__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

Maito ja me VA L I O N O M I S TA J AY R I T TÄ J I E N

A M M AT T I L E H T I / 0 1 — 2 0 2 1

NOPPA-PERÄLÄN TILALLA LAADUKAS REHUNTUOTANTO WWF & BIODIVERSITEETTI 20 MAME_johannalle_uusi.indd 1

ITIÖPITOISUUDET NOUSUSSA 26

TALVIULKOILU VIRKISTÄÄ 30 11.2.2021 14.24


Luottamuksen rakentaminen lähtee tutustumisesta.

Jokainen vasikka on meille tärkeä Tarjoamme vasikoiden nopeat noudot ja kohtuulliset kuljetusmatkat, sillä vasikoita kasvattavien sopimustilojemme verkosto kattaa koko maan. Uusi koti vasikallesi löytyy kohtuulliselta etäisyydeltä ja varmistamme eläinten hyvinvoinnin myös kuljetuksessa. Kasvattajiemme ammattitaito on kehittynyt vuosien aikana erinomaiseksi ja voimme taata, että vasikoilla on hyvä elämä jatkokasvatuksessa. Vasikan ilmoittaminen käy helposti Minun Maatilani -ohjelmalla, Tuottajan työpöytä -palvelussamme tai soittamalla joko tuottajapalveluumme tai asiakkuuspäälliköllemme. Maksamme parhaan hinnan vasikastasi. Meiltä Atrian nautaketjusta löytyy koti jokaiselle vasikalle. Ota yhteyttä! Atria Nauta tuottajapalvelu 020 472 7060 www.atriatuottajat.fi/tuotannonkehitys/atrianauta.

MAME_johannalle_uusi.indd 2

11.2.2021 14.24


1 2 0 2 — 01

SISÄ

LT Ä Ä

Te e m a n a REHUNTUOTANTO

Pääkirjoitus……..…………..….........……………04 Alkutuotantojohtaja...……....….…….…...…05 Uutisia.......………………………….....…..……..…06 Toimitusjohtajalta……...….........…..….......…11 Rehuomavaraisuus ykkösenä................12 12

Säilörehusiilon lämpötilaseuranta.......18

37

Haastattelussa Liisa Rohweder............20 Rehuperäiset itiöt ja maidon laatu.......24 Maidon itiöpitoisuudet nousussa.....…26 Vedinkaston valinta.…..........................…28 Talviulkoilu..….........................................…30 Globaalit maitomarkkinat...….............…32

20

Hallituksen puheenvuoro....….......…...…35

52

Työterveyttä Mehiläisen siivittämänä 37 Työ ja terveys...….................................……42 Nasevasti.....…......................................……43 Talous..….…........................................………45 Kysy asiantuntijalta…..…..……......…………46 Kysy eläinlääkäriltä..….......….....…..….……47

24

54

Laboratoriossa………...........................……49 Koneklinikka...…...................................……50 Maitotila siirtyi someen.....................……52 Vastuullisuuskriteerit..........................…54 Uutta Valiolta…..........................................56 Tavataan Valiolla.............................….……58

30

Riitan aamulypsy..................................……61

56

Minä yrittäjä..………............…...............……62

RISTÖMER PÄ

I KK

MAITO JA ME Julkaisija Valio Oy, PL 10, 00 030 Valio Konsepti A-lehdet Oy Toimitus Päätoimittaja Anu Artjoki, puh. 050 398 4456, anu.artjoki@valio.fi, maitojame@valio.fi, toimituspäällikkö Anna Jalas-Karjalainen Toimituskunta Ilkka Pohjamo (pj), Marjo Ala-Kopsala, Heidi Huttunen, Hanna Laitinen, Esa Manninen, Ari Mäkelä, Juha Nousiainen, Laura Nyholm, Kaj Nyman, Kristiina Sarjokari, Taina Vuotilainen Taitto Johanna Siljola Tilaukset ja osoitteen­muutokset Valio Oy, maitojame@valio.fi Ilmoitusmyynti Petra Käkelä, Valio Oy, puh. 010 381 2144, ilmoitusmyynti@valio.fi Painatus Grano Oy Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja me ilmestyy 28.4.2021. MAITO JA ME -AMMATTILAISSIVUSTO maitojame.fi

YM

n a.

M

IL J

ÖMÄRK

T

Painotuote 4041 0955

MAITO JA ME * 03

MAME_johannalle_uusi.indd 3

11.2.2021 14.24


P

IRJ ÄÄK

OITU

S

Paljon opittavaa ja rehukkaita juttuja

J

okaisella alalla on ammattisanastonsa, joka ei ulkopuoliselle välttämättä aina­ kaan ensi kertaa kohdatessa aukene. Kun hyppäsin puolitoista vuotta sit­ ten mainostoimistomaailmasta Valiolle, en arvannut miten paljon edessä olisi opittavaa. Silloin vedin tarkoitti minulle lähinnä kaapin ovessa olevaa kädensijaa. Siitä onkin jonkin verran matkaa esimer­ kiksi vedinkastoon, jota käsitellään tässä numerossa sivulla 28. Vuoden ensimmäistä numeroa työstäessä opin rehun­tuotannosta sellaisenkin sanan kuin syöttörin­ taus, joka tarkoittaa säilörehun laakasiilon leikkuu­ kohtaa tai käyttöetenemän reunaa. Tarkemmin rehu­ massan lämpötilaseurannasta kertoo artikkelissaan Ilpo Pölönen (s. 18), joka myös ystävällisesti avasi minulle sanan merkitystä. Tässä numerossa rehun­ tuotantoa lähestytään myös suunnittelun ja sopimus­ tuotannon (s. 12) sekä itiöiden (s. 24) näkökulmista, joten rehukkaita juttuja riittää. Vastuullisuus on aihe, joka puhututtaa monestakin näkökulmasta. Tavataan Valiolla -palstalla (s. 58) Anette Björnlund kertoo, millaisten aiheiden ympärillä vastuullisuuskeskustelua käydään Ruotsissa. Esa Kota­ lan haastattelusarjassa (s. 20) puolestaan keskustellaan luonnon monimuotoisuudesta WWF:n pääsihteeri Liisa Rohwederin kanssa. Ehkä suurin oivallus tätä ammattilaislehteä tehdessä on ollut se, miten monen alan asiantuntijoita maito­ tilalliset ovatkaan. Äkkiseltään ei tule mieleen toista työtä, jossa yhtä selvästi yhdistyisi fyysinen työ, talous, terveys, kemia ja teknologia. Koskaan ei kuitenkaan voi olla kaikkien alojen täy­ dellinen asiantuntija, joten toimituspäällikkönä tavoit­ teeni on, että Maito ja me -lehdessä kerrotaan jatkossa­ kin asioista ymmärrettävästi ja ammattilaisia kiinnos­ tavalla tavalla. Kevättalvisin terveisin, ANNA JAL A S- KARJAL AI NEN Toimituspäällikkö

04 * MAITO JA ME

MAME_johannalle_uusi.indd 4

11.2.2021 14.24


AJA

HT NKO

AIST

A

Huomio tuotanto­ kustannuksiin

P

oikkeuksellinen vuosi 2020 päät­ Kustannussäästöjen hakeminen ei ole help­ tyi ja moni meistä on miettinyt poa. Esimerkiksi rehuanalyysit kertovat lahjo­ mattomasti, että säästöjen hakeminen korvaa­ viime vuoden tilinpäätöstä muu­ tenkin kuin taloudelliselta kanmalla happo biologisilla säilöntäaineilla ei ole tilta. Valion viime vuosi sujui pääsääntöisesti tuottanut toivottua lopputulosta. koronaviruksesta huolimatta positiivissa mer­ Säilöntäaineen ostohetkellä on saatu kustannus­ keissä, ja odotukset tälle vuodelle ovat korkealla. säästöjä, mutta lopputuloksena on valitettavan Lisäksi pahimmat Brexit-pelot eivät onneksi usein ollut huonolaatuinen säilörehu. toteutuneet. Toisaalta korona­ Sähköinen viljakauppapaikka virus ei ole vielä hellittänyt otet­ Viljatori on uudistunut ja palve­ taan ja synkät pilvet globaalin lua on yksinkertaistettu. Nyt on demokratiakehityksen yllä eivät sopiva hetki käydä tutustumassa ”Rehuanalyysit osto- ja myyntarjouksiin sekä ole väistyneet. harkita viljelysopimuksen teke­ Yrityksen toimintaympä­­riskertovat, ­tössä, olipa kyseessä sitten maamistä Viljatorin kautta. Isom­ että säästöjen tila- tai meijeriyritys, tapahtuman viljaerän ostossa Viljatorin hakeminen vilta muutoksilta ei parane kautta kannattaa ottaa yhteyttä sulkea silmiään eikä myöskään omaan osuuskuntaan ja tiedus­ korvaamalla mahdollisuutta ostotarjouk­ kannata lakata pohtimasta happo biologisilla tella sen tekemiseen ja kaupan toteut­ vaihtoehtoisia kehityskulkuja. säilöntäaineilla tamiseen osuusPäähuomio on kuitenkin syytä kunnan kautta. pitää niissä asioissa, joihin voi ei ole tuottanut Perinteinen omalla toiminnallaan vaikuttaa. toivottua Valioryhmän Valion vastuullisuusohjelmaa tulosta.” uusien maitotullaan kehittämään jatkossa­ kin. Vuodenvaihteessa saavu­ tilayrittäjien timme ison virstanpylvään, kun tilaisuus jär­ jestettiin kaikki Valiolle jalostettavaksi tuleva maito on nyt vastuullisuuslisän piirissä tammikuussa ensimmäistä kertaa virtuaalisena koronaolevilta tiloilta. Jatkossa ohjelmaa tullaan päivittämään ja valmistelu on käynnissä, mutta tilanteen takia. Toivon mu­ uudistus ei tule toteutumaan vielä tänä vuonna. kaan ensi vuonna saamme järjestettyä jo live-tilaisuuden Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto ja pääsemme tapaamaan avasi uudistuksen isoa kuvaa Valmassa tammi­ kuussa julkaistussa kirjoituksessaan. teitä omistajayrittäjiä kasvotusten! LUKE:n ylläpitämän maidontuotannon kus­ tan­nusindeksin mukaan kesästä 2018 alkanut I LKKA POHJAMO A lkutuotanto­ muut­tuvien kustannusten aleneminen pysähtyi johtaja viime kesään, jolloin indeksi kävi vuoden 2015 Valio Oy tasolla. Syksyn aikana tuotantopanosten hinnat olivat nousussa, mikä on näkynyt muun muassa ostorehukustannuksissa. MAITO JA ME * 05

MAME_johannalle_uusi.indd 5

11.2.2021 14.24


UUTISET VALIO OY

Valion maitotilat vastuullisuusohjelman piiriin

V

uodenvaihteessa Valion vastuullisuusohjelma laajeni kattamaan kaik­ ki maitotilamme. Kiitos tiloille sitoutumisesta yhteiseen vas­ tuullisuustyöhön, joka mahdol­ listaa Valion menestymisen markkinoilla.

Osallistu konekustannuskyselyyn

M

illaiset ovat tilasi säilö­ rehun tuotannon eli korjuukoneiden käyt­ töön, ylläpitoon ja huoltoon liittyvät kustannukset? Osallistu Valmassa anonyymiin kyselyyn ja auta keräämään dataa tutkimusta varten.

Stipendin saajien joukossa on alppihiihtäjä Charlotte Henriksson Kauniaisista.

Vuoden 2021 Valio Akatemia® stipendiaatit valittu Stipendiaatit valittiin lähes 2000 hakemuksen joukosta.

V @lammin_tila Käytiin koirien kanssa vähän lankojen takana kuikuilemassa ja yleisöä riitti. #laitumella #umpparit #hiehot #valiomaitoa #ruokaasuomesta

uonna 2021 Valio Akatemia® jakaa 336 raha-, tuote- ja ravit­semusstipendiä lasten ja nuorten liikuntaharrastusten tukemi­seksi. Stipendien arvo on yhteensä 133 050 euroa. Stipendin saaneiden joukossa on sekä kilpaurheilijoita että liikuntaharrastuksen vastikään aloittaneita lapsia ja nuoria. ”Liikunnalla ja urheilulla on lasten ja nuorten elämässä iso mer­kitys. Haluamme tukea liikuntaharrastuksia monipuolisesti: stipendien saajat edustavat kaikkia Suomen alueita, he ovat eri ikäisiä ja lajikirjo on valtava: yksilölajeista joukkuelajeihin, yksittäisiä hakijoita, joukkueita ja kouluryhmiä,” markkinointipäällikkö Nina Wahlström Valiolta sanoo. Raha- ja tuotestipendejä käytetään muun muassa harrastusmaksuihin, tilavuokriin, valmentajien palkkioihin, kausimaksuihin, kisamatkoihin ja varustehankintoihin. Ravitsemusstipendeillä taas tuetaan urheilijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia välipala- ja kokkaus­ kurssien sekä ravitsemusvalmennusten muodossa. Haku vuoden 2022 stipendeihin käynnistyy kesällä 2021. Stipendejä Katso stipendien saajat ja voivat hakea kaikki alle 18-vuotiaat tutustu ohjelmaan: liikuntaa harrastavat ja siitä kiinnoswww.valio.fi/ valioakatemia tuneet lapset ja nuoret ympäri Suomen.

06 * MAITO JA ME

MAME_johannalle_uusi.indd 6

11.2.2021 14.25


VALIO OY

UUTISET

Opas löytyy Valmasta s Valio Kehity n -palveluide alta.

Valmassa monipuolinen opas laidunnuksesta ja ulkoilusta Valmasta löytyvä digitaalinen Laidunnus- ja ulkoiluopas on laadittu maitotilayrittäjille laidunnuksen ja ulkoilun toteuttamisen tueksi.

O

ppaassa on keskitytty pihattonavetoiden ja automaattilypsy­ tilojen laidunnukseen ja ulkoiluun. Oppaassa viisi maitotilayrittäjää kertoo laiduntamisen ja ulkoilun toteuttamisesta ja vaikutuksista heidän tilallaan. Lisäksi oppaaseen on haastateltu alan asiantuntijoita. Laidunnus- ja ulkoiluopas on toteutettu opinnäytetyönä Oulun am­ mattikorkeakoulussa vuosina 2019−2020. Opinnäytetyö tehtiin yhteis­ työssä Osuuskunta Pohjolan Maidon sekä yhteistyötilojen kanssa.

HARRI PA AVO L A

Titta Pehkosen ja Mikko Lihavaisen Maitotaipale Oy valikoitui voittajatilaksi kokonaisuutensa vuoksi.

Uusien maitotilayrittäjien webinaari

V

alioryhmän uusille maitotilayrittäjille järjestettiin tammi­ kuussa perehdyttämiskoulutus etäwebi­naarina koronatilan­ teesta johtuen. Koulutuksessa tutustuttiin koko Valioryhmän eli Valion ja oman osuuskunnan toimintaan sekä tehtiin katsaus maitomarkkinoihin ja muihin ajankohtaisaiheisiin. Valion osuudessa esiintyjinä ja paneelikeskustelussa mukana olivat Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme, hallituksen puheen­johtaja  Vesa Kaunisto, Valion johtoryhmän jäsen  Teresa Laimio, tutkimus- ja kehitysjohtaja Harri Kallioi­ nen, Valion Eläkekassan asiak­ kuuspäällikkö Pekka Huovila ja alkutuotantojohtaja Ilkka Pohjamo. Toisena webinaari­ päivänä järjestettiin yhteinen MTK:n etätapaaminen sekä osuuskuntien omat tilaisuudet. Uusien yrittäjien webinaarin kaksi tuntia kestävän Valioosuuden voit katsoa tallenteena Valmasta oman osuuskuntasi videokirjastosta.

Melan Turvallinen maatila -kisan voittaja

M

elan Turvallinen maa­ tila 2020 -kilpailuun osallistui monia tur­ vallisia tiloja ympäri Suomen. Voittajaksi valikoitui valiolai­ nen mait­otila Maitotaipale Oy Liperistä. Onnittelut! Tutustu tilaan YouTubessa! Videon löydät Melan YouTubekanavalta tai www.mela.fi/ nollatapaturmaa.

MAITO JA ME * 07

MAME_johannalle_uusi.indd 7

11.2.2021 14.25


UUTISET

Mitä hiiliviljelijäkoulutuksen jälkeen? Muistathan koulutuksen jälkeen tehdä tai päi­vittää tilasi hiiliviljelysuunnitelman.

V

alion hiiliviljelijäkoulutuksen on käynyt tähän mennessä 300 maitotilaa. Hiilivilje­ lijäkoulutuksen jälkeen voit päivittää osaamistasi katsomalla esimerkiksi lanta-aiheisen webi­ naarin Valmasta alkutuotannon videokirjastosta. Uusista hiiliviljelijäkoulutuksista kerromme aina Valmassa. Kannattaa tutustua myös Uudistavan viljelyn e-opistoon. Se on suomalaisille maanviljelijöille suunnattu ilmainen, tutkimukseen pohjautuva verkko­kurssi uudistavan maanviljelyn menetelmistä. Toteutuksessa ovat mukana Valio, Fazer, S-ryhmä, Atria, ProAgria, Lahden kaupunki ja Viking Malt. MTK ja SLC toimivat sponsoreina.

@paulaanti Ohjattua työpaikka­liikuntaa heti vuoden alkuun. #valiomaitoa

Lue lisää ja suorita e-opiston uudistavan viljelyn verkkokoulutus: www.uudistavaviljely.fi

Haluatko puolittaa laadukkaasti säilöntäainekustannuksesi?

SäilöMIX

SäilöMIX-Heinä

• • • • • • • • • •

• Kostean heinän säilöntäaine. • Varmistaa laadun ja ravinnepitoisuuden. • Vähemmän tappioita pellolla ja varastossa. • Parempi hygienia. • Lyhyempi sadonkorjuuaika. • Ei-toivottujen pilaantumisprosessien välttäminen. • Sopii myös kuivalle oljelle, esim. paaleissa jopa ilman muovia. • Mahdollistaa ns. heti-syötön torneista ja siiloista.

Tuotteen edut:

Kemiallinen rehunsäilöntäaine Nurmikasveille Palkokasveille Murskeviljalle Kokoviljasäilörehulle Syövyttämätön Hajuton Kustanustehokas Tuoreille ja esikuivatuille rehuille. Suora teho voihappobakteerehin ja -itiöihin. • Estää rehun jälkikäymistä.

Tuotteen edut:

SäilöMIX-Ape

Tuotteen edut: • • • •

Estää seosrehun lämpenemisen. Tehokas hiivoja ja homeita vastaan. Tukee lehmän energiansaantia. Tukee pötsin mikrobeja sekä kalsiumsaantia. SäilöMIX-tuotteet ovat Suomessa suunniteltuja ja valmistettuja.

i itust Tu t k A S ! R PA

Ota yhteyttä meihin, kerromme lisää: • www.lakkapaa.com • MAME_johannalle_uusi.indd 8

Jukka Lehtola

Dr. Walter König (MMT)

jukka.lehtola@lakkapaa.com

info@agrifin.fi

Puh. 040 142 6889

Puh. 044 756 5555

11.2.2021 14.25


si?

n. staan. a.

messa uja.

TULOSSA

V

MARITAI MIE T TISEN KOTIALBUMI

Tietoiskuja Valmassa

VA PA A L L A

Tervetuloa Valman koulutuksiin!

alio Artturi® tietoiskuissa käsitellään ajankohtaisia nurmeen, rehunsäilön­ tään ja ruokintaan liittyviä aiheita. Tietoiskuihin liitytään Teams-sovelluksella ja tallenteet jul­ kaistaan Valman videokirjastossa. Seuraava koulutus ke 24.3. klo 10.30–11.00 aiheesta Pellolla laatuun vaikuttavat tekijät. Puhujina Sari Perälä Valio Artturi® tiimistä ja Risto Välimaa Eastmanilta. Katso Valmasta myös aiemmat tallenteet: • Säilöntäaineen annostelu • Säilöntäaineen valinta • Säilörehun tuotantokustannusten laskenta • Säilörehumyytit murtuu • Hävikit ja hiilijalanjälki.

Oppaana kotiseudulla Marita Miettinen, 54, tekee vapaa-ajallaan matkailuopastuksia Joensuun alueella.

ARTTURI

Valio Carbo® nurmisiemenseokset tilattavissa

V

alio Carbo® nurmisiemenseokset on suunniteltu tuottamaan hyvin sulavaa, maistuvaa ja ruokinta-arvoiltaan hyvää nurmirehua. Lisäksi niillä on hiilensidontaa edistäviä ominaisuuksia. Valio Carbo® siemen­ seokset sisältävät eri nurmikasvilajeja, joiden juuret kasvavat eri syvyyksissä. Tarkista Lisätiedot ja saatavuus Valmatilaukset: kaupastasi Ota yhteys omaan Valmakauppaasi ja tarkista myymäläkohtainen siemenseosten valikoima.

ää:

O

len aina ollut innokas kehittämään itseä­ ni. Matkailuopaskoulutuksessa opin pal­ jon uutta kotiseudustani, ja opastuskier­ rosten myötä on saanut myös esiintymisvalmiutta. Pieni ramppikuume kuuluu asiaan, ja ennen opastuksia usein mietityttääkin, että miten ih­ meessä on vapaaehtoisesti tällaiseen hommaan ryhtynyt. Mutta niin sitä vain aina selviydytään kiperistäkin kysymyksistä. Joensuussa järjestettiin viime kesänä lähinnä kävelykierroksia, linja-auto-opastuksia ei koronan takia ollut. Myös kaupunkijunaksi naamioi­t­unut traktori valjastettiin opastuksiin. Omilla kierrok­ sillani tutustuttiin taiteeseen ja arkkitehtuuriin. Maakuntapäivänä elokuun lopulla oli oma teema­ opastus lapsille, pyöräilyopastus nuorille sekä suosittu Hautakivien kertomaa -opastus. Hyvä matkailuopas ottaa yleisönsä, on positii­ vinen ja kertoo asiat mielenkiintoisesti. Kaikkiin opastuksiin pitää valmistautua hyvin, että osaa kertoa tarinat ulkomuistista. Tilausopastuksissa pääsee tutustumaan mo­ nenlaisiin aiheisiin, esimerkiksi insinööriopis­ke­ lijoille on tehty opastus teollisuusalueelle, ja olen myös päässyt kertomaan MTK:n maitovaliokun­ nalle voikaupan ja Joensuun meijerin historiasta. Kun koronatilanne helpottaa, kannattaa mat­ kailla kotimaassa ja lähteä opastetulle kierroksel­ le. Lähikohteista saa silloin paljon enemmän irti. Joensuu on vilkas opiskelijakaupunki ja kauppiaiden joenvarsikaupunki täynnä kiinnostavia kohteita, taidetta, arkkitehtuuria ja tarinoita!”

MT) MAITO JA ME * 09

MAME_johannalle_uusi.indd 9

11.2.2021 14.25


Pitoisuusrehuja jo kymmenen vuotta!

Lantmännen Agron pitoisuusrehut perustuvat patentoituun teknologiaan ja tutkittuihin tuloksiin. Benemilk®-rehut nostavat eniten maidon rasvapitoisuutta, ja ne parantavat rehuhyötysuhdetta jopa yli 10 prosenttia. Maituri 14 000 -rehut on oikea valinta, kun tavoitteena on huipputuotos korkeilla pitoisuuksilla. Opti 22 E sekä Opti 26 E tuovat pitoisuusrehujen tehon Opti-sarjaan. Tervetuloa tyytyväisten käyttäjien laajaan joukkoon!

kauppa.lantmannenagro.fi

MAME_johannalle_uusi.indd 10

11.2.2021 14.25


Kohti valoisampaa vuotta 2021

M

aailman ja Valion viime vuotta Aivan varmasti tarvitaan. Lehmä on kuin luon­ sävytti covid-19, joka toi haasteita non oma bioreaktori: nurmi saa energiansa suo­ niin myyntiin, tehtaiden toimin­ raan auringosta, ja lehmän pötsi muuttaa sen taan, logistiikkaan kuin maitotiloil­ ihmiselle sopivaan muotoon maidoksi ja lihaksi. lekin. Koronakriisin myötä olemme Uudet tuotantoteknologiat voivat tuoda perintei­ sen peltoviljelyn rinnalle kiinnostavia innovaatioi­ Valiolla priorisoineet projekteja ja tuotelansee­ rauksia, mutta kaiken kaikkiaan haasteista on ta. Molemmille on paikkansa, ja Valiokin on mu­ selvitty hyvin. kana tutkimassa erilaisia tulevaisuuden ratkaisuja. Valion liikevaihto kasvoi vuonna 2020 hieman Kunnianhimoinen ja pitkäjänteinen tavoit­ teemme edetä kohti hiilineutraalia maitoketjua edeltäneestä vuodesta. Tulosluvut eli maitokate ja vaatii aikaa ja työtä, eivätkä asiat tapahdu nopeasti. -tuotto julkaistaan tilinpäätöksessä myöhemmin keväällä. Saavutimme kasvua Päättäjillä niin EU:ssa kuin Suo­ messa tulisi olla kyky ymmärtää erityisesti Ruotsin ja Kiinan kokonaisuudet globaalilla tasol­ markkinalla, mutta tasaisen hyvästä työstä voin kiittää la eikä sortua osaoptimoimaan ” Myös tänä valiolaisia kaikilla markkiasioita. Teknologian kehitys vie noilla. Noudatimme tiukkaa aikaa ja rahaa. Emme saa ajau­ vuonna tua Suomessa tai EU:ssa tilan­ kustannuskuria Lisätuottoa panostamme teeseen, jossa vastuullinen kehi­ #2021 -ohjelman mukaisesti. vahvasti tystyö ei ole enää mahdollista. Myös tänä vuonna panostam­ me vahvasti tehok­kuuteen. Vaik­ Valioryhmässä otimme vuo­ tehokkuuteen.” ka huoltovarmuus, kotimaisuus den vaihteessa vastuullisuus­ ja laatu ovat kuluttajien arvosta­ loikan. Sen ansiosta voimme kertoa nyt kuluttajille ja asiak­ mia asioita, niin edelleen hinta on se tekijä, joka nousee esille kaillemme, että 100 prosenttia maito­tiloistamme on vastuullisuusohjelmamme eniten ostopäätöksissä. Kotimaisen ruoantuotan­ non arvo ja merkitys ymmärretään, mutta kaup­ piirissä. Lämmin kiitos tiloille tavoitteen eteen pojen ja ravintoloiden valikoimissa kohtaamme tehdystä työstä! kansainvälisen kilpailun ja erittäin edulliset, jopa Lähestyvä kevät tuo piristäviä uutuuksia kulut­ tajien iloksi. Henkilökohtaisesti riemuitsen uusista käsittämättömän halvat hinnat. Siksi toiminnan Valio Herkku sarjan suussa sulavista suklaisista ennustettavuus ja tehokkuus on välttämätöntä Valion toiminnassa. vanukkaista sekä siitä, että yli 50 vuotta vanha Keskitymme vahvaan kehitykseen kotimarkki­ klassikko Valiojogurtti® uudistuu vuodesta nalla, jossa maito on kivijalkamme, mutta kehitämtoiseen, nyt juotavana jogurttina. Yksi ilon me myös kasvipohjaisten tuotteiden markkinaa. aiheistamme on myös Valio Oddlygood® Barista kaurajuoma, joka on menestynyt Laktoosittomat tuotteet ja laktoosittomuus mainiosti omassa kategoriassaan. ovat kruununjalokiviämme, jotka tarjoavat aina Jatkossakin tärkein tavoitteemme on uusia mahdollisuuksia erilaisten ruokaratkaisui­ den kehittämiseen. Upea esimerkki on innovaa­ pitää tuotteistomme ajan tasalla niin, tiomme lisäarvojauheissa, jonka avulla suklaan­ että vastaamme asiakkaiden tarpeisiin valmistaja voi vähentää tuotteestaan 30 prosent­ ja olemme luomassa ruokatrendejä tia sokeria maun kärsimättä. elintarvikesektorin edelläkävijänä. Mediassa on viime aikoina näkynyt juttuja mm. Herkullista ja valoisaa kevättä VTT:n ilman kanaa tuotetusta munanvalkuais­ proteiinista ja Singaporessa myyntiluvan saaneesta toivottaen, kanan solusta tuotetusta broilerinlihasta. ANNI KKA HURME Tarvitaanko perinteistä maataloutta tulevaiToimitusjohtaja Valio Oy suudessa?

MAME_johannalle_uusi.indd 11

11.2.2021 14.25


UNREH ANTO T TUO

Rehuomavaraisuus ykkösenä

Sari Perälä Osuuskunta Maitosuomesta (vas.) ja Essi Tarsia ProAgria Etelä-Pohjanmaasta nappasivat Valio Artturi® rehu­näytteen kanadalaismallisesta aakkossiilosta. Maarit Noppa ja Simo Perälä kertovat, että eläinten ruokinnasta ei tingitä, vaikka maitomäärää pitää vähentääkin.

12 * MAITO JA ME

MAME_johannalle_uusi.indd 12

11.2.2021 14.25


NOPPA-PERÄLÄN LUOMUMAITOTILALLA PANOSTETAAN REHUOMAVARAISUUTEEN. SOPIMUSTUOTANNOSTA TULI UUTTA POHDITTAVAA, MUTTA RUOKINNASTA EI EDELLEENKÄÄN TINGITÄ. T E K S T I J A K U VA T M A R K K U P U L K K I N E N

MAITO JA ME * 13

MAME_johannalle_uusi.indd 13

11.2.2021 14.25


MAATALOUSYHTYMÄ Noppa-Perälän navetassa Ilmajoella on tuotettu luomu­maitoa 18 vuotta. Tuotantoa navetassa ja pelloilla on kehitetty määrä­tietoisesti ja 170 lehmän keskituotos on nyt 10 350 kiloa (EKM). ”Panostamme rehuntuotantoon ja ruokintaan paljon. Olemme laajen­ taneet peltoalaa, jotta voimme tuottaa lähes kaikki rehut itse”, Simo Perälä kertoo. Tilalla on viljelyalaa 330 hehtaaria, josta reilu puolet on omaa peltoa. Säilö­rehua tuotetaan noin 200 hehtaarin alalla ja laidunta on noin 25 heh­ taaria. Nurmikasveina ovat englanninraiheinä, timotei sekä valko-, alsikeja puna-apilat. ”Nurmet viljelemme kolmen vuoden kierrolla, sillä sen jälkeen sato alkaa hiipua. Nurmien välillä pidetään ainakin yksi vilja-, herne- tai rypsi­ vuosi, ja vain laitumet perustetaan nurmesta nurmeen”, Perälä valottaa. Säilörehunurmilta korjataan yleensä kaksi satoa kesässä. Kolmas sato tehdään ainoastaan kolmannen vuoden nurmista. Urakoitsija korjaa säilö­ rehun ajosilppurilla kahteen laakasiiloon. Säilöntään käytetään natriumilla teräs­tettyä AIV 2 Plus -ainetta. Osa rehusta, muun muassa koko kolmas sato, tehdään pyöröpaaleiksi. Kahden sadon korjuussa säilörehunurmien kuiva-ainesato on ollut vajaat 7 000 kiloa hehtaarilta. ”Paaleilla voi säätää seosrehun väkevyyttä tarpeen mukaan. Korjuuaika­ näytteet otetaan aina ja säilörehut analysoidaan aika ajoin.” Muu peltoala käytetään kauran, rypsin, herneen ja herne-kauraseoksen viljelyyn. Herne-kauralla on 80–90 hehtaaria, kauralla noin 10 hehtaaria ja puhtaalla herneellä ja rypsillä noin 10 hehtaaria. Kaikki puitavat kasvit kuivataan. Rypsit puristetaan itse ja öljykin menee rehun joukkoon. ”Valkuaistarpeen täytämme kahdelta kolmasosaltaan herneellä, jonka viljely on onnistunut meillä hyvin. Viime vuonnakin hehtaarisato oli 4 000 kiloa. Härkäpavun kanssa emme ole onnistuneet kunnolla. Ostammekin vuosittain 40 000 kiloa härkäpapua kumppanitilalta Hämeenkoskelta. Härkäpavun lisäksi ohra tulee yhteistyötiloilta”, Perälä sanoo. Kolmella lypsyrobotilla käytetään houkutusrehuna teollisen puolitiivisteen lisäksi tilan omaa väkirehuseosta, jossa on härkäpapua, ohraa ja kau­ raa. Väkirehun osuus karjan ruokinnassa on 35–38 prosenttia. TILAN 25 hehtaarin laitumet alkavat heti navetan päädystä. Laidunkausi kestää 130–150 päivää. Lypsylehmille ja alle puolivuotiaille vasikoille tarjotaan täydennysrehua läpi laidunkauden. Umpilehmät ja nuorkarja saavat täydennysrehun siinä vaiheessa, kun laitumet alkavat ehtyä. ”Susien kanssa joudumme olemaan varovaisia, sillä näillä seuduilla liik­kuu kaksi susilaumaa. Keväällä rakennammekin petoaidan laidunten ympärille”, Perälä kertoo. Eläinten huolellinen ruokinta on yksi Noppa-Perälän tilan menestystekijä. Ruokintasuunnitelmat teetetään ProAgrialla ja eläimille tarjotaan vain parasta. ”Joudumme nyt rajoittamaan tuotantoa, mutta sitä ei tehdä ruokinnalla. Seosrehu ja muut rehut valmistetaan samoilla resepteillä kuin aikaisem­ minkin”, Maarit Noppa kertoo. Ruokintasuunnittelun lisäksi monia muitakin palveluja teetetään Pro­Agrian asiantuntemusta hyödyntäen. Neuvojien työtä ovat muun muassa tuotosseuranta, rehunäytteiden otto, viljelysuunnittelu, tukihaku ja luomukirjanpito. Tarkat talouslaskelmat on tehty kaksi vuotta sitten, kun tilan tytär, Riina Perälä, tuli toimintaan mukaan ja tila muutettiin maatalous­yhtymäksi. 14 * MAITO JA ME

MAME_johannalle_uusi.indd 14

11.2.2021 14.25


MAATALOUSYHTYMÄ NOPPA-PERÄLÄT, ILMAJOKI Yrittäjät Maarit Noppa, 53, Riina Perälä, 27, ja Simo Perälä, 54. Simo ja Maarit aloitti vat yrittäjyyden 1992. Riina tuli mukaan 2019, kun tila muutettiin maatalous yhtymäksi. Kaksi vakituista ja muutama osa-aikainen työntekijä. Maarit Noppa toimii ProAgria Etelä-Pohjanmaan hallituksen puheenjohtajana ja Osuuskunta Maitosuomen edustajiston jäsenenä. Maatila 180 ha omaa ja 150 ha vuokrattua peltoa. Urakoitsija korjaa säilörehun ajo-­ silppurilla kahteen isoon laakasiiloon. Puitavat kasvit kuivataan. Rypsi puriste taan itse. Härkäpapu ja ohra ostetaan muilta tiloilta. Pellot luomutuotannossa vuodesta 1998, eläimet vuodesta 2003. Eläimet 170 lehmää, joista 94 % ayrshire- ja 5 % holsteinrotua, 1 % suomenkarjaa. Keskipoikimakerrat 2,6. Sonnit terneinä välitykseen. Maito Keskituotos 10 350 kg/lehmä/v. (EKM). Rasvaa 4,5 ja valkuaista 3,3 %. Navetta Navetta laajennettu pihatoksi 2001. Seuraava laajennus oli 2014, jolloin kaksi robottia ja 150 parsipaikkaa. Kolmannen robotin laajennuksen jälkeen vuonna 2017 parsipaikkoja on 196. Vuonna 2010 lypsynavetan viereen rakennettu makuuparsipihatto umpilehmille ja nuorkarjalle. Seosrehuruokinta visiirin kautta molemmissa pihatoissa.

Noppa-Perälän tilalla on kaksi navettaa vierekkäin. Lypsylehmät, poikimaosasto ja vasikat ovat oikeanpuoleisessa pihatossa, hiehot ja umpilehmät vasemmanpuoleisessa. 25 hehtaarin laitumet ovat aivan navetoissa kiinni.

MAITO JA ME * 15

MAME_johannalle_uusi.indd 15

11.2.2021 14.25


Noppa-Perälät ovat mukana myös ProAgrian ja Osuuskunta Maitosuo­ men Mainio Maito -hankkeessa, ja pienryhmässä on tutustuttu esimerkiksi Tuotto­ennusteen raportteihin, eli miten työkalu toimii tilan tuotos- ja eläin­ määrien seurannassa. ”Maidon pitoisuuksissa meillä olisi varmasti parantamisen varaa. Nyt rasvaa on keskimäärin 4,5 ja valkuaista 3,3 prosenttia. Etenkin valkuaispitoi­ suutta koitamme nostaa jalostuksella ja ruokinnalla”, Noppa sanoo. Osuuskunta Maitosuomen Valio Artturi® säilörehuasiantuntija Sari Perälä vinkkaa, että maidon pitoisuuksia voisi helpoiten ja edullisimmin nostaa parantamalla säilörehun sulavuutta ja säilöntälaatua. SOPIMUSTUOTANTOON siirtyminen tuottaa yrittäjille päänvaivaa. Sopi­ musmäärien jakaminen ei heidän mielestään mennyt oikeudenmukaisesti. ”Navettamme, jotka sijaitsevat yhdeksän metrin päässä toisistaan, kat­sot­tiin kahdeksi erilliseksi navetaksi. Sen vuoksi A-hintaluokan tuotanto­ määrää pienennettiin. Perustelujamme siitä, että kyseessä on yksi yksikkö, ei huo­mioi­tu. Tuntuu, että Osuuskunta Maitosuomen alueella luomutilat joutuivat kaltoin kohdelluiksi”, Perälä jyrähtää. ”Meillä ongelma kohdistuu alkuvuoteen, jolloin A-sopimusmäärä ylittyy reilusti. Paljon olemme joutuneet asiaa pohtimaan. Päädyimme vähentä­ mään lehmämäärää viime vuoden lopulla kahdeksalla lypsävällä.” ProAgria Etelä-Pohjanmaan luomukotieläintuotannon asiantuntija Essi Tarsia korostaa, että tuotantoa voi tasata ajoittamalla poikimiset tasai­ semmin ympäri vuoden muun muassa hiehojen siemennysten tarkemmalla suunnittelulla. ProAgrian Tuottoennuste on toimiva työkalu kuukausittaisten maitomäärien ennustamiseen. Maitomäärien tasaaminen on huomioitu tilan siemennyssuunnitelmassa. ”Siemennämme osan lehmistä sekstatulla liharodun siemenellä, jotta saisimme enemmän sonnivasikoita”, Noppa kertoo. ”Lehmien poikimavälin pidentämisellä saadaan siirrettyä tuotantoa alku­ vuodesta keväälle ja kesään. Tällä hetkellä siemennys tehdään keskimäärin 74 päivää poikimisesta. Osalla lehmistä siemennystä voi siirtää.” Riina Perälä ja tilan kolme työntekijää kävivät viime vuonna siemennys­ kurssin ja nyt siemennykset tehdään omin voimin. Siemennyssuunnitelmat laaditaan Faban neuvojan kanssa. Sari Perälä kehottaa kaikkia tiloja kiinnittämään huomiota kesän ja syk­ syn ruokintaan ja erityisesti laidunrehun täydentämiseen. ”Ajoissa aloitetulla laidunrehun täydentämisellä estetään maitomäärien putoaminen. Umpilehmien ravinne- ja kivennäistarpeen täyttymisestä laitu­ mella tulee myös huolehtia.” ”Pitkät, lämpimät syksyt ovat edistäneet säilörehujen jälkilämpenemistä. Olisi hyvä, jos ensimmäiset siilot olisivat vähän kapeampia, jolloin syöttö etenisi vähintään 30 senttiä vuorokaudessa. Uusien säilörehuerien syötön alkaessa on otettava rehunäytteet ja päivitettävä ruokintasuunnitelmat sen mukaan”, Perälä muistuttaa. Essi Tarsia painottaa, että luomutiloilla ei kannata pienentää tuotantoa heikentämällä rehun laatua. Siitä voi seurata terveysongelmia. Tavanomaisen tuotannon tiloilla ruokinnan muuttaminen saattaa joskus olla hyvä vaihto­ehto etenkin, jos ruokintakustannus on korkea. Noppa-Perälässä uskotaan valoisaan tulevaisuuteen, vaikka hetkellisesti tuotannon pienentäminen tekee kipeää eikä uusia investointeja voi nyt suunnitella. ”Sopimustuotantoon oli joka tapauksessa pakko siirtyä. Nyt etsitään keinot, joilla saamme tuotannon tasattua mahdollisimman hyvin ympäri vuoden”, Maarit Noppa tiivistää. 16 * MAITO JA ME

MAME_johannalle_uusi.indd 16

11.2.2021 14.25


”Luomutiloilla ei kannata pienentää tuotantoa heikentämällä rehun laatua. Siitä voi seurata terveysongelmia.”

6

1,17185995886409%

Simo Perälä ja Maarit Noppa panostavat luomu­ tilallaan rehuomavaraisuuteen. Vasemmassa siilossa on itse sekoitettu härkäpapu-ohra-kaurahoukutusrehu ja oikeassa teollinen puolitiivistehoukutusrehu roboteille. Pihatto on laajen­ nettu kolmelle robotille vuonna 2017.

MAITO JA ME * 17

MAME_johannalle_uusi.indd 17

11.2.2021 14.26


I L P O P Ö LÖ N E N M M T, t u t k i j a y l i o p e t t a j a HAMK Bio -tutkimusyksikkö Hämeen ammattikorkeakoulu

Säilörehusiilon lämpötila kertoo laadusta TUTKIMUS SELVITTÄÄ REHUMASSAN LÄMPÖTILASEURANNAN HYÖTYJÄ.

S

äilörehun laatu syntyy siilossa. Onnistuneen säilönnän perusedel­ lytykset ovat parantu­ neet, kun koneet ovat kehittyneet ja säilöttävästä massasta on saatu aikaisempaa tasalaatuisem­ paa. Haasteitakin on tullut, kun mittasuhteet ovat kasvaneet, kiire lisääntynyt ja osa korjuuketjusta on ulkoistettu. Kiireellä on taipumus kasaantua siilolle, jolloin tasoitus ja painotus kärsivät. On luultua yleisempää, ettei säilö­ rehun laatu yllä parhaaseen a-luok­ kaan. Monesti ajatellaan, että tyy­ dyttävä taso riittää, ja sillä mennään korjuukerrasta tai jopa vuodesta toi­ seen ilman, että asiaan kiinnitetään lähempää huomiota. Mutta mistä tietää, kuinka säilön­ nässä onnistuttiin? Analyysinäytteet neuvotaan ottamaan vasta, kun rehu on tekeytynyt eli happi on käytetty pois eikä suuria muutoksia ole enää odotettavissa. Suunta näkyy ensimmäisten viikkojen aikana. Rehumassan lämpötilan seuraaminen voisi olla uusi työkalu, jolla tule­vasta laa­ dusta saataisiin ennakkotietoa tilakohtaisesti ja tilan olosuhteissa. Välitön palaute tulisi hyvin nopeasti siilon sulkemisen jälkeen, kun rehunteon vaiheet ovat muis­tissa yksityis­

kohtineen. Lämpötilan kehittyminen on epäsuora mutta keskeinen tieto siitä, mitä muovin alla ensimmäisinä päivinä tapahtuu.

”Rehumassa lämpötilan seuraaminen voisi olla uusi työkalu.”

HYVÄÄ KARJALLE -hankkeessa kehitetään lämpötilasauvaa ja lämpö­ tilan tulkintaa. Hankkeen tavoitteena on selvittää, millä tavoin ja milloin lämpötilaa tulisi tilatasolla seurata, jotta sen avulla voitaisiin ennakoida rehun laatua ja saada uutta ymmär­ rystä tulevia korjuu­kertoja varten. Hankkeessa asennettiin Quantu­rin sauvoihin neljä lämpötila-anturia: yksi sauvan kahvaan ja kolme muuta metrin välein mittaamaan siilon pinnan ja pohjan sekä keskiosan

lämpötilaa. Lämpö itsessään ei aiheuta rehulle vahinkoa vaan läm­ mönnousun nopeus ja taso, mikä on seurausta hapellisesta, yleensä hiivo­jen aiheuttamasta käymisestä rehussa. Ei ole yhtä oikeaa lämpö­ tilaa, mutta uskomme, että rajaarvot lämpötilaan ja sen nousuun ovat kuitenkin löydettävissä. Bio­lo­­gi­sessa menetelmässä käymispro­ sessi ja lämpötilan nousu on luon­ nollista, jopa edellytys, happomene­ telmässä sitä rajoitetaan. KEHITYSTYÖ aloitettiin viime tal­ vena tekemällä koemittauksia rehu­ siiloissa maitotilayrittäjä Kalle Äijä­ län tilalla Jokioisissa ja Mustia­lan opetusmaatilalla Tammelassa. Läm­ pötila säilyi siilossa pitkään. Ensim­ mäiset sauvat asennettiin lokakuus­ sa, jolloin siilon uumenissa havaittiin vallitsevan vielä niin sanotut kesä­ kelit eli 24°C. Alle 10°C lämpötilaan päästiin vasta kevään korvalla. ”Oli mielenkiintoista päästä seu­ raamaan laakasiilon lämpötiloja. Olemme käyttäneet tietoa lämpö­ tilasta esimerkiksi silloin, kun on mietitty, mitä rehuerää kannattaa milloinkin ottaa käyttöön. Lämpö­tila kertoo myös, jos tilanne vaatii rea­ gointia. Varmasti mittausta tullaan vielä kehittämään, kun käyttäjiä

18 * MAITO JA ME

MAME_johannalle_uusi.indd 18

11.2.2021 14.26


Ulkolämpötila, Jokioinen, °C (Ilmatieteen laitos) 20

Säilörehun lämpötila, °C 25

Äijälän tila Mustialan opetusmaatila Ilma

20

15 10

15

5

HYVÄÄ KARJALLE Hyvää karjalle -hanke on EIP-Agri -hanke (2019–6/2022). Ensi kesän tavoitteena on laajentaa mittaukset usealle tilalle.

0

10

-5 5 -10 0

10 2.

.2

-15

0

19 21

.11

.2

9 01 10

2 .1.

0 02 29

.2

.2

0 02 19

. .4

20

20 8.

6.

2

0 02

Lämpötila säilyy laakasiilon uumenissa pitkään. Suurissa siiloissa kesän lämpöä on jäljellä vielä seuraavan vuoden huhtikuussa.

saadaan enemmän ja käyttökoke­ muksia siiloista, paaleista ja eri esi­ kuivausasteista”, Kalle Äijälä kertoo kokemuksista. Koemittaukset osoittivat, että rehun lämpötila vaihtelee paljon siilon eri kohdissa ja rehu tuottaa lämmön itse. Nurmisäilörehu on eriste mutta kosteana myös melkoi­ nen lämpövarasto. Tutkimuksessa asennettiin ensim­ mäisen niiton siiloon 15 sauvaa eli yhteensä 45 anturia mittaamaan rehun lämpötilaa. Marraskuussa otettiin näytteet anturien ympäriltä, jotta pystyttiin näkemään lämpötila­ historian vaikutus rehun laatuun. Yleiskuvan yhden siilon lämpö­ tilan kehittymisestä saa 1–3 sauvalla. Koska tärkein tieto lämpötilasta saa­ daan muutamassa viikossa, sauvat voi siirtää käytettäviksi seuraavan niiton siiloon. Mittaustiedot tallen­ tuvat palvelimelle pysyväksi tiedos­ toksi, joka on heti hyödynnettävissä mutta säilyy myös tulevia vuosia varten. Yhden kasvukauden aikana kolmella sauvalla saadaan kerätyksi yhdeksän lämpötilakäyrää opiksi seuraavia rehuntekoja varten. Kol­ mannen niiton siilossa sauvoja voi pitää syöttöön saakka. Samalla näkee, nouseeko lämpötila, kun syöttörintaus lähenee.

Lue lisää www.oulu.fi/ mittaustekniikka/hyvaakarjalle ja digipaali.fi/hyvaa-karjalle/

Katso video "Sauvat Siiloon" TTS:n Youtube-kanavalla Uudet Teknologiat & Maatalous.

MAITO JA ME * 19

MAME_johannalle_uusi.indd 19

11.2.2021 14.26


ST

USS

A

AKI-PEKKA SINIKOSKI / WWF

HAA

EL AT T

Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Esa Kotala selvittää tässä juttusarjassa maito- ja ruokaalan taustalla vaikuttavia asioita ja ajankohtaisia ilmiöitä.

Liisa Rohweder kuvaa johtamaansa WWF Suomea ”hyvän elämän etujärjestöksi”. Toiminnan pääpaino on luonnon monimuotoisuudessa, ilmastoasioissa ja kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämisessä.

20 * MAITO JA ME

MAME_johannalle_uusi.indd 20

11.2.2021 14.26


Luonnon hupeneminen uhkaa ruokaturvaa LUONNON MONIMUOTOISUUS EI LIISA ROHWEDERIN MIELESTÄ SAISI JÄÄDÄ KESKUSTELUISSA ILMASTONMUUTOKSEN JALKOIHIN, VAIKKA ONGELMAT JA RATKAISUT OVATKIN PITKÄLTI YHTEISIÄ. T E K S T I R A I L A A A LT O N E N

A

lkuasetelma lupaa, että keskustelua syn­ tyy. Valion hallinto­ neuvoston puheen­ johtaja, lapualainen maidontuottaja Esa Kotala haastat­ telee WWF Suomen pääsihteeriä Liisa Rohwederiä. Teemaksi on sovit­ tu luonnon monimuotoisuus maitotiloilla. Iso aihe saa heti alussa kylkeensä toisen, vielä isomman. Luonnon monimuotoisuudesta ei Rohwederin mukaan voi puhua mainitsematta myös ilmastonmuutosta. ”Toista ei voi ratkaista ilman tois­ ta. Monimuotoisuuden heikkenemi­ nen tarkoittaa esimerkiksi metsäkatoa, joka vaikuttaa suoraan hiili­ nieluihin ja siten ilmastonmuutok­ seen. Se vuorostaan vaikuttaa lajei­ hin. Isojen merien lämpötilan nousu uhkaa hävittää matalan veden koral­ lit, joilla kalat kutevat. Mistä paikal­ lista kalaa syövät ihmiset sitten saa­ vat proteiinin?” Eteneminen on ollut hidasta. Rohweder kertoo pitäneensä esitel­ män ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista jo vuonna 1992. Syyt tunnettiin jo silloin, mutta asiaa pureskellaan edelleen. ”Itseäni huolestuttaa myös, että luonnon monimuotoisuus tahtoo jäädä ilmastonmuutoksen jalkoihin.

Rion ympäristökokouksessa -92 valtiot sitoutuivat luonnon moni­ muotoisuuden heikkenemisen py­ säyttämiseen. Siihen ei olla päästy. Tänä vuonna pidettävässä YK:n ympäristökokouksessa tulee asettaa sitova tavoite, että luontokato saa­ daan pysäytettyä vuoteen 2030 mennessä.” Kun Maailman talousfoorumi julkaisi oman arvionsa taloudellista toimintaa uhkaavista riskeistä tam­ mikuussa 2021, viidestä todennäköi­ simmästä riskistä neljä liittyi ilmas­ toon ja luontoon. Biodiversiteetin väheneminen nousi sijalle 5. Kym­ menen vuotta sitten ympäristöasioita ei listalla ollut lainkaan. ROHWEDERIN mukaan taloudelli­ sen toiminnan perusta on luonnon monimuotoisuudessa, ja siihen kyt­ keytyy myös maailman ruokaturva. Vaikka tilanne on mennyt huonom­ paan suuntaan, hän sanoo olevansa positiivisempi kuin koskaan. ”Luonnon monimuotoisuus ei ole ollut ikinä esillä niin paljon kuin nyt. Aiheen käsittely mahdollisimman laajasti tuo painetta siihen, että val­ tiot sitoutuvat tämän vuoden tärkeis­ sä kokouksissa kunnianhimoisiin tavoitteisiin saada luontokato pysäy­ tettyä ja ihmisten elämän edellytyk­ set paremmalle tasolle.”

Esa Kotala arvelee, että vaikka ihmiset tiedostavat asiat, he eivät välttämättä huomaa omien toimien­ sa vaikutusta. ”Omalla pihallani löytyy 30 lintu­ lajia, jotka taantuisivat, jos tilamme pellot jäisivät viljelemättä. Perintei­ sellä maataloudella ja laiduntamisel­ la on merkitystä, ja esimerkiksi pääs­ kyt ovat sidoksissa karjatalouteen”, hän sanoo. Sataprosenttisesti uhanalaisiksi luokitellut perinnemaisemat sytyttä­ vät myös Rohwederin. WWF tekee paljon työtä niiden ennallistamiseksi. Työstä hyötyvät niin haarapääsky ja pensastasku kuin monet hyönteis­ lajitkin, tärkeistä pölyttäjistä alkaen. WWF:n talkooleireillä vapaaehtoi­ set ennallistavat perinneympäristöjä yhdessä Metsähallituksen ja muiden maanomistajien kanssa. Lehmiä tarvitaan Rohwederin mielestä ennen muuta luonnonlai­ dunten ylläpitämiseen. WWF on ollut laatimassa kriteerejä luonnon­ laidunlihalle yhdessä karjatilallisten kanssa, ja tuotteen menekki onkin nytkähtänyt eteenpäin. Mutta maa­ talousympäristöstä löytyy paljon muutakin luontojärjestön silmissä arvokasta. ”Vapaa uomajatkumo on yksi sel­ lainen asia. Suomessa kaikki vaellus­ kalat ovat uhanalaisia. Asia saatiin MAITO JA ME * 21

MAME_johannalle_uusi.indd 21

11.2.2021 14.26


KESKUSTELUA ympäristön tilasta käydään Suomessa usein vastakkain­ asettelujen kautta. Liisa Rohweder haluaa edetä optimistisesti ja rat­kaisuja etsien. Hän pitää Suomen lehmien soija­ tonta ruokintaa hienona saavutukse­ na. Soijan viljely aiheuttaa tunnetus­ ti luontokatoa Etelä-Amerikan sade­ metsäalueella. WWF:n tavoite on kuitenkin eläinperäisten tuotteiden kulutuksen ja tuotannon vähentäminen. Muuten ei päästä ilmasto- ja monimuotoi­ suustavoitteisiin, pääsihteeri sanoo. Kulutustottumukset muuttuvat, kun planeetta muuttuu. ”Ravintomme on hyvin erilaista kuin mitä syötiin sata tai kaksisataa vuotta sitten. Meidän viestimme ei ole, että lihaa ei pitäisi syödä tai maitoa juoda, mutta merkittävästi vähemmän niitä pitäisi käyttää kuin nyt. Valiokin on lähtenyt mukaan maitoa korvaaviin kauratuotteisiin. Niitä pitäisi tuoda vieläkin enem­ män esiin.”

VALIO

hallituksen kärkihankkeisiin, ja val­ tiolta tulee nyt rahoitusta, jolla silta­ rumpuja lasketaan oikeille korkeuk­ sille niin, että ne eivät estä kalojen vaellusta. Taimenen kutusorakoita ennallistetaan ja tarpeettomia patoja ja voimaloita puretaan maanomista­ jien ja elyjen kanssa yhteistyössä.” ”Monesti asia lähtee etenemään maanomistajien aloitteesta, mutta joidenkin kohteiden osalta asian­ tuntijamme ovat ehdottaneet estei­ den poistamista maanomistajille.” ”WWF on myös yhdessä maan­ omistajien kanssa perustanut kos­ teikkoja viivyttämään veden virtausta viljelyalueilla ja myös metsissä. Kun sana on kiirinyt, että WWF auttaa ja tukee näissä hankkeissa, meihin otetaan yhteyttä”, Rohweder kertoo. WWF:n suosittamat muut keinot monimuotoisuuden turvaamiseksi ovat viljelijöille hyvinkin tuttuja: suojakaistat, monipuolinen viljely­ kierto, maan hyvä kasvukunto ja talviaikainen kasvipeitteisyys. Kotala muistuttaa, että maitotiloilla pellot ovat valtaosin tai jopa kokonaan nurmella, joten kasvipeitteisyys on hyvässä mallissa.

Valio voisi kehittää erilaisilla biotoopeilla laidunnettavan karjan maidosta erikoistuotesarjan, ehdottaa Esa Kotala.

Muutoksessa on otettava huo­ mioon oikeudenmukainen siirtymä ja maatalouspolitiikan on tuettava sitä, Rohweder korostaa. Myös Valion viesti asiassa on tärkeä. ”Signaali siitä, että jatkossa syö­ dään enemmän kasvipohjaista ruo­ kaa, on jo aika voimakas. Olisi tär­ keää, että Valio lähtisi miettimään muutosta ja vaikuttamaan maa­ talouspolitiikkaan.” Kotala muistuttaa, että suuri osa Suomen peltopinta-alasta on alueel­ la, jolla ei muu kasva kuin nurmi. ”On katsottu, että paras tapa hyödyntää se ihmisten ruuaksi on maitona tai naudanlihana.” Rohweder nostaa esiin Suomen puhtaan maaperän, vedet ja ilman ja toivoisi tuottajille lisää tuloja brändätyn ruoan viennistä. Hän kertoo usein ihmettelevänsä kau­ passa suomalaisten maataloustuot­ teiden matalia hintoja. ”Monilla ei ole varaa käyttää ruokaan nykyistä enempää rahaa”, Kotala vastaa. ”Mutta ehkä biodiver­ siteettiäkin voisi tuotteistaa ja kehit­ tää maitopuolelle erikoistuotteita laidunlihan tapaan.” ”Asiaan tulisi löytää oikeuden­ mukainen ratkaisu”, Rohweder myötäilee. Luomutuotanto on todettu tehok­ kaaksi keinoksi lisätä viljelyalueiden

monimuotoisuutta. Rohwederin mielestä ympäristönäkökulma tulisi nykyistä paremmin ottaa huomioon julkisissa hankinnoissa, jolloin luo­ mutuotteiden kysyntä lisääntyisi. ”Tärkeää on, että hankinnoissa ei katsottaisi vain rahaa. Jos Suomi on sitoutunut monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen, sen pitäisi näkyä läpileikkaavasti kaikes­ sa”, hän korostaa. Keskustelua monimuotoisuudesta ei vielä käydä samassa mitassa kuin ilmastonmuutoksesta, Kotala vah­ vistaa. Hän kertoo Rohwederille Valion tavoitteesta saada koko ketju tiloilta tuotteeksi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. ”Rankka harjoitus on edessä, mutta siihen on hyvät suunnitelmat. Turvepellot ovat tuotannossa se isoin haaste. Viljelytekniikasta löytyy osa ratkaisuista.” Kulunut vuosikymmen on edistä­ nyt ymmärrystä ja tuonut valtavasti uutta tietoa, Rohweder huomauttaa. ”Kymmenen vuotta sitten tutki­ mus hiilinieluista ei ollut nykyisellä tasolla, emmekä mekään olisi puhu­ neet näistä asioista. Nyt ymmärre­ tään ilmaston ja monimuotoisuuden merkitys meille ihmisille. Seuraavien kymmenen vuoden kuluessa tapah­ tuu vielä isompi loikka ja löydetään ratkaisuja”, hän uskoo.

22 * MAITO JA ME

MAME_johannalle_uusi.indd 22

11.2.2021 14.26


SIN I HO LO PAIN EN / W W F

a t s i a m i t o K e l l i m i ä l e a i t n i o v n i hyv

”Uhanalaistumiskehitys on saatava poikki, koska kyse on myös meidän elämästämme. Meidän kaikki toimintamme riippuu siitä, että luonto on monimuotoinen, terve ja elävä”, Liisa Rohweder sanoo.

Kestävän kehityksen äänitorvi

L

iisa Rohwederin ensimmäinen työ­ paikka nuorena kauppatieteen maisterina oli Nesteellä uusiutuvien energiamuotojen parissa. Vuonna 2001 hän väitteli tohtoriksi ympäristökasvatuksesta ammatti­ korkeakouluissa ja siirtyi opetuksen ­ja tutki­ muksen pariin. Kirjoja kestävästä kehityksestä on syntynyt vuosien mittaan yhdeksän. ”Koulutin muun muassa ekologisen näkö­ kulman ja kestävän kehityksen viemistä organi­saatioiden strategian ytimeen. Asiat etenivät tuskallisen hitaasti, ja jossain vaiheessa päätin, etten sano sanaa kestävä kehitys enää koskaan, koska se tuntui muuttuneen sanahelinäksi, mutta nyt uskon siihen enem­ män kuin koskaan.” Vuodesta 2009 Rohweder on johtanut WWF Suomea. Henkilökohtaisen elämänsä ympäristöteoista merkittävimpänä hän pitää WWF:n suositusten mukaista, kasvispainot­ teista ruokavaliotaan. Ruoalla on merkittävä osuus hiilijalanjälkeen ja monimuotoisuuteen, sanoo tavallisesti kahdelle hengelle kokkaava kasvispainottei­sesti syövä pääsihteeri. ”Valion reseptit opettivat minut nuorena laittamaan ruokaa. Rakastan hyviä raakaaineita ja teen ruoan alusta lähtien itse. Kasvikset ostan Reko-ringistä.”

Energiapitoinen elektrolyyttivalmiste

HYDRAID

vasikoiden ripuliin liittyvän kuivumisen ja painonmenetyksen sekä elektrolyyttitasapainon hallintaan.

• • • •

katkaisee ripulin nopeasti liukenee hyvin veteen kotimainen yhdellä 5 kg:n pakkauksella hoidat 5 vasikkaa

Helppokäyttöiset ja tehokkaat

KALSIVIT ja RUMEVIT • annos 200 ml kaksi kertaa vuorokaudessa • turvallinen käyttö annostelupistoolilla • valmisteita voidaan käyttää tarvittaessa samanaikaisesti. KALSIVIT NESTE poikimisen yhteyteen, sisältää kalsiumia, magnesiumia, vitamiineja ja lisäenergiaa. Nostaa veren kalsiumtason nopeasti ja tehokkaasti. RUMEVIT NESTE poikimisen jälkeisen asetonitaudin (Ketoosi) riskin vähentämiseen ja uusiutumisen välttämiseksi. Milka Rumevit nostaa tehokkaasti verensokeria ja auttaa ylläpitämään ruokahalua, sekä tukee pötsin toimintaa.

Katso jälleenmyyjät ja tutustu tuotteisiin biofarm.fi

Yrittäjäntie 20, 03600 Karkkila p. 09-2252560

MAME_johannalle_uusi.indd 23

11.2.2021 14.26


LAURA NYHOLM Kehityspäällikkö Va l i o A r t t u r i ® - p a l ve l u t

Rehuperäiset itiöt vaikuttavat lopputuotteeseen

R

ITIÖIDEN AIHEUTTAMAT KUSTANNUSVAIKUTUKSET SYNTYVÄT TUOTANNON HAASTEISTA JA HÄVIKISTÄ.

aakamaidon laatu vaikuttaa olennaisesti lopputuotteeseen. Esimerkiksi maidossa olevat voihappobak­ teeri-itiöt saattavat aiheuttaa em­ mentaljuustossa voihappokäymistä, mikä vaikuttaa juuston ulkonäköön, makuun ja juustosta saatavaan vientihintaan. Itiöillä on vaikutusta myös jauheiden valmistukseen. MAITOPOHJAISTEN jauheiden valmistuksessa Valion jauheiden korkea laatu perustuu hyvälaatui­ seen puhtaaseen maitoon. Lasten­ ruokajauheiden mikrobiologiselle laadulle on määritelty tiukat laatu­

”Pitkässä kypsytyksessä ongelmat ilmenevät viiveellä aiheuttaen turhaa hävikkiä.”

KOTIMAISET PIIPPO PAALAUSTUOTTEET Kysy lisää omasta Valmakaupastasi! Piippo Hotline palvelee 24/7 Tekninen tuki paalaajalle: Puh 044 737 2566

MAME_johannalle_uusi.indd 24

vaatimukset lainsäädännössä ja mahdollisissa asiakaskohtaisissa spesifi­ kaatioissa. ”Taustalla on se, että kyseisiä jau­ heita käyttävät imeväiset, joiden vas­ tustuskyky erilaisia taudinaiheuttajia kohtaan ei ole vielä täysin kehittynyt. Vastaavat mikrobiologiset vaatimuk­ set koskevat myös lastenruokajau­ heiden raaka-aineina käytettäviä jauheita, kuten demineralisoitua herajauhetta ja maitojauhetta, koska lastenruokajauheiden valmistus­ prosessissa ei ole mahdollista tuhota lämpökäsittelyillä kaikkia raakaaineissa olevia mikrobeja ja itiöitä”, kertoo tuotekehittäjä Sini Elonen . Jos tuotteen mikrobiologinen laa­ tu ei vastaa sille määriteltyjä vaati­ muksia, tuote joudutaan myymään halvemmalla hinnalla esim. rehuksi. ”Rehukäytöllekin on omat mikro­ biologiset vaatimuksensa, esimerkik­ si voihappobakteeri- eli klostridiitiöitä ei saa olla rehujauheissakaan kovin paljoa”, täydentää tuotekehit­ täjä Soile Järviö. Valion maitojauheita käytetään raaka-aineena myös vasikoiden Startti juomarehuihin. Jotta Starttituotteet olisivat vasikoille turvallisia, on raaka-aineiden VHB-itiöille ase­ tettu raja, ja rajan ylittäviä jauheita ei voida käyttää Startti-juomarehu­ jen raaka-aineiksi.

11.2.2021 14.26


123RF

J A N N E U U S I - R A U VA Va s t a a va t u o t e ke h i t t ä j ä Va l i o O y

MIKKO RONKAINEN Tu o t a n t o v a s t a a v a Lapinlahden tehdas Va l i o O y

Itiöt vaikuttavat emmentaljuuston ulkonäköön, makuun ja vientihintaan

V

oihappokäyminen on pää­ asiassa itiöitä muodosta­ van bakteerin Clostridium tyrobutyricumin aiheuttama haitta. Sitä voi aiheuttaa myös Clostridium butyricum sekä Clostridium sporo­ genes. Nämä bakteerit muodostavat sokereista (laktoosi tai glukoosi) vetyä, joka saa juuston pullistumaan, halkeilemaan sekä aiheuttaa epäsym­ metrisiä koloja. Vedyn lisäksi juus­ toon muodostuu makuvirheitä voi­ haposta sekä maitohappoa ja hiili­ dioksidia. Pahimmin pullistumista ja juustomassan repeilyä aiheuttaa vety, joka ei liukene juusto­massaan toisin kuin hiilidioksidi. Jopa alle 50 itiötä per maitolitra voi aiheuttaa voihappokäymistä emmentaljuustossa. VOIHAPPOKÄYMINEN aiheuttaa ongelmia emmentalin valmistuk­ sessa lähinnä talvikaudella marras– maaliskuussa. Sitä voidaan ehkäistä maidon osittaisella baktofugoinnilla eli mikrobien mekaanisella vähen­ tämisprosessilla, jonka avulla itiöitä saadaan poistettua maidosta. Haas­ teena on kuitenkin muun muassa se, että koko maitoerän baktofugointi poistaa emmentaljuustosta myös kolot lähes täysin: se poistaa maidos­ ta myös niin sanottuja koloalkioita, joiden ympärille kolot muodostuvat kypsytyksen aikana.

VALIO Polar® ja Valio Hyvä suoma­ lainen Arki® emmental ovat emmen­ taltyyppisiä juustoja, joista maito voidaan baktofugoida kokonaan ilman kolojen menettämisen pelkoa, sillä nämä juustot ovat rakenteeltaan emmentalia pehmeämpiä ja niihin muodostuu helpommin koloja. Näi­ den juustojen kohdalla koko maidon baktofugointi estää melko tehok­ kaasti voihappokäymisen. Lievä voihappokäyminen ei aiheu­ ta taloudellisia tappioita vielä kol­ men kuukauden ikäisessä emmental­ juustossa. Lisäksi lievä voihappo voi olla makuna jopa toivottua euroop­ palaisten asiakkaiden osalta. Havain­ tona kuitenkin on, että kypsytyksen jatkuessa lievätkin voihappopitoi­ suudet voivat aiheuttaa juustomas­ sassa jälkikäymistä. Jälkikäymisen seurauksena juustoharkko pullistuu, kun kolojen koko kasvaa ja massaan muodostuu halkeamia. Ylisuuret kolot ja halkeilu vaikeuttavat pakkaa­ mista aiheuttaen pakkaushävikkiä. Voihappoiseksi luokiteltavan vien­ tituotteen hinta on luonnollisesti hal­ vempi kuin laadultaan 1-luokkaisen tuotteen. Yksistään voihappoitiöiden aiheuttamaa taloudellista vaikutusta on vaikea arvioida. Itiömäärät vaih­ televat vuosittain ja laatuun vaikut­ tavia tekijöitä on useampia. Itiöiden vaikutusta ei tule kuitenkaan vähä­

tellä ja Valiolla on käynnissä selvityk­ siä, joiden tavoitteena on pienentää vaihtelua prosessin kaikissa vaiheissa. Voihappokäyminen voi pahim­ millaan voimistaa ja nopeuttaa ko­ lonmuodostusta aiheuttaen harkon hallitsematonta tilavuuden kasvua. Voimakkaan voihappokäymisen seu­ rauksena harkon korkeus voi jopa tuplaantua kypsytyksen aikana. Voimakas voihappokäyminen aiheuttaa hallitsematonta kaasun­ muodostusta, jonka seurauksena kolomäärät voivat moninkertaistua ja kolojen koko kasvaa vielä kylmä­ varastoinnin aikana. Ylisuuret kolot ja halkeilu vaikeuttavat pakkaamista aiheuttaen pakkaushävikkiä.

ITIÖIDEN ENNALTA EHKÄISY MAIT­O­TILOILLA ON KAIKKEIN TÄRKEINTÄ Juustolassa voihappokäymistä voidaan vielä ehkäistä

• maidon baktofugoinnilla tai mikrosuodatuksella, jotka poistavat maidosta itiöitä

• juuston esikypsytyksellä

matalassa lämpötilassa ennen lämmintä kellaria, jolloin suola ehtii kulkeutua myös juuston sisäosiin

• nisiiniä tuottavilla hapatteilla.

MAITO JA ME * 25

MAME_johannalle_uusi.indd 25

11.2.2021 14.26


Maidon itiöpitoisuudet nousussa

LAURA NYHOLM Kehityspäällikkö Va l i o A r t t u r i ® - p a l ve l u t

M

PÄÄSYYNÄ OVAT EPÄONNISTUNEET SÄILÖREHUT, JOITA ON LÄHES TUPLAMÄÄRÄ VIIME VUOTEEN VERRATTUNA.

aitokuormien voihap­ pobakteeri-itiöpitoi­ suudet ovat nousseet ja korkeita VHB-itiö­ pitoisuuskuormia on tällä sisäruokintakaudella ollut enemmän kuin parina aiempana vuonna. Sen lisäksi, että rehujen korkeat VHBI-pitoisuudet aiheutta­ vat haasteita tilalla ruokinnassa ja eläinterveydessä, ulottuvat negatiivi­ set vaikutukset maitoketjussa eteen­ päin aina maitotuotteiden valmis­ tukseen asti. Maitoon lypsyn yhteydessä pääty­ neet itiöt ovat lähtöisin pilaantuneis­ ta rehuista tai maa-aineksesta rehu­ jen mukana. Itiöt voivat siirtyä leh­ män vetimiin lannan tai likaisten pintojen välityksellä ja lypsyn yhtey­ dessä maitoon. SÄILÖREHUJEN teossa tavoitellaan priimaa niin säilöntä- kuin ruokinta­ laadulta, mutta aina säilöntä ei onnistu niin kuin on suunniteltu. Sateinen sää ja esikuivauksen epä­ onnistuminen tuovat rehunsäilön­ tään omat haasteensa, mutta oikeilla säilöntäainevalinnoilla ja hyvillä rehun­tekokäytännöillä voidaan tak­ lata näitä haasteita. Tällä sisäruokin­ takaudella säilörehujen säilöntälaatu on tähän mennessä analysoitujen rehujen perusteella heikompi pariin edellisvuoteen verrattuna ja epäon­ nistuneita rehuja on lähes tuplamää­ rä viime vuoteen verrattuna. Huono säilöntälaatu on iso riskitekijä mai­ don itiöpitoisuudelle.

”Onnistunut rehunsäilöntä, hyvä lypsyhygienia ja lehmien puhtaus estävät itiöiden pääsyä maitoon.”

Säilönnältään epäonnistuneiden rehujen osuus on suurin rehuissa, joiden kuiva-ainepitoisuus on mata­ la. Märässä säilörehussa virhekäymi­ nen pääsee pilaamaan rehun, jos rehun pH ei ole riittävän matala tai jos rehussa ei ole riittävästi haitta­ mikrobien toimintaa estäviä aineita. HAPPOSÄILÖNNÄLLÄ epäonnistu­ neiden rehujen osuus on moninker­ taisesti pienempi muihin säilöntä­ menetelmiin verrattuna varsinkin rehuissa, joiden kuiva-ainepitoisuus on matala. Tällä sisäruokintakau­ della ongelmarehuja on ollut paljon biologisilla säilöntäaineilla säilötyis­ sä rehuissa, joiden kuiva-ainepitoi­ suus on ollut alle 300 g/kg. VHBI-analyysimenetelmä on melko hidas, ja poikkeamat havai­

taan viiveellä. Siksi vastuullista toi­ mintaa maitotilalla on analysoida rehuerät, varmistaa analysointiin lähetettävien rehunäytteiden edus­ tavuus ja reagoida rehujen heikkoon säilöntälaatuun ja muihin poikkea­ miin. Rehuanalyysien perusteella voidaan heikompilaatuiset rehu­erät ohjata mahdollisuuksien mukaan muille eläinryhmille kuin lypsy­ lehmille.

Eri säilöntämenetelmät toimivat eri tavalla

H

appo- ja biologinen säilöntä laskevat rehun pH:ta, jolloin happa­ muus toimii haittamikrobeja estävänä tekijänä. Happosäilön­ nässä muurahaishapon dissosioi­ tunut muoto estää lisäksi klostri­ dien kasvua ja muurahaishappo myös voimistaa muiden orgaa­ nisten happojen (esim. propioni­ happo) antimikrobista vaikutus­ ta. Muiden säilöntäaineiden eli kemiallisten säilöntäaineiden tai säilöntäsuolojen kemikaalit, jotka sisältävät antimikrobisia yhdisteitä, estävät tehokkaasti klostridien kasvua mutta eivät rajoita käymistä, jolloin osa rehun energiasta ei päädykään pötsimikrobien käyttöön.

26 * MAITO JA ME

MAME_johannalle_uusi.indd 26

11.2.2021 14.26


Epäonnistuneet säilörehut, ammoniakkityppipitoisuus yli 80 g/kg N Epäonnistuneiden säilörehujen osuus (%)

20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 19

97

19

98

19

1 9 9 0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 3 0 0 4 0 0 5 0 0 6 0 07 0 0 8 0 0 9 0 1 0 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

20

16

20

17

20

18

20

19

20

20

*

Epäonnistuneita säilörehuja (kpl)

Säilönnältään epäonnistuneet rehut säilöntäaineittain eri kuiva-aineluokissa sisäruokintakaudella 2020–21 250 200 150 100 50 Ilman säilöntäainetta

0

0 <2

0 20

0

5 –2

0 0 25

Muut säilöntäaineet

0 30 30

3 0–

50 35

0

0 –4

0

Säilörehunäytteen kuiva-aine (g/kg)

40

0

5 –4

0 >

Happosäilöntäaineet

0 45

Biologiset säilöntäaineet

Sisäruokintakaudella 2020–2021 analysoidut rehunäytteet ja epäonnistuneiden rehunäytteiden lukumäärät Kuiva-aine, g/kg

< 200

200–250

250–300 300–350

Rehunäytteet, kpl

359

1 906

3 126

3 029

Säilöntä epäonnistunut, kpl

144

383

284

142

350–400

400–450

> 450

2 328

1 558

3 095

13

12

68

Epäonnistuneiden rehujen määrä tämän kauden säilörehunäytteissä on ollut kasvussa erityisesti rehuissa, joissa on käytetty biologisia säilöntäaineita ja kuiva-ainepitoisuus on ollut matala. Kriteerinä säilönnän epäonnistumiselle on käytetty rehun korkeaa ammoniakkitypen pitoisuutta.

MAITO JA ME * 27

MAME_johannalle_uusi.indd 27

11.2.2021 14.26


S & VEY INTI R E T INVO HYV

ANU POTIL A Tu o t a n t o n e u v o j a Osuuskunta Länsi-Maito Va l i o Ly p s y - p a l ve l u t

Millaisen vedinkaston valitsen omalle karjalleni?

VEDINKASTON VALINTA ON AINA TILAKOHTAINEN ASIA. TÄRKEINTÄ ON PITÄÄ VEDINTEN IHO PEHMEÄNÄ JA HYVÄSSÄ KUNNOSSA.

H

yvä utareterveys koos­ tuu monista asioista. Vedinkasto on yksi niistä, ja yleisen käsi­ tyksen mukaan tehok­ kaalla vedinkastolla voidaan ehkäistä jopa 70 prosenttia uusista infektiois­ ta (NMC 2020). Mikään ihmeaine se ei kuitenkaan ole, joten jos tilallasi on utareterveysongelma, pyydä apua osuuskuntasi Valio Lypsy -asiantun­ tijalta tai utareterveydenhuoltoon perehtyneeltä terveydenhuoltoeläin­ lääkäriltä. Vedinkaston valinta on ti­ lakohtaista. Siihen vaikuttavat mm. eläinten ja ympäristön puhtaus, lyp­ sytapa sekä vedinten ihon ja vedin­ ten päiden kunto. Lehmien liikkues­ sa pakkasessa vedinkastolle on erilai­ set vaatimukset kuin kesähelteillä. Erittäin suuressa roolissa vedin­ kastoa valittaessa on tilan bakteeri­ profiili ja utareterveystilanne. Esiin­ tyykö tilalla pääosin tarttuvia vai ympäristöperäisiä bakteereita, vai molempia? Jos utareterveystilanne on hyvä ja päätavoite on vedinten ihon kunnossa pysyminen, ei välttä­ mättä tarvitse käyttää voimakkaasti desinfioivia aineita. Kalvon muodostavista aineista voi olla hyötyä ympäristöperäisten bakteerien vallitessa. Vedinkaston vaihtoa on hyvä harkita, jos yhtäkkiä uusien infektioiden määrä lisääntyy tai vedinten ihon kunto huononee merkittävästi.

”Tehokkaalla vedinkastolla voidaan ehkäistä jopa 70 % uusista infektioista.”

Dippausta suositellaan perintei­ sessä lypsyssä sillä saavutettavan hyvän peittävyyden vuoksi. Kasto­ pullon hygienia on tärkeää. Kupissa oleva liuos ei saa valua takaisin pul­ loon, ja pullo on pestävä jokaisen lypsyn jälkeen. Spraytä käytettäessä on hyvä varmistaa, että aine osuu kattavasti vetimiin. Automaattilyp­ syssä on tärkeää seurata, että suihku on tarpeeksi leveä ja voimakas sekä osuu hyvin vetimiin. VEDINKASTON valinnassa olennai­ sin asia on tehoaine. Jodi on perin­ teisin aine ja sitä suositellaan varsin­ kin akuuteissa ongelmatilanteissa ja likaisissa olosuhteissa. Se kuivat­taa ihoa, joten kannattaa suosia tuotteita, joissa hoitavien aineiden pitoisuus on suuri. Isoja tynnyreitä kannattaa ajoittain sekoittaa, että koostumus pysyy tasalaatuisena.

Klooriheksidiini on usein suosi­ teltava vaihtoehto, mutta se kuivat­ taa ihoa. On hyvä suosia siis tuottei­ ta, joissa on paljon hoitavia aineita. Maitohappo on hellävarainen iholle ja sitä suositellaan tiloille, joil­ la utareterveystilanne on melko hyvä. Teho lisääntyy, jos tuotteessa on myös toista tehoainetta. Talvella hyvä vaih­ toehto, jos vetimet kuivuvat liikaa. Klooridioksidi myydään 2-kom­ ponenttiaineina, ja se on iholle kova aine. Siksi klooridioksidin käytössä on tärkeää noudattaa valmistajan ohjeita sekoittamis- ja seisottamis­ ajoista sekä ajasta, jonka kuluessa sekoitus on käytettävä. Osa valmis­ tajista suosittelee klooridioksidia käytettäväksi vain kuuriluonteisesti. Se kuluttaa myös lypsyrobotin osia. Vedinkastojen hoitavien aineiden (esim. glyse­rii­ni, allantoiini, lanoliini) pitoisuus olisi hyvä olla vähintään 5 prosenttia, mieluummin enem­ mänkin. Vedinten ihon pysyminen pehmeänä on yksi vedinkaston tär­ keimmistä tehtävistä. Teksti on koostettu Valio Lypsy -tiimin vedinkastoaineiston pohjalta, jonka löydät Valmasta / Valio Lypsy -tiimi. Kuuntele Valman podcast, jossa haastatellaan eläinlääkäri Heidi Hiitiötä vedinkastoista ja niiden käytöstä. Löydät podcastin Valmasta alkutuotannon videokirjastosta.

28 * MAITO JA ME

MAME_johannalle_uusi.indd 28

11.2.2021 14.26


UTARETERVEYSTILANNE � UT-hoitoja alle 10% vuodessa, solut jatkuvasti alle 150 000 � UT-hoitoja yli 10% vuodessa, solut jatkuvasti yli 150 000 UUSIEN TULEHDUSTEN ESIINTYVYYS � Uusia tulehduksia uusilla lehmillä harvoin � Paljon uusia tulehduksia: epidemia päällä BAKTEERIPROFIILI � Selvästi tartunnallinen: St. Agalactiae, S. Aureus � Selvästi ympäristäperäinen: E. coli. hiivat, enterokokki � Vähän kaikkea � Ei juuri mitään YMPÄRISTÖ � Selvästi likaiset käytävät, parret, lehmät � Puhtaat lehmät, käytävät, vetimet � Todella kylmä viima talviaikana � Kosteaa ja huono ilma VETIMET � Kuivat, halkeilevat � Hyväkuntoiset, iho ehjä � Riisinjyviä tai muita merkkejä virusinfektiosta � Vetimien päät tursottaa (Lka 3–4/4) yli 20 %:lla lehmistä (S. aureus riskikarja) ULKOILU JA LAIDUNNUS � Kesällä (kärpästorjunta ja UV-suoja tuotteessa olisi hyvä) � Talvella

* Jodi voi aiheuttaa vetimien kuivumista aurinkoisina ja kuumina päivinä laitumella oleville lehmille.

Kloori- Maito- Maitohappo Kalvosta Harkitse Jodi heksidiini happo + Salisyyli- voi olla eri tuotetta happo hyötyä talvikaudeksi

Vedinkastoaineen valintataulukko

Pyydä vedinkaston valintaan tarvittaessa apua Valio Lypsy -asiantuntijoilta osuuskunnastasi.

Utaretulehduksen aiheuttajat

TARTTUVAT

• M. Bovis • C. Bovis • S. aureus

YMPÄRISTÖPERÄISET + TARTTUVAT

• • • • •

Str. agalactiae Staph. spp. (KNS) Str. dysgalactiae Str. uberis T. pyogenes

YMPÄRISTÖPERÄISET

• • • • • • •

Enterokokit E. coli Klebsiella Serratia marcescens Mycoplasma spp. Hiivat Prototheca (levät)

MAITO JA ME * 29

MAME_johannalle_uusi.indd 29

11.2.2021 14.26


S & VEY INTI R E T INVO HYV

Talviulkoilu tuo iloa ja terveyshyötyjä

MUSTANIEMEN TILALLA KAIKILLA YLI PUOLIVUOTIAILLA NAUDOILLA ON VAPAA PÄÄSY NAVETASTA ULKOTARHAAN KELLON JA VUODEN YMPÄRI.

L

auma lypsylehmiä kir­ maa talvisessa maise­ massa ulkoilutarhan aidanviertä silmin nähden innoissaan, aidan toisella puolella juoksevaa rusakkoa seuraten. Kati Montosen ja Markku Pippurin pertunmaalai­ sen maitotilan talvijaloittelutarhan tapahtumia seuratessa ei käy epä­ selväksi, mitä lehmät tykkäävät lumesta ja pakkaskelistä. Kuin vahvistukseksi vierailijan ajatuksista, ay-lehmä Pilvi kiipeää suuren lumikasan huipulle ja laskeu­ tuu siitä mallikkaasti alas. Yrittäjäparin mukaan eläimet viettävät aikaansa paljon ulkosalla, viileillä talvikelillä erityisesti. ”Vesisateinen sää ajaa lehmät sisälle. Kohtuullinen, alle 20 asteen pakkanen ei eläimiä haittaa, ja lumesta ne suorastaan nauttivat”, Kati toteaa.

T E K S T I A N U A R TJ O K I K U VA T N I K L A S M A I S I

”Kesähelteillä eläimet tykkäävät viettää aikaansa viileämmässä nave­ tassa, ja yli 20 asteen pakkasilla taas pidämme ovet navettaan kiinni aina­ kin öisin.” Tammikuisen leppeänä päivänä lehmät käyskentelevät tarhassa ja niitä selvästi kiinnostaa tilalla tänään liikuskelevat vieraat. ”Ulkoilu tekee erityisen hyvää lehmän lihaksistolle, yleiskunnolle ja sorkille. Lumessa sorkat saavat luon­ taisen, hyvää tekevän kylvyn ja sork­ kavälit puhdistuvat. Myös sorkkien verenkierto paranee. Hyvä lihaskun­ to on myös lehmillä tärkeä juttu − samoin kuin meillä ihmisillä − ja se helpottaa poikimisia sekä nopeuttaa niistä palautumista. Lisäksi säännöl­ linen liikunta vähentää venähdysten riskiä”, Valion terveydenhuoltoeläin­ lääkäri Kristiina Sarjokari luettelee. Isäntäväki toteaa, että kinner- ja jalkaongelmat ovatkin tilalla harvi­

naisia. Toki asiaan vaikuttaa myös navetan syväkuivikeparret, joissa lehmillä on mukava maata ja märeh­ tiä. Myös ruokinnalliset sairaudet ovat tilalla harvinaisia. Kun ulkoilusta tulee rutiini, jäävät esimerkiksi keväisen laitumelle laskun aiheuttamat rallihärdellit pois. Navettatyöt helpottuvat oleel­li­sesti, kun lannan kolaamista ja siivousta on vähemmän. ”Toki talviulkoilutarha vaatii ylläpito- ja kunnostustyötä, mutta työtuntien saldo jää kuitenkin plus­ san puolelle ulkoilun hyväksi”, Kati Montonen sanoo. Ulkoilun kannalta haastavin sää on märkä, sateinen syksy, jolloin tarhan pohja voi liettyä vetiseksi. ”Joudumme silloin kaapimaan kaivurilla maata pois navettaan johtavalta kulkuväylältä ja tuomaan hiekkaa tilalle. Myös talvella liukkaaksi jäätyvä talvitarhan

Mustaniemen tilalla Pertunmaalla 30 lypsävän karja ulkoilee kesät talvet. Kahden hehtaarin metsän reunustamalla ulkoilualueella on olkikuivitettu sääkatos ja riittävän korkeat aidat. 30 * MAITO JA ME

MAME_johannalle_uusi.indd 30

11.2.2021 14.26


pohja vaatii aktiivista hoitoa ja hiekoitusta. Lunta ei kannatakaan aurata koskaan tarhasta pois”, Markku Pippuri tähdentää. Mustaniemen tilalla on ulkoilutettu lehmiä ja yli puolivuotiaita nautoja kesät talvet jo 20 vuoden ajan eli siitä asti, kun tila tuli Katin ja Markun hoitoon vuonna 1999. Isäntäväen kokemuksen mukaan talvi­ ulkoilu on helppo järjestää pihatossa. TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRIN mukaan talvi­ulkoilussa vähäpätöinen seikka ei ole sekään, että lehmien mieli virkistyy, kun ne saavat puuhastella raikkaassa ulko­ilmassa. Ulkotarhassa on tilaa liikkua ja toteuttaa naudalle lajityypillistä käyttäytymistä: esi­merkiksi hoitaa lajitoverin turkkia nuolemalla ja leikkiä toisten kanssa hyppimällä ja puskemalla. ”Liikunta ja kehonhoito vähentävät stressiä ja vapaut­ tavat elimistössä mielihyvähormoneja”, Kris­tiina Sarjo­ kari avaa. ”Liikkuvat lehmät ovat aktiivisempia, niiden ruokahalu paranee ja talviulkoilu vahvistaa niiden vas­ tustuskykyä. Liikunta vähentää myös elimistöstä keto­ aineita, joita poistuu hengitys­ilman mukana. Lisäksi ulkoillessa sydämen ja keuhkojen toiminta paranevat.” Voi siis tiivistää, että liikunta ja ulkoilu auttavat lehmiä elämään pidempään terveenä − aivan kuten ihmi­ silläkin. Mustaniemen tilalla väittämää tukee keskipoikimakerta, joka oli viime vuonna 3,52. Tilan vanhin lehmä on 11 kertaa poikinut Vieno, joka on tuottanut maitoa tähän mennessä yli 120 000 kiloa. Ulkoilevat ja aktiiviset eläimet ovat ilon aihe. ”Koen, että minulla on ainutlaatuinen mahdollisuus tarkkailla miten lehmät luontaisesti käyttäytyvät, kun ne ovat ulkotarhassa. Seuraan mielelläni, miten niiden laumahierarkia toimii. Ulkoilun ja valon vaikutuksesta myös lehmien kiimakäyttäytyminen voimistuu, ja kiimoja on helpompi seurata”, Kati Montonen sanoo. ”Mikä sen mukavampaa katsottavaa maitotilayrittäjälle kuin onnelliset lehmät!” ”Tärkeää on myös se, että ulkona käyskentelevät eläimet ovat mitä parhainta markkinointityötä, joka parantaa alan imagoa”, Kati ja Markku summaavat.

Lakisääteiset

TYÖELÄKEVAKUUTUKSET Valion Eläkekassasta

Valiolaiset maitotilat voivat järjestää tilalla työskentelevien työntekijöidensä laki­sääteisen työeläkevakuuttamisen Valion Eläkekassassa. Nykyisen vakuutuksen siirtäminen eläkeyhtiöstä Eläkekassaan tai uuden vakuutuksen ottaminen hoituvat nopeasti ja helposti Eläke­kassan verkkosivuilla täytettävällä lomakkeella. Lisätiedot: Valma, www.valionelakekassa.fi tai Pekka Huovila puh. 0400 773 585.

VIDEO

a ja talviulkoilust nkeistä vi en is toteuttam ikuun lumitehtiin tamm taniemen pyryissä Mus o video tilalla. Kats alkua st Valma deovi on tuotann . ta os st kirja

Video talviulkoilusta ja toteuttamisen vinkeistä tehtiin tammikuun lumipyryissä Mustaniemen tilalla. Katso video Valmasta alkutuotannon videokirjastosta.

Maitotilayrittäjät Kati Montonen ja Markku Pippuri pitävät eläinten hyvinvoinnista huolehtimista sydämen asianaan. 30 lypsylehmän lisäksi tilalla hoidetaan nuorkarjaa, viljellään 110 hehtaarin peltoalaa omin voimin, urakoidaan lumenaurauksessa ja hoidetaan mökkivuokrausta. MAITO JA ME * 31

MAME_johannalle_uusi.indd 31

11.2.2021 14.27


Maidonkulutus kasvaa kehittyvissä maissa MAIDEN OMAVARAISUUS NOUSEE, MUTTA MYÖS TUONTI LISÄÄNTYY. KEHITTYVISSÄ MAISSA MAITO KULUTETAAN PAIKALLISESTI.

G

T E K S T I J A K U VA T R I I T TA B R A N D T J A T I I N A K A N E R V O

lobaalisti maidon­ tuotanto jatkaa kas­ vuaan vuoteen 2030 ulottuvalla ajanjak­ solla, arvioi Euroopan komissio maatalouden tulevaisuutta käsittelevässä raportissaan. Vuosit­ tainen kasvu voi olla jopa 15 miljoo­ naa tonnia ja se tapahtuu pääasiassa kehittyvissä maissa. Aivan omaa luokkaansa tuotannon kasvu on Intiassa ja Pakistanissa, missä lisä­ maito kulutetaan paikallisesti. Tuo­ tanto kasvaa edelleen myös tärkeim­ missä vientimaissa EU:ssa, USA:ssa ja Uudessa-Seelannissa. MAITOTUOTTEIDEN kulutus henki­ löä kohden kasvaa noin prosentin vuosivauhtia. Globaali vuosikulu­tus on keskimäärin noin 115 kiloa erilai­ sia maitotuotteita henkilöä kohden maidoksi muunnettuna. Vaihtelu­ väli on valtava. Euroopassa, Poh­ jois-Amerikassa ja Oseaniassa keski­ määräinen kulutus on noin 220–280 kiloa henkilöä kohden, kun Aasiassa ja varsinkin Afrikassa jäädään rei­ lusti alle 100 kilon. Keskimääräisen kulutuksen kehityksen lisäksi myös maailman väkimäärä kasvaa, joten maitotuotteiden kokonaiskysyntä kehittyy suotuisasti. Kulutuksen arvioidaan kasvavan erityisesti

kehittyvissä maissa väestönkasvun, elintason nousun ja kaupungistumi­ sen myötä. Vaikka maidontuotanto kehitty­ vissä maissa kasvaakin voimakkaasti ja omavaraisuusaste paranee, sekä raaka-aineiksi tarkoitettujen maito­ tuotteiden että kuluttajatuotteiden tuonti lisääntyy. Kuluttajatuotteissa painottuvat erityisesti erityisruoka­ valiovalmisteet, länsimaiseen ruoka­ valioon kuuluvat maitovalmisteet sekä elämäntapatuotteet. MAITOTUOTTEIDEN maailman­ markkinoita hallitsevat kolme suur­ ta: EU, Uusi-Seelanti ja USA. Vaikka esimerkiksi maitojauheiden vienti Etelä-Amerikasta kasvaa, ei osuuk­ sissa ole tapahtumassa suuria muu­ toksia. EU on kuluvalla vuosikym­ menellä suurin viejä, ja vienti kasvaa parin prosentin vuosittaisella vauh­ dilla. Erityisen suuri osuus EU:lla on juustojen maailmankaupasta ja myös viennin arvosta. Juustojen rinnalla syntyviä herajauheita vie­ dään myös merkittävästi. Rasvaisen maitojauheen markkinajohtaja on Uusi-Seelanti ja asema vahvistuu entisestään, kun lähestytään vuotta 2030. EU:n vaatimaton osuus rasvaisen maitojauheen viennissä supistuu entisestään. Rasvattoman

maito­jauheen viennissä EU säilyt­ tänee noin 30 prosentin osuutensa USA:n kasvattaessa osuuttaan EU:n rinnalle. MAITOTUOTTEIDEN kysyntä ei koronavuonna kärsinyt niin paljon kuin alkuvaiheessa pelättiin. Maito­ tuotteiden hinnat reagoivat keväällä 2020 voimakkaasti alaspäin ja se näkyi myös eri EU-maiden tuottaja­ hinnoissa. Suomessa maidon tuotta­ jahinta pysyi vakaana, minkä vuoksi ero EU:n keskimääräiseen maidon tuottajahintaan kasvoi. Loppu­ vuodesta tuottajahinnat EU:ssa vahvistuivat, mutta muutama iso eurooppalainen osuuskunta on jäl­ leen ilmoittanut uusista tuottaja­ hinnan laskuista. Vuoden 2021 alussa markkina­ hintojen kehitys on ollut kohtuullis­ ta. Kansainvälisessä huutokaupassa (GDT) hinnat ovat vahvistuneet syksystä saakka. Kuitenkin vain voin hinta on korkeampi ja maitojauhei­ den hinnat suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna samaan aikaan. Sen sijaan EU:ssa voin ja rasvattoman maitojauheen hinnat ovat toistaiseksi vielä viimevuotisten hintojen alapuolella.

32 * MAITO JA ME

MAME_johannalle_uusi.indd 32

11.2.2021 14.27


11.1.2021/ TK

Maidontuotannon kehitys 2030 Määrän kasvu, mrd kg 120 100 80 60

sia

n ne ai a l u a k M tin rik La me A a uA

40

a in jä 20 ia Ki enä n a V USA se EU O

Lähde: OECD

Intia & Pakistan

ka

rik Af

0

Vuotuinen kasvu, %

0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

Lähde: IDF 11.2.2021 / TK

-20

Maitotuotteiden kulutus on kasvanut 9,0 % vuodesta 2010 lähtien. Lähes puolet kulutuksesta tulee Aasiasta, vaikka kulutus asukasta kohden on alle kolmasosa länsimaiden kulutuksesta. Kulutus henkeä kohden ja maailman väkiluku milj. 8 000

110

250

7 700

105 100

112,0

95

105,2

90

2010

113,4

2016

2018

24 %

0

A

Kulutus / henkilö

Maailman väkiluku

12 %

87

50

6 500

2019

50 %

272 222

100

6 800 2017

274

150

7 100

110,3

47 %

200

7 400

114,7

60 %

300

ia as Eu

ro

o

a pp

20 %

141 7%

40 %

6% 42

säka oi a el a ik hj rikk Et rikk Afr o P e e Am Am

109 3%

1%

ia li Vä kka ean i s r O e Am

10 % 0%

11.1.2021 / TK

kg 115

Keskimääräinen kulutus henkilöä kohden (maidoksi muutettuna, kiloina vuodessa) sekä osuus globaalista maidonkulutuksesta alueittain (%)

Suomen ja EU:n keskimääräisen maidon tuottajahinnan välinen ero on ollut keskimäärin +4,8 snt / kg tammi-lokakuussa 2020. Irlannin hinta vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukaan.

snt/kg 50

Lähteet: EU KOMISSIO

EU keskimäärin

45

Suomi

40

Irlanti Viro

35

Suomi vuosi

30

Irlanti vuosi

25

Viro vuosi

20

20

14

20

15

20

16

20

17

20

18

20

19

20

20

MAITO JA ME * 33

MAME_johannalle_uusi.indd 33

11.2.2021 14.27


KARISMAA KEITTOON

VA H VA VA I K U T U S U U D E L L A K O S K E N L A S K I J A M U S TA P I P P U R I L L A

MAME_johannalle_uusi.indd 34

11.2.2021 14.27


HAL

LITU

S

Tehokkuus ja hinnat kannattavuuden ytimessä

M

aidontuotannon lisäänty­ minen maailmalla, EU:n kiintiöiden poistuminen,  kauppasodat, länsimaiden kulu­tustottumusten  muutos sekä lisääntyvä vastuullisuuskeskustelu ovat muuttaneet maidontuotannon peli­ kenttää huomattavasti. Siihen on jouduttu reagoimaan sekä tiloilla että jalostavassa teollisuudessa. Parantamalla koko ketjun toimintaa kykenemme säilyttämään kilpailukykymme myös tulevaisuudessa.  Valion omistajastrategiassa yrityksen toiminnan tarkoitukseksi on määritelty maitotilayrittäjien tuottaman maidon jalostaminen ja elinkeinon tukeminen maksamalla maidosta mahdollisimman korkeaa, parhaiden eurooppalaisten osuustoiminnallisten meijereiden tasoista tilityshintaa osuuskunnille.   Suomessa harjoitetaan maataloutta laajassa mittakaavassa pohjoisempana kuin missään muualla maailmassa. Kan­ nattavaa maataloussektoria ei olisi ilman maidontuotantoa sekä maidon jalostusta, ja maidolla kyetään saavuttamaan suh­ teessa korkeampi tuottajahinta kuin muis­ sa tuotantosuunnissa. Tämä on otettava huomioon myös Valion strategiassa. Omis­ tajayrittäjämme eivät selviä taloudellisesti, ellemme kykene maksamaan maidosta eurooppalaiseen parhaimmistoon kuulu­ vaa tuottajahintaa. Tosiasiat on syytä kui­ tenkin tunnustaa: EU:n kiintiöiden pois­ tuttua ja Venäjän rajan sulkeuduttua lähes 50 sentin litrahinnat ovat erittäin vaikeita saavuttaa − ainakaan pysyvästi.  Valion maitotuotto muodostuu vähit­ täiskaupan, hotelli- ja ravintola-alan, jul­ kisen sektorin, teollisuuden sekä ruoka­ ratkaisuiden myynnistä kotimaassa ja ulkomailla. Toisessa vaakakupissa paina­ vat Valion toimintojen tehokkuus. Kor­ keallakaan liikevaihdolla emme saavuta hyvää maitotuottoa, ellemme ole yrityk­ senä tehokas, ja toisaalta suurellakaan tehokkuudella emme saavuta hyvää maito­ tuottoa ilman korkeita myyntihintoja. 

Hyvällä tuotannon suunnittelulla kykenemme saavuttamaan tehokkaan tuotantoketjun ja saamaan kannattavan tuotteiston myyntiin. Sopimustuotanto mahdollistaa suunnittelun ja tuotteiston optimoinnin niin, että se antaa parhaan taloudellisen tuloksen. Kausivaihtelua on edelleen syytä vähentää, jotta tuotanto on tehokasta läpi vuoden. Pitoisuus­ hinnoittelun muutoksella on parannettu kustannustehokkuutta ja saatu aikaiseksi lisäkapasiteettia jalostukseen. Näillä toimilla on usean sentin positiivinen vaikutus maidon tuottajahintaan.  Toinen puoli maidontuotannon kan­ nattavuuden parantamiseksi tehdään maitotilayrityksissä. Maitotilan talou­ dellisia toimintaedellytyksiä mitataan kannattavuudella, vakavaraisuudella ja maksuvalmiudella, joista kannattavuus on tärkein. Maitotilayrittäjä ei pysty juu­ rikaan vaikuttamaan itse maidon tuottaja­ hintaan, se työ tehdään Valiolla. Sen sijaan oman tilan kannattavuuteen yrittäjä pys­ tyy vaikuttamaan huomattavasti.   Valion alkutuotannossa on etsitty apu­ välineitä maitotilan kustannusten hallin­ taan. Säästökohteita löytämällä voidaan saavuttaa lyhytaikaisia tai pieniä paran­ nuksia taloudelliseen tilanteeseen. Kun haetaan kestävää parannusta, se tehdään strategisesti oikeita valintoja tekemällä − voidaan puhua jopa rakenteellisista  uudistuksista.   Tilan strategiassa määritellään, kuinka asetetut tavoitteet saavutetaan. Etenkin nyt, kun toimintaympäristö on muuttunut sopimustuotannon myötä, tilan strategia kannattaa päivittää nykytilannetta vastaa­ vaksi. Strategisia valintoja ovat esimerkiksi peltotöiden ulkoistaminen tai yhteistyön aloittaminen toisen yrittäjän kanssa.  Tähän työhön kannattaa käyttää aikaa ja ottaa siihen kumppani, sparraaja, joka tukee työtä. Huhti-toukokuusssa Seinä­ joen AMK:n julkaisema sähköinen koko­ naisvaltaisen johtamisen käsikirja on oiva väline tulevaisuuden suunnitteluun. 

JARNO KÄMÄRÄINEN Va l i o n h a l l i t u k s e n j ä s e n

”Tilan strategiassa määritellään, kuinka asetetut tavoitteet saavutetaan.”

MAITO JA ME * 35

MAME_johannalle_uusi.indd 35

11.2.2021 14.27


Tutustu tulevaisuuteen, missä robotit työntävät rehut, kolaavat lannan ja lypsävät lehmät puolestasi Kääntyvä karjaharja kaupan päälle!

Automatisoi navettasi – kysy laitemyyjältäsi miten!

PYYKINPESUAINE DELAVAL LAUNDRY 10 KG

UTAREKLIPPERI CB35 AKKUKÄYTTÖINEN

NORM. 53,00 | AL90595950 Erittäin tehokas pesuaine työvaatteiden ja utareliinojen pesuun. Biologisesti hajoava.

NORM. 461,00 | AL94247100 Pieni ja ketterä vain 440 g painava akkuklipperi kahdella akulla. Takuu 2 v.

45,-

370,-

KLIPPERI C250 VERKKOVIRTA

517,-

AL2150007814 Tehokas verkkovirtaklipperi kahdella toimintanopeudella. Hiljainen käyntiääni, 68 dB. 5 m johto.

DIGITAALIVAA’AT NYT KAMPANJAHINNOIN! KIINTEÄ KARJAHARJA

249,-

NORM. 312,00 | AL88265780 Virkistää verenkiertoa ja pitää eläimet puhtaampina.

DIGITAALIVAAKA MAX. 50/300/1000 KG

PYÖRIVÄN SCB KARJAHARJAN VAIHTOSYLINTERI

NORM. 59,00/199,00/542,00 | AL87976101, AL87976102, AL87976103 Kaikissa iso digitaalinäyttö, sis. lenkin ja koukun.

NORM. 252,00 | AL91526242 Muista vaihtaa harjasylinteri säännöllisin väilajoin!

45,-/155,-/430,-

199,-

VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN, OSA TUOTTEISTA TILAUSTUOTTEITA. TARJOUKSET VOIMASSA 1.3.–30.4.2021. KYSY LISÄÄ LÄHIMMÄSTÄ HANKKIJAN MYYMÄLÄSTÄ TAI OMALTA DELAVAL-TARVIKEMYYJÄLTÄSI! HANKKIJA.FI JA DELAVAL.COM/FI

DeLaval_Hankkija_MjaM_200x280.indd 1 MAME_johannalle_uusi.indd 36

25.1.2021 9.36 11.2.2021 14.27


o.

021 9.36

Työterveyttä Mehiläisen siivittämänä MIKKELÄN MAITOTILALLA OLLAAN TYYTYVÄISIÄ TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUIHIN.

U

T E K S T I A N N A J A L A S - K A R J A L A I N E N K U VAT 1 2 3 R F

mmeljoella sijaitsevan Mikkelän tilan yrittäjät Merja Rasi ja Teemu Mikkelä luot­ tavat Mehiläisen työ­ terveyshuoltoon. Tilalla on noin sadan lehmän pihattonavetta lypsy­ asemalla, ja talon oman väen lisäksi töihin osallistuu yksi ulkopuolinen työntekijä. ”Maitotilayrittäjän työ on fyysi­ sesti todella raskasta niin kuin jokai­ nen tätä työtä tekevä varmasti tietää. Työergonomian kannalta kuormit­ tavia riskiasentoja tulee vähän joka vaiheessa. Pelto- ja traktorityössä on yksipuolisia työasentoja ja eläinten kanssa työskennellessä hankalam­ pia asentoja. Lypsy ja parsien kolaus taas käyvät käsiin ja hartioihin. Pelk­ kä seisominenkin on yllättävän ras­ kasta. Sen huomasin, kun palasin murtuneen varpaan parantelun jäl­ keen töihin”, Merja Rasi kertoo. Tuki- ja liikuntaelinten vaivat ovat alalla yleisiä ja niihin pyritään työterveydessä puuttumaan varhai­ sessa vaiheessa. ”Kärjistäen voisi sanoa, että parsi­ navetassa kuormittuu jalat, lypsy­ asemalla kädet ja lypsyrobotin kans­ sa välillä pää”, hymähtää agrologi ja maatalouden asiantuntija Reijo Talsi Mehiläisen työelämäpalveluista. ”Kuormaa tulee siitäkin, että yrit­ täjillä ei ole säännöllisiä vapaapäiviä, vaan vapaata otetaan silloin, kun on hetkittäin hiljaisempaa”, muistuttaa

työterveyshoitaja Maiju Hannonen, joka työskentelee Mehiläisen työter­ veyshoitajana Lappeenrannan toimipisteessä. Yleisimmin työterveyshoitajan tai lääkärin vastaanotolle tullaan tapaturmien jälkeen. ”Esimerkiksi liukastumiset ovat yleisiä. Pidemmän rasituksen takia vihoittelevan olkapään kanssa taas sinnitellään usein turhan pitkään, yrittäjien työmoraali on niin korkea. Alkuvaiheessa vaiva olisi kuitenkin yleensä helpommin hoidettavissa”, Maiju Hannonen harmittelee.

Mikkelän tilalla tehtiin mielen­ kiintoisia havaintoja työn kuormit­ tavuudesta, kun tilalla kävi fysio­ terapeuttiopiskelijoiden ryhmä havainnoimassa työoloja opiskelu­ tehtäväänsä varten. ”Opettajaa myöten oltiin ihmeis­ sään siitä, miten raskasta työtä ti­ loilla tehdään. Juuri silloin meillä oli vasikoita syntymässä ja opiskeli­ jat pääsivät todistamaan esimerkik­ si hetkeä, kun Teemu kantoi toisessa kainalossa vasikkaa ja vapaassa kä­ dessä oli lehmä narussa”, Merja Rasi naurahtaa.

”Kärjistäen voisi sanoa, että parsi­navetassa kuormittuu jalat, lypsy­asemalla kädet ja lypsyrobotin kanssa välillä pää.”

MAITO JA ME * 37

MAME_johannalle_uusi.indd 37

11.2.2021 14.27


KAAKKOIS-SUOMEN alueella Mehi­ läisen työelämäpalveluiden moniam­ matilliseen tiimiin kuuluu agrologi ja maatalouden asiantuntija Reijo Talsi. Muualla Suomessa maatalou­ den asiantuntijan palvelut hankitaan ProAgrian kautta. ”Työterveyshuollossa tärkeintä on pitkäjänteinen ennaltaehkäisevä toiminta, jolla pyritään estämään työperäisiä vammoja ja sairauksia. Yhteiskunta tukee tätä hyvin paljon ja ihan syystä. Maataloudessa on aivan omat ominaispiirteensä, jotka on hyvä huomioida”, Talsi kertoo. Talsi on työskennellyt 10 vuotta maatalouden asiantuntijana työ­ terveyspalveluissa, viimeiset kolme vuotta Mehiläisen palveluksessa. Toimenkuvaan kuuluu muun muassa tilakäyntien tekemistä, työterveys­ hoitajien perehdyttämistä ja konsul­ tointia. Kokemusta on monenlaisis­ ta tiloista ja olosuhteista omastakin takaa: ”Olen itse maitotilalta kotoisin ja vaimon kanssa pidimme emakko­ sikalaa useamman vuoden. Maan-­

Mehiläisen työelämäpalveluiden agrologilla ja maatalouden asiantuntijalla Reijo Talsilla on pitkä kokemus monenlaisista tiloista ja olosuhteista.

viljelijänä toimin vuoteen 2019 saak­ ka. Kun olen lisäksi kymmenen vuot­ ta tiloja kiertänyt, on kehittynyt hyvä tuntuma tilojen monenlaisiin vaaran paikkoihin. Silti jokainen tila on eri­ lainen.” TYÖTERVEYSHUOLTO on lakisää­ teisesti järjestettävä työntekijöille, mutta Mikkelän tilalla työterveys on ollut yrittäjillä itselläänkin käytössä.

Työterveyspalvelut oli alun perin järjestetty toisen yrityksen kautta, jonka Mehiläinen yrityskaupalla osti. ”Todennäköisesti olisimme Valion sopimus­hin­tojen kautta päätyneet Mehiläiseen muutenkin. Madaltaa kyllä huomattavasti kynnystä ottaa tutkimuksia, kun esimerkiksi mag­ neettikuvien hinnasta saa reilun alennuksen", Rasi huomauttaa. Yksityisen työterveyshuollon kustannukset ovat asia, joka nou­ see usein esiin, kun pohditaan työ­ terveyspalvelujen hankkimista. ”Käytännössä esimerkiksi työter­ veyslääkärikäynnistä tuleva kustan­ nus on varsin kohtuullinen, kun hinnasta vähennetään ensin Valion sopimusalennus ja Kela-korvaus. Lisäksi korvausten jälkeen makset­ tavaksi jäävän osuuden voi vielä vähentää maatalousverotuksessa”, Reijo Talsi summaa. ”Kela-korvauksissa on kuitenkin hyvä huomioida vuosikatto eli enim­ mäismäärä, jonka täytyttyä kulut menevät kokonaan omaan piikkiin. Helppous on myös tärkeä valinta­

38 * MAITO JA ME

MAME_johannalle_uusi.indd 38

11.2.2021 14.27


”Työterveyshuollossa tärkeintä on pitkäjänteinen ennaltaehkäisevä toiminta, jolla pyritään estämään työperäisiä vammoja ja sairauksia.”

peruste. Mikke­län tilalta on noin 20 kilometrin matka Mehi­läisen toimipisteelle. Aikoja on help­ po ja nopea varata työterveyslääkärille tai hoita­ jalle silloin, kun se omaan aikatauluun sopii. ”OmaMehiläinen -sovelluksen kautta voi muis­ taessaan varata ajan vaikka kymmeneltä illalla”, Merja Rasi kertoo. Koronan myötä entistä useampi on löytänyt digitaaliset terveyspalvelut ja etävastaanotot, Reijo Talsi lisää. ”Monen vaivan kanssa saa nopean vastuksen Digiklinikalla. Esimerkiksi hoito-ohjeet tai resep­ tin tavallisen silmätulehduksen hoitoon voi saada selkeissä tilanteissa ilman käyntiä lääkäriasemalla. Otamme mielellämme myös palautetta tarjoa­ mistamme palveluista ja tilakäynneistä”, Talsi kertoo. Palautteen antaminen käy kätevästi Mehi­ läisen verkkopalvelujen etusivun pikalinkeistä kohdasta ”palaute”. Työterveyshuoltoa tukee myös Melan uusi sovellus, jonka kautta näkee tilakäyntiraportit ja voi hoitaa tilakäynteihin liittyviä asioita. Lue lisää Työ & terveys -palstalta (s. 42). TYÖTERVEYSHUOLLON tilakäynneillä tehdään kokonaiskartoitus, jossa tarkastellaan esimerkiksi riskejä eri työvaiheissa: ”Mitään tarkastuksia me emme tiloilla tee, vaan annamme neuvontaa osana ennaltaehkäise­ vää työterveystyötä. Jokaisella tilalla on omat haasteensa, joihin pyritään yhdessä löytämään ratkaisuja”, Talsi kertoo.

ENERGIATÄYDENNYSREHUT LEHMILLE MELICA ENERGIA TRIMMI Monipuolinen energiatäydennysrehu lypsylehmille. Sisältää glyserolia, pötsisuojattua rasvaa ja propyleeniglykolia. Lisäksi tuotteessa on pötsin pH:ta ylläpitävää natriumbikarbonaattia ja pötsin mikrobistoa ylläpitävää patentoitua Progut-hiivaa.

25 KG

900 KG

TEHOMELASSIGLYKOLI PLUS Nestemäinen täydennysrehuseos lypsylehmille ketoosiriskin vähentämiseen. Sisältää veren sokeripitoisuutta kohottavia propyleeniglykolia ja glyserolia, maksan rasva-aineenvaihduntaa edesauttavaa koliinia ja pötsimikrobeille energiaa antavaa seosmelassia.

10 KG 230 1200 KG KG

KARJAN PROPYLEENI PLUS Märehtijöille ketoosiriskin vähentämiseen tarkoitettu propyleeniglykolivalmiste, joka kohottaa tehokkaasti veren sokeripitoisuutta ylläpitäen ruokahalua. Tuote sisältää myös mm. betaiinia ja nikotiiniamidia, jotka tehostavat maksan toimintaa.

10 KG

20 KG

210 KG

1050 KG

Tiedustele tuotteita meijeristäsi puh. 010 402 7700, www.vilomix.fi

MAME_johannalle_uusi.indd 39

11.2.2021 14.27


Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat VALMAKAUPOISTA! KALSIUM-pasta Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi. Pakkaus 4 x 390 g

Green Line KALSIUM-pasta Sopii myös luomutiloille! Poikimahalvausriskin pienentämiseen.

FOSFORI-pasta Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Pakkaus 6 x 380 g

Pakkaus 4 x 370 g

KETOOSI-pasta

PÖTSI-pasta

Sopii myös luomutiloille! Kun lehmä ei syö!

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

pH-Pasta

MAGNESIUM-pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmaha­ haavaumariskin pienentämiseen.

Sopii myös luomutiloille! Kun on riski laidun­ halvaukseen, myös sisä­ ruokinnassa.

HIILI-pasta

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa.

Pakkaus 4 x 330 g

Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 335 g

Pakkaus 4 x 330 g

Pakkaus 4 x 390 g

Pakkaus 4 x 360 g

Toimittaja

Valmistaja

puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

www.finncow.fi

MAME_johannalle_uusi.indd 40

Mehiläisellä tehdään alkuvaiheessa kaksi tilakäyn­ tiä, joista ensimmäisessä enemmän keskustellaan ja toisella pääasiassa kierretään ja katsotaan työoloja. Tilakäyntien moniammatillisessa tiimissä pyritään pitämään aina riittävästi asiantuntemusta maito­ tilojen ominaispiirteistä. ”Työterveyshoitajalla ei voi tietenkään olla täydel­ listä tuntemusta maataloudesta. Työmenetelmien arvioinnissa auttavat siksi ProAgrian asiantuntijat”, Talsi mainitsee. "Monien työvaiheiden ergonomiaa voi parantaa pienilläkin asioilla. Navetassa tarvittavien astioiden ja tarvikkeiden siirtelyyn kannattaa käyttää kärryjä kantamisen sijaan. Poikimisten avustamisessa voi käyttää erityistapauksissa vetotaljaa", Maiju Hanno­ nen täydentää. Mikkelän tilalla on oltu tyytyväisiä yhteistyöhön: ”On ollut todella mielekästä toimia Mehiläisen ammattilaisten kanssa, kun esimerkiksi tilakäynneillä on ollut ymmärrystä maitotilan arjesta eikä tarvitse kaikkea selittää alusta alkaen. Saimme työfysiotera­ peutilta todella hyviä vinkkejä esimerkiksi tavaroiden siirtämiseen ja apua kuormitustekijöiden tunnistami­ seen. Sekin auttaa jo paljon, kun tiedostaa, että tässä työvaiheessa voi olla vaaran paikka tai riski loukkaan­ tumiseen.” Maiju Hannonen muistuttaa myös henkisen hyvin­ voinnin tärkeydestä: ”Eläinten hyvinvoinnista huolehtiessa voi oma hyvinvointi jäädä vähemmälle. Ei ehditä ajatella sitä, että hetkinen, miten itse jaksan. Tarvittaessa keskus­ teluapua on saatavilla työterveyslääkärin, -hoitajan, työpsykologin tai Välitä viljelijästä -verkoston kautta.”

11.2.2021 14.27


Lähteet ja lisätietoa MEHILÄINEN www.mehilainen.fi/yrityksille/ tule-asiakkaaksemme/ maatalousyrittajan-tyoterveys Lisätietoa Mehiläisen työterveyshuollon toiminnoista: reijo.talsi@mehilainen.fi Löydä lähin Mehiläisen toimipiste: www.mehilainen.fi/haku Pyydä tarjous Mehiläisen työterveyshuollosta: myynti@mehilainen.fi puh. 010 414 0112 (vaihde) Muista kertoa, että olet Valion maidonhankintaosuuskunnan jäsen.

MELA www.mela.fi/tyohyvinvointi/ tyohyvinvointia-maaseudun-yrittajille/ tyoterveyshuolto/

Katso verkkojutusta vastaukset yleisimpiin kysymyksiin! Mitä maatalousyrittäjien työterveyshuolto kattaa ja mitä se maksaa? Entä korvaako Kela työterveyskuluja? www.maitojame.fi/osio/terveys-ja-hyvinvointi

MAME_johannalle_uusi.indd 41

11.2.2021 14.27


TYÖ & TERVEYS

Apua maatilan riskienhallintaan työterveyshuollosta

M

aatalousyrittäjien työ­terveys­huollon palveluihin kuuluu tilakäynnillä teh­ tävä työolosuhdeselvitys. Sen toteuttavat yhdessä maatalous­yrittä­­jän kanssa tavallisimmin työter­ veyshoitaja ja maatalouden asian­ tuntija. Myös fysioterapeutti tai lääkäri voi osallistua tilakäynnille. Tilakäynnillä tarkastellaan työn ja terveyden suhdetta. Yhdessä käydään läpi maa­tilan työolosuh­ teita, arvioidaan työn kuormitus­ tekijöitä, tapaturmariskejä ja altis­ teita. Tavoitteena on kehittää työ­ olosuhteita terveyttä, työkykyä ja työhyvinvointia tukeviksi. Melan uudistettuun työterveys­ huoltosovellukseen kirjataan maa­ talousyrittäjän suostumuksesta tila­käynnillä tehdyt havainnot.

Raporttiin voi liittää kuvia ja vi­deomate­riaalia tilalta. Maatalousyrittäjä kirjautuu sovellukseen omilla pankkitunnuksillaan Melan verkkosivuilla asiointipalveluissa. Sovelluksessa voi hallinnoida omia tietoja, arvioida kuormitustekijöitä ja pitää yhteyttä työterveyshuoltoon. Sovellus muistuttaa yrittäjää tulevista tilakäynneistä ja toimii sähköisenä työkaluna työolosel­vi­ tyksen tekemisessä, raportoinnissa ja seurannassa. Sovelluksen esitietolomakkeen yrittäjä voi täyttää ennen tilakäyntiä. Esitieto­ lomakkeella annetut tiedot raken­ tavat osaltaan työolo­selvitystä. Sovellus toimii myös sähköisenä arkistona. Sieltä löytyvät kaikki tilakäyntejä koskevat työterveys­

huollon dokumentit. Uuteen työ­ terveyshuoltosovellukseen kirjau­ tuneet ja esitietolomakkeen täyt­ täneet maatalous­yrittäjät saavat kätevän ensiapupakkauksen tila­ käynnin yhteydessä. Kuulutko maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon? Oletko jo rekisteröi- tynyt uuteen työterveyshuoltosovellukseen? Lue lisää verkkosivuilta: www.mela.fi/tyoterveyshuolto.

ANNA-RIIKKA PUKARI Asiantuntija, Mela

mestarifarmi - MEILTÄ KAIKKI MAIDONTUOTANTOON -

S

GEA DairyRobot R9500 • lypsyrobotti tehokkaaseen maidontuotantoon 24/7 • kompakti kokonaisuus – helppo sijoittaa pihattoon • edullisesti laajennettavissa, koska yksi syöttöyksikkö hoitaa 1-4 robottia • monipuoliset varustevaihtoehdot – kokonaisuus räätälöidään tilan tarpeiden mukaan • DairyRobot R9500 on kokonaiskäyttö- ja huoltokustannuksiltaan edullinen

• Koko lypsyrutiini yhden kiinnityksen periaatteella - nopea ja hellävarainen • Pesee, analysoi, lypsää, mittaa, erottelee ja irrottaa neljänneskohtaisesti • Optimaalinen vedinkaston suihkutus vedinkupin kautta irrotuksen aikana

KYSY LISÄÄ JA PYYDÄ TARJOUS!

0400 166 660 • mestarifarmi@mestarifarmi.fi • mestarifarmi.fi MAME_johannalle_uusi.indd 42

11.2.2021 14.27


N A S E VA S T I

Nasevassa tietoa lehmien kytkennästä, laiduntamisesta ja jaloittelusta

N

aseva dokumentoi tervey­ denhuollon tuottamaa tietoa, jota hyödynnetään muun muassa kuluttaja­viestinnässä, julkisten ruoka­palveluiden hankintakriteereinä, lisä­arvo­teki­ jöinä viennissä sekä tutkimuksen ja terveydenhuollon kehittämis­ työssä. Lypsykarjatiloista jo yli 93 % kuuluu Nasevaan ja tiedon luotettavuuden varmistaa ulko­ puolinen sertifiointitaho. Lehmien laiduntamista arvioi­ daan asteikolla 1–3. Arvion 1 (=Hyvä) edellytyksenä on, että kaikki ryhmän eläimet laiduntavat kesäisin vähintään 3 kk ajan 6 tuntia vuorokaudessa, ja laidun­ rehu kattaa osan päivittäisestä karkearehuruokinnasta. Arvio 2 (=Tyydyttävä) tarkoittaa, että

osa ryhmän eläimistä laiduntaa ja että lainsäädäntö täyttyy kytkettynä pidettävien eläinten osalta. Arvio 3 saadaan silloin, kun eläi­ met eivät laidunna. Vuonna 2020 lypsylehmistä 73,1 % sai arvion 1; 14,3 % arvion 2 ja 12,6 % arvion 3. Jaloittelussa vastaavat luvut oli­ vat 19,8 % (1), 33,8 % (2) ja 46,4 % (3). Arviota 1 (=Toimintatapa hyvä) käytetään, kun kaikki ryhmän eläi­ met jaloittelevat säännöllisesti ym­ päri vuoden sääolot huomioiden. Jaloittelualueen on oltava siisti ja tarkoituksenmukainen. Arvio 2 (=Tyydyttävä) annetaan, kun osa ryhmän eläimistä jaloittelee tai jaloittelu on satunnaista. Kun tilal­ la ei ole järjestetty ympärivuotista jaloittelua tai jaloittelualueen kunnossa on selkeitä puutteita,

alue on ulosteen likaama tai lietty­ nyt tai eläimille vaarallinen esi­ merkiksi alustan kunnon tai aita­ rakenteiden osalta, annetaan ja­ loittelusta arvio 3. Lypsylehmien vapaa liikkumi­ nen jakautui seuraavasti: 41,99 % (1), 19,98 % (2) ja 38,04 % (3). Arvio 1 tarkoittaa, että kaikki ryhmän eläimet ovat pihatossa tai ryhmäkarsinoissa. Arvio 2 sitä, että osa ryhmän eläimistä on pihatossa tai ryhmäkarsinoissa ja osa kytket­ tyinä parsissa. Arviossa 3 kaikki ryhmän eläimet ovat kytkettyinä parsissa. ERJA TUUNAINEN Asiantuntijaeläinlääkäri, Naseva KATI KASTINEN Laatupäällikkö, ETT ry

LAATUA REHUNSÄILÖNTÄÄN Silotite-kalvot ja Baletite-muovit nyt Teollisuushankinnan valikoimassa! Puhalletut, liimalliset monikerroskäärintäkalvot Vahvuus 25 µm UV-suoja 12 kk Pahvihylsy • 500 mm/1800 m, valkoinen • 750 mm/1500 m, valkoinen ja vaaleanvihreä • 750 mm/1650 m, valkoinen ja vaaleanvihreä, patentoitu käärepakkaus

SILOTITE PRO

UV-suoja 12 kk, pahvihylsy Patentoitu käärepakkaus Vahvuus 20 µm • 750 mm/2000 m, valkoinen ja vaaleanvihreä

BALETITE GO -SIDONTAMUOVIT Vahvuus 20 µm, patentoitu käärepakkaus • 1280 mm/1650 m, UV-suojattu • 1380 mm/ 1650 m

BIOMIN BIOSTABIL PLUS

Nurmien, apilan, sinimailasen ja kokoviljan säilöntään. 1 pss/50 t säilörehua. Käy kuiva-aineelle 25-50 %. Mikrobikannat: Lactobacillus brevis IFA 92 (DSM 23231), 1k20718 Lactobacillus plantarum (DSM19457) ja 1k20742, Lactobacillus kefiri (DSM 19455) 74,-/pss sis. alv 14 %

KYSY LISÄÄ: Markus Anttiroiko 0400 792 604 markus.anttiroiko @teollisuushankinta.fi Magnus Fagernäs 0400 792 605 magnus.fagernas @teollisuushankinta.fi

Oy Teollisuushankinta TH Ab puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

MAME_johannalle_uusi.indd 43

11.2.2021 14.27


Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa

󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾

Värit

valk., vihreä, pun.

Halkaisija

280 mm

Rullan pituus

3850 m

Vetolujuus

270 (280) kg

Leveys

1230 mm

UV- Suoja Kantokahvat 28 % enemmän metrejä rullassa Takuumitta 3850 m joka rullassa Valmistettu neitseellisestä HDPE:stä Varoitusmerkki 70 m ennen rullan loppumista

Toimii kaikissa koneissa

󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾

Paaleja per rulla 25 (+10 %)

7 Kerroksia

Tikkatesti**

n. 90

Pituus

1650 m

Novatex on vuonna 1977 perustettu italialainen käärinverkkojen valmistaja. Novatex-verkot ovat tunnettuja lujuudestaan, hyvästä levittyvyydestään ja laajoista testauksista eri koneilla. Tuotannosta yli 70 % suuntautuu vientimarkkinoille. Tama-yhteistyön ansiosta Novatex-verkoissa käytetään verkkoa hyvin levittävää teknologiaa. Novatex yhdessä Taman kanssa tuottavat yli 50 % maailman käärintäverkoista, yli 1,3 miljoona rullaa.

350 gr

Power XL -käärintämuovi

Paalin ilmatiiviys***

Winner-käärintäverkko

Värit

valk., vihreä, musta

Paksuus

22 µ (micron)

Rullan pituus

1650 m

Teknologia

7-kerros

Leveys

750 mm

10% enemmän metrejä rullassa Vähemmän rullan vaihtoja Vähemmän pakkausjätettä Edullinen metrihinta 7-kerros teknologia antaa erinomaiset mekaaniset ominaisuudet, mm. minimaalinen hapenläpäisy

Power-sidontamuovi

Made in Italy

"Viiden tähden tuote!"

Laadukas verkko varmistaa onnistuneen käärinnän ja optimaalisen säilyvyyden. Tiiviin paalin aikaansaaminen vaatii verkolta huippuominaisuudet. Verkkoa hyvin levittävä teknologia varmistaa, että verkko säilyttää aina oikean leveyden paalauksen aikana. Ainutlaatuiset mekaaniset ominaisuudet varmistavat paalien turvallisen siirtelyn ja säilyvyyden. Jokainen Novatexrulla sisältää varmasti pakkauksessa ilmoitetun määrän verkkoa.

Värit

valkoinen

Rullan pituus

2000 m

Leveys

1280 ja 1380 mm

Paksuus

16 µ (micron)

Teknologia

7-kerros

7 kerrosta

󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾

󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾 󶬾󶬾

Vaihtoehto käärintäverkolle Minimaalinen hapenläpäisy Helpompi kierrättää Ei jäädy kiinni rehuun

UV-Suoja Paremmat mekaaniset ominaisuudet Tarkemmat toleranssit Parempi happisulku Parempi liimautuvuus Premium-suorituskyky Markkinoiden vahvimmat tuotteet

Finnlacto Oy:n markkinoimat käärintämuovit valmistaa Aspla Sa, joka on osa Armando Alvarez groupia. Armando on yli 400 000 tonnin vuosituotannollaan maailman suurimpia muovin jalostajia. Maatalouskalvoissa yritys on maailman suurin. Kaikki Power-käärintämuovit valmistetaan huippumodernilla 5- ja 7-kerros puhallustekniikalla. Monikerrosteknologia mahdollistaa juuri oikeiden ominaisuuksien sijoittamisen oikeisiin kohtiin. Näin varmistetaan, että kalvojen mekaaniset ja rehunsäilönnälliset ominaisuudet ovat huippuluokkaa. Kaikista Power-käärintäkalvoista on saatavilla viralliset EN-testitulokset.

Myynti: Valmakaupat Tuomas 050 541 3112 • www.finnlacto.fi

MAME_johannalle_uusi.indd 44

11.2.2021 14.27


)

alez oain. pken ja ta et.

TAL

OUS

SANNA NOKKA Johtava asiantuntija Palvelukehitys ja lypsykarjan tuotosseuranta ProAgria Keskusten Liitto

Kotoisten rehujen tuotantokustannukset selville uuden palvelun avulla VILJELYKASVIEN TUOTANTOKUSTANNUSLASKENNAN TYÖKALU AUTTAA HAHMOTTAMAAN OMAN REHUNTUOTANNON KUSTANNUKSIA.

M

aito syntyy hyvästä ja laadukkaasta re­ husta, jota on tarjolla lehmälle koko ajan. ProAgrian Ruokinnan ohjaus -tiloilla vuonna 2019 kotois­ ten rehujen osuus oli 61 prosenttia lypsävien syömistä rehuista ja säilö­ rehun osuus 53 prosenttia. Näiden kotoisten rehujen tuotantokustan­ nuksia ei tilastojen mukaan lasketa monellakaan tilalla. Tuotantokus­ tannukset ovat asia, johon maito­tila­yrityksessä voi eniten vaikuttaa, joten niiden selvittäminen on tilan talouden kannalta oleellista. Mitä mittaat, sitä voit parantaa. PROAGRIA on uudistanut viljely­kas­ vien tuotantokustannuslaskennan työkalun, joka on jo asiantuntija­ käytössä ja joka on kevään aikana tulossa myös maitotilayrittäjien saa­ taville. Työkalu on osa Minun Maa­ tilani -ohjelmistokokonaisuutta. Myös tuotantokustannusten lasken­ tapalvelu uudistuu kuluvan vuoden aikana ja tavoitteena on saada yhä useampi maitotilayrittäjä laskemaan kotoisten rehujen kustannuksia joko itse tai asiantuntijan avulla. Tuotan­ tokustannuslaskelmien tulokset tal­

”Satotaso toimii jakajana laskettaville kustannuksille.”

lentuvat ProAgrian Lohkotietopank­ kiin, jonka kautta voi vertailla tulok­ siaan muiden tilojen kustannuksiin. Tärkeintä on laskelman analysointi ja kehittämistoimenpiteiden pohdin­ ta ja toteutus tulosten perusteella. LÄHTÖTIETOJEN keruuta helpotta­ vat kasvukauden aikaiset muistiin­ panot. Tuotantokustannusta lasket­ taessa tärkeä lähtötieto on satotaso, jolla on suuri merkitys, koska se toi­ mii jakajana laskettaville kustannuk­ sille. Satotason määrittäminen on hyvä tehdä sadonkorjuun edetessä esimerkiksi kirjaamalla ylös siilolle ajetut kuormamäärät. Rehumäärät

voidaan arvioida myös varastoista. Ohjeita satotason määrittämiseen löytyy paljon erilaisten hankkeiden nettisivuilta. Työn osuuden laske­ mista varten kannattaa kirjata myös eri työvaiheissa käytetty työaika heh­ taaria kohti. Muuttuvat kustannuk­ set eli siementen, lannoitteitten, säilöntäaineiden ja kasvinsuojelu­ aineiden määrät on hyvä kirjata töi­ den edetessä. Tämä helpottaa myös lohkomuistiinpanojen tekemistä. Tuotantopanosten hinnat löytyvät kirjanpidosta. Lisäksi laskelmassa huomioidaan yleisiä kustannuksia, jotka kohdennetaan kaikille tilan hehtaareille. KIINTEÄT kustannukset muodos­ tuvat tilalla olevista rakennuksista, koneista ja pellosta. Pellon ja ojituk­ sen kustannuksista lasketaan keski­ määräinen kustannus, joka on sama tilan kaikille peltohehtaareille. Mui­ ta kiinteitä kustannuksia ovat konei­ den ja rakennusten poisto, korko ja kunnossapito. Ensimmäistä laskel­ maa tehtäessä kone- ja rakennus­ luettelon laatiminen vaatii enemmän aikaa kuin seuraavina laskelma­ vuosina, jolloin voidaan hyödyntää aiem­paa laskelmaa. MAITO JA ME * 45

MAME_johannalle_uusi.indd 45

11.2.2021 14.27


T Y IJAL T N KYS NTU ASIA

A

Miten tilan valkuaisomavaraisuutta voi parantaa?

L

ypsylehmä saa valtaosan tarvitsemastaan valkuaisesta säilörehusta. Säilörehun valkuaisarvoon vaikuttavat korjuu­ aste ja käymislaatu. Hyvä sulavuus lisää ohutsuolesta imeytyvän valkuai­ sen (OIV) määrää. Vähäinen säilö­ rehun käyminen pitää valkuaisen laadun parempana. Nämä molem­ mat lisäävät syöntiä, jolloin eläimen OIV:n saanti lisääntyy. Nurmipalko­ kasveilla (mm. apilat, virnat ja mailaset) voidaan parantaa nurmi­rehu­ jen valkuaissaantoa. Tilan valkuaisomavaraisuutta voidaan lisätä viljelemällä valkuais­ kasveja, joista rypsi on parasta

valkuais­rehua nurmisäilörehun täy­ dentämiseen. Tärkkelystä sisältävät herne ja härkäpapu ovat myös hyviä valkuaislisiä. Valkuaiskasvit tuovat vaihtelua tilan viljelykiertoon ja niil­ lä on eri­lainen tauti- ja tuholaiskanta kuin viljoilla ja nurmilla. Hernettä ja härkäpapua voidaan viljellä puitavaksi, korjata vihanta­ rehuna tai yhdessä viljojen kanssa kokoviljasäilörehuna. Vihantana korjattaville rehuille käytetään eri lajikkeita kuin puitaville. Herne ja härkäpapu ovat erinomaisia esi­ kasveja, niillä on pieni lannoitus­ tarve, ne sitovat typpeä maaperään kasvukauden aikana sekä parantavat

SARI PERÄLÄ Osuuskunta Maitosuomi Va l i o A r t t u r i ® -a s i a nt u nt i j a

pellon kasvukuntoa ja raken­netta. Niiden viljelyyn käy sama kalusto kuin viljakasveille, ja karkearehuk­ si korjattaessa pärjätään nurmisäilö­ rehun korjuukalustolla. Hyvä hehtaarisato tuottaa paljon valkuaista, ja sillä on merkittävä vaikutus tuotantokus­tannuksiin. Valkuaiskasvien sovit­ta­­minen viljely­ kiertoon vaatii tarkkuutta. Niitä vil­ jellään korkeintaan joka viides vuosi, ja näin kasvustot pysyvät terveinä ja satotasot korkeina. Uusia lajikkeita kannattaa suosia, sillä ne tuottavat korkeampia valkuaispitoisuuksia. Tilan maalajien merkitys korostuu palkokasvien viljelyssä.

KOERUOKINNOISSA ERINOMAISESTI MAITTANUT UUTUUS! EUROLAC MYSLI Eurolac Myslin valmistaja on Euroopan kärkitoimijoita vasikoiden ravitsemuksessa ja ruokintatutkimuksessa. • Myslin perusraaka-aineina ovat hyvin sulavat, kypsennetyt ohra- ja maissihiutaleet. • Valkuaista mm. rapsirouheesta, maissista ja sinimailasesta. • Sisältää optimaaliset annokset vasikan terveyttä ja kehitystä tukevia vitamiineja ja hivenaineita, joten sopii hyvin vasikan ainoaksi väkirehuksi juoman lisäksi. • Voidaan käyttää täydennysrehuna ensimmäisestä elinviikosta alkaen.

KYSY LISÄÄ JA PYYDÄ TARJOUS

Markus Anttiroiko 0400 792 604 markus.anttiroiko @teollisuushankinta.fi

Eurolac Mysli on soijaton ja GMO-vapaa FCA-sertifoitu täydennysrehu. 25 kg/säkki, 30 sk/lava.

Lisätietoa tuotteista:

MAME_johannalle_uusi.indd 46

Oy Teollisuushankinta TH Ab puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

11.2.2021 14.27


T Y ÄRIL K KYS Ä INLÄ ELÄ

Ä

Onko jollain lehmillä luontaisesti korkeampi vastustuskyky?

L

ehmän vastuskykyyn vaikut­ tavat monet asiat, joista tär­ keimpiä ovat elimistön puo­ lustuskyky taudinaiheuttajia vastaan sekä ympäristön tautipaine. Elimis­ tön puolustuskykyyn vaikuttavat perinnölliset ominaisuudet mutta myös sopiva ruokinta ja utaretuleh­ duksen kohdalla vetimen pään kun­ to. Jos lypsy rasittaa ja vaurioittaa vetimenpäitä, bakteerit pääsevät vetimen sisään helpommin ja jopa asettuvat asumaan rikkinäiseen vetimenpäähän. Hyvään vastustuskykyyn tähtäävä jalostus on vaikeaa, koska siihen vai­ kuttavat useat geenit, joita kaikkia ei

vielä edes tunneta. Kun jalos­tuksessa otetaan huomioon esimer­kiksi utare­ terveys, lähestytään samaa tavoitetta. Stressi laskee elimistön puolustus­ kykyä lehmilläkin. Suuri tuotos, muut sairaudet tai epäsuotuisat olosuhteet voivat aiheuttaa lehmälle stressiä. Yksilöllisiä eroja vastustuskyvyssä siis löytyy, mutta syitäkin on monia. Tautipaineen hallinta on tärkeää, koska siihen pystymme yleensä eni­ ten itse vaikuttamaan. Mitä vähem­ män lehmän ympäristössä on taudinaiheuttajia, sitä paremmin lehmä pystyy niiltä puolustautumaan. Puhtaat vetimet lypsyssä ja desin­ fioiva vedinsuihke auttavat vähentä­

H E L I S I M OJ O K I Apulaisprofessori Helsingin yliopisto

mään utareeseen kohdistuvaa tautipainetta. Hyvä ja toimiva tilan tautisuojaus estää uusien taudin­ aiheuttajien pääsyä navettaan. Kysyjä on havainnut omassa karjassaan piileviä utaretulehduksia – ei kuumetta, syönti sujuu ja maito näyttää maidolta, mutta näytteissä paljastuu yllätyksiä. Mikäli tilalla on paljon piilevää utaretulehdusta, kannattaa eläinlääkärin kanssa pe­ rehtyä seuraavalla terveydenhuolto­ käynnillä erityisesti utareterveyteen. Utaretulehdus on monisyinen sai­ raus, jonka ilmenemiseen vaikutta­ vat monet asiat niin lehmässä, sen hoidossa kuin ympäristössäkin.

ANALYYSITULOKSET NOPEASTI Viljavuustutkimustulokset alle 3 viikossa Mikkelistä Rehut NIR-analyysinä 3 - 5 päivässä P. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli (lähetä rehunäytteet Mikkeliin) P. 044 5885 262 • Nuottasaarentie 17 • 90400 Oulu

www.eurofins.fi/agro • viljavuuspalvelu@eurofins.fi

MAME_johannalle_uusi.indd 47

11.2.2021 14.27


Maidontuotannon automaatio käyttöösi Lelyn automaatioratkaisuiden avulla tehostat niin lypsyä, ruokintaa kuin pihaton puhtaana pitoakin. Ota yhteyttä myyjiimme, niin etsimme yhdessä juuri sinun tilallesi sopivan ratkaisun. Yhteystiedot: www.nhk.fi

MAME_johannalle_uusi.indd 48

11.2.2021 14.27


LAB

OR

RIO AT O

SSA

MINNA-KAISA MAUNUMAA Kehitysvastaava Seinäjoen aluelaboratorio Va l i o O y

Rehunäytetietojen sähköinen lähetys pilottivaiheessa PIAN REHUNÄYTTEEN TUNNISTETIETOJEN LÄHETYS ONNISTUU MOBIILISOVELLUKSEN JA VIIVAKOODIN AVULLA.

R

ehunäytteiden tunnis­ tetietojen lähetykseen on luotu sähköinen näytesaate. Saatteen ensimmäinen pilo­ tointivaihe toteutettiin maitotilayrit­ täjien testausryhmän kanssa marras­ kuun puolivälissä. REHUNÄYTTEEN tiedot voidaan lähettää sähköisesti laboratorioon Valman mobiilisovelluksella. Tun­ nistetiedot kohdistetaan rehunäyte­ pussissa olevaan 13-merkkiseen ja 83-alkuiseen viivakoodiin. Tiedot jäävät talteen Valmaan sähköisten näytesaatteiden näytölle, josta voi seurata näytteen tilaa ja saapumista laboratorioon.

”Pilotointia eli testausta tehdään vaiheittain.”

SÄHKÖISEN näytesaatteen täydentämisestä löytyy video-ohje Valman Valio Laboratorio -palveluista: Ohjeet ja oppaat / Näytesaatteet ja näytteenotto-ohjeet / Sähköiset näytesaatteet. Sähköisen näytesaatteen käyt­ töönotosta tullaan tiedottamaan tarkemmin Valmassa. Rehunäytepussin sulkevan sinisen suojateipin poistaminen onnistuu parhaiten taittamalla ensin suojateippi näkyviin ja tarttumalla suojateipin kulmaan.

LABORATORIOSSA tunnistetiedot luetaan rehunäytepussin yksilöllises­tä viivakoodista laboratorion tietojärjestelmään. Tulokset näytteestä tulevat tuttuun paikkaan Valmaan Analyysit–Rehunäytteet -palstalle. Pilotointia eli testausta tehdään vaiheittain. Testausvaiheen jälkeen tehdään havaittuihin havaintoihin korjaukset. Tämän jälkeen toteute­ taan seuraava pilotointivaihe, kunnes todetaan toiminto käyttöönotettavaksi. MAITO JA ME * 49

MAME_johannalle_uusi.indd 49

11.2.2021 14.27


ESA MANNINEN Neuvontapäällikkö Va l i o Ly p s y - p a l ve l u t

Lypsyssä talous ja lehmien terveys kulkevat samaa latua

L

TUNNUSLUVUISTA APUA SEURANTAAN.

ypsy on tehokasta silloin, kun työsaavutus on hyvä ja kun leh­ mien utareterveys pysyy hyvänä eikä mai­ don laatu vaarannu vaikkapa puutteellisten rutiinien vuoksi. Työsaavu­ tuksen mittareina voidaan käyttää esimerkiksi lypsettyä maitomäärää litroina per työtunti. Tämä luku on varsin helposti käsin laskettavissa, mikäli sitä ei löydy lypsyjärjestelmän rekisteröimistä tiedoista. Tavoitteeksi voidaan asettaa nykyisen työsaavutuksen parantaminen, mikä tarkoittaa käytännössä maitolitraa kohti lasketun työkustannuksen pienentämistä. UTARETERVEYDEN mittarina voi käyttää esimerkiksi tuotosseurannan näytteiden solupitoisuuslaskentaa. Valmassa on nähtävissä TUSE-näyt­ teiden yli 200 000 solua/ml sisältä­ vien näytteiden osuus, jonka tulisi olla alle 10 %. Tähänkin mittariin pätee tilakohtainen lähtötilanne ja sen perusteella tehty tavoitteenaset­ telu. Parempi utareterveys merkitsee muun muassa alentuneita lääkintä­ menoja ja tehokkaampaa lypsytyötä. Utareterveyden kannalta hyvin tehty lypsy ei ole ristiriidassa hyvän työsaavutuksen kanssa. Utareen pyyhkiminen, alkusuihkeet, lypsimen oikea-aikainen kiinnittäminen sekä mahdollisimman korkea lypsimien irrotusvirtaus lyhentävät lehmä­kohtaista koneaikaa. Lyhyt koneaika ja

tyhjälypsyn välttäminen vähentävät vetimen rasittumista. Vedinkana­ valtaan joustava ja ehjä vedin pystyy parhaiten estämään tulehduksia aiheuttavien bakteerien pääsyn utareen sisälle.

”Työsaavutuksen mittareina voidaan käyttää lypsettyä maitomäärää litroina per työtunti.”

tulevien lehmien olla puhtaita. Mikäli näin ei ole, pitää lehmien olosuhteita navetassa parantaa. Lehmien siirty­ miset lypsyasemalle ja sieltä pois tulee hoitaa rauhallisesti. Tähän vaikuttavat sekä siirtymisolosuhteet että myös lehmiä siirtävien ihmisten toiminta. Ihmisen ei tule menettää malttiaan eläinten käsittelyssä, sillä jo huutaminen voi häiritä lypsyä.

OPISKELUMATERIAALIA

• Valman Valio Lypsy -palve-

luiden kirjastoon on tulossa videotallenne ja diasarja, jossa kerrotaan lähemmin asemalypsyn periaatteista.

V

• Seuraa Valman uutisointia

tai käy katsomassa https:// maitotilayrittajat.valio.fi/ fi-FI/Valio_Lypsy/Kirjasto

VAKIINTUNEITA ”Näin me ollaan aina tehty” -rutiineja kannattaa tar­ kastella kriittisesti. Hyvän lypsyrutii­ nin kehittäminen ja ylläpitäminen on haaste tiloilla, joissa lehmien lypsystä vastaa useampi henkilö, sillä tilan kaikkien lypsäjien lypsyrutiinien tulisi olla samanlaiset. Lypsäjien työskentelyvälineiden ja -olosuhtei­ den tulisi olla sellaiset, että houkutus rikkoa yhdessä sovittuja rutiineja olisi mahdollisimman vähäinen. Jotta lypsäjät pystyisivät toimi­ maan suunnitellusti, pitää lypsylle

LYPSYN ”WIN -WIN -VALMENNUSTA”

• Osuuskuntasi Valio Lypsy-

asiantuntija voi halutessasi tulla arvioimaan lypsyä. Yhteenvedossa saat koke- neiden silmien tekemiin havaintoihin ja edistyksellisiin VaDia-mittauksiin perustuvia parannusehdotuksia.

50 * MAITO JA ME

MAME_johannalle_uusi.indd 50

11.2.2021 14.27


Lypsyn tunnusluvut käyttöön Taulukkoon on kerätty joitakin esimerkkejä tunnusluvuista. Näitä seuraamalla voi arvioida, mihin kohtiin lypsyssä tulee panostaa.

Tunnusluku

Kuvaus

Mitkä vaikuttavat

Maitomäärä/työtunti

Lypsykerran kokonaismaitomäärä jaettuna lypsäjien työajalla

Kaikki osatekijät: lehmät, olosuhteet, lypsäjät, rutiinit, aseman koko

Maitomäärä/tunti/lypsypaikka

Lypsypaikalla lypsetty maitomäärä tunnissa

Samat kuin yllä, mutta aseman koon vaikutus on välillinen ja pieni

Kahden ensimmäisen minuutin maitomäärä tai osuus lypsykerran maitomäärästä

Lehmäkohtaisten arvojen keskiarvo. Lypsyasemien maitomittareiden keräämän tiedon perusteella laskettu.

Esikäsittelyrutiinin onnistumisen mittari

Lypsyaseman täyttö- ja tyhjennysajat

Kuinka kauan aseman täyttö ja/tai tyhjentäminen kestää

Eläinliikenteen sujuvuutta ja lehmien käsittelyä kuvaava

Soluttavien lehmien osuus prosentteina

Niiden lehmien osuus, joiden TUSEnäytteen soluluku on yli 200 000/ml.

Lypsy, olosuhteet, ruokinta. Lypsyssä tapahtuneen muutoksen vaikutus on nähtävissä silloin, kun olosuhteet ja ruokinta eivät merkittävästi muutu.

UTARETERVEYDEN YKKÖSET Valitse vedinkaston tehoaine taudinaiheuttajan mukaan KENODIN SD

KENOMINT SD

KENOMIX SD

Käyttövalmis jodipohjainen (3000 ppm) vedinkastoaine (kastettava tai suihkutettava). Ihoa suojaavia ja elvyttäviä aineita 12 % (Lanolin, Sorbitol ja Glyseriini). Soveltuu myös robottilypsyyn. 20, 60 ja 200 litraa.

Klooriheksidiinipohjainen (5000 ppm) käyttövalmis vedintenkastoaine (kastettava tai suihkutettava). Ihoa suojaavia ja elvyttäviä aineita 12 %. Minttuöljyä. Soveltuu myös robottilypsyyn. 20, 60 ja 200 litraa.

Kuuriluontoisesti vakaviin utareterveysongelmiin. Klooridioksidipohjainen vedinkasto.

• • • •

Selvitä karjasi yleisimmät utaretulehduksen taudinaiheuttajat ja valitse vedinkaston tehoaine sen mukaan. Muista ylläpitää vedinten ihon kuntoa valitsemalla vedinkasto, joka on mahdollisimman hoitava! Vetimen ihosta noin 2/3 tulee peittyä vedinkastoaineella - vedinkasto ei toimi, jos se ei osu vetimiin. Hyödynnä terveydenhuoltoeläinlääkärisi osaamista myös vedinkaston valinnassa!

Lisätietoa tuotteista:

MAME_johannalle_uusi.indd 51

Sisältää ihoa suojaavia ja elvyttäviä aineita. 19 l + aktivointiaine 1 l

Anri Timonen • Eläinlääketieteen tohtori, erikoistuva eläinlääkäri • Erityisosaaminen: utareterveys, tarttuvat taudit ja ruokintaperäiset ongelmat • Puh. 050 520 3102

Oy Teollisuushankinta TH Ab puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

11.2.2021 14.27


OSALLISTU maaliskuussa täjien ai m totilayrit riin. aa in some-web aana er vi a ss ri Webinaa im Anna Länsisal ot ed ti Keisala. Lisä nä pä lähem Valmasta.

Anna Länsisalmi-Keisala ja Ranua-lapinlehmähieho, joka aikoo seurata emänsä Nuorgamin sorkanjäljissä somelehmäksi. Taustalla myös tilan joulukuun harjoittelijat Alisa ja Carita sekä kanavalla esiintyvät koirat Konna ja Shira.

Maitotila siirtyi someen ANNA LÄNSISALMI-KEISALAN MAALAISJÄRKIYOUTUBE-KANAVALLA ON JO YLI 24 000 TILAAJAA.

E

T E K S T I A N N A J A L A S - K A R J A L A I N E N VA LO K U VA O S S I K E I S A L A

lämä maitotilalla on yhä useammalle kaupunkilaiselle aivan vierasta. Mitä tilalla tehdään aamulla, päivällä ja illalla? Missä vasikat ovat ja miten niitä hoidetaan? Mitä kaik­ kea yhden päivän aikana tehdään? Anna Länsi­salmi-Keisalan luotsaa­ man Maalaisjärki-kanavan kautta kuka tahansa pääsee sukeltamaan Keisalan tilan arkeen YouTubessa, Instagramissa ja Facebookissa. ”Alun perin olen ihan kaupunki­ laistyttö Keravalta. Olen kyllä nuo­ resta asti viettänyt paljon aikaa kave­ rini maitotilalla ja hoitanut lehmiä. Innostuin näyttelyistä ja sitä kautta löytyi myös puolisoni Ossi. Ja nyt

olen tässä. Käytäntö on opettanut kaiken sen mitä osaan, niin lehmien kanssa kuin somessakin. Koulutuk­ seltani olen tradenomi. Kipinä sisällön tekemiseen syttyi alun perin ihan siitä, että minulle kertyi paljon kuvia ja tarinoita leh­ mistä, enkä halunnut täyttää niillä omia sometilejäni. Sitten ymmärsin, että tästä voisi olla iloa laajemmin­ kin. Koska olen itse kaupungista, tiedän, että elämä maitotilalla voi olla monelle aivan vierasta – ja kaikki sellainenhan on kiinnostavaa! Lisää tietoa tarvitaan, koska tietä­ mättömyys aiheuttaa usein myös ennakkoluuloja. Olen halunnut avoimesti viestiä siitä, miten asiat meidän tilalla tehdään. Osaan ker­-

toa asioista helppotajuisesti ilman ammattisanastoa, koska olen itsekin tavallaan ulkopuolelta näihin ympy­ röihin tullut. Aluksi tein sisältöä Instagramiin ja Facebookiin. Nimi Maalaisjärki oli isoveljeni ehdotus, ja hän myös kan­ nusti minua siirtymään YouTubeen, mistä on nyt tullut pääkanavani. Instagramiin on helppo luoda sisäl­ töä nopeasti, kun taas videoiden editoimiseen menee aina hieman enemmän aikaa. Seuraajani ovat monen ikäisiä, taaperoista keski-ikäisiin ja myös vanhuksiin, jotka saattavat muistella omaa aikaansa tilalla. Lapsia kiin­ nostaa maatilan elämä ja heiltä saan myös paljon kysymyksiä ja

52 * MAITO JA ME

MAME_johannalle_uusi.indd 52

11.2.2021 14.27


Parhaat merkit kommentteja. Kuulin juuri esimerkiksi, että minä ja koirani Shira olimme päässeet erään taaperon ensimmäisten sanojen joukkoon heti äidin ja siskon jälkeen. Se on melkoinen kunnianosoitus. POSITIIVINEN palaute onkin ollut paras kannustin sisällön tekemiseen. On kiva kertoa meidän elämästä ja koen, että sillä on merkitystä laajemminkin. Aikaa tämä tietenkin vie, ja välillä sitä on vaikea löytää, kun maatilalla saa ihan täyden työpäivän tehdä ja neljä hevostakin vaativat osansa. Negatiivista palautetta ei ole oikeastaan tullut. Positiivinen esimerkki voi vaikuttaa todella paljon. Jopa tilallisten lapset ovat kertoneet innostuneensa osallistumaan tilan töihin videoideni avulla. Palautteissa masennuksesta tai ahdistuneisuushäiriöistä kärsivät ihmiset ovat myös kertoneet saaneensa helpotusta, kun ovat saaneet seurata elämääni eläinten kanssa. Maidon ja tuotantoeläinten ympärille on luotu yhteiskunnallisessa keskustelussa monesti negatiivista imagoa, jota on mielestäni mahdollista avoimuudella purkaa. Eräskin seuraaja sanoi juoneensa huonolla omatunnolla maitoa, mutta nyt kanavani kautta on ymmärtänyt, että kyllä sen voi aivan hyvin mielin tehdä. Kanavani palkittiin vuoden opetuskanava -pal­kinnol­la Creator Awards YouTube-gaalassa, ja olen kuullut, että oppilaitoksissa katsotaan videoitani paljon. Olin tosi otettu tästä palkinnosta ja sain sitä kautta lisää innostusta tekemiseeni. Yhä saan päivit­ täin kommentteja, että seuraajani ovat oppineet ja oppivat jatkuvasti lisää. Sellaiset kommentit läm­ mittävät mieltä. Joitakin tekemiäni sisältöjä on jaettu myös Valion sosiaalisen median kanavissa ja yhteistyölle toivotta­ vasti saadaan jatkoa. Se on taas yksi uusi tapa vaikut­ taa mielikuvaan maitotilallisista ja elinkeinosta.”

Jourdain on maailman ykkönen nautakalusteissa. Suositut, hiljaiset lukkoaidat, vinoputki- ja hankoaidat, karsina-aidat, ruokintakehät. Kiinnikkeet helppoon asennukseen.

Pehmeyttä ja pitoa. Karjasi hyvinvointiin korkealaatuiset Kraiburg parsipedit ja kumimatot. Takuu jopa 10 vuotta. Vähäinen kuiviketarve!

Ransuco Oy | puh. 02-484 080 | www.ransuco.fi

mestarifarmi - MEILTÄ KAIKKI M AIDONTUOTANTOON -

SEURAA VALIOLAISIA TILOJA SOMESSA

@maalaisjärki

@peltomattilantila

@kyostilantila

@veittoontila

Keisalan tila, Töysä YouTube, Instagram ja Facebook

Kyöstilän luomutila, Orimattila Facebook, Instagram

Pelto-Mattilan tila, Hausjärvi Instagram

Veittoo-Paavolan tila, Teisko Instagram

Tässä vain muutamia esimerkkejä, somessa aktiivisia tiloja on monia muitakin. Etsi julkaisuja ja käytä itse julkaistessasi hashtagia #valiomaitoa. Näin julkaisusi löydet­tävyys paranee ja se saa laajemman yleisön.

FRonerehuntyöntäjä

Rehua aina saatavilla Korkeampi maitotuotos Työvoiman tarve pienempi Toiminnassa 24/7

KYSY LISÄÄ JA PYYDÄ TARJOUS 0400 166 660 • mestarifarmi@mestarifarmi.fi

MAME_johannalle_uusi.indd 53

11.2.2021 14.27


HEIDI HUTTUNEN Kehityspäällikkö Va l i o La at u - p a l ve l u t

Julkisten elintarvikehankintojen vastuullisuuskriteerit uudistuivat

M

KRITEEREISSÄ KOROSTUVAT NYT VASTUULLISUUS JA KESTÄVÄ ELINTARVIKETUOTANTO.

aa- ja metsätalousmi­ nisteriön uudistamien kriteerien tavoitteena on edistää kestävää elintarviketuotantoa ja lisätä julkisten hankintojen koti­ maisuusastetta. Julkisia hankintoja ovat muun muassa kuntien elintar­ vikeostot päiväkoteihin, kouluihin ja sairaaloihin sekä Suomen valtion omistaman Leijona Catering Oy:n hankinnat puolustusvoimien ja rikosseuraamuslaitoksen käyttöön. Julkiset keittiöt tarjoavat noin 380 miljoonaa ruoka-annosta vuo­ sittain. Suomen julkisten hankinto­ jen yhteenlaskettu arvo on vuosittain 35 miljardia euroa, josta elintarvike­ hankintojen osuus on yli 350 miljoo­ naa euroa. Julkisilla hankinnoilla on vaikutuksia työllisyyteen noin 80 000 henkilötyövuoden verran. Vaikka EU:n hankintadirektiivi kieltää pelkän kotimaisuuden käytön hankintakriteerinä, niin hallitus­ ohjelma kannustaa kuntia kuitenkin suosimaan lihan, kananmunien ja maidon osalta suomalaista lähi- ja luomutuotantoa. Tärkeää on, että asia olisi huomioitu kuntien elin­ tarvikestrategioissa. Julkisissa elintarvi­kehankinnoissa volyymit ovat

suuria, joten valituilla kriteereillä voidaan edistää yhä vastuullisempaa ruoantuotantoa ja kotimaisen ruoan käyttöä julkisissa hankinnoissa.

”Tavoitteena on myös lisätä julkisten hankintojen kotimaisuusastetta.”

VALTION kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy on koonnut uudistetut vastuullisuuskriteerit oppaaseen (Opas vastuullisiin elintarvike­ hankintoihin – suosituksia vaati­ muksiksi ja vertailukriteereiksi). Tavoitteena on, että elintarvike­ hankinnoissa käytetään hankinta­ kriteereitä, jotka edistävät ympä­ ristön kannalta hyviä viljelymene­ telmiä, elintarvike­turvallisuutta, ravitsemusta sekä eläinten hyvin­ vointia ja terveyttä, ja jotka edistä­vät samalla kestävää ruokahuoltoa ja ekologista kestävyyttä. Kriteerit on laadittu Motivan, Luonnonvara­ keskuksen, Reilun kaupan yhdistyk­ sen sekä elintarvike­alan yritysten ja muiden sidosryh­mien yhteistyönä. Hankintayksiköt voivat halutes­ saan käyttää oppaan vastuullisuus­ kriteerejä hankintojen tarjous­ pyynnössä vähimmäisvaatimuksina, hinta-laatusuhteen vertailuperus­ teina tai sopimusehtoina. Kriteerit on laadittu kahdelle tasolle: perus- ja edelläkävijätasolle.

54 * MAITO JA ME

MAME_johannalle_uusi.indd 54

11.2.2021 14.27


MAITOTUOTTEIDEN VASTUULLISUUS KRITEERIT OSIN JA TIIVISTETYSTI*:

• Maidon alkuperämaa on ilmoitettava (perustaso).

• Tuote-eräkohtainen tieto maidon alkuperästä on jäljitettävissä pakkaajalle asti (perustaso) tai meijerille asti (edelläkävijätaso).

• Maidossa ei saa olla mikrobilääkejäämiä. Lääk-

keitä käytetään vain sairaiden eläinten hoitoon eläinlääkärin määräyksestä. Antibioottien käytöstä tulee pitää kirjanpitoa (perustaso).

• Maidon on oltava vähintään 90 % (perustaso)

tai 100 % (edelläkävijätaso) on peräisin eläimistä, joille on vuosittain tehty eläinlääkärin suorittama terveydenhuoltokäynti. Tilalla on terveydenhuoltosopimus eläinlääkärin kanssa ja kirjallinen terveydenhuoltosuunnitelma. Vasikoiden mahdollinen nupoutus on tehty käyttäen rauhoitusta, puudutusta ja kivunlievitystä.

• Vähintään 60 % (perustaso) tai 100 %

(edelläkävijätaso) maidosta on oltava peräisin eläimistä, joita ei ole kasvatettu tai pidetty kytkettynä parteen.

• Vähintään 70 % (perustaso) tai 100 %

(edelläkävijätaso) maidosta on oltava peräisin lehmiltä, joiden sorkat on hoidettu säännöllisesti.

• Soijan käytön vähentäminen karjan ruokin-

nassa ja korvaaminen muilla kasviproteiineilla (perustaso).

• Palmuöljyn vähentäminen karjan ruokinnassa: Ruokinnassa ei ole käytetty palmuöljyä (edelläkävijätaso). Jos eläinten ruokinnassa käytetään palmuöljyä tai palmuydinöljyä, sen tulee olla tuotantojärjestelmästä, joka edistää vastuullista tuotantoa (perustaso) tai jolla varmistetaan vastuullinen tuotanto (edelläkävijätaso).

*Kriteerit kokonaisuudessaan esitellään yksityiskohtaisesti oppaassa: Opas vastuullisiin elintarvikehankintoihin – suosituksia vaatimuksiksi ja vertailukriteereiksi, Motiva (12/2020).

MAME_johannalle_uusi.indd 55

Vastuullisia ruokapalveluita

V

alio Food Solutions on mukana Vastuulliset ruokapalvelut -kehitysohjelmassa. Mukana on kymmenkunta toimijaa, jotka tuottavat ruoka­ palveluita julkisen sektorin asiakkaille. Hanke perus­ tuu maa- ja metsätalousministeriön ilmastoruokaohjel­ maan, jonka tavoitteina ovat yhteiskunnan siirtyminen kohti ilmastokestävää ruokajärjestelmää ja ruuan kulutuksen päästöjen vähentäminen.

LEADING MILK COOLING SOLUTIONS

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus • Lisävarusteena lämmöntalteenotto • Ympäristöystävällinen R134a kylmäaine Alueesi huolto (24h) ja myynti Järvelä: Jarkko Mäkelä Tomi Mustasalo Veli Pekka Poutanen Hämeenlinna: Juha Karjalainen Jyväskylä: Juha Mikkonen Jyväskylä: Ari Viitala Kaustinen: Pasi Leskinen Nivala: Kimmo Palovaara Oulu: Joonas Hietala

041 440 1172 041 440 1176 041 440 1179 041 440 1177 040 450 1020 040 905 2552 040 519 5756 0400 286 781 045 773 48748

WWW.KYLMAKARKI.FI

11.2.2021 14.28


VALIO OY

U U T T A V A L I O LT A

Pääsiäisenä on lupa herkutella! Valio.fi/ paasiainen

Suosikkijogurtti juotavana

V

aliojogurtti® on valloit­ tanut suoma­laisten sydä­ met jo yli 50 vuoden ajan – nyt kaikkien tuntema klassikko on saatavilla myös juotavana väli­ palana! Isosta pakkauksesta riittää useampaan lasilliseen. Makuina mansikka ja banaani. Tuotteet ovat laktoosittomia.

Tutut gurtit ISOMPINA

V

ähäsokeriset Valio Oddlygood® gurtit persikka & banaani ja omena & mango siirtyvät kasvi­ pohjaisissa tuotteissa suosittuun suurempaan 380 g pakkaus­ kokoon, josta riittää lusikoitavaa muutamaan välipalahetkeen.

Pian on jo pääsiäinen!

M

altatko odottaa maaliskuuhun vai maistuvatko mämmi ja rahka jo nyt? Valio.fi on täynnä toinen toistaan iha­ nampia pääsiäisherkkuja pashapavlovasta rahkapiira­ koihin ja keltaisina hehkuviin leivonnaisiin. Nappaa vinkit pääsiäisen jälkiruokiin, löydä uusi kakkusuosikkisi ja katso ideat myös suolaisiin tarjottaviin!

Aivan uusia Herkkuja

V

alio Herkku sarjaan saadaan suklaisia uutuuksia: pehmeän täyteläiset Valio Herkku vanukkaat, makuina suklaa sekä suklaa & suolainen kinuski sekä suussa sulavan kuohkea Valio Herkku suklaamousse. Uutuudet ovat aidoista, parhaista raaka-aineista tehtyjä makuelämyksiä pieniin herkutteluhetkiin. Tuotteet ovat laktoosittomia.

56 * MAITO JA ME

MAME_johannalle_uusi.indd 56

11.2.2021 14.28


U U T T A V A L I O LT A

Sopivasti potkua

V

alio ruokakerma sweet chili on helppo tapa tuoda makua ja lempeää tulisuutta kotiruokaan. Kokeile kastikkeisiin, keittoihin tai vaikka kiusauksiin. Tuote on laktoositon.

ARKI ON

parasta

#YHDESSÄPÖYDÄSSÄ

VALIO

TOIMIVAT

Kevyt mutta maukas uutuus

V

alio Oltermanni® kevyem-­ ­pi Cheddar 450g Valsa® – mukavasti makua mutta vähemmän rasvaa ja suolaa. Valio ValSa® maitosuola tuo juustoon makua maidon luontaisten mineraalien avulla.

RESEPTI

T

Kokkaa uutuustuotteilla – katso maukkaat ideat arkeen reseptiliitteestä!

Uudet Valio MiFU® maut

S

uositun Valio MiFU® tuoteperheen uutuus­ maut sopivat täydelli­ sesti arkikokkailuun. Mausteiset fajitas suikaleet sujahtavat mu­ kavasti vaikkapa tortillojen väliin ja bolognese jauhis käy monipuo­ lisesti kaikkeen, mihin paistettu jauhelihakin.

Tilan Oma Seos

TS Yleisnurmi

MAME_johannalle_uusi.indd 57

11.2.2021 14.28


N TA A A V TA A IOLL L A V

Vastuullisuus Ruotsin markkinoilla BIODIVERSITEETTI, LAIDUNTAMINEN SEKÄ MUUT KUUMAT AIHEET.

R

T E K S T I A N N A - J A L A S K A R J A L A I N E N K U VA T VA L I O

uotsissa vastuullisuus­ keskustelu on todella aktiivista, kertoo Valion Ruotsin media­ suhteita ja viestintää johtava Anette Björnlund. Tällä het­ kellä tapetilla ovat esimerkiksi ilmas­ tomerkinnät sekä vastuullisen ruoan standardit. HILJATTAIN Coop, vähittäiskauppa­ ketju 25 prosentin markkinaosuu­ della, teki vastuullisuusjulistuksen ja on luomassa mallia, joka tulee to­ dennäköisesti toimimaan esimerkki­ nä muillekin. Malli perustuu yhteis­ työhön, jota WWF tekee viidentoista johtavan vähittäismyyntikaupan sekä ruokavalmistajan kanssa. Mu­ kana ovat muun muassa Coop, ICA, Axfood, Arla, Lantmännen, Orkla ja Unilever. Tavoitteena on helpot­ taa vastuullisten valinto­ jen tekemistä tavalli­ selle kuluttajalle.

Coop tekee ensimmäisen vastuullisuusarvion perustuen tuotteen alku­ perämaahan. Jos tavarantoimittaja haluaa muuttaa tätä arviointia, sen täytyy kuvailla ja todentaa vastuulli­ suustekonsa jokaisen kriteerin koh­ dalla. Mallissa huomioidaan vaiku­ tukset biodiversiteettiin, ilmastoon, maaperän kasvukuntoon, veteen, torjunta-aineiden käyttöön, rehevöi­ tymiseen, eläinten hyvinvointiin ja antibioottien käyttöön, työolosuh­ teisiin, paikalliseen väestöön sekä lainsäädäntöön ja jäljitettävyyteen. Tähän joukkoon nousevat mahdolli­ sesti vielä terveyteen ja ravitsevuu­ teen sekä pakkaukseen ja muovien käyttöön liittyvät kriteerit. VALIO pärjää hienosti useimmilla näistä osa-alueista, mutta me voisim­ me kertoa teoistamme vielä selvem­ min ja systemaattisemmin – osoittaa, miten työskentelemme vastuullisuu­ den eteen ja millä tavoin seuraamme

sen toteutumista. Esimerkiksi miten toimiemme avulla minimoimme torjunta-aineiden käyttöä, paran­ namme maaperän kasvukuntoa ja edistämme biodiversiteettiä eli luon­ non monimuotoisuutta. Vastuulli­ suuslisä on hieno osoitus työstä, jota teemme eläinten hyvinvoinnin eteen. ELÄINTEN hyvinvoinnin kannalta suurin ero Suomen ja Ruotsin välillä on laiduntamisessa. Ruotsissa kaik­ kien lehmien on päästävä laitumelle ulos vähintään kolmen kuukauden ajaksi kesällä. Tämä on myös kritee­ ri, jota käytetään julkisissa hankin­ noissa: julkisiin palveluihin voidaan ostaa maitoa ainoastaan tavarantoimittajilta, jotka sitoutuvat laidun­ tamiseen. Valio voi tarjota näihin kilpailutuksiin vain luomumaitoa, joka taas ei ole hinnaltaan kilpailu­ kykyistä. Muilta osin toimintatapam­ me ovat hyvin linjassa kriteeristön kanssa.

58 * MAITO JA ME

MAME_johannalle_uusi.indd 58

11.2.2021 14.28


LUONNON monimuotoisuus ja maa­ talous kytkeytyvät ruotsalaisessa vastuullisuusviestinnässä vahvasti toisiinsa. Ruotsalaiset ymmärtävät laiduntamisen edut ympäristölle ja pitävät avoimia laitumia kukkineen ja pölyttäjineen myös kauniina. Ruotsissa biodiversiteetti on vahvasti esillä vastuullisuusviestinnässä eläinten hyvinvoinnin ja hiilijalan­jälkityön lisäksi. On ehdottomasti etu, että Valiolla on tuotteita sekä maito- että kasvi­ pohjaisissa tuotekategorioissa – tällaisia toimijoita ei markkinoilla ole montaa. Kasvis- ja vegaaniruoka­ valiot ovat hyvin näkyvästi esillä Ruotsissa. Noin 10 prosenttia ruot­sa­­laisista kertoo noudattavansa vege­ taarista tai vegaaniruokavaliota. Kasvipohjaisten tuotteiden markkina on merkittävä: sen liiketoiminta on vähittäiskaupassa jo 140 miljoonan euron luokkaa, ja kasvuvauhti 17 pro­ sentin nousussa verrattuna viime vuoteen. Vertailun vuoksi voisi mai­ nita luvut laktoosittomien maito­

tuotteiden puolelta, jossa liikevaihto oli 350 miljoonaa euroa ja kasvu­ vauhti 8 prosenttia. VALIO-BRÄNDI menestyy Ruotsissa hyvin. Tunnettuus on 70 prosentin luokkaa. Valio liitetään laktoositto­ miin tuotteisiin ja voihin mutta myös hyvinvointiin ja parhaaseen makuun. Lisääntyneen kilpailun myötä olem­ me menettäneet markkinaosuutta laktoosittomissa tuotteissa, mutta Valio-brändi on kokonaisuudessaan kuitenkin vahvistunut, kun olemme onnistuneet löytämään uusia käyttä­ jiä uusien tuotekategorioiden kuten kasvipohjaisten Valio Oddlygood® tuotteiden myötä. Meillä on Ruotsin markkinoilla vahva asema, mutta menestyäksem­ me myös tulevaisuudessa meidän täy­ tyy voittaa nuorten kuluttajien luotta­ mus. Valio Oddlygood® on loistava esimerkki rohkeista siirroista, joita olemme tehneet, ja tällä polulla olisi mielestäni hyvä jatkaa – uteliaasti, innovatiivisesti ja asiakaslähtöisesti.

Anette Björnlund TYÖNI VALIOLLA Johdan Valion Ruotsin mediaja viestintätiimiä. Työni on tehdä Valio brändiä ja sen tuotteita tunnetuiksi ja rakastetuiksi. Vastuullisuus on koko ajan tär­ keämpää kuluttajille, ja Valiolla tehdään paljon hienoa vastuulli­ suustyötä. Aihe on myös itselleni tärkeä. VALION SUOSIKKITUOTTEENI Valio Gefilus® Kefir kuuluu jokaiseen aamuuni. Lempiyhdis­ telmäni on kefiiri, mysli ja itse poimitut mustikat!

MAITO JA ME * 59

MAME_johannalle_uusi.indd 59

11.2.2021 14.28


Hyvä kotimainen Startti vasikalle

Hyvin hoidettu vasikka tulee aikuisena lypsämään paremmin. Startissa on maidon raaka-aineet ja kaikki, mitä vasikka tarvitsee terveeseen kasvuun.

Kaikki valkuainen maidosta, ei sisällä soijaa!

Tuottajat tietävät, että kotimainen Startti antaa varmat tulokset kaikissa juottomuodoissa. Siksi se on Suomen suosituin – vuodesta toiseen.

Startti-maitojuomat – parasta vasikan alkuruokintaan www.valio.fi/startti

Nopea vaikutus VALMA Calcium Bolus liukenee nopeasti ja imeytyy tehokkaasti lehmän verenkiertoon nostaen veren kalsiumpitoisuutta. Kahden kalsiumlähteen ansiosta tuote on sekä nopea että pitkävaikutteinen.

UUTUUS!

Turvallinen Yksi 200 g bolus sisältää

Pakkauskoot: 20x200 g ja 100x200 g

45 g kalsiumia, josta 34 g kalsiumkloridista (76 %) ja 11 g kalsiumsulfaatista

VALMA Calcium Bolus on pinnoitettu rasvakalvolla,  joka suojaa ruokatorvea ja  etumahojen limakalvoja ärsytykseltä.

Kustannuksia ja ympäristöä säästävät pakkaukset tilojen  tarpeisiin!

MYYNTI: VALMAKAUPAT

MAME_johannalle_uusi.indd 60

11.2.2021 14.28


a n ä .

n a .

n .

t n

i

e ti n

.

!

AN R I I T LY P S Y U AAM

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka linjaa kansalliset strategiset suunnitelmat

E

uroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistus­ ta koskevat asetusehdotukset julkaistiin kesäkuussa 2018. Tällä hetkellä ollaan kolmi­ kantaneuvotteluissa eli trilogeissa, missä Euroopan komissio, neuvosto ja parlamentti pyrkivät muodostamaan yhteisen näkemyk­ sen puheenjohtajamaa Portugalin johdolla vielä tämän kevään aikana. Päätöksenteko on pitkittynyt niin, että syksyllä 2020 pää­ tettiin kahden vuoden siirtymäajasta. Uusi maatalouspolitiikka astuukin käytännössä voimaan 1.1.2023. Vaikka lopullista päätöstä yhteisestä maatalouspolitiikasta ei vielä ole tehty, lähetti Euroopan komissio 18.12.2020 kul­ lekin jäsenmaalle suositukset, mitä asioita kyseisen jäsenmaan maatalouden strategi­ sessa suunnitelmassa tulisi painottaa. Kestävän kehityksen periaatteita on sisällytetty valmisteilla olevaan maatalous­ politikkaan. Sen lisäksi joulukuussa 2019 julkistetussa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja sitä seuranneissa strategioissa täsmennetään maatalouden velvoitteita. Komissio edellyttää, että vihreän kehityksen tavoitteet sisällytetään kansallisiin strategi­ siin suunnitelmiin, vaikka niistä ei vielä ole päätetty. Annetut suositukset ovat komission mukaan ensimmäinen askel prosessissa, jossa Euroopan vihreän kehityksen ohjelma sisällytetään tuleviin yhteisen maatalouspolitiikan kansallisiin strategisiin suunnitelmiin. Suositukset on jaettu neljään ryhmään: 1. Edistetään älykästä, kestävää ja moni- puolista maatalousalaa, jolla varmiste- taan elintarviketurva.

2. Tuetaan ympäristönhoitoa ja ilmasto-­ toimia sekä edistetään unionin ympäristö- ja ilmastotavoitteita. 3. Lujitetaan maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta ja puututaan yhteiskunnallisiin huolenaiheisiin. 4. Edistetään ja jaetaan tietämystä, innovointia ja digitalisointia maataloudessa ja maaseutualueilla. Suomen ensimmäisen ryhmän suosituksissa kiinnitetään huomiota muun muassa alhaiseen maataloustuloon, jota voitaisiin parantaa investoimalla tuottavuuteen tai kohdentamalla suoria tukia eri tavalla. Kirjattaessa ympäristö- ja ilmastotavoitteita Suomen strategisiin suunnitelmiin tulisi kiinnittää huomiota biodiversi­ teettiin, kotieläinsektorin ammoniakki­päästöihin, luomutuotannon lisäämiseen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ravinteiden käytön tehostamiseen. Maa­ talouden lisäksi myös kestävä metsänhoito on mainittu. Maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta voitaisiin komission mielestä parantaa muuttamalla maaseudun elin­ keinorakennetta monipuolisemmaksi ja edistämällä sukupolvenvaihdoksia maa­ taloudessa. Digitalisoinnissa kiinnitetään huomiota heikkoon laajakaistakattavuuteen. Suomen ehdotus strategiseksi suunni­ telmaksi lähetetään vuoden 2022 alussa Euroopan komissioon hyväksyttäväksi. Luultavaa on, että siitä neuvotellaan, ennen kuin komissio on valmis hyväksymään sen kuitenkin niin, että sen toimeen­ pano voi alkaa vuoden 2023 alusta.

R I I T TA B R A N D T Edunvalvontajohtaja Va l i o O y

”Euroopan vihreän kehityksen tavoitteet rantautuvat jäsenmaihin maakohtaisten suositusten kautta.”

MAITO JA ME * 61

MAME_johannalle_uusi.indd 61

11.2.2021 14.28


Ä MIN Ä TÄJ T I R Y

Mitä teille merkitsee olla Valion omistajia? Tuntuu tärkeältä, että päätöksenteko on meidän yrittäjien omissa käsissä.

”Tämä on varsinainen perheyritys” PÄIVI JA JUSSI KÄMÄRÄINEN OVAT PITÄNEET YHTÄ NOIN 30 VUOTTA JA PYÖRITTÄNEET HEIKKILÄN MAITOTILAA LÄHES SAMAN AJAN.

H

T E K S T I S U S A N N A C YG N E L K U VA H E I K K I L Ä N T I L A N KO T I A L B U M I J A 1 2 3 R F

eikkilän tilalla Ranta­ salmella riittää elä­ mää. Kahdessa piha­ tossa käyskentelee yhteensä 190 lypsävää ja lisäksi 110 päätä nuorta karjaa, johon luetaan myös vasikat. Maitotilayrittäjä Jussi Kämäräi­ nen tiesi jo ihan pienenä, että hänes­ tä tulee maitotilallinen. Kävelemään opittuaan hän kulki kotitilansa na­ vetassa vanhempien tehdessä päivit­ täisiä tilantöitä ja tutustui lehmiin. Sitten lähellä pidettiin 4H-kerhon konelypsykurssi. ”Siihen osallistuminen tuntui minusta todella merkit­tävältä”, Jussi muistelee nauraen.

Jussin puoliso Päivi Kämäräinen on hänkin kasvanut maatilalla, tosin eri puolella maata, Länsi-Suomessa. He tapasivat opiskellessaan yo-agro­ logeiksi ja aika pian kävi selväksi, mitä nuori pari ryhtyisi tekemään. ”Kaupat Jussin kotitilasta tehtiin jo ennen valmistumistamme”, Päivi kertoo. Päivi ja Jussi ottivat tilan hoitaak­ seen vuonna 1992, jolloin siellä oli parsinavetta. Ensimmäisen pihaton 45 lehmälle he rakensivat vuonna 1998 ja laajennus 74 lehmälle tehtiin vuonna 2007. Nykyään tämä ensimmäinen pi­ hatto on hiehojen valtakuntaa, kos­ ka vuonna 2012 rakennettiin uusi

pihatto 200 eläimelle ja hankittiin 24-paikkainen lypsykaruselli. Kämä­ räiset ovat niin tyytyväisiä hankin­ taansa, että jos nyt rakentaisivat pihaton, siitä tulisi samanlainen – hyvä eläimille ja ihmisille. ”Kävimme tutustumassa pihat­ toihin Suomessa sekä muuallakin ja päädyimme nykyiseen ratkaisuun ja lypsykaruselliin. Nyt näemme lypsyl­ lä kaikki eläimet ja on helppo huo­ mata, jos vaikka jollain lehmällä kor­ vat vähän roikkuvat ja pitää tarkis­ taa sen vointi”, Kämäräiset kertovat. REHUNTUOTANTOON paneudu­taan Heikkilän tilalla erityisen tar­ kasti, koska Kämäräiset tietävät,

62 * MAITO JA ME

MAME_johannalle_uusi.indd 62

11.2.2021 14.28


”Nurmipilotin yhteydessä Heikkilän tilalle lasketaan maidon hiilijalanjälki.” että vain hyvän rehun avulla voidaan saada hyviä tuotoksia. ”Nurmenviljely on taloudellisesti todella tärkeää, joten pellot pidetään hyvässä kasvukunnossa. Perustami­ nen tehdään huolellisesti, eikä siinä oiota yhtään”, Jussi kertoo. Tällä hetkellä kuiva-ainetta saa­ daan hehtaarilta 9 000 kiloa, mutta tavoitteena on 10 000–11 000 kiloa. Pellossa kasvaa pääosin rehunurmea (timotei, nurminata, englanninrai­ heinä, ruokonata ja sinimailanen), ja lisäksi ruisvehnää. ”Olemme mukana Valion ja Yaran Carbo®-hankkeen nurmipilotissa, josta olemme saaneet arvokasta tie­ toa sekä myös vertaistukea nurmen sato­tason nostamiseen. Uskon, että kun kaikki mahdolliset asiat nurmen viljelyssä optimoidaan, kuten perus­ taminen, lannoitus ja niittoajankoh­ ta, voimme päästä tavoitteeseemme. Tosin luonnollakin on sanavaltansa”, Jussi toteaa. Nurmipilotin yhteydessä Heikki­län tilalle lasketaan maidon hiili­ jalanjälki. ”Kiinnitämme yhä enemmän huo­ miota hiilijalanjälkeen. Nurmen hii­ lensidonnan parantamisessa auttaa muun muassa kaksi senttiä pidempi niittokorkeus aiempaan verrattuna ja täystiheä nurmikasvusto”, Kämä­ räiset toteavat. Kasvukaudet ovat viime vuosina selvästi pidentyneet, mikä on aiheut­ tanut paljon pohdintaa. Tähän men­ nessä nurmesta on otettu säännön­ mukaisesti kolme satoa. ”Saapa nähdä, tuleeko pian nel­ jäskin sato, koska lokakuussakin oli vielä vihreää”, Päivi tuumii. ”Tarkkaan mietitään, murska­ taanko neljäs sato maahan vai korja­ taanko talteen. Jos on niitetty liian myöhään, sänki talvehtii huonosti, ja jos se jätetään liian pitkäksi, kas­ vuunlähtö on keväällä huonoa.”

Tärkeää on ehtiä tehdä ensimmäinen niitto mahdollisimman ajoissa. ”Kaikkein tärkeintä kuitenkin on, että korjuun jälkeen nurmi lannoite­ taan viipymättä”, Jussi tähdentää. Heikkilän tilalla lyhyt, ajosilppurilla tehty silppu on osoittautunut hyväksi seosrehuun ja myös syöttöön. ”Rehuntekoon tarvitaan työväkeä, eli meillä koko perhettä. Vanhimmat lapsemme ovat jo aikuisia ja työsken­televät tilalla palkattuina. Kolme muutakin lastamme osallistuvat tarvittaessa maatilan töihin”, Jussi kertoo. ”Tämä on varsinainen perheyri­ tys. Saamme hurjasti voimavaroja siitä, että teemme kaikki tilan asiat yhdessä. Kevättyötkin urakoidaan omalla porukalla, ja vain rehun te­ koon tarvitaan ulkopuolisia apuja”, Päivi lisää. VALIORYHMÄSSÄ siirryttiin vuo­ denvaihteessa sopimustuotantoon, mikä on suuri muutos myös Heikki­ län tilalla. ”Tämä järjestely sopii meille, vaikka voisimme toki myydä enem­ mänkin maitoa meijeriin. Sopimus­ tuotantoon siirtyminen on ehdot­to­­masti välttämätöntä, etteivät tuot­ taja­hinnat putoaisi. Se olisi itse asiassa saanut tulla jo aiemmin”, Jussi toteaa. Lisäpaikkojen rakentamista on Jussin mielestä syytä hillitä, kunnes tuotanto ja markkinat ovat tasa­ painossa. Heikkilän tilalla sopimus­ tuotantoon siirtyminen on tarkoit­ tanut lehmämäärän vähentämistä, joten myös rehun ja sitä myöten nurmenkin määrää vähennetään. ”Kun litroissa on katto, niin se luo katon myös lehmämäärälle ja sitä kautta säilörehun tarpeelle. Nyt voimme viljellä viljaa osalla pellosta, koska nurmea ei tarvita niin paljon”, Jussi miettii.

ARJESSA jaksamisessa on auttanut verkostoituminen toisten maitotila­ yrittäjien kanssa ja osallistuminen Maitoyrittäjät ry:n toimintaan. Lisäksi yhteiset mielekkäät teke­ miset, kuten lomat Pohjois-Suomes­ sa lasketellen, hiihdellen ja retkeillen sekä matkustaminen ympäri maail­ maa edeltäneinä vuosina, ovat tuo­ neet voimaa Kämäräisten arkeen. He vaalivat loma-aikoja ja pitävät niistä tarkasti kiinni. ”Vanhimmat lapsemme hoitavat tilaa ollessamme poissa. He osaavat homman, mikä antaa meille mah­ dollisuuden irtautua töistä kokonaan hetkeksi. He ihan selvästi haluavat jopa näyttää, että pärjäävät vähin­ tään yhtä hyvin kuin me”, Päivi ja Jussi nauravat. HEIKKILÄN TILA, RANTASALMI Yrittäjät Jussi ja Päivi Kämäräinen Eläimiä 190 lypsävää, nuorta karjaa 110 Pihatto 1. rakennettu v. 1998, laajennus 2007, 2. rakennettu v. 2012 (24-paikkainen lypsykaruselli), kiinteä puoliautomaattinen ape­ sekoittaja + molemmissa piha­ toissa mattoruokkija Pelto 231 ha viljeltyä, omaa peltoa 59 hehtaaria (nurmea, ohraa ja kevätruisvehnää) Nurmentuotanto 9 000 ka kg/ha Tuotos Keskituotos EKM 10 700 kg/ lehmä

MAITO JA ME * 63

MAME_johannalle_uusi.indd 63

11.2.2021 14.28


Maistuu ISOMMALTA kuin on.

UU TU US

KOTIMAISET HERKUT AIDOSTA SUKLAASTA

MAME_johannalle_uusi.indd 64

11.2.2021 14.28

Profile for Lue Maito ja me -lehtiä pdf muodossa

Maito ja me 01 / 2021  

Valion Maito ja me - lehti nro 01 / 2021. Teemana rehuntuotanto.

Maito ja me 01 / 2021  

Valion Maito ja me - lehti nro 01 / 2021. Teemana rehuntuotanto.