Vuonna 2015 Hedman Partners-, Tekijänoikeusvalvonta Adultia Oy ja Njord Law -nimiset toimistot lähettivät tuhansia kirjeitä suomalaisille yksityishenkilöille, joissa vaadittiin henkilön korvaamaan 600-2500 euroa väitetyn tekijänoikeusloukkauksen johdosta. Ensimmäinen tapaus vietiin markkinaoikeuteen heinäkuussa. Mistä tapauksessa on tarkemmin ottaen kyse? - Tekijänoikeuksien loukkaaminen internetissä erilaisten piraattipalveluiden avulla on pitkään ärsyttänyt oikeudenhaltijoita. Viime vuosina he ovat kuitenkin aktivoituneet valvomaan oikeuksiaan internetissä. Kuvio toimii niin, että oikeudenhaltijat ilmoittavat teoksena kansainvälisille teknisten valvontapalveluiden tarjoajille valvottaviksi. Valvojat seuraavat eri vertaisverkkoja ja ilmoittavat teoksen jakajat paikallisille asiamiehille, jotka ovat laki- tai asianajotoimistoja. Asiamiesten tehtävänä on hankkia jakajien yhteystiedot internet-palveluntarjoajalta pyytämällä luovutusmääräystä tuomioistuimelta. Haltijoiden tiedot saatuaan asiamies lähettää liittymän haltijalle kirjeen: “Olemme havainneet sinun jakaneen teoksia X, Y ja Z. Maksa korvaus, tai oikeudessa tavataan.” Kyse on siis yksityisoikeudellisesta oikeuksien valvonnasta. Oikeusongelmat liittyvät siihen, että liittymän haltija ei välttämättä ole se, joka oikeuksia on loukannut. Koska valvonta on yksityistä toimintaa eikä viranomaistoimintaa, kustannukset nousevat helposti melko suuriksi. Turre Legal edustaa näissä asioissa kirjeen saajia. Olemme rakentaneet järjestelmän, jolla olemme osin automatisoineet neuvottelutoimintaamme. Näin pystymme tarjoamaan palvelua asiakkaillemme halvemmalla kuin mikä muuten olisi mahdollista. Ensimmäinen kirjetapaus meni oikeuteen loppukeväästä 2016. Edustimme tapauksessa vastaajaa, joka asui suuren suomalaisen kaupungin keskustassa kerrostalossa. Hänen internetliittymästään oli jaettu TV-sarjan jaksoja ja elokuvia. Vastaajan mukaan joku hänen naapurinsa oli jakanut teokset hänen avointa WLANiaan käyttäen. Tuomioistuin totesi, että oli sinällään mahdollista, että naapuri oli jakanut teokset vastaajan WLANin kautta. Oli myös todistettu, että vastaajan yhteyttä voitiin käyttää ja käytettiin myös naapurista. Vastaaja kuitenkin tuomittiin, sillä hän oli kirjoittanut saamastaan kirjeestä
LexPress
53