1. Olen Joel Nurmi, 23-vuotias toisen vuoden lexiläinen. Suurimman osan elämästäni olen viettänyt Jyväskylän seudulla. Opintojen ja hallitushommien ulkopuolella käyn salilla, sekä lisäksi pelaan ja tuomaroin jääkiekkoa. 2. Odotan hienoja kokemuksia, mutta olen varautunut myös ajoittaiseen stressiin. En ole aikaisemmin toiminut näin ison järjestön hallituksessa ja jännitän sitä, minkälainen hallitusvuosi tulee todellisuudessa olemaan. Toivottavasti vuoden jälkeen voin todeta, että ”I survived!”. 3. Tähän voisi mainita useammankin muiston, mutta Lexin Fuksiviikko oli viikko, jota tuskin tulen koskaan unohtamaan. Kaikki oli silloin vielä uutta ja jännittävää. Etenkin keskiviikon aarteenmetsästys oli itselleni se kaikkein hauskin päivä koko viikosta.
1. Olen Samuel Brusila, 24-vuotias kolmannen vuoden lexiläinen. Pääradan varrella vietetyt lapsuusvuodet vaihtuivat muutaman maan ja valtameren jälkeen Aurajoen penkereeksi. Opiskelun ja siihen liittyvien oheisrientojen ulkopuolella minut voi löytää pyörän päältä, kuntosalilta tai hifistelemästä jotain ääneen tai kuvaan liittyvää. 2. Odotan hyvähenkistä hallitusporukkaa, aktiivista jäsenistöä ja jotain muisteltavaa vanhainkotiin. Haluan nähdä Lexin, joka tarjoaa vastapainoa oikeustieteen opiskelijan arkeen ja ryhmäyttää monta vuosikurssia kerrallaan riemukkaaksi lexiläisten joukoksi. Olin työpaikan perässä jo luisumassa osittain Helsinkiin, mutta Lex veti takaisin. Mikä olisikaan sen oivallisempaa kuin viettää vielä hetki Turussa Lex ry:n talousvastaavana! 3. Lähtemättömästi mieleeni on jäänyt fuksivuoden Iso-Excu Puolan Gdańskiin. Pääsimme edeltäjäni Antonin kanssa kokeneiden Lex-konkarien huonetovereiksi ja opimmekin lexiläisyyden perusolemuksesta paljon tuolla reissulla. Rack City pauhasi motellin käytävillä ja vanhan kaupungin kadut täyttyivät suomalaisten spontaaneista performansseista. Fuksisyksy kaiken kaikkiaan oli riemukasta aikaa – koko ajan tuntui, että nyt olen löytänyt korvaamattoman hienon opiskelupaikan ja yhteisön.
LexPress
61