lioikeussääntely tukisi eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä ja kasvua markkinoilla sekä uusien innovaatioiden syntymistä. Tähtivuori pitää tavoitetta erinomaisena, mutta tuo esiin oman näkemyksensä nykytilanteesta. ”Todellisuudessa kuitenkin on joutunut elinkeinoelämän näkökulmasta toteamaan, että sääntely jää aika usein sille asetetuista tavoitteista johtuen mm. EU-yhteispäätösmenettelyn luonteesta ja erilaisten näkemysten yhteensovittamisen vaikeudesta. Monissa tilanteissa annetaan mieluummin lisäsääntelyä kuin mietitään, olisiko muuta mahdollisuutta hoitaa yritysten toimintamahdollisuuksien tukeminen”. Komissiolla on olemassa paremman sääntelyn ohjelma, jota olisi tärkeää noudattaa kaikkien hankkeiden kohdalla, eikä käyttää sitä vain strategiatason puheena. EU-sääntelyn seuraaminen ja siihen vaikuttaminen on tärkeää yrityksille, jotka pyrkivät rajat ylittävään toimintaan. EU-tasoisista suojamuodoista ja niihin liittyvistä menettelyistä on hyötyä yrityksille kansallisella tasolla, mutta pienen jäsenmaan vaikuttamismahdollisuudet EU-tasolla ovat aina isompia heikommat. Kotimarkkinoilla toimiville yrityksille kansallisen sääntelyn toimivuus on ensisijaista, mutta nykypäivän digitaalinen ympäristö johtaa yritysten luonnollisten liiketoimintaympäristöjen laajenemiseen, jolloin tulee pohtia myös kansallisia vaihtoehtoja laajempia suojamuotoja ja oikeuksien valvontaa.
34
LexPress