LexPress 04/16

LEXPRESS OIKEUSTIETEEN YLIOPPILAIDEN YHDISTYS LEX RY:N LEHTI

TEKIJÄNOIKEUS

04/16

Tekijänoikeudet tapetilla I Fuksiviikko -16

CALONIA GALLUP Vuoden neljännessä LexPressissä opiskelijat vastaavat tekijänoikeuteen liittyviin kysymyksiin: 1. Koetko tekijänoikeuslain hyödylliseksi?

2. Mitä mieltä olet tekijänoikeuden suoja-ajasta?

3. Onko sakko mielestäsi riittävä sanktio tekijänoikeusrikkomuksesta?

Roni Sirjonen: 1. Joo. 2. 70 vuotta kuolemasta on pitkä aika, varsinkin kun se tekijä ei hyödy siitä mitään.

3. Joo. Ei se nyt mikään murha ole.

Lassi Kanerva: 1. Kyllä koen.

2. En näe tällä hetkellä mitään tarvetta lähteä muuttamaan suoja-aikoja.

3. Sakko on ihan riittävä rangaistus.

Viljami Sainio: 1. Koska olen Teostoon kuuluva muusikko ja saan osan ansioistani tekijänoikeuksien kautta (esim. sävellykset ja niiden käyttöön liittyen), koen tekijänoikeudet äärimmäisen tärkeiksi. Niillä edistetään luovaa työtä, sen kehittämistä ja taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä. Itse tekijänoikeuslakiin ja sen muotoseikkoihin ja yksityiskohtiin en voi ottaa kantaa, koska en niitä niin hyvin tunne, mutta pidän tekijänoikeuksia ja siten tekijänoikeuslakia lähtökohdiltaan todella tärkeänä.

2. Tähänkään en ole sen tarkemmin perehtynyt. Lähtökohtaisesti pidän suojaaikaa hyvänä juttuna. Toinen kysymys onkin sitten, mikä sen pituuden tulisi olla.

70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen kuulostaa kieltämättä melko pitkältä.

3. Useimmissa tapauksissa sakko on varmasti riittävä sanktio. Koen kuitenkin erityisen tärkeänä sanktion sijaan sen, että teosten tekijät saisivat asiallisen ja oikein mitoitetun korvauksen tekijänoikeusrikkomusten takia menettämästään ansiosta. Toisaalta tekijänoikeusrikkomuksetkin voivat olla todella laajoja (ts. jos teko ei tapahdu ansiotarkoituksessa, on aina kyseessä tekijänoikeusrikkomus - ei tekijänoikeusrikos), eli ehkä myös muunlaisen sanktion tulisi olla mahdollinen.

Teksti ja kuvat: Virpi Lehtinen

HUOM. TUTKAILTAVANA TEKIJÄNOIKEUS

TOIM.

Tällä kertaa pääsemme sukeltamaan tekijänoikeuksien maailmaan ja lehden sivuilla haastateltavamme kertovatkin monista mielenkiintoisista tekijänoikeuteen liittyvistä teemoista.

Sivulla 31 Elinkeinoelämän keskusliitossa työskentelevä immateriaalioikeusasiantuntija Riikka Tähtivuori kertoo meille hieman EU:n vaikutuksista Suomen immateriaalioikeussääntelyyn ja sivulla 19 puolestaan hallitusneuvos Anna Vuopala esittelee tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan toimintaa ja kertoo meille tekijänoikeuskentän ajankohtaisista teemoista.

Lisäksi saamme kuulla Taideyliopistojen tekijänoikeusasiamiehen Maria Rehbinderin kertomana hieman yliopistomaailman ajankohtaisista IPR-aiheista ja tiedon avoimesta julkaisemisesta. Sivulla 47 taas Kopioston toimitusjohtaja Valtteri Niiranen avaa meille muun muassa Kopioston toimintaa.

LexPress 04/16 Päätoimittaja: Sannimari Veini lexpress@lex.fi

Taitto ja kuvitus: Sannimari Veini

Toimituskunta: Tuomas Dahlström Laura Hakala Virpi Lehtinen Lasse Lipsanen Nina Liski Joel Nurmi Samuli Raikunen Laura Äijälä

Etukansi:

Sannimari Veini

Kansikuva:

Lehden sivuilta löytyy lisäksi juttua muun muassa Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen suorittamasta tekijänoikeuksien valvonnasta sekä Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporen tekemästä Tekijänoikeusjärjestelmän toimivuuden arviointihakkeesta.

Petteri Laitila

Saimme haastateltavaksemme myös tekijänoikeusjuristina toimivan Jussi Karin, joka esittelee hieman työnkuvaansa.

Newprint Oy

Lehden lopussa pääsemme vielä fiilistelemään Lexin legendaarista fuksiviikkoa, niin uuden fuksin kuin vanhemmankin tieteenharjoittajan silmin katsottuna!

Mukavia lukuhetkiä lehden parissa!

Sannimari Anna palautetta: lexpress@lex.fi

Ilmoitusmyynti: Samuel Brusila talous@lex.fi

Julkaisija: Lex ry

Painopaikka: Painos: 550 kpl

ISSN 1235-371X

Copyright © 2016 Lex ry Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

sisällys Tekijänoikeus

Calonia Gallup . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Toim.huom. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Puheenjohtajalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Edarissa tapahtuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Senilexin kuulumisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Tekijänoikeusasioiden neuvottelukunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Tieteen avoin tulevaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 Suomen immateriaalioikeussääntely ja EU . . . . . . . . . . . . . . . 31 Tekijänoikeuksia valvotaan keskitetysti . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 Tekijänoikeusjärjestelmän toimivuus testissä . . . . . . . . . . . . 42 Kopiosto ja tekijänoikeusjärjestelmän haasteet . . . . . . . . . . . 47 Tekijänoikeuksiin erikoistuneen juristin työ . . . . . . . . . . . . . . 50 Opintopalsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 Fuksiviikko - fuksin silmin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58

... s.58

Fuksiviikko - vanhemman tieteenharjoittajan silmin . . . . . . 60 Galleria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63

PÄÄ KIRJOITUS

Tekijänoikeussuojattua jorinaa Aloitetaan laimealla itsestäänselvyydellä: taas on syksy saapunut ja uusi lukuvuosi pyörähtänyt käyntiin. En voi kuin todeta, että tuntuu suorastaan hullulta, kuinka nopeasti aika on jälleen päässyt kulumaan.

Vastahan kirmailin itse uutta intoa (ja valtavaa jännitystä) puhkuen fuksiviikon meiningeissä ja yritin päästä kärryille tiukasta opiskelurytmistä ja ylipäätään opiskelijaelämästä. Nyt hommat sujuvat – tai vähintään kangertelevat – jo ihan rutiinilla.

Hieman vähemmän itsestäänselvää ainakin allekirjoittaneelle sen sijaan on ainakin ajoittain se, muistaako kuluvasta ajasta ottaa irti kaiken mahdollisen, tai edes jotain. Muiden puolesta on paha puhua, mutta ainakin omat ajatukseni tuppaavat aivan liian usein kääntymään nykyhetken sijaan kohti edessä odottavaa seuraavaa tenttiä, seuraavaa vapaapäivää, seuraavia bileitä tai seuraavaa hoidettavaa asiaa. Tulevalle ja tulevaisuudelle ylipäätään on toki suotavaakin uhrata hieman ajatustyötä, mutta oleellista – tai kenties jopa oleellisempaakin – olisi kai kuitenkin nauttia (edes välillä) siitä mitä juuri nyt on tekemässä. Tällaiseen, itselleni varsin mullistavaan ajattelumalliin totuttelemisen olenkin päättänyt ottaa haasteekseni uudelle lukuvuodelle.

No, se siitä. Seuraavaksi muutama sananen lehden teemasta.

Kuten kantta vilkaisseet varmasti jo huomasivatkin, tämänkertaisen numeron teemana on varsin ajankohtainen ja kiinnostava teema, nimittäin tekijänoikeus. Itse en tiennyt monistakaan oikeudenaloista juurikaan tuon taivaallista ennen tiedekuntaamme saapumistani, mutta tekijänoikeudesta tiesin edes jotain, tai ainakin tiesin mistä siinä on kyse.

Ensimmäisen kerran muistan pähkäilleeni tekijänoikeusasioita, kun pohdiskelimme ystäväni kanssa joskus ala-asteikäisinä sitä, onko ihan ok laittaa lupaa kysymättä ja kuvaajaa mainitsematta koirakenneleiden nettisivuilta löydettyjä koirien kuvia oman virtuaalikennelimme (kyllä, ne olivat suosittuja joskus!) kuvitteellisten koirien kuviksi. No ei ollut.

6

LexPress

Siitä, että tekijänoikeuksista on lähiaikoina tullut yhä suurempi ja suurempi osa arkipäiväämme kaikenmaailman kehityksen myötä minun on uskoakseni turha käydä sen enempää paasaamaan, kyseinen seikka lienee varsin selvä jokaiselle. Tässä lehdessä pääsemme kuitenkin tutustumaan tekijänoikeuksiin niin tältä jokamattimaijameikäläisen kantilta, kuin myös hieman muussakin valossa.

Tekijänoikeus ei kuitenkaan tullut valituksi lehden teemaksi niin jalosta syystä kuin sen ajankohtaisuuden ja tärkeyden vuoksi, vaan yksinkertaisesti siksi, että se tuntuu minulle varsin läheiseltä oikeudenalalta. Syitä tähän on monia, esimerkiksi yleinen kiinnostukseni luovia aloja kohtaan, mutta myös se, että vielä alle kaksi vuotta sitten vakaa tulevaisuudensuunnitelmani – tai vähintään haaveeni – oli tulla isona kustannustoimittajaksi, ja ehkä kirjailijaksikin. Sitten sain uuden idean.

Juuri tällä hetkellä en enää edes osaisi kuvitella toisenlaista suuntaa elämälleni – vaikka vanhat kiinnostuksenkohteeni kiinnostavat tietysti yhä – ja olen enemmän kuin tyytyväinen siihen missä olen nyt, ja myös siihen, minne olen menossa.

Nytpä mieleni tekisikin alkaa pauhaamaan unelmien seuraamisesta ja siitä, kuinka hyvin suunniteltuakin elämän suuntaa kannattaa ehdottomasti uskaltaa muuttaa, mutta luulen, että minun on parempi päästää lukijat lehden mielenkiintoisempien juttujen pariin, ennen kuin alan kuulostaa liikaa kehnolta elämäntapaoppaalta.

Joten: mielenkiintoisia lukuhetkiä lehden parissa, tapahtumaja kokemusrikasta opiskeluaikaa uusille fukseille ja tietysti sitä samaa, ja muutenkin aivan mahtavaa syksyä kaikille muillekin!

Sannimari Veini Päätoimittaja lexpress@lex.fi

LexPress

7

PUHEEN JOHTAJALTA

Ai pitikö meidän tehdä jotain?

Taannoin juttelin erään puheenjohtajakollegani kanssa kuunnellen hänen manaamistaan siitä, miten kyseinen sisaryhdistys ei ollut vuoden aikana toteuttanut ainuttakaan ”suurempaa projektia”. Pelko oli, että kyseisessä yhdistyksessä kuluva vuosi jää historiankirjoihin vuotena, jonka aikana mitään ei tapahtunut. Esimerkinomainen Lex-versio: toimisto ei muuttanut, nettisivuja ei uudistettu, organisaatiouudistusta ei tehty eikä Lex sitten hankkinut myöskään Proffan Kellarin kiinteistöä uudeksi Kirkkotieksi (kevennys).

Iso osa ongelmaa on opiskelijayhdistystoimijoiden toimintakauden aikajänne, siis se, että toimijat valitaan pesteihinsä vuodeksi, parhaimmillaan muutamaksi. Vuosi on lopulta todella lyhyt aika ja usein tammikuun jälkeen aloitetut mittavat projektit ovat auttamattomasti myöhässä. Ainakin jos kyse on aloituskappaleen mukaisista ”suuremmista projekteista”.

Järjestötoimijoilla ei ole tapana, kuten ei ihmisillä kai yleensäkään, tähytä toimintaansa viiden, saatikka kymmenen vuoden aikajänteellä, vaan oman toimikautensa aikajänteellä. Asetelma johtaakin väistämättä 8

siihen, että projektit halutaan saada maaliin oman toimikauden aikana, jotta ne voidaan laskea omiksi meriiteiksi. Sama seikka näkyy aina yliopistopolitiikasta valtakunnanpolitiikkaan, ja niissä se vasta korostuukin.

Usein tällä reseptillä soppa palaa pohjaan, kansankielellä projektista tulee juosten kustu, kustannustehoton ja pian uutta uudistusta kaipaava, mutta ainakin konkreettinen (taas kevennys). Tällaisen hosumisen ja panikoinnin sijaan kannustaisin tulevia toimijoita, tai keitä tahansa määräaikaisia viranhaltioita muistamaan vanhan viisauden, jonka opin rakennuksilla työskennellessäni: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja puoliksi tehty on ennenkin riittänyt (jälkimmäinen oli taas kevennys).

Viisaudellani tarkoitan sitä, että parasta mitä voi toimikautenaan tehdä, on tähytä yhdistyksen toimintaa viiden – tai vielä parempi; kymmenen - vuoden aikajänteellä ja suhteuttaa nykyinen toiminta, mahdolliset uudet ideat, säästöt tai vaikkapa varainhankinta tähän kontekstiin. Onhan esimerkiksi Lex ry 55 vuotta vanha! Jokainen pysyväisluonteinen säästö on tuolla mittapuulla ajateltuna ainakin kymmenkertainen,

LexPress

ja jokainen uusi varainhankintatapa on ajateltua kymmenen kertaa tehokkaampi. Niin yksinkertaista että juristikin sen ymmärtää, mutta samalla niin yksinkertaista että harva sitä tulee ajatelleeksi. Parasta siis mitä voit seuraajallesi ja organisaatiollesi tehdä, on hankkia hyvä selvitys tarpeellisista uudistuksista, budjetoida tähän tarvittavat varat ja toimikautesi alussa ohjata seuraava keltanokka oikeille urille. Eikä tämä viisaus päde vain Lex ry:n hallitukseen vaan kaikkeen luottamustoimintaan – ja miksei projektiluonteisiin työtehtäviinkin.

Tuskinpa olisi yhdistyksellämme Kirkkotietä tai valmennuskursseja, ellei niiden hankkimiseksi olisi tehty töitä yli useamman hallitustoimijan. Ei siis kollegat hyperventiloida siitä, ettei jonain yksittäisenä vuonna ole saatu Iisakin kirkkoa valmiiksi - olemmehan muuranneet vahvan peruskiven, tai ainakin estäneet sitä rapautumasta. Kehotan miettimään tekemisiänne kertoimella kymmenen: eihän vain käynyt niin, että tuli tehtyä liikaa? Onko uudistuksen tai projektin aikataulu ja elinkaari mietitty viiden vuoden aikajänteelle vai sittenkin sille aikajänteelle kuin itse olet siihen sidottu? Onko projekti saatettu kiireellä loppuun tai kuoleeko se johonkin organisatoriseen lastentautiin sinun toimikautesi päätyttyä?

On Lexissäkin jotain saatu aikaan, lähinnä varainhankinnan, säästöjen ja valmennuskurssien tehostamisella, sekä epätarkoituksenmukaisten tapojen ja perinteiden karsimisella. Lisäksi sanoisin, että yhdistyksen varsinaista toimintaa on pyöritetty turkasen hyvin. Sitähän me tulimmekin tekemään. Tiedän kyllä varsin hyvin, että organisaatio, joka ei kehity, alkaa rapistua, mutta jos jokainen toimija omana vuonnaan haluaa toteuttaa mahtavia uudistuksia, paisuu organisaatio niin suureksi ettei sen johtaminen ole mahdollista. Tietysti epäonnistumisesta voi sitten syyttää silloisia toimijoita.

Kannattanee siis keskittyä järkeviin ja pieniin, mutta ajattomiin uudistuksiin, jotka kantavat hedelmää kymmenen vuotta. Antaa kunnian kerätä sitten joku muu, mieluiten yhdistys kokonaisuutena, mitäpä väliä tuolla on. Onhan tietysti niin, että onnistumisella on monta isää, epäonnistuminen on orpo.

LexPress

Ville Laakso Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi 9

EDARISSA TAPAHTUU

Syksyn satoa ylioppilaskunnassa Uusi lukuvuosi on alkanut, mutta edustajisto otti varaslähdön syksyyn ennen virallisia lukuvuoden aloitusseremonioita, kun henkilövalinnat värittivät edustajiston elokuun ylimääräisen kokouksen esityslistaa. Sekä Turun ylioppilaslehden eli Tylkkärin päätoimittajan tehtävä että TYY:n taloustoimikunnan täydentäminen edellyttivät edustajiston leimasimen painamista.

Turun ylioppilaslehden uudeksi päätoimittajaksi valittiin Nella Keski-Oja. TYY:n taloustoimikuntaa täydennettiin kahdella jäsenellä. TuKY-listan esityksestä toimikuntaan valittiin Tiina Mänty. Toimikunta sai myös lisää bolognanpunaista sävyä, kun Ryhmä Lexin esityksestä Olli Isoaho valittiin toimikuntaan. Olli välittää yhdessä Elina Lemposen kanssa lexiläisten näkemyksen TYY:n talouden suunnittelussa tästä eteenpäin. Onnea vielä Ollille valinnan johdosta!

Lisäksi Ryhmä Lex herätteli yhdessä TuKY-listan kanssa keskustelua sosiaalisessa mediassa Ylen uutisoidessa, että Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta lakkautti edustajistonsa päätöksellä ylioppilaslehtensä Aalefin. Tästä hyvänä aasinsiltana pääsimme muistuttamaan vaaliteemamme mukaisesti, että olisiko myös TYY:n piirissä hyvä uudelleenarvioida Tylkkärin kehityskohtia ja tulevaisuutta, sekä mahdollisuutta kokonaan yhteen valtakunnalliseen ylioppilasleh-

LexPress

11

teen. Keskustelu jatkuu varmasti tämän osalta. Jos sinulla on ajatuksia ja ideoita Tylkkärin tai yleisesti ylioppilaslehtikeskustelun suhteen, ole rohkeasti yhteydessä allekirjoittaneeseen, muihin ryhmämme jäseniin tai ryhmalex@lex.fi välityksellä.

Valtakunnallisella tasolla ylioppilasliikkeessä tapahtuu myös, kun Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) liittokokous lähestyy ja pikkuhiljaa ehdokkaiden nimiä alkaa pyöriä ihmisten huulilla mahdolliseksi uudeksi SYL:n puheenjohtajaksi sekä hallituksen jäseniksi. Tällä saralla Ryhmä Lex on aktivoitunut varhain Lääketieteen ja oikeustieteen opiskelijoiden liiton eli LOL:n piirissä, joka on yksi delegaatio SYL:n liittokokouksessa. LOL:n edustajien kesken tapasimme alustavasti jo kesällä kokouskuvioita hioen. Liittokokous järjestetään 18. - 19.11.2016.

Liittokokouksesta selvittyämme alkaa myös lähestyä TYY:n osalta hallituksen vaihtokarkelot. Jos vielä intensiivisempi ylioppilaskuntatoiminta kiinnostaa, kannattaa pitää silmät ja korvat auki syksyn aikana.

12

LexPress

Tomi Paavola Ryhmäpuheenjohtaja, Ryhmä Lex

SENILEXIN KUULUMISIA

Senilexin syystapaaminen Amer Sportsilla: Asiaa brändeistä ja urheilijayhteistyöstä Teksti ja kuvat: Inari Kinnunen, Asianajaja, Senilexin tiedotusvastaava Anna Hännisen kuva: Minna Jokinen, Senior Legal Counsel

Alumniyhdistys Senilex ry:n syystapaaminen pidettiin syyskuun alussa Amer Sports Oyj:n pääkonttorilla Helsingin Vallilassa. Viidellekymmenelle syystapaamisen osallistujalle esiteltiin pääkonttorin tiloja sekä kerrottiin Amerin brändeistä ja markkinoinnista. Ilta päättyi tuttuun tapaan ateriointiin sekä vilkkaaseen ajatustenvaihtoon.

Senilexin hallitus päätti tänä vuonna varata tapahtumiinsa pienen opiskelijakiintiön, jotta alumniyhdistyksen toiminta tulisi tutuksi jo ennen valmistumista ja jotta opiskelijatkin voisivat hyötyä tapahtumissa käsitellyistä mielenkiintoisista teemoista. Syystapaamisessa oli mukana viisi lexiläistä. Amer tarjosi osallistujille mahdollisuuden tehdä ostoksia pääkonttorin yhteydessä olevassa Amer Brand Storessa tuntuvalla alennuksella, ja useat alumnit käyttivätkin tilaisuuden hyväkseen ostaen mm. Suunnon tuotteita.

Yhtiön ja brändien esittelyn jälkeen Amerin Suomen myyntiyhtiön Customer Service Manager Ville Fagerholm astui estradille kertoen luulleensa kuulijakunnan koostuvan pelkästään opiskelijoista – ehkä alumniyhdistyksemme brändäyksessä siis olisi toivomisen varaa! Fagerholmin mielenkiintoinen esitys käsitteli Amerin markkinointia ja urheilijasponsorointia, jota itse asiassa nykyisin kutsutaan markkinointiyhteistyöksi urheilijoiden kanssa. Amerin kolme markkinoinnin osa-aluetta tukevat toisiaan: jälleenmyyjien kanssa toteutettava trade marketing esim. messuilla, tapahtumayhteistyönä ja urheilijasponsorointina näkyvä sports marketing sekä consumer marketing, jossa sosiaalinen media on yhä keskeisempi kanava.

Urheilijayhteistyö näkyy monella eri tasolla huippu-urheilijabrändeistä maakohtaiseen ruohonjuuritason tekemiseen. Brändien kansainvälisillä urheilijasopimuksilla yhteistyötä tehdään muutamien huippu-urheilijoiden kanssa, joiden ympärille voidaan rakentaa esimerkiksi tuotemallisto. Urheilijat ovat myös

LexPress

13

tärkeä osa brändien tuotekehitystä, mitä kuvastaa Wilsonin viime kesänä julkistama tennismaila, joka on suunniteltu yhteistyössä Roger Federerin kanssa.

Paikallisiin urheilijasopimuksiin kuuluu nykyään olennaisena osana sisällöntuotanto.

Huipputulosten saavuttaminen ei enää ole yhteistyöurheilijan tärkein ominaisuus, vaan urheilijoiden halutaan kertovan brändin tarinaa mm. sosiaalisessa mediassa, tapahtumissa ja blogeissa. Suomessa urheilijasopimukset kattavat tyypillisesti vain välinesponsorointia ja mahdollisia kulukorvauksia, eli yleensä urheilijoille ei varsinaisesti makseta.

Polkujuoksu trendinä Tapahtumapuolella polkujuoksu on kasvattanut suosiotaan viime vuosina. Amerin oman tallin, Salomon-Suunto Racing Teamin, urheilijat osallistuvat aktiivisesti kotimaisiin polkujuoksukilpailuihin Amerin brändien lähettiläinä. Tänä päivänä yhteistyötahot eivät välttämättä ole varsinaisia kilpaurheilijoita: Ville Fagerholm kertoi esimerkkinä A-tomicin yhteistyöstä Real Skifi –ryhmän kanssa. Real Skifi on ryhmä jyväskyläläisiä nuorukaisia, joiden tekemät urban skiing –videot keräävät verkossa satojatuhansia katsojia. Videot ovat viihdyttävyydessään huikeita – ja kaukana perinteisistä urheilusuorituksista.

Yleisön kysyessä Amerin tulevaisuudensuunnitelmista todettiin digitalisaation merkityksen kasvavan entisestään: tämänhetkisen Internet of Things -hittikäsitteen hengessä koripalloissa on jo elektroniikkasiruja, joilla pystytään seuraamaan heittoja. Jatkossa muitakin pelivälineitä sekä urheiluvaatteita integroidaan laitteisiin, ja suorituksia sekä tuloksia seurataan niiden avulla.

Yleisenä megatrendinä on vallalla se, että ihmiset pitävät itsestään huolta ja liikkuvat paljon, mikä tietenkin on positiivista niin yhteiskunnallisesti kuin urheilubränditalon kannaltakin.

Kuvassa Kaisa Rotkirch ja Mikko Korttila

14

LexPress

Amerin Legal Trainee Anna Hänninen: Parasta lakimiesharjoittelussa työn monipuolisuus Anna Hänninen on 25-vuotias kuudennen vuosikurssin opiskelija Turusta. Hänen oikeustieteen opintonsa ovat tällä hetkellä loppusuoralla, ja hän aloittaakin syventävät opintonsa tänä syksynä kilpailuoikeuden ryhmässä. Oikeustieteellisen lisäksi Anna opiskelee kauppatieteitä Hankenilla, mikä on osaltaan viivästyttänyt valmistumista. Anna on työskennellyt Amer Sportsilla kokopäiväisenä lakimiesharjoittelijana tammikuusta lähtien, ja hänen tarkoituksenaan on työskennellä Amerilla joulukuun loppuun. Amerilla ei ole samanlaista harjoittelijaohjelmaa kuin esimerkiksi monissa asianajotoimistoissa, vaan harjoittelija palkataan aina tarpeen mukaan. Harjoittelujakson pituus ja alkupäivämäärä räätälöidään tällöin aina tapauskohtaisesti.

Miten sait tietää Amerilla olevasta lakimiesharjoittelijan paikasta ja minkä uskot olevan syynä siihen, että juuri sinut valittiin?

Sain tietää Amerin harjoittelupaikasta Paragraaffissa olleesta ilmoituksesta. Olin tällöin työskennellyt jo useammassa asianajotoimistossa ja halusin tietää, millainen lakimiehen työnkuva olisi pörssiyhtiön lakiasiainosastolla. Uskon, että valintaani vaikuttivat sekä aikaisempi työkokemukseni että vaihto-opintoni Yhdysvalloissa ja Ruotsissa. Työni on melko itsenäistä ja kansainvälistä, minkä vuoksi aikaisemmasta työkokemuksesta ja hyvästä kielitaidosta on ollut valtavasti hyötyä.

Mitä kuuluu työtehtäviisi lakimiesharjoittelijana?

Tehtäväni on avustaa kaikkia Amerin lakimiehiä, joten työtehtäväni ovat todella monipuolisia: ne vaihtelevat sopimusten laatimisesta ja kommentoinnista sekä tiedonhausta ja compliance-asioista aina pörssiyhtiön hallinnointiin liittyviin tehtäviin.

Olen esimerkiksi ollut mukana yhtiökokousjärjestelyissä, sopimusneuvotteluissa, yrityskaupoissa sekä erilaisissa koulutuksissa.

Mihin oikeudenaloihin liittyen teet töitä?

Suurin osa työtehtävistäni liittyy sopimus-, yhtiö- tai kilpailuoikeuteen. Juristien lisäksi

LexPress

15

teen paljon yhteistyötä myös rahoitus-, vero- ja henkilöstöosaston kanssa.

Millainen on tyypillinen työpäiväsi?

Tyypillistä työpäivääni on vaikea kuvailla, sillä päivät saattavat olla keskenään hyvinkin erilaisia. Amerilla töitä tehdään paljon yhdessä, eikä työ ole niinkään oman työpöydän äärellä istumista. Vaikka töitä on paljon, työpäivät pysyvät tavallisesti ns. normaalin pituisina, ja ylitöitä tehdään harvoin.

Mikä on ollut toistaiseksi kiinnostavinta tai yllättävintä pörssiyhtiön lakiasiainosaston tehtävissä?

Minut yllätti työssä sen monipuolisuus. Monipuolisuus on kuitenkin samalla suosikkiasiani Amerilla: olen saanut todella kattavan kuvan suuren pörssiyhtiön toiminnasta ja siitä, millaista arki pörssiyhtiön lakiasiainosastolla on.

Mitä työkieliä käytät?

Käytän työssäni ylivoimaisesti eniten englantia, ja melkein kaikki asiakirjat laaditaan englanniksi. Lakiasiainosastollamme myös hyvä suomen kieli on kuitenkin tärkeää. Myös saksan ja ranskan kielen taidosta on työssä hyötyä.

Terveisesi lexiläisille?

Työskentely Amerilla on ollut mielettömän kivaa, ja voin lämpimästi suositella yritystä ja harjoittelua pörssiyhtiön lakiasiainosastolla myös muille lexiläisille. Työnkuvan kannalta suosittelen painottamaan opinnoissa erilaisia yritysjärjestelyitä sekä yhtiö- ja kilpailuoikeutta. Myös sopimusoikeudellisesta tietämyksestä on työssä valtavasti hyötyä.

Kuvassa Anna Hänninen

16

LexPress

18

LexPress

AJAN KOHTAISTA

Tekijänoikeusasioiden neuvottelukunta kutsuu koolle tekijänoikeuskentän merkittävimmät vaikuttajat Hallitusneuvos Anna Vuopala toimii Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan sihteerinä. Uransa aikana hän on ehtinyt työskentelemään niin Euroopan komissiossa kuin Maailman henkisen omaisuuden järjestö WIPO:ssakin. Työssään hän osallistuu Suomen ja Euroopan unionin kannanmuodostukseen tekijänoikeusasioissa, ja hänen erityisalaansa ovat esimerkiksi tekijänoikeusasioita koskevat täytäntöönpanokysymykset sekä laittomille sivustoille pääsyn estäminen. LexPress kysyi millaista työskentely tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnassa on ja millaisia ajankohtaisia teemoja tekijänoikeuksiin liittyy.

Teksti: Nina Liski Kuva: Anna Vuopala

Digiajan haasteet Vuopala kertoo, että koko sen ajan kun hän on ollut ministeriössä töissä, eli vuodesta 2001 asti, hän on törmännyt päivittäin tai kuukausittain uusiin teknologian nopean kehittymisen aiheuttamiin kysymyksiin tekijänoikeusjärjestelmästä. Vuopala toteaa, että juuri nyt hän kokee tärkeäksi lisätä ymmärrystä siitä, kuinka paljon merkitystä on teoksiin liitetyllä riittävällä ja oikeanlaisella metatiedolla, ja myös tämän tiedon saatavilla olemisella. Näin teokset saataviin saattava

palvelu voi kreditoida eli kunnioittaa tekijöiden moraalisia oikeuksia, mutta samalla myös varmistaa, että korvaukset käytöstä menevät oikealle taholle. Kyse on asiasta, jolla tulee olemaan keskeinen vaikutus digitaalisten markkinoiden toiminnalle ja tehokkuudelle.

Vuopala kertoo, että viime aikoina on niin eduskunnassa kuin kansalaiskirjeinkin käyty keskustelua muun muassa tekijänoikeuden

LexPress

19

oikeudenhaltijoita edustavien asianajotoimistojen lähettämistä niin sanotuista kiristyskirjeistä. Vuopala kertoo kyseen olevan siitä, että oikeudenhaltijat lähettävät vertaisverkon käyttäjille kirjeitä, joissa väitetään tekijänoikeusloukkauksen tapahtuneen ja vaaditaan korvauksia. Hän huomauttaa, ettei kirje saisi muistuttaa laskua, vaan sen tulisi olla ennemminkin selvityspyyntö – tarvittaessa oikeudenhaltija voisi siis nostaa kanteen tekijänoikeuden loukkaajaa vastaan markkinaoikeudessa.

Tekijänoikeusasioiden neuvottelukunta lyhyesti Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan vuosiksi 2016-2017 jatkamaan aikaisemman, vuosina 2014-2015 toimineen neuvottelukunnan työtä. Neuvottelukunnan tulee seurata ja arvioida tekijänoikeusalan toimintaympäristön kehitystä ja lisäksi se myös toimii ministeriön, alan sidosryhmien ja asiantuntijoiden yhteydenpitoelimenä.

Mitä neuvottelukunta siis käytännössä tekee ja millaista sen toiminta tulee jatkossa olemaan?

Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia opetus- ja kulttuuriministeriön neuvoa-antavana asiantuntijaelimenä tekijänoikeutta koskevissa asioissa, sekä sen tulee lisäksi keskustella kansallisen tekijänoikeuspolitiikan, järjestelmän ja lainsäädännön kehittämisen kysymyksistä. Vuopala toteaa ettei neuvottelukunta ole vielä kuitenkaan kokoontunut tänä vuonna koska se on odottanut otollisempaa hetkeä: juuri nyt eduskunnassa on käsiteltävänä yhteishallinnointilakia koskeva hallituksen esitys (HE 119/2016), jolla ehdotetaan säädettäväksi laki tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista sekä muutettavaksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettua lakia. Esityksellä myös pantaisiin täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/26/EU tekijänoikeuden ja lähioikeuksien kollektiivisesta hallinnoinnista sekä usean valtion alueen kattavasta musiikkiteosten oikeuksien lisensioinnista verkkokäyttöä varten sisämarkkinoilla.

Vuopala kertoo, että kyseessä on pitkä prosessi, jonka tavoitteena olisi yhdenmukaistaa tekijänoikeusjärjestöjen toimintaa sekä luoda yhteiset pelisäännöt EU:n tasolla. Tarkoituksena on kaventaa yhteishallinnointiorganisaatioiden mahdollisuuksia rajoittaa oikeudenhaltijoiden toimintavapautta sekä vahvistaa heidän itsemääräämisoikeuttaan - oikeutta harjoittaa elinkeinoa valitsemassaan

20

LexPress

asuinmaassa sekä päättää, millä tavoin ja miten heidän tekijänoikeuksiaan hallinnoidaan. Vuopala täsmentää, että tavoitteena on implementoida direktiivi mahdollisimman tarkasti, muttei kuitenkaan tehdä nykyisellään hyvin toimivasta järjestelmästä turhan jäykkää.

Mistä yhteishallinnointilaissa on kyse?

Hallituksen esityksestä ilmenee, että yhteishallinnoinnilla tarkoitetaan toimintaa, jossa yhteishallinnointiorganisaatiot hallinnoivat tekijänoikeuteen perustuvia oikeuksia niiden haltijoiden puolesta. Kyse on siis siitä, että organisaatiot tarjoavat oikeudenhaltijoille ja käyttäjille palveluja vaikkapa myöntämällä lisenssejä, hallinnoimalla tekijänoikeustuloja ja oikeudenhaltijoille suoritettavia maksuja sekä huolehtimalla oikeuksien täytäntöönpanosta. Vuopala kertoo, että yhteishallinnointilain myötä direktiivin mukaisena valvovana viranomaisena tulisi toimimaan Patentti- ja rekisterihallitus sekä tekijänoikeuden yhteishallinnointiin perustuvat riita-asiat käsiteltäisiin pääasiallisesti markkinaoikeudessa. Uusi laki tulee johtamaan joihinkin muutoksiin suomalaisissa tekijänoikeuden yhteishallinnointiorganisaatioissa, vaikka tilanne on moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna ollut hyvä, hän selventää.

Opetusta ja tutkimusta palvelevat kirjastot lainauskorvauksen piiriin Vuopala kertoo, että samaan aikaan eduskunnassa vireillä on myös muutoksia tekijänoikeuslakiin: lainauskorvauksen piiriin ehdotetaan jatkossa sisälKuvassa Anna Vuopala

LexPress

21

lytettäviksi myös opetusta ja tutkimusta palvelevat kirjastot. Hallituksen esityksessä (HE 102/2016) muutosta perustellaan sillä, että nämä kirjastot ovat yleisölle avoimia ja niiden lainaustoiminta on merkittävää, käsittäen siis vuosittain lähes 16 miljoonaa lainaustapahtumaa. Hän lisää, että tänä vuonna talousarviossa on myös korotettu lainauskorvauksen tasoa 15,6 miljoonaan euroon.

Korotus merkitsee lainauskorvauksen tason nostamista muiden Pohjoismaiden tasolle eduskunnan edellyttämällä tavalla.

Minkälaista kehitystä Euroopan unionissa on havaittavissa?

Tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan tehtävänä on myös seurata tekijänoikeusasioiden kehitystä Euroopan unionissa ja kansainvälisissä järjestöissä sekä arvioida tätä kehitystä Suomen kannalta. Vuopala kertoo, että komissio tulee julkaisemaan syyskuun aikana ehdotuksensa digitaalisten sisämarkkinoiden toimeenpanon edellyttämästä EU:n tekijänoikeusjärjestelmän modernisoinnista. Hänen mukaansa odotettavissa on useiden eri asioiden yhdistelmiä: hän uskoo, että vaikka nykyisin EU:n tekijänoikeuslainsäädäntö muodostuu noin kymmenestä direktiivistä, tullaan tekijänoikeusasioista jatkossa säätämään jopa asetuksella. Vuopala kertoo, että tulevaisuudessa on lisäksi odotettavissa myös kansainvälisten sopimusten ratifiointia koskevia ehdotuksia.

Suuri kollegio tekijänoikeuskentän merkittävimmistä vaikuttajista Tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan tehtävänä on myös edistää eri alojen välistä yhteistyötä tekijänoikeusasioissa sekä toimia tiedon levityksen kanavana koko tekijänoikeuskentälle. Vuopala kertoo, että neuvottelukunta on suuri kollegio tekijänoikeuskentän merkittävimmistä vaikuttajista. Jäseniä neuvottelukunnassa on nelisenkymmentä ja halukkaita toki löytyy aina lisää. Toisin kuin aiemmassa tekijänoikeustoimikunnassa - nykyisessä neuvottelukunnassa kokoukset ovat suuren osanottajamäärän vuoksi lähinnä tiedotusluonteisia ministeriön suunnalta. Toisaalta neuvottelukunta voi myös päättää, että tiettyjä kysymyksiä käsitellään valmistelevasti pienryhmissä, jotka koostuvat neuvottelukunnan jäsenistä sekä muista asiantuntijoista. Vuopalan mukaan neuvottelukunnan jäsenet ovat osallistuneet käytännön valmistelutyöhön esimerkiksi juuri yhteishallinnointilain ja sitä koskevan hallituksen esityksen osalta. Viime vuosina neuvottelukunnasta on myös muutoinkin löytynyt halukkaita hallituksen esitysten valmisteluun, ja sen jäsenet ovat olleet mukana uudistamassa esimerkiksi tekijänoikeuslain 7 luvun rangaistusta ja korvausvelvollisuutta koskevia säännöksiä, kuten oikeudenhaltijan mahdollisuuksia valvoa oikeudenloukkauksia verkossa.

22

LexPress

Vuopala kertoo myös, että neuvottelukunnan työn tueksi on mahdollista teettää selvityksiä. Tekijänoikeusasioiden neuvottelukunta voi myös tehdä ministeriölle esityksiä selvityksistä, tutkimuksista ja kehittämishankkeista. Hän toteaa, että aiempina vuosina laajempaa tekijänoikeuspoliittista keskustelua varten on järjestetty myös esimerkiksi foorumi. ”Erittäin kiinnostava tulevaisuuden ala” Haastattelun päätteeksi LexPress myös tiedusteli Vuopalalta, kannattaisiko oikeustieteen opiskelijan harkita uraa juuri tekijänoikeusasioiden parissa. Hän vastaa: ”kun aloitin oikiksessa, olin yhtenä vuonna töissä Boreniuksella. Siellä eräs vanhempi kollega oli juuri tullut taloon opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Hän kertoi työn olevan erittäin kiinnostava tulevaisuuden ala ja, että se on hyvä ponnahduslauta. Minulle siitä tuli 15 vuoden ura”.

LexPress

23

Tieteen avoin tulevaisuus Immateriaalioikeus on kiistatta yksi painoarvoaan jatkuvasti kasvattavista oikeudenaloista. Tekniikan kehityksen, innovaatioiden ja kulttuurillisten ilmiöiden myötä syntyy uusia oikeudellisia ajatusmalleja ja trendejä.

Yksi yliopistoissa ja yleisesti tiedemaailmassa vahvassa nousussa oleva suuntaus on tiedon avoimen julkaisemisen puolesta puhuminen eli niin sanottu open access -ajattelu. Avoimella julkaisemisella tarkoitetaan tieteellisten julkaisujen avointa saatavuutta sekä julkaisujen pohjana olevien tutkimusaineistojen ja menetelmien avointa julkaisemista. LexPress sai asian tiimoilta haastateltavaksi Taideyliopistojen tekijänoikeusasiamiehen Maria Rehbinderin, jolta kuulimme hieman myös muista yliopistomaailmassa ajankohtaisista IPR-aiheista.

Teksti: Laura Äijälä Kuva: Maria Rehbinder

Helsingin yliopistosta valmistuneella Rehbinderillä on opiskelutaustaa oikeustieteen lisäksi myös taidehistorian alalta, mistä on ollut hyötyä visuaalisen alan tekijänoikeuden kysymyksestä argumentoitaessa.

- Taidehistorian tuntemuksesta on ollut hyötyä argumentoinnissa.

Luovien alojen kaupallinen puoli ja ansaintalogiikka on myös tuttua aiempien töiden kautta.

Rehbinderin perheellä on myös vahva tausta luovalla alalla toimimisesta, ja Maria Rehbinder on työskennellyt uransa aikana sekä perheen muotoilualan yrityksessä, että yhä toiminnassa olevassa taidegalleriassa. Immateriaalioikeus olikin hänelle luonteva valinta omaksi erikoistumisalaksi.

- Arvostan suuresti suomalaista muotoilua, arkkitehtuuria, taidetta ja tiedettä ja tehtävänäni on olla omal-

ta osaltani mahdollistamassa niitä löytämällä kestävimmät ja käytännöllisimmät juridiset ratkaisut. Ristiriitatilanteita helpottaa suuresti, kun muistaa ne arvot, joiden vuoksi hakeutui juristin uralle.

Aalto-yliopiston sekä Taideyliopiston tekijänoikeuspalvelussa Rehbinder on työskennellyt vuoden 2010 alusta lähtien. Tekijänoikeusasiamiehen toimenkuva on monipuolinen ja vaihteleva, mutta yleensä työviikkoon mahtuu ainakin opiskelijoiden neuvontaa IP-asioissa sekä sähköpostilla että luentojen ja tietoiskujen muodossa, yliopistojen toiminnassaan solmimien sopimusten laatimista ja räätälöimistä sekä ongelmatilanteiden ratkaisujen etsimistä yhdessä korkeakoulujen eri toimijoiden kanssa.

Rehbinder avustaa Aalto-yliopis-

LexPress

25

ton ja Taideyliopiston lisäksi myös ammattikorkeakoulu Metropolian opiskelijoita ja henkilökuntaa.

Tieto on myös julkishyödyke Tieteellisen tiedon avointa julkaisemista eli ns. open access -ajattelua aktiivisesti edistämään Rehbinder lähti osin sattuman kautta viitisen vuotta sitten. Asian eteen toimimisen puolesta puhuivat hyvät perusteet.

- Ensinnäkin haluan tietysti myös itse, että omalla alallani on käytettävissä aina uusin tutkimustieto. Lisäksi yleisestikin alkoi näyttää siltä, että tiedemaa-ilman valtavirta on menossa tiedon julkaisemisen suhteen yhä avoi-

“Yleisesti immateriaalioikeuksien osaaminen yliopistoissa on turhan heikkoa niin henkilökunnan, tutkijoiden kuin opiskelijoidenkin keskuudessa.

Tässä voisi hyödyntää vaikka oikeustieteen opiskelijoita: esimerkiksi muotoilun ja oikeustieteen opiskelijat voisivat kohdata yhteisissä opintoprojekteissa tai vapaamuotoisessa verkostoimistilaisuudessa. “ 26

mempaan suuntaan.

Avoin julkaiseminen tarkoittaa tiivistetysti sitä, että tieteellisen julkaisun saatavuudelle ei saa olla erityistä estettä, kuten maksumuuria.

Julkaisemisen kustannukset kattaa joko tutkimuksen rahoittaja tai yliopisto tai tutkimuslaitos.

Syitä sille, miksi open accessista on tullut yhä laajemmin valtavirtaa tiedemaa-ilmassa, on monia. Tiedon saatavuus hyödyttää luonnollisesti muita tutkijoita ja opiskelijoita sekä asiasta kiinnostuneita sivullisia, mutta myös tutkimuksen tekijää itseään: hänen työnsä saa lisää näkyvyyttä ja tunnettavuutta, mikä muun ohella helpottaa lisärahoituksen hakemista ja tutkimustyön jatkamista. Myös yritykset ja elinkeinoelämä sekä julkishallinto hyötyvät Rehbinderin näkemyksen mukaan tieteen avoimesta saatavuudesta.

- Tieteellisen tiedon luotettavuus ja tieteen laatu ylipäänsä paranevat, kun tutkimuksia päästään entistä helpommin arvioimaan. Tutkimustulosten hyödyntäminen elinkeinoelämässä muuttuu niin ikään sujuvammaksi.

Tekijänoikeuksia ja muita IP-oikeuksia on tietysti kunnioitettava. Avoin tiede ei tarkoita sitä että esim. patentoinnista luovutaan.

Olennaisimman immateriaalioikeuden tiedon avoimen julkaisemisen kannalta muodostaa luonnollisesti tekijänoikeus – onhan julkaisemisen kohteena useimmiten teksti, toisinaan myös muu luovan ajatustyön tulos. Viimeistään julkaisun yhtey-

LexPress

dessä tekijän tulee myös päättää, millaisiin tarkoituksiin hän sallii teostaan jatkossa käytettävän.

Tekijä voi ilmaista oikeutensa lisenssillä Avoimen julkaisemisen puolesta tehdään koko ajan konkreettista työtä niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Myös Maria Rehbinder on osallistunut useisiin julkisrahoitteisiin projekteihin, joiden avulla on pyritty saamaan aikaan uusia juridisia ratkaisuja tieteen avoimuuden edistämiseksi.

Yksi merkittävimmistä hankkeista on vuonna 2014 alkanut opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus -hanke, joka jatkuu ensi vuoteen saakka. Hankkeessa Rehbinder toimii osana oikeuksien hallinnointityöryhmää.

Rehbinder myös ohjasi työryhmää joka suomensi Creative Commons 4.0 – lisenssit. Lisenssien käyttötarkoitus on edistää luovan työn tulosten välittämistä ja levittämistä, ja niiden avulla tekijät voivat maksutta itse määritellä, mistä tekijänoikeuksista tahtovat luopua ja mitä säilyttää itsellään.

Creative Commons puolestaan on Yhdysvalloissa perustettu riippumaton organisaatio, jonka tavoitteena on luoda ja kehittää erilaisia oikeudellisia työkaluja tätä tarkoitusta varten.

- Olen erittäin tyytyväinen hankkeeseen sekä työn lopputulokseen. Creative Commonsin tekijänoikeuslisenssejä on hyödynnetty jo yli miljardissa

Kuvassa Maria Rehbinder

julkaisussa maailmanlaajuisesti. Lisenssien suomennos oli ensimmäinen järjestön virallisesti hyväksymä käännös maailmassa. Creative Commons -lisenssit ovat avoimen tieteen standardilisenssejä, vaikka toki muidenkin lisenssien käyttö on hallittava.

Muitakin avointa julkaisemista edistäviä projekteja on ollut ja on parhaillaan käynnissä, ja yhä useammat rahoittajat ja tiedejulkaisut ovat alkaneet viime vuosina edellyttää tiedon ja tutkimustulosten avointa saatavuutta. Esimerkiksi Suomen Akatemia edellyttää nykyään tutkimusjulkaisujen avoimuutta rahoittamiltaan hankkeilta.

LexPress

27

IPR ja yritystoiminta yliopistoissa Luovan työn ja taiteen tekijöiden parissa työskentelevällä Rehbinderillä on asemansa puolesta näköalapaikka tekijänoikeusasioiden lisäksi myös muihin ajankohtaisiin immateriaalioikeusaiheisiin varsinkin yliopistomaailmassa.

- Yleisesti immateriaalioikeuksien osaaminen yliopistoissa on turhan heikkoa niin henkilökunnan, tutkijoiden kuin opiskelijoidenkin keskuudessa. Tässä voisi hyödyntää vaikka oikeustieteen opiskelijoita: esimerkiksi muotoilun ja oikeustieteen opiskelijat voisivat kohdata yhteisissä opintoprojekteissa tai vapaamuotoisessa verkostoimistilaisuudessa.

Aalto-yliopistossa useat keinot ovat jo käytössä: esimerkiksi muotoilun opiskelijat laativat eräillä muotoilun kursseilla oman IP-strategian, jota varten he miettivät, millä eri tavoin he voivat suojata luovan työnsä tulokset.

Kriittisintä IP-osaamista on Rehbinderin mukaan tieto siitä, miten patenttia ja muita rekisteröintiä vaativia suojamuotoja käytetään ja milloin suojaa tulee hakea.

- Tekijänoikeuden syntymistä on mahdoton mokata, mutta patentin saaminen voi estyä jos keksintö on julkistettu ennen patentin hakemista.

Patentit ovat merkityksellisiä uudessa liiketoiminnassa, esim. Pokemon Go-pelin kaupallisen hyödyntämisen pohjalla on patentteja.

28

Apua ja neuvoja immateriaalioikeuskysymyksiin liittyen on onneksi saatavilla: esimerkiksi Aalto-yliopistolla on tekijänoikeuspalvelun ja nettisivuilta löytyvän tietopankin lisäksi yliopiston innovaatioasiamiehet, jotka neuvovat myös IP-aiheisissa pulmissa aloittelevan tai potentiaalisen yrittäjän mieleen tulevien muiden kysymysten lisäksi. Myös Turun yliopistolla on palveluksessaan yrittäjyysasiamiehiä, ja lakineuvontaa saa esimerkiksi Lexin oikeusaputoimikunnasta.

Juttutuokion lopuksi siirrytään kokonaan erilaiseen, mutta Lexin jäsenille läheiseen aiheeseen: millaisia asioita Turusta tai turkulaisista on jäänyt Maria Rehbinderille mieleen?

- Turku on muutenkin tuttu kaupunki, sillä aloitin siellä itse aikanaan opintoni ennen siirtymistä Helsinkiin. Minulla on myös sukua Turusta ja käyn Turun museoissa mielelläni. Sukulaiseni Robert Henrik Rehbinder, joka oli myös lakimies, toimi 1800-luvun alkupuolella Turun hovioikeudessa.

Robert Henrikin virkaura johti toimeen suuriruhtinaskunnan ministerivaltiosihteerinä, ja hän esitteli rahoituspäätöksiä varten Engelin laatimat suunnitelmat Helsingin keskustan rakennuksista tsaarille. Hän työskenteli juristina arkkitehtuurin ja muotoilun taloudellisten edellytysten hyväksi ja on minulle inspiraation lähde.

LexPress

Suomen immateriaalioikeussääntely kehittyy Euroopan unionin komennossa Jatkuvan teknologisen kehityksen ja globalisaation seurauksena aineettomien eli immateriaalisten oikeuksien sääntelyn vaikutukset ovat yhä merkittävämmässä roolissa yritysten liiketoiminnassa. Innovaatiot matkaavat erilaisten leviämisilmiöiden mukaisesti keskuksista toisiin ja aiheuttavat muutospaineita digitalisoituvassa yritysmaailmassa.

Jo 1800-luvulta lähtenyt sääntely pohjaa kansainvälisiin sopimuksiin ja EU:n sääntelyyn, joista lainsäädäntöä on implementoitu osaksi kansallisia lakeja. Kansalliselle tasolle ulottuva EU:n vaikutus luo Suomessa pohjan yritysten immateriaalioikeussääntelylle. LexPress haastatteli immateriaalioikeusasiantuntija Riikka Tähtivuorta, joka toimii Elinkeinoelämän keskusliitossa lainsäädäntö- ja hallinto-osastolla.

Teksti: Samuli Raikunen Kuva: Riikka Tähtivuori

Aineeton omaisuus ja sen merkitys Immateriaalioikeudet jaetaan tekijänoikeuksiin ja teollisoikeuksiin, joiden yhteisnimityksenä käytetään usein englanninkielistä termiä ”Intellectual Property Rights”. Tähtivuori korostaa aineettomien oikeuksien tulevan vastaan lähes kaikessa yritystoiminnassa yrityksen kokoon, toimialaan tai maantieteelliseen sijaintiin katsomatta. Yritysten onkin yleisellä tasolla tärkeää tuntea oman liiketoimintansa

kannalta oleelliset oikeudet. Immateriaalioikeudet luovat haltijalleen määräaikaisen yksinoikeuden hyödyntää suojan kohdetta markkinoilla ja pitää näin kilpailijansa loitolla. Vapaata kilpailua rajoittavalla monopoliasemalla halutaan tukea uusien innovaatioiden syntyä ja markkinoiden kehittymistä uutta luovaan suuntaan.

Kilpailevien yritysten on pyrittävä yhteisesti tavoiteltuun lopputulok-

LexPress

31

seen omalla tavallaan, loukkaamatta toisten aineettomia oikeuksia.

oikeudet ovatkin luonteeltaan vahvasti kansainvälisiä.

Sääntelyn taustalla kansainväliset sopimukset ja Euroopan Unioni

Kansainvälisistä sopimuksista EU:n sääntelyyn päätyneet lainsäädännöt on implementoitu osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöjä. Tähtivuori painottaa, että huolimatta kansainvälisten sopimusten yleisluontoisuudesta, kansallisen ja EU:n tason sääntely pohjaa erillislainsäädäntöön.

Immateriaalioikeuksista on olemassa omaa lainsäädäntöä, kuten esimerkiksi patenttilaki, tavaramerkkilaki ja tekijänoikeuslaki. Lainsäädännön tarkoituksena on luoda puitteet immateriaalioikeudellisten suojamuotojen sisällölle. Lisäksi laki sisältää ohjeet suojan hakemiselle sekä täytäntöönpanolle. EU:n sääntely voi suomalaisen yrityksen näkökulmasta tarkasteltuna kertoa, mitä oikeuksia on olemassa, mistä ja miten suojaa haetaan ja miten menetellä loukkaustilanteessa.

Immateriaalioikeussääntelyn pohjaksi Tähtivuori nostaa Bernin sopimuksen tekijänoikeuksista sekä Pariisin sopimuksen teollisoikeuksista vuosilta 1883 ja 1886. Suuren merkityksen saanut sopimus ”The

“Tekijänoikeuspuolella on ollut haasteellista saada EU-tason sääntely tukemaan yritysten toimintaa sisämarkkinoilla.

Syynä vaikeuksiin on ollut erityisesti tekijänoikeuksia koskeva territoriaaliperiaate eli alueellisesti vaihtelevat oikeudet”.

Agreement on Trade-Related aspects of Intellectual Property Rights”, tunnetummin TRIPS-sopimus, nostaa esiin aineettomien oikeuksien taloudellisen merkityksen osana kauppasopimuksia. Edellä mainitut kansainväliset sopimukset luovat reunaehdot immateriaalioikeuksien sääntelylle kaikkien mukana olevien jäsenmaiden alueella, minkä vuoksi

32

Asetukset ja direktiivit vaikutuskanavina Asetuksilla on tunnetustikin suora vaikutus, jolloin lainsäädäntöhankkeisiin vaikuttaminen on yritysnäkökulmasta lähtien tehtävä EU-asioiden käsittelyvaiheessa. Tähtivuori mainitsee hyvinä esimerkkeinä yhtenäispatenttia ja yhdistettyä patenttituomioistuin-ta koskevan hankkeen sekä EU:n tavaramerkkiasetuksen uudistamisen, jotka molemmat vaativat EU-tasolla aktiivista vaikuttamista.

Direktiivit antavat sääntelyyn kansallista liikkumavaraa ja siten mah-

LexPress

dollisuuden vaikuttaa lainsäädäntöhankkeisiin myös kansallisessa voimaansaattamisvaiheessa. Tuoreimpina esimerkkeinä Tähtivuori nostaa esiin parhaillaan kansallisella tasolla käynnissä olevat implementointihankkeet tavaramerkkidirektiivin ja liikesalaisuusdirektiivin kansalliseksi voimaansaattamiseksi.

Kansallisellakin tasolla toteutetaan aineettomien oikeuksien sääntelyä vastaamaan toimintaympäristön muutoksia, jolloin yritysten näkemysten viestiminen on tärkeää hankkeiden suunnitteluvaiheessa.

EU:n vaikutus sääntelyyn Suomessa Tarkasteltaessa EU-sääntelyn vaikutuksia teollisoikeuksien puolella, tavoitteena näyttää olevan yritysten mahdollisimman jouhevan sisämarkkinatoiminnan takaaminen.

Sääntely on tarjonnut EU:n laajuisen suojamahdollisuuden taaten samalla kansalliset vaihtoehdot, joissa pyrkimyksenä on yhtä lailla ollut kansain-

välinen yhtenäisyys. Uusimpana esimerkkinä Tähtivuori mainitsee sääntelyn tuella toteutetun EU:n laajuisen tavaramerkki- ja patenttijärjestelmien kehittämisen. Lisäksi kesällä 2016 EUtasoisella sääntelyllä on ensimmäistä kertaa luotu immateriaalioikeuksia tukeva liikesalaisuussääntely, joka saatetaan kansallisesti voimaan kahden vuoden kuluessa.

Tekijänoikeuspuolella on ollut haasteellista saada EU-tason sääntely tukemaan yritysten toimintaa sisämarkkinoilla. Syynä vaikeuksiin on ollut erityisesti tekijänoikeuksia koskeva territoriaaliperiaate eli alueellisesti vaihtelevat oikeudet. Tähtivuori täsmentää lisäksi, että yrityksen näkemys sääntelyn kehittämisen suunnasta voi vaihdella riippuen siitä, onko yritys oikeuksien haltijan vai käyttäjän asemassa. Nykyisessä komission ohjelmassa tavoitteena on kuitenkin sisämarkkinoiden ja erityisesti digitaalisten sisämarkkinoiden tekijänoikeuksilla suojattujen sisältöjen edistäminen ja huolehtiminen siitä, että immateriaalioikeudet yksinoikeuksina säilyttävät niille kuuluvan aseman. Kysymyksessä on siis tasapainon hakeminen yksinoikeuden ja toisaalta yleisen edun välillä.

Tulevaisuuden näkymät Sääntely on ainakin tavoitteellisesti menossa sisämarkkinoiden toimivuutta edistävään suuntaan.

Pyrkimyksenä on, että immateriaa-

Kuvassa Riikka Tähtivuori

LexPress

33

lioikeussääntely tukisi eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä ja kasvua markkinoilla sekä uusien innovaatioiden syntymistä. Tähtivuori pitää tavoitetta erinomaisena, mutta tuo esiin oman näkemyksensä nykytilanteesta. ”Todellisuudessa kuitenkin on joutunut elinkeinoelämän näkökulmasta toteamaan, että sääntely jää aika usein sille asetetuista tavoitteista johtuen mm. EU-yhteispäätösmenettelyn luonteesta ja erilaisten näkemysten yhteensovittamisen vaikeudesta. Monissa tilanteissa annetaan mieluummin lisäsääntelyä kuin mietitään, olisiko muuta mahdollisuutta hoitaa yritysten toimintamahdollisuuksien tukeminen”. Komissiolla on olemassa paremman sääntelyn ohjelma, jota olisi tärkeää noudattaa kaikkien hankkeiden kohdalla, eikä käyttää sitä vain strategiatason puheena.

EU-sääntelyn seuraaminen ja siihen vaikuttaminen on tärkeää yrityksille, jotka pyrkivät rajat ylittävään toimintaan. EU-tasoisista suojamuodoista ja niihin liittyvistä menettelyistä on hyötyä yrityksille kansallisella tasolla, mutta pienen jäsenmaan vaikuttamismahdollisuudet EU-tasolla ovat aina isompia heikommat. Kotimarkkinoilla toimiville yrityksille kansallisen sääntelyn toimivuus on ensisijaista, mutta nykypäivän digitaalinen ympäristö johtaa yritysten luonnollisten liiketoimintaympäristöjen laajenemiseen, jolloin tulee pohtia myös kansallisia vaihtoehtoja laajempia suojamuotoja ja oikeuksien valvontaa.

34

LexPress

Tekijänoikeuksia valvotaan keskitetysti Ilman tehokasta valvontaa ja puuttumiskeinoja tekijänoikeuslailla suojatut teokset jäisivät ilman todellista suojaa. Samalla luovan työn tekijöiden mahdollisuudet harjoittaa ammattiaan heikkenisivät merkittävästi.

Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry (TTVK) valvoo jäsentensä oikeuksia niin internetissä kuin fyysisessä ympäristössäkin.

Teksti: Lasse Lipsanen Kuva: Ömer Acar

36

Koska tekijänoikeusrikkomukset ja -rikokset ovat asianomistajarikoksia, eikä oikeudenhaltijoilla ole tehokkaita mahdollisuuksia suojata oikeuksiaan omin voimin, on sisältö- ja kulttuurialalla tarve keskitetylle oikeuksien valvonnalle. Tätä tarvetta täyttää voittoa tavoittelematon yhdistys TTVK. Yhdistyksen toiminta jakaantuu nimensä mukaisesti kahteen osa-alueeseen: tekijänoikeuksiin liittyvän tiedon jakamiseen kansalaisille ja viranomaisille sekä jäsenjärjestöjen ja -yhtiöiden oikeuksien valvontaan.

lakimies Asko Metsola kertoo suomalaisten tuntevan perusasiat tekijänoikeuksista melko hyvin.

– Taloustutkimus Oy tekee vuosittain tekijänoikeusbarometrin, jossa selvitetään, kuinka hyvin suomalaiset tietävät minkäkin asian olevan laitonta tai laillista. Esimerkiksi 94 prosenttia suomalaisista tietää, että piraattitiedoston jakaminen netissä on laitonta. Varsin harva voi siis tosissaan väittää, ettei tietäisi vertaisverkkojakamisen olevan vastoin lakia, Metsola kertoo.

Vaikka valvontaa suoritetaan myös fyysisessä ympäristössä, kuten ravintoloissa niissä soitettavan musiikin luvallisuuden varmistamiseksi, tapahtuu valtaosa tarkkailusta internetissä. Nettipiratismi onkin monen ensimmäinen mielikuva puhuttaessa tekijänoikeusrikollisuudesta. TTVK:n

Suomalaisten hyvistä tiedoista huolimatta TTVK:lla on työsarkaa riittämiin: vuonna 2015 yhdistys teki lähes 16 000 alasottoilmoitusta.

Näistä valtaosa koski luvattomasti YouTubeen ladattuja videoita. Metsola toteaa monien uskovan naiivisti siihen, ettei internetissä tapahtuvasta

LexPress

toiminnasta jää kiinni, tai ettei siitä ainakaan koidu seuraamuksia. Osaltaan tämän luulon murtamiseksi sekä asianmukaisen tiedon levittämiseksi TTVK tekee aktiivista tiedotustyötä. Yhdistys julkaisee tiedotteita ja tekijänoikeudellista opetusaineistoa sekä tarjoaa yleisölle puhelimitse ja sähköpostitse maksutonta neuvontaa aiheeseen liittyen. Lisäksi TTVK:n työntekijät kiertävät luennoimassa tekijänoikeuksista eri kohderyhmille ja tekevät kouluvierailuja.

Tekijänoikeuksien puolustaja Jäseniä TTVK:ssa on tällä hetkellä 17. Jäsenet ovat muun muassa luovan alan työntekijöiden etujärjestöjä kuten Gramex, Teosto ja Kopiosto sekä mediaalan yrityksiä kuten MTV ja Sanoma Media Finland. Jäsentensä kautta TTVK edustaakin lähes kaikkia suomalaisia sisältöalan työntekijöitä.

– Jos kuuluu johonkin alansa järjestöön, oli se sitten musiikki-, elokuva-, kuvataide-, kirjallisuus- tai radioala, niin on meidän jäsenemme. Oikeastaan peliala on ainut kotimainen sisältö- tai kulttuuriteollisuuden ala, jota emme edusta, Metsola kertoo.

Mitä jäsenet sitten saavat vastineeksi jäsenmaksustaan?

Jos TTVK tai jäsen itse havaitsee tekijänoikeuksia loukkaavaa toimintaa, ottaa TTVK asian hoidettavakseen. Useimmissa tapauksissa oikeuden loukkaajaa lähestytään ensin kehotuksella lopettaa lainvastainen toiminta tai maksaa asianmukaiset lupamaksut. Jos se ei riitä, aletaan selvittää, onko tapauksessa

Turun yliopistosta oikeustieteen maisteriksi vuonna 2012 valmistunut Asko Metsola ehti opiskeluaikanaan toimia myös Lexin klubimestarina vuosina 2009– 2010.

LexPress

37

tarvetta oikeusteitse hankittavalle ratkaisulle.

Tekijänoikeuden loukkauksissa asianomistajia on yleensä useita. Esimerkiksi musiikkikappaleen luvattomassa levityksessä asianomistajan osa voi langeta muun muassa artistille itselleen, sanoittajalle, säveltäjälle, sovittajalle ja vielä levy-yhtiölle. Tästä syystä on ajateltu, että on helpointa, jos kaikilla mainituilla tahoilla on yksi yhteinen edustaja, joka hoitaa sekä valvonnan että oikeuden loukkauksiin puuttumisen aina oikeustoimiin asti, jos tapaus niitä edellyttää.

– Sen lisäksi, että on helpompaa hoitaa asioita paketissa, niin tällä tavoin saadaan myös keskitettyä asiantuntemusta näissä asioissa. Näin ollen jonkin muun tahon ei aina tarvitse erikseen opetella, miten tekijänoikeusrikoksia tai -rikkomuksia ajetaan, Metsola lisää.

“Oikeudenhaltijoiden näkökulmasta hyvät ja helppokäyttöiset lailliset palvelut ovatkin ylivoimaisesti helpoin tapa vähentää piratismia tehokkaiden puuttumiskeinojen ja yleisen asenteen muuttumisen ohella”.

Vaikka edustettavia TTVK:lla onkin suuri joukko, on vakituisia työntekijöitä yhdistyksellä vain viisi. Tästä huolimatta Metsola kertoo valvonnan olevan kattavaa: yhdistyksen lisäksi sitä suorittavat jäsenet omatoimisesti, esimerkiksi taiteilijat niinkin yksinkertaisesti kuin googlettamalla omaa nimeään. Monesti laittomat palvelut ja lataussivustot paljastuvat myös julkista keskustelua ja mediaa seuraamalla. Lisäksi TTVK ostaa seurantapalveluita ulkopuolisilta firmoilta ja pitää aktiivisesti yhteyttä vastaaviin järjestöihin ulkomailla.

Oikeudenloukkaukset eivät jää seuraamuksitta Kun oikeudenloukkauksia havaitaan, TTVK ottaa ensin yhteyttä loukattuihin tahoihin ja selvittää, mitä ne haluavat asialle tehdä. Jos oikeudenhaltija haluaa TTVK:lta toimia loukkauksen lopettamiseksi, yhdistys lähestyy loukkaajaa.

– Lähestymistapa vaihtelee sen mukaan, minkälaisesta oikeudenloukkauksesta on kyse. Jos oikeudenloukkaaja on selvästi tietoinen toimintansa laittomuudesta, ei hirveästi auta muistuttaa lakipykälistä. Tietysti on mahdollista, että jokin yksittäinen toimija on unohtanut hankkia luvat, tai kyseessä on silkkaa 38

LexPress

tietämättömyyttä siitä, että lupa ylipäätään tarvitaan, Metsola sanoo.

Jälkimmäisen kaltaisissa tapauksissa riittää usein pelkkä valistus siitä, mitä lupia harjoitettavaan toimintaan tarvitaan ja mistä ne voi hankkia. Vaikka useimmiten loukkaajan kanssa päästään jonkinlaiseen sopimukseen korvauksista tai luvista, vaaditaan toisinaan pidemmälle meneviä toimia. Jos sovintoa ei synny, jää ainoaksi vaihtoehdoksi viranomaisiin turvautuminen. Sekä siviili- että rikosprosessi ovat mahdollisia vaihtoehtoja tekijänoikeusrikosten yhteydessä, mutta useimmiten asiaa viedään eteenpäin rikosprosessina. Tällöin TTVK jättää asiasta tutkintapyynnön poliisille.

Henkilöt, joiden kanssa päädytään käräjille asti, luottavat Metsolan mukaan usein siihen, ettei oikeudenhaltijoilla ole resursseja aloittaa oikeustoimia. TTVK:n työn ansiosta tekijänoikeusrikollisuuteen puututaan kuitenkin hanakasti. Tyypillisessä oikeuteen asti edenneessä tapauksessa piraatti tuomitaan maksamaan muutamia kymmeniä päiväsakkoja sekä hyvitys tekijänoikeudella suojatun teoksen luvattomasta käytöstä. Tekijänoikeusrikoksesta on mahdollista tuomita myös vankeutta, ja ylläpitäjille onkin tuomittu ehdollista vankeutta muutamissa tapauksissa, joissa on ammattimaisesti pyöritetty isoa palvelua.

Huomion arvoinen seikka tekijänoikeusrikollisuudessa on rikoksen seuraamuksiin kuuluva tekijänoikeuslaissa mainittu kohtuullinen hyvitys. Hyvitysvelvollisuus on seuraamuksena myös tapauksissa, joissa teko on ollut tahaton.

– Sinänsä hyvitys ei ole vahingonkorvaus, eli sen tuomitseminen ei edellytä syntyneen vahingon tai ansionmenetyksen toteen näyttämistä, Metsola kertoo.

Lain perustelut ja oikeuskirjallisuus sekä -käytäntö lähtevät siitä, että hyvityksen määrää arvioidessa lähtökohtana on se hinta, jolla oikeudenloukkaaja olisi laillisesti saanut teoksen käyttöönsä. Lisäksi korkein oikeus on ennakkotapauksessa todennut, että tuomioistuimen on otettava hyvityksen määrässä huomioon, jos laiton käyttö poikkeaa jollakin tapaa normaalista.

Tekijänoikeuksien pelikenttä muuttuu jatkuvasti Nettipiratismi tai muutkaan tekijänoikeusrikollisuuden ilmenemismuodot eivät luonnollisestikaan ole täysin samanlaisia kuin muutamia vuosia sitten.

Alan lainsäädäntöä uudistetaankin jatkuvasti, jotta se pystyisi vastaamaan alati muuttuviin haasteisiin.

Yhtenä viimeisimmistä muutoksista Metsola mainitsee viime vuoden kesä-

LexPress

39

kuussa voimaan tulleen estomääräysmahdollisuuden. Estomääräyksellä, jota oikeudenhaltija tai tämän edustaja hakee käräjäoikeudelta, voidaan velvoittaa operaattoreita estämään pääsy internetosoitteisiin, joissa loukkaavaa toimintaa tapahtuu. Jo aikaisemmin laissa olleeseen keskeyttämismääräykseen verrattuna ero on se, ettei estomääräyksen tuomitseminen vaadi sivuston takana olevien tekijöiden identifiointia. Uudistus on merkittävä erityisesti isojen kansainvälisten sivustojen kanssa toimittaessa - niiden taustahahmot kun ovat harvoin tiedossa.

– Keskeyttämis- tai estomääräysten osalta kynnys määräysten antamiseen on hyvinkin korkealla, mikä toki on ihan hyvä. Oikeudenhaltijat joutuvat kuitenkin tutkimaan asiaa omalla kustannuksellaan, sen jälkeen hakemaan määräystä ja vielä joka vuosi uusimaan estomääräyksen jatkuvasta oikeudenloukkauksesta, joten onhan se aika raskas prosessi, Metsola huomauttaa.

Yleistrendinä piratismissa voidaan pitää sitä, että jos aiemmin aineistoa ladattiin koneelle esimerkiksi vertaisverkkojärjestelmää käyttäen, niin nykyään laiton käyttö on suureksi osaksi suoratoistoa. Tässä tapauksessa koneelle ei näennäisesti synny kappaletta, vaikka tekijänoikeudellisesti väliaikainen kappale syntyykin. Toisaalta ennen hankittiin laittomasti enemmän musiikkia, mutta nykypiratismi on siirtynyt yhä enemmän audiovisuaalisen aineistoon ja sen hankkimiseen laittomasti.

– Kun tapa, jolla oikeuksia loukataan, muuttuu, niin meidänkin tulee kyetä tutkimaan sitä. Lisäksi lainsäädännöllä tulee olla sellaisia keinoja, että siihen voidaan puuttua, Metsola toteaa.

Laillisten suoratoistopalveluiden kuten Spotifyn, Netflixin ja HBO:n esiinmarssi näkyy myös TTVK:n työpöydällä. Metsolan mukaan kuluttajien siirtyessä tällaisten palveluiden käyttäjiksi aineistojen laiton käyttö vähenee. Oikeudenhaltijoiden näkökulmasta hyvät ja helppokäyttöiset lailliset palvelut ovatkin ylivoimaisesti helpoin tapa vähentää piratismia tehokkaiden puuttumiskeinojen ja yleisen asenteen muuttumisen ohella.

40

LexPress

Tekijänoikeusjärjestelmän toimivuus testissä Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön ylläpitämä tutkimuskeskus Cupore toteutti vuosina 2009-2016 Tekijänoikeusjärjestelmän toimivuuden arviointihankkeen, jonka tarkoituksena oli muodostaa kansallisten tekijänoikeusjärjestelmien arviointia ja kehittämistä palveleva metodologiakehikko.

LexPress otti selvää mistä hankkeessa oikein oli kyse ja haastatteli aiheen tiimoilta hankkeen projektipäällikkö Tiina Kautiota.

Teksti: Sannimari Veini Kuva: Tiina Kautio

”Ajatus tekijänoikeusjärjestelmän toimivuuden arviointihankkeen toteuttamisesta lähti liikkeelle tarpeesta saada tekijänoikeusjärjestelmästä ja sen toimivuudesta luotettavaa tietoa niin päätöksenteon kuin tekijänoikeusjärjestelmän kehittämisenkin tueksi”, kertoo Kautio.

Lisäksi hän taustoittaa hanketta kertomalla, että niin Suomessa, kuin kansainvälisessäkin ympäristössä on viime vuosina etenevässä määrin alettu korostaa niin sanottua tiedolla johtamista, eli tutkimustiedon merkitystä poliittisessa päätöksenteossa. Cuporessa tehty kehitystyö voidaankin hänen mukaansa nähdä osana tätä kehityskulkua. Myös opetus- ja kulttuuriministeriössä on pidetty tärkeänä, että puolueettomasti kerättyä tutkimustietoa on saatavilla ja että tutkimusmenetelmiä kehitetään. Tekijänoikeusjärjestelmän 42

toimivuuden arviointihankkeessa tehtiinkin läheistä yhteistyötä ministeriön tekijänoikeusvirkamiesten kanssa koko hankkeen ajan. Virkamiehet esimerkiksi kommentoivat tiiviisti hankkeen etenemistä ja seurasivat sen tuloksia.

Hankkeen toteuttaminen Kautio selittää, että hankkeen alussa lähtökohtana oli pohtia sitä, mitä tietoa tekijänoikeusjärjestelmästä on tarpeen kerätä poliittisen päätöksenteon sekä tekijänoikeusjärjestelmän kehittämisen tarpeisiin. Hankkeen ytimenä oli määritellä joukko tutkimusteemoja ja -menetelmiä tekijänoikeusjärjestelmän toimintaympäristön kartoittamiseksi, järjestelmän eri osa-alueiden toimivuuden tarkastelemiseksi, sekä kokonaisuutena tarkasteltavan tekijänoikeusjärjestelmän toimivuuden arvioimiseksi.

LexPress

Kautio tarkentaa hankkeen kulkua niin, että alussa mietittiin keskeisimpiä kysymyksiä tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta arvioitaessa.

Etsimällä vastauksia näihin kysymyksiin, voitiin löytää hyödyllistä tietoa tekijänoikeusjärjestelmästä.

Hankkeessa myös määriteltiin, millaisia mittareita tutkimustiedon keräämiseksi tarvitaan. ”Alkuvaiheen ideoinnin jälkeen muodostettiin yleiskuvaus tekijänoikeusjärjestelmän rakenteesta sekä loogisesti jäsennelty indikaattorijoukko, joka kertoo tekijänoikeusjärjestelmän toimivuudesta.

Näiden pohjalta rakennettiin arviointikehikko, jonka avulla kansallista tekijänoikeusjärjestelmää voi tarkastella eri näkökulmista”, Kautio vielä avaa.

Käsikirjat arvioinnin apuna Hankkeen tuloksena syntyneet tekijänoikeusjärjestelmän toimi-

vuuden arvioinnin ohjeet on koottu kahden käsikirjan kansien sisään, Kautio kertoo. Hänen mukaansa niin sanottu pääkäsikirja ”Assessing the Operation of Copyright and Related Rights Systems: Methodology Framework” esittelee tekijänoikeusjärjestelmän arviointikehikon ja tarjoaa ohjeita tulosten analyysiin.

Käsikirjassa esitetty arviointikehikko koostuu yhteensä 37 indikaattorista, jotka voidaan jaotella kuvailulehtiin ja metodologiakortteihin, hän selventää ja jatkaa tarkentamalla, että esitetyt indikaattorit ovat hyvin eri tyyppisiä: osa on puhtaasti kuvailevia ja osan avulla voidaan kerätä numeerista aikasarjadataa.

Niin sanotun pääkäsikirjan ohella hankkeen tuloksista julkaistiin myös toinen käsikirja ”Assessing the Operation of Copyright and Related Rights Systems: Toolkit of Questionnaires for Interviews, Focus Group Studies

LexPress

43

and Surveys”, jossa tarjotaan yksityiskohtaisempia ohjeita tiedonkeruuseen.

Käsikirjaan on koottu yhteensä 12 kyselypohjaa, joita voidaan soveltaa pääkäsikirjaan pohjautuvissa tutkimuksissa. Kautio selittää, että kaikkea käsikirjoissa esitettyä materiaalia on mahdollista soveltaa kulloistenkin tarpeiden mukaan ja jatkotyöstää siten, että materiaali parhaalla mahdollisella tavalla soveltuu erilaisten - joskus toisistaan selkeästi poikkeavienkin kansallisten tekijänoikeusjärjestelmien tarkasteluun.

Kautio kertoo, että käsikirjat on ennen kaikkea tarkoitettu tutkijoiden käyttöön. Hän selittää, että käsikirjoista löytyy valikoitu joukko menetelmiä kansallisten tekijänoikeusjärjestelmien tarkasteluun eri maissa ja arviointikehikosta voi valita ne työkalut, jotka kussakin yksittäisessä tutkimuksessa koetaan tarpeellisiksi. Hän kuitenkin huomauttaa, että toisaalta soveltamalla koko kehikkoa laajasti voidaan muodostaa myös kattava kokonaiskuva kansallisesta tekijänoikeusjärjestelmästä sekä arvio sen toimivuudesta. ”Vaikka käsikirjat onkin suunnattu ensisijaisesti tutkijoiden avuksi, voivat käsikirjojen ohjeita soveltamalla saadut tulokset kansallisen tekijänoikeusjärjestelmän toimintalogiikasta ja toimivuudesta olla mielenkiintoisia kenelle tahansa tekijänoikeusjärjestelmän ja sen eri osa-alueiden toiminnasta kiinnostuneelle”, Kautio kuvailee.

44

Pilottivaiheen antia Kautio kertoo, että hankkeessa kehitetyn arviointikehikon käyttökelpoisuutta testattiin pilottivaiheessa vuosina 2013-2015, jolloin tarkasteltiin Suomen tekijänoikeusjärjestelmää kunkin arviointikehikkoon valitun indikaattorin kautta. Pilotoinnin tuloksina syntyi yhteensä 37 pilottitutkimusraporttia, joihin voi tutustua Cuporen internetsivuilla. ”Pilottivaiheen raporteista löytyy monenlaista tietoa Suomen tekijänoikeusjärjestelmästä ja luovista aloista. Mukana on esimerkiksi kuvaus tekijänoikeuksien yhteishallinnointijärjestöistä, kartoitus tekijänoikeuteen liittyvästä koulutuksesta ja tietoa luovien alojen viennistä ja tuonnista”, Kautio luettelee.

Kansainvälisiä mahdollisuuksia ”Hankkeen kieleksi valittiin englanti, sillä jo sen alkumetreillä todettiin puolueettomasti kerättävän tutkimustiedon saatavuuden ja tutkimusmenetelmien kehittämisen olevan kiinnostavaa myös kansainvälisesti. Arviointikehikko kehitettiinkin nimenomaan pitäen silmällä sen kansainvälistä sovellettavuutta”, Kautio selittää.

Kansainvälisen sovellettavuuden takaamiseksi hankkeen aikana pidet-

LexPress

tiin yhteyttä Maailman henkisen omaisuuden järjestöön (WIPO) ja lisäksi hankkeen eri vaiheissa kommentteja pyydettiin laajalta kansainväliseltä tekijänoikeusasiantuntijoiden ja -virkamiesten joukolta.

Sen jälkeen, kun kaksi hankkeesta syntynyttä käsikirjaa julkaistiin kesäkuussa 2016 on tehdystä työstä tiedotettu mahdollisimman laajasti kansainvälisille tahoille. ”Esimerkiksi marraskuussa työtä on tarkoitus esitellä Genevessä WIPO:n tekijänoikeuskomitean (Standing Committee on Copyright and Related Rights, SCCR) kokouksen yhteydessä järjestettävässä tapahtumassa”, Kautio selventää.

Kautio myös toivoo, että arviointikehikon hyödyntäminen herättäisi kiinnostusta muissakin maissa kuin Suomessa. Hänen mukaansa käsikirjoissa esitetty tekijänoikeusjärjestelmän arviointikehikko on ennen kaikkea keskustelunavaus, jonka pohjalta työtä tulee jatkaa. ”Tekijänoikeusjärjestelmän toimintaympäristö ei ole staattinen, joten arvioinnin tarpeet elävät nyt ja tulevaisuudessa”, Kautio päättää.

Hankkeen julkaisuihin voi tutustua Cuporen nettisivuilla: http://www.cupore.fi.

LexPress Kuvat Annika Falben

45

Kopioston toiminta ja tekijänoikeusjärjestelmän haasteet LexPress pääsi haastattelemaan Kopioston toimitusjohtaja Valtteri Niirasta.

Hän avasi Kopioston toimintaa ja näkemyksiään tekijänoikeusjärjestelmän nykytilasta. Kopiosto on Suomen kulttuurialaa kattavimmin edustava tekijänoikeusjärjestö. Se valvoo oikeudenomistajiensa etua ja jakaa heille tekijänoikeuskorvauksia.

Teksti: Tuomas Dahlström Kuva: Juho Heikkinen

Valtteri Niiranen on valmistunut vuonna 1992 oikeustieteen kandidaatiksi ja varatuomariksi vuonna 1995. Tämän lisäksi hän on täydentänyt osaamistaan kahdella tutkinnolla ulkomailla. Opiskeluajastaan Lapin yliopistossa on mukavia muistoja.

Tekijänoikeus alkoi kiinnostaa Niirasta opintojen loppuvaiheessa ja hän kirjoittikin gradunsa tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta.

Niirasella on monipuolista työkokemusta niin asianajotoimistoista kuin opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä järjestöistä koti- ja ulkomailla. Nykyisessä työssään Kopioston toimitusjohtajana Niiranen aloitti puolitoista vuotta sitten. Kopiosto oli kuitenkin jo ennestään tuttu, sillä hän oli toiminut hallituksessa luottamushenkilönä. ”Nykyisessä työssäni yhdistyy johtaminen sekä syväosaaminen juridiikasta. Työhön kuuluu paljon myös

yleisempiä tehtäviä, mutta minulle on ollut tärkeää säilyttää ja kehittää omaa erityisosaamistani” kertoo Niiranen.

Kopiosto tilittää teosten käytöstä perityt tekijänoikeuskorvaukset jäsenjärjestöilleen ja jäsenjärjestöt jakavat korvaukset edelleen jäsenilleen.

Tv-ohjelmien tallentamisesta ja esittämisestä erilaisissa laitoksissa sekä tvohjelmien edelleen lähettämisestä kerätyt korvaukset tilitetään henkilökohtaisina korvauksina televisio-ohjelmien ja muiden av-teosten tekijöille. Kopiosto edustaa jäsenjärjestöjensä kautta yli 50 000 suomalaista luovan alan tekijää, esittäjää ja kustantajaa.

Entä millaisia mahdollisuuksia Kopiosto tarjoaa juristeille? ”Kopiostossa työskentelee noin 45 henkilöä ja moni on koulutukseltaan juristi. Täällä voi yhdistää luovan alan osaamista ja juridiikkaa. Monella täällä

LexPress

47

työskentelevällä henkilöllä on musiikki-, kulttuuri- tai kirjoittajataustaa.

Itse olen tietokirjailija ja minulla on paloa tätä alaa kohtaan” sanoo toistakymmentä teosta kirjoittanut tekijänoikeuden ammattilainen.

Suomessa on Kopioston lisäksi viisi muuta tekijänoikeusjärjestöä.

Gramex edistää ja valvoo esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksia sekä tilittää korvauk-set.

Tuotos puolestaan valvoo audiovisuaalisten tuotantojen oikeuksia, Sanasto kaunakirjallisuuden ja kääntämisen, Kuvasto edistää kuvataiteilijoiden oikeuksia ja Teosto myöntää musiikkiin liittyviä lupia. Miksi järjestöjä on näin paljon? ”Siihen on sekä historiallisia että periaatteellisia syitä. Järjestöjä on monta ja jokaisella on oma tärkeä tehtävänsä. Kuitenkin paljon tehdään myös yhteistyötä. Toiminnassa pyritään asiakaskeskeisyyteen ja esimerkiksi musiikin toistamiseen liittyen on perustettu Gramexin ja Teoston yhteistyritys GT-musiikkiluvat, jonka kautta esimerkiksi kampaamot ja baarit voivat yhdestä luukusta saada tarvittavat luvat. Jos oikein pitkälle visioi, niin voi olla, että tulevaisuudessa järjestöillä on entistä tiiviimpää yhteistyötä ja esimerkiksi taloushallinto sekä IT-palvelut tehdään keskitetymmin yhdessä” kertoo Niiranen.

Toimitusjohtaja toteaa myös, että Kopiosto on ollut tiiviisti mukana kehityksessä ja teleoperaattorit voivat saada järjestön kautta tarvittavat 48

luvat, jotta kuluttajat voivat tallentaa tv-sarjoja ja elokuvia verkkotallennuspalveluun. Televisio-ohjelmien verkkotallennusta koskeva laki tuli voimaan 1.6.2015 ja kuukausi lain voimaantulon jälkeen Kopiosto oli tarjoamassa lupia teleoperaattoreille, jotta katsojat pystyivät tallentamaan ohjelmia digiboksin sijasta verkkotallennuspalvelimiin.

Moni opiskelija kopioi kirjaston kirjoja kursseja varten. Tämä on täysin laillista, sillä omaan käyttöön saa valokopioida. Jos mukaan tulee rahaa tai aikomuksia levittää teosta eteenpäin, niin toiminta muuttuu heti kielletyksi.

Kun tekijänoikeudet ovat niin iso osa arkipäivän elämäämme, niin miten käytännössä valvonta toimii? ”Fyysisen maailman valvonta on vaikeaa ja mahdolliset häiriöt ovat suhteellisen pieniä. Valvonnassa on kyse yhteispelistä ja saamme viestiä esimerkiksi kustantajilta ja kopiointilaitoksilta, jos tapahtuu jotain epäilyttävää. Tällöin asiaan puututaan heti neuvonnalla ja opastuksella ja tällainen toiminta loppuu. Verkon osalta Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus tekee verkkovalvontaa. Väärinkäytökset tulevat aika nopeasti ilmi erityisesti verkon kautta.

Joskus kyse on tietämättömyydestä ja toisinaan teko on tahallinen”, toteaa Niiranen.

Koulut ja oppilaitokset valokopioivat ahkerasti ja käyttävät yhä enemmän myös suojattua aineistoa digitaalisesti. Niirasen mukaan monet tahot ovat hyvinkin ajan tasalla siitä,

LexPress

mitä kaikkea Kopioston tarjoamat luvat kattavat, mutta yleinen suunta on kuitenkin se, että tietoa tarvitaan lisää. Muutama Kopioston työntekijä kiertääkin aktiivisesti oppilaitoksia läpi kouluttamassa opetushenkilökuntaa. Uudet opetussuunnitelmat sisältävät uudenlaisia kokonaisuuksia tietotekniikasta. Kopiosto tarjoaakin kouluille tukea siinä, että oppilaat saavat perustiedot tekijänoikeuksista tietoteknisiä perustaitoja harjoitellessaan.

Digitalisaatio ja tekniikan kehittyminen luovat uusia haasteita myös tekijänoikeusalalla. ”Kaikki aineistot ovat käytännössä saatavissa digitaalisina, joka luo myös uusia käyttötapoja. Se tuo mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia. Silloin syntyy uusia paikkoja ja palveluita, jotka tarvitsevat lupia aineiston käyttöön. Kun maailmaa muuttuu, niin tällöin lainsäädännön ja lupien pitää vastata tarpeita. Kun maailma muuttuu, niin me muokataan lupatarjontaa sen mukana” selittää toimitusjohtaja.

Maailman muuttuessa kovaa vauhtia tekijänoikeusjärjestelmän täytyy vastata yhteiskunnan tarpeisiin. Monesti kuitenkaan lainsäädäntöä ei voida luoda yhtä nopeasti kuin uutta tekniikkaa. ”Tekijänoikeuden osalta kaikki lähtee suojattujen teosten synnystä ja käyttämisestä. Teoksia syntyy kaikkialla ja niitä voidaan nykyään myös hyödyntää kaikkialla. Keskeisen merkitys on kansainvälisellä tekijänoikeusjärjestelmällä Kuvassa VIsa Kurki sekä EU:n harmonisoivalla lainsäädännöllä. Pelkästään EU:ssa uuden direktiivin säätämiseen voi mennä 2-5 vuotta ja sitten se täytyy implementoida vielä kansallisesti. Joten voi olla, että kestää 6-7 vuottakin uuden oikeuden luomisessa. Kun kyse on globaalista teosten synnystä ja hyödyntämisestä, niin pelkkä kansallinen lainsäädäntö ei riitä. Suomi voisi kansallisella tasolla hyvinkin kieltää tietynlaisen toiminnan, mutta se ei auta teoksen suojaamisessa silloin, kun teos kulkee verkon kautta ympäri maailmaa. Tällöin teoksen luoja saisi suojaa vain Suomessa, muttei muualla. Tuskin koskaan olemme siinä tilanteessa, että lainsäädäntö olisi täysin ajan tasalla.

Ennakointi on tekijänoikeusjärjestelmän suhteen haastavaa”, päättää Kuvassa Valtteri Niiranen Niiranen.

LexPress

49

Tekijänoikeuksiin erikoistuneen juristin työ - haastattelussa Jussi Kari Turre Legalilta Turun yliopistosta valmistunut juristi Jussi Kari on yksi Suomen seuratuimmista juristeista yhteisöpalvelu Twitterissä (suomenlaki. comin juristivertailu, 10/2014). Kari on erikoistunut immateriaali- ja viestintäoikeuteen. Hänen edustamansa toimisto Turre Legal on ollut mukana ns. tekijänoikeuskirje-tapauksessa edustaen vastaajaa. Mistä tapauksessa on kyse, miten Kari päätyi aikoinaan työskentelemään tekijänoikeuksien parissa ja minkälaista tekijänoikeusjuristin arki on? LexPress otti selvää.

Haastattelu: Joel Nurmi Kuva: Jussi Kari

Miten suuntauduit työskentelemään juuri tekijänoikeuksien parissa?

- Aloittaessani oikiksen vuonna 2004 minulla ei ollut minkäänlaista realistista näkemystä siitä, mitä juristin työ on, eikä hajuakaan siitä, mille oikeudenalalle haluaisin erikoistua.

Tekijänoikeudet löysin 3. opiskeluvuotenani eli vuonna 2006. Tuolloin Turun käräjäoikeudessa käsiteltiin Finreactor-piraattipalvelun ylläpitäjien tekijänoikeusrikossyytteitä. Finreactor oli suuri suomalainen piraattisivusto, jonka käyttäjät saivat ladattua toisiltaan elokuvia, musiikkia, tietokoneohjelmia ja muuta. Minulla oli entuudestaan jonkin verran nörttitaustaa ja huomasin useiden nörttiaiheisten julkaisujen kirjoittavan oikeusjutusta. Kävin tuolloin “Tuomioistuimen tuomioiden seuraaminen”-kurssia, joten kävin vilkaisemassa prosessia. Älysin siellä kaksi asiaa. Ensinnäkin tajusin, että internetin ja tekijänoikeuksien merkitys maailmassa tulee todennäköisesti vain kasvamaan. Toiseksi, jutussa oli 50

LexPress

mukana monia nimekkäitä lakimiehiä, mutta heillä ei tuntunut olevan mitään käsitystä siitä, miten internet toimii tekijänoikeuksien suhteen. Tältä perustalta arvioin, että minun olisi helpompi brändätä itseni alan osaajaksi, kun “vanhoja mestareita” ei vielä ollut yhtä paljoa kuin perinteisemmillä oikeudenaloilla.

Finreactorin jälkeen aloin opiskella oikiksessa nimenomaan tekijänoikeuksia, erityisesti internet-twistillä.

Minkälaista tekijänoikeusjuristin arki on?

- Työskentelen tätä nykyä Turre Legalissa, jonka lakimiehet olivat niitä harvoja, jotka Finreactor-tapauksessa tuntuivat ymmärtävän tekijänoikeuksien ja internetin yhteyttä. Tyypillinen asiakkaamme on PK-yritys, jolla on tarve saada IPR:ää hyödynnettyä internetissä. Tavanomaisen juristityön lisäksi toimistomme pyrkii myös automatisoimaan ja tietokoneistamaan lakialaa. Kehitämme esim. ohjelmistoa yleisimpien yhtiöoikeudellisten asiakirjojen automatisointiin.

“Päivityksistä huolimatta - tai juuri niiden vuoksi - tekijänoikeuslaki on monitulkintainen ja vaikeasti ymmärrettävä. Välillä samasta lainkohdasta voi olla kaksi mahdollista, täysin perusteltavissa olevaa tulkintaa, jotka ovat toisensa poissulkevia. Tämä tuottaa epävarmuutta”.

Itse työ on monipuolista. Kirjoitan asiakirjoja tekijänoikeuslisensseistä yhtiökokouspöytäkirjoihin sekä istun asiakkaiden apuna poliisikuulusteluissa ja tietysti oikeudessa. Toimistomme erikoisuuksista johtuen osallistun myös tuotekehitykseen. Vaikka pääosa ohjelmistoistamme syntyy pomoni Herkko Hietasen ja koodivelhomme Alex Keskitalon ansiosta, osallistun ohjelmien kehittämiseen omalta osaltani: “Mitä tällä ohjelmalla pitäisi saada aikaan? Mitä ominaisuuksia juristina tarvitsen tämän tehtävän suorittamiseen? Mitä asiakkaamme haluavat?”

Pienessä toimistossa pääsee ja joutuu tekemään myös tehtäviä, jotka tyypillisesti kuuluvat assistenteille. Valmistelen mappeja oikeudenkäyntejä varten, maksan laskuja ja laskutan asiakkaita. Isossa toimistossa voi keskittyä paremmin juri-

LexPress

51

diikkaan, mutta pienessä toimistossa näkee koko toimeksiannon elinkaaren yhteydenotosta laskutukseen.

Mitkä ovat suurimpia nykyajan oikeudellisia haasteita tekijänoikeusjuristin näkökulmasta?

- Tekijänoikeuslaki on tehty internetiä edeltävään maailmaan ja uudistukset ovat olleet lähinnä pintaremonttia, vaikka ydin lahoaa. Päivityksistä huolimatta - tai juuri niiden vuoksi - tekijänoikeuslaki on monitulkintainen ja vaikeasti ymmärrettävä. Välillä samasta lainkohdasta voi olla kaksi mahdollista, täysin perusteltavissa olevaa tulkintaa, jotka ovat toisensa poissulkevia. Tämä tuottaa epävarmuutta.

Tekijänoikeuslain puolustukseksi on tosin sanottava, että se tuntuu toimivan hämmästyttävän hyvin internetin aiheuttamasta mullistuksesta huolimatta.

Kuvassa Jussi Kari

52

LexPress

Vuonna 2015 Hedman Partners-, Tekijänoikeusvalvonta Adultia Oy ja Njord Law -nimiset toimistot lähettivät tuhansia kirjeitä suomalaisille yksityishenkilöille, joissa vaadittiin henkilön korvaamaan 600-2500 euroa väitetyn tekijänoikeusloukkauksen johdosta. Ensimmäinen tapaus vietiin markkinaoikeuteen heinäkuussa. Mistä tapauksessa on tarkemmin ottaen kyse?

- Tekijänoikeuksien loukkaaminen internetissä erilaisten piraattipalveluiden avulla on pitkään ärsyttänyt oikeudenhaltijoita. Viime vuosina he ovat kuitenkin aktivoituneet valvomaan oikeuksiaan internetissä.

Kuvio toimii niin, että oikeudenhaltijat ilmoittavat teoksena kansainvälisille teknisten valvontapalveluiden tarjoajille valvottaviksi. Valvojat seuraavat eri vertaisverkkoja ja ilmoittavat teoksen jakajat paikallisille asiamiehille, jotka ovat laki- tai asianajotoimistoja. Asiamiesten tehtävänä on hankkia jakajien yhteystiedot internet-palveluntarjoajalta pyytämällä luovutusmääräystä tuomioistuimelta. Haltijoiden tiedot saatuaan asiamies lähettää liittymän haltijalle kirjeen: “Olemme havainneet sinun jakaneen teoksia X, Y ja Z. Maksa korvaus, tai oikeudessa tavataan.”

Kyse on siis yksityisoikeudellisesta oikeuksien valvonnasta. Oikeusongelmat liittyvät siihen, että liittymän haltija ei välttämättä ole se, joka oikeuksia on loukannut. Koska valvonta on yksityistä toimintaa eikä viranomaistoimintaa, kustannukset nousevat helposti melko suuriksi.

Turre Legal edustaa näissä asioissa kirjeen saajia. Olemme rakentaneet järjestelmän, jolla olemme osin automatisoineet neuvottelutoimintaamme. Näin pystymme tarjoamaan palvelua asiakkaillemme halvemmalla kuin mikä muuten olisi mahdollista.

Ensimmäinen kirjetapaus meni oikeuteen loppukeväästä 2016. Edustimme tapauksessa vastaajaa, joka asui suuren suomalaisen kaupungin keskustassa kerrostalossa. Hänen internetliittymästään oli jaettu TV-sarjan jaksoja ja elokuvia.

Vastaajan mukaan joku hänen naapurinsa oli jakanut teokset hänen avointa WLANiaan käyttäen. Tuomioistuin totesi, että oli sinällään mahdollista, että naapuri oli jakanut teokset vastaajan WLANin kautta. Oli myös todistettu, että vastaajan yhteyttä voitiin käyttää ja käytettiin myös naapurista.

Vastaaja kuitenkin tuomittiin, sillä hän oli kirjoittanut saamastaan kirjeestä

LexPress

53

internet-keskustelupalstalle “vaihtoehtona on lammastella ja maksaa tai taistella”. Tuomioistuin luki tämän implisiittiseksi tunnustukseksi siitä, että hän olisi jakanut teokset itse, varsinkaan kun vastaaja ei viestissään ollut kiistänyt jakamista. Tältä osin tuomioistuin tulkitsi todisteita eri tavalla kuin me; mielestäni melko erikoisesti, mutta tuomioistuin tietysti päättää. Rikosprosessissa vastaaja olisi todennäköisesti vapautettu, mutta markkinaoikeudessa asia ratkaistaan siviiliprosessissa nk. näyttöenemmyysperiaatetta soveltaen ja tuomioistuin päätyi uskomaan kantajaa.

Kirjoitimme asiasta artikkelin Viestintäoikeuden vuosikirjaan 2015 (toim. Päivi Korpisaari). Artikkelin nimi on “Tekijänoikeuskirjeet - rahastusta vai ratkaisu vertaisverkkopiratismiin?” Jos aihe kiinnostaa, suosittelen tutustumaan siihen.

Mitkä ovat mielestäsi tekijänoikeuksien tulevaisuuden haasteet?

- Tekijänoikeus on tehty vanhaan maailmaan. Nykyään tekijänoikeus lähinnä suojaa olemassaolevia bisnesmalleja. Tämä on tietysti ymmärrettävää, koska nuo bisnesmallit ovat syntyneet nykymuotoisen tekijänoikeuden ympärille ja kasvaneet sen kanssa - sekä tietysti itse vaikuttaneet tekijänoikeuden kehittymiseen.

Laki pitäisi saada uudistettua, mutta asiassa on toisilleen vastakkaisia, vahvoja eturyhmiä joka suuntaan. Perinteinen sisältöteollisuus haluaa vahvoja tekijänoikeuksia; teoksia käyttävät yritykset haluavat enemmän suojaa työnantajalle, toisaalta nouseva piraattiliike haluaisi huomattavasti vapaampaa tekijänoikeutta ja suojaa teoksen tekijöille työnantajia ja teoksia käyttäviä yrityksiä vastaan.

Nähdäkseni tekijänoikeus voi mennä tästä joko reilusti kontrolloidumpaan tai reilusti vapaampaan suuntaan. Ensimmäinen olisi nykyisen sisältöteollisuuden etu, toinen vapaan kansalaisyhteiskunnan etu. Jälkimmäinen vaihtoehto toisaalta romuttaisi nykyisen kaupallisen sisällöntuotannon kokonaan, kunnes se saataisiin rakennettua uudestaan, toki täysin erilaisena.

Ennustan muutosta 10 - 50 vuoden sisällä, mutta aika näyttää. Olen kuitenkin melko vakuuttunut siitä, että muutos on tulossa ja se on raju.

54

LexPress

OPINTO PALSTA Opintopalsta nostaa esiin opintoasioissa käsiteltävinä olevia asioita

Tervehdys, uusi opiskelija. Lukuvuosi on jo hyvässä vauhdissa, hyppy lexiläiskulttuurin syvään päähän on otettu useammalla kuin yhdellä tavalla ja tentit uhkaavat kasautua päälle tosi lexiläisen tyylillä. Tervehdys myös teille, arvon vanhat jäärät. Yrittäkääs nyt valmistua.

Myös opintosedän sektorilla syksy on pärähtänyt käyntiin kunnolla. Toimistolla on vietetty tunti jos toinenkin laittamassa Lexin opintopalveluita syyskuntoon 2016. Ensimmäiset kokoukset tiedekunnan kanssa on tullut pidettyä ja syksyn ensimmäiset keskustelunaiheet käyneet selviksi.

Päällimmäiseksi aiheeksi tulee nousemaan erikoistumisjaksojen valintamenettely, joka onkin yksi tutkintomme kipukohteista. Valintamenettelyä kohtaan on jo pitkään esitetty sekä opiskelijoiden että henkilökunnan puolesta kritiikkiä. Selvää onkin ollut, että muutos on saatava, mutta kukaan ei ole osannut sanoa minkälainen uuden menettelyn tulisi olla. Aina muutettaessa status quoa, jonkun asema huononee ja toisen parantuu. Osittain tästä syystä muutosta ei ole saatu aikaan. Riippumatta muutoksen suunnasta uusi järjestelmä tulee saamaan kritiikkiä.

Näistä lähtökohdista huolimatta tiedekunnassa on vahva tahtotila valintamenettelyn parantamiseen. Keväällä torpatun valintauudistusehdotuksen jäljiltä suunnittelua tullaan jatkamaan syksyllä uudella voimalla. Opiskelijat ovatkin tässä tilanteessa avainasemassa. Suunnittelun ollessa vielä alkutekijöissään meillä on ainutlaatuinen tilaisuus vaikuttaa uudistuksen sisältöön. Tämä suunnittelu tulee tapahtumaan mm. opintoasiaintoimikunnan kokouksissa, joihin kaikki ovat tervetulleita kertomaan ehdotuksensa ja mielipiteensä.

Erikoistumisjaksot ovat meille lexiläisten edunvalvonnan veteraaneille ikuisuuskysymyksiä, mutta huolimatta vanhan tutun nousemisesta jälleen ihmisten huulille emme kuitenkaan vello vain perinteisissä aiheissa. Sen sijaan tänä syksynä teille, arvon opiskelijat, on luvassa uudistuksia myös Lexin puolesta.

Lexin omistuksessa ja kulloisellakin toimistolla säilössä pidettynä on ollut monisatapäinen kirjasto. Ikävä kyllä tämä kirjamassa on lojunut toimiston seinien koristeena, sillä vain urheimmat ja sinnikkäimmät gradunkirjoittajat tai kurssikirjan lainauksessa myöhästyneet fuksit ovat uskaltautuneet tämän 56

LexPress

uhkaavan seinämän äärelle, tihrustamaan yksittäisiä kirjoja toivoen, että juuri se oma rakas löytyisi pudonneena perusteosten taakse. Kurssilla hyvin palveltuaan tämä opiskelijan vaivalla hankkima teos on päässyt suorittamaan sängynjalan tehtävää.

Asiaintilasta inspiroituneena hallituksemme iskuosasto päättikin luoda kirjastotietokannan, joka saatiinkin tuotettua viivakoodien puutteen johdosta käsin.

Nyt Lexin kirjaston noin 650 teosta on kirjattu, lyöty nettisivuille nähtäväksi ja tuodaan syksyn aikana jäsenistön käyttöön pitkillä laina-ajoilla toivottavasti jo ennen tämän lehden julkaisua. Täten saamme käyttöön useamman tonnin arvoisen aiemmin hyödyntämättömän voimavaran.

Myös puhtaasti allekirjoittaneen vastuualueeseen kuuluvissa vapaapaikoissa tullaan pyrkimään uudistuksiin. Huudeltuani Calsun hengessä ehdotuksia kiinnostavista koulutuksista kävi selväksi, että nykyiset vapaapaikkasopimuksemme eivät vastaa paikkamääriltään lexiläisten kiinnostuksenkohteita. Allekirjoittanut onkin ottanut yhteyttä koulutuksenjärjestäjiin pyrkimyksenä tarkistaa sopimuksiamme, jotta pystymme Lexinä tarjoamaan enemmän ja parempia koulutuksia rakkaalle jäsenistöllemme.

Lisäksi syvässä harkinnassa on uudenlainen vapaapaikkojen hakemusmenettely, jonka toteutuminen jää vielä tässä vaiheessa nähtäväksi. Näillä uudistuksilla kevät lähteekin hyvin käyntiin.

Ideat, risut ja ruusut rohkeasti osoitteeseen opinto@lex.fi.

Ilari Sarja Hallituksen opintovastaava

LexPress

57

FUKSIVIIKKO 2016

FUKSIVIIKKO fuksin silmin Teksti: Virpi Lehtinen

Kaikki merkittävät henkilöt, tai ainakin seuraavat vuodet sinun elämässäsi merkitykselliset ihmiset ovat saapuneet elokuun lopussa Turkuun, Suomen Pariisiin. Miksipä muutenkaan kuin viettämään maineellaan edellensä kiirinyttä fuksiviikkoa!

Vihdoin voi löysätä vyötä ja nutturaa. Vai voiko? Epätietoiset ihmisenalut haahuilevat PharmaCityn aulassa tunnustellen ilmaa ja etsien edes joitain tuttuja naamoja. Ensimmäisenä päivänä koko sekalainen seurakunta ympätään samaan saliin, ja siitä alkaa loputon informaation Jordanvirta. Päivän aikana tutustutaan myös omaan fuksiryhmään ja saadaan sitä lohdullista vertaistukea, ettei ole niin kuoleman vakavaa, jos suurin osa omista oikeuksista meni ohi.

Iltaohjelma. Varmasti se, mitä kaikki enemmän tai vähemmän intopiukeina vartoivat. Edisonissa tunnelma alkaa nousta ja kiihkeä kilpailu pelimiesmerkeistä starttaa. Oman elämänsä jormauotiset (tai ne joiden viinahammasta kolottaa eniten) päätyvät aina Forten hämyisiin nurkkiin.

Kello soi, ylös ja vähäisillä unenrippeillä takaisin kuuntelemaan puolella korvalla toinen toistaan tärkeämpien tyyppien (joiden nimiä et kuitenkaan muista) monologeja. Silmään pistävää on, että porukka on mystisesti huventunut. Onneksi päivä vaihtuu jälleen ehtoon puolelle ja päästään etkoilemaan. Sekoitetaan ryhmiä ja hankitaan Börssissä kyseenalainen maine itsellemme vanhempien opiskelijoiden ja hallituslaisten silmissä. Yö päätyy kosteisiin merkkeihin uimaaltaaseen.

Fuksiviikon tärkein sääntö: kiire on kiire. Kotona tehty epämääräinen pyörähdys ja ollaan jo keskiviikossa. Kisakunto on koetuksella. Luultavasti kaikkien mieleen jäi aarteenmetsästys. Hierottiin lisää tuttavuutta muiden fuksien kanssa, sekä Jethron! Rusinamakkarakin on oikeasti olemassa, mistä jopa tuutoritkin yllättyivät. Lisäksi kauniin jokirantamme puliukotkin tiesivät jo, että fuksiviikko antoi tulla ja lujaa.

Torstai – torstai. Pikachu oli pöhöttynyt, niin mekin. Raha on unohdettu tässä 58

LexPress

vaiheessa jo kauas menneeseen. Selviytyminen on pitkälti elämännektariinin ja särkylääkkeiden ansiota. Vielä viimeinen koitos, joka pitää sisällään kiertoajelun Turun lähiseuduilla.

Yhden asian voi todeta varmuudella. Oikeustieteilijöistä ei tule karaokeammattilaisia. Paikalliskuppiloiden vuoden myynti saavuttaa huippunsa ja henkilökunta sekä vakioasiakkaat pääsevät nauttimaan fuksien tanssitaidoista letkajenkan muodossa. Ruissaloon päästyämme kaverit busseissa ovat sekoittuneet kuin korttipakka ja uusia tuttavuuksia on jonoksi asti kuin naistenvessaan.

Seireenit laulavat miehet suohon ja laivaliikenteelle lähetetään muodokkaat terveiset. Seuraavana päivänä jokainen tunsi suurella todennäköisyydellä nahoissaan lukuisat hyttystenpuremat. Päätepysäkkinä sokkeiloinen Showroom, jossa ensimmäistä kertaa fuksiviikolla sade yllättää juhlijat. Illan päätteeksi voimme ylpeänä todeta antaneemme kaikkemme.

Summa summarum: Lex, liskot, kaveripyyntöjä Facebook pullollaan, flunssa, negatiivinen pankkitili ja tieto siitä, että kaikki eivät tule tätä saavuttamaan mutta meiltä ei menneen viikon kokemuksia kukaan vie pois. Miten meni noin niin kuin omasta mielestä?

LexPress

59

FUKSIVIIKKO 2016

FUKSIVIIKKO vanhemman tieteenharjoittajan silmin

Teksti: Laura Hakala

Vihdoin kesän odotetuin viikko koitti – nimittäin Lexin legendaarinen fuksiviikko.

Aika, jolloin uudet oikeustieteilijät toivotetaan tervetulleiksi tiedekuntaan etenkin perinteikkään iltaohjelman avulla. Itse odotin fuksiviikkoa jopa enemmän kuin aikaisemmin, koska tuutorin roolissa olisin nyt aitiopaikalla tutustumassa uuteen vuosikurssiin. Eikä uusi vuosikurssi tuottanut pettymystä tänäkään vuonna!

Viikko käynnistyi tuttuun tapaan Edisonissa, jossa ryhmät aloittivat toisiinsa tutustumisen ja pelimiespisteiden keräämisen. Alun jännittynyt tunnelma muuttui nopeasti mitä viihdyttävimmiksi esityksiksi, kun fuksit hauskuuttivat meitä perinteisillä Las Ketchup –tansseilla sekä juoksemalla korttelin ympäri astetta kevyemmässä kesävaatetuksessa. Jatkoille Forteen siirryttiin yllättävän isolla porukalla ja huikea meno jatkui pitkälle yöhön. Uudesta vuosikurssista saadaan selvästi väsymätöntä tanssiseuraa Kirkkotielle.

Tiistaina fuksit osoittivat loistavaa heittäytymiskykyä Börsissä pidetyissä tutus-

60

LexPress

tumisbileissä. Uudet opiskelijamme suorittivat epäröimättä ihmismetsästyksen kohteiden keksimiä tehtäviä ja lavalla nähdyt musiikkiesitykset olivat vertaansa vailla.

Fuksiviikko jatkui keskiviikkona aarteenmetsästyksen parissa, jossa saimme nähtäväksemme mitä erikoisimpia aarteita. Fuksit olivat tehneet hyvää yhteistyötä ja käyttäneet kekseliäisyyttään metsästäessään listalla olevia kohteita.

Mieleeni painui etenkin lauluvideo Jethron kanssa sekä rusinamakkara, joka nähtävästi on oikeasti olemassa. Erityiskiitoksen ansaitsee myös suurella vaivalla hankittu Hoegaarden–tuoppi, joka koristaa nyt astiakaappiani.

Viikko huipentui kiertoajeluun Turun loisteliaimmissa paikoissa, kuten Varissuolla. Torstaina tunnelma oli koko päivän katossa, kuten kuuluukin. Pilkun aikaan sydäntäni (ja varmasti monen muunkin sydäntä) kylmäsi ajatus siitä, että fuksiviikko on nyt ohi. Toisaalta olin helpottunut, sillä maksa-arvot paukkuivat ja liskojen yöt hallusinaatioineen alkoivat käydä ahdistaviksi.

Tämän vuotinen fuksiviikko ei varmasti jättänyt ketään kylmäksi. Jälleen kerran me vanhemmat opiskelijat saimme vahvistuksen sille, miksi odotamme elokuun viimeistä viikkoa kuin kuuta nousevaa. Uusi vuosikurssimme vaikuttaa olevan täynnä huikeita tyyppejä, jotka tulemme tapaamaan vielä useasti niin Kirkkotien hämärässä kuin lukusaleissakin. Fuksiviikko oli loistava aloitus fuksien unohtumattomalle ensimmäiselle vuodelle, mutta antoi paljon myös vanhemmalle opiskelijalle. Oli mahtavaa tavata pitkän tauon jälkeen niitä tyyppejä, joihin tutustui aikoinaan omalla fuksiviikolla.

Toogia odotellessa!

LexPress

61