maatalousmuovien noutotilaus: https://shop.ekokem.com/maatalousmuovien-noutotilaus

Ecosyl-säilöntäaineilla ƚƵŽƩĂǀĂ ũĂ ŵĂŝƩĂǀĂ ƐćŝůƂƌĞŚƵ ŬĂƌũĂůůĞƐŝ͊

Kysy ŵLJLJũćůƚć͊

Jukka kka Lehtola

>> ͊ h ϬϰϬ ϭϰϮ ϲϴϴϵ D K h >

^ P z ǁǁǁ͘ĞĐŽƐLJů͘Į ǁǁǁ͘ĞĐŽƐLJů͘ĐŽŵ

Ezd D

Paras paikallinen.

ǁǁǁ͘ůĂŬŬĂƉĂĂ͘ĐŽŵ sK/EE Ϯϰͬϳ

MAITO JA ME * 53

Uutuusvälipaloja aktiiviseen arkeen alio Luomu™ puurot on kätevä napata mukaan rientoihin, sillä ne säilyvät avaamattomina huoneenlämmössä. Maku syntyy suomalaisesta täysjyväviljasta, Valio Luomu™ kuohukermasta sekä aidoista marjoista ja hedelmistä. Valmistus: Valio Turenki Valio PROfeel® tuoteperhe täydentyy laktoosittomilla ja sokeroimattomilla proteiinivanukkailla ja -pirtelöillä. Vanukkaat on pakattu 500 gramman uudelleensuljettaviin pakkauksiin, ja pirtelöt myydään 2,5 desin pakkauksissa. Rasvaa tuotteissa on 1,5 %. Valmistus: Valio Jyväskylä ja Valio Turenki

V

Herkullinen paluu jäätelömarkkinoille elsingin tuotekehityksessä ja Oulun meijerissä on viime kuukausien aikana paiskittu töitä harvinaisen herkullisen projektin parissa. Pian työn tuloksista päästään nauttimaan ympäri Suomea, kun Valion uudet jäätelöt saapuvat kauppoihin. Kuuden maun Valio Jäätelöfabriikki -tuoteperhe merkitsee samalla paluuta jäätelömarkkinoille 14 vuoden tauon jälkeen.

H Lisää Valion kevättalven uutuuksia: www.valio.fi/ tuotteet/haku/ uutuudet

Uudet jäätelöt kuuluvat viime vuosina kasvaneeseen super premium -herkuttelujäätelöiden kategoriaan. Valio Jäätelöfabriikki -tuoteperhe on markkinoiden ainoa kokonaan laktoositon vaihtoehto.

Uutuusjäätelöissä maistuu suomalainen maito-osaaminen tiloilta tuotekehitykseen: uutuudet valmistetaan Oulun meijerissä pohjois-suomalaisilta tiloilta kerätystä maidosta. Valtaosa jäätelöiden hilloista ja kastikkeista on kehitetty ja valmistettu Suonenjoen hillotehtaalla.

Jäätelöiden houkuttelevuutta testataan myös Venäjän vientimarkkinoilla. Neljä Valio Jäätelöfabriikki -makua tuodaan myyntiin Suomen lisäksi Moskovassa ja Pietarissa, joissa laadukkailla herkuttelujäätelöillä on pieni, mutta kasvava markkina. Valmistus: Valio Oulu Lue lisää uutuusjäätelöistä: www.valio.fi/yritys/media/uutiset/ jaatelokansa-haluaa-yllattavia-makuja-valio-vastaa-toiveisiin/

54 * MAITO JA ME

VALIO OY

U U T T A V A L I O LT A

VALIO OY

U U T T A V A L I O LT A

Erikoisen hyvät kasviperäiset tuotteet

V

alio Oddlygood® kaurajuomat ja gurtit ovat peräisin 100 prosenttisesti kasvipohjaisista raaka-aineista eli tuotteet ovat täysin maidottomia ja laktoosittomia. Tuotteet sopivat myös tiukinta kasvisruokavaliota toteuttavien vegaanien ruokavalioon.

”Valio Oddlygood® tuotteita kehitettäessä herkullinen maku on ollut tärkein tekijä, ja iloksemme tuotteet ovatkin voittaneet makutestejä”, iloitsevat Valio Oddlygood® tuotteiden tuotekehittäjät Kristiina Oikarinen ja Sanna Hamari. ”Tuotteisto sisältää lisäksi laajan valikoiman tuttuja suosikkimakuja ja useita pakkauskokoja erilaisiin kuluttajien käyttötilanteisiin ja tarpeisiin”, he jatkavat.

Valio Oddlygood® gurtti on hapatettu jogurtin tapaan käytettävä, lusikoitava välipala,

jonka pääraaka-aineena on suomalainen kaura. Tuotteet sopivat hyvin aamu- tai iltapalaksi tai vaikka välipalalle. Valio Oddlygood® gurteille on myönnetty Sydänmerkki.

Valio Oddlygood® kaurajuomaa voi käyttää sellaisenaan ruokajuomana, smoothien pohjana, leivonnassa sekä kylmässä ja lämpimässä ruoanvalmistuksessa maidon kaltaisesti.

Valio Oddlygood® tumma kaakao maistuu herkullisena välipalana. Annospakattu kaakao on helppo ja kätevä napata myös mukaan, koska se säilyy avaamattomana huoneenlämmössä vaikka käsilaukussa tai koulurepussa.

Valio Oddlygood® tuotteet sisältävät proteiinia 2 g/100 g.

Valio Oddlygood® gurtti tuotteissa proteiini on peräisin kaurasta ja herneestä, kun kaurajuomien proteiini on kokonaan kaurasta. Tuotteet ovat täyden-

netty D-vitamiinilla, kalsiumilla, B2- ja B12-vitamiinilla sekä jodilla. Maustamaton Valio Oddlygood® kaurajuoma ei sisällä lisättyä sokeria vaan kaikki tuotteen sokerit (3,5 g/100 g) ovat luontaista viljan sokeria.

MIKSI TUOTTEET OVAT NIMELTÄÄN KAURAJUOMA JA GURTTI? U:n alueella oleva elintarvikelainsäädäntö määrittelee miten elintarvikkeita voidaan nimetä, jotta kuluttajat tietävät mitä tuotteita ostavat.

Maitotuotteiden nimiä kuten jogurtti tai maito saa käyttää vain maidosta valmistetuissa tuotteissa. Kasvipohjaisia tuotteita ei tämän vuoksi voida nimetä kaurajogurtiksi tai kauramaidoksi.

E

Lue lisää kasviperäisistä Oddlygood® tuotteista: www.valio.fi/oddlygood

MAITO JA ME * 55

JÄÄTELÖKAUSI ON AVATTU 6 UUTTA MAKUA NYT PAKKASESSA

AN R I I T LY P S Y U AAM

R I I T TA B R A N D T Edunvalvontajohtaja Va l i o O y

Hyvä ja huono vapaakauppasopimus

E

uroopan Unionilla on voimassa useita vapaakauppasopimuksia. Kyseessä ei nimestä huolimatta ole täysin vapaa kauppa, koska osapuolet haluavat yleensä jossain määrin suojata esimerkiksi omaa maatalouttaan.

EU:lla on maitosektorillekin tärkeä vapaakauppasopimus Etelä-Korean kanssa.

Etelä-Koreasta ei tuoda maitovalmisteita Eurooppaan, mutta sinne viedään. Lisäksi EU on neuvotellut maitosektorin kannalta suotuisia sopimuksia Vietnamin ja Japanin kanssa, mutta nämä sopimukset eivät vielä ole voimassa. Kumpikaan näistä maista ei ole uhka vaan mahdollisuus. Japani on jo nyt Yhdysvaltojen jälkeen EU:n toiseksi tärkein juustojen vientimarkkina.

Myös Kanadan kanssa on päästy sopimukseen ja sitä noudatetaan, vaikka lopullinen ratifiointi on vielä tekemättä. Neuvotteluita maitomarkkinoitaan suojelevan Kanadan kanssa pidettiin saavutuksena, mutta juuston tuontikiintiöiden hallinta on osoittautunut pettymykseksi. Kiintiötä voivat hakea vain Kanadan elintarviketeollisuus ja vähittäiskauppa. Valio ei esimerkiksi voi niitä hakea, vaikka meillä olisi toimisto Kanadassa.

Huolta on herättänyt myös Kanadan uusi teollisuusmaitojauheen tuoteluokka. Sen avulla maitojauhe voidaan keinotekoisesti hinnoitella hyvin edulliseksi ja kilpailukykyiseksi maailmanmarkkinoilla. Tämä ristisubventio saattaa osoittautua WTO-sopimuksen vastaiseksi. Jos tämä uusi jauheluokka olisi ollut olemassa EU:n ja Kanadan välisten

neuvotteluiden aikana, EU ei varmaankaan olisi hyväksynyt Kanadan kaikille maitotuotteille vapaata pääsyä EU:n markkinoille.

Mercosur neuvottelut Argentiinan, Brasilian, Paraguayn ja Uruguayn on aiheuttanut huolta useilla maataloussektoreilla, mutta maitotuotteille sopimus olisi todennäköisesti mahdollisuus. On tosin kyseenalaista, että lihaskandaalissa ryvennyt Brasilian lihasektori saisi uusia vientimahdollisuuksia laatutuotteitaan korostavaan Eurooppaan.

Sopimuksissa tulisikin kiinnittää huomiota yhteneväisiin tuotantoehtoihin.

EU on myös uusimassa sopimuksensa Meksikon kanssa. Koska Meksiko tuo hyvin paljon maitotuotteita ja niistä suurimman osan Yhdysvalloista, uusittu sopimus voisi olla näin muurien rakentamisen aikaan erinomainen mahdollisuus EU:n ja Suomen maitotuotteiden viennille.

"Sopimuksissa tulisi kiinnittää huomiota yhteneviin tuotantoehtoihin."

Sen sijaan vähemmän ymmärrystä saa Australian ja vieläkin vähemmän Uuden Seelannin kanssa aloitetut neuvottelut. Uusi Seelanti on väestöltään niin pieni, ettei muu teollisuus voi merkittävästi hyötyä mistään vapaakauppasopimuksesta ja maatalous voi vain hävitä.

Maitosektori onkin kysynyt Euroopan komissiolta, miksei neuvotteluja voisi aloittaa vaikka Kiinan kanssa. Kiina on merkittävä maitotuotteiden tuoja ja Australialla ja Uudella Seelannilla on Kiinan suhteen kaksi merkittävää kilpailuetua: jo voimassa olevat vapaakauppasopimukset ja Eurooppaan verrattuna läheinen sijainti.

MAITO JA ME * 57

Kasvo Tuomas Salusjärvi, 44, Tuoteryhmät, brändit ja T&K, johtaja, Valio Oy

M UIS TO NI M A ATILA LTA

K

un olin pikkupoika, isäni kävi kesäisin auttamassa ”renkinä” maitotilalla.

Perheemme ystävystyi lappeenrantalaisen Nakarin tilan maitotilayrittäjien kanssa. Olin mukana heinätöissä kesälomillani. Heinän kaato viikatteella, haravointi ja nosto seipäälle sekä heinäpellon lämpöinen tunnelma ovat painuneet hienona muistona mieleeni.

58 * MAITO JA ME

VALIO OY

N TA A A V TA IOLLA VA L

Innovaatiot kuluttajia kuunnellen TYÖNI VALIOLLA Tehtävämme on maksimoida vastaanotetun kotimaisen maidon arvo ja ohjata raaka-aine oikeisiin tuotteisiin ja markkinoille. Uudistamme Valion liiketoimintaa markkinan nykyisten ja tulevien tarpeiden mukaan ja kehitämme uutta liiketoimintaa sekä vastaamme brändiemme arvon kehittymisestä. Vuonna 2017 Valion Tuoteryhmät, brändit ja T&K -toiminnossa työskenteli noin 160 henkilöä.

UUSIA TUOTERYHMIÄ Suomalaisesta kaurasta valmistetut Valio Oddlygood® tuotteet saatiin kauppojen hyllyille helmikuussa.

Olen itse valtavan innostunut uusista tuotteistamme, ja on ollut hienoa saada kannustavaa ja myönteistä palautetta tuotteista kuluttajien lisäksi Valion omistajayrittäjiltä.

Valion kasviperäiset Valio Oddlygood® gurtit sopivat lusikoitavaksi välipalaksi ja Valio Oddlygood™ kaurajuoma joko sellaisenaan nautittavaksi tai ruoanlaittoon. Makutesteissä Valio Oddlygood® on vienyt ykkössijan.

Kasviperäisten tuotteiden kategoria kasvaa kovaa vauhtia. Kuluttajat etsivät uusia, hyvänmakuisia ja kotimaisia vaihtoehtoja. Viimeisen vuoden aikana noin 27 prosenttia suomalaisista kotitalouksista on ostanut kasviperäisiä juomia ja 26 prosenttia kasviperäisiä välipaloja (Nielsen Homescan, tammikuu 2018).

Haluamme olla mukana markkinassa, koska uudet lisäarvotuotteet ovat edellytys Valion menestykselle.

Samaan aikaan uskon laadukkaiden ja hyvänmakuisten maitotuotteiden

menestykseen. Uudet tuoteinnovaatiot täydentävät tarjontaamme, ja maito tulee jatkossakin olemaan toimintamme keskiössä.

Toinen kevään uutuuskategoria on Valio Jäätelöfabriikki -jäätelöt, jotka saadaan kauppojen hyllyille helmi-maaliskuussa. Valio palaa jäätelöliiketoimintaan markkinoiden ainoilla kokonaan laktoosittomilla herkuttelujäätelöillä. Ne valmistetaan pohjoissuomalaisilta tiloiltamme kerätystä maidosta Valio Oulun meijerissä. Suomen lisäksi jäätelöiden myynti aloitetaan keväällä Venäjällä Moskovassa ja Pietarissa.

VALIO MUKANA RAVITSEMUSSITOUMUKSESSA Eläin- ja kasviperäisen ruoan yhdistelmällä voidaan varmistaa maailman kasvavalle väestölle ravinnon riittävyys. Toinen globaali haaste on ruoan ravitsevuuden ja terveellisyyden parantaminen.

YK:n jäsenmaat ovat sopineet kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista vuosille 2016– 2030. Valtioiden lisäksi mukaan tarvitaan yrityksiä. Olemme Valiolla sitoutuneet tavoitteisiin, joilla parannetaan ravitsemusta ja taataan terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.

Valio lupaa Ravitsemussitoumuksessaan auttaa ihmisiä vähentämään sokerin ja suolan käyttöä sekä tekemään vähempisuolaisia reseptivalintoja. Tämä tarkoittaa, että tuplaamme maustamattomien, sokeroimattomien sekä 20–50 % vähemmän sokeria sisältävien tuotteiden yhteismäärän vuosina 2015–2020. Suolan vähentämiseen liittyvä tavoitteem-

me on myydä 7 miljoonaa kiloa vähempisuolaisia Valio ValSa® tuotteita vuonna 2020. Kolmanneksi, vuoteen 2020 mennessä, merkitsemme kaikkiin Valio Koekeittiön resepteihin suolan määrän.

TUEMME OMISTAJAYRITTÄJIÄ Valioryhmässä teemme kaikki yhdessä lisäarvoa suomalaiseen maitoketjuun. Jatkossa voimme tuoda Valion osaamista jo aiemmin alkutuotantoon: esimerkiksi Poopowerbiolaitoshankkeessa suodatusteknologiaosaaminen on valjastettu maitotilaomistajiemme hyödyksi. Haluamme luoda tulevaisuudessa maitotiloille uusia tulonlähteitä.

Valion perustyö on turvata tasainen ja Euroopan paras maidon hinta omistajayrittäjillemme: tavoitteen eteen ponnistelemme joka päivä. Henkilökohtaisesti arvostan sitä, että voin työskennellä kasvollisille omistajayrittäjille ja työlläni on konkreettinen tarkoitus.

PERHE JA VAPAA-AIKA Perheeseeni kuuluu vaimo ja 4-, 12ja 13-vuotiaat pojat. Lapset ja minä pelaamme jalkapalloa ja olen myös poikani jalkapallojoukkueen joukkueenjohtaja. Rakastan kalastusta – siitä on ilokseni tullut vanhimman poikani kanssa yhteinen harrastus.

Mökkeilemme ja matkustelemme, jos aika sallii.

VALION SUOSIKKITUOTTEET Pidän voimakkaista juustoista. Valio Musteleima™, Valio Keisarinna® ja Valio Aura® ovat erityisen uniikkeja tuotteita.

MAITO JA ME * 59

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon

RINNAKKAISTUOTTEET ROBOTTILYPSYYN

YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

• pesuaineet • vedinhoitoaineet • letkut • pesuharjat • nännikumit • maitosuodattimet • ym. ym.

ROBO Blue ROBO Red

KOKONAISVALTAINEN, 3-VAIHEINEN SORKKATERVEYDEN YLLÄPITO

1

EHKÄISE

2

SUOJAA

3

PARANNA

Auttaa parantamaan sorkka-alueen ihotulehduksia (mm. Digital Dermatitis DD) • Ei antibiootteja • Ei karsinogeenejä • Tunkeutuu ihon alle • Ympäristöystävällinen

LAC®-hallit ja -karsinat vasikoille

MYYNTI: VALMAKAUPAT

www.finnlacto.fi • 064 210 300